BULGARIA. Kesäkuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BULGARIA. Kesäkuu 2009"

Transkriptio

1 BULGARIA Kesäkuu 2009

2 Bulgarian maaraportti 2 (47) Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka... 5 Talouden avaintiedot... 6 LIIKETOIMINTA... 6 Bulgarian vahvuudet ja heikkoudet... 6 Rahoitus ja takuut... 7 Myynti ja markkinointi... 8 TALOUS Makrotalous Talouspolitiikka Työvoima ULKOMAANKAUPPA Kauppapolitiikka Ulkomaankauppa Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Suomalaiset investoinnit MAA- JA METSÄTALOUS Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Rakentaminen Energia ja ympäristö Energia-ala Ympäristö PALVELUSEKTORI Vähittäiskauppa Matkailu Tietoliikenne Pankkisektori... 43

3 Bulgarian maaraportti 3 (47) TAPAKULTTUURI LINKKEJÄ... 46

4 Bulgarian maaraportti 4 (47) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km² Luonnonvarat: bauksiitti, kupari, lyijy, sinkki, hiili, puu, viljelyyn hyvin sopiva maaperä Aikaero Suomeen: sama aika kuin Suomessa (GMT +2 tuntia) Rajanaapurit: Kreikka (yhteistä rajaa 494 km), Makedonia (148 km), Serbia (318 km), Romania (608 km) ja Turkki (240 km) Asukasluku: 7,60 milj. (71,1 % kaupunkiväestöä, 28,9 % maalaisväestöä) v Väestötiheys: 69,3 as./km2 Väestönkasvu: -0,79 % (ennuste v. 2009) Eliniänodote: miehet 69,48 vuotta, naiset 76,91 vuotta (ennuste v.2009) Suurimmat kaupungit: Sofia (1,2 miljoonaa asukasta), Plovdiv ( as), Varna (312000), Burgas ( as), Rousse ( as.); Bulgarian kaupungit: Virallinen kieli: bulgaria (kyrilliset kirjaimet) Etniset ryhmät: bulgarialaiset 83,9 %, turkkilaiset 9,4 %, romanit 4,7 %, muut 2 %

5 Bulgarian maaraportti 5 (47) (sis. armenialaiset, makedonialaiset, tataarit ja tšerkessit) (v väestönlaskenta) Uskonnot: kreikkalaiskatoliset 82,6 %, muslimit 12,2 %, muut kristilliset 1,2 %, muut 4 % (v väestönlaskenta) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumerot: +359, Sofia 2. Matkapuhelinstandardit: GSM 900/1800, 3G 2100 Sähköverkko: 220V, 50Hz Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 30,7 % (vuoden 2007 lopussa) Matkapuhelintiheys: 132,8 % (vuoden 2007 lopussa) Internet-tiheys: 24 % (vuoden 2007 lopussa); arvioidaan nousevan 45 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä Laajakaistatiheys: 15 % (vuoden 2007 lopussa; liittymää) Tieverkosto: 40,231 km (331 km nelikaistaista moottoritietä) Rautatieverkosto: päälinjoja noin 4300 km, joista 67 % on sähköistetty Lentokentät: 3 kansainvälistä (Sofia, Varna ja Burgas) ja 7 kotimaan liikenteelle tarkoitettua lentokenttää Satamat: Varna ja Burgas Mustanmeren rannalla, Ruse, Lom ja Vidin Tonavan varrella Politiikka Virallinen nimi: Bulgarian tasavalta: Republika Balgarija, Republic of Bulgaria Itsenäistynyt: (vanha luku: ) Valtiomuoto: tasavalta Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia Presidentti: Georgi Parvanov. Valittiin toiselle kaudelle järjestettyjen presidentinvaalien toisella kierroksella. Presidentin toimikausi on viisi vuotta. Pääministeri: Sergei Stanishev Parlamentti: yksikamarinen Kansalliskokous (Narodno Sobranie). 240 edustajaa valitaan yleisissä ja yhtäläisissä vaaleissa neljän vuoden välein. Kesäkuussa 2005 järjestetyt parlamenttivaalit voitti Bulgarian sosialistipuolue BSP keräämällä 31 % äänistä. National Movement for Simeon II (nyt National Movement for Stability and Progress (NDSV); 19,9 % äänistä), Turkish Movement for Rights and Freedoms (MRF) 12,7 %, Union of Democratic Forces (UtdDF) 7,7 %, äärioikeistolainen puolue Attack 8,1 %, Democrats for a Strong Bulgaria (DSB) 6,4 % ja Bulgarian Popular Union (BPU) 5,2 %. Hallitus: parlamentin hyväksymän hallituksen muodostavat Bulgarian sosialistipuolue BSP (8 paikkaa), NDSV (5 paikkaa) ja Movement for Stability and Progress NDSV - (3 paikkaa). Uudella hallituksella on takanaan 169 paikkaa 240- paikkaisessa parlamentissa.

