Julkaisija Hermanni-Vallila Seura r.y. Päätoimittaja Kari Varvikko p Hyvää ja rauhallista Joulua!

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisija Hermanni-Vallila Seura r.y. Päätoimittaja Kari Varvikko p Hyvää ja rauhallista Joulua!"

Transkriptio

1 Julkaisija Hermanni-Vallila Seura r.y Päätoimittaja Kari Varvikko p Hyvää ja rauhallista Joulua!

2 2 Hermanni-Vallila Pääkirjoitus Hermanni-Vallila lehti ilmestynyt 50 vuotta Hermanni-Vallila lehti ilmestyi ensi kerran 50 vuotta sitten Silloin se oli paremminkin lehdykkä, joka markkinoi itseään Tule-näe-kuule tunnuksin ja jaettiin koteihin kappaleen painoksena. Idea lehden tekemiseksi oli sen aikaisen Hermanni-Vallila Seuran puheenjohtaja Olavi Valppaan. Ola työskenteli postikonttorin hoitajana Hakaniemessä ja itse hain kannuksiani vuoden verran työssä olleena toimittajan alkuna Suomen Sosialidemokraatissa Paasivuorenkadulla. Ola piti kovasti jaloviinasta, jota hän hörppäili usein Vinkkelissä tai Byggalla. Vaikka olikin usein pienessä, ei se häirinnyt miehen luovuutta ja ideointikykyjä. Kerran kun asiaa oli käsitelty silloisessa Hermanni-Vallila Seuran hallituksessa, Ola kääntyi puoleeni ja kysyi, olisinko halukas pientä korvausta vastaan tekemään seuralle jonkinlaisen aviisin. Olin heti valmis. Olihan kysymys minun kotiseudustani. Kun Valpas sai taakseen lisäksi isäni Klaus Varvikon, syntyi tuolloisen lehden tunnus Tule-näe-kuule. Lehtisellä ja sen tunnuksella pyrittiin saamaan porukkaa myös seuran järjestämiin eri tilaisuuksiin. Klasu rupesi seuran sihteeriksi vuonna 1968 ja sen myötä toiminta aktivoitui. Hermanni-Vallila ilmestyi samana vuonna jo nykyisen näköisenä, 7000 kappaleen painoksena ja päätoimittajana toimi allekirjoittanut. Lehti rupesi vakiinnuttamaan asemaansa ja alkoi ilmestyä useammin vuodesta 1971, jolloin Klaus Varvikosta tuli HeVa:n puheenjohtaja. Lehdessä seurattiin tarkasti Hermannin ja Vallilan tapahtumia ja asuinympäristön asioita yleensä. Ja niitähän riitti. Mm. vuonna 1969 alle 12-vuotias hermannilainen kertoo lehdessä, että brenkkua otetaan joka lauantai. Hermannin Nuorisoseuran talo on saanut purkutuomion. Arvo Salo kirjoittaa muistelmansa kuolleesta talosta eli Sörkan vankilasta ym. Toimittajalta ei juttuaiheita puuttunut. Helsingin kaupungin ja monien muidenkin päättäjien toimenpiteet olivat senlaatuisia, että lukijat eivät niistä pitäneet. Edessä olevina vuosina, jopa vuosikymmeninä lehdessä käsiteltiin jatkuvasti pääasiassa ikäviä asioita, jotka koskettelivat Kyläsaaren polttolaitosta, Puu-Vallilan purkamista ym. Myönteisille uutisille saatiin sentään joskus tilaa, kun Vallilaan rakennettiin oma terveysasema, uusi kirjasto valmistui, GeeBeepatsas nousi Paavalinkirkon puistoon jne. Kuvaavaa on, että kun Hermanni-Vallila lehti palkittiin vuonna 1982 parhaana Helsingin paikallislehtenä, sitä samalla kuitenkin moitittiin siitä, että siinä kirjoitettiin liiaksi Kyläsaaren polttolaitoksesta. Totta onkin, että lehdessä kerrottiin paljon asiasta. Niin pitikin. Monet merkittävässä asemassa olevat kaupungin poliittiset päättäjät ja virkamiehet salasivat polttolaitosta koskevia tietojaan, antoivat väärää todistusta valtakunnan tiedotusvälineille ja yrittivät estää Hermanni-Vallila lehteä saamasta tietoja polttolaitosta koskevista asioista. Käytännössä tämä ilmeni mm. siinä, että lehden, sen paremmin kuin Kyläsaari-liikkeenkään edustajaa ei koskaan kutsuttu mihinkään Kyläsaarta sivuaviin kaupungin tai YTV:n tilaisuuksiin. Kymmeniä vuosia myöhemmin olen ylpeä siitä, Hermanni-Vallila lehti, kiitos laajan ja tietopuolisen avustajakunnan, voitti tuon kaupungin harjoittaman yksipuolisen tiedottamisen ja poliittisen perättömän piikittelyn. Piippu kaatui. Piste. Hermanni-Vallila lehden tärkeimpänä tehtävänä oli tuolloin ottaa kantaa asukkaiden ja ympäristön parhaaksi. Samalla lehti kertoi lukijoille seuran kannanotoista heitä koskeviin erilaisiin kysymyksiin ja ongelmiin. Joskun lehden oli harjoitettava tutkivaa journalismia ja paneuduttava pitempiaikaisesti tehtyjen päätösten taustoihin tai julkaisematta jätettyihin päätöksiin. Julkisuusperiaate ei suinkaan aina ollut poliitikkojen tai virkamiesten hyve. Kuitenkin asukkaat tarvitsivat tietoja, jotta saattoivat tehdä monia tärkeitä elämäänsä koskevia ratkaisuja. Tänäänkin - 50 vuotta myöhemmin lehden tehtävät ovat samat. Paitsi että lehden teko ja viestintä sinänsä on teknisesti muuttunut, myös kaupunginosien ongelmat ovat erilaisia kuin ennen. Lehti ilmestyy enää kuitenkin valitettavan harvoin, vain pari kertaa vuodessa, jotta se voisi täyttää sille asetetut odotukset. Tiedotus seuran ja päättäjien välillä kuitenkin pelaa sähköisesti ja tarvittaessa kirjallisilla kannanotoilla. Vuonna 1983 lehtemme kertoi, että Vallilan terveysasema on avannut ovensa. Nyt vuonna 2017 voimme vain todeta, että näinä aikoina asema ikävä kyllä sulkee ovensa seuran vastustuksesta huolimatta. Terveysaseman toiminta on siirtymässä Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen. Näin siitäkin huolimatta, että kaupunki ei ole järjestänyt ihmisille edes kelvollisia kulkuyhteyksiä. Hermanni-Vallila lehti kiittää uskollisia lukijoitaan kuluneesta 50 vuodesta ja toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta. KARI VARVIKKO Puheenjohtajan viestejä linnasta Hermanni Vallila muutosten kourissa Suomi täyttää sata vuotta itsenäisenä valtiona. Hermanni ja Vallila ovat vielä vanhempia, yli sata vuotta vanhoja kaupunginosia. Voimme olla siitä pikkuisen ylpeitä! Molemmat kaupunginosat ovat yli sadan vuoden aikana kokeneet, nähneet valtavia historiallisia, rakenteellisia muutoksia heijastumina Helsingin kaupungin kulloisistakin ns. kehittämissuunnitelmista. Hermanniakin kehitettiin 1960-luvulla hävittämällä täysin vanha puutalo-hermanni, puu-vallilakin yritettiin kehittää tuhoamalla se. Onneksi kaupunginjohdon ja rakennusliikkeiden yhteinen Vallilan tuhoamissuunnitelma ei asukasaktiivien vastarintatoiminnan johdosta koskaan toteutunut. Upeaa puu-hermannia voimme ihailla vain erinomaisen kirjan Puutalojen Hermanni välityksellä. Hermannin tuhoamisen paradoksi on se, että ainoa kivirakennus, joka olisi joutanut hävittää on edelleen paraatipaikalla, eli vankila, sellit merinäköalalla, jo 1800-luvulta lähtien. Suosio kasvaa Hermanni ja Vallila olivat aikoinaan työläiskaupunginosia, köyhien asuinalueita. Eivät ole enää. Viime vuosien nopea muutos on tehnyt näistä kaupunginosista erittäin suosittuja asuinpaikkoja eikä syyttä. Sijainti koko Helsingissä on erinomainen, yhteydet joka puolelle, monipuoliset palvelut omassa kaupunginosassa: kaupat, erinomainen kirjasto, kirkko, vankila, uimahalli, kapakoita, kahviloita joka makuun. Pikku puistojakin on siellä täällä. Väestöä kaikenikäistä, lapsiperheitä koko ajan lisää, siinä haastetta nykyiselle ja tulevalle kehitykselle. Onko tarhapaikkoja tarpeeksi, riittävätkö koulujen tilat? Lapset ovat kohta nuorisoa, onko nuorisolle mitään paikkaa Vallila-Hermannissa? Nyt ei ole! Vaikka muutokset kaupunginosien kehittämisessä ovat välillä hyvinkin ripeitä, puskutraktorin nopeuksia, aina välillä törmää äärimmäiseen kunnalliseen hitauteen. Metron pidennyshän on tästä tuore esimerkki, mutta Vallilassa on muutoshanke, nuorisoonkin liittyvä, joka on erittäin järkevä, siitä on olemassa tarvittavat kunnallispoliittiset päätökset jo vuosien takaa, mutta mitään ei ole tapahtunut. Kysymys on Vallilan vanhojen raitiovaunuhallien toiminnan siirtämisestä Koskelan varikon yhteyteen ja hallien saamisesta kaikkien ihmisten käyttöön, nuorisotiloiksi, monimuotoisen kulttuurin esittelyyn, leffateatteritiloiksi, bändien harjoittelupaikaksi, taidegalleriaksi. Mahdollisuuksissa vain mielikuvitus on rajana. Muutos makaa jossakin kaupungin virkamiesten, ei ihmisten, paperien hautomossa. Kuinkakohan kauan? Lyödäänkö metron 11-vuotinen hautominen, tässä kuitenkin pikku asiassa? Käykö niin, että nuorisotilojen sijaan rakennukset joskus muutetaankin vanhainkodeiksi! Tällä päätösten toteuttamisen piilottamisella näyttää siltä! Voisikohan hallien vieressä asuva Vallilan valtuutettu Kivekäs tehdä tässä asiassa jotakin? Jäämme odottamaan vuoteen Heitteillejättöä Vallilassa on jo vuosikymmenet ollut erittäin hyvin palvellut terveyskeskus. Hoitoa on saanut monenlaista, rokotuksista hammashoitoon, syöpähoidoista nilkan nyrjähdyksiin. Nyt se loppuu! Keskus suljetaan! Myös monta muuta vastaavaa ihmisten palvelulaitosta Helsingin eri puolilla lopetetaan. Alkaa Helsingin kaupungin toimeenpanemat vanhusten, vammaisten ja pikkulasten harvennushakkuut. Vallilasta Kuntsin kupeelta pitäisi sairaan rollaattorivanhuksen, vammaisen, pikkulapsen vaunuissaan tulevaisuudessa jotenkin päästä uuteen Kalasatamassa sijaitsevaan sairausbunkkeriin. Sinne ei Vallilasta pääse millään julkisella kulkuvälineellä! Tämän tyhmän lakkauttamisidean äidit Räty ja Maija Anttila sekä terveysjohtaja Jolkkonen voisivat tulla kokeilemaan rollaattorirallia Kurvista Vilhovuoren-, Lautatarhan- tai Pääskylänkatua alas ja ylös. Siinä sairas vanhus viimeistään nyykähtää, jos ei ole jo jäänyt Kuntsin kentän kupeeseen odottamaan toivottamana kuolon saapumista heitteillejätön seurauksena. Sairaana huutavan pikkulapsen kuljettaminen vaunuissa metrossa Kurvista Kalasataman pysäkille tuo varmaan mukavan extreme-seikkailulisän äidin tai isän arkeen ja kivaa säpinää metromatkustajille. Sama lapsen parku tulee metroon myös Herttoniemen suunnasta, jossa sielläkin terveyspalvelut lakkautetaan. Helsinki kohtelee ylivoimaisen huonosti vanhuksia, vammaisia ja pikkulapsia. Tätä päättäjät, virkamiehet, valtuutetut, ilkeävät sanoa kehitykseksi! Taksiliitto ja veronkiertoyritys Mehiläinen kiittävät! Liikenne solmussa Vaikka Vallila-Hermanni on ylivoimainen paikka asua, on se liikenteellisesti aina ollut erittäin hankala kolmen pääväylän halkoma kaupunginosa. Itäinen Viertotie oli pääväylä jo yli satavuotta sitten, maalaisilta perittiin tullimaksua mäessä Paavalin kirkon kohdalla. Silloin kaupungin päättäjät olivat ajan tasalla! Nythän ne nukkuvat autoissaan. Hämeentien alkupäätä yritetään rauhoittaa yksityisautoilulta. Mielenkiintoista nähdä mikä on vaikutus Hämeentien jatkoliikenteeseen Vallilan-Hermannin kohdalla. Lyheneekö Paavalin kirkolta vankilan nurkalle ulottuva autojono? Lisää asuntoja Helsinkiin tuppaa väkeä lisää joka päivä, Suomen maaseudulta ja vähän muistakin maista. Uusia asuntoja tarvitaan. Kaupunki on keksinyt ns. täydennysrakentamisen eli tiivistetään jo rakennettujen alueiden tiheyttä sinne tänne väliin, useimmiten puistoihin, rakentamalla. Eläköön vihreä aate! Vallilassa sijaitsee Paavalin kirkon kupeessa vihreä, jyrkkä rinne uimahallille saakka. Rakentamaton pikku metsikkö, mutta ei kauaa! Siihen rinteeseen tulee Vallilan uusi talotiivistymä, komea näköala siirtolapuutarhaan. Samalla puutarhan toiselle puolelle kaavaillaan raitiotieliikennettä Pasilan asemalta Kalasataman rantaan. Kumpikaan ajatus ei ole uusi. Kirkon alapuolella Hämeentien kupeessa oli siirtolapuutarhan edessä muutamien puutalojen rykelmä vielä 1960-luvun lopulla. Siirtolapuutarhan reunalla taas kulki vuosikymmenet rautatie satamaan haarautuen Arabian tehtaille ja toiseen suuntaan Hakaniemen torille, Hakaniemen hallin kupeeseen saakka. Ei siis mitään sinänsä uutta. Lisää asuntoja on noussut nopeasti vanhalle Pasilan konepaja-alueelle, kalliita kuin mikä. Landelaiset asuntovälittäjät myyvät aluetta Vallilana. Sehän ei pidä paikkaansa, mutta osoittaa ilahduttavasti Vallilan mainosarvoa rahamarkkinoilla! Kehittäkäämme aluetta Alueemme asukkaiden oma lehti, Hermanni-Vallila lehti on ilmestynyt 50 vuotta. Kunnioitettava saavutus, josta voimme olla ylpeitä. Hermanni-Vallila seura ja lehti kaipaavat koko ajan uusia ihmisiä, alueen asukkaita mukaan toimintaan, tuomaan uusia ajatuksia, toimintamuotoja niin seuraan kuin lehteenkin. Tervetuloa! Oikein hyvää Joulua ja Vuotta MARKKU KAVONIUS Hermanni-Vallila seuran puheenjohtaja As Oy Euranlinnasta

3 Kotiseutulehtikilpailussa palkitut vas. Kari Varvikko, Jentta Ilanmaa Karjalan Heili, Virve Kuutar Tsilari, Airi Vilhunen Komposti ja Markus Aaltonen Risteysasema. Kari Varvikko kirjoitti vuoden kotisetulehtijutun HERMANNI-VALLILA LEHDEN päätoimittaja, kirjailija Kari Varvikon julkaisema kirjoitus Hermannin sähkötön kaupunkisissi 1/2017 on valittu vuoden 2017 kotiseutulehtijutuksi Suomen Kotiseutuliiton järjestämässä kotiseutulehtikilpailussa. Suomen Kotiseutuliitto on valtakunnallinen keskusjärjestö, jossa on noin 850 jäsenyhteisöä. Pääosan järjestöistä muodostavat 650 paikallista yhdistystä, joita ovat kaupunginosaydistykset, kaupunkiseurat, pitäjäyhdistykset ym. Vuoden kotiseutulehtijuttu -kilpaan osallistui 58 lehteä. Stadin Slangi ry:n julkaisema Tsilari-lehti sai lisäksi kunniamaininnan. Kari Varvikko on lehden päätoimittaja. Stadin Slangi on Suomen suurin kotiseutuyhdistys (3 500 jäsentä). Palkinnot jaettiin Turun kansainvälisillä kirjamessuilla Karilta ilmestyi syyskuun lopulla myös kuva- ja tietoteos Puutalojen Hermanni (Kustannus Laaksonen). Kirja on laatuaan ensimmäinen Helsingin Hermannin kaupunginosaa kokonaisuudessaan käsittelevä historiikki. Hermanni-Vallila Kivinokkaa esitetään luonnonsuojelualueeksi Helsingin kaupunginhallitus esittää Kivinokan vanhan metsän perustamista luonnonsuojelualueeksi osana Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa. Hieronta Vyöhyketerapia Homeopatia Ajanvaraukset: Anne Vuotari vuotta luontaishoitoja Vallilassa Sturenkatu 43, Helsinki Anne Vuotari Koulutettu hieroja Vyöhyketerapeutti Homeopaatti Kari Paulus Kehoterapeutti Energiahoitaja Kuva: Pira Cousin. Helsingin kaupungin aineistopankki. Reiki Kehoterapiat Kurssit Ajanvaraukset: Kari Paulus TAVOITTEENA on suojella Kivinokasta noin 13 hehtaarin laajuinen, arvokas luonnonmetsä, jolle ovat luonteenomaisia vanhat kuusikot. Uusi luonnonsuojelualue täydentää Vanhankaupunginlahden Natura alueen ja Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueita. Kaupunginhallitus esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, että se perustaa Kivinokan vanhan metsän luonnonsuojelualueen osana Luontolahjani satavuotiaalle -kampanjaa. Helsinki osallistui ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön aloittamaan Luontolahjani 100-vuotiaalle -kampanjaan. Kampanjassa kannustettiin eri tahoja antamaan sata vuotta täyttävälle Suomelle lahjaksi luonnonsuojelualueita. Suojelualueet piti perustaa vuoden 2017 aikana, jolloin perustamispäätökseen tulee maininta, että ne ovat osa itsenäisyyden juhlavuoden kampanjaa. Helsingissä tehdyn aloitteen mukaan suojelualueet liitetään osaksi Helsingin metsäistä suojeluverkostoa. Juhlavuoden kampanjan kautta niin yksityishenkilöt, yritykset, kunnat, seurakunnat, säätiöt ja yhdistykset saattoivat antaa oman lahjansa satavuotiaalle Suomelle. Kampanjassa suojelu tapahtui vapaaehtoisesti ja ilman korvausta. Tavoitteena oli saada jokaiseen Suomen 18 maakuntaan vähintään 100 hehtaaria uusia, maanomistajan omistukseen jääviä, pysyvästi suojeltuja luonnonsuojelualueita. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia Onnea ja siunausta viisikymppiselle Hermanni-Vallila -lehdelle ja sen lukijoille Ilmestynyt vuodesta 1967 Kannen kuva Jauri Varvikko Julkaisija: Hermanni-Vallila Seura r.y. Päätoimittaja: Kari Varvikko Vellamonkatu 7-9 A Helsinki Puh Taitto: Jauri Varvikko / Eepinen Oy Pakilantie 98 A, Helsinki Puh Painosmäärä: kpl. Painopaikka: Sata-Pirkan Painotalo Oy, Pori 2017 Jakelu: Kaikki taloudet Hermannin, Vallilan, Harjun, Kalasataman, Arabian, Kumpulan ja Toukolan alueella, sekä jakelualueen julkiset tilat, kaupungin kirjastot ja - virastot. Jakeluyhtiö: SSM Oy/Jakelu-Expertit Oy Puh

4 4 Hermanni-Vallila Kun mies Nivalasta asui Hermannissa Tapasin Raimo Sailaksen, tulevan valtiosihteerin, valtiovarainministeriön kansliapäällikön, ministerin, virkamieslegendan ja Nivalan ikonin ensimmäisen kerran 1970-luvun alussa, kun hän nuorena miehenä aloitti hommat valtiovarainministeriössä. Ikäiseni, reilusti alle kolmekymppinen pohjoisten lakeuksien mies hymyili ystävällisesti ja vastasi hyvin harkiten, ehkä jopa varovaisesti toimittajien kysymyksiin. Kivan tuntuinen heinähattu, ajattelin. Vuosikymmeniä myöhemmin, itseasiassa vasta viime talvena minulle selvisi, että olimme 1960-luvulla jonkin aikaa asuneet naapuritaloissa Hermannissa. Raikka Vellamonkatu 15:ssä ja minä 7-9:ssä. Treffasimme nyt uudestaan lapsuuden/nuoruuden kodissani Vellamonkadulla ja kuinka ollakaan meitä kahvitti vaimoni Kaija, jonka äidin puoleinen suku on myös Nivalasta, Töllejä sen Töllinperältä. Ennestään tunsin henkilökohtaisesti ainoastaan kaksi Nivalan miestä; akateemikko Kustaa Vilkunan ja Demarin päätoimittaja, pakinoitsija Aimo Kairamon. Olin myös lukenut useista nimekkäistä Nivalan vaikuttajista. Sellaisia olivat mm. presidentti Kyösti Kallio, eduskunnan puhemies Maria Lohela, ministeri Esko Niskanen, ministeri Kerttu Saalasti, kansanedustaja Olli Immonen, EMnyrkkeilijä Kalevi Marjamaa, hiihtäjä Helena Takalo, näyttelijä Eeva-Maria Haukinen, oopperalaulajat Esa Ruuttunen ja Tuomo Häkli. Vaikka kaupunki onkin, Nivala on tyypillinen keskustavaltainen maalaispitäjä, jossa on paljon sivukyliä ja asukkaita jo vuosien ajan pysyvästi noin Lestadiolaisten suuri määrä on pitänyt huolen siitä, että lapsia ja sitä kautta asukkaita on riittänyt. Mistä nämä Nivalan nimimiehet oikein kumpuavat? Sailas naurahtaa ja sanoo kysymyksen olevan siitä, että nivalalaiset eivät laita kynttiläänsä vakan alle, toisin sanoen eivät ole turhan vaatimattomia vaan kertovat suureen ääneen suhteestaan Nivalaan. Voin hyvin uskoa tähän, sillä Kairamo, joka oli pitkäaikainen kollegani, muisti aina mainita Nivalan, samalla kun rupesi sutkiksi. Kun ministeri kysyy Hermannin vanhemmista vaikuttajista, en osaa heittää hänelle kuin Tervetuloa Hermannin Nuorisoseuraan puuhamiehen maisteri Aleksanteri Salavan 1900-luvun alusta. Varovasti tarjoan myös isääni Klasua, Kyläsaari-ja Puu-Vallila-liikkeissä vaikuttanutta kansalaisaktiivia. Vallilan puolelta mieleen jo sitten tuleekin mm. K.A. Fagerholm, Helvi Hämäläinen, Viljo Kajava, Gunnar Bärlund... Lehmä ja tamma patsaina Nivallassa Nivalassa on kaksi kotieläinpatsasta.yksi on lehmä, onhan kaupungissa nautoja enemmän kuin ihmisiä eli noin Miina Äkkijyrkkä valmisti aikoinaan lypsäjä-patsaan kaupungin keskustaan. Ilmankos, onhan paikkakunta yksi suurimmista maamme maidontuottajista. Toinen on sitten jo taustaltaan tunnetumpi eli Hilppa -patsas. Taloudellinen ahdinko aiheutti vuonna 1932 Nivalan konikapinan. Sen muistoksi tehtiin Hilppa-patsas, jossa mallina on oopperalaulaja Esa Ruuttusen isoisän omistama ja konikapinan alkusyy tamma Hilppa. Hermannissa ei ole patsaita, mitä nyt isäni laatta talomme seinässä ja Kyläsaaren polttolaitoksen jätepiipun tyngässä. Vallilassa sen sijaan kylläkin, lähin ja yksi ansiokkaimmista seisoo Paavalinkirkon puistossa: Niilo Rikulan työstämä GeeBee, Gunnar Bärlund MM- nyrkeilijä Joe Louisin toinen haastaja. Raimo Sailas kasvoi lapsuutensa seitsemän lapsisessa perheessä. Vaikkakin perhe oli taloudellisesti kovilla, poika pystyi opiskelemaan ylioppilaaksi ja päätti jatkaa armeijan jälkeen opintojaan Helsingin yliopistossa. Ollessaan Reserviupseeerikoulussa Haminassa 1965, hän lähti liftaten Helsinkiin. Raimo ei ollut koskaan aikaisemmin käynyt pääkaupungissa. Kaukaisimmat ja samalla pohjoisimmat paikkakunnat joissa hän oli käväissyt, olivat Oulu ja Sodankylä. Helsingistä jäi lyhyellä, muutaman tunnin reissulla mieleen lähinnä Vanha ylioppilastalo, mutta paluumatkan varrelta löytyi jo Riihimäen tanssilavalta jortsukaveri. Häneltä tuleva upseeri sai myös tarvittavan yösijan. Toisen kerran mies saapui Helsinkiin, kun hän aloitti opinnot valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Rai- Raimo Sailas asui vuosina Vellamonkatu 15 A. Nivalan heinähatusta on kasvanut Suomen ainoan kansainvälisen kaupungin stadilainen virkamieslegenda. molla kävi hyvä tuuri, kun nuorukainen sai vuokra-asunnon Hermannista vuonna Äidille tuttu leskirouva työskenteli Arabian posliinitehtaalla, ja tarjosi huonetta vuokralle. Näin Raimo asui seuraavat kaksi vuotta Vellamonkadulla sijainneessa vuokrakämpässä. Raimo muistelee, että leskirouva oli kova kommunisti ja hänelle tuli Kansan Uutiset. Lakeuksien demari saikin lukeakseen joka aamu vasemmistolaisia ajatuksia. Hän kuitenkin aina aamuisin käveli yliopistolle ja matkan varrella piipahti selaamassa muita lehtiä Kallion kirjastossa. Opiskelija halusi välttää yksipuolista tietoa. Suuri devalvaatio oli merkittävä tapahtuma Suomen metsäteollisuus alkoi kärsiä suuria suhdannevaihteluja 1966 ja kohonnut kustannustaso sekä kilpailukyky myös heikkenivät. Vuoden 1966 lopussa valuuttavaranto vastasi enää kolmen viikon tuontia. Edessä oli pakkodevalvaatio; markan ulkoista arvoa laskettiin lokakuussa 1967 lähes 24 prosentilla. Sailas kertoo Jarkko Vesikansan kirjoittamissa muistelmissa Laman taittaja Raima Sailas ja kolme talouskriisiä ettei elätellyt kansanrintamasta niin suuria toiveita kuin osa ikätovereistaan. Hän ei edes pitänyt koko termistä kansanrintama. Vasemmistoyhteistyön näkymiin hän suhtautui maltillisen realistisesti, olihan hän harjoitellut arkista vasemmiston yhteiseloa opintojen aikana. Se ei ollut aina pelkää solidaarisutta. Kun vuokraemäntä ehdotti yllättäen vuokran korotusta, Sailas tokaisi, että Suomessa taitaa olla voimassa vuokrasäännöstely. Kansanrintamahallitus oli palauttanut voimaan vuokrasäännöstelyn, paljolti ideologisista syistä. - Se ehdotus jäi siihen. Hermannissa asuessaan Raimo ei osallistunut oikeastaan muuhun kuin shakin peluuseen Työväen shakkikerhossa. Ja luonnollisesti hän viihtyi myös hyvin kirjojen ääressä Kallion ja Vallilan kirjastoissa. Ympäristön tapahtumia ja Hermanni-Vallila Seuran toimintaa hän kuitenkin kertoo niinikään seuranneensa jokseenkin tarkasti. - Seuran ja sittemmin Kyläsaari-liikkeen kannanotot olivat välillä tiukkoja ja hyvä niin, sillä lopuksi kaikki kääntyi asukkaiden parhaaksi. Isäsi nimi jäi kyllä mieleen, Sailas sanoo. Hermannista tuleva johtava virkamies siiirtyi opiskeluvuoden lopulla asumaan Domus Academicalle kahden hengen solukämppään. Raimo toteaa, että suuri devalvaatio oli hänelle kansantaloustieteen opiskelijana kansanrintamakauden merkittävin tapahtuma. Raimo ja hänen vaimonsa muuttivat marraskuun lopulla Espoon Laajalahdesta palvelutaloon Munkkiniemeen. Raimolla ei koskaan ole ollut autoa, niinpä vien hänet Vellamonkadulta Munkkaan. Matkalla kysäisen, että onko hän koskaan tavannut niitä asiantutijoita, jotka tukevat hallituksen ajamaa sote-uudistusta? - En ole ikinä tavannut yhtäkään asiantuntijaa joka olisi hallituksen kanssa samaa mieltä. Kukaan ei tiedä heidän nimiään ja jopa hallituksen sisällä rivit ovat hajallaan. En ole ikinä saanut vaihtaa mielipidettä yhdenkään hallituksen niin sanotun asiantuntijan kanssa. Tästä on hallitukselle tullut arvovaltakysymys. Saapuessamme Munkkiniemeen Nivalan talousexpertti vetää lippalakkia syvemmälle ja toteaa, että Munkka on aika tuulinen paikka. - Joskus harkitsimme, että eläkkeellä palaamme vaimoni kanssa takaisin Pohjanmaalle, mutta kun katson tätä marraskuista pimeää iltaa, voin vain kuvitella minkälainen se olisi Nivalassa. Näin Hermannissakin vaikuttaneesta Nivalan heinähatusta on vuosikymmenien aikana kasvanut urbaanin, Suomen ainoan kansainvälisen suurkaupungin stadilainen virkamieslegenda. KARI VARVIKKO

5 Hermanni-Vallila 5 Ravintola Herkku Haarukka Pizzaa Leikkeitä Pihvejä Intialaista ruokaa Avoinna: Joka päivä klo Lounas-buffet klo Keittiö auki: Ma-pe klo La-su klo Tervetuloa Hämeentie 150. Puh chef wotkin s palvelutiskit prisma itäkeskus Vanhanlinnantie Helsinki s-market sokos helsinki Postikatu Helsinki Lohjanharjun lähdevedellä tuoresuolatut kinkut, pateet, makkarat, gluteenittomat joululaatikot... Kinkkuvaraukset ja aukioloajat Lihatukku Veijo Votkin oy tehtaanmyymälä Tukkutori, Sörnäinen Vanha talvitie 8, Helsinki Vallilan apteekki toivottaa asiakkailleen hyvää joulua! Mäkelänkatu 29, Hki, p Palvelemme ma-pe , la 9-15 Suomi kielten sekamelska STADI ON sadassa vuodessa muuttunut oikein roimasti. Uusia lähiöitähän ei enää tsennaa ollenkaan ja nythän bygataan innolla uusia taloja vanhojenkin mestojen sekaan. Puhutaan täydennysrakentamisesta. Toista oli rakentamisen meininki ja 1960-luvuilla. Vanhat talot nurin kokonaan ja koko kaupunginosa uusiksi. Näin kävi yhdelle stadin merkittävälle, historialliselle kaupunginosalle, Hermannille. Tässä tuhossa ei jäljelle jätetty kuin vankila. Hermannin nuorisoseura VUONNA 1990 Suomessa oli vieraiden kielten puhujaa. Vuoden 2017 alkuun mennessä maahan oli tullut ihmistä ulkomailta. He puhuvat kaikkiaan noin 500 eri kieltä. Näiden kielien puhujia on jo enemmän kuin Suomen perinteisiä pieniä kieliryhmiä.... Suomen kielen asemaa satavuotisen itsenäisyytemme aikana tarkastelee erinomaisen havainnollisesti ja luettavasti emeritusprofessori Fred Karlssonin teos Suomen kielet (Lingsoft oy 2017). Erinomaisen käytännöllinen ja helppolukuinen teos selvittää kätevästi alle sadalla sivulla kaiken olennaisen suomen kielen asemasta sadan vuoden aikana ja jo ajasta ennen itsenäisyyttämme. Mielenkiintoista on esimerkiksi ruotsin kielen säilynyt vahva asema Venäjän vallan aikana, venäjän, hallitsijan kieli ei pystynyt syrjäyttämään edellisen hallitsijan, ruotsin asemaa Suomessa. Itsenäistyneessä Suomessa käytiin ja 1930-luvuilla kovaa kieliriitapolitiikkaa suomen ja ruotsin välillä. Jo 1920-luvulla annetttiin ruotsin kielelle lainsäädännöllä erittäin vahva asema Suomessa. Nythän tätä asemaa pyritään hivenen muuttamaan, mutta vaikeata ja hidasta tuntuu olevan. Venäjä nousee Venäjän kieli on nyt selvästi Suomen puhutuista kielistä kolmanneksi suurin. Kun suomen- ja ruotsinkielisten osuus on koko ajan hienoisessa laskussa, venäjän kielen osuus kasvaa vuosi vuodelta. Venäjän äidinkieleksi ilmoittavia on jo yli ihmistä. Suomessa on huomattavasti enemmän kuntia, joissa venäjää puhutaan enemmän kuin ruotsia. Neljäntenä venäjän jälkeen tulee viro, sitten arabia, somali, englanti, kurdi, kiina, persia, albania, vietnam, thai. Meille tutummat kielet espanja, saksa, ranska tulevat puhuttuina äidinkielinä näiden jälkeen. Ranska on Suomessa puhutuista kielistä kahdeskymmenes kun kiina on kymmenes! Tiesitkö että kiinaakin puhuu äidinkielenään Suomessa yli ihmistä? Muistojen kultaa: Hieno teos Hermannista Huikea teos: Niemeläisten kulttuurihistoria Udmurtit ja hantit Fred Karlssonin kirja tarjoaa hauskoja tietoja myös aivan pienistä Suomessa puhuttavista kielistä. Udmurtit kieltä puhuvia on Suomessa 16, hantin kieltä taitaa puhua kaksi Suomessa pysyvästi asuvaa. Kielilistalla kiina oli kymmenes, ranska kahdeskymmenes, mutta Nigerian ibo on viideskymmenes, puhujia 735. Sadas on lao, puhujia 47. Sudanin moro-kieli ei ole tamperelaisten murretta vaan sitä puhuu Suomessa 145 suomen kansalaista! Suomi kansainvälistyy koko ajan nopeasti ja maassa puhuttavien kielten muutokset ovat erinomainen mittari muutokselle.on syytä muistaa,että kielitaidottamuus oli Suomessa hyvin yleistä ja 1960-luvuilla, koska suurin osa Suomen väestöä kävi kansakoulua, jossa ei opiskeltu mitään vierasta kieltä. Vasta peruskoulun tulo koulujärjestelmäämme 1970-luvun taitteessa antoi kaikille suomalaisille koululaisille varallisuudesta riippumatta mahdolisuuden opiskella vieraita Vapaaherra (hieno titteli ) Herman Sigfrid Standetskjöld-Nordenstam omisti 1800-luvulla Kumpulan kartanon ja siiheen liittyviä maa-alueita, joilta hän ryhtyi vuokraamaan asuntotontteja. Näin syntyivät alueet Hermanstad I ja II, jotka esiintyvät painetussa kartassa Asuinalueiden suomalaiseksi nimeksi vahvistettiin Hermanni vuonna Näin syntyi Itäisen Viertotien (nyk. Hämeentie) itäpuolelle Vallilaa vastapäätä pääasiassa vuokrapuutalojen asuinalue, Hermannin,Herulin kaupunginosa. Kaupunginosa tunnetaan sanonnasta tervetuloa Hermannin Nuorisoseuraan ja koko alueen keskellä sijaitsevasta Helsingin Keskusvankilasta, sörkan vankilasta, joka siis sijaitsee Hermannin kaupunginosassa. Hermanni rakennettiin ja 1920-luvuilla puutaloja täyteen. Jyrkkä rinne alas Vanhankaupunginlahteen antoi taloille, kaduille ja koko rakentamiselle aivan oman leimansa. Maaston muoto sääteli koko elämänpiiriä kuten myös itse Vanhankaupunginlahti, meri ja saaret. Ainutlaatuinen kaupunginosa ja elämänmuoto muuttui täysin 1950-luvun lopussa, puutalot hävitettiin, kivitalot tilalle, raha ratkaisi. Upea kulttuuriteko kieliä koulussa. Kokoomushan vastusti peruskoulu-uudistusta jyrkästi koko maassa, kielten onneksi muut puolueet saivat uudistuksen lävitse koko Suomessa. Nykypolvet pitävät monimuotoista kielten opiskelua koulussa itsestäänselvyytenä! Fred Karlsonin Suomen kielet on oiva teos ymmärtämään maamme nopeaa muutosta. Helppolukuinen kirja, joka vahvistaa sanontaa: lue enemmän luulet vähemmän. PEKKA HURME Toimittaja, kirjailija Kari Varvikko on asunut Herulissa nuorena kundina ja nyt taas aktiivisena asukasyhdistysihmisenä, jolle Hermanni on sydämen asia. Siksi Kari Varvikon uusin kirja Puutalojen Hermanni (Kustantaja Laaksonen 2017) on erinomaisen huolella ja lämmöllä tehty teos Hermannista, siitä puutalojen Hermannista,jota ei enää ole,ei ole ollut enää vuosikymmeniin. Kirjassa on aivan loistava 120 valokuvan kokoelma, kertomus Hermannin puutaloista 1910-luvulta lähtien katu kadulta kuitenkin niin että eri kaduista ja niiden taloista on kuvat myös tältä päivältä! Hieno idea, sillä muuten vanhojen puutalojen paikkoja olisi mahdoton hahmottaa tämän päivän Hermanniin. Kuvien lisäksi Varvikko kirjoittaa kaupunginosan historiaa : ketkä Hermannissa asuivat aikoinaan, mitä he tekivät työksensä, kuka talot omisti. Olennaista taustatietoa kuville ja kuvateksteille. Kari Varvikon Puutalojen Hermanni on todellinen kulttuuriteko, josta kiitokset ansaitsee myös kirjan kustantaja Laaksonen. Erinomainen lahjakirja kaikille stadilaisille, Herulin ja Valkan kundeille ja kimmoille erityisesti. PEKKA HURME MITEN SAA yhteen kirjaan hauskasti, mielenkiintoisesti ja suomenniemeläisiä kutkuttavan terävästi kuvaavan esityksen 14 miljardin vuoden aikajanalla? Mahdoton tehtävä, paitsi kulttuurin moniottelija Juha Hurmeelle. Hurmeen uusin kirja Niemi (Teos 2017) on käsittämätön kirja ainutlaatuisen positiivisella tavalla. Hurme kertoo Suomen niemen asukkaiden vuosituhansien kehityksen 450:llä kirjan sivulla. Niemi-teos ei kerro yksinomaan suomalaisten omista, hyvin rajatuista ponnisteluista oman kulttuurin, kielen kehittämiseksi vaan kytkee mestarillisesti niemeläisten varsin vaatimattomat kulttuuripyrinnöt omaan aikaansa, aikakauden hallitsijoihin, kuninkaisiin ja erityisesti kirkkolaitokseen, joka lähes koko ajan, satoja vuosia pystyi jarruttamaan niemeläisten omia vahvoja kulttuuripyrintöjä. Kirjan kirkkohistoriallisesti mielenkiintoinen kysymys oli se, olisiko niemestä voinut tulla katolinen maa! Läheltä piti! Mistä tuli kielemme? Suomen niemellä puhutaan nyt suomea. Näin ei ollut aina, ruotsin kieli hallitsi meitä pitkään, myös venäjän vallan aikana. Juha Hurme luettelee kirjassa satoja meidän kielemme sanoja, jotka ovat lainoja muista kielistä. Kielellämme Hurme muutenkin kirjassaan leikkii, kirjassa on huomattava osuus kansanrunouttamme eri vuosisadoilta, härskiäkin runoja, ajalta ennen Kalevalan keruuta. Suomen kansan runoaarre olisi vielä paljon rikkaampi ellei ruotsinkielinen kirkkolaitos eri aikoina olisi tuhonnut suomalaisen kansan omaa runoaarteistoa. Jo olemassa olleen kirjallisen aarteiston suuren tuhon aiheutti Turun palo 1820-luvulla. Hurmeen teos tuo vahvasti esiin Turun kaupungin suuren merkityksen koko niemen kulttuurikehityksessä, Helsinki oli pitkään mitätön tuppukylä suomalaisessa kulttuurissa. Onko edelleen? Mahtavia hahmoja Hurme marssittaa sivuillaan mahtavan henkilögallerian Iivana Julmasta Tuomari Nurmioon, Sokrateksesta Väinö Myllyrinteeseen. Paitsi hallitsijoita, mahtimiehiä, Hurme on kaivannut esiin aikakautensa toisinajattelijoita, usein poikkeuksellisillä eri alojen älykkyyksillä varustettuja hahmoja, joita ympäröivä yhteiskunta ei hyväksynyt, mestasi, pisti vankilaan tai kirkonkiroukseen. Hurme osoittaa, että juuri nämä poikkeusyksilöt veivät kulttuurin ja kehityksen sanomaa eri puolilla maailmaa, Suomeessakin eteenpäin, usein henkensä kaupalla. Voi kuulostaa tylsältäkin historialta, mutta ei Juha Hurmeen kirjoittamana! Olisipa tälläinen historiakirja ollut kouluissa 1960-luvulla Mantere- Sarvan sijasta! Suurteos,todellinen niemeläisten kulttuurihistorian mahtieepos, Niemi. PEKKA HURME

6 6 Hermanni-Vallila Kaveria ei jätetä! HePa futinut 60 vuotta Hyvä meidän jengi! Hermanni Pallo ry:n perustamisesta tulee ensi keväänä kuluneeksi 60 vuotta. Tosin nyt joulun alla yhdistys poistettiin rekisteristä, koska varsinaista futistoimintaa ei enää ole, vaikkakin perusjengin sinnikäs yhteydenpito jatkuu yhä. Toistakymmentä HePa:n kundia treffaa edelleenki muutaman kerran vuodessa ja perusteilla on myös oma klubi tai seniorikilta. Martti Palo vas. Ja Antti Perälä eivät vaihtaisi päivääkään pois niistä ajoista kun skulasivat futista Hermannin Pallossa. Seuran ensimmäisiä junioreita 50-luvulla olivat nykyiset puuhamiehet Martti Palo ja Antti Perälä. He kertovat, että Hermannin Pallossa pelaaminen oli tosi vänkää ja futisjengistä muodostui sekä peli että kaveriporukka. Aikuisten futikseen mentiin mukaan jo kesäsinä ja seuran elinkaarta ajatellen sillä oli iso merkitys. - Jengii oli joka lähtöön. Bolliksella oli satoja katsojii ja meinki oli hulppeeta! Se oli tyypillistä kulmankundien elämää. Hermannissa kaikki mahtu skulaan messiin. Pallon perustaja ja valkku Ruohon Kake katto kundien perään ja piti heistä huolta kuin faija ikään. Hermannin Pallon toiminta alkoi hissukseen kesän ja syksyn 1957 aikana, jolloin Hermannin kasvatti Kauko Ruoho kokosi yhteen Hermannin ja Vallilan poikia ajatuksella perustaa jalkapalloseura. Lisäapua löytyi alueen kouluista. Vallilan ja Mäkelän koulut sekä Helsingin Toinen Lyseo, Tossu olivat useimpien kundien opinahjoja. - Yhteinen nimittäjä oli ennen kaikkea Hämeentien Vallilan kansis ja Stadi sen ympärillä. Hyviä skulaajia oli Ponnareissa, Klubissa, Käpylän Pallossa jne. Stadilaisia seuroja oli paljon. Seura perustettiin varsinaisesti keväällä 1958 ja se otettiin yhdistysrekisteriin Samana vuonna HePa osallistui syntyneiden joukkueella ensi kertaa Palloliiton Helsingin piirin sarjaan nuorimmassa, D-junioreiden ikäluokassa. Vuonna 1951 syntyneiden joukkue voittikin komeasti hopeaa. Parempaa oli tulossa vuonna 1961, kun syntyneitä junnuja juhlttiin piirinmestareina. Loppuottelu käytiin Valkan Webleyllä eli legendaarisella Kuntsin kentällä. Vastassa oli Helsingin Ponnistus. Ponnarit oli siihen asti ollut ikäluokan hallitseva joukkue ainakin Etelä-Suomessa. Nyt oli kuitenkin vastassa hyvin latautunut Hermanni, joka sai lukuisilta kannattajilta kovan latauksen ja Ponnarit jauhautui Kuntsin hiekkaan numeroin 3-0. Mestarit juhlivat voittoa Sturenkadun Valion baarissa. Joka kundi sai puoli pulloa limua! Se oli juhlaa. Vanhemmat junnut seurasivat hyvää esimerkkiä ja olivat omassa ikäluokassaan mestareita seuraavana kesänä Piirinmestarien kunniakirja Seuran toiminta painottui alkuvuosina vahvasti junioritoimintaan. Resurssien puutteessa uusia ikäluokkia ei kuitenkaan 1950 (1951) syntyneiden jälkeen pystytty ottamaan. Vanhimmat juniorit alkoivat kuitenkin pian skulaa myös seuran edustusjoukkueessa ja nostaa sitä sarjataso kerrallaan piirinsarjasta ylöspäin noustiin aluesarjaan, 1966 maakuntasarjaan ja 1969 Suomensarjaan, jossa pelattiin vuodet Junioreissa oli saavutettu useita piirinmestaruuksia ja HePa sai laajalti tunnustusta erinomaisena kasvattajaseurana. HePan pelaajat edustivat Helsingin piiriä valtakunnallisissa turnauksissa ja menestyivät taito- ja tekniikkakilpailuissa. Jo varhain muut pääkaupungin seurat olivat myös värväämässä hepalaisia riveihinsä, Martti ja Antti kertovat. Junioritoiminta päättyi viimeisten pelaajien ikääntyessä Monet ainakin satapäisestä jäsenkatraasta olivat tietysti lopettaneetkin harrastuksensa, mutta omalla pelaajamateriaalilla selvittiin aina Suomensarjaan nousuun saakka solmittiin suullisella tasolla yhteistyösopimus pelaajavaihdosta HJK:n kanssa ja samanlaista pelaajavaihtoa oli myöhemmin Ponnistuksen kanssa. Huippuvuosien jälkeen seura jatkoi osallistumistaan Palloliiton sarjoihin aina lukujen vaihteeseen saakka. Ruohon Kake oli HePa:n faija Mara ja Antti painottavat, että urheilullisen toiminnan rinnalla Hermannin Pallo ja ennen kaikkea sen puuhamies Kauko Ruoho tekivät erittäin merkittävää kasvatustyötä nuorison keskuudessa. Suuret ikäluokat olivat kasvaneet sodanjälkeisissä, usein varsin niukoissa ja puutteellisissakin oloissa, joissa vanhemmilla ei ollut resursseja jälkeläisilleen, ei yhteistä aikaa eikä aina taloudellisesta tukeakaan. - Yhteiskunnan tuki suuntautui urheilupaikkojen kehittämiseen. Toiminnan organisoimiseen tarvittiin aktiivisia, talkoohenkisiä ihmisiä. Sellainen oli Kauko Kake Ruoho! Me HePan kundit - olemme hänelle paljosta kiitollisia! Kake pyöritti seuraa pyyteettömästi. Hän sai tukea tietysti perheeltään ja oma kaveripiiri oli mukana ainakin huolto- ja kuljetuspalveluissa. Palloliiton Helsingin piiri oli varsinkin 60-luvun alkupuolella varsin suuri ulottuen aina Porvooseen ja Hyvinkäälle saakka. Koska yksityisautoja perheissä oli varsin vähän, Kaken Wartburgissakin saattoi matkustaa hänen lisäkseen kuusikin poikaa. Miehet muistelevat, että HePan merkittävin tulolähde oli Veikkausten vastaanotto Hermannissa. Aluksi veikkauksia otettiin vastaan Vellamonkadulla ruokabaarissa Kaksi Kaarinaa, sittemmin mm. Vellamonkatu 7-9:n taloyhtiön yhteisissä asukastiloissa. Jälkikäteen arvioiden omaakin rahaa kului paljon, maksoivathan jo pelkät pelimatkat todella paljon. Sponsoreita ei tuohon aikaan juuri tunnettu. Kaken työnantaja, Metos Oy, saattoi pienessä mittakaavassa olla tukena ja sama oli tilanne joidenkin kuljetusyhtiöiden kohdalla. Jälkipolville ei näistä dokumentteja ole säilynyt. Pelaajiston ydinjoukko, jotka olivat Valkan ja Herulin kundeja, pitää edelleen säännöllisesti yhteyttä. Vanhoja pelejä pelataan uudestaan ja kuten kuvaan kuuluu, joillekin saattavat muistot tulla kokonaan uusina esiin. Aina silloin tällöin joukkoon tupsahtaa uusi (vanha) kaverikin ja taas saatetaan kuulla uutta tai ainakin uusia versioita tutuista tarinoista. - Mottona on kuitenkin edelleen, että kaveria ei jätetä, niin kuin silloin ennen! Vaikka useimpien meistä asuinpaikka on nykyisin muualla, Hermanni ja Vallila ovat aina sydämissämme! KARI VARVIKKO Hermannin Pallo B-juniorit (1962). Ylh.vas. Reino Dyny Laine, Erkki Lehtinen, Pentti Peltola, Rauli Kangasluoma, Jukka Lievonen, Matti Jyräs, Jukka Tirronen ja Timo Kallio. Alh. Vas. Pentti Tuominen, Kai Koistinen, Seppo Sinervo, Timo Turpeinen, Erik Lehtovirta, Pertti Kaiponen. Hermannin Pallon skulaajia (vuosimalli 59-61) vuonna Ylh.vas. Rauli Kangasluoma, Martti Palo, Antti Perälä, Leif Karttunen, Erik Lehtovirta, Olavi Mehtonen ja Kari Aalto. Alh.vas. Harry Ek, Markku Kangasluoma, Timo Hänninen ja Seppo Sinervo.

7 Hermanni-Vallila 7 Viipurista herkkuja joulupöytään HÄMEENTIELLÄ Hermannin kerholla kokoontuva Kallio-Vallilan Venäjä-seuran johtoajatuksena on, että matkailu avartaa ja tieto on aina luuloa hyödyllisempää. Siksi seuran väki matkustaa mahdollisuuksien mukaan joka vuosi itänaapurin puolelle. Vilkas toimintavuosi päätettiin jälleen perinteikkääseen joulukuun Viipurin matkaan. Leppoisan viikonlopunmittaisen bussireissun ohjelmaan kuului juhlava jouluillallinen ravintola Espilässä. Seuraava päivänä ohjelmassa oli ripaus kulttuuria ja tietenkin ostoksia Viipurin kaupoissa ja kauppahallissa. Viipurin kaupat ovat modernisoituneet ja edulliset ostokset ovat mahdollisia. Ennen kotimatkaa bussi totta kai kurvasi kauppakeskus Karusellin eteen ja sieltä tehtiin vielä tarvittavat lisä ostokset. Tavaroista ei todellakaan ollut pulaa ja asiakkaita on palvelemassa tarpeen mukaan 30 kassaa. Näin on maailma muuttunut eurooppalaiseksi markkinataloudeksi naapurissakin. Päämatkakohteena Venäjällä tänä vuonna oli kanavaristeily Moskovasta Pietariin Ilja Repin aluksella. Matkaseurana 1700 km matkalla oli turisteja Ranskasta, Espanjasta ja Italiasta. Monet heistä oli ensi kertaa Venäjällä ja pitivät matkasta kuten suomalaisetkin. Matkan varrella oli yli 20 sulkuporttia, tutustumiskohteita ja neljä merta muistuttavaa järveä, loppupäässä Ääninen ja Laatokka. Risteilymatkan pituus ei ollut mitään verrattuna joidenkin kallio-vallilalaisten tekemään Turun Neva Toursin yli 8000 km bussimatkaan Omskiin Lounais-Siperiaan. Liikenne oli ollut vilkasta hyväkuntoisilla teillä. Reitin varrella Nämä modernit rakennelmat eivät ole Dubaista vaan Moskovasta. oli muitakin miljoonakaupunkeja, joita Venäjällä on kaiketi 14 tutut Moskova ja Pietari mukaan lukien. Hermannin kerholla sali täyttyi Matkailu avartaa tilaisuudessa, jossa katseltiin risteilyvideo, matkakuvia ja kuultiin esitelmä Suomalainen kivi vanhan Pietarin rakennuksissa ja monumenteissa. Se on myös geologi Pertti Lahermon aivan upean kirjan nimi. Kirjassa on 373 värikuvaa ja 237 sivua kiinnostavaan tietoa Pietarista. Puheenjohtaja Reino Jaakkola esitteli samalla jo vuoden 2018 matkoja. Toukokuussa päivinä toteutetaan laivamatka Pietariin. Ohjelma on monipuolinen ja hinta n Heinäkuussa ohjelmassa tulee olemaan viikon matka ( tai ) Voronezhiin ja Kurskiin. Hintahaarukka on junamatkan luokasta riippuen Innostuneesta vastaanotosta päätellen matkat toteutuvat. Seuran tavoite on saada matkojen avulla myös uusia jäseniä seu- Viipurin Karusellissa ei ollut tavaroista pulaa. Risteilyalukset on suunniteltu selviytymään sulkuporteista. raan. Tällä hetkellä heitä on päälle kolmesataa. Joulukuussa lauantaina 16. päivä klo Hermannin kerholle voi poiketa joulukahville ja myyjäisiin. Siellä voi herkkujen nauttimisen ohella saada lisää tietoa myös tulevasta toiminnasta. JARMO NIEMENKARI Tietovisa Suomi 100 tietovisa kliffa mesta Valkan sydämessä JOULUAATTONA - Ennen ja jälkeen kirkonmenojen glögille Kasin kulmaan! 1. Kuka valtionpäämies tunnusti ensinmäisenä Suomen itsenäisyyden 1917? 1) Winston Churchill x) V.I. Lenin 2) Kustaa IV Aadolf 2. Suomen Eduskunta valitsi syksyllä 1918 Suomelle kuninkaan. Hänen nimensähän oli 1) Wilhelm Otto x) Hellmuth Olof 2) Friedrich Karl 3. Kuka oli Suomen toinen presidentti? 1) K. J. Ståhlberg x) J. K. Paasikivi 2) L.K. Relander 4. Suomen itsenäistyessä 1917 Suomessa oli asukkaita 1) 2,8 miljoonaa x) 3,5 miljoonaa 2) 3,1 miljoonaa 5. Havis Amanda - patsas on Helsingin kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä. Patsaan on veistänyt 1) Ville Valgren x) Väinö Aaltonen 2) Johannes Takanen 6. Kirjallisuuden Iijoki - sarjan on kirjoittanut 1) Joel Lehtonen x) V.A. Koskenniemi 2) Kalle Päätalo 7. Dingo-yhtyeen laulusolisti on Neumann. Hänen oikea nimensähän oli 1) Ismo Mäkinen x) Pertti Nieminen 2) Kari Mäenpää 8. Paavo Nurmi on eniten olympiakultamitaleja voittanut suomalaisurheilija. Nurmi voitti kultamitaleja 1) kaksitoiista x) yhdeksän 2) seitsemän 9. Olympiastadion on Suomen tunnetuin rakennus ulkomailla. Sen symboli Stadionin torni on korkeudeltaan 1) 94 metriä x) 84 metriä 2) 72 metriä 10. Suomen Eduskunnassa on kansanedustajia 1) 201 x) 300 2) Kirjallisuuden Finlandia -palkinto on suuruudeltaan 1) euroa x) euroa 2) euroa 12. Tampereen lentokenttä sijaitsee 1) Tampereella x) Pirkkalassa 2) Kangasalalla 13. Suomessa oli henkilöautoja vuonna ) x) ) Suomessa on kolme virallista kieltä, suomi, ruotsi, saame. Saamea äidinkielenään puhuvia on Suomessa 1) 3575 x) ) Suomessa ev.lut. kirkkoon kuuluu 71 prosenttia väestöstä. Eräässä kunnassa kirkkoon kuuluu 93,4 prosenttia väestöstä. Kunta on 1) Alavus x) Pyhäjoki 2) Perho 16. Helsingin Kaupunginteatteri on komea rakennus. Rakennuksen arkkitehti oli 1) Alvar Aalto x) Reima Pietilä 2) Timo Penttilä 17. II maailmansodan aikana suomalaisia miehiä lähti vapaaehtoisina Saksan armeijaan SSpataljoonaan. Miehiä oli 1) 800 X) ) Kuka on kirjoittanut romaanin Noitaympyrä? 1) Väinö Linna x) Hannu Salama 2) Pentti Haanpää 19. Minkä puolueen kansanedustaja eduskunnassa on Pilvi Torsti? 1) Kokoomus x) Sosialidemokraatit 2) Vihreät 20. Mikä on Presidentti Sauli Niinistön toinen nimi 1) Olavi x) Johannes 2) Väinämö Oikea rivi: X222 12XX 22XX 1X22 X2X2 Aattona avoinna klo ja joulupäivänä klo Tietovisa Bingo Sturenkatu 49, vastapäätä GeeBee patsasta. Hyvää joulua! Pokerikisa Avoinna: su, ma, ti klo to, pe, la klo Bilis HR-tilipalvelu Oy Vellamonkatu 30 A, Hki puh

8 8 Hermanni-Vallila Paavalin seurakunta- ihmistä varten Joululaulupäivän avaus Messu Modernien ikonien näyttely Paavalin seurakunta somessa: Paavalin papin pakinat Kiireesti iloa kohti JOULU TUO KIIREEN. Papinkin joulunaika on tohinaa täynnä. Kalenteri täyttyy hartauksista, kauneimmista joululauluista, ihmisten kohtaamisista. Kiireessä helposti kulkee myös niiden ihmisten ohi, kun ei ehdi mukamas pysähtyä. Papin oma joulu alkaa tavallaan vasta joulun jälkeen, kun työt on tehty. Silloin hengähtäessä pohtii, että mikä ihmeen kiire oli tulla, mennä ja touhuta. Mikä kiire oli kulkea ilon ohi? Joulun evankeliumit Luukkaalla ja Matteuksella ovat sangen erilaiset. Edellisessä evankeliumissa Jeesusvauvan seimen ääreen kiirehtivät paimenet, toisessa idän viisaat tietäjät saapuvat vastasyntyneen luo. He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu. (Luuk. 2) Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. (Matt.2) Toisilla on kiire hyvästä syystä, toiset tulevat kiireettä pitkän matkan takaa. Yhteistä on kuitenkin ilo. Evankeliumi on suomeksi ilosanoma, viesti ilosta. Joskus viestinviejät kulkevat kiireesti, joskus seurakunta liikahtaa hitaammin. Ajattelen, että seurakunnalla on oltava kiire huomaamaan ihmisen hätä ja kiireettömyyttä kohdata hänet rauhassa. Siinäpä haastetta nykyajan papille, joka on Jaakko Heinimäkeä lainaten ikuisuuden ammattilainen, jolla on minuuttiaikataulu. Joten jo ennen joulua on hyvä todeta: Kiitos ja anteeksi. Kiireetöntä tai kiireellistä, mutta iloista joulua, KARI KANALA kirkkoherra Joulunajan ohjelmaa Paavalin seurakunnassa

9 Hermanni-Vallila 9 Vallilan kirjaston ystävien vuosi Kulttuuria, kädentaitoja ja iloa KESKITTYNEITÄ ILMEITÄ, liimaisia sormia ja glitteriä nenänpäässä. Lasten riemunkiljahduksia ja kaikenikäisten iloisia kasvoja. Vähintään kaikkea tuota on koettu kuluneen vuoden aikana Vallilan kirjaston ystävien järjestämissä tapahtumissa. - Tilaisuuksissa on näkynyt paljon ihan uusia ihmisiä. Erityisen mukavaa on se, että lastentapahtumissa väkeä on ollut tungokseen asti, sanoo yhdistyksen perustajajäsen ja puheenjohtaja Outi Hurme. Vuoden aikana Vakiystävät järjesti kirjastossa kuusi tapahtumaa. Tässä muutama kuvamuisto monipuoliselta vuodelta. Guido van Heltenin Päijänteentien alkuun tekemä muraali on yksi uusi vallilalainen maamerkki. Yhdistyksen jäsen Piitu Parmanne esitteli Katutaideyhdistys Päävärien tuottaman muraalitietopaketin. Vallila versoi huhtikuussa Tämänkeväinen Vallila versoo -tapahtuma oli niin vallilalainen kuin olla voi! Kirjailijavieraana oli vallilalainen historioitsija Oula Silvennoinen, jota haastatteli vallilalainen Pekka Hurme. Silvennoisen, Marko Tikan ja Aapo Roseliuksen teos Suomalaiset fasistit julkaistiin Katutaideyhdistys Päävärit toi tapahtumaan alueemme muraaleista kertovan esityksen. Perinteiseen tapaan palkittiin myös Vallilan kulttuurihenkilöt, jotka tänä vuonna ovat päiväkoti Runon lastentarhanopettajat Eeva-Liisa Hjelt ja Riikka Rauhala (jutun heistä voit lukea osoitteessa Ja vallilalaisia oli paikalla pilvin pimein, tunnelma mitä leppoisin ja ohjelma kiinnosti niin paljon, että aikataulu venyi. Eino Leino soi heleästi kesäillassa Heinäkuisen Eino Leino -te lan suunnitteluvaiheessa ajatuksena oli nautiskella piknikhenkisesti kesäillasta kirjaston kivalla pihalla. Viime No kaikkihan nyt Eino Leinosta tietää kaiken! Vaan ei se ihan niin ollutkaan. Tietokilpailu oli joka tapauksessa hauska ohjelmanumero. - Fasisimin maailmankuva rakentuu sille, että on aina joku vihollinen, eikä siihen maailmankuvaan mahdu sovittelu, sanoi Oula Silvennoinen toimittaja Pekka Hurmeen haastattelussa. kesän sää pani monta suunnitelmaa uusiksi, niin myös tämän. Vaan sepä ei tunnelmaa haitannut. Paikalla oli monta uutta tuttavuutta, tunnelma kevyt ja musiikki viehättävää. Aamukahvit Kirjaston pysäkillä Kirjaston ystävien Taiteiden yön aamu alkaa perinteisesti ratikkapysäkillä. Jaetaan kirjoja ja kahvia ja rupatellaan ihmisten kanssa. Tiesittekö muuten, että Vallilan kirjastolla on nimikkopysäkki Vakiystävien aloitteen ansiosta? Tänä vuonna yleisin puheenaihe pysäkkikahveilla oli keskustakirjasto Oodi. Ihmisiä kiinnosti ennen kaikkea se, miten Oodi vaikuttaa lähikirjastoihin. Vakiystävät otti asiasta kopin ja kutsui kaupungin tuoreen kirjastopalveluiden johtajan Katri Vänttisen kertomaan aiheesta. Vänttisen koko vierailun voi katsoa Youtubesta (hae Katri Vänttinen Vallilan kirjastossa.) Lapsille sirkusta, teatteria ja vatsastapuhuja Syksyn kolmeosaisessa lastentapahtumasarjassa on nähty nukketeatteria, harjoiteltu sirkustaitoja ja askarreltu. Halloween-tapahtuman vetonaula oli ilmielävä vatsastapuhuja. Tapahtumasarjan viimeisessä tilaisuudessa nautitaan joulun tunnelmasta muun muassa laulamalla yhdessä ja katsomalla Nukketeatterikeskus Poijun esitys Lumiukon sydän. Taiteiden yön teemana kirjastolla oli sirkus. Sirkus Magentan hauskasti ja kannustavasti vetämä sirkustyöpaja täyttyi pienistä jonglööreistä heti illan alettua. Ja kun nuorimmat väsähtivät, pallot ja renkaat löysi melko moni isäkin. Poijun Circus Strada-esityksessä seikkailleet voimamies Herra Stark ja krokotiili saivat lapsiyleisössä aikaan hirmuisen hihkumisen ja hihityksen. Teksti ja kuvat KAIJA JÄPPINEN Aino ja Miihkali -duon kaunis musiikki sopi keskikesän iltaan hienosti. Sirkus Magenta ja oppilaat vauhdissa. Vatsastapuhuja Sari Aalto ja Simpanssi-Anssi saivat yleisön täysillä mukaan esitykseen, jossa valmisteltiin syntymäpäiväjuhlia. Kuppi kahvia ja kirja. Puheenjohtaja Outi Hurme jututtaa yhtä työmatkalaista. Halloween-askartelupajassa tehtiin teemaan liittyen kummituksia ja pikkuhirviöitä. Kuten monissa muissakin tilaisuuksissa pajan veti Craft People. Kirjasto tukee tasa-arvoa MEILLÄ ON VALLILASSA KAUNIS KIRJASTO, jonne jokaisen on helppo mennä. Se on lähellä, ja kirjojen lainaamisen lisäksi siellä voi tehdä paljon muutakin. Moni käy lukemassa lehtiä, entistä useampi tekee kirjaston tiloissa töitä, pitää kokouksia tai opiskelee. Myös erilaiset tapahtumat ovat kirjaston arkea. Niitä järjestävät kirjasto itse ja esimerkiksi erilaiset yhdistykset. Vallilan kirjaston ystävät on tänä vuonna järjestänyt muun muassa maksuttomia teatteri-esityksiä, työpajoja ja musiikkiesityksiä aikuisille, lapsille ja perheille. Kirjasto on kaikille avoin toiminnan paikka. Parhaimmillaan se auttaa ihmisiä kiinnittymään kotikulmiinsa, antaa joillekin syyn lähteä liikkeelle tapaamaan muita ihmisiä ja tarjoaa perheille tilan mukavaan yhdessäoloon. Kirjastoon tullessa ei haittaa, vaikka kukkaro jäisi kotiin. Lähikirjasto jos mikä edistää ihmisten tasa-arvoisia osallistumismahdollisuuksia ja hyvinvointia. OUTI HURME Vallilan kirjaston ystävät ry:n puheenjohtaja

10 10 Hermanni-Vallila Slangi on kielen mauste SLANGIN BAMLAAMISTA ja skrivaamista voi kutsua kielen maustamiseksi, spaissaamiseksi. Spaissaa ku bamlaat! Ku skrivaat, stikkaa snadisti stadii meggeen! Kieltä ei saa maustaa liikaa. Blandiksen on tunnuttava kliffalta, sellaselta ett bamlaamine on iisii ja ett jengi bonjaa miss mennään. Stadin Slangi ry:n hallituksen jäsen, Tsilari-lehden monivuotinen pakinoitsija ja entinen Helsingin kaupungin lehdistösihteeri Seppo Palminen on kirjoittanu käheen kovakantisen snadin bökkerin (10 x 15 cm, 255 s.) Snygii slangii (palminen.com oy). Kuten skrivaaja itsekin toteaa, kirja koukuttaa voimakkaasti Stadin slangin ihanuuteen. Palminen on koonnut 300 tavallista slangisanaa, jotka hallitsemalla lukija jo pääsee jonkin verran sisälle snygin slangin taitajan salaisuuteen. Myös bamlaamiseenko? Aukeaako homma kuitenkaan ihan lantsarille? Miltä se kuulostaisi ku savolaine Pönttövuoren takaa tai mie sie poronpurija stiggais 300:n sanan läppää? Taitas mennä skriinaukse puolelle. Valmiista sapluunasta ei nyt olekaan kysymys. Sen sijaan kirja toimii hyvin landelaisten alkeisoppaana. Sen sanasto ja sanojen selitykset kertovat ansiokkaasti ja kivasti huumorilla höystettynä siitä, millainen on stadilainen tapa ajatella. Tarkka lesaaja hokaa, ett stadilaiset ei ole kovin tiukkapiposii niuhottajia. Meininki on paremminki rennon puoleista. Maalaisen ei kantsi studaa redin stadilaisen kanssa. Oikean sorttinen stadilainen sitäpaitsi antaa suuren arvon niin järville ja skutseille kuin sille duunille mitä heinähatut ovat Härmän eteen tehneet. Seppo Palminen Hieno joululahja: Puutalojen Hermanni KARI VARVIKKO ON KOONNUT muistorakkaan kuva- ja tietoteoksen entisestä puutalojen Hermannista. Tähän ensimmäiseen kaupunginosaa käsittelevään historiikkiin on koottu noin 120 valokuvaa, joista monet ovat ennen julkaisemattomia. Koko 210 x 270 mm, laajuus 56 sivua, sidottu kovakantinen teos. Myynnissä kirjakauppa Oranssi planeetassa Hämeentie 95, Stadin Slangissa Hämeentie 67, ravintola Pikku-Vallilassa Vallilantie 19, Suomalaisessa kirjakaupassa, verkkokaupoissa ym. SEPPO Tämä kirja koukuttaa voimakkaasti stadin slangin ihanuuteen PALMINEN Stadilaiseen huumoriin kuuluu naapureiden hyväntahtoinen piikittely. Kirjassa on lainaus Palmisen Tsilarin pakinasta 1/2014: Tsennaatteks te ton Esko Valtaojan? Ai ette muka? Siis siks, ku se on turkulainen proffa, studeeraski Turus, kävi skoilee Sodankyläs ja synty Kemis. Ja te ku ette jurbaanoja tsennaa. Hei kamoon, ny monttu boseen! Landebuukiks se on ihan symppis jäbä. Sopis jonku prätkäjengin kingiks. Bollast klani mut tuuhee skegge. Ja skarppi se on. Skrivas sellasen kniigan ku Himas universumis. Kyl te sen tsennaatte. Snygii slangii tarjoaa isolle ikäluokalle mausteita ja nuoremmille jangstereille retrokieltä. Sellasta tietoa, mitä Stadin kieli on ollut aikoinaan, vaikkapa viiskytluvulla. Sitä vanhemmat ilmasut löytyvätki tarvittaessa proffa Heka Paunosen bulista slangisanakirjasta. Valtaosa slangijengin vanhemmasta ikäluokasta käyttää samaa nuorena oppimaansa Kallion, Sörnäisten, Valkan tai Rööperin slangia kuin Palminen. Kannattaa kuitenkin muistaa, ett jokainen bamlaa omaa slangiaan omaa stadiaan mieltymyksiensä mukaan. Kirjaa voikin myös pitää eräänlaisena valitsijan käsikirjana. Seppo Palmisen kniiga on tervetullu lisä stadilaiseen slangikirjojen jengiin. Diggaan Sepin hittaamista 300 sanasta. Niiden tsökaaminen on varmasti aiheuttanut paljo funtsaamista. Sörkän kundi voi kuitenkin syystä olla liitte bollee. Sujuvasti ja antaumuksella, mutta slungilla otteella skrivattu kirja on helppo bluggaa ja siitä jää kliffa fiilis. Suosittelen myös ja etenki jyväjemmariserkuille. Kirjaa on saatavissa Akateemisessa ja Suomalaisessa kirjakaupassa sekä mm. booky.fi. KARI VARVIKKO Tarmokasta huoltoa ammattitaidolla! Nyt taloyhtiösi huollon hoitaa ammattitaidolla jo lähes 40 vuotta alalla toiminut Työskentelemme Hermannin, Vallilan ja Kallion alueella. Hoidamme taloyhtiöiden kiinteistöhuollot ja teemme taloille myös pienimuotoisia puu-, metalli- ja betonitöitä. Takuuvarmaa duunia. Asiallasi on tarmokas ammatti- ja monitoimimies Tarmo. Ota yhteyttä! Pengerkatu 22 B 25. Työaika arkisin HAMMASLÄÄKÄRI ON LÄHELLÄ Hammaslääkärit: Mikko Laukkanen Niina Raij Risto Närvänen Tapani Waltimo Erikoishammaslääkärit: Pekka Laine, suukirurgia Suuhygienistit: Annina Niklander, suuhygienisti Implanttihoidot, röntgentutkimukset, valkaisuhoidot ja eerec-täytteet. Vallilan Hammaslääkärikeskus Oy Mäkelänkatu 30 A 4, puh. (09) Avoinna: ma-to 8-18, pe Kenkäkauppa ja korjaamo Leo Närvänen Lähes 70 vuotta kenkäkauppaa Perustettu 1952 Edulliset hinnat. Myös tarjouksia. Kangasalantie 6, puh Muistelmia ja kuvia Hermannista ja Vallilasta Nyt edullisesti Karin aikaisemmin kirjoittamaa kivaa luettavaa Hermannista, Vallilasta ja Helsingistä. On vanha jengi koolla taas: Julisteet kertovat. Kari Varvikko. (A4, s.140). Julkaisija Hermanni-Vallila Seura ry.(2106). Hermanni-Vallila Seuran 50-vuotisjuhlakirja kertoo lähes kahden sadan alkuperäisen julisteen ja valokuvan sekä tekstin voimalla seuran 50-vuotisesta historiasta. Puu-Vallila säilyi Kyläsaaren piippu kaatui Terveysasema rakennettiin Uimahalli nousi Mäkelänrinteelle Uusi kirjasto näki päivnvalon GeeBee patsas seisoo Paavalin puistossa Hermannin ja Stadin kundin, kirjailija, toimittaja Kari Varvikon muistelmat: Osa I Kääpiöitä ja jättiläisiä (2014), osa II Älykääpiöitä ja hengen jättiläisiä (2015) Juhlakirjaa saatavissa: Markku Kavonius, puh , Kari Varvikko puh , Stadin Slangin toimisto Hämeentie 67 Marjut Klinga puh tai Booky.fy Kari Varvikon muistelmat Karilta suoraan, Stadin Slangista, Kirjavälityksestä sekä Booky.fi Viideltä saunaan ja kuudelta Ravintola Pikku-Vallilaan. SAUNA HERMANNI Hämeentie 63, p RAVINTOLA PIKKU-VALLILA Vallilantie 19 Liity Hermanni- Vallila Seuraan Hermanni-Vallila Seura toimii Hermannin ja Vallilan kaupunginosien asukkaiden edunvalvojana ja yhteistyön kehittäjänä. Seura tukee asukkaiden omaehtoista toimintaa. Maksa jäsenmaksu 10 euroa seuran tilille Fi laskun viitenumero on liitä Mukaan sähköpostiosoitteesi. Hermanni-Vallila Seura ry

11 Hermanni-Vallila 11 Kirjanpitäjiltä vaaditaan paljon osaamista Lipstikkassa on elinvoimaa ja iloa Harri Ruokokoski - VIIME VUOSINA tapahtunut ns. digiloikka on muuttanut taloushallinnon alan aivan erilaiseksi. Kirjanpitäjiltä ja palkanlaskijoilta vaaditaan todella paljon osaamista, paljon enempi kuin muutama vuosi sitten. Ohjelmat ja verotus muuttuu nyt nopeammin kuin ehkä koskaan aikaisemmin se vaatii tekijöiltä todella paljon, että pysymme kaikissa uudistuksissa mukana. Ja me pysymme, sanoo Hermannissa sijaitsevan HR-tilipalvelun toimitusjohtaja Harri Ruokokoski. Keväällä 2017 HR-tilipalvelu Oy haki Suomen Taloushallintoliitto ry:n jäsenyyttä ja ulkopuolinen tilintarkastaja kävi lävitse kaikki tarvittavat prosessit lävitse. Kesäkuussa yritys hyväksyttiin auktorisoiduksi tilitoimistoksi, mikä tarkoittaa että Verohallinnon ja asiakkaiden silmissä noudatetaan hyvää kirjanpitotapaa ja tilipalvelu on luotettava taloushallinnon kumppani. HR-tilipalvelu Oy:n toimitusjohtaja Harri Ruokokoski irtisanoutui Kesko konsernin palveluksesta alkuvuodesta 2010 ja heittäytyi yksityisyrittäjäksi perustaen uuden tilitoimiston. Alan vaativa koulutus, sekä noin 15 vuoden työrupeama Kesko-konsernissa eri tehtävissä antoi erinomaisen pohjan tilitoimiston perustamiselle sekä parhaat mahdolliset avaimet yrittäjyyteen. Tänä päivänä HR-tilipalvelu Oy työllistää omistajan lisäksi 13 kokoaikaistan henkilöä ja n. 300 m2 modernit toimitilat löytyvät Helsingin Hermannista Vellamonkatu 30:sta. Yrityksen tyypillinen asiakas on osakeyhtiö, jolla on palveluksessaan 2-5 työntekijää. Suurimmilla asiakkailla on vuoden aikana hieman alle 200 palkansaajaa. Palkat lasketaan ja maksetaan noin 2000 asiakkaan työntekijälle. Edullisesti Autostereot, myös käytetyt. LA- PMR- VHFpuhelimet. Matkapuhelimet. H.F. sarjat. Autonavigaattorit Nopea asennus ammattiliikkeessä Yli 60 v. kokemus Violankatu Helsinki Puh HERMANNIN PIZZA & KEBAB AVOINNA: ma-to 10-23, pe 10-24, la 11-24, su KULJETUSAJAT: ma-to , pe , la , su Vellamonkatu 10, Helsinki hermanni.pizza-online.fi hermanninpizza.fi Soita ja tilaa! SEN LISÄKSI, että Lipstikka on oiva mauste, se on myös osuva nimi Helsingin Jyryn aikuisten iloiselle tanssiryhmälle. Jo yli kaksikymmentä vuotta toiminut aktiivinen ryhmä harjoittelee Vallilan koulussa tiistaisin Tanja Elorannan johdolla. Lipstikka esiintyy aina tietenkin seuran omissa tilaisuuksissa, mutta lisäksi mielellään esimerkiksi palvelutaloissa. Tämän vuoden viimeisimmät Lipstikan esiintymiset tapahtuivat Malmin työväentalon itsenäisyyspäivän juhlissa ja Jyryn joulujuhlissa pe klo 18 Kinaporissa. Joulutauon jälkeen Lipstikka osallistuu mitalit tavoitteena valtakunnallisiin ryhmätanssikilpailuihin, jotka järjestetään Tampereella helmikuussa ja syyskuussa Lipstikka on lähdössä edustamaan Suomea Golden Age liikuntajuhlaan Italian Pesaroon. Ryhmän yhteiset tavoitteet antavat motivaatiota vanhojen ja uusien tanssiesitysten harjoitteluun, toteaa Jyryn naisosaton puheenjohtaja Outi Havia, joka on itse ollut Lipstikassa sen perustamisesta lähtien. Lipstikka ryhmä harjoittelee tiistaisin klo Vallilaan koululla. Jyryn tilanne voimistelussa on tällä hetkellä hyvä, sillä meillä on tunneillamme erinomaiset ohjaajat. Ryhmät toimivat Vallilan koulussa ja Kalasataman uudessa koulussa. Jos joulun jälkeen alkaa voimistelu kiinnostaa, Jyryyn kannattaa ottaa yhteyttä. Vuoden alusta olisi hyvä aloittaa, kertoo Jyryn toiminnasta liikuntakipinän itsekin saanut Outi Havia. Voimistelun ohella Jyryssä harjoitetaan yleisurheilua, suunnistusta, melontaa ja koripalloa. Enemmän tietoa saa Jyryn sivuilta: JARMO NIEMENKARI Sportti-Divari Ostaa-myy-vaihtaa Käytetyt urheiluvälineet Hämeentie 95, puh T-TARVIKE & TYÖKALU KY OSTAA MYY KÄYTETYT TYÖKALUT Hämeentie puh HENGITYSILMASI HYVÄKSI! Puhdasta, raikasta ilmaa ja hyvää oloa! Ilmanpuhdistimet, ilmankostuttimet, raitisilmaventtiilit ja -suodattimet, höyryhengitys- ja suolaterapialaitteet, hengityssuojaimet, luonnonkosmetiikkaa ym. Hyvän sisäilman ja allergiatuotteiden erikoisliike Vallilassa Pysäytä katupöly ja siitepölyt! Allergia- ja Sisäilma-apu Oy Sturenkatu 43, Helsinki Puh. (09) Ilmastointialan puhdistukset - Huollot - Korjaukset Stadin Slangi ry onnittelee 50 vuotta Valkasta ja Herulista ansiokkaasti skrivannutta Hermanni-Vallilaa! IV-PUHDISTUS RAUTIAINEN OY Kuusikkotie 3, Veikkola P HYVÄÄ JOULUA! Parturi - Kampaamo Vellamonkatu 10, Helsinki P Hyvää Joulua! Toivottavat Pirjo, Irkku ja Vappu! Salon Pilar Hämeentie Puh , , leikkaukset kampaukset permanentit värit ym. alaan kuuluvaa

12 12 Hermanni-Vallila APUA MYÖS VIIME HETKEN JOULUVALMISTELUIHIN! Alepa Helsinginkatu Helsinginkatu 18 Jouluaatto su Joulupäivä ma suljettu Alepa Porvoonkatu Porvoonkatu 22 Tapaninpäivä ti Alepa Kallio Castreninkatu 9-11 Alepa Viherniemenkatu Viherniemenkatu 9 Alepa Sturenkatu 27 Sturenkatu 27 Alepa Wallininkuja Wallininkuja 7 Alepa Sturenkatu 40 Sturenkatu 40 Alepa Vallila Mäkelänkatu 11 Jouluaatto su Joulupäivä ma suljettu Tapaninpäivä ti Jouluaatto su h Alepa Hämeentie Hämeentie 25 Joulupäivä ma h Tapaninpäivä ti h KALLIO I KONTULA I MALMI I MÄKELÄNRINNE I PASILA I SILTAMÄKI I TÖÖLÖ I VUOSAARI Kallio Megahydrobic Kallio: ma ja to klo Vaihtelevaa ja tehokasta vesiliikuntaa musiikin tahdissa. Veden vastusta hyödynnetään monipuolisesti sykettä nostavin intervalliosioin sekä koko vartaloa vahvistavin liikkein. Tule haastamaan itsesi megatunnille! Ilmoittaudu urheiluhallit.fi/megahydrobic tai hallin asiakaspalvelussa. 9,50 urheiluhallit.fi VIRKISTÄVÄN MUKAVA.