Viikin laboratoriorakennus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Viikin laboratoriorakennus"

Transkriptio

1 Viikin laboratoriorakennus Koetilantie 5, Helsinki Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1

2 Tilaaja Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Anna-Maija Lukkari, HY, tekninen osasto Pirkko Varila, HY, tekninen osasto Jarmo Pusa, Indepro Oy Jukka Kumara, Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Konsultti Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 b Helsinki p f Projektin vetäjä Marianna Heikinheimo Työryhmä Eero Astala, graafikko Marianna Heikinheimo, arkkitehti Sami Heikinheimo, valokuvaaja Emilia Pohjanpalo, arkkitehti yo Nykytilakuvat Sami Heikinheimo, Ark-byroo Kannen kuva Sami Heikinheimo Takakannen kuva Helsingin yliopiston maatalousmetsätieteellisen tiedekunnan arkisto Suoritusajankohta huhti toukokuu 2010 Arkkitehtitoimisto Ark-byroo Käytetyt lyhenteet: HKA = Helsingin kaupunginarkisto HYK = Helsingin yliopiston keskusarkisto HYM = Helsingin yliopistomuseo HYMM = Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan arkisto HYT = Helsingin yliopiston tekninen osasto MML = Maanmittauslaitos PH = Puolustushallinto RakVV = Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kohde Tehtävä Kuvailulehti 6 2 Maatila ja kampus Alueen historia Rakennushankkeen historia Viikin kampusalueen kehittyminen 14 3 Arkkitehtuuri Arkkitehti Jussi Paatela Laboratoriorakennuksen arkkitehtuuri Muutosvaiheet 25 4 Inventointi Huonetilat Julkisivut JOHTOPÄÄTÖKSET 58 Lähteet ja kirjallisuus 60 3

4 1 Johdanto 1.1 Kohde Helsingin yliopisto sai Viikistä maatilan koetilaksi vuonna Arkkitehti Jussi Paatela laati uuden tilakeskuksen yleissuunnitelman ja piirsi useimmat sen maatalous- ja opetusrakennuksista. Rakennushistoriallisen tutkimuksen kohteena oleva Jussi Paatelan suunnittelema laboratorio- ja opetusrakennus on eheän pihapiirin ympärille ryhmittyvän tilakeskuksen päärakennus. Rakennustyöt alkoivat 1936 ja rakennus tuli valmiiksi 1939 Maailmansodan kynnyksellä. Opetustoimintaan aiottu rakennus otettiin käyttöön sotasairaalana aina 1946 saakka ja vasta sen jälkeen Helsingin yliopiston opetuskäyttöön. Tilakeskuksen rakentamisesta vastasi vankeinhoitolaitos, jolle tila oli vuokrattuna 30-luvun alusta vuoteen 1946 saakka. Laboratorio- ja opetusrakennus on käynyt läpi muutamia muutosvaiheita, joista suurin oli heti sodan jälkeen tapahtunut neljännen kerroksen rakentaminen. Päärakennuksen ja muiden pihapiirin rakennusten muodostaman ryhmän asema on muuttunut koetilan keskuksesta Viikin nykyisen yliopistokampuksen yhdeksi ajalliseksi kerrostumaksi. 4

5 1.2 Tehtävä Tämän työn tarkoituksena oli kartoittaa Helsingin yliopiston maatalous- metsätieteellisen tiedekunnan Viikin kampuksen koetilan, osoitteessa Koetilantie 5 sijaitsevan laboratoriorakennuksen rakennushistoriaa tulevan peruskorjaustyön suunnittelun pohjaksi. Työ käsitti arkisto- ja kirjallisuustutkimuksen, kenttäinventoinnin, dokumentointivalokuvauksen ja näin kerätyn aineiston pohjalta tehdyt yhteenvedot. Suurin osa laboratoriorakennusta koskevaa lähdeaineistoa on talletettu Helsingin yliopiston alaisiin arkistoihin. Tutkimuksen keskeiset arkistot ovat Helsingin yliopiston teknisen osaston arkisto ja Helsingin yliopiston keskusarkisto. Helsingin yliopistomuseon kokoelmista löytyi muutamia valokuvia, sen sijaan Helsingin rakennusvalvontaviraston arkistosta, Helsingin kaupunginmuseon kuvaarkiston kokoelmista tai kaupungin arkistosta ei löytynyt mainittavasti rakennukseen liittyvää aineistoa. Museoviraston kuva-arkisto oli muuttoon valmistautumisesta johtuen suljettu. Viikki kuuluu vasta vuonna 1946 Helsinkiin liitettyihin alueisiin. Vaikka tämän työn yhteydessä on tutkittu myös Kansallisarkiston mahdolliset aineistot ja oltu yhteydessä Paatelan jälkeläisiin, alkuperäisiä 1930-luvun puolivälissä laadittuja arkkitehtisuunnitelmia ei onnistuttu löytämään. Keskeisiä kirjallisia lähteitä olivat Petra Havun kirjoittamat ja toimittamat teokset Piirrä, piirrä, piirrä Paatelan arkkitehtitoimiston 80 vuotta ja Piirroksia ja skissejä sekä Maasta ja puusta pidemmälle, Tero Halosen kirjoittama Helsingin yliopiston Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan historian osa I, joka käsittelee aikakautta ennen vuotta Laboratoriorakennusta esiteltiin Uudessa Suomessa sekä rakennusaikana että vastavalmistuneena elokuussa Nämä artikkelit ja niihin liittyvät valokuvat ovat tallennettuina Kansalliskirjaston kokoelmiin. Jussi Paatelan 1930-luvun lopun työt ovat aikaisemmin tulleet tutuksi arkkitehtitoimisto ark-byroon tekijäjoukolle Metsätalon ja Kinkomaan parantolan rakennushistoriallisten selvitysten yhteydessä. Lisäksi Viikin kampusalueen A-rakennuksen rakennushistoriallinen selvityksen yhteydessä perehdyttiin alueen historiaan. Vuonna 1967 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Kaisa ja Veli Paatela. 5

6 1.3 Kuvailulehti Kohde Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan Viikin opetusja koetilan laboratoriorakennus Pääsuunnittelija ja muut suunnittelijat 1936 Arkkitehti Jussi Paatela Insinööri T.V. Helin (rakenteet) Teknikko Kaarlo Oksanen (lvi ja konetekniset työt) Pääurakoitsija 1936 Vankeinhoitolaitos Rakennusmestari K.E. Helen valvoi hoitokunnan puolesta rakennustöiden suoritusta. Tunnuslukuja Tilavuus m3 Bruttoala m2 Rakentamisaika Maatalousministeriö hyväksyi Paatelan laatimat luonnokset Näiden perusteella prof. Jussi Paatela laati yksityiskohtaiset pääpiirustukset, joihin Hoitokunta viittaa päivätyssä kirjeessä. Laboratorion rakentamiselle varattiin määrärahoja hoitokunnan menoarviossa 1937, jolloin rakennustyö alkoi. Rakennuksen valmistumisvuodeksi ilmoitetaan kaikissa kirjallisissa lähteissä Käyttö Sotasairaala Helsingin yliopiston hallintaan 4. kerros asuntolana 1950 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellinen tiedekunta: maanviljelyskemian, -fysiikan, -tekniikan sekä kasvinviljelyksen ja kasvinjalostuksen laitokset. Muutokset 1947 Rakennuksen korotus yhdellä kerroksella, oletettavasti Jussi Paatela Koillispäädyn lämpökeskuksen ja kattiloiden purku, uusien välipohjien rakentaminen, Insinööritoimisto Torsten Krank Peruskorjaus, Parkatti & Salonen Oy Uniplan 2005 Kellarin osittainen peruskorjaus, Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen Nykyinen käyttö Helsingin yliopiston Kotieläintieteen laitos, Taloustieteen laitos, Maatalouden tutkimuskeskuksen osuustoimintaoppi, Helsingin tiedepuisto. Omistus Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Asemakaava Viikin tilakeskuksen asemakaava n:o on vahvistunut Kortteli on opetus-, tutkimus- ja näihin verrattavaa toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jonka ympäristön ominaispiirteet on säilytettävä. Uusien rakennusten julkisivut on rakennettava siten, että ne sopeutuvat arvokkaan ympäristökokonaisuuden kanssa julkisivun rakennusaineen, mittasuhteiden, pintojen ja värityksen suhteen. Pihapiirin puustoa on hoidettava ja uudistettava siten, että sen maisemallinen arvo säilyy. Laboratoriorakennus on luokiteltu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi. Siinä ei saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka tärvelevät julkisivun tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa. Muutokset tulee tehdä tyyliin soveltuvalla tavalla. Arvokkaiden sisätilojen kuten porrashuoneiden arkkitehtoninen arvo on säilytettävä. Rakennus on nelikerroksinen ja sen rakennusoikeus on kerrosalaneliömetriä. 6

7 Ylempi kuva on julkaistu Uudessa Suomessa syyskuussa 1937, alempi elokuussa Rakennuksessa on käyttäjiä. (Kuvat on skannattu teoksesta "Maasta ja puusta pidemmälle") 7

8 2 Maatila ja kampus Viikki sijaitsee ikivanhan, Ruotsin ja Venäjän läpi kulkevan Suuren rantatien eli Kuninkaantien varrella. Tämä myös eteläiseksi Viipurintieksi kutsuttu maantie oli alituiseen sotajoukkojen käytössä. Helsingin kaupungin perustamisen jälkeen suuren merkityksen sai Vantaan tie eli Hämeentie tai Itäinen Viertotie. Pääosa Viikistä on peltolaaksoa, jota lännessä rajaavat Lahdenväylä ja Vantaanjoki sekä idässä Myllypuron kallioinen metsävyöhyke. Viikin eteläosa on luonnonsuojelualuetta. Matala ja ruovikkoinen Vanhankaupunginlahti on lintuharrastajien paratiisi keskellä pääkaupunkia. Keskiajalla Viikki oli yksi Helsingin pitäjän vauraimmista kylistä ja sen satoja vuosia vanha peltomaisema on kulttuurihistoriallisesti arvokas kokonaisuus. Helsingin perustamisen jälkeen vuonna 1550 Viikin pelloista muodostettiin kruununtila tuottamaan viljaa ja rehua Vantaankosken kuninkaankartanolle. Tila on ollut valtion omistuksessa lukuun ottamatta 26 vuoden pituista aikaa 1600-luvun puolivälissä. Viikin latokartanoa maineen on käytetty sekä maaherran virkatalona että sotilasvirkatalona ja se on ollut vuokrattuna yksityisille. Tila on merkitty maarekisteriin nimellä Wiks Rn:o 1 ja Ratavik 2. Tila sijaitsee kutakuinkin keskellä Helsingin kaupungin hallinnollista aluetta, johon Viikki liitettiin vuoden 1946 ns. suuren alueliitoksen myötä. Talouskeskuksesta päärautatieasemalle on matkaa 9 km. Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1931 päivätyllä kirjeellä Maatalousministeriö luovutti tilan Helsingin yliopiston käyttöön. Se jätettiin edelleen ministeriön alaisuuteen, joka määräsi Viikin opetus- ja tutkimustilalle hoitokunnan (Viikin ja Malmgårdin tilojen hoitokunta), jonka toimiaika päättyi Opetusministeriö siirsi tilan hallinnon päivätyllä kirjeellä yliopistolle. 1 1 Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta, Viikin opetusja tutkimustila, toimintakertomus

9 2.1 Alueen historia Viikki mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna 1417 Laamanni Klas Flemingin tuomiokirjeessä luvulla Helsingin pitäjä oli merkittävimpiä Suomenlahden pohjoisrannikon talonpoikaispurjehduksen keskuksia. Kaupalliset yhteydet Tallinnaan olivat vilkkaat. Puutavara oli tärkeintä kaupattavaa. Talonpoikaispurjehdus kiellettiin syksyllä 1547, kun Helsinkiä, uutta merikaupunkia alettiin perustaa. Kaupungin perustaminen merkitsi monille talonpojille häätöä tiloiltaan. Kaupungin perustaminen liittyi valtakunnalliseen kauppapolitiikkaan, mutta kohdistui kielteisesti pitäjän aktiiviseen kauppapurjehdukseen ja maakauppaan. Kieltoa valvomaan suunniteltiin linnoitushanketta, joka supistui vain kuninkaan kartanoksi. Viikin latokartanon tilusnimet Hakala åker, Hakala torp, Lättilä torp ja Sulkava råberg ovat luultavasti vanhan hämäläisasutuksen perua ja todennäköisesti vanhoja paikallisperäisiä nimiä. Vantaa on ikivanha suomalainen joen nimi. Viikin latokartano oli alun perin vain koskisaarelle perustetun kuninkaankartanon talouskeskus. Kuningas Kustaa Vaasan käskystä kuninkaankartanoksi yhdistettiin 1550-luvulla useammassa vaiheessa kolme Länsi-Viikin ja kuusi Itä-Viikin taloa sekä lisäksi 11 erillistä ulkokyläläisten tiluspalstaa. HYM

10 HYM Varsinainen kuninkaankartano rakennettiin koskisaarelle vuonna Sitä ennen oli vuonna 1548 saarelle rakennettu jo Mauri Laurinpojan johdolla ensimmäiset varastorakennukset. Kun rakennustyöt saarella oli saatu päätökseen, alettiin talousrakennusten vähittäinen siirto ensin kosken itäpuolelle Länsi-Viikkiin ja vuonna 1555 perustettiin erillinen kartanokeskus, Viks ladugård, Viikin latokartano. Tämä sijaitsi samalla paikalla, missä Viikin vanha talouskeskus nykyäänkin sijaitsee. Varsinainen kuninkaankartano tuhottiin venäläisten hyökkäyksessä jo vuonna Viikin seutu autioitui sodan ja ruton seurauksena. Viikin kuninkaankartanon hallinto siirrettiin Espoon kuninkaankartanoon ja pääosa rakennuksista Porvooseen ja Viikin latokartanoon. Kuninkaan kartano mainitaan seuraavan kerran kaupungin läheisyydessä olevana rappiotilaisena herraskartanona. Muutamia kymmeniä vuosia myöhemmin asiakirjoissa puhutaan vain kuninkaankartanon tontista, kunggårdtomten. Kuninkaankartanon mylly rakennettiin Helsinginkoskeen 1550-luvulla. Kartanolle rakennettiin myös Suomen ensimmäinen vesisaha vuosina Sen toiminta päättyi kuitenkin pian. Kuninkaankartanolla oli oma telakka, jossa rakennettiin 1500-luvun jälkipuolella kaleereja laivastolle. Kartanossa toimi myös kruunun majatalolaitosjärjestelmään kuuluva majapaikka 1500-luvun puolivälissä luvulla Viikin latokartanosta kehittyi varsin huomattava maatila. Se oli lyhyttä aikaa lukuunottamatta ollut valtion omistuk- 10

11 sessa ja vuonna 1655 kartano määrättiin Uudenmaan-Hämeen läänin maaherran virkataloksi. Kartanon kukoistuskausi oli 1700-luvulla, kun se toimi maaherran virkatalona. Vuonna 1777 maaherranistuin siirtyi Hämeenlinnaan. Viikin latokartanolla oli 1700-luvun alussa 7 torppaa ja määrä kaksinkertaistui vuoteen 1772 mennessä, jolloin torppareita oli 15. Keskiajalta lähtien Vantaanjoessa harjoitettu lohenkalastus taantui puutavaran uittojen vuoksi, kun Vanhankaupungin saha perustettiin vuonna Tukinuitto lisääntyi joessa huomattavasti 1750-luvulla Viaporin linnoitustöiden vuoksi. Venäjän vallan aikana, vuodesta 1809 lähtien tila oli vuokrattuna yksityisille. Vuosina tilaa hallinnoi Wasenius-suku. Aluksi vuokraajana oli Gustav Otto Wasenius ( ) ja tämän jälkeen hänen poikansa Georg Otto Wasenius ( ) lunasti tilan sukulaisilta ja ryhtyi harjoittamaan Viikissä laajamittaista maanviljelystä ja karjanhoitoa. Hänen kuoltuaan tila siirtyi hänen leskensä, konsulinna Thekla Waseniuksen hallintaan. Waseniukset eivät asuneet pysyvästi Viikissä. Waseniusten kauppiastalo sijaitsi Helsingin Etelärannassa ja kesät he viettivät huvilallaan Helsingin Vanhassakaupungissa sijaitsevassa Annebergissa. G. O Wasenius vuokrasi Viikin peltoja jo 1820 luvulla ja laajensi viljelyksiään luvuilla vuokraamalla myös Koskelasta peltomaata. Viikin vuokraaminen ja maanviljelyksen harjoittaminen oli vain yksi osa Waseniusten kauppahuoneen toimintaa. He harjoittivat koti- ja ulkomaankauppaa, teollisuutta, lainanantoa ja kustannustoimintaa. Vuonna 1854 Viikissä oli 15 hevosta, 72 lehmää ja 8 härkää ja tilalta toimitettiin suuriä määriä maitoa ja perunaa myyntiin. Taloudenpito perustui 1800-luvulla omavaraisuuden pyrkimykseen. Niinpä Waseniusten kauppiastaloon Etelärantaan toimitettiin syksyisin tiloilta ja torppareilta leipäviljaa, suolakalaa ja suolalihaa sekä hillottiin oman puutarhan hedelmiä ja marjoja. Gustav Otto Wasenius oli tyypillinen 1800-luvun kauppiaspatriarkka, joka seurasi aikaansa ja oli kiinnostunut monenlaisista asioista. Huvilallaan Annalassa hän suoritti vaativia viljelykokeiluja Finska Hushållssälskapetin jakamilla siemenillä ja raportoi tuloksista seuralle. Hän kokeili mm. persialaisten melonien, turkkilaisten papujen ja amerikkalaisen kevätrukiin kasvattamista. Orangeriassaan hän kasvatti muun muassa pomeranssi- ja laakeripuita Rakennushankkeen historia Agronomikoulutus alkoi Suomessa vuonna 1865, jolloin Mustialan maatalousopistossa alettiin antaa vuoden 1858 asetuksen mukaista korkeampaa maatalousopetusta. Opetuksen tehostamiseksi perustettiin vuonna 1906 keisarillisella asetuksella Helsingin yliopiston filosofiseen tiedekuntaan maanviljelystaloudellinen agronomi- ja metsänhoitajakoulutuksen osasto. Vuonna 1923 osasto nimettiin maatalous-metsätieteelliseksi 2 Viikin latokartanon tilan historia. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:15. 11

12 HYMM tiedekunnaksi. Tilapäiset opetustilat sijaitsivat Kruunuhaassa ja nykyisen Porthanian tontilla. 3 Metsätieteet kehittyivät kansainvälisestikin huipputasolle 20- ja 30-luvuilla, mutta maataloustieteiden asema oli heikompi. Osaltaan asiaan vaikutti se, että Jokiniemen (Ånäsin) maanviljelystaloudellinen koelaitos Tikkurilassa siirtyi pois tiedekunnalta vuonna Uuden koetilan tarve olikin ilmeinen. Huhtikuun 13. päivänä vuonna 1931 päivätyllä kirjeellä Maatalousministeriö luovutti Viikin tilan Helsingin yliopiston käyttöön. Samassa yhteydessä yliopiston käyttöön luovutettiin Malmgårdin tila, ja näitä molempia ryhdyttiin kunnostamaan opetus- ja koetilakäyttöön sopiviksi. Tilat jätettiin poikkeusjärjestelyllä edelleen Maatalousministeriön alaisuuteen ja tiloja hallinnoimaan perustettiin Viikin ja Malmgårdin tilojen hoitokunta. Hoitokunta laati luettelon tilan rakennuksista ja niiden kunnosta 5, siitä ilmenee että Viikin latokartano käsitti päärakennuksen lisäksi mm. vanhan tuvan, yhdeksän työväen asuntorakennusta, navetan, tallin, aittarakennuksen johon liittyi kaksi kalustosuojaa, kaksi perunakellaria, saunan, riihen ja seitsemän peltolatoa. Navetta paloi toukokuussa Viikin tila oli päässyt rapistumaan oltuaa vuodesta 1921 tyhjillään. Työt alkoivatkin vanhojen rakennusten kunnostuksella, joka tapahtui pääosin vuosina Tällöin myös päärakennus vuodelta 1832 sai nykyisen asunsa ja siitä tuli Viikin tilanhoitajan asunto. 6 Koska tila ei heti soveltunut opetuskäyttöön, vuokrattiin tila heti vuonna 1931 vankeinhoitolaitokselle ja sinne perustettiin vankisiirtola. Tilan kunnostaminen ja hoito tehtiin vankityönä. Vankeinhoitolaitoksen vuokra-aika jatkui vuoteen 1946 asti. Myös tilanhoito oli vankeinhoitolaitoksen vastuulla vuoteen 1950 saakka. Hoitokunta oli saanut Maatalousministeriöltä tehtäväkseen mm. laatia esitysluonnoksen maatalous ja metsätieteellisen tiedekunnan tilakysymyksiin liittyen. Maatalousministeriölle osoitetussa kirjeessä vuodelta 1934 hoitokunta toteaa, että Viikin ja Malmingårdin sotilasvirkatalot pitäisi muista tilakysymyksistä ja rakentamisen aikatauluista riippumatta saattaa mahdollisimman pian sellaiseen kuntoon, että niitä voisi käyttää opetustarkoituksiin. Koetilan muodostamiseksi laadittiin lista tarvittavista uudisrakennuksista ja rakennuskustannuksista. 3 Tapio 1980, s.1. 4 Halonen, s , HYK 5 HYK, Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan asiakirjoja Viikin latokartanon tilan historia. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2004:15. s.26 12

13 HYMM Uusi talouskeskus päätettiin sijoittaa Herttuanniemeen vievän rautatien eli Herttoniemen tuolloin uuden satamaradan ja Vanhankaupungin lahden välissä olevalle metsäiselle saarekkeelle. Rakennusohjelmasta laadittiin useita versioita. Vuoden 1935 maaliskuussa hoitokunta anoi Maatalousministeriöltä lupaa käyttää osan rakennusmäärärahoista rakennusten sijoitustutkimuksiin ja rakennusasemakaavojen laatijana käytettävän arkkitehdin palkkaamiseen. Rakentamaan haluttiin päästä nopeasti, jotta vankityövoima saataisiin hyödynnettyä. Tässä yhteydessä mainitaan professori J. Paatela, jota hoitokunta halusi käyttää apunaan rakennusasemakaavojen tarkastamisessa ja laatimisessa. Pian tämän jälkeen hoitokunta tilasi asemakaavan Jussi Paatelalta. 7 Tähän sisältyivät laboratorio, museo ja konehalli, professorien asuinrakennukset, konttori ja taloudenhoitajan asuinrakennus, luentosali, ruokala keittiöineen sekä asuntoja, kalustonsuoja, talli ja puimala, navetta, eläinten esittelyhalli, jääkellari, sikala, kanala ja lampola, kasvihuoneita, työväen sauna ja pesutupa, työväen asuinrakennuksia, koepuimala (ks. Paatelan asemakaavaluonnos sivulla 18). Vuoden 1935 marraskuussa laadittiin työsopimus professori Jussi Paatelan kanssa, jossa Paatela sitoutuu suorittamaan Viikin ja Malmgårdin koetiloille suunniteltuja rakennuksia varten: a. tarvittavat luonnos- ja pääpiirustukset, b. tarvittavat työselitykset ja summittaiset kustannusarviot c. tarvittavat mitoitetut työpiirustukset. 8 Viikin ja Malmgårdin tilojen rakennusten suunnitteluun ja rakentamiseen liittyen solmittiin myös työsopimukset teknikko Kaarlo Oksasen, rakennusmestari K.E. Helenin sekä insinööri T.V. Helinin kanssa. Suurin osa uuden talouskeskuksen rakennuksista valmistui vuosina ja Ennen asemakaavan laatimista oli jo uuden talouskeskuksen sijoituspaikalle alettu rakentaa puimalarakennusta, joka valmistui vuonna Tätä täydennettiin myöhemmin vuonna 1936 tallilla Paatelan laatimien suunnitelmien mukaan. Viikkiin rakennettiin vuosina myös kuusi hissilatoa vankeinhoitolaitoksen piirustusten mukaan. Kolme niistä on tuhoutunut tulipaloissa. Laboratoriorakennuksen suunnittelu alkoi vuonna 1936, hoitokunta ja tiedekunta hyväksyivät luonnokset jonka jälkeen ne vielä toimitettiin Maatalousministeriölle hyväksyttäväksi. Hyväksyntä saatiin ja näiden perusteella laaditut pääpiirustukset jätetiin ministeriön vahvistettaviksi Rakennustyöt alkoivat 7 HYK, Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan kirjetaltioita, päiv HYK, Viikin ja Malminkartanon hoitokunnan asiakirjoja , Työ- ja urakkasopimuksia

14 vielä samana vuonna, ja vuoden 1938 lopussa laboratoriorakennus oli jo maalauksia, lattioiden asettamista ynnä pientä viimeistelyä vaille valmis. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1946 tila luovutettiin Helsingin yliopiston käyttöön. Maatalous- ja metsätieteellisen tiedekunnan laitoksia siirtyi sinne vuonna 1950, jolloin myös koetilan toiminta siirtyi kokonaisuudessaan tiedekunnalle. 2.3 Viikin kampusalueen kehittyminen Sodan jälkeen professori Rurik Pihkalan aloitteesta ryhdyttiin ajamaan hanketta, jonka päämääränä oli saavuttaa maatalousopiskelijoille jotain teekkarikylää vastaavaa, eli oma yliopistoalue, jossa opiskelu ja opiskelija-asuminen yhdistyisivät. 9 Tilojen sijoittamisesta oli käyty pitkään keskustelua. Vastustajat pitivät Viikkiä liian kaukaisena sijainniltaan, ja maatalousopetuksen laitokset ehdotettiin sijoitettaviksi Metsätaloa vastapäätä olevalle tontille. Keskustan riittämättömien, ränsistyneissä puutaloissa sijainneiden opetustilojen ahtaus ja huono kunto sekä opiskelijamäärän valtava kasvu puolsivat kuitenkin kokonaan uuden ja ajanmukaisen kampusalueen rakentamista. Maatalouden opetustilojen sijoittamisesta Viikkiin päätettiin vuonna Valtioneuvosto asetti toimikunnan tutkimaan korkeimman maatalousopetuksen sijoitusmahdollisuuksia. Toimikunta kuuli rakennusalan asiantuntijoina mm. Otto-Iivari Meurmania, Jussi Paatelaa ja Alvar Aaltoa. Maatalousasioissa asiantuntijoina olivat Artturi I. Virtanen, Otto Valle ja K. J. Ellilä. 10 Toimikunta piti erityisen tärkeänä sitä, että uudet laitosrakennukset, oppilaiden ja opettajien asunnot ja ruokalat muodostaisivat alueellisesti keskitetyn kokonaisuuden ja että maatalousopetuksella olisi säännöllinen kosketus maatilaan ja koekenttiin ja toisaalta läheinen yhteys Yliopiston muihin laitoksiin. Lausunnossa painotettiin myös opettajien ja opiskelijoiden ajankäytön tehokkuutta; hajallaan ympäri kaupunkia olevat rakennukset vaikeuttivat opetuksen käytännöllistä järjestämistä. 11 Viikin maatalousopetuksen laitoksista järjestettiin arkkitehtikilpailu heti kun päätös laitosten siirtämisestä oli vuonna 1949 tehty. Kilpailuohjelmassa todettiin, että tarkoituksena oli säilyttää Viikki suurena vihreänä läikkänä kaupunkikuvassa. Viikin Latokartanon 1700-luvulta peräisin oleva rakennusryhmä oli merkitty säilytettäväksi. Ohjelmassa esitettiin toivomus siitä, ettei uutta rakennusryhmää sijoitettaisi vanhojen rakennusten välittömään läheisyyteen, vaan niistä muodostettaisiin oma, itsenäinen ryhmänsä. Koetoimintaan tarvittavien peltoalueiden toivottiin säilyvän mahdollisimman yhtenäisinä. Suunnitelmassa tuli ottaa huomioon myös alueen laajennusmahdollisuudet. 9 Tapio 1980, s Korkeimman maatalousopetuksen sijoitus ja rakennusohjelma, HY, kesk.ark. Hd8. 11 Korkeimman maatalousopetuksen sijoitus ja rakennusohjelma, HY/ kesk.ark. Hd8 14

15 Helsingin yliopiston Viikin alueen järjestelykilpailun voittivat arkkitehdit Veli ja Kaija Paatela, joiden kilpailuehdotus on ollut nykyisten laitosrakennusten suunnittelun pohjana. Viikin laitosrakennukset rakennettiin vuosina , kolmessa rakennusvaiheessa. Rakentamista jouduttiin siirtämään, koska yliopiston rakennusohjelmassa ensimmäisellä sijalla oli Porthanian rakentaminen. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema Porthania valmistui vuonna Sen tieltä purettiin kotieläintieteen-, kasvipatologian- ja -biologianlaitosten rakennukset. Laitokset siirrettiin Viikin opetus- ja koetilalle laboratoriorakennukseen, jossa ne toimivat usean vuosikymmenen ajan. Kilpailuohjelman mukaisesti suunnitelmaan sisältyi myös asuntoalue, jonka ensimmäinen osa rakennettiin jo vuonna 1953 ennen varsinaisten laitosrakennusten rakentamista. Alkuperäiseen Agraarikylää koskevaan ehdotukseen ajatellut myymälärakennukset Viikinkaaren pohjoispuolelle jäivät toteuttamatta. Uusi rakentamisaalto Viikissä alkoi 1990-luvulla: Vuonna 1987 alettiin Viikin yliopistoalueelle suunnitella biotieteisiin keskittyvää tiedepuistoa ja Helsingin Tiedepuisto Oy perustettiin vuonna 1991 kehittämään tiedepuistoalueen toimintaan luvun puolesta välistä lähtien Viikin kampusalue on kasvanut voimakkaasti. Viikin latokartanon päärakennuksen vierelle rakennettiin vuonna 1999 Infokeskus Korona, jossa sijaitsevat kaupunginkirjaston ja yliopiston kirjaston tilat sekä kampuksen keskeiset luento- ja kongressitilat sekä hallinto- ja palvelutiloja. Viikinkaaren varrella sijaitsevat uudet biokeskukset, joissa sijaitsevat farmasian ja biotieteiden tiedekunnat. Vanhat maataloustieteen laitosrakennukset on peruskorjattu siten, että niissä toimivat nyt myös metsätieteen laitokset. Kampuksen itäreunalla, koetilan yhteydessä, sijaitsevat elintarvike- ja eläinlääketieteiden laitokset. Viikin kampuksella sijaitsee myös Gardenia, Helsingin kaupungin ja yliopiston yhteistyönä syntynyt talvipuutarha ja viher- ja ympäristöalan tietokeskus. Vuonna 2006 valmistuivat yliopiston uusi eläinsairaala kampusalueen pohjoisreunaan sekä eläinlääkintä- ja elintarvikealan ja kasvituotannon tutkimuslaitoksille uudet toimitilat sen itäreunalle. 12 Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan metsätieteiden laitokset siirtyivät kampukselle Metsätieteiden taloon vuonna Vuosituhannen vaihteessa valmistuivat myös kampuksen sydän Infokeskus Korona sekä Biokeskukset 1, 2 ja 3. Biokeskuksiin muuttivat matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan biologian ja farmasian laitokset, jotka vuoden 2004 alusta itsenäistyivät biotieteelliseksi tiedekunnaksi ja farmasian tiedekunnaksi. Vuonna 2004 käynnistyi myös kampuksen neljännen, eläinlääketieteellisen, tiedekunnan muutto Hermannista Viikkiin, kun tiedekunnan uudet tilat valmistuivat kampuksen pohjoislaidalle. Viikin tiedepuiston yrityshautomorakennukset Cultivator I ja II valmistuivat vähän Biokeskusten jälkeen. Kampuksella rakennetaan ja nykyaikaistetaan tiloja koko ajan. Lähivuosina Viikissä työskentelee noin opiskelijaa ja opettajaa, ja kampus on Helsingin yliopiston neljästä kampuksesta toiseksi suurin. Vanhaan maanviljelysmaisemaan on syntynyt vilkas tiedeyhteisö. 12 HY 15

16 1932 MML Alue tuli yliopiston koetilaksi Kuva on otettu ennen uuden tilakeskuksen rakentamista MML Uudisrakennukset rakennettiin 1930-luvulta alkaen. Kuvan ottovuonna rakennus oli sotilassairaalana. Kuvassa näkyvät myös vuonna 1950 puretut vankisiirtolan parakit navetan välittömässä läheisyydessä. 16

17 1950 PH Laboratoriorakennus näkyy korotettuna. Myös ruokalarakennus on valmistunut, samoin kolme asuinrakennusta metsikön länsilaidalle. Puolustusvoimien Tiedustelukeskus, kuva n:o 105/2010. Kuvassa näkyy juuri valmistunut laboratoriorakennus. Tasakatolla on terassi. Katolla oli ilmeisesti kasvihuoneita. 17

18 Pihapiirin nykyiset rakennukset HYK Jussi Paatelan tilakeskuksesta laatima asemakaavaluonnos. Kokonaisuus ei toteutunut täysin luonnoksen mukaisena. 18

19 Pihapiiri Talli ja puimala Kalustosuoja Arkkitehti Jussi Paatela 1936 Autotalli ja verstas

20 Asuntola ja ruokala 1950 Navetta

21 Talli ja puimala Kalustosuoja Arkkitehti Jussi Paatela 1936 Maatalousmuseo Arkkitehti Jussi Paatela,

22 3 Arkkitehtuuri 3.1 Arkkitehti Jussi Paatela Johan Edvard (Jussi) Paatela, vuoteen 1906 Pavén ( ) syntyi Helsingin pitäjässä. Jussi Paatela vaikutti suomalaiseen arkkitehtuuriin 1910-luvulta alkaen suunnittelijan työnsä ohella virkamiehenä ensin vuodesta 1923 alkaen Maataloushallituksessa, vuosina Lääkintöhallituksen rakennusosaston päällikkönä ja Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston rakennusopin professorina. Lisäksi hänellä oli useita luottamustehtäviä kotimaassa ja uransa loppuvaiheessa myös ulkomailla. Jussi Paatela teki monia opintomatkoja Euroopan maihin. Veljeksillä Jussi ja Toivo Paatela oli yhteinen arkkitehtitoimisto , jota he pitivät omien virkatöidensä ohella luvulla he osallistuivat kilpailuihin ja saivat sitä kautta monia toimeksiantoja. Toimiston merkittävimpiin töihin lukeutuvat Tampereen kirjastotalo, Helsingin yliopiston anatomian laitos, Atlaspankki sekä Kinkomaan parantolan ensimmäinen vaihe , Muhoksen parantola ja Ahveniston parantola. Paateloiden arkkitehtuurin muotokieli oli näyttävää ja monumentaalista 1920-luvun klassismin tapaan. Jussi Paatela jatkoi suunnittelutoimintaa omassa toimistossaan 1930 alkaen. Hän tuli tunnetuksi monien julkisten rakennusten, erityisesti sairaaloiden, suunnittelijana. Virkatöinä hän laati mm. Helsingin yliopiston naisten sairaalan, Turun lääninsairaalan ja Porin yleisen sairaalan piirustukset. Oman toimistonsa nimissä hän suunnitteli mm. Helsingin SPR:n sairaalan, Kotkan naistensairaalan, Kiljavanummen parantolan, Helsingin sisätautien ja kirurgisen klinikan, Muurolan keuhkotautiparantolan ja Pohjois-Karjalan keskussairaalan piirustukset yhdessä arkkitehti Olli Pöyryn kanssa sekä Kinkomaan parantolan laajennussuunnitelman, joka lähes kaksinkertaisti parantolan koon. Paatelan arkkitehtuuri henki arkkitehtuurin uusia taloudellisuuteen, terveellisyyteen ja tehokkuuteen tähtääviä ihanteita. Hänen töissään klassismi väistyi funktionalismin tieltä 1930-luvulla. Paatela ryhtyi voimallisesti soveltamaan funktionalismin muotokieltä ja ideologiaa. Viikin koetilan laboratoriorakennuksen kanssa samoihin aikoihin Jussi Paatela sai suunniteltavakseen Metsätalon Unionin- 22

23 kadulle Helsingin yliopistolle. Rakennus suunniteltiin alunperin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ja Metsäntutkimuslaitoksen käyttöön, ja se valmistui juuri ennen Talvisotaa Jussi ja Toivo Paatelan yhteinen arkkitehtitoimisto oli ensimmäinen Paateloiden nimeä kantava toimisto. Jussi Paatelan jälkeen hänen lapsistaan myös Veli ja Jaakko Paatela ryhtyivät alalle. Vuonna 1986 nuoremman sukupolven Paateloiden toimistot yhdistyivät Arkkitehtitoimisto Paatela-Paatela & Co:ksi. Vuodesta 2008 alkaen Paateloiden aloittama arkkitehtitoimisto on ollut osa laajempaa yritysrypästä, ja sen nimi on nykyisin Sweco Paatela Architects Oy. 3.2 Laboratoriorakennuksen arkkitehtuuri 1939 Ulkohahmo ja julkisivut Laboratoriorakennus on uuden talouskeskuksen päärakennus ja yhdessä muiden 30-, 40- ja 50-luvuilla valmistuineiden rakennusten kanssa se mukailee perinteistä maatilapihapiiriä. Valmistuessaan vuonna 1939 laboratoriorakennus edusti tuon ajan linjakasta funktionalistista laitosrakentamista. Se erottuikin siinä mielessä selkeästi pihapiirin perinteisempään tyyliin suunnitelluista maatalousrakennuksista. Rakennuksen pelkistettyä ulkomuotoa elävöittävät huolellisesti suunniteltu sisäänkäynti ja porraskäytävä kaiteineen sekä ovien ja ikkunoiden detaljit. Pohjapiirros ja toiminnot Rakennuksen pohjaratkaisu perustuu keskikäytävään, jonka varrella on työhuoneita ja laboratorioita, kellarissa myös varastotiloja. Pääsisäänkäynti ja aulatilat on sijoitettu lähelle toista päätyä. Tässä päädyssä on joka kerroksessa yksi isompi opetustila, johon on suora käynti aulasta. Kellarikerroksissa sijaitsivat tällä paikalla lämpökeskus ja kattilat. Sisäänkäyntejä on kolme: pääsisäänkäynti kaakkoisjulkisivun koillispäässä, lounaisjulkisivun kulmauksessa on ovi toiseen, sekundääriseen porraskäytävään. Kolmas sisäänkäynti on samassa linjassa pääsisäänkäynnin kanssa, luoteesta pääportaan välitasanteelle. Sisätilat Ensimmäisen kerroksen tiloissa luonnonvaloa saadaan aulaan sekä sisäänkäynnin lasiseinästä että koko portaikon korkuisesta ikkunasta. Rakennuksen lounaispäädyssä parvekkeen ikkunaseinä antaa luonnonvaloa pitkään käytävään kaikissa kerroksissa. Aulatiloja kerroksessa elävöittää porraskäytävä kaiteineen ja korkeine ikkunoineen. 23

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.

1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS

MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS MÄKELÄNRINTEEN LUKIO Mäkelänkatu 47 PUUIKKUNOIDEN PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA 30.11.2015 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS 1 YHTEENVETO... 3 1.1 Hankkeen perustiedot... 3 1.2 Hankkeen tarpeellisuus... 3

Lisätiedot

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 69 Pallomäenkuja Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 40094 30 Pallomäenkuja 10 506 180 valmis 4 117 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm:

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio Renovation Center, EU-day 21.9.2016 Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio MARK LivingLabhankkeen materiaalia Toimenpiteet Osallistuminen suunnittelukokouksiin Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö

Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö TARJOUSPYYNTÖ 1 (5) Heikinniementie 2a:n tarjouspyyntö Rakennukset Asemakaava Helsingin kaupungin kiinteistölautakunta myy Meilahdessa, osoitteessa Heikinniementie 2a sijaitsevat kaksi rakennusta ja vuokraa

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet

Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Pasi Kovalainen Kulttuuriperintötyön johtaja Kalevan toimitalo Lekatie - arvot ja suojelutavoitteet Hankkeelle perustettiin suunnitteluryhmä kesällä 2010 Samaan aikaan kohteesta tehdystä rakennushistoriaselvityksestä

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS

LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS S E I N Ä J O E N K A U P U N G I N K I R J A S T O M A A K U N T A K I R J A S T O LAAJENNUSRAKENNUS APILA JA AALLON KIRJASTON PERUSKORJAUS KATSAUS SEINÄJOEN KIRJASTON LAAJENNUKSEN SYNTYHISTORIAAN APILAN

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

2 6000 m 2 vapaata toimistotilaa Rakennusvuosi 1997 Toimistotilaa 12 604 m 2 Vapaana ~6 000 m 2 Kerroksia 7 Tilojen kunto Sijaitsevat parkkitalossa P5, johon kulku yhdyskäytävän kautta. Vieraspaikat sijaitsevat

Lisätiedot

Rakennustapaseloste, asunnot

Rakennustapaseloste, asunnot RAKENNUSTAPASELOSTE TA-Asumisoikeus Oy / KIVELÄNTIE 4 26.4.2011 Rakennustapaseloste, asunnot Rakenteet Asuinrakennukset ovat puu- tai betonirunkoisia. Rakennukset perustetaan paalujen varaan. Yläpohjat

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005

SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 SALO Aarnionperän asemakaava-alueen inventointi Taisto Karjalainen 2005 M U S E O V I R A S T 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1 2. Inventointialue 1 3. Inventointihavainnot 2 4. Yhteenveto 2 5. Löydöt 3

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Kortepohja, Jyväskylä. TA-Asumisoikeus Oy

Kortepohja, Jyväskylä. TA-Asumisoikeus Oy Kortepohja, Jyväskylä TA-Asumisoikeus Oy SIJAINTIKARTTA OpenStreetMapin tekijät, CC-BY-SA P Schindler 3300 675 kg Schindler 3300 675 kg P Schindler 3300 675 kg Schindler 3300 675 kg Schindler 3300 675

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Huoneisto Aleksanterinkatu 50 E 6 liitetään tulevan remontin yhteydessä huoneistoon A 9, johon se alunperin ennen

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

ASUNTO OY HELSINGIN KANERVAVINKKELI Kanervavinkkeli 3, 00730 Helsinki

ASUNTO OY HELSINGIN KANERVAVINKKELI Kanervavinkkeli 3, 00730 Helsinki ASUNTO OY HELSINGIN KANERVAVINKKELI Kanervavinkkeli 3, 00730 Helsinki ASUNTO OY HELSINGIN KANERVAVINKKELI KANERVAVINKKELI 3, 00730 HELSINKI Arvioitu valmistuminen 9/2015 Asunto Oy Helsingin Kanervavinkkeli

Lisätiedot

KESKI-LAHTI A-2619 AL-1 AL Iu2/3 160 sr-1. IVu4/ u200 1ap/u80 6ap/sr sr-2 m v-1. kaukolämpö +113.

KESKI-LAHTI A-2619 AL-1 AL Iu2/3 160 sr-1. IVu4/ u200 1ap/u80 6ap/sr sr-2 m v-1. kaukolämpö +113. V KESKI-LAHTI 104 8 VI pi+111.6 +105.11 pi ajo ku(87) rak 105 1 po +105.36 1ap/ys200 83 ai rak rak ppp ju 88 rak +105.5 86 17 pi +109.5 pv-1 kaukolämpö +134.8 k+101.5 ma/p II (K17/t 86-88) ik Iu2/3 160

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne

HASO GUNILLA. Luonnokset Sijainti. Tontti. Asemakaava. Lähiympäristön suunnitteluohjeet. Ratkaisu. Liikenne HANKESELOSTUS HASO GUNILLA hnro () 7302527 20.03.3 HASO GUNILLA Luonnokset 20.3.203 Sijainti 49046 / 3 Gunillantie 23 00870 Helsinki Tontti Tontti on Koirasaarentien, Gunillantien ja Lorentzinkallion rajaamassa

Lisätiedot

SERLACHIUS- MUSEO GÖSTAN LAAJENNUS. Rakennushistoriaselvitys Joenniemen kartanon päärakennus, 1. kerroksen muutosalueet

SERLACHIUS- MUSEO GÖSTAN LAAJENNUS. Rakennushistoriaselvitys Joenniemen kartanon päärakennus, 1. kerroksen muutosalueet SERLACHIUS- MUSEO GÖSTAN LAAJENNUS Rakennushistoriaselvitys Joenniemen kartanon päärakennus, 1. kerroksen muutosalueet Milla Sinivuori- Hakanen, Serlachius- museot 13.12.2013 Sisällys Yleistä... 1 Tilojen

Lisätiedot

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m²

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m² MYYNTIESITE v.165 1 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Jalkarannan kaupunginosassa sijaitsevat rekisteritontit

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009.

VANTAAN KAUPUNKI. NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa . 1 (20) 1920540 Ari Kuusisto 5.5.2009. Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009. . 1 (20) Sisältö KUNTOARVIORAPORTTI 5.5.2009 Projekti VANTAAN KAUPUNKI NAVETHALIA Oraskuja 1 01370 Vantaa Rev. Päiväys Muuttanut Hyväksynyt Muutos P:\\Kuntoarvio_.doc Aaro Kohonen Oy www.aarokohonen.com

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Asunto Oy. Sipoon Kvartsi. Kvartsitie 1

Asunto Oy. Sipoon Kvartsi. Kvartsitie 1 Asunto Oy Sipoon Kvartsi Kvartsitie 1 Uutta modernia asumista Söderkullassa! Asunto Oy Sipoon Kvartsi rakennetaan Söderkullan alueelle lähelle palveluja ja hyviä ulkoilumaastoja. Yhtiöön tulee kolme taloa,

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16

HANKESELOSTUS 1 (18) Asunto Oy Helsingin Ariel Asunto Oy Helsingin Ariel. Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 1 (18) Arielinkatu 16 HANKESELOSTUS 2 (18) Yleistä Sijainti 10589 / 1 Arielinkatu 16, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1316m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

Asunto Oy Vaasan Punostie 5

Asunto Oy Vaasan Punostie 5 Asunto Oy Vaasan Punostie 5 PUROLA, Punostie 5 Vaasa BOBÄCK, Snoddvägen 5 Vasa TAITEILIJAN NÄKEMYS KUVA VIITTEELLINEN Arvioitu valmistuminen: kevät 2015. Uppskattad färdigställning: våren 2015. Myllykatu

Lisätiedot

ASUNTO OY TUUSULAN PUISTOKAARI Selmantie 2, 05400 Jokela

ASUNTO OY TUUSULAN PUISTOKAARI Selmantie 2, 05400 Jokela ASUNTO OY TUUSULAN PUISTOKAARI Selmantie 2, 05400 Jokela ASUNTO OY TUUSULAN PUISTOKAARI SELMANTIE 2, 05400 JOKELA Arvioitu valmistuminen helmikuu 2016 Rauhallisella ja lapsiystävällisellä Lepolan alueella

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki

TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1. Antinkatu 1, Helsinki TOIMITILAA KAMPISSA ANTINKATU 1 Antinkatu 1, 00100 Helsinki MIELENKIINTOINEN FUNKKISKIINTEISTÖ Rakennushistorialtaan mielenkiintoinen funkkiskiinteistö sijaitsee keskeisellä paikalla Kampissa ja tarjoaa

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1 Kotilokatu 1, 70840 Kuopio HANKETIEDOT Rakennuskohteen nimi ja osoite As Oy Kuopion Kotilokatu 1 Kotilokatu 1 70840 Kuopio Tontin tiedot Vuokratontti, pinta-ala:

Lisätiedot

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS

MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS MYYDÄÄN VARIKKOKIINTEISTÖ KAUPPAKATU 69 VARKAUS Helsinki. Y-tunnus 1048559-0 Kauppakatu 69, 78200 Varkaus Myyntikohde: Myyntikohteena on varikkokiinteistö, jolla sijaitsee noin 1 842 kem 2 toimisto- ja

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu Oy, Opiskelijankatu 3 Kunta: Varkaus Päivämäärä: 13.12.2016 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos

Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus. Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Kaupungin tilat Kauklahden alueella Tilannekatsaus Kauklahti-Foorumi 30.1.2014 Carl Slätis Tilakeskus-liikelaitos Asialista 30.1.2014 Kohteiden esittelyjä Keskustelua 2 Koulut Hansakallion koulu Vanttilan

Lisätiedot

Luotsikatu 1 KATAJANOKKA HELSINKI KESKUSTA

Luotsikatu 1 KATAJANOKKA HELSINKI KESKUSTA ELSINKI KESKUSTA PJISSATAMA KATAJANKKA ETELÄSATAMA Laivastokatu Satamakatu 11 Satamakatu 9 Luotsikatu 1 Kadunalainen pysäköintihalli Satamakatu Luotsikatu 1a Luotsikatu Luotsikatu 1 14.12 Kiint y Luotsikatu

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYTÄVÄ KOHDE Sastamalassa, osoitteessa Harjukatu 8, sijaitseva teollisuuskiinteistö. Vammalan keskusta sijoittuu noin 1 km kohteesta pohjoiseen. Valtatie 12:sta

Lisätiedot

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan ROIHUVUOREN ALA-ASTE VUORENPEIKONTIE 7 00820 HELSINKI PERUSPARANNUS HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI 12.4.2013 Liittyy hankesuunnitelmaan 18.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI TILAKESKUS Roihuvuoren ala-aste, perusparannushankkeen

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34.

Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto. Luonnokset 27.01.2014. HANKESELOSTUS 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34. HANKEELOTU 1 (3) Haso Palopostinpuisto Tapulikaupungintie 34 hnro 730 2003 27.1.2014 Helsingin Asumisoikeus Oy / Palopostinpuisto Luonnokset 27.01.2014 ijainti Kortteli 40122, tontti 2 Tapulikaupungintie

Lisätiedot

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy. Malagankatu 3, Helsinki. KOy Helsingin Jallukka Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy Malagankatu 3, Helsinki KOy Helsingin Jallukka Urbaania asumista meren äärellä Jätkäsaaren tunnelma muodostuu kivijalkaliikkeistä, pyöräily- ja kävelyreiteistä

Lisätiedot

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 107 Maanpinnan likimääräinen korkeusasema. Korkeusjärjestelmä NN. 113-13 Rakennusala, jolle saa sijoittaa mainostornin. 134 Istutettava alueen osa. 140-1 Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu.

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Työpaikkojen radonkorjauksista

Työpaikkojen radonkorjauksista Radonkorjauskoulutus Lahti 26.3.2015 Työpaikkojen radonkorjauksista Olli Holmgren Holmgren 26.3.2015 1 TYÖPAIKAT Samat perusmenetelmät, kuin asunnoille Imureiden tehot pinta-alojen mukaan Tiivistettävät

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 Rakennustapaselostus 12.6.2014 YLEISTÄ TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 koostuu seitsemästätoista paritalosta, joissa on yhteensä 34 huoneistoa. Kaikki huoneistot

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki myy tarjousten perusteella asuin, liikeja toimistorakennusten asemakaavatontin.

Rovaniemen kaupunki myy tarjousten perusteella asuin, liikeja toimistorakennusten asemakaavatontin. TARJOUSPYYNTÖ Rovaniemen kaupunki myy tarjousten perusteella asuin, liikeja toimistorakennusten asemakaavatontin. Tontin kiinteistötunnus on 698 1 26 9. Tontin osoite on Korkalonkatu 12. Tontin pinta ala

Lisätiedot

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU

Cygnaeuksen koulu Maariankatu 7, 20100 TURKU Cygnaeuksen koulu, 20100 TURKU SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS JATKOTUTKIMUSSUUNNITELMA 15.3.2010 Raksystems-Antcimex Oy Vähäheikkiläntie 56 B FI-20810 TURKU p. 0207 495 500 20100 TURKU 2

Lisätiedot

Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Heidi Burjam, maisema-arkkitehti, varajäsen Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti

Tarja Laine, kaupunkisuunnittelujohtaja Heidi Burjam, maisema-arkkitehti, varajäsen Hannu Jaakkola, arkkitehti Jari Viherkoski, arkkitehti Aika klo 8.30 10.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntijajäsenet Pekka Virkamäki, rakennusvalvontajohtaja Ilkka Rekonen, lupapäällikkö Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa

tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa tehtaankatu 19 / as oy koivu rakennushistoriaselvitys / 3.6.2o14 arkkitehtitoimisto antti voutilainen / roy mänttäri arkkitehti safa r. roos noin 1930 eric sundström 1928 alue vanhoissa valokuvissa helsingin

Lisätiedot

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C

esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C esteettömyysselvitys s. 1 / 7 ESTEETTÖMYYSSELVITYS Hankkeen nimi: Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 C Kunta: Kuopio Päivämäärä: 4.1.2017 esteettömyysselvitys s. 2 / 7 KOHTEEN YHTEYSTIEDOT Rakennuskohteen

Lisätiedot