2 / Suomen Kuluttajaliitto arjen asiantuntija. sivut 4 5. Kuntien elintarvikevalvonta asiantuntevaa MTK:n puheenjohtaja kotimaisen ruoan asialla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2 / 2009. Suomen Kuluttajaliitto arjen asiantuntija. sivut 4 5. Kuntien elintarvikevalvonta asiantuntevaa MTK:n puheenjohtaja kotimaisen ruoan asialla"

Transkriptio

1 hinta: 4 euroa Suomen Kuluttajaliitto arjen asiantuntija 2 / lehmätkin nauttivat kesästä sivut 4 5 Kuntien elintarvikevalvonta asiantuntevaa MTK:n puheenjohtaja kotimaisen ruoan asialla

2 Pääkirjoitus 2 SISÄLLYS 33 nappo 2/09: PÄÄTOIMITTAJA Sinikka Turunen TOIMITUSSIHTEERI Helena Lustig KANNEN KUVA Helena Lustig KUVAT Helena Lustig, Anna Parkkari/Suomen Eläinlääkäriliitto TAITTO Rohkea Ruusu Oy VUOSIKERTA 15 e PAINOSMÄÄRÄ 5000 kpl, ISSN: PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Helsinki 2008 Seuraava lehti ilmestyy Aineistot tulee jättää mennessä. Kuluttajan Napon tekstisisältöä saa vapaasti kopioida, levittää, näyttää ja esittää seuraavilla ehdoilla: 1) Kirjoittaja on ilmoitettava sillä tavoin, kuin se on ilmoitettu kirjoituksen yhteydessä. Lisäksi lähteenä on mainittava Kuluttajan Nappo -lehti. (esimerkiksi: N.N., Kuluttajan Nappo 3/2007) 2) Kirjoituksia saa muunnella (esimerkiksi lyhentää) sillä edellytyksellä, että tekstin asiasisältö ei muutu. Muu käyttö on sallittua tekijänoikeuslainsäädännön sallimassa laajuudessa. JULKAISIJA Suomen Kuluttajaliitto ry Malminrinne 1 B, HELSINKI puhelin (09) , faksi (09) Lehmät laitumelle Yhteistempaus oli menestys 6 EU-aikana kuluttaja-asiat nousseet esiin Pitkän linjan kuluttaja-aktiivi Gun Winterin haastattelu 7 Konsumentfrågorna har blivit aktuella under tiden i EU 8 Ajankohtaisia kuluttajahintataulukoita 10 Puhdas vesi ja elintarvikkeet eivät ole itsestäänselvyyksiä Haastattelussa Vuoden eläinlääkäri Outi Lepistö 12 MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila liputtaa kotimaisuuden puolesta 14 Missä on kaupan paikka? Maakuntakaavalla tärkeä rooli kauppapaikkasijoittelussa 15 Sieltä täältä 16 Eurovaalipaneelissa puitiin kuluttaja-asioita 18 Puheenjohtajan palsta Puhutaan velkaantumisesta! 19 Ordförandens kolumn Nu talar vi om skuldsättning! 20 Napakat Aikuisuutta etsimässä 21 Vieraskynä SuosiEkoa.fi on eettisen ja ekologisen kuluttamisen asialla 22 Suomen Kuluttajaliitto ottaa kantaa Ehdotettu mediamaksu johtaa kohtuuttomuuksiin Onko pohjoismainen kuluttajansuoja itsestäänselvyys? Äskettäin järjestetyt Euroopan parlamentin vaalit olivat neljännet yleiset eurovaalit Suomessa. Ensimmäiset edustajathan valitsi Suomen eduskunta keskuudestaan vuonna 1994 juuri ennen liittymistämme Euroopan unioniin. Kun suomalaiset vuonna 1996 pääsivät sitten itse äänestämään edustajansa parlamenttiin, äänestysaktiivisuus oli yli 60 prosenttia. Heti seuraavissa vaaleissa se romahti tästä puoleen ja on sen jälkeen pysytellyt 40 prosentin tietämillä. Samoin lähti vähenemään puolueiden ja ehdokkaiden kiinnostus eurovaaleja kohtaan, mutta tänä vuonna ehdokkaita oli runsaasti; reippaasti yli kaksi sataa henkilöä tavoitteli 13 paikkaa Euroopan parlamentissa. Aikaisempina vuosina Suomen Kuluttajaliitto järjesti eurovaalitilaisuuksia eri puolilla Suomea. Yllättävän vaikeaa oli joskus saada meppiehdokkaita täysilukuisesti paikalle. Kuluttaja-asiat kun kuulemma olivat kovin vaikeita. Tänä vuonna yritimme tehdä asian helpommaksi. Toimitimme suomeksi eurooppalaisen kattojärjestömme BEUCin laatiman kuluttaja-asioiden opaskirjan ehdokkaille. Monistimme sen ihan väripainoksena. Yhteistyössä toisen kuluttajajärjestön, Kuluttajat-Konsumenternan kanssa postitimme oppaan muun oheisaineiston kera kaikille ehdokkaille. Muistutimme heitä ja heidän vaaliavustajiaan asiasta. Sitten jäimme odottamaan tuloksia. Ideana nimittäin oli, että ehdokkaat tutustuisivat oppaaseen ja kävisivät internetissä allekirjoittamassa tämän asiakirjan. Se olisi sopimus kuluttajien kanssa juuri näiden asioiden hoitamisesta Euroopan parlamentissa, jos he tulisivat valituiksi. Tulokset luettiin sitten osoitteesta vain viisi suomalaista meppiehdokasta allekirjoitti esityksen! Naapurimaa Ruotsin ehdokkaita osallistui 15 ja Tanskasta ilmoittautui peräti 53 ehdokasta. Miksi tämä ei puhutellut suomalaisia? Onko meille pohjoismainen kuluttajansuoja niin itsestään selvä asia? Sitä se ei ole kauan, sillä muualta tulee kovia paineita tason madaltamiseksi. Nyt on äänet laskettu ja voimme onnitella uusia ja uudelleen valittuja europarlamentin edustajia. Valittujen joukossa on henkilöitä, joka ovat jo aiemminkin toimineet vastuullisten kuluttaja-asioiden edistäjinä. Heille ovat tuttuja oppaassamme esiin nostetut asiat: energian ja kestävän kehityksen kysymykset, turvalliset rahoituspalvelut, oikeudenmukaiset kuluttajasopimukset, turvalliset ja terveelliset elintarvikkeet, korkealaatuinen terveystieto ja terveydenhuolto, tuoteturvallisuus ja ryhmäkanne. Ja vielä on aikaa parlamentin järjestäytymisistuntoon asti käydä allekirjoittamassa sopimus! Sinikka Turunen päätoimittaja

3 Haastattelut menossa: Suomen Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi (kuvassa vas.), Eviran pääjohtaja Jaana Husu-Kallio ja SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö antavat haastatteluja hiehojen ihmetellessä asiaa. 4 5 Jaana Husu-Kallio kävi tervehtimässä hiehoja. Maista nyt tästä vihreää ja tuoretta evästä! Friisiläislehmä ihmettelee Lehtikuvan kuvaajaa. Helena Lustig Lehmät laitumelle: SEYn, Kuluttajaliiton ja Eviran tempaus oli menestys HELENA LUSTIG // teksti & kuvat SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitto ry, Suomen Kuluttajaliitto ry ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira järjestivät laidunkauden kynnyksellä Lehmät laitumelle -tempauksen. Tapahtuman tarkoituksena oli nostaa keskusteluun tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä. Navetan ovien auetessa kesänviettoon olivat paikan päällä Uudenmaan maaseutuopistolla Hyvinkäällä lehmien riemua todistamassa toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö Suomen Eläinsuojeluyhdistysten Liitosta, elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi Suomen Kuluttajaliitosta sekä pääjohtaja Jaana Husu- Kallio Evirasta. Lehmät ovat silminnähden iloisia kirmatessaan kesäksi laitumelle. Suuri osa kuluttajista ja tuottajista toivookin, että eläimiä ei kohdeltaisi vain tuotantovälineinä, vaan arvostettuina kotieläiminä, jotka saisivat viettää elämänsä lajinmukaisissa olosuhteissa. Valitettavasti toiveet ja nykytodellisuus ovat kaukana toisistaan. Kuinka on mahdollista, että toiveet eivät kohtaa? Kuluttajan valinnoilla on väliä Ostamalla rutiininomaisesti aina sitä mitä hyllyltä löytyy, kuluttaja ei viesti kiinnostuksestaan eläinten hyvinvointiin. Sinnikäs palautteenanto, tuotetoiveet ja konkreettiset ostot ovat kuluttajan keinoja vaikuttaa. Perustuotteiden taustoista on vaikea saada tietoa, mutta elintarvikealan yrityksiin kannattaa olla yhteydessä. Yritykset sanovat tarjoavansa sitä, mitä kuluttajat haluavat. Kuluttajilta tuleva palaute ja toiveet kiinnostavat yrityksiä, Suomen Kuluttajaliiton elintarvikeasiantuntija Annikka Marniemi muistuttaa. Kuluttaja on kaukana ketjun alkupäästä: pakattu liha tai maito ei muistuta lehmästä. Jokaisen tulisi miettiä arvojaan ja sitä, millaisia tuotantokeinoja haluaa kannattaa. Usein ruoka on vain helposti kaupasta kerättäviä, usein valmiiksi pakattuja elintarvikkeita. Elintarvikeketjun tunteminen on tärkeää ruuan arvostuksen kannalta. Vastuullinen kuluttaja on kiinnostunut myös eläinten hyvinvoinnista. Vastuullinen ketju tarvitsee kuluttajan, joka ei aina etsi kaikkein halvinta tuotetta, Marniemi korostaa. Kaupan tulee tarjota kuluttajille enemmän vaihtoehtoja. Luomumaidon ja -munien valinta on helpompaa, koska tarjontaa on pienissäkin kaupoissa, mutta luomulihaa onkin jo vaikeampi löytää, Marniemi toteaa. Luomutuotteet on usein aseteltu hyllyihin niin, että niitä saa etsimällä etsiä. Selkeät hyllymerkinnät ja runsaampi tuotevalikoima helpottavat valintojen tekemisessä. Tuotantoeläinten hyvinvointi kiinnostaa ihmisiä ajatukset teoiksi Useat tuottajat pystyvät hädin tuskin pitämään toimintansa kannattavana. Vähittäiskaupalla taas näyttää olevan taipumus siirtää vastuu kuluttajalle. Miten tällainen markkinaehtoisuus toimii tilanteessa, jossa tuotanto-olosuhteista on liikkeellä enemmän uskomuksia kuin tietoa, eikä todellisia vaihtoehtoja edes ole riittävästi tarjolla? Suomen ruuantuotannon on profiloiduttava eläinystävällisenä tämä näyttäisi olevan järkevin ja eettisin kil- pailukeino kansainvälistyvillä markkinoilla. Eläinten hyvinvoinnin tulisi olla ketjun kaikkien osapuolten vastuulla, SEYn toiminnanjohtaja Helinä Ylisirniö toteaa. SEY toteaa, että tuotantoeläinten olosuhteita olisikin välittömästi kohennettava lainsäädäntöä tiukentamalla. Maataloustuet tulisi suunnata ympäristö- ja eläinystävälliseen ruuantuotantoon. Vähittäiskaupalta toivotaan enemmän rohkeutta tehdä eettisempää eläintuotantoa tukevia päätöksiä. Kuluttajan rooli tuotantoeläinten hyvinvointia edistettäessä on silti ratkaiseva: vastuullinen kuluttaja ottaa selvää, millaista eläintuotantoa tukee rahoillansa. Esimerkiksi kuluttajahintojen korotus, joka käytettäisiin eläinten hyvinvoinnin parantamiseen, voisi olla tehokas keino tilanteen parantamiseksi. Näin liha olisi jälleen elintasotuote, jota ei ole välttämätöntä syödä jokaisella aterialla, Ylisirniö ehdottaa. Lehmien laiduntaminen parantaa hyvinvointia Naudatkin nauttivat kesästä ja kaipaavat jaloittelua ulkona. Suomen eläinsuojelusäädösten mukaan kytkettynä pidettävät lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot on päästettävä vähintään 60 päivänä laitumelle tai muuhun tarkoituksenmukaiseen jaloittelutilaan. Laitumella lehmä voi toteuttaa luontaista käyttäytymistään laumaeläimenä. Laiduntaminen on lisäksi hyvä keino parantaa muun muassa jalkaterveyttä ja hedelmällisyyttä. Suomen nautojen hyvinvointia tukeva jaloitteluvaatimus on tiukempi, mitä EU:n lainsäädäntö edellyttää. EU-tasolla ulkoiluvaatimus koskee vain luomutuotantoa. Ulkotarhan ja laitumen aitojen on oltava naudoille sopivasta materiaalista ja niille turvallisia. Sähköistetyt aidat eivät saa aiheuttaa naudoille tarpeetonta kärsimystä. Lisäksi suositellaan, että ulkotarhan tai laitumen aitaamiseen ei käytetä piikkilankaa. Vesihuollon järjestäminen laitumelle on erityisen tärkeää. Kesällä 2009 lääninhallitukset valvovat tehostetusti lypsylehmien ja hiehojen jaloitteluvaatimuksen noudattamista. Evira ohjaa ja valvoo keskushallinnon viranomaisena eläinsuojelusäädösten täytäntöönpanoa ja noudattamista.

