Tieverkon kunnossapito Petroskoissa ei kestä arvostelua.» sivu 2

Transkriptio

1 Uutiset Surffailemme nyt johdinautoissa!» sivu 2 Talous & työ Huovikkaita syntyy Pyhäjärvellä.» sivut 4 5 Kulttuuri n hauskimmat patsaat.» sivu 10 Keskiviikko Numero 12 (16028) 92. vuosikerta Tällä viikolla Uusi tunti ensiluokkalaisille Lyseon numero 17 ensiluokkalaiset ovat kolmisen kuukautta osallistuneet uuteen opetusohjelmaan. Sen tavoitteena on ehkäistä kielteisiä ilmiöitä.» sivu 3 Perunan ja kaalin viljely vähenee Maataloudessa ennakoidaan tiukkoja vuosia. Jotkut maatalousyritykset joutuvat luopumaan vihannesviljelystä. Karjalassa kasvatettuja vihanneksia ei haluta ostaa korkean hinnan vuoksi.» sivu 5 Kulkue-kuva tavoitteli voittoa sarjassa Festivaalin historia. Kuva: Mikko Ollikainen Talvimaisemat toivat tabletin Valokuvakilpailu Karjalan Sanomien valokuvaaja Mikko Ollikainen ikuisti Hyperborean parhaat hetket ja voitti valokuvakilpailun. Anna Umberg Maanantaiaamu toi Karjalan Sanomien valokuvaajalle Mikko Ollikaiselle iloisen uutisen: hän sai kuulla voittaneensa n kulttuurihallituksen järjestämän valokuvakilpailun. On hauska tietää, että valokuvani on todettu parhaiksi, Mikko Ollikainen iloitsee. Tämä ei ole Ollikaisen ensim- Äänisen Viktoria -niminen kuva kilpaili sarjassa Hyperborealaiset. Kuva: Mikko Ollikainen mäinen voitto. Pitkän valokuvauransa aikana hän on voittanut muutaman muunkin valokuvakilpailun. Hänen mukaansa voittaminen on aina yhtä hauskaa. Toimituksessa Ollikainen ei kätkenyt iloaan ja näytti ylpeänä saamansa palkinnon modernin Apple ipad2 -tablet-tietokoneen. Kilpailu houkutteli paljon valokuvaajia ja amatöörejä. Siihen sai ottaa osaa kuka tahansa. Yhteensä kisaan lähetettiin 255 kuvaa. Kilpailun aiheena oli helmikuussa ssa järjestetty talvifestivaali Hyperborea. Kaupunkilaiset kuvasivat festivaalin eloisia hetkiä ja lähettivät kuvat kilpailun verkkosivuille. Sitten internetin käyttäjät äänestivät mieleisiään töitä. Suurin äänimäärä ratkaisi voittajat viidessä sarjassa. Heistä jokainen sai 2012 ruplan arvoisen lahjakortin elektroniikkaa myyvään kauppaan. Yleisöäänestyksen lisäksi kilpailun järjestäjät valitsivat päävoittajan, joksi tuli Karjalan Sanomien valokuvaaja. Lähetin valokuvan neljään eri sarjaan ja palkinto myönnettiin kaikista kuvista, Mikko kertoo. Mikko Ollikaisen ja kaikkien osanottajien kilpailukuvat voi katsoa kilpailun verkkosivuilla En osaa mitään muuta kuin ommella Jelena Ivanova on perustanut Prääsään oman ompelimonsa. Liike on kehittynyt nopeasti. Ompelimon asiakaskunta on laajentunut, ja sen omistaja on joutunut ottamaan apulaisen.» sivu 6 Äitiyden onni valtion rahalla Lapsettomat avioparit voivat saada ilmaista IVFhoitoa ja tulla vanhemmiksi. Nyt odotuslistalla on parikymmentä karjalaista naista, joille tehdään koeputkihedelmöitystä Moskovan ja Pietarin sairaaloissa.» sivut 8 9 Vesa oli sivuroolien sankari Harva näyttelijä onnistuu esiintymään sivurooleissa niin loistavasti kuin Viljo Vesa esiintyi. n Kansallisen teatterin entinen näyttelijä olisi täyttänyt sata vuotta 31. maaliskuuta.» sivu 12 Tieverkon kunnossapito ssa ei kestä arvostelua.» sivu 2

2 PUOLUEISTA RIIPPUMATON KARJALAN VÄESTÖN LEHTI PERUSTETTU 1920 Postiosoite: Titovinkatu 3, , Karjalan tasavalta Puh: (814-2) Fax: (814-2) Tilausnumero Uutiset Keskiviikkona Julkaisijat Karjalan tasavallan lainsäädäntökokous, Kuibyševink. 5, Karjalan tasavallan hallitus, Lenininkatu 19, Rekisterinumero KUSTANTAJA JA JULKAISIJA Periodika-kustantamo, Titovinkatu 3, PAINO Verso-kirjapaino, Varkauden rantakatu 1 A, PÄÄTOIMITTAJA Mikko Nesvitski (814-2) TOIMITUSSIHTEERI Irina Kolomainen (814-2) Surffailemme nyt johdinautoissa! OSASTOJEN YHTEYSTIEDOT Uutistoimitus (814-2) Taloustoimitus (814-2) Kulttuuritoimitus (814-2) Käännösosasto (814-2) Wi-Fi-palvelu laiset voivat nyt käyttää ilmaista Wi-Fi-palvelua kaupungin johdinautoissa. Tulevatko nyt kaupunkilaiset käyttämään hitaita trollikoita useammin? Lehti allekirjoitetaan painettavaksi aikataulun mukaan kello Numero 12 allekirjoitettiin kello Tilaus 259. Painos 1200 Mielipide Tuhlaileva parsinta Tienrakennusalan tuntijoiden mielestä huonokuntoisen ja kuoppaisen asfalttipäällysteen paikkaus on hyvin vanha ja tehoton menetelmä. Aluksi tietyöläiset poistavat monttuisen asfalttipätkän iskuvasaralla. Yksi mies heittää lapiolla kuumaa asvalttiseosta lätäkköön ja toinen junttaa sitä kengällä mitenkuten ja siirtyy seuraavalle paikalle. Lopuksi kolmas mies tasoittaa jyrällä parsitut paikat. Sadesäällä tehty remontti menee pilalle jo kuukauden kuluttua ja paikatut paikat on paikattava uudestaan. Ei ole mikään ihme, että sentapainen tienkorjaus tekee ison kolon budjettivaroihin. Vuonna 2010 n tieverkon korjaukseen käytettiin 264 miljoonaa ruplaa. Viime vuonna kaupunki sai tarkoitukseen 140 miljoonaa ruplaa lisää. n kaupunginneuvoston mielestä myönnettyä määrärahaa ei riitä ja rahoitusta pitää lisätä. Karjalan hallitus on valmis myöntämään kaupungille parisataa miljoonaa ruplaa ehdolla, että n viranomaiset esittävät selkeän luettelon korjattavista kohteista ja tarkan kustannusarvion jokaisesta tienpätkästä. n kaupunginhallitus ei näköjään aio esittää tarvittavia tietoja tasavallan viranomaisille. Käytäväkeskustelujen mukaan kaupungin viranomaiset käyttävät luvatut määrärahat yksistään teiden kunnossapitoon eikä remonttiin. Kunnossapito petroskoilaisittain tarkoittaa käytännössä yksistään teiden auraamista lumesta ja hiekan ja suolan seoksen ripottelua. Julia Veselova Ilmainen Wi-Fi-verkko toimii jo nyt kuudessa petroskoilaisessa johdinautobussissa. Onnekkaat trollikat kulkevat eri reittejä. Ensimmäisenä johdinauto nro 368 sai langattoman Internet-yhteyden. Joka kuukausi aiomme yhdistää kol- Mikä? Kaupungin liikennevälineet yhtiö On perustettu maaliskuussa 2010 Käytössä on 103 johdinautoa Palvelee seitsemän reittiä On neljä pääteasemaa Reittien pituus on 95,5 kilometriä Henkilökuntaan kuuluu 760 työntekijää n johdinautoihin tulee vihdoinkin langaton Internet-yhteys. me neljä trolleikkaa Internetiin, Kaupungin liikennevälineet -yhtiön varajohtaja Andrei Afanasjev lupaa. Syksyyn mennessä netti tulee kaikkiin kaupungin johdinautoihin. Yhteyttä hoitaa eräs kaupungin teleoperaattori. Olen iloinen, että on alkanut pikkuhiljaa eurooppalaistua. Se on tärkeä askel kaupungin kehityksessä. Minä en halua ajaa nyt niin sanotulla maršrutkalla vaan trollikalla, joka tulee vielä mukavammaksi, kaupunkilainen Maria Koivestoinen selittää. Afanasjev varmensi, että Internetin käyttömahdollisuus ei vaikuta lipun hintaan. Parhaillaan se on 12 ruplaa. Johdinautot taas kilpailukykyisinä Kaupunkilaiset eivät käytä mielellään johdinautoja. Niitä moititaan hitaudesta ja harvoista kulkuvuoroista. Ilmainen verkko parantaa jälleen johdinautojen kilpailukykyä kulkuneuvoina nopeihin linjatakseihin verrattuna. En valinnut johdinautoja etupäässä siitä syystä, että ne riippuvat paljon ruuhkista, kaupunkilainen Aleksei Štropin kommentoi. Hänen mukaansa pikkubussien kuljettajat eivät usein noudata liikennesääntöjä, sen takia ne pääsevät ruuhkasta paljon ripeämmin eroon. Ruuhkat vaativat aikaa. Nuoret eivät halua tavallisesti odottaa ja kuluttaa aikaansa odottamiseen. Kun trollikassa on Wi- Fi-palvelu, ihmiset eivät kiinnitä huomiota ruuhkaan. Heille syntyy mahdollisuus surffailla netissä muun muas sa sosiaalimediassa, kuunnella musiikkia ja katsella videoita. Toivottavasti tämä uudistus auttaa saamaan kaupunkilaisia johdinautoihin. Se on hankkeemme päätarkoitus, Afanasjev sanoo. on omaksunut murmanskilaisten kokemusta. Murmanskin busseissa ilmainen Wi-Fi-palvelu on toiminut melkein vuoden ajan. ssa johdinautot ovat liikennöineet vuodesta 1961 alkaen. KS Tieverkon kunnossapito ssa ei kuitenkaan kestä arvostelua. Kirurgisen poliklinikan työntekijät voivat kertoa paljon liukkaiden jalkakäytävien kunnossapidosta kaupungissa. n tieverkko on yhteensä 389 kilometriä, joiden kunnossapitoon käytettiin viime vuonna 275 miljoonaa ruplaa. Arkangelin kaupungin tieverkko on vastaavansuuruinen eli 430 kilometriä, joiden kunnossapitoon virkailijat käyttävät 200 miljoona ruplaa vuodessa. n kaupunginhallituksen olisi syytä ottaa mallia naapurista ja käyttää budjettivaroja säästäväisemmin. Igor Nesterov Viikon kuva Elsa Balandista muisteltiin Viime viikolla kului 40 päivää Karjalan tunnetun tanssijan, entisen Kantele- kansantanssi- ja lauluyhtyeen solistin Elsa Balandiksen kuolemasta. Kantele-taloon kokoontui yhtyeen taiteilijoita ja Elsan tunteneita ihmisiä. Yhtyeen työntekijät valmistivat muistopäiväksi valokuvanäyttelyn. Mustavalkoiset kuvat kertoivat Elsan tanssiurasta. Yhtyeen johtaja Lilija Stepanova palautti kuulijoiden mieleen Elsan elämän. Elsan kohtalosta heijastuvat maamme ankeiden aikojen tapahtumat. Tilaisuuteen saapuneet Elsan naapurit muistelivat häntä oikeudenmukaisena, ahkerana ja auttavaisena ihmisenä. KS Kuva: Mikko Ollikainen

3 Keskiviikkona Oppimisessa on vapaa uteliaisuus tehokkampaa kuin hirveä pakko. Augustinus Zippyn tunnilla ensiluokkalaiset voivat vapaasti ilmaista mielipiteensä pelkäämättä, että se tuomitaan. Kuva: Mikko Ollikainen Uusi tunti ensiluokkalaisille Koulutus Zippy s friends niminen ohjelma on toteutunut Karjalan muutamassa koulussa. Sen tavoitteena on ehkäistä kielteisiä ilmiöitä. Ilona Veikkolainen Lyseon numero 17 ensiluokkalaiset ovat kolmisen kuukautta osallistuneet uuteen opetusohjelmaan. Zippy s friends niminen ohjelma on lainattu ulkomailta. Sen järjestäjänä toimii n Sodeistvijekansalaisjärjestö. Ohjelma alkoi toteutua viime vuoden lopussa Karjalan muutamassa koulussa. Sen tavoitteena on ehkäistä kielteisiä ilmiöitä. Lyseon ensiluokkalaiset käyvät Zippyn tunnilla kerran viikossa. Tunnilla lapset törmäävät erilaisiin keksittyihin elämäntilanteisiin ja yrittävät opettajansa kanssa löytää ratkaisun ongelmaan. Lapset ei- Suomen kielen opettajaa haetaan n päiväkotiin nro 107 vakituiseen työsuhteeseen vuoden 2012 syyskuusta alkaen. Hakijalla on oltava hyvä suomenkielen taito ja halua oppia työskentelemään lasten kanssa suomenkielisessä kielipesässä. Työkielenä on suomi. vät saa arvosanoja ja jokainen voi vapaasti ilmaista mielipiteensä. Ensimmäisen luokan opettaja Anna Vorontsova kertoo, että uusi ohjelma on auttanut sekä opettajaa että oppilaita saamaan vastauksia moniin kysymyksiin. Ohjelman tulokset ovat näkyvissä. Opettajan mukaan oppilaat ovat muuttuneet paremmiksi. Ohjelmaan osallistuvat lapset ovat tulleet ystävällisemmiksi, sekä oppineet arvostamaan muita. Lapset auttavat toisiaan. Tappelut oppilaiden välillä ovat sattuneet yhä harvemmin, opettaja sanoo. Uusi opetusohjelma toteutuu vain koululaisten vanhempien suostumuksella. Anna Vorontsovan luokalla on 27 oppilasta. Kaikki vanhemmat hyväksyivät ohjelman yksimielisesti. Vorontsova pitää ohjelmasta. Minun on opittava ja luettava paljon ennen tuntia. Olen tyytyväinen ohjelman tuloksiin. Ennen,, Ohjelmaan osallistuvat lapset ovat tulleet ystävällisemmiksi. Kielipesään haetaan opettajaa Sinulta toivomme lastenhoitolaitoksen tai luokanopettajan koulutusta. Otamme vastaan hakemuksia myös muiden alojen edustajilta. Tarjoamme tavallista budjettipalkkaa. Kielipesään töihin tulevalle työntekijälle opetetaan kielipesän opetusmenetelmät. Kaksi Anna Vorontsova uskoo, että uuteen opetusohjelmaan osallistuvat oppilaat muuttuvat paremmiksi. Kuva: Ilona Veikkolainen kuukautta vuodessa hän on töissä suomalaisten harjoittelijoiden kanssa. Hän osallistuu kielipesän toimintaa koskeviin seminaareihin ja kursseihin. Kansainvälinen suomalais-ugrilainen Kielipesä-hanke toteutetaan Suomi Venäjä-Seuran avulla vuodesta 2009 alkaen. Hankkeen etsin itse vastauksia lasten esittämiin kysymyksiin. Nyt saan vastauksia Zippy s friends -nimisestä opaskirjasta. Tunneilla lapset ymmärtävät, että pitää hyväksyä ihmisen sellaisena kuin hän on. Jokainen voi tehdä virheitä, muttei se ole syy vihata häntä. Lyseossa ensiluokat on jaettu kahteen ryhmään. Toisessa ryhmässä lapset käyvät Zippyn tunneilla ja toisessa eivät. Kokeen tarkoituksena on selvittää, miten uusi ohjelma vaikuttaa lapsiin. Johtopäätöksiä tehdään toukokuussa, kun ensiluokkalaiset päättävät ohjelman. Monissa maissa hankittu kokemus kertoo, että ohjelman osanottajat sopeutuvat elämään hyvin ja harvoin käyttävät päihteitä. KS tavoitteena on elävöittää Venäjän alueella puhuttuja suomalais-ugrilaisia kieliä, kasvattaa kaksikielisiä lapsia puhumalla kieltä päiväkodissa ja perheessä. Lisätietoja antaa hankekoordinaattori Natalja Antonova puhelimitse klo Viikko minuutissa Olkaa varovaisia jäällä! Karjalan hallitus varoittaa ihmisiä menemästä jäälle, jonka paksuus on alle kymmenen senttimetriä. Ei saa tarkistaa jään kantavuutta hyppäämällä ja polkemalla sillä. Jos kuljette ryhmittäin, ihmisten välillä pitää olla viisi kuusi metriä. Olkaa valmiina auttamaan toisianne. Ei saa tehdä paljon avantoja rinnakkain. Hyppääminen ja juokseminen jäällä on kielletty. Onnettomuudesta ilmoita heti puhelinnumeroilla 01, tai , Matkapuhelimesta soita 112. Mikä on Levašovin puistokadun status? Kysymys Levašovin puistokadun statuksesta selvinnee huhtikuun alussa. Lopullista päätöstä odotetaan eksperteiltä, jotka ovat tutkineet puistokatua puolentoista kuukauden aikana. Tarkastajat suosittelevat Levašovin puistokadun liittämistä kaupungin nähtävyyk sien rekisteriin. Tämän sallii myös valtion lainsäädäntö. Vilkas keskustelu on pyörinyt Levašovin puistokadun ympärillä sen jälkeen, kun sen lähelle oli suunniteltu korkeiden asuintalojen korttelin rakentaminen. Uusi uimahalli hin lokakuussa 30. syyskuuta kaupungin ensimmäinen uimahalli avaa ovensa. Uimahalli rakennetaan nyt Drevljanka-lähiön Heikkosenkadulle. Uimahallin perusta on jo valmis. Rakennuksen metallipohjan asennus on pääösvaiheessa. Toukokuussa rakennusmaalle tuodaan seinäpaneelit. Kesäkuussa rakennus päällystetään julkisivumateriaaleilla. Lokakuussa 25-metrinen uimahalli alkaa toimia. Siinä on neljä uimarataa ja lastenallas. Uimahallissa viihtyvät aikuiset ja lapset. Myös urheilukoulujen oppilaat treenaavat siellä. Hankkeen hinta on 130 miljoonaa ruplaa. Maan tunti sammuttaa valot illalla laisia pyydetään sammuttamaan valot tunniksi puoli yhdeksältä illalla 31. maaliskuuta. osallistuu maailman Maan tunti -mielenosoitukseen, jonka tarkoitus on kiinnittää huomiota ilmaston lämpenemisen ongelmaan. juhlii maan päivää Äänisen rantakadulla. Siellä maaliskuun viimeisenä päivänä paperilyhdyt lentävät taivaalle. Tempauksen järjestäjien mukaan lyhdyt ovat maan valoisan tulevaisuuden symboleina. Rantakadulla tarjotaan myös teetä.

4 4 Keskiviikkona Talous & työ Istukaa, olkaa hyvä!. Kaupunginhallitus aikoo hankkia 40 uutta kiinteää istuinpenkkiä ja käyttää siihen lähes ruplaa. Suurin osa penkeistä asennetaan Äänisen rantakadulle Neglinkajoen ja Lohijoen väliselle alueelle. Kuusi penkkiä asetetaan Puškinskajakadun varrella sijaitsevaan puistikkoon, jossa on runoilijan muistopatsas. Penkit on tarkoitus asentaa toukokuun puoliväliin mennessä. Teknisten tietojen mukaan penkkien istuinlaudat ja selkänojat on tehty paksuista parruista ja jalat ovat teräsbetonia. Penkki painaa parisataa kiloa ja sitä on tosi vaikeaa rikkoa tai kantaa pois. Maanmiestemme tärvelynhalu on kuitenkin niin suuri ja rajaton ettei kukaan pysty vastaamaan kuinka kauan penkit pysyvät paikoillaan. Kaupungin viranomaiset levittelevät käsiään. Kukaan ei vastaa rakenteiden vahingoittumattomuudesta. On mahdotonta asettaa vartija jokaisen penkin viereen. Georgi Tšentemirov Asunnot orvoille.tällä hetkellä kaupungissa on rekisteröity 73 täysi-ikäistä orpoa, joille orpokodin jälkeen ei ole varattu mitään asuntoa. n kaupungin asuntohallinnon johtaja Vladimir Bildejev vakuuttaa, että tänä vuonna 66 entistä orpokotien kasvattia saa uudet asunnot Belomorskajakadulla rakenteilla olevasta talosta. Lukumäärä melkein kaksinkertaistuu edellisestä vuodesta. Toistaiseksi kaupunginhallituksen viranomaisilla ei ole tietoja siitä, missä nyt asuu vielä yli 30 aikuista orpoa. KS Erikoisautot palvelevat Kontupohjan piirin asukkaita Kontupohja. Kuluvan vuoden maaliskuussa Zabota (suom. Huolto)-keskuksen pikaisen sosiaalihuollon osastolle järjestettiin liikkuva työryhmä. Sen tarkoituksena on auttaa kaukaisissa ja pienissä kylissä asuvia vaikeaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä. Työryhmään kuuluu sosiaalialan työntekijöitä, psykologi ja lakimies. Työryhmän työntekijöiden tarpeisiin myönnettiin kaksi uutta erikoisautoa, jotka auttavat ratkaisemaan avun saatavuusongelmaa ja parantamaan sosiaalialan toiminnan laatua. KS Huovikkaita syntyy Pyhäjärvellä Mestari Huopamestari Andrei Melentjev tahtoo perustata ammattiryhmän. Marina Petrova Huovikkaita, huopahattuja ja huopapeittoja valmistaa raakavillasta Andrei Melentjev, joka asuu Prääsän piirin Pyhäjärven kylässä samannimisen järven rannalla. Yli 12 vuotta sitten Kirovin alueelta Karjalaan muuttanut huopamestari on yrittänyt perustaa ammattiryhmän ja tuottaa huopavaatteita eri makuun. Paikalliset asukkaat ovat kuitenkin kieltäytyneet tästä raskaasta ammattityöstä. Näyttää siltä, ettei Melentjevin haave toteudu. 70 vuotta täyttänyt mies pelkää, että hänen asuinseudullaan villan huovutus unohdetaan ajan mittaan. Melentjevin taito tunnetaan Karjalassa ja sen ulkopuolella. Mestari on saanut tilauksia muun muassa Pietarista, Vologdasta, Kostromasta ja Tveristä. Kerran Pyhäjärven mestari teki huopapeiton Venäjän presidentille Vladimir Putinille, jonka määräyksen mukaan se annettiin Karhumäen lastenkodin käyttöön. Huovutus antaa toimeentulon Käydessään talvimarkkinoilla Andrei Melentjevin isä pyysi huopamestaria opettamaan hänen pojillensa villan huovutusta. Viisitoistavuotias poika joutui hiihtämään 20 kilometriä naapurikylään, jossa hän tutustui käsin tehtävän huovutuksen perustekniikoihin. Vietin koko viikon mestarin talossa salaisesti, etteivät naapurit olisi saaneet selvää läsnäolostani. Muuten mestarin olisi pitänyt maksaa minusta, oppipojasta, veroa, Melentjev kertoo. Palattuaan kotiin Andrei ryhtyi kokeileman taitojaan. Siitä alkoi harrastus, joka antoi mahdollisuuden hankkia toimeentulon. Asevelvollisuuden suoritettuani lähdin rakentamaan Kontupohjan paperikombinaattia. Menin naimisiin. Lapset syntyivät. Niinä vuosina jätin huovutuksen, hän muistelee. Perestroikan aikana Melentjev ryhtyi villan huovuttamiseen uudelleen. Silloin hänen mielessään kypsyi idea ammattiryhmän perustamisesta. Työttömyys levittäytyi maaseudulle ja kyläläiset tukivat hänen aloitettaan. Oppilaita oli paljon, mutta vain kaksi miestä valmistui kurssiltani. Heidän kanssaan valmis- Huopamestari Andrei Melentjev valmistaa raakavillasta huopatossuja ja hattuja eri makuihin. Kuva: Marina Petrova,, Työ on tehtävä mielellään, näin se sujuu hyvin. timme huopatuotteita kahden vuoden kuluessa. Meillä oli työ ja toimeentulo, mestari kertoo. Kurssit Karjalassa Ruotsin tuella Pyhäjärven asukkaat suhtautuivat skeptisesti Melentjevin ehdotukseen aloittaa huovan valmistus kylässä. Hän teki ensimmäiset huovikkaat naapurinaisille ja maine mestarin taidosta levittäytyi kylän ulkopuolellekin. Ihmiset alkoivat tehdä tilauksia. Järjestin Pyhäjärven paikallisille asukkaille huopakurssit Ruotsin yrittäjän Christina Hammarströmin tuella. Hän otti minut Stakesin hankkeeseen mukaan, joka kehitti pienyrittäjyyttä Karjalan alueella. Koko ryhmästä vain kolme miestä on oppinut minulta huovutustekniikkaa, Melentjev kertoo. Mestari on huolestunut, ettei hän saa kiinnostumaan ihmisiä huovutukseen. Työttömiä on paljon, muttei kukaan suostu tähän likaiseen fyysiseen työhön. Ennen huovutusta lampaanvillaa pitää puhdistaa, pestä ja muotoilla. Villan puute hidastaa tuotantoa Tilauksia on paljon, muttei villaa riitä. Harvat karjanhoitajat pitävät Huopatuotteiden valmistamiseen käytetään paremmin kesällä kerittyä lampaanvillaa. Villahiki mahdollistaa huovutuksen. Kuva: Marina Petrova

5 Keskiviikkona Maataloudessa ennakoidaan tiukkoja vuosia. Perunan ja kaalin viljely vähenee Maatalous Jotkut maatalousyritykset joutuvat luopumaan vihannesviljelystä. Karjalassa kasvatettuja vihanneksia ei haluta ostaa korkean hinnan vuoksi. Ilona Veikkolainen Perunan ja kaalin viljely ei ole kannattava homma Karjalan tasavallassa. Siitä ilmoitti Karjalan maatalousministeri Grigori Manuilov, jonka mukaan halpoja vihanneksia ja perunaa voidaan tuoda tasavallan ulkopuolelta. Viime vuosina vihannesviljely on vähentynyt rajusti. Kaupoissa on laaja valikoima vihanneksia. Tiedän, että monet maatalousyritykset supistavat perunan viljelyä ja se on oikea päätös. Kallis karjalainen peruna ei voi kilpailla halvan Venäjän eteläisillä alueilla kasvatetun perunan kanssa, ministeri sanoo. Maataloudessa ennakoidaan tiukkoja vuosia. Maatalousministeriön mukaan Karjalassa kasvatettua perunaa on ostettu hyvin vähän. Maaliskuussa tasavallan laitokset myivät vain neljänneksen viime syksynä korjatusta perunasadosta. Perunaa joudutaan syöttämään karjalle. Tänä vuonna 29 prosenttia perunaa on annettu karjalle. Jokaisen maatalousyrityksen johtajan pitää ennakoida markkinoilla tapahtuvia muutoksia. Johtajan on laadittava laitokselle oikea perustehtävä. Hänen on ennustettava mitkä tuotteet ovat eniten kysyttyjä ensi vuonna ja mitkä eivät, Grigori Manuilov lisää. Ministerin mukaan jotkut laitokset ovat jo sopeutuneet uusiin markkinaoloihin. Minusta Mäkrän rotukarjatilan johtaja on tehnyt oikean päätöksen. Mäkrässä ei kasvateta enää kaalia. Sen asemesta nyt viljellään rehuheinää lypsylehmille. Ministeri vakuuttaa, ettei perunan ja vihannesten viljelyä lopeteta kokonaan. Tasavallassa pitää kasvattaa niin paljon vihanneksia, joita sitten voidaan myydä. Tasavallassa on paljon mökkiläisiä, jotka pienin kustannuksin saavat tuoreita vihanneksia ruokapöytäänsa, Manuilov olettaa. Tariffien kasvaessa tuotteiden hinta pysyy entisellään Mäkrän rotukarjatilan johtajaa Vladimir Bakurovia ei harmita se, että kaalipeltoja kylvetään rehuheinälle. Hän joutuu kuohuksiin tariffien nousun vuoksi. Olen laskenut, että viime vuosina sähkötariffit ovat kasvaneet yli 200 prosenttia! Miksi ministeriön virkailijat eivät puutu asiaan? Bakurov kysyy. Raju tariffien nousu on saanut johtajan ajattelemaan sähkön säästämistä. Me rupesimme säästämään sähköä vuodesta Silloin kulutimme kilowattituntia vähemmän, mutta maksoimme 1,2 miljoonaa ruplaa enemmän. Viime vuonna säästimme yli kwh ja maksoimme kolmisen miljoonaa ruplaa enemmän. Jatkuvien tarkastusten määrä on myös kasvamassa. Kolmen viime vuoden aikana virkailijat ovat käyneet Mäkrän rotukarjatilalla 58 kertaa. Nähtävästi kukaan ei tarvitse Mäkrän rotukarjatilan maitoa. Me,, Viranomaiset viittaavat talouskriisiin, joka johtaa kilpailukyvyttömien yritysten lopettamiseen. Kaalia nyt viljelevät mökkiläiset. Karjalan maatalousministeriössä puhutaan, että kaalin viljely on nykyisin tappiollista. Kuva: Ilona Veikkolainen Fakta Karjalassa on 25 maatalousyritystä. Suurin osa niistä on erikoistunut maidon- ja lihantuotantoon. Viime vuonna kolme maatalouslaitosta joutui vararikkoon. Karjatiloilla on kaikkiaan yli lehmää ja härkää, yli sikaa ja kanaa. joudumme myymään korkealaatuista maitoa polkuhintaan, Vladimir Barukov pahoittelee. Viranomaiset suostuvat siihen, että tariffit kasvavat rajusti. He eivät kuitenkaan voi sille mitään. Virkailijoiden mielestä pitää hyväksyä laki, joka säätää sähkön sekä voitelu- ja polttoaineiden tariffeja maataloudessa. KS lampaita. Lisäksi huovikkaiden valmistamiseen käytetään vain kesällä kerittyä lampaanvillaa. Villahiki mahdollistaa huovutuksen. Villan kuidut takertuvat toisiinsa ja muodostavat yhtenäisen kangaspinnan. Villasta muotoutuu omissa käsissäni erilaisia esineitä, Andrei Melentjev sanoo. Huovutuskäsityö on arvokasta. Käsityötuote maksaa enemmän kuin halpa tuontitavara. Niinpä Melentjevin tuotteilla on huono kysyntä käsityö- ja lahjamyymälöissä. Kižin saaren kaupassa minulle sanottiin, ettei tuotteissani ole koristeita. Niitä ei saada myytyä, Melentjev hymyilee. Mestari osaa tehdä housuja, takkeja, sukkia ja tossuja. Villavaatteet voisivat olla kysyttyjä lähinnä kalastajien ja metsästäjien keskuudessa. Mestarilla riittää vielä voimia harrastaa huovutusta. Hän tekee pyhiinvaellusmatkoja Kirovin alueelle Vjatkajoen varrelle. Tuosta suurtapahtumasta hän saa henkistä ja fyysistä voimaa koko vuodeksi. KS Markkinat ilman hintalappuja Ilmaistorilla tavarat kiersivät ihmiseltä toiselle. Päivi Mattila Ilmaistori houkutteli n nuorisokeskukseen 17. maaliskuuta noin 500 tavaroiden vaihtajaa ja etsijää. Pöydät notkuivat ihmisten lahjoittamista hyväkuntoisista vaatteista, kirjoista, cd-levyistä ja leluista. Hyväntuulisessa tapahtumassa kaikki vaihtoi omistajaa ilman rahaa. Löysin John Lennonin vanhan lp-levyn. Vaatteita en etsinyt, koska niitä minulla on tarpeeksi jo entuudestaan, Anna Dementjeva mietti. Maria Rottsin saaliina oli kassillinen paitoja ja housuja tulevaa ekomuotinäytöstä varten. On vaikea päästä kulkemaan tungoksen läpi ja napata tavarat ensimmäisenä. Tämä on vähän kuin alennusmyynneissä. Itselle-,, Haluamme osoittaa vaihtoehdon kaupallisille arvoille. Olisiko tämä paita minulle sopiva? Ilmaistorilla pistäytyi nuoria ja vanhoja ihmisiä. Kuva: Päivi Mattila ni otin laukun ja kaksi kenkäparia, Rotts kertoi. Positiivinen vaihtoehto Jo kuudetta kertaa järjestetyn tapahtuman takana oli joukko petroskoilaisnuoria. Haluamme osoittaa vaihtoehdon kaupallisille arvoille. Omaehtoisesti järjestäytymällä ja ihmisten keskinäiseen apuun tukeutuen voidaan tehdä paljon. Maailma, jossa kaikki on ostettavissa, on tuomittu epäonnistumaan, sanoi Darja Ollikainen Ilman rajoja toimintaryhmästä. Ollikainen on huolissaan ympäristön tilasta. Hän toivoo ihmisiä vähentävän kulutustaan, sillä shoppailun lumossa asioita tullaan ostaneeksi usein aivan turhaankin. Tapahtuman organisoiminen ei ollut suuri työ. Olisin iloinen, jos ihmiset päättäisivät järjestää vastaavia tilaisuuksia esimerkiksi työpaikallaan, koulussaan tai naapurustossaan. Järjestäjät olivat valmistaneet kävijöille maisteltaviksi vegaanista suklaatorttua, blinejä, soija-kurkkusaslikkeja ja teetä. Tarjolla oli myös tietolehtisiä ekologisesta elämäntavasta ja kasvissyönnistä. KS

