Pieksämäen viljavarasto ja myllyrakennus. Rakennushistoriaselvitys

Transkriptio

1 Pieksämäen viljavarasto ja myllyrakennus Rakennushistoriaselvitys

2 2 PIEKSÄMÄEN VILJAVARASTO JA MYLLYRAKENNUS: Perustiedot: Kangaskatu 2, Pieksämäki Kiinteistötunnus Rakennustunnus: Valmistumisvuodet: 1939, 1945, 1949, 1959 Osittaiset käyttötarkoituksen muutokset: 1981 ja 1993 Alkuperäinen käyttötarkoitus: Ruismylly, matkalaukkutehdas, vehnämylly, siilovarasto, konttori ja asuinrakennus Nykyinen käyttötarkoitus: Siilovarasto, jossa ei toimintaa, liiketilaa, työtilaa, konttoritilaa ja harrastetiloja Kerrosluku Siilot 11 krs, mylly 6 krs, työtila- ja konttoriosa 2 krs, liiketila 3 krs Kokonaisala 5986 m2 Kerrosala 5986 m2 Suunnittelijat: Pääsuunnittelijat Ruismylly ja matkalaukkutehdas teknikko Jaakko Jutila Vehnämylly ja siilot diplomi-insinööri Kalle Elo LVI:- S:- Urakoitsijat: - Pääpiirustukset: Jaakko Jutila , Kalle Elo , Kalle Elo Muutokset: Martti Järvinen 1981 uudet sosiaalitilat ja paloturvallisuuden parantaminen, palohälyttimet Esko Vattulainen 1993 varastotilan muutos liiketilaksi Omistus: Suomen Viljava Oy Voimassa oleva asemakaava: Kaavatunnus 316 Vahvistettu Pekka Häkkinen Pieksämäki

3 3 Sisällys 1. Johdanto Rakennuspaikka Rakentamisvaiheet Rakennusryhmä valmistuessaan Nykytilanne Mylly- ja siilotontin kaavoituksenkehitys ja rakennusinventoinnit Yhteenveto... 30

4 4 1. Johdanto Teollisuusneuvos Lauri Saari perusti v Pieksämäen Vehnämylly Oy:n. Samana vuonna Saari osti Pieksämäen Mylly - ja Sähkölaitokselta myllyn, sahan, koneet ja kiinteistön. Vuoden 1939 kesällä valmistui Jaakko Jutilan suunnittelema 12 huonetta käsittävä konttorija asuinrakennus. Sama vuoden marraskuussa valmistui Jutilan suunnittelema 3- kerroksinen tehdasrakennus. Tehdasrakennuksessa valmistettiin matkalaukkuja 40 vuotta sota-aikaa lukuun ottamatta, jolloin valmistettiin puolustusvoimille tarpeellisia varusteita. Kiinteistö siirtyi 1961 Pieksämäen Vehnämylly Oy:ltä Valtion Viljavaraston omistukseen. Siilovarasto liittyy Valtion Viljavaraston rakentamistoimintaan, jonka seurauksena liikenteellisesti keskeisille paikkakunnille syntyi koko maan kattava siiloverkosto. Vuodesta 1975 vuoteen 1991 rakennuksessa toimi valtion hankintakeskuksen Pieksämäen aluevarasto. Nykyisellään viljan varastointi on loppunut siiloissa Rakennuksen länsisiivessä on konttori ja teollisuustilaa. Itäsiivessä on kirpputori-, tanssi-, ja kuntosalitiloja. Myllyrakennuksen kylmät tilat ovat osin tyhjillään.

5 5 2. Rakennuspaikka Rakennuspaikka sijoittuu Myllykadun ja Kangaskadun kulmaukseen Tallikankaalle. Tontti oli kaavoitettu teollisuus ja varastotontiksi Otto I. Meurmannin suunnittelemassa Pieksämäen kauppalan asemakaavassa. Tontin viereiset alueet oli varattu valtion rautateiden käyttöön. Kuva 2: Sisäasiainministeriö vahvisti alueen asemakaavan ja tonttijaon Tontti on merkitty rekisteriin Tontti on muodostettu Pieksämäen kauppalan omistamasta Tienristitilasta 3:50 ja 3:10, pinta-ala yhteensä 3966,9 m2. Kauppalanvaltuuston tekemän päätöksen pohjalta tontti myytiin Pieksämäen Vehnämylly Oy:lle.

6 6 3. Rakentamisvaiheet Kuva 3: Pieksämäen Mylly- ja Sähkölaitos Oy:n maanvuokrasopimus sähkölaitosta ja myllyä varten. (Pieksämäen kaupungin arkisto)

7 7 Pieksämäen Vehnämylly Oy perustettiin vuonna 1934 ja aloitti toimintansa Häyrisentie 4:ssä sijaitsevassa neljäkerroksisessa kivirakennuksessa, joka kunnostettiin myllyksi. Myllyn konekanta hankittiin Ruotsista. Samalle tontille haettiin marraskuussa vuonna 1944 lupaa asuinrakennukselle. Kuva 4: Kuvan oikealla reunalla Häyrisentie 4:ssä sijainnut nelikerroksinen myllyrakennus ja kuvan keskellä Pieksämäen Vehnämylly Oy:n asuinrakennus. (Kuva vuodelta 1953, Tenho Vainio)

8 8 Syksyllä 1934 Pieksämäen Mylly- ja Sähkölaitos myi myllynsä, sahansa, koneensa ja kiinteistönsä Pieksämäen Vehnämyllylle. Rakennuksessa toimi elokuvateatteri Kuvamylly, jonka avajaisia vietettiin Kuvat 5 ja 6: Pieksämäen Sähkö- ja Myllylaitoksen ensimmäinen rakennus Häyrisentie 1:ssä. (60 vuotta kunnallista sähköä Pieksämäellä)

9 9 Kuva 7: Viljavarasto-myllyn rakennusvaiheet 1. Alkuperäinen rakennus rakennettu n ja sitä on laajennettu Rakennus on tiilirakenteinen ja rapatulla julkisivupinnalla. Alkuperäinen käyttö ruismylly 2. Tehdasrakennus, tiilirakenteinen, rapattu julkisivupinta, rakennettu 1939 Alkuperäinen käyttö Matkalaukku oy, matkalaukkujen valmistus 3. Vehnämylly tiilirunkoinen maalatulla rappauspinnalla oleva 6-kerroksinen rakennus, joka on valmistunut n Viljasiilot valmistuneet 1949, 12 kpl sylinterin muotoisia siiloja käsittävä rakennus. Viljasiilojen tilavuus m3 varastokapasiteetti n tn. Siilot kohoavat 34 metrin korkeuteen maanpinnasta ja elevaattori- / porrastorni kohoaa 38 m:n korkeuteen Pieksämäen tämän hetken korkeimpana rakennusmassana maanpinnasta mitattuna. 5. Välisiilo viljavarastolle valmistunut Rakennus sisältää purkauskatoksen, varastotiloja ja viljasiilot 5 kpl 820 m3. Rakennuksessa on kaksi hissiä, siiloissa 1950 käyttöönotettu ja myllyosassa 1962 käyttöönotettu hissi.

10 10 Kuva 8: Pieksämäen Vehnämyllyn mainos vuodelta (Pieksämäen Sanomat) Vehnämylly siirtyi 1960-luvulla Valtion viljavarastoksi. Valtion viljavarastolta rakennus siirtyi Avena Siilot Oy:lle 1995 ja edelleen Suomen Viljava Oy:lle vuonna Vuodesta 1975 rakennuksessa toimi Valtion hankintakeskuksen aluevarasto vuoteen Nykyisin rakennuksessa on liike- harrastetiloja sen lämpimillä osilla. Viljan varastointi on loppunut joulukuussa 2011.

11 11 4. Rakennusryhmä valmistuessaan Ruismyllyä laajennettiin Rakennuksen ulkoseinät olivat massiivista tiilirakennetta. Pilarit ja välipohjat olivat teräsbetonia. Ovet olivat teräsrakenteiset ja ikkunat 2-kerroksisia puuikkunoita. Huonekorkeus konttori ja asunto-osalla on 3 m sekä ruismyllyosalla 5 m. Kuva 9: Ruismyllyn laajennuspiirros vuodelta 1939 Kuvat: 10 ja 11 Teollisuutta luvulta ja luvulta. (Kuvat Tenho Vainio ja Pekka Häkkinen)

12 Matkalaukkusiipi valmistui Rakennuksen ulkoseinät olivat massiivista tiilirakennetta. Pilarit ja välipohjat olivat teräsbetonia. Ovet olivat puu/teräs-rakenteellisia ja ikkunat 2- kerroksisia puuikkunoita. Huonekorkeus oli 3 m ja palkin alapintaan 2,4 m. Rakennuksessa oli aluksi oma lämpökeskus, mutta tilat on muutettu varastokäyttöön ja rakennus liitetty kaukolämpöön. 12 Kuva 12: Matkalaukkusiiven asema- ja leikkauspiirros Kuva 13: Matkalaukkusiiven julkisivupiirros Kuva 14: Matkalaukkusiiven pohjapiirros

13 Mylly valmistui 1945, siilot 1949 ja tasovarasto Myllyrakennuksen julkisivut on rakennettu tiilirakenteisina, kantavat pilarit ja välipohjat ovat teräsbetonia. Huonekorkeus myllyrakennuksessa ja tasovarastossa on 2,4 m ja palkin alapintaan vapaa korkeus on 2,1 m. Myllyrakennuksessa on vuonna 1962 käyttöönotettu hissi. Rakennus on säilynyt pitkälti alkuperäisessä asussaan. Kiinteistökohtaisesta lämmön tuotosta on siirrytty kaukolämpöön. Siilot ovat teräsbetonirakenteisia ja ne on valmistettu liukuvalutekniikalla. Viljansiirtolaitteet ovat alkuperäisiä ja ovat paikallaan. Siilon konetornin hissi on otettu käyttöön Siilot kohoavat 34 m:n korkeuteen maanpinnasta ja konetorni 38 m:n korkeuteen. Tasovarasto on rakennettu 1. kerroksen osalta läpiajettavaksi. Pilari- ja laattarakenteet ovat teräsbetonia. Julkisivut ovat rapattua tiiltä. 13 Kuva 15: Rakennusryhmän 1-kerros Kuva 16: Leikkauspiirros siilojen kohdalta

14 14 5. Nykytilanne KONETORNI / PORRASHUONE (ELEVAATTORITORNI) JA SIILOT Siilokellari Siilokellari sijaitsee siilojen alapuolelle. Tilassa on viljan siirtoon liittyviä alkuperäisiä kuljettimia, elevaattoriputkia ja siilojen alaosan betonisuppilot. Rakennuksen kantavat pilarit sijoittuvat siilojen alaosan suppiloiden lomaan. Tilaan ei ole tehty merkittäviä muutoksia ja se on alkuperäisessä käytössään. Kuvat: 17 ja 18 Kuvissa siilojen alapuoliset sienipilarit ja siilokellari. Lattia: - Betoni, ei pintakäsittelyä, hierretty pinta Seinät: - Ulkoseinien näkyvä maalattu betoni, vaalean harmaa Katto: - Siilojen alasuppiloiden ja sienipilarien välistä näkyvä kattopinta on lautamuottiin valettua betonia, pinta maalattu valkoinen Ovet: Pariovi - Maalattuja teräsovia (1950-luvun tyyppi), vetimet puu/metalli Ikkunat: - Sirot puukarmit, lasi, 1-kert. lasitus. Osa ikkunoista keskeltä saranoituja tuuletusikkunoita, osa kiinteitä. Pilarit: - Lautamuottiin valettuja, epäsymmetriset sienipilarit, maalattu valkoinen Valaisimet: - Posliinikantaisia pallovalaisimia (1950-l) ja riippuvia loisteputkivalaisimia Varusteet ja koneet - Viljasiilojen venttiilit, kuljettimet, elevaattoriputket LVIS: - Valaisimet, kupuvalaisimia

15 15 Kuva: 19 Konetornin porrashuone ja hissi. Kuva: 20 Konetornissa oleva viljavaaka PORRASHUONE KELLARIKERROKSESTA 11. KERROKSEEN Porrashuone on tilajärjestelyiden osalta alkuperäisessä asussaan. Porras on suoravartinen ja vieressä on hissitorni, jossa on alkuperäinen 1950-luvun henkilöhissi. Lattia: - Käsittelemätön betoni, ei jalkalistoja Seinät: - Seinät lautamuottiin valettua betonia, maalattu valkoinen - Hissikuilun seinät kellariin johtavalla portaan osuudella hierretty pinta, maalattu valkoinen Katto: - Lautamuottiin valettu betoni, maalattu valkoinen Ovet: - Maalattu teräs (1950-l), maalatut teräskarmit, maalatut terässaranat, ei peitelistoja (teräskarmi upotettu betoniin), jousisuljin Ikkunat: - Kiinteä yksinkertainen lasitus. Ikkunaseinään liittyy avattavia tuuletusosia ja -luukkuja. Porras - Askelmat sileäksi hierretty, maalattu betoni. Kahdessa alimmassa tasossa on teräsritiläporras. - Käsijohde portaan sivustalla maalattu teräsputki, d=35mm Valaisimet: - Posliinikantaiset pallovalaisimet Varusteet ja koneet - Henkilöhissi 1950-l, saksiveräjäovi, maalatut verkkoseinät LVIS: - Lämmittämätön tila - Sammutuksen nousuputki

16 16 Kuva: 21 Ylähoitotason elevaattorikuljetin Kuva 22 Ylähoitotason kaarevat seinärakenteet YLÄHOITOTASO (10. KRS) Siilojen päälle sijoittuu ylähoitotaso, joka on suorakattoinen ja kaarevaseinäinen. Ylähoitotasolta on jokaiseen siiloon huoltoluukku. Ylähoitotasolla on pienet ikkunat kaaren keskellä. Tilan ominaisluonne syntyy kaarevista, lautamuottiin valetuista seinien kaarevista betonirakenteista ja varastorakennuksen alkuperäisistä koruttomista pintamateriaaleista. Tilan keskellä katon rajassa kulkee elevaattoriputki, jonka avulla vilja johdetaan eri siiloihin. Lattia: - Käsittelemätön betonilattia. Seinät: - Rapattu betoni osalla seinistä, osalla lautamuottiin valettu maalattu betoni; seinät valkoisia Katto: - Lautamuottiin valettu betoni, maalattu pinta (valkoinen). - Sisääntulossa suorat betonipalkit Ovet ja luukut: - siilojen huoltoluukut maalattua terästä Ikkunat: - Siilon ikkuna; seinässä kiinteä, 1-lasinen puuikkuna, ikkunapenkki teräshierretty betoni Pilarit: - Suorakaiteenmuotoiset betonipilarit, valettu lautamuottiin, maalattu valkoinen pinta - Laipiossa kannakkeet kuljettimille Valaisimet: - Posliinikantaiset riippuvat pallovalaisimet lasia (1950-l) Varusteet ja koneet: - Tilassa on suorakaiteen muotoinen elevaattori ja pyöreät putket, joiden avulla vilja siirretään siiloihin

17 17 MYLLYRAKENNUS 6 KERROSTA Porrashuone on tilajärjestelyiden osalta alkuperäisessä asussaan. Porras on U-muotoinen Portaasta erillisenä on alkuperäinen 1962-vuoden henkilöhissi. Rakennuksen runko pilaripalkkirunko, jonka päällä on maalattu lautamuottipintainen betonilaatta. 1. kerros lämmintä tilaa, muut kerrokset kylmää varastotilaa Lattia: - Käsittelemätön betoni, ei jalkalistoja Seinät: - Tiilirakenteisia sisäpuolelta puhtaaksimuurattuja/ maalattuja, ulkopuolelta rapattuja ja maalattuja. Katto: - Lautamuottiin valettu betoni, maalattu valkoinen. Vesikaton kannakkeet ovat puurakenteisia ja niiden päällä on huopakate. Ovet: Porrashuoneen ovi. Maalattu teräs (1950-l), maalatut teräskarmit ja kynnys, metallivedin, lukkopesä. Muut väliovet ovat maalattuja puuväliovia. Ikkunat: - Puukarmillisia 2-kerrosikkunoita Porras: - Askelmat sileäksi hierretty, käsittelemätön betoni, käsijohde sivustalla maalattu teräsputki, d=35mm. Valaisimet: - Posliinikantaiset pallovalaisimet, d= n. 200mm ja loisteputkivalaisimia. Varusteet ja koneet: - Henkilöhissi 1962 vuonna käyttöönotettu, saksiveräjäovi, maalatut verkkoseinät LVIS: - 1-krs, vesikiertoinen patterilämmitys. Muut kerrokset ovat kylmää tilaa. - Paloposteja varten nousujohto, palohälyttimet Kuva 23: Myllyrakennuksen vesikattorakenteet Kuva 24: Myllyn 4. kerros Kuvat 25 ja 26: Samasta tilasta otetut kuvat eri suuntiin. Kuvien välissä on kulunut aikaa n. 60-vuotta.

18 18 KONTTORI / ASUINRAKENNUS Porrashuone Porrashuone on pääpiirteissään alkuperäisessä asussaan. Pintojen väritys ei ole alkuperäinen. Lattia: - Muovimatto, vaaleanharmaa - Muovinen jalkalista, ruskea Porras: - Askelmat muovimatto, vaaleanharmaa - Kaide puu/teräsrakenteinen, teräksiset pystypinnat ja puukäsijohde Seinät: - Maalattuja kiviaineisia seinäpintoja, väritys ei ole alkuperäinen Katto: - Maalattu betoni Ikkunat: - Kaksilasisia puuikkunoita Ovet: Tuulikaapin ovi - Lasiaukollinen ovi sivuovella, maalattu teräsrunko - Muovi/ metallivedin, saranat teräs. Toimistojen ulko-ovet porrashuoneeseen - Lakattuja puuovia, metallivetimellä Kellarin ovi - Maalattu teräsovi Valaisimet: - Tuulikaapissa loisteputkivalaisimet - Porrastasanteella pinta-asennettu pyöreä lasivalaisin Kuvat 27 ja 28: Asunto- ja konttorirakennuksen porraskäytävä, kaiteet puurakenteiset, lattiapinnoitteet muovimattoa. Kuva 29: Toimistohuone

19 19 LIIKERAKENNUSSIIPI / MATKALAUKKU Lattia: - Maalattu betoni Seinät: - Tasoitettuja ja maalattuja muurattuja seinäpintoja Katto: - Tasoitettu ja maalattu kiviaineinen katto Ikkunat: - Sisään aukeavat puuikkunat, 2-lasiset. Ovet: - Väliovet valkoisia, peittomaalattuja Kalusteet ja varusteet: - Keittiökalusteet asennettu 1990-luvulla tilojen käyttömuutoksen yhteydessä Valaisimet: - Loisteputkivalaisimia LVIS: - teräslevypatterit - sähköverkko, pinta-asennus Kuvat 30 ja 31: Liikerakennuksen 1 ja 2 krs. Kuvat 32 ja 33: Liikerakennuksen 3 krs ja porraskäytävä.

20 Kuva 34: Liikerakennuksessa olevia harrastetiloja 20

21 21 JULKISIVUT Rakennusten julkisivut ovat edelleen lähes alkuperäisessä asussaan. Yksittäisiä ikkuna-aukkoja on suljettu 1970-luvulla ja itäpäätyyn on tehty uusi ulko-ovi luvulla. Rakennuksen julkisivut ovat maalattua betonia ja maalattua rappauspintaa. Vaalea väri on lähellä alkuperäistä väriä. Julkisivujen kunto kohtuullinen, mutta sadekelillä huomaa kuinka vesikourut valuttavat julkisivupinnalle ja osalla rakennusta julkisivupinta on korjauksen tarpeessa, ettei pinnoille aiheutuisi suurempia vaurioita. Rakennuksen julkisivujen pinnoituskorjauksen tekee haasteelliseksi korkeat räystäättömät julkisivut ja rakennuksen osittain lämpimät ja osittain kylmät tilat. Kuva 35: Itäpäätyyn tehty uusi ulko-ovi Kuva 36: Kangaskadun puoleisen sisäänkäynnin kohta.

22 22 Kuva 37: Sisäpihan puoleiset vuotavat vesikourut Kuva 38: Kauempaa katsottuna julkisivut ovat kohtuullisessa kunnossa.

23 Kuva 39 ja 40: Alkuperäinen lastauskatoksen lippa ja alkuperäiset autotallinovet. 23

24 24 6. Mylly- ja siilotontin kaavoituksenkehitys ja rakennusinventoinnit Etelä-Savon rakennusperintö, Etelä-Savon seutukaavaliitto Vuonna 1984 valmistuneessa inventoinnissa ei myllyä ja siiloja osoittavaa merkintää.

25 25 Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt luettelo. Vuonna 1993 valmistuneessa inventoinnissa ei myllyä eikä siiloja ole mainittu.

26 26 Etelä-Savon maakuntakaava Vuonna 2010 valmistuneessa maakuntakaavassa mylly sijoittuu mav -alueelle. Etelä-Savon maakuntakaavassa alue sijoittuu mav merkinnällä osoitetulle Valtionrautateiden alueelle. Alueella olevat kohteet: Vanha rautatieasema V rky 60, rautatie-as,sk Sirpalesuoja V rky 60, rautatie-as,sk S Veturitalli, Pieksämäen V rky 60, rautatie-as,sk asemapäällikön asuintalo V rky 60, rautatie-as. R Asuinkasarmit ja -rakennukset V rky 60, rautatie-as. R mav KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA/TAI MAISEMAN VAALIMISEN KANNALTA VAL- TAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ ALUE

27 Osa-alueen erityisominaisuuksia ilmaiseva merkintä, jolla osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Alueeseen sisältyvät yksittäiset arvokohteet on lueteltu ja esitetty kohdeluettelossa. Suunnittelumääräys Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen historiallisesti tai ympäristön kannalta arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät, puistot tai maisema-alueet taikka muut niihin verrattavat erityisarvot. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on osoitettava määräykset maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön osatekijöiden, kokonaisuuden ja ominaislaadun säilyttämiseksi. Suositukset Ympäristöön merkittävästi vaikuttavista toimenpiteistä tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Vuonna 2010 valmistuneessa RKY inventoinnissa, mylly sijoittuu alueelle. 27 Pieksämäen rautatieläisympäristöt Kuvaus Pieksämäestä kehittyi yksi maan merkittävistä risteysasemista. Kokonaisuus käsittää rautatieaseman vanhimman rakennuskannan lisäksi rautatien henkilökunnalle tarkoitetun asuinalueen, jonka rakennukset ovat 1910-luvulta aina 1950-luvulle.

28 28 Pieksämäen puinen asemarakennus 1880-luvun lopulta sijaitsee laajaksi kasvaneen asema-alueen kaakkoisreunalla. Asema on veturitallin vanhimman osan ohella ainoa Savon radan rakentamisajalta säilynyt rakennus alueella, joka kärsi pahoja vaurioita pommituksissa sotien aikana. Rakennuksessa on Savon radan museo. Tahintien varrella olevat rakennukset ovat 1900-luvun alusta ja edustavat rautatieläisten eri ammattiryhmille suunniteltuja tyyppitaloja. Joukossa on asemapäällikön talo, kaksikerroksisia asuinkasarmeja sekä 1950-luvun kerrostaloja. Viihtyisä alue sijaitsee kauniisti järveen viettävällä mäntyrinteellä. Tahintien itäpuolella on asuinalue, jonka yhtenäinen rakennuskanta, kolme asuinkasarmia ja niiden talousrakennukset, on 1920-luvulta. Historia Pieksämäki on maan ainoa viiden radan risteysasema. Ensimmäinen ratalinjoista oli Savon rata 1889, seuraava pääratoja yhdistävä poikkirata, joka valmistui kokonaisuudessaan Viidenneksi radaksi luetaan Huutokoskelta erkaneva Varkauden kautta Joensuuhun kulkeva rataosuus, joka valmistui Rautatiellä oli ratkaiseva merkitys Pieksämäen kehittymiselle. Liikennepaikkana se on Savon ja Karjalan liikennealueiden keskus. Kauppala Pieksämäestä tuli Asemarakennus rakennettiin ja toteutettiin Oulun radan IV luokan tyyppipiirustus numero kahden mukaan. Asemaa laajennettiin 1902 yhdellä ikkuna-akselilla pohjoiseen. Pieksämäen asema korotettiin III luokkaan 1914 ja II luokkaan Pieksämäen järjestelypihasta tuli 1940 itäisten yhdysratojen luovutusten vuoksi maan tärkein. Ratapihaa laajennettiin pitkin lukua. Sortavalan ja Elisenvaaran menetysten jälkeen ohjattiin kaikki Karjalasta ja Savosta saapuva tavarakuljetus Pieksämäen kautta. Tahintien asuinalue rakennettiin 1910-luvulta 1950-luvulle. Osa rakennuksista siirrettiin Kannakselta 1920-luvulla. Lisätietoa Pekka Lappalainen, Pieksämäen seudun historia. Pieksämäki, Jäppilä, Virtasalmi ja Pieksämäen kauppala. Pieksämäki Helena Hänninen, Sata vuotta rautakengän sakarassa. Pieksämäen liikennepaikan, Savon radan ja sen poikkiratojen historiaa. Pieksämäki Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliiton julkaisu 114. Mikkeli Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982. Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös diarionro 2/562/96).

29 29 kohteeseen sisältyy: asuinkerrostalo; liikenteenrakennus; työväen asuintalo; ympäristön nykyluonne: kaupunki; Pieksämäen kaupungin keskusta-alueen eteläosan osayleiskaava on hyväksytty valtuustossa ja on tullut lainvoimaiseksi. Vuonna 2012 valmistuneessa Pieksämäen kaupungin keskusta-alueen eteläosan osayleiskaavassa mylly sijoittuu RKY -alueelle.

30 30 7. Yhteenveto Lauri Saaren rakennuttamat rakennukset ovat Pieksämäen ensimmäisiä keskusta-alueella sijainneita teollisuusrakennuksia. Rakennukset ovat rakentuneet viidessä erivaiheessa vuosien 1930 ja 1959 välisenä aikana. Rakennukset ovat siirtyneet vuonna 1961 alkuperäiseltä omistajalta Valtion Viljavarastolle, vuonna 1995 Avena Siilot Oy:lle ja edelleen Suomen Viljava Oy:lle vuonna Rakennusryhmän funkkistyyliset rakennukset on liitetty toiminnallisesti ja julkisivullisesti yhteen. Siilojen korkeat osat ja tasovarasto toimivat eräänlaisena maamerkkinä matkakeskuksesta päin katsottuna. Rakennukset ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan, eikä niissä ole tehty suurempia remontteja pieniä sisätilamuutoksia ja julkisivumuutoksia lukuun ottamatta. Viljan kuljetukseen olennaisesti liittynyt rautatieraide on purettu. Siilovaraston toiminta on perustunut alkuperäiseen, 1950-luvulla rakennukseen asennettuun viljan käsittelylaitteistoon. Elevaattoritornin tekniset tilat, pinnat ja rakennusosat ovat edelleen pitkälti alkuperäisiä. Konetornin hissi on alkuperäinen ja edelleen käytössä. Ylösjohtavien portaiden mitoitus on tehty vain hätäpoistumistarpeisiin koska yksittäisen portaan 300 mm nousu on käytössä hankala. Tiloissa näkyvät käytön jäljet, ja julkisivut alkavat olla kunnostuksen tarpeessa. Myllyrakennus vastaa ajankohdan tavanomaista teollisuusrakentamista. 1-kerros on lämmintä tilaa ja muut kerrokset ovat kylmää varastotilaa. Tilojen uusiokäytölle aiheuttaa rajoitteita myllyrakennuksen huonekorkeus (2400 mm) ja palkkien alapintaan oleva 2100 mm korkeus, joka on hyvin matala. Rakennusryhmän länsipäässä oleviin konttoritiloihin on ajan kuluessa tehty tilamuutoksia, mutta niissä on silti säilynyt osittain alkuperäisiä rakennusosia ja pintoja. Konttoritiloissa huonekorkeus on 3 m ja työtilassa 5 m. Konttoritilojen detaljit, tilajärjestelyt ja materiaalit ovat vastanneet rakentamisajankohdan tavanomaista arkirakentamista, eikä niillä ole sinällään ollut erityisiä arkkitehtonisia tavoitteita. Konttorirakennuksen ikkunat on kunnostettu 1980-luvulta. Ulko-ovet ovat uusittuja. Pieksämäen viljasiilon lähiympäristöön kohdistuu tulevaisuudessa merkittäviä muutospaineita ja -toiveita. Kaupunki on hankkinut omistukseensa vanhan varikon alueen ja alueelle ollaan tekemässä kaavamuutosta, jolla mahdollistetaan keskusta-alueen palvelujen sijoittumista alueelle. Alueella sijaitsevaa vanhaa veturitallia suunnitellaan kunnostettavaksi uuteen käyttöön ja rakennuksen ympäristö halutaan muuttaa niin, että rakennus näkyisi myös kauppatorille päin. Viljan varastointi on loppunut rakennuksessa Siiloille on vaikea löytää uusiokäyttöä ja näin nykyinen omistaja on hakenut rakennukselle purkulupaa.

31 31 Lähteet: Pieksämäen seudun historia, Pekka Lappalainen, 1961 Pieksämäkeläistä liike-elämää Ennen ja Nyt, Pentti Ruohonen, vuotta kunnallista sähköä Pieksämäellä, Pieksämäen sähkölaitos, 1991 Etelä-Savon rakennusperintö, Etelä-Savon seutukaavaliitto, Mikkeli 1984 Sähköiset lähteet: _UUSI2.pdf