Kumoaa: Sosiaalihuollon pysyväisohjeet SO 15.1/ , SO 15:1/ , SO15.8/ ,

Transkriptio

1 Toimeentulotuen yleisohje (106) HELSINGIN KAUPUNKI PYSYVÄISOHJE SOSIAALIVIRASTO AIKUISTEN PALVELUT Sosiaalinen ja taloudellinen tuki Leila Palviainen, Anne Qvist TOIMEENTULOTUEN YLEISOHJE Voimassa: alkaen, toistaiseksi Kumoaa: Sosiaalihuollon pysyväisohjeet SO 15.1/ , SO 15:1/ , SO15.8/ , 1. TOIMEENTULOTUEN TAVOITTEET JA TOIMEENTULOTUKIASIOIDEN KÄSITTELYSSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET Yleistä Ohjeistukset Oikeus kotoutumistukeen... 6 Valtion korvaukset ja korvausten periminen Asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet salassapito ja tietojen saanti... 8 Elatusvelvollisuus... 8 Oikeus hyvään palveluun... 9 Asiakkaan tietojenantovelvollisuus Salassapito ja tietojen saanti muilta viranomaisilta Tietojen saanti rahalaitoksilta Toimeentulotuen takaisinperintä Menettely toimeentulotukiasiassa Toimeentulotuen hakeminen Hakemuslomakkeiden vastaanotto Toimeentulotukihakemuksen käsittely Päätöksen perustelu ja tiedoksianto TOIMEENTULOTUEN MÄÄRÄYTYMINEN Yleiset perusteet Perhe Toimeentulotuen rakenne yleisesti Toimeentulotuen perusosa ja muut perusmenot Täydentävä toimeentulotuki Toimeentulotuen perusosan määrät Perusosat Perusosan alentaminen Henkilökohtaisen asioinnin laiminlyönti Asumismenojen huomioon ottaminen Laitoshoidosta ja sosiaalipalveluista perittävät maksut ja käyttövarat Laitoshoidon asiakasmaksut ja käyttövarat Päihdehuollon käyttövarat Kotihoidon asiakasmaksut Täydentävän toimeentulotukeen kuuluvat menot Muut asumista aiheutuvat menot Lasten päivähoitomenot Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot Elatussopimuksen mukainen elatusapu Toimeentulotuen suhde lastensuojeluun ja vammaisille tarkoitettuihin tukitoimiin Toimeentulotuen määräytymisaika ja takautuva tuki Uusi asiakas tai asiakkuus tulee uudelleen vireille... 35

2 Toimeentulotuen yleisohje (106) Pitkäaikaisasiakas Tuloylijäämä Tulot ja varat Tulot, joita ei oteta huomioon Varojen huomioonottaminen Verotettavan varallisuuden tarkistaminen säännöllisesti Tilisiirrot pankkitilille Ulosoton vaikutus Elatusapu/ elatustuki lapsen huoltajan tulona Toimeentulotuen jaksotus Työttömyysturvan laskentatapa Toimeentulotuen määräytymisen erityistilanteita Toimeentulotuen myöntäminen ulkomailla olon aikana ja ulkomailla aiheutuneisiin kustannuksiin Vangin käyttövarat ja oikeus toimeentulotukeen vankeusaikana Vangin toimeentulotukihakemus Tutkintavanki Vankeusvanki Vangin terveydenhoitomenot Vangin asumiskustannukset vankeusaikana Vangin vaatetus Vangin avustaminen, kun vankeusaika päättyy Työnjako sosiaaliasemat ja asunnottomien sosiaalipalvelut Valvottu koevapaus Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat Perhehoitajat, omaishoitajat, lasten kotihoidon tuen saajat Talous- ja velkaneuvonnan palvelut EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI MUUTOKSENHAKU, VALITUS, KANTELU JA MUISTUTUS Liite 1: Toimeentulotuen lainsäädäntö ja toimeentulotuen päätöksenteossa huomioitavat pysyväisohjeet Liite 2: Pankkien yhteystiedot rahalaitostiedusteluja varten Sampo Pankki Oyj Nordea Pankki Suomi Oyj Okopankki Oyj Osuuspankit Paikallisosuuspankit Säästöpankki Oy Samlink Ab Aktia Pankki Oyj Ålandsbanken Abp Suomen Arvopaperikeskus Oy... 53

3 Toimeentulotuen yleisohje (106) 1. TOIMEENTULOTUEN TAVOITTEET JA TOIMEENTULOTUKIASIOIDEN KÄSITTELYSSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET 1.1. Yleistä Ohjeessa on merkitty reunaviivalla edelliseen ohjeeseen tehdyt asiamuutokset ja lihavoidulla fontilla uudet tarkennukset/ täsmennykset. Sosiaalihuollon keskeisenä tavoitteena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon (19 :n 1 mom). Toimeentulotuesta annettu laki (1412/1997 ) on tullut voimaan Lakia on täydennetty lain muutoksella alkaen, jolloin uudistettiin toimeentulotuen rahoituspohjaa ja rakennetta. Lakia muutettiin myös , jolloin toimeentulotuen käsittelylle kirjattiin määräajat. Toimeentulotukea hakevan henkilön on saatava toimeentulotukipäätös viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen jättämisestä. Mikäli sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja on arvioinut asiakkaan hakemuksen kiireelliseksi, päätös on tehtävä samana tai seuraavana arkipäivänä. Toimeentulotukipäätös on laitettava täytäntöön viivytyksettä. Toimeentulotukea hakevan henkilön on myös päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä siitä, kun asiakas on tätä pyytänyt. Toimeentulotukihakemuksia on uudistettu myös tältä osin. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. (Toimeentulotukilaki, TOTUL 1 ). Toimeentulotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeenmukaista toimeentuloaan muilla tavoilla (TOTUL 2 ). Laki ei erottele tuensaajaa iän eikä myöskään kansalaisuuden perusteella. Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheiden turvallisuutta, suoriutumista ja yhteisöjen toimivuutta (SHL 18 ).