4 Gun Winter toivoo seuraavan europarlamentin antavan järkeviä suosituksia ympäristöasioihin. Gun Winter hoppas att följande EU-parlament ger förnuftiga rekommendationer i miljöfrågor. 6 EU-aikana kuluttaja-asiat nousseet esiin HELENA LUSTIG // teksti & kuva Konsumentfrågorna har blivit aktuella under tiden i EU HELENA LUSTIG // text & bild 7 Meidän tulee kuluttaa ja ostaa, jotta työpaikat säilyisivät. Toisaalta meidän tulee kaikessa huomioida ekologinen jalanjälki, mikä on ristiriitaista. Man bör gynna inhemska produkter för att bevara arbetsplatserna. Vi skall konsumera och köpa, så att arbetsplatserna bevaras. Å andra sidan skall vi i allt beakta det ekologiska fotspåret, vilket är inkonsekvent. Kuluttajat Konsumenterna ry:n varapuheenjohtaja Gun Winter on pitkän linjan kuluttaja-aktiivi. Hän on ollut mukana kuluttajatoiminnassa niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Pitkä kokemus antaa näkökulmaa pohtia, millä mallilla kuluttaja-asiat ovat EU-aikana. EU on tuonut muassaan sen, että kuluttaja-sana mainitaan. Kuluttajalle on annettu rooli: tehtävämme on kuluttaa mahdollisimman paljon, niin että markkinatalous pyörisi, Gun Winter kritisoi ja jatkaa todeten, että kuluttajan edellytetään ottavan työllisyystilanne huomioon suosimalla kotimaista. Meidän tulee kuluttaa ja ostaa, jotta työpaikat säilyisivät. Toisaalta meidän tulee kaikessa huomioida ekologinen jalanjälki, mikä on ristiriitaista. Hän toteaa EU:n tuoneen mukanaan sen hyvän, että kuluttajansuojasta ja elintarvikelainsäädännöstä ylipäätään puhutaan. Huonoa on kaupan kansainvälistyminen. Elintarvikkeitakin rahdataan toiselta puolelta maapalloa, jolloin ne kerätään ennen kypsymistään. Eihän tomaatti voi maistua tomaatilta, jos se on vihreänä poimittu. Vastuu kypsyttämisestä on sysätty kuluttajille, Winter moitiskelee. Hän liputtaa terveellisen ruoan puolesta. Liikalihavuus huolettaa kaikkia, niin WHO:ta kuin Consumers Internationalia. Itse olen valmis kannattamaan epäterveellisten elintarvikkeiden haittaveroa. Näinhän toimitaan jo tupakan ja alkoholin kanssa. Winter on sitä mieltä, että kuluttajajärjestöjen ääni ei kuulu EU:ssa tarpeeksi hyvin. Euroopan kuluttajaliitto BEUC valittaa, että se ei saa jäsenjärjestöiltään kannanottoja ja mielipiteitä. Tämä on totta: meidän pitäisi tehdä enemmän BEUCin hyväksi. Suomessakaan järjestöä ei juuri tunneta. Winter jatkaa toteamalla, että EU-tasolla ei koeta tarpeeksi tärkeänä myöskään kuluttajajärjestöjen kansainvälisen liiton, Consumers Internationalin toimintaa. Tämä toiminta on kyllä moitittavalla tavalla taantunut. Suomalaisia kuluttajajärjestöjä kyllä kuullaan BEUCissa. Itselläni on asioihin selkeät ja perustellut mielipiteet, jotka esitän usein jyrkästikin. En ole niin kuin esimerkiksi italialaiset, jotka viljelevät korulauseita, Winter kuvailee osallistumistaan eurooppalaisiin ja kansainvälisiin kuluttajakokouksiin, -tapahtumiin ja -seminaareihin. Winter on hämmästynyt kuluttajakomissaari Meglena Kunevan esityksestä kuluttajansuojalainsäädännön täysharmonisoinnista alimman tason mukaan. Tämä heikentäisi merkittävästi suomalaista kuluttajansuojaa. Mikä mahtaa olla tämän taustalla? Onko hän kenties elinkeinoelämän ostama? On erittäin hyvä, että direktiivi jäi lepäämään vaalien yli. Tässä kuluttajansuojaa koskevassa jarrutustaistelussa kuluttajat saivat voiton. Ilman kuluttajien ja kuluttajajärjestöjen vastustusta direktiivi olisi mennyt jo läpi. Gun Winter ei olekaan menettänyt uskoaan kuluttajien vaikutusmahdollisuuksiin. Minulla on sellainen ehkä idealistinen mielipide, että järki ja oikeudenmukaisuus voittavat. Ihmisillä on kuitenkin vahva oikeudenmukaisuuden ja kohtuuden tunne. Hänen mukaansa kuluttajajärjestöjen on päästävä etujärjestön rooliin, jolloin syntyisi rehellisiä neuvotteluja elinkeinoelämän ja kuluttajajärjestöjen välille. Tulevalta parlamenttikaudelta Winter odottaa järkeviä suosituksia ympäristöasioihin. Ja vastuuta on jaettava elinkeinoelämän ja kuluttajien kesken. Kuluttajat Konsumenterna on perustettu vuonna Se on jäsenenä Euroopan kuluttajaliitossa (BEUC) ja Kansainvälisessä kuluttajajärjestössä (CI). Järjestön tavoite on nykyistä tasavertaisempi maailma, jossa eletään kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. BEUC on Euroopan Kuluttajaliitto. CI, Consumers International on kuluttajajärjestöjen kansainvälinen liitto Kuluttajat Konsumenterna rf:s viceordförande Gun Winter är sedan länge aktiv i konsumentärenden. Hon har deltagit i konsumentverksamhet både hemma och utomlands. Den långa erfarenhten ger perspektiv till att fundera på hur konsumentfrågorna beaktas inom EU. EU har fört med sig att ordet konsument nämns. Konsumenten har givits en roll: vår uppgift är att konsumera så mycket som möjligt så att marknadsekonomin rullar på, säger Gun Winter kritiskt, och fortsätter att konsumenten förutsätts beakta sysselsättningsläget genom att gynna inhemska produkter. Vi skall konsumera och köpa, så att arbetsplatserna bevaras. Å andra sidan skall vi i allt beakta det ekologiska fotspåret, vilket är inkonsekvent. Hon konstaterar att EU har medfört det positiva att konsumentskyddet och livsmedelslagstiftningen överhuvudtaget diskuteras. Internationaliseringen av handeln är negativt. T.o.m. livsmedel fraktas från andra sidan jordklotet, då skördas de innan de mognat. En tomat kan ju inte smaka tomat, om den plockats grön. Det är på konsumentens ansvar att mogna sina grönsaker och frukter kritiserar Winter. Hon förespråkar hälsosam mat. Övervikt oroar alla, såväl WHO som Consumers International. Själv är jag redo att stöda skatt på ohälsosamma livsmedel, vilket ju redan är fallet med tobak och alkohol. Winter anser att konsumentorganisationernas röst inte hörs tillräckligt i EU. Europas konsumentförbund BEUC klagar att den inte får ställningstaganden eller åsikter från sina medlemsorganisationer. Detta är sant: vi borde göra mera för BEUC. I Finland känner man just inte heller till organisationen. Winter fortsätter med att konstatera att man på EU-nivå inte heller anser konsumentorganisationernas internationella förbund, Consumers International, och dess verksamhet som tillräckligt viktig. Denna verksamhet har klandervärt avtagit. De finska konsumentorganisationerna får nog sin röst hörd i BEUC. Själv har jag klara och motiverade åsikter till frågor, som jag framför ofta t.o.m. skarpt. Jag är inte som t.ex. italienarna, som talar med floskler, beskriver Winter sina erfarenheter om europeiska och internationella konsumentsammanträden, -evenemang och -seminarier hon deltagit i. Winter förvånar sig över Meglena Kunevas, som är kommissionär i konsumentfrågor, proposition om harmonisering av konsumentlagstiftningen enligt lägsta graden. Detta skulle märkbart försvaga det finska konsumentskyddet. Vad ligger bakom dessa planer? Är hon möjligen köpt av näringslivet? Det är oerhört bra att direktivet blev liggande över valet. I denna förhalningskamp angående konsumentskyddet segrade konsumenterna. Utan motståndet från konsumenterna och konsumentorganisationerna hade direktivet redan godkännts. Gun Winter har inte förlorat tron på konsumenternas påverkningsmöjligheter. Jag tror, kanske idealistiskt, att förnuft och rättvisa segrar. Människor har trots allt en stark känsla för rättvisa och rimlighet. Enligt henne bör konsumentorganisationerna få en roll som intresseorganisation, då skulle uppriktiga förhandlingar mellan näringslivet och konsumentorganisationerna uppstå. Av den kommande perioden i EUparlamentet förväntar sig Winter förnuftiga rekommendationer om att ansvar bör delas mellan näringsliv och konsumenter. Kuluttajat - Konsumenterna har grundats Den är medlem i Europas konsumentförbund (BEUC) i Internationella konsumentorganisationen (CI). Organisationens mål är en allt mer likvärdig värld, där man lever enligt principerna för hållbar utveckling. BEUC är Europas konsumnetförbund. CI, Consumers International konsumentorganisationernas internationella förbund.

