Sotkamon kouluverkkoselvitys Lyyra plus Oy

Transkriptio

1 Sotkamon kouluverkkoselvitys 2009 Lyyra plus Oy

2 Sisältö 1. Johdanto Sotkamon alakoulujen nykytila Sotkamon alakoulujen oppilasennusteet Toimenpide ehdotukset Tuhkakylä Kontinjoki Leivola Pohjois Tipas Sapsokoski Tipasoja Sapsokoski Soidinvaara Muut toimenpiteet...14 Yhteenveto...17 Koulumatkat...17 Koulutilat...19 Opetuksen pedagoginen tarkastelu...20 Kouluverkkomuutosten kustannusvaikutusten arviointi, ja huoltajien toiveet lasten koulupaikasta mahdollisten muutosten jälkeen..20 Liitteet Kouluverkkoselvitys Kartta linja autoreiteistä 3. Kartat Pohjois Tipaksen, Sapsokosken, Tipasojan ja Tuhkakylän oppilaista 4. Pienten koulujen kuntoarviot 5. Kouluunottoalueiden asukasmäärät 6. Valtionosuuden laskeminen 7. Pedagoginen peilaus 8. Koulujen oppilasennusteet 9. Kouluverkkomuutosten kustannusvaikutusten arviointi, ja huoltajien toiveet lasten koulupaikasta mahdollisten muutosten jälkeen

3 3 1. Johdanto Sotkamon kouluverkosta on laadittu ansiokas suunnitelma vuonna 2007 (liite 1). Suunnitelman pohjalta Lyyra plus Oy on laatinut tämän kouluverkkoselvityksen keväällä Kyseiseen selvitykseen kuuluu kyläkoulujen ja Salmelan koulun Pedagoginen peilaus, jossa koulujen pedagogiikkaa on arvioitu mm. opetuksen suunnitteluun vaikuttavien seikkojen, opetusmenetelmällisten tekijöiden ja opettajuuden kannalta. Pedagoginen peilaus muodostaa lisäksi oman, tästä kouluverkkoselvityksestä erillisen kokonaisuuden. Sotkamon kouluverkkoa joudutaan tarkastelemaan oppilasmäärien vähenemisen ja kustannusten kasvamisen vuoksi. Sotkamon perusopetuksen käyttökustannukset olivat vuonna 2006 ilman yhteisiä kustannuksia 6051,40 euroa/oppilas. Kaksiopettajaisten koulujen kustannukset olivat 6690,23 euroa ja kolmiopettajaisten koulujen kustannukset 6013,85 oppilasta kohden. Kaksiopettajaisen koulun kustannukset ovat keskimäärin 10% korkeammat kuin kolmiopettajaisen koulun. Tämän lisäksi pienten koulujen taakkaa kasvattaa valtionosuusjärjestelmän muutos, jossa pienten koulujen korotus poistui vuoden 2006 alusta. Mikäli ennusteet pitävät paikkaansa, valtionosuuksien määrä tulee sivistyspalvelujen osalta vähenemään merkittävästi. Oppilasmäärien pudotessa ja kunnan taloudellisenkin tilanteen niin vaatiessa, Sotkamon kunnan kouluverkossa täytyy tehdä muutoksia. Nämä muutokset pyritään tekemään kuitenkin niin, että jokaisen oppilaan oikeus laadukkaaseen ja tasa arvoiseen perusopetukseen säilyy. Väistämättä joitakin kouluja jouduttanee lakkauttamaan, jolloin kyläyhteisön toiminnan vireydestä tulee huolehtia muulla tavoin. 2. Sotkamon alakoulujen nykytila Sotkamossa on kaksitoista koulua, joista yhdessätoista on luokat 1 6 (Kontinjoki, Leivola, Naapurinvaara, Pohjavaara, Pohjois Tipas, Salmela, Sapsokoski, Soidinvaara, Tipasoja, Tuhkakylä ja Vuokatti) ja yhdessä, Tenetin koulussa 7 9 luokat. Leivolan koulussa ja Vuokatin koulussa opettajia on kuusi, Kontinjoen, Naapurinvaaran, Pohjavaaran ja Soidinvaaran kouluissa opettajia on kussakin kolme ja Pohjois Tipaksen, Sapsokosken, Tipasojan ja Tuhkakylän kouluissa opettajia on kaksi. Pienimmät oppilasmäärät ovat lukuvuonna Sapsokosken (17), Tipasojan (16) ja Tuhkakylän(13) kouluilla.

4 3. Sotkamon alakoulujen oppilasennusteet 4 Luokat 1 6 OPPILASENNUSTE LUKUVUOSI YHT Taulukko 1. Sotkamon koulujen oppilasennuste luokittain (Tilaston pohjana lv , , lv , , lv väre vko 34/2009) Sotkamon koulujen oppilasmäärä luokilla vähenee ennustusten mukaan noin 17% vuoteen 2016 mennessä. Väheneminen ei tapahdu tasaisesti kaikilta alueilta, vaan prosentuaalisesti eniten oppilasmäärä vähenee viimeisimmän oppilastilaston mukaan (tilanne ) Soidinvaaran koulussa (40%), Kontinjoen koulussa(38%), Pohjois Tipaksen koulussa (38%) ja Sapsokosken koulussa (24%). Tuhkakylän koulun osalta tilanne on uhkaava jo tällä hetkellä pienen oppilasmäärän vuoksi. Kuten seuraavasta kuviosta ilmenee ekaluokkalaisten määrä vähenee vuoteen 2015 Sotkamon kaikissa kouluissa lukuun ottamatta Salmelan ja Vuokatin kouluja. Oppilasmäärän väheneminen koskettaa siis lähes kaikkia Sotkamon kunnan kouluja, jolloin kouluverkon uudelleenjärjestely ja yhteistyön tiivistäminen entisestään on koko kouluväen asia.

5 5 Kuvio 1. Ensimmäiselle luokalle tulevien oppilaiden määrän ero 2008 ja 2015 kouluittain. 4. Toimenpide ehdotukset Lähimmät toimenpiteet Sotkamon kouluverkossa koskevat Kontinjoen, Soidinvaaran, Tuhkakylän kouluja sekä itäisen alueen kouluja: Pohjois Tipaksen, Tipasojan ja Sapsokosken kouluja. 4.1 Tuhkakylä Kontinjoki Leivola Aiemmassa Sotkamon kouluverkkosuunnitelmassa ehdotetaan Tuhkakylän koulun lakkauttamista lukuvuoden alusta, ellei oppilasmäärä pysyvästi kohoa yli 20 oppilaan. Koulun oppilasmäärä näyttää ennusteiden mukaan pysyvän alle 20. Tuhkakylän koulun lakkautuessa, oppilaat voisivat siirtyä kokonaisuudessaan joko Leivolan koulun tai Kontinjoen koulun oppilaiksi. Tuhkakylän koulu on lähinnä Talvivaaran kaivosta sijaitseva koulu ja kaivoksen työpaikat eivät ole kasvattaneet oppilasmääriä tällä koululla mitenkään. Talvivaaran kaivosalue on ollut harvaanasuttua aluetta ja on ilmeistä ettei kaivoksen lähelle tule uutta asutusta vaan Talvivaaran henkilökunta käy työssä kauempaa. Tällä hetkellä Tuhkakylän oppilaalla on kyläkouluista pisin koulumatka, 39 kilometriä. Jos Tuhkakylän koululaiset sijoitetaan Leivolaan tulee pisin koulumatka olemaan 59 kilometriä, ja jos nämä oppilaat sijoitetaan Kontinjoelle tulee pisin koulumatka olemaan 57 kilometriä, mutta tällaiset koulumatkat tulevat vain muutamalle oppilaalle.

6 6 Kuvio 2. Tuhkakylän koulun oppilasennuste Taulukossa 2. näkyy Leivolan koulun oppilasmäärä luokittain Tuhkakylän kaikkien oppilaiden siirryttyä Leivolan koulun oppilaiksi. Leivolan koulussa toimii tälläkin hetkellä kuusi perusopetusryhmää, eikä Tuhkakylän koulun yhdistyminen toisi lisää opetusryhmiä. Ryhmäkoot kasvaisivat Leivolan koulussa näin jo kohtuullisen suuriksi. Etenkin lukuvuosina ensimmäisellä luokalla aloittavien määrä olisi alkuopetusryhmäksi suuri, jolloin tukitoimenpiteistä olisi huolehdittava tarkasti. LUKUVUOSI YHT. 1 6 lk Taulukko 2. Tuhkakylä yhdistyy kokonaisuudessaan Leivolaan. Yhteenlaskettu oppilasennuste luokittain. Taulukossa 3. Tuhkakylän kaikki oppilaat ovat yhdistetty kokonaisuudessaan Kontinjoen koulun oppilasmäärään, jolloin Kontinjoen koululle muodostuisi kolme, yhdysluokiksi oppilasmäärältään suurta luokkaa. LUKUVUOSI YHT. 0 6 lk Taulukko 3. Tuhkakylä yhdistyy kokonaisuudessaan Kontinjokeen. Yhteenlaskettu oppilasennuste luokittain.

7 7 Ehdotamme kuitenkin, että Tuhkakylän koulualueen oppilaat voisivat sijoittua sekä Leivolan kouluun että Kontinjoen kouluun riippuen perheen luontaisista kulkusuunnista. Tuhkakylän koulu on jo tehnytkin yhteistyötä Kontinjoen koulun kanssa, joten sulautumisen voisi odottaa sujuvan kivuttomasti. Tällöin aiemmin suunniteltua Kontinjoen koulun muuttamista kaksiopettajaiseksi ei tarvitsisi tehdä. Tämän vaihtoehdon mukaisissa laskelmissa olemme jakaneet Tuhkakylän koulun oppilaat tasan Kontinjoen ja Leivolan koulun kesken, koska emme voi ennustaa vapaan hakeutumisen mukaisia lukuja. Leivola + Tuhkakylän 1/2 Oppilasennuste Lukuvuosi YHT. 1 6 lk Taulukko 4. Tuhkakylän oppilaista puolet ovat siirtyneet Leivolan koulun oppilaiksi. Yhteenlaskettu oppilasennuste luokittain Leivolan koulussa. Kun Tuhkakylän oppilaista noin puolet siirtyvät Leivolan koulun oppilaiksi, Leivolan koulun luokkakohtaiset oppilasmäärät säilyvät sopivina ja pedagogisesti perusteltuina. Tuhkakylän oppilaista toisen puolen siirtyessä Kontinjoen kouluun, myös Kontinjoella ryhmäkoot säilyvät mielekkään kokoisina. Aiemmassa suunnitelmassa Kontinjoen koulua ehdotettiin muutettavaksi kaksiopettajaiseksi vuoden 2012 alusta, mikäli oppilasmäärä ei pitempiaikaisesti ylitä 30 oppilasta. Tuhkakylän oppilaiden jakaantuessa Leivolan ja Kontinjoen kesken, edellä mainittua muutosta ei Kontinjoella välttämättä tarvitsisi tehdä. Pedagogisen peilauksen kyselyissä tuli ilmi kolmiopettajaisen koulun hyötynäkökohdat verrattuna kaksiopettajaiseen kouluun. Useat koulunjohtajat ja opettajat kokivat koulun kehittämisen hedelmällisemmäksi kolmiopettajaisella koululla; henkilökuntaa on enemmän, yhdellä opettajalla on vastattavana vain kaksi luokkatasoa, jolloin energiaa irtoaa mahdollisesti enemmän muuhunkin yhteiseen toimintaan. Taulukossa 5. Tuhkakylän oppilasmäärästä puolet on sijoitettu Kontinjoen koulun yhdysluokkiin.

8 8 Kontinjoki + Tuhkakylän 1/2 Oppilasennuste Lukuvuosi YHT. 1 6 lk Taulukko 5. Tuhkakylän oppilaista puolet ovat siirtyneet Kontinjoen koulun oppilaiksi. Yhteenlaskettu oppilasennuste yhdysluokittain Kontinjoen koulussa. Oppilasmäärät ovat yhdysluokkaopetukseen varsin sopivia. Jokaisella luokalla on kuitenkin sen verran oppilaita, että ryhmiä saadaan muodostetuksi omankin luokan sisällä. Vuoden 2016 jälkeen Kontinjoen koulun tilannetta täytynee tarkastella uudelleen. Arvioimme mukaan Tuhkakylän koulun oppilaiden luontainen hakeutuminen Kontinjoen ja Leivolan kouluihin tapahtuisi niin, että kolmasosa oppilaista voisi hakeutua Leivolaan ja loput Kontinjoen kouluun. Tämä vaikuttaisi Leivolan oppilasmääriin vain vähän ja luokkakoot nousisivat enimmillään 22 oppilaaseen, mutta suurimmaksi osaksi opetusryhmissä olisi edelleen alle 20 oppilasta. Kontinjoen koulun osalta kaikki yhdysluokat näyttäisivät edelleen jäävän alle 20 oppilaan ryhmiksi. 4.2 Pohjois Tipas Sapsokoski Tipasoja Sotkamon itäisen alueen koulujen oppilasmäärät ovat tulevaisuudessa niin pieniä, että koulujen yhdistäminen on välttämätöntä. Eräänä vaihtoehtona voisi olla kaikkien kolmen koulun, Pohjois Tipaksen, Sapsokosken ja Tipasojan, kokoaminen samaan yksikköön. Tällöin luokkien oppilasmäärät olisivat pedagogisesti optimaaliset. Sapsokoskelta kulkeminen Pohjois Tipaksen tai Tipasojan kouluun ei ole kuitenkaan luontevaa, koska työmatkaliikenteen luontainen kulkusuunta on Sotkamon keskustaan ja linja autot reitit on suunniteltu tämän mukaisesti. Tällä hetkellä pisimmät koulumatkat ovat Pohjois Tipaksella 11 km, Sapsokoskella 16 km ja Tipasojalla 13 km.

9 9 Kuvio 3. Pohjois Tipaksen, Sapsokosken ja Tipasojan koulujen yhteenlaskettu oppilasennuste Oppilasennuste luokittain 0 2 lk. 3 4 lk. 5 6 lk. 3 6 lk Taulukko 6. Pohjois Tipaksen, Sapsokosken ja Tipasojan koulujen oppilasennusteet luokittain Ehdotamme Pohjois Tipaksen ja Tipasojan koulujen yhdistämistä, jolloin oppilaat kävisivät Pohjois Tipaksen koulua. Kummatkin koulurakennukset ovat tyydyttävässä kunnossa, tosin Pohjois Tipaksen koululla ei ole erillistä sisäliikuntatilaa, vaan ko. tilana toimii yksi luokka. Kummassakin koulussa on kuitenkin tilat kolmelle perusopetusryhmälle. Tipasojan alueen oppilaat ovat jo käyneet esiopetuksessa Pohjois Tipaksen koulussa. Koulumatkat tässä vaihtoehdossa olisivat pisimmillään 18 km nykyisen 11 kilometrin sijaan.

10 10 Lukuvuosi 1. 2.lk 3. 4.lk lk YHT. 1 6 lk Taulukko 7. Pohjois Tipaksen ja Tipasojan koulujen oppilasennuste Aiemmassa suunnitelmassa Tipasojan koulun lakkauttaminen ajoittuu lukuvuoden alkuun. Pohjois Tipaksen ja Tipasojan koulujen yhdistämisen myötä Pohjois Tipaksen koulusta muotoutuisi kolmiopettajainen koulu aiemman kaksiopettajaisen sijaan. Itäisellä alueella voisi vielä yhtenä vaihtoehtona olla 0 2 luokkien sijoittuminen Tipasojan koululle ja 3 6 luokkien sijoittuminen Pohjois Tipaksen koululle. Tällöin kummassakin kyläyhteisössä säilyisi koulu, mutta alueen oppilaille tulisi jo perusopetuksen aikana kaksi kouluympäristön vaihtoa ( 2 lk > 3 lk ja 6 lk > 7 lk), mikä ei ole pedagogisesti perusteltua. Oppilasmäärältäänkin koulut olisivat niin pieniä, ettei niiden ylläpitäminen olisi perusteltua. Taulukossa 8. esitellään malli, jossa Pohjois Tipaksen ja Tipasojan koulujen oppilaista luokkalaiset käyvät Pohjois Tipaksen koulua ja luokkalaiset siirtyvät jo Tenetin yläkouluun. Tämän mahdollistaa yläkoulun oppilasmäärän huomattava pieneneminen lukuvuodesta eteenpäin. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin luokanopettajan siirtyminen luokkalaisten mukana Tenetin kouluun. Kyseisen ryhmän siirtäminen jo tuossa vaiheessa yläkoulun aineopettajasysteemiin ei ole pedagogisestikaan perusteltua. Pohjois Tipas jatkaisi tässä mallissa kaksiopettajaisena kouluna, jonka oppilasmäärä olisi riittävä ainakin vuoteen 2016 asti. Pohjois Tipas + Tipasoja 0 4 luokat (5 6 luokat Tenettiin) Lukuvuosi YHT. 1 4 lk. YHT. 0 4 lk

11 Taulukko 8. Pohjois Tipaksen ja Tipasojan koulujen luokkalaisten oppilasennuste. 11 Itäisen alueen koulujen oppilaiden yhdistäminen kokonaan Salmelan kouluun mahdollistaisi jopa kuuden luokanopettajan viran täyttämättä jättämisen tai lakkauttamisen. Taulukossa 9. on kuvattuna kaksisarjaisen Salmelan koulun yhteinen oppilasmäärä. Ongelmaksi muodostuu lukuvuoden 2012 alussa isot alkuopetuksen luokat, jolloin Salmessa pitäisi olla kolme alkavaa ykkösluokkaa. Muutoin Salmelan koulu voisi toimia edelleen kaksisarjaisena. Voidaan siis sanoa, että tässä vaihtoehdossa saataisiin säästöä viiden luokanopettajan palkkakustannusten verran. Lisäkustannuksia aiheutuu kuljetuskustannusten nousemisesta. Takseille tulevia lisäkilometrejä tulisi km, joka tarkoittaa / vuosi. Ongelmaksi voi muodostua erityisoppilaisiin liittyvä velvoite pitää oppilaat alle 20 oppilaan ryhmissä. Kuvio 4. Pohjois Tipaksen, Sapsokosken ja Tipasojan koulujen oppilaiden yhdistäminen Salmelan kouluun. Yhteenlaskettu oppilasennuste luokittain LUKUVUOSI YHT. 1 6 lk

12 Taulukko 9. Pohjois Tipas, Tipasoja ja Sapsokosken koulujen yhdistäminen Salmelan kouluun 4.3 Sapsokoski Sapsokosken koulun kohtalo aiemman suunnitelman mukaan on lakkauttaminen lukuvuoden alusta, ellei oppilasmäärä pidempiaikaisesti nouse yli 20. Näin ei näyttäisi ennusteiden mukaan tapahtuvan, joten Sapsokosken koulun alueen oppilaat sijoittuisivat ehdotuksemme mukaan joko Leivolan kouluun tai Salmelan kouluun. Kuvio 5. Sapsokosken koulun oppilasennuste Sapsokoski + Leivola LUKUVUOSI YHT. 1 6 lk Taulukko 9. Sapsokosken ja Leivolan koulujen yhteenlaskettu oppilasennuste Jos Sapsokosken koulun oppilaat sijoittuisivat Leivolaan, luokkien oppilasmäärät näyttäisivät olevan lähellä 20 oppilasta. Tätä voidaan pitää kohtuullisena ja hyvänäkin luokkakokona. Tässä vaih

13 toehdossa tulee kuitenkin ottaa huomioon Tuhkakylän koulun oppilaiden sijoittuminen ja sen vaikutukset Leivolan koulun oppilasmääriin. 13 Ehdotammekin, että Sapsokosken koulun oppilaat sijoittuisivat pääsääntöisesti Salmelan kouluun. Salmelan koulu toimii tällä hetkellä kaksisarjaisena, eikä oppilasmäärä kasva liian isoksi Sapsokosken oppilaiden myötäkään. Tällöin oppilaan pisin koulumatka pitenisi 16 kilometristä 28 kilometriin. Sapsokoski + Salmela LUKUVUOSI YHT. 1 6 lk Taulukko 10. Sapsokosken ja Salmelan koulujen yhteenlaskettu oppilasennuste Soidinvaara Soidinvaaran koulun oppilasmäärä pienenee vuodesta 2007 vuoteen 2015 noin 29 prosenttia. Oppilasmäärän ennustetaan olevan lukuvuonna vain 21 oppilasta. Aiemman suunnitelman mukaisesti Soidinvaaran koulun muuttaminen kaksiopettajaiseksi on ajankohtaista lukuvuoden alusta lukien. Oppilasmäärän edelleen pienentyessä, oppilaiden siirtyminen Salmelan kouluun voisi olla perusteltua vuoteen 2020 mennessä.

14 14 Kuvio 6. Soidinvaaran oppilasennuste Muut toimenpiteet Edellä mainituilla kouluverkkojärjestelyillä Sotkamon koulut säilyttäisivät asemansa ainakin vuoteen Sen jälkeen tarkastelun kohteeksi tullee Pohjavaaran ja Naapurinvaaran koulujen tilanne. Oppilasmäärän laskiessa ehdotamme Pohjavaaran koulun oppilaiden siirtymistä Naapurinvaaran koulun oppilaiksi Naapurinvaaran koululla on tehty peruskorjaus 1999 ja kiinteistö on hyvässä kunnossa, joten kiinteistönkin puolesta koululla on toimintaedellytyksiä. Tosin teknisen työn tilat puuttuvat, joten niiden rakentamista koululle voisi harkita, etenkin jos em. koulut yhdistyvät. Kouluverkon muutosten kustannusvaikutuksia on tässä vaiheessa täysin mahdoton sanoa, koska valtionosuusjärjestelmää ollaan muuttamassa, ja tällä voi olla merkittävä vaikutus kyläkoulujen rahoitukseen. Vuoden 2008 tietojen mukaisesti pienimmät menot kouluista ovat Sapsokosken koulussa, jonka menot ovat Kustannuksista 77 % muodostuu opetuskustannuksista, 12 % kiinteistökustannuksista ja 11 % ateria ja puhtaanapitopalveluista. Koulujen välillä kustannusrakenteessa on pieniä eroja, mutta suhteet säilyvät lähes samoina. Arvioimme, että kyläkoulun lakkautuessa saatavat säästöt ovat vähintään / vuosi. Suurimmat kustannukset aiheutuvat kouluissa aiheutuvat nimenomaan palkkakustannuksista. Vaikka Sotkamossa koulumatkat ovat osittain hyvinkin pitkiä, niin silti kuljetuskustannukset nousevat enintään / vuodessa koulujen lakkautuessa. Tämä johtuu siitä, että jo nyt suurin osa kyläkoulujen oppilaista on koulukuljetuksen piirissä. Keskittämällä opetusta isompiin yksiköihin voidaan kuljetusreititystä entisestään tehostaa ja oppilaita ottaa jossain määrin samoihin kuljetuksiin, joita yläkoulun oppilaat käyttävät.

15 15 Kuvio 7. Sotkamon kyläkoulujen kustannusrakenne. Sotkamon kunnan väestön pienentymisestä huolimatta ennusteiden mukaan näyttäisi siltä, että kunnan 7 14 vuotiaiden määrä pysyy vuoteen 2030 lähes stabiilina. Tämän ja kouluverkon saavutettavuuden kannalta on tärkeää ylläpitää mahdollisimman kattavaa kouluverkkoa, jolloin opetusta tarjotaan muuallakin kuin kasvukeskuksessa. Yhteistyö naapurikuntien kanssa on lähinnä yksittäisiä oppilaita koskevia ratkaisuja, jolloin huoltajien niin halutessa oppilas voi käydä naapurikunnan kouluakin, jos ko. kouluun mahtuu opiskelemaan. Yhteistyö toimii toisinkin päin, jolloin naapurikunnan oppilas voi hakeutua Sotkamon kouluihin, kuten on esimerkiksi Kontinjoen koulun osalta toimittukin. Kuten kaikissa koulun valintaan liittyvissä kysymyksissä, on ensisijainen tarkastelunkohde oltava oppilaan koulumatkaan käyttämä aika, mikä ei saa muodostua kohtuuttoman pitkäksi. Muutoksiin tulee valmistautua huolella ja päätöksentekijöiden on huolehdittava riittävästä tiedottamisesta oppilaille, heidän vanhemmilleen ja henkilökunnalle. Muutostilanteissa syntyy helposti väärinkäsityksiä, joita voidaan välttää avoimen ja asiallisen keskusteluyhteyden ylläpidolla. Koulujen lakkautumisen ollessa väistämätöntä oppilasmäärän vähetessä kylien elinvoimaisuudesta tulee huolehtia muilla tavoin. Kylien vetovoimaisuutta ja vireänä säilymistä voidaan edistää esimerkiksi tukemalla monipuolista vapaa ajan toimintaa. Esimerkiksi Pohjois Savon Vuoden Kyläksi 2009 valittu Siilinjärven Kumpusen kylä elää vireänä koulun lakkautumisesta huolimatta. Kylässä on menossa mm. merkittävä Koulu monitoimitiloiksi projekti koulun loppumisen vuoksi tyhjentyneen tilan hyötykäytöstä. Pitkäjänteistä kehittämistoimintaa koordinoi kyläsuunnitelma vuosille Se sisältää kattavasti kylän aktiivista kehittämistä kyläläisten näkemykset, asumisviihtyvyys ja vapaa ajan viettomahdollisuudet huomioon ottaen. Sotkamolaisilta kylätoimikunnilta/ yhdistyksiltä, joiden alueilta koulut ovat lakkautuneet, kysyttiin mielipidettä koulun lakkautuksen vaikutuksesta kylään, koulun jatkokäyttöön sekä lasten elämään. Vastauksia ei kuitenkaan saatu yhdeltäkään kylätoimikunnalta/ yhdistykseltä.

16 Henkilöstö 16 Kuten jo aiemmassa kouluverkkosuunnitelmassa on todettu, henkilöstön irtisanomisiin ei tarvitse muutosten myötä mennä. Eläkkeelle siirtyy koulutoimesta vuosina opetushenkilöstöstä 16 työntekijää ja koko koulutoimesta 31 henkilöä.

17 17 Yhteenveto Selvityksen tekijöiden ehdotukset vaikutuksineen vuositasolla a) Tuhkakylän alueen oppilaat sijoitetaan syksyllä 2010 sekä Leivolan kouluun että Kontinjoen kouluun. a. Tällä ratkaisulla luokanopettajien määrä vähenee kahdella. Lisäksi vähenee yhden koulutyöntekijän tehtävät. b. Tuhkakylän koulun menot (2008) ovat euroa, joten ratkaisulla saadaan säästöä noin / vuosi. b) Pohjois Tipaksen ja Tipasojan koulut yhdistetään syksyllä 2010, jolloin oppilaat kävisivät Pohjois Tipaksen koulua. a. Tällä ratkaisulla luokanopettajien määrä vähenee yhdellä. Lisäksi vähenee yhden koulutyöntekijän tehtävät. Pohjois Tipaksen koulusta tulee kolmiopettajainen koulu. b. Tipasojan koulun menot (2008) ovat euroa, joten ratkaisulla saadaan säästöä noin / vuosi. c) Sapsokosken koulun oppilaat sijoitetaan syksyllä 2010 joko Salmelan kouluun tai Leivolan kouluun. a. Tällä ratkaisulla luokanopettajien määrä vähenee kahdella. Lisäksi vähenee yhden kouluavustajan ja yhden koulutyöntekijän tehtävät. b. Sapsokosken koulun menot (2008) ovat euroa, joten ratkaisulla saadaan säästöä noin d) Soidinvaaran koulu muutetaan kaksiopettajaiseksi syksyllä 2010 a. Tällä ratkaisulla luokanopettajien määrä vähenee yhdellä. b. Soidinvaaran koulun menot (2008) ovat euroa, joten ratkaisulla saadaan säästöä noin Koulumatkat Koulumatkat pitenevät, kun kouluverkon muutoksia tehdään. Perusopetuslain mukaan perusopetusta saavan oppilaan koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia ja jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta tai jos oppilas saa erityisopetusta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Oheisessa taulukossa ovat kuljetusoppilaiden tämänhetkiset pisimmät koulumatkat ja matkat mahdollisten muutosten jälkeen.

18 Koulumatkat 18 koulu pisin koulumatka km km mahdollisten muutosten jälkeen km Kontinjoki 11 Naapurinvaara 7 Pohjavaara 19 Pohjois-Tipas Tipasojalle 29 Salmelaan Sapsokoski Salmelaan Soidinvaara Leivolaan Tipasoja Pohjois-Tipakselle 35 Salmelaan Tuhkakylä Leivolaan Leivola Kontinjoelle Salmela 25 Vuokatti 2 Kouluverkossa mahdollisesti tapahtuvien muutosten jälkeen Pohjois Tipaksen koulun lakkautuessa koulukuljetukset on hoidettava tilausliikenteellä takseilla tai linja autoilla. Tipasojan koulun lakkautuessa koulukuljetukset voidaan hoitaa nykyisillä linja auto ja taksireiteillä. Sapsokosken koulun

19 19 lakkautuessa aamun koulukuljetukset voidaan hoitaa nykyisillä linja auto ja taksireiteillä ja paluukuljetukset entisillä taksireiteillä reittien vain jatkuessa. Tuhkakylän koulun lakkautuessa aamun koulukuljetukset Leivolan koululle voidaan hoitaa nykyisillä linja auto ja taksireiteillä ja paluukuljetukset samoin taksireittien jonkin verran jatkuessa. Tuhkakylän oppilaiden siirtyessä Kontinjoen kouluun aamukuljetukset hoituisivat Laakajärven suunnalta linja autolla Tuhkakylälle ja siitä lopumatka taksilla ja paluukuljetukset samoin kuin Leivolan koulustakin taksilla. Eevalan suunnasta tulevien oppilaiden kuljetus olisi hoidettava takseilla. Mikäli osa Tuhkakylän koulun (Eevalan ja Tuhkakylän alueet) oppilaista menisi Kontinjoen kouluun, kuljetukset voitaisiin hoitaa nykyisiä taksireittejä jatkamalla. Liitteenä (nro 2) on kartta linja autoreiteistä, sillä huomattava osa aamukuljetuksista voidaan hoitaa linja autojen aikatauluvuoroilla. Selvityksen liitteenä (nro 3) ovat Pohjois Tipaksen, Tipasojan, Sapsokosken ja Tuhkakylän koulujen lukuvuoden oppilaat ja tulevat oppilaat sijoitettuna kartalle. Koulutilat Aikaisemmassa selvityksessä todettiin, että kyläkoulujen osalta kaikissa kouluissa olisi peruskorjaus ja kunnostustarvetta mm. ovien, ikkunoiden ja LVI rakenteiden osalta. Pienten koulujen kiinteistöistä kaikista on tehty kuntoarviot, joista käy selville lähivuosien peruskorjaus ja kunnostustarpeet. Kuntoarviot on tehnyt arkkitehti Kari Tervo. Kuntoarviot ovat selvityksen erillisenä liitteenä (nro 4). Väestö Sotkamon asukasmäärän pieneneminen pysähtyi 2006, jolloin asukasluku oli Asukasmäärä on sen jälkeen ollut tienoilla. Aikaisemmassa selvityksessä oli asukasmäärät kouluunottoalueittain 2007 kesäkuussa. Selvityksen liitteeseen (nro 5) on nyt lisätty 2007 lukujen rinnalle vuoden 2009 vastaava tilanne. Koko kunnan asukasmäärä 2009 on hieman suurempi kuin 2007 asukasmäärä. Ikäryhmissä 0 49 vuotiaiden osuus on pienentynyt ja vastaavasti yli 50 vuotiaiden osuus on kasvanut. Valtionosuus Valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta lukien. Ratkaisu tarkoittaa, että sosiaali ja terveydenhuollon sekä esi ja perusopetuksen, kirjaston, kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuuden yhdistetään ns. yhden putken malliksi ja hallinnoitavaksi valtiovarainministeriöstä. Nykyisen järjestelmän valtionosuuden määräytymisperusteet säilyvät lähes muuttumattomina. Yleinen valtionosuus, sosiaali ja terveydenhuollon valtionosuuden mää

20 20 räytymisperusteet sekä verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus säilyvät nykyisen mukaisena. Muutos tulee, kun esi ja perusopetuksen valtionosuudet maksetaan kunnille ikäluokkapohjaisesti (6 15 ikävuodet). Erityisopetuksen porrastus ja samoin kouluverkkotekijä poistetaan, mutta vaikutus otetaan huomioon asukastiheystekijää muuttamalla. Lievästi ja vaikeimmin vammaisten oppilaiden, kotikouluopetuksen ja sairaalaopetuksen järjestäminen turvataan takaamalla opetuksen järjestäjille nykyisen tasoinen rahoitus. Järjestelmämuutos ei aiheuta valtionosuuden pienenemistä, koska nyt tulevassa uudistuksessa ei saisi tapahtua muutoksia kustannuksia kuntien ja valtion välillä. Valtionosuuden pienenemisen aiheuttaa Sotkamossa oppilasmäärän (ikäluokkien) pieneneminen. Vuonna 2009 valtionosuutta saavan ikäluokan koko on 1243 ja vuonna 2010 ikäluokan koko on Vuoden 2009 yksikköhinnalla laskettuna valtionosuus pienenee vuonna 2010 noin euroa. Liitteenä (nro 6) ovat vuoden 2009 ja 2010 esi ja perusopetuksen valtionosuuden laskentakaavat. Opetuksen pedagoginen tarkastelu Sotkamossa noudatetaan 2004 hyväksyttyä esi ja perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Tuntijako perustuu valtioneuvoston 2001 tekemään päätökseen, jonka pohjalta eri oppiaineiden tuntijakopäätös on tehty. Kouluverkkoselvitykseen liittyen Lyyra Plus Oy/Maarit Kivimäki on tehnyt kyläkouluja ja Salmelan koulua koskevan pedagogisen peilauksen, jossa koulujen pedagogiikkaa on arvioitu. Pedagoginen peilaus on selvityksen erillisenä liitteenä. Kouluverkkomuutosten kustannusvaikutusten arviointi, ja huoltajien toiveet lasten koulupaikasta mahdollisten muutosten jälkeen Koulujen lakkauttamisesta aihetuvista taloudellisista vaikutuksista on tehty selvitys. Vaikutuksia on arvioitu poistuvien opetushenkilöstön virkojen, johtajanpalkkioiden, kiinteistökustannusten, kouluruokailun ja puhtaanapidon henkilöstön sekä koulukuljetusten osalta. Nykyisten ja tulevien oppilaiden huoltajille on tehty kysely, jossa on tiedusteltu huoltajien alustavaa toivetta lapsen koulupaikasta, jos kunnanvaltuusto päättää koulujen lakkauttamisista. Selvitykset liitteenä nro 9.

21 Linja-auto reitit i i i ii i i i i i i i

22 Pohjois-Tipaksen 0-6 luokat # # # # # # # # # i # # ## # # # # i # # i

23 Pohjois-Tipaksen 0-5 vuotiaat i # # # # # # # # # # i i i

24 Sapsokosken 0-6 luokat # # # # i i# i # # # # # #

25 Sapsokosken 0-5 vuotiaat ii i # # # # i# # i i # #

26 Tipasojan 0-6 luokat i # # # # i # # # # ##

27 Tipasojan 0-5 vuotiaat # i # # # # #