Carl Bengts - Valo puhuu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Carl Bengts - Valo puhuu"

Transkriptio

1 POHJANMAAN MUSEO TAMPEREEN TAIDEMUSEO Carl Bengts - Valo puhuu

2

3 Carl Bengts Valo puhuu

4 Tämä kirja on tehty Pohjanmaan museossa Vaasassa ja se on olemassa myös ruotsinkielisenä teoksena Carl Bengts ljuset talar. Toinen, tarkistettu painos. Kuva edellisellä sivulla: Vinjetti Piiritansseja -laulukirjaan 1906 (cat. 1255). Kuva seuraavalla sivulla: Puu rannalla 1914 (cat. 226). Pohjanmaan museon julkaisuja n:o 33 Tampereen taidemuseon julkaisuja 124 ISBN ISSN Teoskuvat: Antti Bengts, paitsi ss. 15, 17, 19, 29, 36, 54, 59, 74, 106, 150, 184, 189 Keski-Suomen museo/pekka Helin Elämäkertaan liittyvät valokuvat: Antti Bengtsin arkisto (CBA) Toimitus: Marianne Koskimies-Envall / Jaakko Linkamo Ulkoasu: Jaakko Linkamo Ykkös-Offset Oy, Vaasa 2007

5 MARIANNE KOSKIMIES- ENVALL ANTTI BENGTS JAAKKO LINKAMO DAN HOLM Carl Bengts Valo puhuu Pohjanmaan museo, Vaasa Tampereen taidemuseo

6 Sisältö Marianne Koskimies-Envall: Carl Bengts idealisti ja juuret maassa... 7 Antti Bengts: Muistikuvia ja tallennettua Carl Bengtsistä ihmisenä Carl Bengtsin elämänkaari vuosilukuina Jaakko Linkamo: Kansanelämän kuvaaminen kansanmiehen kunniavelka Dan Holm: Carl Bengtsin piirustuksia ja pohdintoja Antti Bengts & Marianne Koskimies-Envall: Luettelo Carl Bengtsin teoksista Catalogue raisonné cat. = viittaa teosluettelon numerointiin Tupa Tiukasta. (cat. 1086)

7 Saatteeksi Carl Bengtsin elämäntyö oli ensi kertaa laajamuotoisesti esillä Alvar Aalto -museossa Jyväskylässä 1976, jolloin tuli kuluneeksi 100 vuotta taiteilijan syntymästä. Silloin puhuttiin yllätyksestä, nimenomaan taiteilijan monipuolisuus herätti huomiota. Nyt, kolmekymmentä vuotta tuon tapahtuman jälkeen esitämme yleisölle vielä täydemmän taiteilijakuvan Carl Bengtsistä. Saamme tutustua taiteilijan urakehitykseen sekä taideteosten että esinesuunnitelmien valossa. Kun Suomea rakennettiin, Carl Bengtsiä tarvittiin monella rintamalla: hän oli aktiivisesti mukana 1900-luvun alun vastarintaliikkeen toiminnassa Suomen irrottamiseksi Venäjästä ja maamme itsenäistyttyä hän tähtäsi Suomen taideteollisuuden uudistamiseen kansantaiteen pohjalta. Bengts oli arts and crafts -hengen läpitunkema: taiteen ammattilainen, käsityöläinen, osaaja. Monet mielikuvitukselliset suunnitelmat jäivät paperille, mutta nyt voimme avata tuon unohdetun aarrearkun. Aikanaan puhuttiin paljon Bengtsin suhteesta hänen suuresti ihailemaansa opettajaan, Akseli Gallen-Kallelaan. Käsillä oleva tutkimusja näyttelyprojekti nostaa Carl Bengtsin esiin omana itsenään, vaikkakin vääjäämättä Gallen- Kallelan arvoista ja Ruoveden erakon työpirtistä lähteneenä. Ilman häntäkin Bengtsin tarina kuulostaa legendalta. Taiteilijan pojanpojan Antti Bengtsin systemaattinen arkistointi- ja tallennustyö sekä Seija Tuomaalan sen pohjalta tekemä pro gradu -työ ovat olleet tämän näyttelyn ja tutkimuksen tiedollinen lähtökohta. Antti Bengts on paitsi kuvannut valokuvaajan ammattitaidollaan vuosien varrella löytämänsä Carl Bengtsin teokset myös ottanut yhteyttä niiden nykyisiin omistajiin. Kiitämme kaikkia, jotka hyväntahtoisesti ovat lainanneet omistamiaan teoksia Pohjanmaan museoon Vaasaan lähelle taiteilijan kotiseutua Närpiötä ja Tampereen Taidemuseoon. Jälkimmäisessä taidemuseossa näyttelymme tulee ikään kuin jatko-osaksi suurelle Akseli ja Nuori Suomi -näyttelylle. Ja onhan Bengtsillä myös jännittävä yhteys Tampereelle, yhteen sen komeista jugend-palatseista, Palanderin taloon. Kiitämme Hedmanin säätiötä, Veljekset Gröndahlin säätiötä, Tampereen taidemuseota, Närpiön kaupunkia, Planmeca Group/Heikki Kyöstilää ja jyväskyläläistä Kauko Sorjosta, jotka ovat mahdollistaneet tämän julkaisun painattamisen. Marianne Koskimies-Envall Pohjanmaan museo, Vaasa Janne Gallen-Kallela Sirén Tampereen taidemuseo

