TOIJALAN KAUPUNKI. Sataman alueen rakennus- ja maisemainventointi Jari Heiskanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIJALAN KAUPUNKI. Sataman alueen rakennus- ja maisemainventointi. 27.10.2006 Jari Heiskanen"

Transkriptio

1 TOIJALAN KAUPUNKI Sataman alueen rakennus- ja maisemainventointi Jari Heiskanen

2 Sisällysluettelo : Takamaasta vapaa-ajan kohteeksi 1. Johdanto 1 Karttaliite 1. Inventoidut kohteet, arvoalueet ja maisemahistorian kohteet 2. Kulttuurihistorialliset rakenteet Inventoidut kiinteistöt Autioituneita ja purettuja rakenteita Inventoinnin ulkopuolelle jääneet rakenteet Muut rakenteet: tiet ja pellot 4 3. Kulttuurihistorialliset arvot Kiinteistöt ja kulttuurihistorialliset arvot Arvoluokat 7 4. Alueen maankäyttö- ja maisemahistoriaa Akaan ja Sääksmäen rajalla Niittysaaria ja suoaluetta, ja 1800-luvun maisema Asutuksen alku ja rautatie, 1900-luvun alkupuoli Mustasaaren tilan teollistamissuunnitelmat 1920-luvulta 1940-luvulle Sodan jälkeinen aika, virkistystä ja yhdyskuntatekniikkaa Vuosisadan loppu, 1970-luvulta nykypäivään Yhteenveto alueen käytöstä 1700-luvulta nykypäivään Inventointiaineisto 14 Kiinteistökortit ja asemapiirrokset 1. Korpi 2. Kärkelä 3. Tasala 4. Kangassaari 5. Niemelä 6. Parvionniemi 7. Valtion rautatiealue 8. Vesiranta 9. Satama Arvoalue Toijalan satama 7. Lähteet 55 Kansikuva: Venäläinen topografikartta, 1900-luvun alku, KA

3 1 Takamaasta vapaa-ajan kohteeksi 1. Johdanto Toijalan sataman rakennetun ympäristön ja maisemanhistorian inventointi tehtiin syys-lokakuussa Työn tilaaja oli Toijalan kaupunki, kaavasuunnittelija Mari Hietamäki-Pulkki. Inventoinnin teki Suunnittelukeskus oy:n palkkaama FM Jari Heiskanen. Suunnittelukeskus Oy:stä työryhmän jäseniä olivat projektipäällikkö Helena Ylinen ja tekninen avustaja Merja Juntunen. Satamaan laaditaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jonka pohjamateriaaliksi inventointi tehtiin. Lähtökohdaksi otettiin kuitenkin asemakaavataso tulevaa käyttöä silmälläpitäen. Tekeillä olevan osayleiskaavan tavoitteena on luoda edellytykset seudullisesti merkittävälle matkailu- ja virkistystoimintojen keskukselle. Nykyisin alueella on voimassa seutukaava vuodelta 1997 ja oikeusvaikutukseton yleiskaava vuodelta 1998 sekä oikeusvaikutukseton osayleiskaava 1999 Niissä alue on merkitty palveluiden, työpaikkojen, matkailun ja virkistyksen käyttöön. Itäosat on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Alueelta ei tunneta aikaisempia rakennuskantaa koskevia inventointeja. Keskeiset yleisteokset, Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, eivät mainitse kaava-alueelta kulttuurihistoriallisia arvoja omaavaa rakennuskantaa. Alueelta tunnetaan kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee Terisjärven Matinlahden rannalla. Arkeologiset kohteet eivät kuulu tämän raportin piiriin. Myös puretut ja autioituneet ts. käytöstä poistuneet rakenteet kuuluvat arkeologian puolelle, eivät rakennushistorialliseen inventointiin. Kaava-alueella tämäntyyppisiä merkittäviä kohteita ovat Mustasaaren ja ns. Kala-Matin torppien autioituneet asuintontit. Niitä on käsitelty osana alueen historiaa ja ne on merkitty karttaan. Kulttuurihistoriallisia arvoja omaavia kiinteistöjä inventoitiin alueelta yhteensä 9 kappaletta. Kiinteistöjen rakennuskanta dokumentoitiin kuvailemalla ja kuvaamalla rakennukset. Asemapiirroksella on ensisijaisesti kuvattu eri rakennusten sijoittuminen tontille, eikä niitä näin ollen tule pitää mittatarkkoina. Inventointi ei ole myöskään varsinainen kuntotutkimus, joskin rakennusten näkyviä vaurioita on huomioitu. Työn kestoksi määritettiin kahdeksan päivää, joista kaksi oli kenttätöihin ja yksi arkistokäyntiin. Kenttätyöt tehtiin pääasiallisesti ja Jyväskylän arkistossa vierailtiin Kaava-alue, noin. 105 hehtaaria, sijoittuu Toijalan kaupungin keskustan pohjoispuolelle, Vanajaveteen pistävälle niemelle. Satamasta on matkaa Toijalan keskustaan noin 3.5 kilometriä. Kaava-alueella on selkeät rajat. Etelässä on vuosituhannen vaihteessa valmistunut Tampere- Helsinki moottoritie ja muualla ovat pääasiassa Vanajaveteen kuuluvat vesistöt, Makkaraselkä, Enonlahti ja Terisjärven Matinlahti. Pääosin kaava-alue on alavaa suopohjaista maata, jossa kasvaa etupäässä rehevää lehtimetsää tai nuorta mäntymetsää. Korkeuserot ovat pienet. Vanajavesistön vedenkorkeus on mpy ja pääosa alueesta on alle +81 mpy. Kaava-alueen yleisilme onkin varsin peitteinen ja alava. Ainoa säilynyt peltoalue sijaitsee alueen eteläosassa, moottoritien varressa. Alueen korkein kohta on Matinlahden rannalla oleva mäki, joka on noin +88 mpy. Samalla mäellä sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Alueen pohjoisosassa on vesistön rannassa matala moreeniharjanne, joka muodostaa pääosan entistä Kangassaarta. Täällä korkein kohta sijaitsee ns. Helpiön huvilalla n. +86 mpy. Alueen historiallinen rakentaminen ja hyväksikäyttö on keskittynyt pääosin näille hieman kuivemmille alueille. Alueen liikenneyhteydet ovat vähäiset. Päätienä voidaan pitää niemen kärkeen vievää Satamatietä, josta erkanevat vain Matinlahti ja Kangassaarentie -nimiset kapeat paikallistiet.

4 2 Nykyisin alue on pääosin virkistyskäytössä. Sieltä löytyy mm. uimaranta, kesäteatteri, kesämökkejä, huvivenesatama, venepaikkoja ja luontopolku. Muusta käytöstä voidaan mainita Satamatien varrella olevassa suuressa teollisuushallissa harjoitettava pienteollisuustoiminta. Moottoritien varressa säilynyt peltoalue on viljelyssä. Kaava-alueen pääasiallinen maanomistaja on Toijalan kaupunki. Tampereella Jari Heiskanen

5 : :108 M : : rp : : rp k k : k 14 rp33 1: : k k k 82.8 k k 82.7 rp rp ,2 2: rp , , rp k 4 90, , , ,4 90, rp , , : rp rp : H , rp23 2 X = X = ,7 95 rp28 1: X = : : ,4 87, rp rp rp K rp15 1:106 rp rp : rp Urheilumaja rp rp rp24 rp ,836 rp98 rp22 17 rp60 Kaatopaikka rp20 99 rp18 rp rp : rp rp rp14 rp : rp12 rp :91 rp rp rp 82.2 rp 80.2 rp rp Tehdas rp rp : rp rp : rp rp rp rp Yht. 878:1 rp rp76 rp rp72 46 rp99 14 rp : rp rp68 94 rp X = X = X = TOIJALAN SATAMA 81.0 rp rp rp62 rp rp , rp89 rp rp rp rp52 rp : :135 1:109 1: : :150 1: Terinen 1: Terinen : : Terinen Merkintöjen selitykset: :135 lä K Lentiläntie Tehdas 99 Tehdasalue Tehdas 31 1: : : :135 K 46 K Y = Y = Y = Rättö 95 k53 rasite Isosuo 88 1: K : :3 895 Yleiset tiet k Satamatie 20 kv Kangaskärki Vanajavesi :79 2 1: : kv kv 102 1: Mustasaari 1:4 75 Mustasaarentie 5: : :97 1:98 1: : Satamatie 4: :5 1:6 8 1: : : kv 1:14 5 Matinlahti : : : Nahkiala : : Kangassaari : : : :1251 1: :5 5: : kv 82 Vanajavesi Kangassaarentie 1: Kaulon,Kurisjärven, : Käyrälän, Nahkialan, Lontilan, Sontulan, Tiuran ja Toijalan kylien lohkok. 20 kv :114 2: Terinen Terinen :18 2: Nahkiala 12 Matinlahti rp9 rp80 rp78 1: Toijala 33 1: :785 2: Terinen Terinen Kangassaarentie Y = :18 Y = Y = Y = X = Satamatie 31:0 1: Terisjärvi 38 1: Terisjärvi 878-1: Terinen :0 92 1:58 1: Terinen 876-1: :108 Nahkiala 85 Vanajavesi Uitto Uitto Karjaisennenä Terinen Kalalahden, Kyän, Mulkuen, Terisen ja Tyrisevän jakokunta 1: :0 1:97 1: : Terinen 1:1 1 Inventoidut kohteet: Mustasaari Inventoidut kohteet Autioituneet asuinpaikat Peltomaisema Metsittyneet pellot Arvoalue: Satama 1 Korpi 2 Kärkelä 3 Tasala 4 Kangassaari 5 Niemelä 6 Parvionniemi 7 Valtion Rautatiealue 8 Vesiranta 9 Satama Autioituneet asuinpaikat (torpat): 2 Kala-Matin torppa 1700-luvun lopun niittyalueet (sijainti likimääräinen) Inventointialue Vanha sataman rautatie TOIJALAN KAUPUNKI Sataman alueen rakennus- ja maisemainventointi INVENTOIDUT KOHTEET, ARVOALUEET JA MAISEMA- HISTORIA 1: C7847, Jari Heiskanen,

6 3 2. Kulttuurihistorialliset rakenteet 2.1 Inventoidut kiinteistöt ja arvoalueet Kiinteistöjä inventoitiin 9 kappaletta ja ne kattavat lähes koko rakennuskannan. Inventoinnin ulkopuolelle jäi vain neljä kiinteistöä. Niiden rakennuskannan katsottiin olevan merkitykseltään vähäistä tai vasta 1950-luvun jälkeen rakennettua. Alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävin rakennuskanta sijaitsee alueen pohjoisosassa, Toijalan sataman ympäristössä ja Makkaraselän rannalla. Vesiliikenteen näkökulmasta niillä on keskeinen ja näkyvä asema alueella. Ranta-alueelta on inventoitu seuraavat kiinteistöt, suluissa virallinen kiinteistön rekisterinimi: Helpiön huvila (Kangassaari), uimarantarakennukset (Satama), sataman asemarakennukset (Valtion rautatiealue) ja vesilaitos (Vesiranta). Satamatien varrella olevalla metsäalueella on kolme pientä asuinkiinteistöä (Kärkelä, Tasala ja Korpi). Terisjärven ja siihen kuuluvan Matinlahden rannalla on kaksi pientä asuin- /huvilarakennusta (Niemelä ja Parvionniemi). Raportissa käytetään kohteista niiden virallisia rekisterinimiä. Inventoitujen kiinteistöjen lisäksi rajattiin Toijalan satama arvoalueeksi. Tällä haluttiin rajata alueen keskeisin ja näkyvin rakennuskanta, joka muodostaa hyvin säilyneen kulttuurimaiseman ja on merkittävä osa alueen käyttöhistoriaa. Vaikka alue on kooltaan pieni ja asutushistorian kannalta hiukan syrjäinen ja nuori, on se sangen monipuolinen ja historialtaan mielenkiintoinen. Alueen rakennetussa historiassa painottuu luku, jolloin alueen rakentaminen varsinaisesti alkoi. Alueelta onkin hahmoteltavissa historiallisia, eri-ikäisiä, pistemäisiä liikenne-, vapaa-ajan, teollisuus- ja laitosympäristöjä, jotka keskittyvät pääasiassa ranta-alueille. Ajallisesti vahvimmat ovat 1920-luvun ja 1950-luvun kerrostumat. Ensin mainittuihin kuuluvat asemarakennukset, asuinrakennukset ja huvilat. Jälkimmäistä edustavat uimarannan ja vesilaitoksen rakenteet sekä venekerhon perustaminen. Näiden ulkopuolella ovat ajallisesti vanhimmat rakenteet, Kangassaaren huvila sekä Mustasaaren ja Kala-Matin torppien paikat. Pysyvä asutus peltoineen jäi alueen eteläosan suo- ja metsäalueille. Alueelle syntynyt asutus myös liittyy kiinteästi alueen elinkeinoihin ja taloudelliseen toimintaan. Torpan paikan määräsi muokkauskelpoisen maan sijainti, sataman asemakokonaisuuteen kuului kaksi asuinkäyttöön tarkoitettua rakennusta ja lisäksi Satamatien varrelle nousseet mökit. Viimeinen esimerkki on vesilaitos, jonka viereen rakennettiin myös asuinrakennus. Vähäiset ja nuorina pidettävät agraarimaisemat ovat metsittyneet lukuun ottamatta moottoritien varrella olevaa peltoaluetta Autioituneita ja purettuja rakenteita Alueen asutushistorian kannalta merkittävät kohteita ovat Mustasaaren ja ns. Kala-Matin torppien autioituneet paikat. Kala-Matin nimellä tunnetut rakennukset olivat alueen vanhinta rakennuskantaa ja ne sijaitsivat Matinlahden rannalla. Kala-Matti on muistitiedon antama nimi, ei virallinen. Rakennukset oli rakennettu ilmeisesti 1800-luvun toisella puoliskolla ja ne nähtävästi purettiin sotien jälkeen. Metsittyneellä asuintontilla on kivillä vuoratun kaivon, kivijalan ja uunin vähäisiä jäänteitä. Lisäksi on vanhoja omenapuita ja marjapensaita. Rakennukset sijaitsivat Terisen kartanon ja Nahkialan kylän Pennolan talon rajalla. Kumpaan taloon perustamishistoria liittyy, ei pystytty selvittämään. Nimestä päätellen asutuksen elinkeinona saattoi olla kalastus. joskin nimi saattaa olla annettu myöhemmin. Rakennukset sijaitsivat Terisen kartanolle kuuluneen vanhan niitty-peltokappaleen vieressä. Tämä yhteys ja paikan elinkeino jäi tässä yhteydessä selvittämättä. Todennäköisesti kyseessä ei ollut varsinainen asutushistoriaan liittyvä torppa luvun vaihteesta alkaen torppa

7 4 toimi ensin Akaan Toijalan työväenyhdistyksen keskusteluseuran ja myöhemmin seuran pohjalta perustetun Akaan nuorisoseuran kokoontumispaikkana, josta lähdettiin usein veneretkille. Tässä käytössä torppa oli jo vuonna Mustasaaren torpasta on olemassa selkeämmät tiedot. Se perustettiin Rätön torpaksi 1900-luvun alkupuolella ja se itsenäistyi vuonna Mustasaaresta lohkottiin seuraavina vuosina useita tontteja mm. rautatielle, asutukseen ja teollisuussuunnitelmiin. Torpan vanhin asuinpaikka on autioitunut. Paikalla on säilynyt kivijalkojen ja maakellareiden jäänteitä. Lisäksi on luonnonkivillä vuorattu kaivo. Saarikko-niminen pientila sijaitsi alueen eteläreunalla säilyneen pellon länsipäässä. Pientila on perustettu vasta hiukan ennen sotia. Rakennukset on purettu ja asuinpaikka jäi moottoritien alle. Kangassaaren länsipäässä oli muistitiedon mukaan 1900-luvun alkupuolella Tuomo Sarvelan huvilana tunnettu rakennus. Se purettiin ilmeisesti 1920/30-luvulla. Rakennus sijaitsi aivan niemen kärjessä, joka kuului Rätön omistukseen. Rakennusta ei ole paikannettu. Kangassaaren pohjoisrannalla oli Nokia yhtiön hinaajan suojarakennus. Se purettiin sotien jälkeen Inventoinnin ulkopuolelle jääneet rakenteet Inventoinnin ulkopuolelle jäi alueen koilliskulmalla toimiva huvivenesatama, Enonlahden rannalla sijaitseva teollisuusrakennus (1971/1970-l.), Mustasaaren torpan paikalla oleva uudistunut rakennuskanta ja Niemelän vieressä oleva pieni kesäasunto. Huvivenesatamassa toimiva Toijalan moottorivenekerho on toiminut paikalla vuodesta 1954 alkaen. Vuonna 2005 valmistui uusi huoltorakennus vesilaitoksen tontille. Vanhemmat rakennukset sijaitsevat vesistöön pistävällä kapealla niemellä (1-108), jonka omistaa Leevi Ahonen. Venekerho on vuokrannut niemen ja sillä olevat rakennukset. Rakennukset, saunarakennus ja pieni taukotuvaksi muutettu rakennus ovat vanhemmat kuin moottorivenekerho. Rakennukset on rakennettu luonnonkivisokkelin päälle. Rakennuksia on vuosien varrella kunnostettu ja muutettu. Tontilla on lisäksi kaksi liiterirakennusta. Rakennuskanta jätettiin inventoimatta niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Mustasaaren torpan vanha asuinpaikka on autioitunut. Mustasaaren tilan rakennuskantaa on autioituneen tontin länsipuolella ja se on erotettu vuonna 1959 omaksi Kiviaho nimiseksi kiinteistöksi. Sen rakennuskanta on pääosin uudistunut, joten se jätettiin inventoinnin ulkopuolelle Muut rakenteet: tiet ja pellot Alueen luonteen vuoksi kulttuuriset jäljet ovat iältään varsin nuoria. Inventoitujen rakennusten ulkopuolelle jäävät rakenteet ovat pääosin tuhoutuneet. Alueen pelloista on säilynyt vain eteläosassa moottoritien varrella oleva peltoalue, joka raivattiin pelloksi vasta 1800-luvun aikana. Mustasaaren torpan pellot ja Terisen talon niityt/pellot ovat metsittyneet viimeistään 1900-luvun loppupuolella. Pohjoisosassa, Kangassaaressa ja sataman ympäristössä mahdolliset pellot raivattiin myöhään ja ne jäivät jo varhain käytöstä. Aseman lähellä harjoitettiin 1800-luvulla kytö- ja suoviljelyä. Kaavaalueella on ollut pääasiassa rantaan vieviä polkuja, vaatimaton tielinja/polku Mustasaaren torpalle ja Kangassaareen 1900-luvun alkupuolelta. Satamaan vienyttä tietä parannettiin 1950-luvulla, nykyinen tie ja kevyenliikenteen väylä ovat muutaman vuoden takaa. Satamaan vienyt rautatie on pääosin purettu mutta linjaus ja muutamia kiskoja on edelleen nähtävissä.

8 5 3. Kulttuurihistorialliset arvot Arvoja on arvioitu kiinteistökohtaisesti, joskin kaava-alueen pienuuden ja kohteiden pienen määrän vuoksi luokitusta voidaan pitää osin alustavana. Lisäksi rakennuskanta on varsin heterogeeninen, mikä jossain tapauksessa vaikeuttaa arvottamista. Laajempi aineisto helpottaisi arvottamista. Toisaalta nyt oli mahdollista inventoida rakennuskanta kattavasti. Yksittäiseksi arvoalueeksi jäänyttä Toijalan satama arvoaluetta ei ole luokiteltu. Kiinteistöjen ja arvoalueen lopullinen kulttuurihistoriallinen luokitusarviointi olisi hyvä tehdä koko kuntaa koskevan inventoinnin yhteydessä, mahdollisesti tulevan kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä. Tämä koskee vain inventointiraporttia ja kulttuuriarvoja, kun taas kaavoituksen merkinnät ovat eri asia ja niihin vaikuttavat muut seikat. Varauksesta huolimatta raportti antaa riittävät taustatiedot kaavoituksen merkintöjen pohjaksi. Kiinteistöille on annettu arvoluokitus, joka perustuu kohteiden kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Kohteen arvot muodostuvat rakennushistoriallisista, ympäristö- ja historiallisista arvoista. Käytössä on ollut kolmiportainen arvoluokitus, jota on käytetty Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikön tekemissä inventoinneissa mm. Viialan inventointi Alustavasti arvioiden alueen pohjoisosassa olevat kiinteistöt: Valtion rautatiealue, Kangassaari ja Vesiranta ovat ensimmäisen luokan kohteita. Julkiset, mutta suppeammat ja nuoremmat uimarannan rakenteet ovat toisen luokan kohteita. Satamatien varteen jäävät pienet asuinmökit Kärkelä, Tasala ja Korpi sekä Matinlahden rannalle jäävät Niemelän ja Parvioniemen huvilat ovat kolmosluokkaa. Lisäksi on huomattava, että kaikki inventoidut kiinteistöt, luokituksesta huolimatta, sisältävät kulttuurihistoriallisia arvoja ja kuuluvat alueen historiaan ollen näin säilyttämisen arvoisia. Kulttuuriympäristöä ovat myös inventoinnin ulkopuolelle jääneet rakenteet. Nuorimmat inventoidut rakenteet ovat sotien jälkeiseltä ajalta. Perinteinen rajaus inventoinneissa kohdistuu yleensä ennen sotia rakennettuun rakennuskantaan. Tässä tapauksessa mukaan on otettu myös 1950-luku, koska sen rakennuskanta muodostaa maisemallisesti ja historiallisesti keskeisen osan alueen käyttöhistoriaa. Lisäksi kysymyksessä on koko Toijalan historiaan liittyvä julkinen rakentaminen

9 Kiinteistöt ja kulttuurihistorialliset arvot Kiinteistöt on järjestetty kylän ja nimen perusteella aakkosjärjestykseen ja numeroitu. Matinlahden rannalla oleva huvila on kahdella Niemelä nimisellä tontilla, jotka kuuluvat eri kyliin. Kylä: rek. nimi rek.nro kiinteistön rakent. kulttuuri Kortti nro. luonne ajoitus historiallinen arvo Nahkiala (404) 5. Niemelä (2-78) asuinrak Rättö (407) 1. Korpi 1-8 asuinrak l 3 2. Kärkelä 1-5 asuinrak l 3 3. Tasala 1-6 asuinrak l 3 Terinen (408) 4. Kangassaari 1-76 huvila 1910-l 1 5. Niemelä 1-53 asuinrak Parvionniemi 1-51 huvila 1920-l? 3 7. Rautatiealue 1-18 asemarak Vesiranta 1-58 vesilaitos 1958/59 1 Toijala (409) 9. Satama 31-0 uimaranta Arvoalue 1. Toijalan satama ei arvotettu

10 Arvoluokat Luokka I Erityisen merkittävät kohteet, suuri paikallinen arvo Kohteita, jotka edustavat parhaalla mahdollisella tavalla paikkakunnan rakennettua perintöä tai ovat hyvin säilyneitä kokonaisuuksia sekä omaavat suuren intensiteetin. Näihin kohteisiin sisältyy useita arvonäkökohtia tai erittäin vahva yksi peruste. Tässä luokassa olevat ovat kantataloja, teollisuusrakennuksia tai julkisia rakennuksia, jotka muodostavat tärkeän osan paikkakunnan maisemaa ja historiaa. Luokittelun ensimmäiseen tai toiseen luokkaan ratkaisee usein kohteen säilyneisyys tai liittyminen laajempaan kokonaisuuteen. Luokka II Merkittävät kohteet Ovat edustavia ja vähintään kohtalaisen hyvin säilyneitä, intensiteettiä omaavia ja sisältävät yleensä useita arvonäkökulmia. Ensimmäiseen luokkaan verrattuna rakennuskanta ja asuinpaikka ovat usein nuorempia tai kokonaisuus on suppeampi. Luokka III Maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaat kohteet Kohteita, joilla on historiallista arvoa ja ovat osana jotakin laajempaa kokonaisuutta. Tähän luokkaan on usein sijoitettu ns. mökkiasutus, vaikka niiden rakennukset olisivat säilyneet hyvin.

11 8 4. Alueen maankäyttö- ja maisemahistoriaa 4.1. Akaan ja Sääksmäen rajalla Toijalan kauppala perustettiin vuonna 1948, kaupunki Toijala on ollut vuodesta Varsinainen emäpitäjä oli Akaa, joka hajosi kolmeksi kunnaksi 1900-luvun alkupuoliskolla. Ensimmäisenä erosi Kylmäkoski vuonna Neljä Akaan kylää liitettiin vuonna 1932 perustettuun Viialan kuntaan. Toijalan kauppala muodostettiin vuonna 1945 Akaan kylien lisäksi Sääksmäen kylistä. Toijalasta ylijääneet Akaan kylät liitettiin Kylmäkoskeen. Lopullinen siirto Toijalaan Sääksmäen Terisen, Tyrisevän ja Kyän kylien kohdalla tehtiin vuonna 1975, jolloin Sääksmäki oli muuttunut jo Valkeakoskeksi. Viiala ja Toijala yhdistyvät Akaan kaupungiksi vuoden 2007 alusta. Pitäjähistorian ja maanomistuksen näkökulmasta kaava-alue kuuluu kahdelle eri pitäjälle ja kolmelle eri kylälle. Raja kulkee alueen halki kaakko-luode suunnassa siten, että eteläosa kaavaalueesta kuului Akaan pitäjän Rätön yksinäistalolle ja Nahkialan kylän taloille. Pohjoisosa, Kangassaari, kuului Sääksmäen pitäjän Terisen kylän/yksinäistalon omistukseen. Taloista Rättö oli yhdistetty suurtilaksi ja Terinen oli vanha kartano. Terinen omisti lisäksi rajan länsipuolella pieniä niittykappaleita Nahkialan kylän alueella. Niiden omistus liittyy alueen varhaiseen saarimaiseen ilmeeseen. Maisemahistorian kartoituksen kannalta alueen omistuksen jakautuminen toi työlle omat ongelmansa. Kahden pitäjän lisäksi alueella on kolmen jakokunnan ja kylän alueita. Isojako- ja sen täydennys tehtiin jakokunnittain, jolloin kartoitus päättyi aina kylän/jakokunnan rajaan. Kattavan ja tarkan kartan löytäminen osoittautui näin ollen mahdottomaksi. Neljäs kylä alueella on Toijala, jonka omistus sataman alueella on kuitenkin myöhäistä perua, että sitä ei ole käsitelty Niittysaaria ja suoaluetta, ja 1800-luvun maisema Vanhimmat tässä inventoinnissa käytetyt kaava-aluetta käsittelevät kartat ovat isojaon ajalta. Pohjatietona käytetty samanikäinen kuninkaan kartasto esittää Kangassaaren valkoisena saarena ja niemen pääosin suoalueena. Yleisilmettä voi pitää luotettavana. Akaan pitäjän Nahkialan ja Rätön kylissä isojaon kartta on 1760-luvulta ja Sääksmäen Terisen kartta on 1790-luvulta. Veden pinta oli 1700-luvulla nykyistä korkeammalla. Nykyinen alava kaavaalue jäikin osittain vedenpinnan alapuolelle ja suuri osa alueesta oli suota tai vesijättömaata. Kangassaari (Cangaissaari) oli nimensä mukaisesti oma saarensa. Toinen saari muodostui rautatieaseman ja vesilaitoksen ympäristöön. Kartoissa tästä saaresta käytettiin nimeä Enonluhta ja sen lounaiskulma oli Houvonluhta. Saaret olivat etupäässä niittyinä, Enonluhta vielä osaksi mäntyrämettä. Saareksi oli merkitty myös nykyinen Karjaisennenä (Carjasennänä) ja sen lounaispuolella ollut Harvassaari. Jälkimmäiseen liittyi lisäksi Matinlahden rannalla oleva mäkialue, joka on todettu kivikauden asuinpaikaksi. Saarissa ei 1700-luvun karttojen mukaan ollut asutusta ja niissä oli etupäässä Terisen talon niittyjä. Nahkialan kylään kuuluva niittyalue oli Nahkialanvuoren pohjoispuolen rinteessä (nyk. Saarikko). Muu osa oli suoaluetta. Rätön omistama länsiosa oli suurelta osin suoaluetta, ainoastaan Mustassaaren kohdalla oli pieni, nimetön saareke. Kartta: Kuninkaan kartasto

12 9 Kartta: Isojakokarttojen pohjalta käsin nykykartan päälle piirretty, ei digitoitu kartta. Kartta antaa karkean kuvan maisemasta 1700-luvun loppupuolelta. Värit: ruskea = suo, vihreä = niittyjä ja sininen = vesiraja Punaisella on merkitty 1700-luvun paikannimiä luvulla-alueelle on ajettu täyttömaita mm. vaneritehtaan ja aseman lähistölle. Nykyinen niemimaa muodostui pääpiirteissään vasta 1800-luvun aikana. Vanajaveden vedenpinnan laskuun vaikuttivat mm. koskien perkaukset ja Lempäälän kanavan rakentaminen. Kuivemmat paikat olivat edelleen 1800-luvun lopulla etupäässä niittyjä ja entisistä vesialueista muodostui rahkasoita. Niittyjen yhteydessä oli muutamia niittylatoja. Varsinaista peltoa raivattiin vasta luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella etupäässä alueen eteläosiin. Suoalueilta nostettiin karjantalouden tarpeisiin turvepehkua. Kangassaari ja Enonluhta säilyivät rakentamattomina aina 1800-luvun lopulle saakka. Niittyjen lisäksi niissä harjoitettiin 1700-luvun mäntyrämeen paikalla kytö- ja suoviljelyä. Helpiön huvilan kohta oli merkitty vielä 1800-luvun lopulla vanhaksi nurminiityksi.

13 Asutuksen alku ja rautatie, 1900-luvun alkupuoli Kartta: Venäläinen topografikartta, mittaus v Värit=sininen vesistö/suometsää, vihreä = vesijättöä, harmaa = metsää,kangasta. valkoinen =peltoa Kartassa näkyy hyvin alueen ensimmäinen asutus ja pellot. Pisteviiva on Akaan ja Sääksmäen pitäjän raja. Kangassaaren pitkä ja kapea harjanne erottuu myös hyvin. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennuskanta keskittyykin juuri harjanteelle. Ensimmäinen pysyvä asutus kaava-alueella oli Kala-Matin torppana tunnettu asutus Matinlahden rannalla olevan mäen itäreunalla. Sen perustamisesta ei ole tietoa. Rakennus on merkitty venäläiseen topografikarttaan vuodelta Kartassa sen nimeksi on merkitty T. (torppa) Teonsaari (?) (TeoH-caapu) Toinen pysyvä asutus oli Rätön kylän Mustasaari niminen torppa, joka perustettiin ilmeisesti 1900-luvun alkupuolella edellä mainitun matalan saarekkeen kohdalle. Torppa itsenäistyi omaksi tilaksi vuonna Tilan pellot raivattiin torpan ympärille, lisäksi torpalla oli toinen peltolohko nykyisen teollisuushallin paikkeilla. Seuraava rakennus oli Helpiön huvila (1910-luku) Kangassaaressa. Huvilan länsipuolella oli ilmeisesti samanikäinen tai vanhempi huvila, joka purettiin jo 1920/30- luvulla. Itsenäisyyden alkupuoli, ja 30-luku, oli alueelle suuren muutoksen aikaa. Kangassaareen rakennettiin rautatieasema ja -rata vuonna Toijalan sataman rautatieasema välitti Valkeakosken tehtaiden tuotteita aina vuoteen 1938, jolloin valmistui varsinainen Valkeakoski-Toijala rata. Aseman kanssa samoihin aikoihin satamatien varrelle rakennettiin kolme asuinrakennusta, Kärkelä, Tasala ja Korpi. Ne toimivat satamahenkilökunnan asuntoina. Rautatiehen liittyy osaltaan Terisjärven rannalla oleva Niemelä -niminen tontti, jolle rautatiellä työskennellyt Lehtinen rakensi vuonna 1929 asuinrakennuksen. Parvionniemen huvila Terisjärven rannalla on rakennettu viimeistään 1920-luvulla. Sen rakentajana pidetään Koskenkaria, joka oli Nokia yhtiön palveluksessa. Yhtiöön ja sen henkilökuntaan liittyy myös Kangassaaressa ollut hinaajan suojarakennus ja ilmeisesti Huvivenesataman niemessä olevat rakennukset. Nokia- yhtiö omisti Toijalassa Kurvolan kartanon. Vaatimaton tielinja Satamatien paikalla on ollut jo luvulla Mustasaaren tilan teollistamissuunnitelmat 1920-luvulta 1940-luvulle Mustasaaren 14 hehtaarin torppa/tila sijaitsi kaava-alueen lounaiskulmalla, rajoittuen osaksi Enonlahden rantaan. Maaperä oli suurelta osin alavaa ja suopohjaista. Peltoa raivattiin vain pääasiassa torpan ympäristöön. Sataman rautatien rakentaminen vuosina vei lisäksi tilasta noin neljä hehtaaria maata ja jakoi tilan alueet kahteen osaan. Mustasaaren tilasta lohkottiin vuonna 1931 neljä pientä asuintonttia, Kärkelä, Tasala, Välilä ja Korpi, joskin Välilä jäi Mustasaaren tilan omistukseen ja rakentamattomaksi. Kolmen tontin asuinrakennusten

14 11 rakentaminen liittyi Toijalan sataman aseman rakentamiseen. Valkeakosken tehtaiden tuotteiden lisäksi rautatiellä kuljetettiin tukkipuutavaraa. Tämä tarjosi töitä muutamalle henkilölle. Mökkien rakentaminen liittyi näin ollen sataman toimintaan. Mustasaaren tilalle oli 1920-luvulla suunnitteilla sahalaitos, jota varten nähtävästi erotettiin Vihavuoren sahalle vuonna 1937 tontti Tonttien lohkominen Mustasaaren tilasta jatkui seuraavina vuosina, taloudelliseen toimintaan viittaa myös Arvi Kilpiselle vuonna 1943 Mustasaaresta erotettu 4 hehtaarin tontti Lisäksi Kilpinen hankki lisää maata Terisen tilan puolelta (nyk ) Kilpinen tuli näihin aikoihin läheisen Viiala Oy:n (ent. Akaan höyrysaha) omistajaksi. Kilpisen omistukseen siirtynyt Cratfwood Oy:n vaneritehtaan toiminta alkoi tontilla vasta vuonna Sodan jälkeinen aika, virkistystä ja yhdyskuntatekniikkaa Rautatien ja aseman kukoistus jäi vuosiin Vielä sodan jälkeen rataa käytettiin tukinkuljetuksessa ja halkojen kuljettamiseen Toijalan asemalle. Lisäksi ratayhteyttä hyödynnettiin 1950/60-luvulla Kangassaaressa pidetyissä juhannusjuhlissa. Aseman rakennukset siirtyivät rautatiellä virkistyskäyttöön. Ratapiha purettiin ensin pois. Uusia alueen käyttäjiä olivat moottorivenekerho (1954) ja vesilaitos (1958/59) Uimarantaa kehitettiin ja sinne rakennettiin ystävyyskunnan lahjoitusvaroilla kioski/uimarakennus (1950). Uimakoulutoiminta oli kyllä alkanut ilmeisesti jo 1930-luvulla. Kaava-alueen ensimmäisen pysyvän asutuksen muodostanut Kala-Matin torppa purettiin pois Vuosisadan loppu, 1970-luvulta nykypäivään Vesilaitoksen toiminta siirtyi uusiin tiloihin 1980-luvulla. Alueen eteläosaan keskittyneet pellot alkavat metsittyä. Käytöstä pois jäänyt rautatie puretaan lopullisesti pois. Toijalan kaupungista tulee merkittävä maanomistaja alueella kun. Kangassaari ja asema-alue siirtyvät kaupungin omistukseen. Vuosituhannen vaihteessa Toijalan kesäteatteri muuttaa sataman rautatieasemalle. Pihan keskelle rakennetaan näyttämörakennelma. Uimarantaa kehitetään rakentamalla sauna- ja huoltorakennus. Alueen eteläreunalle rakennetaan moottoritie ja kaava-alueen rantoja seuraava luontopolku lintutorneineen. Entisen Mustasaaren torpan maille suunnitelmissa ollut teollisuuslaitos toteutui vihdoin vuonna 1971, jolloin Oy Craftwood Ab :n vaneritehdas aloitti toimintansa. Yritys oli perustettu vuonna 1935 Helsingin lähelle. Toijalan tuotantotilan rakennutti läheisen Viiala oy:n entinen omistaja Arvi Kilpinen, joka oli hankkinut Craftwoodin omistukseensa vuonna Vuonna 1982 Craftwoodin osakekanta siirtyi Rauma-Repola oy:lle ja neljä vuotta myöhemmin Schauman oy:lle. Tällöin Toijalan tehtaan toiminta siirrettiin Viialaan. Vaneritehtaan jälkeen tila on myyty ja nykyään sitä on vuokrattu pienteollisuustoimintaan.

15 12 Kartta: vuoden 1976 peruskartta. alueen eteläosan pellot näkyvät vielä avoimina. Ratapiha on jo purettu, mutta rata on vielä paikallaan. Vaneritehdas on rakennettu ja laajennettu. Rantatie ja saunarakennus Helpiön huvilalle ovat valmistuneet.

16 13 5. Yhteenveto alueen käytöstä 1700-luvulta nykypäivään Alueella on ollut sen historiallisella ajalla ollut monenlaista käyttöä ja vaiheita, joista kaikista on jäänyt jälkiä ja rakenteita ts. kulttuuriympäristöjä. Alueen käytön rajoittavana seikkana on aina nykypäiviin ollut alueen maaperän alavuus ja suopohjaisuus. Alue oli 1700-luvulla Terisen, Rätön ja Nahkialan kylille saaria ja soista takamaata, jossa oli muutamia niittypalstoja. Asutus juurtui hitaasti. Vanhinta asutusta 1900-luvun vaihteesta edustavat autioituneet Mustasaaren ja ns. Kala- Matin torppien paikat. Vähäiseksi jääneen agraarikäytön jälkeen alueen löysi huvila-asutus, Kangassaari, Niemelä ja Parvioniemi, 1900-luvun alkupuolella. Huviloiden rajoittavana tekijänä oli Terisen kartanon tiukka vuokrauspolitiikka ja sopivan maa-alueen vähyys. Rautatie ja asema, Valtion rautatiealue, toivat alueelle toimintaa ja asutusta, Kärkelä, Tasala ja Korpi. Liikenteen kehitys jätti Toijalan sataman aseman nopeasti väliaikaiseksi, vuosien , ratkaisuksi. Uusi historiallinen vaihe alkoi sotien jälkeen jolloin sataman ympäristöön tulivat uudet rakenteet, uimaranta, huvivenesatama ja vesilaitos. Alueen syrjäisyys koskeekin vain maaliikkumista. Vesiliikenteen näkökulmasta Toijalan satama ja Kangassaari ovat aina olleet keskeisellä ja näkyvällä paikalla vesistössä. Viimeisessä historiallisessa vaiheessa pellot alkoivat metsittyä ja vesilaitos siirtyi uusiin tiloihin. Uutta aikaa ja käyttöä edusti 1970-luvulla vaneritehdas, joskin sen vanerinteon historia jäi lyhyeksi. Toijalan kaupungista tulee merkittävä maa- ja kiinteistöomistaja 1900-luvun loppupuolella. Alueen kehittäminen virkistysalueeksi alkaa. Uusimman vaiheen merkkinä voidaan pitää Helsinki-Tampere moottoritien ja erityisesti liittymän rakentamista Toijalaan ja satamaan. Tilannetta voidaan pitää samantyyppisenä kuin 1920-luvulla, jolloin rautatie toi lyhyeksi aikaa alueelle taloudellista toimintaa, suunnitelmia ja uusia mahdollisuuksia luvulla rautatien tilalle on tullut moottoritie, joka nähdään nyt suurena mahdollisuuksien väylänä. Moottoritie tuo ja samalla synnyttää uutta kulttuuriympäristöä (vrt. Ideapark Lempäälässä). Toijalan sataman osayleiskaava tuokin toteutuessaan uuden ja määrällisesti suuren kerrostuman, työnimeltään Tropical Toijala, alueen historiaan. Se tulee myöhemmin omalta osaltaan edustamaan 2000-luvun alun kulttuurimaisemaa. Miten uusi rakentuu suhteessa vanhempaan kulttuuriympäristöön, sen ratkaisee tuleva osayleiskaava.

17 14 6. Inventointiaineisto Kiinteistökortit ja asemapiirrokset 1. Korpi 2. Kärkelä 3. Tasala 4. Kangassaari 5. Niemelä 6. Parvionniemi 7. Valtion rautatiealue 8. Vesiranta 9. Satama

18 15 1. TOIJALA/ RÄTTÖ/ KORPI ( ) Kiinteistön omistaja: Hokkanen, Ole Kiinteistön osoite: Satamatie 259 Rakennuskanta: Tontilla ovat 1. asuinrakennus (1920-l), 2. maakellari ja 3. ulkohuone. Korpi: asuinrakennus satamatien puolelta nykyinen käyttö autio/vapaa-aika? alkuperäinen käyttö asuminen rakennusaika 1920-luku suunnittelija - kerrosluku 1 perustus nurkkakivet/betonitolpat runko hirsi vuoraus peiterima väri keltainen ikkunat 6-ruutuiset kattomuoto satula kate kolmiorimahuopa erityispiirteet satulakattoinen kuisti

19 16 1. Asuinrakennus. Pieni asuinrakennus, n. 4 x 7 metriä, on rakennettu betonitolppien varaan. Aikaisemmin käytössä ovat olleet nurkkakivet. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu keltaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella, alla tervapahvi. Nurkka- ja ikkunalistat on maalattu vihreäksi. Ikkunat ovat vanhat 6-ruutuiset. Satulakatto on katettu kolmiorimahuovalla. Rakennukseen kuuluu satulakattoinen umpikuisti. Rakennuksen katto on pahoin sammaloitunut ja vuorauksen alaosassa on paikoin nähtävissä lahovaurioita. Ympäristö: Asuinrakennus sijaitsee metsäisen Satamatien varrella. Pohjoispuolella ovat Tasala ja Kärki nimiset kiinteistöt. Niiden rakennuskanta on samoin 1900-luvun alkupuolelta. Ympäristö on alavaa kasvaen pääasiassa sekametsää, kuusia ja koivuja, ym. Kiinteistön tontti on avoin, joskin varsin villiintynyt. Tien puolella on muutamia lehtipuita, pihassa on omenapuu. Kiinteistön historia: Tontti on erotettu Korpi -nimisenä läheisestä Mustasaaren pientilasta vuonna Asuinrakennus oli tällöin jo valmis. Lisäksi tontilla oli samankokoinen talousrakennus. Tontin koko oli 736 neliötä. Omistajaksi merkittiin Paavo Laine. Asuinrakennus ja myös naapuritonttien rakentaminen liittyy vuonna 1927 valmistuneeseen Toijalan sataman rautatieasemaan. Tukkien nosto järvestä junaan työllisti parhaimmillaan toistakymmentä henkilöä. Satamatien mökit, Korpi, Tasala ja Kärkelä, toimivat muistitiedon mukaan satamatyöläisten asuntoina. Toinen tausta rakennuksille voisi olla Mustasaaren tilalle suunniteltu sahalaitos, joka kuitenkin jäi lopulta toteutumatta. Aseman merkitys väheni sotien jälkeen. Korpi on ollut tämän jälkeen asuin- ja vapaa-ajan käytössä. Arvot ja toimenpiteet: Arvoluokka 3 sosiaalihistoria, maisemahistoria, säilyneisyys, rakennusperinne, teollisuus/liikennehistoria Korpi-nimisen kiinteistön tontilla on 1920-luvulla rakennettu pieni asuinrakennus. Huoneen ja keittiön käsittävä rakennus on säilynyt vanhassa asussa, joskin rakennus on huonokuntoinen. Rakennus kuuluu Satamatien varrelle 1920/30-luvulla syntyneeseen tiiviiseen mökkiasutukseen. Asuinrakennus olisi hyvä säilyttää. Korjaustöissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Lähteet: Toijalan kiinteistörekisteri Informantti: Pekka Pennanen, haastattelu

20 Asemapiirros alueesta. n. 1:

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 3A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 15 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Valkeakoski Lounaissuunnan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 3 Havaintoja...

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos

RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34 37801 Akaa Kaavoitus ja maankäyttö Johanna Fingerroos kaavasuunnittelija 5.2.2014 RAKENTAMIS- JA KORJAAMISTAPAOHJEET SATAMAN I VAIHE Vesilaitos Akaan kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola

KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola KOHTEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kiinteistö Oy Rauman Burger, Hesburger Hampurilaisravintola Kunta: Rauma Kylä/kosa: (Tarvonsaari) Sijainti: Nortamonkatu 3, Tallikedonkatu 1, 26100 RAUMA Kohdetyyppi: liike-elämä

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012

Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Imatra Ukonniemen alueen sekä sen pohjoispuolisen rantaalueen ja kylpylän ranta-alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Imatran kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

KESÄRANNAN ALUEINVENTOINTI

KESÄRANNAN ALUEINVENTOINTI KESÄRANNAN ALUEINVENTOINTI KESÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Pikku-Keskuskarin, Sonninnokan ja Tiironnokan alueet Kuva 1 suunnittelualueen rajaus opaskartalla Suunnittelualue Asemakaavan suunnittelualue

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Lempäälä Keskustan alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Ilmakuva... 3 Yleiskartta... 4 Vanha asutus...

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 344 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 345 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, 406-24, 485-2 5, 490-1 4 sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta. Korttelien ja tonttien numerot

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

LOUNAISSUUNAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUS- INVENTOINTI

LOUNAISSUUNAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUS- INVENTOINTI FCG Planeko Oy Valkeakosken kaupunki LOUNAISSUUNAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN RAKENNUS- INVENTOINTI Vallon kylä- ja viljelymaisema teollisuustaajaman kupeessa 161-C9768 13.09.2009 43FCG Planeko Oy I 13.09.2009

Lisätiedot

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009

RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 1 RAUMA Rauman sähköaseman ympäristön muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Fingrid OYj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen aika...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012

Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 1 Parkano Vatusen ja Pahkalan kaavamuutosalueiden muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Muinaisjäännös... 4 PARKANO

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen

Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 Kangasala Vatialan ja Lempoisten (Riunvaiva) kylätonttien arkeologinen maastotarkastus 2010. Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti

5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. Kohdetyyppi asuintontti SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde 2. Kunta Kristiinankaupunki Tila 3:120 4. Kylä/rekisterinumero Dagsmark / 3:120 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Ulasoorin asemakaavan muutosalueen rakennus- ja maisemahistoriallinen selvitys. Olli Joukio 2015

Ulasoorin asemakaavan muutosalueen rakennus- ja maisemahistoriallinen selvitys. Olli Joukio 2015 Ulasoorin asemakaavan muutosalueen rakennus- ja maisemahistoriallinen selvitys Olli Joukio 2015 Sisällys Inventointityön vaiheet 2 Alueen historiaa 3 Alueen nykytila 10 Rakennuskulttuuri kaava-alueella

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA

KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Itä - Suomi 3. Kohde 2. Kunta Kiuruvesi KIURUVEDEN RAUTATIEASEMA 4. Kylä/rekisterinumero 263-871-0002-0001 Kiuruveden

Lisätiedot

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa

Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa 1 Kalajoki Tuulipuistohankealueiden sähkönsiirtolinjan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013. Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: TLT-Engineering Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013

Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 1 Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: HS-vesi Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Yleiskartat...

Lisätiedot

asutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti

asutushistoria, sosiaalihistoria maisemallisesti keskeinen sijainti 2. LEHTINEN KIINTEISTÖLOMAKE Kaupunginosa / kylä Stormi Kiinteistö id 2 Kunta Sastamala Kiinteistötunnus 2-11 / Lehtinen Osoite Soukontie Alue Aluetyyppi mäkitupa-alue Peruskartta Kohdetyyppi asuinrakennus

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1

Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta. 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijoituskohde Toimistokiinteistö Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta 18.6.2015 Luottamuksellinen 1 Sijainti Osoite Alue Voimalaitoksentie 50, 29200 Harjavalta Kohde sijaitsee Nakkilan kunnassa Harjavallan

Lisätiedot

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS

PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tmi Hilla Tarjanne Pihlajatie 48 A 18 00270 Helsinki 050-3586408 hilla.tarjanne@welho.com www.kulttuuriymparisto.fi PALONIEMEN MAISEMAHISTORIALLINEN SELVITYS Tilaus

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kinnula Hautakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Teemu Tiainen Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kinnula 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 4

Lisätiedot

TOIJALAN KAUPUNKI SATAMAN ALUEEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

TOIJALAN KAUPUNKI SATAMAN ALUEEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA TOIJALAN KAUPUNKI SATAMAN ALUEEN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.11.2005, tark. 4.10.2006 Tässä osallistumis- arviointisuunnitelmassa esitetään osayleiskaavan

Lisätiedot

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA

VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja KEURUUN KAUPUNKI Asiakirjatyyppi Selvitys Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014 VT18 JA MT621 OSAYLEISKAAVA RAKENNUSKANNAN SELVITYS Tarkastus 1.9.2012 Päivämäärä 1.9.2012, tark. 24.6.2014

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON YLEISKAAVA

PYHÄJÄRVEN VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON YLEISKAAVA Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Puhuri Oy PYHÄJÄRVEN VUOHTOMÄEN TUULIPUISTON YLEISKAAVA Arkeologisen inventoinnin täydennys 2013 5.6.2013 Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Yht. 876:2:0 11:52 6:71 13:32 11:56 6:15 13:7 11:62 13:8 6:53 9:28 6:70 11:57 9:88 11:56 13:33 11:61 13:4 11:45 11:58. Yht. 43:0 9:54 9:54 11:14. Yht.

Yht. 876:2:0 11:52 6:71 13:32 11:56 6:15 13:7 11:62 13:8 6:53 9:28 6:70 11:57 9:88 11:56 13:33 11:61 13:4 11:45 11:58. Yht. 43:0 9:54 9:54 11:14. Yht. P 876:2:0 0 1 km 3:59 2:61 7:60 878:5:0 13:5 10:169 7:80 9:106 1:52 1:19 50:0 7:166 7:167 7:165 7:169 10:170 7:174 10:171 7:168 7:170 10:172 7:171 10:175 10:173 10:176 7:175 10:178 10:177 10:174 46:0 10:155

Lisätiedot