KEITELEEN ITÄPUOLEN RANTAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI, PÄIVITYSKOHTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEITELEEN ITÄPUOLEN RANTAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI, PÄIVITYSKOHTEET"

Transkriptio

1 Kulttuuriympäristöpalvelut Viitasaaren kaupunki KEITELEEN ITÄPUOLEN RANTAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI, PÄIVITYSKOHTEET Maatiloja ja kouluja rantamaisemissa

2 Kulttuuriympäristöpalvelut Maatiloja ja kouluja rantamaisemassa Raportin ja kannen kuvat, Jari Heiskanen ylärivi: 1700-/1800-l Uusitalon riihi, Kokkosenniemen luhti, Lahnasen vilja-aitta, Kyöstilän talli, keskirivi, 1900-l alkup. Etelälahden navetta, Mäntylän asuinrakennus, Kankaanpään asuinrakennus, Peltoniemen aittarivi alarivi, 1940/50-luku: Taipaleen luhti, Toulatin koulu, Mäntylän koulu, Haaralan koulu

3 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen&Luoto Kouluja ja maatiloja rantamaisemissa SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Ominaispiirteet Historia Kohteet... 8 Mäntylän kylä Lahnanen (126) Mäntylän koulu (128) Uusitalo (131) Taipale (130) Mäntylä (127) Peltoniemi (126) Kyöstilä (125) Myllykylä Kokkosenniemi (171) Etelälahti (169) Haaralan kylä Kankaanpää (4) Haaralan koulu (1) Pirttilä (7) Ristijärvi Sauna-aho (126) Kiminkijärven kulttuurimaisema Harju (62) Haapaniemi, Kymönjärvi ja Toulatjärvi Toulauden koulu (189) Karoliinan portaat (87) Yhteenveto, kulttuuriarvot ja suositukset Yhteenveto Kulttuurihistorialliset arvot Inventointikohteet ja luokitus Suositukset Lähteet... 69

4 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 1 (69) VIITASAAREN KAUPUNKI KEITELEEN ITÄPUOLEN RANTAYLEISKAVAAN KOHTEITA 1 Johdanto Rakennetun ympäristön inventointi liittyy valmisteilla olevaan Keiteleen itäpuolen rantayleiskaavaan. Inventointi on toteutettu kaavaluonteen ja tavoitteiden vuoksi täsmäinventointina. Sen lähtökohtana olivat vuosina 1985 ja 1986 laaditut museoviraston inventointikortit, joista työn tilaaja valikoi tarkistettavat ja päivitettävät kohteet. Alueen hyvin hajanaisen rakenteen vuoksi uusia kohteita ei kartoitettu. Kohteiden maastotyöt ja raportoinnin teki Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy:n tutkija Jari Heiskanen. Maastotyöpäiviä olivat Työn tilasi Viitasaaren kaupunki. Maastotöiden ja aiemman inventointimateriaalin ohella raportin lähdeaineistona on käytetty kunta- ja paikallishistorioita sekä Viitasaaren kaupungin arkistoa. Vaikka kysymyksessä on selkeästi rajautuva kohdeinventointi, alueen asutushistorian ja maiseman kehitys on tuotu esiin lyhyesti kappaleessa kaksi. Kurkistusaukkoina maisemaan on käytetty helposti saavutettavia yleiskarttoja 1800-luvulta ja luvulta. Tarkastettavia inventointikohteita oli 16, ja ne edustavat alueen vanhoja maatiloja ja 1900-luvun alkupuolen koulurakentamista. Asutushistoriallisesti kohteet ovat pääosin Viitasaaren Suovanlahden maakirjakylän alueella, ainoastaan kaksi kohdetta on Haapaniemen kylässä. Inventointi ei ole kyläasutuksellisesti kattava, mikä johtuu rantayleiskaavan aluerajauksesta, joka ulottuu vain metrin etäisyydelle rannasta. Osa kylän kohteista sijoittuu Keiteleen rannoille, jota tämä yleiskaava ei koske. Kohteet antavat kuvan vanhan maakirjakylän vanhimmista asutuspiirteistä ja niiden säilyneisyydestä. Maataloutta ja kouluja edustavien kohteiden ympäristö on pääosin säilynyt rakentamattomana, vähäistä loma-asutusta sijoittuu inventoitujen kohteiden ympäristöön, tällöinkin tila- ja viljelymaiseman käsittävän kulttuurimaiseman ulkopuolelle. Maataloudesta eläneen kylän väkiluku laski dramaattisesti sotien jälkeisen kaupungistumisen seurauksena, joten luvun jälkeen alueelle on rakennettu varsin vähän. Kaava-alue käsittää useita pieniä järviä, joiden yhteenlaskettua rantaviivaa kaavaalueella on noin 230 kilometriä. Inventoitavat kohteet sijaitsevat lähinnä Suovanlahden alakylien asutuksellisiin ja maisemallisiin solmukohtiin. Kaavan tavoitteet Kaavan tavoite on osoittaa rannoille lomarakennustontteja.

5 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 2 (69) 1.1 Ominaispiirteet Suovanlahden asutuksellisesti laajalle levinnyt vanha maakirjakylä sijaitsee Viitasaaren kaakkoiskulmalle, Keiteleen rikkonaiselle itärannalle. Matkaa kirkonkylään, nykyiseen keskustaajamaan on vesitietä pitkin 3-15 km ja maantietä pitkin kilometriä. Viitasaaren maisemia halkovat Keitele ja Kolima kuuluvat Kymijoenvesistön suuriin latvajärviin. Suovanlahden topografialtaan vaihteleva kallio- ja mäkimoreenialue käsittää Keiteleen ja Suovanlahden rantojen ohella pieniä järviä, joita lyhyet joet yhdistävät päävesistöön. Keiteleen itäpuolella asutuksen maisemaa hallitsevat jyrkkäpiirteiset louhikkoiset mäet sekä laajat mäntyvaltaiset moreenikankaat, joihin Toulauden kulmalla liittyy myös laakeita suoalueita. Voimakkaasti hajonnut maatalouskauden asutus on keskittynyt vesistöjen yhteyteen. Suovanlahden maakirjakylän alakyliä ovat Kimingin, Haaralan ja Myllykylän ja Mäntylän kylä sekä Haapaniemen puolella Toulauden kylä. Kyläkeskustat käsittävät lähinnä maantien varrella lähekkäin sijaitsevan entisen koulun, kaupan ja yhdistystalon, maatilat sijoittuvat hajanaisesti. Suovanlahden jo 1560-luvulla alkanut ja hitaasti laajentunut maatalousvaltainen asutus taantui voimakkaasti 1950-luvun jälkeen. Muutamassa vuosikymmenessä väkiluku putosi 1500 asukkaasta nykyiseen noin 300 henkeen. Väkiluku kasvaa kesäisin kesäasukkaiden vuoksi, kesämökkitonttien erottaminen ja rakentaminen alkoi 1970-luvulla. Suovanlahden palvelut ovat pääosin loppuneet 1900-luvun lopulla, lähin toimiva kauppa ja koulu ovat kaava-alueen pohjoispuolella olevalla Könönkoskella. Ympärivuotista yritystoimintaa edustaa voimakkaasti keskittyneen maatalouden ohella Keiteleentien varren sahalaitos. Maaperä Asutuksen sijoittumisen 1560-luvulta aina 1950-luvulle saakka on määrittänyt viljelykelpoinen maaperä, joka keskittyy pieninä kaistaleina hajallaan olevin järvien yhteyteen. Viljelyyn kelpaavia alueita ovat rantojen yhteydessä olevat alavat savimaat ja hienojakoiset hietamaat. Pääosin kylän alue on viljelyyn kelpaamatonta moreeni- ja kallioaluetta. Usein viljelymaiseman muodostaa yksittäinen tilakeskus peltoineen, jota laaja moreenialue erottaa seuraavasta. Peltojen yhteydessä olevat rantavyöhykkeet ovat karjatalouden päätyttyä metsittyneet, joten tiloilla ja pelloilla on enää harvoin näkyvää asemaa vesistömaisemassa. Kartta: Pienennetty karttaote Kimingin alueesta antaa hyvän yleiskuvan Suovanlahden maatalouden lähtökohdista. Maisemaa hallitsevat punaisella ja vaaleanpunaisella värillä kuvatut kallio- ja moreenialueet, viljelyyn kelpaavia sinisellä ja vaaleansinisellä merkittyjä savi- ja hieta-alueita on vain paikoitellen vesistöjen yhteydessä. Maaperäkartta 1: Geologian tutkimuskeskus 2012.

6 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 3 (69) Erätaloudesta kesäasutukseen Jo 1560-luvulla pysyvän asutuksen saanut maa- ja metsätalousvaltainen Suovanlahti oli aina 1950-luvulle saakka vireä paikka, jossa oli meijeri, rukoushuone, viisi koulua, lukuisia kauppoja ja yhdistystaloja. Kylän väkiluku saavutti siirtolaisten vaikutuksesta huippunsa 1950-luvulla, jolloin Suovanlahdessa oli noin 1500 asukasta. Asutushuippu näkyy inventoinnissa mm. kansakoulujen lisärakennuksina luvulla alkanut rakennemuutos iski voimakkaasti syrjäseutua ja alkutuotantoa edustavaan Suovanlahteen. Väkiluku laski voimakkaasti, ja on 2010 luvulla enää noin 300 henkeä. Rakennuskanta noudattaa tätä maatalouden ja kyläasutuksen historiallista vahvistumista, inventoitavat maatilat ja koulut ovat rakennettu ennen 1960-lukua, painottuen pääosin 1900-luvun vaihteeseen. Aikaisemmat inventoinnit Koko Viitasaarta koskeva rakennusinventointi tehtiin vuosina Osmo Kaitalehdon toimiessa inventoijana. Osaan kohteista tehtiin 1988 tarkastuksia Päivi Anderssonin toimesta. Inventointilomakkeena käytettiin Museoviraston Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo -kohdeinventointilomaketta. Inventointikohteet, suluissa v.1985/86 inventoinnin kohdenumero. Inventointikohteet kartalla 3.1. Lahnanen (126) 3.2 Mäntylän koulu (128) 3.3 Uusitalo (131) 3.4. Taipale (130) 3.5 Mäntylä (127) 3.6 Peltoniemi (126) 3.7 Kyöstilä (125) 3.8 Kokkosenniemi (171) 3.9 Etelälahti (169) 3.10 Kankaanpää (4) 3.11 Haaralan koulu (1) 3.12 Pirttilä (7) 3.13 Sauna-aho (126) 3.14 Harju (62) 3.15 Toulatin koulu (189) 3.16 Karoliinan portaat (87) Asutushistoriallisesti kohteet kuuluvat Suovanlahden maakirjakylään ja kohteet Haapaniemen maakirjakylään.

7 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 4 (69) 2 Historia Viitasaaren seutu oli ennen pysyvän asutuksen alkua, uuden ajan alkupuolella, Hämeen pitäjien eräalueita ja Rautalammin pitäjän takamaita. Eränkäynti oli jatkunut jo tuhansia vuosia, aina kivikaudelta asti. Kaava-alueella oli keskiajalla Hämeen pitäjien eräsijoja, joita yhdisti Hämeeseen ulottuva vesireitti. Alue oli tällöin Ruotsin ja Venäjän rajaseutua, vuonna 1323 solmittu Pähkinänsaaren rauhan raja kulki kaava-alueen koillispuolella olevan Koliman kautta. Pysyvän asutuksen Suovanlahden maakirjakylä sai 1560-luvulla, jolloin sinne perustettiin ensimmäiset talot. Asutus oli jo tällöin hajanaista, varsinaista ryhmäkylää ei muodostunut. Asuttamisen taustalla olivat todennäköisesti Ruotsin kruunun, Kustaa Vaasan, toimet erämaiden asuttamiseksi ja niiden haltuun ottamiseksi sekä savolaisen liika-asutuksen asutusekspansio, johon viittaavat ensimmäisten talojen omistajien savolaisperäiset sukunimet. Maaperän heikon tuottavuuden ja rajallisen viljelymaan vuoksi ensimmäiset maatilat olivat huomattavan suuria, manttaalin tila käsitti tuhansia hehtaareja. Erätalous, kalastus, metsästys ja kaskeaminen säilyvätkin pitkään tärkeinä elinkeinoina. Suovanlahdessa oli 1500-luvun lopulla viisi tilaa, joista yksi oli inventointikohteena oleva Mäntylä. Muita tiloja olivat mm. Seppälä, Kiminki ja Kemppaala. Kylän asukasluku oli1634 noin 70 henkeä. Viitasaari oli vuodesta 1628 Rautalammen kappeli ja vuodesta 1635 itsenäinen seurakunta. Suovanlahden kantatilat alkoivat epävirallisesti jakautua jo ja 1700-lukujen vaihteessa, kun taloista käsin perustettiin sotilas- ja perintötorppia. Kylän varsinainen taloluku pysyi aina 1800-luvun alkupuolella pidettyyn isojakoon saakka alle 10 talossa. Isojako pideltiin Suovanlahden kylässä ja 1800-lukujen vaihteessa, jolloin joistakin talojen torpista muodostettiin itsenäisiä tiloja. Tällöin syntyivät inventoinnissa huomioidut Lahnanen, Kyöstilä, Kokkosenniemi ja Etelälahti sekä hieman myöhemmin vielä Peltoniemi. Isojaossa liikamaa jäi kruunulle, joka hyödynsi niitä uudistilojen perustamisessa. Kohteista Pirttilä on tällöin perustettu uudistila. Suovanlahden taloluku oli vuonna 1850 kasvanut 17 taloon, ja laajalle alueelle oli perustettu lukuisia torppia. Väkiluvun kasvu alkoi 1700-luvulla yhteiskunnallisten olojen rauhoittuessa Suomessa, ja oli Suovanlahdella vuonna 1870 noin 520 henkeä. Väkiluvun kasvu kiihtyi edelleen 1800-luvun lopulla maatalouden tuottavuuden noustessa, elinkeinojen monipuolistuessa ja lapsikuolleisuuden laskiessa. Suovanlahti sai tällöin ensimmäiset koulunsa ja pellonraivaus laajeni. Suomen teollistuminen ja kasvava ulkomaankauppa tarvitsivat yhä enemmän puuta, metsien arvo nousi, varallisuutta ja työtä tuli kylään. Myös karjatalous vahvistui voin kysynnän ja liikenneyhteyksien parantuessa. Karjatalouden vahvistumisen maisemavaikutuksia olivat navettojen uusiutuminen, luonnonniittyjen raivaaminen pelloiksi ja heinänviljelyn kasvu. Viimeiset kasket poltettiin kuitenkin vasta 1900-luvun alkupuolella. Taloluku kasvoi, joskin pääosa kasvusta sijoittui edelleen hajaasutusta vahvistaviin torppiin ja mäkitupiin. Suovanlahden väkiluku kohosi nopeasti, ja oli vuonna 1890 peräti 1350 henkeä. Suovanlahti oli 1900-luvun vaihteessa vireä maatalouskylä, jossa oli kauppoja, kouluja, posti, rukoushuone, meijeri ja lukuisia yhdistyksiä. Suomessa teollistuminen ja maatalouden koneellistuminen ajoi väkeä jo 1900-luvun alkupuolella maaseudulta kaupunkeihin ja teollisuustaajamiin. Myös Suovanlahdella väkiluvun nousu pysähtyi, ja vuonna 1930 väkiluku oli Yleistä kehitystä vastustivat vielä sodista seurannut siirtoväen asuttaminen

8 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 5 (69) ja uudistilat, jotka nostivat Suovanlahden tila- ja väkilukua. Väkiluku saavutti huippunsa 1950-luvun lopulla, ja oli hieman yli 1500 henkeä. Lasku alkoi sotien jälkeen, nykyisin Suovanlahdella on noin 300 pysyvää asukasta ja palvelut kylän ulkopuolella. Inventoitavista kohteista Touladen koulu lopetettiin 1970-luvulla, Haarala ja Mäntylä 2000-luvun vaihteessa. Metsä hallitsi maisemaa, elinkeinoista kalastus ja kaskeaminen olivat keskeisiä aina 1700-luvun loppupuolelle saakka, ja senkin jälkeen ne säilyttivät asemansa vielä pitkään. Pellonraivaus alkoi laajeta vasta 1800-luvulla uudistilojen ja torppien lisääntyessä sekä väestön kasvaessa voimakkaasti. Painopiste siirtyi karjatalouteen, jonka näkyviä merkkejä ovat Etelälahden ja Peltoniemen kivinavetat. Laajemmat peltovainiot syntyivät vasta 1800-luvun lopulla sekä 1900-luvun alkupuolella kun torpat itsenäistyivät ja tilojen jakaminen helpottui. Pellonraivaus jatkui aina sotien jälkeiseen aikaan saakka, jolloin perustetut 25 siirtolaistilaa muodostavat viimeisen kerrostuman Suovanlahden asutus- ja viljelymaisemaan. Savosta Pohjanmaalle suuntautunut maantie, nykyinen Keiteleentie (kt.), linjattiin 1836 kulkemaan Keiteleen itäpuolta, jolloin se yhdisti Haaralan, Myllykylän ja Kimingin alueet. Tietä parannettiin vuonna 1858 sekä uudestaan 1920-luvulla autoliikenteen kehittyessä. Nykyisen, nopeutunutta tieliikennettä palvelevan asun tie sai , jolloin tietä oikaistiin ja mäkiä ja notkelmia tasoitettiin.

9 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 6 (69) Suovanlahden kylä 1850-luvulla Kartta: Punaisella viivalla rajattu Suovanlahden maakirjakylä v. 1850, jolloin kylässä oli 17 taloa sekä lukuisia torppia. Inventoidut kohteet on merkitty karttaan punaisella renkaalla. Pellot olivat vielä tällöin huomattavan pienialaisia. Hajanaisen asutuksen ja peltojen lisäksi Suovanlahden kulttuurimaisemaa edusti 1836 raivattu maantie, jonka linjausta nykyinen, useasti parannettu Keiteleentie noudattaa. Kohteista Karoliinan portaat ja Toulatin koulu jäävät Suovanlahden pohjoispuolelle, Haapaniemen kylän alueelle. Lähde: Laukaan kihlakunnan kartta 1850, KA.

10 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 7 (69) Suovanlahden kylä 1940-luvulla Kartta: Ote taloudellisesta kartasta luvulta 1940-luvulle Suovanlahden väkiluku lähes kolminkertaistui, ja metsä- ja karjatalous nousivat merkittäviksi elinkeinoiksi. Kylään perustettiin lukuisia kouluja, kauppoja ja yhdistyksiä. Asutus- ja viljelymaisema laajenivat sotien jälkeen siirtolaistilojen vaikutuksesta huippuunsa 1950-luvun lopulla, juuri ennen 1960-luvulla alkavaa maaltapakoa ja kaupungistumista. Lähde: Taloudellinen kartta KA.

11 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 8 (69) 3 Kohteet Mäntylän kylä Mäntylä on Suovanlahden maakirjakylän alakylä, jonka vanhat tilakeskukset sijoittuvat hajanaisena rakenteena Ruokonen-Jouhtinen-Lahnanen-Pieni-Lahnanen - järviryhmän sekä Mäntyjärven rannoille. Suovanlahden takamaille sijoittuvat järvet kytkeytyvät Keiteleeseen pienten jokien ja Suotajärven kautta, joita pitkin eränkäynti ja asutus levisivät alueelle jo varhain. Hajanaisen kylän vanhinta asutusta edustaa Mäntyjärven rannalla jo 1560-luvulla perustettu Mäntylä. Nuorempia, pääosin ja 1800-luvuilla kantataloista erotettuja taloja ja entisiä torppia edustavat Peltoniemi, Kyöstilä, Lahnanen, Könönen, Rantala, Taipale ja Uusitalo. Topografian ja peltoviljelyyn kelpaavan maan rajallisuuden vuoksi alakylän rakenne jäi hajanaiseksi, talo ja sen viljelymaisema muodostivat erillisen saarekkeen, jota erottivat muista laajat erämaaluontoiset kangasmaat. Peltoalojen supistuminen 1900-luvun jälkipuoliskolla on edelleen vahvistanut maisemakuvaa. Ainoastaan Uusitalon, Könösen ja Taipaleen talojen 1800-luvulla alkanut pellonraivaus muodosti 1900-luvulla laajemman, yhtenäisen, nykypäiviin säilyneen asutus- ja viljelymaiseman Pieni-Lahnasen itärannalle. Kaava-alueen ulkopuolella, sotien jälkeen rakennetun Korpiharjuntien varrelle muodostui lisäksi laaja jälleenrakennuskauden asutusmaisema. Mäntylän kylä rakentui kauas Keiteleen rannoilta. Hyväkulkuisten kangasmaastojen keskellä olevia pieniä järviä yhdistivät jokien ja Suotajärven lisäksi polut. Nykyisen Toulaudentien raivaus kärrytieksi alkoi 1900-luvun alkupuolella ja jatkui 1937 ja 1938, jolloin tie saatiin Suovanlahdelle autolla ajettavaan kuntoon. Toulatin suuntaan tie kiersi aluksi Iso-Toulatin itäpuolelta, nykyiselle paikalleen tie oikaistiin sotien jälkeen. Paikallista identiteettiä ja kylän keskustaa edustavat edelleen Mäntylän koulu (1923) ja kaksi 1950-luvun kauppaa Toulauden tien varressa. Jälleenrakennuskauden jälkeen asutusluku kääntyi jyrkkään laskuun. Koulut ja kaupat lopettivat toimintansa 1900-luvun jälkipuoliskolla. Uutta kulttuurimaisemaa ovat rantojen kesämökit, joiden rakentaminen alkoi 1970-luvulla. Kesäasutus sijaitsee pääosin vanhojen asutus- ja viljelymaisemien ulkopuolelle. Inventoinnin ulkopuolelle sekä 1986 että 2013 jätetty Kononen (Tokolantie 36) on 1700-luvun asuinpaikka, sen pihapiiriin kuuluvat perinteiset riviaitta, navetta, riihi ja asuinrakennus.

12 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 9 (69) Nykymaisema ja inventoidut kohteet 3.1 Lahnanen 3.2 Mäntylän koulu 3.3 Uusitalo 3.4 Taipale 3.5 Mäntylä 3.6 Peltoniemi 3.7Kyöstilä Kartta: Lähde: Peruskartta MML 2013.

13 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 10 (69) 1940-luku Vanhojen talojen viljelymaisema oli raivattu laajaksi 1940-luvulle tultaessa, sotien jälkeen syntyi vielä mm. Korpiharjuntien varteen laaja viljelymaisema. Lähde: Taloudellinen kartta /1890-luku Kartta (oik.): Mäntylän kylää 1800-luvulla. Pitäjänkarttojen tekeminen aloitettiin 1840-luvulla, ja ne pysyivät käytössä koko vuosisadan. Useimpiin karttoihin tehtiin päivityksiä, jotka näkyvät eri väreinä. Kartan eteläosaan sijoittuvat Kononen ja Uusitalo ovat alkuperäistä 1840-luvun kuvausta, kun taas keskiosan Taipale, Lahnanen ja Rantala edustavat 1800-luvun jälkipuoliskon kartoitusta. Pelloista osa on vielä niittyinä, ja taloja yhdistää tiheä polkuverkko. Lähde: Pitäjänkartta 1840-luku, Jyx. Kartta (vas.): Mäntylän kylän Mäntyjärven asutusmaiseman muodostivat 1800-luvulla Mäntylän kantatalon ohella siitä erotetut Peltoniemi ja Kyöstilä. Pellot on merkitty talojen ympäristöön keltaisella. Keltaisella rasterilla on merkitty suot, vihreällä niityt. Vaaleanpunainen väri saattaa viitata kaskialueisiin.

14 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 11 (69) 3.1 Lahnanen (126) Kuva: Lahnasen tilakeskus, asuinrakennus ja navetta, itäpuolelta kuvattuna. kunta: Viitasaari kylä: Suovanlahti (Mäntylä) rek.nro: osoite: Toulaudentie 1375 kohde: Lahnanen, maatila, Seppälän osatalo (1698/1798) 1.asuinrakennus (1823/1985) 2. aittarivi/liiteri, 3. vilja-aitat (1800/1900-l) 4. navetta (1932/1985), 5. konehalli (1991), 6. riihi, 7. maakellari, 8. maakellari. 9. uudehkot kota ja nylkyvaja. Konehallin länsipuolella on pajan paikka. Edellisessä inventoinnissa mainittu latona toiminut savutupa on siirretty rantaan ja muutettu kesäkeittiöksi. Kartta: Peruskartta, MML 2013.

15 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 12 (69) Kuvaus: Lahnasen tilakeskus sijoittuu kolmen järven ja joen väliselle kannakselle. Tilakeskus on peltojen keskellä olevassa metsäsaarekkeessa. Pihapiiriä rajaavat 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella rakennetut asuinrakennus, riviaitta, viljaaitta ja navetta. Uudempaa rakennuskantaa edustavat konehalli ja asuinrakennuksen julkisivu. Pihapiirin laidoille jäävät 1800-luvulla rakennetut kellarit ja riihi sekä uudehkot lahtivaja ja kotarakennus. Maatalousrakennusten ohella pihaa hallitsevat tilakeskuksen nykyiseen asuinkäyttöön liittyvät puutarhaistutukset, puuveistokset ja nurmikentät. Pihatien varressa on kookkaita ns. isäntäkuusia. Historia ja nykykäyttö: Lahnasen tila on ollut Kinnusen suvulla vuodesta 1698, jolloin Seppälän kantatalon poika perusti sen kantatilan takamailla olevien järvien kannakselle. Itsenäiseksi tilaksi Lahnanen erotettiin Seppälän kantatalosta Nykyinen omistaja edustaa suvun 10. sukupolvea. Tilalla on pidetty kauppaa luvun alkupuolella, ja tila oli perustamassa Mäntylän koulua. Lahnasesta on erotettu mm. viisi torppaa. Tila oli 1933 kooltaan noin 860 hehtaaria, josta noin 32 oli peltoa. Tilakeskus oli autiona 1970-luvulla noin 10 vuoden ajan, jonka jälkeen nykyinen omistaja muutti tilalle ja kunnosti rakennukset 1980-luvulla. Eläimistä luovuttiin 1990-luvulla, ja pellot ovat nykyisin vuokralla. Tilakeskus on nykyisin asuinkäytössä. Kuva: Lahnasen pihapiiri v vaiheilla, kuvassa nykyiset rakennukset riviaitta, navetta ja asuinrakennus. Lähde: Maatilakirja osa V, Rakennukset: Rak. 1 Asuinrakennus on muistitiedon mukaan valmistunut 1823, joskin rakennusprosessi on kestänyt muutamia vuosia, jolloin mm. erilliset tuparakennukset, talvi- ja kesätupa, yhdistettiin rakentamalla väliosa. Rakennus korjattiin perusteellisesti 1985, jolloin sisä- ja ulkomateriaalit uudistettiin. Eteläpään vanha ns. talvipirtti (10x10 m) on säilynyt yhtenä tilana, ja se on kunnostettu puhdistamalla hirsi- ja kattopinnat. Suuri uuni purettiin 1980-luvun remontissa.

16 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 13 (69) Rak. 2 Rakenteellisesti aittarivissä on pariaitta ja yksinäisaitta, jotka on yhdistetty aittariviksi rakentamalla niiden väliin etu- ja takaseinät käsittävä aittaosa. Pohjoispäädyssä, aittarivin takana on 1962 valmistunut poikittainen lautarakennus, jossa on liiteri. Alun perin aittarivissä oli seitsemän aittaa, mutta kolme eteläpään aittaa siirrettiin sotien jälkeen rantaan ja muutettiin kesäasunnoksi. Rakennusaika on mahdollisesti ja 1900-lukujen vaihde. Rak. 3 Vilja-aitat käsittävät kaksi aittaa, joista itäpään aitta pistolattioineen, veistettyine hirrenpäineen ja sisään aukeavine ovineen on vanhempi. Yksinäisaittaa on jatkettu länsipäästä myöhemmin yhdellä aitalla, jonka salvokset ja oviaukon käsittely edustavat nuorempaa, ehkä 1900-luvun vaihteen rakentamista. Rak. 4 Pihapiiriä rajaavassa navetassa on hirsirunko ja se valmistui 1932, jolloin siinä oli paikat 15 lehmälle. Rakennusta uudistettiin 1985, jolloin siihen mahtui 18 lehmää. Rakennus on nykyisin varastokäytössä. Rak. 6 Pitkänurkkaisessa, läpiajettavassa riihirakennuksessa on yhden katon alla erillisinä rakennuksina kaksiosainen riihi ja lato. Riihessä on omat tilat rukiin sekä muun viljan kuivaamiseen. Riihi on käyttökuntoinen, sitä on käytetty viimeksi 30 vuotta sitten.

17 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 14 (69) Rak. 7 ja 8 Pihapiirin laidoille sijoittuu kaksi karkeasti lohkotuista kivistä kylmämuurattua ja holvattua kellaria, joista nro 7 tarkistettiin. Kellaritila oli arviolta noin 1x2 metriä ja sisäänkäynti kellariin oli kummun päältä, josta jyrkkien kiviportaiden kautta laskeuduttiin kellariin. Ympäristö: Lahnasen tilakeskus muodostaa viljelyksineen oman kulttuurimaiseman, joka rajautuu mäntykankaiden ohella Jouhtinen, Ruokonen ja Lahnanen - nimisiin järviin. Kannaksella olevaa tilakeskusta ympäröivät tilan pellot, jossa itäpuolella on vielä nähtävissä peltokiviä ja raivauskasoja. Pihaan tulee maantieltä koivukujanne, jonka varrella on tilan isäntien istuttamia kookkaita kuusia. Säilymisedellytykset: Tilakeskus on asuttu ja omistaja haluaa säilyttää rakennukset ja mahdollisesti palauttaa pihapiirin riviaittaan siitä puretut kolme aittaa. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennushistoria: rakennusperinteinen Historiallinen: asutushistoria Ympäristöarvo: oma kokonaisuus, tilakeskus/pellot Lahnanen on Suovanlahden vanhoja, kantatalosta käsin takamaalle perustettuja osataloja. Tilan isännät tunnetaan vuodesta 1698, ja sama suku on hallinnut tilaa nykypäiviin saakka. Pihapiirissä on käytöstä kertovia rakennuskerrostumia luvulta aina 1990-luvulle, keskeisten osien edustaessa kuitenkin 1800-lukua ja 1900-luvun alkua. Merkittäviä osia ovat mm. riviaitta, vilja-aitat, riihi, navetta ja kellarit sekä muutoksista huolimatta asuinrakennus. Lahnasen pihapiiri ja pellot muodostavat kylän vanhalle asutukselle tyypillisesti oman kulttuurimaiseman. Arvoluokka: I Informantti ja lähteet: omistaja, Jouko Kinnunen, haastattelu ja maastokäynti Suovanlahti, valtakunta valtakunnassa teos. Suomen maatilat, osa V, Rakennusinventointi 1986, Osmo Kaitalehto.

18 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 15 (69) 3.2 Mäntylän koulu (128) Kuva: Mäntylän koulun pihapiiriä hallitsevat kaksi koulurakennusta vuosilta 1923 ja 1955 sekä pihoja jakava ja rajaava 1920-luvun talousrakennus. Kunta: Viitasaari Kylä: Suovanlahti Rek.nro: Mäntyrinne ja Mäntyrinne Osoite: Toulaudentie 1521 Kohde: Mäntylän koulu , koulu- ja talousrakennukset ja 1950-l, urheilukenttä ja uimaranta. Rakennukset: 1. koulurakennus koulurakennus talousrakennus 1920-l 4. uimakoppi 5. jätekatos 6. urheilukenttä. Kartta: Peruskartta, MML 2013.

19 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 16 (69) Kuvaus: Mäntylän entisen koulun pihapiiri sijoittuu kylänraitin muodostavan Toulaudentien varrelle, Lahnasen ja Pieni-Lahnasen väliselle mäntykannakselle. Rantatontilla on ja 1950-luvuilla rakennettujen koulurakennusten lisäksi hiekka/nurmikenttää sekä pallokenttä. Nuorempaa kulttuuriympäristöä, nykykäyttöä, edustavat tien varteen sijoittuva jäteasema ja rannan uimaranta pukusuojineen. Koulurakennuksissa on luokkatilojen ohella myös opettajien asuntoja. koulurakennusten väliin jäävä talousrakennus jakaa pihan kahteen osaan. Historia ja nykykäyttö: Mäntylän koulu toimi vuosina Suovanlahden maakirjakylä oli alueellisesti laaja, ja sen asutus oli hajonnut useiden järvien ja jokien varsille, joita kuivat kankaat ja kalliomäet erottavat. Hajanaisen asutuksen takia maakirjakylään syntyi 1900-luvun alkupuolella lukuisia alakyliä, jotka tarvitsivat välimatkojen takia kukin omat koulurakennuksensa. Taustalla olivat määräykset koulumatkoista ja ennen kaikkea paikallinen aktiivisuus. Käytännössä Mäntylän koulun perustivat alueen viiden maatilan, Mäntylän, Lahnasen, Koskenvarren, Kosken ja Taipaleen, isännät. Tilat vuokrattiin koululle aluksi Uusitalon tilakeskuksesta. Anomus omasta koulurakennuksesta tehtiin kunnalle 1919, ja se valmistui Koulu rakennettiin arkkitehti Salervon laatimien ja kouluhallituksen hyväksymien piirustusten mukaisesti. Salervo suunnitteli myös talousrakennuksen ja saunan. Kouluun tuli tilat ylä- ja alakoululle, opettajien asunnot ja koulukeittola. Toivo Salervo oli kouluhallituksen arkkitehtinä , ja suunnitteli tänä aikana lukuisia koulurakennuksia. Koulun rakennustyöt pilkottiin useisiin osiin, pääosin rakentamisesta vastasi torppari Evert Kumpulainen. Koulun tontti erotettiin Toukola nimisenä Uusitalosta Koulun julkisivuvuorauksen piirustukset ovat 1930-luvun puolivälistä, jolloin hirsirunkoinen koulurakennus mahdollisesti vuorattiin. Nykyinen vuoraus on suunnitelmaa niukkailmeisempi. Koululle hankittiin lipputanko, hevospuomi ja voimistelutanko v Suovanlahden väkiluku saavutti huippunsa 1950-luvulla, jolloin myös Mäntylän koulussa oli yli 100 oppilasta. Vanhan koulun ahtauden vuoksi koulutontille rakennettiin alakoululle uusi yksikerroksinen koulurakennus, joka valmistui Rakennuksen suunnitteli kuntainliiton vuonna 1949 perustama Maaseudun keskusrakennustoimisto, jonka tehtävänä oli avustaa kuntia niiden sotien jälkeen voimakkaasti kasvavan rakennustoiminnan suunnittelussa. Piirustukset on päivätty Helsingissä, suunnittelijoina olivat K. Uuttala ja V. Nostomaa (?) Rakennuksen urakoi Rakennusliike Rautasalo. Rakennukseen tuli luokkahuone, veisto- ja voimistelusali sekä opettajien asunnot. Kellarissa oli varastotilaa haloille, polttoaineille ja elintarvikkeille. Vuoden 2004 jälkeen rakennukset ovat olleet kyläyhdistyksen käytössä.

20 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 17 (69) Rakennukset: Kuvat: Vanhan koulurakennuksen itäpuolen julkisivua ja ote julkisivuvuorauspiirustuksesta. Piirustuksissa rakennukseen on kuvattu nykyistä vahvemmat klassismin piirteet mm. ensimmäisen kerroksen ikkunarivin asemaa korostavat pilasterit ja peilit sekä nurkkapilasterit, kapiteelit ja katosten pilasterit. Rak 1.Koulurakennuksessa (rak. 1923, suun. ark. Salervo/Kouluhallitus, ulkovuoraus 1935 Boman?) on kaksi kerrosta, hirsirunko on vuorattu peiterimavuorauksella. Ikkunat ovat 6,8 ja 9-ruutuiset. Rakennus edustaa niukkaa klassismia, mikä näkyy julkisivujen symmetriassa ja räystään attika-kentässä. Koristelu keskittyy ovikatoksiin ja yläkerran ikkunoihin, joissa klassismin ohella on piirteitä barokista. Rakennuksessa on säilynyt osa rakennusajan piirteistä, muutoksia ovat lähinnä portaat, ovet ja peltikaton uusiminen. Nykyinen panelointi poikkeaa piirustuksissa esitetystä, jossa luokkatilan kookkaita ikkunoita on korostettu kehyksellä ja peileillä, rakennuksen nurkissa ja katoksissa on pilasterit ja räystäässä ns.kissanpenkit. Nykyinen kaikenpeittävä keltainen väritys ei myöskään vastaa aikakauden väritystä eikä tuo piirustuksissa näkyviä piirteitä kovin hyvin esiin. Rak 2. Uudemmassa, vahvasti horisontaalisessa koulurakennuksessa (rak. 1955, suun. Maaseudun keskusrakennustoimisto 1953) on betonisokkeli, julkisivut on vuorattu vaakalaudoituksella, ilman nurkka tai vaakalistoitusta. 3- osaset vaakaikkunat on kehystetty yksinkertaisella kehyksellä. Pihajulkisivultaan porrastettu rakennus on säilyttänyt hienosti funktionalistisen, yksinkertaisen ja pelkistetyn ilmeensä. Sen kulttuuriarvot ovat arkkitehtuurin lisäksi laadukkaassa rakennustyössä ja rakenteiden detaljeissa. Ajalle tyypillisiä koristeaiheita ovat päätykuistissa käytetyt liuskekivi, metallikaiteet ja katoksen vinotuet. Rakennuksen uudistuksia edustavat profiilipeltikate ja ulko-ovet. Julkisivun porrastus jakaa rakennuksen julkiseen luokkatilaan ja yksityisempään opettajien asuntoihin. Rakennuksessa on kellari. Rak 3. Vanhan koulun talousrakennus (rak. 1923, suun. Salervo) on rakennettu kivijalalle ja siinä on hirsi- ja lautarakenne. Koulun apurakennuksiin kuuluvassa talousrakennuksessa oli koulun toimintaan liittyviä opettajien ja oppilaiden tiloja, mm. ulkohuoneet, liiterit, sauna, varastotilaa ja pieni navetta.

21 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 18 (69) Ympäristö: Toulaudentie, Järvien välinen mäntykangas, järvimaisema, entinen kaupparakennus, pienasumus. Säilymisedellytykset: Koulutoiminta päättyi Uudempi koulurakennus on kyläyhdistyksen käytössä. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennushistoria: ja 1950-luvun julkinen rakentaminen Historiallinen: sivistys- ja kylähistoria Ympäristöarvo: osa Mäntylän harvaa kyläraittia Pihapiiri, kaksi koulurakennusta, talousrakennus ja pallokenttä. pihapiirin rakennuskerrostumat. Suovanlahden alakylän Mäntylän identiteettiä kuvaavat omat, luonnonkauniille paikalle rakennetut koulurakennukset, jotka aikakauden rakennustavan ohella kertovat paikan vireästä asutuksesta ja 1950-luvulla. Arvoluokka: I Informantti ja lähteet: Rakennusinventointi 1986, Osmo Kaitalehto Suovanlahti, valtakunta valtakunnassa teos. Mäntylän kansakoulun vastaanottokatselmuksen pöytäkirja , Viitasaaren kaupungin arkisto. Mäntylän kansakoulun ulkovuorauspiirustukset 1935 Kalle Boman(?), Viitasaaren kaupungin arkisto. Mäntylän koulu, lisärakennus, Maaseudun keskusrakennustoimisto, Helsinki , K. Uutela, V. Nostomaa. (Maaseudun keskusrakennustoimisto oli myöhemmin Suunnittelukeskus Oy, nykyisin FCG Oy.) Viitasaaren kaupungin arkisto.

22 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 19 (69) 3.3 Uusitalo (131) Kuva: Uusitalon pihapiiri, navetta, riviaitta ja asuinrakennus sijaitsevat raitin, neljän paikallistien risteyksessä, laajan viljelymaiseman reunassa. Talonpoikaisen rakennuskannan ohella nykypäivän käytöstä kertovat hoidetut nurmikentät ja puutarhaistutukset. Kunta: Viitasaari Kylä: Suovanlahti (Mäntylä) Rek.nro: Osoite: Tokolantie 2 Kohde: Uusitalo, tilakeskus, osatalo 1800-l Rakennukset: 1. asuinrakennus 1790/1843/1987, 2. aittarivi /1932, 3. navetta 1932/1982, 4. viljaaitta/ratassuoja 1900-l, 5. riihi 1842, 6. konehalli Pihapiirissä on lisäksi leikkimökki 1990-l. Kartta: Peruskartta, MML 2013.

23 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 20 (69) Kuvaus: Uusitalon pihapiiri sijoittuu Mäntylän päätien muodostavan Toulaudentien ja Tokolantien risteykseen. Rakennukset, asuinrakennus, riviaitta, navetta, vilja-aitta ja riihi ovat ja 1900-lukujen alkupuolelta. Rakennukset ovat nykyisellään omakotitalomaisessa pihapiirissä, jossa on hoidettua nurmikkoa, näyttäviä kukkapenkkejä ja pihapuita. Historia ja nykypäivä: Uusitalo on erotettu 1700-luvun lopulla perustetusta Konosen uudistilasta(1814) 1840-luvulla nimellä Uus-Kononen. Konosen läheisyyteen rakennettu Uusitalon tilakeskus oli mahdollisesti Konosen vanhan isännän syytinkiasunto. Mahdollisesti paikka oli asuttu jo 1700-luvun lopulla. Myöhemmin tilaa hoitivat itselliset, eli se olisi ollut lampuotitila. Aktiivinen maatalous on tilalla päättynyt, pellot vuokralla, tilakeskus asuinkäytössä. Mäntylän koulu aloitti Uusitalon tiloissa ennen koulurakennuksen rakentamista. Vinttihuone rakennettiin sotien jälkeen, jolloin sinne majoitettiin siirtolaisia. Rak 1. Asuinrakennuksen pohjana on omistajan antaman tiedon mukaan 1790-luvulla rakennettu savutupa, jota jatkettiin pohjoispuolelle Rakennuksen peiterimavuoraus on 1900-luvun alkupuolelta, nykyiset 2- ruutuiset ikkunat ovat pääosin vuodelta Pihan puolella oleva pitkä kuisti ja kylkiäinen ovat v Rakennuksessa on pitkänurkkainen hirsirunko ja vuoliaiskatto. Rak 2. Aittarivi oli aikaisemmin pihan pohjoissivulla, josta se luvulla käännettiin nykyiselle paikalle. Rakennusta jatkettiin käännön yhteydessä ja siihen tuli mm. sauna, maitohuone ja autotalli. Rak 4. Riihi on omistajan antaman tiedon mukaan aikaisemmin ollut pihapiirin pohjoispuolella ja sen seinään on kaiverrettu vuosiluku Rakennuksessa on pitkänurkkainen hirsirunko, vuoliaiskatto ja 6-kulmaiset hirrenpäät. Kuvat: Vilja-aitta, navetta ja riihi

24 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 21 (69) Ympäristö: Toulaudentie, Mäntylän harva kylänraitti, Pieni-Lahnasen rannalle 1800-luvulta alkaen raivattu Uusitalon, Konosen ja Taipaleen tila- ja viljelymaisema, mäntykangas, Konosen tilakeskus. Pihapiirin kaakkoispuolella on tienvarressa 1940-luvulla rakennettu entinen varastosiivellä varustettu kauppa- ja asuinrakennus. Säilymisedellytykset: Tilakeskus on asuinkäytössä. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennushistoria: rakennusperinteinen l Historiallinen: asutushistoria, 1800-l Ympäristöarvo: osa maisemakokonaisuutta, Mäntylän raitti Perinteisiä, ennen vuotta 1932 valmistuneita maatalouden hirsirakenteisia rakennuksia edustavat asuinrakennus, aittarivi, vilja-aitta, navetta ja riihi. Kylän päätien ja tilan viljelysten varrella oleva Uusitalo on osa laajempaa Uusitalon, Konosen ja Taipaleen muodostamaa tila- ja viljelymaisemaa Pieni-Lahnasen rannalla. Arvoluokka: II Informantti ja lähteet: Eero Vesterinen, haastattelu ja maastokäynti Suovanlahti, valtakunta valtakunnassa teos. Rakennusinventointi 1986, Osmo Kaitalehto.

25 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 22 (69) 3.4 Taipale (130) Kuva: Taipale, näkymä pihatieltä, asuinrakennus ja luhti. Kunta: Viitasaari Kylä: Suovanlahti (Mäntylä) Rek.nro: Osoite: Tokolantie 103 Kohde: Taipale, osatalo 1800-l Rakennukset: 1. asuinrakennus 1800-l, 2. luhtiaitta 1940-l, 3. navetta 1960/70-luku Kartta: Peruskartta MML 2013.

26 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 23 (69) Kuvaus: Taipaleen pihapiiri sijoittuu Pieni-Lahnasen länsipuolisen viljelymaiseman reunaan. Tiiviissä, rakennusten kolmelta sivulta rajaamassa pihapiirissä ovat 1800-, ja 1970-luvuilla rakennetut asuinrakennus, luhtiaitta ja navetta. Pihaa rajaa eteläsivulta kuusiaita. Pihapiirissä nurmikkoa ja koristekasveja. Historia ja nykypäivä: Taipale on asutettu Seppälän kantatalosta käsin luvulla, kun ensimmäiseksi isännäksi tuli Gabriel Kinnunen. Itsenäiseksi tilaksi Taipaleen perintötorppa on erotettu Tilakeskus on asuinkäytössä. Rakennukset: Rak luvulla rakennetussa asuinrakennuksessa on kivijalka, pitkänurkkainen hirsirunko on vuorattu valkoiseksi maalatulla peiterimavuorauksella. Rakennuksen vanhaa jäljittelevät julkisivut, vuoraus, ikkunat, ulko-ovet ja kuisti on uusittu vuoden 1986 saneerauksessa. Rak 2. Luhtiaitta on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen, rakennuksessa on ruokakello. Pihanurmikko, koristepensaat, salava ja ulkovalot kertovat maatalouden väistymisestä ja 2000-luvun asuinkäytöstä. Kuva: 1930-luvulla rakennettu navetta uusittiin 1970-luvulla.

27 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 24 (69) Ympäristö: Mäntykankaat, Pieni-Lahnasen länsirannan viljelymaisema, Nurmelan tilakeskus. Säilymisedellytykset: Tilakeskus on asuinkäytössä, ei aktiivista maataloutta, pellot viljelyssä. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennushistoria: rakennuskerrostumat Historiallinen: asutushistoria, torppa, osatalo Ympäristöarvo: osa maisemakokonaisuutta Mäntylän kylän asutushistoria, Mäntylän perintötorpaksi 1770-luvulla perustettu Taipale itsenäistyi Uudistunut, kerroksellinen pihapiiri, jossa on rakennuksia 1800-, ja 1970-luvulta. Kulttuuriarvoja edustavat neliöpihan tiivis rakenne ja maisemallinen asema viljelymaisemassa. Arvoluokka: III Informantti ja lähteet: Maastokäynti Rakennusinventointi 1986, Osmo Kaitalehto ja 1988 Päivi Andersson. Suovanlahti, valtakunta valtakunnassa teos.

28 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 25 (69) 3.5 Mäntylä (127) Kuva: Mäntylän asuinrakennus 1920-luvulla. Lähde: Maatilakirja osa V, Kunta: Viitasaari Kylä: Suovanlahti Rek.nro: Osoite: Kyöstiläntie 3 Kohde: Mäntylä, kantatalo 1560-l Rakennukset: 1. asuinrakennus (1918), 2. aittarivi (n. 1900), 3. eloaitta, 4. riihi, 5. autotalli. Pihapiiriin kuulunut kivinavetta on purettu. Kartta: Peruskartta, MML Kuvaus: Viljelymaisemassa, avarassa pihapiirissä ovat asuinrakennus ja aittarivi sekä huonokuntoinen autotalli. Eloaitta ja riihi sijoittuvat itäpuolen peltomaisemaan. Pihapiiri on nurmipintainen. Historia ja nykypäivä: Mäntylä kuuluu Suovanlahden kylän kantataloihin, ensimmäinen maininta talon isännistä on vuodelta Isojako pidettiin Suovanlahdessa 1780-luvulla, jolloin kantatalosta erotettiin läheinen Peltoniemi. Nykyinen, 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen tyylivirtauksia seuraava asuinrakennus rakennettiin Kalle Vesterisen toimesta vuonna Vesterinen oli tällöin avioitunut Viitasaaren papin tyttären kanssa, joten maatalousrakentamisesta poikkeava asuinrakennus voi selittyä sillä. Tilakeskus on asuinkäytössä, pellot viljelyssä.

29 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 26 (69) Rak 1. Mäntylän kantatilan vuonna 1918 valmistunut asuinrakennus on rakennettu kivijalalle. Huvilamaisen rakennuksen monimuotoinen rakennusmassa, kuistit, jyrkkä aumakatto, moniruutuiset ikkunat ja vuorilaudat edustavat 1900-luvun alkupuolella vaikuttaneen jugendin tyylipiirteitä. Rakennus on säilynyt kohtuullisen hyvin, muutoksia ovat lähinnä asuinkerroksen lisäeristys ja lomalaudoitus sekä katon tiiliprofiloitu peltikate. Rak 2. Solalliseen, punaiseksi maalattuun aittariviin kuuluu neljä aittaa ja lautarakenteinen liiteri. Aittarivissä on siirtomerkintöjä, ne on siirretty mahdollisesti Mäntyniemestä. Rak 3. Vuoraamaton ja maalaamaton eloaitta on pitkänurkkainen, ainoastaan salvokset ovat veistetyt, muuten seinät ovat pyöreästä hirrestä. Rakennuksesta on pistolattia. Rakennusaika on mahdollisesti 1700-luvulta.

30 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 27 (69) Ympäristö: Mäntyjärvi, rantapellot, kesämökkejä, Kalliojärventie, mäntykangas, sorakuoppa. Säilymisedellytykset: Tilakeskus on asuinkäytössä. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennushistoriallinen: rakennusperinteinen, jugend Historiallinen: asutushistoria, kantatalo 1560-l Ympäristöarvo: oma kokonaisuus, tilakeskus/pellot Mäntylän kantatalo on perustettu jo 1560-luvulla, ja se on Suovanlahden vanhimpia taloja. Rakennushistoriallisia arvoja on vanhalla vilja-aitalla, riviaitalla sekä jugend- ja huvilapiirteitä omaavalla Mäntylän päärakennuksella (1918). Mäntylässä näkyy hyvin ajan kulttuurivaikutteiden leviäminen talonpoikaistaloihin sekä rakennusaikaan liittyvä vaurastuminen, josta myös pihapiiristä purettu kivinavetta kertoi. Arvoluokka: II Informantti: Suovanlahti, valtakunta valtakunnassa teos. Rakennusinventointi 1986, Osmo Kaitalehto.

31 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 28 (69) 3.6 Peltoniemi (126) Kuva: Peltoniemen pihapiiriä pohjoispuolelta, tilakeskuksen yhteys viljelymaisemaan on säilynyt. Kunta: Viitasaari Kylä: Suovanlahti Rek.nro: Peltoniemi II Osoite: Kyöstiläntie 101 Kohde: Peltoniemi, osatalo 1780-l/1886. Rakennukset: 1. asuinrakennus, 2. aittarivi/ratasvaja, 3. riviaitta, 4. navetta, 5. rantasauna, 6. riihi. Kartta: Peruskartta, MML 2013.

32 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 29 (69) Kuvaus: Peltoniemen, etelään aukeava pihapiiri sijoittuu Mäntyjärveen pistävään niemeen, tilakeskus on rantapeltojen yhteydessä. Tilan asuinrakennus, kaksi aittariviä ja kivinavetta on rakennettu 1900-luvun alkuun mennessä. Historia ja nykypäivä: Kyläkirjan mukaan Mäntylän kantatalo jaettiin 1780-luvulla Mäntylään ja Peltoniemen tiloiksi. Ensimmäinen isäntä oli Matti Närhi. Virallisesti erillisiksi tiloiksi Mäntylä ja Peltoniemi erotettiin Nykyisin tilakeskus on kesäkäytössä, rakennuksista ja pihapiiristä huolehditaan, pellot ovat edelleen viljelyssä. Pihapiiri, riihi ja rantasauna erotettiin pelloista 1996 omaksi, Peltoniemi II - nimiseksi tontiksi. Tilakeskuksella on edelleen hallitseva asema peltomaisemassa, joskin aikaisemmin viljelymaisema jatkui nykyistä laajempana tilakeskuksen luoteispuolelle. Rakennukset: Rak 1. Asuinrakennus on rakennettu matalalle, lohkotuista kivistä tehdylle kivijalalle. Hirsirunko on vuorattu peiterimavuorauksella, jossa on jäänteitä valkoisesta öljymaalista. Ikkunat ovat 6-ruutuiset. Rakennuksen nurkkiin on tehty vuorauslaudoilla 5-kulmaiset pilasterit. Julkisivussa on kaksi umpikuistia, jotka on yhdistetty lasikuistilla. Kuistin ikkunat on uusittu 1900-l jälkipuoliskolla. Rak 2. Hirsirunkoiseen, lyhytnurkkaiseen aittariviin liittyy poikittaisena osana lautarakenteinen ratasvaja. Nurkkakiville rakennetussa, solallisessa aittarivissä on neljä aittaa. Julkisivua hallitsee solan säleaita, jota on käytetty myös yläosassa ja kahden kattoon liittyvän frontonin tympanonkoristelussa. Rakennettu todennäköisesti 1900-luvun vaihteessa.

33 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 30 (69) Kuvat: vanhempi riviaitta, kivinavetta ja näkymä pihapiiriin itäkulmalta. Rak 6. Vanha hirsinen riihirakennus on nuoremman lautarakennuksen sisässä, oviaukkoa on laajennettu ja katto on purettu. Ympäristö: Tilakeskuksen itäpuolen avoimet rantapellot, länsipuolen metsittyneet pellot, Mäntyjärvi, asumattomat mäntykankaat. Säilymisedellytykset: Kesä- ja varastokäytössä, rakennuksista ja pihapiiristä huolehditaan. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennushistoria: rakennusperinteinen Historiallinen: asutushistoria, 1780-/1880-l Ympäristöarvo: oma maisemakokonaisuus, tilakeskus/pellot Pihapiiri, asuinrakennus, kivinavetta, riviaitta/ratassuoja ja riviaitta sekä pihapiirin ulkopuolella rantasauna ja riihi. Peltoniemi on asutettu Mäntylän kantatalosta käsin 1780-luvulla. Sen hyvin säilynyt ja monipuolinen rakennuskanta muodostavat 1900-luvun vaihdetta edustavan talonpoikaisen, etelään avautuvan pihapiirin. Tilakeskuksen nurmipiha ja siihen rajattomasti liittyvät pellot muodostavat alueelle tyypillisen erillisen maisemakokonaisuuden Mäntyjärven rannalla. Arvoluokka: I Informantti ja lähteet: Vesa Paananen, haastattelu ja maastokäynti Rakennusinventointi 1986, Osmo Kaitalehto. Suovanlahti, valtakunta valtakunnassa teos.

34 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 31 (69) 3.7 Kyöstilä (125) Kuva: Kyöstilän talli ja aitta kertovat entisestä pihapiiristä. Kunta: Viitasaari Kylä: Suovanlahti Rek.nro: Osoite: Kyöstiläntie 303 Kohde: Kyöstilä, torppa, osatalo 1700-l Rakennukset: 1. vilja-aitta, 2. talli/navetta, 3. hirsilato, 4. paja, 5. riihi, 6. sauna Kartta: Peruskartta, MML 2013.

35 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 32 (69) Kuvaus: Kyöstilän viljelymaiseman keskellä olevassa metsittyneessä pihapiirissä ovat ja 1800-luvulla rakennetut vilja-aitta, lato(aitta/tupa?) ja talli. Pihan ulkoreunalla ovat palovaaralliset riihi ja pajarakennus. Pihapiiri autioitui jo luvulla, jonka jälkeen uudistuksia ei ole tapahtunut. Piha on metsittynyt, perinnekasvillisuutta edustaa rehevä humalakasvusto. Historia ja nykytila: Kyöstilä (Kostila) oli alkujaan Mäntylän kantatalon perintötorppa, joka itsenäistyi jo 1700-luvulla, virallisesti Mäntylä ja Kostila erotettiin isonjaon yhteydessä vuonna Kyöstilä jaettiin edelleen Kyöstilään, Järvenpäähän, Murtoniemeen ja Päivärintaan Kyöstilän tilakeskus autioitui luvulla, ja sen asuinrakennus purettiin 1960-luvulla. Pellot ovat nykyisin viljelyssä ja rakennukset maatalouden varastokäytössä. Omistaja haluaa säilyttää rakennukset, mm. katot on korjattu. Rakennukset: Rak 1. nurkkakiville rakennetussa pitkänurkkaisessa vilja-aitassa on pistolattia, 6-kulmaiset hirrenpäät ja sisäänaukeava ovi, jotka viittaavat 1700-luvulle. Rak 2. talli/navetta on korkea, pitkänurkkainen, vuoliaiskattoinen hirsirakennus. Rakennuksessa on kolme huonetilaa omilla sisäänkäynneillä. Rakennuksessa ei ole varsinaisia ikkunoita, ainoastaan pitkällä sivulla, räystään alla on kolme aukkoa, ns. haukkaikkunaa molemmin puolin sekä vintinpäädyissä neliömäinen aukko. Keskimmäisessä tilassa on sontaluukku ja pieni ikkuna. Rakennus on maavarainen tai nurkkakivet ovat jääneet maan sisään. Kiilaamalla halkaistuista puista tehty välikatto on vain keskimmäisessä tilassa. Erityispiirteenä ovat rakennuksen uusklassismiin viittaavat päädyt ja räystäslistat. Rak 3. Ladoksi muutettu, mahdollisesti aittana tai tupana ollut hirsirunkoinen, pitkänurkkainen rakennus, on tehty poikkeuksellisen suurista hirsistä. Järeistä hirhirsistä tehty välikatto on purettu, ja rakennuksen päädyissä on suuret oviaukot. Rakennukseen kuuluu pohjoispuolella lautarakenteinen kylkiäinen.

36 Kulttuuriympäristöpalvelut maatiloja ja kouluja rantamaisemassa 33 (69) Rak 4. Nurkkakiville rakennetussa pitkänurkkaisessa rakennuksessa on 6- kulmaiset hirrenpäät. Hirsissä on siirtomerkintöjä, rakennusta on käytetty pajana. Rak 5. Saman katon alle sijoittuvat riihi, sen kylkiäinen ja hirsilato. Riihessä on säilynyt kiuas. Rakenteeseen liittyviä aukkoja on suurennettu, kun rakennus on muutettu heinäladoksi. Rakennettu todennäköisesti 1800-luvulla. Ympäristö: Metsäsaareke, loivat rinnepellot, Mäntyjärvi ja Jouhtinen järvet, asumattomat kangasmaastot, Järvenpään tila. Säilymisedellytykset: Omistaja arvostaa rakennuksia, katot on pidetty kunnossa ja rakennuksilla on maatalouteen liittyvää varastokäyttöä. Kulttuurihistorialliset arvot: Rakennushistoria: rakennusperinteinen, talonpoikainen 1800-l Historiallinen: asutushistoria, 1700-l Ympäristöarvo: oma kokonaisuus, tilakeskus/pellot Pihapiiri ja talousrakennukset. Kyöstilän entinen torppa ja osatalo ovat osa Suovanlahden maakirjakylän ja Mäntylän kantatalon 1700-luvun asutushistoriaa. Tilan viimeistään 1950-luvulla autioituneessa pihapiirissä ovat säilyneet peltojen keskellä vanhan pihapiirin keskeiset ja 1800-luvulla rakennetut talousrakennukset vilja-aitta, talli, riihi, lato (ent. aitta/savutupa?) ja paja. Kyöstilän autioitunut ja osittain säilynyt pihapiiri muodostaa poikkeuksellisen autenttisen ja monipuolisen kokonaisuuden. Arvoluokka: I Informantti ja lähteet: Vesa Paananen, haastattelu ja maastokäynti Suovanlahti, valtakunta valtakunnassa teos. Rakennusinventointi 1986, Osmo Kaitalehto.

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava 22.4.2008. Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava.4.008 Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit Suojeltaviksi rakennuksiksi tai pihapiireiksi (sr) on kaavassa merkitty seuraavat rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?).

Pihassa on samoin paikallisesta liuskeisesta kivestä rakennettu navetta (ikä? mahdollisesti 1920-30-luku?). SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Pörsänmäki 21:3 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi MUSEOVIRASTO TUHKAKANGAS

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet

Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet 1 Virttaan asemakaava Liite 2 Kyläalueen kuvaus Miljöö, rakennettu ympäristö sekä vanha rakennuskanta ja rakennetun ympäristön suojelukohteet Sr- ja/tai /s-merkityt kohteet ovat luokitukseltaan paikallisesti

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen

Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen Taipalsaaren Kattelussaari - Jänkäsalo osayleiskaavan rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin täydentäminen 11.12.2012 Tmi Lauri Putkonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Taipalsaaren Kattelussaari

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 3A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

LOUNAISSUUNAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUS- INVENTOINTI

LOUNAISSUUNAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUS- INVENTOINTI FCG Planeko Oy Valkeakosken kaupunki LOUNAISSUUNAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUS- INVENTOINTI Vallon kylä- ja viljelymaisema teollisuustaajaman kupeessa 161-C9768 13.09.2009 43FCG Planeko Oy I 13.09.2009

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

asutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti

asutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti 2. LEHTINEN KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 2 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus 2-11 / Lehtinen Osoite Soukontie Alue Aluetyyppi mäkitupa-alue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 3:120 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 3:120 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE. Hakkarala Kunta. Kylä

28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE. Hakkarala Kunta. Kylä 28 Merituulia KIINTEISTÖLOMAKE Kylä Hakkarala Kunta Osoite Pyylammentie 38, 71800 Aluetyyppi haja-asutusalue Kohdetyyppi liikenne Hist. tilatyyppi vahtitupa Kiinteistötunnus 749-401- Alue 0 Peruskartta

Lisätiedot

Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33. Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012

Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33. Nykyinen tilatyyppi Inventointi pvm. 2.8.2012 Stormin kyläosayleiskaava Kohdeinventoinnit 37-61 37. LEHTIMÄKI KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 37 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus Lehtimäki / 7-33 Osoite Käärmeenmaantie Alue

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

KEITELEEN ITÄPUOLEN RANTAYLEISKAAVAN MUINAIS- JÄÄNNÖSINVENTOINNIN TÄYDENTÄMINEN 2013

KEITELEEN ITÄPUOLEN RANTAYLEISKAAVAN MUINAIS- JÄÄNNÖSINVENTOINNIN TÄYDENTÄMINEN 2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy VIITASAAREN KAUPUNKI: KEITELEEN ITÄPUOLEN RANTAYLEISKAAVAN MUINAIS- JÄÄNNÖSINVENTOINNIN TÄYDENTÄMINEN 2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 1:93 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 1:93 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys

Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristö osa 2. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvitys Keitele 51 52 Keiteleen kirkonkylä Valintaperuste: R, H, M Valtakunnallisesti merkittävä alue v. 1993 luetteloinnissa Kirkko

Lisätiedot

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Rääkkylän kunta Oriveden rantaosayleiskaava Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 5.12.2014 Oriveden rantaosayleiskaava, Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014 Marraskuussa

Lisätiedot

Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010

Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010 1 Sastamala Houhajärvi Kylätontti-inventointi 2010 Timo Jussila Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartat... 3 Muinaisjäännökset... 5 VAMMALA 98 HOUHALA RUSTHOLLI...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja MULTIAN KUNTA Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kohderaportti

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kohderaportti Page 1 of 2 laaja kohderaportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjanmaan inventointi, EPO Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) AHONRANTA Ahonrannan tilan päärakennus

Lisätiedot

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA

SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA SAAREN KOULURAKENNUKSIEN VAIHEITA 1 SAARENKYLÄN KANSAKOULU PERUSTETAAN v.1902 Päätös kansakoulun perustamisesta Saarenkylään tehtiin kuntakokouksessa 6.3.1901. Pöytäkirjan 3 kuuluu: Saarenkylä erotettiin

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Jari Heiskanen, Anna Lyyra-Seppänen Hämeenlinnan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Kaupunkisuunnittelu ja -rakentaminen

Lisätiedot

MUSEOVIRASTO 1 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO

MUSEOVIRASTO 1 SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 2. Kunta Kristiinankaupunki 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo Lapväärtti / 4:43 Holmberg 3. Kohde

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kehittämisyhdistys Kalakukko ry RAKE-hanke Juankoskentie 7A 73500 Juankoski TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI Kyselylomake postitettiin 13.2.2009 Kangaslahden kylän maanomistajille,

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

NS. KOLKAN TALON KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN SELVITYS

NS. KOLKAN TALON KULTTUURIHISTORIALLISTEN ARVOJEN SELVITYS Kolkan pohjoisen teollisuusalueen asemakaava ja asemakaavan muutos, kaavaselostus, liite 4: Ns. Kolkan talon kulttuurihistoriallisten arvojen selvitys URJALAN KUNTA NS. KOLKAN TALON KULTTUURIHISTORIALLISTEN

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 3 Havaintoja...

Lisätiedot

Rakennushistoriallinen selvitys

Rakennushistoriallinen selvitys 67070550.BT LIITE 4 15.10.2008, TARK. 30.8.2010 VELKUAN KUNTA Velkuanmaan osayleiskaava Rakennushistoriallinen selvitys 15.10.2008, TARK. 30.8.2010 Pöyry Environment Oy 2 Esipuhe Tämä rakennushistoriallinen

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8256 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ, RAKENTEISTA

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala

Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet. 16 Ojakkala Nurmijärven rakennettu kulttuuriympäristö, alueet 16 Ojakkala RKY 1993 5.4.86, osa-alue. Poikkeuksellisen hyvin säilynyt, vuonna 1783 perustettu Kruunun uudistila edustaa uusmaalaista maatilakokonaisuutta

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2.

Kittilän kunta. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy 25.2. Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 71 Lappilainen rakentaminen noudattaa pitkälti muun Suomen, lähinnä Pohjois- Pohjanmaan rakentamistapaa. Saamelaisten asumiskulttuuria edustava

Lisätiedot

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite

Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan rantaasemakaavan muutoksen kaavaehdotuksen liite Vastineet kaavaehdotukseen 14.02.2015 esitettyihin lausuntoihin ja muistutukseen 14.05.2015 Kaavaehdotukseen

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ähtäri keskustaajaman osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Pöyry Environment Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Pitäjänkartta

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Kälviä lievealue eteläosa. Peltokorpi

Kälviä lievealue eteläosa. Peltokorpi 11 Kälviä lievealue eteläosa Peltokorpi 12 Kohdeluettelo Kohdeluettelossa kohteet 1-98 ovat isojakokartoilta paikannettuja tonttimaita (myös torppia), myllynpaikkoja sekä mestauspaikka ja tunnistamaton

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8257 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ JA RAKENNUKSISTA

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

Historia. 1 Asuinrakennus. Kylänojan Vanhatalo Karviansalmen. suunnasta nähtynä. Ilmakuva vuodelta 1990 Mikko Nurminen ja Längelmäen

Historia. 1 Asuinrakennus. Kylänojan Vanhatalo Karviansalmen. suunnasta nähtynä. Ilmakuva vuodelta 1990 Mikko Nurminen ja Längelmäen Kylänojan Vanhatalo Karviansalmen rannalla. Pohjoisen suunnasta nähtynä. Ilmakuva vuodelta 1990 Mikko Nurminen ja Längelmäen kunta. Historia Kylänojan yksinäistalo, perintötalo no 1, Karvia halottiin isojaon

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.Kohdetyyppi

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki 5:197 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 5:197 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

KESÄRANNAN ALUEINVENTOINTI

KESÄRANNAN ALUEINVENTOINTI KESÄRANNAN ALUEINVENTOINTI KESÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Pikku-Keskuskarin, Sonninnokan ja Tiironnokan alueet Kuva 1 suunnittelualueen rajaus opaskartalla Suunnittelualue Asemakaavan suunnittelualue

Lisätiedot