Aluksi kirkko oli Tenholassa, sitten Bromarvissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aluksi kirkko oli Tenholassa, sitten Bromarvissa"

Transkriptio

1 Aluksi kirkko oli Tenholassa, sitten Bromarvissa Täktomin kylässä oli 1500-luvulla seitsemän tilaa, mutta 1700-luvulla vain viisi, Norrgård, Östergård, Södergård, Västergård ja Langis. Kylän miehet olivat luotseja, mutta pääasiallinen toimeentulo saatiin kalastuksesta, maanviljelystä ja talonpoikaispurjehduksesta. Katolisella keskiajalla Täktom kuului Tenholan emäseurakuntaan, joka mainitaan ensimmäisen kerran Tuolloin seurakunnalla lienee jo ollut oma kirkko. Pappi oli nimeltään Vinaldus de Tenalum. Hankoniemen kylistä tie Tenholan kirkolle kulki Harparskogin kautta Gennarbynlahden itärantaa pitkin. Kirkkomatka oli siten pitkä, mutta tilanne helpottui kesäisin, jolloin jumalanpalveluksia järjestettiin joka neljäs sunnuntai Hangonkylän kappelissa. Kappeli rakennettiin mahdollisesti jo keskiajalla, mutta hylättiin luultavasti jo ennen 1600-luvun puoliväliä. Bromarvista muodostettiin kappeliseurakunta 1677 ja itsenäinen seurakunta Tähän seurakuntaan kuului Täktomin ohella Santala, Hangonkylä ja Majakkamaa sekä sittemmin 1874 perustettu Hangon kaupunki. Täktomilaisten kirkkotie kulki nyt pohjoisrannalla sijaitsevaan Svärtesholmeniin ja sieltä kirkkoveneillä tai jäätietä pitkin Bromarviin. Matkaan lähdettiin parilla kolmella veneellä, ja joka veneessä oli kahdeksan tai yhdeksän henkeä. Pisin kirkkomatka oli Majakkamaan asukkailla. Sekä emäseurakunnan että kappeliseurakunnan kirkossa täktomilaisillakin oli omat määrätyt paikkansa kirkon penkeissä. Tähän heillä oli oikeus, koska he olivat osallistuneet kirkon rakentamiseen ja seurakunnan muihin kuluihin kuluihin. Esim penkkijärjestyksestä käy ilmi, että Täktomin Södergårdin isäntä istui penkillä no 6 miesten puolella yhdessä Mälsarbyn pienemmän ruusthollin, Skogsbölen, Könickin, Grundsundin, Hangon Wästergårdin ja Bengtsårin Södergårdin isäntien kanssa. Kirkko oli tärkeä osa ihmisen elämää kehdosta hautaan. Suuren lapsikuolleisuuden vuoksi lapset pyrittiin kastamaan heti lähipäivinä syntymän jälkeen. Nykyisen Hangon kaupungin alueella sijainneen Kuningattarenvuoren linnoitusseurakunnan aikana linnoitusseurakunnan pappi kastoi myös täktomilaisten lapsia ja kelirikon aikana lapset voitiin viedä kasteelle myös Tammisaaren kaupunkiin. Seurakuntalaiset olivat pappinsa valvonnan ja opetuksen alaisia ja kirkon tehtävänä oli pitää kansalaiset rauhallisina ja hallitsijan kuuliaisina alamaisina. Kirkon porstuassa tai ulko-oven ulkopuolella oli jalkapuu, jossa uppiniskaiset saivat kärsiä häpeärangaistuksensa. Papin avuksi kirkkokurin ja järjestyksen valvomiseen valittiin ns. kuudennusmiehiä, ja esim Täktomin Wästergårdin isäntä Jacob Jacobsson valittiin Hangon, Santalan ja Täktomin kylien kuudennusmieheksi. Kinkereitä eli lukusia pidettiin vuorotellen kylän taloissa, jolloin kinkeritalo huolehti myös kinkeriväen majoituksesta ja muonituksesta. Kinkereiden yhteydessä järjestettiin myös jumalanpalvelus. Kappeliseurakunta oli jaettu 12 lukupiiriin ja neljäs piiri käsitti Täktomin kylän. Vuonna 1805 siihen kuului 91 henkilöä. Rippikoulu oli pakollinen ja edellytys avioliiton solmimiselle aina vuoden 1925 uskonnonvapauslakiin saakka. Vaikka sakramentteihin liittyviä palveluksia voitiin saada 1 / 11

2 muiltakin papeilta, niin ehtoollisella piti kuitenkin käydä emäseurakunnan kirkossa. Yleensä ehtoolliskirkossa käytiin kesällä, jolloin voitiin yöpyä veneissä. Emäseurakunnan kirkossa saatiin kuulla myös omaa kylää koskevat kuulutukset ja tiedotukset. Hanko erotettiin Bromarvista itsenäiseksi seurakunnaksi 1890 ja Vartiovuoren kirkko valmistui Täktomilaiset ja muut lähiseutujen asukkaat lahjoittivat puutavaraa metsistään kirkon rakentamiseen ja nyt heillä oli mahdollisuus osallistua Hangon kirkossa järjestettäviin jumalanpalveluksiin. Täktom, Santala, Hangonkylä ja Majakkamaa erotettiin 1910 Bromarvin seurakunnasta, jolloin ne muodostivat Hangon maaseurakunnan. Vuonna 1923 maaseurakuntaan kuului jäsentä. Jumalanpalveluksia pidettiin nyt säännöllisesti 1904 valmistuneella Täktomin kansakoululla, kunnes maaseurakunta sai käyttöönsä Täktomin kappelin Kuntaliitoksen yhteydessä Täktomin ja Bengtsårin kylät sekä Santalan yksinäistalo Bromarvin kunnasta liitettiin Hangon kaupunkiin. Samalla alueet liitettiin myös kirkollisesti Hankoon. Täktomin kappeli rakennettiin pikku tytön hautakappeliksi Täktomin kappelin rakennutti maisteri Carl Vilhelm Gylphe kaksivuotiaana kuolleen tyttärensä Lucie Veran hautakappeliksi. Kappeli sijaitsee noin kilometrin päässä Täktomin kylästä kauniin koivikon keskellä. C.V. Gylphe syntyi Pohjassa 1882, mutta perhe muutti 1893 Täktomiin, mistä hänen isänsä osti Östergårdin tilan. Carl Vilhelm kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta 1901, minkä jälkeen hän opiskeli Upsalan yliopistossa, mistä valmistui teologian kandidaatiksi Filosofian kandidaatiksi hän valmistui Helsingin yliopistosta Tämän jälkeen hän toimi liikemiehenä Pietarissa Wärtsilän ja Läskelän ruukin konttoreissa, sitten Läskelän ruukin ja Dubrowska Co:n johtajana ja hän oli myös Pietarin börssikomitean jäsen Pietarissa Gylphe solmi avioliiton kauppiaan tyttären Aimée Ljubow (Ljuba) Höckertin (s. 1893) kanssa Seuraavana vuonna aviopari muutti Täktomiin, missä he asettuivat asumaan Villa Josefinaan, jonka nimi myöhemmin muutettiin Villa Lucieksi. Mukana Pietarista seurasi myös rouva Gylphen seuraneiti, balttilaissyntyinen Marie Wischard ja ottotytär Tamara. Hangossa Gylphen perheeseen syntyi tytär Lucie Vera Paula Kastetoimituksen 2 / 11

3 suoritti ranskalainen pappi, isä Machault, joka toimi naapurien, von Rammsin poikien kotiopettajana. Vain viikko kasteen jälkeen Lucia Vera kuoli aivokalvontulehdukseen. Hän oli loukannut polvensa, mikä aiheutti kohtalokkaan sairauden. Äidin toivomuksesta tytärtä ei haudattu luterilaiseen hautausmaahan vaan perheen tilan maalle Seuraavana vuonna perheeseen syntyi poika Robert, joka kastettiin katoliseen uskoon, mihin myös rouva Gylphe ja ortodoksiuskoon kuulunut Tamara liittyivät Tamara sai uudeksi nimekseen Monique ja myöhemmin Noelle Marie liityttyään fransiskaaninunnajärjestöön Belgiassa. Neiti Wischardilla lienee ollut suuri vaikutus naisten hengelliseen kehitykseen. C.V. Gylphe oli hankkinut omistukseensa kaikki Täktomin viisi tilaa ja useita pienempiä tiloja ja perustanut niistä suurviljelmän, Solbackan tilan. Gylphen tarkoituksena oli palkata henkeä tilalle, joka viljan lisäksi tuottaisi 4 milj. kg vihanneksia ja juurikasveja. Mm. suuri juurikasvikellari rakennettiin ja kellarista 4 km:n pituinen kapearaiteinen rata kantaradalle. Gylphen yritys teki kuitenkin vararikon ja kylän maat joutuivat 1921 Ab Svenska Småbruk och Egna Hem -yhtiölle. Konkurssi johti myös perheen hajoamiseen. Ljuba Gylphe, Robert Gylphe ja Marie Wischard muuttivat Ranskaan 1923, missä rouva Gylphe synnytti vielä tyttären, joka sai nimekseen Ghislaine. C.V.Gylphe muutti Helsinkiin 1931, missä hän kuoli Marie Wischard oli kuollut Ranskassa kaksi vuotta aikaisemmin. Ljuba Gylphe solmi avioliiton ranskalaisen upseerin, paroni George d Allanin kanssa, jonka mukana hän muutti Algeriaan. Myös Robertista tuli Ranskan armeijan upseeri. Toisen maailmansodan aikana Robert jäi saksalaisten vangiksi ja muutti vapauduttuaan Pariisiin. Myös rouva Ljuba d Allan muutti Pariisiin toisen miehensä kuoleman jälkeen ja asui tyttärensä Ghislainen luona Versaillesin lähellä kuolemaansa saakka Sotien jälkeen Robert kävi syntymäseudullaan Täktomissa. Muistoksi Solbackan tilasta jäi kappeli. Lahjakirjeessä, joka on päivätty Charles Wilhelm Gylphe ja Aimée Gylphe lahjoittivat Lucie-tyttärensä hautapaikaksi rakennetun kappelin helsinkiläisen Pyhän Annan yhdistykselle sillä ehdolla, että kappelissa pidetään joka vuosi Lucien kuolinpäivänä muistomesssu. Pyhän Annan yhdistys harjoitti hyväntekeväisyyttä ja oli suuntautunut lapsityöhön. Lucie Veran muistomessu järjestettiin kuitenkin vain kerran tai kaksi. Lahjoitusehtojen mukaan kappeli tuli lahjoittaa lähimmälle katoliselle seurakunnalle, jos Pyhän Annan yhdistys lopettaisi toimintansa. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan kappeli joutui Täktomin kylän maita palstoittaneelle Ab Svenska Småbruk och Egna Hem -yhtiölle. Yhtiö lahjoitti rakennuksen tontteineen Hangon evankelis-luterilaiselle seurakunnalle Ehtona oli, että seurakunta kunnostaisi kappelin jumalanpalveluskäyttöön. 3 / 11

4 Hautakappelista tulee luterilainen kirkko Täktomin kappelin suunnitteli arkkitehti Armas Lindgren, joka 1920-luvun taitteessa työskenteli samassa arkkitehtitoimistossa Bertel Liljeqvistin kanssa, joka mainitaan toisena suunnittelijana. Toimiston tekemiä kirkkosuunnitelmia pidetään kuitenkin yleisesti Lindgrenin tekeminä. Lindgren antoi suunnitelmalle nimeksi Solbackan kirkko. Lindgren suhtautui vakavasti uskonnon ja uskonnollisuuden vaatimuksiin, mikä sai hänet tutkimaan eri tyylikausien kirkkoarkkitehtuurin saavutuksia ja yhdistelemään näitä eri piirteitä pelkistetyssä muodossa. Lindgren näki kirkon kokonaistaideteoksena, jonka tehtävä oli johdattaa seurakunta oikeaan tunnelmaan ja arvokkaisiin kokemuksiin. Päätytornillinen pitkäkirkko oli Lindgrenin suosima perusratkaisu, joka tarjosi seurakunnan kokoontumiselle hyvät puitteet. Täktomin kappelin muotokielessä yhdistyvät gotiikan ja barokin piirteet. Lyhyeen, suorakaiteen muotoiseen, pohjois-eteläsuuntaiseen runkohuoneeseen liittyy matalampi kuoriosa, etelätorni ja länsisivulla sakaristo. Ikkunat ja perspektiiviportaalit ovat suippokaarisia ja viittaavat siten gotiikkaan samoin kuin tukipilaritkin. Tornin huippu puolestaan kertoo Lindgrenin barokkikirkkojen ihailusta. Rakennus on tiilirunkoinen ja rapattu valkoiseksi. Sisäänkäyntejä on kaksi: eteläisestä tornipäädystä ja itäsivun keskeltä suoraan saliin. Sisätilan yksinkertainen ja sakraali tilavaikutelma syntyy kirkkosalin korkean ristiholvin ja matalamman, monisivuisen kuorin yhdistämisestä. (Lehto 1992) Jo 1931 Theodor Fagerholm oli Hangon luterilaisen seurakunnan kirkkoneuvoston toimesta tarkastanut kappelin, jota hän kutsui raportissaan Lucie-kappeliksi. Kappelikysymystä varten seurakunta asetetti työryhmän, johon kuuluivat E. Andelin, A. Holmlund ja S.J. Johansson ja johon myöhemmin valittiin lisäksi E.A. Winberg Täktomista. Työryhmä suositteli 1935 kappelin ottamista seurakunnan haltuun ja tätä motivoitiin mm. sillä, että seurakunta oli viime vuosina käyttänyt suuria summia kaupunkiseurakunnan kirkon kunnostamiseen, joten nyt pitäisi ottaa huomioon myös maaseurakunnan tarpeet. Lisäksi työryhmän mielestä oli häpeällistä, että näin kaunis rakennus, jota myös lukuisat paikkakunnalla vierailevat matkailijat käyvät kesäisin retkillään katsomassa, päästettiin rappeutumaan. Kaikki kappelin ikkunat oli rikottu ja täktomilaiset olivat suuremman hävityksen estämiseksi naulanneet ikkunoiden suojaksi lautoja. Muuten rakennus oli melko hyvässä kunnossa, mutta jos se haluttiin säilyttää, pitäisi korjauksiin ryhtyä välittömästi. Korjauksiin tarvittavat varat oli työryhmän mielestä kuitenkin pieni uhraus siihen verrattuna, mikä rakennuksen ja sitä ympäröivän tontin arvo oli todellisuudessa. Vahvistettu kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan ottaa kappelin vastaan. Kokoukseen osallistuivat pj. kirkkoherrra Bengt Serenius, neiti Edit Engberg ja herrat K.O. Sjölund, Oskar Nordling, K.J. Ekqvist, L. Löfving, Joel Ström, Th. Lindqvist, M. Peränen, Edvard Nyström, T. Voipio, E.A. Winberg, A.V. Ekström, V.R.A. Willgren, J.V. Finnberg, P. Karling, A.V. Mickelsson, T. Vesterholm, J.V. Henriksson, Juho Watanen, Johan G. Pettersson, K.A. Wennerqvist, Ingram Ekebom, Albert Gottberg, Niilo Jokinen, Yrjö Manner, Gustav Welander, Henrik Sjöstrand ja 4 / 11

5 Adolf Öblom. E.A. Winberg kertoi vielä kokouksessa, että täktomilaiset olivat keskuudessaan päättäneet huolehtia kappeliin johtavan tien kunnostamisesta. Lisäksi päätettiin, että kappelia käytettäisiin ainoastaan kirkollisiin tarkoituksiin ja että siellä järjestettäisiin jumalanpalveluksia täktomilaisille. Kokousta varten kirkkoherra Serenius oli selvittänyt, että Suomen roomalais-katolisella kirkolla ei ollut mitään vaatimuksia kappelin suhteen päivätyssä asiakirjassa kappeli lahjoitettiin Hangon seurakunnalle. Seurakunta kunnosti kappelin työryhmän suunnitelman pohjalta Rakennusmestari A. Holmlund suunnitteli saarnastuolin ja alttaripöydän. Varsinaisista töistä vastasivat Th. Fagerholmin rakennusliike ja Veljekset Westerholmin maalausliike. Kappeliin tehtiin uusi peltinen vesikatto entisen paanukaton tilalle, ikkunat uusittiin, seinät korjattiin ja kalkittiin valkoiseksi sekä hankittiin uudet tammiovet ja penkkejä. Lattia oli niin mädäntynyt, että sekin uusittiin ja samalla lattian alta ajettiin useita hevoskuormia hiekkaa tien täytteeksi, mistä huolehti täktomilainen E.A. Winberg. Lisäksi tonttia kunnostettiin ja rakennettiin puuliiteri. Kevätkesällä 1936 kappeliin vievän tien reunoille istutettiin koivuja. Kappelin sisustuksessa käytettyjä värejä kuvattiin lämpimiksi ja pehmeiksi: kirkkosali oli vihreä-valkoinen, kuori tummankeltainen ja holvikaari terrakotanpunainen vanhaan goottilaiseen tyyliin. Alttariliina oli samaa punaista sävyä. Kaikkiaan kappelin kunnostus maksoi mk. Kappeli vihittiin Vihkimisen suoritti Porvoon hiippakunnan piispa Max von Bonsdorff avustajinaan Raaseporin rovastikunnan v.t. lääninrovasti J.E. af Hällström, kirkkoherra O. Jurwa ja Hangon seurakunnan papit. Kappelin vihkimisen jälkeen kokoonnuttiin Täktomin koululle kyläläisten papeille ja kutsuvieraille järjestämään juhlaan. Kappeli oli melko pieni ja alun alkaen se oli tarkoitettu lähinnä täktomilaisten kirkoksi, jossa kyläläisille järjestettiin jumalanpalveluksia. Kappelin vihkimistilaisuudessa yksityishenkilöt antoivat kappeliin lahjoja: kultaseppä Öhberg lahjoitti modernin, tinasta valmistetun ehtoolliskaluston, maisteri Ch. Gylphe hopeisia alttariastioita, mm. kalkin, joka oli taidokasta, vanhaa italialaista työtä, Ebba Donner ja muutamat muut Gylphen suvun jäsenet neljä rautaista seinäkynttelikköä ja johtaja John M. Gylphe lupasi lahjoittaa suuren, rautaisen kattokruunun. Vuonna 1937 kappeliin hankittiin urkuharmoni. Sotien jälkeisiä korjauksia Täktomin kappeli sai pahoja vaurioita tulipalossa venäläisenä vuokra-aikana , jolloin myös sen sisustus tuhoutui täysin. Myös sen läheisyydessä sijainnut puinen ulkorakennus tuhoutui. Aluksi kappelissa tehtiin suojelutoimenpiteitä, vaikka kirkkovaltuuston 5 / 11

6 maaseurakunnan edustajat V.Th. Lindqvist ja E.A. Winberg olisivat halunneet korjata rakennuksen kokonaisuudessaan. Vuonna 1949 Täktomin kappeli korjattiin Bertel Liljeqvistin johdolla arkkitehti Armas Lindgrenin tekemien alkuperäisten piirustusten mukaan. Töistä vastasi rakennusmestari Hannes Öhmanin rakennusliike. Lattia, ovet, ikkunat ja katto uusittiin. peltikaton sijaan rakennus varustettiin paanukatolla. Ulko- ja sisäseinät kalkittiin. Kirkon kaluston valmisti Lehtisen puusepänliike. Vuonna 1959 Täktomin kappeliin rakennettiin uusi torni ja kappeli rapattiin ulkopuolelta. Vuonna 1961 asennettiin sähkövalaistus ja öljylämmitys. Seuraavana vuonna rakennus maalattiin sisä- ja ulkopuolelta ja kirkon ulko-ovet paneloitiin. Työt teki Westerholmin maalausliike. Kappelin vahtimestarina toimi E.A. Winberg, joka lämmitti sitä myös talvella, mutta siitä huolimatta rakennus kärsi kosteudesta ja jo seuraavana vuonna huomattiin, että sisäseinien maalaus oli lohkeillut. Tilanne parani, kun kappelin öljylämmitys uusittiin Vuonna 1964 E.A. Winberg kunnosti kappeliin johtavan tien. Rouva Hulda Sjöberg lahjoitti kappelin kaunistamiseksi mk, ja varoilla hankittiin mm. ehtoollistarvikkeita. Hangon seurakuntien rakennuksissa tehtiin suuria korjauksia 1970-luvun alussa ja ne suunnitteli arkkitehti Lars Rejstöm. Hän suunnitteli peruskorjauksen myös Täktomin kappeliin, joka oli päässyt huonoon kuntoon. Kirkko kunnostettiin sisä- ja ulkopuolelta Kustannukset olivat mk. Sisustustyöt teki Hangon Puusepäntehdas Oy. Näihin kuului 10 uutta penkkiä, saarnastuoli ja kastemalja. Istumapaikkoja kappelissa oli nyt 80. Arkkitehti Rejström suunnitteli penkit yhdessä puusepänliikkeen kanssa. Penkit ja kastemaljan jalka valmistettiin lakatusta männystä ja saarnastuoli puulevystä, joka päällystettiin lakatulla mäntyvanerilla. Alttarikaiteen portteja muutettiin siten, että ne voitiin avata kokonaan. Kappeliin tehtiin klinkkerilattia ja samalla lattiaan merkittiin metallilistoin Lucie Veran hautapaikka. Kappeliin asennettiin sähkölämmitys sekä ilmastointi ja myös valaistuslaitteet uusittiin. Kuorin ikkunat tehtiin valoa himmentävästä vaalean keltaisen, vihreän ja violetin värisestä lasista. Samoja värisävyjä käytettiin myöhemmin Vartiovuoren kirkon ikkunoissa. Westerholmin maalausliike teki kappelin maalaustyöt ja julkisivujen korjaukset. Ulkoseinät puhdistettiin teräsharjalla ja kalkittiin kahteen kertaan. Ikkunalistat maalattiin öljyvärillä, kappelin pienet peltikatot korjattiin ja tornin luukut maalattiin.. Kappelin ympäristö kunnostettiin puutarha-arkkitehti John Hausenin suunnitelman mukaan ja lisäksi kappelin tie kunnostettiin ja rakennuksen läheisyyteen tehtiin autojen paikoitusalue. Kangasalan urkutehtaalta tilattiin urkupositiivi, joka asennettiin Täktomin kappeliin jouluksi. Instrumentti muistutti suurta urkuharmonia ja sen puuosat olivat vaaleaa tammea. Seurakuntien kanttorien Viktor Lindholmin ja Markku Vuoren mielestä urkupositiivi, jonka sointi oli pehmeä ja täyteläinen, soveltui hyvin Täktomin pieneen kappeliin ja sen herkkään akustiikkaan. Lisäksi Kirkon hankintakeskuksesta hankittiin antependium ja kirjaliina sekä kastemalja. Kappeli vihittiin juhlallisin menoin sunnuntaina Vihkimisen suoritti piispa John Vikström ja häntä avustivat lääninrovasti Eric Henricsson, rovasti Allan Högström, pastori Levi Österman ja pastori Antti Kivekäs. Korjausten jälkeen kappeli oli hyvässä kunnossa. Edelleen siellä pidettiin jumalanpalveluksia, mutta lisäksi siitä tuli suosittu vihki- ja kastekirkko. Vuonna 1975 Täktomin kappeliin hankittiin 6 / 11

7 Urkurakentamo Matti Eerolan valmistama 5-äänikertainen urkupositiivi ja samana vuonna kappelin pääsisäänkäynti uusittiin. Vanha urkupositiivi siirrettiin Uuden hautausmaan kappeliin. Seuraavana vuonna kappelin ympäristö valaistiin. Rakennuksen ulkoseinät kalkittiin 1989 ja uusi paanukatto tehtiin Paanukatto tervattiin 1995 ja Kappelissa havaittiin kosteusvaurioita, jotka korjattiin 1998 ja Seuraavana vuonna kappelin ympäristö salaojitettiin ja ulkoseinät maalattiin Täktomin kappelin sisätilat ja sisustus uusittiin Suunnittelusta vastasi arkkitehti Gunnel M. Helander, joka oli suunnitellut myös Vartiovuoren kirkon kuori-ikkunan. Hän halusi tavoittaa Täktomin kappelin alkuperäisen uusgoottilaisen tunnelman ja luoda samalla valoisan ja avaran sisustuksen. Seinät maalattiin valkoiseksi, kuori vaaleankeltaiseksi ja holvikaarien reunat vaaleanharmaaksi. Alttarin lattia laskettiin samalle tasolle muun lattian kanssa ja päällystettiin klinkkerilaatoilla. Ikkunasyvennykset entisöitiin ja ikkunapöydät päällystettiin vaaleanharmaalla kalkkikivellä. Kaikki kalusteet uusittiin. Kiinteiden penkkien sijaan valittiin siirrettävät tuolit. Tuolit, alttaripöytä, lukupulpetti (ambo) ja polvistumispenkki sekä kaksi pientä pöytää tehtiin ruskeaksi petsatusta koivusta. Tuolin istuimet päällystettiin harmaakuvioisella villakankaalla ja polvistumispenkki violetilla villakankaalla. Tuolit suunnitteli Kari Virtanen ja valmisti Nikari Oy Fiskarsista. Muut kalusteet valmisti hankolainen Rakennuspalvelu N-Å Nyström Oy. Yrityksen johtaja Andreas Nyström kuuluu äitinsä puolelta Gylphen sukuun. Kastemaljan, kukkamaljakon ja kaksi korkeaa kynttilänjalkaa valmisti fiskarilainen lasitaiteilija Camilla Moberg. Esineet ovat kirkasta, puhallettua lasia ja niitä koristaa valkoinen, ylöspäin kohoava kapea nauha, joka symbolisoi puhdasta kasvua. Kuorista tulviva valo saa lasin kimaltelemaan. Uudet, digitaaliset urut hankittiin kirkkoon ja entiset urut lahjoitettiin Raaseporin musiikki-instituutille. Maalaustyöt teki hankolainen T.B. Ekholmin maalausliike. Se kunnosti myös kattokruunun, jonka johtaja John M. Gylphe 1920-luvulla oli lahjoittanut kappeliin. Teksti: Marketta Wall Julkaisija: Hangon seurakuntayhtymä 7 / 11

8 Lähteet Suullisia tietoja: Gunnel Helander Painamattomat lähteet Hangon museon kuva-arkisto (HMKA), Täktomin kirkon arkisto. Hangon seurakuntien arkisto: Kyrkostämmoprotokoll för åren Kyrkostämmoprotokoll Kyrkofullmäktigeprotokoll Kyrkostämmo- och kyrkofullmäktigeprotokollbok Gemensamma kyrkofullmäktige, protokoll, pöytäkirjat / 11

9 Representantskapet, Edustajisto, protokoll, pöytäkirjat Kyrkoförvaltningsnämndens i Hangö protokollbok Kyrkoförvaltningsnämndens i Hangö protokollbok Kyrkoförvaltningsnämnd, Kirkkohallintokunta, protokoll, pöytäkirjat Protokollbok för Kyrkorådets i Hangö sammanträden Gemensamma kyrkorådet, Yhteinen kirkkoneuvosto, protokoll, pöytäkirjat Div. bilagor till kyrkostämmoprotokoll. Bilagor till kyrkoförvaltningsnämndens protokoll Syneinstrument för församlingens fastigheter : Täktom kapell. Lösöreförteckningar Lösöreförteckning Lösöreförteckning / 11

10 Förteckning över vid evakueringen av Hangö 1940 räddat egendom. Inventariebok. Hangö kyrkliga samfällighet. Inventarieförteckning Painetut lähteet: Ekström, Birgitta, toim: Maailman valo, Hangon hengellisen elämän ilmaisumuotoja. Hangon museon julkaisusarja n:o 11. Hanko Karlsson, Tomy, toim: Hangö i tiden Hangö Karlsson, Tomy, toim: Hangö i tiden Hangö Laine, Rauno: Täktomin kappeli sai uuden ilmeen. Hangötidningen Hangonlehti Lehto, Tiina: Hangon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Byggnadskultur och kulturlandskap i Hangö. Ekenäs Lilius, Henrik; Sinisalo, Antero, toim: Kauneimmat kirkkomme. Suomalaista kirkkoakkitehtuuria keskiajalta nykypäivään. Jyväskylä Nicula, Oscar: Tenala och Bromarv socknars historia I-II. Helsingfors / 11

11 Wall, Marketta: Temppeli seisoo kauniina ja valoisana kunnaallaan. Hangon kirkon ja seurakunnan historian vaiheita. Helsinki Winberg, Bo-Evert: Täcktom by i gången tid. Ekenäs / 11

Lappohjassa oli kolme verotilaa 1700-luvun lopussa, Sågars, Borgans ja Grabbers.

Lappohjassa oli kolme verotilaa 1700-luvun lopussa, Sågars, Borgans ja Grabbers. Lappohjassa oli kolme verotilaa 1700-luvun lopussa, Sågars, Borgans ja Grabbers. Kylän pellot olivat mullansekaista hiekkamaata, mutta hyvin kivisiä ja paikoittain savipitoisia. 1790-luvun lopussa Hankoon

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta

Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kuvia Kurkijoen luterilaisesta kirkosta Kurkijoen luterilainen kirkko rakennettiin vuosina 1878-1880 arkkitehti F. Sjöströmin piirustusten mukaan. Kirkko sijaitsi kalliolla kolmen tien risteyksessä ja

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Kangasalan Urkutehdas 16-äänikertaiset (1972) Bachumin

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931

Kuolemajärven kirkko. Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015. Kuolemajärven kirkko 1931 Kuolemajärven kirkko Koonnut Pentti Loukonen 10.9.2015 Kuolemajärven kirkko 1931 2 Kuolemajärven kirkot Varhaisimpina aikoina Äyräpään kihlakunta muodostui Heinjoen, Kanneljärven, Kivennavan, Kuolemajärven

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Julkaisija: Hollolan seurakunta 2008. Teksti: Marja Maunuksela, Juhana Säde. Kuvat: Juhani Viitanen, Juhana Säde, Suomen ilmakuva.

Julkaisija: Hollolan seurakunta 2008. Teksti: Marja Maunuksela, Juhana Säde. Kuvat: Juhani Viitanen, Juhana Säde, Suomen ilmakuva. Hollolan kirkko Julkaisija: Hollolan seurakunta 2008. Teksti: Marja Maunuksela, Juhana Säde. Kuvat: Juhani Viitanen, Juhana Säde, Suomen ilmakuva. www.hollolanseurakunta.fi KIRKON RAKENTAMINEN Hollolan

Lisätiedot

Enkeliaihe seurakuntien taideteoksissa 1

Enkeliaihe seurakuntien taideteoksissa 1 Enkeliaihe seurakuntien taideteoksissa 1 22.10.2014 Sisällys VANHA KIRKKO... 2 TUOMIOKIRKKO... 4 PAAVALINKIRKKO... 8 MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO... 11 MEILAHDEN KIRKKO... 14 ALPPILAN KIRKKO... 15 LAUTTASAAREN

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Saarnatuolin on rakentanut puuseppä ja kuvanveistäjä Mikael Sigfridsson Balt 1600- luvun loppupuolella.

Saarnatuolin on rakentanut puuseppä ja kuvanveistäjä Mikael Sigfridsson Balt 1600- luvun loppupuolella. Muhoksen luterilainen puukirkko Kirkkotie 3, 91500 Muhos Puh.(08) 533 1174 tai 533 1284 Seurakunnan vuonna 1634 vihitty kirkko on Suomen vanhin ympärivuotisessa käytössä oleva puukirkko ja järjestyksessään

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Näyttelytila on jaettu viiteen osioon, jotka kuvaavat ihmiselämän kaarta ja seurakunnan

Näyttelytila on jaettu viiteen osioon, jotka kuvaavat ihmiselämän kaarta ja seurakunnan Nokian kirkon rakentamisesta päätettiin vuonna 1758, mutta rakennus valmistui vasta 80 vuotta myöhemmin. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1829 ja saatiin loppuun vuonna 1838. Kirkko vihittiin käyttöön 1.1.1839.

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT

KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT KITEEN KAUPUNKI 1 NELJÄ KIRKKOA PALANUT Suorlahden kirkko Kuten niin monissa muissakin pitäjissä ovat Kiteen kirkot vuosisatojen myötä saaneet kokea monenlaista tuhoa ja hävitystä. Kun kirkkoja paloi tuhkatiheään,

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN Retki alkoi aamukahvilla matkan varrella, retkeläisiä oli 13. Kuljetuksesta huolehti Salon Tilausmatkojen oma julkkis, maailmanmatkaaja Jani, jonka

Lisätiedot

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO

MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO MIKAEL AGRICOLAN KIRKKO AGRICOLALIIKKEEN KOTI Suomen kirjakielelle pohjan luoneen piispa Mikael Agricolan nimikkokirkko kohoaa Punavuoren ja Eiran kattojen ylle. Agricolan kirkko on ollut edelläkävijä

Lisätiedot

Opas vihkimisen järjestelyihin

Opas vihkimisen järjestelyihin Minun käskyni on tämä: rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä. Joh. 15:9 12 Jyväskylän seurakunnan Opas vihkimisen järjestelyihin Avioliittoon vihkiminen K ristillisen uskomme mukaan

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Liite 5 Otteita "KOLME TEHDASTA - YKSI KUNTA Kuusankosken kaavoitus- ja rakennusperintö" -teoksesta

Liite 5 Otteita KOLME TEHDASTA - YKSI KUNTA Kuusankosken kaavoitus- ja rakennusperintö -teoksesta Liite 5 Otteita "KOLME TEHDASTA - YKSI KUNTA Kuusankosken kaavoitus- ja rakennusperintö" -teoksesta SEURAKUNTA RAKENTAA Kymintehtaan, Kuusankosken ja Voikkaan asukkaiden pitkiä kirkkomatkoja helpotettiin

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Ihmeellinen kalansaalis. Saaren kivikirkko

Ihmeellinen kalansaalis. Saaren kivikirkko Kaks- kerran kirkko Pari miljardia vuotta sitten täällä rytisi. Mannerlaatat törmäsivät, tuliset massat ryöppysivät, vuoret syntyivät. Vuosimiljoonat ovat hioneet huiput mataliksi. Mutta yhä ruhjevyöhykkeet

Lisätiedot

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa

Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko ja hautausmaa Pirkkalan Vanha kirkko Valmistunut 1921 Vihitty käyttöön 3.7.1921 Arkkitehti Ilmari Launis Urut Kirkon kellot Alttaritaulu Uuno Alanko 1937 Koristemaalaukset Kangasalan

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN VANHANKIRKON

JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN VANHANKIRKON 1 JÄRVENPÄÄN SEURAKUNNAN VANHANKIRKON = Tuusulan seurakunnan Järvenpään kylän seurakuntatalon historiaa koonnut Jaakko Harjuvaara Järvenpään Seurakunta, Synty ja 25-vuotisvaiheet 1952-1976 Veijo Kokkonen:

Lisätiedot

AVIOLIITTO. kirkossamme tänään ja huomenna. Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen , POHTO-seminaari

AVIOLIITTO. kirkossamme tänään ja huomenna. Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen , POHTO-seminaari AVIOLIITTO kirkossamme tänään ja huomenna Oulun tuomiorovastikunnan pappien kokoontuminen 11.1.2017, POHTO-seminaari Avioliittoinstituution lyhyt historia keskiajalta nykyaikaan (Suomi osana Ruotsia, Venäjää

Lisätiedot

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 Kappelineuvosto

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2016 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS Aika tiistai klo 18.30 20.35 Paikka Virojoen seurakuntatalo, Riihitie 2, Virojoki läsnä/poissa Osallistujat Karvonen Taina vt. kappalainen, puheenjohtaja (-) Hanski Liisa kappelineuvoston

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet

Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Keminmaan seurakunnan lähetystyön nimikkokohteet Sopimus yhteydestä, esirukouksesta ja taloudellisesta tuesta Keminmaan seurakunnalla on maailman lähetyskentillä omia nimikkokohteita. Seurakunta on tehnyt

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2010 17.2.2010 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 10 ) Aika Keskiviikko 17.2.2010 klo 18.30 20.10 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo puheenjohtaja Matti Kurvinen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI

Janakkala, Sauvala, RATALAHTI !jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2015 SIVU 01/2015 AIKA Maanantaina 31. elokuuta 2015 klo 15 17.25 PAIKKA Längelmäen seurakuntatalo LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha KOPPANEN Elina

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

",_, "'' t NY BllÅDfOIJRIH. h11!5tell AIIDl!INC. ltlh'tdlllnli OC.lf toflfl'!m URJALAN KIRKKO RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

,_, '' t NY BllÅDfOIJRIH. h11!5tell AIIDl!INC. ltlh'tdlllnli OC.lf toflfl'!m URJALAN KIRKKO RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS '.3 {c,.03 1 Z.oo.r L 'i'. 2.. r;,r URJALAN KIRKKO RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS r.a t NY BllÅDfOIJRIH. h11!5tell AIIDl!INC. ltlh'tdlllnli OC.lf toflfl'!m 11 1 B IA:.A.'OCKQ ~ G.

Lisätiedot

Lapinjärven suomalainen seurakunta PÖYTÄKIRJA 5/2007 Seurakuntaneuvosto 23.8.2007 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. 530720

Lapinjärven suomalainen seurakunta PÖYTÄKIRJA 5/2007 Seurakuntaneuvosto 23.8.2007 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. 530720 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. 530720 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 5/2007 Aika: Torstaina 23.08.2007 klo 18.30-20.00 Paikka: Virastotalo (ent.suom.pappila), Kirkonkylä ASIALISTA 53 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 SIVU 01/2015

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 SIVU 01/2015 KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2015 SIVU 01/2015 AIKA Tiistaina 27. lokakuuta 2015 klo 14 16.55 PAIKKA Seurakuntakeskuksen kokoushuone, Orivesi LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. HAIKKA Juha,

Lisätiedot

Tuusulan rovastikunnan ja Nurmijärven rovastikunnan yhteinen matka Viron Viljandin rovastikuntaan 3-4.10.2015

Tuusulan rovastikunnan ja Nurmijärven rovastikunnan yhteinen matka Viron Viljandin rovastikuntaan 3-4.10.2015 Tuusulan rovastikunnan ja Nurmijärven rovastikunnan yhteinen matka Viron Viljandin rovastikuntaan 3-4.10.2015 Matkalla mukana: Ilkka Järvinen, Hyvinkään seurakunta, lääninrovasti Ulla Rosenqvist, Tuusulan

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2016 Kappelineuvosto

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 6/2016 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA maanantai 21.11.2016 klo 18.00 20.00 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja ( x ) Kaitainen, Markku kappelineuvoston

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

29. Kokouksen avaus Alkuvirren jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen klo

29. Kokouksen avaus Alkuvirren jälkeen puheenjohtaja avasi kokouksen klo - 1 - Aika Perjantai 16.9.2016 klo 17.00 Paikka Vampulan seurakuntatalo Läsnä Anne Palonen puheenjohtaja Aarne Heinonen jäsen Liisa Hosike jäsen Heikki Koivula jäsen Anni Rantala jäsen Jarmo Tuominen jäsen

Lisätiedot

Pitäsköhä näitä suojata jotenki?

Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Pitäsköhä näitä suojata jotenki? Satuin kuulemaan otsikon mukaisen kysymyksen, jonka esitti pientalon rakentaja/rakennuttaja kuorma-autokuskille. Autokuski nosti villapaketit nättiin nippuun lähes tyhjälle

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 Kirkkoneuvosto 09.05.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 18.05.2011

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 Kirkkoneuvosto 09.05.2011 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 18.05.2011 MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 18 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Keskiviikko klo 18.00 19.25 Paikka Virastotalo Läsnä Arto Penttinen kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja Hannu Luostarinen

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Hirven- salon kirkko

Hirven- salon kirkko Hirven- salon kirkko Väkevä tuuli puhaltaa mereltä. Saaren väki saapuu kirkkonsa suojiin. Tapulin kellot soittavat virren sävelmää. Messussa lauletaan kellojen virittämää virttä: Armon meri aava, kehto

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2013 Kappelineuvosto 15.5.2013

MIEHIKKÄLÄN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2013 Kappelineuvosto 15.5.2013 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS AIKA keskiviikko 15.5.2013 klo 19.00 20.55 PAIKKA Seurakuntakoti, Pappilankuja 3 läsnä/poissa OSALLISTUJAT Astola, Matti kappalainen, puheenjohtaja ( x ) Joenpolvi, Tuula kappelineuvoston

Lisätiedot

Drottningholmin linna

Drottningholmin linna 1 Drottningholmin linna Drottninholmin linnan puiston puolelta Drottningholmin linna (ruots. Drottningholms slott) on Ruotsin kuningasperheen yksityisasunto. Se sijaitsee Ekerön kunnan Drottningholmissa,

Lisätiedot

AKAAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ 3/2013 PÖYTÄKIRJA

AKAAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA/ 3/2013 PÖYTÄKIRJA 1 KOKOUSAIKA 13.11.2013 kello 18.00 Kahvitarjoilu kello 17.30-18.00 KOKOUSPAIKKA Seurakuntasali, Sontulantie 1, Akaa OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Ahlfors Sirpa Aronen Hannele Haavisto Tuija Holkeri-Rokkanen

Lisätiedot

Seurakunnan väkilukutietoja vuodelta 2012

Seurakunnan väkilukutietoja vuodelta 2012 Seurakunnan väkilukutietoja vuodelta 212 Kastetut 646 Seurakuntaan muuttaneet 5 32 Kirkkoon liittyneet 286 Lisäys yhteensä 5 964 Kuolleet 463 Seurakunnasta muuttaneet 5 455 Kirkosta eronneet 768 Vähennys

Lisätiedot

Pyhän Ristin hautausmaa

Pyhän Ristin hautausmaa Karjalohja Pyhän Ristin hautausmaa Toivo Haatio Sisällys Esipuhe 1 Yleistä 2 Hautaaminen vanhaan hautausmaahan...2 Hautausmaa nykyisin...2 Haudat 4 Lähteet 11 Karjalohja Pyhän Ristin hautausmaa Sisällys

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Pitäjänmäen seurakunta

Pitäjänmäen seurakunta Pitäjänmäen seurakunta PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA Pitäjänmäen seurakunta sijaitsee Länsi-Helsingissä. Naapureina ovat Vihdintien itäpuolella Haagan ja Kannelmäen seurakunnat. Länsi-puolella alkaa Espoo. Seurakuntaan

Lisätiedot

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012

Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 Kyllön terveysaseman peruskorjaus 2004-2012 14.12.2012 Asemapiirros vuoden 2010 hankesuunnitelmasta Yhteenveto Rakentamiskustannukset yhteensä 24 400 000 euroa (alv 0 %) Suunnittelu ja rakentaminen vuosina

Lisätiedot

Taidelasit ja lahjaesineet

Taidelasit ja lahjaesineet Taidelasit ja lahjaesineet 270 Maljakko iso (k. 270 mm) Wänni-sarja 235 Maljakko suorakaide (k. 235 mm) Kultaseppä Eino Wännin suunnitteleman lasisarjan muodot ja varhaisimmat esineet ovat 1970 luvulta

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015

MÄNTYHARJUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 3/2015 23.6.2015 Aika Tiistai 23.6.2015 klo 18.00 19.28 Paikka Seurakuntakeskuksessa Läsnä Poissa Läsnä Jäsenet: Eveliina Hall Kristiina Häkkänen Piia Hämäläinen Panu Karjalainen Matti Kemppainen Helen Kokkonen Liisa Kuoksa

Lisätiedot

Aarno Aaltonen: Pohjois-Savon asumispäivä 26.3.2009. Arvoisat kuulijat

Aarno Aaltonen: Pohjois-Savon asumispäivä 26.3.2009. Arvoisat kuulijat Aarno Aaltonen: Pohjois-Savon asumispäivä 26.3.2009 Arvoisat kuulijat Muuttaessamme Aarneenpuistoon vuoden 2000 syksyllä meille vakuutettiin talon olevan hyvässä kunnossa. Tähän mennessä ei ole tarvinnut

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2014! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2014. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 06/ 2014

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 06/ 2014 Kirkkoneuvosto Kokousaika: Tiistai 19.08.2014, klo 17.30 18.45 Kokouspaikka: Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 65 KOKOUKSEN AVAUS 66 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 67 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN

Lisätiedot

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj.

ORIVEDEN SEURAKUNTA KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015. LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KIINTEISTÖ JOHTOKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2015 SIVU 01/2015 AIKA Torstaina 4. kesäkuuta 2015 klo 10-11 PAIKKA Eräjärven seurakuntatalo, Eräjärventie 1553 LÄSNÄ AAKULA Kari kirkkoneuvoston varapj. KOPPANEN Elina

Lisätiedot

Taulu 1 1. Risto (Christer) Lakon. RPKS.? v.1748-55 Lappeen Wilkjärvi, Laakko (digiarkiston kuva 87) sanotaan Sigfredin veljeksi Bror Christer. / AR. Sigfred Laako, s. 1682. Tauluun 2. Risto (Christer)

Lisätiedot

Lapinjärven suomalainen seurakunta PÖYTÄKIRJA 1/2008 Seurakuntaneuvosto 30.1.2008 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. 530720

Lapinjärven suomalainen seurakunta PÖYTÄKIRJA 1/2008 Seurakuntaneuvosto 30.1.2008 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. 530720 Seurakuntaneuvosto 30.1.2008 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. 530720 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 1/2008 Aika: keskiviikkona 30.1.2008 klo 18.00 20.00 Paikka: Virastotalo (ent.suom.pappila), Kirkonkylä

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Kirkkoherran ehdotus: Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Lassi Meriheinän ja Virpi Suhosen. Päätös: Ehdotuksen mukainen

Kirkkoherran ehdotus: Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Lassi Meriheinän ja Virpi Suhosen. Päätös: Ehdotuksen mukainen Aika: 28.4.2010 klo 18.00 Paikka: Seurakuntatalo, neuvotteluhuone Puheenjohtaja Matti Piispanen paikalla Varapuheenjohtaja Niemi Harri paikalla Jäsen Kulonen Esko paikalla Kämäräinen Susanna paikalla Leinonen

Lisätiedot

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta

Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Kirkkovuoden juhlat Kirkko vuosi alkaa ensimmäisestä adventista Adventin väri on valkoinen. Se kuvaa iloa ja puhtautta Adventin jälkeen seuraava juhla on Suomen itsenäisyyspäivä 6.12$ Kirkossa rukoillaan

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/

VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ SEURAKUNTANEUVOSTO 7.9.2011 1/5 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika: Keskiviikkona 7.9.2011. klo 18 Paikka: Matteuksenkirkko, Olavus-sali Osallistujat: Poissa: Jukka Pakarinen, puheenjoht. Max Isaksson Eija

Lisätiedot

Terijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä

Terijoen hautausmaat. Jaakko Mäkelä Terijoen hautausmaat Jaakko Mäkelä 12.3.2016 Terijoen hautausmaat Perustettu Nykyinen käyttö Muistomerkki Vanha hautausmaa 1905 metsittynyt 2002 Kuokkalan hautausmaa 1912 hautausmaana 2005 Uusi hautausmaa

Lisätiedot

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ

SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala

Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala Markku Sakari Meriluoto ja Matti Oijala 2008-11-15 18 Uusikylä 1895 Kuninkaanharjulta suunnilleen nykyisen Seurojentalon alapuolelta. Edessä jyrkkä Myllymäki kaiteineen. Keskellä poikkisuuntaan nykyinen

Lisätiedot

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6)

MERIMASKUN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2011 Seurakuntaneuvosto 28.3.2011 1(6) Seurakuntaneuvosto 1(6) KOKOUSTIEDOT: AIKA: maanantaina 28.maaliskuuta 2011 klo 17.30 PAIKKA: Merimaskun seurakuntakoti PYKÄLÄT: 27 43 KOKOUKSEEN KUTSUTUT: lista läsnä Huovinen Matti kirkkoherra, pj x

Lisätiedot

Lapinjärven suomalainen seurakunta PÖYTÄKIRJA 6/2007 Seurakuntaneuvosto 13.11.2007 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh.

Lapinjärven suomalainen seurakunta PÖYTÄKIRJA 6/2007 Seurakuntaneuvosto 13.11.2007 Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. Lapinjärventie 24 A 07800 Lapinjärvi Puh. 530720 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 6/2007 Aika: tiistaina 13.11.2007 klo 18.00 19.55 Paikka: Virastotalo (ent.suom.pappila), Kirkonkylä ASIALISTA 67 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012

SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012 SIPOON SUOMALAINEN SEURAKUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA SEURAKUNTANEUVOSTO 8/2012 Kokousaika 4.12.2012 klo 18.00 19.26 Kokouspaikka Porvoossa, Wanha Laamanni, Vuorikatu 17 Läsnä: Tuomas Alaterä Georg Bergström

Lisätiedot

Gideonin pieni armeija

Gideonin pieni armeija Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2017 Kappelineuvosto

VIROLAHDEN KAPPELISEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2017 Kappelineuvosto 1 KAPPELINEUVOSTON KOKOUS Aika torstai klo 17.00 18.30 Paikka Virojoen seurakuntatalo, Riihitie 2, Virojoki läsnä/poissa Osallistujat Koivunen Anne kappalainen, puheenjohtaja (x) Hanski Liisa kappelineuvoston

Lisätiedot

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2012 Oulunkylän seurakunta Seurakuntaneuvosto

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2012 Oulunkylän seurakunta Seurakuntaneuvosto Oulunkylän seurakunnan Lyhennetty pöytäkirja seurakuntaneuvoston kokous Aika maanantai 13.2.2012 vaalikokouksen jälkeen klo 19.00-20.15. Paikka Käpylän kirkko, seurakuntasali, Metsolantie 14 Osanottajat:

Lisätiedot

Irja Kivistö, sihteeri

Irja Kivistö, sihteeri Seurakuntaneuvosto 15.3.2010 Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä päättäminen

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

saaristolaistorppa. Mitä minun ajastani on tallella Pysyykö se, mitä rakennan? Antaako se yhä suojan kulkijoille? Saaristolaiskirkko

saaristolaistorppa. Mitä minun ajastani on tallella Pysyykö se, mitä rakennan? Antaako se yhä suojan kulkijoille? Saaristolaiskirkko Kuusiston kirkko Astun kirkon kynnyskivelle. Siihen on hakattu vuosiluku 1792. Kuusiston saarta ovat pyyhkineet sen jälkeen monet myrskyt ja sodat. Silti pieni puukirkko seisoo yhä rauhallisesti mäellään

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset.

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.

Lisätiedot