8 Marianne Koskimies-Envall Carl Bengts keväällä 1934 Jyväskylässä. Kuvaamo Päijänne. 6

9 Idealisti ja juuret maassa Carl Bengts - idealisti ja juuret maassa MARIANNE KOSKIMIES-ENVALL Carl Bengtsin kotitalo Närpiössä n. vuodesta 1881 lähtien. Carl Bengts oli suurten vastakohtien mies: hän eli yhteiskunnallisten tapahtumien kuohussa ja silti sivussa. Hän oli meren rannikolta lähtöisin, mutta ihastui sisämaan savupirtteihin. Hän oli suomalaisen kansallishengen läpitunkema ruotsinkielinen. Jo siinä on ristiriitaa tarpeeksi. On aika nostaa laajemman taideyleisön tietoisuuteen tämä varhaismodernistiemme vahvaan kärkikaartiin kuuluva taiteilija. Sinä olet ideoiden mies ja on todella vahinko, ettet saa tilaisuutta panna niitä täytäntöön elämässä... Voiko jotain johtua siitä että Sinä itse vetäydyt liian paljon sivuun? 1 ( Du är en idéernas man och det är skada, skada, att Du ej får tillfälle att sätta dem ut i lifvet... Kan något bero på att Du sjelf drar dig för mycket undan?- ) Kirjeessään Carl Bengtsille hänen nuoruudenystävänsä, kirjailija ja merikapteeni John W. Nylander tulee kertoneeksi jotain oleellista ystävänsä persoonasta. Bengtsin mieli pursui todellakin kaiken aikaa ideoita suuria ja pieniä, usein 7

10 Marianne Koskimies-Envall mahdottomia toteuttaa, niin kuin hänen uskomattomat suunnitelmansa Vienan Karjalaan, maan sisään kaivettavasta kalevalaisen taiteen pyhätöstä tai Gallen-Kallelan Kalevala-kuvitusten valamisesta pronssiin ja sijoittamisesta eri maanosiin. Niistä tulisi kansamme liitontaulut, Esko Aaltonen on kuvaillut Bengtsin ajatuksia. 2 Hourailuna pidettiin aikanaan myös hänen haaveitaan itsenäisestä Suomesta tai yhdistyneestä Euroopasta. Bengts oli käsittämätön ilmiö aikansa eteläpohjalaisessa talonpoikaisyhteiskunnassa, hänen sukulaisensa taiteilija Karin Klåvus on sanonut. Joitakin hurjista suunnitelmistaan Bengts kuitenkin toteutti. VUODET Myrskyn voimaa Pohjanmaan rannikolta Carl Bengts syntyi ruotsinkielisellä rannikolla Närpiössä Finbyn kylässä talollinen Erik Anders Bengtsin ja hänen vaimonsa Anna Kristina o.s. Nixin kolmantena lapsena. Perheen nuorin lapsi Oscarkin ryhtyi aikanaan taiteilijaksi. Kantaisä oli muuttanut 1700-luvun lopulla Kristiinan läheltä Lapväärtistä rengiksi Ylimarkkuun (ÖstraYttermark) Bengts-nimiselle tilalle, jonka hän myöhemmin osti itselleen. Bengts-nimi otettiin käyttöön jo 1700-luvulla. 3 Suvun varhaisjuuria on löytynyt myös suomenkieliseltä alueelta Teuvalta ja Jurvasta. Sekä isän että äidin puolelta Bengts kuului kyvykkäiden käsityönosaajien sukuun. Puu- ja rautaseppiä oli lähisuvussa useitakin. Bengtsin kasvuympäristössä lähes kaikki mitä elämässä tarvittiin tehtiin itse; aikaa riitti jokapäiväisten tarve-esineidenkin kauniiksi muotoiluun ja koristeluun. Huonekalut maalattiin iloisen värisiksi ja tekstiilit kilpailivat niiden kanssa väriloistossa. Seudulla käytetty punainen Lapväärtin- Tiukan kansanpuku herätti aikanaan pääkaupunginkin taiteilijoiden mielenkiinnon. Jo ennen Bengtsin syntymää muutama taiteilija oli käynyt ikuistamassa tämän puvun ja muutakin rannikkoalueen kansanperinnettä. Bengts pystyi imemään itseensä tämän esineellisen kulttuurin ja myös omin käsin jatkamaan sitä. Hän toivoikin voivansa pelastaa kansanihmisten kätevyyden unohdukselta, niin että sen pohjalta joskus saisimme nähdä Suomen taideteollisuuden uuden kukoistuksen. Perhe muutti Näsbyn kylään Bengtsin ollessa 5- vuotias. Isä Erik Anders alkoi pitää kestikievaria siellä, kun Carl oli noin 12 ikäinen. Näin pojan maailmankuva avartui, kun hän sai olla kyytipoikana matkoilla ja tavata uusia jännittäviä tuttavuuksia. Elämän monet ulottuvuudet alkoivat hahmottua jo varhain matkustavaisten kanssa jutellessa. Miten maalaispoika löysi taiteen Talonpoikainen elämäntapa tyydytti taiteilijan lapsuuden aineelliset tarpeet. Henkisiä tarpeita varten oli ponnisteltava erikseen. Maatalossa ei ollut piirtämisvälineitä eikä kiinnostusta niiden hankkimiseen. Carl sai pyytämällä pyytää lainaksi rihvelitaulua naapurissa asuvalta tädiltään. Muistiinpanoihin, joissa Bengts kertoo ensi kosketuksestaan taiteen maailmaan, liittyy PIIRROS PIENES- TÄ POJASTA syventyneenä kuvan tekoon takkauu- Pieni poika piirtää. 8

11 Idealisti ja juuret maassa Omakuva käsi leuan alla. (cat. 62) Pihapiiri Lapväärtistä (cat.134) 9

12 Marianne Koskimies-Envall Gamla Hannusgård, Närpiö. (cat.82) Maisema, punainen hirsiseinä (cat. 122) 10

13 Idealisti ja juuret maassa Kaappisänky (cat. 412) nin tulen loisteessa. Siinä pikku taiteilijan oikea käsi näyttää epätavallisen pitkältä. Sille on ikään kuin annettu tärkeä tehtävä ja todellisuudessakin Bengtsin käsivarret olivat pitkät! Taiteellisena ihanteena olivat tuossa vaiheessa isoveli Augustin piirtämät, lapsen silmissä mestarilliset hevoset ja reet. 4 Hiilenpalalla ja päreellä pystyi jotenkin piirtämään, ja väriä tuli tupakka-askista tai värillisistä papereista liottamalla. 5 Kansakouluikäisenä Bengtsiä askarruttivat kovasti optiset ilmiöt, niin että hän mittaili harppia apuna käyttäen maisemaosasten mittasuhteita, kunnes selvitti perspektiivin salaisuuden itselleen. Eivätkä myöhemmät akateemiset opit enää päässeet sitä sekoittamaan. Hertta Tirranen onkin todennut Suomen taiteilijoita -teokseen kirjoittamassaan artikkelissa, että Bengts käytti omaa kotitekoista perspektiivioppiaan, jolla hän suorastaan suggeroi katsojan, imaisi hänet taulun sisään. Siitä tuli yksi hänen parhaista tehokeinoistaan. Bengts on kertonut heränneensä n. 6-vuotiaana öisin näkyihin valmiista maalauksista, jotka peittivät hänen huoneensa seinät tai hänen ajaessaan reellä kotiin tähtikirkkaan taivaan. Joitakin näistä visioista hän toteutti vuosia jälkeen päin. 6 Opettajaltaan Viktor Hannukselta Bengts sai painokuvia, joita hän käytti mallina kuvittaessaan kuulemiaan satuja. 7 Oli selvää, että vanhemmat eivät halunneet rohkaista poikaansa taiteilijaksi, sellaisesta ammatista ei käytännön elämässä puurtavilla talonpojilla ollut mitään hyvää sanottavaa. Kerran Bengtsin kestikievarin kyytiin tuli Vaasan läänin kuvernööri Waldemar Schauman, joka kuultuaan pojan maalausinnosta lahjoitti hänel- 11

14 Marianne Koskimies-Envall le öljyvärit. 8 Schaumanien suvulla on vieläkin pieni taulu, jonka 17-vuotias poika teki vastalahjaksi ja muistoksi kyytimatkasta. Tämä KIEVARI- KYYDISSÄ-niminen maalaus ja JOSEF GNIDARSIN TALO NÄRPIÖSSÄ ovat Bengtsin varhaisimmat öljytyöt, molemmat vuodelta Tulen valo pimeässä on ollut Bengtsille jo varhain jännittävä näky; hän on kuvannut muistumiensa perusteella TULIPALON NÄRPIÖSSÄ (1894), jossa lieskat purkautuvat katosta avuttoman väkijoukon seuratessa vierestä. Näissä varhaistöissä ote on vielä kehittymätön, mutta pyrkimys maalauksellisuuteen on jo näkyvissä. Samoihin aikoihin, Vaasan laulujuhlien (1894) yhteydessä olleessa näyttelyssä, Bengts sai ensi kerran nähdä Edelfeltin ja Gallen-Kallelan maalauksia. 9 Kyytimatkasta alkoi Bengtsin elämän toinenkin tärkeä aatesisältö: hän sai sytykkeen isänmaan asiaan. Nuorukainen oli viemässä paroni Eric von Troilia Kaskisiin, kun keskustelu kääntyi mahdollisuuteen päästä joskus itsenäiseksi valtioksi, vapaaksi Venäjän vallasta. Siemen jäi itämään intomielisen nuorukaisen ajatuksiin. Olihan näitä salaisia toiveita kuiskittu ja verhoiltuna levitettykin, muttei näin avomielisesti. Seutu oli umpiruotsalaista, mutta myös sinne olivat kiirineet kansalliset aatteet, silloin vielä ihanteellisessa kieliriidattomassa muodossa. Oli tavallista, että maaseudulla lahjakkaan nuoren henkiseksi tueksi asettui paikkakunnan kirkkoherra. Bengtsin tapauksessa se oli pastori Viktor Dahlberg. Hän neuvoi poikaa hakeutumaan Helsinkiin koristemaalari Karl Hellstenin oppiin. 10 Bengts aloittikin koristemaalariopinnot Helsingissä Iltaisin hän kävi Ateneumissa Taideyhdistyksen piirustuskoulua. 11 Aika pian hän tajusi, ettei koristemaalaus riittänyt hänelle, hän halusi maalata tauluja. Ainoa tunnettu maalaus tältä vuodelta on VILLENSAUNA (1896, s. 14), jonka harmonisuus antaa jo aavistella miehen lahjoja. Seuraavana talvena hän kirjoittautui Taideteollisuuskouluun ja kävi sitä vuoden. Tämän jälkeen Bengts vietti kaksi vuotta Turun maineikkaassa piirustuskoulussa, aluksi Elias Muukan, sitten Victor Westerholmin ja hänen viransijaisensa Dora Wahlroosin oppilaana. Välillä hän tosin yritti opiskella arkkitehdiksi Helsingissä, mutta varojen puutteessa se oli lopetettava. Hän palasi Turkuun, mutta ei enää viihtynyt piirustuskoulussa, kun pitkäaikainen opettaja Victor Westerholm oli lähtenyt pois keväällä 1898 ja tilalle oli tullut Bengtsin mielestä puolueellinen Kaarlo Vuori. 12 Kaikesta päätellen Bengts on menestynyt hyvin varsinkin piirtämisessä, jota koulun ohjelma etupäässä tarjosikin. Bengts halusi kuitenkin lähteä pois koulutuksesta, mennä armeijaan ja kokeilemaan siipiään leivän ansaitsemisessa. Hän etsi työtä Etelä-Suomesta keväällä 1899, ja hänet neuvottiin Hausjärvellä Mommilan kartanoon, insinööri Gösta von Schantzin VUODET Lentävä lähtö opissa maailmalla Suurten toiveiden mies kesällä 1899 Turussa. 12

15 Idealisti ja juuret maassa Kievarikyydissä n (cat. 3) luo, joka tunnettiin taiteensuosijana. Nuori taiteilijan alku otettiin avosylin vastaan kartanossa. Hän opetti lapsille piirtämistä, maalasi samalla ruokasaliin maanviljelyksestä kertovaa freskoa LEIVÄN SYNTY ( ), jonka hän viimeisteli myöhemmin sekä nikkaroi leikkikaluja lapsille. Tulipalo Närpiössä (cat. 4) 13

16 Marianne Koskimies-Envall Vilhon Sauna, akvarelli (cat. 8) VUODET Ruovedelle Huolimatta ruotsinkielisestä taustastaan Bengts oli jo ennen Axel Galléniin tutustumistaan joutunut kansallisen projektin 90-luvun aallon viemänä Kalevala-mystiikan ja karelianismin lumoihin. Hän oli vuonna 1898 tuloksetta hakenut apurahaa Vienan Karjalan matkaa varten. 13 Vetovoima suomalaisuuden ydinseutuja kohtaan oli kasvanut suureksi, eikä ole ihme, että hän alkoi haaveilla sisämaan matkasta. Hän tiesi Gallénin oleskelevan Ruovedellä ja kirjoitti Victor Westerholmille pyytäen tätä ottamaan puolestaan yhteyttä Galléniin. Haaveena oli päästä hänen ohjaukseensa.... Carl Bengts, se on hänen nimensä, hänellä on vielä paljon puutteita yleissivistyksessä, mutta hänellä on mielestäni huomattavat taiteelliset lahjat yhdistyneenä laajaan mielikuvitukseen ja hyvä käsityskyky (... Carl Bengts, så heter mannen, har ännu mycket att inhemta af allmänbildning, men synes mig anmärkningsvärdt konstnärligt begåfvade med stor fantasi och bredd i uppfattningen ), Westerholm puolestaan kuvaili oppilastaan Gallénille. 14 Bengts oli myös samana keväänä tavannut sattumalta Jean Sibeliuksen ja pyytänyt tätäkin ottamaan yhteyttä Ruoveden mestariin. Vastausta odottaessaan Bengts vietti työntäyteistä aikaa von Schantzien kesäpaikassa Ekestensholmissa lähellä Naantalia. SAARISTOMAISEMA (1899) ja LAPILA, EKESTENSHOLM, RANTATIE (1899) ovat tuolta ajalta. Nämä maalaukset todistavat, että Bengts oli saavuttanut melkoisen varmuuden taiteilijana jo ennen Galléniin tutustumistaan. Tilan tunnun luominen, väriharmonia ja siveltimen notkea käyttö näyttävät olleen aloittelevan Bengtsin hallinnassa. Sekä Sibelius että Westerholm ottivat yhteyttä Kalelaan. 15 Molempien suositus lienee vaikuttanut 14

17 Idealisti ja juuret maassa siihen, että Gallén hyväksyi Bengtsin tulon. Niin tai näin, heti juhannuksen jälkeen Bengts oli pakannut tavaransa ja lähtenyt Ruovedelle. Kuin sadun unta taiteilijan omin sanoin oli seuraava vaihe Bengtsin elämässä, saapuminen Ruovedelle kesäkuun 29. päivänä Bengts kertoo: Lapila, Ekestensholm, rantatie (cat. 23) Heti juhannuksen jälkeen pakkasin tavarani matkalle saaristosta Ruovedelle voi, saapumiseni Ruovedelle oli kuin sadun unta, vaikka en osannut suomea, niin miten hyväsydämisesti he kaikki ottivatkaan minut vastaan siellä. 17 ( Just efter Johanne så packade jag i hop för resa från skärgården till Ruovesi Ode som en sagans dröm var min ankomst till Ruovesi, utan att kunna finska så med hvilken godhet som alla tog emot mig der. ) Taiteilijoiden maalausmatkat Hämeeseen olivat alkaneet jo 80-luvulla, ja Gallén oli nyt luomassa Ruovedestä suomalaiskansallisen taiteen pyhäk- Saaristomaisema (cat. 22) 15

18 Marianne Koskimies-Envall Pääskyn torpan aitat Ruovedellä n (cat. 34) köä. Westerholm oli tehnyt kaksi maalausmatkaa Ruovedelle ja Kaarlo Vuori oli sieltä kotoisin. Gallén oli rakentanut lähelle Pääskyniemen torppaa uuden uhkean Kalelansa, jonne Bengts nyt saapui ja löysi sieltä unelmiensa täyttymyksen. Ihmiset olivat kauniita ja luonto suurenmoista, saloseutujen puhdasta runebergiläistä, rehellistä talonpoikaiskansaa. Bengts, joka oli kotiseudullaan tottunut käteviin ihmisiin, ihaili ruoveteläisten taitavuutta, heidän venemalliaan ja ajokalujaan. Hän asettui asumaan Pääskyn torppaan, lähelle Kalelaa. Torppaan ei ollut edes kärrytietä. Siellä hän tutustui myöhemmin tulleeseen Alpo Sailoon ja heistä tuli elinikäiset ystävät. Yhdessä he kävivät taloissa talkoissa ja kuulivat savupirteistä. Mestari Gallén oli kesän poissa, mutta palasi syksyllä. Talvi-illat ateljeen lasikaton läpi tuikkivine tähtineen ja mestarin kanteleensoitto Kalelassa tekivät lähtemättömän vaikutuksen nuoreen Bengtsiin. Gallénin lähdettyä Bengts oli kertonut Maryrouvalle, että hetket Gallénin kanssa olivat opettaneet enemmän kuin vuosi muualla. 18 Bengts oli saapunut Suomen taiteen Mekkaan. Ruovedellä Kalelan ateljeessa olivat nähtävillä jo Kalevala-taiteen monumentaaliklassikot VÄINÄ- MÖISEN LÄHTÖ ja KULLERVON KIROUS sekä symbolistiset PROBLEEMI- ja AD ASTRA -teokset. Niistä latautui voimaa oppilaillekin. Gallénin vaikutus Bengtsiin oli sähköistävä. Myöhemminkin hän venyi mestarin läsnä ollessa parhaimpaansa. Bengts oli Ruovedellä ahkera oppilas, mutta hänen vähävaraisuutensa tuotti ongelmia lähipiirille. Gallénit yrittivät saada Bengtsin muuttamaan Kalelaan, että hän olisi saanut parempaa ruokaa, mutta Bengts on kertonut muistelmissaan, ettei voinut sitä tehdä. 19 Kultakauden eri taiteenlajien yhteishengestä kertoo se, että Sibelius aktivoitui auttamaan nuorta lahjakkuutta. Hän löysi Bengtsille mesenaatin, kauppias Renlundin Kokkolasta. Gallén vastaanotti kirjeen säveltäjältä: Weli hyvä! Muistan sanasi että Bengtsistä tulee kalua. Olen saanut nyt miljonäärin antamaan hänelle rahoja, jotta se saisi joka päivä ruokaa ja muuta jumalan viljaa. Mutta Bengtsin pitäisi tulla tänne Helsinkiin, jotta minä esittäisin hänet tuolle pohatalle. Voisimmehan änkyttää siellä yhdessä. 20 Järjestettiin tapaaminen. Tämä tapahtui syksyllä Sibelius, Gallén ja Bengts maalaukset kainalossaan lähtivät Renlundin puheille. Sovittiin, että Renlund alkaa maksaa 75 markan kuukausirahaa. Näin tapahtuikin kahden vuoden ajan. Sen jälkeen taiteilija ei halunnut enää vastaanottaa avustusta. 21 Ruovedellä Bengtsin maalaustyö ei lähtenyt aluksi sujumaan. Itsekritiikki lienee astunut kuvaan. Bengts muistelee: myöhemmin syyskesällä aloin tosissani maalata alastonmallia ja silloin kaikki alkoi selvitä uudelleen.( sednare på höstsommarn så blef det alvar med att måla naket och då börja alt klarna på nytt sätt igen. ) 22 Ilmeisesti hän halusi alkaa Ruovedellä kuin oppipoika ikään, juurilta, alastonmalliharjoituksista. SAIRAS LAPSI (1899, s. 18) kuuluu ensimmäisiin Bengtsin siellä tekemiin alastonmaalauksiin. Siinä mallina on ollut Pöytäniemen torpan tytär. Teos on ehkä jäänyt kesken, koska taiteilija on merkinnyt sen jälkikäteen. Ruoveden kauden aiheet liittyvät Pääskyn torppaan ja sen lähipiiriin sekä Kalelan ateljeetaloon. Talon isännän henki näyttää innoittaneen Bengtsin teokseen AKSELI GALLEN-KALLELAN KALELA RUOVEDELLÄ (1899) ja myöhempään sisäkuvaan SISÄNÄKYMÄ KALELASTA (1901). Molemmat todistavat jo melkoisesta varmuudesta volyymien käsittelyssä, vaikka niiden yhteydessä ei voi vielä puhua oman ilmaisun löytämisestä. Sen sijaan PÄÄSKYN TORPAN AITAT RUO- VEDELLÄ (n. 1899) on jo lähempänä taiteilijan mentaliteettia ja kertoo syvästä kiinnostuksesta kansanrakennusperinteeseen; aitat seisovat mäellä yksilöllisinä ja arvostaan tietoisina, kuin personifioituina olentoina. Joulun 1899 Bengts vietti Pääskyn torpassa. Uuden vuosisadan puolelle merkitty PUHDETYÖ PÄÄSKYN TUVASSA (1900) on Bengtsin ensimmäi- 16

19 Idealisti ja juuret maassa Akseli Gallen-Kallelan Kalela Ruovedellä (cat. 35) 17

20 Marianne Koskimies-Envall Sisänäkymä Kalelasta (cat. 64) Sairas lapsi (cat. 29) nen sisäkuva, jossa hän tutkiskelee valon käyttäytymistä sen alkulähteillä. Hän muovailee ihmisiä esiin pimeästä. Niukasta lähteestä lankeavan valon tutkiminen ennakoi taiteilijan tulevia kiinnostuksenkohteita tässä on lisäksi heikko kynttilänvalo taustalla. Tärkeimpänä henkilönä keskellä, takan edessä, mies pyörittää vannetta saavin ympärille. Naiset tekevät kehruu- Lukeva mummo (cat. 54) 18

21 Idealisti ja juuret maassa Puhdetyö Pääskyn tuvassa (cat. 53) työtään hämärämmässä ja lukeva nuorukainen seisoo tulen sivussa. Kukin henkilöhahmo edustaa lajiaan ja heistä muodostuva yhteisö vastaa Bengtsin ihanteellista näkemystä kansasta. Vaikka toiminnot on sidottu yhteen takan ääreen hieman pakonomaisesti, sommitelman luonteva tasapaino ja valon taitava käsittely eivät voi olla herättämättä kunnioitusta. Näistä takkatulen loisteessa askartelevista ihmisistä tuli yksi hänen eniten käsittelemistä aiheistaan. Bengts uskoi Suomen kansan voimavarojen ja psyykkisen terveyden lähteen olevan tässä yhteisessä käsin tekemisen maailmassa. Miesten keskeinen rooli tässä kuvastossa kiinnittää huomiota miesten voimaa ja mieskuntoa vaativia töitä ihannoidaan, naisten pienten toimien jäädessä taka-alalle. Pariisiin Gallénilla oli suuret suunnitelmat meneillään. Hän tarvitsi apua Pariisin maailmannäyttelyä varten Suomen paviljongin freskokartonkien val- mistamisessa. Yhdessä Eric Ehrströmin kanssa Bengts suurensi luonnokset kartongeiksi, jotka mitoitettiin kupolien oikeaan kokoon. Helmikuussa 1900 tuli sitten lähtö Pariisiin, kun Gallén pyysi nuoren oppilaan mukaansa freskotöitä toteuttamaan. Lähtö ei ollut helppo Bengtsille; hän oli ensin kieltäytynyt, mutta antoi lopulta periksi, kun Gallén lupasi hankkia hänelle valtion apurahan. 23 Bengtsin lisäksi Gallénin maalaustöihin osallistuivat Albert Gebhard ja Gabriel Engberg. Työ koleassa Pariisissa oli rankkaa ja vaikeata. Ruovesi ja Kalela jäivät läikkymään Bengtsin mielessä kuin ihana uni. Pariisissa hän päästi kansallistunteensa valloilleen kertoen muille suunnitelmistaan maanalaisesta, runonlaulajille ja Kalevala-taiteelle pyhitetystä mausoleumista. Luolasalissa olisi runonlaulajien patsaita, kaikki Kalevala-laitokset ja Gallénin SAMMON PUOLUSTUS värillisenä korkokuvana. Lasinen Aino-triptyykki ripustettaisiin vedenalaiseen Aino-komeroon siten, että sen takana oleva järvi kuultaisi maalauksen läpi. Muut kuuntelivat ihmeissään, kun Bengts vielä kuvaili, miten Suo- 19

22 Marianne Koskimies-Envall Vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyn valmistamiseen osallistuneita miehiä. Vasemmassa reunassa Carl Bengts. mi olisi tulevaisuudessa itsenäinen valtio. Tuo kaikki oli siihen aikaan pelkkää fantasiaa. Bengts masentui, kun muut eivät ottaneet häntä tosissaan, ja hän joutui vielä elämään Pariisissa viikon ilman ruokaa valtion apuraha oli kulunut matkaan ja ylelliseen elämään. Bengtsin ja Gallénin erilainen elämäntapa ja tausta paljastui selkeästi Pariisissa; vaikka Gallén arvosti ja haki yksinkertaisia oloja, hän oli kotonaan myös urbaanissa ympäristössä. Pariisin matkalla hän halusi matkustaa luksus-luokassa, syödä ja asua hyvin. Bengtsin pieni matkakassa hupeni äkkiä. Lopulta kotoa Närpiöstä tuli apua rahapulaan. Bengts on myöhemmin kertonut, miten yhteys Galléniin katkesi Pariisissa. 24 Vaikka he myöhemminkin työskentelivät yhdessä, Ruoveden läheisyyttä ei enää syntynyt. On silmiinpistävää, että taiteilija ei muistiinpanoissaan kerro Pariisin vaikutelmistaan mitään. Suurkaupungilla ei ollut Bengtsille annettavaa, hän palasi kiireimmiten, heti näyttelyn avauduttua toukokuussa kotimaahan Ruovedelle ja suunnitteli hautautuvansa kokonaan Pohjois-Karjalan erämaihin. 25 Erikoista Bengtsissä on, että juuri ulkomailla ollessaan hän sai suurisuuntaisia kansallisromanttisia ideoita. Virikkeitä siis tuli, mutta ikään kuin päinvastaiseen suuntaan, kotimaan arvo vahvistui. Pariisin vaikutelmat eivät kuitenkaan voineet mennä ohi kokonaan jälkiä jättämättä. Hertta Tirrasen mukaan Bengtsin ihailu van Goghia kohtaan juontuu Pariisin maailmannäyttelyn ajalta. 26 Huolimatta etääntymisestä Pariisissa Gallén jäi Bengtsille kuitenkin jumaloiduksi Suureksi Mestariksi, joka oli innoittanut hänet muinaissuomalaisten tarunhohtoisen menneisyyden maailmaan. Myöhemmin Bengts toi usein esiin, että hän katui Pariisiin lähtemistään; hänen olisi pitänyt omasta mielestään jäädä lumottuun ilmapiiriinsä. Sen tunnelma ei koskaan enää palannut ja hänen mielensä tasapaino oli saanut kovan kolauksen. Pariisista paluun jälkeen syntyivät Ruovedellä kansanihmisiä kuvaavat LUKEVA MUMMO (1900, s. 18) ja KALLE HÄKKINEN (1900, cat. 55) sekä 20

23 Idealisti ja juuret maassa myöhemmin, ehkä Närpiössä maalattu, mutta Kalelassa luonnosteltu ALPO SAILO GALLEN-KAL- LELAN KESÄMÖKILLÄ RUOVEDELLÄ (1901, s. 151), jossa Bengts jatkoi tulenvalo-teemaansa. Poika (cat. 75) VUODET Levotonta etsintää Kevättalvella 1901 Bengts oli kotona Närpiössä ja luki salaa italiaa. Hän aikoi lähteä Firenzeen. Myytyään yhden taulun Närpiössä hän osti puvun ja matkusti laivalla Turkuun. Sieltä hän meni von Schantzien luo Ekestensholmiin, jossa maalasi maisemia, vanhaa Turkua ja Naantalin näkymiä 27 ( gamla Åbo bilder och Nådendals vyer ). Matkarahojen toivossa hän lähti Kuopioon ja järjesti siellä yhdessä itäsuomalaisen ystävänsä John Engelbergin kanssa yhteisnäyttelyn. Tämä oli hänen ensimmäinen julkinen esiintymisensä. Mutta yhtään taulua ei myyty. Ilmeisesti von Schantzit ovat antaneet avustusta, vaikka mitään dokumenttia siitä ei ole. Bengts matkusti Helsinkiin, kävi Renlundin konttorissa nostamassa rahaa viimeisen kerran ja pääsi lähtemään ulkomaille. 28 Firenzessä Bengts nautti kyllä näkemästään taiteesta, etenkin freskoista, mutta ennen kaikkea arkeologisessa museossa esillä olleesta muinaisen Egyptin taiteesta, johon hän oli saanut kipinän jo Louvresta. Kyllä hän maalasikin jotain, ainakin hän vuokrasi kolme ateljeeta, joista vain kolmas täytti hänen toiveensa. Yrjö Liipola ja Alpo Sailo tapasivat Firenzessä syyskuussa 1901 pari viikkoa ennen heitä saapuneen Bengtsin. Liipola on kertonut muistelmissaan, millaisen vaikutelman heidän ensi oppaansa Kalle teki: he näkivät edessään jykevän ja pitkän närpiöläisen, joka ei osannut muuta kieltä kuin Närpiön ruotsia, mutta sillä hän tuli toimeen joka maassa. 29 Keskellä moninaisia virikkeitä Bengts kaipasi kuitenkin kotiin. Käy jälleen niin, että tämä ulkomaanmatka kirkastutti hänen omaa suomalaisuuttaan: suomalaisempana matkustin kotiin kuin olin tullut Firenzeen 30 ( som mera finne reste jag hem än jag kom till Florens ). Nyt myös poliittinen kehitys kotimaassa askarrutti hänen ajatuksiaan jatkuvasti, ja siinä ohessa heräsi taas henkiin ajatus kansanrunouden mausoleumista Karjalassa. Hän palasi jouluksi Helsinkiin taskut tyhjinä ja meni Mommilaan von Schantzien luo. Keväällä 1902 Bengts oli taas Närpiössä. Siellä hän kulkee jalan pitkiä matkoja Nämpnäsin kylän rantoja tutkien. Ilmeisesti hän etsi sopivia rantautumispaikkoja suunnittelemilleen salaisille kuljetuksille, jotka alkoivat myöhemmin kesällä Haave Karjalan matkasta toteutui kesällä 1902, kun Bengts suuntasi Nurmekseen John Engelbergin perheen luo. Taiteilijat lähtivät yhdessä maa- 21

24 Marianne Koskimies-Envall lausmatkalle Lieksan Virsuvaaraan. Siellä he saivat kutsun häihin Virsuvaaran taloon, jonne he asettuivat asumaan. Vasta siellä Bengtsin mieliala tyyntyi Pariisin jälkeen. Engelberg lähti elokuussa pois, mutta Bengts vietti kolme kuukautta talossa ja oppi samalla suomea. Näitä erämaan ihmisiä ja seutua taiteilija arvosti erityisesti. Vain yksi maalaus tunnetaan, joka on varmasti Virsuvaarasta: JÄRVENRANTAMAISEMA KIPRUN PEL- LOLTA (1902). Kypsä alastontutkielma POIKA (1902, s. 21) saattaa myös olla Virsuvaaran ajoilta. Bengts viipyi Karjalassa ensimmäisiin lumiin saakka. Käytyään vielä Mommilassa ja Helsingissä Bengts majoittui Tampereelle ja hän kertoo saaneensa sieltä talveksi ison ja valoisan ateljeen, ainoan kunnollisen elämänsä aikana. Se oli Viivi Palanderin ateljee Palanderin talon ylimmässä kerroksessa Keskustorin laidalla. Taiteilija oli tutustunut Viiviin Ruovedellä. 31 Palanderin ateljeerissa pidettiin myös Tampereen Taideyhdistyksen näyttelyitä luvun alussa. 32 Bengts asui ja maalasi siellä jouluun asti. Talvella hän suunnitteli Viivin puolisolle, varatuomari Verner Palanderille useita hirsirakennuksia kareliaaniseen tyyliin ja valvoi niiden rakentamisen Lempäälässä Kuljun kartanosta lohkotulla tilalla Höytämön rannalla. Palander palkkasi sitten Bengtsin freskomaalaustöihin, kuten jäljempänä kerrotaan. Kesällä 1903 Bengts oli erityisen levoton, luultavasti politiikan takia. Hän pani maalausvälineet syrjään ja teki töitä kotitalossaan Närpiössä. Ollessaan samana kesänä matkalla laivateitse Turkuun perustamaan Nuori taide -yhdistystä ( för att bilda en Ung Konst förening i Finland för ung konst och för ett nytt Finland ) Bengts pysähtyi Porissa katsomassa, miten Gallén oli edistynyt Juseliuksen mausoleumin freskojen Venettä korjataan (cat. 354) 22

25 Idealisti ja juuret maassa kanssa. Gallén oli heti pistänyt siveltimet Bengtsin käteen ja tämä oli joutunut maalaustöihin. Muistona episodista on säilynyt Bengtsin piirros mestarista maalaamassa Tuonelanjoki -freskoa (s. 85). Bengts kertoo olleensa Porissa viikon verran, siihen asti kunnes freskot valmistuivat eikä hän sitten enää mennytkään Turkuun, jossa hänen piti olla opettajana. 33 Joidenkin tietojen mukaan Bengts olisi ollut Tuonelanjoen venemiehen mallina. 34 Kenkää sitova nainen 1901/1903. (cat. 85) Bengts palasi Porista Tiukkaan ja alkoi maalata. Tiukassa hän tapasi Otto Anderssonin, jonka kanssa hän lähti samana syksynä (1903) Pohjanmaan rannikkoalueelle (Åbacka, Peninkylä) tallentamaan kansanperinnettä. Tällä matkalla syntyi teos OTTO ANDERSSON KARIJOELLA PENIN- KYLÄSSÄ HAASTATTELEMASSA VIULISTI PENIK JOO- SEPPIA (1903). Taiteilija kertoo ihastuneensa tuo- Otto Andersson Peninkylässä Karijoella haastattelemassa viulisti Penik Jooseppia (cat. 81) 23

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm

EERO JÄRNEFELT. 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm. 3. Sisäkuva Suvirannasta, 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm EERO JÄRNEFELT 1. Kalastavia poikia, 1906 öljy, 95 x 135 cm 2. Tulen ääressä, 1892 öljy, 46 x 53 cm 3. Sisäkuva Suvirannasta, 1911 öljy, 73 x 91 cm 4. Koli, 1917 öljy, 80 x 118 cm 5. Kevättulva Tuusulanjärvellä,

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ

Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Teksti: Johanna Ahonen Kuvat: Marjo Sundström- Pullinen ILOA VÄREISTÄ Tampereen pääkirjasto Metsossa on ollut Pirkanmaan AVH -yhdistys ry:n vesivärimaalauskerhon näyttely 20.-30.10.2009, Keskiviikkomaalareista

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

JAKSO MITEN MATKA ALKAA?

JAKSO MITEN MATKA ALKAA? Otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi Tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520 Faksi 010 345 1454 kvtilaus@kirjavalitys.fi 1. painos 2015 Kati Aavikko, Satu Arjanne, Sanna Halivaara

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME

SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME SYNTYMÄTTÖMILLE LAPSILLEMME MAA OLI AUTIO JA KYLMÄ I minä kävelin poispäin näistä päivistä jätin sudenjälkiä ettei minua etsittäisi polulla kohtasin tytön joka sanoi että on vapaus nauttia ei sitä kiinnostanut

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

KUVITUSPALVELU. Taitto- ja kustannustoimitustiimimme neuvoo sinua: Puh. +358(0)9 2516 6349 Faksi +358(0)9 2516 6100 S-posti layout@bod.fi. www.bod.

KUVITUSPALVELU. Taitto- ja kustannustoimitustiimimme neuvoo sinua: Puh. +358(0)9 2516 6349 Faksi +358(0)9 2516 6100 S-posti layout@bod.fi. www.bod. KUVITUSPALVELU Taitto- ja kustannustoimitustiimimme neuvoo sinua: Puh. +358(0)9 2516 6349 Faksi +358(0)9 2516 6100 S-posti layout@bod.fi www.bod.fi Hyvä kirjailija, mukavaa, että olet päättänyt julkaista

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

Paljas iho, suljettu mieli

Paljas iho, suljettu mieli Paljas iho, suljettu mieli Noora riisuutuu ja jähmettyy paikoilleen. Nyt asento ei saa hievahtaa. Silmäparit syynäävät ihmiskehon arimmatkin alueet läpi, kun alaston vartalo tallentuu paperille. Millainen

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle

MONSTERIN JÄLJILLÄ. ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle MONSTERIN JÄLJILLÄ ohje lapsiryhmien omatoimikierrokselle Kiasmassa asuu ujo monsteri, joka rakastaa taidetta. Se on merkannut Kiasman neljännen kerroksen Face to Face-näyttelyyn (13.3.2015-7.2.2016) viisi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

HUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011

HUUHAA PUUHAA. MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 Olli-Pekka Riihikoski: Matkamuotokuvamaalari, 1983 öljyväri, 45x35 cm HUUHAA PUUHAA MIESTEN SALONKI näyttely 12.6.2010 2.1.2011 HYÖRIVÄ PYÖRIVÄ TAIDEKARUSELLI Heinäsen taidesäätiön naivistisen taiteen

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2009:17 Asia Hakija Yhteenliitetyt valokuvat A Annettu 13.10.2009 Tiivistelmä Kysymys yhteenliittämällä tehtyjen kuvien tekijänoikeussuojasta. Valokuvien yhteenliittäjälle

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla.

Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. HIPPOS Nro 8/2010 Melkein paratiisissa Mannerheimin Kiinan-reitin ratsastanut Tony Ilmoni pääsi kokeilemaan maisemaratsastusta läntisellä Uudellamaalla. Teksti ja kuvat TONY ILMONI Snappertuna 90 kilometrin

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Agricolan Monenlaista luettavaa 2

Agricolan Monenlaista luettavaa 2 Helikopteri Jo 500 vuotta sitten italialainen keksijä Leonardo da Vinci suunnitteli helikopterin. Silloin sellaista ei kuitenkaan osattu vielä valmistaa. Vasta 70 vuotta sitten tehtiin ensimmäinen toimiva

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa

Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa Sivu 1/5 Kotimaa 24.10.2015 klo 17:38 päivitetty 24.10.2015 klo 17:39 Nukketeatterin virtuoosit kohtasivat Vaasassa Vaikka Nukketeatteri tunnetaankin paremmin ulkomailla, on sen historia Suomessakin yli

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU 3 MENESTYVÄN MIEHEN MAKU Teksti Elli Mäkilä, kuvat Mikko Ala-Peijari Porilainen sisustussuunnittelija Riia Rauhala suunnitteli helsinkiläiselle sinkkumiehelle maskuliinisen kodin, jossa näkyy naisen kädenjälki.

Lisätiedot

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010

Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Piratismi ja taide Eeva Laakso 15.5. - 20.6.2010 Aluksi Eräs vanha piratismin muoto on kuvataiteen väärentäminen. Suurin osa väärennetystä kuvataiteesta on tauluja. Myös lasiesineitä, veistoksia, metallille

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30

Peltolan uutiset. Peltola Golfin jäsenlehti. Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Peltolan uutiset Peltola Golfin jäsenlehti Seiskaväylä,kuvan otti Kenttämestari Mikko Juhannuksena 2011 klo 20.30 Kädessäsi on Peltola Golfin ensimmäinen jäsenlehti. Sähköpostiin ja Peltolan nettisivuille

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot