Sadepäivien ratoksi Interiööriarkkitehtuuri havainnoinnin kohteena

Transkriptio

1 Sadepäivien ratoksi Interiööriarkkitehtuuri havainnoinnin kohteena seija linnanmäki, tutkija, museovirasto Rakennustutkimuksen tavoitteena on mielenterveyttä ylläpitävän ja mielialaa kohottavan ympäristön tunnistaminen ja havainnointi, jotta saadun tiedon ja kokemuksen avulla voidaan parantaa omaa elinympäristöä ja päästä puuttumaan sen epäkohtiin. Rakennustutkimus opettaa näkemään ja havainnoimaan ympäristöä sekä tiedostamaan itselle merkityksellisiä paikkoja. Artikkelin taustana on Euroopan rakennusperintöpäivien 2007 julkaisussa Käy sisään! Stig in! ollut artikkelini Sisätilat havainnoin kohteena. Mainitussa teoksessa käsittelin sisätilojen havainnointia koulurakennuksen kannalta. Käy sisään -kirja soveltuu erinomaisesti nyt käsillä olevan artikkelin tausta-aineistoksi, koska siinä on yksityiskohtaisesti käsitelty useimpien julkisten sisätilojen tyypillisiä arkkitehtuuripiirteitä runsaan kuvallisen aineiston kera. tavoitteet Rakennustutkimuksella on ainakin kolme kasvatuksellista tavoitetta. Arkkitehtuurin ja rakentamisen aihepiirin tiedollinen ja käsitteellinen ymmärtäminen mahdollistaa keskustelun rakennuksista ja rakennetusta ympäristöstä yleensä. Omakohtaisen kokemuksen perusteella voidaan kriittisesti pohdiskella rakennuksen ominaisuuksia vaikkapa sen rumuutta tai kauneutta, terveellisyyttä tai vaarallisuutta ja sen toimivuutta. Ihmisillä on ympäristöään kohtaan erilaisia tunteita. Ympäristösuhde on hyvin subjektiivinen. Erilaisten näkemysten ja arvostusten tunnistaminen ja kunnioittaminen parantaa havainnoijan itseluottamusta. Subjektiivisessa ympäristökokemuksessa henkinen ilmapiiri ja sosiaaliset suhteet ovat tutkimusten mukaan kuitenkin merkityksellisempiä kuin fyysinen ympäristö. Pyydä oppilaita suunnittelemaan uusi koulurakennus -tehtävä, jota aina silloin tällöin näkee tarjottavan oppilastehtäväksi, on mielestäni aivan liian laaja ja vaikea. Tilasarjojen sommittelu kokonaisen koulurakennuksen mitassa on useimmille piirustustaitoisillekin tuskaisen hankalaa, jolloin mieleenpainuvasti koetaan se mitä ei osata eikä osaamisen ja oivaltamisen tunnetta synny. Pienemmän kokonaisuuden kuten oman huoneen sisustuksen suunnittelu tai ihan pienen asunnon tai vaikkapa kylpyhuoneen sommittelu voi olla palkitsevampaa. Mikäli pohjapiirroksia kuitenkin halutaan tehdä, mittakaavat 1:100 ja 126

2 1:50 ovat käteviä käytettäviksi. Pienen koulun pohja mahtuu a3-paperille 1:100 mittakaavassa. Huoneet taas mahtuvat 1:50 mittakaavassa yleensä a4-paperille. tutki ja opi omassa koulussa Julkisten sisätilojen tutkimus voidaan helpoimmin aloittaa omasta koulusta. Oman koulun tutkimisessa lähdetään liikkeelle nykytilanteesta ja katsotaan taloa sellaisena kuin se on nyt. Koulurakennuksia on monenlaisia koulu voi olla perinteinen puinen kansakoulu, vastavalmistunut modernin arkkitehtuurin huippuluomus, luvun mahtava uusrenessanssipalatsi tai pikkuruinen viipalekoulu ahtaaksi käyneen 1950-luvun roiskerapatun koulun pihalla. Kaikissa on omat erityispiirteensä. Muihin julkisiin rakennuksiin tutustuminen sen sijaan käy kätevästi esimerkiksi yllä mainitun Käy sisään! -kirjan avulla. Kuhunkin oppiaineeseen ikäluokan ja opetussuunnitelman mukaan sovitettua aineistoa ei Suomessa juuri ole saatavilla, yleistä sen sijaan kyllä. Kerro koulustasi -sivusto osoitteessa / projektit / tammi / kerrokoulustasi / käsittää perusteellisen aineiston oman koulurakennuksen havainnointia ja tutkimista varten. Kerro koulustasi -sivustolta on printattavissa a4 lomakkeet sisätilan havainnoinnin lisäksi myös rakennuksen asemakaavallisen sijainnin, ulkoarkkitehtuurin ja piha-alueiden havainnointiin. 127

3 yksityiskohdat ja huonelomakkeen täyttö Koska rakennuksen arkkitehtuurin hahmottaminen vaatii yleensä aikaa ja jonkin verran vaivannäköä ja tarkkaa havainnointia, seuraavat tehtävät ohjaavat työhön rakennuksen yksityiskohdista käsin vähitellen kohti sen yleisarkkitehtuuria. Rakennus käydään läpi nk. huonelomakkeen avulla pienimmistä piirteistä suurimpiin ja vasta sen jälkeen paneudutaan sisätilan interiöörin ja arkkitehtuurin kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun. Huonelomakkeesta Huonelomake toimii muistilistana tarkasteltaessa yksittäisen huonetilan rakennettuja muotoja, materiaaleja ja värejä. Piirroksin ja valokuvin voidaan selventää seikkoja, jotka eivät mahdu kirjattaviksi lomakkeelle. Huoneella tarkoitetaan mitä tahansa sisätilaa siivouskomerosta juhlasaliin. Kullekin tarkastellulle huoneelle täytetään oma lomake. Kaikkiin lomakkeisiin on hyvä täyttää huonetilan nimen lisäksi kohteen yleiset perustie-

4 dot: rakennuksen nimi, osoite, lääni, kunta tai kaupunki, kylä tai kaupunginosa, lomakkeen täyttäjän nimi ja päiväys. Huone -kohtaan kirjoitetaan huoneen nimi, joka on yleensä peräisin sen käyttötarkoituksesta. Nimet ovat olleet suomeksi yleensä vasta tällä vuosisadalla, sitä ennen ruotsiksi tai valtion rakennuksissa joskus venäjäksi ja keskiajalla latinaksi. Minkälaisia ovat olleet talon tiloista käytetyt nimitykset tai murrenimet ennen ja minkälaisia ne ovat nyt? Yleensä tilan nimi on muuttunut, kun huonetilan käyttötarkoitus on muuttunut. Huoneesta saa kätevän pohjan havaintojen merkitsemistä varten piirtämällä siitä luonnoksen joko käsivaraisesti tai mittaamalla. Kuvaan on hyvä liittää päämitat numeroin. Huoneen sivujen keskinäiset suhteet selviävät metrimitalla tai askelmitoin. Huonelomakkeessa on varattu tila kunkin huoneen interiöörin materiaalien, muotojen ja värien kuvaamiseksi. Luettelo toimii samalla muistilistana. Seuraavassa on esitetty joitain vihjeitä ja esimerkkejä sisätiloissa käytetyistä rakennus- ja pintamateriaaleista. Tarkempia nimityksiä voi kysyä rakennusalalla toimivilta tuttavilta, remonttimiehiltä tai rautakaupasta. Sisätilan kattomuodot Sisäkaton muotojen kirjo on hyvin vaihteleva: se voi olla tasainen tai hyvinkin taitteinen ja monimuotoinen, jopa holvattu. Materiaaliltaan katto voi olla rapattu tai puulla paneloitu tai koristemaalauksin kuvioitu. Vanha katto voi myös olla kokonaan piilotettu uudesta materiaalista tehdyn alakaton sisään (esim. metalliset alakattosäleet, -ritilät ja -laatat) luvun alussa oli yleisesti käytössä kappaholviksi kutsuttu välipohjarakenne, jolla tarkoitetaan noin sentin välein toisistaan olevien ratakiskojen varaan tiilellä holvattua kattorakennetta. Katon ja seinän yhtymäkohtaa peittävät kattolistat voivat olla puuta tai kipsiä, jolla katon ja seinän liittymä on pyöristetty. Vanhemmissa taloissa on keskellä kattoa usein ollut kipsistä tai paperimassasta muotoiltu kattorosetti valaisimen kohdalla. Sisäseinät Seinät kuvaillaan kaikki erikseen vain jos ne ovat kovin erilailla käsiteltyjä. Seinät voivat rakenteiltaan ja materiaaleiltaan olla rapattuja, kipsilevyllä tai lastulevyllä levytettyjä tai tiiltä puhtaaksimuurattuna, maalattuna tai puupaneelilla tai tapetilla päällystettyinä. Niissä voi olla seinämaalauksia, koristemaalauksia ja boordinauhoja. 129

5 Päivänvalo ja ikkunat Ikkuna-aukotus on rakennuksessa välttämätön päivänvalon saamiseksi sisälle huoneisiin. Ikkunoista kirjataan ruutujako (esim. pikkuruutuinen, kuusiruutuinen, t -ikkuna, yksiruutuinen), tuuletusikkunat, ovatko ikkunat sisään- vai ulosaukeavat ja onko niihin lisätty lämpölaseja. Ikkunalistat, karmit ja puitteet sekä heloitus saranat, aukipito- ja kiinnipitohelat sekä materiaali (yleensä puu, alumiini, teräs tai muovi) kirjataan myös. Tarkistakaa onko huonetilassa valeikkunoita, jotka eivät näy sisälle päin. Eräissä vanhemmissa arkkitehtuurityyleissä julkisivuarkkitehtuurin symmetria oli niin tärkeä, että ulkoseinään maalattiin niin kutsuttu valeikkuna, jos ikkunaa ei voinut avata sisälle huoneeseen. Tarkemmin katsottuna valeikkuna saattaa olla vaikka väliseinän tai portaiden välitasanteen kohdalla. Ovatko ikkunat helposti avattavissa ja suljettavissa? Vai onko avaaminen kielletty? Ottakaa selville kuka on kieltänyt, mihin kielto perustuu ja onko se relevantti? Vetääkö ikkunasta? Tuleeko sieltä sisälle melua tai pölyä? Ovet Ovet -kohtaan kirjataan pääsisäänkäynnin, maantasokerroksen ja parvekkeiden ovet. Materiaaliltaan ovet voivat olla puu-, lasi- tai metalliovia ja niissä voi olla ovi-ikkunoita. Sanalla peiliovi ei tarkoiteta peililasia vaan puuovea, jossa on puusta höylättyjä kenttiä, joskus hyvinkin koristeellisia. Palo-ovet ovat metallia ja ne on yleensä pidettävä kiinni. Kussakin erityyppisessä ovessa on yleensä siihen sopivat ovilistat ja heloitus, saranat, vedintai työntölevy tai molemmat ja ne voivat olla maalattuja, lakattuja, ootrattuja (puunmukailumaalaus) ja niin edespäin. Lattia Lattia voi olla kiveä, betonia, tiiltä, keraamista laattaa, mosaiikkibetonia, puuta, lautaa, parkettia, linoleumia, niin kutsuttua hovilaattaa, muovimattoa ja niin edespäin. Lattian jalkalista on useimmiten puuta tai joskus laastilla muotoiltu. Kiintokalusteet Kiintokalusteilla tarkoitetaan sellaisia kalusteita, joita ei voi rikkomatta poistaa huoneesta, 130

6 kuten kaapistoja, työpöytiä, hyllyköitä ja komeroita. Tärkeitä huonetilan toiminnalle ovat talotekniset varusteet kuten valaisimet, lämpöpatterit, kaakeliuunit, peltikuoriset pönttöuunit ja saniteettikalusteet. Interiöörin värit Värisävyjä voi kuvailla ainakin kolmea päämenetelmää käyttäen: ensinnä sanallisesti tavanomaista arkikielen värisanastoa käyttäen muun muassa vaaleansininen, helmenharmaa ja toiseksi leikkaamalla kaupallisista maalikartoista haluttua värisävyä vastaava värilappu. Kolmas, havainnollisin ja vaikein tapa on sekoittaa värimallit itse esim. vesitai akryylivärein ja liittää ne inventointiin. Lomakkeen väri -kohtaan kirjataan myös maalityyppi, esim. kalkkimaali, öljymaali, lateksi, jos rakennusosan väriä on maalaamalla muutettu. Huonetilan erityispiirteet Huonetilan erityispiirteet -kohtaan voi kirjataan esimerkiksi koristeelliset interiöörien osat. Kaikkina aikoina arkkitehtuurityyleissä on joitain tiettyjä elementtejä pidetty arvokkaina ja juhlavina.

7 sisätilan arkkitehtuuri historiatiedot lomakkeella Suunnittelu ja rakentaminen Onko rakennuksen suunnittelija tiedossa? Näkeekö talon arkkitehtuurista, koristeista ja materiaaleista suoraan sen rakentamisajan? Minkälainen talo oli alun perin? Tietoja löytyy rakennuspiirustuksista, vanhoista valokuvista, kouluhistoriikeista, paikkakuntahistorioista, vanhoista sanomalehdistä ja muistitietoina ihmisiä haastattelemalla. Vertaamalla rakennuksen nykytilaa rakennuspiirustuksiin ja vanhoihin valokuviin voidaan päätellä, minkälainen talo on aiemmin ollut. Pohdi, miksi rakennus on sellainen kuin on. Luuletko arkkitehdin toiveiden, unelmien ja visioiden toteutuneen? Jos arkkitehti on vielä elossa, hänen kanssaan voi sopia haastattelusta ja kysyä, minkälainen koulu olisi, jos arkkitehti olisi saanut toteuttaa sen toiveidensa mukaisesti. Tutki rakennuksen muotoon eli sen arkkitehtuuriin vaikuttaneita tekijöitä. Rakennuksen arkkitehtuuriin ovat vaikuttaneet seuraavat seikat: rakentamisaikana yleisesti käytössä olleet rakennusmateriaalit, kustannusarvio (kuinka paljon rahaa hankkeeseen oli käytettävissä) sekä luonnollisesti huoneohjelma (rakennuksen toiminnan asettamat vaatimukset). Arkkitehtuurityyli Arkkitehtuurityylin voi päätellä paikallishistorioiden ja taidehistorian kirjojen avulla tai esimerkiksi Suomen arkkitehtiliiton safa:n vanhan ympäristökasvatuksen virikekirjan Viihtyisä ympäristö avulla. Arkkitehtonisella tyylillä on olennainen vaikutus koristeosien runsauteen. Esimerkiksi klassiset pylväät ovat olleet suosittuja empiren ( ) ja uusklassismin ( ja luku) aikoina. Klassisten pylväiden kapiteeleilla (koristeellisilla päätteillä) ilmaistiin rakennuksen toimintaa: yksinkertaisimpia eli doorilaisia pylväitä käytettiin sotilaallisissa rakennuksissa, pehmeämmin muotoiltuja joonialaisia taas opetusrakennuksissa. Korinttilaiset pylväänpäät olivat kaikkein koristeellisimmat ja niitä käytettiin hallintorakennuksissa. Tilaratkaisut edustavat rakentamisaikaista ajattelua Esimerkiksi koulutaloissa tilojen liittyminen toisiinsa oli pitkälti seurausta koulun rakentamisaikaisesta opetussuunnitelmasta ja opetuksen sisällöstä. Kulloisetkin opetusmenetelmät ja työtavat ovat määränneet sen, miten koulun tilat liittyvät toisiinsa ja miten tilojen keskinäinen 132

8 hierarkia on osoitettu. Tilaratkaisuja ovat esimerkiksi sydänseinä, keskikäytävä, sivukäytävä, paviljonki, solukoulu kotiluokkineen, hallikoulu, oppimisareena, sisäkatu ja avoimet oppimisympäristöt. Aulat, portaikot, käytävät ja juhlasalit ovat koulun tärkeimmät sisätilat, joiden välittämän viestin luominen on ollut kouluarkkitehdin tärkeimpiä haasteita. Max Oker-Blom kirjoitti vuonna 1910 kirjassaan Kouluhygienia: Se ylevä tehtävä, mikä koululle on uskottu, velvoittaa luomaan pienimmällekin kyläkoululle arvonmukaisen ulkoasun [ ], liiallisuus ja ylellisyys eivät ole miksikään koristuksiksi talolle, jonka tehtävä paremmin on sopusoinnussa yksinkertaisen arvokkuuden kanssa. Henkiselle työlle on empimättä eduksi kaikki sellainen, mikä on omaansa ylläpitämään valpasta ja hilpeää mielialaa [ ], valoisampi ja kirkkaampi väri ei yleensä ole kalliimpi kuin tumma ja ruma. Liikennevuot rakennuksessa huonetilojen välillä keskittyvät luonnollisesti julkisiin tiloihin auloihin, portaikkoihin ja käytäviin. Pohdi ja kirjaa minkälaisia liikennevirtoja rakennukseen muodostuu. Miksi jotkut tilat ovat kunnioitusta herättäviä, jotkut pelottavia tai uhkaavia? Rakenteet Miten paljon voi talon rakenteista päätellä pintojen perusteella? Hirsi- ja lautaseinät on usein levytetty lastu- tai kipsilevyillä ja maalattu tai tapetoitu. Puhtaaksimuurattua eli rappaamatonta tiiltä on joissain arkkitehtuurityyleissä, kuten 1950-luvulla, käytetty sisäpinnoissa arkkitehtonisena tehokeinona. Jos tiiliseinän limityskuvio on näkyvissä, sille voidaan rakennusoppaista etsiä nimi. Ulkoseinissä yleisiä muototiiliä ei yleensä käytetty sisätiloissa luvulla käytettiin joskus käsittelemätöntä raakalautamuottiin valettua betonipintaa tyyliä kutsuttiin betonibrutalismiksi. Aiemmat käyttötarkoitukset ja nimet Mihin käyttöön tutkimanne rakennus on alun perin rakennettu? Onko sillä ollut muita käyttötarkoituksia? Mitkä ovat olleet huoneiden aiemmat käyttötarkoitukset? Kirjoittakaa pohjapiirustukseen tai luetteloksi, mitä tiloja koulussa on nyt tänä päivänä. Mihin tarkoitukseen huoneet on rakennettu? Näkyykö aiempi käyttö huoneessa vielä? Käytetyt lähteet Käytetyt lähteet -kohtaan kirjataan mistä lomakkeelle kirjoitetut tiedot ovat peräisin. Yleisiä ra- 133

9 kennustutkimuksen lähteitä ovat paikallishistoriat, lehdet, haastattelut ja vanhat valokuvat. Liitteet Liitteisiin kirjataan esimerkiksi valokuvat ja laaditut mittauspiirustukset. lisää tehtäviä Tilojen sisäinen hierarkia Verratkaa huonelomakkeiden tietoja keskenään ja voitte todeta miten väreillä ja arkkitehtonisilla koristeilla säädellään tilojen arvokkuutta ja keskinäistä hierarkiaa. Pohtikaa minkälainen vaikutus on valoisuudella eli ikkunoiden ja valaisimien määrällä ja laadulla. Toimiiko hierarkia rakennuksessa niin kuin on tarkoitettu? Miten tasoeroilla voidaan korostaa valtaa? Minkälainen hierarkia eri huonetilojen ovien välille muodostuu (ovien koko, muoto, väri,..)? Suojeltu sisätila Onko tutkimanne rakennus suojeltu? Asemakaavassa, joka löytyy kaupungin tai kunnan teknisestä virastosta, saattaa olla tieto rakennuksen tai rakennusryhmän suojelusta. Koskeeko suojelu vain ulkoasua vai myös sisätiloja? Kaavassa on kirjallisesti annettu lyhyet ohjeet siitä, miten korjauksia pitää tehdä tai maininta ettei rakennusta saa purkaa. Onko kaava mielestänne hyvä vai pitäisikö sitä muuttaa? Julkiset tilat Keskitytään rakennuksen julkisiin tiloihin, joita yleensä ovat kulkuväylät kuten käytävät, aulat, portaikot ja niin edespäin. Useimpien rakennusten julkinen käyttö riippuu vuorokauden ajasta siten, että kaikki tilat eivät aina ole vapaasti käytettävissä. Minkälaisia kiellettyjä tai salaisia tiloja tutkimassanne rakennuksessa on? Keneltä ne ovat kielletyt tai salatut ja miksi? Ovatko syyt toiminnallisia vai liittyvätkö ne vallankäyttöön? Tutussa rakennuksessa voi harrastaa salapoliisityötä ja ottaa rakennuksen eri osista ihan läheltä makrokuvia, joissa näkyy vain pieni yksityiskohta esineestä, esimerkiksi oven kahvasta. Järjestäkää kuvista näyttely, jossa voi yrittää löytää tai tunnistaa kyseisen paikan tai rakennusosan. Rakennuksen symbolit ja logo Onko tutkimassanne rakennuksessa koristeosia, vaakunoita, kirjoituksia tai muita yksityiskohtia, joista voi sommitella rakennuksen käyttäjälle logon tai tunnuksen? Kukin voi valita rakennuksesta jonkin kiinnostavan yksityiskohdan, joka parhaiten symboloi toisaalta rakennuksen käyttäjää, 134

10 ja toisaalta kuvastaa rakennuksen arkkitehtuuria, luonnetta ja olemusta. Sommitelkaa aihetta käyttäen matkamuisto tai jokin hyötyesine kuten huivi tai solmio. lähteet linnanmäki, seija: Käy sisään! Stig in! Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:15. Helsinki 2007, s Tutun rakennuksen ovet Muistelkaa minkälainen oven vedin ja/tai työntölevy on kotona tai koulussa siinä ulko-ovessa, josta päivittäin kuljette sisään ja ulos. Avautuuko ulko-ovenne ulos vai sisään? Monesti kehon asentotunto muistaa pitääkö vetää vai työntää. Piirtäkää vedin ja kirjoittakaa piirrokseen mistä materiaalista hela on tehty, minkä värinen se on, miltä se tuntuu käteen, onko ovi lapselle vai aikuiselle tarkoitettu, onko se hyvä avata vai onko vedin liian korkealla tai matalalla tai ovi liian raskas? lopuksi Ympäristönsä havainnointiin kykenevä voi vaikuttaa ympäristönsä laatuun ja muutoksiin. Rakennuksen toiminnan ymmärtäminen auttaa asumaan ja käyttämään rakennuksia oikein, jolloin altistuminen esimerkiksi home- ja kosteusvaurioille jää vähäisemmäksi. Rakennuksia koskeva tieto edesauttaa halua ja kykyä huoltaa rakennuksia oikein niin, ettei terveydelle vaarallisia vaurioita synny. kuvat: seija linnanmäki 135

11 Rakennuksen historiatiedot Rakennuksen nimi Lääni kunta kylä/kaupunginosa nr. Rakennuksen osoite täyttäjä päiväys suunnittelutiedot Rakentaminen arkkitehtuurityyli tilaratkaisu Rakenteet aiemmat käyttötarkoitukset ja vanhat nimet käytetyt Lähteet Liitteet

12 huonelomake Rakennuksen nimi nr. Rakennuksen osoite Lääni kunta kylä/kaupunginosa täyttäjä päiväys materiaalit ja muodot katto värit kattolistat seinät 1-4 ikkunat ikkunalistat ovet ovilistat Lattia jalkalistat kiintokalusteet huonetilan erityispiirteet