R A K E N N U S T A P A O H J E

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "R A K E N N U S T A P A O H J E"

Transkriptio

1 MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI R A K E N N U S T A P A O H J E LIITTYY ASEMAKAAVAAN Nro Kotkan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu / Kaavoitus, 2011 LUONNOS !

2 RAKENNUSTAPAOHJEEN TAVOITTEET Tämä rakennustapaohje on laadittu selventämään ja täydentämään Munsaaren, Sikosaaren ja Koivuniemen alueen asemakaavamääräyksiä. Suunnittelualueen rakennuskanta on monimuotoista eikä sieltä löydy enää selkeitä ja yhtenäisiä aikakautensa rakennusryhmiä. Rakentamistapaohjeen luonne on enemmänkin yleisiä rakentamisen ohjeita antava sekä alueen historiallisia ja kulttuurillisia ominaispiirteitä säilyttävä ja palauttava korjausohje. Kaavaprosessin yhteydessä hyväksyttynä rakennustapaohje on lainvoimainen asiakirja ja sen antamia ohjeita on noudatettava. RAKENTAMISTA OHJEISTAVAT TAHOT JA RAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET 1. Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on ensisijainen rakentamisen valvoja 2. Kaupungin rakennusjärjestyksessä on merkittävä määrä rakentamisen ohjeita 3. Tämä rakentanustapaohje täydentää alueen asemakaavaa 4. Valtiollinen ohjaava kokoelma on Suomen rakentamismääräyskokoelma 5. Rakentajaa velvoittaa maankäyttö- ja rakennuslaki 6. Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset (RYL) / Rakennustietokortisto (RT) 7. Taloudellista apua rakennusperinnön hoitoon ja entistämiseen kannattaa kysyä paikallisesta ELY-keskuksesta (www.ely-keskus.fi) 8. Museovirastolta ja Kymenlaakson museolta saa tietoa rakennusperinnöstä, kulttuuriympäristöstä ja näihin liittyvistä avustuksista sekä rakennusten rakennushistoriallisista arvoista ja korjaustavoista. Museoviraston korjauskortisto löytyy osoitteesta: (www.nba.fi/fi/korjauskortit) 9. Vanhojen rakennustarvikkeiden myymälöistä kannattaa kysyä korvaavia rakennusosia, materiaaleja sekä käytännön ohjeita Parhaimmillaan luonnon ja rakennetun ympäristön välinen suhde on luonteva ja tasapainoinen. Yllä Munsaaren vanhaa rakennuskantaa. MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 2 RAKENNUSTAPAOHJEEN TAVOITTEET 2 RAKENTAMISTA OHJEISTAVAT TAHOT JA RAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET 3 SISÄLLYSLUETTELO 4 ASUINYMPÄRISTÖN VAALIMINEN ALKAA OMASTA PIHAPIIRISTÄ 4 Ympäristö 4 Historia 4 Rakennukset 5 Tontin käyttö 5 Tiestö ja julkinen tila 5 Talousrakennukset 5 Pihat, aidat ja rannat 6 ENNEN SOTIA RAKENNETUT PIENTALOT ( ) 6 Rakennuksen hahmo 7 JÄLLEENRAKENNUSKAUDEN RAKENNUKSET ( ) 7 Rakennuksen hahmo 8 RAKENNUKSEN YLLÄPITO 8 Energiatehokkuus 8 Katto ja räystäät 9 Julkisivut 10 Laajentaminen 11 Eri aikakausien ikkunoita 12 Eri aikakausien ovia 13 UUDET SEKÄ UUDISRAKENNUKSET 13 Uudet ympäristönsä kanssa ristiriidassa olevat rakennukset 13 Uudisrakennuksen rakennuspaikan valinta 13 Maaperä 14 Tontti 14 Pihapiiri 14 Kasvillisuus 14 Rakennuksen hahmo 14 Katto 15 Julkisivut 15 Ammattitaitoisen suunnittelun merkitys 15 LÄHTEET: Jälleenrakennuskauden rakennuksia Munsaari, Sikosaari, Koivuniemi -alueelta MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 3

4 Vasemmalla alkuperäinen maankäyttö 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksen pihapiirissä. Ihminen on asettautunut omaan tasapainoiseen asemaansa luonnon hierarkiassa. Oikealla sama paikka 100 vuotta myöhemmin, ihmisen raskaan jalanjäljen puristamana. Luonnollinen ympäristö on hävinnyt liiallisen rakentamisen, pinnoittamisen sekä ympäristönmuokkaamisen seurauksena. ASUINYMPÄRISTÖN VAALIMINEN ALKAA OMASTA PIHAPIIRISTÄ Ympäristö Rakennustapaohjeen alue sijoittuu Suomenlahden rannalle Kymijoen Langinkoskenhaaran suulle muodostuen kolmesta osin yhteen kasvaneesta saaresta (Munsaari, Sikosaari ja Latokari) sekä mantereen puoleisesta Koivuniemestä. Tiiviisti asutun saarimiljöön tekee merkittäväksi sen pienimittakaavaisuus sekä rakennusten rikas sommitelma kapeiden kujien varrella. Ympäristön yleisilmeeseen kuuluvat kivikkoiset rannat, vanha puusto sekä rehevät puutarhat. Alueen korkein kohta on vain hieman yli 10m merenpinnasta. Historia 1900-luvun alkupuolella alueen rannoille nousi tiivis kyläyhteisö sahateollisuuden työntekijöiden asunnoiksi. Vene oli ainoa kulkuväline aina siltayhteyden valmistumiseen saakka Sillan ja tieyhteyden rakentaminen muuttivat saaren liikennevirtoja. Meri menetti merkitystään ja ahtaasti rakennetun saaren kujat muuttuivat liikenneongelman aiheuttajaksi. Munsaarella on asuinrakentamisen lomassa sijainnut myös pienimuotoista teollisuutta. Alue on edelleen suosittu asuinympäristö juuri meren ja omaleimaisen pienimittakaavaisuutensa vuoksi. Rakennukset Alueen rakennukset ovat aidoimmillaan pieniä, suhteellisen korkeita ja kapearunkoisia puutaloja sekä jälleenrakennuskauden rakennuksia. Munsaaren yleiskuvaa huonontaa epäyhtenäinen tapa korjata rakennuksia. Yksikään uusista taloista ei ole saaren hengen mukainen ja perusparannusten yhteydessä on usein menetetty suuri osa alkuperäisen rakennuksen rakennustaiteellisista arvoista. MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 4

5 Tontin käyttö Alueen rakennukset sijaitsivat luontevasti rannan tai sisempänä korkeuskäyrien suuntaisesti, yleensä keskellä tonttia tai kapeaa kujaa reunustamassa. Talousrakennukset sekä runsas kasvillisuus täydentävät tonttia. Hyvä pihapiiri avautuu valittuihin suuntiin antaen yksityisyyttä sekä suojaa luonnonolosuhteita vatsaan. Korjaus- ja uudisrakentamisen tulee mukailla alkuperäistä pienimittakaavaisuutta. Päärakennusten tulee noudattaa saarelle tyypillistä 1½ kerroksista massoittelua. Rakennusta varten ei saa tehdä laajoja maastoleikkauksia tai pengerryksiä. Tiestö ja julkinen tila Alkuperäisen autottomuuden johdosta saaren kujat ovat vain 3m leveitä. Kujia reunustavat päärakennusten lisäksi talousrakennukset, runsas kasvillisuus sekä yksinkertaiset aidat. Vain pakottavista kuntateknisistä syistä tai esim. pelastustien aikaansaamiseksi voidaan kujaympäristöä leventää tarvittavista kohdista. Julkinen tila muodostuu lähinnä Munsarentiestä ja sen päätteenä olevasta joukkoliikenneseisakkeesta. Tämän alueen katuympäristöä voidaan rakentaa kalusteiltaan ja pinnoitteiltaan nykyaikaisia materiaaleja sekä mitoitusta soveltaen. Luontevan rajapinnan julkisen katuympäristön ja asuinalueen välille muodostaa saarelle alun perin tyypilliset aidat. Tulevien hankkeiden myötä tulee kujien mittakaava säilyttää entisellään. Pinnoitus tulee säilyttää luontevana ja asfaltin käyttöä tulee välttää. Talousrakennukset Pihapiirien olennainen osa ovat talousrakennukset; saunat, venevajat ja aitat. Ne ovat perinteisesti olleet yksikerroksisia, harjakattoisia sekä pitkiä ja kapeita. Talousrakennuksia voidaan käyttää suojaisan pihapiirin muodostamiseen ja ne tulee sijoittaa tontin reunoille olemassa oleva puusto huomioiden. Alkuperäisissä talousrakennuksissa julkisivut ovat punamullattua pystyrimalautaa. Ikkuna-aukot ovat pienet ja ikkunoissa on valkoiset puitteet sekä peitelistat. Katteena tyylillisesti soveltuvin on kolmiorimahuopakatto tai konesaumattu pelti. Vanhoja talousrakennuksia kunnostettaessa tulee pyrkiä säilyttämään / palauttamaan rakennuksen alkuperäinen ulkoasu. Uudet talousrakennukset ja autotallit tulee toteuttaa pienimittakaavaisena, kapearunkoisena, ympäristöönsä sekä päärakennukseen sopeutuvina ja päärakennuksesta erillisinä. Autokatos ei kuulu alueen rakentamistapaan. Autotallia ei saa avata suoraan kujalle. Pihat, aidat ja rannat Luonteva pihapiiri on mahdollisimman luonnonmukainen ja aidoista materiaaleista koostuva. Hiekkakäytävät ja luonnonkivet sopivat ympäristöön. Myös kasvillisuuden tulee olla ympäristöön luontevaa. Vieraita puulajeja, kuten pylvästuijaa, ei suositella. Kasvillisuuden avulla rakennus kiinnittyy ympäristöönsä ja antaen suojaa etelän liiallista auringonvaloa ja pohjoisen kylmiä tuulia vastaan. Hyvin avoimet rannat tai pihat, joissa päärakennus muodostaa yksinäisen dominantin eivät sovellu alueelle. Pihojen pinnoitusmateriaalien tulee olla luonnonmukaisia ja vettä läpäiseviä. Betonikiveystä ja asfalttia ei saa käyttää eikä tonttiliittymä saa olla yli 5m leveä. Kasvillisuutta ja muita luonnonominaisuuksia tulee säästää mahdollisimman paljon. Rantaviivan muokkausta, pengerrystä tai voimakasta harventamista ei maisemallisten syiden vuoksi saa tehdä. MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 5

6 1900-luvun alkupuolen asuintalo ja sama rakennus 2000-luvulla. Tyypillinen esimerkki väärien valintojen aikaansaamasta muodonmuutoksesta. ENNEN SOTIA RAKENNETUT PIENTALOT ( ) Toisen maailmansodan päättyminen käynnisti rakentamisessa voimakkaan teknisen kehittämisen sekä teollistumisen aikakauden. Sotaa edeltävä kehitys oli hitaampaa. Rakentamistekniikat, materiaalienkäyttö ja kauneuskäsitteet periytyivät sukupolvelta toiselle. Mittasuhteet syntyivät läheltä saatavien materiaalien ominaisuuksista. Vaikka maailman muotivirtaukset näkyvät Suomessakin yläluokan rakennuksissa, niin muoti-ilmiöiden heijastuminen pientalorakentamisessa oli varsin marginaalista. Ennen sotaa rakennettu pientalo on puuta. Puuta osattiin käsitellä ja sitä oli runsaasti saatavilla. Yleisin rakentamistekniikka oli hirsirakenne, jossa runkomateriaali ja eriste ovat yhtä. Hirren pituus luo suomalaisen rakennuksen mittasuhteet. Eliniäksi tehty hirsirunko on helppo korjata ja sitä voitiin siirtää asuinpaikan mukaan. Sahateollisuuspaikkakunnilla käytettiin myös hirrenpätkistä muurattua ns. nutikkaseinää. Purueristetty lautarakenteinen ulkoseinä yleistyi 1900-luvun puoliväliin mennessä katkaisten hirsirakentamisen perinteen. Ennen sotia rakennettu talo on tilallisesti tehokas, helposti huollettava ja terveellinen rakenne. Sen pieni koko, tekninen kehittymättömyys ja välttävä energiatehokkuus eivät kuitenkaan ole vastanneet nykypäivän ihmisten vaatimustasoon. Tästä syystä olemassa olevat rakennukset ovat lähes poikkeuksetta kärsineet mittasuhteet tuhonneista massiivisista remonteista, laajennuksista sekä uusista sopimattomista korjaustekniikoista ja materiaaleista. Rakennuksen hahmo 1900-luvun alun rakennukset ovat yleensä pieniä, 1 tai 1½ kerroksisia harja- tai taitekattoisia. Runkosyvyyttä aikakauden rakennuksella on 4-5m ja pituutta 7-10m. Rakennus muodostuu yleensä kahdesta huoneesta, tuvasta ja kammarista, joiden välissä oleva muuri jakaa lämmön tasaisesti. Eteistilana toimii kylmä porstua tai avokuisti. Hieman nuorempien ja kookkaampien rakennusten pohja on usein jaettu neljään huoneeseen, joista yksi on kylmä eteinen. Hirsikehän yllä olevaa matalaa ullakkoa käytettiin ennen kesähuoneena tai varastona. Rakennuksen perustana voi olla multapenkka tai luonnonkivisokkelilla tehty ryömintätilallinen alapohja eli ns. rossipohja. Betonimateriaali sokkelissa yleistyi 1920-luvulla. Hyvin rakennuttuna ja ylläpidettynä pieni puutalo on lähes ikuinen. Kaikki osat voidaan vaihtaa ja ylläpito on helppoa. Uudet materiaalit ja laajennukset asettavat aina uhkakuvan myös vanhan terveen rakenteen päälle. Aiemmin tehtyjä virheellisiä ratkaisuja ja valintoja kannattaa tulevien kunnostustöiden yhteydessä palauttaa lähemmäs alkuperäistä. Vain näin saavutetaan tekniikaltaan ja kulttuuriarvoiltaan aikaa kestävä ratkaisu. MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 6

7 Vasemmalla alkuperäinen rintamamiestalo. Oikealla sama rakennus liiallisen peruskorjaamisen, ylimitoitetun laajentamisen sekä rakennukselle vieraan koristelun piinaamana. JÄLLEENRAKENNUSKAUDEN RAKENNUKSET ( ) Toisen maailmansodan loputtua rakennettiin Suomeen mittaamaton määrä uudisrakennuksia, joiden avulla kotinsa menettäneet suomalaiset asutettiin uudelleen. Ajalle tyypillinen rakennus on 1½ kerroksinen puurakenteinen tyyppitalo ns. rintamamiestalo. Se kehitettiin tiukan taloudellisen aikakauden kehyksessä. Rakennuksen on ominaispiirteiltään yksinkertainen, jopa askeettinen, mutta samalla tilankäytöllisesti ja taloudellinen ja tehokas. Munsaari, Sikosaari, Koivuniemi -alueen rakennuskanta on valtaosaltaan jälleenrakennuskautta vanhempaa tai nuorempaa, mutta alueelta löytyy muutamia erinomaisia esimerkkejä rintamamiestaloista sekä 60- luvun yksikerroksisesta muunnelmasta. Menneinä vuosikymmeninä jälleenrakennuskauden talot ovat kokeneet monenlaisia sopimattomiakin muutoksia luvulla rakennuksia verhoiltiin kuitusementtilevyillä (Minerit), sekä laajennettiin sopimattomalla, usein tasakattoisella siipiosalla luvulla muotiin tulivat kivirouhepintaiset levyt (Karaatti), tumma päätylaudoitus ja listoitus sekä tummat ikkunankarmit luvun muotiin kuuluivat tiilivuoraus sekä pieniruutuiset ikkunat , ja 2000-luvut toivat tullessaan rintamamiestaloille vieraat parvekerakennelmat, isot terassit sekä monensuuntaiset paneloinnit julkisivuissa. Lisäksi rakennuksia koristeltiin vierailla koristeaiheilla, puuleikkauksilla sekä listoituksilla ikkunoiden ja julkisivupintojen yhteydessä. Muutoksia on haluttu tehdä omien mieltymysten ja vallitsevien muotivirtausten mukaisesti. Julkisivuverhousten kestoikä on useita kymmeniä vuosia, talojen omistajat vaihtuvat ja muotivirtaukset muuttuvat. Jälleenrakennuskauden rakennusten julkisivujen alkuperäisen ilmeen säilyttäminen on ainut aikaa kestävä perusta rakennuksille. Rakennuksen hahmo Rintamamiestalot ovat 1½ -kerroksisia, harjakattoisia, pohja-alaltaan pieniä, noppamaisia puisia rakennuksia. Huoneet ovat ryhmittyneet rakennuksen keskelle sijoitettujen tulisijojen ja hormiryhmän ympärille. Rakennuksen julkisivut on rapattu tai verhottu yhtenäisin silein vaakatai pystylautaverhouksin. Ikkunat ovat melko pieniä ja rakennuksen sisääntulotilana on pienehkö avo- tai lasikuisti. Perinteisesti kuistit ovat kylmiä tiloja. Pensasaitojen tai verkkoaitojen rajaamien tonttien perällä sijaitsee lisäksi usein talousrakennus. Rintamamiestalo on kaikkein parhaimmillaan, silloin kun se edustaa omaa aikaansa rehellisesti materiaalien, värien ja muotokielensä avulla. Mikäli aiemmissa remonteissa on tehty vääriä ratkaisuja ja valintoja, niin uusien hankkeiden myötä on syytä pyrkiä palauttamaan rakennuksen perusolemus lähemmäs aitoa, lähemmäs alkuperäistä. MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 7

8 RAKENNUKSEN YLLÄPITO Energiatehokkuus Rakennuksen lämpötaloudelliset ja muut tekniset parantamiset eivät saa muuttaa merkittävästi rakennuksen mittasuhteita. Toimivaa ja tervettä rakennetta ei yleensäkään pidä muuttaa. Muutos tuo aina kosteusteknisen riskin tullessaan. Kaikessa perusparantamisessa kannattaa ensisijaisesti käyttää rakennukselle ominaisia alkuperäisiä materiaaleja ja tekniikoita. Mikäli rakennusta halutaan lisäeristää, tulee työn suunnittelussa käyttää ammattitaitoista suunnittelijaa. Lisäeristykseksi suositellaan yläpohjaan lisättävää puhallettavaa puukuitueristettä ja kylmävirtausten katkaisua erityisesti ikkunoissa ja ovissa sekä seinien ja lattioiden liitoskohdissa. Seinän lisäeristystekniikaksi soveltuu esim. 50 mm puukuitulevyä hirren tai lautarakenteisen seinän sisäpintaan. Mineraalivillaeristeet eivät fysiologisesti sovellu puurakennukseen ilman kosteudensulkua (tiivis muovikerros) ja koneellista ilmanvaihtoa. Siksi luonnonmateriaaleista valmistetut eristeet (puukuitu ja pellava) ovat käyttökelpoisempia. Tulisijat tulee säilyttää lisälämmönlähteenä, mikäli niiden tekninen kunto sen sallii. Rakennuksen mittasuhteet eivät saa muuttua teknisten parannusten myötä. Vanhaan rakennukseen asennetaan uutta tekniikkaa ja lisäeristettä maltillisesti. Lisäeristysmateriaaleiksi soveltuvat parhaiten luonnonmateriaalit: puu- ja pellavakuitu. Mikäli lisälämpöeristys halutaan tehdä ulkopintaan, tulee ikkunoita siirtää ulospäin ja räystäitä jatkaa niin, että rakennuksen mittasuhteet säilyvät. Katto ja räystäät Perinteinen suomalaisen pientalon katto on avoräystäinen ja kohtalaisen jyrkkä harjakatto. Ennen sotaa rakennettiin yleisesti myös taitekattoja. Katto on luonteeltaan ohut ja levymäinen eikä siinä ole raskaita kattolyhtyjä, katettuja parvekkeita tai oleskeluterasseja. Jälleenrakennuskauden rakennuksissa voi olla kevyt kattamaton tuuletusparveke. Se tulee mitoittaa niin, että rakennukselle ominainen keveys säilyy. Vesikatemateriaalien tulee olla aitoja ja rakennuksen aikakauteen luontevasti soveltuvia. Väritys on tumma. Katolla olevat läpiviennit sekä muu tekniikka tehdään pääsääntöisesti pellistä ja maalataan katon väriseksi. Harjakatto / Mansardikatto / Aumakatto Tasakatto / Pulpettikatto Eritasolapekatto Satulakatto Taitekatto Lapekatto Perinteisen suomalaisen rakennuksen kattomuoto on pääsääntöisesti harja- tai taitekatto. Rakennuksen kattomuotoa tai kaltevuutta ei pidä muuttaa. Rakennuksen elinehto on vettä pitävä katto hallitulla veden poisohjauksella. Tyypillinen kattokaltevuus on jyrkkä, 1:1,5-1:2 (nousu:etenemä). Tyypillinen suomalainen räystäs on riittävän pitkä ja ohut avoräystäs. Vanhan rakennuksen katteeksi soveltuvat tiili, huopa tai maalattu konesaumattu pelti. Jäljitelmämateriaaleja, tiiliprofiilipeltiä tai palahuopaa ei saa käyttää. Katolle ei saa tehdä massiivisia kattolyhty- tai parvekerakennelmia. Mikäli kattoikkunoita tarvitaan, tulee ne toteuttaa lapeikkunoina. MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 8

9 Julkisivut Suomalaisen pientalon julkisivut ovat luontevimmillaan höylättyä tai hienosahattua puuta. Vanhalle rakennukselle vieraita uusia pinnoitusmateriaaleja: levyjä ja muovipaneelia, ei tule käyttää. Julkisivuverhousta uusittaessa on hyvä huolehtia riittävän ilmaraon jäämisestä rungon ja ulkoverhouksen väliin sekä hengittävän maalin käytöstä. Ennen sotaa rakennetussa rakennuksessa käytettiin usein vaakaponttilaudoitusta hirsikehän yläreunaan saakka. Kylmä ullakko laudoitettiin kapealla pystyponttilaudoituksella. Tyylillisesti ja koristelultaan aikakausi on jälleenrakennuskautta rikkaampaa. Silti aiheet, ikkunoiden, ovien ja nurkkien listoituksessa ovat varsin yksinkertaisia. Jälleenrakennuskauden julkisivu on yhtenäinen ja eleetön. Julkisivut paneloidaan vaaka- tai pystyponttilaudoituksella, vinovuori- tai pystyrimalaudoituksella. Pystylaudoituksessa sallitaan päädyissä yksi tekninen jakorima räystään liittymän kohdassa. Yksinkertaisen ikkuna- ja ovilistoituksen lisäksi ajan henkeen kuuluvat nurkka- ja räystäslaudat. Aikakauden rappaus on yleensä ollut peittävää kolmikerrosrappausta, pintoina sileä-, hierto-, harjattu- tai roiskerappaus. Julkisivut maalataan vaaleansävyisellä peittomaalilla perinteisin menetelmin. Vanha maali poistetaan kaapimalla. Hiekkapuhallusta ei saa käyttää, sillä se rikkoo puun pinnan vettä imeväksi. Puna- ja keltamullan lisäksi voidaan värisävyinä käyttää hyvin vaaleita ruskean, keltaisen, vihreän ja valkoisen sävyjä. Listoitus, räystäslaudat ja ikkunanpielet maalataan valkoisiksi tai seinän pääväriä hieman tummemmaksi. Myös rapattujen pintojen maalin tulee olla hengittävä. Sokkelissa tulee säilyttää alkuperäinen asu ja sen tulee olla riittävän korkea. Maanpinnan tulee olla kallistettu rakennuksesta poispäin. Ryömintätilallisessa alapohjassa on riittävästä tuuletuksesta huolehtiminen ensiarvoisen tärkeää. Kellaritilojen kuivuuden turvaavat toimivat salaojat sekä oikein asennettu patolevy. Ennen sotaa rakennetun pientalon julkisivu on puuta. Laudan suuntaa voi vaihtaa kerran tai rakennuksen alkuperäisen mallin mukaisesti. Koristeaiheita on vähän ja niitä käytetään varsin maltillisesti. Jälleenrakennuskauden rakennuksen julkisivu on puuta tai se on rapattu. Aikakauden rakennuksen julkisivuissa on säilytettävä ajalle tyypillinen ilme. Laudoituksen tulee jatkua samanlaisena sokkelista räystäälle asti. Koristelua ei käytännössä ole ja listoitus toteutetaan niukkana ja yksinkertaisena. Suositeltavia maaleja ovat pellava- ja petroliöljymaalit sekä kelta- ja punamultamaalit. Sokkelia ei saa levyttää. Sen tulee olla vähintään 30cm korkea. Lomalaudoitusta ei pidä käyttää. Se tekee julkisivusta kömpelön ja raskaan näköisen. Vinovuorilaudoitus Vaakaponttilaudoitus Pystyrimalaudoitus Lomalaudoitus MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 9

10 Laajentaminen Oheisia laajentamisperiaatteita voidaan soveltaa moniin eri-ikäisiin rakennuksiin. Laajennus muuttaa rakennuksen hahmoa hyvin harvoin alkuperäistä paremmaksi, joten laajennustyöhön kannattaa ryhtyä vain painavin perustein. Mikäli suurta laajennusta tarvitaan, on laajennuksen kohde kenties väärä. Luontevinta on laajentaa sisällä ullakolle tai kellariin, koska silloin rakennuksen alkuperäiset mittasuhteet säilyvät ennallaan. Lisävaloa ullakolle saadaan päädyistä tai sivujen pienistä ikkunoista. Laajennustarvetta vähentää myös tehokkaasti suunniteltu talousrakennus. Kolmas vaihtoehto on laajentaa itse päärakennusta, jolloin laajennus tulee tehdä varsin maltillisesti. Rakennuksen jatkaminen harjan suuntaisena sekä samalla runkosyvyydellä vaatii huolellista suunnittelua, etteivät rakennuksen mittasuhteet kärsi ja ettei rakennuksen koko muodostu häiritsevän suureksi ympäröiviin rakennuksiin nähden. 1½-kerroksista rakennusta voidaan laajentaa harjan suuntaan 1-kerroksisena porrastamalla laajennusosa sivusuunnassa. 1-kerroksinen lisärakennus voidaan tehdä myös pihan puolelle harjakattoisena siipirakennuksena. Laajennusosan harjakorkeuden tulee jäädä päämassan harjakorkeuden alapuolelle. Rakennus voidaan laajentaa myös suurentamalla kuistia. Laajennuksen tulee mukailla päärakennuksen muotokieltä, pintamateriaaleja sekä värejä. Uudisosa ei saa merkittävästi muuttaa rakennuksen mittasuhteita, ja sen tulee olla alkuperäistä rakennusta pienempi. Usein parempi lopputulos saavutetaan, kun laajennus toteutetaan selkeästi uutena rakenteena, ei valheellisesti tekovanhana. Parhaimmillaan laajennus on vanhaa hienovaraisesti täydentävä kerrostuma. Uudisosaan voidaan keskittää esim. kosteat tilat. Ennen sotaa rakennetuissa taloissa pesutilat sijaitsivat pääsääntöisesti piharakennuksessa. Uutena rakenteena laajennukseen toteutettujen kosteiden tilojen riskien hallinta on helpompaa eikä päärakennuksen vanhaa huonejärjestystä tarvitse rikkoa. Alla olevissa esimerkeissä esitetään ei-toivottuja laajennustapoja. MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 10

11 Eri aikakausien ikkunoita Vanhojen ikkunoiden puumateriaali on usein ylivertaista uusiin ikkunoihin nähden. Siksi vanhat ikkunat tulee mahdollisuuksien mukaan kunnostaa. Vanha maali poistetaan, rikkinäiset lasit, helat ja tiivisteet vaihdetaan ja uusi pinnoitus tehdään perinteistä ikkunakittiä ja öljymaalia käyttäen. Tyypillisimmillään ikkunarakenne on valkoiseksi peittomaalattua puuta. Kunnostuksen tai vaihdon yhteydessä tulee ikkunoissa säilyttää alkuperäisen mallin mukaiset mittasuhteet, puitejako, koko, muoto, materiaalit sekä väritys. Puitteiden ja karmien paksuus ei saa oleellisesti kasvaa ikkunoita uusittaessa. Kaikki muutokset vievät kauemmas kulttuurisen kehityksen myötä syntyneistä kauneuskäsityksistä. Alla 1900-luvun alun tyypillisiä, pystysuuntaisia ikkunoita Yllä tyypillisiä ikkunaremontin yhteydessä tehtyjä virheitä luvun alkupuolen rakennuksen ikkunaan eivät sovi irralliset koristesäleiköt tai tuuletusluukut. Ikkunoiden vaihdon yhteydessä puumateriaali on valitettavan usein vaihtunut muovipintaiseksi alumiiniksi. Vanhojen sopusuhtaisten ikkunoiden uusiminen johtaa usein raskaaseen, tuotantotaloudellisin seikoin mitoitettuihin ratkaisuihin. Alla jälleenrakennuskauden olemukseltaan yksinkertaisia ikkunoita Yllä tyypillisiä jälleenrakennuskauden ikkunoihin tehtyjä virheitä. Vanhoja ikkunoita on koristeltu historian näkökulmasta mielivaltaisin aihein ja koristesäleiköin. Väritys on muutettu tummaksi ja sopusuhtaiset puuikkunat on vaihdettu raskaan oloisiin alumiiniprofiileihin ja tuuletusluukkuihin. MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 11

12 Eri aikakausien ovia 1900-luvun alkupuolen ovet ovat yksinkertaisia ja kapealla puupaneloinnilla pinnoitettuja. Ovessa on usein myös ikkuna. Väriltään se on usein vaalea, sinisen tai harmaan sävyinen, mutta se voi olla myös voimakkaan värisellä peittomaalilla maalattu. Asuinrakennuksen pääovi on yleensä sivuovia tai talousrakennusten ovia koristeellisempi. Jälleenrakennuskauden ovi on usein yksinkertainen laudoitettu umpiovi. Kuistien yhteydessä käytettiin paljon myös ikkunallisia ovia. Ovi on usein väritykseltään peittomaalattu ruskean sävyllä tai lakkapintainen. Vanhan oven hävittämisen sijaan kannattaa ensisijaisesti tutkia sen kunnostamista. Oveen voi vaihtaa ehjät lasit, helat sekä uudet tiivisteet. Painunut runkokin voidaan oikaista. Vaihdon tullessa kyseeseen tulee huolehtia alkuperäisten mittasuhteiden ja materiaalien säilymisestä. Uudet ovet eivät yleensä sovi vanhan rakennuksen. Uusien ovien levymäinen pinta on materiaaliltaan vieras ja tyylillisesti ne ovat usein liian moderneja tai tekovanhoja. Alkuperäisen rakennuksen ominaispiirteet ovat usein tuhoutuneet kunnostustoimien myötä MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 12

13 UUDET SEKÄ UUDISRAKENNUKSET Uudet ympäristönsä kanssa ristiriidassa olevat rakennukset 1970-luvulla ja sen jälkeen rakennetut rakennukset ovat usein ristiriidassa suomalaiseen maisemaan sekä vanhempaan rakennuskantaan. Uusien rakennusten ongelmana on ennen kaikkea niiden suuri koko. Uudet rakennukset edustavat lisäksi valitettavan usein markkinavoimien ajamaa kertakäyttökulttuuria sekä välinpitämättömyyttä maiseman, kulttuurin ja historian arvomaailmasta. Jäljitelmämateriaalit, historiallisten tyylikerrostumien mielivaltainen sekoittaminen ja massiiviset tekniset parannukset heijastavat nykypäivän suunnittelun lopputulosta. Ympäristöönsä sopimattomasta uudesta rakennuksesta ei kuitenkaan pidä lähteä muokkaamaan muuta, kuin se oikeasti on. Jäljitelmämateriaaleja, ylimääräisiä koristeaiheita ja vääriä teknisiä ratkaisuja kannattaa kuitenkin tulevien kunnostustöiden yhteydessä poistaa. Oikeilla materiaaleilla, sopivalla värityksellä ja hyvin suunnitellulla pihapiirillä päästään luontevasti lähemmäs yhtenäistä ympäristöä. Uudisrakennuksen rakennuspaikan valinta Uudisrakennus tulee sijoittaa olevaa kyläkuvaa täydentämään olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Liian avoimeen paikkaan ei tule rakentaa. Olemassa oleva tontti on rakennuksen suunnittelun sekä asunnon toimintojen lähtökohta. Omat ehtonsa rakentamiselle antavat tonttiliittymän sijainti, kunnallistekniset liittymiskohdat, pohja- ja meriveden korkeus sekä hulevesien hallittu käsittely. Huomioon on myös otettava rakentamispaikan lähiympäristö ja rakennukset, maasto ja maisema, tontilta aukeavat mielenkiintoiset näkymät ja toisaalta kartettavat näkymät sekä yksityisyyden turvaaminen omalla sekä naapurin tontilla. Kylmässä ilmastossa energiataloudellisuus on itsestäänselvyys. Suotuisa pienilmasto laskee rakennusten energiankulutusta ja parantaa ulkotilojen monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Suotuisa pienilmasto on aurinkoisilla etelärinteillä, jota kasvillisuus suojaa pohjoistuulilta rakennuksen takaa. Maaperä Rakentamisen sijoittamiseen rakennuspaikalla vaikuttavat tontin maaperä ja rakentamisolosuhteet. Rakennukset kannattaa sijoittaa tontin kiviperäisimmille kohdille ja jättää pehmeämmät tontin osat kasvillisuudelle. Routimattomalla maaperällä (kallio, hyvä moreeni, hiekka ja sora) selvitään matalaperustuksin, mutta routivassa maaperässä, (hienorakeiset maapohjat: savi, siltti ja eloperäiset maapohjat: turve, lieju) joudutaan menemään roudattomaan syvyyteen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää routaeristettyä perustamistapaa. Ympäristönsä kanssa osin ristiriidassa olevaa uudempaa rakennuskantaa. MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 13

14 Tontti Rakennuspaikat ovat usein rinteitä. Rinneratkaisu vaatii tasamaata huolellisempaa suunnittelua, mutta samalla saavutetaan usein mielenkiintoisia sisä- ja ulkotiloja sekä yhteys pihaalueille useammalta eri tasolta. Valtaosa tyyppitaloista on suunniteltu tasamaatonteille eikä niissä yleensä pystytä hyödyntämään rakennuspaikan tarjoamia mahdollisuuksia. Tasamaaratkaisua ei pidä sovittaa rinteeseen, eikä päinvastoin. Rinnettä ei tule pengertää tai leikata tasamaataloa varten, vaan rakennus on sovitettava ja porrastettava maaston mukaan. Luontevasti rinteen maastonmuotojen mukaisesti sijoitettu rakennus ei muodosta tarpeettoman korkeaa ja rumaa sokkelia. Sokkelia voidaan madaltaa viemällä julkisivuverhous mahdollisimman alas. Syvässä kuopassa sijaitseva tai korkean umpisokkelin tai maavallin päällä kököttävä rakennus on luonnoton. Tontin lähtökohdat huomioonottavalla, varta vasten tiettyyn rakennuspaikkaan suunnitellulla, yksilöllisellä rakennuksella, päästään yleensä rakennussuunnittelun ja maisemakuvan kannalta parhaimpaan tulokseen. Pihapiiri Suojaisa pihapiiri muodostuu päärakennuksen ja sivurakennuksen yhteensopivuudesta. Suojaisan pihatilan voi luoda talousrakennusten sekä aitojen ja istutusten avulla. Talousrakennusten ja katosten tulee olla päärakennukseen nähden alisteisia. Saman tontin rakennusten tulee olla samaa perusväriä. Eri sävyasteita käytettäessä tulee päärakennuksen olla vaaleampi. Kasvillisuus Mahdollisimman suuri osa tontin alkuperäisestä puustosta sekä muusta kasvillisuudesta ja luonnonesiintymistä tulee säilyttää. Rakennuksen taakse jäävä korkea puusto antaa suojaa ja istuttaa talon maisemaan. Eteläpuolen lehtipuut suojaavat liialliselta auringonvalolta. Kasvillisuutta tulee kehittää kasvupaikan olosuhteiden mukaisesti ja istutettavien puiden ja pensaiden tulisi olla kasvupaikalla luontaisesti viihtyviä. Liikennöitävät piha-alueet tulee päällystää vettä läpäisevällä materiaalilla. Piha-alue voidaan jäsentää toiminnallisesti eri funktion omaaviksi pihoiksi, puutarhaksi ja luonnontilaiseksi tontin osaksi. Rakennuksen hahmo Uudisrakennus on ympäristöönsä soveliaampi, kun se edustaa omaa aikaansa rehellisesti. Sen suunnittelussa tulee huomioida lähiympäristön rakennukset sekä alueelle ominainen alkuperäinen rakentamistyyli, mittasuhteet, materiaalit sekä muotokieli. Selkeys, yksinkertaisuus ja paikallisissa perinteissä pitäytyminen säilyttää pidemmällä aikajänteellä ajattomuutensa. Perusteita tälle löytyy mm. suomalaisen pientalorakentamisen historiasta. Uudisrakentamisen tulee noudattaa saarelle tyypillistä pienimittakaavaisuutta. Kapearunkoisen rakennuksen sisätilat ovat valoisat ja kattorakenteet yksinkertaisia ja edullisia. Yksinkertaista hahmoa täydentävät ja energiatehokkuutta parantavat kuistit, portaat ja katokset. Sisätilaa suunniteltaessa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota tilojen joustavuuteen. Elämäntilanteiden muuttuessa on tärkeää, että tilat myötäilevät asukkaita esim. lapsiluvun kasvaessa. Rakennusmateriaalien ja tekniikoiden osalta ei pidä pyrkiä huoltovapauteen, vaan helposti huollettaviin ratkaisuihin. Katto Oleellinen pientalon ulkoasuun vaikuttava piirre on kattomuodon ja harjan suunnan valinta, joihin vaikuttavat lähiympäristön rakennukset. Kattokulman ja katemateriaalin valinta liittyvät toisiinsa, koska eri katemateriaaleilla on erilaiset suositeltavat kattokulmat. Tasakatot ja loivat katot ovat herkempiä suunnitteluvirheille kun taas erittäin jyrkät kattokulmat ja syvärunkoinen auma eivät yleisesti sovellu suomalaiseen rakentamisperinteeseen. Pientaloissa räystäiden tulee olla riittävän pitkiä ja keveinä avoräystäinä toteutettuja. Ympäristöönsä parhaiten soveltuvat tummaksi maalattu konesaumattu pelti, huopakate kolmiorimoin sekä savi- tai betonitiili. MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 14

15 Julkisivut Julkisivuja ja aukotusta suunnittelussa on tärkeä pitää mielessä, että rakennuksen ulkoasu ja sisäilme ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa. Perinteisessä rakentamisessa suhteellisen kapeat ja korkeat ikkunat on sijoitettu säännöllisesti ja symmetrisesti julkisivuun. Energiatalouden kannalta aurinkoenergian passiivinen hyödyntäminen edellyttää suurta ikkuna-alaa aurinkoon suunnatuissa julkisivuissa sekä huonejärjestelyä, joissa eniten lämpöä tarvitsevat tilat mm. asuinhuoneet sijaitsevat heti ikkunan takana. Rakennuksen ulkoista hahmoa ja aukotusta ei voi suunnitella ottamatta huomioon lähiympäristön julkisivumateriaaleja ja värimaailmaa. Maaseutumaisessa rakentamisessa luontevin julkisivumateriaali on puu tai rappaus. Mikäli tiilijulkisivu katsotaan ympäristöön sopivaksi, tulee tiilen olla yksivärinen, sileä tai harjattu. Lohkotiilijulkisivuja ei suositella. Hirsiset asuinrakennukset toteutetaan suoranurkkaisina veistetystä hirrestä. Hirsitalon lautaverhouksen tavoitteena on tiivistää, suojata ja kaunistaa taloa. Pyöröhirsi ei sovellu asuinrakennuksen materiaaliksi, ei kulttuurihistoriallisesti eikä lämpöteknisistä syistä. Yhden julkisivumateriaalin tulee olla hallitseva. Materiaalia tulee käyttää ja pintakäsitellä sille luonteenominaiseen tapaan. Suunnittelussa on otettava huomioon myös rakennusmateriaalien vaikutus rakenteiden toimintaan, lämmön- ja ääneneristävyyteen, rakentamiskustannuksiin ja korjattavuuteen. Rakennuksen väriä ja vaaleusastetta valittaessa tulee huomioida rakennettu lähiympäristö ja luonto. Ulkomaalauksen tehtävänä on suojata ja kaunistaa. Kauniisti vanhenevat, hengittävät ja helposti uudelleen maalattavat perinteiset keittomaalit, puna- ja keltamulta, sekä öljymaalit ovat aina suositeltavia. Ammattitaitoisen suunnittelun merkitys Kertarakentaja, joka ei ole rakennusalan ammattilainen, on omien toiveiden, tarpeiden, perhetilanteen ja unelmiensa asiantuntija. Rakentamisen ja suunnittelun asiantuntijaa tarvitaan kuitenkin toiveiden ja tarpeiden saattamisessa rakennuksen muotoon ja rakennuksen sovittamisessa rakennuspaikalle maastoa ja maisemaa kunnioittaen. Valtaosa pientaloista tehdään tyyppitaloina. Vain murto osa tehdään yksilöllisesti toteutettuina. Yksilöllisesti toteutetuista omakotitaloistakin, vain pieni osa on arkkitehtien suunnittelemia. Ammattitaitoisten suunnittelijoiden käyttämisen merkitystä rakennushankkeessa ei voi liikaa korostaa. Jo maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa rakennushankkeeseen ryhtyvää huolehtimaan hankkeen riittävistä edellytyksistä sekä käytettävän henkilöstön pätevyydestä. Suunnitteluun sijoitetut varat näkyvät tehokkaina tilaratkaisuina ja hyvänä asuttavuutena. Tämä investointi saadaan usein takaisin rakentamisen aikana sekä tulevina käyttövuosina. LÄHTEET: Rintamamiestalojen korjaus- ja rakentamistapaohje, Imatran kaupunki, 2008 Hyvä pientalorakentaminen Sipoon ympäristökuvan kannalta, Sipoon kunta Klamilan osayleiskaava-alueen Rakennustapaohje (Luonnos), Virolahden kunta 2008 Museokorttelin Rakentamistapaohje, Kouvolan kaupunki 2007 Munsaari, Sikosaari ja Koivuniemen rakennushistoriaselvitys, Aleksandra Koba, KYAMK MUNSAARI SIKOSAARI KOIVUNIEMI rakentamistapaohje 15

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET Kooste ohjeista TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET 1. ALUEEN ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Asemakaavassa on osoitettu kortteli-, virkistys- ja katualueet. Korttelialueilla on osoitettu rakennusalat, rakennusoikeudet

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö Lasse Majuri vs. Kaavoituspäällikkö Terhi Bärling Insinööriharjoittelija 19.6.2012 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT Ympa 27.5.2004 Ympa liite 3 VIHDIN KUNTA OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT 15, 43-46, 47-48,

Lisätiedot

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu Tontin osoite: Suokukonkatu 1 Korvaa ko. tontin rakentamisohjeen 26/1984 RAKENTAMISOHJE Hyväksytty Muutos RAKJA 69 20.9.2011

Lisätiedot

KORKEAVUORENRANNAN VILLAT

KORKEAVUORENRANNAN VILLAT Liite2 teknisen lautakunnan 25.5.20101 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 58 KORKEAVUORENRANNAN 2 KORKEAVUORENRANNAN Yleistä Turengin Hiidenjoen rannassa on vanhastaan ollut 1800-luvulla rakennettuja puuhuviloita.

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE. 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE 109. kaupunginosan korttelit 16, 18-20 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1. TARKOITUS

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty

Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas / päivitetty Karisto Aurinkorinne 3 Rakennustapaohje / tekstiosa Lahden kaupungin Maankäyttö / Päivi Airas 4.5.2007 / päivitetty 21.1.2008 Asemakaavamääräys Osa alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa alueen raja Rakennustapaohje

Lisätiedot

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 1 ROVANIEMI PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II RAKENTAMISTAPAOHJEET 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 11341-11360 liittyy asemakaavaan kv *.*.2013 12.8.2013 Tekniset palvelut Maankäyttö Kaavoitus 2 ROVANIEMI MAANKÄYTTÖ,

Lisätiedot

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit 230-258 Suomelan asemakaava Rakentamistapaohjeet Korttelit 230-258 A-Insinöörit Suunnittelu Oy Kansikuva: Ilmakuva Suomelan asemakaava-alueesta lähiympäristöineen, Vesilahden kunta 3 (12) Suomelan asemakaava-alue

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

RAKENTAMIS- JA KORJAUSTAPAOHJEET

RAKENTAMIS- JA KORJAUSTAPAOHJEET AK 359 KUSTAA AADOLFIN KIRKON YMPÄRISTÖ RAKENTAMIS- JA KORJAUSTAPAOHJEET koskien Iisalmen kaupungin 7. kaupunginosan kortteleita 19, 451, 453-457 ja 459 Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 359

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT

VIITAPAKAT. Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT RAKENNUSTAPAOHJEET PÄIVITETTY 27.11.2007 KALAJOEN HIEKKASÄRKÄT VIITAPAKAT Kuva Viitapakoilta kesä 2007 Rakennustapaohjeet 1. Yleiset ohjeet s.2 2. Korttelikohtaiset ohjeet s.3 1. YLEISET OHJEET Rakentaminen

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Rakentamistapaohje. Liminka, kirkonkylä, Kirkonranta, asemakaavan muutos ja laajennus LIITE 4

Rakentamistapaohje. Liminka, kirkonkylä, Kirkonranta, asemakaavan muutos ja laajennus LIITE 4 Liminka, kirkonkylä, Kirkonranta, asemakaavan muutos ja laajennus LIITE 4 Rakentamistapaohje Nämä ohjeet tulee liittää tontinluovutusasiakirjoihin 11.4.2016 Limingan kunta 1(5) OHJEEN TARKOITUS Tontin

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KOULURANTA Asuin-, liike-, palvelu- ja lähipalvelurakennusten korttelialue. Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. AO-1-korttelialueelle

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE 251. kaupunginosan osat kortteleista 16 ja 17 sekä korttelit 18,19 ja 20. SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ...

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE 251. kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 3 1.

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA

KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA KOTONA JA MÖKILLÄ YHTÄ AIKAA Rakentamisohjeella tavoitellaan yhtenäistä, ilmeeltään omaleimaista aluekokonaisuutta. Tällaisen asukkaat voivat kokea omaksi paikakseen, jonka veto- ja elinvoima alkavat syntyä

Lisätiedot

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 358 VIRRANPUISTO RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 5. kaupunginosan AKkorttelialueilla kortteleissa 80 ja 81. Rakentamistapaohjeet liittyvät asemakaavaan AK 358 (KV hyv. 8.6.2015 46).

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16 Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU 111. kaupunginosan KORTTELIT 11-16 SISÄLTÖ 1. TARKOITUS... 2 2. YLEISTÄ... 2 3. KORTTELIT... 4 1. TARKOITUS Näillä

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

KH 19.10.2015 KV 26.10.2015. Siilinjärvi Pyöreälahti korttelit 8150 8178. Suunnittelu- ja rakentamistapaohje

KH 19.10.2015 KV 26.10.2015. Siilinjärvi Pyöreälahti korttelit 8150 8178. Suunnittelu- ja rakentamistapaohje KH 19.10.2015 KV 26.10.2015 Siilinjärvi Pyöreälahti korttelit 8150 8178 Suunnittelu- ja rakentamistapaohje Siilinjärven kunta, konserni- ja maankäyttöpalvelut 2015 1. YLEISTÄ Rakennusten ja rakennuspaikan

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 69 Pallomäenkuja Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 40094 30 Pallomäenkuja 10 506 180 valmis 4 117 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm:

Lisätiedot

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA HÄMEENKOSKI VALKINRANTA RAKENTAMISTAPAOHJE Pertti Hartikainen Kellosilta 10, 00520 Helsinki p. 09-1481943 1. RAKENTAMISOHJEEN TARKOITUS Valkinrannan asemakaava on joustava toteuttamisen turvaamiseksi laadittu

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121

HAAKKOINM TUOHIVEHMAA LV-2 LV-1 AO-12 VL-5 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VL-5 AO-12 VL-7 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 AO-12 VP 2:11 AO-121 LIITE MUUTETTAVA KAAVAN OSA TAAJAMANOSAN RAJA POISTUU MUUTETTAVA KAAVAN OSA Haapakylä Liite. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma LIITE MAANIITUNLAHTI lv W lv :8 luo- RA 9 hu :9 ol 88: 8 aj o TY : L MAANIITTU

Lisätiedot

Rakentamisohjeet Pyhtilä 1, korttelit 5001-5016

Rakentamisohjeet Pyhtilä 1, korttelit 5001-5016 Rakentamisohjeet Pyhtilä 1, korttelit 5001-5016 Raahen kaupunki, Kaavoitusosasto 2006 Hyväksytty teknisessä lautakunnassa 29.8.2006 1 1 YLEISTÄ...3 1.1 LÄHTÖKOHDAT...3 1.2 TAVOITTEET...3 1.3 KEINOT...3

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. Myllypohjan (15.) kaupunginosa Korttelin tontit 1-3, korttelin tontit 1 ja 3-5, korttelit 15049, 15050, ja 15052

RAKENTAMISTAPAOHJE. Myllypohjan (15.) kaupunginosa Korttelin tontit 1-3, korttelin tontit 1 ja 3-5, korttelit 15049, 15050, ja 15052 RAKENTAMISTAPAOHJE Myllypohjan (15.) kaupunginosa Korttelin 15047 tontit 1-3, korttelin tontit 1 ja 3-5, korttelit 15049, 15050, 15051 ja 15052 (A-2558 Taavinkadun pää) Laatimispäivämäärä: 23.5.2013 Viimeisin

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄ MOISIO-HAKKARI

LEMPÄÄLÄ MOISIO-HAKKARI RAKENTAMISTAAOHJEET LEMÄÄLÄ MOISIO-HAKKARI 2086 Kiviahon luoteiskulman asemakaava Ruusutie, Ruusurinne ja Ruusunoksa Korttelit 297, 298, 299, 301 ja 302 Lempäälän kunta, Tekninen toimi, 28.4.2016 RAKENTAMISTAAOHJEET

Lisätiedot

Kingspan-ohjekortti nro. 109

Kingspan-ohjekortti nro. 109 Toukokuu 2016 Kingspan-ohjekortti nro. 109 MÖKKIOHJE Kingspan Therma -eristeiden vahvuudet mökkien lämmöneristämisessä Paremman lämmöneristyksen ansiosta mökkien vuosittainen käyttöaika pitenee. Mökit

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 1.06 Asumista palveleva yhteiskäyttöinen

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.010 Asuinkerrostalojen ja yleistenrakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasuinrakentamista.

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

TAMMIRANNAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI

TAMMIRANNAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI Liite 8 teknisen lautakunnan 21.2.2012 pidetyn kokouksen pöytäkirjan 26. 1 TAMMIRANNAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T Kortteli 125a Janakkalan kunta Kunnanvirasto Puh.

Lisätiedot

AK 346 PIHLAJAHARJU III RAKENTAMISTAPAOHJE

AK 346 PIHLAJAHARJU III RAKENTAMISTAPAOHJE AK 346 PIHLAJAHARJU III RAKENTAMISTAPAOHJE Rakentamistapaohje, joka ohjaa uudisrakentamista Iisalmen kaupungin 8. kaupunginosan kortteleissa 26-47 sekä korttelin 25 tonteilla 5 ja 6. Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

HAUKIPUDAS HOLMA-HAAPAJÄRVI, LÄNSIPUOLEN I-VAIHE RAKENNUSTAPAOHJE Oulussa

HAUKIPUDAS HOLMA-HAAPAJÄRVI, LÄNSIPUOLEN I-VAIHE RAKENNUSTAPAOHJE Oulussa HAUKIPUDAS HOLMA-HAAPAJÄRVI, LÄNSIPUOLEN I-VAIHE RAKENNUSTAPAOHJE Oulussa 6.4.2011 Rakennustapaohje koskee Holma-Haapajärven länsipuolen I-vaiheen alueen kortteleita 2741 2761. Tontin haltijan tulee toimittaa

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977,

RAKENTAMISTAPAOHJE. Asemakaava nro Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, Asemakaava nro 8568 Lapinniemi, Petsamo korttelit 977, 1270-1273 Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, jossa annetaan kaavamääräyksiä täydentäviä ohjeita, ehtoja ja suosituksia. Rakentamistapaohjeen

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.01 Puisto. 5.02 Lähivirkistysalue. 7.09

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN: ROVANIEMEN KAUPUNKI YLIKYLÄ-VENNIVAARA 04.05.20 11 RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN: 10154, 10155, 10156, 10157, 10218, 10153, 10220, 10151, 10222,10219, 10152, 10221, 10150, 10147, 10148, 10224, 10140,

Lisätiedot

HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET

HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET HAUKITIE, MADEKUJA JA SÄYNETIE RAKENTAMISOHJEET KAUPUNGIN OMISTAMILLE AO-TONTEILLE KORTTELEISSA 86009-86015. Kaupunkisuunnittelu / LTO, MBR 24.2.2009 Raja 24.2.2009 liite 12.1 Alueen yleiskuvaus Alue rajautuu

Lisätiedot

SUUNNITTELUKESKUS OY

SUUNNITTELUKESKUS OY RAKENNUSTAPAOHJEET SUUNNITTELUKESKUS OY /5 9.5.005 Yleistä Rakennustapaohjeiden tavoitteena on auttaa toteuttamaan tasokas viihtyisä, ympäristöönsä sopiva asuntoalue, mikä on kaikkien asianosaisten etu.

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

SIPOO STORÖREN RAKENNUSTAPAOHJE 20.10.2008

SIPOO STORÖREN RAKENNUSTAPAOHJE 20.10.2008 SIPOO STORÖREN RAKENNUSTAPAOHJE 20.10.2008 SIPOON KUNTA ITÄSALMI SIBBO KOMMUN ÖSTERSUNDOM STORÖRENIN ASEMAKAAVAMUUTOS JA ASEMAKAAVA Tekniikka- ja ympäristöosasto, Maankäyttö Maankäyttöpäällikkö Mikko Aho

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHEN KAUPUNKI 5. kaupunginosa kortteli 20 RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS osa ja arvottaminen 30.4.2009 FG Planeko Oy Esko Puijola arkkitehti SAFA Raahen 5. kaupunginosan korttelin 20 rakennushistoriallinen

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. S u t t e n h a a n a s e m a k a a v a k o r t t e l i t 1-1 1

Rakennustapaohjeet. S u t t e n h a a n a s e m a k a a v a k o r t t e l i t 1-1 1 Rakennustapaohjeet S u t t e n h a a n a s e m a k a a v a k o r t t e l i t - Johdanto Rakennustapaohjeet koskevat kaupunginosan 0 Suttenhaan alueen kortteleita -. Suunnittelualue on osa Hauhon Eteläisen

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

LUONNOS R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T NISULA MÄKI-MATIN SUOJELUKAAVA KAAVATUNNUS 06:097

LUONNOS R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T NISULA MÄKI-MATIN SUOJELUKAAVA KAAVATUNNUS 06:097 LUONNOS R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T NISULA MÄKI-MATIN SUOJELUKAAVA KAAVATUNNUS 06:097 KAAVAN PÄIVÄYS 05.03.2015 RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN PÄIVÄYS 23.3.2016 06:097 / NISULA MÄKI-MATIN SUOJELUKAAVA

Lisätiedot

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa

RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa RAKENTAMISOHJEET Hyväksytty rakennuslupajaostossa 6.5.2013 71 Asemakaavamääräykset Asemakaava nro 001781 1. Erillispientalojen korttelialue AO. 2. Suurin sallittu kerrosluku Iu½. 3. Asuinrakennus tulee

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. Sivu 1/9 Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 1.048 2.021 Erillispientalojen

Lisätiedot