TUTKIMUSSELOSTUS KOTKAN KESKUSKOULU, PÄÄRAKENNUS SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUTKIMUSSELOSTUS KOTKAN KESKUSKOULU, PÄÄRAKENNUS SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 20.12.2013"

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS KOTKAN KESKUSKOULU, PÄÄRAKENNUS SISÄILMA- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

2 TUTKIMUSSELOSTUS 2 (37) Tiivistelmä Yksi merkittävä sisäilmanlaadun epäpuhtauslähde on tutkimuksen perusteella kellarin varastotilat, lämmönjakohuone sekä ryömintätiloihin yhteydessä oleva putkitunneli. Lisäksi sisäilmahaitan aiheuttajana voidaan pitää alalaattapalkiston liittymien heikkoa ilmatiiveyttä sekä kellarin rakenteisiin kohdistuvaa maaperän kosteutta. Kellarin käytöstä poistetut varastotilat, lämmönjakohuone, putkitunneli ja ryömintätilat ovat kaikki ilmayhteydessä toisiinsa. Ne on osastoitu muista tiloista mutta alipaineistus ei toimi vaan tilat ovat voimakkaasti ylipaineiset. Rakennuksen alla kulkevista putkikanaaleista havaittiin ilmavirtaus huonetiloihin päin. Kellaritilojen ja ensimmäisen kerroksen välipohjan välillä on tiivistämättömiä läpivientejä, joiden kautta kellarin ja maaperän epäpuhtaudet kulkeutuvat muihin kerroksiin. Kellaritiloissa massiivinen seinärakenne on hyvin kostea. Kosteusrasituksen ja seinien pinnoitevauriot johtuvat maaperästä nousevasta kosteudesta ja kosteuden mukana nousevista suoloista. Tilojen lattiasta mitattiin kohonneita kosteuslukemia. Vanhan lattiarakenteen kohdalla kosteus on peräisin maaperästä mutta vuonna 2011 uusitun betonilaatan kohdalla pintamateriaali on asennettu liian aikaisin eikä betonilaatta ole ollut riittävän kuiva. Välipohjan alalaattapalkiston läpiviennit ja liittymät ulkoseinärakenteisiin on epätiiviit. Epätiiviiden liittymien kautta eristetilassa olevat epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan sisäilmaan. Eristetilassa on yksittäisiä vanhoja kosteusvauriopaikkoja mutta eristetilasta ei mitattu kohonneita kosteuspitoisuuksia. Välipohjassa on paikoin käytetty asbestipitoista tasoitetta, mistä ei ole haittaa sisäilmalaadulle. Vesikaton läpivienneissä havaittiin aktiivisia vesivuotopaikkoja, jotka kastelevat palopermantoa ja sen eristeitä. Lisäksi havaittiin, että vanhojen käytöstä poistettujen hormien päällä ei ole piipun hattua vaan sadevesi kastelee hormin seinämät ja kosteus jää rakenteisiin. Väliseinistä ei havaittu kohonneita kosteuksia ja ne olivat hyvässä kunnossa. Suositellut toimenpiteet on listattu kappaleessa 12.

3 TUTKIMUSSELOSTUS 3 (37) Sisällys 1 Yleistiedot Kohde Tilaaja ja yhteyshenkilö Tutkimuksen tekijä Tutkimuksen ajankohta Tutkimuksen tavoite Tutkimuskohteen kuvaus Lähtötiedot Tutkimusvälineet ja menetelmät Piha-alueet Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Alapohjat Rakenne Havainnot Kosteusmittaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ulkoseinät, väliseinät sekä julkisivut Rakenteet Havainnot Kosteusmittaukset Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Välipohjat Rakenteet Havainnot Kosteusmittaukset Mikrobinäytteet Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Yläpohja- ja vesikattorakenteet Rakenteet Havainnot Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Sisäilma Havainnot Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Rakennuksen painesuhteet Olosuhdemittaus Pölyn koostumus Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Siivoustyöt Suositeltavat toimenpiteet... 36

4 TUTKIMUSSELOSTUS 4 (37) 1 Yleistiedot 1.1 Kohde Kotkan keskuskoulu Keskuskatu Kotka 1.2 Tilaaja ja yhteyshenkilö Kotkan kaupunki, Tilapalvelu Kaupunginarkkitehti Leila Hietala, p Tutkimuksen tekijä Vahanen Oy Linnoitustie Espoo Vahanen Lappeenranta Luukkaantori Lappeenranta Yhteyshenkilöt Katariina Laine, p Laura Hongisto, p Kaisa Rossi, p Projektinumero 1.4 Tutkimuksen ajankohta PLAN1254 Kohteen sisäpuoliset tutkimukset tehtiin Jatkuvatoimiset paineeron, suhteellisen kosteuden ja lämpötilan seurantamittaukset tehtiin välisenä aikana. Tutkimuksessa ei tarkasteltu LVIS-järjestelmiä. Rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmien toimintaa selvitettiin samaan aikaan Vahanen Oy:n toimesta ja tulokset on esitetty erillisessä raportissa. 1.5 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää Kotkan keskuskoulun päärakennuksessa havaittujen sisäilmahaittojen aiheuttajat. Tutkimusten perusteella esitetään korjaustoimenpidesuositukset kohteen korjaussuunnittelun lähtötiedoiksi. 2 Tutkimuskohteen kuvaus Kotkan keskuskoulu on valmistunut vuonna Rakennuksessa on kellarikerroksen lisäksi viisi maanpäällistä kerrosta. kerrosala on 5922 m 2 ja bruttotilavuus m 3. Rakennuksen alapohja on kellarikerroksessa maanvastainen betonirakenne. Ensim-

5 TUTKIMUSSELOSTUS 5 (37) 3 Lähtötiedot mäisen kerroksen alapohja on ryömintätilallinen kaksois- tai alalaattapalkisto. Rakennuksen kantavat seinärakenteet ovat massiivitiiltä. Ulkoseinärakenteena on sisä- ja ulkopinnaltaan rapattu, poltetuista tiilistä muurattu massiivinen seinärakenne. Maantasossa julkisivu on massiivista luonnonkiveä. Välipohjat ovat pääasiassa alalaattarakenteisia, joissa kantavan betonirakenteen päällä on orgaanista täyttöainesta ja lattioiden pintarakenteet ovat levyrakenteiset. Lattianpäällysteenä on pääasiassa muovimattoja ja käytävillä mosaiikkibetonia. Vesikattona on harjakattoinen peltikatto. Rakennuksessa on tehty perusparannus vuonna 1995, jonka yhteydessä on uusittu myös ilmanvaihtojärjestelmää ja muita taloteknisiä järjestelmiä. Kohteessa on ollut joitakin paikallisia kosteusvaurioita, jotka on korjattu. Kohteen käyttäjillä on ollut viime vuosina lisääntyvästi sisäilman huonoon laatuun yhdistettyä oireilua. Mahdollisen sisäilmaongelman aiheuttajaa on selvitetty VOCtutkimuksilla, kosteusmittauksilla ja ilmanvaihdon säätötyöllä. Tutkimusten aikana käytössä olivat seuraavat lähtötietoaineistot: Neuvottelumuistio Kosteuskartoituspöytäkirja, Domitrix Oy Tutkimusraportti VOC-mittauksista, Oy Insinööri Studio, Pohjapiirustuksia, Toimenpide-ehdotus, Keskuskoulun 6:.n luokan luokkahuoneiden sisäilmanlaatu, Vahanen Oy, Kuntoarvio Kotkansaaren keskuskoulu Kotka, Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy, Tietoja koulun historiasta. Isännöitsijä Risto Oksaselta ja tilaaja Leila Hietalalta saatujen tietojen mukaan kohteessa on käynnissä ilmanvaihdon säätötyö. 4 Tutkimusvälineet ja menetelmät Kenttätutkimuksissa käytettiin aistinvaraisten havaintojen apuvälineenä pintakosteusilmaisinta Gann Hydromette B50 -mittapää ja LG1-lukulaiteyhdistelmää. Käytetyn laitteiston asteikko oli Pintakosteudenilmaisin kohdistettiin suoraan rakenteen pintaan ja laitteistolla havaitut arvot luettiin mittapäähän kytketyn lukulaitteen näytöstä. Pintakosteustutkimukset ovat ainetta rikkomattomia vertailututkimuksia, missä samasta rakenteesta eri kohdista havaittuja arvoja verrataan keskenään. Näin saadaan kartoitettua alueet, joissa on mahdollisesti muusta alueesta poikkeavia lukemia. Pintakosteudenilmaisimen toiminta perustuu materiaalien sähkönjohtavuuteen, johon kosteuden lisäksi vaikuttavat useat tekijät, mm. suolakerrostumat, teräkset, eri materiaalien koostumukset ja rakenteiden pintaosien vaihtelut.

6 TUTKIMUSSELOSTUS 6 (37) 5 Piha-alueet 5.1 Havainnot Lattioiden muovipäällysteiden alapuolinen suhteellinen kosteus ja lämpötila mitattiin Vaisala Oy:n HMP42 mittapäällä. Mittaus tehtiin asentamalla mittapää lattiapinnoitteen alle pinnoitteeseen tehdyn viillon kautta. Viilto tiivistetään ja mittapään annetaan tasaantua noin 15 min ajan, minkä jälkeen tulokset luettiin HMI41 lukulaitteella. Mittapään mittaustarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on noin ± 2 %. Käytetyt anturit kalibroidaan Vahanen Oy:ssä kahden kuukauden välein. HMP42-mittapäillä mitattiin myös välipohjaeristeiden olosuhteita. Mittapään mittaustarkkuus suhteellisen kosteuden osalta on noin ± 2 %. Käytetyt mittapäät kalibroidaan Vahanen Oy:ssä kahden kuukauden välein. Rakennekosteusmittaukset tehtiin porareikämittausmenetelmällä. Porauksen jälkeen mittausreiät puhdistettiin, putkitettiin, putket imuroitiin ja tiivistettiin. Mittapäät asennettiin mittausreikiin ja niiden annettiin tasaantua mittausputkissa vähintään yhden tunnin ajan. Lukemat otettiin HMI41- lukulaitteella ja kirjattiin ylös. Porareikä- ja viiltomittaus ovat tarkimmillaan noin +20 C lämpötilassa. Huonetiloissa mitattiin noin C lämpötila, joten mittaustuloksissa on hyvin vähän mittausten tekotavasta johtuvaa epätarkkuuttaa. Rakenteiden ilmavirtausten suuntia tarkasteltiin Regin-merkkisavun avulla. Merkkisavu on valkoista paksua savua, jonka kulkeutuminen ilmavirtausten mukana on helppo havaita. Rakenneosien välistä ilmatiiviyttä tutkittiin pistokoeluontoisesti Sensistor 9012 WRS merkkiaineanalysaattorilla. Merkkiainekokeessa laskettiin kaasua (5 % H % N 2 ) rakenteeseen. Analysaattorilla paikallistettiin rakenteista kohdat, joista kaasu virtasi huonetilaan. Merkkiainekokeen yhteydessä hetkelliset paine-erot tarkastettiin Testo 512 paine-eromittarilla. Painesuhteiden seurantamittaus toteutettiin jatkuvatoimisilla paine-eromittauksilla Dwyer Magnasense ja Tinytag Plus mittalaite tiedonkerääjäyhdistelmillä. Suhteellista kosteutta ja lämpötilaa seurattiin jatkuvatoimisilla Testo-tiedonkerääjillä. Rakenteiden kuntoa ja rakennetyyppejä tarkastettiin rakenneavauksista. Rakenneavauksista otettiin tarvittaessa materiaalinäytteitä mikrobianalyysiä varten. Mikrobianalyysit toimitettiin Mikrobioni Oy:n laboratorioon analysoitavaksi. Rakennuksen sisätilojen pölyn koostumuksia arvioitiin tilojen yläpölyistä kerätyillä pyyhintäpölynäytteillä, joista analysoitiin huonepölyn koostumus elektronimikroskooppisesti Työterveyslaitoksen laboratoriossa. Kotkan keskuskoulun päärakennus on L-muotoinen, joka rajoittuu Koulukatuun ja Keskuskatuun ja sisäpiha on koulun piha-alueetta. Keskuskadun puoleisella pihaalueella kasvillisuus ja multakerros ovat kiinni rakennuksen sokkelipinnassa. Kasvillisuutta on poistettu maanrajassa olevien kellarikerroksen ikkunoiden edestä.

7 TUTKIMUSSELOSTUS 7 (37) Koulukadun puolella seinän viereen on tehty noin 500 mm leveä, asfaltoitu syvennys estämään katualueen valumavesien kulkeutumisen seinän vierelle. Lisäksi syvennyksessä on kaivoja katto- ja sadevesien pois johtamiseen. Sisäpiha on asfaltoitu ja kallistettu hyvin rakennuksesta poispäin. Käyttäjiltä saatujen tietojen mukaan Opistokadun puoleisessa päädyssä olevan sadevesikaivon ollessa tukkeessa vesi valuu rakennuksen kellarikerrokseen. Tällä alueella asfaltti viettää loivasti rakennuksesta poispäin mutta katualueen suunnasta paljon kuitenkin jyrkemmin ja pidemmän matkan. Sisäpihan puoleisen sisäänkäynnin kohdalla on ensimmäisen kerroksen tasoon korotettu terassi, jonka alla on käytöstä poistettuja kellarin varastotiloja. Terassi viettää loivasti rakennuksesta poispäin ja kellarikerroksen ikkunat ovat paikoin kiinni terassitasossa. Terassin ja ulkoseinän liittymissä on tiiveyspuutteita ja kellarin varaston katon betonipinnoissa on runsaasti valumajälkiä. Kuva 1. Koulukadun puolella ulkoseinän vierelle on tehty syvennys sade- ja sulamisvesien hallitsemiseksi. Syvennyksen ja katualueen välissä, korkeammalla oleva maanpinta estää kadun valumavesien kulkeutumisen seinän vierelle. Kuva 2. Keskuskadun puoleisessa päädyssä kasvillisuus ulottuu sokkelin graniittipintaan asti.

8 TUTKIMUSSELOSTUS 8 (37) Kuva 3. Pihan puoleisen sisäänkäynnin kohdalla on korotettu terassirakenne, jonka alapuolella on kellarin varastotiloja. Terassi viettää loivasti rakennuksesta poispäin. Kuva 4. Terassi liittyy julkisivun sokkelipintaan missä on ikkunoita. Ikkunoiden alareuna on samassa tasossa terassin pinnan kanssa. Kuva 5. Terassin vedeneristeenä toimiva bitumikermi on nostettu ylös ikkunan karmia vasten. Bitumikermi on irronnut alustastaan ja vesi pääsee valumaan liitoksesta ulkoseinärakenteeseen. Kuva 6. Terassin liittymiä on tiivistetty elastisella massalla ylösnostojen kohdalla. Elastinen massa on irronnut ja halkeillut. Kuva 7. Terassin nurkassa on syöksytorvi mikä purkaa katon sade- ja sulamisvedet terassikannelle. Vedet valuvat terassin Kuva 8. Terassin ritiläkaivon vedet purkautuvat seinärakenteiden väliin ja sieltä piha-alueelle.

9 TUTKIMUSSELOSTUS 9 (37) ritiläkaivoon. Kuva 9. Rakennuksen luoteen puolella olevan syöksytorvi on johdettu betoniseen loiskekouruun. Valokuvasta nähdään, että valumisvedet lammikoituvat loiskekourun viereen. Kuva 10. Luoteen puoleisella piha-alueella asfalttipinta on tehty sokkeliin asti. Pinta viettää rakennuksesta poispäin. Katolta tuleva syöksytorvi purkaa sade ja sulamisvedet seinustalle. Kuva 11. Maanpinta kallistaa jyrkästi Opistokadulta rakennukseen päin. 5.2 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Päärakennuksen piha-alueet kallistavat pääosin rakennuksesta poispäin ja sadevedet pääsevät kulkeutumaan hallitusti pois rakennuksen seinustoilta. Syöksytorvia ei ole suoraan liitetty sadevesijärjestelmää vaan sadevedet valuvat paikoitellen rakennuksen viereen, mikä lisää paikallisesti rakennuspohjan ja perustusrakenteiden kosteusrasitusta. Rakennuksen syöksytorvilta tulevat vedet on johdettava hallitusti rakennuksen viereltä pois. Syöksytorvien kautta purkautuvat sadevedet on suositeltavaa viemäröidä suoraan sadevesiviemäriverkostoon tai vaihtoehtoisesti syöksytorvien alle asennettaviin uusiin ritiläkansikaivoihin tai loiskekouruihin. Kasvillisuus suositellaan poistettavaksi alueilta, joissa se on kiinni sokkelissa. Sokkeleiden viereen asennetaan kiveys siten, että seinän viereen ei muodostu kivillä täytettyä

10 TUTKIMUSSELOSTUS 10 (37) 6 Alapohjat 6.1 Rakenne 6.2 Havainnot kuoppaa, vaan sadevedet johdetaan kiveykseltä kallistusten avulla pois seinänvierustoilta. Terassirakenteen vedeneristeen epätiiviiden liittymien kautta sade- ja sulamisvedet kastelevat ulkoseinärakennetta ja kellarin betonirakenteita. Suosittelemme terassin vedeneristeen ja liittymien korjaamista. Korjauksen yhteydessä ikkunoiden liittymiin ja niiden korkeustasoon on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kotkan keskuskoulun kellarikerroksen alapohjarakenne on maanvarainen betonilaatta. Ensimmäisen kerroksen ruokalan ja keittiön kohdalla alapohja on ryömintätilainen kaksois- tai alalaattapalkisto. Kellarikerroksen vuonna 2011 uusittu alapohjarakenne on lähtötietojen ja havaintojen mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: - lattiapäällysteenä kumi- tai muovimatto - teräsbetonilaatta 80 mm - lämmöneriste 170 mm (finnfoam) - kevytsora - hiekkatäyttö. Kellarikerroksen puurakenteinen alapohjarakenne on lähtötietojen mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: - lattiapäällysteenä muovimatto - vaneri - eriste, kutterilastu / mineraalivilla + sahatavara koolaus - betonirakenne noin 80 mm - maapohja. Kellarikerroksen luokkahuonetilojen ja sosiaalitilojen lattian pintamateriaalina on käytetty muovi- ja kumimattoa sekä kvartsivinyylilaattaa. Lattiapinnat ovat hyväkuntoiset. Uusitun osan lattiapinnoilta havaittiin paikallisia, kohonneita pintakosteuslukemia. Tarkempien kosteusmittauksien yhteydessä maton alta aistittiin mikrobiperäinen tuoksu ja mattojen kiinnittämiseen käytetty liima oli joustavaa. Vanhan maanvaraisen lattian kohdalla havaittiin normaaleja pintakosteuden lukemia. Kvartsivinyylilaatat ovat hyvässä kunnossa mutta paikoin irti alustastaan. Lattiapinnan alapuolella on putkikanaali, mistä on tarkastusluukkuja huonetiloihin. Putkikanaali on betonirakenteinen ja sen pohjalla oli rakennusjätettä sekä kerääntynyttä likaa. Kanaalissa oli mikrobiperäinen haju. Tarkastusluukkujen liittymistä havaittiin voimakas ilmavirtaus sisätiloihin päin.

11 TUTKIMUSSELOSTUS 11 (37) Rakennuksen lounaispäädyn luokkatilojen vuonna 2009 vesivahingon jälkeen uusittujen lattioiden ja seinien väliset liittymät on tiivistetty elastisella massalla. Lisäksi jalkalistana käytetty kuminen jalkalista oli hyvin kiinni alustoissaan. Kellarin varastotilat on poistettu käytöstä, lukuun ottamatta lämmönjakohuonetta ja putkitunnelia missä on rakennuksen LVI-tekniikkaa. Tilojen lattiat ovat pääosin maali- tai betonipinnalla. Maalipinnat ovat kuluneet ja hilseilevät. Myös betonipinnoilla oli kosteuden jättämiä jälkiä. Varastotilan lattiaan ei tehty rakenneavausta mutta käynnissä olleiden purkutöiden yhteydessä havaittiin, että varaston betonilaatan alla on hiekkamaa. Paikoitellen kalliopinta on lattian tasossa. Keittiön ja ruokalan alapohjan kohdalla on kaksi erillistä ryömintätilaa. Ryömintätilojen välissä kulkee kaksikerroksinen tekniikka- ja putkitunneli, mistä on aukkoja ryömintätilaan. Keskuskadun puoleisen ryömintätilan maanpinta on kaivettu syvemmälle rakennuksen ulko- ja väliseinien ympäriltä. Keskialueella maanpinta on noin 500 mm ja reuna-alueilla 2000 mm alapohjan alapinnan alapuolella. Pihan puoleiseen ryömintätilaan ei päästy kulkemaan mutta sen kuntoa tarkasteltiin aukoista. Tilan maanpinta on noin 500 mm alapohjan alapinnan alapuolella. Molempien ryömintätilojen maaaines on hienoa hiekkaa, lisäksi tiloissa oli isoja kivilohkareita. Maanpinnan päällä oli rakennusjätettä. Ryömintätilaan on asennettu keittiön viemärit ja vesijohdot. Vaurioituneesta putkieristeestä oli valunut valkoista, hienojakoista jauhetta maapinnalle. Jauhe on asbestipitoista. Ryömintätilat ja putkitunneli ovat yhteydessä kellarin varastotiloihin. Tilojen olosuhdemittaukset on esitetty kappaleessa Rakennuksen molemmissa päädyissä on alakellarit, joiden lattiat ovat maalatut betonilattiat. Pintakosteuskartoituksessa lattiapinnat havaittiin pääosin kosteiksi. Maalipinnat olivat tyydyttävässä kunnossa. Osaan kellaritiloihin on tehty puulattiarakenne betonilaatan päälle. Kuva 12. Kellarin käytävän lattian pintamateriaalit ovat pääosin hyvässä kunnossa. Kuva 13. Putkikanaalissa on rakennusjätettä ja likaa. Kanaalin epätiiviistä tarkastusluukuista on ilmavirtaus sisätilaan päin.

12 TUTKIMUSSELOSTUS 12 (37) Kuva 14. Kellarin varastotilat on tyhjennetty ja poistettu käytöstä. Kuva 15. Keittiön ja ruokalan alla on putkitunneli. Tunnelista on kulku molemmilla puolilla oleviin ryömintätiloihin. Putkitunnelissa on pinnoittamattomia mineraalivillapintaisia putkieristeitä. Kuva 16. Keskuskadun puoleisen ryömintätilan maanpintaa on seinälinjoilla kaivettu syvemmälle. Kuva 17. Ryömintätilan putkieristeistä osa on alkuperäisiä. Rikkoontuneesta eristekerroksesta on valunut valkoista, asbestipitoista jauhetta maapinnalle.

13 TUTKIMUSSELOSTUS 13 (37) Kuva 18. Ryömintätilasta on läpivientejä yläpuoliseen keittiö- ja ruokalatilaan. Osa läpivienneistä on tiivistämättä. Kuva 19. Ryömintätilan maanpinnalla on rakennusjätettä Kuva 20. Lautavaraston 002 lattiassa olevasta luukusta on voimakas ilmavirtaus huonetilaan päin. Putkitunnelissa on rei itetty viemäriputki, mistä valuu vettä alustilaan. Alapohjan ja ulkoseinien ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekoemenetelmällä huoneissa 017 ja 013. Merkkiainekaasu laskettiin maanvaraisen betonilaatan alla olevaan maatäyttöön, jonka jälkeen merkkiaineanalysaattorilla tutkittiin mahdollisia ilmavuotopaikkoja lattian ja seinien liittymien ja kynnyksien kohdilta. Liittymistä ei havaittu ilmavuotoja huonetilaan päin.

14 TUTKIMUSSELOSTUS 14 (37) Kuva 21. Lattian ja ulkoseinän sekä väliseinän välisten liittymien ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeen avulla. Liittymistä ei havaittu ilmavuotoa. 6.3 Kosteusmittaukset Maanvastaisten alapohjien lattianpäällysteen alta, mattoliimasta mitattiin kosteuspitoisuutta viiltomittausmenetelmällä. Kosteusmittaukset tehtiin kohtiin, joissa havaittiin korkeampia pintakosteudenilmaisimen lukemia, sekä vertailun vuoksi kohtiin joissa havaittiin normaaleja pintakosteuden lukemia. Viiltomittausten tulokset on esitetty taulukossa 1 ja mittauspaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuviin. Taulukko 1. Alapohjarakenteiden viiltomittausten tulokset. Mittaukset tehtiin Taulukossa on esitetty myös lämpötilan (t) ja suhteellisen kosteuden (RH) mittaustulosten perusteella lasketut ilman kosteussisällöt (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä. Mittapiste Materiaali mittapää (nro) t (ºC) RH (%) abs (g/m³) VK1, 017 sisäilma H17 20,2 47,4 8,1 kirjasto kumimatto H18 20,2 82,0 14,4 VK2, 017 sisäilma H17 20,2 47,4 8,1 kirjasto kumimatto H20 19,7 64,1 10,9 VK3, 017 sisäilma H17 20,2 47,4 8,1 kirjasto kumimatto H19 19,5 75,9 12,6 VK4, OT2 sisäilma H23 19,2 49,3 8,2 opetustila muovimatto H0 18,4 84,6 13,3 VK5, OT2 sisäilma H23 19,2 49,3 8,2 opetustila muovimatto H21 18,9 95,0 15,4 VK6, 005 sisäilma H18 19,8 48,1 8,2 oppilaskunnantila muovimatto H19 16,5 94,1 15,8 VK7, 011 sisäilma H0 20,2 46,5 8,1 opetustila kumimatto H17 20,3 83,2 14,6 VK8, 004 sisäilma H23 20,6 44,7 8,0 opetustila muovimatto H21 20,6 88,9 15,9 VK9, 104 sisäilma H20 21,1 32,2 5,9 ruokasali muovimatto H21 21,5 41,7 7,8

15 TUTKIMUSSELOSTUS 15 (37) 6.4 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Alapohjan muovimattojen alapuolinen betonilaatta on muovimaton kiinnitysliimojen kannalta paikoin liian kostea. Useimpien mattoliimojen alustan päällystettävyyden kriittisenä suhteellisen kosteuden arvona pidetään noin 85 % RH, mikä tarkoittaa, että suhteellinen kosteus lattianpäällysteen alla liimatilassa ei saa nousta yli tämän arvon. Maanvastaisten alapohjarakenteiden lattianpäällysteiden alta mitattiin jopa 95 % RH kosteuspitoisuuksia ja viilloista aistittiin poikkeavan pistävää mattoliiman hajua, mikä viittaa mattoliiman vaurioitumiseen. Kosteusvaurioituneesta muovi- tai kumimatosta ja mattoliimasta haihtuu haitallisia emissioita huoneilmaan, mitkä saattavat aiheuttaa ärsytysoireita tilojen käyttäjille. Suosittelemme kosteiden lattiapintojen pintamateriaalin uusimista vesihöyryä läpäiseviin materiaaleihin, kuten keraamiseen laattaan. Tehdyn merkkiainekokeen perusteella vuonna 2011 uusitun alapohjan ja seinän väliset liittymät ovat tiiviit. Vanhentuessaan elastinen massa kutistuu ja kovettuu. Saumamassan tiiveys on suositeltavaa varmistaa muutaman vuoden välein. Putkikanaalin epätiiviiden tarkastusluukkujen kautta tulevan ilmavirtauksen mukana epäpuhtaudet voivat kulkeutua sisäilmaan. Luukut suositellaan tiivistettäväksi tai uusittavaksi kaasutiiviillä luukuilla. Rakentamisajankohta huomioiden alkuperäisten maanvastaisten betonilattioiden alla ei ole lämmöneristettä, jolloin maaperän kosteus pääsee nousemaan laattaan ja tiivistymään pintamateriaalin tai yläpuoleisen eristekerroksen alle. Suosittelemme purkamaan betonilaatan päälle tehdyt eriste- ja levyrakenteet. Maaperässä olevat epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan ilmavirtausten mukana ryömintätilan epätiiviistä liittymistä ja läpivieneistä sisätiloihin. Suosittelemme alipaineistamaan ryömintätilat rakennuksen muista tiloista ja tiivistettävä huolellisesti elastisella massalla ja vedeneristemassalla erillisen suunnitelman mukaan. 7 Ulkoseinät, väliseinät sekä julkisivut 7.1 Rakenteet Rakennuksen ulkoseinä on rakentamisajankohdalle tyypillinen massiivitiiliseinä. Julkisivut ovat rapattuja ja sisäpinnat tasoitettuja ja maalattuja. Ulkoseinään tehtiin rakenneavauksia poraamalla patterisyvennyksiin ja päätyseiniin, että saatiin selvitettyä mahdollisen eristeen käyttö seinärakenteessa. Ulkoseinärakenne yleensä on havaintojen mukaan sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: - maalipinta - tasoite 5 10 mm - massiivitiiliseinä 600 mm - julkisivurappaus Kellarikerroksen ulkoseinien alaosan rakenne on havaintojen mukaan sisältä ulospäin lueteltuna seuraava:

16 TUTKIMUSSELOSTUS 16 (37) 7.2 Havainnot - maalipinta - tasoite 5 10 mm - massiivitiiliseinä 400 mm - bitumisively - graniittisokkeli Patterisyvennyksien kohdalla ulkoseinärakenne yleisesti on havaintojen mukaan sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: - maalipinta - tasoite 5 10 mm - tiilimuuraus noin 80 mm - ilmarako noin 10 mm - tiilimuuraus - julkisivurappaus Rehtorin huoneen päätyseinän rakenne on havaintojen mukaan sisältä ulospäin lueteltuna seuraava: - maalipinta - kipsilevy 13 mm - ilmasulkupaperi - puukoolaus 100 mm ja mineraalivilla 100 mm - maalipinta - tasoite 5 10 mm - massiivitiiliseinä - julkisivurappaus Rakennuksen kantavat väliseinät ja luokkahuoneiden väliseinät ovat tiilirakenteisia. Aiempien peruskorjausten tilamuutoksiin liittyvät väliseinät ovat pääosin levyrakenteisia. Ulkoseinien sisäpinnat ovat tyydyttävässä kunnossa. Kellarikerroksen massiivitiiliulkoseinien alaosista mitattiin korkeita kosteuslukemia. Seinien tasoitekerroksessa ja maalipinnassa oli havaittavissa kosteuden aiheuttamaa kupruilua ja maalipinta ja tasoitekerros olivat paikoin irti alustastaan. Myös ylempien kerroksien seinätasoitteissa oli kopoalueita. Kellaritiloissa kosteisiin ulkoseinärakenteisiin tehdyistä porauksista tuli voimakas, mikrobiperäinen tuoksu. Ikkunoiden kohdalla oleviin patterisyvennyksiin tehdyissä porauksissa havaittiin ilmarako muurauksen välissä, mutta seinässä ei ole eristettä. Ulkoseinärakenteiden patteriputkien seinäläpivientejä ei ole tiivistetty ja niistä oli ilmavirtaus huonetilaan päin. Huoneessa 320 patterisyvennykset on muurattu umpeen, samaan linjaan ulkoseinän sisäpinnan kanssa. Huoneessa 505 havaittiin seinän sisään rakennettu kuilu vanhoja patteriputkia varten. Kuilu oli likainen ja merkkisavulla havaittiin voimakas ilmavirtaus huoneesta kuiluun päin.

17 TUTKIMUSSELOSTUS 17 (37) Kolmannessa kerroksessa olevan rehtorin huoneen 321 päätyulkoseinään on lisätty puukoolaus ja lämmöneristys. Levyyn tehdystä rakenneavauksesta oli voimakas ilmavirtaus eristetilasta huonetilaan päin. Kolmannen kerroksen opinto-ohjaajan huoneen 316 nurkassa havaittiin maalipinnan kupruilua. Samalla kohdalla on julkisivuun upotettu syöksytorvi, jonka ympärillä olevassa julkisivupinnassa on kosteusvaurioita. Osassa huoneita, seinäpintojen yläosissa oli tummentumia mutta alueella ei havaittu kosteutta, halkeamia tai kopoalueita. Väliseinät havaittiin hyväkuntoisiksi eikä niissä havaittu suuria halkeamia eikä kohonneita kosteuslukemia. Ikkunat ovat alkuperäisiä ja kunnostettuja kaksilasisia puuikkunoita. Ikkunoiden sijainti ulkoseinään nähden vaihtelee kerroksittain. Ikkunapenkeissä ja pielissä havaittiin hilseilevää ja lohkeilevaa maalipintaa. Sisäpuolen ikkunapuitteet ovat tyydyttävässä kunnossa, joskin paikoin maalipinta irtoilee. Muutamien säärasitukselle erityisen alttiina olevien ikkunoiden puuosissa havaittiin lahoa. Ulkopuitteen kunto vaihtelee tyydyttävästä huonoon, riippuen julkisivun ilman suunnasta. Julkisivut on rapattuja. Katutasolta arvioituna rappaus on pääosin hyvässä kunnossa, yksittäisiä vaurioita lukuun ottamatta. Vaurioituneet alueet sijoittuvat pääosin julkisivuun upotetun syöksytorven läheisyyteen. Kuva 22. Kellarikerroksen ulkoseinien pintamateriaaleissa on kosteuden aiheuttamaa kupruilua. Kuva 23. Patteriputkien läpiviennit on tiivistämättä ja niistä on voimakas ilmavirtaus sisäänpäin.

18 TUTKIMUSSELOSTUS 18 (37) Kuva 24. Ulkoseinärakenteessa on kuilu vanhoille, käytöstä poistetuille patteriputkille. Kuiluun oli voimakas ilmavirtaus. Kuva 25. Ikkunoiden sijainti vaihtelee kerroksittain. Ikkunan ollessa lähellä ulkoseinän ulkopintaa ikkunapielien maalipinta hilseilee. Kuva 26. Ikkunoiden ulkopuitteet ovat huonossa kunnossa. Kuva 27. Ikkunapellin liitos julkisivurappaukseen on paikoin vaurioitunut ja epätiivis. Kuva 28. Ikkunapellin liitos graniittisokkeliin on epätiivis. Kuva 29. Julkisivun rappauspinnat ovat pääosin hyvässä kunnossa

19 TUTKIMUSSELOSTUS 19 (37) 7.3 Kosteusmittaukset Ulkoseinien kosteuspitoisuutta mitattiin porareikämenetelmällä. Kosteusmittaukset tehtiin kohtiin, joissa havaittiin korkeampia pintakosteudenilmaisimen lukemia, sekä vertailun vuoksi kohtaan jossa havaittiin normaaleja pintakosteuden lukemia. Porareikämittausten tulokset on esitetty taulukossa 2 ja mittauspaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuviin. Kaikki kellarikerroksen seinästä mitatut kosteudet ovat korkeita. Vertailuarvona käytettiin kolmannen kerroksen huoneen 301ulkoseinän kosteusmittaustulosta. Taulukko 2. Ulkoseinärakenteen porareikämittaustulokset. Mittaukset tehtiin Taulukossa on esitetty myös lämpötilan (t) ja suhteellisen kosteuden (RH) mittaustulosten perusteella lasketut ilman kosteussisällöt (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta kosteusmittauspisteen vierestä. Mittapiste Materiaali mittapää (nro) t (ºC) RH (%) abs (g/m³) MP1 sisäilma H17 20,2 53,6 9,3 Kirjasto mm n. 15 cm lattiapinnasta 100 mm 32 15,7 98,5 12,9 200 mm 30 14,7 96,3 12,2 MP2 sisäilma H17 20,2 53,6 9,3 Kirjasto mm ,1 95,8 14,0 n. 100 cm lattiapinnasta 100 mm 4 16,7 98,8 14,4 200 mm 46 15, ,2 MP3 sisäilma H17 20,2 53,6 9,3 Kirjasto mm 33 19,0 96,5 16,7 n. 150 cm lattiapinnasta 100 mm 1 18,0 98,2 16,0 200 mm ,5 98,7 15,2 MP4 200 mm 30 15,6 42,5 6,0 luokkahuone Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Kosteusmittaustuloksista havaitaan, että kellaritiloissa massiivinen seinärakenne on hyvin kostea sekä lähellä pintaa että syvällä rakenteessa. Kosteusrasituksen ja seinien pinnoitevauriot johtuvat maaperästä nousevasta kosteudesta ja kosteuden mukana nousevista suoloista. Kellaritiloissa ulkoseinärakenteisiin kohdistuva kosteusrasitus on vaurioittanut pintamateriaaleja sekä tiilimuurausta. Jatkuvasti märkänä ja lämpimänä pysyvässä tiiliseinässä on hyvät olosuhteet mikrobikasvulle. Seinärakenteen kosteuden vähentämiseksi suosittelemme toteuttamaan seinän alaosaan kapillaarikatkon injektoimalla sekä pintamateriaalien poistamista noin 1500 mm korkeudelle. Uudeksi pintamateriaaliksi suosittelemme suolankeräysrappausta ja hyvän vesihöyrynläpäisevyyden omaavaa silikaattimaalia. Ennen uusien pintamateriaalien asentamista varmistetaan, että seinärakenne täyttää pintamateriaaleille asetetut kosteusraja-arvot.

20 TUTKIMUSSELOSTUS 20 (37) 8 Välipohjat 8.1 Rakenteet Rehtorin huoneen sisäpuoliseen lämmöneristyksen ja tiilimuurauksen rajapintaan tiivistyy kosteutta, joka saattaa aiheuttaa mikrobivaurioita. Suosittelemme sisäpuoleisen lämmöneristekerroksen poistamista. Ulkoseinien tehokas sisäpuolinen lisälämmöneristäminen ei ole kyseessä olevan kohteen kaltaisten massiivitiliseinien tapauksessa kuitenkaan suositeltavaa, koska se heikentää oleellisesti rakenteen kuivumiskykyä ja samalla myös nopeuttaa julkisivupintojen rapautumista. Mikäli ulkoseinien lämmöneristystä halutaan parantaa, on suositeltava käyttää kiviaineista kalsiumsilikaattilevyä. Ennen eristyslevyn asennusta seinäpinnoilta on suositeltavaa poistaa vanhat maalipinnoitteet ja kaikki kosteutta kestämättömät tasoitekerrokset. Ulkoseinien sisäpintojen yläosissa havaitut säännölliset tummentumat ovat todennäköisesti huoneessa käytettyjen verhojen ja niiden taitosten läpi tapahtuvien ilmavirtausten aiheuttamia. Yleisesti ikkunoiden sisä- ja ulkopuitteiden sekä karmien maalaukset ovat tyydyttävässä kunnossa. Suosittelemme ikkunoiden kunnostamista ja tarvittaessa huonokuntoisten ikkunoiden uusimista. Uusimisen yhteydessä suosittelemme ikkunakarmien ja ulkoseinien välisten liittymien tiivistämistä. Julkisivun rappaus on vaurioitunut alueilla missä ulkopuolinen kosteusrasitus on voimakkainta. Suositellemme korjaamaan julkisivussa olevat vauriot sen jälkeen kun kosteusrasitus on poistettu. Väliseinärakenteisiin ei kohdistu korjaustoimenpiteitä. Luokkahuoneiden lattiarakenne on levyrakenteella ja mahdollisilla tasoitekerroksilla päällystetty alalaattapalkisto. Käytävien kohdalla välipohja on kaksoislaattarakenne, missä ylälaatta on pinnoitettu mosaiikkibetonilla. Välipohjarakenne luokkatiloissa on yleisesti ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: - muovimatto - lastulevy 22 mm - ponttilaudoitus 36 mm (mahdollisesti tervattu) - koolaus 50 mm - purutäyte ja alalaatta palkisto. Alalaatan paksuutta ei tarkastettu

21 TUTKIMUSSELOSTUS 21 (37) 8.2 Havainnot Välipohjarakenne on uusittu luokkahuoneessa OT3 ja se on havaintojen mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: - kumimatto - tasoite 2 3 mm - 2 kpl kovalevy 9 mm - ponttilaudoitus 25 mm - koolaus 50 mm - purutäyte ja alalaatta palkisto. Alalaatan paksuutta ei tarkastettu Luokkahuoneiden 408 ja 505 välipohjarakenne on havaintojen mukaan ylhäältä alaspäin lueteltuna seuraava: - muovimatto - tasoite 2 3 mm - vaalean harmaa tasoite (sisältää asbestia) - tummempi tasoitekerros 1 mm - valkoinen tasoite (sisältää asbestia) - ponttilaudoitus 36 mm (mahdollisesti tervattu) - koolaus 50 mm - purutäyte ja alalaatta palkisto. Alalaatan paksuutta ei tarkastettu. Lattioiden pintamateriaalit ovat hyvässä kunnossa. Käytävien mosaiikkibetonilattiat ovat hyväkuntoiset. Muovimatot on uusittu edellisen peruskorjauksen yhteydessä ja niissä on vain yksittäisiä kulumia tai vauriopaikkoja. Pukuhuoneen 215 ja pesuhuoneen 214 välisen oven liittymän muovimatto on epätiivis. Pesuvedet ovat päässeet valumaan epätiiviistä liittymästä välipohjaan. Liitoksen läheisyyteen tehdyssä rakenneavauksessa havaittiin, että välipohjan puurakenteet olivat kuivia mutta pahoin lahovaurioituneita. Pintakosteuskartoituksessa välipohjat havaittiin kuiviksi. Välipohjaan tehdyistä rakenneavauksista tarkasteltiin eristeiden kuntoa. Rakenneavauksista ei havaittu normaalista poikkeavaa hajua. Huoneeseen 405 tehdystä rakenneavauksesta havaittiin, että välipohjapalkkien muottilaudat oli poistettu, mutta ulkoseinälinjalla kulkevan reunapalkin muottilaudat oli jätetty rakenteeseen. Välipohjan purueristeet on uusittu vanhojen vuotopaikkojen ympäriltä selluvillalla. Uuden eristeen alla on ohut kerros vanhoja puru- ja kutterilastueristeitä. Merkkisavulla havaittiin, että välipohjan ja ulkoseinän liittymistä kulkeutui jalkalistan takaa paikoitellen ilmavirtaus huonetilaan päin. Välipohjan levyrakenteen läpi tehdyistä porarei istä mitattiin eristetilan ilman suhteellista kosteutta. Tarkemmat kosteusmittaustulokset on esitetty alla olevassa kappaleessa 8.3. Osassa huoneita vanhan ponttilaudan päälle on tehty kaksi erillistä tasoitekerrosta. Molemmat tasoitekerrokset sisältävät asbestia. Asbestipitoista tasoitetta on ainakin huoneissa 405 ja 505. Materiaalinäytteen analyysitulos on esitetty liitteessä 3.

22 TUTKIMUSSELOSTUS 22 (37) Kellarin lämmönjakohuoneesta on useita läpivientejä ensimmäisen kerroksen tekniikkakuiluun. Läpiviennit on tiivistämättä ja niistä havaittiin voimakas ilmavirtaus kellarikerroksesta ensimmäiseen kerrokseen päin. Tekniikkakuilu jatkuu yhtenäisenä kaikkien kerrosten osalla ja lähes kaikki läpiviennit olivat tiivistämättä. Myös ylemmissä kerroksissa havaittiin voimakas ilmavirtaus läpivientien kautta huonetilaan päin, joka kuljetti mukanaan tunkkaista tai lievästi maakellarinhajuista ilmaa. Kellarikerroksen ja viidennen kerroksen alakattotilaan tehtiin yksittäisiä tarkastuksia irrottamalla alakattolevy. Vanhan välipohjaholvin pinnassa havaittiin maali- ja tasoitepinnoitteen halkeilua. Kuva 30. Käytävien mosaiikkibetonipinnat ovat hyvässä kunnossa. Kuva 31. Huoneen 404 ulkoseinälinjalla olevan välipohjan reunapalkin muottilaudat on jätetty rakenteeseen. Kuva 32. Pukuhuoneen 215 lattian muovimaton liitos on epätiivis. Liittymästä on valunut vettä välipohjan eristetilaan. Kuva 33. Vuotokohdalla välipohja puurakenteet ovat lahonneet ja eristeet vaurioituneet pukuhuoneessa 215.

23 TUTKIMUSSELOSTUS 23 (37) Kuva ja kellarikerroksen välipohjan läpiviennit ovat paikoin tiivistämättä. Liittymistä havaittiin voimakas ilmavirtaus 1. kerrokseen päin. Kuva 35. Korkean osan kellarissa on tiivistämätön läpivienti putkitunneliin. Tilassa on aistittavissa voimakas mikrobiperäinen haju. Kuva 36. Luokkahuoneen 008 alaslasketun katon välitilassa havaittiin pinnoitevaurioita vanhan välipohjalaatan alapinnassa. 8.3 Kosteusmittaukset Välipohjien täyttökerroksen kosteuspitoisuutta mitattiin lyhytkestoisilla kosteusmittauksilla käyttäen HMP42- mittapäätä. Mittaus tehtiin poraamalla pieni reikä lattiarakenteen läpi ja mittapää tiivistettiin porareikään. Mittapään annettiin tasaantua noin minuutin ajan ennen lukeman ottamista. Mittauspaikat valittiin satunnaisesti, kuitenkin niin, että ne sijoittuvat erityyppisten rakenteiden läheisyyteen. Lyhytkestoisten kosteusmittausten tulokset on esitetty taulukossa 4 ja mittauspaikat on merkitty liitteen 1 pohjakuviin. Kaikki mitatut kosteuspitoisuudet olivat kyseiselle välipohjarakenteelle normaaleja.

24 TUTKIMUSSELOSTUS 24 (37) Taulukko 3. Välipohjarakenteiden hetkellisten kosteusmittausten tulokset. Mittaukset tehtiin Taulukossa on esitetty myös lämpötilan (t) ja suhteellisen kosteuden (RH) mittaustulosten perusteella lasketut ilman kosteussisällöt (abs). Sisäilman olosuhteet on mitattu lattian rajasta. 8.4 Mikrobinäytteet Mittapiste Materiaali mittapää (nro) t (ºC) RH (%) abs (g/m³) MP1 sisäilma H34 22,0 36,1 7,0 OT3, nurkkahuone H17 19,7 41,8 7,1 MP2 sisäilma H34 22,0 36,1 7,0 OT3, nurkkahuone H0 20,8 36,9 6,7 MP3 sisäilma H34 22,0 36,1 7,0 OT3, nurkkahuone H23 21,7 37,4 7,1 MP4 sisäilma H18 21,8 35,3 6,8 luokkahuone 201 H21 19,2 36,3 6,0 MP5 sisäilma H18 21,8 35,3 6,8 luokkahuone 201 H20 21,7 31,8 6,0 MP6 sisäilma H18 21,8 35,3 6,8 luokkahuone 201 H19 20,9 35,3 6,4 MP7 sisäilma H34 21,0 39,6 7,2 rehtori 321 H23 16,5 47,8 6,7 MP8 sisäilma H34 21,0 39,6 7,2 rehtori 321 H17 18,2 42,3 6,6 MP9 sisäilma H34 21,0 39,6 7,2 rehtori 321 H0 22,0 36,5 6,4 MP10 sisäilma H18 21,0 35,1 6,8 kielistudio 404 H21 19,0 37,7 6,2 MP11 sisäilma H18 21,0 35,1 6,8 kielistudio 404 H20 21,0 30,5 5,6 MP12 sisäilma H18 21,0 35,1 6,8 kielistudio 404 H19 21,1 33,0 6,1 Kotkan keskuskoulun päärakennuksesta otettiin yhteensä kahdeksan mikrobinäytettä ja ne lähettiin tutkittavaksi Mikrobioni Oy:n laboratorioon. Näytteet otettiin seitsemästä välipohjan lämmöneristeestä ja yhdestä välipohjan reunapalkin muottilaudasta. Näytteenottopaikat ja analyysitulokset on esitetty taulukossa 4 ja liitteissä 1 ja 2.

25 TUTKIMUSSELOSTUS 25 (37) Taulukko 4. Taulukossa on esitetty mikrobinäytteenottopaikat ja analyysivastaus. Näytenro. Näytteenottopaikka Materiaali mikrobinäyte materiaalista N4 Huone 128 puru- ja kutterieriste selvä mikrobikasvu materiaalissa välipohjan eriste N5 Huone 120 kutterieriste ja ei mikrobikasvua materiaalissa välipohjan eriste laasto N6 Huone 215 puru- ja kutterieriste selvä mikrobikasvu materiaalissa välipohjan eriste N7 Huone 201 puru- ja kutterieriste selvä mikrobikasvu materiaalissa välipohjan eriste N8 Huone 405 välipohjan eriste puru- ja kutterieriste epäily mikrobikasvu materiaalissa N9 Huone 405 muottilauta, selvä mikrobikasvu materiaalissa välipohjan muottilauta puurakenne N10 Huone 505 selluvilla ja kutterilastu ei mikrobikasvua materiaalissa välipohjan eriste N11 Huone 505 puru- ja epäily mikrobikasvusta materivälipohjan eriste kutterieriste aalissa 8.5 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Välipohjan tiivistämättömistä läpivienneistä kulkeutuu epäpuhtauksia erityisesti kellarin varasto- ja lämmönjakohuoneesta muihin huonetiloihin. Koko rakennuksen kerrosten läpi kulkeva tekniikkakuilu toimii ikään kuin hormina. Epätiiviiden läpivientien kautta kulkeutuu kellarin epäpuhtauksia rakennuksen joka kerrokseen. Suosittelemme läpivientien tiivistämistä välipohjan molemmilta puolilta esimerkiksi vedeneristemassalla. Läpivientien tiivistäminen on perusteltua myös palo-osastoinnin takia. Tiivistys on tehtävä erillisen suunnitelman mukaisesti. Lähes kaikissa välipohjasta otetuissa materiaalinäytteissä on mikrobikasvua. Mikrobilajisto koostuu kosteusvaurioindikaattoreista ja sädesienistä. Eristetilan vauriot ovat todennäköisesti syntyneet rakennusaikana sekä sen jälkeen tapahtuneista, paikallisista kosteusvaurioista. Osa kosteusvaurioituneista välipohjan orgaanisista eristeistä on korvattu puhallusvillaeristeellä mutta korjauslaajuus ei ole ollut riittävä vaan rakenteeseen on jäänyt vaurioitunutta eristettä. Välipohjan levyrakenteen ja ulkoseinän sekä väliseinien liitoskohta ei ole tiivis joten eristetilassa olevat epäpuhtaudet pääsevät kulkeutumaan ilmavirtausten mukana sisäilmaan huonontaen sisäilman laatua. Suosittelemme välipohjaeristeiden ja puurakenteiden uusimista ja betonipintojen huolellista puhdistamista mekaanisesti ja hiekkapuhallusta apuna käyttäen lahovaurioiden ja vanhojen kosteusvaurioiden kohdalta. Lahovaurioituneet puurakenteet saattavat vaikuttaa rakenteen kantavuuteen. Muiden välipohjarakenteiden osalta suosittelemme välipohjan liittymien järjestelmällistä tiivistämistä vedeneristemassajärjestelmällä. Kaikki korjaus- ja tiivistyssuunnitelmat on tehtävä erillisen suunnitelman mukaisesti.

26 TUTKIMUSSELOSTUS 26 (37) Osassa rakenneavauksia havaittiin tasoitekerroksia jotka sisältävät asbestia. Asbestipitoisesta tasoitteesta ei ole vaaraa rakennuksen sisäilmalle, mutta purku- ja korjaustöiden yhteydessä alueen osastoinnista ja henkilökohtaisista suojaimista on huolehdittava määräysten mukaisesti. Suosittelemme kohteeseen tehtäväksi haitta-ainetutkimuksen ennen korjaustöiden aloittamista. 9 Yläpohja- ja vesikattorakenteet 9.1 Rakenteet 9.2 Havainnot Rakennuksen vesikate on konesaumattu, pinnoitettu rivipeltikate. Pellin alla ei ole aluskatetta. Molemmissa siivissä on tuulettuva käyttöullakko missä on IVkonehuoneet. Yläpohja on betoninen kaksoislaattarakenne, jonka onkalotilat on täytetty puru- ja turve-eristeellä. Vesikaton kantavat puurakenteet on tuettu palopermannon päältä. Rakennuksen vesikatoilla ei käyty huonon sääolosuhteiden takia. Vesikatetta tarkasteltiin aistinvaraisesti ylempien kerrosten ikkunoiden kautta. Vesikate havaittiin hyväkuntoiseksi. Rakennuksen molemmissa siivissä on korkea käyttöullakko. Ullakkotilojen tuuletus on järjestetty räystäältä sekä harjalla kulkevan tuuletusaukon kautta. Molempien ullakkotilojen ilma on raikas ja hyvin tuulettuva. Katteen läpi on useita läpivientejä, joista osa on alkuperäisiä tuuletus- / savuhormeja ja osa uusia nykyaikaiseen ilmanvaihtojärjestelmään liittyviä läpivientejä. Ulkoseinälinjalle on porattu reikiä, joihin on asennettu sähköputki. Putki on johdettu ullakkotilassa oleviin ämpäreihin. Putkien ja ämpärin ympärillä on kosteuden jättämiä jälkiä ja osassa ämpäreitä on kalkkipitoisen veden jäänteitä. Vesikaton ruoteissa oli havaittavissa kuivia kosteusjälkiä. Muutaman läpiviennin ympärillä olevat rakenteet ja palopermanto olivat märkiä. Vuotojen kohdalla vesikatteessa havaittiin epätiiviitä liitoksia. Isojen läpivientien kohdalla ei ollut vastakallistusta.. Koulukadun suuntaisen ullakkotilan palopermanto on sortunut pihan puolelta ja puurakenteet ovat painuneet. Katolta valuvat sadevedet on alun perin johdettu jalkarännien kautta julkisivuun upotettuihin syöksytorviin. Osa syöksytorvista on korvattu uusilla sisätiloihin asennetuilla ja koteloiduilla syöksytorvilla. Ullakkotiloissa havaittiin useita korjattuja kosteusvauriokohtia syöksytorvien kohdilla. Lisäksi viidennen kerroksen luokkahuoneen katosta irrotetun levyn alla oli runsaasti vanhoja valumajälkiä. Koulukadun puoleisen vesikaton kunto tarkasteltiin korkeamman osan ikkunoista. Vesikatteen maali vaikuttaa hyväkuntoiselta. Useiden läpivientien kohdalla havaittiin

27 TUTKIMUSSELOSTUS 27 (37) sammaloitumista ja vedenseisomista. Lisäksi jalkarännissä oleva vesi seisoi lähes paikallaan. Vanhat hormit on poistettu käytöstä. Hormien päällä ei ollut piipunhattuja. Kuva 37. Julkisivuun porattuun reikään on asennettu sähköputki mikä on johdettu alapuolelle asennettuun ämpäriin. Kuva 38. Sähköputki- ja ämpäriviritelmän ympärillä on kosteuden jättämiä jälkiä. Kuva 39. IV-kanavien läpivienneissä havaittiin muutamia aktiivisia vuotokohtia. Kuva 40. Vuotavan läpiviennin liitos vesikatolla. Pelti liitoksessa on sammalkasvustoa ja lapepelti on irronnut alustastaan.

28 TUTKIMUSSELOSTUS 28 (37) Kuva 41. Koulukadun puoleisen ullakon palopermanto on haljennut. Kuva 42. Viidennen kerroksen luokkahuoneen 505 katossa on vanhoja vuotojälkiä. Kuva 43. Yleiskuva Koulukadun suuntaisesta vesikatosta. Harjalla olevien vanhojen hormien päältä puuttuu piippuhattu. Kuva 44. Harjalla olevien vanhojen hormien päältä puuttuu piippuhattu. 9.3 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Ullakkotiloista ja ikkunoista tehtyjen havaintojen mukaan konesaumatut peltikatteet ovat pääosin hyväkuntoisia. Käyttöullakot tuulettuvat riittävästi räystäiden tuuletusaukkojen kautta. Koulukadun puoleisella osalla muutaman läpiviennin ympärillä oli aktiivinen vesivuotopaikka. Epätiiviistä läpiviennistä sade- ja sulamisvedet pääsevät valumaan palopermannolle ja sitä kautta yläpohjan eristetilaan. Suosittelemme korjaamaan epätiiviit läpiviennit mahdollisimman pian. Yläpohjan vesikattovuotoalueilla olevat orgaaniset lämmöneristeet on suositeltavaa poistaa ullakkotilasta. Sisätilojen vesikattovuodoissa kastuneet ja vaurioituneet pintamateriaalit tulee poistaa riittävän laajalta alueelta ja uusia. Julkisivuun upotetut syöksytorvet jäätyvät helposti ja vaurioittavat jäätyessään ulkoseinärakenteita sekä syöksytorven liitoksia. Katon sadevedet valuvat epätiiviistä liittymistä ulkoseinälle ja sitä kautta välipohjarakenteeseen. Vesikaton valumavesien poiston varmistukseksi tehdyt sähköputkiviritelmät ovat epävarmat ja lisäävät yläpohjan vesivahinkoriskiä. Kattovesien poisto on suunniteltava siten, että vedenpoisto hoide-

29 TUTKIMUSSELOSTUS 29 (37) 10 Sisäilma 10.1 Havainnot taan ulkopuolisilla vesi- tai jalkaränneillä joiden kautta vedet johdetaan sadevesijärjestelmään liitettyihin syöksytorviin. Vesikaton avoimista hormeista sade- ja sulamisvedet pääsevät kulkeutumaan hormiin. Käytöstä poistettuihin hormeihin kertyvä kosteus ei pääse haihtumaan ilmavirtausten mukana vaan kertyy rakenteisiin. Suosittelemme piipun hattujen asentamista vanhojen hormien päälle tai niiden umpeen pellittämistä. Ullakkotilassa oleviin eristämättömiin viemärintuuletusputkiin kondensoituu kosteutta. Suosittelemme viemärintuuletusputkien eristämistä ullakkotiloissa. Keskuskoulun päärakennuksen sisäilma havaittiin pääosin raikkaaksi ja normaaliksi koulurakennuksen sisäilmaksi. Rakennus oli tyhjillään tutkimusten aikana. Hajupoikkeamia havaittiin yksittäisissä huoneissa. Kellarikerroksen varastotiloissa oli maakellarimainen haju. Lisäksi ensimmäisen kerroksen ruokailu- ja pienkotitilassa 128 havaittiin poikkeava, hieman navettamainen haju. Kellarissa käynnissä olleiden purkutöiden yhteydessä havaittiin, että kellarin varastotilaan asennettu erillinen poistoilmapuhallin ei ole riittävän tehokas vaan tila on edelleen ylipaineinen kellarin käyttötiloihin nähden Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Kohteessa on koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokonehuoneet sijaitsevat molempien siipien ullakkotiloissa. Tutkimus ei sisältänyt IV-järjestelmän tutkimuksia. Kohteessa on käynnissä erillinen ilmanvaihtojärjestelmän tutkimus Rakennuksen painesuhteet Rakennuksen painesuhteilla tarkoitetaan rakennuksen sisä- ja ulkoilman tai rakennuksen eri osien välisiä ilmanpaine-eroja. Ilma pyrkii virtaamaan painesuhteiden vuoksi korkeammasta paineesta alhaisempaan. Rakennukseen muodostuviin painesuhteisiin vaikuttavat ulko- ja sisäilman välisistä tiheyseroista syntyvä savupiippuvaikutus, tuuli sekä rakennukseen johdettavan tulo- ja poistoilman määrä eli ilmanvaihto. Käytännössä rakennuksessa vallitseva alipaineisuus mahdollistaa ilman virtaamisen rakenteiden läpi rakenteissa esiintyvien epätiiveyskohtien kautta. Sisäilmaan virtaavan ilman määrä vaihtelee rakenteiden epätiiveyskohtien määrän ja toisaalta myös alipaineen suuruuden mukaan. Mitä epätiiviimmät rakenteet ovat ja mitä suurempi alipaine vallitsee, sitä enemmän ilmaa virtaa rakenteiden läpi sisäilmaan. Rakenteiden läpi virtaavan ilman mukana sisäilmaan voi kulkeutua rakenteista ja toisaalta myös ulkoilmasta erilaisia epäpuhtauksia. Näitä epäpuhtauksia ovat mm. tavanomaisen pölyn lisäksi erilaiset rakenteissa olevat kemialliset epäpuhtaudet. Näillä epäpuhtauksilla on merkittävä vaikutus rakennuksessa koettuun sisäilman laatuun ja tästä

30 TUTKIMUSSELOSTUS 30 (37) syystä rakenteiden tiiveydellä ja mahdollisimman pienellä alipaineisuudella onkin merkittävä vaikutus sisäilman laatuun kaikissa rakennuksissa. Sisä- ja ulkoilman painesuhde-eroa mitattiin seurantamittauksella kahdeksassa eri mittauspisteessä välisenä aikana. Mittarit sijoitettiin luokkahuoneisiin 011, 115, 201, 205, 301, 317, 501 ja 505. Paine-eron seurantamittauksen tulokset on esitetty kuvaajissa Seurantamittauspisteiden paikat on esitetty liitteen 1 pohjapiirroksissa. Huoneiden 301, 205 ja 505 paine-erologgerit olivat irronneet, joten niiden tuloksia ei pysty vertailemaan muiden mittausten kanssa. Kuvaajissa sininen käyrä kuvaa huoneen ja ulkoilman välistä paine-eroa. Punaisella viivalla on merkitty nollataso, jolloin paine-eroa ei synny. Rakennuksen ollessa ylipaineinen ilma virtaa rakennuksen sisältä ulospäin ja kun rakennus on alipaineinen ilma virtaa ulkoa rakennuksen sisäänpäin. Paine-ero ei ole koskaan tasainen, vaan siihen vaikuttavat ilmanvaihto, tuulensuunta sekä ovien ja ikkunoiden avaaminen ja sulkeminen. Nämä näkyvät käyrän epätasaisuutena. Koneellisella tulo- ja poistoilmavaihdolla varustetun rakennuksen tulisi olla lievästi (0-5 Pa) alipaineinen tai tasapaineinen. Kuvaaja 1. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa21) luokkahuoneessa 011ajanjaksolla Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huone 011 on reilusti alipaineinen koko mittausjakson ajan vaihedelleen välillä.

31 TUTKIMUSSELOSTUS 31 (37) Kuvaaja 2. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa36) luokkahuoneessa 115 ajanjaksolla Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huoneen 115 paine-ero vaihtelee 0-15 Pa asti, jonka jälkeen painesuhde tasoittuu 0-5 Pa välille. Tarkastelujakson loppuosalla paine-ero muuttuu alipaineisemmaksi Pa välille. Kuvaaja 3. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa35) luokkahuoneessa 201 ajanjaksolla Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huone 201 on tarkastelujakson alkupuolella pääosin ylipaineinen lukuun ottamatta yksittäisiä alipainepiikkejä välisen ajan paine-ero on lievästi alipaineinen vaihdellen 0-5 Pa välillä, jonka jälkeen paineero muuttuu alipaineisemmaksi Pa välille.

32 TUTKIMUSSELOSTUS 32 (37) Kuvaaja 4. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa37) luokkahuoneessa 317 ajanjaksolla Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huoneen 317 paine-ero vaihtelee pääosin 0-5 Pa välillä, lukuun ottamatta yksittäisiä, hetkellisiä paine-eron muutoksia. Kuvaaja 5. Ulko- ja sisäilman välinen paine-ero (Pa10) luokkahuoneessa 501 ajanjaksolla Kuvaan on merkitty punaisella viivalla nollataso. Kuvaajasta näkee, että huoneen 501 paine-ero on tasapainossa, hyvin lähellä nollaa.

33 TUTKIMUSSELOSTUS 33 (37) 10.4 Olosuhdemittaus Sisäilmanlaatua havainnoitiin aistinvaraisesti tutkimusten aikana. Sisäilman olosuhdemittaus (lämpötila ja suhteellinen kosteuspitoisuus) tehtiin Olosuhdemittarit sijoitettiin huoneisiin 011, 201, 205 ja 505 sekä ryömintä- ja putkitunnelilaan ja ulkoilmaan. Mittareiden paikat on esitetty liitteessä 1. Kuvaajissa 6 ja 7 on esitetty olosuhdeseurannan tulokset. Kuvaaja 6. Sisäilman lämpötilan seurantamittauksen tulokset. Sisätilojen lämpötilat olivat seurantajakson ajan normaalit, pysytellen +20 asteen tuntumassa. Kaikkien luokkahuoneiden lämpötilavaihtelut noudattivat samaa suuntaa koko mittausjakson ajan. Putkitunnelin lämpötila on muutaman asteen alhaisempi kuin ryömintätilan lämpötila. Kuvaajasta nähdään, että ulkoilman lämpötila ei vaikuta ryömintätilan olosuhteisiin.

34 TUTKIMUSSELOSTUS 34 (37) Kuvaaja 7. Sisäilman suhteellisen kosteuden seurantamittauksen tulokset. Ilmankosteus oli mittausjaksolla ulkoilmaolosuhteisiin nähden tavanomaisella tasolla. Huoneen 501 RH+T-loggerin vaihtelu johtuvat loggerin toimimattomuudesta Pölyn koostumus Rakennuksen sisätiloista otettiin pyyhintänäytteet pölynkoostumuksen analysoimista varten. Näytteet analysoitiin Työterveyslaitoksen laboratoriossa ja tulokset on esitetty liitteessä 4. Kaikki pyyhintänäytteet sisältävät tavanomaista, pääasiassa paperi- ja tekstiilikuiduista sekä hilsehiukkasista koostuvaa huonepölyä. Alla olevassa taulukossa 4 on esitetty eri pyyhintänäytteiden pölynkoostumus. Taulukko 5. Pyyhintänäytteiden pölynkoostumus, näytteenottopaikat ja analyysivastaukset Näyte Näytteenottopaikka pölynkoostumus P1 Huone 319 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja lisäksi kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Vähäinen määrä vuori- ja lasivillakuituja P2 Huone 308 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja lisäksi kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. P3 Huone 201 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. P4 Huone 405 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja lisäksi kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. P5 Huone 505 karkeaa kiviainespölyä ja vähäisiä määriä kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Vähäinen määrä vuorivillakuituja

35 TUTKIMUSSELOSTUS 35 (37) P6 Huone 215 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Lisäksi lasivillakuituja P7 Huone 128 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja aerosolihiukkasia P8 Huone 017 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Lisäksi lasi- ja vuorivillakuituja P9 Huone 007 runsaasti karkeaa kiviainespölyä ja kalkkipitoista rakennusmateriaalipölyä. Lisäksi lasivillakuituja 10.6 Johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset Painesuhteet 11 Siivoustyöt Paine-erojen mittaustulosten perusteella havaitaan että huonetilojen paine-erot vaihtelivat runsaasti. Viidennen kerroksen luokkahuoneen paine-ero on tasapainossa mutta kellarin tilat ovat voimakkaasti alipaineiset ulkoilmaan nähden. Muut kerrokset ovat lievästi alipaineisia ulkoilmaan nähden. Kun rakennus on alipaineinen, epäpuhtaudet puolestaan kulkeutuvat rakenteista sisäilmaan. Haitallisten, rakenteiden läpi tapahtuvien ilmavirtausten hallitsemiseksi ilmanvaihto suositellaan säädettävän hieman alipaineiseksi, mutta mahdollisimman lähelle nollaa. Korkeassa rakennuksessa painesuhteet toimivat savupiippumaisesti riippuen ilmanvaihtojärjestelmästä. Kellarin osastoidun tilan alipaineistus ei toimi tai ei ole riittävän suuri kumoamaan rakennuksen muiden tilojen alipainetta. Lämpötila ja ilmankosteus Sisäilman olosuhdemittauksista havaitaan, että tilojen lämpötila pysyy pääsääntöisesti tasaisena C välillä. Ulkoilman olosuhteiden muutokset eivät lyhyellä aikavälillä vaikuta ryömintätilan olosuhteisiin. Mittauskohdissa sisäilman suhteellinen kosteuspitoisuus oli vuodenaikaan ja ulkona vallinneeseen säähän nähden tavanomainen. Pölynkoostumus Pölyn pyyhintänäytteissä havaittiin vuori- ja/tai lasivillaa. Pyyhintänäytteiden villakuidut saattavat olla lähtöisin reunoistaan pinnoittamattomista akustiikkalevyistä. Tiloissa olevat mineraalivillakuidut aiheuttavat ärsytysoireita ja huonontavat näin sisäilman laatua. Näytteistä ei havaittu homeitiöitä eikä asbestikuituja. Suosittelemme kaikkien IV-kanavistossa ja niiden pääte-elimissä olevien pinnoittamattomien mineraalivillaeristeiden uusimista. Pölynäytetuloksissa olevasta rakennuspölystä voidaan päätellä, että viimeksi tehdyn remontin jälkeinen siivous on ollut puutteellinen. Suosittelemme korjausten valmistumisen jälkeen kaikkien tilojen kattavaa suursiivousta ja kaikkien pintojen nihkeäpyyhintää homepölysiivouksen periaatteita noudattaen. Suursiivous tulee tehdä kaikkien korjauksen yhteydessä tehtävien korjaustoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen tavanomaisten loppusiivoustöiden lisäksi. Siivouksen

36 TUTKIMUSSELOSTUS 36 (37) yhteydessä poistetaan mm. kaikki yläpölyt, kuten valaisinten ja ilmanvaihtokanavien yms. päälle kerääntyneen pölyn. On suositeltavaa, että tarkemman nihkeäpyyhinnän suorittaja on eri henkilö kuin rakennussiivouksen suorittanut henkilö. Homepölysiivouksessa pölyn imuroinnissa tulee käyttää HEPA-suodattimella varustettua imuria. Siivoustyönlaatua on suositeltavaa valvoa katselmuksella, jossa on mukana tilojen käyttäjien edustaja. Vanhojen tekstiilien tuominen korjattuihin tiloihin ei ole suositeltavaa. 12 Suositeltavat toimenpiteet Sisäilman laadun varmistamiseksi suositellaan ensisijaisesti seuraavia kiireellisempiä toimenpiteitä: Kellarin varastotilojen ja lämmönjakohuoneen osastointi ja alipaineistaminen Kellarin putkitunnelin tarkastusluukkujen tiivistäminen Kaikkien välipohjarakenteiden läpivientien tiivistäminen kellaritiloista kulkeutuvien epäpuhtauksien huonetiloihin kulkeutumisen estämiseksi, myös patteriläpivientien tiivistäminen Vesikaton vuotopaikkojen korjaaminen. Yläpohjan orgaanisen eristeen uusiminen kastuneilta alueilta ja rakenteiden kuivattaminen. Sisätilojen vesikattovuodoissa vaurioituneiden materiaalien poistaminen ja uusiminen. Maanvastaisen alapohjien kvartsivinyylilaatoituksen, muovimattojen ja kumimattojen poistaminen ja lattianpäällysteen vaihtaminen esim. keraamiseksi laatoitukseksi. Kellarin tiiliseinien alaosien injektointi ja pinnoitteiden uusiminen kosteutta kestäviksi Välipohjarakenteen täyttömateriaalien ja pintarakenteiden uusiminen kokonaan tai kapseloiminen. Alaslaskettujen kattolevytysten aukaiseminen ja vaurioituneiden pinnoitteiden poistaminen Korjaustöiden jälkeen kattavat siivoustyöt, myös yläpölyt siivotaan Ennen korjaustöihin ryhtymistä suositellaan haitta-ainekartoituksen tekoa. Sisäilman laadun varmistamiseksi suositellaan korjaamaan seuraavat asiat viimeistään seuraavassa laajemmassa korjauksessa: Vesikaton vedenpoiston suunnittelu ja johtaminen sadevesijärjestelmään Syöksytorvien liittämien sadevesijärjestelmään. Korjausten aikana tehtävässä laadunvarmistuksessa huomioitavia asioita: Tarvittavien mallikorjausten tekeminen mm. tiivistyskorjauksista eri tyyppisiin rakenteisiin ja liittymiin. Tiivistyskorjausten laatu varmistettava merkkiainekokeilla korjaustöiden edetessä.

37 TUTKIMUSSELOSTUS 37 (37) Avattujen rakenteiden mm. ikkunaliittymien tarkastukset ennen ummistamista. Loppusiivoustöiden laadun varmistus. Lisäksi korjaustöissä on huomioitava, että tiivistystyöt tulee toteuttaa erillisen tiivistyssuunnitelman mukaisesti ja tiivistystyön laatu tulee varmistaa esim. merkkiainekokeella korjaustöiden yhteydessä. Sisäilmakorjausten yhteyteen kuuluu aina oleellisesti tilojen ilmanvaihdon toiminta ja järjestelmän tasapainotus. Ilmanvaihtotekniset tutkimukset eivät sisältyneet tähän tutkimukseen. Lappeerannassa Planekar Oy, Vahanen Lappeenranta Tarkastanut: Laura Hongisto, RI AMK Katariina Laine, DI Rakennusfysikaaliset asiantuntijapalvelut Liitteet 1. Havainnot ja tutkimuspaikat (6 sivua) 2. Mikrobien analyysitulokset RM , Mikrobioni Oy (7 sivua) 3. Pyyhintänäytteen analyysivastaus , Työterveyslaitos (3 sivua) 4. Asbesti analyysivastaus (2 sivua) Jakelu Leila Hietala, Kotkan kaupunki

38 kumimatto muovimatto kvartsivinyylilaatta maalattu betonipinta mosaiikkibetoni RAK1 = rakenneavauspaikka V1 = viiltomittauspaikka ja RH MP1 = porareikämittauspaikka ja RH MK1 = merkkiainekoe PYYHINTÄ 1 = pyyhintänäytteenottopaikka N1 = mikrobinäytteenottopaikka A1 = asbestinäytteenottopaikka PA1 = paine-eromittauspaikka ja mittarin numero TP1 = lämpötilan- ja suhteellisen kosteuden mittauspaikka ja mittarin numero L70-75 = lattian pintakosteuslukema S70-75 = seinän pintakosteudenlukema SA70-75 = seinän alaosan pintakosteuslukema PA70-75 = pilarin alaosan pintakosteuslukema (musta / vihreä = tavanomainen, punainen = poikkeava) ryömintätila PYYHINTÄ 9: lasivillakuit uja katossa kosteusvaurio ummehtunut, maakellarimainen haju ikkunaliittym ät epätiiviit V7: RH 83,2 % MK1: ei ilmavuotoa V6: RH 94,1 % V8: RH 88,9 % epätasainen lattia L80 V4: RH 84,6 % V5: RH 95,0 % V3: RH 75,9 % V1: RH 82,0 % PYYHINTÄ 8: vuori- ja lasivillakuit uja V2: RH 64,1 % MK2: ei ilmavuotoa RAK1: 80mm betoni 170mm eriste kevytsora katossa vanhoja kosteusvaurio jälkiä Tutkimusselostus Liite 1 Kotkan keskuskoulu Päärakennus Ulkoseinien alaosissa tasoitteet irti alustaan ja kupruilee MP1: 100mm RH 98,5 % 200 mm RH 96,3 % MP2: 50 mm RH 95,8 % 100mm RH 98,8 % 200 mm RH 100,0 % MP2: 50 mm RH 96,5 % 100mm RH 98,2 % 200 mm RH 98,7 % TP2 putkitunneli Luukku putkikanaaliin, ilmavirtaus sisätilaan kellarin osastointi ylipaineinen L70-80 ryömintätila SA110 läpiviennit tiivistämättä, yhteys ryömintätilaan luukku lattiassa, ilmavirtaus huoneeseen päin, alustilassa rei'itetty viemäriputki ja kosteutta TP26 Luukku putkikanaaliin, ilmavirtaus sisätilaan epäläpivienni t 1. kerrokseen

39 Tutkimusselostus Liite 1 Kotkan keskuskoulu Päärakennus K37-50 L37-45 L40-43 alla betonilaatta L26-30 L30-26 RAK3: N5 "navettamainen" haju ikkunapielien maali hilseilee L28-30 PYYHINTÄ 7 RAK4: N4 epätiiviit läpiviennit putkitunneliin V9: RH 41,7 % epätiiviitä läpivientejä, ilmavirtaus huonetilaan päin L26-30 epätiiviistä läpivienneist ä voimakas ilmavirtaus 1. kerrokseen päin L45-50 akryylimassalattia L55-60 L24-25 L30-35 MP3: 37,4%RH SA30-35 RH+T, TP27 ulkovarasto, oikean puoleinen ovi, ovea vastapäätä kiinni laudoituksessa patterin seinäläpiviennistä ilmavirtaus huoneeseen päin RAK2 MP1: 41,8 %RH MP2: 36,9%RH

40 Tutkimusselostus Liite 1 Kotkan keskuskoulu Päärakennus maalissa pinnoitevaurio lattian tuuletusaukko ihin ilmavirtaus huoneesta poispäin PYYHINTÄ 6 tuulettuva lattiaraken ne L35-50 RAK5: N6 lahovaurio katossa kosteusjälkiä seinälaatoituksen alarivi kopona RAK6: N7 MP4: 36,3%RH MP6: 35,3%RH WC-tilojen lattiat korotettu, alla mosaiikkibetoni viemäriläpivien nistä ilmavirtaus huoneeseen päin 2. krs -akustiikkalevyjen reunat pinnoittamatta -patteriläpiviennit tiivistämättä, voimakas ilmavirtaus huoneeseen päin -ikkunapielien maalipinta hilseilee L40-45 L40-45 L40-45 SA30-35 PA35 RH+T 19 MP5: 31,8%RH PYYHINTÄ 3 patterin seinäläpivienneistä ilmavirtaus sisäänpäin PA32 RH+T TP21

41 MP8: 42,3 %RH ulkoseinässä lisäeristys Tutkimusselostus Liite 1 Kotkan keskuskoulu Päärakennus MP7:47,8 %RH MP9: 36,5 %RH PYYHINTÄ 1 PA37 MP4: seinä 42,5%RH maalissa pinnoitevauri o Läpivienneistä ilmavirtaus kerrokseen päin L35-40 PA40 PYYHINTÄ 2

42 Tutkimusselostus Liite 1 Kotkan keskuskoulu Päärakennus räystäällä "sähköputkiviritelmä" sortunut palopermanto viemärin tuuletusputki ullakkotilass a vesivuoto läpiviennissä räystäällä tuuletusaukot vesivuoto läpiviennissä L35-40 MP10: 37,7 %RH MP11: 30,5 %RH MP12: 33,0 %RH seinän yläreunassa tummentumia PYYHINTÄ 4 RAK7: N8 RAK8: N9

43 Tutkimusselostus Liite 1 Kotkan keskuskoulu Päärakennus PYYHINTÄ 5 PA10 RH+T, TP17 RAK9: N10 katossa vanha kosteusvaurio PA 22 RH+T, TP25 RAK10: N11 seinässä patteriputkie n kotelointi, ilavirtaus huoneeseen päin

44 raportti RM Laura Hongisto Vahanen Lappeenranta Luukkaantori Lappeenranta TULOSRAPORTTI KOHDE: Kotkan keskuskoulu NÄYTTEET: Rakennusmateriaalinäytteet on ottanut Laura Hongisto, Vahanen Oy, Näytteet on vastaanotettu laboratorioon ja viljelty ANALYYSIT: Materiaalinäytteistä määritettiin homeiden ja bakteerien määrä laimennossarjamenetelmällä käyttäen pintaviljelytekniikkaa (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet viljeltiin mallasuute- (M2) ja dikloran-glyseroli-18 (DG18)-alustalle ja bakteerit tryptoni-hiivauute-glukoosi-alustalle (THG). Elatusalustoja pidettiin +25 C 7 vuorokautta mesofiilisten sienien (homeet ja hiivat) ja kokonaisbakteeripitoisuuksien määrittämiseksi ja yhteensä 14 vuorokautta sädesienien määrittämiseksi (viite: Asumisterveysopas 2009). Homeet tunnistettiin mikroskopoimalla suku- tai lajitasolle. Bakteereista tunnistettiin sädesienet. TULOKSEN TULKINTA: Asumisterveysohjeen mukaan sieni-itiöpitoisuus yli pesäkkeen muodostavaa yksikköä (pmy)/g viittaa sienikasvuun (homeet ja/tai hiivat) näytteessä. Bakteeripitoisuus yli pmy/g ja sädesienipitoisuus yli 500 pmy/g viittaavat bakteeri- ja/tai sädesienikasvuun näytteessä. Pitoisuuksien ohella tulkinnassa otetaan huomioon myös ns. kosteusvaurioindikaattorisukujen tai lajien esiintyminen. MÄÄRITYSRAJA: Menetelmän määritysraja on 45 pmy/g. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 1/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

45 raportti RM YHTEENVETO TULOKSISTA: Tässä tulosraportissa esitetyt tulokset koskevat vain testattuja näytteitä. Tarkemmat analyysitulokset on esitetty raportin lopussa. Alla olevassa yhteenvetotaulukossa mikrobikasvun esiintymistä on havainnollistettu värillä/tummennuksella: ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa Näyte: Tulosyhteenveto: Johtopäätös: 1, ulkoseinän mineraalivilla, puutyöluokka homepitoisuus alle määritysrajan, selvä mikrobikasvu materiaalissa 1001 bakteereissa suuri sädesienipitoisuus 2, ulkoseinän mineraalivilla, home- ja bakteeripitoisuudet alle musiikkiluokka 1031 määritysrajan 3, ulkoseinän mineraalivilla, varasto 1035 suuri homepitoisuus, myös indikaattorimikrobeita. Bakteereissa suuri sädesienipitoisuus 4, välipohjan puru ja kuterieriste, Luokka pieni homepitoisuus, bakteereissa suuri 128 sädesienipiitoisuus 5, välipohjan kutterilastu ja laasti, luokka pienet home- ja bakteeripitoisuudet 120 6, Välipohjan purueriste, pukuhuone 215 suuri homepitoisuus, myös indikaattorimikrobeita. Bakteereissa suuri sädesienipitoisuus 7, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös 201 indikaattorimikrobeita 8, Välipohjan purueriste, luokka 405 pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta indikaattorimikrobeita 9, ulkoseinän muottilauta, luokka 405 suuret home- ja bakteeripitoisuudet, myös indikaattorimikrobeita 10, välipohjan selluvilla ja kutterilastu, luokka 505 homepitoisuus alle määritysrajan, pieni bakteeripitoisuus 11, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka pienet home- ja bakteeripitoisuudet, mutta 505 indikaattorimikrobeita ei mikrobikasvua materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa ei mikrobikasvua materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa selvä mikrobikasvu materiaalissa ei mikrobikasvua materiaalissa epäily mikrobikasvusta materiaalissa Lisätietoja: Näytteestä 2 otettiin myös teippinäyte suoraan mikroskooppiseen tarkasteluun. Tarkastelussa ei todettu yhtenäisiä mikrobikasvuun viittaavia rakenteita, rihmastoa ja itiöitä. Yksittäisten itiöiden ja rihmastopätkien havaitseminen valomikroskooppisesti voi olla vaikeaa. Alapohjan ja ulkoseinän materiaaleissa voi esiintyä huomattavia määriä mikrobeja, mikä ei aina ole seurausta materiaalien kastumisesta ja sitä seuranneesta mikrobikasvusta, vaan esimerkiksi ilmavirtojen mukana kertyneistä ulkoilman mikrobeista tai materiaalin maaperäkontaktista aiheutuneesta kontaminaatiosta. Korjausjohtopäätösten tekemiseen tarvitaan tiedot myös teknisistä havainnoista. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 2/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

46 raportti RM Kuopiossa, Teija Meklin Mikrobioni Oy Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 3/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

47 raportti RM ANALYYSITULOKSET: pmy = pesäkkeen muodostavaa yksikköä YK = pesäkkeen ylikasvu maljalla, jolloin kysymyksessä on nopeakasvuinen home, joka leviää maljalla nopeasti peittäen muut homeet helposti alleen < mr = alle määritysrajan Jos tulos on yli tai alle pesäkkeiden luotettavan laskentarajan (lineaarisen mittausalueen ulkopuolella), se on arvio ja asia todetaan alaviitteellä kyseisten tulosten osalta. Tulokset on ilmoitettu kahden merkitsevän numeron tarkkuudella. Mikrobikasvuun viittaavat tulokset on esitetty tummennettuna ja kosteusvaurioindikaattorit tähdellä. Näyte: 1, ulkoseinän mineraalivilla, puutyöluokka 1001 (tutkimustunnus: RM131359) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 8200 muut bakteerit <mr *sädesienet 8200 Näyte: 2, ulkoseinän mineraalivilla, musiikkiluokka 1031 (tutkimustunnus: RM131360) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus <mr Näyte: 3, ulkoseinän mineraalivilla, varasto 1035 (tutkimustunnus: RM131361) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus *Aspergillus versicolor muut bakteerit 1400 *Acremonium sp *sädesienet *Tritirachium sp *Engyodontiun sp *Scopulariopsis sp Penicillium sp DG18-alustalla todettiin lisäksi Penicilliumia ja Tritirachiumia näytteen pienemmissä laimennoksisssa, joista tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 4/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

48 raportti RM Näyte: 4, välipohjan puru ja kuterieriste, Luokka 128 (tutkimustunnus: RM131362) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus 2700 hiivat muut bakteerit 2100 Penicillium sp *sädesienet 600 *Ulocladium sp. 45 Aspergillus sp. + steriilit + DG18-alustalla esiintyi lisäksi Aspergillusta ja steriilejä näytteen pienemmissä laimennoksissa, joista tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. Näyte: 5, välipohjan kutterilastu ja laasti, luokka 120 (tutkimustunnus: RM131363) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus 600 Penicillium sp muut bakteerit 150 *sädesienet 450 Näyte: 6, Välipohjan purueriste, pukuhuone 215 (tutkimustunnus: RM131364) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus 4500 Penicillium sp muut bakteerit 3200 steriilit *sädesienet 1300 *Chaetomium sp Aspergillus sp *Eurotium sp hiivat + M2-alustalla todettiin lisäksi hiivoja näytteenpienemmissä laimennoksissa, joista tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 5/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

49 raportti RM Näyte: 7, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka 201 (tutkimustunnus: RM131365) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus *Aspergillus sydowii muut bakteerit Penicillium sp *sädesienet 140 *Aspergillus versicolor 1400 *Paecilomyces sp steriilit 460 tunnistamaton 460 *Ulocladium sp. + hiivat + M2-alustalla esiintyi lisäksi Ulocladiumia ja hiivoja näytteen pienemmissä laimennoksissa, joista tarkkaa pesäkemäärää ei voitu laskea. Tunnistamattomia pesäkkeitä ei voitu tunnistaa niiden kasvaessa toisten pesäkkeiden alla. Näyte: 8, Välipohjan purueriste, luokka 405 (tutkimustunnus: RM131366) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus 640 Penicillium sp muut bakteerit 230 *Aspergillus sydowii *sädesienet 410 *Paecilomyces sp Aspergillus sp. 91 steriilit 45 Näyte: 9, ulkoseinän muottilauta, luokka 405 (tutkimustunnus: RM131367) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus Penicillium sp muut bakteerit Aureobasidium sp *sädesienet 2900 Aspergillus sp *Paecilomyces sp *Aspergillus sydowii Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 6/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

50 raportti RM Näyte: 10, välipohjan selluvilla ja kutterilastu, luokka 505 (tutkimustunnus: RM131368) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus <mr <mr Kokonaispitoisuus 1800 muut bakteerit 1400 *sädesienet 460 Näyte: 11, välipohjan puru ja kuterieriste, luokka 505 (tutkimustunnus: RM131369) M2 DG18 THG Pitoisuus Pitoisuus Pitoisuus HOMEET JA HIIVAT (pmy/g) (pmy/g) BAKTEERIT (pmy/g) Kokonaispitoisuus Kokonaispitoisuus 320 Penicillium sp muut bakteerit 45 *Paecilomyces sp *sädesienet 270 Aspergillus sp *Ulocladium sp. 45 Aspergillus niger 45 VIITTEET: Asumisterveysohje. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1. Asumisterveysopas. Asumisterveysohjeen soveltamisopas. Ympäristö ja Terveys-lehti Mikrobioni Oy PL Kuopio Puh Sivu 7/7 Tämän analyysivastauksen osittainen julkaiseminen on sallittu vain Mikrobioni Oy:n antaman kirjallisen luvan perusteella.

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012

Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Lattia- ja seinärakenteiden kuntotutkimus Tarkastaja: RI Sami Jyräsalo Tarkastuspvm: 11.06.2012 Vihertien leikkipuistorakennus Vihertie / Uomakuja 12 01620 VANTAA 1. YLEISTÄ Kohteen yleistiedot Vihertien

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015

MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET 11.12.2015 MITTAUSRAPORTTI KANNISTON KOULU, RAKENNEKOSTEUS- JA SISÄILMAN OLOSUHTEIDEN MITTAUKSET Mittausraportti 2 (11) 1 YLEISTIEDOT 1.1 Tutkimuskohde Kenraalintie 6 01700 Vantaa 1.2 Tutkimuksen tilaaja Vantaan

Lisätiedot

T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 1 (8) Kotkan Lyseo Arcus-talo 16.10.2014

T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 1 (8) Kotkan Lyseo Arcus-talo 16.10.2014 T8007_05 Yhteenveto tutkimuksista 1 (8) SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN PERUSTIEDOT... 2 2 KOHTEEN PERUSTIEDOT JA TAUSTA... 3 3 HAVAINNOT, JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPITEET... 4 3.1 Alapohja... 4 Kosteuskartoitus...

Lisätiedot

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella

Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Kosteus- ja mikrobivauriot koulurakennuksissa TTY:n suorittamien kosteusteknisten kuntotutkimusten perusteella Sisäilmastoseminaari 2014 Petri Annila, Jommi Suonketo ja Matti Pentti Esityksen sisältö Tutkimusaineiston

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS

PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS PÄIVÄKODIN SISÄILMATUTKIMUS - TOMI LEVOLA - Päiväkodin henkilökunnalla ja lapsilla on esiintynyt oireilua, joka sopii oirekuvaltaan rakennuksen sisäilmasta johtuvaksi. Päiväkoti sijaitsee 1920-luvulla

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet

Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA. Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Rakennetutkimus Alapohja, ulkoseinärakenteet Håkansbölen pyykkitupa Ratsumestarintie 5 01200 VANTAA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 Rakennetutkimus

Lisätiedot

Finnmap Consulting Oy SSM

Finnmap Consulting Oy SSM 1 Idänpuoleinen rakennusosa Liikuntasali Idänpuoleinen rakennusosa Kirjasto Liikuntasali Kuvat 1, 2. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää os. Varistontie 3, Vantaa sijaitsevan koulurakennuksen

Lisätiedot

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI

FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI FINNSBACKAN PÄIVÄKOTI KOSTEUS- JA SISÄILMATEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 27.5.2014 Päärakennus, valmistunut v. 1980 Navettarakennus, valmistunut 1900- luvun alkupuolella Terhi Markkula, Hanna Tuovinen, Vahanen

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 1 1(8)

VALOKUVAT LIITE 1 1(8) VALOKUVAT LIITE 1 1(8) Kuva 1. Keittiön vastaisen seinän rakenteena oli luokan puolella tiilikuori ja keittiön puolella betonikuori, joiden välissä oli mineraalivillaa 40 mm. Seinästä mitattiin rakennekosteuksia

Lisätiedot

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS

YRTTITIEN PÄIVÄKOTI JA LISÄRAKENNUS KOSTEUSKARTOITUS 3.3.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Yleistiedot 3 1.2 Tehtävä ja lähtötilanne 3 1.3 Aikaisemmat korjaukset ja tutkimukset 3 2 KOSTEUSKARTOITUKSEN TULOKSET 4 2.1 Havainnot

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A11849. Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Läntinen Valoisenlähteentie 50 A Raportointi pvm: 01.12.2011 Työ TILAT: ISÄNNÖINTI: TILAAJA: LASKUTUSOSOITE: VASTAANOTTAJA (T): Läntinen valkoisenlähteentie 50 A Lummenpolun päiväkoti Päiväkodin

Lisätiedot

Kosteuskartoitusraportti

Kosteuskartoitusraportti Kosteuskartoitusraportti Työnumero: 6392 Aloituspäivä: 21.07.2014 Mittaaja: Jani Kärkkänen p.050-5936931, jani.karkkanen@priimax.fi, Sertifioitu rakenteiden kosteudenmittaaja: VTT-C-3137-24-08 Mittalaite:

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT

RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN. Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT RAKENNUSTEN HOMEVAURIOIDEN TUTKIMINEN Laboratoriopäivät 12.10.2011 Juhani Pirinen, TkT Homevaurioiden tutkimisessa pääongelma ei liity: Näytteenoton tekniseen osaamiseen (ulkoisen kontaminaation estäminen,

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS

ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS ENSIRAPORTTI/LISÄTUTKIMUS Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Raportointi pvm: 26.3.2012 Työ A12283 KOHDE: TILAT: TILAAJA: ISÄNNÖINTI: Vantaan Taidemuseo, Paalutori 3 01600 VANTAA Näyttelytila

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Välikarintie 62 29100 Luvia PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 13.11.15 10185 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL44 28101 Pori sari.merivalli@oikeus.fi TYÖKOHDE Välikarintie 62 29100 Luvia

Lisätiedot

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1

MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 MAANVAISTEN LATTIA- JA SEINÄRAKENTEIDEN KOS- TEUSMITTAUKSET, VAIHE 1 Uomarinteen koulu, Vantaa Mall: Allmän - Stående - 2003.dot ver 1.0 WSP Finland Oy 1 (3) 1. TUTKIMUKSEN KOHDE JA TEHTÄVÄ 1.1 Kohde 1.2

Lisätiedot

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5)

VANTAAN KESKUSVARIKKO VALOKUVAT 1 (5) 1 (5) Kuva 1. Toimistosiiven itäpää ja korkeamman korjaamosiiven pohjoispääty. Kuva 4. Vesi vuotaa kuvassa keskellä näkyvän kellon päälle. Vuoto on peräisin ylemmältä katolta, ei ylösnostosta. Kuva 2.

Lisätiedot

Kartanonkosken koulun tekniset

Kartanonkosken koulun tekniset Kartanonkosken koulun tekniset selvitykset Infotilaisuudet koulun henkilökunnalle ja oppilaiden huoltajille Pekka Wallenius, tilakeskusjohtaja Osittainen kuntotutkimus Tekijä: Sisäilmatalo Kärki Oy Ajankohta:

Lisätiedot

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti

Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma. Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti Riskikartoitus ja jatkotutkimussuunnitelma Tuhkala Pyhäjärventie 7 59800 Kesälahti 2/9 Rekkatie 3 80100 Joensuu Tapani Hirvonen Kiteen kaupunki / Tekninen keskus Kiteentie 25 82500 Kitee Kohde Tuhkala

Lisätiedot

KORJAUSTARVEARVIO 52182.38 17.1.2014

KORJAUSTARVEARVIO 52182.38 17.1.2014 52182.38 17.1.2014 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Katja Tähtinen Raatihuoneenkatu 9, 2. krs, PL 84 13101 Hämeenlinna katja.tahtinen@hameenlinna.fi Tutkimuskohde Nummen koulu, Kylätie

Lisätiedot

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi

Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi. E, Kiskonen 040 5000 9981 kirsi-tiina.kiskonen@op.fi Sivu 1/7 Kartoitusraportti: Päivämäärä: 28.9.2011 Kartoittaja: Esa Ahlsten 040 505 8437 esa.ahlsten@wdkuivaus.fi Tilaaja: Markku Mikkelson 040 735 1908 Laskutus: Kohde: Osoite/asukas: As Oy Hösmärinmäki,

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain

Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LOHJAN KAUPUNKI Anttilan koulu, korjaustapaehdotus rakenneosittain FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Jokelainen Heidi-Johanna Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä

TYÖKOHDE. VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, alapohja Perusmuurin päällä Lattiapinnan/anturan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 15.10.15 10105 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori kirsi.sjogren@oikeus.fi TYÖKOHDE Enäjärventie 37 28370 Pori VAKUUTUSYHTIÖ

Lisätiedot

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013

KARTOITUSRAPORTTI. Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI Rälssitie 13 01510 VANTAA 567/2609 25.9.2013 KARTOITUSRAPORTTI 2 KOHDETIEDOT... 3 LÄHTÖTIEDOT... 4 RAKENTEET... 4 SUORITETUT TYÖT SEKÄ HAVAINNOT... 4 JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...

Lisätiedot

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2

Wise Group Finland Oy. Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Wise Group Finland Oy Käpylän peruskoulu Untamontie 2 Untamontie 2 1. Tutkimuksen laajuus ja tutkimusmenetelmät 2. Koonti merkittävimmistä havainnoista ja rakenneosittain 3. Koonti toimenpide-ehdotuksista

Lisätiedot

KUNTOTUTKIMUS. Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE 8 04200 KERAVA 26.9.2013. RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

KUNTOTUTKIMUS. Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE 8 04200 KERAVA 26.9.2013. RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA KUNTOTUTKIMUS Kiinteistö Oy NIKKARINKRUUNU ALEKSISKIVENTIE 8 04200 KERAVA 26.9.2013 RI Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com

Lisätiedot

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi

192-0330-9701 ALUSTILAN TIIVEYS- JA KUNTOSELVITYS 1 (7) Teemu Männistö, RI (09) 887 9248 tma@ako.fi 1 (7) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö MYYRMÄEN AMMATTIKOULU ASUNTOLA Ojahaantie

Lisätiedot

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka

Esiselvitys Korjaustarvearvio. Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Esiselvitys Korjaustarvearvio Limingan nuorisotalo Alapääntie 5 91900 Liminka Hanke 8671/2014 Inspecta Sörnäistenkatu 2 00580 Helsinki Puh. 010 521 600 Fax. 010 521 6002 asiakaspalvelu@inspecta.com Y-tunnus:

Lisätiedot

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007

Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa. Vantaan Kaupunki PL 6007 Vesivahingon kosteuskartoitus Tarkastuskohde: Kaivokselan päiväkoti Kaivosvoudintie 6 01610 Vantaa Tilaaja: Krohn Mikko Vantaan Kaupunki PL 6007 Vahinkonumero: Tarkastaja: Hannu Peltola 040-538 7944 Tarkastuspvm:

Lisätiedot

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 02.06.16 10729 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 Pori pia.hirvikoski@oikeus.fi TYÖKOHDE Tattarantie 288 29250 Nakkila

Lisätiedot

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.

ILMATIIVEYSTUTKIMUS 51392.62 25.3.2014. Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa. 539.6 5.3.04 Vantaan kaupunki Jouni Räsänen Kielotie 3 0300 Vantaa Sähköposti: Jouni.Rasanen@vantaa.fi Tutkimuskohde Martinlaakson koulu ILMATIIVEYSTUTKIMUS MERKKIAINEKOKEET JA VUOTOLUKUMITTAUS TULOSTEN

Lisätiedot

LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837

LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837 LOPPUMITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnumero: 350 1837 Kohde: Päiväkummun koulu Osoite: Ismontie 2, 01420 Vantaa Yhteyshenkilö: ISS / Harry Rummukainen p. 040-518 3681 harry.rummukainen@iss.fi Vahinkotapahtuma: Kellarikerroksen

Lisätiedot

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

ENSIRAPORTTI. Työ A12076. Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Raportointi pvm: 16.01.2012 Työ KOHDE: TILAT: Jönsäksentie 4, 01600 Vantaa Kerrokset 1,2,3,4 ja Iv-konehuone TILAAJA: Anne Krokfors ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI MYLLYMÄEN KOULU OPETUSKEITTIÖ 104 LATTIAN KOSTEUSMITTAUKSET 30.3.2012

TUTKIMUSRAPORTTI MYLLYMÄEN KOULU OPETUSKEITTIÖ 104 LATTIAN KOSTEUSMITTAUKSET 30.3.2012 TUTKIMUSRAPORTTI MYLLYMÄEN KOULU OPETUSKEITTIÖ 104 LATTIAN KOSTEUSMITTAUKSET Tutkimusraportti 2 (15) Sisällys 1 Yleistiedot... 3 1.1 Tutkimuskohde... 3 1.2 Tutkimuksen tilaaja... 3 1.3 Tehtävä... 3 1.4

Lisätiedot

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus

Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Satakunnan Rakennekuivaus Oy 11-12.11.2015 Korjaamonkatu 5 28610 Pori Rivitaloyhtiön kiinteistön kosteuskartoitus Kohde: As Oy Kotivainio Tilaaja: Euran kunta / Rantanen Markus Kotivainiontie 3 Sorkkistentie

Lisätiedot

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO

As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO LAUSUNTO PAROLANTIE 3, 02120 ESPOO 2 HUONEISTOJEN PÄÄTYJEN TARKASTUS AVATUILTA KOHDILTA Kohde: Tilaaja: As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 02120 ESPOO As Oy Juhannusrinne

Lisätiedot

VILLA RUBEN ILMAVUOTOMITTAUS 28.5.2012

VILLA RUBEN ILMAVUOTOMITTAUS 28.5.2012 VILLA RUBEN ILMAVUOTOMITTAUS 28.5.2012 1 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Villa Ruben Myllärinkatu 3 08100 Lohja 1.2 Tutkimuksen tilaaja Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus / Tilapalvelut Karstuntie 4 PL 71,

Lisätiedot

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET

YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET LAUSUNTO 8.6.2009 Kaavin kunta / tekninen toimisto Ari Räsänen PL 13 73601 Kaavi YLÄASTEEN A-RAKENNUKSEN SOKKELIRAKENTEIDEN LISÄTUTKIMUKSET Kohde Taustaa Aikaisemmat tutkimukset Kaavin yläaste A-rakennus

Lisätiedot

Vantaan kaupungintalo. Kellarikerroksen seinärakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisaikaselvitys 4.6.2008 TUTKIMUSRAPORTTI

Vantaan kaupungintalo. Kellarikerroksen seinärakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisaikaselvitys 4.6.2008 TUTKIMUSRAPORTTI Vantaan kaupungintalo Kellarikerroksen seinärakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisaikaselvitys 4.6.2008 INSINÖÖRITOIMISTO MIKKO VAHANEN OY/ HUMI-GROUP Halsuantie 4, 00420 Helsinki Puh. 0207 698 698, fax

Lisätiedot

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

PL 6007 00021, Laskutus 153021000 / Anne Krokfors. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 ENSIRAPORTTI raportointipäivä : 4.8.2011 Työ : TILAAJA: Vantaan kaupunki ISÄNNÖINTI: Vantaan kaupunki / HUOLTO: Kouluisäntä: 0400 765 713 LASKUTUSOSOITE: Vantaan Kaupunki PL 6007 00021, Laskutus 153021000

Lisätiedot

PUKINMÄEN PERUSKOULU Kenttäkuja 12

PUKINMÄEN PERUSKOULU Kenttäkuja 12 PUKINMÄEN PERUSKOULU Kenttäkuja 12 TUTKIMUSSELOSTUS Liikuntasaliosan ulkoseinien tutkimukset 10.2.2012 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja p. 09-310 1661 2 / 14 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO

Lisätiedot

Insinööritoimisto AIRKOS Oy Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET

Insinööritoimisto AIRKOS Oy Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET Y. 11108969-6 HYRSYLÄN KOULU RAKENTEIDEN MIKROBINÄYTTEET 30.3.2015 YLEISTIEDOT 1.1 Kohde Hyrsylän koulu Hyrsyläntie 169 09430 SAUKKOLA 1.2 Tilaaja Lohjan kaupunki Tekninen toimi/tilapalvelut Kari Koljonen

Lisätiedot

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa

Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VANTAA. Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Lattiarakenteen kuntotukimus Tarkastuskohde: Vapaalanaukeen kentän huoltorakennus Luhtitie 11 01660 VNT Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Kaupunki / Tilakeskus Kielotie 13 01300 Vantaa Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Köyliöntie 48 32810 Peipohja

PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE. Köyliöntie 48 32810 Peipohja PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 22.09.15 10043 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL9 32701 Huittinen juho.ristila@oikeus.fi TYÖKOHDE Köyliöntie 48 32810 Peipohja

Lisätiedot

Yhteenveto kuntotutkimuksen tuloksista

Yhteenveto kuntotutkimuksen tuloksista Urjalantie 25, 31900 Punkalaidun Yhteenveto kuntotutkimuksen tuloksista 1 Yleistä 1.1 Tilaaja Punkalaitumen kunta Tekninen johtaja Seppo Rytky Vesilahdentie 5 31980 PUNKALAIDUN 1.2 Työn sisältö Sisäilmasto-

Lisätiedot

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO

T9003 Tutkimusraportti 1(9) Myllypuron ala-asteen sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO T9003 Tutkimusraportti 1(9) sivukoulu ja päiväkoti 23.4.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUSKOHDE... 2 2 TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 2.1 Rakenteiden tutkimukset... 3 2.2 Mikrobit... 3 2.3 Kosteusmittaukset...

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Korson päiväkoti, Vantaa

Tutkimusraportti, Korson päiväkoti, Vantaa Delete Tutkimus Oy 22.10.2012 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan Tilakeskus Jouni Räsänen Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Korson päiväkoti,

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet rakenteille on esitetty kohdassa 5.2. Vesa Kontio Gsm 040 7601317 tutkija

Jatkotoimenpiteet rakenteille on esitetty kohdassa 5.2. Vesa Kontio Gsm 040 7601317 tutkija TIIVISTELMÄ Simonmetsän päiväkodissa, Raatetie 25, 01350 Vantaa tehtiin kosteusvauriokartoitus loka-marraskuussa 2004. Tutkimuksen tilaajana oli Vantaan kaupungin tekniseltä toimialalta kaupunginarkkitehti

Lisätiedot

31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN

31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 31.08.15 9970 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE. Karhiniementie 22 32730

Lisätiedot

PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI

PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI 9.5.2007 ALUSTATILASELVITYS PÄIVÄKUMMUN PÄIVÄKOTI Ilosjoentie 11 01420 VANTAA ASB-YHTIÖT, ASB-Consult Oy Ab, Helsinki Asko Karvonen (GSM 0400 646 244) Insinööri (AMK) Alustatilaselvitys/ Päiväkummun päiväkoti

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5

Tutkimusraportti, Leppäkorven koulu, Korpikontiontie 5 HB Sisäilmatutkimus Oy 29.12.2011 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Vantaan kaupunki Tilakeskus / Ulla Lignell Kielotie 13 01300 Vantaa Tutkimusraportti, Leppäkorven

Lisätiedot

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Katon piiloränni vuotanut ja kastellut seinärakenteita

Kartoittaja: Toni Jokela p. 0405626050 toni.jokela@kuivaustekniikka.info. Tarkastusraportti. Katon piiloränni vuotanut ja kastellut seinärakenteita Tarkastusraportti Sivu: 1 (20) Asiakas Vahinkopaikan osoite Yhteyshenkilö Läsnäolijat Pelkosenniemen kunta Koulutie 9 98500 Pelkosenniemi Leinonen Panu (Yhteyshenkilö) p. 00404872445 Panu.Leinonen@pelkosenniemi.fi

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(8) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

VALOKUVAT LIITE 2 1(16)

VALOKUVAT LIITE 2 1(16) VALOKUVAT LIITE 2 1(16) Kuva 1. Kuva 2. Kuva 3. Kuva 4. Kuva 1. Kattilahuoneesta alustatilan osastoon 1 johtava kulkuluukku. Luukusta puuttuu tiivisteet ja heloitukset, niinpä sen kautta virtasikin runsaasti

Lisätiedot

S I S Ä I L M A T U T K I M U S

S I S Ä I L M A T U T K I M U S Kiratek Oy Jyrki Pulkki, puh. 0207 401 011 6.6.2011 S I S Ä I L M A T U T K I M U S Simonkallion Koulu Simonkalliontie 1, 01350 Vantaa 2 Sisällysluettelo 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 2. TUTKIMUKSET... 3

Lisätiedot

Tutkimusraportti Kosteuskartoitus Työmääräys

Tutkimusraportti Kosteuskartoitus Työmääräys Sivu 1 / 10 Jokisenkuja 15 05200 Nurmijärvi Sivu 2 / 10 Kohde Jokisenkuja 15 05200 Nurmijärvi Tilaaja Emmi Joru Killingholmankuja 3 A 18 00810 Helsinki Aika 25. 27.4.2013 Laajuus Tarkastukset Mittari Pohjatiedot

Lisätiedot

VAHINKOKARTOITUS. As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 i 18, ESPOO. Kosteusmittaus

VAHINKOKARTOITUS. As Oy Juhannusrinne. Parolantie 3 i 18, ESPOO. Kosteusmittaus VAHINKOKARTOITUS As Oy Juhannusrinne Parolantie 3 i 18, ESPOO Kosteusmittaus 1 Työnumero: 10405 kartoitus: 28.9 3.10.2001 Laatija: Marko Niilimäki 050 336 4891 Säkkiväline Oy Vahinkosaneeraus PL146, 04301

Lisätiedot

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti

Vakuutusyhtiö: TilPuh1: TilPuh2: Koulurakennus Betonirunko/tiiliverhoiltu Harjakatto. Putkien sijainti TILAAJA: Pomarkun Kunta PL 14 29631 Pomarkku MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Juha Paappanen 045 1147 100 KOHDE: Yläaste ja Lukio Lukiotie 5 29630 Pomarkku Vakuutusyhtiö: 93 097 22.09.2011 Sivu: 1 (Kosteuskartoitus)

Lisätiedot

KAPPELBY SKOLAN LAPINJÄRVENTIE 45 07800 LAPINJÄRVI

KAPPELBY SKOLAN LAPINJÄRVENTIE 45 07800 LAPINJÄRVI Sivunumero: 1/15 KAPPELBY SKOLAN LAPINJÄRVENTIE 45 07800 LAPINJÄRVI KUNTOTUTKIMUS Tutkimusselostus 21.11.2013 Kai Kylliäinen 0405623222 Sivunumero: 2/15 Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: KAPPELBY

Lisätiedot

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Elimäenkatu 15, liikekiinteistö 00510 HELSINKI. Tarkastuskohde: Vahinkonumero:

Tutkimusraportti. Rakenteiden kosteusmittaus. Elimäenkatu 15, liikekiinteistö 00510 HELSINKI. Tarkastuskohde: Vahinkonumero: Tutkimusraportti Rakenteiden kosteusmittaus Tarkastuskohde: Vahinkonumero: Elimäenkatu 15, liikekiinteistö 00510 HELSINKI Tarkastaja: Jani Streng 040 827 7549 Tarkastuspvm: 4.12.2007 KTS-05, Tarkastuspöytäkirja

Lisätiedot

KIRKONKYLÄN KOULU KOULUTIE 16 07800 LAPINJÄRVI

KIRKONKYLÄN KOULU KOULUTIE 16 07800 LAPINJÄRVI Sivunumero: 1/20 KIRKONKYLÄN KOULU KOULUTIE 16 07800 LAPINJÄRVI KUNTOTUTKIMUS Tutkimusselostus 25.11.2013 Kai Kylliäinen 0405623222 Sivunumero: 2/20 Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: KIRKONKYLÄN

Lisätiedot

Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja

Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja Kosteuskartoituksen mittauspöytäkirja Rekolanmäen Koulu Valtimotie 4, 01400 VANTAA Yhteystiedot Tilaaja: Tilaajan edustajat: Kouluisäntä: Päiväkodin johtaja: Vantaan Kaupunki Raimo Eklund, 040 588 6275,

Lisätiedot

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11

MITTAUSPÖYTÄKIRJA Työnsuorittaja: Marko Pirttilä (PKM) 53540 0400 466 458 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 marko.pirttila@tehokuivaus.fi Sivu 1 / 11 TILAAJA: Satakunnan Ulosottovirasto PL 44 28101 PORI Hirvikoski Pia 040 520 4517 pia.hirvikoski@oikeus.fi KOHDE: Kirkkokatu 17 Kirkkokatu 17 28900 PORI Vakuutusyhtiö:

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011

TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS 2.5.2011 TUTKIMUSSELOSTUS OLLAKSEN PÄIVÄKOTI, KARHUNIITYN OPETUSTILA KORJAUSTARVESELVITYS Tutkimusselostus 2 (9) Sisällys 1 Alapohjaranteen sisäkuoren iliviys... 3 2 Ulkoseinäranteen sisäkuoren iliviys... 3 3 Ranteet...

Lisätiedot

Raportti Työnumero: 051421400493

Raportti Työnumero: 051421400493 Vastaanottaja: RISTO VILKKI MIKKELIN KAUPUNKI Sivuja:1/24 Raportti Kohde: Toimeksianto: LAUNIALAN KOULU SAIMAANNORPANKATU 1 50190 MIKKELI SISÄILMANLAATUUN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN SELVITYS Tutkimus pvm:

Lisätiedot

LPK VANHAINEN Soittajantie 10

LPK VANHAINEN Soittajantie 10 LPK VANHAINEN Soittajantie 10 TUTKIMUSSELOSTUS Kosteus- ja sisäilmatutkimukset 7.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja p. 09-310 1661 HELSINGIN KAUPUNKI RAKENNUSVIRASTO HKR-Rakennuttaja

Lisätiedot

Laukkarinne 4 01200 VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA

Laukkarinne 4 01200 VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Kosteusvauriokartoitus ja pintakosteusmittaus Tarkastuskohde: Hakunilan nuorisotila Laukkarinne 4 01200 VANTAA Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus

Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HANGON KAUPUNKI Hangon neuvola, Korjaustapaehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sami Heikkilä, Juhani Pirinen Sisällysluettelo 1 Korjaustapaehdotus rakenneosittain...

Lisätiedot

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2

MITTAUSRAPORTTI. Työ : 514/3248. Kohde: Hämeenkylän koulu. Raportointipäivä : 24.6.2014. A - Kunnostus- ja kuivauspalvelut Oy Y-tunnus: 1911067-2 MITTAUSRAPORTTI Kohde: Hämeenkylän koulu Raportointipäivä : 2462014 Työ : 514/3248 etunimisukunimi@akumppanitfi 01740 Vantaa wwwkuivauspalvelutfi KOHDE: Hämeenkylän koulu TILAN VUOKRALAINEN: TILAAJA: Vantaan

Lisätiedot

Hammashoitolan tiloissa (lähinnä huoneet 217, 214 ja paljeovihuone ) tutkittiin ilmavirtauksia, paine-eroja ja VVOC/VOC pitoisuuksia.

Hammashoitolan tiloissa (lähinnä huoneet 217, 214 ja paljeovihuone ) tutkittiin ilmavirtauksia, paine-eroja ja VVOC/VOC pitoisuuksia. 1(6) Kohdetiedot Havukallion Koulu Osoite Peltoniemenkuja 1, Vantaa Tilauspvm Tilauskirje 17.11.2011 Tutkimukset / Näytteenotto 18.11.2011, 15. ja 28.12.2011 Raportti 20.1.2012 Yhteenveto Hammashoitolan

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun vanhempainilta 4.2.2015. 4.2.2015 Tilakeskus/Sari Hildén

Käpylän peruskoulun vanhempainilta 4.2.2015. 4.2.2015 Tilakeskus/Sari Hildén Käpylän peruskoulun vanhempainilta Esityksen sisältö: Untamon tehdyt ja tulevat toimenpiteet Väinölän tehdyt ja tulevat toimenpiteet Peruskorjaukset Untamo 2014 tehdyt korjaukset Kesä: ikkunoiden avausmekanismien

Lisätiedot

KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN KOSTEUSKARTOITUS

KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN KOSTEUSKARTOITUS KIMOKUJAN KOULU KELLARITILOJEN SISÄLLYSLUETTELO 1 TUTKIMUKSEN KOHDE JA LÄHTÖTIEDOT 3 1.1 Kiinteistön perustiedot 3 1.2 Tehtävä 3 1.3 Tutkimuksen sisältö, rajaus ja luotettavuus 3 1.4 Aikaisemmin todetut

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS

16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS 16.3.2015 SISÄILMAN MIKROBITUTKIMUS PERTUN PARAKKIKOULU 05400 JOKELA 05400 JOKELA 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1. KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija... 3 1.3 Toimeksiannon

Lisätiedot

Lassila &Tikanoja Oyj Vahinkosaneeraus Martti Kuosmanen, 050-385 7090, martti.kuosmanen@lassila-tikanoja.fi Vahinkokartoittaja

Lassila &Tikanoja Oyj Vahinkosaneeraus Martti Kuosmanen, 050-385 7090, martti.kuosmanen@lassila-tikanoja.fi Vahinkokartoittaja Vahinkokartoitus Kohdetiedot Kiinteistön nimi As Oy Vantaan Rajakorpi Osoite Moreenikuja 8 B 01700 Vantaa Vahinkotapahtuma Vesivahinko Tilauspvm 12.9.2013 Kartoitus / mittaukset 16.9.2013 Raportti 16.9.2913

Lisätiedot

Rakennetekninen kuntotutkimus Mattilan päiväkoti Hirsitie 2 04340 TUUSULA

Rakennetekninen kuntotutkimus Mattilan päiväkoti Hirsitie 2 04340 TUUSULA Mattilan päiväkoti Hirsitie 2 04340 TUUSULA Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 KOHTEEN YLEISTIEDOT... 3 TILAAJA...

Lisätiedot

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS

YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS Sweco Rakennetekniikka Ratamestarinkatu 7a P.O. Box 88 FI-00521 Helsinki, Finland Telephone +358 207 393 300 Finnmap Consulting Oy VAT FI08711659 Reg.no: 0871165-9

Lisätiedot

192-0190-9701 1 (6) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0190-9701 1 (6) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä 1 (6) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS RAPORTTI Rakennuskohde Asiakirjan sisältö KUKKAKEDON PÄIVÄKOTI ALUSTATILAN

Lisätiedot

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ

Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Proj. nro 3318 Asunto Oy Jyväskylän Tavintie Tavintie 8 A 1 40400 JYVÄSKYLÄ Raportti Kuntotarkastus asuntokauppaa varten 17.06.2013 Laukaantie 4, Fax 0 10 322 0909 pts@pts.fi www.pts.fi Tekijä: Juhana

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 940 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä

192-0200-9701 1 (5) Jouni Räsänen, RI (09) 887 9265 jor@ako.fi. K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä 1 (5) K.osa/Kylä Kortteli/Tila Tontti/nro Viranomaisten merkintöjä Rakennustoimenpide Asiakirjan nimi Juoks.nro KUNTOSELVITYS Rakennuskohde RAPORTTI Asiakirjan sisältö SIMONKYLÄN KOULU Koivukyläntie 52

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010

Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus Tiedotustilaisuus 3.3.2010 Esko Eriksson Kiinteistöjohtaja Jyväskylän Tilapalvelu Kaupungintalon peruskorjauksen hankesuunnitelman lähtökohdat Rakennuksen tekninen

Lisätiedot

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen

MERKKIAINEKOE. Korjausrakentaminen MERKKIAINEKOE Korjausrakentaminen PÄIVÄYS PROJEKTI Tiivistyskorjauksen laadunvalvonta, mallihuoneen merkkiainekoe TILAAJA Vantaan kaupunki KOHDE Lintukallionkuja 6, 01620 Vantaa 2(9) SISÄLTÖ 1. YHTEYSTIEDOT...

Lisätiedot

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014

Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Kanniston koulun kosteus- ja sisäilmatekniset tutkimukset kesällä 2014 Sisäilmailta Kanniston koululla 2.9.2014 Tutkimuksen lähtökohta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kanniston koulussa toisen kerroksen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Karhulan koulu Vesivallintie 16 48600 KOTKA

TUTKIMUSRAPORTTI. Karhulan koulu Vesivallintie 16 48600 KOTKA TUTKIMUSRAPORTTI Karhulan koulu Vesivallintie 16 48600 KOTKA Työ nro T13034-05 Kotka 13.10.2014 Insinööri Studio Oy OY INSINÖÖRI STUDIO, TORNATORINTIE 3, PL 25, 48101 KOTKA PUH. 05-2255 500 FAX. 05-2184

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE

TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE TUNNISTA JA TUTKI RISKIRAKENNE OPETUSMATERIAALI Pientalojen riskirakenteet anssi nousiainen & pertto heikkinen PIENTALOJEN RISKIRAKENTEET Kuntotutkimusmenetelmät Kosteusmittaukset Suhteellisen kosteuden

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA

TIIVESTELMÄ HAVAITUISTA ONGELMISTA PAIJULAN KOULU Paijulan koulu Nousiaisten kunnassa. Alun perin rakennettu noin 1920 ja laajennus tehty 1970. Rakennuksen kerrosala on noin 528 m² ja huoneistoala noin 470 m². Rakennuksen arvioitu tilavuus

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA

HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ VALTIMOTIE 4, 01400 VANTAA RAPORTTI Sivu 1 / 6 HAJUHAITTASELVITYS JA MERKKIAINEKOKEET 24.11.2014, REKOLANMÄEN KOULU, KEITTIÖ,

Lisätiedot

MIEHIKKÄLÄN KOULU KESKUSTIE 9 49700 MIEHIKKÄLÄ

MIEHIKKÄLÄN KOULU KESKUSTIE 9 49700 MIEHIKKÄLÄ Sivunumero: 1/18 MIEHIKKÄLÄN KOULU KESKUSTIE 9 49700 MIEHIKKÄLÄ SISÄILMATUTKIMUS Tutkimusselostus 21.2.2012 Kai Kylliäinen 0405623222 Sivunumero: 2/18 Kohde: Toimeksianto: Tilaaja: Läsnäolijat: MIEHIKKÄLÄN

Lisätiedot