4 Toimeentulotuen yleisohje (106) 1.2. Ohjeistukset Sosiaaliviraston organisaatio muuttui vuoden 2005 alussa elämänkaarimallin mukaan vastuualueisiin. Toimeentulotuen neuvonta ja päätöksenteko keskitettiin kuitenkin aikuisten palvelujen vastuualueelle sosiaalisen ja taloudellisen tukeen (alueelliset sosiaaliasemat ja niiden toimipisteet, maahanmuuttajapalvelut ja ruotsinkieliset palvelut) sekä sosiaalisen kuntoutukseen (asunnottomien sosiaalipalvelut). Aikuisten palvelujen vastuualue vastaa lisäksi aikuisten (18-64 vuotiaiden) sosiaalityön palvelujen tuottamisesta. Toimeentulotuen päätöksenteko on osa sosiaalityön palvelukokonaisuutta. Toimeentulotuen hakijoita tulee ohjata käyttämään heille kuuluvia ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia ja tarvittaessa neuvoa myös niiden hakemisessa (SHL 13 1 mon.). Toimeentulotuen hakijaa on ohjattava ja neuvottava riittävästi toimeentulotukeen liittyvissä menettely- ja sisältöasioissa siten, että hakija ymmärtää sisällön ja merkityksen. Tulkkipalveluja tulee käyttää, mikäli yhteinen kieli hakijan ja työntekijän väliltä puuttuu (asiakaslaki 5 ). Tuen hakija voi olla toimeentulotuen lisäksi sosiaalityön tarpeessa (TOTUL 18 ). Sosiaaliviranomaisen tulee toimia yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, jotta asiakkaiden tarpeetonta ohjaamista viranomaiselta toiselle vältetään. Toimeentulotukea hakevalla henkilöllä voi olla psyykkisiä tai sosiaalisia syitä, joiden takia hän ei hae tai voi saada esimerkiksi työtä tai työttömyysturvaa. Asiakkaan omatoimisen selviytymisen mahdollisuuksia tulee pyrkiä edistämään sosiaalityön keinoin. Asiakas tulee ohjata tarvittaessa kunnan omien (esimerkiksi työvoiman palvelukeskukseen, talous- ja velkaneuvontaan, eläkeselvitykseen, huoltosuhteiseen työhön SHL 27e, työsuhteiseen suojatyöhön SHL 27d, työllistävään sosiaalityöhön, terveysasemalle) tai muiden viranomaisten järjestämien palvelujen piiriin (esimerkiksi kansaneläkelaitokseen, työvoimatoimistoon). Kun asiakasta tuetaan ensisijaisten etuuksien hakemisessa ja ohjataan muiden palvelujen piiriin, hyvään neuvontaan sisältyy myös näihin tilanteisiin liittyvien mahdollisten pulmatilanteiden ennakointi, esimerkiksi etuuspäätöksen hidas käsittely tai etuuspäätöksen määräaikaisuus. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut toimeentulotuen oppaan (STM:n oppaita 2007/11). Opas löytyy sähköisesti sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivulta: /passthru.pdf. Helsingin sosiaalivirastolla on omat pysyväisohjeet toimeentulotuesta ja toimeentulotukilain soveltamisesta. Pysyväisohjeet on tallennettu sosiaaliviraston sisäiseen intranettiin Sosnettiin. Liitteessä 1 on ohje pysyväisohjejärjestelmän käytöstä. Ohjeiden tavoitteena on turvata toimintayhtenäisyys ja kaupungin eri alueilla asuvien ihmisten samanarvoinen kohtelu toimeentulotukea haettaessa.

5 Toimeentulotuen yleisohje (106) Toimeentulotuen pysyväisohjeita ovat esimerkiksi: - Toimeentulotukena huomioon otettavat asumismenot (4.1.10) - Toimeentulotuen myöntäminen terveydenhoitomenoihin (4.1.7) - Toimeentulotuki silmälaseihin ( Toimeentulotuki hautausmenoihin (4.1.2) - Lasten tapaamisiin ja sijoituksiin liittyviä taloudellisia päätöksiä (S- SO11.14) - Opiskelijoiden avustaminen toimeentulotuella (4.1.6) - Huoltosuhteisten työntekijöiden toimeentuloturva (4.1.1) - Ulkomaalaisten asiakkaiden palvelut sosiaalivirastossa ( ) - Ulkomaalaisten avustamiseen liittyviä ohjeita ( ) - Yrittäjän toimeentulotuki ( ) Lisäksi on ohje Toimeentulotuen kohtuullisuusarviointi, missä on linjattu toimeentulotuen myöntämistä mm. huonekaluihin, kodinkoneisiin ja tekstiileihin (4.1.8) sekä etuuskäsittelijän tarveharkinta (S-SO 15.2). Toimeentulotuen tehtävänä on turvata vähintään ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo ottaen huomioon henkilön tai perheen erityiset tarpeet ja olosuhteet. Siten ohjeet ja oppaat ovat luonteeltaan suosituksenomaisia ja niiden tarkoitus on olla apuna yksilökohtaisessa päätöksenteossa. Myönnettäessä täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea tulee päätöksestä käydä ilmi aina tuen myöntämisen perusteet. Päätökseen on kirjattava laskelman lisäksi selkeästi perustelut kaikelle yksilökohtaisen harkinnan käytölle. Asiakkaalla voi olla toimeentulotuen tarvetta, vaikka laskelma osoittaa ylijäämää. Toimeentulotuen myöntäminen näissä tapauksissa arvioidaan yksilöllisesti sen mukaan, mistä erityistekijöistä tuen tarve aiheutuu. Näissä tapauksissa toimeentulotuen myöntämisen perustelut tulee kirjata päätökseen asiakkaan elämäntilanteen erityistekijät esille nostaen. Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuvaa tuloylijäämästä huolimatta, on laadittava yhdessä asiakkaan kanssa suunnitelma talouden tasapainottamiseksi. Toimeentulotuen myöntämisellä voidaan edesauttaa asiakasta pääsemään oman taloutensa hallintaan. Toimeentulotuella ei tule kuitenkaan tukea asiakasta hänen tuloihinsa nähden epärealististen kulutustottumusten ylläpitämiseen. Tarvittaessa asiakasta voidaan ohjata talous- ja velkaneuvontaan. (Ks. luku 2.7. Talous- ja velkaneuvonnan palvelut. Toimeentulotuen päätöksenteon tueksi tulee laatia asiakaskohtainen palvelusuunnitelma tai vastaava, jollei kyseessä ole tilapäinen neuvonta ja ohjaus tai jollei suunnitelman laatiminen muutoin ole ilmeisen tarpeetonta. Suunnitelma tulee laatia yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa (asiakaslaki 7 ).

6 Toimeentulotuen yleisohje (106) 1.3. Oikeus kotoutumistukeen Kotouttamislain piiriin kuuluu Suomeen muuttanut henkilö, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Kotouttamislain mukaiseen kotoutumissuunnitelmaan (laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta 493/ ) on oikeus Suomessa asuvalla maahanmuuttajalla, joka on työtön ja joka on rekisteröity työhallinnon asiakaspalvelun tietojärjestelmään tai joka saa toimeentulotukea. Kotouttamislakia ei kuitenkaan sovelleta muun muassa opiskelun perusteella tai muussa tilapäisessä tarkoituksessa oleskeluluvan saaneisiin ulkomaalaisiin. Maahanmuuttaja, kunta ja työvoimatoimisto laativat yhdessä kotoutumissuunnitelman. Jos maahanmuuttaja ei ole kunnan sosiaalipalvelujen tarpeessa, maahanmuuttaja ja työvoimatoimisto voivat laatia suunnitelman keskenään. Jos maahanmuuttajalla ei ole velvollisuutta toimeentulotuesta annetun lain 2 a :n mukaan ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, maahanmuuttaja ja kunta laativat yhdessä suunnitelman. Kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään silloin kun asiakkaan työttömyys tai toimeentulotuen saaminen on kestänyt viisi kuukautta. Maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan kolme vuotta hänen ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Aikaa, jona maahanmuuttajalla on oikeus suunnitelmaan, voidaan pidentää enintään kahdella vuodella, jos se on tarpeen luku- ja kirjoitustaidon tai perusopetuksen oppimäärän hankkimista varten tai maahanmuuttajan iän, vamman, sairauden tai lastensuojelun toimenpiteestä aiheutuvan tarpeen vuoksi. Kotoutumissuunnitelman aikana maahanmuuttaja on oikeutettu kotoutumistukeen, joka on maahanmuuttajan kotoutumisen aikaiseksi tarkoitettu toimeentulon turvaava tuki. Kotoutumistuen avulla edistetään ja parannetaan tuen saajan työelämään ja jatkokoulutukseen hakeutumisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Kotoutumistuki on joko työttömyysturvalain mukaista työttömyysturvaa tai toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea. Toimeentulotukea voidaan myös myöntää kotoutumistukena maksettavan työmarkkinatuen täydennyksenä, jos asiakas on tuen tarpeessa. Kotoutumistukena myönnetty toimeentulotuki tehdään asiakastietojärjestelmään omalla pykälällään TTL 2 2. Valtion korvaukset ja korvausten periminen Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) mukaan ovat pakolaiset kolmen vuoden ajan ensimmäisestä Suomen kuntaan kirjautumisesta ja paluumuuttajat kuusi kuukautta ensimmäisestä Suomen kuntaan kirjautumisesta oi-

7 Toimeentulotuen yleisohje (106) keutettuja kotouttamistukeen. Näistä kotoutumistuen piirissä olevista henkilöistä saadaan perittyä kunnalle aiheutuneet menot takaisin valtiolta. Valtio korvaa pakolaisten erityiskustannuksia 10 vuoden ajalta (mm. lastensuojelun sijaishuollon järjestämisestä ja avohuollon tukipalveluista aiheutuvat kustannukset sekä vamman tai sairauden edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä kunnalle aiheutuvat huomattavat kustannukset). Paluumuuttajien erityiskustannukset valtio korvaa viiden vuoden ajalta (lukuun ottamatta lastensuojelun kustannuksia). Tämän lisäksi mikäli paluumuuttaja-asiakas täyttää 65 vuotta viiden vuoden sisällä ensimmäiseen kuntaan kirjautumisesta, valtio korvaa ensimmäisen puolen vuoden lisäksi menot siltä osin kun ne syntyvät 65 vuoden iän ylittymisen jälkeen. Lisäksi jos kunta järjestää henkilön toimeentulon sen vuoksi, että henkilö ei maahanmuuttoon liittyvän asemansa takia voi saada eläkettä tai muuta sosiaaliturvaetuutta, voidaan kunnalle korvata siitä aiheutuvat kustannukset enintään viideltä vuodelta (asumistukea ei lasketa ensisijaiseksi etuudeksi). Valtio korvaa tulkkauksesta aiheutuneet kustannukset seuraavasti: pakolaisten osalta ei ole asetettu aikarajaa, paluumuuttajien tulkkikustannukset valtio korvaa kuuden kuukauden ajalta tai erityiskorvaustapauksissa viiden vuoden ajalta. Tulkkia tai käännöstyötä tilatessa ilmoitetaan laskuun aina asiakkaan nimi ja syntymäaika, jotka on oltava kirjattuna myös tulkkauksen laskussa. Mikäli maahanmuuttaja muuttaa Helsinkiin toisesta Suomen kunnasta, maahanmuuttajan maahantulon perusteet (status, ensimmäinen johonkin Suomen kuntaan kirjautumispäivä, oleskelulupa) tulee tarkistaa samoin kuin hänen oikeutensa kotouttamistukeen. Kotoutumistukeen oikeutettujen, korvausten piiriin kuuluvien toimeentulotuen hakijoiden osalta asiakastietojärjestelmän HENK-näytölle tulee kirjata seuraavat asiat: status, äidinkieli ja ensimmäisen oleskeluluvan alkamisajankohta. ERITYISTIETO kohtaan tulee joko koodi 2 (PA- KOL) tai 3 (PALUU), minkä jälkeen tulee kirjata ensimmäinen johonkin Suomeen kuntaan kirjautumispäivä (tiedon voi tarkistaa maistraatista puh ). Valtion perinnästä vastaa sosiaaliviraston taloushallinnon palvelut, jonne asiakastiedot (= ATJ:n HENK-näytön printtikopio henkilötiedoista tai PERHE-näytön printtikopio perhekokoonpanosta, kun HENK-näytöt on täytetty kaikilta perheenjäseniltä) tulee toimittaa sisäisellä postilla sisäisellä postilla: Halpa/ Taloushallinnon palvelut Leena Hytti PL Mikäli toimeentulotuen hakijaperheestä yksikin perheenjäsen on oikeutettu kotoutumistukeen, perheen päätökset tehdään kotoutumistukena. Kotoutumistuen päätös tehdään oman lakipykälän mukaisena päätöksenä asiakastietojärjestelmään (TTL 2 2).