6 6 Keskiviikkona Karjalan piirit Ihminen on niin suuri kuin suurin teko, joka hänelle onnistuu. Emil Gött En osaa mitään muuta kuin ommella Prääsä Paikallisasukas Jelena Ivanova on perustanut ompelimon taajamaan. Marina Petrova Tunnen ylpeyttä, kun asiakas lähtee luotani tekemäni takki päällään. Kun asiakas on tyytyväinen tuotteeseen, se on arvokkain palkinto työstäni, Prääsän piirin ompelija Jelena Ivanova sanoo. Prääsässä asuva Jelena Ivanova valmistaa vaatteita tilaustyönä ja korjaa vanhoja. Hän muotoilee, leikkaa ja ompelee mekkoja, nahkatakkeja ja turkkeja. Alalla yli 20 vuotta toiminut ompelija on perehtynyt erilaisiin ompelutekniikkoihin. Hän kehittää taitoaan poimimalla uusia tietoja nettisivustoilta, televisiosta ja aikakauslehdistä. Haaveilen pääsystä Kiinan pukutehtaille. Minua kiinnostaa itämainen muoti ja se, miten vaatteiden tuotanto on järjestetty yksityisissä ompelimoissa, Jelena sanoo. Ivanova perusti oman pukuompelimonsa vuonna Liike on kehittynyt nopeasti. Ompelimon asiakaskunta on laajentunut, ja sen omistaja on joutunut ottamaan apulaisen. Turkiksen ompelu miellyttää Päällysvaatteiden leikkaajaksi valmistunut Jelena Ivanova oli aloittanut uransa Prääsän palvelukes-,, Kun asiakas on tyytyväinen tuotteeseen, se on arvokkain palkinto työstä. Jelena Ivanova valmistaa vaatteita tilaustyönä ja tekee vanhasta uutta. kuksessa. Siinä oli suuri ompelimo, joka sai tilauksia koko Karjalasta. Perestroikan aikana ompelimo yksityistettiin. Muttei yksityistäminen pelastanut ompelimoa lakkauttamisesta. Silloin Prääsässä avattiin uusi yksityinen ompelimo, johon Ivanova kutsuttiin tuotantoinsinööriksi. Yritys tuotti selkäreppuja ja makuupusseja. Sitten tämäkin yritys lakkasi toimimasta. En ole osannut tehdä mitään muuta kuin ommella. Siis päätin perustaa oman ompelimoni toimeentulon saamiseksi, hän kertoo. Ompelija vuokrasi tilat entisestä virastosta, asetti ompelukoneet ja aloitti työn. Alussa hän korjasi vanhasta uutta, sitten alkoi ommella uusia vaatteita. Tykkään päällysvaatteiden ompelemisesta, ja turkiksen ompeleminen miellyttää minua eniten. Hankala ja kallis materiaali vaatii enemmän kätevyyttä, mutta valmis tuote tuo minulle suurta iloa, ompelija sanoo. Työtä riittää ympäri vuoden Ivanovan ompelimo on ainoa Prääsän piirissä. Työtä riittää ympäri vuoden. Keväällä koululaiset tilaavat mekkoja päättäjäisiin ja kesällä koulureppuja. Syksyllä ommellaan nahkatakkeja ja talvella turkiksia. Nuoret tilaavat useimmiten uusia vaatteita, vanhukset teettävät vanhoista uusia. Nuorena ompelin itselleni ja pojalleni. Nyt ostan vaatteita kaupoista tai puhallan vanhoihin vaatteisiin eloa, Ivanova huomauttaa. Ivanova osaa tulla toimeen asiak kaittensa kanssa. Hän näkee, mitä kankaasta tulee, ja vihjaa sopivan mallin. Tänään pöydälläni on kangaspala. Kolmen päivän kuluttua siitä tulee hieno takki. Asiakas jää tyytyväiseksi, ompelija lupaa. ks Tullissa pidätettiin terroristeja Värtsilä Tullilaitoksen erikoisjoukot harjoittelivat rajanylityspaikalla. Värtsilässä oli tavallinen päivä, kun viranomaisille ilmoitettiin, että noin viisihenki- Erikoisjoukko pidättämässä rikollista Värtsilän rajanylityspaikalla. Kuva: Aleksandr Djakov nen terroristiryhmä on siepannut bussin ja ottanut sen 15 matkustajaa panttivangeiksi. Terroristit vaativat lunnaiksi kolme miljoonaa euroa ja turvatun pakoreitin Suomeen panttivankeineen. He uhkaavat räjäyttää bussin. Asiantuntijaryhmä aloittaa neuvottelut terroristien kanssa. Mukana on FSB:n Karjalan osaston johtaja. Näin eteni Värtsilä antiterror 2012 tapahtuman käsikirjoitus. Näin laaja terrorismin vastainen operaatio järjestettiin ensimmäistä kertaa. Mukana olivat kaikkien järjestyksestä vastaavien virastojen johtajat, Karjalan tullipäällikkö Aleksei Nakrošajev kertoi. Karjalaiset tullimiehet näyttivät taitonsa rikollisten pidättämisessä. Operaation jälkeen johtajat antoivat hyvää palautetta harjoituksessa mukana olleille tullimiehille. Aleksandr Djakov

7 Keskiviikkona Näin Suomessa 7 Miten maabrändiä rakennetaan ja mitä varten? Imago Suomalainen maabrändäyksen asiantuntija Teemu Moilanen tietää, miten rakentaa maabrändin. Kokemuksestaan hän kertoi ssa seminaarissa. Hyötyä tulee tietysti Karjalalle ja llekin brändäyksen kehittämisessä. Julia Veselova Brändi ei ole pelkkä symboli, joka erottaa tuotteen kaikista muista tuotteista, vaan se on kaikkea sitä, mitä kuluttaja ajattelee brändiä ajatellessaan. Brändi on asiakkaan tuotteeseen liittämä persoonallisuus. Brändi on lupaus jostakin. Esimerkkinä Teemu Moilanen esittää Saksan. Maasta mieleen tulee nimenomaan tuotteiden laatu, Japanista ja japanilaisuudesta vuorostaan huipputekniikka. Mitkä? Maabrändäyksen menestyksen kulmakivet: Laaja osallistuminen Ylimmän johdon sitoutuminen eli poliittinen ja liike-elämä Selkeät organisatoriset rakenteet, roolit, päätöksenteko ja vastuujako Keskittyminen aidosti omiin voimavaroihin Delivery on product. Focus realiteetissa, siinä mitä maa todella on. Yhtenäinen viesti ja brändin pysyvyys, viestin pitkäkestoisuus ajassa. Brändin omaksuminen, hyväksyminen, eläminen kotimaassa. Tasainen, pitkäkestoinen rahoitus Maabrändin asiantuntija Teemu Moilanen selittää, että pelkät viranomaiset eivät voi rakentaa paikan brändiä. Mielikuva riippuu paljon siitä, mitä tavalliset ihmiset itse kertovat kotikaupungistaan tai -maastaan. Moilanen toimii nyt asiantuntijana useassa hankkeessa kuten Jorma Ollilan johtama Suomen maabrändivaltuuskunta ja Suomen ulkoisesta maakuvasta vastaava Finland Promotion Board. Moilanen työskentelee yliopettajana Helsingin HAAGA-HELIA -ammattikorkeakoulussa, ja hän on paikan brändiin erikoistuneen Imagian Oy:n osakas. Hänen Helsingin kauppakorkeakoulussa valmistunut väitöskirjansa käsittelee paikan brändin luomisen ja ylläpitämisen menestystekijöitä. Brändi edistää paikan hyvinvointia Brändi on se, mistä riittävän suuri joukko ihmisiä on yhtä mieltä. Se ei siis synny suunnittelijan pöydällä, eikä johtoryhmän kulmahuoneessa, vaan asiakkaan korvien välissä. Myös paikat voivat olla brändejä. Esimerkki tunnetusta kau- punkibrändistä on Las Vegas. Milano on muotia, Pariisi on romantiikkaa ja Barcelona kulttuuria. Ammattitaitoisesti kehitetty maabrändi edistää vientiyritysten toimintaedellytyksiä, tuo maahan enemmän matkailijoita ja matkailutuloa, työvoimaa ja investointeja. Maabrändin kehittämisen prosessin on todettu vaativan aikaa usein vuotta. Kolmekymmentä vuotta sitten Espanja oli eristetty, köyhä maa. Maan matkailuelinkeino perustui suurelta osin halpahintaisiin pakettimatkoihin. Nyt Espanja on vaurastunut ja muuttunut moderniksi eurooppalaiseksi demokratiaksi. Maa valitaan myös esimerkiksi lomapaikaksi ja loma- tai eläkeajan asunnon sijaintipaikaksi. Espanja on siis menestynyt maabrändin rakentaja. Millaisena Suomi nähdään? Suomi on usein arvosteltu yhdeksi maailman kilpailukykyisimmäksi ja vähiten korruptoituneeksi maaksi. Suomessa on maailman vapain lehdistö, suomalainen koulujärjestelmä on todettu maailman parhaaksi, ja suomalaiset äidit ovat maailman hyvinvoivimpia. Matkailun edistämiskeskus teetti haastattelututkimuksen Saksassa, Ruotsissa, Venäjällä, Isossa-Britanniassa, Alankomaissa, Italiassa ja Ranskassa. Peräti 2001 haastatellulta kyseltiin Suomen spontaanisista mielikuvista. Suomella ei ole selkeää, yksilöllistä profiilia maana. Suomi on erityisesti Saksassa, Britanniassa ja Italiassa suurelta osin tuntematon ja siihen liitetyt mielikuvat ovat epäselviä. Kuusi prosenttia kaikista vastaajista ei osannut ensin esittää minkäänlaista mielikuvaa Suomesta. Yleisimpänä mielleyhtymänä mainitaan kylmä, joka erityisesti korostuu ranskalaisten vastauksissa. Mielikuva Suomesta matkailukohteena on yleisluontoinen ja hahmottumaton. Talvinen imago on kuitenkin vahvempi kuin kesäinen. Suomessa käyneiden yleisimpiä mielikuvia ovat koko aineistossa kylmän sijasta sauna, järvet, metsät ja ystävät. KS Neljä nuorta huijasi petroskoilaista miestä Petkutus Ikävä tapaus on sattunut 83-vuotiaalle petroskoilaisvanhukselle, joka joutui jobbarien uhriksi. Aurinkoisena päivänä yksinäinen ikäihminen käveli katua pitkin. Ennen kotiinmenoa mies osti olutta ja aikoi nauttia sitä telkkarin edessä. Äkkiarvaamatta miehen tielle ilmestyi porukka, jossa oli kolme nuorta miestä ja nainen. He ryhtyivät heti viekoittelemaan vanhukselta rahaa. Nuoret valittivat, että tulliviranomaiset muka takavarikoivat heidän tavaransa ja että selviytyäkseen hankalasta tilanteesta täytyy saada rahaa tullimaksujen suorittamiseksi, Venäjän sisäministeriön n yksikön hallintopäällikkö Juri Loginov kertoo. Loginovin mukaan petkuttajat lupasivat Picasson maalausta pantiksi. Huijariporukka rupesi ahdistamaan ikäihmistä niin kovasti, että tämä uskoi kertomuksen todeksi ja lähti pankkiin, jossa hänen tilillään oli yli puoli miljoonaa ruplaa. Mies nosti tililtä kaikki rahansa ja antoi ne samaan tien huijareille luvattua maalausta vastaan. Vasta myöhemmin mies huomasi maalauksen kääntöpuolella hintatarran, jossa luki: 600 ruplaa. Tietenkin mies ei nähnyt enää sitä porukkaa, joka hävisi jäljettömiin. n poliisilaitoksen tutkintahallinnon varapäällikön Svetlana Njuppijevan mukaan parhaillaan halpaa jäljennöstä tutkitaan. Toivottavasti siihen on jäänyt pahantekijöiden sormenjälkiä. Varapäällikkö pahoittelee, että pankin työntekijä ei ole kysynyt epäterveellisen näköiseltä iäkkäältä asiakkaalta suuren rahasumman noston syytä. Eräissä pankeissa jopa ruplan nostoa täytyy varata etukäteen. Svetlana Njuppijeva olettaa, että huijarijoukko voi jatkaa toimintaansa muualla Karjalassa ja lähinnä Äänisenrannan piirissä. Tämän yhteydessä poliisi kehottaa kansalaisia pysymään valveilla ja olemaan luottamatta vieraisiin ihmisiin. Poliisi onnistui laatimaan tietokoneavusteisesti kahden petkuttajan kuvan. Henkilöitä, jotka tietävät sattuneesta jotakin, pyydetään soittamaan puhelimitse päivystysosastoon: , tai 02. Svetlana Lysenko Vanhus nosti tililtään kaikki säästönsä ruplaa ja antoi ne huijareille. Pantiksi hän sai 600 ruplaa maksavan maalauksen. Suomi valmistelee järeämpiä keinoja todistajansuojeluun Suomessa aletaan valmistella lakia todistajansuojelusta. Suojeluohjelma olisi tarkoitettu niille, jotka todistavat tai ovat asianomistajina vakavaan tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvissä oikeusjutuissa. Sisäministeriön mukaan todistajien uhkailu on lisääntynyt viime vuosina. Uhkauksista on myös tullut entistä vakavammin otettavia. Todistajansuojeluohjelman edellyttämät lakimuutokset on tarkoitus saada eduskunnan pohdittaviksi keväällä Jo nykyisellään todistajien suojelussa voidaan käyttää monia keinoja. Asiasta ei ole omaa lainsäädäntöä. Lisäksi on tarkoitus selvittää, ovatko nykyiset keinot kaikissa tapauksissa riittäviä. Ministeriön mukaan todistajansuojeluohjelmaan ottaminen pitäisi olla aina viimeinen vaihtoehto. Ääritapauksissa ihminen saisi uuden henkilöllisyyden ja muuttaisi jopa ulkomaille. Suomessa ensimmäinen epäily pörssikurssien manipuloinnista työeläkerahoilla Suomessa on paljastunut ensimmäistä kertaa epäily siitä, että työeläkesäästöjä olisi käytetty kurssien manipulointiin pörssissä. Helsingin Sanomien tietojen mukaan Ilmarisen osakesalkun hoitaja nosti pikakaupoilla useiden suomalaisosakkeiden pörssikursseja juuri ennen vuodenvaihdetta. Motiiviksi yhtiön sisällä epäiltiin tulospalkkioita, sillä sijoitusväen palkkaus riippuu sijoitustuloksesta. Ilmarinen on Suomen toiseksi suurin eläkeyhtiö. Tapahtumat sijoittuvat vuoden 2003 ja 2004 vaihteeseen, jolloin Ilmarisella oli hoidossaan yli viiden miljardin euron osakesalkku. Koska työeläkeyhtiöt ovat erittäin isoja sijoittajia Suomen pörssissä, niiden sijoituspäätökset vaikuttavat voimakkaasti kurssikehitykseen. HS:n tietojen mukaan kokenut salkunhoitaja antoi aivan vuoden viimeisinä päivinä useita peräkkäisiä toimeksiantoja, jotka nostivat osakkeiden kurssia. Osakesalkun arvonkehitys vuoden aikana taas vaikuttaa bonuksiin. Maailman kallein kultaraha esillä Kansallismuseossa Maailman kallein kultaraha on näytteillä Kansallismuseossa Helsingissä tiistaista torstaihin. Kolikko on toinen Yhdysvaltain numismaattisen kokoelman kahdesta alkuperäisestä vuoden 1933 Double Eagle -kultarahasta. Raha on ollut tässä kuussa esillä eri puolilla Eurooppaa. Sitä on käynyt katsomassa kymmeniätuhansia ihmisiä. Kolikko on ensimmäistä kertaa esillä Yhdysvaltain ulkopuolella. Vuoden 1933 Double Eagle -rahoista vain yksi on laillisesti yksityisomistuksessa. Se kaupattiin tuntemattomalle ostajalle 7,59 miljoonalla dollarilla (noin 5,7 miljoonaa euroa nykykurssilla) vuonna Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki vuoden 1933 Double Eagle -rahat sulatettiin sen jälkeen, kun Yhdysvallat irrotettiin kultakannasta maan talouden vakauttamiseksi. Uutiset on lainattu Helsingin Sanomista. Lisää uutisia

