Joutsan keskustaajaman osayleiskaava-alueen täydennysinventointi

Transkriptio

1 Liite 1 Joutsan keskustaajaman osayleiskaava-alueen täydennysinventointi pääas. kunta: pääas. kylä: laji: tyyppi: arvotus: Joutsa Jousa ei määritelty kyläympäristö valtakunnallisesti arvokas Joutsan Jousitien keskusraitti kuvaus Joutsan Jousitien keskusraitti on vahvistetussa RKY2000:ssa valtakunnallisesti arvokas rakennettu yhpäristö. RKY 2000-aineistossa aluetta on kuvattu seuraavalla lailla: "Joutsan kirkonkylän vanha keskusraitti, Jousitie, edustaa 1930-luvulla alkanutta kirkonkylien urbanisoitumisvaihetta. Jousitien varressa tämän vaiheen rakennuskanta on hyvin säilynyt. Jousitie muodostaa yhtenäisen tienäkymän pitäjän kirkon ja Joutsansalmen välisellä tieosuudella. Vanhimmat liiketalot raitin varrella ovat 1910-luvulta luvulta lähtien rakennetut liike- ja pankkirakennukset reunustavat katutilaa niin, että muodostuu selkeä, rakennusvolyymeiltään yhtenäinen raittinäkymä. Vaiheen rakennuskanta on yleensä jo hävinnyt kirkonkylistämme ja 1970-luvulla uudenlaisen liikerakentamisen tieltä. Joutsassa keskustaajaman kauppakeskus ja uudet toiminnot on kuitenkin rakennettu Jousitien länsipuolelle, mikä on tehnyt mahdolliseksi raittirakenteen säilymisen. Kirkkomaalla sijaitseva Joutsan puukirkko on rakennettu Heikki Salon johdolla Muodoltaan kirkko on tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kaksitoistakulmainen attikaosa, jonka laella on kahdeksankulmainen lyhty. Erillinen, puinen kellotapuli vuodelta 1820 on sisustettu kirkkomuseoksi. Vanha seurakuntatalo on vuodelta Joutsansalmen pohjoisranta satamineen on puistomainen vyöhyke." Joutsan kirkonkylän keskusraitti on alkanut muotoutua 1800-luvun aikana. Vielä isojaon aikaan Jousan kylässä oli muutamia toisistaan erillään olevia taloja, jotka eivät muodostaneet yhtenäistä kylämiljöötä. Isojakokarttojen täydennyksiin Jousan kylään nykyiselle kirkon paikalle merkittiin kirkkotontti. Joutsan kappeliseurakunnan kirkko valmistui vuonna Maakaupan vapautuminen vuonna 1859 ja laajemmin vuonna 1868 merkitsi Joutsassakin kirkonkylän kehittymistä liike-elämän keskukseksi. Joutsan ensimmäiset kauppapuodit keskittyivät pian kirkonkylään kylänraitin varrelle. Maantie Joutsan kirkonkylän läpi Hartolaan ja toisessa suunnassa Leivonmäen kautta Kangasniemelle oli valmistunut 1840-luvulla luvun alkupuolella yksityisten kauppojen lisäksi osuustoiminta-ajatus vilkasti kaupankäyntiä luvun alkupuolella lisäksi vilkastunut seuratoiminta alkoi näkyä kirkonkylän miljöössä seurantalojen rakentamisena. Voimakkaammin kaupan ja palvelujen kaduksi Jousitie alkoi muodostua viimeistään 1930-luvulla, jolloin mm. pankkitoiminta vilkastui. Kaupan ja liike-elämän vilkastuminen heijastui rakennettuun ympäristöön voimallisesti sotien jälkeen, jolloin Jousitien puutalot alkoivat vaihtua kivirakenteisiin kaksikerroksisiin liike-asuintaloihin. Tämä rakennusvaihe on Jousitiellä hyvin säilynyttä luvun kaavalliset ratkaisut siirsivät sittemmin liike-elämän painopisteen nykyiselle Länsitielle, mikä ratkaisu mahdollisti Jousitien raitin miljöön säilymisen. Jousitien kerroksellisessa rakennuskannassa on yhä edelleen nähtävissä sekä 1900-luvun alun puurakenteiset rakennukset että 1940 ja 1950-lukujen kiviset liiketalot. Joutsansalmen sillan läheisyyteen on lisäksi rakentunut kerrostaloja ja 1970-luvulla. Alueella on lisäksi liikerakennuksia luvuilta. Viimeisin, 2000-luvun Jousitien varren rakennushanke on ollut kaksikerroksinen pienkerrostalo nuorisoseurantalo Honkalaa vastapäätä. Rakennuksen ulkoasussa on otettu huomioon sen sopivuus muuhun miljööseen.

2 Museoviraston RKY2000 aineistossa alueen sta todetaan seuraavaa: "Joutsa kuului keskiajalla Sysmän suurpitäjään. Joutsa muodostettiin Hartolan kappeliseurakunnaksi 1784, jolloin Hartola itsenäistyi Sysmästä. Joutsan seurakunta itsenäistyi Joutsansalmen ja Venetien alue oli alun perin joutsalaisten käsityöläisten asuma-aluetta. Tuosta asutuksesta ei enää ole yhtään rakennusta jäljellä. Jousitien varsi alkoi rakentua kaupan ja palvelujen kaduksi viimeistään 1930-luvulla. Kuntalassa toiminta alkoi jo 1800-luvun lopulla, jolloin kunnantuvassa pidettiin kunnallislautakunnan kokoukset, rippikoulua ja postitoimistoa. Säästöpankki perustettiin Joutsaan 1895 ja Puistola-niminen rakennus palveli 1930 Maatalouspankkina. Jukola eli Joutsan suojeluskunnan talo vihittiin käyttöön 1941." aikaisemmat arvioinnit Joutsan Kirkon miljöö oli valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö myös Museoviraston aiemmassa RKY 1993 luettelossa. Aluerajaus vastasi nykyistä, mutta kuvauksissa painopiste oli kirkon ympäristössä Museoviraston RKY1993 aineistossa Kirkon miljöötä on kuvattu seuraavasti: "Joutsan kirkonkylän keskusta on voimakkaasti uusiutunut. Ainoastaan kirkon lähiympäristö on säilyttänyt perinteisen ilmeensä. -Joutsan puukirkko on rakennettu Heikki Salon johdolla Muodoltaan se on tasavartinen, sisäviisteinen ristikirkko, jonka ristikeskuksesta kohoaa kaksitoistakulmainen attikaosa, jonka laella on kahdeksankulmainen lyhty. Erillinen, puinen kellotapuli on vuodelta Se on sisustettu kirkkomuseoksi. Vanha seurakuntatalo on vuodelta 1938, uudemman ollessa vuodelta Ala-Hulikkalan talo sijaitsee tien toisella puolen kirkkoa vastapäätä. Komea päärakennus on ilm luvun puolivälistä. -Vanha kunnantupa on samaten 1800-luvun keskivaiheilta. Sen vieressä on Jukola, entinen suojeluskuntatalo vuodelta 1940." Viestejä maisemassa -teoksessa samaa ympäristöä kuvailtiin hieman laajemmin: "Joutsan kirkonkylän keskustassa parhaiten perinteisen ilmeensä on säilyttänyt kirkon miljöö. Puukirkko on rakennettu Heikki Salon johdolla Yli-intendentin virastossa Tukholmassa tehtyjen Kiikan kirkon piirustusten mukaan. Erillinen, Erik Jaakonpoika Leppäsen rakentama puinen kellotapuli on vuodelta Vanha seurakuntatalo valmistui vuonna Ala-Hulikkalan talo on tien toisella puolella kirkkoa vastapäätä. Sen komea päärakennus on rakennettu 1850-luvulla ja korotettu 1930-luvulla nykyasuunsa. Ala-Hulikkalan vieressä on vuonna 1908 rakennettu Säästöpankin talo. Kirkon miljööseen kuuluva kunnantupa eli Kuntala, jossa pidettiin kunnallislautakunnan kokouksia, rippikoulua ja postitoimistoa on 1850-luvulta. Sen vieressä oleva Jukola eli Joutsan entinen suojeluskuntatalo vihittiin käyttöön vuonna 1941 ja vastakkaisella puolella tietä oleva Honkala, nuorisoseurantalo on rakennettu 1900-luvun alussa." Jousitien raitin alue on valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö (Museovirasto RKY2000). Alue on lisäksi merkitty maakuntakaavaan valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi, jonka suunnittelumääräykseksi on annettu seuraava: "Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurillisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti." Museovirasto RKY 2000 aineisto (Museoviraston rekisteriportaali). Musikka, Matti (toim.) Joutsan Kirja. Joutsan kunta ja seurakunta

3 Kohde 1 (kaavaselostuksen mukainen numerointi) kunta: Joutsa kylä: Jousa kiinteistötunnus: sijainti: Jousitie 41 tyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti ajoitus: ajoitusselite: 1955; laajennus 1968 luokitus: ei määritelty arvotus: paikallisesti arvokas maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: valmis inventoija: Nina Äijälä inventointipvm: Joutsan keskustaajaman osayleiskaava-alueen täydennysinventointi lausunnot kuvaus Kohde on Joutsan säästöpankin entinen toimitalo, joka sijaitsee Jousitien varressa miltei kirkkoa vastapäätä. Vuonna 1955 valmistunut rakennus on tyypillinen sotien jälkeisen ajan jälkifunktionalistista tyyliä edustava maalaistaajaman liikerakennus. Rakennus on kaksikerroksinen (kellari, kaksi maanpäällistä kerrosta ja ullakko) tiilirunkoinen, satulakattoinen asuin-liiketalo. Pihan puolella on lisäksi yksikerroksinen tasakattoinen punatiilinen laajennusosa. Rakennus on toiskerapattu, perustan peittona on pesubetonilaatta. Katto on tiilikatteinen. Kadun puolen julkisivussa pääsisäänkäynnin edessä on leveä katos, jota kannattelee kolme pylvästä, pylväät ovat betonipintaisia aaltomaisesti profiloituja. Katoksen katteena on saumapelti ja sen räystään otsassa on peltikaistale, jossa on tiheä aaltomainen profilointi. Katoksen alla oleva pääsisäänkäynti on ympäröity kiiltäväksi hiotulla graniitilla. Pääsisäänkäynnin molemmin puolin on leveät näyteikkunat. Muut ikkunat ovat pienempiä yksiruutuisia ikkunoita tuuletusikkunoin. Päätykolmioissa ullakon ikkunat ovat pieniä neliömäisiä ikkunoita, joita on kolme rinnakkain. Rakennuksen molemmissa päädyissä on kolmiomaiset, epäsymmetriset erkkerit, joista on käynti pyöreämuotoisille siroilla metallikaiteilla varustetuille parvekkeille. Pihan puolella on kellarikerrokseen rampit ja kaksi autotallin ovea. Joutsan Kilpi edustaa sotien jälkeen vallalle tullutta liikerakennustyyppiä, jossa kaksikerroksisen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa oli liiketiloja tai esimerkiksi pankin konttori ja toisessa kerroksessa asuntoja työntekijöille. Rakennukset ovat juuri tyypillisesti rapattuja, tiilikatteisella satulakatolla varustettuja. Jälkifunktionalistista traditiota noudatteleva Joutsan Kilpi on selkeäpiirteinen ja pelkistetty. Niukat koristeaiheet perustuvat muotoon ja materiaaliin ja ne ovat huolella valitut. luotu: ks_naija viimeinen muutos: ks_naija Ensimmäisen kerran säästökassan hankkimista Joutsaan käsiteltiin kuntakokouksessa vuonna 1871.

4 Hanke kuitenkin raukesi. Asia otettiin uudelleen käsittelyyn vuonna 1884, mutta tuolloinkaan säästökassaa ei vielä saatu perustettua. Lopulta kuntakokouksessa tehtiin tuloksiin johtava päätös. Seuraavana vuonna säästökassalle laadittiin ohjesääntö ja valittiin johtokunta esimiehenään monissa Joutsan kehittämiseen liittyvässä hankkeessa mukana ollut kanttori Kaarlo Nyman (myöh. Kartio). Jousan Säästöpankki aloitti toimintansa kunnantalossa. Ajan myötä tila alkoi käydä ahtaaksi ja Säästöpankille alettiin rakentamaan omaa taloa. Vuonna 1908 toiminta siirtyi omaan taloon, Säästölään. Säästölässä pankki toimi vuoteen 1955 asti, jolloin se muutti uuteen, vastavalmistuneeseen toimitaloonsa. Vuonna 1969 rakennukseen valmistui laajennusosa pihan puolelle. Säästöpankki toimi rakennuksessa 1980-luvun alkupuolelle asti, jolloin pankin toiminta siirtyi jälleen uuteen, samalle tontille, mutta Länsitien puolelle valmistuneeseen liikerakennukseen. Vuonna 1983 perustettiin Kiinteistö Oy Joutsan Kilpi, joka osti Joutsan säästöpankilta vuonna 1955 valmistuneen toimitalon ja vuokrasi tontin. Käytännössä kuitenkin omistajuus pysyi säästöpankilla, sillä se omisti uuden kiinteistöosakeyhtiön koko osakekannan luvun pankkikriisin aikana KOY Joutsan Kilpi siirtyi omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal- SSP:n haltuun ja edelleen Kapiteeli Oy:n omistukseen. Vuonna 1996 Kiinteistö Oy Joutsan Kilpi osti vuokralla olleen tontin, mutta lainhuuto tehtiin vasta vuonna Vuonna 2000 kiinteistön omistus siirtyi perustettavalle yhtiölle, jonka nimi on edelleen Kiinteistö Oy Joutsan Kilpi. Säästöpankin jälkeen talossa toimi pitkään posti ja se tunnetaan nykyisinkin Joutsassa Postin talona. Postikonttoritoiminta on siirtynyt talosta pois, mutta rakennuksessa on edelleen Itellan toimintoja. Rakennuksen saunaosastot on saneerattu tai 1980-luvulla. Rakennukseen on tehty ulkomaalaus vuonna Maali on luultavasti jonkinlaista silikaattimaalia alkuperäisen kalkkimaalin sijaan, mutta se on kestänyt varsin hyvin. Vuonna 2001 tehtiin osittainen ikkunoiden uusinta, jolloin vanhassa osassa uusittiin 28 ikkunaa. Uudet ikkunat ovat puu-alumiini-ikkunoita, mutta vanha värimaailma ja muoto pyrittiin säilyttämään. Samana vuonna uusittiin myös parvekkeiden ovet. Vuosina rakennukseen tehtiin sähkö- ja lv-töitä eli uusittiin käyttövesiputkituksia ja sähkökaapelointeja ja tehtiin mittatointeja. Porraskäytävä on saneerattu vuonna 2002, silloin mm. maalattiin seiniä ja tapetoitiin, katot laskettiin alas, koska katoissa on putkituksia. Rakennukseen on ja 2007 vuosina uusittu viemäreitä ja saneerattu lämpökeskus. Vuonna 2007 taloon on uusittu sähköpääkeskus ja tehty sähkökaapeloinnin uusintaa. Laajennusosan vesikatto on saneerattu vuonna Vuonna 2008 rakennukseen vaihdettiin uusi tiilikate. Käytetyt tiilet ovat nk. antiikkitiiltä. Vuonna 2008 kunnostettiin myös parvekelaatat. luotu: ks_naija viimeinen muutos: ks_naija Kiinteistö Oy Joutsan Kilven talo on rakennettu Joutsan säästöpankin toimitaloksi vuonna Pankin jälkeen rakennuksessa toimi pitkään posti. Rakennus on tyypillinen sotien jälkeisen jälleenrakennuskauden ajan maalaistaajaman liikerakennus, joka tyylillisesti edustaa jälkifunktionalismia. Joutsan keskustaajamassa, Jousitiellä, on useita saman tyyppisiä luvun liike-asuinrakennusta, jotka muodostavat tyylillisen kokonaisuuden ja kuvastavat kirkonkylän kasvua ja liiketoiminnan - ennen kaikkea pankkitoiminnan - voimakasta kasvua sotien jälkeen. Rakennus on 1960-luvun laajennusta lukuunottamatta säilyttänyt hyvin alkuperäisen asunsa ja on edustava esimerkki aikansa rakennustavasta. Jousitien varressa sijaitseva Joutsan Kilpi on osa valtakunnallisesti arvokasta Joutsan Jousitien keskusraitin aluetta (RKY2000) ja sen miljöökokonaisuutta. luotu: ks_naija viimeinen muutos: ks_naija Mäenpää, Markku Joutsan kaupoista ja pankeista. Teoksessa Musikka, Matti (toim.) Joutsan Kirja. Joutsan kunta ja seurakunta, Joutsa. Kiinteistö Oy Joutsan Kilpi asiapaperit (Joutsan Tili- ja Yrityspalvelu Oy:n hallussa). Nikkanen, Marko Haastattelu Joutsa.

5 Kohde 2 kunta: Joutsa kylä: Jousa kiinteistötunnus: sijainti: Jousitie 39 tyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti ajoitus: ajoitusselite: 1938 luokitus: ei määritelty arvotus: paikallisesti arvokas maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: valmis inventoija: Nina Äijälä inventointipvm: Joutsan keskustaajaman osayleiskaava-alueen täydennysinventointi lausunnot kuvaus Aattola sijaitsee Joutsan kirkonkylässä aivan kylän vanhan raitin eli Jousitien varressa. Aattolan majatalo-, asuin- ja liikerakennus muodostuu kahdesta rakennusosasta, joista vanhempi on rakennettu Jousitien suuntaisesti ja uudempi poikittain vanhempaan nähden tontin takaosaa kohden niin, että rakennukset ovat kulmistaan yhteydessä toisiinsa. Molemmissa rakennusosissa on kellari, kaksi maanpäällistä kerrosta ja ullakko. Rakennukset ovat tiilestä muurattuja, vanhemman rakennusosan toinen kerros on mahdollisesti puurunkoinen. Vanhempi rakennusosa on valmistunut 1930-luvun lopussa. Sen arkkitehtuurissa on vielä piirteitä uusklassismista mm. symmetrisyys, kissanpenkit. Toisaalta rakennuksen selväpiirteisyys ja sileäksi rapatut seinät ja niukka koristelu viittaa jo funktionalismin ihanteisiin. Rakennus on ollut valmistumisaikanaan joutsalaisittain moderni, rakennus on todennäköisesti Joutsan kirkonkylän ensimmäinen tiilirakenteinen talo. Näyteikkunat kertovat liikerakentamisen uusista suuntauksista. Rakennuksen katutason ikkunat ovat siis suuret, yhtenäisestä ruudusta muodostuvat näyteikkunat. Toisen kerroksen ikkunat jakautuvat kolmeen pystysuuntaiseen ruutuun. Ullakon ikkunat rakennuksen päätykolmioissa ovat pienemmät, kolmen pystysuuntaisen puitteen jakamat ja reunimmaiset ikkunan osat jakautuvat kolmeen pieneen ruutuun. Rakennuksen julkisivussa, toisen kerroksen korkeudella ikkunoiden keskellä on rappauskoriste. Molemmissa päädyissä on toisessa kerroksessa parvekkeet, joissa on metallipienaiset kaiteet. Julkisivun takorautaiset vanhahtavat lyhdyt lienevät myöhemmin asennetut. Julkisivussa on neljä ovea liikehuoneistoihin. Pohjoispäädyn sisäänkäynnissä on säilynyt alkuperäinen ovi. Myös sisäpihan puolelta on sisäänkäynti. Uudempi rakennusosa on rakennettu miltei poikittain vanhaan rakennusosaan nähden siten, että rakennukset ovat kulmistaan yhdessä. Laajennusosan betoniperustassa on pystyurat. Rakennuksen massoittelu ja muotokieli ovat tyypilliset 1950-luvun jälkifunktionalistisen ihanteiden mukaiset. Julkisivua on jäsennetty materiaalivalinnoin. Rakennuksen ikkunat ovat selkeinä ikkuna-aukkoina, mutta julkisivussa on tavoiteltu nauhamaisuutta punatiilisellä vaakalinjana ikkunoiden korkeudella. Näitä punatiiliraitoja lukuunottamatta rakennus on rapattu ja maalattu vaaleanvihreällä. Erikoinen materiaaliratkaisu

6 saattaa liittyä 1950-luvun lopun arkkitehtuurin materiaalikokeilujen vaiheeseen ja se tuo mieleen luvun arkkitehtuurin piirteitä. Modernin laajennusosan suunnittelivat helsinkiläisarkkitehdit Brita Rossi ja Maija Suurla. Rakennukseen on vaihdettu suuri osa ikkunoista ja osa ulko-ovista. Sisäpihan sisäänkäynnin ovet ovat alkuperäiset. Sisäpihalla on parveke, samoin länsipäädyssä. Länsipäädyssä on ollut sisäänkäynti, joka on muurattu umpeen. Rakennnusosien välissä on betoninen terassi, joka alun perin on ollut kattamaton ja sirojen metallikaiteiden reunustama. Terassilta jatkuu parveke uuden osan ensimmäisen kerroksen tasalle. Myöhemmin terassi on katettu kasvihuonemaiseksi lasiterassiksi. Molemmissa rakennusosissa on alkuperäinen tiilikatto. luotu: ks_naija viimeinen muutos: ks_naija Aattolan liike- ja majatalorakennus on mahdollisesti vanhin Joutsan kirkonkylään rakennettu kivitalo. Taloa alettiin rakentamaan vuonna Rakennus on ilmeisesti valmistunut jo samana tai seuraavana vuonna, sillä muistitiedon mukaan sinne majoitettiin Joutsaan talvisodan seurauksena saapuneita karjalan evakoita. Rakentamisessa alullepanijana oli Elli Vanhatalo, joka omisti nykyisen Aattolan paikalla aiemmin olleen hirsisen rakennuksen sekä sen viereen rakennetun toisen hirsitalon. Ellin veli Ville Levoniemi suunnitteli talon vanhemman osan, joka rakennettiin majataloksi ja kahvilaksi. Jo vanhassa hirsirakennuksessa oli kahvila-ruokala-konditoriatoimintaa. Vuonna 1956 rakennettiin taloon laajennuksena toinen rakennusosa, johon tuli Elli ja Aatto Vanhatalon leipomo sekä lisätiloja majatalolle. Lisäksi uuteen osaan tuli asuinhuoneistoja. Laajennusosan suunnitelmat laativat arkkitehdit Brita Rossi ja Maija Suurla Helsingistä. Vanha rakennus toimi majatalona, sen alakerrassa Jousitien puoleisen sivustan katutason liikehuoneistossa oli kahvila aina vuoteen 1980 asti, jolloin se siirtyi nykyiselle paikalleen entisen jäätelöbaarin ja leipäkaupan tiloihin uuteen rakennusosaan. Tämän jälkeen kahvilan entisissä tiloissa on ollut monenlaista liiketoimintaa, esimerkiksi suutari, kampaamoyrityksiä, kemikalio-kauneushoitola, autojen varaosia myyvä liike, kennelpuoti, vaatekauppa, lahjatavaraliike ja muistitiedon mukaan jopa ruumisarkkuliike. Vuonna 1969 valmistui kellariravintola, joka aluksi toimi nimellä Vanhakellari. Nyt kellarissa on Alabama-niminen baari. Kellariravintolaa varten tehdyt muutostyöt suunnitteli Esko Noponen. Rakennus pysyi Vanhatalojen suvulla 1990-luvulle asti, jolloin omistajaksi tuli Markku Pasanen. Hänen aikanaan kahden rakennusosan välissä oleva terassiosa katettiin lasiterassiksi. Lasiterassin on suunnitellut Arkkitehtuuritoimisto Tiina Pyykkö Hollolasta. Myös ikkunat on uudemman rakennusosan ikkunat uusittiin luultavasti Pasasen aikana. Nykyiselle omistajalle kiinteistö siirtyi vuonna Nyt rakennuksessa on majatalotoimintaa ja kahvila, kellariravintola sekä asuinhuoneistoja ja liiketiloja, joita annetaan vuokralle. Nykyisen omistajan aikana rakennuksiin ei ole tehty suurempia korjauksia. Omistaja suunnittelee ulkoseinien maalaamista ja ulkoseinäremontin yhteydessä pitkäaikaisemman korjaus- /huoltosuunnitelman laatimista. Edellisessä inventoinnissa vuonna 1988 Aattola on inventoitu nimellä Takkula. Ilmeisesti nykyisen Aattolan tontti on alkujaan koostunut kahdesta tontista, joista toinen oli nimeltään Takkula. Tontti on lohkottu Ala-Hulikkalan tilasta. luotu: ks_naija viimeinen muutos: ks_naija Aattolan majatalo ja liike-asuinkiinteistö on luultavasti Joutsan kirkonkylän varhaisin kivitalo ja se aloitti tiilirunkoisten rapattujen liikekiinteistöjen rakentamisen ajanjakson, joka voimistui Joutsan kirkonkylällä 1950-luvulla. Julkisivuiltaan erikoinen laajennusosa on valmistumisaikanaan ollut hyvin moderni. Muillakin tavoin hyvin edistyksellisiä ratkaisuja rakennusaikanaan sisältänyt Aattola laajennuksineen on siten rakennusltaan arvokas. Aattolassa 1930-luvun lopussa alkanut majatalo ja kahvila on jatkanut toimintaansa näihin päiviin asti. Näiden lisäksi Aattolan liikehuoneistoihin on mahtunut vuosien varrella erilaista liiketoimintaa ja Aattolan llinen merkitys kirkonkylän liike-elämälle onkin kiistaton. Aattola sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaaksi määritellylle Jousitien raitin alueelle, aivan Jousitien varteen ja se on osa arvokasta kylänraittimiljöötä. luotu: ks_naija viimeinen muutos: ks_naija Tervonen Eva, haastattelu Joutsa. Rakennuspiirustukset, omistajan kokoelmissa. Keski-Suomen museo. Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo. Joutsan inventointikortit Inventointilomake 33. Inventoinnin tehnyt Riitta Mäkelä Suullisia tietoja inventointiin antaneet Leila ja Raimo Vanhatalo

7 Kohde 3 kunta: Joutsa kylä: Jousa kiinteistötunnus: sijainti: Jousitie 33 tyyppi: liike-elämä ja kaupankäynti ajoitus: ajoitusselite: 1930 luokitus: ei määritelty arvotus: paikallisesti arvokas maastotyövaihe: maastotyöt tehty arvotusvaihe: valmis inventoija: Nina Äijälä inventointipvm: Joutsan keskustaajaman osayleiskaava-alueen täydennysinventointi lausunnot kuvaus Puistola sijaitsee Joutsan kirkonkylässä, Jousitien varressa. Rakennus koostuu kahdesta osasta, vanhempi rakennusosa on kaksikerroksinen, satulakattoinen hirsirunkoinen rakennus ja uudempi lautarakenteinen osa on yksikerroksinen tasakattoinen siipi. Siipirakennus on poikittain vanhempaan rakennusosaan nähden. Molemmat rakennusosat ovat betoniperustalla ja lautavuorattuja. Vanhempi osa on vaakalaudoitettu ja uudempi pystysuuntaisilla lomalaudoilla vuoritettu. Vanhemmassa rakennusosassa on Jousitien puoleisessa julkisivussa lautarakenteinen, koko rakennuksen levyinen pieni uloke, jossa on näyteikkunoita. Ulokeosa on vuorattu kapealla pystylaudoituksella. Vanhan rakennusosan katutasossa on siis suuret näyteikkunat. Myös laajennusosassa on näyteikkunat. Kaikki näyteikkunat on teipattu umpeen Tokmannin mainosteipeillä. Kaksikerroksisen osan yläkerrassa ikkunat ovat epäsymmetrisesti sijoitellut isoruutuiset standardi-ikkunat, joissa osassa on tuuletusikkuna. Rakennuksen rakennusajankohdasta muistuttavat enää päätykolmioiden pienet puolipyöreät ikkunat. Vanhemmassa rakennusosassa on satulakatto ja tiilikate. Tasakattoisessa osassa katemateriaalina on huopa, katossa on hyvin loiva kallistus. Tasakattoisen osan räystään otsa on raskas, minerit-levyillä vuorattu vaakasuuntaisuutta korostava rakenne. luotu: ks_naija viimeinen muutos: ks_naija Kohde on vuonna 1930 valmistunut liikekiinteistö, joka rakennettiin Suomen Maatalous Osake Pankin tiloiksi.suomen Maatalous-Osake-Pankin Joutsan haarakonttori oli aloittanut toimintansa vuonna Se toimi aluksi Nuorisoseurantaloa vastapäätä sijainneessa D. G. von Schrowen rakennuttamassa vanhassa kaupparakennuksessa. Pankille ryhdyttiin rakentamaan omaa toimitaloa vuonna Talon urakoi hartolalainen Nestori Salminen, joka oli Joutsassakin tunnettu rakentaja ja rakentanut monia

8 rakennuksia mm. kirkonkylässä Jukolan. Alakertaan tuli konttori ja yläkertaan pankinjohtajan asunto. Vuonna 1958 pankki sulautettiin KOP:n ja Puistolan kiinteistö myytiin Eila ja Olavi Hietaselle. Heti ostettuaan rakennuksen he tekivät siihen peruskorjauksen ja nykyinen ilme on tältä ajalta. He perustivat taloon tekstiili- ja kenkäkaupan. Alakerta remontoitiin liikkeen käyttöön ja samalla tehtiin myös yläkerran asunto-osaan täysremontti. Remontissa taloon myös uusittiin sähkölaitteet sekä vesi- ja viemäriputket. Sähkö taloon on tullut alusta alkaen. Puistolalla oli oma kaivo vuoteen 1966 asti, jolloin se liittyi Joutsan vesihuollon piiriin. Vuonna 1961 talon puulämmitys muutettiin öljylämmitykseksi. Vuonna 1966 rakennusta laajennettiin matalalla, miltei tasakattoisella siivellä. Laajennusosan suunnitteli Viljo Turunen. Vuonna 1977 yläkerran asunto-osan sisustusta remontoitiin uusimalla parkettilattiat sekä tapetoimalla ja maalamalla huoneita. Huonejärjestys säilytettiin tuolloin ennallaan talo muutettuun Kiinteistö Oy Joutsan Puistolaksi ja osakkeiden omistus tuli nykyiselle omistajalle. Samana vuonna Anneli Hänninen Ky avasi vaate- ja kenkäkaupan talon liiketiloissa. Tässä yhteydessä liiketiloja remontoitiin ja sieltä mm. purettiin kevyitä väliseiniä. Edelleen samana vuonna talon yläkertaan rakennettiin sauna ja seinämateriaaleja uusittiin. Talon ulkoseinät maalattiin vuonna Nykyiset omistajat asuivat yläkerran asunnossa vuoteen 1995 asti, jonka jälkeen asunto-osassa on ollut vuokralaiset. Hännisen liike toimi alakerran kiinteistössä vuoteen 1999 asti ja nyt tiloissa toimii Tokmannin myymälä. Tokmanni teki rakennukseen lastauslaiturin muutettuaan vuonna 1999, rakenne on kevyt ja mahdollinen irrottaa. Rakennuksen alakerta kärsi vesivahingosta 2000-luvulla ja sinne tehtiin pintaremonttia ja uusittiin lattia. Rakennus on maalattu uudelleen ulkoa vuonna luotu: ks_naija viimeinen muutos: ks_naija Puistola on Maatalous-Osake-Pankin konttoria varten rakennettu liikekiinteistö, joksa sijaitsee keskeisellä paikalla Joutsan kirkonkylässä Jousitien varressa. Voimakkaat remontit ja laajentaminen ovat muuttaneet rakennuksen ilmettä siten, että sen rakennuslliset arvot ovat heikentyneet. Vanhana liikepaikkana ja pankkirakennuksena Puistolalla on kuitenkin llista arvoa. Kohde sijaitsee museoviraston valtakunnallisesti arvokkaaksi määrittelemällä Joutsan Jousitien keskusraitin alueella (RKY2000). luotu: ks_naija viimeinen muutos: ks_naija Mäenpää, Markku Joutsan kaupoista ja pankeista. Teoksessa Musikka, Matti (toim.) Joutsan kirja. Joutsan kunta ja seurakunta. Joutsa. Keski-Suomen museo, Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo. Joutsan rakennusinventointikortit Inventointilomake 25. Inventoinnin tehnyt Riitta Mäkelä Inventoinnissa haastateltu Martti Parkkosta. Parkkonen, Martti. Haastattelu Joutsa pääas. kunta: pääas. kylä: laji: tyyppi: arvotus: Joutsa Jousa ei määritelty taajamaympäristö paikallisesti arvokas Joutsan keskustaajaman osayleiskaava-alueen täydennysinventointi lausunnot

9 kuvaus Joutsan kirkonkylän liikekeskusta sijoittuu asutuksen ja liikenteen kannalta keskeiselle paikalle Länsitien varteen. Länsitie sijoittuu vanhan kylänraitin kanssa samansuuntaisesti, mutta sen länsipuolelle. Liikekeskusta on rakentunut luvuilla ja sen rakennuskanta edustaa modernia liikerakentamista. Kaavallinen ratkaisu sijoittaa uusi liikekeskusta erilleen vanhasta kylänraitista on mahdollistanut sen miljöön säilymisen uudisrakentamisen paineen suuntautuessa länsitielle. Samalla kirkonkylään on muodostunut ajalliselta kerrostumaltaan yhtenäisiä rakennettuja alueita. Länsitien varren liikerakennukset kuvastavat rakennusajalleen tyypillisiä suunnitteluideoita ja materiaaliratkaisuja, mutta myös omaleimaisuuteen on pyritty mm. Osuuspankin liikerakennusta suunnitellessa. Tyypillistä on tasakattoisuus, betonirakenteet, erilaisten julkisivutiilten ja betonielementtien käyttö rakennuksissa sekä ympäröivät suuret pysäköintialueet. Vaikka ajallisesti Länsitien rakennukset muodostavat melko yhtenäisen kokonaisuuden, niiden sijoittuminen tontilleen vaihtelee suuresti ja luo kadulle jokseenkin rikkonaisen ilmeen. luotu: ks_naija viimeinen muutos: ks_naija Joutsan ensimmäinen rakennuskaava ja rakennusjärjestys valmistui vuonna Kaavaan Länsitien varteen oli tuolloin merkitty asuin-liikekerrostalokortteleita sekä etelämmäs omakotitalokortteleita. Kesti kuitenkin kymmenen vuotta, ennen kuin kaava alue alkoi rakentua liikekeskukseksi. Ensimmäinen rakennuskaava ei toteutunut sellaisenaan, vaan sitä muutettiin vuonna 1971 siten, että liikekeskusta Länsitiellä laajeni. Ensimmäinen Länsitielle valmistunut moderni liikerakennus oli linja-autoaseman yhteyteen tullut Joutsan liikekeskus vuodelta Kyseessä on Yhdystien ja Länsitien kulmaukseen isolle tontille valmistunut rakennuskompleksi, jossa on linja-autoasema, tilat kunnanvirastolle, asunto-osa sekä matalampi yksikerroksinen ostoskeskusosa. Vuonna 1974 liikekeskuksen viereen Länsitielle rakennettiin valtion virastotalo. Joutsan osuuspankki yhdessä Osuusliike Päijätmaan kanssa rakennutti uuden pankkirakennuksen vuonna 1979 niin ikään Länsitielle. Myöhemmin 1980-luvulla rakennettiin vielä Säästöpankin uusi liikerakennus ja 1990-luvulla K-kaupan myymälä sekä Rautakauppalan myymälärakennus. luotu: ks_naija viimeinen muutos: ks_naija Länsitien liikekeskustan arvot perustuvat ennenkaikkea llisiin seikkoihin. Alue kuvastaa kirkonkylän muutosta maalaistaajamaksi ja yhteiskunnan kehitystä kulutusyhteiskunnaksi, jonka seurauksena liike-elämän tarpeisiin on rakennettu yhä suurempia rakennuksia. Monessa kirkonkylässä nämä lisärakentamisen paineet ovat johtaneet vanhan kyläkuvan radikaaliin muutokseen. Joutsassa liike-elämän uudisrakentaminen suuntautui rakennuskaavallisten ratkaisujen seurauksena 1960-luvulta lähtien uudelle alueelle Länsitien varteen, minkä seurauksena Jousitien varteen on 1950-luvun jälkeen rakennettu vain muutamia uudisrakennuksia ja sen miljöö on säilynyt pitkälti 1950-luvun asussa. Länsitien rakennukset ovat lukujen modernia, suhteellisen pienikokoista liikerakentamista, jossa voi havaita vanhan rakennustavan tradition katkeamisen. Rakennuksilla ei kuitenkaan ole erityisen suuria rakennustaiteellisia arvoja. luotu: ks_naija Joutsan kunta, tekninen toimi. Kaava-asiakirjat