Kivestä muuraamalla. Koti on enemmän kuin seinät. Missä asut? Tähän kysymykseen ei vastata omalla kotiosoitteella,

Transkriptio

1

2 S ISÄLLYSLUETTELO Kivestä muuraamalla 4 6 P IENIMUOTOISTA RAKENTAMISTA KAUPUNGEISSAKIN Koti on enemmän kuin seinät 4 Pienimuotoinen kaupunkirakentaminen vasta oraalla, vaikka kysyntää on 6 Pikku-Huopalahdesta Helsingin väriläiskä Missä asut? Tähän kysymykseen ei vastata omalla kotiosoitteella, vaan aina kertomalla kaupunginosan tai taajaman nimi. 7 Kiven pitkäikäisyydellä arvoa Asuinalueella on siis suuri merkitys. Vanha hokemahan 8 Unelmasta kodiksi sanoo, että asunnon hinnan määrittää kolme asiaa: paikka, 10 Monimuotoinen ja moderni Saunalahti paikka ja paikka kuten LKV Marja Korvenojakin lehdessämme toteaa. Se on tietysti kärjistys, mutta ainakin osatotuus. 11 Maatilojen tulipalot osoittavat rakennusmateriaalin merkityksen Asumisessa ei ole ensisijaisen ratkaisevaa sopivan huoneiston tai talon löytyminen, vaan sen tarjoama elinympäristö. 12 Olipas kiva myydä! Tutkimusten mukaan asumisympäristön valintaan vaikut- 14 Puumies rakensi itselleen kivitalon tavat tekijät ovat viihtyisyys, esteettisyys, turvallisuus ja kattavat palvelut. 16 Tiili antaa rakennukselle luonnetta Tutkimukset kertovat myös, että säteittäinen, kaareva 18 Kilpailujen satoa ja pienimuotoinen rakentaminen yllyttää oleilemaan ja viet- 19 Miksi rakentaa kivestä muuraamalla? tämään aikaa alueella ja sitä kautta luo viihtyisää, ihmisläheistä kaupunkikuvaa. KIVESTÄ MUURAAMALLA viihtyisien ja kestävien asuinympäristöjen informaatiolehti Tutkimuksia tukee todellisuus. Kaupunkien ja niiden Julkaisija Päätoimittaja Toimitus Visuaalinen ilme ja pre press Painos Kirjapaino Rakennusteollisuus RT ry Muuratut Rakenteet Tiina Salmela Viestintätoimisto Povitasku Oy Mainostoimisto Tasku Oy kpl Wellprint Oy kehyskuntien muuttoluvuissa näkyy selvästi, miten asukkaat ovat valmiita muuttamaan asuinpaikkaansa, elleivät he löydä mieleistään kotia nykyiseltä asuinalueeltaan. Kaukana ovat myös ne ajat, jolloin jokaisen suomalaisen miehen tavoitteena oli rakentaa itse perheelleen koti.

3 Nyt halutaan joko ostaa valmis asunto tai rakennuttaa oma pientalo avaimet käteen -periaatteella. Tässä on haastetta niin kaavoittajille, suunnittelijoille, rakennuttajille kuin urakoitsijoille. Nyt on jo ryhdytty etsimään malleja pienimuotoisemman kaupunkirakenteen kustannustehokkaaseen toteutukseen, mutta varmasti polku on vasta alussa. Muun muassa Espoon Uusmäen ja Kuloniityn suunnittelukilpailujen ehdotukset nostavat tulevaisuuden odotuksia korkealle. Tämä informaatiolehti on Rakennusteollisuus RT Muuratut Rakenteet -ryhmän tuottama Lehtemme sivuilla ammattilaiset kertovat kivirakentamisen kokemuksistaan. T UOTERYHMÄPÄÄLLIKKÖ T IINA S ALMELA: Asumisessa ei ole ensisijaisen ratkaisevaa sopivan huoneiston tai talon löytyminen, vaan turvallinen, terveellinen ja viihtyisä elinympäristö. Kivirakenteella on kiistatta etuja, jotka korostuvat pienimuotoisessa kaupunkirakentamisessakin. Mikään materiaali ei kuitenkaan korvaa suunnittelijoiden tai rakentajien ammattitaitoa. Laadukas lopputulos syntyy vain huolella ja taidolla tehden. Yhteisenä tavoitteena tuleekin olla inhimillinen, pienimittakaavainen ja kaupunkimainen rakentaminen, jossa hyödynnetään ennakkoluulottomasti eri materiaalien etuja. TIINA SALMELA Tuoteryhmäpäällikkö. DI Rakennusteollisuus RT ry 3

4 KIVESTÄ MUURAAMALLA viihtyisiä ja kestäviä asuinympäristöjä Suomalaisen asumisen unelma on edelleen eristäytynyt. Kerrostaloissa hyväksytään se, että naapurit ovat omissa lokeroissaan ja pientaloissa halutaan ottaa etäisyyttä naapuriin. Maamme omakotirakentaminen on myös A RKKITEHTI K IRSTI S IVÉN: Pienimuotoinen kaupunkirakentaminen on vasta oraalla, vaikka kysyntää olisi Suomalaisesta nykyarkkitehtuurista ei voi puhua mainitsematta Kirsti Sivénin nimeä varsinkin, jos puhutaan asuntosuunnittelusta. Tosin Kirsti Sivén on kaavoittajana suunnitellut kokonaisia ympäristöjäkin. Matala ja tiivis -kaupunkirakentaminen on kasvattamassa suosiotaan Suomessakin, mutta Kirsti Sivénin mukaan nykyiset alueet ovat vielä kaukana oikeasta, pienimuotoisesta kaupunkirakentamisesta. hyvin pitkälle hartiapankkirakentamista, Kirsti Sivén sanoo. Hän perääkin nyt tuottajavetoista asuntotuotantoa myös pientalorakentamiseen. Asunnot voisivat olla vaikka kytkettyjä pientaloja ja tontti rakennettu aivan rajoillensa asti. Kun joku aluerakentaja ottaa projektin hoitaakseen, huolehtii hyvästä suunnittelusta, rakentaa kaikki talot kerralla ja myy ne pois, alueesta varmasti tulee onnistunut. Tuottajamuotoinen pientalorakentaminen on oraalla, mutta lisää tarvitaan. Kysyntää varmasti on, sillä kaupunkiasumiseen halutaan nyt selkeästi vaihtoehtoja kerrostaloille. TÄSTÄ KUVASTA ON MUODOSTUNUT LÄHES KAUPUNKI- RAKENTAMISEN UUSI IKONI, KIRSTI S IVÉN SANOO. ASUIN- TALOT H ELSINGIN K ULOSAARESSA. KIVI JA SEN KAVERIT Kirsti Sivén sanoo kivirakenteen sopivan erittäin hyvin pienimuotoiseen asuntotuotantoon. Esimerkiksi palo-osastoinnit ovat luonnostaan hyvät. A RKKITEHTI K IRSTI S IVÉN KAIPAA LISÄÄ TUOTTAJAVETOISTA PIENTALOTUOTANTOA. 4

5 poa, mikä auttaa arkkitehtiä saamaan haluamansa lopputuloksen. Kivirakenne mahdollistaa myös veistokselliset sisätilat ja mm. leijuvat terassit ja portaat. H ELSINGIN V ERÄJÄMÄESSÄ ON VÄLIMEREN URBANISMIA EDUSTAVA KUUDEN ASUNNON TOISEN POLVEN ASIAKKAITA Kirsti Sivén tunnustaa pitävänsä pientalojen suunnittelusta RYHMÄ, JONKA K IRSTI S IVÉN SUUNNITTELI ERITTÄIN VAIKEALLE RINNETONTILLE TASOERO ON PERÄTI 13 METRIÄ. hirmuisesti. Yksittäisillä omakotitaloilla ei vain pidetä arkkitehtitoimistoa pystyssä. Myös muutaman asunnon ryhmästä syntyvä tilamuodostus on minun mieleeni, hän toteaa. K IVIRAKENTEISISSA HARKKOTALOISSA SAA MYÖS SISÄTILOI- HIN MASSIIVISIA MUURIRAKENTEITA, JOTKA PELAAVAT ARKKITEHTUURIN KEINOIN. Tosin arkkitehti ei halua leimautua yhden materiaalin puolesta puhujaksi. Minä olen suunnitellut kivirakenteisia taloja vaikka kuinka paljon, mutta se on vain yksi linja. Materiaalien ei edes pidä kilpailla keskenään eikä niitä saa asettaa vastakkain. Matalan ja tiiviin asuinalueenkaan tuottaminen ei ole materiaalisidonnaista. Puu, lasi ja teräs ovat monesti kiven hyviä kavereita. Esimerkiksi rapatuissa harkkotaloissa on helppo yhdistellä eri materiaalia, Kirsti Sivén Suoraa palautetta hän on saanut useammalta asiakkaalta, jotka ovat ensin ostaneet asunnon Kirsti Sivénin suunnittelemasta yhtiöstä, sittemmin hankkineet oman tontin ja pyytäneet Sivéniä suunnittelemaan myös uuden pientalonsa. Ehkä tyylilajistani ja kädenjäljestäni on tullut jonkinlainen tavaramerkki, jota halutaan, Kirsi Sivén pohtii. Kädenjälki on huomattu ja Kirsti Sivén onkin saanut lukuisia voittoja arkkitehtikilpailuissa ja palkintoja töistänsä. Vuonna 2004 hänelle myönnettiin rakennustaiteen valtionpalkinto. sanoo. Kaikilla materiaaleilla on siis puolensa. Muurattujen rakenteiden rakennesuunnittelu on help- 5

6 Pikku-Huopalahdesta alueelle Viides eli ns. Tilkan asema- Pikku-Huopalahtea leimaa voimak- Helsingin väriläiskä kaavan alue on nyt rakenteilla. Kaikkiaan kaasti eri värit. alueelle tulee noin asukasta. Lähtökohtana olikin, että alueella Ei sinne kuitenkaan mitään voi rakentaa! ei ole ollenkaan harmaita ja valkoisia Näin evästi 80-luvun alussa Helsingin kaupungin silloi- VASTAISKU HARMAALLE julkisivuja. Kahta saman väristä taloa nen asemakaavapäällikkö kaupunkisuunnitteluviraston Pikku-Huopalahti on kaupunkikeskus- ei ole vierekkäin. Puistojen vieressä arkkitehti Matti Visantia mukaan Pikku-Huopalahden tan laajennus, joten Matti Visannin on sinisiä ja vihreitä, katujen varsissa suunnitteluun. Tosin kävi: Visannista tuli alueen suunnitte- mukaan ei edes käyty keskustelua punaisia ja keltaisia, Matti Visanti lun kummisetä ja monet hänen visioistaan ovat nyt käy- rakennusmateriaalista kivi- ja puu- kertoo. neet toteen. Alueen maaperä oli liikkuvaa liejua, mikä oli selvää rakentamisen välillä. Kivirakentaminen oli ainoa vaihtoehto. Sen sijaan pohdit- P ROJEKTIPÄÄLLIKKÖ M ATTI V ISANTI H ELSINGIN KAUPUNKI- SUUNNITTELUVIRASTOSTA ON Alueella on paljon sosiaalista asuntotuotantoa. Siksi arkkitehtuurin vettä hankalampaa. Paalutuksiinkin piti hakea ihan uutta tekniikkaa, alueen projektipäällikkönä toimiva Visanti sanoo. tiin, onko kivi tiiltä vai betonia. Aluksi suunniteltiin lähes vain P IKKU-HUOPALAHDEN VISIONÄÄRI, JONKA MONET NÄKEMYKSET OVAT KÄYNEET ONNISTUNEESTI TOTEEN. laatutekijöiden piti olla sellaisia, jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia. Näitä Pikku-Huopalahti on viiden asemakaavan alue. Niistä betonitaloja. Nyt alueella on myös ovat esimerkiksi talojen sijoittaminen neljä on jo valmiina ja ensimmäiset asukkaat muuttivat lukuisia harkoista muurattuja sekä pientaloja että pienkerrostaloja. toisiinsa nähden, värien ja kasvien käyttö sekä pieni mittakaava. Matti Visanti on pääosin tyytyväinen Pikku-Huopalahden lopputulokseen. Ainakin se on erilainen. Yleensä Suomessa vapaa rakentaminen tarkoittaa monotonisuutta. Mitä väljempi asemakaava, sitä varmemmin talot ovat samanlaisia, hän kritisoi. PACIUKSENKADUN VARRESSA ON E LIEL S AARISEN VUONNA 1914 SUUNNITTELEMA OMAKOTITYYPPINEN RAKENNUS, JOKA ON SAANUT SEURAKSEEN 11 UUTTA PIENTALOA. NIIDEN RUNKO ON MUURATTU JA JULKISIVUT RAPATTU. VÄRITYS ON ALUEEN MUUHUN HENKEEN SOPIVA. 6

7 KIVESTÄ MUURAAMALLA viihtyisiä ja kestäviä asuinympäristöjä yhteensä 64 asuntoa sekä vuokra- että asumisoikeusasuntoja. Asunnot ovat kooltaan m 2. J ÄTTILÄISENKAAREN MONIMUOTOINEN JULKISIVU SYNTYI YHDISTÄMÄLLÄ TIILEEN PUUPANEELIA. TIILESTÄ SELKÄRANKA Polvinen toteaa, että sijainnilla ja asuinympäristöllä on suuri merkitys asuntoa valittaessa. Jättiläisenkaaresta haluttiinkin luoda viihtyisä ja ilmeikäs alue talojen porrastetulla sijoittelulla sekä eläväisellä ja monimuotoisella julkisivulla, joka saatiin yhdistämällä kellertävää tiiltä ja puuta. Tiili ja kattomateriaali tekevät alueesta yhtenäisen. Vaihtelevuutta saatiin puupaneeleilla, joissa käytet- Kiven pitkä- Kiven huoltovapaudella, kestävyy- tiin eri värejä tehosteena. Värileikki ikäisyydellä arvoa dellä ja pitkäikäisyydellä on iso painoar- oli mahdollista tiilen muodostaessa vo, kun rakennusmateriaalia valitaan. julkisivun selkärangan, arkkitehti Rakennusmateriaalien laadukkuus on olennainen vaati- Tiili valittiin julkisivun materiaaliksi Mari Matomäki kertoo. mus kaikessa rakentamisessa ja sen merkitys on viime YH-Suomi Oy:n vuonna 2004 valmistu- Suunnittelijalle Jättiläisenkaaressa vuosina ollut korostetusti esillä. Kiinteistön omistajalle on neisiin luhti- ja paritaloihin Kirkkonum- käytetty moduulitiili oli kiitollinen tärkeää ottaa huomioon materiaaleissa ja niiden kustan- men Laajakalliossa pitkälti sen huolto- materiaali. nuksissa kiinteistön koko elinkaari, YH-Suomi Oy:n tuotan- vapauden ja kestävyyden takia. Jättiläi- MATERIAALIEN VALINNASSA ON SYY- Se mahdollisti ikkuna- ja oviauk- tojohtaja Martti Polvinen toteaa. senkaaren kahdessa taloyhtiössä on TÄ OTTAA HUOMIOON KIINTEISTÖN KOKO ELINKAARI, YH-SUOMI OY: N kojen optimaalisen sijoittelun. TUOTANTOJOHTAJA M ARTTI P OLVINEN SANOO. 7

8 KIVESTÄ MUURAAMALLA viihtyisiä ja kestäviä asuinympäristöjä Unelmasta kodiksi Arkkitehti Gerd Strahlendorffilla oli unelma rakentaa oma talo, kuten varmaan jokaisella arkkitehdillä. Mutta kun Helsingissä asuu, eikä halua muuttaa täältä pois, unelman totetuminen tuntui epätodennäköiseltä, naurahtaa Gerdin vaimo, Marja Strahlendorff. Tilaisuus kuitenkin tuli, kun Helsingin kaupunki kokeili uutta mallia kaupunkipientalojen rakentamisessa Malminkartanon Vuorenjuuressa. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto, ATT, rakennutti perustukset ja hoiti myös kunnallistekniset liittymät, maanrakennus- ja perustustyöt sekä niiden rakennusluvat. Hartiapankkirakentajat jatkoivat eteenpäin omin voimin. Idean tällaiseen alueeseen antoi Helsingin Kiinteistöviraston tonttiasiamies Tuomas Kivelä, joka oli nähnyt Färsaarilla Torshavin kaupungissa tällä periaatteella rakennuttuja kaupunkimaisia pientaloja. Gerd Strahlendorff suunnitteli Vuorenjuureen asunnot oman perheensä lisäksi myös poikansa perheelle ja viidelle muulle. A RKKITEHTI G ERD STRAHLENDORFF SUUNNITTELI ITSELLEEN TALON, JOHON HÄN HALUSI VALITA LAADUKKAAT JA KÄY- TÄNNÖLLISET MATERIAALIT. STRAHLENDORFFIT LOIVAT KODISTAAN VALOISAN MUUN MUASSA KATTOIKKUNOILLA. 8

9 KIVEÄ KAUPUNKIIN Kaupunki antoi rakennustapaohjeet, joilla kahdellekymmenelle englantilaistyyppiselle pientalolle on luotu yhtenäinen ilme. Asukkaat ovat päässeet vaikuttamaan muun muassa pohjaratkaisuihin valitsemalla itse suunnittelijan. Myös julkisivun rakennusmateriaalin hartiapankkirakentajat saattoivat valita melko vapaasti. Strahlendorffille kivi oli itsestään selvä valinta kaupunkiympäristöön. Siitä ei synny paloteknisiä ongelmia, talvella se kerää lämpöä ja kesällä taas pitää asunnon viileänä. Muurattu rakenne imee asunnon sisäilman kosteuden hyvin itseensä ja luovuttaa sen taas pois kuivissa olosuhteissa, joten kosteustasapaino säilyy hyvänä ja mahdollisten kosteusvaurioiden riski on pieni. Pienikokoiset muurauskivet mahdollistavat seinärakenteen vapaan muodon. Värikylläisen kodin halunneet Strahlendorffit rappauttivat asuntonsa muuratut ulkoseinät vaaleansinisellä laastilla. Rapatulle julkisivulle ei tarvitse kahteenkymmeneen vuoteen tehdä mitään. Nykyään on myös saatavilla laastiin monia värivaihtoehtoja. LAATUA KOHTUUHINNALLA Strahlendorffien johtoajatus suunnittelussa ja rakentamisessa oli laatu kohtuuhinnalla. He halusivat asunnosta valoisan, muunneltavan ja avaran. Asuntoa valaisevatkin kattoikkunat ja läpitalon kulkevat käytävät. Asumismukavuutta lisää hyvä askeläänieristys, joka saatiin aikaan paikallavaletun välipohjan ansiosta. Strahlendorffit muuttivat uuteen kotiinsa vuoden 2005 alussa, kun kolmesta kerroksesta oli yksi saatu valmiiksi. Pikkuhiljaa saavat loputkin viimeistelemättömät nurkkaukset loppusilauksen mahdollisimman paljon itse tehden. R AKENNUSTAPAOHJEISSA M ALMINKARTANON V UORENJUUREN PIENTALOILLE MÄÄRITELTIIN YHTENÄINEN KATTOMATERIAALI, RÄYSTÄSKORKEUS JA KATTOKULMA. JULKISIVUN VÄRIN SAATTOIVAT ASUKKAAT VALITA. STRAHLENDORFFIEN KOTI SAI SINISEN RAPPAUKSEN. 9

10 Monimuotoinen ja moderni Saunalahti Maasto on erittäin haastava, sillä Saunalahdessa on jyrkkiä kallioita. Rannat jätetään Merta, kallioita, mäntymetsikköjä ja peltoja. Tällaiseen maisemaan rakentuu Espoon Saunalahteen luonnonläheinen, mutta samalla tiivis uusi kaupunginosa. Saunalahden alue on jaettu kolmeen osaan, joista ensimmäinen, Saunalahdenranta, on jo melko pitkälle toteutettu. Seuraavan vaiheen, Saunalahdenportin, rakentaminen alkaa vuonna Kolmatta vaihetta, Kummelivuorensuuta, kaavoitetaan. Valmistuessaan vuonna 2010 luonnonmukaisiksi, sillä Espoonlahdelta on löytynyt uhanalaisen meriuposkuoriaisen elinvoimainen yhdyskunta. Muuten alue on hyödynnetty kohtuullisesti, aluearkkitehti Marjut Huvinen kertoo kaavoituksen lähtökohdista. Saunalahdessa on ihmisen koti. KYSYNTÄÄ PIENTALOILLE S AUNALAHDENRANNAN PIENTALOALUEELLA JULKISIVUT OVAT ENIMMÄKSEEN RAPATTUJA JA VAALEASÄVYISIÄ. SAUNALAHDESTA HALUTTIIN TEHDÄ ALUE, JOSTA LÖYTYY KOTI ERI ELÄMÄNTILANTEISSA OLEVILLE, ALUEARKKITEHTI M ARJUT H UVINEN KERTOO. Alueesta haluttiin tehdä monimuotoinen, eri elämäntilanteissa oleville sopiva alue. Saunalahteen rakentuukin niin vuokrakuin omistusasuntoja. Saunalahden kallioille on kohonnut kerrostaloja, lähemmäs ranta-aluetta rivitaloja ja erillistaloja. Alkujaan alueelle suunniteltiin enemmänkin kerrostalotuotantoa, mutta pientaloille on nykyään niin paljon kysyntää, että Espoo halusi tehdä alueesta aiottua pientalovaltaisemman. Pientaloalueellakin on tähdätty kaupunkimaiseen rakenteeseen ja ilmeeseen. Pientalojen julkisivut ovatkin enimmäkseen rapattuja. Se sopii kaupunkimiljööseen, Huvinen perustelee. Monimuotoisuudesta huolimatta alueesta luodaan yhtenäinen kokonaisuus. Saunalahden suunnittelu pohjautuu jo 1960-luvulla Espoon, Sato-Yhtymän ja Asuntosäätiön solmimaan aluerakennussopimukseen. Sopimukseen kuuluvan lähiympäristö- ja korttelisuunnitelman ohjeet julkisivu- ja kattomateriaaleista sekä väreistä takaavat alueelle yhtenäisen ilmeen. 10

11 KIVESTÄ MUURAAMALLA viihtyisiä ja kestäviä asuinympäristöjä Maatilojen tulipalot osoittavat rakennusmateriaalin merkityksen Maatilarakennusten palovahingot ovat lisääntyneet voimakkaasti, toteaa vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Vakuutusyhtiöiden keskusliitosta. Maaseudulla rakennetaan perinteisesti puusta, koska se usein saadaan jopa omasta metsästä. Nyt maatilojen koko on kasvanut ja entistä isompia tuotantolaitoksia rakennetaan puusta. Isot sikalat ja kanalat sijaitsevat sivussa valtaväyliltä eikä paloa havaita tarpeeksi nopeasti syttymisen alkuvaiheessa. Palon leviämisen jälkeen peli on menetetty jo minuutissa ja usein palokunnan saapumiseen kuluu puolikin tuntia! Kymmenen vuotta sitten ns. miljoonapaloja oli maatiloilla pari vuodessa. Viime vuonna sattui lähes 30 paloa, joista jokaisen korvaussumma ylitti euroa. Maa- ja metsätalousministeriö onkin antanut uuden asetuksen koskien tuettua maatilarakentamista, jossa kiinnitetään huomiota rakennuksen palo-osastointiin ja rakennusmateriaalin valintaan. Asetus tähtää siihen, että puusta ei tehdä enää suuria yhtenäisiä tuotantolaitoksia. Rakennusmääräyskokoelman osa E2 eli tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuus ottaa myös kantaa maatilarakentamiseen. Enää ei oman kylän piirustustaitoinen tuttava voi suunnitella navetan laajennusta, vaan se vaatii ammattitaitoisen suunnittelijan. Sitä kautta saadaan varmasti myös taitoa rakennusmateriaalin valintaan. RAKENNUSTAPA JA LÄMMITYSMUOTO NÄKYVÄT PALOVAHINKOTILASTOISSA Seppo Pekurinen huomauttaa, että maatilarakentamisen paloturvallisuusasetukset ja -ohjeet koskevat yhteiskunnan tuella rakennettavia tiloja. Totta kai rahan myöntäjällä on oikeus puuttua lopputulokseen, jotta se olisi mahdollisimman turvallinen sekä ihmisille että eläimille. Sen sijaan asuntoja tuottavat rakennusliikkeet ja hartiapankkilaiset erilaisella rahoituksella eli sillä saralla ei tällaista ohjausta ole. Pekurisen mukaan rakennustavan merkitys näkyy kuitenkin vahinkotilastoissa. Kerrostalojen tulipalojen vahingot jäävät pieniksi, koska 95 % kerrostaloista on rakennettu kivipohjaisesta rakennusmateriaalista. Jokainen asunto on oma palo-osastonsa eikä tuli pääse leviämään koko taloon. Sen sijaan esimerkiksi puurakenteisessa rivitalossa on totaalinen tuho hyvin lähellä, jos tuli pääsee pureutumaan rakenteisiin. Todellisia esimerkkejä on paljon. Kuuden asunnon rivitalo paloi maan tasalle, kun tuli tarttui rakennukseen erään asunnon terassille jätetystä ulkoroihusta. Pekurinen muistuttaa myös lämmitysjärjestelmien paloturvallisuudesta. Suomessa suositaan luonnollisesti entistä enemmän kiinteitä polttoaineita. Viime aikoina on aiheutunut paljon tulipaloja, koska lämmitysjärjestelmä ei ole ollut kokonaisuutena toimiva. Turhan usein käytetään kevytrakenteisia hormeja, jotka joutuvat liian koville Suomen pitkän lämmityskauden aikana. Paikalla muurattu hormi ja piippu on nuohottuna ja huollettuna turvallinen vuosikymmeniä Maatalouden suurpalovahingot Korvausmäärät muutettu 2003 rahan arvoa vastaaviksi Kpl Kpl 11

12 KIVESTÄ MUURAAMALLA viihtyisiä ja kestäviä asuinympäristöjä Olipas kiva myydä! Näin kuvaa myyntineuvottelija, LKV Marja Korvenoja Tampereen Tahmelanrantaa. Rakennuttajalle ja urakoitsijalle se oli melkoinen haaste vaikean tontin vuoksi. As Oy Tahmelanranta valmistui elokuussa Aivan Pispalan jatkeena oleva jyrkkä rinnetontti laskee suoraan Pyhäjärven rantaan. Upealla paikalla on nyt 26 asunnon yhtiö, jonka pienemmät asunnot ovat 50 neliöisiä ja suurin peräti 208 neliötä. Kaikista asunnoista on näkymä järvelle. Osa asunnoista on kaksi-, osa kolmikerroksisia. Tontin jyrkkää korkeuseroa todistaa se, että taloyhtiön pihassa on maisemahissi helpottamaan kulkemista. Tontti oli niin vaativa, että elementtejä ei olisi saatu kuljetettua sinne mitenkään järkevästi, Sato-Rakennuttajat Oy:n rakennusvalvoja Seppo Kulonen sanoo. Paikalla rakentaminen oli siis ainoa vaihtoehto. Arkkitehtisuunnittelusta vastannut Arkkitehtitoimisto KSOY otti tilanteesta kaiken positiivisuuden irti ja suunnitteli hyvin ilmeikkäitä rakennuksia monimuotoisine rakenteineen. Jos talot olisi tehty elementeistä, jokaisen elementin olisi pitänyt olla erilainen, Sato-Rakennuttajat Oy:n aluejohtaja Kari Koponen lisää. 12

13 Jos Tahmelanranta tulisi nyt markkinoille, se voitaisiin hyvin hinnoitella melkein puolitoistakertaa arvokkaammaksi, Kari Koponen arvioi. Marja Korvenoja vahvistaa: Tahmelanrannasta on jo pari pienempää asuntoa vaihtanut omistajaa. Kyllä alkuperäiset ostajat ovat edelleen kavereitani eli he kokevat tehneensä aikoinaan hyvät kaupat. M ARJA KORVENOJA ESITTELEE TAHMELANRANNAN PIENOIS- MALLIA, JOSTA KÄY HYVIN ILMI RAKENNUSTEN SIJOITTELU VAIKEALLE RINNETONTILLE. OSTAJIEN KAVERI Sato-Rakennuttajat vastasi myös itse Tahmelanrannan asuntojen myynnistä. Kyllä paikalla rakennettu kivitalo on yksi myynnin argumentti. Esimerkiksi äänen eristävyyden taso on toista luokkaa kuin elementtitaloissa, Kari Koponen sanoo. Marja Korvenoja pääsi konkreettisesti kohtaamaan kivirakenteisen asunnon myynnin ilon. Kilpailijamme pitivät meitä lähes hulluina, kun ryhdyimme projektiin laskusuhdanteen aikana. Markkinoinnin alkaessa asuntojen keskihinta oli euroa, mikä oli tamperelaisittain silloin kova hinta. Aina sanotaan, että asunnon ostajan kolme tärkeintä kriteeriä on paikka, paikka ja paikka. Minä sanoisin, että ne ovat paikka, hinta ja rakenteet. Jos olisimme rakentaneet Tahmelanrannan puurakenteisena, olisi markkinoinnissa ollut varmasti ongelmia, Marja Korvenoja sanoo. K ARI KOPONEN JA S EPPO K ULOSEN MUKAAN PAIKALLARA- KENTAMINEN OLI AINOA JÄRKEVÄ VAIHTOEHTO TAHMELAN- RANNAN TOTEUTTAMISESSA. 13

14 Puumies rakensi itselleen kivitalon Lahden Karistosta on tulossa moderni, puisten pientalojen alue tiiviin ja matalan kaupunkirakentamisen malliin. Kymijärven rantapuistoon rajoittuvalla tontilla on lähes valmiina tyylikäs ja näyttävä, vaalealla pastillisävyllä maalattu puuverhoiltu kivitalo. Vähän noloa, talon rakennuttaja Petri Korvenranta sanoo leikillään rakennusta esitellessään. Petri kun sattuu olemaan koulutukseltaan puupuolen insinööri ja nykyinen työkin on puuteollisuuden parissa. Siksi minä kai hyvin tiedänkin puun rajallisuudet, hän sanoo. Tosin talosta tuli kivirakenteinen melkein vahingossa. Ensin suunnittelimme puurunkoista taloa. Kellari olisi kuitenkin tehty harkoista. Sitten ajattelimme, että kosteat P ETRI KORVENRANTA PIAN VALMISTUVAN KOTINSA EDUS- TALLA. TALO ON PUUVERHOTTU L AHDEN K ARISTON KAAVA- MÄÄRÄYSTEN MUKAISESTI, MUTTA MUUTEN TALO ONKIN LÄHES KOKONAAN KIVEÄ. tilat täytyy tehdä myös ehdottomasti kivestä. Välipohjiksi valitsimme ontelolaatat ja lopulta päätimme muurata talon koko rungon harkoista, Petri Korvenranta kertoo. 14

15 KIVESTÄ MUURAAMALLA viihtyisiä ja kestäviä asuinympäristöjä Yksi syy kivirakenteiden valitsemiseen oli se, että halusimme välttyä mahdollisten kosteusvaurioiden tuomilta homehaitoilta. Avovaimoni on omassa työssään altistunut homeelle ja saanut siitä allergisia oireita. Aloitimme rakennustyöt vuoden 2004 heinäkuussa. Se kesähän Kivirakenne eristää myös ääntä. Tosin Karistossa ei ole desibelivaatimuksia, mutta uusien ohjeiden mukaiset kovat vaatimukset ovat puurakenteiselle talolle konstikkaita täyttää, Risto Mikkola sanoo. VIILEÄ HELTEELLÄKIN Tiiviissä ja matalassa kaupunkirakentamisessa kiven paloturvallisuus on tärkeä asia. Kivirakenne eristää myös ääntä. oli hyvin sateinen. Jos olisimme rakentaneet puusta, ongelmia olisi kyllä ollut paljon. - KIVIRAKENNUS PUUALUEELLA EI VAADI RAKENNUSLUVAN KANNALTA MITÄÄN ERITYIS- TÄ, RISTO M IKKOLA L AHDEN KAUPUNGIN RAKENNUSVALVONNASTA SANOO. Petri Korvenranta esittelee lähes valmista kotiaan sisältä. Asuinpinta-alaa on 170 neliötä, kokonaisala on 250 neliötä. LUPA EI ONGELMA Karistossa on kolme harkoista muurattua, puuverhoiltua taloa. Rakennusvalvonnalla ei ole mitään sitä vastaan, vaikka ihminen haluaa itselleen kivitalon puukaavan alueelle. Se ei edellytä mitään erikoismenettelyä rakennusluvissa kunhan julkisivu on puuta, Lahden kaupungin rakennusvalvonnan lupatarkastaja Risto Mikkola sanoo. Hän ymmärtää hyvin, miksi joku haluaa näin tehdä. Kivellä on paljon hyviä ominaisuuksia ja kivitaloa ehkä arvostetaan enemmän. Tiiviissä ja matalassa kaupunkirakentamisessa kiven paloturvallisuus on tärkeä asia. Avaran ja ilmeikkään talon on suunnitellut Petrin oma veli, RA Kari Korvenranta. Näin saatiin talo omien toiveiden mukaan. Meillä on väliseinätkin muurattu. Valmiissa talopaketeissa ne ovat yleensä kipsilevyä ja sellaista me emme halunneet, Petri Korvenranta sanoo. Yläkertaan johtavat tyylikkäät portaat. Ontelolaatta mahdollisti tällaiset metallirunkoiset portaat. Ne eivät narise, kuten puuportaat entisessä asunnossamme. Yläkerran aulassa on paikka ilmastointilaiteelle. K ARISTON TULEVAA RANTANÄKYMÄÄ. Ajattelimme, että kuumalla kesällä yläkerrasta voi tulla hyvinkin lämmin. Viime kesä oli kovin helteinen, mutta massiivisen rakenteen ansiosta koko talo pysyi mukavan viileänä. Ilmastointilaitetta ei ehkä tarvitakaan. 15

16 KIVESTÄ MUURAAMALLA viihtyisiä ja kestäviä asuinympäristöjä A RKKITEHTI L EON T HIER: Tiili antaa rakennukselle luonnetta L EON T HIER ON LAAJA- ALAINEN ARKKITEHTI: HÄN ON TYÖSKENNELLYT NIIN PIENTALOJEN, JULKISTEN RAKENNUS- HANKKEIDEN, KAUPUNKISUUNNITTELUN, KAAVOITUKSEN KUIN SISUSTUSPROJEKTIENKIN PARISSA. HÄN JOHTAA H AAGISSA TOIMIVAA YLI 70 HENGEN ATELIER PRO -ARKKI- TEHTITOIMISTOA YHDESSÄ KOLLEGANSA KANSSA JA KUULUU H AAGIN KAUPUNKIRAKENTAMISEN KOMITEAAN. D ELFIN KAUPUNGIN KOEPOORTLOCATIESSA ASUKKAILLA ON MAHDOLLISUUS HANKKIA ENSIMMÄISESTÄ KERROKSESTA ATELJEE- TAI TOIMISTOTILAT JA MYÖS LAAJENTAA ASUN- TOAAN LISÄKERROKSIIN. 16

17 yhtenäinen, yhdestä materiaalista, mutta samalla moniilmeinen. Tiilet voi esimerkiksi asetella sivuittain, kuten teimme Utrechtin ja Berkel & Rodenrijsin projekteissamme. Mukavan vaikutelman saa leikittelemällä eri kivityypeillä ja kuvioilla kuten teimme suunnittelemissamme kouluissa Amersfoortissa, Thier kertoo. Nykyään tuotanto on niin kehittynyttä, että lähes mikä tahansa on mahdollista. Tiilellä on mahdollista joustavasti luoda erilaisia muotoja. Pientalovaltaiseen kaupunkirakentamiseen kivi sopii Thierin mielestä hyvin. Pientaloprojekteissa on yleensä halvempaa ja tehokkaampaa käyttää tiilirakennetta kuin elementtiä. Tiilirakentamisella on monia etuja. Ehkä tärkein niistä on kestävyys. Tiili on vahva materiaali, joka sopii hyvin vaihteleviin sääolosuhteisiimme. Tiili ikääntyy kauniisti sekä antaa voimaa ja luonnetta rakennukselle. Se on helppo materiaali ja sitä voidaan käyttää uudestaan, jos rakennus puretaan. Näin toteaa palkittu hollantilainen arkkitehti Leon Thier. Hän on paneutunut kivirakentamiseen ja kaupunkimaiseen pientalorakentamiseen, joilla on pitkät perinteet niin Hollannissa kuin muuallakin Euroopassa. Tiilirakentamisella on syvät juuret Hollannin rakennusperinteessä. Maamme jokien savi oli täydellinen materiaali tiilen tekoon. Nykyään tiiliteollisuutta voi kutsua melkein hitechiksi. On kuitenkin yhä mahdollista valmistaa tiiliä, jotka näyttävät hyvin autenttisilta, mutta jotka ovat laadukkaita ja täyttävät kaikki nykyaikaiset vaatimukset. ILMEIKÄS MATERIAALI Kivi onkin Thieristä paitsi kestävä, myös ilmeikäs rakennusmateriaali. Vaihtelevuus on yksi keskeinen tekijä Thierin suunnittelufilosofiassa. Tiili on pienikokoinen yksikkö, josta voidaan luoda monenlaisia kuvioita. Näin koko rakennus tai julkisivu on PAIKALLINEN IDENTITEETTI HUOMIOON Thier ei halua neuvoa suomalaisia kivirakentamisessa, vaan muistuttaa paikallisen kulttuurin merkityksestä. Jokaisella maalla on omat, erityiset rakennustraditionsa. On hyvä säilyttää paikallista identiteettiä siellä, missä rakennus sijaitsee. Luultavasti tärkeintä on selvittää itselleen, haluaako olla globaali vai etsiä laatua omasta kulttuuriympäristöstään. Tietenkin voi tehdä myös molempia. E LÄVÄ JA HAUSKA JULKISIVU KOULURAKENNUKSESSA H OL- LANNIN A MERSFOORTISA SAATIIN AIKAAN LEIKITTELEMÄLLÄ TIILIKUVIOILLA. 17

18 Tuhatjalkaisia ja Jatulintarhoja Toinen kilpailu oli Kuloniityn asuinalueen kutsukilpailu, jossa järjestäjinä olivat myös Peab Seicon Oy ja VVO Rakennuttaja Oy. Kuloniitty sijaitsee lähellä Tuomarilan asemaa. TUHATJALKAISEN KORTTELIT MUUNTELEVAT KAUNISTA PERUSRATKAISUA, JOSSA PIENTALOT JA PIENKERROSTALOT OVAT MELUMUURINA. Espoon kaupunki on järjestänyt tänä vuonna kaksi arkkitehtuurikilpailua, joissa Rakennusteollisuus RT Ry:n Muurattujen Rakenteiden ryhmä on ollut mukana järjestäjänä. Uusmäen alueen asemakaavoitus oli yleinen arkkitehtikilpailu, jossa oli mukana myös Wood Focus Oy. Kilpailussa etsittiin uusia ja raikkaita ratkaisuja alueen pienimuotoiseen ja puutarhakaupunkimaiseen suunnitteluun. Tavoitteena oli myös testata alueen tulevan asuinrakentamisen mitoitusta ja uusia puutarhakaupunkimaisia asumisen malleja. Kilpailun voitti ehdotus Tuhatjalkainen, jonka takana ovat arkkitehdit SAFA Jesse Anttila ja Mikko Rusanen sekä maisema-arkkitehti MARK Ulla Loukkaanhuhta avustajana maisema-arkkitehtiyo Anna-Kaisa Aalto. Voittanut työ on kuuden kylämäisen alueen luonteva kokonaisuus, joka mahdollistaa erilaisten talotyyppien käytön. Korttelit ovat herkkiä, maankäyttö tasapainoista ja viheryhteydet sujuvia. Ratkaisu liittyy ympäröivään kaupunkirakenteeseen kauniisti. Uusmäen alueen rakentaminen aloitetaan 2008 ja sinne tulee noin asukasta. Alueella on voimassa kaupunkirakenteellisilta ja -kuvallisilta ratkaisuiltaan vanhentunut asemakaava. Kilpailussa haettiinkin voimassa olevasta kaavasta poikkeavia ratkaisuja. Tavoitteet olivat tulevaisuudessa: miten alueella asutaan 20 vuoden päästä. Ympäristön viihtyisyyttä pidettiin tärkeänä, kilpailijoiden valitsema tuomari arkkitehti SAFA Eeva Kilpiö kertoo. Pienimuotoinen kivirakentaminen oli yksi teema ja se oli hyvin käsitelty kaikissa ehdotuksissa, hän lisää. Kilpailun voitti Kirsti Siven ja Asko Takala Arkkitehdit Oy ehdotuksellaan Jatulintarhat. Asumisen laatu korostuu ehdo- 18

19 KIVESTÄ MUURAAMALLA viihtyisiä ja kestäviä asuinympäristöjä Miksi rakentaa kivestä muuraamalla? tuksen pienimuotoisessa rakentamisessa. Jatulintarhojen yleisilme oli ehdotuksista pientalovaltaisin ja sisällön idearikkaus kilpailun paras. Korttelirakenteen idea kumpuaa voimakkaista maaston muodoista. KIVI ON TURVALLINEN JA TERVEELLINEN Kivi on palamaton, lahoamaton ja ruostumaton rakennusmateriaali. Hyvin lämpöeristetty kivitalo on vedoton ja hallittu ilmanvaihto sekä M1-luokkaan kuuluvat rakennusmateriaalit pitävät sisäilman terveellisenä. Voittaneen ehdotuksen kerrosala on yhteensä kerrosneliötä. Kuloniityn rakentaminen voidaan aloittaa Jatulintarhojen pohjalta jo vuonna KIVESTÄ MUURATTU TALO ON VIIHTYISÄ ASUA Kivitalo pysyy kesällä viileänä ja talvella lämpimänä massiivisuutensa ansiosta. Kivi K ULONIITYSTÄ LUODAAN OMALEIMAINEN JA VIIHTYISÄ KIVI- RAKENTEINEN ASUINKERROS- JA PIENTALOALUE. kerää sekä varastoi lämpöä ja tasaa lämmön vaihteluita talon sisällä. Se on myös hiljainen, koska massiivinen kiviseinä eristää tehokkaasti ulkoa tulevia ja talon sisäisiä ääniä. KIVI ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLINEN Kivitalon elinkaari on pitkä, sillä se on kestävä ja helppohoitoinen. Hyvien eristysominaisuuksien ansiosta kivitalo kuluttaa vähemmän energiaa, jopa vain puolet keskivertotalon määrästä. KIVITALO ON KOKONAISEDULLINEN Kivitalon säästöt asumiskustannuksissa ovat huomattavia vähäisen energiankulutuksen ansiosta. Kivi on ainutlaatuisen helppohoitoinen rakennusmateriaali, joten huoltokustannukset jäävät kivitalossa pieniksi. Kivitalon arvo säilyy vuosikymmenestä toiseen. KIVI MAHDOLLISTAA MONIMUOTOISET RATKAISUT Kivestä rakennetaan arkkitehtonisesti korkeatasoisia rakennuksia. Kivi sopii vaativiinkin kohteisiin, sillä se mahdollistaa yksilölliset suunnitteluratkaisut. 19

20