6 Bulgarian maaraportti 6 (47) Seuraavat vaalit: parlamenttivaalit 2010, presidentinvaalit 2011 Alue- ja paikallishallinto: 28 aluetta ja 278 kuntaa. Itsenäisyyspäivä: (itsenäistyminen Ottomaanien imperiumista) Kansallispäivä: 3.3. (vapautuminen 1878 Ottomaanien imperiumin vallasta) Talouden avaintiedot Valuutta: lev (BGN) = 100 stotinkaa (yksikkö stotinka, monikko stotinki) Valuuttakurssi: 1 EUR = 1,96 BGN; 1 USD = 1,33 BGN (2008) Bruttokansantuote käyvin hinnoin (2008): 50,2 mrd. USD, noin 34,12 mrd. BKT henkeä kohti (2008): käyvin hinnoin 4 530, ostovoimakorjattuna Inflaatio: 12,3 % (2008), ennuste vuodelle 2009 on 3,5 % Keskimääräinen palkka 250 ; keskipalkka on Bulgariassa alhaisin koko EUalueella. Työnantajan maksamat sivukulut noin 35 % palkasta. Työttömyys: 6,3 % (2008), ennuste vuodelle 2009 on 9,3 % Tärkeimmät teollisuustuotteet: metallit, vaatteet ja tekstiilit, elintarvikkeet ja viini, tupakka, koneet ja laitteet Tärkeimmät vientituotteet: vaatteet ja jalkineet, rauta ja teräs, metallituotteet, huonekalut, viinit, ruusuöljy Verot: Yhtiövero 10 % vuoden 2007 alusta alkaen, korkean työttömyysasteen alueilla 0 %. Arvonlisävero 20 %. Vuoden 2008 alussa henkilöverotuksessa tuli voimaan yhtenäinen 10 prosentin tulovero. Bulgarian bruttokansantuote henkeä kohti oli ostovoimakorjattuna Eurostatin arvioiden mukaan 37,2 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna 2007 (arvio vuodelle 2008 on 39,2 %). Suhde on noussut viime vuosina keskimääräistä nopeamman talouskasvun ansiosta. WEF:n syksyn 2008 vertailussa maan yleinen kilpailukykyindeksi oli 76. korkein 134 maan joukossa. IMD:n vuoden 2009 vertailussa Bulgarian kilpailukyky oli 38. paras 57 tutkitun maan joukossa (2008: 39.sija). LIIKETOIMINTA Bulgarian vahvuudet ja heikkoudet Markkinoiden positiivisia piirteitä Bruttokansantuotteen kasvu jatkuu vakaana Ulkomaisten investoijien mielenkiinto kasvaa Koulutustaso korkea (15 prosentilla väestöstä yliopistotutkinto) Alhaiset työvoima- ja liiketoimintakustannukset Alhainen verotus

7 Bulgarian maaraportti 7 (47) EU-jäsenyys vuoden 2007 alusta alkaen Markkinoiden negatiivisia piirteitä Markkinoiden pieni koko Väestön ostovoima keskimäärin alhainen, puolet väestöstä luokitellaan köyhiksi, keskiluokka vielä heikko Oikeuskäytännössä ja lakien toimeenpanossa vielä puutteita Infrastruktuurissa paljon parantamisen varaa Korruptio ja byrokratia Järjestäytynyt rikollisuus Potentiaalisia toimialoja Energia- ja ympäristöteknologia, muut infrastruktuurihankkeet Maatilojen ja elintarvikeyritysten saattaminen EU-standardien mukaiseksi Matkailukohteiden rakentaminen Teollisuuden saneerausinvestoinnit Rakennusmateriaalit ja -tarvikkeet Informaatioteknologia ja telekommunikaatio (mm. laajakaistaverkkojen rakentaminen) Autonosat ja autojen huoltoon/palveluun liittyvät laitteet ja tarvikkeet Lääketieteelliset laitteet Turva- ja puolustusteollisuuden koneet ja laitteet Rahoitus ja takuut Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta Finnvera luokittelee Bulgarian kohtalaisen maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 4/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Bulgariaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen edellyttäen, että vientihankkeen osapuolista on riittävästi tietoja saatavilla luottokelpoisuusarviota varten. Lisätietoja: Finnvera / aluepäällikkö Liisa Tolvanen, puh , sähköposti

8 Bulgarian maaraportti 8 (47) Myynti ja markkinointi Jakelu Jakelu on Bulgariassa toistaiseksi melko kehittymätöntä. Kulutustavaroita myydään suoraan suuremmille kauppaketjuille ja -ryhmille tai epäsuorasti tukkuliikkeiden kautta. Suoramyyntiä harrastavat erityisesti virvoitusjuomien ja oluen valmistajat, joiden myyjäverkosto kattaa koko maan. Bulgariassa on vain muutamia vahvoja maanlaajuisesti toimivia jakelijoita. Valtaosa jakelijoista on pieniä, joiden taloudelliset resurssit ovat usein vaatimattomat. Suuri ongelma on tieverkoston heikko kunto ja nykyaikaisten varastotilojen puute. GfK-markkinatutkimuslaitoksen jokin aika sitten tekemän tutkimuksen mukaan bulgarialaiset kulutustavara-asiakkaat ovat enemmän hinta- kuin laatutietoisia, ja valinta kohdistuu useimmiten halvimpaan vaihtoehtoon. Bulgarialaiset vähittäiskaupan asiakkaat suosivat kotimaisia tuotteita. Ostopäätökseen vaikuttavat enemmän ystävien suositukset ja "viidakkopuhelin" kuin mainonta ja muu myynninedistäminen. Eri tuotemerkkien laatueroja ei tiedosteta, vaan 60 prosenttia vähittäiskaupan asiakkaista mieltää ainoan eron olevan hinnassa. Kaupassa asioidaan 3-4 kertaa viikossa ja kaupan valinnassa ratkaisevaa on sen läheisyys. Bulgarialaisten ostotottumukset ovat vähitellen muuttumassa ja "kerran viikossa ostoksille" -käytösmalli yleistyy, mikä suosii hyper- ja supermarket-tyyppisiä liikkeitä. Super- ja hypermarket -ketjujen ohella vähittäiskauppamarkkinoilla on seuraavanlaisia liikkeitä: Suuret tavaratalot (RUM), joita on kaikissa suuremmissa kaupungeissa Erikoisliikkeet, jotka tarjoavat laajan valikoiman erilaisia tuotteita alkaen elintarvikkeista kotitaloustarvikkeisiin ja vaatteisiin. Vain harvoilla tämän ryhmän yrityksillä on liikkeitä enemmän kuin yksi. Erikoisliikkeillä on melko suuri osuus vähittäiskaupasta. Pienkaupat, joiden tavaravalikoima on varsin suppea ja joissa tehdään pienostoksia. Tämän ryhmän kauppoja on kaikissa kaupungeissa, mutta niiden osuus vähittäiskaupan liikevaihdosta on melko pieni. Huoltoasemien yhteydessä toimivat myymälät, joita on nykyään lähes kaikkien polttoainejakelijoiden asemilla. Katetut torikaupat, jotka palvelevat lähinnä pientuloisia. Tavaravalikoima vaihtelee elintarvikkeista vaatteisiin ja muihin päivittäistavaroihin. Avoimet torit, jossa mm. maanviljelijät myyvät tuotteitaan. Näitä on kaikissa kaupungeissa ja asutustaajamissa.

9 Bulgarian maaraportti 9 (47) Mainonta Kilpailun kiristyessä ainakin suurimmat vähittäiskauppaketjut seuraavat säännöllisesti kuluttajakäyttäytymistä ja tarjoavat kanta-asiakkailleen erilaisia etuja. Yhteistyössä pankkien kanssa on kehitetty erilaisia kulutusluotto-ohjelmia mm. kotitalouskoneiden hankkimista varten. Kasvattaakseen markkinaosuuttaan suuret tavaratalot järjestävät erilaisia kampanjatilaisuuksia, harrastavat myyntiä puhelimen tai internetin välityksellä ja tarjoavat asiakkailleen jäsenkortteja. Tukkukauppamarkkinat ovat varsin hajanaiset, sillä useimmilla tuoteryhmillä on omat jakelukanavansa. Tukkukaupalle mainonnalla on suuri merkitys. Tukkukauppa ostaa enemmän ulkomaisia tuotteita kuin vähittäiskauppa. Aikaisemmin bulgarialaisten tuotteiden tukkukauppaa harjoittivat valmistajat, jotka jakelivat tuotteitaan suoraan vähittäiskaupalle. Tuonnista taas vastasivat suuret valtion omistamat yritykset. Nyt tukkukauppaa hoitavat pääasiassa yksityiset yritykset. Mainonta Mainonnasta on tulossa merkittävin markkinointiväline Bulgariassa. Tänä päivänä jo lähes kaikki yritykset käyttävät mainontaa ainakin jossain muodossa. Tärkeysjärjestyksessä bulgarialaiset käyttävät eniten seuraavia mainosvälineitä: painetut mainokset, sanoma- ja aikakauslehdet, radio, ulkomainonta, tapahtumamainonta, näyttelyt ja muut tuote-esittelyt, televisio. Television suosio on viime vuosina alkanut voimakkaasti kasvaa, mikä on myös nostanut mainosten hintoja. Huomattava osa televisiomainostajista on ulkomaisia kulutustavarasektorilla toimivia yrityksiä. Mainontaa säätelevät vuodelta 1998 peräisin oleva laki - Law on the Protection of Competition - ja vuonna 2006 hyväksytty Law on Protection of the Consumers and on Trading Rules. Tiettyjen tuoteryhmien mainontaa säädellään erillisillä laeilla. Esimerkiksi tupakkatuotteita koskevan lain - Law on Tobacco and Tobacco products - artiklassa 35 kielletään tupakkatuotteiden mainonta varsinaista myyntipistettä lukuun ottamatta. The Pharmaceutical Law puolestaan kieltää sellaisten lääkkeiden mainonnan, joita ei ole rekisteröity Bulgariassa. Rekisteröityjen lääkkeiden mainosten sisältö on hyväksytettävä lääkkeiden rekisteröinnistä vastaavassa virastossa (Executive Agency on Pharmaceutical Products). Mainosalan palveluja tarjoaa noin 60 yritystä, joista useimmat ovat alan yhdistyksen jäseniä: Association of the Advertising Agencies Bulgaria, Franchising Franchising on yleistynyt Bulgariassa oikeastaan vasta viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Toiminta on nopeasti laajentunut Pepsi-Colan pullotuksesta, Pizza Huteista ja Office 1 Superstoresta sekä tunnetuista eurooppalaisista vaatebrändeista

10 Bulgarian maaraportti 10 (47) myös palvelualoille. Bulgarian vähittäismarkkinat alkavat olla valmiit useille tuotteille ja palveluille, joita myydään franchising-liikkeissä. Kuluttajat vaativat riittävää valikoimaa laatutuotteita kohtuullisilla hinnoilla. Potentiaalia aloja franchising-toiminnalle ovat mm. matkailu, elintarvike- ja fast food - alat, rakentaminen ja rautakauppa, kuten autojen ja muiden koneiden vuokraus, autoalan palvelut, hotelli- ja matkailuala, siivouspalvelut. Parhaimmat edellytykset franchising-toiminnalle tarjoavat suurehkot kaupungit, kuten Sofia, Varna, Plovdiv ja Burgas, joiden asukkailla on keskimääräistä korkeammat tulot. Tarkempia tietoja franchising-toiminnasta: tai Suoramarkkinointi Suoramarkkinointi on suhteellisen uutta Bulgariassa. Postimyyntikatalogeja ei juuri ole. Joitakin tuotteita (esim. pölynimurit ja kosmetiikka) myydään ovelta ovelle melko hyvin tuloksin. Puhelinmarkkinointia rajoittavat huonot puhelinyhteydet, myyntiä internetin kautta taas kotitietokoneiden ja luottokorttien vähäinen määrä, asukkaiden epäluottamus pankkilaitosta kohtaan jne. Suoramarkkinointi soveltuu Bulgariassa parhaiten suuriin aluekeskuksiin. Maaseudulla suoramarkkinointiin suhtaudutaan vielä epäilevästi. Tuotteiden hinnoittelu Bulgarialaisten kuluttajien ja yritysten ostovoima on vielä alhainen, minkä vuoksi hinnalla on suuri merkitys päätöksenteossa. Valtaosa väestöstä joutuu rajoittamaan ostoksensa perushyödykkeisiin. Toisaalta kuluttajat ovat valmiita maksamaan korkeasta laadusta. Tuontituotteet ovat pääsääntöisesti kalliimpia kuin kotimaiset. Niiden tuotteiden osalta, joita Bulgariassa ei valmisteta, kilpailua käydään aasialaisten, eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten tuotteiden kesken. TALOUS Makrotalous Bulgaria on EU:n köyhin maa, jonka bruttokansantuote henkeä kohti on vain runsas kolmannes EU:n keskiarvosta. Vuonna 2008 bruttokansantuote henkeä kohti oli käyvin hinnoin euroa ja ostovoimakorjattuna euroa. Vaikka talouskasvu on ollut vakaata, nousi bruttokansantuote henkeä kohti vuoden 1989 tasolle vasta vuoden 2004 puolivälissä. Bulgaria on siis laskennallisesti vasta viime vuosina pääsyt takaisin sille tasolle, jolla se oli 1989/90, jolloin suuri kriisi alkoi ja jonka aikana teollisuus- ja maataloustuotanto lähes puolittuivat.

11 Bulgarian maaraportti 11 (47) Tärkeimmät talousluvut e 2010e BKT (mrd. e) 19,9 21,8 25,1 28,86 34,1 35,28 36,69 Bruttokansantuotteen kasvu (%) 6,6 6,2 6,3 6,2 6,0-3,8 0,9 Työttömyysaste (%) 12,7 11,5 9,6 7,7 6,3 9,3 8,7 Inflaatio (keskimääräinen muutos %) Investoinnit kiinteään pääomaan (muutos %) 6,1 5,0 7,3 8,4 12,3 3,5 3,0 13,5 23,3 14,7 21,7 20,4-10,5 1,3 Yksityinen kulutus (muutos %) 5,3 5,5 8,5 5,1 4,5-3,0 0,5 Vaihtotase, % BKT:sta -6,8-12,3-17,9-22, -25,2-13,1-10,3 Vaihtokurssi BGN:EUR 1,96 1,96 1,96 1,96 1,96 1,96 Vaihtokurssi BGN:USD 1,57 1,57 1,56 1,43 1,27 1,30 Lähde: EIU, 06/2009, (e = ennuste) Bruttokansantuote BKT:n kasvu , ennuste Muutos % 6,7 6,6 6,5 6,4 6,3 6,2 6,1 6 5,9 5,8 6,6 6,3 6,2 6,2 6,2 6, e 2009e Lähteet: Bulgarian tilastovirasto, Bulgarian keskuspankki 6/2008 Bulgarian talous on kasvanut vuodesta 1998 lähtien 5-6 prosentin vuotuisella tasolla. Talouskasvua ovat tukeneet yksityinen kulutus sekä varsinkin investoinnit, jotka ovat lisääntyneet huomattavan suurin kaksinumeroisin luvuin koko kuluvan vuosikymmenen alkupuolen. Vuoden 2007 viimeisellä neljänneksellä bruttokansantuotteen kasvu voimistui 6,9 prosenttiin, minkä ansiosta koko vuoden kasvu oli maan tilastoinstituutin mukaan 6,2 prosenttia. Kasvu olisi ollut vieläkin suurempi, ellei kuivuus olisi aiheuttanut suuria ongelmia maataloustuotannolle. Maatalouden ongelmien vuoksi talouskasvu oli vuoden kolmannella neljänneksellä

12 Bulgarian maaraportti 12 (47) vain 4,5 prosenttia. Talouskasvun ennustetaan jatkuvan kuuden prosentin tasolla myös vuosikymmenen viimeiset vuodet mm. hallinnollisten uudistusten ansiosta. Investointien kasvu jatkuu, sillä yksityistettyjen yritysten korvausinvestointien tarve on edelleen suuri. Viime vuosina maatalouden osuus bruttokansantuotteesta on selvästi supistunut, kun taas palvelualojen osuus on kasvanut. Erityisen merkittävää Bulgarian talouskehityksen kannalta on matkailupalvelujen kehittyminen. BKT:n rakenne vuonna 2007 Matkailu- ja muut palvelualat 14,8 % Rahoitus-, kiinteistöala 21,0 % Kuljetussektori 11,8 % Maatalous 5,1 % Rakentaminen 8,2 % Teollisuus 26,5 % Kauppa 12,6 % Lähde: Bulgarian tilastovirasto Inflaatio Inflaatiokehitys , ennuste Keskimääräinen muutos % ,6 9,8 7,3 7,3 6,1 5, e 2009e Lähteet: Bulgarian tilastovirasto, CED 3/2008 Kuluttajahinnat nousivat kuluvan vuosikymmenen alkupuolen vuotta 2003 lukuun ottamatta noin kuuden prosentin vuotuisella vauhdilla. Vuonna 2006 keskimääräinen

13 Bulgarian maaraportti 13 (47) inflaatio kiihtyi 7,3 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousua aiheuttivat mm. alkoholin ja tupakan valmisteverojen huomattavat korotukset vuoden 2006 alkupuolella. Vuodelle 2007 inflaatiotavoitteeksi asetettiin budjettineuvottelujen yhteydessä 4,4 prosenttia. Kuivuuden aiheuttamat ongelmat maataloudelle ja sitä seurannut elintarvikehintojen (+20 %) nousu, polttoaineiden kallistuminen, kuljetuskulujen sekä yksityisen kulutuksen kasvu johtivat kuitenkin inflaation odotettua nopeampaan kiihtymiseen. Vuoden lopussa inflaatio oli 12,5 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 6,5 prosenttia. Inflaatiovauhti on jatkunut korkealla tasolla myös vuoden 2008 alkupuolella ja oli toukokuussa jo ennätykselliset 15 prosenttia. Inflaation kiihtymistä aiheuttavat elintarvikkeiden ja polttoaineiden korkeiden hintojen ohella myös tupakan ja alkoholijuomien valmisteverojen asteittainen korottaminen lähemmäs EU-tasoa. Lisäksi kuljetus- ja asumiskustannukset ovat jatkaneet kasvuaan. Kolmen prosentin inflaatioon päästään tämänhetkisten arvioiden mukaan vasta tulevan vuosikymmenen alkupuolella. Liittyminen ERM II:een on näillä näkymin mahdollista aikaisintaan kuluvan vuosikymmenen viimeisinä vuosina ja euron käyttöönotto vasta vuosina Vaihtotase Bulgarian vaihtotase oli ylijäämäinen 1990-luvun puolivälin jälkeen ja vielä vuonna 1997 ylijäämää oli 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 1998 vaihtotase kääntyi alijäämäiseksi ja vaje on sen jälkeen vuosi vuodelta kasvanut. Vuonna 2007 vaihtotaseen vaje nousi ennätykselliseen 5,4 miljardiin euroon, joka oli 21,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kauppavajeen kasvu jatkuu vielä lähivuosinakin suuren investointitavaroiden tuontitarpeen vuoksi, mikä pitää myös vaihtotaseen vajeen suurena. Vaje on pitkälle saatu kompensoitua EU-tukivaroilla, suorilla ulkomaisilla investoinneilla (mm. kiinteistöihin ja greenfield-hankkeisiin) sekä ulkomailla työskentelevien bulgarialaisten kotimaahan lähettämillä varoilla. Vaikka vaihtotaseen vaje pysyy prosentissa bruttokansantuotteesta kuluvan vuosikymmenen loppuun saakka, ei sen rahoittamisen uskota tuottavan vaikeuksia edellyttäen, että investointivirrassa tai muissa olosuhteissa ei tapahdu muutoksia. Talouspolitiikka Bulgarian talouskasvu on ollut vakaata koko kuluvan vuosikymmenen alkupuolen. Ratkaiseva tekijä talouskehityksen suunnanmuutoksessa oli valuuttakatejärjestelmään siirtyminen vuonna Bulgaria onnistui merkittävästi supistamaan budjettivajeitaan 90-luvun toisella puolikkaalla, ja viime vuodet budjetti on jo ollut selvästi ylijäämäinen. Vuonna 2007 budjetin ylijäämä oli ennätykselliset 3,8

14 Bulgarian maaraportti 14 (47) prosenttia bruttokansantuotteesta (tavoite 0,8 %) siitäkin huolimatta, että Bulgarian oli maksettava osuutensa EU:n budjettiin. Odotettua parempi tulos selittyi tulojen lisäyksellä: verotulot olivat 20 prosenttia suuremmat kuin vuotta aikaisemmin ja 9,5 prosenttia hallituksen budjettisuunnitelmassa arvioimaa korkeammat. Vuoden 2008 budjettisuunnitelmassa ylijäämätavoitteeksi asetettiin 3 prosenttia bkt:sta. Talousministeri Plamen Oreharskin mukaan hallitus pyrkii rajoittamaan menojen kasvua ja kasvattamaan ylijäämää, jos se on tarpeellista tuontia kiihdyttävän kotimaisen kysynnän hillitsemiseksi. Budjetin tulojen arvioidaan nousevan 18,3 miljardiin levaan (13,4 mrd. USD), kun taas menopuolelle on kirjattu 17 mrd. levaa (12,4 mrd. USD). Budjetin menopuolella 4,2 prosenttia bkt:sta on varattu koulutus- ja terveydenhuoltomenoihin, 2,1 prosenttia puolustusmenoihin ja 2,4 prosenttia julkisiin hankkeisiin. Julkisen sektorin palkkoja on määrä korottaa 10 prosentilla lokakuun 2008 alusta alkaen ja eläkkeitä 9,5 prosentilla. Veronkierron vähentämiseksi hallitus otti vuoden 2008 alussa käyttöön 10 prosentin tasaveron henkilöverotuksessa (aikaisemmin %). Laajamittaisen korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vuoksi Bulgaria on joutunut vaikeuksiin Euroopan unionin kanssa. Kevään 2008 aikana EU:n tukemiin hankkeisiin myönnettyjä varoja on jo jäädytetty useiden satojen miljoonien eurojen arvosta. Pysäytyksissä on kesän 2008 tietojen mukaan mm. kymmenen tiehanketta, minkä lisäksi maataloudelle myönnettyjä varoja on jäädytetty. Bryssel on varoittanut jo useaan otteeseen Bulgariaa, että se saattaa menettää satoja miljoonia euroja, jos se ei onnistu saamaan korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta kuriin. Korruptiosta epäiltyjä korkeita virkamiehiä ei ole saatu telkien taakse, minkä lisäksi selvittämättä on yli 80 palkkamurhaa. Välttääkseen suuremmat menetykset Bulgaria on nimittänyt EU-varoista vastaavan ministerin ja on luvannut lisätä läpinäkyvyyttä ja valvontaa. Bulgarialle on korvamerkattu vuoteen 2013 mennessä varsinaiseen jäsenyysvalmistautumiseen liittyvien ohjelmien lisäksi kaiken kaikkiaan 11 miljardia euroa. Bulgarian varojen käyttö on nyt tiukan seurannan alla. Mikäli parannusta ei saada aikaan, voi EU rahahanojen sulkemisen lisäksi rajoittaa Bulgarian osallistumista EU:n päätöksentekoon. Hallitusyhteistyö rakoilee Tyytymättömyys Simeon Saksi-Koburgin johtaman hallituksen aikaansaannoksiin nosti kesäkuun 2005 lopussa järjestetyissä parlamenttivaaleissa voittajaksi Bulgarian sosialistipuolueen (BSP). Sosialistipuolueen keräämä äänimäärä (31 % äänistä) ei kuitenkaan riittänyt enemmistöön 240-paikkaisessa parlamentissa, vaan BSP joutui ottamaan koalitiokumppanikseen edellisellä hallituskaudella johdossa olleen Simeon II:n kansallisen liikkeen (NDSV; uusi nimi englanniksi National Movement for Stability

15 Bulgarian maaraportti 15 (47) and Progress), joka sai vaaleissa 19,9 prosenttia äänistä. Kolmanneksi koalitioon tuli mukaan turkkilaisvähemmistön Oikeuksien ja vapauksien liike (DPS; 12,7 prosenttia äänistä), joka on ollut tasapainottavana tekijänä useissa hallituksissa. Uusi hallitus saatiin muodostettua vasta kaksi kuukautta vaalien jälkeen elokuussa Pääministeri Sergei Stanishevin muodostamassa laajapohjaisessa hallituksessa on 8 Sosialistipuolueen edustajaa, 5 NDSV:n edustajaa ja 3 DPS:n edustajaa, joilla oli alun alkaen takanaan 169 edustajaa 240-paikkaisessa parlamentissa. Hallitus selvisi virkakautensa alkutaipaleen ilman suurempia konflikteja, kun kaikilla koalition jäsenillä oli selkeänä tavoitteena EU-jäsenyyden varmistaminen vuoden 2007 alussa. EUjäsenyyden toteuduttua tilanne on ollut useaan otteeseen kriisin partaalla, sillä EUyhdentymisen lisäksi BSP:llä ja NDSV:llä on aika vähän yhteistä. Kaikki hallituspuolueet ovat menettäneet suosiotaan, mutta eniten ovat tippuneet NDSV:n kannatusluvut. Nähtäväksi jää, säilyttääkö hallitus yhteistyökykynsä vuoden 2010 parlamenttivaaleihin saakka vai joudutaanko hallituskumppaneita vaihtamaan kesken kauden. Työvoima Bulgarian EU liittymisen jälkeen työvoimapolitiikassa vuosi on osoittautunut onnistuneeksi. Tämän perusteena ovat positiiviset prosessit ja trendit työvoimamarkkinassa. Talouskasvun nopeutumisesta huolimatta työttömien määrä Bulgariassa on edelleen suuri, joskin on laskenut selvästi viime vuosina. Vuonna 2007 keskimääräinen työttömyysaste oli 6,9 prosenttia. Työttömyys aleni kuitenkin vuoden ensimmäisen neljänneksen kahdeksasta prosentista 6,2 prosenttiin vuoden viimeisellä neljänneksellä. Osittain uusia työpaikkoja on saatu luotua hallituksen tukemilla työllisyysohjelmilla, mutta suurimman osan niistä on kuitenkin synnyttänyt yksityinen sektori. Merkittävän loven työvoimaan on tehnyt myös työvoiman siirtyminen paremman palkan perässä muihin EU-maihin. Työttömyysaste pysyy melko korkeana lähivuosinakin sen vuoksi, että jäljellä olevien valtion omistamien yritysten yksityistäminen väistämättä merkitsee irtisanomisia. Työttömyys vaihtelee suuresti alueittain. Pääkaupungissa Sofiassa työttömyysaste on alhainen, kun taas joillakin maan pohjois- ja itäosien alueilla työttömyysaste voi olla jopa 20 prosentin luokkaa. Työvoimakustannukset ovat Bulgariassa alueellisessakin vertailussa alhaiset. Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä keskimääräinen palkka oli ainoastaan 484 levaa (247 euroa). Virallisten tilastojen mukaan palkat ovat julkisella sektorilla suuremmat kuin yksityisellä sektorilla. Käytännössä näin ei kuitenkaan ole, vaan ero johtuu siitä, että useat yritykset maksavat edelleen veroja ja sosiaalimaksuja pienentääkseen vain osan palkasta virallisen palkanlaskennan kautta ja loput käteisenä. EU-jäsenyyden toteuduttua palkkakustannusten arvioidaan vähitellen lähtevän kasvuun, mutta ne ovat siltikin vielä kauan alhaisemmat kuin EU-alueella keskimäärin. Ammattitaitoisen

16 Bulgarian maaraportti 16 (47) ULKOMAANKAUPPA työvoiman puute joillakin aloilla johtaa sekin palkkatason kasvuun, mutta vähentää juuri valmistuneiden intoa hakeutua ulkomaille. Kauppapolitiikka WTO:n jäsen alkaen Sopimus EFTAn kanssa vuodesta 1993 lähtien Bulgaria on EU-jäsenmaa vuoden 2007 alusta alkaen Bulgaria liittyi Euroopan unionin (EU) jäseneksi ja tuli samalla osaksi Euroopan yhteisöä (EY, EC). Liittymispäivästä alkaen Bulgaria on osapuolena kaikissa niissä sopimuksissa, joihin Euroopan unioni perustuu. Euroopan unioni on myös tulliliitto, jolla on yhteinen tullitariffi. Tuontitullit ja kaikki vaikutuksiltaan vastaavat maksut ja muut rajoitukset ovat kiellettyjä tulliliiton sisällä. Kolmansien eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä kaupassa Bulgaria soveltaa EY:n yhteistä tullitariffia, joka perustuu HS-nimikkeistöön. Tariffi sisältää pääasiassa arvotulleja, jotka lasketaan tavaran cif-arvosta (GATT-koodin mukaisesta kauppaarvosta) yhteisön tullialueen tuontipaikalla. Lentokuljetuksissa tuontipaikkana on yhteisön tullialueen maarajan ylityspaikka. Bulgaria soveltaa välittömästi yhteisön tullilainsäädäntöä kaupassaan kolmansien maiden kanssa. Yhtenäisen kauppapolitiikan mukaisesti Bulgaria myöntää tullietuja niiden maiden alkuperätuotteille, joiden kanssa EY:llä on vapaakauppa- tai muita tullietuussopimuksia. EU-jäsenyyden myötä lakkasivat Bulgarian ja EY:n välinen Eurooppa-sopimus samoin kuin muutkin Bulgarian ja kolmansien maiden väliset aikaisemmat tullietuussopimukset. Bulgaria on ollut WTO:n jäsen alkaen ja liittyi NATOn jäseneksi Bulgarian jäsenyys CEFTAssa lakkasi vuoden 2007 alussa, kun EU-jäsenyys toteutui. Ulkomaankauppa Bulgarian tavaravienti ja -tuonti v (mrd. USD) e 2009e 2010e Vienti 9,9 11,8 15,1 18,6 22,5 17,0 18,2 Tuonti 13,6 17,2 22,1 28,6 34,9 24,1 24,8 Kauppatase -3,7-5,5-7,0-10,1-12,4-7,1-6,6 Lähde: EIU, 06/2009 Bulgarian vienti

17 Bulgarian maaraportti 17 (47) Vuonna 2007 vienti kasvoi 12,2 prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan 24,4 miljardia levaa eli 13,7 miljardia euroa Puolivalmisteet ja kulutustavarat hallitsivat vientiä Vuonna 2007 lähes puolet Bulgarian viennistä oli erilaisia materiaalin mukaan luokiteltuja (metalli-, kumi- yms.) materiaaleja ja tuotteita sekä valmiita tavaroita, kuten kenkiä, vaatteita, huonekaluja. Vuonna 2007 voimakkaimmin kasvoi juomien ja tupakan (+34,6 %), kemiallisten tuotteiden (+33,6 %) sekä koneiden ja laitteiden (+24,8 %) vienti. Viennin rakenne vuonna 2007 Valmiit tavarat 18,8 % Koneet ja laitteet 15,1 % Elintarvikkeet ja juomat 7,5 % Valmistetut tavarat 29,5 % Raaka-aineet 6,7 % Polttoaineet 14,8 % Kemialliset tuotteet 7,6 % Lähde: NSI (Bulgarian tilastovirasto) Bulgarian merkittävimpiä vientimaita ovat perinteisesti olleet Turkki, Italia, Saksa ja Kreikka. Vuonna 2007 Bulgarian vienti EU-maihin kasvoi 12,1 prosenttia edellisvuodesta. Eniten (+83,9 %) kasvoi vienti IVY-maihin, erityisesti Kazakstaniin, Georgiaan, Venäjälle ja Ukrainaan, joskin viennin arvo oli Venäjää lukuun ottamatta vielä melko alhainen. Venäjän-vienti kasvoi 79,4 prosenttia edellisvuodesta. Vienti kasvoi prosenttia edellisvuodesta myös useisiin uusiin EU-maihin sekä Serbiaan. Merkittävimpiä vientimaita alueella olivat Romanian ohella Slovenia, Unkari ja Puola.

18 Bulgarian maaraportti 18 (47) Tärkeimmät vientimaat vuonna 2007 Muut 47,9 % Turkki 11,5 % Saksa 10,3 % Italia 10,2 % Romania 4,9 % Kreikka 9,1 % Belgia 6,2 % Lähde: NSI (Bulgarian tilastotoimisto) 3/2008 Bulgarian tuonti Vuonna 2007 Bulgarian tuonti kasvoi 18,4 prosenttia 42,8 miljardiin levaan eli 22,2 miljardiin euroon Venäjä on vuodesta 2005 alkaen ollut Bulgarian tärkein tuontimaa, mutta vuonna 2007 Saksa nousi lähes sen rinnalle Bulgarian tuonti on kasvanut nopeasti vuodesta 1999 lähtien maan talouskasvun voimistumisen ja kauppaa rajoittaneiden esteiden poistumisen ansiosta. Vuonna 2007 tuonti kasvoi 18,4 prosenttia edellisvuodesta 22,2 miljardiin euroon. Tärkeimpiä tuontituotteita olivat 29,8 prosentin osuudella koneet ja laitteet, joiden tuonti kasvoi yli viidenneksen edellisvuodesta. Eniten (+164 %) kasvoi kuitenkin juomien ja tupakan sekä elintarvikkeiden (+37,7 %) tuonti. Tuonnin rakenne vuonna 2007 Valmiit tavarat 7,2 % Koneet ja laitteet 29,8 % Elintarvikkeet ja juomat 5,4 % Raaka-aineet 7,6 % Polttoaineet 20,0 % Valmistetut tavarat 21,0 % Kemialliset tuotteet 8,9 % Lähde: NSI (Bulgarian tilastotoimisto) Vuonna 2007 tuonti Venäjältä kasvoi vain 4,5 prosenttia edellisvuodesta, mutta Venäjä sai silti niukasti pidettyä johtoasemansa tuontimaiden joukossa Saksan edellä. Tuonti Saksasta sen sijaan kasvoi 19,7 prosenttia ja oli arvoltaan lähes sama kuin

19 Bulgarian maaraportti 19 (47) Venäjän tuonti eli noin 5,3 miljardia levaa. Kaksinumeroisia kasvulukuja kirjattiin tuonnissa lähes kaikista EU-maista ja erityisesti vuonna 2004 jäsenyyden saaneista uusista EU-maista. Tuonti Suomesta kasvoi Bulgarian tilastoviranomaisten mukaan 33,9 prosenttia edellisvuodesta. Merkittäviä tuontimaita Bulgarialle ovat perinteisesti olleet Ukraina, Turkki, Kreikka ja Romania maantieteellisen läheisyytensä ansiosta. Tärkeimmät tuontimaat vuonna 2007 Muut 37,8 % Itävalta 4,3 % Romania 4,5 % Kreikka 6,2 % Venäjä 12,4 % Saksa 12,3 % Italia 8,5 % Ukraina 7,1 % Turkki 6,9 % Kauppa Suomen kanssa Lähde: NSI (Bulgarian tilastovirasto) 3/ ,0 Suomen Bulgarian kauppa v , miljoonaa EUR 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 vienti tuonti tase 30,0 20,0 10,0 0, Lähde: Tullihallitus, 06/2009

20 Bulgarian maaraportti 20 (47) Suomen kauppa Bulgarian kanssa vuonna 2008 Vienti Tuonti Tase Milj. Muutos % Osuus % Milj. Muutos % Osuus % Milj ,1 +5 0,1 37,7-11 0,1 +40 Lähde: Tullihallitus 05/2009 Suomen vienti Suomen Bulgarian viennin rakenne v Elintarvikkeet ja juomat; 1,6 % Muut tavarat; 0,7 Erinäiset valmiit % tavarat; 3,8 % Raaka ja polttoaineet; 1,9 % Kemialliset aineet ja tuotteet; 3,2 % Valmistetut tavarat; 34,7 % Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 54,0 % Lähde: Tullihallitus 06/2009 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Bulgariaan vuonna 2008 SITC-nimike Milj. Osuus % Muutos % 1 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 5,7 15, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 5,5 14, Voimakoneet ja moottorit 5,4 14, Erittelemätön 5,0 13, Tuotteet epäjalosta metallista 3,8 10, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 22 Öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 2,3 6,0-24 1,8 4, Kumituotteet 1,2 3, Huonekalut ja niiden osat 0,9 2, Tekstiilituotteet, pl. vaatteet 0,8 2, tärkeintä yhteensä 32,5 86,1 21

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-9) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 30.11.2016 2 SUOMEN JA SUOMEN

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät

Teknologiateollisuuden talousnäkymät Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus

Vienti osana kansantaloutta Teknologiateollisuus Vienti osana kansantaloutta 1 Mistä vienti koostuu nykyään? Mikä on viennin rooli kansantaloudessamme? Onko Suomi riippuvainen viennistä? Miksi vientisektorille on tärkeää miten muiden toimialojen työvoimakustannukset

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Ruokamenot kuluttajan arjessa

Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot kuluttajan arjessa Tieteiden yö Rahamuseossa 13.1.2011 Jarkko Kivistö Ekonomisti Ruokamenot kuluttajan arjessa Ruokamenot Kuinka suuren osan tuloistaan kuluttajat käyttävät elintarvikkeisiin?

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen

VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 2016 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Tulli tiedottaa Tullen informerar Customs Information 2.3.217 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI VUONNA 216 NELJÄ PROSENTTIA Vientihinnat nousivat aavistuksen Suomen tavaraviennin

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos 05.03.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Sähköiset palvelut Virossa Viron talouden kehitys (1) BKT per capita vuonna 2012

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008

Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Elintarvikkeiden valmistajahintojen ja kuluttajahintojen sekä yleisten kuluttajahintojen kehitys 1995 2008 Suhdeluku 130 125 120 115 110 105 100 Yleiset kuluttajahinnat Elintarvikkeiden kuluttajahinnat

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01. Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.2014 Venäjä edelleen tärkeä Suomelle Viennistä 8,5% (v/v-muutos 1-10/2014:

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE

TALOUSENNUSTE TALOUSENNUSTE 2017 2018 4.4.2017 Ennustepäällikkö Muut ennusteryhmän jäsenet Ilkka Kiema Seija Ilmakunnas Sakari Lähdemäki Terhi Maczulskij Aila Mustonen Riikka Savolainen Heikki Taimio VALUUTTAKURSSIT

Lisätiedot

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa. Yritystieto-seminaari Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Missä mennään? - Suhdanteet koko maassa ja maakunnissa Yritystieto-seminaari 18.02.2010 Tilastopäällikkö Bruttokansantuote, neljännesvuosittain Viitevuoden 2000 hintoihin 46000 44000 42000 40000 38000

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot