TAALINTEHTAAN KUNNALLINEN VIRASTOTALO

Transkriptio

1 TAALINTEHTAAN KUNNALLINEN VIRASTOTALO rakennushistoriallinen selvitys Taalintehtaan sataman asemakaava, Liite

2 Taalintehtaan kunnallinen virastotalo, rakennushistoriallinen selvitys Syksy 2014 Tekijät: Sweco Ympäristö Oy, Teo Tammivuori, arkkitehti Tapio Toropainen, DI Justiina Nieminen, insinööri (AMK) Inka Salo, insinööri (AMK) Tilaaja: Kemiönsaaren kunta, Tekninen osasto, kaavoitusyksikkö Åke Lindeberg, kaavoitusarkkitehti

3 PERUSTIEDOT Taalintehtaan kunnallinen virastotalo (Ämbetshus i Dalsbruk), Malmintie 2, Taalintehdas arkkitehti (pääsuunnittelija): muut suunnittelijat: urakoitsijat: rakennuttaja: Oy Suunnittelukeskus AB Plankonsult, arkkitehti (SAFA) Olavi Linko Oy Suunnittelukeskus AB Plankonsult (todennäköisesti) Sähköjen osalta: Sähkölähteenmäki Oy Dragsfjärdin kunta suunnitteluajankohta: rakennusluvan myöntämisajankohta: rakennuksen käyttöönoton ajankohta: joulukuussa 1974 (sähkösuunnitelman loppupiirustusten päiväys ) alkuperäinen käyttötarkoitus: rakennukseen ja sen käyttöön liittyvät muutokset: nykyinen käyttötarkoitus: omistus: kaavatilanne: kohteen koko: kohteen rakennusoikeus ja mitä siitä on käytetty / jäljellä: suojelutilanne, rakennuksen suojelu, suojelumääräykset: muut selvitykset ja niiden tarkoitus: monikäyttörakennus: kunnan virastotalo, Alko, apteekki, poliisi, sosiaalitoimi, talonmiehen asunto, majoitustila useita tilajärjestelyiden muutoksia kulloisenkin tarpeen mukaan Rakennusvalvonnan toimistotilat, opetustiloja, sosiaalitoimen vastaanotto, kunnan palveluneuvonta, kokoontumistiloja, varasto. Osa tiloista on tyhjillään. Rakennuksen omistaa Kemiönsaaren kunta, osaa hallinnoi Alko Oyj, osaa Taalintehtaan apteekki ja osaa kunta. Taalintehtaan rakennuskaava, vahvistettu Uusi osayleiskaava on kunnanvaltuuston hyväksymä. Asemakaavan muutos on vireillä kem kem2, jäljellä 400 Kem2 rakennus sijaitsee rky-alueella kuntokartoitus (rakennusteknisen kunnon selvittäminen pitkän tähtäimen huoltosuunnitelmaa varten), sisäilmakartoitukset ja (rakennuksen työtekijöiden valitusten perusteella teetetty arvio sisäilman laadusta) selvitystyön tavoite ja käytetty aika rakennuksen suojelutarpeen selvittäminen Taalintehtaan sataman asemakaavan muutoksen yhteydessä, mitä kohteessa on selvitetty, tutkittu ja inventoitu tilojen käyttötarkoituksen, tilajärjestelyiden sekä ulkoarkkitehtuurin muutokset ja nykytila

4 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO... 2 HISTORIA JA MUUTOSVAIHEET... 3 Rakennuksen historia ja muutosvaiheet... 3 Tausta... 3 Suunnittelun ja rakentamisen aika Valmistuminen loppuvuodesta Käytön aika Käytön aika Kaavoitustilanne... 8 NYKYTILA... 9 Kohteen nykytila ja inventointi... 9 Ensimmäinen kerros, kunnan tilat Ensimmäinen kerros, Alkon ja apteekin tilat Toinen kerros, valtuustosali ja toimistotilaa Julkisivut Ulkotilat Liittyminen ympäröivään rakennuskantaan Kronologinen taulukko Ajoitus-, säilyneisyys- ja käyttötarkoituskaaviot YHTEENVETO: Lähteet Liitteet... 35

5 2 JOHDANTO Taalintehtaan tehtaan hiljennyttyä FN-steelin konkurssin yhteydessä vuonna 2012 sekä Kemiön, Dragsfjärdin ja Västanfjärdin kuntaliitoksen 2009 aiheuttamien muutosten jälkimainingeilla Taalintehtaan sataman ympärille muodostuneen Hertsbölen kylän taajaman tulevaisuus on vaakalaudalla. Syrjäinen sijainti kunnassa, työttömyys ja muuttotappio tulevat rappeuttamaan entisen Dragsfjärdin kunnan hallinnollista keskusta, ellei löydetä selkeitä elävöittäviä toimenpiteitä. Nykyisin Taalintehtaan elinvoima nojaa Hiittisten saariston lomaasutukseen, veneturismiin, satamapalveluihin, venesäilytykseen sekä joka vuosi järjestettävään Baltic Jazz -tapahtumaan. Taalintehtaan kunnallisen virastotalon rakennushistoriallinen selvitys tuli ajankohtaiseksi käynnissä olevan Taalintehtaan sataman asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä. Vuonna 2014 hyväksytyssä ja osittain voimaan tulleessa Taalintehtaan osayleiskaavassa virastotalon suojelutarve jätettiin ratkaistavaksi asemakaavavaiheessa. Taalintehtaan historiallinen tehdasalue, jolla Taalintehtaan kunnallinen virastotalo sijaitsee, kuuluu Museoviraston määrittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (ns. rky-alue). Taalintehtaan taajaman keskustassa on useita rakennuksia, jotka ajoittuvat 1800-luvulle. Lisäksi siellä sijaitsevat vanhat tehtaan perustamisen aikaiset hiiliuunit. Nyt valmisteltavassa Taalintehtaan sataman asemakaavan muutoksessa huomattava määrä Taalintehtaan keskustan rakennuksista määrätään asemakaavalla suojelluiksi. Turun Museokeskus on inventoinut Taalintehtaan alueen rakennukset Taalintehtaan kulttuuriympäristöprojektin yhteydessä vuonna Inventoinnissa todettiin, että Taalintehtaan kunnallisella virastotalolla on suojeluarvoja paikallisella tasolla. Tämän selvityksen tavoitteena on selvittää puolueettomasti Taalintehtaan kunnallisen virastotalon suojelua puoltavat arvot. Selvityksessä keskitytään yhtäältä kunnallisen virastotalon arkkitehtuuriin, toisaalta virastotalon asemaan tehtaan historiaan välittömästi liittyvässä valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Selvitys on tehty Museoviraston laatimaa Talon Tarinat. Rakennushistorian selvitysopas teoksen ohjeita noudattaen. Taalintehtaan rakennushistoriallinen selvitys on esitelty Varsinaissuomen ELY-keskukselle ja Turun museokeskukselle ja Taalintehtaan sataman asemakaavan viiteryhmälle

6 3 HISTORIA JA MUUTOSVAIHEET Rakennuksen historia ja muutosvaiheet Ilmakuva ajalta ennen Taalintehtaan kunnallisen virastotalon rakentamista 1 TAUSTA Taalintehtaan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön kehitys sai alkusysäyksen Taalintehtaan saadessa privilegion masuunin perustamiseksi vuonna Tätä seuranneen karikkoisen teollisen kehityksen myötä alueen vaurastuminen näkyi rakennuskannassa aina luvulle saakka. Tämän jälkeen useiden omistajavaihdosten saattelemana tehtaan vaikutus taajaman rakennuskantaan heikkeni ja loppui FN-Steelin konkurssin ja tehtaan lakkauttamispäätöksen myötä. Taalintehtaan kunnallisen virastotalon suunnittelu ja rakentaminen ajoittuu varsin myöhään Taalintehtaan Hertsbölen taajaman historiassa, 1970-luvun puoliväliin. Rakentaminen perustuu löyhästi vuonna 1970 arkkitehtitoimisto Ålander Korsström Packalen Ky:n laatimaan Taalintehtaan rakennuskaavaan, jossa suurin osa Taalintehtaan taajaman varhaisemmasta rakennuskannasta esitettiin korvattavaksi uudella tehokkaammalla rakenteella ja kolme hiiliuunia tuhottaviksi uuden kunnallisen virastotalon tieltä 2. Kunnallinen virastotalo rakennettiin poikkeusluvalla, koska kyseinen rakennuskaava ei koskaan vahvistunut luvun puolivälissä oli Suomessa jo heräilty vaalimaan historiallisia rakennusympäristöjä kovakouraisen uudisrakentamisen sijasta. Taalintehtaan taajaman kaavoitustyö aloitettiin alusta. Ote Taalintehtaan rakennuskaavasta Ajoittamaton ilmakuvakopio, Taalintehtaan kunnallisen virastotalon ilmoitustaulu. Ajoittamaton valokuva. 2 Taalintehdas, rakennuskaavan selostus , Ålander, Korsström, Packalen Ky, Kemiösaaren rakenusvalvonnan arkisto. 3 Taalintehdas, rakennuskaava, maanomistuskartta, , Ålander, Korsström, Packalen Ky, Kemiösaaren rakenusvalvonnan arkisto

7 4 SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN AIKA Ilmakuvien ja vuoden 1985 rakennuskaavan perusteella Taalintehtaan kunnallisen virastotalon tieltä on purettu ainakin kolme hiiliuunia sekä uudempi harjakattoinen varastorakennus. Kunnanvaltuuston tekemän kunnallisen virastotalon suunnittelupäätöksen yhteydessä löytyy todisteita keskustelusta hiiliuunien säilyttämisestä 4. Kunnallisen virastotalon lähistöllä säilyneille hiiliuuneille määritellään tulevassa Taalintehtaan sataman asemakaavan muutoksessa nykyistä laajempi suojelualue. Myös 1700-luvulta peräisin olevat empire-tyyliset rakennukset tullaan suojelemaan Taalintehtaan sataman asemakaavan muutoksen yhteydessä. Taalintehtaan kunnallisen virastotalon suunnittelusta päätti Dragsfjärdin kunnanvaltuusto Suunittelu kesti noin vuoden ja rakennuslupa saatiin Rakennuksen suunnitteli Oy Suunnittelukeskus AB Plankonsult ja piirustukset on allekirjoittanut arkkitehti Olavi Linko. Hänen piirustuksiaan ei ole arkistoitu Rakennustaiteen museoon ja hänen tuotantonsa on pääsääntöisesti tuntematonta 5. Oy Suunnittelukeskus AB Plankonsult, alun perin 1949 perustettu Maaseudun keskusrakennuttamistoimisto, toimi aikansa monialaisena yhdyskunta- ja rakennussuunnittelutoimistona. Sen tarkoituksena oli tukea ja neuvoa köyhiä maalaiskuntia erilaisten infra- ja rakennushankkeiden toteuttamisessa. Arkkitehtuurin saralla Oy Suunnittelukeskus AB Plankonsult ylsi liukuhihnamaisella koulu- ja hallintorakennustuotannollaan lähinnä arkipäiväisiin, tavanomaisiin ja taloudellisesti edullisiin suorituksiin aikakautensa kuuluisimpiin vaikuttajiin verrattuna. Virastotalon suunnittelu- ja rakennusvaihe osui 1970-luvun öljykriisin aikoihin, mutta suunnittelussa tai toteutuksessa tätä ei inventoinnin perusteella huomioitu. Rakennus suunniteltiin ajan tapaan öljylämmitteiseksi ja vaipaltaan nykymittapuulla energiaa tuhlailevaksi. Rakennuksen lämmitystapana on aina 2000-luvulle asti säilynyt öljylämmitys. Taalintehtaan Hertsbölen taajaman maat omisti lähes kauttaaltaan Oy Wärtsilä Ab ja kunnallisen virastotalon rakentamisen yhteydessä maa myytiin Dragsfjärdin kunnalle 6. Tehtaan johtaja Börje Wallén oli pitänyt tärkeänä kunnan arkiston siirtämistä Dragsfjärdistä Taalintehtaaseen ja sen varustamista palonkestävin seinin 7. Tietyssä mielessä kunnantalo on siis osoitus tuolloin Oy Wärtsilä Ab:n omistuksessa olleen tehtaan vaikutusvallasta taajamassa, mutta kunnantalon rakentaminen liittyi enemmänkin Dragsfjärdin kunnan hallinnollisiin järjestelyihin sekä tehtaan vallan heikkenemiseen kunnan päätöksenteossa 8. Asemapiirros 9 4 Rakennusluvan liite: Transumt ur protokoll fört vid sammanträde med Kommunalfulmäktige i dragsfjädr den 6 oktober 1972, Kemiösaaren rakenusvalvonnan arkisto. 5 Puhelinhaastattelu. Petteri Kummala, amanuenssi, Suomen rakennustaiteen museo, Rakennusluvan liite: Intyg, den 6 mars 1973 Wärtsila, Dalsbruk, Kemiösaaren rakenusvalvonnan arkisto. 7 Haastattelu: Eero Wallén, Taalintehtaan historiallinen teollisuusalue: Museovirasto, Taalintehtaan kunnallisen virastotalon rakentamisesta ei ole juurikaan dokumentoitua tietoa puutteellisten rakennuslupakuvien 10 lisäksi. Esimerkiksi toisen kerroksen pohjapiirros puuttuu rakennuslupakuvista. Rakennuslupien yhteydessä yleensä esitettävien rakennedetaljien puuttuminen puolestaan esti alkuperäisen rakennesuunnittelijan selvittämisen. Hyvin todennäköistä on, että rakenne- ja lvi-tekniset suunnitelmat on laatinut Oy Suunnittelukeskus AB Plankonsult. Sähkösuunnittelun on alun perin tehnyt Oy Suunnittelukeskus AB Plankonsult ja urakoitsijana toimi Sähkölähteenmäki Oy. Kohteen alkuperäisen sähkösuunnittelijan tiedot selvisivät sähkökaapista löytyneiden uudempien urakkapapereiden joukosta löytyneistä alkuperäisasiakirjoista mikä kuvastaa hyvin rakennuksen ylläpidon ja dokumentoinnin huoletonta tasoa. 9 Rakennuslupa , Kemiösaaren rakenusvalvonnan arkisto. 10 Rakennusluvat ja , Kemiösaaren rakenusvalvonnan arkisto.

8 5 VALMISTUMINEN LOPPUVUODESTA 1974 Valmistuttuaan Taalintehtaan kunnallinen virastotalo vastasi ajan vaatimatonta perustasoa niin materiaaleiltaan kuin arkkitehtuuriltaan. Elementtirakentamisen tehokkuus näkyy sekä sisä- että ulkoarkkitehtuurissa. Rakennus koostuu kaksikerroksisesta keskiosasta sekä kahdesta matalammasta sivusiivestä. Näiden väliin jää pohjoiseen avautuva laajahko laatoitettu aukiotila sekä nurmikenttä. Aukion ja virastotalon massoittelu muodostaa jotakuinkin symmetrisen kokonaisuuden pohjoisempana mäen harjalla olevan Stenkakolan rakennuksen kanssa. Asetelma ei ole rakennusten toiminnan ja hierarkian kannalta johdonmukainen, koska hallintorakennus jää mäen juurella alisteiseksi asuinrakennukseen nähden ja korostaa siten tämän asemaa perusteettomasti. Tämä kaupunkikuvallinen sommitelma lienee syntynyt tahattomasti. Valtuustosali sijaitsi kaksikerroksisen keskiosan toisessa kerroksessa. Valtuustosalin merkitystä oli korostettu suuremmalla huonekorkeudella, mikä näkyi massoittelussa korkeampana osana ja maltillisena ulokkeena julkisivuilla. Rakennuksen julkisivu muodostuu yksinkertaisesti vuorottelevista pystysuuntaisista lasiosista ja paasimaisista maalatuista teräsbetonielementeistä. Tällainen kaksijakoinen julkisivujäsennys ja matalien rakennusten julkisivujen vertikaali käsittely oli ajalleen tyypillistä. Taalintehtaan kunnallisen virastotalon tapauksessa syntyy vaikutelma, että kyseessä olisi huomattavasti korkeammasta rakennuksesta irrotettu kerros. Tässä mielessä rakennus antaa keskeneräisen ja paikkaan sitoutumattoman vaikutelman. Näkymä pääsisäänkäyntiä kohti 1970-luvun pyrkimys yleispätevään ja tehokkaaseen rakentamiseen näkyi myös julkisivussa. Monista ajan koulurakennuksista virastotalon erottaa lähinnä se, että julkisivulle on kellon sijasta nostettu kunnan vaakuna. Rakenteeltaan Taalintehtaan kunnallinen virastotalo on pilari-palkki-laatta -rakenne. Julkisivut on ripustettu laatan reunasta kiinnikkein. Kiinnikkeet olivat alkuperäisissä suunnitelmissa ruostumattomasta teräksestä valmistetut, mutta ne korvattiin työmaavaiheessa mustasta teräksestä valmistetuilla 11. Osastoivat väliseinät ovat tiiltä, kevyet väliseinät rankorakenteisia. Valtuustosali kateederilta nähtynä Rakennuksen luoteiskulman yksikerroksinen siipi 11 Haastattelu: Martti Murto, rakennusluvan myöntänyt rakennustarkastaja,

9 6 KÄYTÖN AIKA Rakennukseen suunniteltiin sijoitettavaksi kunnan viraston ja valtuustosalin ohella Alkon, apteekin ja poliisin toimitiloja. Ajan kuluessa Alkon ja apteekin tiloihin on tehty useita ajanmukaistuksia, mutta toiminnot ovat edelleen elinvoimaiset. Poliisin toiminta Taalintehtaan virastotalossa on ajan saatossa vähentynyt ja 2010-luvn alussa loppunut täysin. Ennen kuntaliitosta poliisi ylläpiti kansliatoimintoja Taalintehtaan kunnallisessa virastotalossa yhden päivän viikossa 12. Nyt entisiä poliisin tiloja, mukaan lukien sellejä, käytetään irtain- ja arkistovarastoina sekä palvelutiloja kokoontumistiloina. Arkisto- ja varastokäyttö on pikkuhiljaa laajentunut myös porrashuoneisiin ja teknisiin tiloihin ja poistumisteille lisäten näiden tilojen palokuormaa ja siten vaarantaen henkilöturvallisuuden. Tämän ajanjakson muutoksista on vaikeaa saada tietoa dokumentoinnin puutteista johtuen. Rakennuksessa ei tänä aikana toteutettu rakennuslupaa vaativia toimenpiteitä. KÄYTÖN AIKA Dragsfjärdin, Västanfjärdin ja Kemiön kuntien yhdistyttyä Kemiönsaaren kunnaksi vuonna 2009 kunnan hallinto koottiin Kemiön keskustaan. Taalintehtaan virastotalolla oli juuri ehditty totuttelemaan vuoden 2008 sisäisiin muutosjärjestelyihin, kun tieto kuntien yhdistymisestä tuli. Vuoden 2008 muutoksissa toisen kerroksen talonmiehen asunto sekä vaikeiden yhteyksien päästä tulevien luottamusmiesten varamajoitustila poistettiin ja korvattiin nykyaikaisemmilla toimistotiloilla. Samassa yhteydessä lisättiin hissi takaamaan valtuustosalin esteettömyys, sillä alkujaan rakennuksessa oli vain kaksi elementtirakenteista kierreporrasta. Itäisen matalan siiven monitoimitila muutettiin toimistohuoneiksi. Ensimmäiseen kerrokseen luotiin ympärikäveltävä käytävätila puhkaisemalla kantava seinä sosiaalitoimen arkistohuoneen kohdalta. Oletettavasti myös lattiat ja vastaanottokalusteet uusittiin. Sellien ikkunat Vuoden 2008 muutosten suunnittelu tehtiin kunnan ohjauksessa mutta ilman arkkitehtipääsuunnittelijaa. Sisustuksen suunnitteli sisustusarkkitehti Pirkko-Liisa Topelius. Rakennussuunnitelmat laati Jerker Fagerholm Rakennussuunnittelutoimisto Fagerholm & Kalonius Oy:stä. Suunnitelmien laatija toimi myös kohteen valvojana. LVI-suunnittelun teki Ilpo Weissmann, ins.tsto. Weissman Ky, sähkösuunnittelun Håkan Sjögren Strandells El Ab:stä. Muutoshankkeen pääurakoitsijana toimi Rak.liike Nousu Oy ja vastaavana työnjohtajana Tapani Lahtinen. Sähköurakoitsijana toimi Sähkö Lindroos ja LVI-urakoinnista vastasi Rak.liike Nousu Oy. Kalustesuunnittelusta vastasi Jouni Aaltonen, Isku Oy. 13 Monin paikoin suunnitelmat ovat toteutuneet työmaalla eri tavalla kuin oli ajateltu, päätellen rakennuslupakuvien ja toteutettujen ratkaisujen eroista. Mm. Alkon ja apteekin osien tilamuutoksia ei ole viety tässä vaiheessa lupakuviin Puhelintiedustelu, Kemiönsaaren poliisi Taalintehtaan kunnallisen virastotalon 2. kerroksen sähkökaapista löytyneet piirustus- ja urakka-asiakirjat Hissilaajennus ja siihen liittyvä uusi katos 14 Rakennusluvat ja , Taalintehtaan rakenusvalvontatoimiston arkisto

10 7 Tilojen käytön muutokset vuoden 2008 jälkeen. Dragsfjärdin, Västanfjärdin ja Kemiön kuntien yhdistyttyä vuonna 2009 uuden Kemiönsaaren kunnan hallinto-osasto, kehitysosasto, sosiaalitoimintojen vastaanotto ja ympäristö- ja rakennustarkastus aloittivat Taalintehtaan kunnallisessa virastotalossa. Entisessä talonmiehen asuintiloissa toimii hallinto-osasto, jota oli myös ensimmäisessä kerroksessa. Kunnanjohtajan huone oli toisessa kerroksessa. Alakerran sivusiivessä oli kehitysosaston toimitiloja. Toiminta jatkui aina vuoden 2013 helmikuuhun saakka, jolloin suurin osa hallinnoista siirrettiin Kemiöön. Yhteensä Kemiöön siirrettiin tuolloin 25 työntekijää. Taalintehtalle jäi osittain tarpeeseen nojautuen, mutta myös Kemiössä vallinneen tilapuutteen takia ympäristö- ja rakennustarkastus, sosiaalitoimintojen vastaanotto ja palveluneuvonta. 15 Kunnan käytöstä vapautuneet toisen kerroksen tilat ovat jääneet vaille uutta vakituista käyttöä lukuun ottamatta Teak:in lähihoitajalinjan tilapäistä sijoittumista osaan hallinto-osaston tiloja sekä matkailuneuvonnan sijoittumista rappukäytävän pieneen toimistohuoneeseen. Vuoden 2010 rakenneteknisen selvityksen jälkeisten muutostöiden ajoituksen ei ole katsottu tässä työssä olevan olennainen selvittelyn aihe. Mm. öljysäiliön poistoa ja kaukolämpöverkkoon liittymistä 16 ei siis ole lähdetty ajoittamaan tämän työn puitteissa. Kyseisestä ja vastaavista muutoksista tehdyt havainnot vain mainitaan inventoinnin yhteydessä. Teak:in lähihoitajalinjan opetushuone Öljysäiliön kohdalla uudistettua betonilaatoitusta pääsisäänkäynnin pihalla 15 Lars Nummelin, tekninen johtaja, Kemiönsaaren kunta, sähköpostitiedonanto Haastattelu: Martti Murto, rakennustarkastaja, Murto mainitsi öljysäiliöiden poistosta, minkä jäljet on havaittavissa värieroina sisäänkäyntipihan betonikivilaatoituksessa.

11 8 K A AVOI T U ST I L A N N E Voimassa olevassa vahvistetussa Taalintehtaan rakennuskaavassa alue, jolla Taalintehtaan kunnallinen virastotalo sijaitsee, on merkinnällä YH hallinto- ja virastorakennusten korttelialue. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusta ei ole merkitty suojeltavaksi. Tarkasti voimassa olevaa asemakaavaa tulkiten Alkon ja apteekin myymäläkäyttö sekä nykyinen oppilaitoskäyttö ovat asemakaavan vastaisia käyttötarkoituksia ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslakia (MRL 58 ). Taalintehtaan sataman asemakaavaa ollaan muuttamassa perustuen kunnanvaltuuston hyväksymään Taalintehtaan osayleiskaavaan. Osayleiskaavasta on valitettu, mutta valitukset eivät koske Taalintehtaan kunnallista virastotaloa tai sen aluetta. Osayleiskaavan selostuksen mukaan kunnallisen virastotalon suojelukysymykseen palataan asemakaavavaiheessa. Osayleiskaavassa Taalintehtaan kunnallisen virastotalon alue on merkinnällä c/s keskustatoimintojen alue, jolla ympäristö säilytetään. Merkinnän määräystekstissä todetaan: Muiden alueella sijaitsevien rakennusten suojelutarve ratkaistaan asemakaavoituksen yhteydessä Lisäksi selostuksessa mainitaan, että c/s-alueella sijaitsee Taalintehtaan kunnantalo, jonka suojelutarve tarkistetaan asemakaavoituksen yhteydessä. Aiemmin selostuksessa tarkennetaan merkintää siten, että aluetta tulee kehittä julkisten ja yksityisten palvelujen, hallinnon, päivittäistavarakaupan ja matkailupalvelujen 17 näkökulmasta. Lisäksi todetaan, että alueelle voidaan osoittaa myös keskustaan sopivaa asumista. Taalintehtaan kunnallista virastotaloa ei ole käsitelty osayleiskaavassa erityistä purkulupaa 18 edellyttävällä tavalla. Ote Taalintehtaan osayleiskaavasta vuodelta 2013 Ote Taalintehtaan asemakaavasta vuodelta Taalintehtaan osayleiskaavan selostus s. 39, Maritta Heinilä, Tapio Toropainen, Airix Ympäristö Oy, MRL 127

12 9 NYKYTILA Kohteen nykytila ja inventointi Taalintehtaan kunnallisen virastotalon ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee Kemiönsaaren kunnan rakennusvalvonta, sosiaalitoimen tiloja sekä näihin liittyviä arkistotiloja. Rakennuksen yksikerroksisissa läntisessä sivusiivessä on Alko sekä apteekki ja itäisessä siivessä toimistotiloja. Toisessa kerroksessa on runsaasti tyhjillään olevia toimistohuoneita, arkistotilaa sekä Teak:in lähihoitajalinjan tiloja. Valtuustosalia käytetään pääasiassa kylätoimikunnan kokoontumissalina sekä näyttelytilana muutaman toimistosalin ohella. Toisen kerroksen käytävää käytetään myös kunnan ilmoitustauluna nähtävillä olevista ajankohtaisista asioista. Kohteen nykytilaa inventoitiin kahteen otteeseen syksyllä Ensimmäisellä käynnillä tutustuttiin lähiympäristöön ja alueen suunnittelutilanteeseen. Toisella kerralla inventoinnissa keskityttiin arkkitehtuuriin sekä toimintojen, pintamateriaalien ja kalustuksen säilyneisyyden arvioimiseen. Molempien käyntien yhteydessä arvioitiin myös rakennuksen yhteyttä ympäristöönsä, etenkin lähialueen suojeltuihin rakennuskokonaisuuksiin. Taalintehtaan kunnallisen virastotalon rakennetekninen selvitys oli tehty melko hiljattain vuonna Tästä syystä tässä selvityksessä ei keskitytä rakenteiden arviointiin yleistasoisia huomioita laajemmin. Vuoden 2010 rakennetekninen selvitys painottui rakenteiden ja laitteiden jäljellä olevan käyttöiän määrittämiseen sekä likimääräisten huoltokustannusten arvioimiseen. Tuolloin rakennuksen korjauskuluiksi arvioitiin Toisessa yhteydessä kiinteistön arvon on oletettu olevan noin , mikä on vajaa puolet näköpiirissä olevista korjauskuluista. Vuonna 2010 tehtiin myös sisäilmaselvitys, jossa todettiin rakennuksessa olevan kosteusvaurioon viittaavaa, mahdollisesti terveydelle haitallista mikrobikasvustoa 21. Seuraavassa kohteen nykytilaa ja säilyneisyyttä arvioidaan sisätilojen osalta kerroksittain toimintojen, pintamateriaalien sekä kalustuksen osalta. Julkisivujen ja ulkotilan osalta selvitetään toteutuneisuutta ja säilyneisyyttä suhteessa alkuperäisiin suunnitelmiin ja 70-luvun suunnittelukäytäntöihin ja - ihanteisiin. Julkisivujen rappiotila Puuttuva lasilevy 19 Rs 15 kuntoarvio, Taalintehtaan kunnantoimisto, s11, Raksystems Anticimex insinööritoimisto Oy, Kemiön seudun ilmoituslehti, Förslags Ab Lindan Kustannus Oy, Ilmanäyteanalyysiraportit: Anna-Mari Pessi, Sirkku Häkkilä, Turun yliopisto, Aeribiologian yksikkö, ja

13 10 Neuvottelutilan yläikkuna ENSIMMÄINEN KERROS, KUNNAN TILAT Toiminnot, arkkitehtuuri, tilahierarkia Rakennukseen pääovesta saavuttaessa aula- ja vastaanottotilaan on ensimmäisenä vaikutelmana tilan mataluudesta ja kalustuksen jäsentymättömyydestä ja monimuotoisuudesta johtuva ahtaus ja sekavuus. Ulko-oviin liittyvän lasiseinän detaljit sekä sisääntulokatoksen alapinta vaikuttavat alkuperäisiltä. Ulko-ovien vedin on ajalleen tyypillinen kiiltävä musta suorakaide. Aulan välittömässä yhteydessä oleva neuvottelutila on yhdistetty visuaalisesti aulaan lasi-ikkunoin. Tämä saattaa hyvinkin olla alkuperäinen ratkaisu. Ainakin tila on ikkunalautaa myöten myös kalustukseltaan alkuperäisessä hahmossa. Aulan puoleisella seinällä on kiintokaluste. Alakaappityyppisen kiintokalusteen uusittu työtaso ei edusta samaa aikakautta niukkalinjaisen laatikoston vetimien ja saranatyypin kanssa. Muut toimistotilat ovat pinnoiltaan ja sisustukseltaan vastikään uudistettuja ja nykystandardiin verrattuna tilaa tuhlailevia. Entisiin poliisin tiloihin tultaessa erikoisuutena on kaksi selliä, jotka ovat varustettu betonisin vesipistein ja wc- istuimin sekä lattiaviemärein. Molemmissa selleissä on kapeat pystyikkunat, jotka muistuttavat ampuma-aukkoja. Viemäreiden kuivumisen takia selleissä on todella voimakas haju, joka on varmuudella tarttunut arkistomateriaaliin ja muuhun irtaimistoon. Entisten poliisin tilojen jälkeen, kuljettaessa alun perin monitoimitilaksi suunniteltua siipeä kohti, on ensin kahvilakäyttöön tarkoitettu tyhjähkö kokoontumistila, minkä jälkeen on jälleen toimistokäytävää, joksi alkuperäinen monitoimitila on muutettu. Tilasarjana aulan kautta toimistotiloihin kulkeminen on varsin yllätyksetön ja yksitoikkoinen kokemus vastaavaan 70-luvun arkkitehtuuriin verrattuna. Aulan mataluus ja ahtaus latistavat tilahierarkian olemattomiin ja heikentävät orientoitavuutta jo alusta lähtien. Monitoimitilaa lähestyttäessä tilajärjestelyt ovat varsin sekavat. Näkymä käytävään Sellin varusteita alkuperäisessä asussa Näkymä pääaulasta Sellin ikkuna Näkymä kahvilatilasta

14 11 Lattia Lattiapinnat on kuvioinnista ja ilmeestä päätellen uusittu yleisilmeeltään beigen väriseksi muovilaataksi lähes kaikissa ensimmäisen kerroksen tiloissa, joihin yleisöllä on suora pääsy. Entisiin poliisin tiloihin mentäessä lattiamateriaali muuttuu alkuperäiseksi kiiltäväksi beigenharmaaksi liimatuksi synteettiseksi laataksi, joka on säilynyt näissä tiloissa kohtalaisen hyvin. Alkuperäinen ikkunan sarana ja uusi umpiolasielementti Aulan lattian kuviointi Käytävän alkuperäistä hovilaattalattiaa Seinät, ovet, ikkunat Alkuperäinen ikkunan avauspainike Seinät ovat osastoivilta osin valkoiseksi maalattua tiiltä ja muutoin valkeaksi maalattua tai vaalean harmaan väristä teksturoitua tapettia 22. Kantavat betonipilarit on maalattu valkoisiksi. Seinien alareunassa kulkee tummanruskea muovilista, joka katkeaa ovia kehystävän valkoisen puulistan kohdalla. Väliseinämuutoksia ensimmäisessä kerroksessa ovat uuden käytävän avaamista pienemmän arkistotilan kohdalle sekä monitoimitilasiiven jakaminen pienemmiksi toimistohuoneiksi. Muut väliseinät lienevät alkuperäisiä. Ovet ovat viilupintaisia laakaovia pääosin alkuperäisin vetimin ja lukkomekanismein. Paloa osastoivat ovet ovat alumiini-lasiovia sivuosin. Sisäikkunat mm. aulan neuvottelutilan seinässä on kiinnitetty valkoisin puulistoin. Ulkoikkunoita on uusittu merenpuoleisilta julkisivuilta. Tässä yhteydessä mm. heloituksen osalta huomattavaa antikvaarista arvoa omanneet keskisaranoidut kippi-ikkunat on osin korvattu sivusaranoiduilla puu-alumiini-ikkunoilla, joiden puitteet ovat valkoiset. Alkuperäisten ulkoikkunoiden sisäpuoli on tummaksi petsattua puuta alkuperäisin heloituksin. Myös osassa kippi-ikkunoita on kolminkertainen lasitus uusin umpiolasielementein. 22 tapetin alkuperäisen värin määritys sivulla 18. Uudistettu ikkuna

15 12 Alakatto Tilojen alakattopinnat ovat alumiinilistoin kannateltua kipsilevyä akustisin rei ityksin. Poliisin entisissä tiloissa kulkee erillinen sähköhylly alakaton alapuolella. Porrashuoneiden osalta alakatot puuttuvat, ja välipohja on rapattu ja maalattu valkoiseksi. Valaistus Valaistus on pääsääntöisesti suora, lämminsävyinen ylävalo. Valaisimet ovat alakaton kipsilevyyn ja porrashuoneissa suoraan laattaan kiinnitettyjä, joko laatikon tai sylinterin muotoisia, väriltään valkoisia ja ritilämäisin heijastimin varustettuja. Alkuperäinen hehkulampuin toteutettu valaistus on ajan saatossa muutettu värintoistoltaan heikommiksi energiansäästöloisteputkiksi. Niukkaspektrinen energiansäästölampuin toteutettu valaistus aiheuttaa rasitusta silmille ja tuntuu siten utuisena tunnelmana. Tämä ei ole ollut tilanne 70- luvulla, jossa lämpimänsävyinen hehkulamppuvalaistus toisti värit paljon vivahteikkaammin. Väistämättä herää kysymys, olisiko ensimmäisen kerroksen tiiliseinistä löydettävissä valkoisen maalin alta alkuperäisiä 70-luvun värejä? Kalusteet Ensimmäisen kerroksen kalustus on kirjava kokoelma toimistokalusteita 70-luvulta tähän päivään. Rakennusajankohdan ihanteista kertovat vahvimmin pääaulan välittömässä läheisyydessä olevan neuvottelutilan vaaleanvihreää laminaattia olevat ikkunalaudat sekä työtasomaisen kiintokalustelaatikoston vetimet, jotka lienevät alkuperäisiä koruttomassa yksinkertaisuudessaan. Työtaso tosin on uusittu jälkikäteen. Aulan vastaanottotiskin ajoittaminen on vaikeaa, mutta vuoden 2008 muutoksen yhteydessä vastaanottotiskiä on suunniteltu pienennettävän. 23 Havaittuja ongelmakohtia: Itäisestä porrashuoneesta löytyi kantava teräsbetonipilari, joka oli pystysuunnassa haljennut noin metrin matkalla varsin huolestuttavalla tavalla. Pilari sijaitsee paikalla, jossa kaksikerroksinen osa vaihtuu yksikerroksiseksi. Samalla kohdalla oli havaittavissa myös veden aiheuttamaa vauriota kipsilevyalakatossa. Aiheuttajina saattaisivat olla kaukolämpöputken poraamisesta ja öljysäiliön poistamisesta maaperään ja perustuksiin koituneet muutokset. Säilyneisyys Toimistotiloissa ei ole arkkitehtonisesti mitään omaperäistä, eivätkä ne myöskään muodosta tyylihistoriallisesti ehjää kokonaisuutta. Niillä kippisaranoiduilla ikkunoilla, joita ei ole vielä vaihdettu sivusaranoiduiksi, on tosin detaljitason rakennushistoriallista arvoa. Rakennuksen näiden osien arvon aleneminen on suurimmalta osin käyttäjän tekemistä muutoksista johtuvaa, rakenteellisten vaurioiden osalta myös osittain rakennuksen alkuperäisistä suunnitteluratkaisuista johtuvaa. Halkeama kantavassa pilarissa 23 Rakennusluvan pääpiirros, ARK, ensimmäinen kerros, Rakennussuunnittelutoimisto Fagerholm Kalenius Oy Ab, Robert Forsman, Kemiönsaaren rakennusvalvonnan arkisto.

16 13 ENSIMMÄINEN KERROS, ALKON JA APTEEKIN TILAT Toiminnot, arkkitehtuuri, tilahierarkia Apteekin ja Alkon tilaan tultaessa silmiinpistävää on viimeaikaisen esteettömyyttä painottavan lainsäädännön ohjausvaikutus. Molempiin tiloihin tullaan huomattavan laajan kuumasinkitystä teräksestä valmistetun rampiston avulla. Sisäänkäynnillä ei ole minkäänlaista lippaa suojana räystäältä putoavalta lumelta. Tuulikaapit ovat ahtaat ja pienehköt. Apteekin ja Alkon sisäänkäyntirampit Alko on ollut pitkään tällä paikalla, ja rakennuslupasuunnitelmien perusteella se on aloittanut palvelutiskiperiaatteella. Nykyisin Alkon sisutus ja tilajärjestelyt noudattelevat liikkeen tämän päivän tyyliä ja toimintatapaa. Toimisto-osa on 90-luvun tyyliin kalustettu. Apteekki on yleisilmeeltään valoisa. Myymäläkalustus on sekavassa järjestyksessä, eikä alkuperäisestä 70-luvun ilmeestä ole jäljellä mitään muuta kuin valtavat alumiinipuitteiset julkisivulasit ja niiden alla oleva lämpöpatteri. Sataman suuntaan mentäessä Alkon ja apteekin tilojen takana on ulkovarasto, jota lienee käytetty myös jätehuoneena. Alun perin vain katetuksi ulkotilaksi suunniteltu ulkovarasto ja jätehuone on todennäköisesi myöhemmin vuorattu samoin julkisivuelementein kuin muu rakennus. Lattia Alkon peräseinän lämmityspatterit Alkon Lattiapinnat on uusittu vastikään harmaalla neliön muotoisella suurehkolla keraamisella laatalla tummin saumoin. Apteekin lattiat ovat liimattua valkoista ja kirkkaan sinistä hovilaattaa sekä osin alkuperäistä harmaata hovilaattaa. Alkon huoltotila on nykyisin sisätilaa Apteekin hovilaattalattia Alkon laattalattia

17 14 Seinät, ovet, ikkunat Seinät ovat joko valkoiseksi maalattua tiiltä kantavilta osin tai valkeaksi maalattua levy-ranko rakennetta. Seinien alareunassa kulkee musta muovilista, joka katkeaa ovia kehystävän valkoisen puulistan kohdalla. Sisäovet ovat uusia valkoisia laakaovia ikkunoin. Varastotilan ovessa on potkupellit. Varastotilan seinät on maalattu likaisen vihertävän keltaisella. Sosiaalitilaan avautuvat sisäikkunat ovat hiekkapuhallettu raitakuvioin. Näyteikkunajulkisivu on osittain teipattu alumiinirunkoinen lasijulkisivu. Alakatto Apteekin tilojen alakattopinnat ovat alumiinilistoin kannateltua kipsilevyä akustisin rei ityksin. Alkon myymälässä alakatot puuttuvat, ja katon alapinta on rapattu ja maalattu valkoiseksi. Alkon toimistoosalla alakatto on alumiinilistoin kannateltua kipsilevyä ja luon siten selkeää hierarkiaa myymäläosan ollessa korkeampi. Valaistus Apteekin ja Alkon valaistus on pääsääntöisesti suora ylävalo. Valaisimet ovat alakaton kipsilevyyn tai suoraan laattaan kiinnitettyjä. Apteekin valaistuksen värilämpötila vaihtelee suuresti ja on varsin kirjava. Alkossa puolestaan valaistus on yhtenäisen värinen ja myytäviä tuotteita korostetaan spottityyppisin kohdevaloin. Näkymä Alkon myymälästä Halkeamia kantavissa rakenteissa Kalusteet Apteekin ja Alkon kalusteet eivät ole rakennuksen valmistumisajankohdan kalusteita. Alkon lämpöpatterien sijoittaminen seinän yläreunaan puolestaan vaikuttaa alkuperäiseltä, tilaan varta vasten tätä toimintoa varten suunnitellulta ratkaisulta, jolla on tavoiteltu parempia säilytysolosuhteita. Havaittuja ongelmakohtia: Matalan osan tilat kuumenevat kesäisin ja mm. Alko on varustanut tilansa jäähdytyslaittein. Talvella taas näyteikkunajulkisivu ei pysty pitämään lämpöä sisäpuolella vaan viilentää tiloja kohtuuttomasti. Apteekista löytyi kantava teräsbetonipilari, joka oli pystysuunnassa haljennut noin puolen metrin matkalla varsin huolestuttavalla tavalla. Pilari sijaitsee paikalla, jossa kaksikerroksinen osa vaihtuu yksikerroksiseksi. Samalla kohdalla oli havaittavissa myös veden aiheuttamaa vauriota kipsilevyalakatossa. Säilyneisyys Tiloissa ei ole mitään arkkitehtonisesti omaperäistä. Ne eivät myöskään muodosta ehjää, rakennusaikakaudelle tyypillistä ja alkuperäisessä asussa säilynyttä kokonaisuutta. Tilajärjestelyt ovat osin muuttuneet, eikä niistä ole löydettävissä dokumentaatiota. Rakennuksen näiden osien arvon aleneminen on suurimmalta osin käyttäjän tekemistä muutoksista johtuvaa, rakenteellisten vaurioiden osalta myös osittain rakennuksen alkuperäisistä suunnitteluratkaisuista johtuvaa. Näkymä Apteekista Apteekin kalustusta, lattiaa sekä näyteikkunaa

18 15 TOINEN KERROS, VALTUUSTOSALI JA TOIMISTOTILAA Alkuperäistä kalustusta Toiminnot, arkkitehtuuri, tilahierarkia Yleisö, valtuusto ja virkamiehet ovat pääsääntöisesti käyttäneet ensimmäisen kerroksen aulatilan nurkassa olevaa kierreporrasta noustakseen toiseen kerrokseen. Päästäkseen portaaseen aulan pääsisäänkäyntiovista katsottuna on tehtävä 180 asteen käännös ja käytävä sisäänkäyntiovia vastaavan lasioven läpi uudelleen. Portaan välittömässä läheisyydessä on vuonna 2008 rakennettu hissi, joka rikkoo ikävällä tavalla porrasta tausoittavan tiiliseinän. Esteettömyyssyistä hissi on kuitenkin ehdoton edellytys, mutta teknisesti ja näin jälkikäteen ajateltuna on varsin arveluttavaa tehdä hissi osin rakennusrungon ulkopuolelle, vaikka sisäpuolella olisi ollut mahdollisuuksia järjestellä tiloja toisin. Toisen kerroksen aula on tilava ja aikakaudelleen tyypilliseen tapaan viihtyisä keltaisine istuskeluryhmine ja runsaine viherkasveine. Tämä kohta sisätiloissa välittää ehkä parhaiten 70-luvun tunnelmaa värityksen ja detaljien osalta. Väljyys muuttuu jälleen tehokkuudeksi valtuustosalin ovia kohti mentäessä. Toista ovea lähestyttäessä tila ahtautuu kalustein ja käytävä kapenee niin, että pääsy naulakoille aiheuttaa varmasti yleisötilaisuuksissa väentungosta. Valtuustosaliin käynti on juhlallinen kokemus huonekorkeuden noustessa lähes kaksinkertaiseksi. Valtuustosali edustaa sisustukseltaan säilyneintä osaa koko rakennuksessa. Valtuustosalin ikkunoista on näkymä merelle, mutta umpinaisten julkisivuosuuksien ja koko seinän korkuisten verhojen aiheuttaman kontrastin vaikutuksesta maisema ei tule tilaan sisään vaan jää häikäisevän valaisimen rooliin. Tämä on ehkä vastoin 70-luvulla vallinnutta ajattelua edustustiloista ja vastaa pikemminkin bulkkituotetun toimistoarkkitehtuurin tyylipiirteeltä. Toisen kerroksen pääkäytävä Toimistotiloihin mentäessä 70-luvun tunnelma kaikkoaa. Ainoat säilyneet elementit ovat kiinteät komerot, joiden vetimet ovat alkuperäisiä, mutta maalipinta vaikuttaa uudemmalta samoin kuin lattiapinnat. Toimistotiloja on myös jaettu uudella väliseinällä ajan saatossa verrattuna alkuperäisiin suunnitelmiin. Sisäänkäyntipihan puoleisia toimistotiloja ei ole käytetty vuoden 2013 helmikuun jälkeen. Tällä hetkellä niihin on sijoitettuna tilapäiseltä vaikuttavin ripustuskeinoin toteutettu valokuvanäyttely. Uusi toimistotila porrashuoneessa Pidemmälle mentäessä saavutaan entisen talonmiehen asunnon sekä tilapäismajoituksen tilojen paikalle 2008 rakennettuun osaan, jossa toisella sivukäytävällä 70-luvun muistumana ruskeaksi maalattu seinä. Uusia tiloja ei ole saatu ratkaistua rakennuksen arkkitehtuuriin kuuluvalla tavalla tai edes. toiminnallisesti järkevästi. Mutkitteleva ahdas käytävä on tuottanut paljon hukkatilaa paikassa, jossa ns. avotoimisto olisi ollut luontevin ratkaisu. Tiloissa toimii tällä hetkellä Teak:in aikuiskoulutuksen lähihoitajakoulutusyksikkö. Nyt tilojen ollessa osin tyhjillään tunnelma on huomattavan kolkko eikä varmasti motivoi siellä työskentelemään joutuvia. Näistä tiloista pääsee suoraan itäiseen porrashuoneeseen, johon on myöhemmin lisätty pienehkö vinoseinäinen toimistotila. Uusi käytävä

19 16 Porrashuoneet Porrashuoneet käsitellään toisen kerroksen yhteydessä, koska ne kuuluvat samaan paloalueeseen toisen kerroksen kanssa ja vastaavat säilyneisyydeltään enemmän toisen kerroksen tiloja kuin ensimmäisen. Molemmissa porrashuoneissa on komeat elementtirakenteiset kierreportaat. Portaiden askelmat ovat jykevästä keskipilarista ulotettuja ohuita konsoleita. Valkeaksi maalatun betonisen konsolin päällä on kulutuspintana mosaiikkibetoninen noin viiden sentin paksuinen laatta. Tämän tyyppinen porraselementti on ollut käytössä hyvin monissa 1970-luvun asuin- ja julkisissa rakennuksissa. Tätä taustaa vasten pinnakaiteen alapään kiinnitys porrasaskelmaan ei ole 70-luvun variaarioista se kaikista elegantein miksi? Pystypinnat on kiinnitetty alapäästään porrasta kiertävään lattateräkseen, joka häiritsevällä tavalla katkaisee portaan ilmavuuden. Visuaalisesti kevyempi ja arkkitektonisesti selkeämpi 70-luvulla käytetty tapa on hitsata pinnat kiinni suoraan konsoliin pienen vaakasuuntaisen konsoliin upotetun pinnan avulla. Kaiteen käsijohde on portaan mukaan kiertyvän teräslatan päälle vedettyä muovilistaa, kuten tuolloin oli tapana. Porrashuoneen pohjoiseen avautuvien ikkunoiden vaakajako, on teennäinen ja aiheuttaa erikoisia tilanteita kantavan palkin päällä olevine lattiapinnoitteine ja kulmalistoine. Tällainen silmiinpistävä yksityiskohta osoittaa pikemminkin 70-luvun rakentamissa ilmennyttä ihannetta teolliseen toistoon kuin herkkyyttä toiminnoille ja ympäristölle. Portaikko toisesta kerroksesta nähtynä Portaikko ensimmäisestä kerroksesta nähtynä Portaan yksityiskohtia

20 17 Lattiat Pääkäyttöportaan ensimmäisessä kerroksessa on uusittu kirjava, yleisväritykseltään beigen värinen muovilaatta. Itäisessä porrashuoneessa on alkuperäinen harmaa kiiltävä laatta. Toisen kerroksen aulassa ja pääkäytävällä on alkuperäinen kiiltäväpintainen hovilaatta, kahdella eri ruskean sävyllä sekä mustin kulmalistoin tasojen reunoilla porrashuoneissa. Toimistotiloissa on vaaleansininen muovimatto, joka ei liene alkuperäinen värityksen perusteella. Toisaalta lattian kuluneisuus työtuolien sijaintipaikoilta viittaisi aikaisempaan uusimisajankohtaan kuin Sivukäytävien lattiamateriaali on uusittu tyypillinen julkisen tilan vaaleanharmaankirjava yhtenäinen linoleumimatto. Valtuustosalissa on ruskea karkeapintainen kokolattiamatto. Se on paikoin puhki kulunut ja irtoaa helposti saumojen kohdalta. Vuoden 2008 uudistuksessa luokkahuoneen ja sen viereisen toimistotilan lattiamateriaalit on uusittu mustanruskealla pitkäsauvaisella laminaattiparketilla. Valtuustosalin kokolattiamattoa Toisen kerroksen hovilaattalattian kuviointia Uuden ja vanhan kohtaaminen Uutta puulaminaattilattiaa ja käytävien linoleumimattoa