8 8 Keskiviikkona Terveys Suomea haukkunut ministeri pyytää anteeksi Uusi-Seelanti. Uuden-Seelannin liikenneministeri Gerry Brownlee pahoitteli tiistaina kohua aiheuttaneita Suomi-puheitaan. Asiasta kertoo Radio New Zealand. Brownlee sanoo, että Suomea koskevat kommentit oli tarkoitettu humoristisiksi. Radion mukaan Suomi on hyväksynyt anteeksipyynnön ja pitää asiaa loppuunkäsiteltynä. Ministerineuvos Juha Parikka Suomen Australian-suurlähetystöstä sanoi radiolle, että asia selvitettiin Uuden-Seelannin pääministerin John Keyn ja Suomen presidentin Sauli Niinistön kesken Etelä- Korean ydinturvakokouksessa Soulissa. Konservatiivisen puolueen ministeri Brownlee kommentoi Suomea kovasanaisesti viime perjantaina parlamentin yleiskeskustelussa. Hän antoi Suomesta kuvan maana, jossa on Uutta-Seelantia pahempi työttömyys ja kehnompi talouskasvu, järkyttävät henkirikostilastot, heikompi koulutustaso ja vähemmän naisia vaikuttavissa yhteiskunnallisissa asemissa. PTT: Suomen talous painuu taantumaan tänä vuonna Pellervon taloustutkimus PTT arvioi, että Suomen talous painuu taantumaan tänä vuonna. PTT ennustaa, että talous supistuu vajaan prosentin verran, koska vienti ei vedä ja kotimaisen kulutuksen kasvu lähes pysähtyy. Kuluttajahinnat nousevat PTT:n mukaan lähes viime vuoden tahtia, mikä heikentää kotitalouksien ostovoimaa. Inflaatiota ruokkii kalliina pysyvä öljy ja euron heikkeneminen. Arviointi: Koululaisten laskutaidot ovat huonontuneet Peruskoululaisten laskutaidot ovat laskussa. Opetushallituksen uusimman arvion mukaan osaamisen taso on heikentynyt eniten luvuissa ja laskutoimituksissa. Myös prosenttilaskut sujuvat peruskoulun päättäviltä nyt heikommin kuin aiemmin. Matematiikan taitoja mitattiin nyt viidettä kertaa, ja edellisestä on aikaa seitsemän vuotta. Osa tehtävistä oli uusimmassa, viime keväänä tehdyssä arvioinnissa samoja kuin aiemmissa. Taitojen heikentymisen tekee erikoiseksi se, että matematiikka on saanut yhden vuosiviikkotunnin lisää tällä välillä. Yksi vuosiviikkotunti on 38 oppituntia, eli yksi tunti viikossa vuoden ajan. Kaikkiaan matematiikkaa osataan keskimäärin tyydyttävästi, eikä tyttöjen ja poikien taidoissa ole kovin suuria eroja. Kaikista tehtävistä osattiin ratkaista keskimäärin 54 prosenttia. Poliisi vei valtuutetun kokouksesta suoraan putkaan Joensuussa Joensuulainen valtuutettu joutui lähtemään kokouksesta suoraan poliisilaitokselle maanantaina. Poliisipartio otti kiinni vapauspuoluetta edustavan Jouko Kärnän heti valtuuston kokouksen päätyttyä illalla. Poliisi ei ole kertonut, mihin tutkinta liittyy. Ylen Pohjois-Karjalan uutisten mukaan Kärnä oli aamulla yhä kiinni otettuna. Valtuuston puheenjohtaja Pentti Keskisalo (sd) kertoo, etteivät poliisin toimet liity kokouksen tapahtumiin. Kärnä valittiin edellisissä kuntavaaleissa valtuustoon 132 äänellä. Hän oli perussuomalaisten ehdokas, mutta hän siirtyi kesken valtuustokauden vapauspuolueen riveihin. Uutiset on lainattu Helsingin Sanomista, lisää Koeputkihedelmöitys Lapsettomat avioparit voivat saada ilmaista IVF-hoitoa ja tulla vanhemmiksi. Nyt odotuslistalla on parikymmentä karjalaista naista, joille tehdään koeputkihedelmöitystä Moskovan ja Pietarin sairaaloissa. Ilona Veikkolainen Ajanmukainen lapsettomuuden hoito ja keinotekoiset apuhedelmöitysmenetelmät ovat olleet viime vuosina mahdollisia myös Karjalassa. Koeputkihedelmöitys (IVF) on tehty valtion rahalla yli parillesadalle karjalaiselle naiselle. Ennen potilaat maksoivat hoidosta omasta kukkarostaan. Myöhemmin viranomaiset kuitenkin kiinnittivät huomiota siihen, että maassa on paljon lapsettomia pariskuntia. Enemmistö lapsettomista ihmisistä on nuoria, jotka eivät kykene siittämään lapsia tautiensa vuoksi. Monia tapauksia voidaan hoitaa, ja lapsettomat naiset voivat synnyttää lapsia uuden hedelmöityshoidon avulla. Monta vuotta sitten valtio alkoi myöntää rahaa koeputkihedelmöitykseen, Karjalan terveys- ja sosiaaliministeriön osastopäällikkö Jelena Kuzmitšova tiedottaa. Maailman tutkimukset kertovat, että yli kymmenen prosenttia pariskunnista ei voi synnyttää lasta. Lapsettomien avioparien määrän kasvaessa myös koeputkihedelmöityksen tarve lisääntyy. Keinohedelmöitykseen ei myönnetä kiintiöitä Monta vuotta Karjala on saanut kiintiöitä, joiden mukaan tietty määrä naispotilaita on päässyt ilmaiseen hoitoon sairaaloihin. Vuodesta toiseen keinohedelmöitykseen myönnettyjen kiintiöiden määrä kasvoi. Ennen Karjalalle myönnettiin kymmenestä kahteenkymmeneen kiintiötä vuodessa. Viime vuonna 155 karjalaista naista sai mahdollisuuden tehdä koeputkihedelmöityksen. Yli satakunta naista sai tarpeellista hoitoa tasavallan ulkopuolelta ja nelisenkymmentä tuli raskaaksi. Neljä naista synnytti lapset. Vuodesta 2012 alkaen valtion rahoittaman koeputkihedelmöityksen menetelmä on muuttunut. Venäjän alueille ei myönnetä enää hoitokiintiöitä. Informaatio potilaasta siirretään Venäjän terveys- ja sosiaaliministeriön tietokantaan. Sairaaloiden lääkärit tutkivat tietokantaa ja ratkaisevat, koska he kutsuvat potilaan IVFhoitoon. Tietopuolisesti yritysten määrä on rajaton Raskausprosentti yhtä IVF-hoitokiertoa on noin prosenttia. Karjalaiset naiset tulevat raskaaksi prosentissa tapauksista. Usein menestys riippuu sairaalasta, jossa nainen saa hoitoa. IVF-yrityksen epäonnistuttua nainen voi vaatia toista ilmaista yritystä. Jotkut naiset ehtivät tehdä kaksi IVF-yritystä vuoden kuluessa. Kysymystä uudesta yrityksestä käsitellään henkilökohtaisesti. Sinänsä koeputkihedelmöitys on kohtuullisen turvallinen ja sitä voidaan toistaa. Tietopuolisesti IVF-yritysten määrä on rajaton. Lääkehoidon vaikutus naisen elimistöön on voimakas, siksi IVF-yritysten määrää pitäisi rajoittaa. Usein tilanteet ovat hyvin yksilö- Äitiys on varmasti useiden naisten haave. Kuva: Roman Dmitrijev Äitiyden on valtion raha kohtaisia. Hoitavan lääkärin pitää osata neuvoa potilaalle uutta IVF-yritystä tai kieltää se kokonaan. Ilmainen hoito vain terveydentilan mukaan Iällä ei ole mitään väliä Nainen ei voi tehdä ilmaista koeputkihedelmöitystä vain omasta tahdostaan. Hoitoa määrätään naisille, jotka eivät kykene siittämään lasta luonnollisella tavalla. Venäjän ja Karjalan terveys- ja sosiaaliministeriöiden virkamiehet ovat säätäneet järjestyksen, jonka mukaan nainen voi tehdä ilmaisia IVF-yrityksiä. IVF-hoitoon lähetetään vain pariskuntia. Ei ole merkitystä, asuvatko nainen ja mies avioliitossa vai eivät. Venäjän valtio ei maksa hoitoa, jossa käytetään luovuttajan munasoluja tai siemennestettä. Yhä useammin karjalaiset potilaat saavat hoitoa Moskovan ja Pietarin sairaaloissa. Koeputkihedelmöitys on korkealaatuinen hoito, jota tuskin ruvetaan kehittämään Karjalassa lähitulevaisuudessa. Ensiksi tasavallassa on Muodollisesti nainen voi tehdä keinohedelmöityksen missä iässä tahansa. Karjalassa odotuslistalla on sekä vähän yli kaksikymppisiä että vähän nelikymppisiäkin naispotilaita. Tasavallassa ei ole toistaiseksi asetettu mitään ikärajaa. Jotkut alueet ovat kuitenkin hyväksyneet ikärajan naisille, jotka pyrkivät ilmaiseen IVFhoitoon. Lääkärit suosittelevat hoidon lykkäämistä tuonnemmaksi, jos iän vuoksi naisen terveydentilassa tapahtuu kielteisiä muutoksia. Naisen terveydentila on tärkein tekijä, josta riippuvat IVFhoidon menestys, lapsen ja äidin hyvinvointi. hoidon menestys, lapsen ja äidin hyvinvointi. IVF -hoito auttaa naista tulemaan raskaaksi ja synnyttämään lapsen. Hoito saattaa aiheuttaa myös jälkiseurauksia. Siitä on muistettava. Ennen IVF -hoitoa nainen käy lääkärintarkastuksessa paikallisessa sairaalassa. Moskovan tai Pietarin sairaalaan tultua naisen on tehtävä ylimääräisiä kokeita. Raskaaksi aikovan naisen terveydentilaa tutkitaan tavallisessa sairaalassa. Potilas voi kertoa hoitavalle lääkärille saadusta IVF- hoidostaan. Nainen voi säilyttää salassa, että hän on tullut raskaaksi IVF-hoidon jälkeen. ks

9 Keskiviikkona Lapsettomien avioparien määrän kasvaessa myös koeputkihedelmöityksen tarve lisääntyy. 9 Diabeteksen syitä tutkitaan Fakta Viime vuonna 114 karjalaista naista sai IVF-hoidon valtion rahalla. 43 naista on tullut raskaaksi ja neljä heistä on synnyttänyt lapsen. Venäjällä IVF- hoito on maksuton vain pariskunnille. Yksinäinen nainen ei voi tehdä koeputkihedelmöitystä valtion rahalla. Projekti Karjalais-suomalaiseen projektiin osallistuvat tutkijat etsivät taudille alttiita lapsia. Ilona Veikkolainen Diabimmune-hanke jatkuu Karjalassa. Karjalais-suomalaisen projektin tavoitteena on selvittää syitä, joiden vuoksi tyypin 1 diabetes kehittyy lapsissa. Toistaiseksi tyypin 1 diabeteksen syitä ei tunneta. Lääkärit ja tiedemiehet ovat sitä mieltä, että erilaiset tekijät voivat aiheuttaa diabeteksen. Projektin järjestäjät ovat valinneet lapsia ja ryhtyneet tutkimaan heidän asuinpaikkaansa, elämänlaatuaan ja perheidensä käyttämiä ruokatarvikkeita. Tutkitaan myös perintötekijöitä, joiden avulla halutaan löytää sairastumisriskille alttiita vauvoja. Projekti alkoi toteutua Karjalassa neljä vuotta sitten. Se jatkuu noin 15 kuukautta. Karjalassa projektin järjestäjinä toimivat tasavallan lastensairaala, n kaksi synnytyslaitosta ja n valtionyliopisto. Projektin järjestäjät tutkivat vastasyntyneitä vauvoja ja etsivät taudille alttiita lapsia. Edelleen riskiryhmässä oleville lapsille määrätään erilaisia tutkimuksia. Riskiryhmän lapset ovat aina lääkäreiden valvonnassa. Mitä aikaisemmin löydetään taudin todennäköiset oireet, sitä nopeammin voidaan aloittaa hoito. Lähisukulaisia tutkitaan Karjalassa tutkimuksessa on mukana myös kolmivuotiaita lapsia. Heidän terveydentilaansa alettiin tutkia viime syksynä. Lääkärit ovat tutkineet myös tutkimukseen osallistuneiden lasten lähisukulaisia. On tapana ajatella, että diabetes kehittyy perinnöllisen alttiuden takia. Tutkimuksessa olevien lasten joukosta löytyy myös allergialle altistuneita. Tutkimusten perusteella asiantuntijat päättelevät, kenellä on keskimääräistä suurempi riski sairastua. Hanke tar joaa Karjalan lääkäreille myös tietoja, joiden,, Lääkärti tutkivat perintötekijöitä, joiden avulla he haluavat löytää sairastumisriskille alttiita vauvoja. avulla taudin kehitystä voidaan hidastaa. Varmaankin lähitulevaisuudessa lääkärit voivat ehkäistä diabeteksen kehitystä lasten keskuudessa. Hankkeeseen osallistuvat tutkijat ovat sitä mieltä, että monivuotisten tutkimusten jälkeen lääkärit oppivat diagnosoimaan tyypin 1 diabetesta mahdollisimman varhain. Tämäntapaisia tutkimuksia on tehty myös Suomessa. Karjalan terveys- ja sosiaaliministeriön virkamiesten mukaan naapurimaassa tyypin 1 diabetes on levinnyt laajasti. Verrattuna Karjalan tasavaltaan suomalaiset sairastuvat tyypin 1 diabetekseen kuusi kertaa useammin. ks Keuhkosairausosasto on uudistanut toimintansa ni lla IVF -hoito on jo auttanut monia karjalaisia naisia synnyttämään lapsen. Kuva: Mikko Ollikainen kohtuullisen vähän potilaita, jotka kaipaavat IVF-hoitoa. Toiseksi Moskovan ja Pietarin sairaaloissa on hankittu monivuotista kokemusta, joka antaa hyviä tuloksia. ks Potilashoito Kymmenisen miljoonaa ruplaa on käytetty hoitolaitteiden hankintaan ja potilaiden viihtyvyyteen. Ilona Veikkolainen Karjalan tasavallan sairaalan keuhkosairausosasto on uudistanut toimintansa peruskorjauksen jälkeen. Osasto on toiminut vuodesta Tiloissa ei ole koskaan tehty peruskorjausta. Vanhat tilat piti korjata viipymättä. Peruskorjaukseen löytyi rahaa vasta vuosi sitten. Korjaustyöt alkoivat viime syksynä. Lähtökohtana suunnittelussa oli sairaalan toimintojen uudelleen järjestäminen. Kuuden kuukauden kuluttua osaston tilat ovat taas täynnä potilaita. Suuri korjaus maksoi kymmenisen miljoonaa ruplaa. Rahaa on käytetty hoitolaitteiden hankintaan ja potilaiden viihtyvyyteen. Lääkintähenki- Osaston johtaja Gennadi Mohovikov (vas.) on varma, että uudet hoitolaitteet nopeuttavat ja helpottavat lääkäreiden työtä. Potilashuoneet on korjattu ja varustettu nykyajan vaatimusten mukaan. KuvaT: Andrei Rajev lökunnan lepopaikat on myös korjattu. Osastolla on uudet ikkunakehykset, ovet, LVI-laitteet ja huonekalut. Potilashuoneet on varustettu nykypäivän vaatimusten mukaan hoitolaitteilla, joiden ansiosta potilas on aina lääkärin valvonnassa. Osasto on tietokoneistettu. Potilaan tiedot siirtyvät sairaalan sisäiseen tietokantaan. Osaston johtaja Gennadi Mohovikov on tyytyväinen siihen, että osastolla toimivat uudet hoitolaitteet. Meillä oli suuret odotukset korjaustöiden tuloksista. Ne ilahduttavat meitä. Nyt henkilökunta on motivoitunut työhön. Työntekijöitä myös koulutetaan toimimaan uudella tavalla. Ajanmukaiset laitteet nopeuttavat ja helpottavat lääkärien työtä. He voivat nyt tehdä tarkempia diagnooseja, johtaja sanoo. Vuodessa keuhkosairausosasto voi vastaanottaa noin 700 potilasta. Potilaita tulee sekä sta että Karjalan piireistä. ks

10 10 Keskiviikkona Kulttuuri Taide ei esitä näkymätöntä, vaan pikemminkin se tekee näkyväksi. Paul Klee n hauskimmat muistopatsaat Yllätys Venäjän mainossivusto ADME.RU on laatinut maamme kummallisimpien patsaiden listan. Kaupungistamme listalle ovat päässeet Vesihanan patsas ja Kalastajat-taideteos. Anna Umberg Kaksi n patsasta, Kalastajat ja Vesihanan patsas, on päässyt Venäjän kummallisimpien patsaiden listalle. Listan nimesi ADME. RU, joka on eräs maamme johtavista mainossivustoista. Sivuston tekijöiden mukaan monissa maailman kaupungeissa voi nähdä epätavallisia veis- n Äänisen rantakadulla sijaitseva Kalastajat-patsas on mukana verkkosivujen ihmispatsaiden sarjassa. Kuva: Mikko Ollikainen. Vesihanan patsas löytyy sarjasta Elämäntapa, mukavuudet ja yhteisöasunto. Vesihanan veistos Pystytetty Varkauden rantakadulle vuonna 2005 n vesihuoltolaitoksen 70-vuotispäivän kunniaksi. toksia ja patsaita, joita voi pitää katutaiteena. Venäjälläkin on paljon patsaita, jotka kuvaavat omituisia tapahtumia, henkilöitä, eläimiä ja henkilöhahmoja. Esimerkiksi Mamonovoon Kalastajat Duluthin kaupungin vuonna 1991 lahjoittama taideteos. Äänisen rantakadun veistosgallerian ensimmäinen veistos. Veistäjä Rafael Consuegran tekemä. Symboloi venäläisen ja yhdysvaltalaisen kalastajan yhteistyötä. on pystytetty Sardiinien patsas, Kurskiin Kurkun patsas ja Pokroviin Suklaan patsas. Iževskissa voi nähdä Krokotiilin patsaan ja Pietarissa sijaitsee Gogolin nenän patsas. Mistään muusta maasta tuskin löytyy yhtä hauskaa patsasta kuin Tomskissa sijaitseva Onnen patsas. Siinä onnea symboloi kaikille tutun piirrosfilmin kylläinen ja tyytyväisen näköinen susi. ADME.Ru on kerännyt listaansa kaikkiaan 50 epätavallista patsasta ympäri Venäjää. Sivuston tekijöiden mukaan nämä patsaat ovat hauskoja ja ihmeellisiä. n Äänisen rantakadulla sijaitseva Kalastajat-patsas on mukana ihmispatsaiden sarjassa. Varkauden rantakadulle pystytetty Vesihanan patsas löytyy verkkosivuilta sarjasta Elämäntapa, mukavuudet ja yhteisöasunto. ks Patsaslista voi katsoa nettisivuilta Runous on suosiossa Runouden päivä juhli viime viikolla maailman runouden päivää. Karjalan kansallisten kulttuurien keskuksen sali täyttyi niin, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet sisään. Anna Umberg Koko maailma juhli 21. maaliskuuta runouden päivää. kin liittyi juhlimiseen. Karjalan kansallisten kulttuurien keskuksen sali täyttyi viime keskiviikkona niin, etteivät kaikki halukkaat mahtuneet sisään. Runouden iltaan tuli satakunta runouden ihailijaa. Olin sitä mieltä, että runous pysyttelee syrjässä eikä vaikuta ihmiseen enää niin kuin ennen. Mietin, että runouden ilta houkuttelee vain harvoja henkilöitä. Ihmettelin kovin, kun näin niin paljon väkeä. Samalla kaikki kuuntelivat tarkkana runoilijoiden esittämiä runoja, runoilija Armas Mišin ihmettelee. Ääriään myöten täyttynyt sali todisti sitä, että runot koskettavat kuitenkin petroskoilaisten tunteita. Runous yhdistää eri polvien ihmisiä, illan järjestäjä Jelena Pietiläinen sanoi alkupuheessaan. Todella vieraiden joukossa oli sekä keski-ikäisiä ja vanhemman polven ihmisiä että riittävästi nuoria. Koko illan aikana nautittiin runoista. Ilta järjestettiin hyvin. Ainoa huono seikka oli se, ettei sali sopinut täydessä määrin runojen esittämiseen. Lisäksi runoilijoille ei annettu riittävästi esiintymisaikaa, Mšin paljastaa. Runoja esittivät muun muassa Ivan Kostin, Dmitri Svintsov, Aleksandr Valentik, Jelena Pietiläinen, Jelena Soini, Aleksandr Voronin ja Veniamin Slepkov. Runot kertoivat keväästä, naisesta ja rakkaudesta. Armas Mišin oli ainoa runoilija, joka lausui runoja suomeksi ja karjalaksi. Halusin muistuttaa kokoontuneille siitä, että suomenkielinen runous on edelleen elossa ssa. Illan viehätystä lisäsivät nuori taiteilija Margarita Ivantšikova ja aloitteleva runoilija Margarita Stoljarova. Opiskelijat esittivät oman näkemyksensä sta runoin ja tauluin. ks Maailman runouden päivä UNESCO päätti päivästä vuonna Sitä on vietetty vuodesta 2000 alkaen. Päivän ajankohdaksi valittiin kevät, joka symboloi uudistumista ja luovuutta. Maaliskuun 21. päivä valittiin siksi, koska se sijoittuu kevätpäiväntasauksen yhteyteen.

11 Keskiviikkona Carelia 2/2012 esittelee kulttuurilehti Carelian 2. numeroa. Poimittua Carelia 2/2012 Hän suostui kernaasti ja aloitti runoista, joissa kuvasi metsäluontoa. Jo ensi säkeet lumosivat minut, runokuvat olivat konkreettisia ja aistimisvoimaisia. Ajattelin: Miten hienovaistoisesti hän tunteekaan pohjoisen luontomme, miten täyteläisiä ja värikylläisiä ovatkaan hänen säkeensä! Metsäaiheisiin runoihin kutoutui sykähdyttäviä persoonallisia elämyksiä. Rakastetulle miehelle osoitetut säkeet kuulostivat riipaisevan koskettavilta. Svetlana Jefremova oli alkanut runoilla jo Polotskin opistossa, mutta ei ollut näyttänyt säkeitään kenellekään. Myöhemmin, opiskellessaan Leningradin metsäteknisessä akatemiassa, hän oli näyttänyt yhtä ja toista ystävättärilleen. Harvinainen tapaus: hän oli alusta alkaen omaääninen runoilija ilman pitkää oppi- ja etsikkoaikaa. Ivan Kostin Säilytän sydämessäni. Ajasta ja itsestäni, s. 73 Miten kahden ryhmän, venäläisten inkerinmaalaisten ja Inkerin Liiton edustamien inkerinsuomalaisten, väliset suhteet kehittyvät tulevaisuudessa, on mahdotonta ennustaa. Voi vain todeta, että mennyt Inkeri on säilyttänyt vetovoimansa muidenkin kuin inkerinsuomalaisten silmissä. Inkerin kulttuurimotiiveja harrastavien Pietarin regionalistien poliittinen aktiivisuus saattaa muuntua vireäksi tiedonintressiksi ja luovuudeksi. Toivottavasti ne rikastuttavat Venäjän kulttuuria inkerinsuomalaisten kulttuuriperinnön turvin. Pavel Krylov Inkerinsuomalaiset Leningradin alueella: sopeutumisongelmat, s. 80 Terentjev on oikeassa. Uusia näyttelysaleja ei ole rakennettu hin enää vuosikymmeniin. Taiteilijain apurahoista ei ole puhettakaan. Taiteilijat tulevat toimeen hädin tuskin. Nykyään museoilta puuttuu varoja uusien teosten hankkimiseksi taiteilijoilta. Väestön ostokyky on alhainen, ihmisillä ei ole varaa taideteoksiin. Kirjallisuus ja taide, s. 87 Toisaalta laajan ja monipuolisen runoaineksen joukosta löytyy todellisia helmiä, omintakeisia aiheita, perinteistä huumoria ja kriittisiä näkemyksiä. Lahden runofestivaalin raadin jäsen Veronika Šenšina totesi huhtikuussa 2011 tämän kirjoittajalle antamassaan haastattelussa: Rienauksen ja šokeerauksen aika alkaa olla ohi. Tärkeää on se, miten runoilija kokee maailman, luonnon ja tekniikan. Helena Soini Mitä uutta suomalaisessa runoudessa?, s Lutsk sijaitsee 470 kilometrin päässä Ukrainan pääkaupungista Kiovasta ja se on yhtä vanha paikkakunta kuin Kiova. Lutsk mainitaan ensimmäistä kertaa aikakirjassa vuodelta Ikonimaalaamo toimi Lutskissa jo luvuilla. Täällä maalattu Volynin Jumalanäidin ikoni on peräisin niiltä ajoilta. Lutsk kuului joskus Liettuaan ja sitä pidettiin maan toisena pääkaupunkina. Ukrainan kansallisrunoilija Lesja Ukrainka ( ) vietti lapsuusvuotensa Lutskissa. Nikolai Karpin Ukraina karjalaisen silmin, s. 122 Tutundžan oli kiintynyt kotiseutunsa tavallisiin kansanihmisiin. Hän on kertonut taiteen keinoin heidän kauniista luonteenpiirteistään, heidän viisaudestaan, vaatimattomuudestaan ja mielenlujuudestaan. Arkinen kohtaus on Timoša-setä -taulussa kohonnut merkkittäväksi taiteelliseksi yleistykseksi. Ljudmila Solovjova Džanna Tutundžan. Timoša setä, s. 160 Ihminen ei saa hävitä jäljettömiin Pääkirjoituksessaan Erään ehdokkaan luokka analyysia Robert Kolomainen kertoo oligarkki Mihail Prohorovista, joka oli yksi ehdokkaista Venäjän maaliskuun 2012 presidentinvaaleissa. Runousosastolla on Veikko Huotarisen, Eeva Tikan ja Ilkka Tahvanaisen runoja. Proosaosastolla on julkaistu lukuja Anatoli Gordijenkon kirjasta Kaukaista ja läheistä Johannes Hidmanin suomennoksena. Anatoli Gordijenko oli käynyt Kostamuksessa vuonna 1978 tekemässä elokuvareportaasia. Hän toteaa: Neljästoista syyskuuta 1978 on merkkipäivä Karjalan historiassa: Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja Aleksei Nikolajevitš Kosygin ja Suomen tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen laskivat Kostamuksessa ensimmäisen kiven malminrikastamon rakennustyömaan perustaan. Tästä on kerrottu luvussa Korkeita vieraita. Eila ja hänen äitinsä Serafima luku on kuvaus erinomaisesta ihmisestä Eila Barckista, joka asuu Turun lähiössä Piikkiössä. Hän ompelee herkeämättä: lakanoita, tyynyliinoja, leninkejä ja aamutakkeja. Kutoo villapaitoja, puseroita ja sukkia. Ja tätä on jatkunut jo neljännesvuosisadan ajan. Kaikki, mitä Eilan näppärät kädet ovat saaneet aikaan, menee Afrikkaan, Jugoslaviaan ja Karjalaan humanitaarisena apuna. Vieraillessaan Eilan kodissa kirjoittaja näki pyhän kansion, jossa kolmelle liuskalle on kirjoitettu koko hänen sukupuunsa seitsemänteen polveen saakka. Gordijenko korostaa, että sietäisipä meidänkin ottaa oppia tuosta heidän pyhästä, isänmaallisesta tavasta! Ihminen ei saa hävitä jäljettömiin! Olipa hän sitten kuka tahansa: suutari, sairaanhoitaja tai kirjailija Luvussa Suomalaista sisua kirjoittajan kiinnostuksen kohteeksi ei tullut niinkään Juri Huttusen tragedia, joka tapahtui hänel- Minä haluan kirjeen sinulta Kunhan joskus kirjoitat. Kunhan viimein muistat, On minulla vielä tuntoa sormenpäissä, kosketa niitä! Niin istun hakkuuaukealle kannon päähän Otan kirjeesi taskustani Ja sanat kasvavat ylleni menetetyn metsän Tuuli pukeutuu metsänhuminaan Vesi löytää elämänkiertonsa jossa kuolemakin luo uutta, On tuttu ja vieras, vähä vähältä tutumpi Kun iltaisin katselen kuvaani polveilevassa purossa. Kirjoita minulle kirje sinä jota kutsun elämäksi. Jos aurinkona poltat sen, kirjoita illalla uudestaan. Kirjoita pakenevalle katseelleni sokeille käsilleni kirjoita sanat jotka tunnen omikseni sormenpäissä. Kirjaimet katoavat silloin kun on tarkoitettu mutta viivy vielä, vielä hetki anna minun kuunnella kirjoitusta. Eeva Tikka (s ),, Vieraillessaan Eilan kodissa kirjoittaja näki pyhän kansion, jossa kolmelle liuskalle on kirjoitettu koko hänen sukupuunsa seitsemänteen polveen saakka. le vuonna 1985, kuin hänen nuoren aikalaisensa Juri Huttusen, hänen morsiamensa ja muiden ihmisten käyttäytyminen siinä tilanteessa. Muissa luvuissa on tuotu esille kaikkea, mitä ihmiset joutuivat kärsimään sodan aikana. Missä vallitsee luova hiljaisuus Joulunaikaan liikkeissä on tulinen tungos. Kilvan hamstrataan lahjoja kilvan haetaan juhlapöytiin lohta ja pyytä. Äristään, tönitään, sadatellaan. Juhlavieraista tärkein, itse Kristus, katselee kauhuissaan kaaosta. Missä vallitsee luova hiljaisuus. Kodissa, missä luetaan vanhoja kirjoja missä lapset leikkivät ja laulavat missä äiti kohottaa välistä lapsen hellästi syliinsä ja häntä lohduttaa. Sellaisessa kodissa kasvaa kantavat siivet kunnon ihminen. Kun olen oikein alakuloinen ja masentunut, menen metsään. Käyskelen hitaasti luonnon temppelissä. Ihastelen ja ihmettelen hiljaisuutta, korkeaa katedraalini kauneutta. Pyhä koskettaa, puhuttelee, vahvistaa. Taas jaksan vähän matkaa. Veikko Huotarinen (s. 6) Tämän lisäksi on julkaistu Ivan Kostinin Säilytän sydämessäni muistelmien jatkoa. Kirjoittajan elämässä sattui tapaamisia mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Eräs heistä oli kirjailija Sergei Mihalkovin veli Mihail, myös kirjailija. Hän osoittautui älykkääksi mieheksi ja mainioksi kertojaksi. Sodan puhjettua Mihailista tuli tiedustelija, hän hallitsi täydellisesti saksan kielen, jonka oli oppinut jo lapsena. Koulutuskeskuksessa päätettiin, että hän esiintyy luutnantti Saul Kriegerin nimellä. Tämänniminen saksalainen luutnantti oli sotavankeudessa Neuvostoliitossa,,, Mitä oli tapahtunut edelleen, lukija saa tietää muistelmien luvusta Jännäri suoraan elämästä. Artikkelissaan Historiaa tiedoksi ja rakennukseksi Robert Kolomainen arvostelee Pekka Kauppalan kirjaa Paluu vankileirien teille (Gummerus, Juva 2011), joka käsittelee Suomesta Neuvostoliittoon luovutettujen kohtaloita Se sisältää myös erittäin valaisevan selvityksen natsi Saksaan suuntautuneista neuvostosotavankien luovutuksista. Edelleen Robert Kolomainen selittää: Luovutettujen joukossa oli monenlaisia erikoistapauksia, kuten virolaisvapaaehtoiset, ns. Leinon listalla olevat henkilöt, heimosoturit, inkerinsuomalaiset orpolapset, saksalaissotavangit, sotavangeiksi katsotut ulkomaalaissiviilit Jutussaan Perinteistä ja modernia Karjalan taiteilijoilta Irina Larionova kertoo Äänisen paletti nimisestä taidenäyttelystä, joka avattiin kahden näyttelysalin tiloissa. Värikuvaliitteessä esitellään arvostettujen vanhemman polven mestareiden ja kokeilevien aloittelijoiden teoksia, joita oli esillä näyttelyssä. Tässä Carelian numerossa on muitakin mielenkiintoisia juttuja. Irma Hidman * * * Sisätilasta älä puhu, en tiedä keitä siellä asuu. Lue kylä jota katsot ulosmenot, tulot. Tunne pienuus, kylän keveä paino niin kuin pikkulapselle keinussa lisää vauhtia. Anna enemmistön tuntea liike hiuksissa. Ilkka Tahvanainen (s. 65)

12 12 Keskiviikkona Kulttuuri Karjalaisissa piiritansseissa jokainen osallistuja pääsee osoittamaan omat kykynsä. Seurassa on ilo olla Juhlakonsertti Kansantanssiryhmä Kruuga säteili nuorta voimaa 20-vuotisjuhlanäytök sessään. Päivi Mattila Nuori poika ponkaisee kärrynpyörän ja jatkaa sulavasti seuraaviin tanssiaskeliin, kuin tällainen liikkumistapa olisi oma luonto. Hän koppaa vieressä odottavan tytön käsikynkkäänsä reteä hymy naamallaan. n musiikkiteatterin lava pullisteli liikettä karjalaisen tanssiyhdistys Kruugan (suom. Piiri) juhlaesityksessä 25. maaliskuuta. Iloa pidettiin karjalaisten, suomalaisten, inkeriläisten ja vepsäläisten kansanlaulujen tahtiin. Vaikka pääpaino oli tanssissa, mahtui ohjelmaan myös soittoa ja laulua. Vauhdikkaiden sävelmien vastapainona oli muutamia rauhallisia kappaleita. Kanteleella soitetut sävelet saivat yleisön muistelemaan oman lapsuutensa rauhallisia ja huolettomia aikoja. Tuletkos mulle kumppaniksi? Nuoret kansantanssijat osoittivat, että heillä riittää puhtia hyppyihin ja ripaskaan. Kuva: Päivi Mattila. Karjalaisryhmä on maailman kärkikastia Iltapäivän mittaan lavalle astui yli,, Kruuga on voittanut useita kansainvälisiä kilpailuja. sata 3 25-vuotiasta tanssijaa. Syntymäpäiväänsä viettävän Kruugan lisäksi katsojat saivat ihailla sortavalalaista Verejaa (suom. Usko), jaroslavlilaista Eagletia ja Udmurtian Izhevskin kaupungista asti saapunutta Chebelyay-ryhmää. Sortavalan neidot lauloivat muun muassa pomorilaulun Merellä. Kun he heiluttivat sinisiä huivejaan, se todella muistutti aaltojen tanssia ulapalla. Lisäksi mieleen jäivät udmurtialaisten poikien hauskat keskiaikaiset kypärämyssyt ja tyttöjen komeat, vauhdissa helisevät korut. Tanssiyhdistys Kruuga on pokannut itselleen viime vuosina useita palkintoja kansainvälisissä kilpailuissa. Menestystä on satanut muun muassa Liettuassa ja Saksassa. Viime lokakuussa Kruuga nappasi pääpalkinnon Moskovan tanssi- ja laulufestivaaleilla, ja joulukuussa sen kanteleensoittajat voittivat Moskovassa pidetyn soittokilpailun. Kruugan taiteellisena johtajana on sen perustamisesta lähtien toiminut Svetlana Gretskaja. ks Viljo Vesa oli sivuroolien sankari Näytelmässä Täällä Pohjantähden alla Viljo Vesa ja Martta Ljubovina näyttelivät avioparia. Näyttelijä Harva näyttelijä onnistuu esiintymään sivurooleissa niin loistavasti kuin Viljo Vesa esiintyi. n Kansallisen teatterin entinen näyttelijä olisi täyttänyt sata vuotta 31. maaliskuuta.,, Vesan sivuroolit valloittivat sekä kriitikot että yleisön. Ne olivat tärkeä osa näytelmiä. Viljo Vesan näyttelijänura n Kansallisessa teatterissa oli menestyksekäs, vaikka hänelle ei suotu tähtirooleja. Vesan poikkeukselliset lahjat, omalaatuinen ulkonäkö, ahkeruus ja erinomainen suomen kielen taito tekivät hänestä sivuroolien sankarin. Näyttelijän merkittäviä debyyttirooleja olivat merimies Niko Kiven Nummisuutareissa, kalastaja Esa Lassilan Viisas Neitsyt -näytelmässä ja Tiero Kiven Kullervossa. Joskus voi tuntua, että ohjaajat valitsivat Vesan rooliin vain hänen kirkkaan ulkonäkönsä ansiosta. Hän oli salskea. Vesan kasvonpiirteet olivat miellyttävät. Hänellä oli kaunis voimakas ääni. Sisäisen maailman rikkaus ja syvyys, elämäntuntemus, aidot kokemukset sekä kärsimykset olivat tunnusomaisia kaikille Vesan luomille henkilöhahmoille. Näyttelijä osasi esittää henkilöhahmonsa sielukkaasti. Vesan henkilöhahmo oli aina valmis sankaritekoon. Sellaisina olivat Antti Juikirinen ja Solomon näytelmissä Kun ruusut kukkivat ja Viisas Neitsyt sekä Jussi Koskela ja Agabo Bogveradze näytelmissä Täällä Pohjantähden alla ja Ennen kuin vankkurit kaatuu. Harva näyttelijä onnistuu esiintymään sivurooleissa niin loistavasti kuin Viljo Vesa esiintyi. Vesa tunsi hyvin henkilöhahmonsa, koska eläytyi heidän ajatuksiinsa ja tekoihinsa. Joskus näyttelemisen ja reaalisuuden välinen raja hävisi. Näyttelijä oli vähäpuheinen ja hieman umpimielinen. Hän eläytyi syvällisesti rooliinsa ja tunsi henkilöhahmonsa ilon ja surun omina iloina ja suruina. Vesan sivuroolit valloittivat sekä kriitikot että yleisön. Ne olivat tärkeä osa näytelmiä. Vuonna 1971 Kansallisessa teatterissa yli 60 roolissa esiintyneestä Viljo Vesasta tuli Karjalan ansioitunut näyttelijä. Valitettavasti Vesan roolisuorituksista on kirjoitettu vähän, siksi häntä ei osattu arvostaa tarpeeksi. Natalia Sahanova Jutussa on käytetty Kansallisen teatterin arkistoaineistoa.

13 Keskiviikkona Muisto Viljo Vesa suhtautui omaan vaikeaan kohtaloonsa filosofisesti eikä kadehtinut ketään. Kapitalismista sosialismiin Kohtalo Viljo Vesan elämä ei ole tyypillistä tavalliselle Neuvostoliiton kansalaiselle. Toisaalta se on aivan tyypillistä Neuvostoliiton maahanmuuttajalle luvulla kapitalistisissa maissa oli lama ja monet ulkomaalaiset tulivat Neuvostoliittoon rakentamaan sosialismia. Vuoden 1932 syksyllä Vesan perhe saapui Karjalaan Kanadan Ontarion provinssista. Mukana olivat myös perheen kaksi poikaa, 22-vuotias Eero ja 20-vuotias Viljo. Urheilullisessa Vesan perheessä isä ja pojat harrastivat yleisurheilua, hiihtämistä ja urheilupelejä. Viljo oli kuulatyönnön mestari Kanadassa. ssa Viljo pääsi opiskelemaan draamaopistoon. Vuonna 1934 hän alkoi harrastaa nyrkkeilyä. Hänen valmentajanaan toimi menestyvä nyrkkeilijä Yrjö Paakki. Jo vuoden kuluttua Moskovan kisoissa valmentaja oli ensimmäisenä kevytsarjassa, Veijo Enkel oli toisena keskisarjassa ja Viljo Vesa oli kolmantena raskassarjassa. Vuonna 1933 Yrjö Paakki tuli toiseksi Neuvostoliiton mestaruuskisoissa. Terrorin aika Karjalan suomalaisten nyrkkeilijöiden maine kasvoi jokaisen voiton myötä. Mutta vuoden1937 lopulla monet suomalaiset nyrkkeilijät pidätettiin ja teloitettiin ampumalla, heidän joukossaan olivat Yrjö Paakki ja Eero Vesa. Viljo Vesa pelastui ihmeen kaupalla kuolemalta. Kun häntä tultiin hakemaan arestiin, hän ehti paeta metsään. Myöhemmin draamaopiston päätyttyään hän työskenteli suomalaisessa teatterissa. Sotavankeus ja vapaus Sota puhkesi ja Viljo Vesa määrättiin tiedusteluryhmään. Vuoden 1941 lokakuussa erikoistehtävän suorittamisen jälkeen ryhmä palasi hin, mutta siellä oli jo vastapuoli odottamassa. Ryhmää tulitettiin ja eloonjääneet karkasivat metsään. Kahden viikon kuluttua Latvan lähellä heidät otettiin vangeiksi ja vietiin leirille. Sotavangit olivat metsä- ja tietöissä, myöhemmin heidät siirrettiin Savonrantaan Suomeen. Siellä Viljon luokse tuli ontuva suomalainen mies ja kysyi, haluaako hän lähteä töihin. Miehen ehdotus oli hyvä ja Viljo suostui. Miehen pienessä talossa oli vain kaksi huonetta. Navetassa oli hevonen, lehmä ja pari lammasta. Mies asui äitinsä ja sisarensa kanssa. Hän Karjalan nyrkkeilijöitä vuonna Eturivi vasemmalta: Leonid Krotov, Viljo Vesa, Yrjö Paakki ja Vilho Liukkonen. Takarivi: Pauli Vasten, Pelle Hanson, Pekka Jattserov ja Oskar Rundelin.,, Terveytensä lähteinä Viljo Vesa piti hyviä geenejä, työntekoa ja urheilua. ei ollut rintamalla ontumisen takia. Leirillä laihtunut Viljo vahvistui jouluun mennessä. Hän kärräsi halkoja ja teki muita maatilan töitä. Kuukauden kuluttua hänet annettiin toiselle isännälle ja myöhemmin kolmannelle hevostallin töihin. Kesällä Viljo oli niitolla Kauhavalla ja siellä hänellä vatsahaava paheni. Viljo vietti kolme kuukautta vankisairaalassa. Syyskuussa 1944 julistettiin välirauha Neuvostoliiton ja Suomen välillä. Sotavangit kerättiin Heinäjoelle ja vietiin Aholaitaan, missä annettiin uudet alusvaatteet ja kengät. Sieltä vangit kuljetettiin Nastolan leirin kautta Neuvostoliittoon. Gulagin vankina Neuvostoliitossa vangeilta otettiin pois veitset, partaterät ja muu omaisuus. Heidät sijoitettiin tavaravaunuihin, joissa reikä lattiassa toimi käymälänä. Vangit vietiin Viipurin ja Leningradin kautta Siperiaan. Jo Suomessa vangit tiesivät, että sellaista tapahtuu. Matka oli pitkä. Kemerovon alueel la pysähdyttiin Osinniki-asemalle. Isoa leiriä ympäröi muutama piikkilanka-aitaus. Vartiotornit kohosivat uhkaavasti ja vartijat koirineen liikkuivat valppaina. Leirillä oli tiukka kuri. Oloja ei Eläkkeellä ollessaan Viljo Vesa neuvoi nuoria nyrkkeilijöitä. voinut verratakaan suomalaiseen vankeuteen. Miehet työskentelivät kivihiilikaivoksessa kymmenen tuntia päivässä. Päiväannoksena oli 500 grammaa leipää ja litkua kaksi kertaa päivässä. Neuvostoliiton voiton jälkeen työpäivää lyhennettiin kahdeksaan tuntiin. Se tuli helpotuksena miehille. Vapauteen nyrkkeilyn ansiosta Viljo pääsi vapauteen kuin ihmeen kautta. Leirillä tiedettiin, että Viljo oli nyrkkeilijä ja tieto siitä meni päällikölle. Järjestettiin nyrkkeilyjoukkue osallistumaan Siperian mestaruuskisoihin. Valmentaja tuli ja kysyi: Kuka on nyrkkeilijä? Olin, mutten voi nyrkkeillä nyt, vastasi Viljo. Tarvitsemme raskassarjan nyrkkeilijää, valmentaja totesi. En enää paina edes 70 kiloa. Jos söisin riittävästi, voisin yrittää, Viljo jatkoi. Yritetään vapauttaa sinut, valmentaja lupasi. Ja hänet myös vapautettiinkin! Viljo lähetettiin urheiluleirille, jossa oli hyvä ruoka. Hän vahvistui Aktiivinen elämäntapa Vuonna 1969 Viljo Vesa sai Karjalan ASNT:n ansioitunut taiteilija -kunniamerkin. Hän pysyi hyvässä kunnossa koko elämän ajan ja oli kiinnostunut aktiivisesta elämästä. Terveytensä lähteinä hän piti hyviä geenejä, työntekoa ja urheilua. Hän noudatti terveellistä elämäntapaa ja suhtautui omaan vaikeaan kohtaloonsa filosofisesti eikä kadehtinut ketään. Suomalainen teatteri oli Viljo Vesalle toisena kotina 50 vuoden ajan. Viljo Vesa puhui suomalaisten, karjalaisten ja vepsäläisten kulttuurien puolesta. Hän painotti, että näiden ja Leninsk-Kuznetskissa pidetyssä kilpailussa voitti kaikki ottelut. Viljo Vesa lähetettiin Leningradin nyrkkeilykilpailuun. Kotiinpaluu Lentomatka Leningradiin kesti viisi päivää. Kone teki välilaskut Novosibirskissa, Omskissa, Tšeljabinskissa ja Kazanissa. Joka kaupungissa yövyttiin. Omskista Viljo lähetti sähkeen Elsa-vaimolle n kulttuuriosastoon, koska mies ei tiennyt oliko Elsa vielä elossa ja missä hän voisi olla. Olen Leningradissa, tule, jos on mahdollista, mies kirjoitti. Elsa tuli Leningradiin ja löysi Viljon ensimmäisestä hotellista, mistä kysyi. Se oli Oktjabrskaja-hotelli Moskovan rautatieaseman lähellä. Viljo ja Elsa eivät kuulleet mitään toisistaan viiteen vuoteen. Elsa sai Karjalan hallituksesta paperin siitä, että Viljo Vesa saa tulla Karjalaan asumaan. Mies löysi vanhempansa Salmen kylästä, vietti kesän heidän luonaan ja talvella palasi töihin Suomalaiseen teatteriin Hän oli töissä teatterissa kunnes täytti 75 vuotta. Stanislav Prošutinski kansojen kieli, taide ja kulttuuri pitää säilyttää. Vesa varoitti suomalais-ugrilaisten kansojen ja venäläisten vastakkainasettelusta se voi aiheuttaa vain verenvuodatusta. Viljo Vesa täyttäisi sata vuotta 31. maaliskuuta. Hän kuoli 15 vuotta sitten. ks

14 14 Keskiviikkona Arkistotyö Suomen arkistojen periaatteena on, että julkiset asiakirjat ovat kaikkien käytössä. Henkilöarkistot auki Lue teksti ja vastaa, ovatko väittämät oikein vai väärin. Kokeilkaa luisteluhiihtäjät pikaluistelua Kun seurasin Kaupin maastossa Tampereella luisteluhiihtäjien vauhdikasta menoa, tuli mieleeni, että oletteko koskaan kokeilleet pikaluistelua jäällä. Nythän siihen olisi hyvä ilmainen mahdollisuus Pyynikin urheilukentällä. Kenttä on hyvässä kunnossa ja auki aamusta iltamyöhään. Kentänhoitaja lainaa sopivankokoisia luistimia. Ainakin iltasella siellä on pikaluistelijoita, jotka auliisti antavat neuvoja. Muutaman harjoituskerran jälkeen on mahdollista nauttia vauhdin hurmasta. Ikä ei ole mikään este, sillä itsekin aloitin luistelun 60-vuotiaana. Parinkymmenen vuoden jälkeen nautin vielä luistelusta ja huomaan myös, että refleksit ja tasapainoelimet ovat kunnossa. Jos ei ole koskaan harrastanut luistelua, niin silloin on alku vaikeampaa, mutta jo nuorena opittu taito pysyy kyllä tallella. Luisteleva pappa (Lähde: Aamulehti Muokattu.) Kirjoittaja innostaa ihmisiä hiihtämään. oikein väärin Omat luistimet täytyy olla mukana Pyynikin urheilukentällä. oikein väärin Iltaisin kentällä saa luistelun opetusta. oikein väärin Kirjoittaja on 60-vuotias. oikein väärin Luistelu parantaa tasapainon hallintaa. oikein väärin Tehtävä on lainattu yleiskäyttöä varten Koulutusseminaari Suomen Inkeri-liitto järjesti koulutusseminaarin 22. maaliskuuta yhteistyössä Suomen Kansallisarkiston kanssa. Seminaari pidettiin Kansallisarkiston tiloissa Helsingissä ja siihen osallistui yhteensä noin kolmekymmentä henkeä. Suurin osa osallistujista oli Suomen, Ruotsin, Viron ja Pietarin inkeriläisjärjestöjen aktiiveja, mutta paikalla oli myös muita asiasta kiinnostuneita. Seminaarin kouluttajina toimivat Kansallisarkiston yksityisarkistojen sektorin johtaja Marja Pohjola, tutkija Meri Puranen ja ylitarkastaja Kenth Sjöblom sekä Suomen Inkeri-liiton arkistoharjoittelija Martti Kupiainen. Seminaarin tarkoituksena oli saada perustietoja Inkerin arkistoa täydentävän aineiston käsittelystä ja Kansallisarkiston vaatimuksista arkistoitavan aineiston suhteen. Inkeri-arkiston historia ulottuu 1920-luvulle, jolloin vuonna 1922 Suomen Inkeri-liiton perustaneet inkeriläispakolaiset päättivät perustaa Inkeri-arkiston ja tallensivat siihen kopiot Viron vapaussodassa taistelleen Inkerin rykmentin asiakirjoista. Tällä hetkellä Kansallisarkistossa säilytettävä Inkeri-arkisto sisältää viisi hyllymetriä järjestämätöntä aineistoa. Seminaarin osallistujat saivat nähdä myös kuuluisat Amalia Suden lakanat. Nämä lakanat ja muut kankaanpalat, joille inkeriläinen Amalia Susi oli kirjoittanut 1960-luvulla muistelmansa mm. vankileiriajoilta, saivat paljon julkisuutta Suomessa 1990-luvun alussa, kun Amalia Suden sukulainen luovutti ne Kansallisarkistoon. Inkeriläisiin liittyvää aineistoa löytyy myös monesta muusta arkistossa niin Suomessa kuin muissakin maissa. Suomen Inkeri-liiton puheenjohtaja FT Toivo Flink on viime vuosina puhunut voimakkaasti Inkeriarkiston luomisen puolesta. Tarkoituksena ei ole koota kaikkea Inkeri-aineistoa samaan arkistoon, vaan ennen kaikkea luoda sähköinen tietokanta eri arkistoissa säilytettävästä inkerinsuomalaista kulttuuria koskevasta aineistosta. Seminaarissa Toivo Flink totesi, että arkiston tarkoituksena on säilyttää jälkipolville totuudenmukainen kuva inkerinsuomalaisista ja heidän vaiheistaan. Viime syksynä ssa vieraillut Toivo Flink kehotti inkerinsuomalaisia keräämään vanhoja valokuvia ja viranomaisten antamia todistuksia Inkeri-arkistoa varten. Kuva: Vasili Petuhov Inkeri-arkiston odotetaan myös karttuvan erityisesti yksityisarkistojen, eli järjestöjen, yhteisöjen ja henkilöarkistojen luovuttamisesta Kansallisarkistoon. Seminaarissa paneuduttiin siihen, mitä yksityisarkiston luovuttajan on tiedettävä arkiston luovuttamisesta. Oikeilla toimintatavoilla voi helpottaa Kansallisarkiston työntekijöiden työtä ja parantaa aineiston käytettävyyttä. Paljon huomiota kiinnitettiin myös arkistoitavan aineiston oikeaan käsittelyyn. Lisäksi seminaarin osallistujat saivat tietoa siitä, mitä kannattaa tarjota arkistoon ja mikä kuuluu muihin laitoksiin, kuten kirjastoihin ja museoihin. Perusperiaatteena on, että arkistoon kuuluvat asiakirjat ja valokuvat. Kirjat kannattaa tarjota kirjastoihin ja jälkipolville säilytettävät esineet kuuluvat museoihin. Audio- ja videoaineistolle on omat arkistonsa. Henkilöarkiston käsittelystä ennen luovuttamista arkistoon: Asiakirjoja on aina käsiteltävä varoen. Teipin, tarralappujen, liittimien, muovitaskujen, kuminauhojen yms. käyttö on ehdottomasti kielletty. Asiakirjoihin saa tehdä merkintöjä vain poikkeustapauksissa ja aina lyijykynällä. Tarvittaessa asiakirjat oiotaan ja suojataan ennen kuin ne pakataan luovutuskuntoon. Käsittelyn yhteydessä arkistosta on hyvä erottaa siihen kuulumaton aineisto, erilaiset pikkuesineet, ylimääräiset kopiot ja yleensä muut kuin arkistonmuodostajan itsensä laatimat painotuotteet. Poistoja tehtäessä on syytä varoa, ettei samalla menetä tietoa alkuperäisistä nipuista ja muista kokonaisuuksista. Lähde: Ohjeet yksityisarkiston luovuttajalle/ Arkistolaitos Lisätietoa: Tällä hetkellä Kansallisarkistossa säilytettävä Inkeri-arkisto sisältää viisi hyllymetriä järjestämätöntä aineistoa. Ennen aineiston luovuttamista on ehdottomasti otettava ensin yhteyttä arkistoon, josta saa tarkempia neuvoja ja ohjausta. Aineiston luovuttamisen yhteydessä tehdään luovutussopimus, johon merkitään mahdollisen aineiston käyttöä koskevat rajoitukset. Suomen arkistojen periaatteena on, että julkiset asiakirjat ovat kaikkien käytössä. Tässä mielessä Suomen arkistot eroavat merkittävästi Venäjän arkistoista, joissa arkistoaineistoon käsiksi pääseminen on paljon monimutkaisempaa. Muistot Stalinin hirmuvallasta dokumenttielokuvaksi Helsingin Metropolia-korkeakoulun opettajat Anna-Mari Vilkuna ja Reetta Aalto kertoivat seminaarissa Metropoliassa tänä vuonna toteutettavasta The Living Memory of Ingrian Finns elokuvahankkeesta. Hankeen rahoitus on saatu EU:n Education and Culture -ohjelmaan sisältyvästä Active European Remembrance -ohjelmasta, jolla pyritään vaalimaan natsismin ja stalinismin uhrien muistoja ja lisäämään tietoutta näiden hirmujärjestelmien aiheuttamasta inhimillisestä kärsimyksestä. Hanke toteutetaan yhteistyössä Tallinnan yliopiston kanssa ja sen tarkoituksena on lisätä tietämystä inkeriläisten historiasta ja vaiheista etenkin II maailmansodan aikana ja sen jälkeisinä vuosikymmeninä. Hankkeen kohderyhmänä ovat Suomen ja Viron nuoret. Dokumenttielokuva toteutetaan mm. haastattelemalla hirmuvallan ajat kokeneita inkeriläisiä vanhuksia. Sen ensi-ilta pidetään joulukuussa Mirja Kemppinen Helsinki

15 Keskiviikkona Menot Oinas Teatterit Kansallinen teatteri Karl Marxin katu 19, puh , (automaattinen puhelinpalvelu) Illusionisterna. Ahlfors. Pieni näyttämö, venäjän kielellä, kesto 2 h, klo Jäähyväiset kesäkuussa. Vampilov. Suuri näyttämö, klo Essoilan kulttuuri- ja urheilukeskus Pyhäžy dielo (Pyhä asia). Florid Buljakov. Karjalan Kansallisen teatterin vierailuesitys, tragikomedia, karjalan kielellä, klo Karjalan draamateatteri Kirovinkatu 12, puh , Marjan pelto. Bogajev. Satu aikuisille, klo Ultimo café. Tanssiaiheinen fantasia argentiinalaistangon rytmiin, klo Hyvin yksinkertainen tarina. Lado. klo Granaattirannerengas. Kuprin. Kaksinäytöksinen romanssi, klo Musiikki Filharmonian suuri sali Kirovinkatu Harmonikan ääni. Musiikkisalonki-sarjan konsertissa Mihail Totski (harmonikka). Klo Liput 250 rpl Musiikin soidessa. Orkesteri Onego kutsuu -kausisarjan päättäjäiskonsertissa Karjalan kansansoitinorkesteri ja Sergei Zykov (baritoni) kapellimestari Gennadi Mironovin johdolla esittävät venäläisiä kansanlauluja, romansseja ja lauluja venäläisten runoilijoiden runoihin. Klo Liput 350 rpl. Konservatorion suuri sali Leningradskajakatu 16, puh Hopeiset sävelet. Pietarin konservatorion huilunsoitin luokan opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden konsertti. Klo Liput 100 rpl Klassikot ja harmonikka. Karjalan sinfoniaorkesteri, Semjon Šmelkov (harmonikka) ja Mihail Totski (harmonikka) kapellimestari Aleksei Dmitrijevin johdolla. Klo Lippujen hinnat rpl Encore! Kamariorkesteri Nord- West Studium esiintyy. Klo Muu esitys klo Liput 100 rpl. Klubi Begemot Dzeržinskinkatu 7, puh Kuorolaulu. Karjalan kasvatusopillisen akatemian mieskuoro esiintyy. Klo Vapaa pääsy. Musiikkikeskiviikko Folk & Rock Folkyhtye Sattuma (). Klo Art-kahvila FM, Kirovinkatu 12. Musiikkiteatterin sali Kirovinaukio Tähtisade. Musiikkiteatterin tanssijoiden gaalakonsertti. Ohjelmassa katkelmia klassisista ja moderneista baleteista. Klo Lippujen hinnat rpl. Näyttelyt Karjalan kansallinen museo Lenininaukio 1, ti su , puh , liput rpl. Vakituiset näyttelyt. Kuvernöörinsali, Kivet kertovat, Jäätikön jäljet, Taigaseutu, Kivikirjat, Pohjoinen rajaseutu, Pietarin tehtaat, Kaupunki tehdas, Kaivosmiehet ja puunhakkaajat, Kuninkaallisesta asetuksesta, Aunuksen läänin papisto, Läänin pääkaupunki, Valtion palveluksessa, Kaupungin eläjät, Muinaisen heimon vieraisilla, Olemme korela, Kansan hyväksi asti. Fotobestiary. Villin luonnon maailman valokuvissa -projektissa Venäjän rauhoitusalueiden ja kansallispuistojen valokuvia asti. Rintama Äänisellä Äänisjärven sotalaivaston 70- vuotispäivälle omistettu näyttely. Karjalan taidemuseo Karl Marxin katu 8, ti su , lainen folkyhtye Sattuma esittää omassa klubiohjelmassaan parhaita ikivihreitään sekä uusia laulujaan. Rinteen ja Deminin perheitä täydentävät Artjom Undalov ja Igor Saharov. puh , Liput rpl. Vakituiset näyttelyt. Muinaisvenäläistä taidetta, kansantaidetta, länsieurooppalaista taidetta, Venäjän Pohjola: 2000-luku, Viimeinen tuomio asti. Maalaus. Grafiikka. Venäjän kansantaiteilija Boris Pomortsevin () maalausten ja piirrosten näyttely. Kižin museo Kirovinaukio 10a, ma su , puh , liput rpl, vapaa pääsy asti. Pysäkkinä Pohjola. Kuvataiteilija Viktoria Zorinan ja valokuvaaja Irina Larionovan töiden näyttely. Kaupungin näyttelysali Lenininkatu 26, ti su , puh , liput rpl asti. Rakkaus ilman lämmitystä. Taiteilija Dmitri Malyševin (Murmansk) näyttely vapaa pääsy alle 18-vuotiaille. Mediakeskus Vyhod Karl Marxin katu 14, ti la , puh , liput rpl asti. Maalaus. Grafiikka. Nuoren petroskoilaisen kuvataiteilijan Julia Šumilovan näyttely. Kižin näyttelykeskus Fedosovankatu 19, ma su , puh , liput rpl, vapaa pääsy asti. Vanhassa talossa lukujen vaihteen kaupunkilaiselämää esittelevä näyttely. Filharmonian yläaula Kirovinkatu 12, ma su asti. Keskustelu Monet n kanssa. Jegor Kukuškinin töiden näyttely. Vapaa pääsy Nukkekoti-galleria La Rochellen katu 13, ti la , puh asti. Ikuinen kevät. Kuvataiteilija Boris Kukšijevin töiden näyttely. Artnavolok-galleria Andropovinkatu asti. Värin juhla. Margarita Permjakovan akvarellien näyttely. Lasten taidekoulu Krasnoarmeiskajakatu 18, ma pe, asti. Jaan kauneutta kaikille. Lasten piirustusten näyttely. Vapaa pääsy Lapsille Essoilan kulttuurija urheilukeskus Nurin kurin. Dragunskaja. Karjalan Kansallisen teatterin vierailuesitys, koko perheen näytelmä, suositeltava yli 6-vuotiaille, klo Nukketeatteri Karl Marxin katu 19, puh Väärien peilien kuningaskunta. Korostyljov. Suositeltava yli 5-vuotiaille, kesto 1 tunti (1 väliaika), klo 11.00, Liput 150 rpl. Folk & Rock & Pop Musiikkikeskiviikko. Folkyhtye Sattuma (). Klo Vapaa pääsy. Art-kahvila FM, Kirovinkatu Indie-Pop Café. Monenmoista musiikkia petroskoilaisilta dj:iltä. Klo Vapaa pääsy. Klubi Sigmund Freud, Karl Marxin katu Top of Europop Night. klo Vapaa pääsy. Art-kahvila FM, Kirovinkatu ja Perjantai- ja lauantaiweekend. Disko. Ennen klo vapaa pääsy. Art-kahvila FM, Kirovinkatu Unity of Inferior+. Bändin 5-vuotispäiväkonsertti. Klo Liput 150 rpl. Klubi Sigmund Freud, Karl Marxin katu 14. Horoskooppi Tuleva viikko tarjoaa sinulle jotain erityistä. Suhtaudu yllätysviesteihin niin myönteisesti kuin voit ja hyödynnä ne sataprosenttisesti. Rakkaus saattaa roihahtaa. Härkä Työelämässä terävät ajatuksesi saattavat herättää jopa ärsytystä. Harkitse huolella toisten esittämiä ehdotuksia. Jos et ole itsepäisenä työsuhteissa, voit saada hyviä tuloksia. Kaksoset Kaiva esiin aiemmat loistokontaktisi. Kutsu kahville vanha kollegasi, ja kehitelkää jotain uutta. Ole varovainen suhderintamalla. Uudella romanttisella tapaamisella voi olla epämieluisia seurauksia. Rapu Ravuille jakso ei välttämättä tuo kaikkein mukavimpia uutisia. Kaipaat vähän rauhallisempaa viikonvaihdetta, ja tämä voi vaatia muutoksia joihinkin aiempiin järjestelyihin. Leijona Et välttämättä saa tai ehdi tehdä sitä, mitä olit itse ajatellut, mutta asennoidu viikkoon selviytymisperiaatteella, niin kaikki sujuu paremmin. Neitsyt Tällä jaksolla ristiriidat ovat aivan tarpeettomia. Jos vauhtia ja vaarallisia tilanteita on yllin kyllin, vältä liian hätiköityjä johtopäätöksiä. Vaaka Työelämässä optimismi valtaa tilaa ja asiat näyttävät muuttuvan parempaan suuntaan. Uusi viikko auttaa antamaan oikeille asioille etusijaa. Rakkauselämä on vielä tasapainossa, joten nauti sen suomasta rauhasta. Skorpioni Tarkkaile toimiasi, arvioi osaamistasi ja kehity yhä paremmaksi työssäsi, jopa ykköseksi. Toisten seura kannustaa sinua eteenpäin tielläsi. Rakkauselämääsi voi tulla suuria muutoksia. Jousimies On kiinnitettävä enemmän huomiota työelämään. Omaa taidokkuutta ei ole kuitenkaan syytä lähteä todistelemaan kenellekään: pääasia, että itse tiedät, missä mennään. Arvosta henkistä hyvinvointia. Kauris Menestyt kaikessa mihin nyt ryhdyt. Uusiin mahdollisuuksiin on syytä tarttua kaksin käsin. Matkat, tapaamiset ja uudet projektit tuovat positiiviset tulokset. Vesimies Jokin ylennys tai tarjous vaatii vielä harkintaa ennen kuin suostut siihen. Uusi työtarjous tai mahdollisuus lainaan tai sijoitukseen näyttää päällisin puolin houkuttelevalta, mutta voi myöhemmin osoittautua kuplaksi. Kalat Työelämässä optimismi valtaa tilaa ja asiat näyttävät muuttuvan parempaan suuntaan. Hio kykyjäsi ja vie taitosi ja asiantuntemuksesi huippuunsa. Kerää pisteet. Kari Karjalassa Jana Sinjavskaja En ole koskaan käynyt Suomessa. Kuinka ulkomaanpassi haetaan? Passivirasto. Valitse vastaanottoaika. Lähdetäänkö? Mutta pitää hankkia passi. Vuoro pitää varata passiviraston sivuilta kello 1 yöllä. Voi ei, vuoroista ollaan pahasti myöhässä.

16 16 Keskiviikkona Sää Huomenna Perjantaina Viikonloppuna Viikon vitsi Helmikuun hellät tuulet maaliskuussa maksetaan. Sananlasku Se joka väittää, ettei onnea voi ostaa, ei ole koskaan shoppaillut. Fakta Viikon vieras: Kristina Kušnir Aprillia, syö silliä Aprillipiloja on kaikenlaisia. 1. huhtikuuta puijataan ympäri maailmaa. Vielä on aikaa keksiä jekkuja aprillipäivää varten. Keväinen hassutteluperinne tunnetaan ympäri maailmaa ja se tuntuu juontuvan 1500-lukua selvästi vanhempaan aikaan. Jo roomalaiset viettivät Hilaria-juhlaa 25. maaliskuuta ja hindujen maaliskuun alussa viettämä värien juhla Holi on vähintään yhtä vanha. Ranskassa 1. huhtikuuta oli aikoinaan ystävyyden päivä. Silloin läheteltiin postikortteja, joissa oli koristeltuja kalankuvia. Aprillipäivän yleinen huvitus lasten keskuudessa on edelleen paperinen kalankuva, joka kiinnitetään selkään. Kalaan kirjoitetaan jotain hassua, vaikkapa että potkaise minua. Ja sitten nauretaan, kun jekku onnistuu. Monet luulevat, että aprillipäivää on kautta aikojen vietetty samaan aikaan huhtikuun ensimmäisenä päivänä. Suomessa tähän siirryttiin vasta 30 vuotta sitten, vuonna Sitä ennen aprillipäivää vietettiin kuukautta myöhemmin toukokuun ensimmäisenä. Pikakysely Suomalainen kirjailija Minna Canth ja Heli Laaksonen. Suomalainen filmi Tyttö sinä olet tähti ja Aki Kaurismäen filmit. Suomalainen musiikkikappale Irina Vahva. Paikka Suomessa Portaat. Helsingin tuomiokirkon edessä. Suomalainen ruoka lakritsi. Toisluokkalainen Ivan Levitski on ahkera oppilas ja tekee säännöllisesti kaikki kotitehtävät, mistä saa aina opettajalta vihkoonsa hymyilevät hymiöt. Kuva: Mikko Ollikainen Inhosta rakkauteen Kristina Kušnir on opettanut suomen kieltä koulussa nro 34 vähän yli vuoden, mutta osallistuu jo kaupungin Vuoden nuori opettaja -kilpailuun. Venäjällä ensimmäinen suuri aprillipila tehtiin Moskovassa vuonna Ihmisiä kutsuttiin mielenkiintoiseen esitykseen. Halukkaita oli kosolti. Kun määrättynä aikana esirippu nousi, katsojat näkivät vain kirjoituksen Ensimmäinen huhtikuuta älä usko ketään! Tähän esitys loppui. Useissa lehdissä aprillipäivänä julkaistaan jokin pilailumielessä kirjoitettu artikkeli. Vuonna 2004 Virossa kirjoitettiin: Viron keskuspankista on kadonnut lähes kolmannes valtion rahoista. Painoltaan rahamäärä on kilon suuruinen. Onnistuneen huijauksen jälkeen lausutaan huijatulle lorunpätkä, jolloin hän tajuaa kyseessä olevan aprillipila. Suomessa tutuin aprilliloru on Aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle! Tämän hokeman lähteenä voidaan pitää sen ruotsinkielistä vastinetta April, april, din dumma sill! Lorun englanninkielinen vastine on lausahdus April fools!. Jevgenia Fofanova Miltä nuori opettaja näyttää tänään? n 25 opettajaa kertoo siitä 9. huhtikuuta. Silloin Opetuksen kehityskeskuksen talossa pidetään Vuoden nuori opettaja -kilpailun ensimmäinen vaihe. Kilpailu on saanut nimekseen Debyytti ja tarkoitettu aloitteleville opettajille, jotka ovat olleet työssä koulussa alle kolme vuotta. n 34. koulussa suomen kieltä opettava Kristina Kušnir aloitti työuransa vähän yli vuosi sitten. Kušnir osallistuu kuitenkin mielellään opettajien kilpailuun, koska se on hyvä kokemus hänelle. Tapahtuma on erityisen hyödyllinen. Se on uutta minulle, en ole ennen koskaan kokenut sellaista. Saan myös verrattoman kokemuksen ja voin lainata muilta osallistujilta uusia ideoita oppituntejani varten, Kušnir pohtii ammattikilpailun myönteisiä puolia. Kilpailu koostuu kolmesta vaiheesta. Ensin kaikki osallistujat kertovat itsestään ja esittelevät nuoren opettajan elämää. Toiseen vaiheeseen päässeet kilpailijat pitävät näytetunnin. Kilpailun lautakunta arvioi heidän opettamistaitojaan ja valitsee kolme parasta opettajaa. Nämä ottelevat keskenään loppuerässä, mutta kukaan ei tiedä tämän vaiheen tehtäviä. Toivon, että pääsen kärkijoukkoon. En kyllä ala haikailla, mikäli epäonnistun kilpailussa. Saan sitten tietää, mitä minun on parannettava työssäni, hymyilee Kušnir ja siemaisee maukasta mantelicappuccinoa. Lapsuuden haave muuttui todeksi Haaveilin lapsuudesta asti opettajan ammatista. En kuitenkaan ollut varma, minkä aineen opettajana haluaisin olla, Kušnir kertoo innostuneena. Kristina Kušnir astui n 34. koulun kynnyksen yli vielä kaukaisena vuonna Silloin hän pääsi ensimmäiselle luokalle ja alkoi lukea suomenkieltä. Suomi oli toki hänelle vaikeaa ja joskus jopa ärsyttävää. Kušnir luopui kielen lukemisesta kymmenennellä luokalla, mutta palasi siihen päättöluokalla. En voinut edes kuvitella, että Suomesta ja suomen kielestä tulisi loputon rakkauteni. Peruskoulussa inhosin kovasti sitä, mutta menin kesälomalla kymmenennen luokan jälkeen käymään Suomessa, Helsingissä. Rakastuin ensi silmäyksellä kaupunkiin. Aloin kuunnella suomalaista musiikkia ja innostuin Suomen kulttuuriin. Matkalta palattuaan Kušnir päätti pyrkiä n yliopiston itämerensuomalaisten kielten tiedekunnalle. Kielitaitoni oli heikko, mutta valintalautakunta näki silmissäni innostusta, mikä oli tärkeämpää. Opettajien myönteinen suhtautuminen, hyväntahtoinen opiskelijaryhmä, siis selviydyimme yhdessä kaikista vaikeuksista, ja kansainväliset kesäkurssit Suomessa näyttivät valintani oikeaksi. Viidennellä vuosikurssilla opiskelijoiden piti suorittaa opetusharjoittelu. Silloin Kušnir taas astui omaan kouluunsa ja jäi siihen pitkäksi aikaa. Harjoittelu näytti, että opettaminen on hänellä verissään. Opetan nyt suomenkieltä luokan oppilaille. Ensi lukuvuotena aion myös viidennen luokan valvojaksi. Tykkään enemmän alaluokkalaisista. Mitä vanhempi oppilas, sitä vähemmän on hänellä oppimisen halua. Pienemmät myös käyttäytyvät vanhempia koululaisia välittömämmin, joskin heitä on vaikeampaa pitää kurissa. Kuumuus ja kylmyys yhteen läjään Suomi on tunnetusti kylmä maa. Suomalaisia pidetään myös kylmän pidättyväisinä ihmisinä. Toisessa maaosassa sijaitseva Intia on päinvastoin kuumien eli kiihkeiden tunteiden symboli. On ihme, että kaksi erilaista kulttuuria on voinut yhdistyä samassa henkilössä. Kristina Kušnir on ollut jo kymmenen vuotta intialaisten tanssien vallassa. Koulussa Kušnir etsi jotain mielenkiintoista harrasteekseen. Hän katsoi kerran intialaisen filmin ja mieltyi kovasti näyttelijöiden esittämiin tansseihin. Uusi hobby oli valittu. Käyn parhaillaankin Mayuri -tanssiyhtyeessä. Vaikka tanssit vaativat paljon energiaa, se on paras keino virkistäytyä opetustyön jälkeen. Neljä kertaa viikossa käyn tanssimassa oppituntien jälkeen. KS