TOIJALAN KAUPUNKI. Sataman alueen rakennus- ja maisemainventointi Jari Heiskanen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIJALAN KAUPUNKI. Sataman alueen rakennus- ja maisemainventointi. 27.10.2006 Jari Heiskanen"

Transkriptio

1 TOIJALAN KAUPUNKI Sataman alueen rakennus- ja maisemainventointi Jari Heiskanen

2 Sisällysluettelo : Takamaasta vapaa-ajan kohteeksi 1. Johdanto 1 Karttaliite 1. Inventoidut kohteet, arvoalueet ja maisemahistorian kohteet 2. Kulttuurihistorialliset rakenteet Inventoidut kiinteistöt Autioituneita ja purettuja rakenteita Inventoinnin ulkopuolelle jääneet rakenteet Muut rakenteet: tiet ja pellot 4 3. Kulttuurihistorialliset arvot Kiinteistöt ja kulttuurihistorialliset arvot Arvoluokat 7 4. Alueen maankäyttö- ja maisemahistoriaa Akaan ja Sääksmäen rajalla Niittysaaria ja suoaluetta, ja 1800-luvun maisema Asutuksen alku ja rautatie, 1900-luvun alkupuoli Mustasaaren tilan teollistamissuunnitelmat 1920-luvulta 1940-luvulle Sodan jälkeinen aika, virkistystä ja yhdyskuntatekniikkaa Vuosisadan loppu, 1970-luvulta nykypäivään Yhteenveto alueen käytöstä 1700-luvulta nykypäivään Inventointiaineisto 14 Kiinteistökortit ja asemapiirrokset 1. Korpi 2. Kärkelä 3. Tasala 4. Kangassaari 5. Niemelä 6. Parvionniemi 7. Valtion rautatiealue 8. Vesiranta 9. Satama Arvoalue Toijalan satama 7. Lähteet 55 Kansikuva: Venäläinen topografikartta, 1900-luvun alku, KA

3 1 Takamaasta vapaa-ajan kohteeksi 1. Johdanto Toijalan sataman rakennetun ympäristön ja maisemanhistorian inventointi tehtiin syys-lokakuussa Työn tilaaja oli Toijalan kaupunki, kaavasuunnittelija Mari Hietamäki-Pulkki. Inventoinnin teki Suunnittelukeskus oy:n palkkaama FM Jari Heiskanen. Suunnittelukeskus Oy:stä työryhmän jäseniä olivat projektipäällikkö Helena Ylinen ja tekninen avustaja Merja Juntunen. Satamaan laaditaan oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jonka pohjamateriaaliksi inventointi tehtiin. Lähtökohdaksi otettiin kuitenkin asemakaavataso tulevaa käyttöä silmälläpitäen. Tekeillä olevan osayleiskaavan tavoitteena on luoda edellytykset seudullisesti merkittävälle matkailu- ja virkistystoimintojen keskukselle. Nykyisin alueella on voimassa seutukaava vuodelta 1997 ja oikeusvaikutukseton yleiskaava vuodelta 1998 sekä oikeusvaikutukseton osayleiskaava 1999 Niissä alue on merkitty palveluiden, työpaikkojen, matkailun ja virkistyksen käyttöön. Itäosat on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Alueelta ei tunneta aikaisempia rakennuskantaa koskevia inventointeja. Keskeiset yleisteokset, Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet, eivät mainitse kaava-alueelta kulttuurihistoriallisia arvoja omaavaa rakennuskantaa. Alueelta tunnetaan kiinteä muinaisjäännös, kivikautinen asuinpaikka, joka sijaitsee Terisjärven Matinlahden rannalla. Arkeologiset kohteet eivät kuulu tämän raportin piiriin. Myös puretut ja autioituneet ts. käytöstä poistuneet rakenteet kuuluvat arkeologian puolelle, eivät rakennushistorialliseen inventointiin. Kaava-alueella tämäntyyppisiä merkittäviä kohteita ovat Mustasaaren ja ns. Kala-Matin torppien autioituneet asuintontit. Niitä on käsitelty osana alueen historiaa ja ne on merkitty karttaan. Kulttuurihistoriallisia arvoja omaavia kiinteistöjä inventoitiin alueelta yhteensä 9 kappaletta. Kiinteistöjen rakennuskanta dokumentoitiin kuvailemalla ja kuvaamalla rakennukset. Asemapiirroksella on ensisijaisesti kuvattu eri rakennusten sijoittuminen tontille, eikä niitä näin ollen tule pitää mittatarkkoina. Inventointi ei ole myöskään varsinainen kuntotutkimus, joskin rakennusten näkyviä vaurioita on huomioitu. Työn kestoksi määritettiin kahdeksan päivää, joista kaksi oli kenttätöihin ja yksi arkistokäyntiin. Kenttätyöt tehtiin pääasiallisesti ja Jyväskylän arkistossa vierailtiin Kaava-alue, noin. 105 hehtaaria, sijoittuu Toijalan kaupungin keskustan pohjoispuolelle, Vanajaveteen pistävälle niemelle. Satamasta on matkaa Toijalan keskustaan noin 3.5 kilometriä. Kaava-alueella on selkeät rajat. Etelässä on vuosituhannen vaihteessa valmistunut Tampere- Helsinki moottoritie ja muualla ovat pääasiassa Vanajaveteen kuuluvat vesistöt, Makkaraselkä, Enonlahti ja Terisjärven Matinlahti. Pääosin kaava-alue on alavaa suopohjaista maata, jossa kasvaa etupäässä rehevää lehtimetsää tai nuorta mäntymetsää. Korkeuserot ovat pienet. Vanajavesistön vedenkorkeus on mpy ja pääosa alueesta on alle +81 mpy. Kaava-alueen yleisilme onkin varsin peitteinen ja alava. Ainoa säilynyt peltoalue sijaitsee alueen eteläosassa, moottoritien varressa. Alueen korkein kohta on Matinlahden rannalla oleva mäki, joka on noin +88 mpy. Samalla mäellä sijaitsee kivikautinen asuinpaikka. Alueen pohjoisosassa on vesistön rannassa matala moreeniharjanne, joka muodostaa pääosan entistä Kangassaarta. Täällä korkein kohta sijaitsee ns. Helpiön huvilalla n. +86 mpy. Alueen historiallinen rakentaminen ja hyväksikäyttö on keskittynyt pääosin näille hieman kuivemmille alueille. Alueen liikenneyhteydet ovat vähäiset. Päätienä voidaan pitää niemen kärkeen vievää Satamatietä, josta erkanevat vain Matinlahti ja Kangassaarentie -nimiset kapeat paikallistiet.

4 2 Nykyisin alue on pääosin virkistyskäytössä. Sieltä löytyy mm. uimaranta, kesäteatteri, kesämökkejä, huvivenesatama, venepaikkoja ja luontopolku. Muusta käytöstä voidaan mainita Satamatien varrella olevassa suuressa teollisuushallissa harjoitettava pienteollisuustoiminta. Moottoritien varressa säilynyt peltoalue on viljelyssä. Kaava-alueen pääasiallinen maanomistaja on Toijalan kaupunki. Tampereella Jari Heiskanen

5 : :108 M : : rp : : rp k k : k 14 rp33 1: : k k k 82.8 k k 82.7 rp rp ,2 2: rp , , rp k 4 90, , , ,4 90, rp , , : rp rp : H , rp23 2 X = X = ,7 95 rp28 1: X = : : ,4 87, rp rp rp K rp15 1:106 rp rp : rp Urheilumaja rp rp rp24 rp ,836 rp98 rp22 17 rp60 Kaatopaikka rp20 99 rp18 rp rp : rp rp rp14 rp : rp12 rp :91 rp rp rp 82.2 rp 80.2 rp rp Tehdas rp rp : rp rp : rp rp rp rp Yht. 878:1 rp rp76 rp rp72 46 rp99 14 rp : rp rp68 94 rp X = X = X = TOIJALAN SATAMA 81.0 rp rp rp62 rp rp , rp89 rp rp rp rp52 rp : :135 1:109 1: : :150 1: Terinen 1: Terinen : : Terinen Merkintöjen selitykset: :135 lä K Lentiläntie Tehdas 99 Tehdasalue Tehdas 31 1: : : :135 K 46 K Y = Y = Y = Rättö 95 k53 rasite Isosuo 88 1: K : :3 895 Yleiset tiet k Satamatie 20 kv Kangaskärki Vanajavesi :79 2 1: : kv kv 102 1: Mustasaari 1:4 75 Mustasaarentie 5: : :97 1:98 1: : Satamatie 4: :5 1:6 8 1: : : kv 1:14 5 Matinlahti : : : Nahkiala : : Kangassaari : : : :1251 1: :5 5: : kv 82 Vanajavesi Kangassaarentie 1: Kaulon,Kurisjärven, : Käyrälän, Nahkialan, Lontilan, Sontulan, Tiuran ja Toijalan kylien lohkok. 20 kv :114 2: Terinen Terinen :18 2: Nahkiala 12 Matinlahti rp9 rp80 rp78 1: Toijala 33 1: :785 2: Terinen Terinen Kangassaarentie Y = :18 Y = Y = Y = X = Satamatie 31:0 1: Terisjärvi 38 1: Terisjärvi 878-1: Terinen :0 92 1:58 1: Terinen 876-1: :108 Nahkiala 85 Vanajavesi Uitto Uitto Karjaisennenä Terinen Kalalahden, Kyän, Mulkuen, Terisen ja Tyrisevän jakokunta 1: :0 1:97 1: : Terinen 1:1 1 Inventoidut kohteet: Mustasaari Inventoidut kohteet Autioituneet asuinpaikat Peltomaisema Metsittyneet pellot Arvoalue: Satama 1 Korpi 2 Kärkelä 3 Tasala 4 Kangassaari 5 Niemelä 6 Parvionniemi 7 Valtion Rautatiealue 8 Vesiranta 9 Satama Autioituneet asuinpaikat (torpat): 2 Kala-Matin torppa 1700-luvun lopun niittyalueet (sijainti likimääräinen) Inventointialue Vanha sataman rautatie TOIJALAN KAUPUNKI Sataman alueen rakennus- ja maisemainventointi INVENTOIDUT KOHTEET, ARVOALUEET JA MAISEMA- HISTORIA 1: C7847, Jari Heiskanen,

6 3 2. Kulttuurihistorialliset rakenteet 2.1 Inventoidut kiinteistöt ja arvoalueet Kiinteistöjä inventoitiin 9 kappaletta ja ne kattavat lähes koko rakennuskannan. Inventoinnin ulkopuolelle jäi vain neljä kiinteistöä. Niiden rakennuskannan katsottiin olevan merkitykseltään vähäistä tai vasta 1950-luvun jälkeen rakennettua. Alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävin rakennuskanta sijaitsee alueen pohjoisosassa, Toijalan sataman ympäristössä ja Makkaraselän rannalla. Vesiliikenteen näkökulmasta niillä on keskeinen ja näkyvä asema alueella. Ranta-alueelta on inventoitu seuraavat kiinteistöt, suluissa virallinen kiinteistön rekisterinimi: Helpiön huvila (Kangassaari), uimarantarakennukset (Satama), sataman asemarakennukset (Valtion rautatiealue) ja vesilaitos (Vesiranta). Satamatien varrella olevalla metsäalueella on kolme pientä asuinkiinteistöä (Kärkelä, Tasala ja Korpi). Terisjärven ja siihen kuuluvan Matinlahden rannalla on kaksi pientä asuin- /huvilarakennusta (Niemelä ja Parvionniemi). Raportissa käytetään kohteista niiden virallisia rekisterinimiä. Inventoitujen kiinteistöjen lisäksi rajattiin Toijalan satama arvoalueeksi. Tällä haluttiin rajata alueen keskeisin ja näkyvin rakennuskanta, joka muodostaa hyvin säilyneen kulttuurimaiseman ja on merkittävä osa alueen käyttöhistoriaa. Vaikka alue on kooltaan pieni ja asutushistorian kannalta hiukan syrjäinen ja nuori, on se sangen monipuolinen ja historialtaan mielenkiintoinen. Alueen rakennetussa historiassa painottuu luku, jolloin alueen rakentaminen varsinaisesti alkoi. Alueelta onkin hahmoteltavissa historiallisia, eri-ikäisiä, pistemäisiä liikenne-, vapaa-ajan, teollisuus- ja laitosympäristöjä, jotka keskittyvät pääasiassa ranta-alueille. Ajallisesti vahvimmat ovat 1920-luvun ja 1950-luvun kerrostumat. Ensin mainittuihin kuuluvat asemarakennukset, asuinrakennukset ja huvilat. Jälkimmäistä edustavat uimarannan ja vesilaitoksen rakenteet sekä venekerhon perustaminen. Näiden ulkopuolella ovat ajallisesti vanhimmat rakenteet, Kangassaaren huvila sekä Mustasaaren ja Kala-Matin torppien paikat. Pysyvä asutus peltoineen jäi alueen eteläosan suo- ja metsäalueille. Alueelle syntynyt asutus myös liittyy kiinteästi alueen elinkeinoihin ja taloudelliseen toimintaan. Torpan paikan määräsi muokkauskelpoisen maan sijainti, sataman asemakokonaisuuteen kuului kaksi asuinkäyttöön tarkoitettua rakennusta ja lisäksi Satamatien varrelle nousseet mökit. Viimeinen esimerkki on vesilaitos, jonka viereen rakennettiin myös asuinrakennus. Vähäiset ja nuorina pidettävät agraarimaisemat ovat metsittyneet lukuun ottamatta moottoritien varrella olevaa peltoaluetta Autioituneita ja purettuja rakenteita Alueen asutushistorian kannalta merkittävät kohteita ovat Mustasaaren ja ns. Kala-Matin torppien autioituneet paikat. Kala-Matin nimellä tunnetut rakennukset olivat alueen vanhinta rakennuskantaa ja ne sijaitsivat Matinlahden rannalla. Kala-Matti on muistitiedon antama nimi, ei virallinen. Rakennukset oli rakennettu ilmeisesti 1800-luvun toisella puoliskolla ja ne nähtävästi purettiin sotien jälkeen. Metsittyneellä asuintontilla on kivillä vuoratun kaivon, kivijalan ja uunin vähäisiä jäänteitä. Lisäksi on vanhoja omenapuita ja marjapensaita. Rakennukset sijaitsivat Terisen kartanon ja Nahkialan kylän Pennolan talon rajalla. Kumpaan taloon perustamishistoria liittyy, ei pystytty selvittämään. Nimestä päätellen asutuksen elinkeinona saattoi olla kalastus. joskin nimi saattaa olla annettu myöhemmin. Rakennukset sijaitsivat Terisen kartanolle kuuluneen vanhan niitty-peltokappaleen vieressä. Tämä yhteys ja paikan elinkeino jäi tässä yhteydessä selvittämättä. Todennäköisesti kyseessä ei ollut varsinainen asutushistoriaan liittyvä torppa luvun vaihteesta alkaen torppa

7 4 toimi ensin Akaan Toijalan työväenyhdistyksen keskusteluseuran ja myöhemmin seuran pohjalta perustetun Akaan nuorisoseuran kokoontumispaikkana, josta lähdettiin usein veneretkille. Tässä käytössä torppa oli jo vuonna Mustasaaren torpasta on olemassa selkeämmät tiedot. Se perustettiin Rätön torpaksi 1900-luvun alkupuolella ja se itsenäistyi vuonna Mustasaaresta lohkottiin seuraavina vuosina useita tontteja mm. rautatielle, asutukseen ja teollisuussuunnitelmiin. Torpan vanhin asuinpaikka on autioitunut. Paikalla on säilynyt kivijalkojen ja maakellareiden jäänteitä. Lisäksi on luonnonkivillä vuorattu kaivo. Saarikko-niminen pientila sijaitsi alueen eteläreunalla säilyneen pellon länsipäässä. Pientila on perustettu vasta hiukan ennen sotia. Rakennukset on purettu ja asuinpaikka jäi moottoritien alle. Kangassaaren länsipäässä oli muistitiedon mukaan 1900-luvun alkupuolella Tuomo Sarvelan huvilana tunnettu rakennus. Se purettiin ilmeisesti 1920/30-luvulla. Rakennus sijaitsi aivan niemen kärjessä, joka kuului Rätön omistukseen. Rakennusta ei ole paikannettu. Kangassaaren pohjoisrannalla oli Nokia yhtiön hinaajan suojarakennus. Se purettiin sotien jälkeen Inventoinnin ulkopuolelle jääneet rakenteet Inventoinnin ulkopuolelle jäi alueen koilliskulmalla toimiva huvivenesatama, Enonlahden rannalla sijaitseva teollisuusrakennus (1971/1970-l.), Mustasaaren torpan paikalla oleva uudistunut rakennuskanta ja Niemelän vieressä oleva pieni kesäasunto. Huvivenesatamassa toimiva Toijalan moottorivenekerho on toiminut paikalla vuodesta 1954 alkaen. Vuonna 2005 valmistui uusi huoltorakennus vesilaitoksen tontille. Vanhemmat rakennukset sijaitsevat vesistöön pistävällä kapealla niemellä (1-108), jonka omistaa Leevi Ahonen. Venekerho on vuokrannut niemen ja sillä olevat rakennukset. Rakennukset, saunarakennus ja pieni taukotuvaksi muutettu rakennus ovat vanhemmat kuin moottorivenekerho. Rakennukset on rakennettu luonnonkivisokkelin päälle. Rakennuksia on vuosien varrella kunnostettu ja muutettu. Tontilla on lisäksi kaksi liiterirakennusta. Rakennuskanta jätettiin inventoimatta niiden vähäisen merkityksen vuoksi. Mustasaaren torpan vanha asuinpaikka on autioitunut. Mustasaaren tilan rakennuskantaa on autioituneen tontin länsipuolella ja se on erotettu vuonna 1959 omaksi Kiviaho nimiseksi kiinteistöksi. Sen rakennuskanta on pääosin uudistunut, joten se jätettiin inventoinnin ulkopuolelle Muut rakenteet: tiet ja pellot Alueen luonteen vuoksi kulttuuriset jäljet ovat iältään varsin nuoria. Inventoitujen rakennusten ulkopuolelle jäävät rakenteet ovat pääosin tuhoutuneet. Alueen pelloista on säilynyt vain eteläosassa moottoritien varrella oleva peltoalue, joka raivattiin pelloksi vasta 1800-luvun aikana. Mustasaaren torpan pellot ja Terisen talon niityt/pellot ovat metsittyneet viimeistään 1900-luvun loppupuolella. Pohjoisosassa, Kangassaaressa ja sataman ympäristössä mahdolliset pellot raivattiin myöhään ja ne jäivät jo varhain käytöstä. Aseman lähellä harjoitettiin 1800-luvulla kytö- ja suoviljelyä. Kaavaalueella on ollut pääasiassa rantaan vieviä polkuja, vaatimaton tielinja/polku Mustasaaren torpalle ja Kangassaareen 1900-luvun alkupuolelta. Satamaan vienyttä tietä parannettiin 1950-luvulla, nykyinen tie ja kevyenliikenteen väylä ovat muutaman vuoden takaa. Satamaan vienyt rautatie on pääosin purettu mutta linjaus ja muutamia kiskoja on edelleen nähtävissä.

8 5 3. Kulttuurihistorialliset arvot Arvoja on arvioitu kiinteistökohtaisesti, joskin kaava-alueen pienuuden ja kohteiden pienen määrän vuoksi luokitusta voidaan pitää osin alustavana. Lisäksi rakennuskanta on varsin heterogeeninen, mikä jossain tapauksessa vaikeuttaa arvottamista. Laajempi aineisto helpottaisi arvottamista. Toisaalta nyt oli mahdollista inventoida rakennuskanta kattavasti. Yksittäiseksi arvoalueeksi jäänyttä Toijalan satama arvoaluetta ei ole luokiteltu. Kiinteistöjen ja arvoalueen lopullinen kulttuurihistoriallinen luokitusarviointi olisi hyvä tehdä koko kuntaa koskevan inventoinnin yhteydessä, mahdollisesti tulevan kulttuuriympäristöselvityksen yhteydessä. Tämä koskee vain inventointiraporttia ja kulttuuriarvoja, kun taas kaavoituksen merkinnät ovat eri asia ja niihin vaikuttavat muut seikat. Varauksesta huolimatta raportti antaa riittävät taustatiedot kaavoituksen merkintöjen pohjaksi. Kiinteistöille on annettu arvoluokitus, joka perustuu kohteiden kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Kohteen arvot muodostuvat rakennushistoriallisista, ympäristö- ja historiallisista arvoista. Käytössä on ollut kolmiportainen arvoluokitus, jota on käytetty Pirkanmaan maakuntamuseon Kulttuuriympäristöyksikön tekemissä inventoinneissa mm. Viialan inventointi Alustavasti arvioiden alueen pohjoisosassa olevat kiinteistöt: Valtion rautatiealue, Kangassaari ja Vesiranta ovat ensimmäisen luokan kohteita. Julkiset, mutta suppeammat ja nuoremmat uimarannan rakenteet ovat toisen luokan kohteita. Satamatien varteen jäävät pienet asuinmökit Kärkelä, Tasala ja Korpi sekä Matinlahden rannalle jäävät Niemelän ja Parvioniemen huvilat ovat kolmosluokkaa. Lisäksi on huomattava, että kaikki inventoidut kiinteistöt, luokituksesta huolimatta, sisältävät kulttuurihistoriallisia arvoja ja kuuluvat alueen historiaan ollen näin säilyttämisen arvoisia. Kulttuuriympäristöä ovat myös inventoinnin ulkopuolelle jääneet rakenteet. Nuorimmat inventoidut rakenteet ovat sotien jälkeiseltä ajalta. Perinteinen rajaus inventoinneissa kohdistuu yleensä ennen sotia rakennettuun rakennuskantaan. Tässä tapauksessa mukaan on otettu myös 1950-luku, koska sen rakennuskanta muodostaa maisemallisesti ja historiallisesti keskeisen osan alueen käyttöhistoriaa. Lisäksi kysymyksessä on koko Toijalan historiaan liittyvä julkinen rakentaminen

9 Kiinteistöt ja kulttuurihistorialliset arvot Kiinteistöt on järjestetty kylän ja nimen perusteella aakkosjärjestykseen ja numeroitu. Matinlahden rannalla oleva huvila on kahdella Niemelä nimisellä tontilla, jotka kuuluvat eri kyliin. Kylä: rek. nimi rek.nro kiinteistön rakent. kulttuuri Kortti nro. luonne ajoitus historiallinen arvo Nahkiala (404) 5. Niemelä (2-78) asuinrak Rättö (407) 1. Korpi 1-8 asuinrak l 3 2. Kärkelä 1-5 asuinrak l 3 3. Tasala 1-6 asuinrak l 3 Terinen (408) 4. Kangassaari 1-76 huvila 1910-l 1 5. Niemelä 1-53 asuinrak Parvionniemi 1-51 huvila 1920-l? 3 7. Rautatiealue 1-18 asemarak Vesiranta 1-58 vesilaitos 1958/59 1 Toijala (409) 9. Satama 31-0 uimaranta Arvoalue 1. Toijalan satama ei arvotettu

10 Arvoluokat Luokka I Erityisen merkittävät kohteet, suuri paikallinen arvo Kohteita, jotka edustavat parhaalla mahdollisella tavalla paikkakunnan rakennettua perintöä tai ovat hyvin säilyneitä kokonaisuuksia sekä omaavat suuren intensiteetin. Näihin kohteisiin sisältyy useita arvonäkökohtia tai erittäin vahva yksi peruste. Tässä luokassa olevat ovat kantataloja, teollisuusrakennuksia tai julkisia rakennuksia, jotka muodostavat tärkeän osan paikkakunnan maisemaa ja historiaa. Luokittelun ensimmäiseen tai toiseen luokkaan ratkaisee usein kohteen säilyneisyys tai liittyminen laajempaan kokonaisuuteen. Luokka II Merkittävät kohteet Ovat edustavia ja vähintään kohtalaisen hyvin säilyneitä, intensiteettiä omaavia ja sisältävät yleensä useita arvonäkökulmia. Ensimmäiseen luokkaan verrattuna rakennuskanta ja asuinpaikka ovat usein nuorempia tai kokonaisuus on suppeampi. Luokka III Maisemallisesti tai historiallisesti arvokkaat kohteet Kohteita, joilla on historiallista arvoa ja ovat osana jotakin laajempaa kokonaisuutta. Tähän luokkaan on usein sijoitettu ns. mökkiasutus, vaikka niiden rakennukset olisivat säilyneet hyvin.

11 8 4. Alueen maankäyttö- ja maisemahistoriaa 4.1. Akaan ja Sääksmäen rajalla Toijalan kauppala perustettiin vuonna 1948, kaupunki Toijala on ollut vuodesta Varsinainen emäpitäjä oli Akaa, joka hajosi kolmeksi kunnaksi 1900-luvun alkupuoliskolla. Ensimmäisenä erosi Kylmäkoski vuonna Neljä Akaan kylää liitettiin vuonna 1932 perustettuun Viialan kuntaan. Toijalan kauppala muodostettiin vuonna 1945 Akaan kylien lisäksi Sääksmäen kylistä. Toijalasta ylijääneet Akaan kylät liitettiin Kylmäkoskeen. Lopullinen siirto Toijalaan Sääksmäen Terisen, Tyrisevän ja Kyän kylien kohdalla tehtiin vuonna 1975, jolloin Sääksmäki oli muuttunut jo Valkeakoskeksi. Viiala ja Toijala yhdistyvät Akaan kaupungiksi vuoden 2007 alusta. Pitäjähistorian ja maanomistuksen näkökulmasta kaava-alue kuuluu kahdelle eri pitäjälle ja kolmelle eri kylälle. Raja kulkee alueen halki kaakko-luode suunnassa siten, että eteläosa kaavaalueesta kuului Akaan pitäjän Rätön yksinäistalolle ja Nahkialan kylän taloille. Pohjoisosa, Kangassaari, kuului Sääksmäen pitäjän Terisen kylän/yksinäistalon omistukseen. Taloista Rättö oli yhdistetty suurtilaksi ja Terinen oli vanha kartano. Terinen omisti lisäksi rajan länsipuolella pieniä niittykappaleita Nahkialan kylän alueella. Niiden omistus liittyy alueen varhaiseen saarimaiseen ilmeeseen. Maisemahistorian kartoituksen kannalta alueen omistuksen jakautuminen toi työlle omat ongelmansa. Kahden pitäjän lisäksi alueella on kolmen jakokunnan ja kylän alueita. Isojako- ja sen täydennys tehtiin jakokunnittain, jolloin kartoitus päättyi aina kylän/jakokunnan rajaan. Kattavan ja tarkan kartan löytäminen osoittautui näin ollen mahdottomaksi. Neljäs kylä alueella on Toijala, jonka omistus sataman alueella on kuitenkin myöhäistä perua, että sitä ei ole käsitelty Niittysaaria ja suoaluetta, ja 1800-luvun maisema Vanhimmat tässä inventoinnissa käytetyt kaava-aluetta käsittelevät kartat ovat isojaon ajalta. Pohjatietona käytetty samanikäinen kuninkaan kartasto esittää Kangassaaren valkoisena saarena ja niemen pääosin suoalueena. Yleisilmettä voi pitää luotettavana. Akaan pitäjän Nahkialan ja Rätön kylissä isojaon kartta on 1760-luvulta ja Sääksmäen Terisen kartta on 1790-luvulta. Veden pinta oli 1700-luvulla nykyistä korkeammalla. Nykyinen alava kaavaalue jäikin osittain vedenpinnan alapuolelle ja suuri osa alueesta oli suota tai vesijättömaata. Kangassaari (Cangaissaari) oli nimensä mukaisesti oma saarensa. Toinen saari muodostui rautatieaseman ja vesilaitoksen ympäristöön. Kartoissa tästä saaresta käytettiin nimeä Enonluhta ja sen lounaiskulma oli Houvonluhta. Saaret olivat etupäässä niittyinä, Enonluhta vielä osaksi mäntyrämettä. Saareksi oli merkitty myös nykyinen Karjaisennenä (Carjasennänä) ja sen lounaispuolella ollut Harvassaari. Jälkimmäiseen liittyi lisäksi Matinlahden rannalla oleva mäkialue, joka on todettu kivikauden asuinpaikaksi. Saarissa ei 1700-luvun karttojen mukaan ollut asutusta ja niissä oli etupäässä Terisen talon niittyjä. Nahkialan kylään kuuluva niittyalue oli Nahkialanvuoren pohjoispuolen rinteessä (nyk. Saarikko). Muu osa oli suoaluetta. Rätön omistama länsiosa oli suurelta osin suoaluetta, ainoastaan Mustassaaren kohdalla oli pieni, nimetön saareke. Kartta: Kuninkaan kartasto

12 9 Kartta: Isojakokarttojen pohjalta käsin nykykartan päälle piirretty, ei digitoitu kartta. Kartta antaa karkean kuvan maisemasta 1700-luvun loppupuolelta. Värit: ruskea = suo, vihreä = niittyjä ja sininen = vesiraja Punaisella on merkitty 1700-luvun paikannimiä luvulla-alueelle on ajettu täyttömaita mm. vaneritehtaan ja aseman lähistölle. Nykyinen niemimaa muodostui pääpiirteissään vasta 1800-luvun aikana. Vanajaveden vedenpinnan laskuun vaikuttivat mm. koskien perkaukset ja Lempäälän kanavan rakentaminen. Kuivemmat paikat olivat edelleen 1800-luvun lopulla etupäässä niittyjä ja entisistä vesialueista muodostui rahkasoita. Niittyjen yhteydessä oli muutamia niittylatoja. Varsinaista peltoa raivattiin vasta luvun loppupuolella ja 1900-luvun alkupuolella etupäässä alueen eteläosiin. Suoalueilta nostettiin karjantalouden tarpeisiin turvepehkua. Kangassaari ja Enonluhta säilyivät rakentamattomina aina 1800-luvun lopulle saakka. Niittyjen lisäksi niissä harjoitettiin 1700-luvun mäntyrämeen paikalla kytö- ja suoviljelyä. Helpiön huvilan kohta oli merkitty vielä 1800-luvun lopulla vanhaksi nurminiityksi.

13 Asutuksen alku ja rautatie, 1900-luvun alkupuoli Kartta: Venäläinen topografikartta, mittaus v Värit=sininen vesistö/suometsää, vihreä = vesijättöä, harmaa = metsää,kangasta. valkoinen =peltoa Kartassa näkyy hyvin alueen ensimmäinen asutus ja pellot. Pisteviiva on Akaan ja Sääksmäen pitäjän raja. Kangassaaren pitkä ja kapea harjanne erottuu myös hyvin. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennuskanta keskittyykin juuri harjanteelle. Ensimmäinen pysyvä asutus kaava-alueella oli Kala-Matin torppana tunnettu asutus Matinlahden rannalla olevan mäen itäreunalla. Sen perustamisesta ei ole tietoa. Rakennus on merkitty venäläiseen topografikarttaan vuodelta Kartassa sen nimeksi on merkitty T. (torppa) Teonsaari (?) (TeoH-caapu) Toinen pysyvä asutus oli Rätön kylän Mustasaari niminen torppa, joka perustettiin ilmeisesti 1900-luvun alkupuolella edellä mainitun matalan saarekkeen kohdalle. Torppa itsenäistyi omaksi tilaksi vuonna Tilan pellot raivattiin torpan ympärille, lisäksi torpalla oli toinen peltolohko nykyisen teollisuushallin paikkeilla. Seuraava rakennus oli Helpiön huvila (1910-luku) Kangassaaressa. Huvilan länsipuolella oli ilmeisesti samanikäinen tai vanhempi huvila, joka purettiin jo 1920/30- luvulla. Itsenäisyyden alkupuoli, ja 30-luku, oli alueelle suuren muutoksen aikaa. Kangassaareen rakennettiin rautatieasema ja -rata vuonna Toijalan sataman rautatieasema välitti Valkeakosken tehtaiden tuotteita aina vuoteen 1938, jolloin valmistui varsinainen Valkeakoski-Toijala rata. Aseman kanssa samoihin aikoihin satamatien varrelle rakennettiin kolme asuinrakennusta, Kärkelä, Tasala ja Korpi. Ne toimivat satamahenkilökunnan asuntoina. Rautatiehen liittyy osaltaan Terisjärven rannalla oleva Niemelä -niminen tontti, jolle rautatiellä työskennellyt Lehtinen rakensi vuonna 1929 asuinrakennuksen. Parvionniemen huvila Terisjärven rannalla on rakennettu viimeistään 1920-luvulla. Sen rakentajana pidetään Koskenkaria, joka oli Nokia yhtiön palveluksessa. Yhtiöön ja sen henkilökuntaan liittyy myös Kangassaaressa ollut hinaajan suojarakennus ja ilmeisesti Huvivenesataman niemessä olevat rakennukset. Nokia- yhtiö omisti Toijalassa Kurvolan kartanon. Vaatimaton tielinja Satamatien paikalla on ollut jo luvulla Mustasaaren tilan teollistamissuunnitelmat 1920-luvulta 1940-luvulle Mustasaaren 14 hehtaarin torppa/tila sijaitsi kaava-alueen lounaiskulmalla, rajoittuen osaksi Enonlahden rantaan. Maaperä oli suurelta osin alavaa ja suopohjaista. Peltoa raivattiin vain pääasiassa torpan ympäristöön. Sataman rautatien rakentaminen vuosina vei lisäksi tilasta noin neljä hehtaaria maata ja jakoi tilan alueet kahteen osaan. Mustasaaren tilasta lohkottiin vuonna 1931 neljä pientä asuintonttia, Kärkelä, Tasala, Välilä ja Korpi, joskin Välilä jäi Mustasaaren tilan omistukseen ja rakentamattomaksi. Kolmen tontin asuinrakennusten

14 11 rakentaminen liittyi Toijalan sataman aseman rakentamiseen. Valkeakosken tehtaiden tuotteiden lisäksi rautatiellä kuljetettiin tukkipuutavaraa. Tämä tarjosi töitä muutamalle henkilölle. Mökkien rakentaminen liittyi näin ollen sataman toimintaan. Mustasaaren tilalle oli 1920-luvulla suunnitteilla sahalaitos, jota varten nähtävästi erotettiin Vihavuoren sahalle vuonna 1937 tontti Tonttien lohkominen Mustasaaren tilasta jatkui seuraavina vuosina, taloudelliseen toimintaan viittaa myös Arvi Kilpiselle vuonna 1943 Mustasaaresta erotettu 4 hehtaarin tontti Lisäksi Kilpinen hankki lisää maata Terisen tilan puolelta (nyk ) Kilpinen tuli näihin aikoihin läheisen Viiala Oy:n (ent. Akaan höyrysaha) omistajaksi. Kilpisen omistukseen siirtynyt Cratfwood Oy:n vaneritehtaan toiminta alkoi tontilla vasta vuonna Sodan jälkeinen aika, virkistystä ja yhdyskuntatekniikkaa Rautatien ja aseman kukoistus jäi vuosiin Vielä sodan jälkeen rataa käytettiin tukinkuljetuksessa ja halkojen kuljettamiseen Toijalan asemalle. Lisäksi ratayhteyttä hyödynnettiin 1950/60-luvulla Kangassaaressa pidetyissä juhannusjuhlissa. Aseman rakennukset siirtyivät rautatiellä virkistyskäyttöön. Ratapiha purettiin ensin pois. Uusia alueen käyttäjiä olivat moottorivenekerho (1954) ja vesilaitos (1958/59) Uimarantaa kehitettiin ja sinne rakennettiin ystävyyskunnan lahjoitusvaroilla kioski/uimarakennus (1950). Uimakoulutoiminta oli kyllä alkanut ilmeisesti jo 1930-luvulla. Kaava-alueen ensimmäisen pysyvän asutuksen muodostanut Kala-Matin torppa purettiin pois Vuosisadan loppu, 1970-luvulta nykypäivään Vesilaitoksen toiminta siirtyi uusiin tiloihin 1980-luvulla. Alueen eteläosaan keskittyneet pellot alkavat metsittyä. Käytöstä pois jäänyt rautatie puretaan lopullisesti pois. Toijalan kaupungista tulee merkittävä maanomistaja alueella kun. Kangassaari ja asema-alue siirtyvät kaupungin omistukseen. Vuosituhannen vaihteessa Toijalan kesäteatteri muuttaa sataman rautatieasemalle. Pihan keskelle rakennetaan näyttämörakennelma. Uimarantaa kehitetään rakentamalla sauna- ja huoltorakennus. Alueen eteläreunalle rakennetaan moottoritie ja kaava-alueen rantoja seuraava luontopolku lintutorneineen. Entisen Mustasaaren torpan maille suunnitelmissa ollut teollisuuslaitos toteutui vihdoin vuonna 1971, jolloin Oy Craftwood Ab :n vaneritehdas aloitti toimintansa. Yritys oli perustettu vuonna 1935 Helsingin lähelle. Toijalan tuotantotilan rakennutti läheisen Viiala oy:n entinen omistaja Arvi Kilpinen, joka oli hankkinut Craftwoodin omistukseensa vuonna Vuonna 1982 Craftwoodin osakekanta siirtyi Rauma-Repola oy:lle ja neljä vuotta myöhemmin Schauman oy:lle. Tällöin Toijalan tehtaan toiminta siirrettiin Viialaan. Vaneritehtaan jälkeen tila on myyty ja nykyään sitä on vuokrattu pienteollisuustoimintaan.

15 12 Kartta: vuoden 1976 peruskartta. alueen eteläosan pellot näkyvät vielä avoimina. Ratapiha on jo purettu, mutta rata on vielä paikallaan. Vaneritehdas on rakennettu ja laajennettu. Rantatie ja saunarakennus Helpiön huvilalle ovat valmistuneet.

16 13 5. Yhteenveto alueen käytöstä 1700-luvulta nykypäivään Alueella on ollut sen historiallisella ajalla ollut monenlaista käyttöä ja vaiheita, joista kaikista on jäänyt jälkiä ja rakenteita ts. kulttuuriympäristöjä. Alueen käytön rajoittavana seikkana on aina nykypäiviin ollut alueen maaperän alavuus ja suopohjaisuus. Alue oli 1700-luvulla Terisen, Rätön ja Nahkialan kylille saaria ja soista takamaata, jossa oli muutamia niittypalstoja. Asutus juurtui hitaasti. Vanhinta asutusta 1900-luvun vaihteesta edustavat autioituneet Mustasaaren ja ns. Kala- Matin torppien paikat. Vähäiseksi jääneen agraarikäytön jälkeen alueen löysi huvila-asutus, Kangassaari, Niemelä ja Parvioniemi, 1900-luvun alkupuolella. Huviloiden rajoittavana tekijänä oli Terisen kartanon tiukka vuokrauspolitiikka ja sopivan maa-alueen vähyys. Rautatie ja asema, Valtion rautatiealue, toivat alueelle toimintaa ja asutusta, Kärkelä, Tasala ja Korpi. Liikenteen kehitys jätti Toijalan sataman aseman nopeasti väliaikaiseksi, vuosien , ratkaisuksi. Uusi historiallinen vaihe alkoi sotien jälkeen jolloin sataman ympäristöön tulivat uudet rakenteet, uimaranta, huvivenesatama ja vesilaitos. Alueen syrjäisyys koskeekin vain maaliikkumista. Vesiliikenteen näkökulmasta Toijalan satama ja Kangassaari ovat aina olleet keskeisellä ja näkyvällä paikalla vesistössä. Viimeisessä historiallisessa vaiheessa pellot alkoivat metsittyä ja vesilaitos siirtyi uusiin tiloihin. Uutta aikaa ja käyttöä edusti 1970-luvulla vaneritehdas, joskin sen vanerinteon historia jäi lyhyeksi. Toijalan kaupungista tulee merkittävä maa- ja kiinteistöomistaja 1900-luvun loppupuolella. Alueen kehittäminen virkistysalueeksi alkaa. Uusimman vaiheen merkkinä voidaan pitää Helsinki-Tampere moottoritien ja erityisesti liittymän rakentamista Toijalaan ja satamaan. Tilannetta voidaan pitää samantyyppisenä kuin 1920-luvulla, jolloin rautatie toi lyhyeksi aikaa alueelle taloudellista toimintaa, suunnitelmia ja uusia mahdollisuuksia luvulla rautatien tilalle on tullut moottoritie, joka nähdään nyt suurena mahdollisuuksien väylänä. Moottoritie tuo ja samalla synnyttää uutta kulttuuriympäristöä (vrt. Ideapark Lempäälässä). Toijalan sataman osayleiskaava tuokin toteutuessaan uuden ja määrällisesti suuren kerrostuman, työnimeltään Tropical Toijala, alueen historiaan. Se tulee myöhemmin omalta osaltaan edustamaan 2000-luvun alun kulttuurimaisemaa. Miten uusi rakentuu suhteessa vanhempaan kulttuuriympäristöön, sen ratkaisee tuleva osayleiskaava.

17 14 6. Inventointiaineisto Kiinteistökortit ja asemapiirrokset 1. Korpi 2. Kärkelä 3. Tasala 4. Kangassaari 5. Niemelä 6. Parvionniemi 7. Valtion rautatiealue 8. Vesiranta 9. Satama

18 15 1. TOIJALA/ RÄTTÖ/ KORPI ( ) Kiinteistön omistaja: Hokkanen, Ole Kiinteistön osoite: Satamatie 259 Rakennuskanta: Tontilla ovat 1. asuinrakennus (1920-l), 2. maakellari ja 3. ulkohuone. Korpi: asuinrakennus satamatien puolelta nykyinen käyttö autio/vapaa-aika? alkuperäinen käyttö asuminen rakennusaika 1920-luku suunnittelija - kerrosluku 1 perustus nurkkakivet/betonitolpat runko hirsi vuoraus peiterima väri keltainen ikkunat 6-ruutuiset kattomuoto satula kate kolmiorimahuopa erityispiirteet satulakattoinen kuisti

19 16 1. Asuinrakennus. Pieni asuinrakennus, n. 4 x 7 metriä, on rakennettu betonitolppien varaan. Aikaisemmin käytössä ovat olleet nurkkakivet. Lyhytnurkkainen hirsirunko on vuorattu keltaiseksi maalatulla peiterimavuorauksella, alla tervapahvi. Nurkka- ja ikkunalistat on maalattu vihreäksi. Ikkunat ovat vanhat 6-ruutuiset. Satulakatto on katettu kolmiorimahuovalla. Rakennukseen kuuluu satulakattoinen umpikuisti. Rakennuksen katto on pahoin sammaloitunut ja vuorauksen alaosassa on paikoin nähtävissä lahovaurioita. Ympäristö: Asuinrakennus sijaitsee metsäisen Satamatien varrella. Pohjoispuolella ovat Tasala ja Kärki nimiset kiinteistöt. Niiden rakennuskanta on samoin 1900-luvun alkupuolelta. Ympäristö on alavaa kasvaen pääasiassa sekametsää, kuusia ja koivuja, ym. Kiinteistön tontti on avoin, joskin varsin villiintynyt. Tien puolella on muutamia lehtipuita, pihassa on omenapuu. Kiinteistön historia: Tontti on erotettu Korpi -nimisenä läheisestä Mustasaaren pientilasta vuonna Asuinrakennus oli tällöin jo valmis. Lisäksi tontilla oli samankokoinen talousrakennus. Tontin koko oli 736 neliötä. Omistajaksi merkittiin Paavo Laine. Asuinrakennus ja myös naapuritonttien rakentaminen liittyy vuonna 1927 valmistuneeseen Toijalan sataman rautatieasemaan. Tukkien nosto järvestä junaan työllisti parhaimmillaan toistakymmentä henkilöä. Satamatien mökit, Korpi, Tasala ja Kärkelä, toimivat muistitiedon mukaan satamatyöläisten asuntoina. Toinen tausta rakennuksille voisi olla Mustasaaren tilalle suunniteltu sahalaitos, joka kuitenkin jäi lopulta toteutumatta. Aseman merkitys väheni sotien jälkeen. Korpi on ollut tämän jälkeen asuin- ja vapaa-ajan käytössä. Arvot ja toimenpiteet: Arvoluokka 3 sosiaalihistoria, maisemahistoria, säilyneisyys, rakennusperinne, teollisuus/liikennehistoria Korpi-nimisen kiinteistön tontilla on 1920-luvulla rakennettu pieni asuinrakennus. Huoneen ja keittiön käsittävä rakennus on säilynyt vanhassa asussa, joskin rakennus on huonokuntoinen. Rakennus kuuluu Satamatien varrelle 1920/30-luvulla syntyneeseen tiiviiseen mökkiasutukseen. Asuinrakennus olisi hyvä säilyttää. Korjaustöissä tulisi käyttää perinteisiä materiaaleja, työtapoja ja teknisiä ratkaisuja. Lähteet: Toijalan kiinteistörekisteri Informantti: Pekka Pennanen, haastattelu

20 Asemapiirros alueesta. n. 1:

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011.

Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. 1 Nokia Paperitehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011. Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: GEORGIA-PACIFIC NORDIC OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Kartat... 3 Vanhat

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula

Lisätiedot

Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008

Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008 Kylmäkoski Tipurin laajennusasemakaava-alueen inventointi 2008 Tiina Jäkärä 2008 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 1 Sisällysluettelo Johdanto..2 Tutkimusalue ja aiemmat tutkimukset Inventoinnin

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösten täydennysinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila

LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila 1 LEMPÄÄLÄ Moisio-Hakkarin asemakaavan Kiviahon pohjoisosan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Johanna Rahtola Timo Jussila Tilaaja: Lempäälän kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat...

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010

Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Sastamala Hyrkin asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Maastokartat...

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN

KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN KANGASALAN KIRKKOJÄRVEN NATURA-ALUE MAANKÄYTÖN MUUTOKSET NATURA-VERKOSTOON LIITTÄMISEN JÄLKEEN LAATIJA: JUSSI MÄKINEN TARKASTAJA: MARKETTA HYVÄRINEN 30.1.2017 TARKASTELUN TAUSTA, TAVOITE JA MENETELMÄ Pirkanmaan

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi INVENTOINTIRAPORTTI Raasepori Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi 24.4.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa Laulumaa

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt

Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt 1 Sastamala Äetsänmäen vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi osa 2 maastotarkastus 2010 Timo Jussila, Tapani Rostedt Kustantaja: Sastamalan kaupunki, Sastamalan Vesi Liikelaitos 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010

Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010 1 Ruovesi Mustajärvi-Ruovesi viemärilinjauksen muinaisjäännösinventointi 2010 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Suunnittelutalo S. Anttila Oy Kansikuva: Viemärilinjaus Myllykylässä kulkee taustalla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7

Lisätiedot

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella

Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja. voimajohtohankkeen alueella Arkeologinen inventointi Muonion Mielmukkavaaran tuulipuiston ja voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2009 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Liitteet Kartta 1. Esitys tuulipuiston

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Tammela Pääjärvi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Arkistolähteet:...

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö

Vesilahti Rautiala. Arkeologinen valvonta 26.10.2015. Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Vesilahti Rautiala Arkeologinen valvonta 26.10.2015 Eva Gustavsson/ Pirkanmaan maakuntamuseo/ Kulttuuriympäristöyksikkö Tiivistelmä: Vesilahdella Rautialassa suoritettiin 26.10.2015 arkeologinen valvonta

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Karvia, tarkastusmatka 2013

Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Karvia, tarkastusmatka 2013 Pohjois-Satakunnan tuulivoimapuistojen kaavoitushanke Karvia, tarkastusmatka 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto.5 2. Kohteet...6 2.1. Karvia Malkaneva...6 2.2. Karvia Kärmeskallio

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI

HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI HAUSJÄRVI VANTAA HOKANMÄKI Röykkiöalueen tarkastus 18.8.2006 FM Juha Ruohonen Riihimäen kaupunginmuseo Hausjärvi Vantaa Hokanmäki tarkastuksen kohde: röykkiöt > viljelyröykkiöt (?) kohteen ajoitus: historiallinen

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013

Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 1 Akaa-Valkeakoski-Hämeenlinna Akaa-Iittala vesihuoltolinjan muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: HS-vesi Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4 Yleiskartat...

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

Valkeakoski Kärjenniemi Viemärilinjan muinaisjäännösinventointi 2011

Valkeakoski Kärjenniemi Viemärilinjan muinaisjäännösinventointi 2011 1 Valkeakoski Kärjenniemi Viemärilinjan muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Kärtsyn vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat...

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14

Sisällys: Negatiiviluettelo 14 Dialuettelo 14 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja inventointi 5 3. Kaava-alueella sijaitsevat kiinteät muinaisjäännökset ja tentatiivikohteet

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015

Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015 1 Sastamala Houhajärvi vesihuoltoverkoston muinaisjäännösinventointi 2015 Ville Laakso Tilaaja: Illon vesihuolto-osuuskunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhoja karttoja... 4 Inventointi...

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

Ulasoorin asemakaavan muutosalueen rakennus- ja maisemahistoriallinen selvitys. Olli Joukio 2015

Ulasoorin asemakaavan muutosalueen rakennus- ja maisemahistoriallinen selvitys. Olli Joukio 2015 Ulasoorin asemakaavan muutosalueen rakennus- ja maisemahistoriallinen selvitys Olli Joukio 2015 Sisällys Inventointityön vaiheet 2 Alueen historiaa 3 Alueen nykytila 10 Rakennuskulttuuri kaava-alueella

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila

Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila 1 Hämeenkyrö Kirkonseudun kortteleiden 65, 66 ja 68 alueen sekä Nuutin alueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Hämeenkyrön kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia...

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422.

Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010. Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1422. LÖYTÄNEENTIEN JA LADVONTIEN YMPÄRISTÖN RAKENNUSTEN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Varsinais-Suomen maakuntamuseo/jaana Salmi/Paula Saarento 31.5.2010 LÖYTÄNE Löytäne mainitaan keskiaikaisissa lähteissä

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen Hämeenkyrön liittymän tienoon muinaisjäännösinventointi 2011

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen Hämeenkyrön liittymän tienoon muinaisjäännösinventointi 2011 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen Hämeenkyrön liittymän tienoon muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Vanhat

Lisätiedot

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Ruutanan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi...

Lisätiedot

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015

VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 1 VIHTI Otalampi Muinaisjäännösten arkistoselvitys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Torpat... 4 Rajamerkit... 6 Tiet... 8 Tulos... 10 Lähteet...

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007

Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 1 Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 4

Lisätiedot