8 Toimeentulotuen yleisohje (106) Taloushallinnossa ja maahanmuuttoyksikössä on ulkomaalaisviraston rekisteriohjelman käyttöoikeus, joista toimeentulotuen hakijan status ja oleskelulupa on mahdollista tarkistaa Asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet salassapito ja tietojen saanti Elatusvelvollisuus Henkilöllä on subjektiivinen oikeus saada tarvittaessa toimeentulotukea, jonka myöntäminen on kunnan lakisääteinen tehtävä. Tuen tarve on aina arvioitava ottaen huomioon asiakkaan kokonaistilanne, yksilölliset tarpeet ja olosuhteet. Asiakkaalla on aina oikeus saada asiansa käsiteltäväksi ja päätös kirjallisena. Toimeentulotukilain mukaan jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan esimerkiksi ansiotyöllä huolehtia omasta elatuksestaan ja hoidostaan ja siinä laajuudessa kuin muissa laeissa on säädetty myös puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta ja hoidosta (TOTUL 2 ). Elatusvelvollisuutta koskevia säännöksiä on mm. avioliittolaissa (46 ), laissa lapsen elatuksesta (2, 3 ). Myös vahingonkorvauslain 5 luvun 4 sisältää elatusvelvollisuutta koskevan säännöksen. Lapsen elatuksessa annetun lain (3 ) mukaan lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy, kun hän täyttää 18 vuotta. Vanhemmat vastaavat kuitenkin myös 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Tällöin kyse ei ole kuitenkaan varsinaisesta elatusvastuusäännöksestä. Tämän vuoksi on selvitettävä, saako täysi-ikäinen opiskelija tosiasiassa elatuksensa edellä kuvatulla tavalla vanhemmiltaan. Mikäli täysi-ikäinen opiskelija tosiasiassa saa taloudellista tukea vanhemmiltaan, tämä tuki voidaan ottaa huomioon tulona toimeentulotuesta päätettäessä. Kyseessä on toimeentulotukilain 2 :n tarkoittama muu tapa saada toimeentulo. Täysi-ikäiselle opiskelijalle myönnettyä toimeentulotukea ei voida periä takaisin hänen vanhemmiltaan. Myös muiden täysi-ikäisten nuorten kuin opiskelijoiden vanhemmiltaan mahdollisesti saama elatus tai tulot ovat toimeentulotukilain 2 :n 1 momentin tarkoittamaa muuta tapaa saada toimeentulonsa. Jos vanhempien voidaan otaksua tukevan täysi-ikäisten lastensa elatusta, tulee selvittää niin opiskelijoilta kuin muiltakin nuorilta, saavatko he tosiasiassa avustuksia vanhemmiltaan. Lapsen elatusvelvollisuus ei siirry henkilölle tai henkilöille, joiden luona lapsi asuu joko yksityisesti tai sosiaalilautakunnan sijoittamana. Vain

9 Toimeentulotuen yleisohje (106) vanhemmat ja ottovanhemmat ovat lapseen nähden elatusvelvollisia. Eli lapsen huollon siirto vanhemmilta muille henkilöille ei synnytä elatusvelvollisuutta. Yksityisesti sijoitetun lapsen hoidosta ja huollosta vastaava henkilö voi hakea lapsen oheishuoltajuutta tai ryhtyä lapsen edunvalvojaksi. Lapseen huoltoon liittyvissä erityiskysymyksissä saa neuvontaa perheoikeudelliset asiat toimistosta ma - pe klo 9-11 puhelin Yksityisesti sijoitetun lapsen (lastensuojelulain 41, alkaen 81 ) hakiessa toimeentulotukea hänelle tehdään oma toimeentulotukilaskelma. Lapsen omat tulot kuten lapsilisä, elatusapu ja/ tai tuki tai perhe-eläke samoin kuin vanhempien maksamat muut avustukset otetaan huomioon toimeentulotuen päätöksenteossa. Perusosa on lapsen iän mukainen perusosa. Yksityisesti sijoitetun lapsen asumismenoina huomioidaan kohtuulliset asumismenot asunnossa asuvien lukumäärän mukaan jaetulla osuudella. Lisäksi tulee arvioida lapsen muita mahdollisia erityisistä olosuhteista johtuvia menoja. Yksityisesti sijoitetun lapsen lisäksi oma toimeentulotukilaskelma tehdään ilman huoltajaa tai vanhempaa Suomeen saapuneelle lapselle. Lapsen perusosa on lapsen iän mukainen perusosa riippumatta siitä, kuinka monta lasta siihen perheeseen kuuluu, jossa lapsi asuu. Perheen tai henkilön toimeentulotukihakemusta ei voida hylätä sillä perusteella, että elatusvelvollinen laiminlyö velvollisuutensa. Näissä tilanteissa on kuitenkin aina selvitettävä mahdollisuudet periä myönnetty toimeentulotuki tai osa siitä takaisin elatusvelvolliselta. Oikeus hyvään palveluun Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (asiakaslaki) korostaa asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. Lain tavoitteena on sosiaalihuollon asiakkaan kohtelussa toteuttaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ottamalla huomioon asiakkaan yksilölliset tarpeet, toivomukset ja mielipiteet sen suuntaisina ja sellaisina, kuin asiakas ne itse ilmaisee sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Asiakkaalla tulee olla myös mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Lailla pyritään lisäämään asiakkaan aktiivisuutta ja edistämään sosiaalihuoltoon liittyvää asiakkaan hyvää kohtelua. Hyvä hallinto ja oikeusturva hallintoasioissa ovat hallintolain perusperiaatteita. Hallintolain mukaan hyvän hallinnon periaatteisiin kuuluvat palveluperiaate, asiakasmyönteisyys, neuvonta, hyvä kielenkäyttö ja asianmukaisuus. Lisäksi hyvään hallintoon kuuluu oikeus saada asiansa käsitellyksi viivytyksettä ja oikeus hakea muutosta päätöksiin. Hyvään hallintoon kuuluvat myös asiakkaan kuuleminen, päätöksentekovelvollisuus ja velvollisuus perustella päätökset. Päätöksen perustelujen tulee perustua lakiin.

10 Toimeentulotuen yleisohje (106) Asiakkaan tietojenantovelvollisuus Toimeentulotuen hakijan, hänen perheenjäsenensä ja elatusvelvollisen sekä tarvittaessa heidän huoltajansa ja edunvalvojansa on annettava sosiaalitoimelle kaikki tiedossaan olevat toimeentulotukeen vaikuttavat välttämättömät tiedot. Tuensaajan velvollisuutena on lisäksi välittömästi ilmoittaa sosiaalitoimelle kaikki muutokset, jotka voivat vaikuttaa oikeuteen saada toimeentulotukea. (TOTUL 17 ). Asiakaslain 13 :n mukaan ennen kuin asiakas tai hänen edustajansa antaa sosiaalihuollon järjestäjälle ja toteuttajalle tietoja, hänellä on oikeus saada tietää, miksi hänen antamiaan tietoja tarvitaan, mihin tarkoitukseen niitä käytetään, mihin niitä säännönmukaisesti luovutetaan sekä mihin henkilörekisteriin tiedot talletetaan. Asiakkaalla on pääsääntöisesti oikeus saada tieto häntä itseään koskevan sosiaalihuollon viranhaltijan ja sosiaalilautakunnan hallussa olevan asiakirjan ym. aineiston sisällöstä, joka voi vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn (asiakaslaki 28, julkisuuslain 11 :n mukaisin rajoituksin). Salassapito ja tietojen saanti muilta viranomaisilta Salassa pidettäviä asiakirjoja ovat ne, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta ja hänen saamastaan etuudesta tai tukitoimesta. Asiakaslain 15 :n mukaan sosiaalihuollon työntekijä tai luottamustehtävää hoitava ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä eikä muutakaan sosiaalihuollon tehtävissä toimiessaan tietoonsa saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa tietoja asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään (16 ). Jos asiakkaan suostumusta ei voida saada tai jos asiakas tai hänen laillinen edustajansa nimenomaisesti kieltää tiedon luovuttamisen, on sosiaalihuollon järjestäjällä ja toteuttajalla oikeus antaa asiakirjasta salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja, jotka ovat välttämättömiä: asiakkaan hoidon, huollon tai koulutuksen tarpeen selvittämiseksi hoidon, huollon tai koulutuksen järjestämiseksi hoidon, huollon tai koulutuksen toteuttamiseksi toimeentulon edellytysten turvaamiseksi. Edellytyksenä on aina (asiakaslaki 17 ), että asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa suostumusta tietojen luovuttamiseen on ensin pyydetty ja että tietoja saadaan antaa vain, 1. jos se, jota asiakirja koskee, on hoidon tai huollon ilmeisessä tarpeessa terveytensä, kehityksensä tai turvallisuuden vaarantumisen vuoksi eikä hoidon tai huollon tarvetta muutoin voida selvittää tai hoidon tai huollon toimenpiteitä toteuttaa, 2. jos tieto on tarpeen lapsen edun vuoksi,

11 Toimeentulotuen yleisohje (106) 3. jos tieto on tarpeen asiakkaan välttämättömien etujen ja oikeuksien turvaamiseksi, eikä asiakkaalla itsellään ole edellytyksiä arvioida asian merkitystä. Sosiaalihuollon järjestäjä tai toteuttaja saa, jos se on välttämätöntä lapsen edun tai erittäin tärkeää yleisen tai yksityisen edun vuoksi, antaa tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta asiakkaan tai tämän laillisen edustajan suostumuksesta riippumatta tuomioistuimelle tai muulle viranomaiselle sellaisessa asiassa, jossa sosiaalihuollon viranomaiselle on laissa säädetty oikeus tai velvollisuus panna asia vireille tai osallistua vireillä olevan asian käsittelyyn tai osallistua vireillä olevan asian toimeenpanoon antamalla lausunto tai selvitys taikka muulla vastaavalla tavalla. Tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta saa antaa myös sosiaalietuuksia käsittelevälle viranomaiselle tai laitokselle etuutta koskevan väärinkäytöksen selvittämiseksi, jos väärinkäytöstä on perusteltua syytä epäillä (asiakaslaki 18 ). Säännös mahdollistaa sosiaalihuollon viranomaisen oma-aloitteisen tiedon luovuttamisen toiselle sosiaalihuollon viranomaiselle tai muullekin viranomaiselle sekä esimerkiksi Kansaneläkelaitokselle, mikäli jotain sosiaalihuollon etuutta myöntäessään sosiaalihuollon viranomainen havaitsee, että asiakas on mahdollisesti syyllistynyt tämän toisen viranomaisen tai laitoksen myöntämän etuuden väärinkäyttämiseen. Säännös ei merkitse velvollisuutta ilmoituksen tekemiseen. Harkinta on tiedon luovuttavalla taholla. Lähtökohta tulisi olla se, että väärinkäytöksiin puututaan riittävän tehokkaasti. Asianmukaista kuitenkin on, että asiakasta ensisijaisesti itse ohjataan selvittämään toisessa viranomaisessa tai laitoksessa mahdollinen väärinkäytöksensä. Säännös ei sanamuotonsa mukaan oikeuta ilmoittamaan toiselle viranomaiselle tai laitokselle mahdollisesta väärinkäytöksestä, mikäli kyse on palvelusta. Salassapitovelvollisuus ei estä asian ilmaisemista sille, jolla on lailla säädetty oikeus saada asiasta tieto. Tarkempi ohjeistus asiakasta koskevien tietojen julkisuudesta ja salassapidosta on pysyväisohjeessa: Asiakkaita koskevien tietojen salassapito, vaitiolovelvollisuus sekä tiedon antaminen ja saaminen (Hallinto ja kehittäminen, yleiset ohjeet ja periaatteet ) Asiakaslain 20 :n 1 momentissa mainitut valtion ja kunnan viranomaiset, eläkelaitokset, yhteisöt ja laitokset ym. ovat velvollisia pyynnöstä antamaan maksutta sosiaalihuollon viranomaisille näiden tehtävien hoitamiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Tietojen saanti rahalaitoksilta Asiakaslain 20 :n 2 momentin mukaan sosiaalihuollon viranomainen voi pyytää tietoja rahalaitokselta, jos sosiaalihuollon viranomainen ei

12 Toimeentulotuen yleisohje (106) saa riittäviä tietoja ja selvityksiä asiakkaalta itseltään tai 20 :n 1 momentissa mainituilta tahoilta ja jos on perusteltua syytä epäillä asiakkaan tai hänen laillisen edustajansa antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Edellytyksenä siis on, että tietoja ja selvityksiä on pyydetty asiakkaalta tai asiakaslain 20 :n 1 momentissa mainituilta tahoilta ja saadun tiedot ja selvitykset eivät ole vielä riittäviä tai niitä ei ole voitu saada, jotta vireillä oleva asia olisi voitu ratkaista. Näiden pyydettyjen tietojen ja selvitysten lisäksi sosiaalihuollon viranomaisella tulee olla objektiivisesti harkiten perusteltu syy tai aihe epäillä asiakkaan esittämien tietojen riittävyyttä - pelkkä epäily ei siis riitä. Esimerkki tilanteesta, jossa tietopyyntö voidaan esittää rahalaitokselle, on kun asiakkaan esittämät tiedot ja lain 20 :n 1 momentissa mainituilta tahoilta saadut tiedot ovat keskenään sillä tavoin ristiriidassa, että viranomaisella on säädöksen tarkoittamassa mielessä perusteltua syytä epäillä asiakkaan tietojen luotettavuutta. Tällöinkin asiakkaalle tulee varata asiakaslain 12 :n mukaisesti tilaisuus tutustua muualta hankittuihin tietoihin ja antaa asiassa vielä tarpeellista lisäselvitystä. Mikäli sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja päätyy pyytämään tietoja rahalaitokselta, on asiasta tehtävä kirjallinen päätös ja annettava se tiedoksi sekä asiakkaalle että rahalaitokselle. Päätöksen on oikeutettu tekemään johtava sosiaalityöntekijä. Asiakkaalla on päätöksestä muutoksenhakuoikeus. Pyyntöä ei saa esittää rahalaitokselle ennen kuin päätös on lainvoimainen, eli ennen kuin muutoksenhakuaika tai valitusaika on kulunut umpeen tai viime kädessä vasta korkeimman hallintooikeuden päätöksen jälkeen. Sosnetin pysyväisohjeissa on kuntaliiton ohjeistus ja lomake, jolla rahalaitokselle voi tehdä tiedustelun. Ohjeet sisältävät myös luettelon rahalaitosten osoitteista, jonne tiedustelut toimitetaan. Suomen kuntaliiton tiedote 3/2001 Perusturvan tosiasioita sivut 9-13, 85;11396;127544;119344;119348; Päivitetty lista pankkien yhteystiedoista on yleisohjeen liitteenä 2. Rahalaitostiedustelu tunnus Sosnet > Lomakkeet > Sosiaaliviraston omat lomakkeet > Aikuisten palvelujen lomakkeet > Rahalaitostiedustelu tai

13 Toimeentulotuen yleisohje (106) 1.5. Toimeentulotuen takaisinperintä Toimeentulotuen takaisinperinnän perusteista on säädetty toimeentulotukilain 20 :ssä. Päätös toimeentulotuen takaisinperinnästä on tehtävä samanaikaisesti kuin päätös toimeentulotuen myöntämisestä. Ennen toimeentulotukipäätöksen tekemistä tulee tarkistaa hakijan olosuhteet, tulot ja menot. Mikäli asiakas ilmoittaa olevansa vailla tuloja, kartoitetaan asiakkaan oikeudet ensisijaisiin etuuksiin. Mikäli ensisijaiset etuudet eivät ole vireillä, asiakasta neuvotaan ja ohjataan hakemaan niitä. Etuuden vireille tuloa on syytä seurata sähköisten yhteyksien avulla (Kelan soky-järjestelmä) tai tarkistaa muutoin ensisijaisten etuuksien maksajilta, onko ensisijaisen etuuden hakemus vireillä Kelassa, työttömyyskassassa tai eläkelaitoksessa. Kun asiakas täyttää toimeentulotukihakemusta ja siihen liittyviä tulo- ja varallisuustietojaan, asiakkaalle on syytä korostaa hänen antamansa vakuutuksen merkitystä ja velvollisuutta ilmoittaa kaikista olosuhteissaan tapahtuneista ja tapahtuvista muutoksista. (TOTUL 17 2 mom.) Asiakkaalle on myös tarvittaessa kerrottava, että väärien tai erehdyttävien tietojen antaminen ja tulojen/ varallisuuden salaaminen toimeentulotukea haettaessa saattaa johtaa takaisinperintämenettelyyn. Toimeentulotuen takaisinperintä kirjataan asiakastietojärjestelmän PE- TI-näytölle, jolle kirjataan sekä toimeentulotukilain pykälä (TOTUL 20 tai 23 ), johon perintä perustuu että perittävä etuus ja sen koodi. Myönnetyn toimeentulotuen takaisinperinnän perusteet ovat seuraavat: 1. Omaisuus, tulo tai vara, joka ei ole tuensaajan käytössä (TOTUL 20 1 mom 1. kohta ) Jos tuen saajalla on tuloja tai varoja tai oikeus elatusta turvaavaan etuuteen, mutta tulot, varat tai etuus eivät ole tukea myönnettäessä hänen määrättävinään tai hän ei muusta syystä voi niitä silloin käyttää. Esimerkiksi asiakkaalla voi olla omistuksessaan (kokonaan tai osittain) kesämökki, maatila, osuus jakamattomasta kuolinpesästä tai muuta kiinteää omaisuutta. PETI-näytölle merkitään tieto, mistä peritään ja muistiinpanonäytölle yksilöidään tarkemmin omaisuuden tai varallisuuden laatu. Päätöstä ei tule tehdä "varmuuden vuoksi" ilman tarkistettua tietoa varallisuuden laadusta ja olemassaolosta. 2. Takaisinperintä odotettavissa olevasta etuudesta (TOTUL 23 ) Kun jonkin lakisääteisen etuuden kuten asumistuen tai eläkkeen, elatusavun, avustuksen tai muun jatkuvan tai kertaluontoisen tulon saaminen viivästyy, perintäpäätös tehdään TOTUL 23 :n perus-