5 8 9 Elintarvikkeiden hintojen nousu kaventaa ostovoimaa Viime kuukausien keskustelussa elintarvikkeiden hinnoista kuluttajahintaindeksin 12 kuukauden muutosta pidemmän ajan kehitys on jäänyt taka-alalle. 90-luvun alussa useissa hintavertailuissa Suomi oli maailman kalleimpia maita. Jäsenyys EU:ssa avasi rajoja, lisäsi kilpailua ja alensi elintarvikkeiden hintatasoa. Sen jälkeen hintakehitys pysyi melko hitaana siten, että elintarvikeryhmässä nousu vastasi kuluttajahintojen yleistä nousua. Viime vuonna yli kymmenen prosentin nousun sysäsi liikkeelle ulkomailta tullut kustannusten kallistuminen. Sitä ennen 90-luvun Ostovoiman ja elintarvikkeiden hintojen kehitys Lähde: Tilastokeskus, valtionvarainministeriö puolivälistä lähtien kotitalouksien tulokehitys oli erinomaisen hyvä ja viime vuoteen saakka enemmän kuin elintarvikkeiden hintojen nousu. Elintarvikkeiden hintataso on Suomessa korkea, mutta ei korkein. EU:n tilastoviraston mukaan Euroopassa on viisi maata, joissa elintarvikkeiden hintatasot ovat korkeammat kuin Suomessa. Suomea halvempia maita Euroopassa on noin 30, kun aivan pieniä valtioita ei lasketa mukaan. Tuoreimmat luvut vuodelta 2007 osoittavat pienin muutoksin myös tämän hetkisiä hintasuhteita. Muualla maailmassa hintatasot ovat yleensä alemmat kuin Euroopassa. Korkean hintatason maille yhteistä on korkea tulo- ja kustannustaso, etäisyys suurista markkinoista, pitkät kuljetukset ja pohjoisessa tuotannon lyhyt kasvukausi. Kilpailun toimivuus on EU:n politiikan painopistealue, joka ei ulotu Norjaan, Islantiin ja Sveitsiin. Verotuksella on merkitystä erityisesti Tanskassa, jossa elintarvikkeiden arvonlisävero on täydet 25 prosenttia. Martti Luukko Kuvio osoittaa keskimääräisen kehityksen, josta useimmat ruokakunnat ovat hyötyneet. Kuluttajaryhmien erot eivät tässä näy. Kotitalouksien menoista elintarvikkeisiin käytetään noin 13 prosenttia. Kun tähän lisätään ravintoloissa, kahviloissa ja työpaikoilla ostettu ruoka, elintarvikkeisiin menoista kuluu noin 18 prosenttia. Pienituloisissa talouksissa elintarvikkeiden osuus on suurempi ja niiden hintojen nousun rasitus toimeentulossa tuntuvampi. Kuluttajahintojen, maito-, leipä- ja viljatuotteiden, lihan ja jalosteiden hintojen muutokset EU-jäsenyyden ja eurohintojen aikana, indeksit 1990=100 Lähde: Tilastokeskus Elintarvikkeiden hintatasoja Euroopassa 2007 Norja 158 Islanti 157 Tanska 143 Sveitsi 132 Irlanti 124 Suomi 119 Ruotsi 118 Britannia 114 Italia 114 Belgia 111 Itävalta 110 Saksa 106 Ranska 103 EU yhteensä 100 Kreikka 96 Espanja 93 Alankomaat 87 Viro 80 Unkari 79 Latvia 76 Slovakia 73 Tsekki 71 Liettua 69 Puola 69 Bulgaria 61 Lähde: Eurostat

6 HELENA LUSTIG // teksti, Anna Parkkari, Suomen Eläinlääkäriliitto // kuvat Haastattelussa Vuoden eläinlääkäri, ympäristöterveyspäällikkö Outi Lepistö Puhdas vesi ja elintarvikkeet eivät ole itsestäänselvyyksiä Outi Lepistö tarkastamassa liha-alan jalostuslaitosta. Lepistö pöytänsä ääressä opastamassa harjoittelussa olevaa eläinlääkäriopiskelijaa. Kokonaisuutena arvioiden Suomessa valvonta on hyvin korkealaatuista, asiantuntevaa ja tarkkaa. Ympäristöterveydenhuollossa ollaan paljon vartijoina Miksi halusit opiskella eläinlääkäriksi? Eläinlääkärin ammatti oli suunnitelmissa jo pikkutyttönä. Vielä opintojen aikana suunnittelin toimivani pieneläinpraktikkona, mutta opintojen loppuvaiheessa kiinnostuin jo ympäristöterveydenhuollosta sen monipuolisuuden takia. Ensimmäinen valvontaalan työpaikka vahvisti käsitykseni alan kiinnostavuudesta ja sillä tiellä olen edelleen. Millaiset valmiudet eläinlääkärin tutkinto antaa ympäristöterveydenhuollon hoitamiseen ja ymmärtämiseen? Mielestäni erittäin hyvät. Opintoihin sisältyy niin elintarvike- kuin ympäristöhygieniaa sekä muun muassa kunnallishallintoa ja alan laajaa lainsäädäntöä. Eläinlääkäreiden epidemiologinen osaaminen on myös vahvaa. Lääketieteellinen tietämys on tärkeää esimerkiksi nopeaa päätöksentekoa vaativissa epidemiatilanteissa. Toisaalta eläinten sairauksien ja taudinaiheuttajien tuntemus lisää asiantuntemusta myös ympäristöterveydenhuollossa, koska taudinaiheuttajat usein ovat yhteisiä niin ihmisille kuin eläimille ja usein myös lähtöisin eläimistä tai eläinten elinympäristöstä. Missä näet eniten epäkohtia ympäristöterveydenhuollossa? Epäyhtenäiset käytännöt ilman muuta heikentävät valvonnan laatua. Väitöstutkimukseni tulosten perusteella myös hallintomenettelyihin ja hyvän hallinnon toteuttamiseen tarvittaisiin lisäkoulutusta. Toisaalta Suomessa vahvuus on muun muassa siinä, että koko ketju on yhden toimialan valvonnassa. Myös valvonnan resurssit ovat edelleen puutteelliset. Kaikkia kohteita ei pystytä valvomaan. Hoitavatko kaupat, ravintolat ja muut elintarvikkeita myyvät ja valmistavat tahot omavalvontansa hyvin? Pääsääntöisesti hoitavat, mutta poikkeuksia tietysti aina on. Omavalvonta ei vieläkään kaikilta osin toimi kuten lainsäädäntö edellyttää. Erityisesti pienillä yrityksillä on usein ongelmia riittävän tietotaidon saamiseksi lainsäädännön tulkintaan ja suunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen. Olemme yrittäneet vastata tähän tarpeeseen omalta osaltamme laatimalla ohjeita ja jopa valmiita pohjia yritysten käyttöön. Mitä Suomessa on hoidettu paremmin kuin muualla? Kokonaisuutena arvioiden Suomessa valvonta on hyvin korkealaatuista, asiantuntevaa ja tarkkaa. Myös tautitilanne Suomessa on perinteisesti ollut hyvä ja on edelleen, vaikka joitain Suomessa uusia taudinaiheuttajia onkin ilmaantunut. Osaavatko suomalaiset arvostaa elintarvikehygienian hyvää laatua tai esimerkiksi sitä, että meillä voi hanasta juoda puhdasta vettä? Uskoisin että osaavat. Nokian vesikriisin kaltaiset tapaukset tietysti nostavat asian merkitystä entisestään. Toisaaltahan hyviin asioihin reagoidaan usein vasta sitten, kun tapahtuu muutosta huonompaan suuntaan. Laadukkaat, puhtaat ja valvotut elintarvikkeet ovat kuitenkin Suomelle kilpailuvaltti kotimaan lisäksi myös muiden maiden suuntaan. Kunnaneläinlääkärit ovat usein työnkuvansa kanssa tuskissaan on hoidettava niin eläinten kuin ihmisten asioita. Ehtivätkö he hoitamaan kaiken vaadittavan? Tilanne on parantunut huomattavasti valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen seudullistamisen myötä. Seutuyksiköissä työt pystytään jakamaan niin, että osa eläinlääkäreistä hoitaa perinteistä praktiikkaa ja osa keskittyy valvontaan ja hallintoon. Aikaisempi tilanne olikin käytännössä mahdoton: eläinlääkäri hoiti päivisin potilaita, iltaisin ja viikonloppuisin teki paperitöitä ja yritti ehtiä jossain välissä toimia esimiehenäkin. Uusissa organisaatioissa johtaminenkin pystytään toteuttamaan kokopäiväisen johtajan toimesta, mikä on hyvin tärkeää ympäristöterveydenhuollon kokonaisuuden ja kehittämisen kannalta. Millaisia oppeja sait työhösi Nokian vesikriisin myötä? Tietysti oman työn tärkeys kokonaisuutena korostui entisestään. Tärkeimmät käytännön opit liittyvät tiedottamiseen ja kriisijohtamiseen. Äkillisiin tilanteisiin tulisi pystyä riittävästi varautumaan jo ennakolta. Kriisin keskellä ei jää enää aikaa perehtymiseen tai suunnitteluun. Olet penännyt elintarvikevalvonnan yhdenmukaistamista. Onko meillä nyt liian suuria kuntakohtaisia eroja? Kuntakohtaisia eroja on lähinnä lainsäädännön tulkinnassa ja vaatimusten asettamisessa. Täysin yhdenmukaiseksi ei valvontaa tietenkään ikinä saada, koska paikalliset olosuhteet voivat asettaa rajoituksia toiminnoille. Kuitenkin suurin osa vaatimuksista on sellaisia, joita voidaan soveltaa valtakunnallisestikin. Erityisen hankala tilanne on ketjuille, joilla on toimipaikkoja usean kunnan alueella ja vaatimukset voivat olla hyvinkin erilaisia näiden eri toimipaikkojen suhteen. Ympäristöterveydenhuollon keskusvirastoilta toivotaankin selkeitä linjauksia ja ohjeistusta käytettäväksi kaikissa kunnissa. Myös maksullisuus aiheuttaa eriarvoisuutta. Taksojen suuruus saattaa vaihdella suurestikin kuntien välillä, jolloin yrittäjiin kohdistuvat maksut ovat melko vaihtelevia. Miten Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran perustaminen vaikutti kuntatasolla? Positiivista on kaiken valvonnan kerääminen samaan virastoon. Toisaalta mammuttiviraston kanssa asioiminen on välillä käytännössä hankalaa ja oikean ihmisen saaminen langan päähän usein työn takana! Kuntien ympäristöterveydenhuollossa työskentelevät eläinlääkärit eivät välttämättä hoida eläimiä lainkaan. Sen sijaan he vastaavat esimerkiksi elintarvikkeiden, veden, asuntojen, koulujen, päiväkotien, ravintoloiden, hotellien, uimarantojen, huvipuistojen ja skeittiramppien terveellisyydestä, turvallisuudesta ja lainmukaisuudesta. Vuoden eläinlääkäriksi vastikään valittu, Pirtevan eli Pirkanmaan alueen kuuden kunnan ympäristöterveyspäällikkönä toimivan Outi Lepistönkin työsarka ja osaamisalue on laaja. Vuoden eläinlääkäri on jakanut osaamistaan ja tietojaan ammattikunnalle ja eläinlääketieteen opiskelijoille ja siten kehittänyt koko eläinlääkinnän ja ympäristöterveydenhuollon alaa, Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Sanna Hellström mainitsee palkitsemisperusteluissa. Outi Lepistö tuli suurelle yleisölle tutuksi Nokian laajasta vesikriisistä vuodelta Eläinlääkäriliitosta todetaan Lepistön säilyttäneen uskottavan ja rauhoittavan asiantuntijan roolinsa joukkoviestimissä ja kuntalaisten mielissä. Siihen vaikutti hänen selkokielinen kommentointinsa taudinaiheuttaja-asioista ja vesiputkistojen puhdistuksista ilman katteetonta spekulointia tilanteen normalisoitumisesta.

7 12 13 MTK:n puheenjohtaja liputtaa kotimaisuuden puolesta HELENA LUSTIG // teksti ja kuva Se, että kuluttaja siellä elintarvikeketjun loppupäässä tietää, missä ja mikä ketjun alkupää on, on tärkeää. Juha Marttilan mielestä lehmä on mainio eläin. Sen silmistä heijastuu sellainen rauhallisuus. Se on luottavainen eläin, hän kuvailee. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n tuore puheenjohtaja Juha Marttila ottaa vahvasti kantaa suomalaisen ruoan puolesta. Hän toteaa ruoan olevan sangen keskeisen vastuullisen tuottamisen ja kuluttamisen paikka. Marttila penää selkeiden alkuperämerkintöjen perään: kuluttajalla on oltava tieto siitä, mitä hän on ostamassa. Se, että kuluttaja siellä elintarvikeketjun loppupäässä tietää, missä ja mikä ketjun alkupää on, on tärkeää. Kuluttajalla täytyy olla tarpeeksi tietoa, jolloin hän voi valita eri vaihtoehtojen välillä. Uskon, että tähän on tulossa asennemuutos ja arvelen vastuullisuuden olevan nousussa. Tuottajilla on käsitys, että olemme aika pitkällä tuotantoeläinten hyvinvointiin liittyvissä asioissa ja ympäristön huomioimisessa. Ja kun elintarvikeketjun alku- ja loppupää löytävät toisensa, niin siinä välissä olevien toimijoiden on sopeuduttava tilanteeseen, Marttila toteaa. Hänen mukaansa lähtökohta on erinomainen: suomalainen kuluttaja luottaa suomalaisiin elintarvikkeisiin. Marttila toteaa tässä olevan kuitenkin eroa sukupolvien välillä. Meihin keski-ikäisiin on sisäänrakennettu kotimaisen ruoan arvostus. Moni tämän päivän koululainen taas ei välttämättä tiedä, mistä se lautasella oleva ruoka tulee. Tänä päivänä monella on huoli taloudesta ja rahat tiukalla, jolloin elintarvikkeen hinta saattaa olla painavin tekijä ostoskorissa. Tällöin kotimainen vaihtoehto saattaa jäädä kaupan hyllyyn. Nyt on ollut mediassa viestejä, että talouden ollessa tiukalla ihmiset säästävät ruoassa. En missään nimessä moralisoi, mutta onko hyvä, ravitseva ja terveellinen ruoka se ensimmäinen asia, mistä säästetään, Marttila pohtii. Alkutalvesta ryöpsähtäneellä lamakeskustelulla oli ihmisiin psykologinen vaikutus. Silloin näkyi se, että ihmiset siirtyivät esimerkiksi kokolihasta makkaroihin. Jos kuluttajalla on tiukkaa taloudessa, niin selvää on, että valinta kohdistuu edullisempaan tuotteeseen. Syyllistää ei sovi, sillä jokainen tekee ratkaisunsa resurssiensa puitteissa. Uskon kuitenkin kotimaisiin tuotteisiin ja siihen, että suomalaista työtä tukemalla me voimme taittaa laman. Viime aikoina Suomeen on tuotu maitoa muualta, mikä saattaa tuntua kummalliselta: maitoahan meillä on ollut aina yllin kyllin. MTK:n puheenjohtaja sanoo maidon olevan tuotteen, jonka hintaa seurataan varsin tarkkaan. Sen hinnalla pelaaminen kuuluu kaupan strategiaan: kyseessä on puhtaasti kilpailullinen asia. Kuluttajaryhmät erilaistuvat ja sinänsä on hyvä, että jokaiselle ryhmälle löytyy sopivan hintainen tuote. Esimerkiksi luomun menekki on tietyissä kuluttajaryhmissä kasvussa. Suomalaisen maidontuotannon kannalta on hyvä, että ulkomaista maitoa pitää myydä halvemmalla, jotta se tekisi kauppansa. Marttila toi eräässä lehtihaastattelussa esiin huolensa siitä, että suomalaiseksi mielletty liha ei välttämättä olekaan kotimaista. Tämä lähti siitä, että suivaannuin, kun en löytänyt kaupasta kotimaista lihaa. Tuotemerkit kyllä olivat kotimaisia, mutta liha saattoi olla vaikkapa saksalaista. Olen saanut tästä paljon palautetta. Moni on kaupassakin tullut kysymään, että katso nyt, onko tämä suomalaista lihaa ja ihmetellyt, onko tullut puolihuolimattomasti syötyä ulkomaista. Puheenjohtaja korostaa jälleen tässä kohdin kuluttajan tiedonsaantioikeutta. Kuluttajalla tulee olla tietoa valintojensa pohjaksi niin, että hän voi selkeästi valita esimerkiksi juuri kotimaisen tai ulkomaisen välillä. Kuluttajalla on oikeus tietää, missä liha on tuotettu. Onko sitä esimerkiksi säilytetty pakasteessa jossain varastossa ennen myyntiin tuontia. Marttila evästää, että joutsenlippu tai sirkkalehti ovat varma tae kotimaisuudesta ja huomauttaa, että tuotteen alkuperän selvittämisen pitäisi olla kuluttajalle helpompaa. Merkintöjen täytyy olla selkeitä, sillä kuluttaja voi helposti eksyä merkkiviidakossa. Yksi tai kaksi selkeää merkkiä ja siihen luomu päälle. Ja kaiken pitää olla läpinäkyvää, mielikuvilla ei saa ratsastaa, Marttila esittää. Juha Marttila otti yli 90-vuotiaan järjestön, MTK:n puheenjohtajan pestin vastaan nöyrin mielin. Tässä on isojen haasteiden edessä ja näkee, että nyt on isoja muutosvoimia liikkeellä. Samalla tilanne avaa kuitenkin paljon uusia mahdollisuuksia. Yksi MTK:n keskeisiä tehtäviä ja pohdittavia kysymyksiä on energia- ja ilmastopolitiikka. Uusiutuvien luonnonvarojen käyttö on nousussa. Tämä tarjoaa maaseudulle hyviä liiketoimintamahdollisuuksia bioenergian raaka- aineiden tuotannossa. Siviilissä Juha Marttila elää kuten puhuu: hän on maitotilallinen. Kotona Lapissa on 80 lypsävää. Mies on myös intohimoinen grillaaja ja hän syö tietenkin kotimaista lihaa. Marttiloilla grillaus ei rajoitu suinkaan vain kesäaikaan. Meillä on pihassa kota, jossa grillataan ympäri vuoden. Esimerkiksi syyspimeällä on hieno tunne istua grillin ääressä. Marttilan lypsytilaa pyöritetään pitkälti palkkatyövoimalla ja hän toteaa sen olevan sangen kallis ratkaisu. Kyllä tilanpito perustuu pitkälti viljelijäperheen joustaviin työaikoihin. Siinä tehdään pitkää päivää ja talkootyötä, sillä työntekijöiden palkkaaminen tuo melkoisesti kustannuksia. Maitotilallinen osannee kertoa, milloin lehmä on onnellinen? Mielestäni lehmä osaa nauttia joka hetkestä, joko makoillen, syöden tai jaloitellen. Kevätlaukkoja ottavat lehmät ovat myös selkeästi onnellisia. Mutta onnellisin lehmä taitaa olla silloin kun se menee pihattonavetassamme olevan harjan luo ottamaan kokovartalohierontaa. Karhea harja hieroo lehmää ja eläin osaa kääntää joka kohdan harjan ulottuville, Marttila naurahtaa. MTK MTK (Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.) on maanviljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestö, joka toimii paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Sen jäsenten elinkeinot perustuvat uusiutuviin luonnonvaroihin ja niiden kestävään ja taloudelliseen hyödyntämiseen. Jäseniä paikallisissa maataloustuottajien yhdistyksissä ja alueellisissa metsänomistajien liitoissa on kaikkiaan noin Lähde: MTK

8 Sieltä täältä Missä on kaupan paikka? Maakuntakaavalla on ratkaiseva merkitys kauppapaikkojen sijoittelussa Timo Niemi Uudenmaan liitto on käynnistänyt Uudenmaan maakuntakaavan uudistamistyön vuoden alussa. Pääpaino tässä on yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen liittyvissä aluerakenteellisissa kysymyksissä. Keskeinen osa on kaupan palvelurakenteen selvittäminen. Käytännössä maakuntakaavan uudistuksessa päätetään esimerkiksi siitä, minne Uudellamaalla voidaan sijoittaa kauppakeskuksia ja muita kaupan suuryksiköitä. Alustavan aikataulun mukaan kaava on tarkoitus saada hyväksytyksi vuoden 2012 loppuun mennessä. Uudenmaan liitto järjesti huhtikuussa seminaarin kaupan palveluverkkoselvityksestä. Seminaarissa käsiteltiin Uudenmaan kaupan palveluverkon nykytilannetta sekä eri tahojen ympäristöministeriön, kaupan, kunnan ja kuluttajan näkemyksiä tulevaisuudesta. Seminaarissa alustanut asuntoministeri Jan Vapaavuori totesi kaupan sijainnin yhdyskuntarakenteessa vaikuttavan merkittävästi liikenteeseen. Kauppapaikkojen sijaintia koskevilla kaavoitusratkaisulla vaikutetaankin merkittävästi asiointiliikenteeseen, Vapaavuori totesi. Ministeri korosti hallituksen viime vuoden lopulla hyväksymien ilmasto- ja energiastrategian sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden merkitystä. Ne ovat velvoittavia asiakirjoja, jotka kaavoittajan on otettava huomioon. Päätökset seudullisia tai maakunnallisia vaikutuksia omaavista, isoista kaupan hankkeista tulee tehdä maakuntatai seututasolla. Ministeri korosti, että yksittäinen kunta ei voi tällaista päättää itse. Kehyskunnan puheenvuoron pitänyt Vihdin kunnanjohtaja Kimmo Jarva kertoi suunnitteilla olevan Ideapark-hankkeen merkityksestä Vihdin kunnalle. Eteläisen Nummelan nykyinen ja kasvava asukasmäärä tarvitsee monipuolisia palveluja läheltä. Ostovoima valuu nykyisin pääkaupunkiseudun kasvukeskittymiin, mikä lisää liikennettä, hän totesi ja muistutti, että kauppakeskus toisi Vihtiin suuren määrän uusia työpaikkoja. Yhteenvedossaan johtaja Riitta Murto-Laitinen Uudenmaan liitosta kertoi palveluverkkoselvityksen olevan yksi maakuntakaavan perusselvityksistä. Lähtökohtana ovat muun muassa voimassa oleva maakuntakaava, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntasuunnitelma. Keskeisiä tavoitteita kaavatyössä ovat yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä sekä maankäytön ja liikennejärjestelmän samanaikainen suunnittelu ja yhteensovittaminen. Timo Niemi lakimies Europarlamenttivaalit on pidetty Suomesta Euroopan parlamenttiin seuraavalle viisivuotiskaudelle valittiin seuraavat henkilöt: Sari Essayah (kd.), Carl Haglund (RKP), Satu Hassi (vihr.), Heidi Hautala (vihr.), Ville Itälä (kok.), Liisa Jaakonsaari (sd.), Anneli Jäätteenmäki (kesk.), Eija-Riitta Korhola (kok.), Riikka Manner (kesk.), Sirpa Pietikäinen (kok.), Mitro Repo (sd.), Timo Soini (ps.), Hannu Takkula (kesk.) Suomen Kuluttajaliitto onnittelee valituksi tulleita ja kiittää edellisen kauden europarlamentaarikkoja yhteistyöstä. Pikavippiyhtiöiden on luovuttava ympärivuorokautisista pikatoimituksista Markkinaoikeuden tuoreen päätöksen mukaan pikavippiyhtiöt eivät enää voi tehdä luottosopimuksia, ennen kuin ovat toimittaneet sopimusehdot ja muut tarvittavat tiedot asiakkaalle henkilökohtaisesti sekä antaneet hänelle aikaa tutustua niihin. Pikaluoton ottavalla kuluttajalla on oltava riittävästi aikaa lukea ennakkotiedot ja sopimusehdot, ennen kuin hän tekee sopimuksen. Lainan tilaamisen ja rahojen saamisen välille tulisi jäädä riittävästi aikaa. Alalla toimii kuitenkin yrityksiä, jotka laittavat rahat asiakkaan tilille muutamassa minuutissa. Myös markkinoinnissa on ollut ongelmia. Mainosviestit, kuten Rahat tilillesi minuutissa kellon ympäri korostavat luoton ottamisen helppoutta ja vaivattomuutta ilman huolta takaisinmaksusta. Kuluttajavirasto vei Oy Atlas-Invest Ab -nimisen pikavippiyhtiön markkinaoikeuteen saadakseen ennakkoratkaisun. Markkinaoikeus on nyt Kuluttajaviraston vaatimuksesta kieltänyt Oy Atlas-Invest Ab:tä tarjoamasta pikaluottoja ilman, että se toimittaa ennakkotiedot ja sopimusehdot asiakkaalle henkilökohtaisesti hyvissä ajoin ennen sopimuksen tekemistä. Markkinaoikeus hyväksyi myös Kuluttajaviraston vaatimuksen siitä, että Oy Atlas-Invest Ab ei saa markkinoida pikavippejä Rahat tilillesi minuutissa tai muilla vastaavilla mainoslauseilla. Lisäksi markkinaoikeus kielsi yhtiötä maksamasta yöaikaan haettua pikavippiä ennen kello seitsemää aamulla. Pikavippien merkittävä käyttäjäryhmä ovat alle 30-vuotiaat nuoret aikuiset, joilla on vielä verrattain vähäinen kokemus oman talouden ja velan hoidosta. Siksi markkinoinnin sopimattomuutta arvioitiin erityisesti nuorten aikuisten näkökulmasta. Markkinaoikeuden ennakkopäätöksestä ilmenevät periaatteet koskevat Oy Atlas-Invest Ab:n lisäksi muitakin pikavippiyhtiöitä. Lähde: Kuluttajavirasto

9 1. Satu Taiveaho ja Sampo Terho ovat kestävämmän kulutuksen kannalla. Meppiehdokkaat vaalipaneelissa HELENA LUSTIG // teksti ja kuvat 16 ja Keskustan Anna Ranki 1 17 Eurovaalien tiimoilta ja kuluttaja-asioiden merkeissä joukko meppiehdokkaita kokoontui vaalipaneeliin Hyvinkäälle. Paikalla olivat MEP Satu Hassi (vihr.) työvoimaneuvoja Esther Leander (SKP), MEP Sirpa Pietikäinen (kok.), Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka, valtiotiet.yo, kansanedustajan avustaja Anna Ranki (kesk.), kansanedustaja Satu Taiveaho (sd.) ja filosofian maisteri Sampo Terho (ps.). Paneelissa pohdittiin muun muassa europarlamentin roolia ylipäätään ja sen näkyvyyttä Suomessa. Parlamentti ei ole yhtään sen kummempi paikka kuin Hyvinkään kunnanvaltuusto: samat lainalaisuudet siellä pätevät, Sirpa Pietikäinen vertasi. Parlamentin äänestyksiä ja asioita pitäisi seurata tarkemmin täällä Suomessa. Monet tärkeät asiat eivät näy mediassa lainkaan, Sirpa Puhakka huolehti. Pietikäinen patisteli niin järjestöjä kuin yksittäisiä kansalaisiakin ottamaan rohkeammin kantaa EU-asioihin: Suomalaiset järjestöt ja kansalaiset ovat vielä aivan liian kilttejä. EU:n päätöksentekoa kannattaisi kuitenkin seurata ja ottaa siihen kantaa. **** Yleisöstä esitettiin kysymys, mitkä kaksi Suomen Kuluttajaliiton toimintalohkoa meppiehdokkaat poimisivat tärkeimmiksi itselleen. Näitä lohkoja ovat kuluttajatoiminta, oikeudet ja asuminen, kuluttajan talous, eettisyys ja ympäristö, elintarvikkeet ja ravitsemus sekä terveyspalvelut. Tehtävä oli ehdokkaiden mielestä vaikea, sillä kaikki lohkot ovat panelistien mielestä tuiki tärkeitä, mutta kaikki löysivät kuitenkin omansa. Vaikea valita, mutta otan terveyspalvelut sekä kuluttajan oikeudet ja asumisen. Kuluttajansuojalainsäädäntö on tärkeä asia, Esther Leander poimi kaksi hänelle tärkeää asiaa. Kuluttajatoiminta sekä eettisyys ja ympäristö. Jollei ole eettisyyttä, ei ole muutakaan. Kuluttajatoiminta sen vuoksi, että järjestöjä tulisi kuulla EU:ssa enemmän, Sirpa Pietikäinen totesi. Valitsen eettisyys ja ympäristö sekä elintarvikkeet ja ravitsemus lohkot. Olisin valmis vähentämään kuluttamista. Teollisuudelle pitäisi saada enemmän vastuuta. Kun kuluttaja saa sen tuotteen, ei hän enää voi juuri vaikuttaa siihen, miten se on tehty, Sirpa Puhakka sanoi. Eettisyys ja ympäristö sekä elintarvikkeet ja ravitsemus, Satu Hassi poimi ja jatkoi: EU:ssa tehdään paljon elintarvikkeisiin liittyviä päätöksiä, jotka vaikuttavat meidän terveyteemme. Uusi kemikaalilainsäädäntö tulee puolestaan vaikuttamaan siihen, että meillä tulee olemaan esimerkiksi vähemmän allergioita. Kulutuksen laatuun tulisi kiinnittää huomiota: sitä pitäisi ohjata esimerkiksi palvelujen hankinnan suuntaan. Eettisyys ja ympäristö sekä elintarvikkeet ja ravitsemus, Anna Ranki yhtyi edellisiin puhujiin. Nykymenolla emme voi jatkaa, muuten maapallo räjähtää. Eettisyys ja ympäristö sekä terveyspalvelut, valitsi Satu Taiveaho. - Meidän suomalaisten elämäntavoilla meillä pitäisi olla neljä maapalloa. Luonnon voimavaroja pitäisi ehdottomasti käyttää säästeliäämmin. Tässä pitäisi panostaa tuotekehitykseen, Satu Taiveaho sanoi. Muistan, kuinka aikanaan meille hankittuja videoita korjattiin useampaan kertaan. Nyt ostetaan saman tien uusi laite, koska korjauttaminen ei kannata. Tässä ei ole järkeä ympäristön kannalta, Sampo Terho totesi. **** Kuluttajansuojadirektiivi puhutti myös. EU:ssa on valmisteltu kuluttajansuojan uudistusta, mutta asia siirtyi seuraavalle parlamenttikaudelle. Kuluttajakomissaari Meglena Kuneva on esittänyt lainsäädännön täysharmonisointia, jolloin kansallisvaltiolla ei olisi enää mahdollisuutta pitää yllä korkeampaa kuluttajansuojan tasoa. Suomen Kuluttajaliiton näkemyksen mukaan suomalainen kuluttajansuoja heikentyisi ratkaisevasti, mikäli direktiivi menisi läpi Kunevan esityksen mukaan. Panelistit olivat direktiivin suhteen kaikki samalla kannalla ei täysharmonisointia. En hyväksy kuluttajansuojan täysharmonisointia, koska se heikentäisi esimerkiksi virhevastuuta, Satu Taiveaho sanoi. Voisi olla minimitaso, mutta siten, että kansallisesti voisi pitää korkeamman tason, Anna Ranki pohti. Ei täysharmonisointia missään nimessä. Ja enemmän vastuuta tekijäpäähän, mitä kulutustavaroihin tulee, Sirpa Pietikäinen sanoi. Kuluttajansuojasta on huolehdittava. Olen minkä tahansa direktiivin takana, mikä parantaa kuluttajansuojaa. Olen köyhän puolella enkä kannata täysharmonisointia, Esther Leander sanoi. Vastustan ehdottomasti täysharmonisointia. Se on tehtävä joko parhaalla mahdollisella tavalla tai niin, että jäsenmaat voivat ylittää direktiivin tason, Satu Hassi summasi. 2. EU-vaalipaneelin yleisön nuorin edustaja oli Roosa-tyttö. 3. Vasemmistoliiton Sirpa Puhakka (kuvassa vas.) valitsivat Suomen Kuluttajaliiton toimintalohkoista itselleen erityisen tärkeiksi eettisyyden ja ympäristön sekä elintarvikkeet ja ravitsemus sektorit. 4. Vaalipaneeliin osallistuivat kuvassa vasemmalta oikealle Satu Hassi (vihr.), Esther Leander (SKP), Sirpa Pietikäinen (kok.), Sirpa Puhakka (vas.), Anna Ranki (kesk.), Satu Taiveaho (sd.) ja Sampo Terho (ps.) 5. Suomen Kuluttajaliiton vaalipaneeli kokosi kuluttajaasioista kiinnostuneita ehdokkaita yhteen

10 nappo puhutaan velkaantumisesta! 1970-luvulla ja sen jälkeen syntyneille nuorille annettujen maksuhäiriömerkintöjen määrä kasvaa kovaa vauhtia. Kasvua selittää eniten nuorten tämän päivän kulutustottumukset, mutta myös taantuma tulee lisäämään viiveellä yhä useampien suomalaisten velkaantumista. Mitä enemmän väliaikaiset maksujärjestelyt epäonnistuvat, ja mitä enemmän lomautuksia sekä irtisanomisia tulee, sitä enemmän yksityisten kotitalouksien velkaantuminen tulee kasvamaan. Ylivelkaantuminen koskettaa eniten juuri tiettyjä ikäluokkia. Tilastot puhuvat karua kieltään: kymmenellä prosentilla vuosina syntyneistä on jo maksuhäiriömerkintä. Ulosoton piirissä olevien alle 30-vuotiaiden määrä on noussut jo :een. Ongelmat uhkaavat kasvaa entisestään, sillä monesti nuoret vähättelevät maksuviivästymisen seurauksia tietämättä riittävällä tavalla, mihin ylivelkaantuminen saattaa johtaa. Iso osa näistä maksuhäiriömerkinnöistä on hankittu puhelin- ja postimyyntilaskujen sekä pikaluottojen maksamatta jättämisestä. Puheenjohtajan palsta Velanannosta on tullut monella tavalla suurta bisnestä: pikavippifirmat rehottavat villisti ja kasvavat kuin sienet sateella. Tiukemman lainsäädännön puuttuessa moni velkaantumisvaarassa oleva saattaa haksahtaa luoton ottamisen helppoudessa ja vaivattomuudessa sellaisiin mainosviesteihin, kuten rahat tilillesi minuutissa kellon ympäri tai luottoa 24 h vuorokaudessa. Kuluttajilla ei ole mahdollisuuksia syventyä pikaluottonsa sopimusehtoihin silloin, kun alan yritykset kilpailevat sillä, kuka saa minuutissa rahat vippaajan tilille. Suomen Kuluttajaliitto on monesti puuttunut pikavippiyhtiöiden epäeettiseen ja epäammattimaiseen toimintaan. Olemme antaneet myös oman panoksemme tekeillä oleviin pikavippiongelmia koskeviin lainsäädäntöhankkeisiin. Yhteinen onnistuminen saavutettiin kuitenkin jo siinä, että markkinaoikeus kielsi ennakkotapauksena erästä yhtiötä markkinoimasta pikavippejä rahat tilillesi minuutissa -tyyppisillä mainoksilla. Lisäksi markkinaoikeus kielsi maksamasta yöaikana haettua vippiä ennen aamu seitsemää. Suomen Kuluttajaliitto on antanut tukensa lainsäädäntöhankkeille, joilla rajoitetaan pikaluottojen aiheuttamia ongelmia. Johtuipa ylivelkaantuminen syystä tai toisesta, Suomen Kuluttajaliitolla on oma roolinsa velkaantumisen ennalta ehkäisemisessä. Neuvonnalla voidaan monesti pelastaa ne, joilla on vaara velkaantua. Yhtä tärkeää meidän on tukea myös niitä, jotka ovat jo ylivelkaantuneet. Pelkästään viime vuonna yhdellä talous- ja velkaneuvojalla oli kuluttajaa vastuullaan, joten jonot ovat siis pitkät. Kuluttajaliikkeellä on siis yhä toiminnan paikka täydentää viranomaisten jättämiä mustia aukkoja ja ottaa lamantappoaseeksi velkaantumisesta puhuminen. Krista Kiuru Suomen Kuluttajaliiton puheenjohtaja kansanedustaja Nu talar vi om skuldsättning! Antalet anmärkningar om betalningsstörningar hos unga födda på 1970-talet eller efter det ökar drastiskt. Ökningen förklaras främst med ungdomars konsumtionsvanor, men även recessionen kommer att på sikt öka skuldsättningen för allt fler finländare. Ju oftare de temporära betalningsarrangemangen misslyckas, och ju större antalet permitteringar och uppsägningar blir, dess mer kommer hushållens skulder att växa. Överskuldsättning gäller främst vissa åldersklasser. Statistiken ser dyster ut: 10 procent av födda har redan en anmärkning om betalningsstörning. Under 30-åringar som berörs av utsökning har redan stigit till Problemen hotar att ytterligare växa, för ofta underskattar de unga följderna av betalningsstörningar, utan att ordentligt veta de eventuella följderna av överskuldsättning. En stor del av dessa anmärkningar om betalningsstörningar beror på obetalda fakturor för telefon- och postorderbeställningar samt snabblån. Utlåning av pengar har på många sätt blivit en stor business: snabblånsfirmorma växer och mår bra. I brist på strängare lagstiftning kan många i fara för skuldsättning falla för reklamens budskap i stil med pengar på kontot dygnet runt eller kredit 24 h i dygnet i.o.m. att det är så enkelt att ansöka om lånet. Konsumenterna har inte möjlighet att fördjupa sig i villkoren för sitt snabblån när branschens företag tävlar om vem som snabbast kan få lånesum- man på kundens bankkonto. Finlands Konsumentförbund har många gånger påtalat snabblånefirmornas oetiska och icke professionella handlingssätt. Vi har även fått vår röst hörd i förberedningen av lagstiftning gällande problem vid snabblån. Ett gemensamt mål nåddes redan då marknadsdomtolen som prejudikat förbjöd en firma att marknadsföra snabblån med reklam av typen pengarna på ditt konto på en minut. Dessutom förbjöd marknadsdomstolen utbetalandet av lån som ansökts på natten före klockan sju på morgonen. Finlands Konsumentförbund har gett sitt stöd till lagstiftningsarbete som strävar till att begränsa problem som uppstår av snabblån. Oberoende av vad överskuldsättningen beror på, har Finlands Konsumnetförbund en egen roll i förhindrandet av det. Rådgivning kan för många förhindra skuldsättning. Lika viktigt är det för oss att stöda dem som blivit överskuldsatta. Enbart förra året hade en ekonomi- och skuldrådgivare konsumenter på sitt ansvar, köerna är alltså långa. Konsumentrörelsen har alltså fortfarande sin plats vid sidan om myndigheterna, samt en motiverad grund att tala om skuldsättning i samband med recessionen. Krista Kiuru Orförande i Finlands Konsumentförbund Riksdagsledamot Ordförandens kolumn

11 Napakat NAPAKAT ON KULUTTAJIEN KESKUSTELUPALSTA Vieraskynä Ota kantaa ja kommentoi! Aikuisuutta etsimässä Tänään on aikuiseksi kehittyneen ihmisen löytäminen vaikeaa, sillä rauhallisen, jopa verkkaisesti käyttäytyvän ja oman ikänsä arvoon nähden sopiviin vaatteisiin pukeutuneen naisen ja miehen tapaaminen on poikkeuksellinen kokemus. Työpaikoilla, kouluissa, kaduilla ja kaupoissa kaikenikäiset kansalaiset vauvasta vaariin pukeutuvat samoihin loputtomasti joustaviin, vartaloa tiukasti myötäileviin ja melkein kaikki alapään salaisuudet paljastaviin lantio- ja telttahousuihin sekä napapaitoihin. Voit huomata jopa pienille vauvoille kaupattavan tänään niin muodikkaita piikkareita, tosin pehmeitä sellaisia. Koko maailma tuntuu elävän samaa villin, näennäisesti vapaan ja ikuisesti kestävän nuoruuden harhaluulon vaihetta, aikaa, joka asettaa kaikenikäiset ihmiset kävelemään tietyn ulkoisen muotin sanelemassa varustuksessa ja asettaa ihmisten sisäiselle maailmalle samat toimintaehdot. Kaikki ihmiset haluavat kyselemättä toimia samanlaisten ulkoa päin asetettujen ja sen jälkeen sisäistettyjen toimintamekanismien mukaan. Kansalaiset haluavat ja pyrkivät kaikin voimin ostamaan merkkituotteita ja kuluttamaan niitä tehokkaasti. Sen takia miehet ja naiset juoksevat joka aamu työpaikoille tekemään työtään maksimaalisen tehokkaasti. Sen jälkeen he ryntäävät viettämään lomansa mahdollisimman oikeaoppisesti ja ajan hengen mukaisesti juuri oikeana aikana ja oikeassa lomanviettopaikassa oikealla puolen maapalloa yhdessä toisten samanlaisten kanssa. Tässä polkassa ovat mukana samalla lailla sekä vanhat että nuoret. Koulumaailmassa opettajia, vanhempia ja oppilaita on vaikea erottaa toisistaan, sillä molempia ryhmiä yhdistää kenkien, housujen ja puseroiden, kampausten, värien, ruoan, juomien, korujen, kännyköiden, tietotekniikan ja meikkien ulkoinen ja sisäinen universaali yhdenmukaisuus. Tässä jenkassa kaikki hyppivät samassa tahdissa. Globaalin kvartaalitalouden pullosta irti päässyt osaketuottojen höttörahaan sidottu hurmioitunut pullonhenki ajaa ihmiset loputtomaan kulutuspakkoon. Meidät kaikki läpäissyt ajan henki pakottaa lupaa kysymättä lapset, nuoret ja aikuiset sekä vanhukset taipumaan kohti samaa ikuisen nuoruuden lakipistettä, niin että todellista sisäistettyä aikuisuutta ei iältään aikuiseksi kasvaneissa naisissa ja miehissä ole enää mahdollista kehittyä, koska ympäristö muokkaa meidät toiseen suuntaan. Ketkä tästä kaikesta kuitenkin selviytyvät hengissä? Ne, jotka uskaltavat oikaista itsensä ja päästää pakkotahtisesta ja jatkuvaa suorittamista vaativasta elämästä irti. Ne selviytyvät, jotka uskaltavat elää hitaammin, rauhallisemmin ja kykenevät menemään elämässään kiiltävää ja tekokuituista napapaidan pintaa syvemmälle. Tuula Kallinen SuosiEkoa.fi on eettisen ja ekologisen kuluttamisen asialla SuosiEkoa.fi haluaa tuoda yhteen eettiset ja ekologiset toimijat kuluttajat, järjestöt ja yritykset ja tarjota kaikille osapuolille mahdollisuuden avoimeen ja asialliseen keskusteluun ja turvalliseen mielipiteiden vaihtoon. SuosiEkoa.fi -sivuston tavoitteena on edistää eettistä ja ekologista kuluttamista ja vastuullista elämäntapaa sekä jakaa tietoa ja kokemuksia kaikkien vastuullisesta kuluttamisesta kiinnostuneiden ihmisten kesken. Palvelu tuo tiedot vastuullisista yrityksistä, niiden tuotteista, palveluista ja sijainnista lähelle kuluttajaa ja tekee näin eettisten ja ekologisten valintojen tekemisen kuluttajille helpommaksi. SuosiEkoa.fi säästää kuluttajan aikaa etsimällä halutulta alueelta esimerkiksi luomuruokaa tarjoavan ravintolan, luonnonkosmetiikkaa käyttävän kauneushoitolan tai kierrätysmateriaaleista valmistettuja vaatteita myyvän liikkeen. SuosiEkoa.fi suosii nimensä mukaisesti eettisiä ja ekologisia, luomu-, kierrätys- ja uusiotuotteita, paikallisesti valmistettuja tuotteita sekä niitä myyviä yrityksiä ja palveluntarjoajia. SuosiEkoa.fi suosii myös tuotteiden kierrätystä, huoltoa, vuokrausta, lainausta ja uudelleenkäyttöä. Suomen Kuluttajaliiton Eettinen valinta -sivusto ja SuosiEkoa.fi täydentävät toisiaan. SuosiEkoa.fi -palvelusta voit etsiä esimerkiksi luonnonkosmetiikkaa käyttäviä kauneushoitoloita, kun taas Eettisen valinnan sivustolta voit tarkistaa eri luonnonkosmetiikan valmistajien eettiset ja ekologiset kriteerit. Saatat myös aika ajoin löytää SuosiEkoa.fi -palvelusta tietoa Suomen Kuluttajaliiton ajankohtaisista eettisistä ja ekologisista teemoista. SuosiEkoa.fi -palvelun muita yhteistyökumppaneita ovat WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Maan Ystävät, Marttaliitto, Reilun kaupan edistämisyhdistys ja Reilun kaupan puolesta Repu ry. Järjestöt voivat SuosiEkoa. fi:ssä kertoa palvelun käyttäjille omista ajankohtaisista tapahtumistaan ja teemoistaan. Juuri nyt palvelussa on tietoa esimerkiksi Repu ry:n järjestämästä Reiluttajien rekrytoinnista. Repu ry kouluttaa vuosina sata suomalaista Reilun kuluttamisen asiantuntijoiksi. Tiina Aulanko Vieraskynän kirjoittajan Tiina Aulangon yritys Tomorrow on SuosiEkoa.fi -palvelun ylläpitäjä.

12 Suomen Kuluttajaliitto ottaa kantaa hinta: 4 euroa KULUTTAJAN Suomen Kuluttajaliitto arjen asiantuntija 1/ Mikä oli tämän lehden paras juttu? 2. Mikä ei kiinnostanut? Lähetä tämä kuponki yhteystiedoillasi varustettuna. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan Finnkinon elokuvalippupaketti. Vastaanottaja maksaa postimaksun 22 Suomen Kuluttajaliitto ry vastaus Finlands Konsumentförbund vastaus 2. JAANA HUsU-KALLio LUoTsAA EvirAA varmalla otteella sivut 4 5 nimi Vastauslähetys Ehdotettu mediamaksu johtaa kohtuuttomuuksiin Suomen Kuluttajaliiton mielestä ehdotettu mediamaksu johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin. Yleisradion rahoitusta selvittänyt työryhmä esitti, että kaikilta asuntokunnilta perittäisiin vuosittain noin 175 euron mediamaksu. Asuntokunnilla tarkoitettaisiin henkilöitä, jotka asuvat vakituisesti samassa asunnossa tai osoitteessa. Kaikki asuntokunnassa asuvat täysi-ikäiset henkilöt olisivat yhteisvastuussa maksun suorittamisesta. Maksuvelvollisuus määräytyisi tietyn päivän (esimerkiksi ) tilanteen mukaan. Vuoden aikana tapahtuneilla muutoksilla (esim. muutto, täysi-ikäiseksi tuleminen) ei olisi vaikutusta maksuvelvollisuuteen. Suomen Kuluttajaliiton mielestä ehdotettu, kaikkiin kotitalouksiin saman suuruisena kohdistuva maksu on epäoikeudenmukainen. Tasasuuruinen maksu ei ota huomioon erilaisten kotitalouksien erilaista maksukykyä. Kun otetaan huomioon suomalaisen perusturvan matala taso, maksu tulee koskemaan myös suurta joukkoa kotitalouksia, joiden maksukyky ei riitä maksun suorittamiseen. Maksun maksamatta jättäminen johtaa maksuhäiriömerkintään. Kun otetaan huomioon, että asuntokunnan jäsenet ovat yhteisvastuussa ehdotetusta mediamaksusta, kaikkien perheenjäsenten luottotiedot menevät kerralla. Yhteisvastuu merkitsee myös sitä, että jokaisen asuntokunnan jäsenen on valvottava maksun maksamista ja että asuntokunnasta vuoden aikana muuttavan olisi seurattava tilannetta ja varmistettava että maksu maksetaan. Suomen Kuluttajaliitto pitää kohtuuttomana tilannetta, jossa perheenjäsenten edellytetään käytännössä valvovan toisiaan. Erityisen kohtuuttomaan tilanteeseen joutuvat esimerkiksi avioeron vuoksi asuntokunnasta muuttamaan joutuvat. Yhteisvastuu tarkoittaa myös, että yksi asuntokunnan jäsenistä voi joutua maksamaan mediamaksun kaikkien asuntokunnan jäsenten puolesta, joko vapaaehtoisesti tai pakolla. Asuntokunnan jäsenet eivät kuitenkaan aina ole samaa perhettä, esimerkiksi samassa soluasunnossa asuvat opiskelijat voidaan katsoa asuntokunnaksi. Periaatteessa maksamaan joutuneella on tietysti mahdollisuus yrittää periä muiden osuutta käräjäoikeudessa, mutta käytännössä muutaman kympin takia ei tuomioistuimeen kannata mennä. Ottamatta enempää kantaa Yleisradion rahoitukseen Suomen Kuluttajaliitto vaatii, että ihmisille ei aseteta maksuvelvoitteita, joista heillä ei todellisuudessa ole mahdollista selviytyä. Maksuvelvoitteiden tulee myös olla henkilökohtaisia eikä ihmisiä pidä asettaa vastuuseen muiden tekemisistä tai tekemättä jättämisistä. Kemikaaliviraston työsarka on laaja Kuluttajansuojadirektiivi puhuttaa Palautetta Kuluttajan Naposta Pyysimme lukijoita kertomaan, mikä maaliskuun Kuluttajan Napossa ollut juttu kiinnosti eniten ja mistä taas pidettiin vähemmän. Lukijoiden mielestä paras juttu oli Napakat: Laadukkaan ruoanvalmistuksen esteitä. Toiseksi kiilasi Nina Rautelin on yksi parlamentin peruspuurtajista. Vähiten kiinnosti Kulutusjuhla-blogista syntyi samanniminen yhdistys. Arvoimme kaikkien vastanneiden kesken Finnkinon elokuvalippupaketin. Sen voitti Pirkko Valtonen Porista. Onnittelut! Palkinto postitetaan voittajalle. Kiitokset kaikille palautteen antajille! osoite postinumero sähköpostiosoite postitoimipaikka Suomen Kuluttajaliiton kesäajan neuvonnat Heinäkuussa ei ole asumisneuvontaa. Maksullista neuvontaa annetaan kesällä kolmena päivänä viikossa aamu- tai iltapäivisin. Maksullisen neuvonnan kunkin viikon neuvontaajat saa heinäkuussa tietää soittamalla aina alkavan viikon maanantaina neuvontanumeron puhelinvastaajaan numeroon Tunnus Helsinki Suomen Kuluttajaliitto muuttaa Suomen Kuluttajaliiton toimisto muuttaa viikolla 25. Uusi toimisto sijaitsee Helsingin Kampissa ja sen osoite on Malminrinne 1 B, HELSINKI. Muut yhteystiedot säilyvät ennallaan. Kesän aukioloajat ja palvelut Liiton toimisto on suljettu kesällä viikot Toimiston väki toivottaa kaikille oikein mukavaa ja lämmintä kesää!

13 24 LIITY JÄSENEKSI! Jäsenyys kannattaa! Liittymällä Suomen Kuluttajaliiton jäseneksi saat seuraavia etuja: puhelinneuvonta kuluttaja-asioissa liiton lehti Kuluttajan Nappo neljä kertaa vuodessa liiton julkaisut jäsenhinnoin liiton antama koulutus kuluttaja-asioissa maksutta tai jäsenhinnoin jäsentiedotteet ajankohtaisista kuluttaja-aiheista Yksityishenkilö voi liittyä joko jäsenyhdistyksen kautta yhdistysjäseneksi tai suoraan liiton jäseneksi. Tietoa sinua lähinnä olevasta yhdistyksestä saat liiton toimistosta, puh. (09) Liiton suoran jäsenen jäsenmaksu on 30 euroa. Maksu peritään kerran vuodessa. Voit liittyä jäseneksi täyttämällä ja palauttamalla alla olevan kortin. Postimaksu on maksettu puolestasi. Jäseneksi voi liittyä helposti myös Internetissä osoitteessa BLI MEDLEM! Det lönar sig! Som medlem i Finlands Konsumentförbund får du följande förmåner: telefonrådgivning i konsumentfrågor förbundets tidning Nappo fyra gånger per år förbundets publikationer till medlemspris förbundets skolning i konsumentfrågor avgiftsfritt eller till medlemspris medlemspublikationer om aktuella konsumentärenden Privatpersoner kan ansluta sig via lokala eller regionala konsumentföreningar, eller direkt som medlemmar i förbundet. Information om lokala föreningar nära dig får du från förbundets kontor, tel. (09) Årsavgiften för dem som ansluter sig direkt till förbundet är 30 euro. Du kan ansluta dig som medlem genom att fylla i och returnera kortet nedan. Portot är betalt. Man kan också ansluta sig via Internet på adressen Suomen Kuluttajaliiton maksullinen neuvonta: (1,75 e/puh + pvm/mpm) Suomen Kuluttajaliiton asumisneuvonta: (8,21 snt + 1,16 snt/min. lankaverkosta, 29,7 snt/min matkapuhelimesta soitettaessa) Eettisen kuluttamisen puhelinneuvonta: (pvm/mpm) / LIITYN JÄSENEKSI / OSOITTEENMUUTOS Medlemsansökan / adressförändring Haluan liittyä Suomen Kuluttajaliiton suorajäseneksi. Jäsenmaksu 30 e / vuosi. Jag vill bli medlem i Finlands Konsumentförbund. Medlemsavgiften är 30 e / år. Haluan tilata Kuluttajan Nappo -lehden vuosikerran hintaan 15 e Vastaanottaja maksaa postimaksun nimi / namn Haluan liittyä Suomen Kuluttajaliiton paikallisyhdistyksen jäseneksi. Saat tiedot sinua lähinnä olevasta kuluttajayhdistyksestä postittamalla tämän kortin tai soittamalla (09) Jag vill bli medlem i Finlands Konsumentförbunds lokalförening. Information om lokala föreningar nära dig får du genom att returnera detta kort eller genom att ringa (09) Olen jo jäsen, mutta osoitetietoni muuttuvat. Jag är redan medlem, men adressuppgifterna ändras. Suomen Kuluttajaliitto ry Finlands Konsumentförbund Vastauslähetys Tunnus Helsinki osoite / address postinumero / postnummer postitoimipaikka / postort sähköpostiosoite / e-post

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

PIKAOPAS KULUTTAJALLE

PIKAOPAS KULUTTAJALLE PIKAOPAS KULUTTAJALLE Tiedätkö, mistä ruokasi tulee? Suomessa syötävästä ruuasta noin 80 % on Suomessa valmistettua. Noin 65 % ruokamme raaka-aineesta on suomalaista. Elintarviketuotanto on maailmanlaajuista.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Luomun kuluttajabarometri 2015. Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomun kuluttajabarometri 2015 Anne Kallinen Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Luomuelintarvikkeiden aktiivikäyttäjiä entistä enemmän ja käyttö säännöllisempää 2012 2015 13 23 14 37 32 Aktiivit Käyttäjät

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen

Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry. Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen Satafood Kehittämisyhdistys Ry Suomen Siipikarjaliitto Ry Kvalitatiivinen tutkimus Kopla Helsinki Kati Nurminen & Jenna Puikkonen RUOAN JA LIHAN VALINTAPERUSTEET LUOMULIHA SIIPIKARJA BROILERI JA KALKKUNA

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus

Sinivalkoinen jalanjälki. Kampanjatutkimus Sinivalkoinen jalanjälki Kampanjatutkimus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää 1. Mitkä tekijät vaikuttavat kuluttajien ostopäätöksiin? 2. Mikä on suomalaisuuden merkitys ostopäätöksissä? 3. Mikä on suomalaisten

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

Pikavipit ja velkaantuminen

Pikavipit ja velkaantuminen Pikavipit ja velkaantuminen Mikä on pikavipin hinta? Vippi ja velka, onko syytä huoleen? Studia monetaria - yleisöluento 22.4.2008 Suomen Pankin Rahamuseo Sampo Alhonsuo Suomen Pankki Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014

Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 1 Pitääkö kotimaista ruokaa brändätä Suomessa? Tiivistelmä Agronomiliiton jäsenseminaari 25.10.2014 Outi Hohti, viestintäpäälikkö S-ryhmän marketkauppa Twitter: @hohti Kotimaisuus S-ryhmän marketkaupassa

Lisätiedot

Kuluttaja ostopäätöksen edessä

Kuluttaja ostopäätöksen edessä Kuluttaja ostopäätöksen edessä Annikka Marniemi Elintarvike- ja ravitsemusasiantuntija, ETM Kuluttajaliitto Suomalaisen broilerituotannon vahvuudet -seminaari 16.11.2011 Ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila

Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Verkkokaupan tuoteturvallisuus EU-tasolla - komission toimet Maija Laurila Time Magazine 1966 "Online Shopping Will Flop" { Miksi komissio miettii verkkokaupan markkinavalvontaa erikseen? 1. Tuoteturvallisuusdirektiivin

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus

Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Eläinsuojelulain kokonaisuudistus - tilannekatsaus Tiedotustilaisuus Eläinlääkintöylitarkastaja Tiina Pullola ja ylitarkastaja Minna Ruotsalo Maa- ja metsätalousministeriö Eläin- ja kasvinterveyden yksikkö

Lisätiedot

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa

Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54. Läsnä nimenhuudossa SUURI VALIOKUNTA Valiokunnan kokous 46/2003 vp Perjantai 12.12.2003 kello 14.00-14.54 Läsnä nimenhuudossa pj. vpj. vpj. jäs. Ville Itälä /kok Kimmo Kiljunen /sd Hannu Takkula /kesk Arja Alho /sd Mikko

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto

LEHDISTÖ LEHDISTÖTIEDOTE. Yleiset asiat ja ulkosuhteet EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. 16906/09 (Presse 361) (OR. en) Neuvoston ylimääräinen istunto EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO 16906/09 (Presse 361) (OR. en) LEHDISTÖTIEDOTE Neuvoston ylimääräinen istunto Yleiset asiat ja ulkosuhteet Geneve, 30. marraskuuta 2009 Puheenjohtaja Ewa BJÖRLING Ruotsin kauppaministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta

Suomalaiset ja kenkien eettisyys. Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Suomalaiset ja kenkien eettisyys Mielipidetutkimus suomalaisten tiedoista ja odotuksista koskien kenkien tuotannon eettisyyttä ja EU:ta Johdanto Suomalaiset ostavat 21 miljoonaa paria kenkiä vuosittain.

Lisätiedot

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80

Vaalikysely. 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 2. Kotikuntanne asukasmäärä. 3. Vastaajan sukupuoli. Vastaajien määrä: 80 Vaalikysely 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosiaalidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014

Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014 Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet/Työvaliokunta Pöytäkirja 1/2014 Aika: keskiviikko 12.02.2014 kello 13.00-15.25 Paikka: Kuluttajaliitto-Konsumentförbundet ry, Malminrinne 1 B, 4. krs, Helsinki, pääsihteerin

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ KATRIINA PARTANEN TOIMINNANJOHTAJA, PRO KALA 30.10.2011 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää kuluttajien käsityksiä ja asennoitumista kalaan ja kalatalouteen Verrata tuloksia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN

KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN KALA SUOMALAISTEN RUOKAPÖYDÄSSÄ SILAKKAPAJA 28.2.2014 KATRIINA PARTANEN 16 Kalan kulutus 2000 2011 (kg/hlö/vuosi) 14 12 10 8 6 Kaikki kala Tuontikala Kotimainan kala Silakka 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012

Ajankohtaista päihdepolitiikasta. Kristiina Hannula 24.3.2012 Ajankohtaista päihdepolitiikasta Kristiina Hannula 24.3.2012 2 Kansanterveysjärjestöjen ja alkoholielinkeinon suhde Terveyden edistämisen keskuksen Päihde-ja mielenterveysfoorumin nimeämä työryhmä pohti

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 IP/07/584 Bryssel, 27 april 2007 EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite 25 000 ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010 Euroopan komissio käynnisti

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita

Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Autotuojat ry:n esittely ja autoalan ajankohtaisia asioita Antti Ruhanen Puheenjohtaja Autotuojat ry 25.6.2015 1 Autotuojat ry Perustettu 1925, nykyinen nimi vuodesta 1955 Edustaa käytännössä 100 % Suomen

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja

Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Missä menee Suomalainen ruoka? Ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi, MTK/Maaseutuyrittäjyyslinja Suomiruoka rulettaa? Tilaisuudessa puhuu myös kuumana käytävän suomalaisen ruokakeskustelun tiimoilta

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 501/2002 vp Valtra-traktorituotannon jatkuminen Suolahdessa ja Suomessa Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisia Valtra-traktoreita valmistava Partek-konserni on julkisuudessa olevien tietojen

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus

Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Ruokaväärennökset ja luomun luotettavuus Marjo Särkkä-Tirkkonen Erikoissuunnittelija, ETM Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti marjo.sarkka-tirkkonen@helsinki.fi @Marjo_ST p. 044-5906849 Fast methods

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot