4/2009. Anu Kaniin ja Juhani Tolvanen: Jätä taakse työhuolet ja nauti kesästä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2009. Anu Kaniin ja Juhani Tolvanen: Jätä taakse työhuolet ja nauti kesästä"

Transkriptio

1 4/2009 Anu Kaniin ja Juhani Tolvanen: Jätä taakse työhuolet ja nauti kesästä

2 sisältö 10 Talven Kannen kuva: Mari Männistö ja kevään yt-neuvottelut seurauk sineen saavat unohtua, kun kesä koittaa. Anu Kaniin ei aikatauluta kesäänsä. Juhani Tolvanen arvelee, että tänäkin kesänä voivotellaan helteitä ja harmitellaan sateita 16 Tampereen insinöörien 90-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat juhlaseminaariin, jossa pääpuhujana oli Jari Sarasvuo. Pääkirjoitus... 5 Eurooppa tarvitsee ääntäsi! Uutisia... 6 Kolumni... 8 Poppamies Hyvän firman ominaisuuksia Puheenjohtajan palsta... 9 Työnantajat painostavat palkanalennuksiin Edunvalvontaa Suvi suloinen ja kesä kaunoinen kuuluu kaikille Katse kohti tulevaa Maailman parasta insinööriosaamista Edustajakokous juhlavissa tunnelmissa Akavalaisten painostusvoima kasvanut jo pitkään HALTIK palvelee rajavartijoita Yhteiskunnasta Hyvät kokemukset auttavat muutoksen hyväksynnässä Tekniikka Haapamäellä havisee junanostalgia Osaaminen Tanssi on Juha Seppäselle elämänvoiman lähde Sukututkimus on salapoliisityötä Totta ja tutkittua Tekniikan opiskelijat kaipaavat ohjausta työelämäyhteyksissä Maailmalta Brysselin barometri Pohjoismainen järjestö valvoo insinöörin etuja EU-parlamentin valta on kasvanut pikkuhiljaa Oikeutta Työsuhteen päättämissopimuksesta ja sopimuksen velvoittavuudesta EIT: Lakko-oikeus on ihmisoikeus Vuosiloma ja lomautus Opiskelija-asiaa Jäsenetuja Uutisia Järjestöyhteydet Mennen tullen

3 4.6. numero 4/2009 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Äänestä Eurooppavaaleissa 7.6. Vaalikaudelle valituilla europarlamentaarikoilla on haasteinen kausi edessään. 38 Tamperelaiset insinööriopiskelijat työllistävät kesäduuniprojektilla itsensä. Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 17.9., , ja Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh opiskelijat Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4

5 pääkirjoitus Eurooppa tarvitsee ääntäsi! Kesäkuu 2009 Ilona Mäenpää Eurooppa vaatii! Koulutettuja, työelämää tuntevia asiantuntijoita pitämään huolta siitä, että työmarkkinat toimivat, työvoima on arvossaan ja työtä tarjolla kaikille! Että tasa-arvo toimii ja oikeus voittaa! Edustajamme europarlamentissa ovat viime vuosina päättäneet muun muassa seuraavista tärkeistä työelämän asioista: työntekijöiden kuulemista ja tiedottamista monikansallisissa yrityksissä koskevaa EWC-direktiiviä parannettiin viime vuonna, vuokratyödirektiivillä saatiin vuokratyöntekijät tasavertaiseen asemaan, työaikadirektiivin uudistamisesta on väännetty kättä jo monta vuotta; onneksi yli 60 tunnin työviikot on toistaiseksi saatu torpattua. Lisäksi on lukuisia työsuojeludirektiivejä jatkuvasti käsittelyssä, kuten myös työntekijöiden liikkuvuuden pelisääntöihin liittyviä eri hankkeita. Euroopalla riittää haasteita! Tuleva vaalikausi on täynnä vaikeita päätöksiä: lama pitää selättää, globalisaatiota hallita, ilmasto- ja ympäristökysymyksiin keksiä ratkaisuja, väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin ongelmiin vastata. Työelämän laadusta, osaamisen tasosta, uusien työpaikkojen synnyttämisestä ja talouden kestävyydestä päätetään yhä enenevässä määrin EU:ssa. Euroopan parlamentilla on todellista päätösvaltaa kansalaisten arkeen ja työelämään liittyvissä asioissa. Eurooppa on mahdollisuus! Eurooppavaalissa voit antaa äänesi sille ehdokkaalle, jonka uskot parhaiten hoitavan sinulle tärkeitä asioita Euroopan tasolla. Ongelmat ratkaistaan luovuudella ja innovatiivisuudella. Muista äänestää! UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Kriisiluottoa suoraan liitosta UIL on päättänyt myöntää hakemuksesta työttömyysetuuteen oikeutetulle jäsenelle korotonta lyhytaikaista kriisilainaa joka peritään takaisin suoraan kassalta ensimmäisestä työttömyysetuuden maksatuksesta alkaen. Lainaa myönnetään velkakirjalla yhden kerran ja sen suuruus on maksimissaan euroa. UIL uskoo tämänkin mahdollisuuden helpottavan työttömyyshakemusten käsittelyaikojen pidentymisestä jäsenelle aiheutuvia toimeentuloongelmia. Tarkemmat tiedot kriisilainasta hakuohjeineen ja -lomakkeineen löytyvät liiton jäsensivuilta. IAET-kassan toimintaa tehostettava Lomautettujen ja irtisanottujen määrän radikaali nousu on johtanut käsittelyaikojen pidentymiseen IAET työttömyyskassassa ja päivärahapäätöksen pahaan viivästymiseen. Tilanne on työttömyysturvaa hakevan jäsenen kannalta kestämätön. UIL:n hallitus on tehnyt ja tekee edelleen kaiken voitavansa, että tilanne työttömyyskassassa saadaan paranemaan ja ruuhkia purettua. Työttömyysturvaa hakevien määrä on kuitenkin koko ajan nousussa ja käsittelyaikojen lyhentäminen vie aikaa. Työttömyysturvalain muutos työttömyysetuuden maksamisesta ilman päätöstä UIL on peräänkuuluttanut valtiovallan toimia työttömyysturvan ongelmien ratkaisemiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö onkin pikaisella aikataululla valmistelemassa Työttömyysturvalain 11 luvun 8 :n muuttamista. Lakiesityksen mukaan kassa voi maksaa työttömyysetuuteen oikeutetulle henkilölle ilman päätöstä hänen hakemuksensa perusteella työttömyysetuutta ennakkona enintään kahdelta kuukaudelta. Ennakon suuruus olisi pääsääntöisesti peruspäivärahan suuruinen ja peritään takaisin, kun hakijan hakemus on käsitelty lopullisesti ja työttömyysetuus maksetaan päätöksen mukaisesti. Lakimuutos oli presidentin esittelyssä ja astuu voimaan Tämä helpottaa varmaan työttömyyshakemusten käsittelyaikojen venymisestä johtuvien odotusaikojen jäsenille aiheutuvia taloudellisia ongelmia. Pelkästään kassan toiminnan parantamiseen tähtäävät toimet ja edellä kerrottu lakimuutos eivät kuitenkaan riitä lisää tukitoimia tarvitaan. Ainakin kaksi vaihtoehtoa on nyt työttömien ja lomautettujen jäsenten käytettävissä: Palkankeskeytysluottoa pankeista UIL on tehnyt OP-Pohjolan, Nordean ja Sampopankin kanssa sopimukset joiden mukaisesti jäsenet voivat hakea pankilta palkanmaksun keskeytysluottoa sovituin ehdoin. Tarkemmat tiedot palkankeskeytysluotoista löytyvät liiton jäsensivuilta (mene osoitteeseen kirjaudu jäsensivuille ohjeiden mukaan. Palkankeskeytysluotto löytyy heti etusivulta). Talouden nopea taantuminen on saattanut insinöörikuntaakin enenevissä määrin yt-neuvottelujen kohteeksi. Lomautettuna on tällä hetkellä lähes 20 % työmarkkinatuen saajista ja työttömien jäsenten määrä on noussut neljään prosenttiin jäsenkunnasta. Tiedon ulosmarssi onnistui Yli Tieto-konsernin henkilöstöön kuuluvaa marssi ulos työpaikoiltaan toukokuussa. Tietolaiset ottivat näin voimakkaasti kantaa yrityksessä käytäviin yhteistoimintaneuvotteluihin ja kaavailtuihin henkilöstövähennyksiin. Toimipaikoilla eri puolilla Suomea oli hiljaista ja autiota, mikä osoitti, että henkilöstö on valmis voimallisiinkin toimenpiteisiin. YTN:läinen TietoEnatorkonsernin Asiantuntijat TAS ry oli yhtenä järjestämässä ulosmarssia. Nyt viimeistään työnantajapuolen pitäisi ymmärtää, että yhteistoimintaneuvottelupöytään tarvitaan myös TAS:n edustaja. Vain näin voidaan taata, että jokaisen tietolaisen työehdot turvataan neuvottelutilanteessakin, sanoo alan vas- tuullinen asiamies Matti Koskinen. Ulosmarssi toteutettiin kaikissa Tiedon toimipisteissä, joissa noudatetaan tietotekniikan palvelualan työehtosopimusta. TAS sai runsaasti tukea ulosmarssilleen. Muun muassa Nokia Siemens Networks Pääkaupunkiseudun Ylemmät Toimihenkilöt NOPSY ry ilmaisi tukensa ulosmarssin järjestäneille henkilöstöyhdistyksille. Nokia Siemens Networksin omien ytneuvottelujen yhteydessä lukuisia NSN:n työntekijöitä on liikeluovutettu Tietokonsernille. NOPSY toivoo, että myös entisten työtoverien uudelleen sijoittumista tuetaan. Marja Airio/Lehtikuva 6

7 Teksti: Ismo Kokko, neuvottelujohtaja IMF: Secure Jobs for a Secure Future Maailman metalliteollisuuden liiton IMF:n kokouksessa Göteborgissa Ruotsissa tehtiin suomalaista työmarkkinahistoriaa, kun Jyrki Raina (s. 1960) valittiin maailman metallityöntekijöiden federaation pääsihteeriksi. Vastaavaa valintaa ei suomalaisen kohdalle ole aiemmin sattunut. Rainan ammattiyhdistystausta ulottuu jo 1980-luvulle ja Kemianliiton lakimiehen tehtäviin. Sittemmin tie on vienyt Pohjoismaisen Metallin kautta Pohjoismaiden teollisuustyöntekijät IN:n pääsihteerin tehtäviin. Kiitospuheessaan hän kertoi ottavansa tehtävän vastaan ylpeänä, mutta nöyrin mielin, sillä hänen edeltäjänsä oli virassaan peräti 20 vuotta. Kokous valitsi myös uudeksi IMF:n puheenjohtajaksi Berthold Huberin. Hän tulee saksalaisesta IG Metallis- UIL:n delegaation IMF:n kokouksessa: vasemmalta Markku Kivelä, Tomi Seppä, Pertti Porokari ja Ismo Kokko. ta. Kokoukseen osallistui kaikkiaan 850 edustajaa, 79 maasta ja noin 140 ammattiliitosta. Kokouksessa käsiteltiin tulevaisuutta palkansaajien näkökulmasta. Viime vuonna alkanutta finanssikriisiä käsitteli mm. IMF:n väistyvä puheenjohtaja Jurgen Petersin puheessaan. Globaalilla ammattiyhdistysliikkeellä on suuri vastuu tulevaisuuden työpaikoista sekä palkkatyötä tekevän väestön hyvinvoinnista. Sanat solidaarisuus, tasa-arvo, turvallisuus ja globaalin talouselämän vastavoimana työskentely toistuivat useissa puheissa. Samaan aikaan painotettiin edunvalvontaketjun merkitystä tavallisilta työpaikoilta aina globaalille G-20 tasolle saakka. Suomalaisten puheen IMF:n kokouksessa piti Metson Rautpohjan metalliliiton pääluottamusmies Pentti Mäkinen. UIL:n delegaatio oli mukana tuomassa viestiä myös suomalaisten insinöörien arjesta ja siitä, miten globaalia talouskriisiä tulisi ratkoa myös meidän jäsenistömme huomioon ottaen. Destia sai yritysyhdistyksen YTN:n yritysyhdistysten määrä lisääntyi taas yhdellä, kun Destiaan perustettiin toukokuussa ylempien toimihenkilöiden oma yritysyhdistys Destian ylemmät toimihenkilöt. Jatkossa yritysyhdistys aikoo käyttää itsestään ytimekästä nimeä Dyry. Perustamiskokouksessa yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Aarno Valkeisenmäki Helsingistä. Hallituksen jäseninä aloittavat Vesa Kallio Oulusta, Emmi Lehto Helsingistä, Pertti Niemi Pirkkalasta ja Ari-Pekka Olkkonen Laukaasta. Yleisinä varajäseninä toimivat helsinkiläiset Anne Ekholm Helsinki ja Janne Grekula. Perustava kokous valitsi heidät tehtäviinsä syksyyn saakka, jolloin pidetään syyskokous ja Dyrylle valitaan puheenjohtaja ja hallitus. Perustamiskokouksessa rustattiin YTN:n yritysyhdistyksille laatimia mallisääntöjä Destialle sopiviksi pitkään ja hartaasti. Säännöt etenevät seuraavaksi Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksyttäviksi, minkä jälkeen yhdistys on virallisesti rekisteröity yhdistys. YTN:n kannalta Dyryn syntyminen on myös historiallinen tapahtuma: Dyry on ensimmäinen rakennusalalla toimiva YTN:n yritysyhdistys. Teknologiateollisuuden sopimus päättyy syksyllä Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmä päätti keskiviikkona esittää YTN:n hallitukselle alan ylempiä toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen irtisanomista. YTN:n hallitus siunasi taustaryhmän esityksen samana päivänä, joten työehtosopimus päättyy syyskuun lopussa. Sekä taustaryhmä että YTN:n hallitus korostavat kuitenkin, että ylemmillä toimihenkilöillä on valmius jatkaa neuvotteluja edelleen jo heti kesäkuussa. YTN:n teknologiateollisuuden vastaava asiamies ja pääneuvottelija Tomi Seppä harmittelee, että Teknologiateollisuus ry aloitti neuvottelut YTN:n kanssa kunnolla vasta sen jälkeen, kun työnantajan ja Metalliliiton väliset neuvottelut keskeytyivät. Todellista neuvotteluaikaa oli siksi varsin vähän. Jos työnantajalla olisi ollut tahtoa, ratkaisu olisi voinut syntyä ehkä jo keväällä. Nyt monta kohtaa on vielä täysin auki, eikä rahasta ehditty keskustella oikeastaan lainkaan, Seppä kertoo. Kaksi vuotta sitten solmitussa työehtosopimuksessa sovittiin, että osapuolet neuvottelevat toukokuun loppuun mennessä vuoden 2009 palkankorotuksista. Jos palkankorotuksista ei päästä yksimielisyyteen, sopimus on sanottavissa irti toukokuun lopussa, jolloin se päättyy UUSI INSINÖÖRI 7

8 Hyvän firman ominaisuuksia Huonolle johdolle, sodan ja yrityksen, on ominaista että kaikki on tärkeintä. Aina muuttuvassa järjestyksessä. Paavo Haavikko 1981 Vallankin huonona aikana on olennaista ymmärtää, millainen on hyvä yritys. Voi verrata omaan työpaikkaansa ja miettiä, kykeneekö firmaa parantamaan vai onko syytä hakeutua muualle. Lähiympäristönsä jokainen tuntee, mutta suuremmissa firmoissa jää kokonaisuus piiloon. Media kertoo vain johtajien palkoista ja tekijöiden vähennyksistä, ja etenkin huonompien yritysten oma tiedottaminen on heikkoa. Numeroista lukeminen taas vaatii osaamista, joka insinöörin on erikseen hankittava. Lisäksi numerot katsovat aina taaksepäin. Seuraavassa nostan esiin piirteitä, joilla itse kukin voi arvioida omaa työpaikkaansa. Tarvitaan myös selkeät, kaikille tiedotetut kehitystavoitteet, ehkä enintään viisi. Nämä ovat asioita, joita muuttamalla päästään lähemmäksi vision ja arvojen määrittelemää tilaa. Tärkeää on, että tavoitteet eivät ole keskenään ristiriidassa, mistä tuottavuus ja innovaatiot lienevät tavallisin esimerkki. Tavoitteisiin liittyy toteutusohjelma, jota seurataan poikkeamiin puuttuen. Tyypillinen kehitystavoite on ohjelmassa 3 5 vuotta. Useimmiten tavoitteita on liian monta, jotkut niistä koskevat vain osaa yrityksestä, ja suhdanteiden muuttuessa unohtuvat loputkin. Tästä on Suomen Laatuyhdistyksellä arkistoissaan surullisia kertomuksia. Viimeistään nyt on selvää, että hyvä yritys ei ole päiväkerho, jossa työtä tekevät vain lauman kaitsijat. On todettu, että jokainen kuukkeli sitoo keskimäärin viiden muun aikaa näiden omasta työnteosta. Hyvässä yrityksessä ei näin päästetä tapahtumaan, vaan toimitaan mieluummin niukoin kuin ylisuurin resurssein. Silloin ei vaikeuk sien tullessa jouduta paniikkiratkaisuihin. Niukkaresurssisuus on avain hyvälle kustannusrakenteelle, sillä jos tehtaalla on joutavia tiloja energiaa hukkaamassa, romua pihalla, rikkinäisiä ikkunoita tai ylen monitasoinen organisaatio, ennuste on huono. Parhaat suuristakin yrityksistä selviävät viidellä käskytystasolla, mutta jopa kahdeksaa on maasta löytynyt vielä viime vuosina. Yrityksellä on oltava selkeä, asiakkaista lähtevä visio. Tässä parhaat yrityksemme ovat onnistuneet. Asiakkaidemme kilpailukyvyn parantaminen tai parhaan käyttökokemuksen tarjoaminen ovat esimerkkejä visioista, joita vasten voi arvioida ratkaisuja eri tilanteissa. Jos visio suuntaa muualle, vaikkapa raaka-aineeseen, on aihetta miettiä työpaikan vaihdosta. Yrityksen arvoilla moni konsultti on särpimensä laskuttanut. Tuloksena on puppua, jossa pahimmillaan puoli tusinaa aihetta lyö toisiaan korvalle. Hyvä arvojen määrittely yhdistää asiakkaan ja oman tekemisen. Asiakkaan ilahduttaminen ja yhdessä voittaminen on melko rautainen paketti, jonka silmälasien läpi voi toimiaan arvioi da. Kunnon arvomääritelmästä tulee se tunne, että sitä on yrityksessä todella laajasti pohdittu. Yritysten strategiat on yleensä rakennettu kasvun maailmaan, mutta hyvällä yrityksellä on mietittynä myös huonon ajan strategia. Matalasuhdanne avaa mahdollisuuksia siihen valmistuneelle. Avainasioita ovat silloin laadun ja markkinaosuuden kohennus, asiakaspään tuottavuus, tämä kun laskee helposti asiakkaiden harvetessa, sekä pääoman kiertonopeus. Koulutuspanokset suunnataan näihin, jolloin kysynnän elpyminen kohdataan entistä tehokkaampana. Määrien supistuminen korvataan henkisellä kasvulla. Hyvän yrityksen johdossa on osaavan vetäjän valitsema tiimi, eikä firman hallitus koostu pelkästään vanhoista suomalaisista ukoista. Joku hallitusammattilainen voi olla joukossa, mutta pelkästään näistä koostuva hallitus ei uskalla mitään. Hallintoneuvosto on aina vaaran merkki, neuvostohallinto kesti 70 vuotta, nämä toivottavasti kaatuvat ennen yrityksiään. Johdolla on selvä ja jatkuvasti päivitetty kuva alan tulevaisuutta ohjaavista asioista. Tätä tietoutta käydään keskustellen läpi. Tavoitteena on kehittää yritystä sen tulevaan toimintaympäristöön. Suomessa toimii tusinan verran erikokoisia yrityksiä, joihin lähes kaikki edellä vaadittu pätee. Valtaosaan ei, suurikin voi kompuroida lähes joka kohdassa. 8

9 puheenjohtajan palsta Työnantajat painostavat palkanalennuksiin Kesäkuu 2009 Pertti Porokari Sähköisen viestinnän tietosuojalakiin tehtävä muutos eli niin sanottu Lex Nokia astui voimaan Lainmuutosta vastustivat loppuun saakka Akavassa ainoastaan Uusi Insinööriliitto ja Tradenomiliitto. Lainmuutos koskettaa nimenomaisesti akavalaista kenttää ja vie työnantajien oikeuksia poliisinkin valvontaa korkeammalle tasolle heikentäen työntekijän perustuslaillisia oikeuksia. Hieman ennen lainmuutoksen voimaantuloa Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on esittänyt, että tietosuojavaltuutetulla ei olisikaan oikeutta valvoa lain toteutumista vedoten valvontakirjauksen puuttumiseen kyseisestä laista. Liikenne- ja viestintäministeriö, jossa lakimuutos valmisteltiin, on samoilla linjoilla. UIL varoitti lainmuutoksen sudenkuopista. Nyt lain toimimattomuus yllätti keskusjärjestönkin. Palkanalennuksista on tullut varsin trendikäs puheenaihe työnantajaleirissä. He aikovat ilmeisesti ottaa kaiken ilon irti taantumasta. Yrityksissä on jo painostettu yksilö tasolla työntekijöitä laskemaan palkkojaan luvun alun lama osoitti, mitä tapahtuu, kun palkkoja alennetaan. Kun nousukausi taas koittaa, yritykset haalivat hinnalla millä hyvänsä juuri pois potkittujen työntekijöiden tilalle uusia ja taloon jääneiden palkat jäävät alennetulle tasolle laahaten perässä lopullisesti. Palkanalennusten vastineeksi yritykset eivät ole tarjonneet työllisyyden kannalta mitään konkreettista ja sitovaa. Ylempien toimihenkilöiden palkat joustavat jo nyt rajusti, kun tulospalkkojen pois jääminen laskee vuosiansioita jopa 20 prosenttia. Uusi Insinööriliitto on päättänyt antaa maksimissaan euron korottoman lainan jäsenelleen, jonka ansiosidonnaisen päivärahan saaminen viivästyy IAET- kassan pitkästä käsittelyajasta johtuen. Liittojen ajama työttömyysturvalainmuutos, joka mahdollistaa työttömyysturvakassojen maksavan heti vähintään peruspäivärahan suuruista korvausta lomautetuille ja työttömille, näyttää etenevän hallituksessa ripeästi. Ansio-osan suhteen palkkatodistusmenettely on osoittautunut liian byrokraattiseksi. Sitä onkin yksinkertaistettava ja selkeytettävä ministeriön uusilla ohjeilla, jotka mahdollistavat päivärahahakemusten nopeamman käsittelyn. Tällä hetkellä tilanne on työttömyysturvan hakijan kannalta täysin kestämätön. Pahimmassa tapauksessa päivärahaa hakeva voi joutua tällä hetkellä odottamaan jopa 3 4 kuukautta rahan saantia. Onneksi helpotusta on tulossa. Rentouttavaa kesää! Muistakaa levätä riittävästi! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Koonnut: Kirsi Tamminen Suvi suloinen ja kesä kaunoinen kuuluu kaikille Monissa työpaikoissa odotetaan kesää raskaan talven jäljiltä aivan eri tunnelmissa kuin vuosi sitten. Yt-neuvottelut ovat olleet esillä niin työpaikoilla kuin julkisuudessa lähes päivittäin viime kesästä lähtien. Kysyimme muutamilta Uuden Insinööriliiton aktiivilta vinkkejä, kuinka kerätä voimavaroja syksyn ja talven varalle. Timo Syrjänen Senior Engineering Manager Mika Paukkeri Nokia Oyj 1. Varmasti asiat painavat, mutta uskoa tulevaisuuteen ei saa eikä kannata menettää. Yksin ei saa jäädä näitä asioita puntaroimaan ja murehtimaan, vaan pitää hakeutua muiden joukkoon ja uusia hakuja rohkeitakin tekemään. 2. Monessa työpaikassa kiireet ovat pinnalla ja pieni pelko tulevaisuudesta mietityttää. Kesälomalla kannattaa todellakin nyt rentoutua ja nautiskella. Pitää tehdä jotain sellaista, mikä saa kaiken arjen työn hetkeksi unohtumaan. Muistetaan ja tuetaan myös heitä, jotka ovat menettäneet työnsä. 3. Kesän lämpöä ja kaunista suomalaista luontoa aina odottaa. Itse haluan rentoutua perheeni kanssa asuntovaunuilemalla, kesämökillä, vierailemalla ja ihan vaan myös kotona rentoutumalla. 1. Jaksaako työnsä menettänyt nauttia kesästä? Miten hän voi saada uutta uskoa ja intoa sekä voimia jatkaakseen? 2. Kuluuko työnsä säilyttäneen loma nukkuessa? Millä tavoin hän voi uusiutua kesällä? 3. Mikä on parasta kesässäsi? Miten itse huolehdit jaksamisestasi ja voimien keruusta kesällä? H. Suojalehdon kotialbumi Vanhempi suunnittelija Hannu Suojalehto Etteplan Oyj 1. Vielä ei ole ilmennyt vieroitusoireita. Opiskeluaikaiset säästöt menevät nyt kyllä käyttöön. Olen nöyrempi vaimolle, sillä hänellä pitäisi olla kaupungin virkailijana varma työpaikka. Seuraan vuoden ikäisen lapsenlapseni kehittymistä. 2. Uskomattoman paljon ihminen jaksaa nukkuakin, kun on sitä aikaa. Ulkoilu on varma unilääke. Elintapoja voi vähän tarkistaa terveellisempään suuntaan. 3. Parasta kesässäni ovat mökkeily, veneily ja kalastus Repoveden kansallispuiston maisemissa. Pakollista hyötyliikuntaa saan muun muassa puutarhanhoidossa, talven takkapuiden teossa sekä terassin ja hiekkalaatikon rakentamisessa. Ne pitävät ainakin rungon kunnossa. Niissä töissä hermo lepää, kun ei ota liian tiukkoja urakoita. Mari Männistö Huoltotoiminnan johtaja Anu Kaniin Copterline Oy 1. Toivottavasti työnsä menettänyt jaksaa nauttia ja ennen kaikkea antaa itselleen luvan nauttia kesästä. Ystävien ja sukulaisten tapaaminen piristää kummasti. Keskustelut niin kevyistä kuin vakavammistakin aiheista antavat uusia näkökulmia elämään ja sen tilanteisiin. Liikkuminen ulkona luonnossa on paitsi hyvää liikuntaa myös ilmaista terapiaa. Luonnon kauneus luo uskoa ja antaa intoa elämään. 2. Osa ajasta on hyväkin vain levätä ja lorvailla. Liian täyteen ahdettu lomaaikataulu on omiaan lisäämään stressiä ja väsymystä. Kesäloman parhaita hetkiä ovat ne pari sadepäivää, jolloin voi puhtaalla omallatunnolla jäädä peiton alle lukemaan hyvää kirjaa. Rauhalliset hetket hyvien eväiden kanssa meren tai muun vesistön rannalla lataavat akkuja talven varalle. 3. Yritän käyttää yt-neuvotteluissa määrätyt pakkolomat rentoutumiseen. En tee yhtään mitään, mikä ei ole välttämättä pakko. Varsinaiset lomapäivät käytän matkustamalla kotikylälle sukuloimaan ja tapaamaan ystäviä. Pyrin liikkumaan ja viettämään aikaa ulkosalla hyvässä seurassa. Lupasin itselleni, että tällä lomalla ei ole aikatauluja eikä tarkoin suunniteltuja ohjelmia. 10

11 UUSI Valokuvausliike Roifoto Mari Männistö Mari Männistö Suunnittelija Sanna Leskelä FCG Planeko Oy 1. Kesä on akkujenlataamisaikaa ja uskon näin olevan myös työnsä menettäneille. Kesällä Suomen luonto on kauneimmillaan ja mahdollisuudet erilaisiin aktiviteetteihin ovat rajattomat niin, että jokaiselle varmasti löytyy omansa. Mökkeilyä, kalastusta, retkeilyä, lavatansseja, aurinkoa sekä festareilla ja muissa kesätapahtumissa käymistä ainakin itse odotan kesältä. Näistä kesän aikana hankituista, suvenmakuisista kokemuksista onkin sitten hyvä ammentaa energiaa talven pimeinä hetkinä. 2. Työnsä säilyttäneen loma saattaa toki alkaa sillä, että univelat kuitataan, mutta koko lomaa ei voi nukkua. Varsinkin perheellisillä kesäloma on tarkkaan suunniteltu ja aikataulutettu. Työnsä säilyttäneen uusiutumisen reseptinä on ottaa tietoisesti etäisyyttä kaikkeen työarkeen liittyvää. Itselleni onnistunut loma tarkoittaa stressitöntä aikaa. 3. Kesän kohokohtana on varmaankin juhannuksen vietto ystävien ja tuttavien kesken. Se on aina ollut minulle tärkeää ja on vain korostunut työelämään siirryttyäni. Juhannuksena on helppo pysähtyä jonnekin rauhaisaan paikkaan kuten mökille, pistää sauna lämpiämään ja heittää huolet nurkkaan juhannuksen kunniaksi. Sama ajattelutapa pitää opetella koskemaan myös tavallista viikonloppua, sillä niin monet kerrat olen huomannut, että viikonlopun aikana saattavat työasiat hiipiä mieltä kaivertamaan. Minulla varsinainen akkujen latautuminen tapahtuu kesän aikana marjastamis- ja sienestämisretkillä, kalastusreissuilla sekä muuten luonnossa liikkumalla. Projekti-insinööri Juhani Tolvanen Efora Oy 1. Kaikkien on nautittava kesästä. Toiset pitävät auringon paisteesta. Toisista on mukavaa, kun sataa ja voidaan olla sisällä kirjaa lukemassa tai kuvaristikkoa ratkomassa. Pitää jatkaa entisiä harrastuksia tai hakeutua jonkin uuden harrastuksen piiriin. Esimerkiksi kesällä useilla paikkakunnilla järjestetään viikoittain suunnistuksen iltarasteja. Jos on mahdollista, niin työtön voi pitää yhteyttä muihin työttömiin ja entisiin työtovereihin. On oltava henkisesti ja ruumiillisesti kunnossa, jotta voidaan ottaa vastaan tulevat haasteet. 2. Kyllä nukkuakin täytyy, mutta sänkyyn ei saa jäädä koko päiväksi. Nukkumisrytmiä ei saa muuttaa sellaiseksi, että valvotaan pitkään ja herätään myöhään. En tiedä, tarvitseeko meidän mitenkään muuttua. Kyllä entisin tavoin voimme kesän viettää. Voivottelemme kuumia ilmoja ja harmittelemme vesisateita. Pidämme vähintään kolmen viikon loman. 3. Olen ollut tänä vuonna viidessä erillisessä irtisanomisiin ja lomautuksiin liittyvässä yt-neuvottelussa ylempien toimihenkilöiden edustajana. Kesällä otan etäisyyttä asiasta. Syksyn tilanne metsäteollisuudessa ei näytä kuitenkaan hyvältä. Lenkkeilen ja pyöräilen. Käyn potkiskelemassa palloa ja suunnistamassa. Käyn katsomassa jalkapallopelejä ja tapaan kentän laidalla entisiä peli- ja erotuomarikavereita. Sopivalla säällä käyn onkimassa siileille pikkukaloja. Retkeilen 4-vuotiaan tyttären tytön kanssa. Syön ja juon terveellisesti mutta kohtuullisesti. Projekti-insinööri, luottamusmies Erkki Mattila Sweco Industry Oy 1. Toivon, että työnsä menettänyt tai lomautettu henkilö ei menettäisi uskoaan tulevaisuuteen, vaan pystyisi nauttimaan kesästä. Ehkä juuri kesän tarjoamista mahdollisuuksista nauttimalla saa uskoa tulevaan syksyyn. Kesällä luonto tarjoaa parhaimmat puolensa Suomessa. Luonnossa retkeileminen ja vesillä liikkuen, kesää viettäen antaa parhaimmat mahdollisuudet tulevaisuuden uskon vahvistamiseen. 2. Kyllä nukkuakin pitää, mutta ei kuitenkaan koko kesää. Kesällä pitää antautua täysillä kesäisiin harrastuksiin ja unohtaa työ sekä sen aiheuttamat paineet. Kannattaa myös etsiä uusi, mukaansa vievä harrastus, sillä se jos mikä vie ajatukset pois työstä. Uudistuminen on hyvä aloittaa kunnon kohentamisella, sillä liikunnan harrastaminen on helppoa ja mukavaa juuri kesällä. 3. Kesäloma! Silloin saan viettää jälleen pidemmän rupeaman meren äärellä, mökillä. Siellähän sitä puuhaa kyllä riittää. Mökillä on seitsemän, vuosikymmeniä sitten viimeksi punamultamaalilla maalattua ulko- ja varastorakennusta. Niiden maalaaminen on tarkoitus aloittaa tänä kesänä. Siinä riittää puuhaa useammaksikin kesäksi. Tarkoitus on myös varata aikaa kalastelulle, kasvimaan hoidolle ja muutamalle kierrokselle golf-viheriöllä. Kesä antaa myös mahdollisuuksia ystävien tapaamiseen. INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta Kesällä on aikaa pohtia elämää. Kaikki eivät ole ottaneet lisää vapaa-aikaa vapaaehtoisesti, vaan osa on irtisanottu ja monien loma on pidentynyt lomautusten tai lomarahojen vapaaksi vaihdon myötä. Pidäthän huolen omasta uusiutumisestasi myös taantuman keskellä. Tunne itsesi ja hallitse elämääsi Omaa elämänhallintaansa voi parantaa, kun pohtii omia arvojaan ja on rehellinen niiden seuraamiselle. Elämänhallinta ei ole paikallaan pysyvä tila, vaan sitä voi kehittää jatkuvasti. Tämä edellyttää, että annamme aikaa ja tilaa itsellemme sekä omille pohdinnoillemme. On asioita, joita voimme muuttaa, mutta myös asioita, joille emme voi mitään ja jotka meidän on vain hyväksyttävä. Tee tietoisesti töitä oman itsesi löytämiseksi. Ota riittävästi aikaa itsellesi. Uskalla tehdä valintoja itsellesi tärkeiden asioiden hyväksi, älä kahmi kaikkea. Luota kykyysi elää omaa elämääsi Avoimuus antaa voimavaroja, mutta myös kuluttaa niitä. Kun osaat hahmottaa itsellesi tärkeät asiat, pystyt myös jaka- Katse kohti tulevaa maan voimavarasi oikeille asioille. Näin vähennät riittämättömyyden tunnetta. Elämä rakentuu erilaisista rakennusaineista ja sinä olet rakentaja. Uskalla laskeutua omien arvojesi varaan. Kukaan ei riitä joka paikkaan. Markku Haapaniemi Hyväksy tilanteesi muuttuminen Eri elämäntilanteissa ja ikävaiheissa on erilaisia piirteitä, jotka on hyvä tiedostaa. Tasapainon löytäminen kantaa sinua eri tilanteissa eteenpäin. Ihmisenä kasvu ajan ja kokemusten kautta muokkaa jokaisen elämäntarinaa. Pelkällä pintaliidolla ja joka paikkaan pyrkimisellä et ole missään mukana aidosti ja sitoutuneesti. Kun tunnet itsesi, ymmärrät myös ympäristösi muutokset. Arvosta iän mukanaan tuomaa viisautta. Elämästä ei koskaan jää suoraa viivaa. Kirjoita itse elämäsi tarina Omaan elämään liittyvät päätökset on aina tehtävä itse, vaikka muiden mielipiteitä on hyvä kuunnella ja kunnioittaa. Omaa elämänhallintaa ei voi siirtää ulkopuolisille. Mieti millaisen elämän- 12

13 tarinan haluat itsellesi kirjoittaa ja keitä kaikkia siihen liittyy. Mieti mitä elämältäsi haluat. Tunnistatko itsesi nykyisestä elämästäsi? Kenen ehdoilla elät? Kehitä itseäsi Omaa kehittymistä on hyvä tarkastella laajemmin kuin päivittäisenä osaamisena. Kannattaa katsoa ammatillisuuden ulkopuolelle, sillä tekemisemme muuallakin kuin työympäristössä lisää osaamistamme. Kehittymisen hetkiä ovat usein tilanteet, joita emme sellaisiksi uskoisi. Hyödynnä koko elämänpiirisi kokemus. Katso itseäsi tulevaisuudessa ja etsi kehittymistarpeesi. Kehittymisesi on vain sinun vastuullasi. Hyödynnä vahvuuksiasi On tervettä luottaa omaan osaamiseen. Useimmiten meissä on voimavaroja ja kykyjä, joita emme uskoneet olevankaan. On myös osattava mitoittaa oman osaamisen tavoitteet oikein, jotta kehittymiselle löytyy riittävä motiivi. Onnistumisten, onnellisten aikojen ja hyvien kokemusten avulla löydämme vahvuutemme ja voimavaramme. Itsetuntemuksella hyödynnät osaamistasi. Luota vahvuuksiisi tarvittaessa uusien silmälasien läpi. Haasta itsesi kehittymään omista lähtökohdistasi. Löydä luovuutesi Ihmisillä on oma tapansa löytää luovuutensa lähteille. Löytöretkille vain on annettava riittävästi aikaa ja tilaa, sillä uuden etsiminen ja valloittaminen eivät koskaan hoidu sormennapsutuksella. Liiallinen tehokkuus tappaa luovuuden varmasti. Kiire ei saa olla itseisarvo. Anna aivoille aikaa kypsytellä asioita. Etsi tilanteita, joissa voit rauhoittua. Usko, että ajatustyö poikii tuloksia. Laajenna näkökulmiasi Kehittyminen edellyttää, että pystymme näkemään laajemmalle kuin nykyhetkeen. Omimman polun löytyminen haastaa usein myös naapurin tontille vilkuiluun tai takapihalla käynteihin - ennakkoluulottomasti. Joudumme eri valintatilanteissa ottamaan kantaa asiantuntemuksemme kehittämiseen: laajennammeko vai syvennämmekö sitä. Omien taipumusten ja tavoitteiden kuunteleminen on tässäkin avainasemassa. Erilaisuuden avulla yltää uusiin ajatuksiin. Etsi itseäsi uusista tilanteista. Liika kriittisyys tekee meistä kapeaalaisia. Omaan elämään liittyvät päätökset on aina tehtävä itse, vaikka muiden mielipiteitä on hyvä kuunnella ja kunnioittaa. Esimiesaseman kanssa sinuiksi Esimiehenä toimiminen ei suju toisella kädellä kaikkien muiden asiantuntijuutta edellyttävien tehtävien ohella. Esimiestyötä on kehitettävä itsenäisesti omana tehtäväalueenaan. Esimiehen on oltava nöyrä alaisten osaamisen edessä ja annettava oikea arvo myös omalle esimiesosaamiselle. Tasapainota asioiden johtaminen ja henkilöjohtaminen. Opettele kohtaamaan muita ihmisiä heidän tilanteissaan. Erilaisuutta voi sitoa yhteen uudeksi luovaksi kokonaisuudeksi. Tankkaa energiavarantosi Sosiaaliset kontaktit on kiistatta todistettu keskeiseksi voimavaratekijäksi. Kun pidät huolta monipuolisesti ihmissuhteistasi, tankkaat aina myös tulevaa varten. Inhimilliset verkostot edellyttävät toimiak seen aitoa läsnäoloa. Oleellista on etsiä itselleen parhaiten sopivia tapoja elpyä myös kokeilemalla uusia keinoja vanhojen hyväksi koettujen lisäksi. Ihminen tarvitsee toista ihmistä myös työssä. Vuorovaikutuksessa tankkaat energiaa itsellesi. Huolehdi myös fyysisestä kunnostasi. Vuorovaikutuksen merkitys Turvallisten ja hyväksi koettujen yhteistyötahojen lisäksi uusien tuulien haisteleminen auttaa meitä uusiutumaan. Luomalla erilaisia vuorovaikutustilanteita kehitämme omaa osaamistamme. Jakamalla tietoa ja keskustelemalla asioista meillä on mahdollisuus saavuttaa sellaista, mitä yksin tekemällä emme saa aikaan. Ole utelias niin työssä kuin muissakin elämäntilanteissa. Jaa osaamistasi. Älä kerää verkostoa vain verkoston vuoksi. Sosiaalisten taitojen merkitys Osaamista on kohdata erilaisia ihmisiä riippumatta heidän asemastaan, ominaisuuksistaan, iästään tai viiteryhmästään. Vuorovaikutussuhteet edellyttävät aitoa mukanaoloa niin työyhteisössä kuin niissä verkostoissa, jotka ovat toimintamme kannalta tärkeitä. Ole verkostoissasi mukana tosissasi. Hyödynnä kuuntelemisen taitosi. Kaada ammattikielesi raja-aitoja. Lähde: Voinhan minäkin Tarinoita uusiutumisesta työelämässä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n julkaisuja. Toim. Heidi Aho, Aila Tähtitanner ja Anja Uljas. UUSI INSINÖÖRI 13

14 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Kuva: Olli Häkämies Maailman parasta insinööriosaamista Miltä tekniikan korkeakoulutus näyttää vuonna 2020? Tätä on pohdittu tekniikan korkeakoulutuksen keskeisten sidosryhmien muodostamassa yhteistyöryhmässä parin vuoden ajan. Työ on nyt valmistunut ja toimenpide-ehdotukset esitetty julkisuuteen. Harward Business Reviewin mukaan Suomi on innovaatioympäristönä maailman toiseksi kuumin paikka. Nyt se halutaan maailman parhaaksi. Edellytyksenä on korkealaatuinen teknillinen korkeakoulutus ja tutkimus. Työryhmän mukaan resurssit, rahoitus ja yksiköt on määriteltävä, myös laadullisiin tekijöihin on tartuttava. Koulutukselle asetettu kestävän kehityksen tavoite edellyttää poikkitieteellisyyttä. Kun vielä elinkeinoelämäyhteyksiin saadaan tiiviyttä ja koulutusohjelmat sekä täydennyskoulutus vastaamaan nopeasti muuttuvia osaamistarpeita, maailman paras insinööriosaaminen alkaa hahmottua. Kahden vuoden mittava työ on tuottanut merkittävän tuloksen, joskin vasta puolimatkassa ollaan, toteaa yhteistyöryhmän jäsen, johtaja Hannu Saarikangas Uudesta Insinööriliitosta. Nyt julkistettu Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen profiilikartta kokoaa ensimmäistä kertaa yhteen koulutuksen nykytilanteen, eri tekniikan alojen korkeakoulutuksen volyymijaon Suomessa ja kuvauksen eri korkeakoulujen profiileista tällä hetkellä. Tätä arvokasta tietoa tulisi nyt kiireesti käyttää hyväksi mm. opetusministeriön ensi vuodelle kaavaillussa korkeakoululaitoksen rakenteellisen kehittämisen jatkotyössä, Saarikangas jatkaa. Hänen mielestään yhteistyöryhmässä muotoutunut näkemys toimivasta kampuksesta on erittäin käyttökelpoinen työkalu, kun korkeakoulut miettivät tulevaisuuden toimintansa resursointia ja kehitystä. Koulutuksen laadun kannalta on olennaista, että tarjontaa on riittävästi. Sen takaamiseksi on välttämätöntä, että kampukset ovat riittävän suuria ja niillä on tarpeelliset voimavarat ja mahdollisuudet tarjota erilaisia palveluja opiskelijoille, Saarikangas tiivistää. Laatu on pihvi Yhteistyöryhmässä oli laaja edustus ammattikorkeakouluista. Niiden edustajat painottavat uusia pedagogisia lähestymistapoja laadun parantamiseksi, jo ennestään vilkkaiden työelämäyhteyksien kehittämistä sekä toimipisteiden omaehtoisten yhteenliittymien suosimista. Kestävän kehityksen haasteet tulee viedä läpäisyperiaatteella eri oppiaineiden yhteydessä. Johtaja Seija Ristimäki Metropolia ammattikorkeakoulusta painottaa laadun merkitystä. Laatu insinöörikoulutuksessa merkitsee hyviä oppimistuloksia ja työelämävalmiuksiltaan hyvien insinöörien tuottamista elinkeinoelämän palvelukseen. Tässä on koko koulutuksen pihvi. Se vaikuttaa kaikkeen muuhunkin kuten vetovoimaan, insinööriyden arvostukseen, työllistyvyyteen, opettamisen ja opettajan työn arvostukseen. Laatua on kehitettävä systemaattisesti opettajan ammatillinen ja pedagogisen osaamisen, opetusmenetelmien sekä palautejärjestelmien osalta. Ristimäen mukaan vaaditaan uusia, raikkaita pedagogia lähestymistapoja, kuten CDIO-pedagogiikkaa, jota Metropolia ammattikorkeakoulun tekniikan yksiköissä ollaan ajamassa sisään. Keskeinen elementti siinä on opittujen asioiden soveltaminen käytännön projekteissa eri vaiheissa opintoja. Pedagogisen kehittämisen on oltava jatkuva prosessi oppilaitoksissa. Usein on niin, että se mitä mitataan, sitä myös saadaan. Näin ollen on hyvä asia, että laatua esitetään yhdeksi arvioinnin ja rahoituksen kriteeriksi. Turun ammattikorkeakoulun vararehtorin Olli Mertasen mielestä laatua on jo opetuksessa paljon, mutta sitä pitää vielä hilata ylöspäin. Ammattikorkeakoulut ovat jopa yliopistoja pitemmällä tavoitteiden asettelussa. Laatu on kuitenkin epätasaista. Silti erittäin hyviä tuloksia saadaan aikaan monessa ammattikorkeakoulussa. Esimerkkinä Mertanen mainitsee kansainvälisen yhteistyön. Sen avulla Turussa on nostettu opetuksen tasoa. CDIO:ta käyttämällä voidaan systemaattisesti parantaa insinöörikoulutuksen tasoa. Oulun ammattikorkeakoulun yksikönjohtajan Risto Kimarin mukaan laa- Tekniikan yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimi kansanedustaja Jukka Mäkelä. Toimintansa aikana yhteistyöryhmä on valmistellut kansallisen strategian lisäksi tarkentavat toimenpideohjelmat yksiköiden profiloitumiseen, alan opetuksen kehittämiseen sekä kestävän kehityksen haasteisiin vastaamiseen. Tutkimusraportit Teknillisen korkeakoulutuksen kansallinen profiilikartta, Suomi tarvitsee maailman parasta insinööriosaamista ja Tekniikan korkeakoulutus ihmisten ja ympäristön hyväksi ovat TEK:in www-sivuilta osoitteessa: 14

15 joiden orientoiviin opintoihin. Metropoliassa jaettiin keväällä kaikille insinööriopiskelijoille lehdykkä insinöörin eettisistä periaatteista keskustelun käynnistämiseksi siitä, miten asia opetukseen nivelletään. Kimarin mielestä arvot ja asenteet ovat aina kuuluneet opetukseen. Niihin voidaan yrittää vaikuttaa myönteisellä tavalla asiallisella keskustelulla ja pitkäjänteisellä työllä. Omaleimaisuus ja itsenäinen ajattelu on luonnollisesti sallittava. Tämä on eräs niistä asioista, jotka tekevät koulutusorganisaation johtamisen mielenkiintoiseksi, Kimari sanoo. Lähdeniemi kiinnittäisi huomiota myös opetushenkilökunnan kouluttamiseen. Minkälaista valmennusta he tarvitsevat, ja miten se toteutetaan? Yksiköiden määrää pudotettava Marita Aho, EK, Kalevi Ekman, TKK ja Matti Lähdeniemi, SAMK ottivat osaa seminaarin vilkkaaseen keskusteluun. dun kehittäminen on pitkäjänteistä yhteistoimintaa. Sen puitteissa on kehitettävä kaikkia koulutustoiminnan osia. Tähän työhön tarvitaan myös opiskelijoiden taholta reipasta kehitysotetta ja motivaatiota. Vararehtori Matti Lähdeniemi Satakunnan ammattikorkeakoulusta näkee laatuun panostamisen nousujohteisena. Pedagogiset kyvyt ovat ensiarvoisen tärkeitä. Uudet tavat opettaa kuten verkko-opetus saavat aikaan ajasta ja paikasta riippumatonta vuoropuhelua, mikä lisää tyytyväisyyttä opetukseen. Lähdeniemi ei malta olla mainostamatta osaamisintensiivistä yrittäjyyttä, jonka kautta Satakunnan ammattikorkeakoululla on mahdollisuus tarjota koulutukseen korkeaa laatua. Työelämäyhteyksiin järjestelmällisyyttä Ristimäki ei jaa käsitystä siitä, että työelämäyhteydet olisivat huonosti hoidettuja. Päinvastoin, ainakin Metropolia ammattikorkeakoulun yhteys työelämään on jo nyt vilkasta ja säännöllistä. Hyvä konsti yhteyksien edelleen kehittämiseksi on opetustyön kytkeminen käytännön hankkeiden kautta työelämäyhteistyöhön. Mertanen on samaa mieltä: työelämäyhteydet toimivat paremmin kuin tiedetään. Useasti ne ovat yksittäisten ihmisten hoitamia projekteja ja kenties huonosti raportoituja. Joitakin mittareita olisi siis hyvä saada aikaan. Kimarin mielestä yrityksiä on lähestyttävä entistä rohkeammin. Etujärjestöjen tuki on tärkeä, jotta yritysten motivaatio säilyisi suhdannetilanteista riippumatta. Opetushenkilöstön vierailut yrityksissä ovat avainasemassa. Lähdeniemi korostaa strategialähtöisyyden ja sopimuspohjaisuuden merkitystä työelämäsuhteissa. Yritysten kanssa tehdyt kumppanuussopimukset tuovat sekä monialaisuutta että systemaattisuutta niin opiskelijan arkeen kuin koulutuksen kehittämiseenkin. Arvot ja asenteet mukaan opetukseen Ristimäen mukaan on tärkeätä, että opetuksessa pidetään mukana tekniikan käyttöön liittyvät arvot. Yleisesti lähtökohtana on ollut, että arvot tulevat läpäisyperiaatteella eri oppiaineiden yhteydessä. Myös erillistä opetusta kannattaa harkita. Aihe sopisi hyvin mm. opiskeli- Kansallista strategiaa työstänyt työryhmä esittää yhtenä tavoitteena sen, että tekniikan yksiköiden määrää on vähennettävä niin, että ammattikorkeakouluja olisi noin 12, yliopistoja noin 5 ja niiden yhteenliittymiä 3 5. Ristimäen mukaan ammattikorkeakouluilla on tärkeä alueellinen tehtävä. Omaehtoiset yhteenliittymät on varmaan tie, jolla päästään parhaisiin tuloksiin, hän toteaa. Myös Mertanen uskoo synergiaan ja siihen, että opiskelijat löytävät tiensä hyvin toimiviin yksiköihin. Turun ammattikorkeakoulu etsii yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun kanssa yhteisiä toimintoja. Yhdentyminen on voimakas sana, mutta työnjakoa on mahdollista kehittää. Kimarin mielestä yksikköjen määrän vähentäminen on sangen haasteellinen aluepoliittinen kysymys. Mutta keskustelu ohjaa tekniikan kouluttajia erikoistumaan samalla, kun heidät saatetaan tarkastelemaan kriittisesti oman alueensa koulutustarvetta. Lähdeniemi kannattaa luonnollisia rakenteellisia konsortioita, kuten jo eri puolilla maata on toteutettukin. Vahvalla tahtotilalla ja tarveharkinnalla tehdään valintoja. Mutta todellinen tilaus täytyy olla olemassa. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Kuvat: Mari Männistö Edustajakokous juhlavissa tunnelmissa Uuden Insinööriliiton edustajakokousta vietettiin juhlavissa tunnelmissa Tampereella 16. toukokuuta. 90-vuotista toimintaansa viettävä Tampereen Insinöörit hemmotteli edustajia sekä ennen että jälkeen kokouksen. Puheenjohtaja Pertti Porokari kiinnitti avauspuheessaan huomiota lomautettujen ja työttömien insinöörien määrän nopeaan kasvuun. Lomautettuna on tällä hetkellä 18 prosenttia työmarkkinatuen saajista ja työttömien jäsenten määrä on 4 prosenttia. Päivärahahakemusten määrän kasvu on johtanut käsittelyaikojen pidentymiseen työttömyyskassassa ja päivärahapäätöksen pahaan viivästymiseen. Tilanne on työttömyysturvaa hakevan jäsenen kannalta kestämätön. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä eduskunnan on tartuttava näihin pahenevaan työttömyysturvan ongelmiin ripeästi. Hallitus onkin käynnistänyt lainsäädäntötyön kiitettävällä nopeudella. Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan eduskunnalta lainsäädäntömuutosta ja ministeriöltä uusia ohjeita, joilla päästään eroon kassojen päivärahamaksatuksen pullonkauloista, Porokari totesi. Peruspäivärahaosa pitää voida maksaa heti, kun hakijan työttömyys on todettu. Tähän tarvitaan työttömyysturvalain muutosta. Ansio-osan suhteen esimerkiksi palkkatodistusmenettely on osoittautunut liian byrokraattiseksi ja sitä tuleekin yksinkertaistaa ja selkeyttää ministeriön uusilla ohjeilla, Yritysten on otettava vastuu myös tulevaisuuden tekijöistä. On häpeällistä, että positiivista tulosta tekevät suuryritykset ovat ilmoittaneet, että eivät palkkaa ollenkaan kesätyöntekijöitä. Insinööriopiskelijoiden on saatava pakollinen harjoittelujakso tehtyä. Mistä löytyy projektiosaajia, kun nousukausi taas koit- Ansioituneet Tampereen Insinöörien jäsenet palkittiin ansiomitaleilla. Mitalit luovutti puheenjohtaja Porokari. 16

17 taa, jos opiskelijat eivät pääse harjoittelemaan käytännössä viimeisintä teknistä osaamista. Edustajakokous hyväksyi tilit ja vuosikertomuksen Edustajakokous vahvisti tilinpäätöksen ja hyväksyi vuosikertomuksen vuodelta Kuntien Tekniset KTK ry:n jäsenmaksutilityksiä koskien päätettiin toimenpiteistä. Edustajakokous hyväksyi myös jäsenyysstrategia-asiakirjan. Syksyn edustajakokouksessa jätettyihin ponsiin edustajat saivat tyydyttävät vastaukset. Tampereen Insinöörit juhli Edustajakokous sai sekä aloittaa että lopettaa kokoustamisen juhlavissa tunnelmissa. Ennen lauantain edustajakokousta oli 90-vuotista taivaltaan viettävä Tampereen Insinöörit järjestänyt kaupungin vastaanottotilaisuuden Raatihuoneelle ja Pushkin Quintett viihdytti juhlaillallisella. illallistilaisuuden historialliseen valssaamoon Vapriikkiin. Illallisen yhteydessä Porokari jakoi UIL:n kultaiset ja hopeiset ansiomitalit järjestötyössä ansioituneille Tampereen Insinöörien jäsenille. Juhlasta ei puuttunut musiikkia eikä komiikkaakaan. Musiikkia esitti tamperelainen viiden nuoren miehen bändi, Pushkin Quintett. Komiikkaa tilaisuudessa tarjoili stand up -koomikko Lotta Backlund. Lauantaisen edustajakokouksen jälkeen saatiin vielä nauttia juhlatunnelmista Tampereen ammattikorkeakoulun tiloissa järjestetyssä juhlaseminaarissa. Seminaarissa puhunut Trainers Housen toimitusjohtaja Jari Sarasvuo tarttui ajankohtaiseen ja kipeään aiheeseen: Mielekäs elämä syntyy työstä ja rakkaudesta. Sarasvuolla oli tamperelaisille insinööreille aivan erityiset terveiset, joilla hän rohkaisi esimerkiksi irtisanomisten tai lomautusten runtelemiksi joutuneita. Insinööri on ongelmanratkaisun ja oppimisen mustanvyöntaistelija. Jos joku selviää lamasta, niin insinööri. Katse eteenpäin, siellä niitä uusia tilaisuuksia lymyää, ei koskaan taakse jääneessä elämässä, Sarasvuo neuvoi. Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Kimmo Saanilahti avasi juhlaseminaarin. Puheenvuoroaan odottelemassa Jari Sarasvuo. UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Tuulikki Holopainen Akavalaisten painostusvoima on kasvanut jo pitkään Akavan edunvalvontayksikön johtaja Markku Lemmetty pitää 2000-luvun neuvottelukierroksia akavalaisen kentän parhaimpina. Sekä viimeisin tulopoliittinen kierros että viimeisin liittokierros ovat olleet parhaita. Markku Lemmetyn mukaan Akava on ollut koko ajan johdonmukainen omissa palkkalinjauksissaan. Itsestään selvyyksiä ovat olleet sekä prosenttilinja että ostovoiman kasvu, joka on edellyttänyt verotuksesta huolehtimista. Jokainen neuvottelukierros on ollut erilainen ja tarjonnut yllätyksiä. Yhtenä erikoisena tupona Lemmetty muistelee vuoden 2000 sopimusta, jossa Akava ei ollut mukana. Siihen asti oli yleisesti oltu sitä mieltä, ettei tupoa voi syntyä ilman kaikkien keskusjärjestöjen mukanaoloa. Vaikka ulosjäänti oli kirvelevää, Akavan sisällä oltiin tosi solidaarisia. Kaikki liitot päättivät jäädä ulos, koska koulutuspalkkaerää ei saatu. Silloin sekä yksityinen että julkinen olivat yhtä mieltä asiasta. Oman paikan lunastus neuvottelupöydässä Akavalainen neuvotteluvoima on kasvanut 1980-luvulta alkaen. Siihen asti Akava oli pidetty lähinnä herrasmieskerhona, mutta 1980-luvun kunta-alan lakot Edunvalvontayksikön johtaja Markku Lemmetyn Akavauran aikana korkeasti koulutettujen keskusjärjestössä on ollut kuusi puheenjohtajaa. osoittivat akavalaisten seisovansa omien tavoitteidensa takana. Osoitimme, että voimme mennä jopa työtaisteluun, Lemmetty korostaa. Hänen mukaansa suurin muutosvaihe akavalaisessa edunvalvonnassa oli vuonna 1995, kun perustettiin Akava Js eli nykyinen Juko, jonne siirtyivät julkisen puolen neuvotteluoikeudet. Siihen saakka Akava teki julkisen sektorin sopimukset pääsopijajärjestönä. Silloin akavalaisessa kentässä ei ollut kuin lähinnä julkisen puolen sopimuksia. Yksityisellä sektorilla oli vain muutamia työehtosopimuksia. Samanaikaisesti Akava Js:n perustamisen kanssa yksityisen sektorin YTN vahvistui ja alkoi tehdä työehtosopimuksia. Tällä hetkellä Akavassa on yli 50 virka- ja työehtosopimusta. Sopimuskattavuus on julkisella sektorilla 100 prosenttia ja yksityisellä noin 90. Neuvottelukierroksesta tulee raastava Lemmetty arvioi, että 2010-luvulla istutaan käytännössä jatkuvasti neuvottelupöydässä. Koska sopimukset päättyvät eri aikoihin, se työllistää liittoja paljon. Muun muassa taloustilanteen heikke- 18

19 nemisestä johtuen työnantajan asenteet ovat koventuneet. Neuvotteluilmapiirin vaikeutuminen huolestuttaa. Vaikeutena on myös niiden asioiden hoito, jotka eivät ole yksittäisen neuvottelupöydän asioita kuten verotus tai kolmikantaisesti valmisteltava työlainsäädännön uudistaminen, Lemmetty puntaroi. Maan hallitus haluaa puhua yleisestä linjasta, mutta ei sitä ole tällä hetkellä. Voi olla, ettei sellaista koskaan tulekaan. Tupopöytään paluuta ei kukaan osaa ennustaa. Sen sijaan sekä työnantaja- että palkansaajapuolen keskinäinen koordinointi lisääntyy. Esimerkkinä Lemmetty mainitsee Teollisuuden palkansaajien keväiset tavoite-esitykset, joissa oli mukana YTN sekä SAK:n ja STTK:n liittoja. Yhteiskunnan muutos heijastuu työpaikoille Koulutustason kohenemisen myötä työyhteisöjen henkilöstörakenne on muuttunut. Suorittava porras on pienentynyt ja eritysosaamista vaativien asiantuntijatehtävien määrä on lisääntynyt. Työnantaja joutuu entistä enemmän ottamaan huomioon tilanteen, kun se aiemmin on käsitellyt ylempiä toimihenkilöitä individuaaleina. Työantaja on yrittänyt selvitä vanhoilla kuittauksilla ylemmistä toimihenkilöistä, mutta se ei enää käy. Haluamme, että meitä kohdellaan yhtä kunnioittavasti kuin muitakin henkilöstöryhmiä. Lemmetty patistaa yrityksiä kiinnittämään huomiota asiantuntijajohtamiseen. Ylemmät toimihenkilöt ovat kuitenkin yritysten avainhenkilöitä. Hyödyllisiä suhteita ministeriöstä metty teki töitä monta vuotta, kun suomalaisten eläkkeiden karttumisjärjestelmä uudistettiin. Hän kuvaa vuoden 2005 eläkeneuvotteluja ja -muutoksia vaikeiksi, koska kaikki eivät pitäneet niitä oikeudenmukaisina. Akava ei silloin sopimukseen mennytkään mukaan. Monta vuotta rakennettiin uutta järjestelmää, etsittiin vaihtoehtoja ja tehtiin lukemattomia laskelmia. Eläkeuudistukset ovat niin isoja asioita, että ei niitä yhdellä hiihtoretkellä ratkaista. Toinen ammattiyhdistysliikkeen kannalta todella iso asia Lemmetyn uralla on Suomen EU-jäsenyys. Maailman ja Suomen lähiympäristön tilanne muuttui radikaalisti 1990-luvun taitteessa. Samoihin aikoihin havahduttiin, ettei Akavalla ei ole mitään kansainvälisiä suhteita lukuun ottamatta pohjoismaisia ja neuvostoliittolaisia. Nopeassa aikataulussa päätettiin liittymisestä kansainvälisiin järjestöihin luvun alussa ensimmäinen palkansaajien yhteinen pilottiporukka sai koulutusta Euroopan integraatioon. Silloin ryhdyimme miettimään omaa edunvalvontaa Brysselissä ja perus- Eläkeuudistukset ovat niin isoja asioita, että ei niitä yhdellä hiihtoretkellä ratkaista. Markku Lemmetty oli yksi kuudestatoista valtakunnansovittelijan virkaan hakeneista. Markku Lemmetty tuli Akavaan lakimieheksi 28 vuotta sitten ja siellä hän on viihtynyt muutamaa syrjähyppyä lukuun ottamatta. Parikymmentä vuotta sitten hän toimi vuoden ministeri Helena Pesolan erityisavustajana sosiaali- ja terveysministeriössä. Silloin hän tutustui ministeriön virkamiehiin kuten Kari Puroon ja Markku Lehtoon. Muun muassa heidän kanssaan Lemtimme Keskusjärjestöjen Eurooppa yhteistyö KEY -toimiston. Vuonna 1995 se siirrettiin Brysseliin. Nykyisin toimisto tunnetaan nimellä Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto FinUnions. Siitä alkoi myös viiden vuoden jakso, jolloin Lemmetty reissasi jatkuvasti Brysselissä talous- ja sosiaalikomitean jäsenyyden takia Kolme keskusjärjestöä sopiva määrä Lemmetty arvelee, että palkansaajat tiedostavat entistä enemmän järjestäytymisen ja yhteistoiminnan merkityksen, myös yli keskusjärjestörajojen. Keskusjärjestöyhteistyö lisääntyy vielä, joskin sitä tehdään nykyisinkin paljon. Muun muassa SAK:n tuore puheenjohtaja Lauri Lyly on ehdottanut selvitystä keskusjärjestöjen yhdistämisestä. Lemmetty pyörittelee ajatusta keskusjärjestöjen sopivasta lukumäärästä. Olen tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen, koska näin huomioidaan parhaiten eri henkilöstöryhmien näkökulmat. Jos olisi yksi keskusjärjestö, niin joutuisimme tekemään sen sisällä kompromissejä itsemme kanssa. Päällekkäisen työn ja voimien hajottamisen estämiseksi Lemmetty suosittaa yhteistyön syventämistä. Meillä on hyvänä esimerkkinä Brysselin toimisto, joka on kaikkien keskusjärjestöjen yhteinen ja johon ollaan tyytyväisiä. Kesällä Lemmetty jää eläkkeelle. Lomien jälkeen hän aikoo kirjoittaa vuosien varrella keräämästään materiaalista Akavan eri vaiheista osana yhteiskuntaa. Kevään kuluessa ilmaantui kuitenkin uusia haasteita Lemmetyn uralle: asettautuminen ehdokkaaksi seuraavaksi valtakunnansovittelijaksi vaati kypsyttelyä. Valinta oli keskusjärjestöjen käsissä. Tehtävä on haastava ja kiinnostava, sanoo Markku Lemmetty lopuksi. UUSI INSINÖÖRI 19

20 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Sirpa Määttänen HALTIK palvelee rajavartijoita HALTIKissa työskentelee 330 henkilöä, joista 70 on insinöörejä. Arto Järvilehto on yksi heistä. Toimistosihteeri Eeva Konttinen on työskennellyt jo vuosia RVL:n käyttöoikeusyhdyshenkilönä. Sisäasiainministeriön hallinnonalan yhteisen tietotekniikkakeskuksen HALTIKin tehtävänä on vastata tietoteknisistä peruspalveluista ja tietotekniikkaan liittyvistä asiantuntijapalveluista tilaaja-tuottaja -periaatteella. Suunnittelija Arto Järvilehto on yksi Rajavartiolaitoksesta (RVL) HALTIKiin viime vuonna siirtyneistä tietoteknisistä henkilöistä. Järvilehdon työura RVL:ssa alkoi vuonna 1991 puhepalveluiden ylläpito- ja valvontatehtävissä. Vuodesta 2004 Järvilehto vastasi RVL:n puhepalveluiden teknisestä tuesta. Koulutukseltaan hän on tietotekniikan insinööri (AMK). Siirtymiseni myötä työnkuvani on selkiyttänyt oman vastuualueeni hoitoa, Järvilehto summaa. Ensimmäinen vuosi on ollut jonkinlainen siirtymävaihe, joka on vaatinut hienotunteisuutta ja uuden oppimista sekä vanhasta pois oppimista. Entisistä työkavereista on tullut asiakkaita, joille HALTIK tarjoaa palveluita. Puhelintekniikka vaatii oikea-ai- kaista ja jatkuvaa ylläpitoa sekä säännölliset päivitykset toimiakseen. Jos jotain jää tekemättä, se näkyy asiakkaille aika pian, Järvilehto kertoo. Yhteistyössä on tärkeää, että myös RVL:n sisäinen ohjeistus on kunnossa. RVL:ssä asioista vastaavat yhdyshenkilöt ovat tarttuneet asioihin ja ohjeistaneet omaa henkilökuntaansa hyvin. Tämä helpottaa niin asiakasta itseään kuin meitä palvelun tarjoajia, Järvilehto kiittelee entisiä kollegoitaan. HALTIK tarjoaa RVL:n asiakkaille myös työasema-asennuksia, atk-tukipalveluita ja järjestelmiä koskevien ongelmien ratkaisuja. Yhteyksien, työasemien, käyttöoikeuksien sekä salasanojen on oltava kunnossa, jotta rajavartijat pystyvät tekemään työnsä. Työssäni parasta on, että saan olla päivittäin ihmisten kanssa tekemisissä. Etäisyydet asettavat omat haasteensa ja luovuutta tarvitaan, vaikka usein asia voidaankin hoitaa etätyökaluilla. Mukavana lisänä ovat mukavat työkaverit, työtiimi ja koko HALTIKin henkilöstö. Onkohan se vika, jos viihtyy töissä, Järvilehto naurahtaa. Viestijä osapuolten välissä Jokaisella HALTIKin asiakkaalla on oma yhdyshenkilö, asiakaspäällikkö. Rajavartiolaitoksen asiakaspäällikkönä toimii Yrjö Yliniva. Hän on RVL:n henkilöstöä, joka on siirrettynä määräajaksi HALTIKiin. Komennukseni alkoi viime syksynä ja jatkuu näillä näkymin elokuun loppuun. Asiakaspäällikkö on eri tahojen välinen viestijä. Hän varmistaa, että molemmat osapuolet tietävät, mitä palveluita sopimukseen kuuluu. Haasteelliseksi asiakaspäällikön työn tekee tuotettavien palveluiden kirjo. Lukuisten muuttujien toimivuudesta muodostuu onnistunut palveluketju, jonka varmistaminen on HALTIKin tehtävä. Neuvotteluissa asioista sovitaan asiakkaan, toimittajan ja HALTIKin näkökulmat huomioiden. Taustatyötä on runsaasti, jotta itse neuvottelussa kaikki osaalueet olisi mahdollisimman pitkälle selvitetty ja suunniteltu. Yksi asiakaspäällikön tärkeimmistä työkaluista on asiakkaalta tullut palaute. Sen avulla tuodaan esille HALTIKin johdolle mahdollisia suuntaviivoja toiminnan kehittymiseen palveluntarjoajana. Asiakaspäällikkönä Yliniva asioi lähinnä HALTIKin yksiköiden johtajien ja Rajavartiolaitoksen esikunnan teknillisen osaston kanssa. Rajavartiolaitoksen asiakaspäällikkö Yrjö Yliniva on lainassa HALTIKissa. 20

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin.

Lähiesimies muutoksen etulinjassa. Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Lähiesimies muutoksen etulinjassa Ryhmävalmennus lähiesimiehille YT-neuvotteluita seuraavan johtamistyön haasteisiin. Työluotsin ryhmävalmennus organisaation lähiesimiehille auttaa heitä toimimaan tehokkaasti

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Ajankohtaista edunvalvonnasta

Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen 13.5.2015 Jyväskylä Ammatilliset opettajat, AO, ry varapuheenjohtaja OAJ:n ammatilliset opettajat, OAO 2. varapuheenjohtaja OAJ:n valtuutettu

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila

3.6.2015. Pasi Tamminen Sari Mattila 3.6.2015 Pasi Tamminen Sari Mattila 2 5.2014 1.2015 8.2015 3 4 Tammisen johtamislupaus Oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus Positiivinen ja negatiivinen palaute Alaisten haastaminen ajatteluun Avoin tiedon

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta

Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta Työhyvinvointikysely - Työhyvinvointi_Perusturva_lautakunta 1. Sukupuoli 0% 25% 50% 75% 100% mies 6,8% nainen 93,2% 2. Työ- ja virkasuhteesi muoto? 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% vakituinen 86,41%

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA

STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA STRATEGIATYÖ OSAKSI PK-YRITYKSEN ARKEA Pysyykö yrityksesi muutoksessa mukana? Maailma ja yrityksen toimintaympäristö sen mukana muuttuvat vauhdilla. Mikä vielä viime vuonna tuntui itsestään selvältä, saattaa

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Akavan ansiomerkki voidaan myöntää tunnustuksena Akava ry:n hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä ja/tai Akavan päämääriä edistävästä toiminnasta.

Akavan ansiomerkki voidaan myöntää tunnustuksena Akava ry:n hyväksi tehdystä ansiokkaasta työstä ja/tai Akavan päämääriä edistävästä toiminnasta. 08.11.2011 1 (8) Akavan ansiomerkkisääntö ************************************************************************************** Sisällys 1 Ansiomerkillä palkitseminen... 1 2 Luottamustoimisten ansiomerkit...

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi?

Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Integroidut palvelut nuorille vai vaikuttava palvelusysteemi? Soile Kuitunen, valt.tri, toimitusjohtaja 5.3.2015 1 Nuoret -50 000 koulutuksen ja työn ulkopuolella, ilman perusasteen jälkeistä koulutusta.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot