ENERGIATALON SUUNNITTELU

Transkriptio

1 1 N O L L A ENERGIATALON SUUNNITTELU K I L P A I L U

2 N O L L A ENERGIATALON SUUNNITTELU K I L P A I L U by

3 S I S Ä L T Ö Esipuhe 6 Kimmo Huttunen, Kehityspäällikko, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy ISOVER, kilpailun palkintolautakunnan puheenjohtaja Lunastus 0nergy 24 Juha Kähkönen, Arkkitehti, Samuli Ellä, Rak. ark. VTT:n puheenvuoro 8 Jyri Nieminen, Asiakaspäällikkö, VTT, palkintolautakunnan asiantuntija Lunastus SOLROS 28 Virve Väisänen, Arkkitehti SAFA, Riikka Kuittinen, Arkkitehti SAFA Kilpailun esittely 10 Kilpailun tarkoitus ja palkintolautakunnan jäsenten arvioita kilpailun tuloksista 1. Palkinto BLOK 12 Olli Metso, Ark. yo ja Tiina Antinoja, Arkkitehti 2. Palkinto - FOTOSYNTEESI 16 Emma Johansson, Ark.yo, Heikki Riitahuhta, Arkkitehti SAFA, Kerttu Loukusa, Ark. yo, Mikko Jakonen, Arkkitehti SAFA, Willem Anne van Bolderen, Arkkitehti SAFA Energia-asiantuntija: Jouni Koivula, Pistoke RES Oy Avustajat: Helena Tasa, Ark. yo ja Sampsa Palva, Arkkitehti SAFA Kunniamaininta HYVINKÄÄN KOETALO 32 Taneli Heikkilä, Ark. yo, Johannes Jutila Ark. yo Asiantuntija: Antti Koivula, Rak.ins., Ark. yo Kunniamaininta KEKO 36 Sami Vikström, Arkkitehti SAFA, Johan Lärka, Ark yo Kunniamaininta SOPU-TALO 40 Matti Tapaninen, Arkkitehti SAFA 3. Palkinto KANTO 20 Sami Vikström, Arkkitehti SAFA, Johan Lärka, Ark. yo 4 5

4 Kunniamaininta LOHKO 44 Riku Rönkä, Arkkitehti SAFA, Katri Rönkä, Arkkitehti SAFA Kunniamaininta RATI 48 Juha Mäki-Jyllilä, Arkkitehti, SAFA, Asmo Jaaksi, Arkkitehti, SAFA, Teemu Kurkela, Arkkitehti SAFA, Samuli Miettinen, Arkkitehti SAFA Avustajat: Marko Pulli, Arkkitehti SAFA, Christopher Delany, Arkkitehti SAFA, Katariina Hakala, sisustussuunnittelu, Thomas Miyauchi, Ark. yo Eristeet ja ympäristö 52 Esimerkkejä ISOVERin toiminnasta energiatehokkaiden lämmöneristeiden kehittämisen, asumismukavuuden ja ympäristönsuojelun edistämisessä

5 E S I P U H E K I M M O H U T T U N E N 6 7 Energiatehokas tervehdys! (jos aloit miettiä mikä se sellainen on niin lue teksti loppuun) Keskustelu nollaenergiataloista ja siitä mitä nollaenergia oikein tarkoittaa, on lisääntynyt, kun rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD hyväksyttiin toukokuussa 2010 uudistetussa muodossaan. Suurin osa suomalaisista, tai edes rakennusalan ammattilaisista, ei tiedä kyseisen direktiivin olemassaolosta saatikka sisällöstä juuri mitään. Kyse on kuitenkin dokumentista, jonka sisältö vaikuttaa lähitulevaisuuden rakentamiseen ja sen kehittymiseen koko Euroopassa kenties enemmän, kuin mikään muu yksittäinen tekijä. Tässä julkilausumassa määritellään EU:n keskipitkän aikavälin tavoitteet rakennusten energiatehokkuudelle ja mainitaan myös ns. lähes nollaenergiatalo, joka on asetettu kaikkien uudisrakennusten vaatimustasoksi lähtien vajaan yhdeksän vuoden kuluttua siis. Julkisten rakennusten osalta takaraja on jo kaksi vuotta aiemmin eli En lähde suomentamaan sen paremmin lähes nollaenergia-, kuin nettonollaenergiatalonkaan käsitettä tässä, koska Jyri Nieminen tekee sen ansiokkaasti seuraavalla aukeamalla. Mielenkiintoisempaa ehkä on kuulla miksi ISOVER halusi järjestää yleisen arkkitehtuurikilpailun tämän teeman ympärille ja rakentaa voittajatyön pohjalta todellisen nollaenergiatalon Hyvinkään asuntomessuille 2013.

6 Olemme huomanneet, että matalaenergia-, passiivi- ja nollaenergiarakentamista kohtaan koetaan epäluuloa ja ehkä pelkoakin. Sama vähintäänkin varautunut suhtautuminen rakentamisen energiatehokkuutta kohtaan on havaittavissa niin suunnittelijakunnassa, työmailla, kuin yksittäisen omakotitalon rakentajan kanssa keskusteltaessa. Mistä tämä johtuu, ja mitä asialle olisi tehtävissä? Joku voisi tietysti kysyä, että miksi sille (epäluulolle) pitäisi tehdä jotain. Syy on se, että päätökset asian suhteen on jo tehty ja muutoksista syntyvät suurimmat hankaluudet aiheutuvat yleensä siitä, että päätösten toteuttamiseen jää liian vähän aikaa. Yhdeksän vuotta on rakentamisen ajanlaskussa olemattoman lyhyt aika ja sitä ei kannata käyttää asioista kinaamiseen ryhdytään siis sanoista tekoihin. Halusimme siis tähän projektiin lähtiessämme esimerkin voimalla näyttää, että nollaenergiarakentaminen ei ole millään tavoin teknisesti ylipääsemätön haaste, ei suunnittelun sen paremmin kuin toteutuksenkaan osalta. Siksi valjastimme kilpailuun mukaan mielestämme onnistuneen lopputuloksen kannalta oleellisimmat yhteistyökumppanit. Halusimme vaikuttaa siis suunnittelijakuntaan, mahdollisimman laajasti koko rakentamisen kenttään ja jopa tavalliseen kuluttajaan. Arkkitehtikilpailujen järjestämisen kannalta kokeneimman yhteistyökumppanin valinta ei ollut vaikeaa SAFA on tässä asiassa Suomessa suvereeni. Muiden rakentamisen kanssa työtään tekevien tavoittamiseksi katsoimme parhaaksi mediaksi Rakennuslehden, joka otettiin myös yhteistyötahoksi projektiin. Lisäksi tarvitsimme laskennallis-teknisen selkänojan ja vankimman osaamisen tällä osa-alueella tarjosi VTT. Halusimme myös tuoda nollaenergiarakentamisen ekologianäkökulman esiin mahdollisimman uskottavalla tavalla ja luonnollinen valinta tämän asian esiin tuomiseksi puolueettomasti oli monivuotinen yhteistyökumppanimme WWF. Lisäksi täytyy muistaa, että toteutunutta kohdetta käy katsomassa arviolta messukävijää, jotka ovat mitä suurimmassa määrin tavallisia kuluttajia, joskin usein jostain syystä rakentamiseen aktiivisemmin suuntautuneita sellaisia. Tiivistettynä motiivimme tämän projektin osalta on siis, ei enempää eikä vähempää, kuin yritys vaikuttaa energiatehokkaan rakentamisen asenneilmapiiriin Suomessa. Palatakseni vielä lyhyesti kirjoituksen alussa mainittuihin nollaenergiatalon erilaisiin määritelmiin, en malta olla huomauttamatta, että mikään edellä mainituista nollaenergiamääritelmistä ei ota kantaa rakennuksen ns. ekotehokkuuteen tai hiilijalanjälkeen. Rakennuksen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista n. 80 % aiheutuu kuitenkin käytön aikaisesta ympäristökuormituksesta, joka taas on suurimmaksi osaksi energiankulutusta joten voidaan sanoa, että nollaenergiatalo on merkittävä ympäristöteko itsessään ja ilman energiatehokkuutta ei voi olla ekotehokkuutta. Se energiatehokas tervehdys muuten on hymy se syntyy hyvin pienten kasvolihasten pienestä supistuksesta ja synnyttää usein vastaanottajassaan enemmän positiivista energiaa, kuin sen lähettäjältä on sen tuottamiseen vaadittu (plusenergiatervehdys ).

7 V T T : n P U H E E N V U O R O Nollaenergiatalolla tarkoitetaan taloa, jonka ostetun energian tarve on vuositasolla 0 kwh, eli rakennus tuottaa yhtä paljon energiaa kuin se kuluttaa ulkopuolista energiaa vuodessa. Koska rakennuksessa tapahtuva energian tuotanto tapahtuu eri aikaan kuin sen käyttö, tarvitaan joko energiavarastoja tai energian syöttömahdollisuus takaisin verkostoihin. Nettonollaenergiatalossa tuotettavia uusiutuvia energioita ovat aurinkolämpö- ja sähkö, tuulisähkö ja maalämpö ja -kylmä. Myös polttopuu on uusiutuvan energian lähde, mutta nettonollaenergiatalossa se on ostettava polttoaine. Nettonollaenergiatalon energiataseessa ostoenergian eli esimerkiksi polttopuilla tuotetun energian, verkosta ostetun sähkön tai kaukolämmön käyttöä vastaava määrä energiaa on tuotettava uusiutuvana energiana. Koska aurinkosähkön tai tuulisähkön tuotantomahdollisuudet pientalossa ovat rajalliset, nettonollaenergiatalon perusratkaisu on hyvin energiatehokas talo. Rakennuksissa tapahtuva aurinkolämmön ja -sähkön tuotanto ja energian käyttö tapahtuvat suurelta osin eri aikaan. Aurinkolämpö voidaan varastoida, mutta sähköntuotannossa energian syöttäminen lähiverkkoon tai -taloihin on otettava ratkaisuissa huomioon. Optimitilanteessa rakennus ei tarvitse ulkopuolista energiaa, eli talo on energian suhteen omavarainen. Nettonollaenergiatalon tilojen lämmittämisen ja jäähdyttämisen energiantarpeen pienentämisen tulee perustua passiivisiin keinoihin, kuten ulkovaipan hyvään lämmöneristystasoon ja ilmanpitävyyteen, ikkunoiden ominaisuuksiin ja varjostukseen, aukotuksen huolelliseen suunnitteluun auringon passii- 8 9 J Y R I N I E M I N E N

8 visen lämpökuorman hyödyntämisen ja samalla jäähdytystarpeen pienentämisen kannalta. Jäähdytystarpeen pienentämisen kannalta oleellisimmat tekijät ovat juuri ikkuna-aukkojen suuntaus ja koko sekä varjostus mutta myös rakennuksen sisäisten kuormien hallinta (tulisija, sähkölaitteet, valaisimet, ihmisten määrä). Rakennuksen ikkunoiden lämmönläpäisykerroin on pieni, mikä samalla tarkoittaa, että sen auringon säteilynläpäisy on tavanomaista ikkunaa pienempi. Vaikka ikkunoiden auringon säteilynläpäisy on jo ikkunan ominaisuuksien johdosta pienentynyt, auringon lämpökuorman pienentäminen kesäajan varjostuksella on tarpeen. Ilmanvaihto on tyypillisesti suurin yksittäinen lämpöhäviöiden lähde. Koneellinen tulo-poistoilmanvaihto varustettuna poistoilman lämmön talteenotolla on siksi nettonollaenergiatalon perusratkaisuja. Järjestelmän hyötysuhde mitattuna säästetyn lämpöenergian suhteena käytettyyn sähköenergiaan on suurempi kuin parhaiden lämpöpumppujen lämpökerroin. Energiatehokkaan ilmanvaihtojärjestelmän toteuttaminen edellyttää, että raitisilma- ja jäteilmakanavia lukuun ottamatta järjestelmä sijaitsee kokonaisuudessaan ulkovaipan ilmansulkukerroksen ja lämmöneristyksen sisäpuolella. Jotta korkea hyötysuhde saavutetaan, järjestelmän mitoitus perustuu riittävän avariin kanaviin ja ilmanvaihtokoneen mitoittamiseen siten, että sen ominaissähkön käyttö on mahdollisimman pieni. Periaatteessa nettonollaenergiatalon tulisi olla toiminnoiltaan niin yksinkertainen, että taloautomaatiojärjestelmiä ei tarvita. Pienen energiantarpeen talossa, myös kevytrakenteisessa talossa, rakennuksen sisäolosuhteet pyrkivät seuraamaan ulkoilman lämpötilan muutoksia tavanomaiseen taloon verrattuna pidemmällä viiveellä. Sisäolosuhteiden hallintaan tarkoitettujen ohjaus- ja säätöjärjestelmien tulee ottaa huomioon viive. Tällä vältetään rakennuksen päällekkäinen lämmitys ja jäähdytys. Energian käytön ja tuotannon johdosta säädön älykkyyden tarve lisääntyy. Nettonollaenergiatavoitteen saavuttaminen edellyttää rakennuksen kokonaisvaltaista suunnittelua siten, että energiankäyttöä voidaan pienentää kaikilla osaalueilla, tilojen ja veden lämmityksessä sekä valaistuksen, kuluttajalaitteiden ja talotekniikan sähkön käytössä. Kokonaisratkaisun kehittäminen on tärkeää, koska asumisen vaatimukset tulee ottaa huomioon ensisijaisina suunnittelun lähtökohtina.

9 K I L P A I L U N E S I T T E L Y Kilpailun palkintolautakunta: Kehityspäällikkö Kimmo Huttunen, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, puheenjohtaja, Toimituspäällikkö Heikki Heikkonen, Rakennuslehti, Ohjelmapäällikkö Jussi Nikula, WWF, Arkkitehti Mika Ahonen, Hyvinkään kaupunki, Arkkitehti Jyri Tiensuu, sihteeri, Arkkitehti Bruno Erat ja Arkkitehti Jaakko Keppo. Palkintolautakunnan asiantuntijana toimi Asiakaspäällikkö Jyri Nieminen, VTT Kilpailun taso oli korkea. Huonoja ehdotuksia ei juurikaan tullut, sen sijaan saatiin laaja paletti mielenkiintoisia, uudella tavalla ajateltuja nollaenergiapientaloja. Kilpailun tulos osoittaa, että on mahdollista toteuttaa arkkitehtonisesti korkeatasoisia, erittäin energiatehokkaita pientaloja, jotka pystyvät kohtuullisella teknisellä varustuksella tuottamaan itse tarvitsemansa energian, arkkitehti Bruno Erat kiteyttää kilpailun tuloksia. Kovatasoinen kilpailu osoitti myös sen, että energiatehokkuus ja ilmastonmuutosasiat kiinnostavat arkkitehtejä eikä energiansäästömääräyksiä koeta suunnittelua rajoittavana tekijänä, toimituspäällikkö Heikki Heikkonen jatkaa.

10 Kilpailu lyhyesti Nyt pidetyn, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n järjestämän, suunnittelukilpailun tarkoituksena oli löytää nollaenergiarakentamisen haasteisiin vastaava arkkitehtonisesti ja asuinlaadultaan korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen pientaloratkaisu, joka tullaan toteuttamaan Hyvinkään Asuntomessuilla Tavoitteena oli luoda nollaenergiapientalosta esimerkin omainen, arkkitehtonisesti korkeatasoinen ja taloudellisesti toteuttamiskelpoinen kokonaisuus. Rakennuksen arkkitehtuurissa ja tilaratkaisuissa tuli ottaa huomioon kustannustehokkuus osana ympäristöystävällisyyttä, -mukavuudesta ja terveellisyydestä tinkimättä. Kilpailussa haettiin myös kansainvälisesti puhuttelevaa ja omaleimaista suomalaisen arkkitehtuurin vastausta maailmalaajuisiin ympäristökysymyksiin. Kilpailu oli yleinen arkkitehtuurikilpailu ja avoin kaikille Euroopan Unionin ja sen hankintalainsäädännön piiriin kuuluvien maiden kansalaisille. Kaikkiaan kilpailuun saapui 81 suunnitteluryhmän ehdotus. Kilpailuaika oli Palkintolautakunta aloitti arvostelutyön marraskuussa 2011 ja ratkaisi kilpailun Tulokset julkistettiin Parhaimmat työt olivat hyvin kokonaisvaltaisia: ei ollut pelkästään ratkaistu hyvää omakotitaloarkkitehtuuria ja nollaenergiaratkaisuja erikseen, vaan eräät nollaenergiatavoitteen saavuttamiseksi tehdyt ratkaisut oli tuotu erottamattomaksi osaksi arkkitehtonista ilmaisua. On näytetty, että nettonollaenergiapientalo voi olla arkkitehtoniselta ilmeeltään hyvinkin vivahteikas ja luoda asumiselämyksiä, arkkitehti Mika Ahonen Hyvinkään kaupungista toteaa. Nollaenergiatalo on ensimmäinen valtavirtaan tunkeva konsepti, joka oikeasti asettaa ekologiset rajat. Nollaenergiatalohan huomioi ainoastaan energian, siksi se ei ole riittävän kokonaisvaltainen, mutta energianäkökulmasta se on loistava periaate - ja vieläpä toteutettavissa fiksusti ja kustannuksiltaan järkevästi. Tuota vuodessa yhtä paljon kuin kulutat -konsepti tuo rakennuksen suunnitteluun kokonaisvaltaisen otteen, jossa missään energiakokonaisuuteen liittyvällä osa-alueella ei ole mahdollista fuskata, arvioi ohjelmapäällikkö Jussi Nikula. Rakennusten osuus on noin 40 % kaikesta Suomen energiankäytöstä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on keskeinen osa ilmastoratkaisua. Rakennusten energiatehokkuuden ja hajautetun uusiutuvan energiantuotannon hienosti yhdistävä nollaenergiakonsepti oli tehtävänannon lähtökohta ja parhaat työt edustavat sitä kerrassaan oivallisesti. Kilpailussa esitetyt työt kertovat, että monet arkkitehdit ottavat ilmastomuutoksen lieventämisen vaatimukset vakavasti. He haluavat kehittää valmiuksiaan osallistua talkoisiin. Tähän asti on Suomessa ollut valitettavan vähän mahdollisuuksia suunnitella aidosti kestävän kehityksen mukaisia asuntoja. Toivon, että tämä kilpailu on yksi monista tarpeellisista avauksista tähän suuntaan. Palkitut työt osoittavat, että energiatehokkuustavoitteet eivät ole este luoville, korkeatasoisille asuintaloratkaisuille, arkkitehti Bruno Erat toteaa. Kilpailu osoitti, että voimme rakentaa energiatehokkuuden nimissä kuutioita monimuotoisempia taloja. Talotekniikkaan on kuitenkin pakko ruveta paneutumaan. Matalaenergiarakentamisessa arkkitehtuurin, rakennesuunnittelun ja talotekniikan täytyy nivoutua toisiinsa aukottomasti, jotta rakennuksista saadaan toimivia. Tämä antaa myös mahdollisuuden nostaa talotekniikan esille vahvemmin sen sijaan että sen piilottaisi rakenteiden sisään. Talotekniikka voi toimia myös sisustuselementtinä, Heikki Heikkonen tiivistää.

11 1. PALKINTO BLOK A R K K I T E H T I Olli Metso, Ark. yo Tiina Antinoja, Arkkitehti SAFA T I L A Huoneistoala: 152 m 2 (1. krs: 86,5 m 2 2. krs: 65,5 m 2 ) Kerrosala: 195 m 2 (1. krs: 106,5 m 2 2. krs: 88 m 2 ) Rakennusoikeudellinen kerrosala: 170 m 2 (1. krs: 95 m 2 2. krs: 75 m 2 ) Tilavuus: 630 m 3 E N E R G I A Lämmin tilavuus: 844 m 3 Vaipan ala: 569 m 2 Vaipan pinta-alan suhde tilavuuteen: 0,67 Tilaratkaisu on harkittu ja molemmissa kerroksissa hyvin toimiva. Tilasommitelma on avara ja kaunis. Ikkunapinta-ala on 25% kerrosalasta b l o k julkisivu pohjoiseen julkisivu itään julkisivu länteen julkisivu etelään 1:100

12 Arkkitehtoninen ajatus Rakennuksen arkkitehtuuri ja ekologisuus kulkevat käsi kädessä. Tavoitteena on ollut rakennus, joka on tilalliselta luonteeltaan avoin, ja jossa on erilaisia tiloja ja niiden sarjoja. Ekologisuuden kannalta on ollut tarkoituksenmukaista tehdä rakennuksen lämpimästä massasta kompakti. Arkkitehtuurin pääajatuksena on ollut sijoittaa elämiselle tarpeelliset tilat laatikoihin ja latoa laatikot limittäin. Laatikoiden väliin jäävä tila on liikkumista ja oleskelua varten. Jako suljettujen laatikoiden ja avointen väliin jäävien tilojen välilä on selkeä. Rakennus on yleisilmeeltään kivitalolle luonteenomaisen jykevä ja jämpti. Se huomioi tontin hienoudet ja luo sille läpikuljettavuutta. Tontille saavutaan sisääntulopihan kautta. Sisääntulopihalta on yhteys huoltopihalle, puutarhaan ja itse rakennukseen. Ulko-ovelta näkee talon läpi terassille ja oleskelupihalle. Talon ytimestä on näkymä neljään suuntaan. Terassi jatkaa visuaalisesti ja Tavoitteena on ollut luoda rakennus, joka on ennen kaikkea tilallisesti mielenkiintoinen, ympäristön huomioiva, asuttava ja tarpeen mukaan joustava koti perheelle, ja joka on toteutettavissa nollaenergiaperiaatteiden mukaan. toiminnallisesti olohuonetta. Alakerta on tarkoitettu yhdessä oloon. Yläkerta on yksityisempi ja suljetumpi. Yläkerran aula on yhteydessä ensimmäiseen kerrokseen.

13 BLOK Portaan ikkunasta avautuu hieno näkymä alueen raitille. Materiaalit tukevat laatikkoajatusta. Kiviaineinen rapattu julkisivu- - saapuminen - näkymät raitille ja luontoon - kompakti massa pinta jatkuu sisälle. Laatikoiden sisäpinnat ovat lämmintä puuta kontrastina koville kiviseinille, samoin lattiat ja alakatot. Pihan materiaalit ja muotoilu muuttuvat kadulta pihalle mentäessä vaiheittain rakennetusta ja kivisestä orgaanisempaan ja luonnollisempaan. - elämiselle tarpeelliset toiminnot - tilantarve - tilojen sijoittuminen - tilallinen mielenkiinto - kompakti massa Rakennustapa Rakennus on suunniteltu toteutettavaksi paikalla rakentaen. Rakenteelliset ratkaisut ovat yksinkertaisia. Rakennuksen hienous syntyy tilojen, pintamateriaalien ja arkkitehtonisten yksityis- - viihtyisät ulkotilat - eläminen koko tontin alalla - hyötykasvit ja kasviston luoma suoja auringolta ja katseilta - tilojen sijoittuminen - eläminen tilojen välissä - vaihtuvat tilat - avautuvat näkymät - rakennettu ekologia - aurinkosähkö, maalämpö, aurinkosuojat kohtien synteesinä. Rakennus on myöhemmin laajennettavissa yläkerrassa esim. parvekkeelle tai välipohjan aukon päälle. Autotalliratkaisu mahdollistaa erillisen työtilan kodin yhteydessä. Pihalle on osoitettu myös paikka mahdolliselle lisärakennukselle ja kasvihuoneelle. Periaatteessa rakennuksen perusidea, limittäin ladotut laatikot, mahdollistaisi myös rakentamisen tilaele menteistä. Ekologisuus Rakennuksen ekologisuus on yhdistelmä high- ja low-tech -ratkaisuja. Perustan ekologisuudelle luo rakennuksen lämmitettävän massan kompaktius. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä

14 pohjapiirros 1.krs 1:100 pohjapiirros 1.krs Tavoitteena on ollut ympäristön huomioiva tettavissa nollaenergi Arkkitehtoninen ajatu Rakennuksen arkkiteh joka on tilalliselta luon kannalta on ollut tar Arkkitehtuurin pääaja laatikot limittäin. Laat laatikoiden ja avointe talolle luonteenomais vuutta. Tontille saavu puutarhaan ja itse rak ytimestä on näkymä n ta. Alakerta on tarkoi on yhteydessä ensim raitille. Materiaalit tuke tikoiden sisäpinnat ov Pihan materiaalit ja m kivisestä orgaanisemp Rakennustapa Rakennus on suunnite sinkertaisia. Rakennuk kohtien synteesinä. Ra tai välipohjan aukon pohjapiirros 2.krs koostuu maalämmöstä ja suuresta varaavasta tulisijasta. Tulisija sijaitsee etelän puolen ikkunoiden läheisyydessä välipohjan aukon kohdalla. Lämmitettäessä lämpö leviää tasaisesti molempiin kerroksiin. Ikkunoiden vieressä se myös varaa ulkoa säteilevää lämpöä itseensä. Suuri varaava massa tasaa lämpötilojen vaihtelua. Rakennuksen liiallinen lämpeneminen kesäaikaan on estetty rakenteellisin suojin. Etelän puolen suuria ikkunoita varjostaa piharakennus, muissa ikkunoissa on avattavat luukut. Avattuina ne luovat varjostavan lipan ikkunan ylle ja suljettuina peittävät sen kokonaan. Ikkunat ovat nelilasisia ja niissä on katkaistut karmit. Lasien väliin voidaan asentaa hyllyjä kasveille ja koristeille. Esimerkiksi keittiön läheisyydessä niissä voidaan kasvattaa yrttejä. Rakennus tuottaa sähköä katolla sijaitsevilla aurinkopaneeleilla. Katolle satava vesi säilötään ja sitä käytetään mm. kasvimaan ja marjapensaiden kasteluun. Suurin osa tontin hulevesistä johdetaan pihan puolella sijaitsevaan imeytysaltaaseen. Koko tontti on hyötykäytössä. Talous- ja oleskelupihojen lisäksi tontilla on kasvimaa ja puutarha, jossa on hyötykasveja, esim. omenapuita ja marjapensaita.

15 2. PALKINTO FOTOSYNTEESI A R K K I T E H T I Emma Johansson, Ark. yo, Heikki Riitahuhta, Arkkitehti SAFA, Kerttu Loukusa, Ark. yo, Mikko Jakonen, Arkkitehti SAFA, Willem Anne van Bolderen, Arkkitehti SAFA fotosynteesi 1 Jouni Koivula, Pistoke RES Oy Helena Tasa, Ark. yo, Sampsa Palva, Arkkitehti SAFA T I L A Huoneistoala: 129 m 2 Kerrosala (250 seinärakenne): 159 m 2 Tilavuus (lämmitettävä tila): 610 m 3 (viherhuone ei mukana laskelmissa) E N E R G I A Maalämpöpumppu Aurinkopaneelit ja aurinkokeräimet rakennuksen energiatehokkuuden lisäksi on selvitetty asumisympäristön humaaniekologiset ulottuvuudet Kierrätetty punatiili 2. Luonnonkivimuuri 3. Lasi, kirkas 4. CLT, UV-suojaöljytty 5. Aurinkopaneeli 6. Kattotiili, punainen julkisivu itään julkisivu etelään julkisivu pohjoiseen julkisivu länteen julkisivu itään 1:200 julkisivu etelään 1:200 julkisivu pohjoiseen 1:200 julkisivu länteen 1:200 Julkisivumateriaalit: 1. Kierrätetty punatiili 2. Luonnonkivimuuri 3. Lasi, kirkas 4. CLT, UV-suojaöljytty 5. Aurinkopaneeli 6. Kattotiili, punainen

16 pääasiallinen alueella vaikuttava kylmä tuuli kylmä ilma virtaukset kesällä / syksyllä Huoneistoala 129m2 Kerrosala (250 seinärakenne) 159m2 Tilavuus (lämmitettävä tila) 610 m3 Viherhuone ei mukana laskelmissa Paloluokka P3 Ilmanvaihto luonnonmukainen (lämmöntalteenotto 0%) Ilmantiiviys (n/50) 1

17 FOTOSYNTEESI Sydänmuuri Rakennuksen tilat ryhmitetään massiivisen sydänmuurin ympärille. Muuri yhdistää tekniikan, tulipesät, hormistot ja vesivaraajat sekä toimii toiminallisesti tiloja rajaavana ja yhdistävänä elementtinä. Kasvihuone Rakennusta suojaa lasinen kasvihuone etelään ja länteen päin. Kasvihuone parantaa rakennuksen energiankulutusta huomattavati (talviaikaan n. 3 astetta) ja pidentää ja monimuotoistaa rakennuksen ja pihan käyttömahdollisuuksia. Kasvihuone on lisäksi erinomainen tapa lisätä perheen omavaraisuutta tuottamalla eettistä ja puhdasta ruokaa. CLT Runko Rakennuksen runko on ristiinlaminoitua suomalaista puuta, CLT:tä. CLT mahdollistaa nopean rakentamisen, selkeän ja yksinkertaisen kantavan rungon ja visuaalisesti hyvän lopputuloksen sisätilojen pinnoille. Samalla massiivinen runkorakenne toimii rakennuksen hiilinieluna. Tiilinen sadetakki Rakennuksen julkisivut pohjoiseen ja itään sekä rakennuksen katto rakennetaan kierrätetystä punatiilestä. Punatiili muurataan kalkkipitoisella laastilla joka mahdollistaa tiilen jatkokäytön myös tulevaisuudessa. Näin saadaan kokonaisuudessaan ulkovaipan päästöt minimoitua laastin ja lisäosien päästöihin ja koko rakenteen hiilijalanjälki pienenee. Rakennetyypit: US1 kierrätetty punatiili, 120mm ilmarako, 30mm tuulensuojakangas Isover Vegetal Insulation, amppueriste, 400mm CLT-runko, 150mm US2 CLT, 100mm, UV-suojaöljytty ilmarako, 30mm tuulensuojakangas Isover Vegetal Insulation, hamppueriste, 400mm CLT-runko, 150mm, lipeävalkaistu YP kierrätetty kattotiili, 30mm ilmarako, 100mm tuulensuojakangas Isover Vegetal Insulation, hamppueriste, 600mm CLT-runko, 170mm, lipeävalkaistu AP tuuletettu alapohja tuulensuojakangas Isover Vegetal Insulation, hamppueriste, 400mm koolaus, 50mm kipsilevy, 15mm pintabetoni, 80mm kierrätetty punatiili, 30mm VP prässätty savilaatta, 30mm pintabetoni, 70mm kipsilevy, 15mm koolaus, 50mm Isover Vegetal Insulation, hamppueriste, 200mm CLT-runko, 50mm, lipeävalkaistu Ulkoseinät 1 U-arvo 0,082, pinta-alat: 115 Ulkoseinät 2 U-arvo 0,081, pinta-alat: 106 Ikkunat U-arvo 0,75, pinta-alat: pohjoinen 1,4, itä 1,7, etelä 4,4, länsi 19,5 Ulko-ovet U-arvo 0,8, pinta-alat: pohjoinen 5,8m 2, etelä 7,4 Katto U-arvo 0,059, pinta-alat: 142,5m 2 Alapohja (ulkoilmaan rajoittuva) U-arvo 0,093, pinta-ala 109m 2 ensimmäinen kerros toinen kerros

18 Yhteisöllisyydellä elämänlaatua Jakamalla naapureiden kanssa ruohonleikkurit, trimmerit ja moottorisahat voi säästää pitkän pennin ja saada suuremman hyödyn harvoin käytetyistä laitteista. Jakamalla kyydin keskustaan tai viemällä koko naapuriston lapset kerhoon vuorotellen säästää kaikkien aikaa ja samalla päästöt vähenevät. Olisiko alueelle ollut järkevää miettiä CHP-laitosta tai pientä biopolttolaitosta? Voisiko jossakin olla yhteiset laadukkaat puiset keinut sen sijan että kaikki ostavat pienet metalliset keinut? Yhteisöllisillä ideoilla ja pienillä teoilla naapurit tutustuvat toisiinsa ja sitoutuvuus paikkaan ja samalla paikan luontoon paranee. + kesä - talvi = 0 Sähkö Aurinkopaneelit syöttävät sähköverkkoon kesä-aikaan ylijäävän sähkön. Talvella käyttösähkö ja maalämpökoneen vaatima sähkö otetaan verkosta. Sähköntuoton suuruus kesän, kevään ja alkusyksyn aikana on sama kuin rakennuksen vaatiman lämmitysenergian suuruus koko vuoden aikana. Vesi Puhdas vesi tulee tulevaisuudessa olemaan yksi arvokkaimmista luonnonvaroista. Suihkujen harmaa vesi säilötään sydänmuurissa ja käytetään uudelleen wc pönttöjen huuhteluun. Vedenkulutusta mittaavat mittarit sijoitetaan jokaisen pesutilan yhteyteen helposti luettavaan paikkaan. Kaikkiin hanoihin ja suihkuihin liitetään virtauksenrajoittimet jotka vähentävät jopa 50% vedenkulutuksesta. Hulevedet ohjataan pieneen kaivoon josta ne ovat käytettävissä kasteluvetenä. Kaivo sijoitetaan viherhuoneeseen jossa vesi toimii lämpötilaeroja tasaavana tekijänä. fotosynt Ruoka Viherhuone on osa rakennuksen energiantehokkuutta mutta myös oleellinen sosiaalinen tekijä. Perhe voi kasvattaa osan ruoastaan itse puhtaasti, eettisesti ja lähellä. Yrittitarha aivan keittiön oven ulkopuolella ja tomaatit kasvamassa olohuoneen jatkeena olevassa viherosassa rakennuksen päädyssä. to - pe - ma - ti - ke - Työn ja asumisen yhdistäminen Asumisen päästöt 40% kokonaispäästöistä ja henkilöliikenteen työ ja palvelumatkojen päästöt ovat 8% Suomen kokonaispäästöistä. Mitä jos rakennuksen mahdollinen sivuasunto olisi toimistotila mistä korttelin asukkaat voisivat vuokrata pöydän? Samalla korttelin sosiaalinen yhteisöllisyys lisääntyisi ja naapurit hyötyisivät suuremmasta kontaktiverkostosta. Jos kaikki Suomen työssäkäyvät kansalaiset tekisivät 2 päivää viikossa töitä kotoa vähenisivät Suomen kokonaispäästöt 3,5% kertaheitolla. Elämäntavat Varsinainen ekologisuus syntyy jokapäiväisistä valinnoista. Otatko bussin töihin ja suositko lähituotettua luomuruokaa? Kierrätätkö jätteet ja käytätkö ostamasi ruoan? Säästätkö vettä miettimällä suihkussa käyttämääsi aikaa ja hyödynnätkö sadeveden? Laitatko valot pois lähdettyäsi huoneesta ja valitsetko vähän energiaa kuluttavia laitteita? Laitatko laitteet pois päältä etkä vain nukkumaan? Hyvä kestävän kehityksen mukainen rakennus auttaa asukastaan tekemään kestäviä ja helppoja päätöksiä. Rakennus on osa asukkaan sosiaalisesti, taloudellisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävää hyvää elämää. II -15 C I -19 C III II -15 C II -15 C II -15 C II -15 C III Pihalla on pieni peruna- tms. peltoalue. Jyrkän alamäen avulla pihalle saisi helposti sijoitettua maakellarin jolloin itsetuotettu ruoka säilyisi pitkään talvelle ilman sähkökuluja. Vyöhykkeisyys ja asumistilan rajoittaminen talvella ja eri elämän-tilanteissa Rakennus on suunniteltu siten että asumistilan voi rajata 4 eri tavalla eri elämäntilanteiden mukaan. Tämän lisäksi viherhuone on oleskelutilan jatketta kevät-kesä-syksy kaudella. Talvella lämmitettävä tila kannattaa olla mahdollisimman pieni neliö- ja kuutiomäärältään, koska mikään ei ole niin epäekologista kuin turha tila. Alakerta toimii selviytymiskerroksena. Rakennuksen energiaratkaisut Rakennuksessa yhdistetään tekniikka ja perinteinen tietotaito (hightech +lowtech) älyykkäällä ja luovalla tavalla. Nykypäiväinen tekniikka maalämmön ja aurinkopaneelien muodossa varmistaa lämmityksen ja sähköntuoton. Maalämpö yhdistetään sydänmuurissa sijaitsevaan vesivaraajaan joka puolestaan yhdistetään leiviuunin savupiippuvaraajaan. Vesi varastoi tuotetun lämmön ja sydänmuurin tiilinen massa toimii hitaana lämmön luovuttajana ympäröiviin tiloihin. Maalämpö ja savupiippuvaraaja yhdistetään matalalämpötilaiseen lattialämmitykseen. Suihkujen harmaavesi otetaan talteen sydänmuuriin ja käytetään wcpönttöjen huuhteluun ja muihin toissijaisiin tarkoituksiin. Sydänmuuri toimii näin harmaanveden lämmöntalteenottimena.

19 3. PALKINTO KANTO A R K K I T E H T I Sami Vikström, Arkkitehti SAFA (tekijänoikeuksien haltija) Johan Lärka, Ark. yo T I L A Huoneistoala: 162,5 m 2 Kerrosala: sauna 25m 2 + at 36 m 2 Kerrosala 250mm mukaan: sauna 25 m 2 + at 36 m 2 Bruttoala (lämpimät tilat): 219 m 2 Tilavuus: 814 m 3 E N E R G I A Vaipan pinta-alan suhde tilavuuteen: 496 / 814 = ~ 0,61 Ikkunapinta-ala on 15% kerrosalasta Tilat sylinterin sisällä on taitavasti ja tarkoituksenmukaisesti jäsennelty ALIT: O TU PUU Julkisivumateriaalit: 1. Rapattu harkko 2. Puuikkuna 3. Kuultomaalattu puu 4. Aurinkopaneli 2 3 UNAASEEN 1:100 julkisivu lounaaseen julkisivu itään JULKISIVU ITÄÄN 1:100 JULKISIVU POHJOISEEN 1:100 julkisivu pohjoiseen

20 3 tekniikalla sekä kolmikerrosrappauksella jo nykyään tuotannossa olevien kaarevamuotoisten eristeharkkojen/kevytsoraharkkojen avulla. Tähän mennessä niiden käyttökohteena ovat olleet lähinnä toissijaiset rakennusrunkoa ja AUTO- SUOJA I vaippaa monimutkaistavat erkkerit ja ulokkeet; tässä tapauksessa käyttötarkoitus on päinvastainen, mahdollisimman jatkuva julkisivupinta. II 179 Rakennuksen sijoitusmahdollisuudet erityyppisille tonteille ovat erittäin joustavat: talon TERASSI pyöreän pohjamudon voi kiertää aina optimaaliseen suuntaan valaistusolosuhteiden, näkymien ja topografian asettamien vaatimusten mukaan. Messualueella ympyrämuoto toimii PIHA- SAUNA+ VAR I 24 orientoitumista helpottavana näkymällisenä päätepisteenä Lounatuulentielle. Yläpohjarakenne, välipohja, väliseinät sekä alapohja ovat puurakenteiset. Koska sisätilat ja 14 Ratkaisu perustuu olemassaolevien teollisten tuotteiden ja luonnonmukaisten rakenteet noudattavat yhtenäistä suorakulmakoordinaatistoa, ei kaareva muoto juuri vaikeuta huoneiston kalustettavuutta. materiaalien yhteiskäyttöön tavalla, joka muodostaa kokonaisekologisen lopputuloksen. Kaareva muoto minimoi ulkovaipan ja poistaa lämpövuodon kannalta ongelmalliset kulmat. Ympyrämuoto saadaan aikaan yksinkertaisella muuraus-