Uudistu ja salli epäonnistumisia 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudistu ja salli epäonnistumisia 3"

Transkriptio

1 PIRKANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI Uudistu ja salli epäonnistumisia 3 Siirtyvätkö aluekehitysrahat vuodella? Maakuntasuunnitelmaa tehdään älykkään erikoistumisen näkökulmasta 8 10

2 Näköalapaikalla Kahden parlamentin vieraana Minulle sattui mielenkiintoinen mahdollisuus vie railla kahdessa erilaises sa roolissa kahdessa aivan erilai sessa parlamentis sa muutaman päivän välein. Ensimmäisen vierailuistani tein lomamatkallani Lesot hon parlamenttiin Maserussa. Olin tytär täni tapaamassa Lesothossa ja päivisin sain nauttia vajaan vuoden ikäisen tyttä reni kanssa olemisesta. Sain päähäni käydä tutustumassa uuden uutukai seen parlamenttirakennukseen osana lapsenvahtiprojektiani. Lesothon parlamentti on kaksikamarinen, jossa edustajainhuone on 120-paikkainen. Näistä 80 valitaan yhden edustajan vaalipiireistä ja 40 suhteellisen tuloksen mukaan. Suurimmat erot ja yhtäläisyydet liittyivät parlamentin ja kansalaisten suhteeseen. Parlamenttirakennus sijaitsi mäen laella niin, ettei sen läheisyydessä ollut muuta rakentamista. Rakennusta ympäröi laaja aidattu alue, jonne ei ollut pääsyä ilman erillistä vieraskorttia. Puhumalla sain kuitenkin porttivahdin suostumaan siihen, että hän kysyy virastomestarilta, josko voisin tulla alueella rakennusta kuvaamaan. Muutaman ihmisen kautta kuljettuani, sainkin henkilökohtaisen kiertokäynnin parlamenttirakennuksessa, näin pääministerin menevän istuntosaliin ja lopuksi pääsin myös yleisölehterille seuraamaan kyselytuntia. Lehteri oli erotettu salista suojalasein ja yleisönä oli ilmeisesti lähinnä ministeriöiden virkamiehiä. Salin toiminta oli kuitenkin hyvin samanlaista kuin eduskunnassamme. Oppaani kanssa kävimme myös keskustelun siitä, voivatko miehet hoitaa lapsia. Heillä ei tuntunut olevan sellaista tapaa, mutta pitivät antamaani mallia hyvin tarpeellisena heillekin. Suurimpia Lesothon ja sen parlamentin haasteita olivat muun muassa viennin edistäminen, missä painopiste oli suurissa pato-/vesivoimahankkeissa. Toinen hyvin keskeinen haaste oli kansanterveys, missä tavoitteena oli saada katastrofaalinen hiv-/aidstilanne kääntymään. Maan väestöstä yli 25 prosenttia oli hiv-positiivisia ja pääkaupungin alle 40-vuotiaiden naisten osalta luku oli noin 50 prosenttia. Surullisista luvuista huolimatta perusasiat tuntuivat toimivan, sähkönsaannissa ei ollut katkoja, hanasta tuli laadukasta vettä, viemäröinti toimi ja katukuva oli optimistisen näköisiä ihmisiä täynnä. Maaseudulla nälkä ja köyhyys olivat kuitenkin silmiinpistäviä, vaikka sielläkin näkyi myönteisiä kehityksen merkkejä. Toinen parlamenttivierailu oli länsimaisempi. Olin saanut kutsun tulla Euroopan Parlamentin aluepolitiikan valiokunnan julkiseen kuulemiseen Eurooppa tavoitteista ja koheesiopolitiikasta. Meitä kutsuttuja oli tässä istunnossa muutama ja meille kullekin annettiin kymmenen minuuttia aikaa. Alueiden edustajia oli kaksi, joista toinen tuli Pohjois-Ruotsista. Ydinviesteinäni kerroin pari asiaa. Ensimmäinen koski tavoitteita, älykkyyttä, kestävyyttä ja kilpailukykyä, joiden osalta pidin Eurooppa tavoitteita kannaltamme erittäin hyvinä. Varoitin kuitenkin siitä, ettei hyviä tavoitteita saa haudata monimutkaisten ja vaikeiden hallintojen ja tavoitehierarkioiden taakse. Tärkeämpää on saada vahvat tavoitteet ja joustavat työkalut, kuin toisinpäin. Toinen painotukseni koski muutoskeskeisyyttä, eli sitä, että oleellisinta on voida koota sellaisia hankeryppäitä, jotka tuovat pysyviä ja todellisia muutoksia. Samoin totesin, että arvioinnissa pitäisi voida keskittyä näihin kokonaisuuksiin ja niiden vaikuttavuuteen yksittäisten hankkeiden sijasta. Korostin, että EU:lta tulee hyvin rajallisesti resursseja ja tästä johtuvaa tarvetta saada keskittyä hyvin fokusoituihin kärkiin ja muutok sia käynnistäviin kohteisiin. Esimerkkinä käytin BioMediTech:iä. Esittelyjen jälkeen minulle tulleet kysymykset koskivat erityisesti innovaatiopolitiikan asemaa tässä ja innovaatiopolitiikan avoimuutta. Esa Halme Maakuntajohtaja PIRKANMAAN LIITON TIEDOTUSLEHTI Päätoimittaja: maakuntajohtaja Esa Halme Toimitussihteeri: tiedottaja Kirsti Kivilinna Palaute: puh Graafinen muotoilu: Nalle Ritvola Taitto: Marja Muhonen Kannen kuva: Hannele Kaihola Painopaikka ja painosmäärä: Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 1800 kpl 2

3 Elämme keskellä rakennemuutosta, joka vaatii keskittymistä olennaiseen ja löytämään uudet menestyksen ja kasvun idut. Bostonilaisen Business Innovation Factoryn perustaja ja katalysaattorivoima Saul Kaplan vieraili Keynote-puhujana Tampereella järjestetyllä MindTrek -festivaalilla. Tätä Kaplan miettii muutoksesta ja sen voimasta: Miten keskittyä olennaiseen muuttuvassa maailmassa? 2000-luvulla meidän täytyy oppia uudistamaan ja keksimään itsemme jatkuvasti uudelleen. Sama pitää paikkansa myös organisaatioissamme ja yhteisöissämme. Meidän täytyy oppia tulemaan paremmiksi tekemällä nopeammin uusia juttuja. Epäonnistumisia tulisi sallia myös jatkuvasti. Mikä meitä estää innovoimasta? Emme innovoi, koska emme pidä muutoksesta. Muutos on epämukavaa ja me vältämme sitä. Emme halua häiritä ja panna sekaisin itseämme. Teknologian puute ei ole esteenä, kyse on meistä ihmisistä ja piintyneistä organisaatioista, joissa elämme ja työskentelemme. Pitäisikö meidän sitten luopua helposta elämästä ja elintasosta ja hypätä taloudelliseen epävarmuuteen? Big Bang harvoin saavuttaa muutosta itse työhön. Meidän täytyy oppia kehittämään tapoja, joilla asiat tehdään tänä päivänä JA saamaan kokemusta uusista malleista ja systeemeistä samaan aikaan. Muutos on epämukavaa Meidän sloganimme Pirkanmaalla on Teemme muutosta yhdessä. Missä on alku ja kuka aloittaa? Pidän Pirkanmaan sloganista, sillä innovointi on tiimipeliä. Kulta löytyy harmaalta alueelta siilojemme, sektoreittemme ja järjestyksen väliltä. Meidän täytyy oppia ajattelemaan ja käyttäytymään horisontaalisemmin. Kuka tahansa meistä voi olla katalysaattori saadakseen reaktion alkamaan. Etsikää siis innovaattoreita sellaisista paikoista, joista vähiten niitä odotatte löytävänne ja auttakaa heitä yhdistämään voimansa tarkoituksenmukaisilla tavoilla. Miten kauan kestää päästä yli vanhasta toimintakulttuurista? Siirrymme uusiin malleihin, kun uskomme niiden voivan välittää arvoa ja että ne ovat turvallisia ja antavat meille menestystä, kukoistusta ja kasvua. Tarvitsemme kokeiluja, mikä toimii ja mikä skaalautuu. Sosiaalisen systeemin muutos kestää kauemmin kuin mikään poliittinen vaalikausi. Muutoksen mobilisointi voi kestää kymmenen vuotta. Miten tutkia maailmaa uudella tavalla? Menkää lähemmäksi niitä rajoja ja reunoja, joilla nopeimmat tiedon virrat ovat. Siellä voitte oppia jotakin uutta. Lisätkää enemmän satunnaisia kyseenalaistavia yhteentörmäyksiä. Lisätkää ristiriitoja elämäänne. Johtajien pitäisi saada tällaisesta toiminnasta irti enemmän kuin roikkumalla tavallisten kysymysten parissa. Tutustu BIF:n työhön: Kirja: Teksti Kirsti Kivilinna Saul Kaplan on perustaja ja pääkatalysaattori the Business Innovation Factoryssa Bostonissa. Häneltä on ilmestynyt kirja: The Business Model Innovation Factory: How to Stay Relevant when the World Is Changing. Kaplan jakaa ajatuksiaan paitsi facebookissa myös Twitterissä sekä blogissaan It s Saul Connected. Kuva: Kirsti Kivilinna Kuva: Gualtier 3

4 Aiesopimus syntyi liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kehittämiseksi Mikä on edustamasi alueen näkökulmasta nyt laaditun aiesopimuksen tärkein aihealue, jota pitää lähteä toteuttamaan jatkossa? Arkemme helpottaminen on ollut pohdittava na useammassa pöydässä Pirkanmaalla, kun on laadittu Pirkan maan liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Samoin on mietitty millaisia ympäris tötekoja jatkossa voidaan maakunnassamme liikennesuunnittelulla tehdä. Hyvä liikennejärjestelmä parantaa Pirkanmaan kilpailukykyä. Nyt laadittu Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus linjaa, mitä tehdään ja kenen vastuulla toimet ovat. Aiesopimukseen on kirjattu erityisesti seuraavat tarpeet: Pirkanmaan saavutettavuus, elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen, liikenteen ja maankäytön vuorovaikutuksen huomioiminen, liikennepalvelujen kehittäminen, liikenneturvallisuuden ja liikkumisen ohjauksen toimintamallien kehittäminen sekä toteutuksen edellyttämä suunnittelu. Aiesopimuksen allekirjoittajina ovat Pirkanmaan kaupungit ja kunnat, Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Liikennevirasto sekä Pirkanmaan poliisilaitos. Sopimus linjaa toimet ja vastuutahot vuoteen 2016 saakka Pirkanmaan liikenneolojen parantamiseksi. Sopijaosapuolet varautuvat niissä puitteissa, miten niillä on resursseja ja toimivaltaa toteuttamaan ja edistämään aiesopimuksessa mainittujen hankkeiden ja toimenpiteiden toteutumista. Osapuolet ovat hyväksyneet suunnitelmassa esitetyt tavoitteet ja toimintalinjat maakunnan kehittämisen lähtökohdiksi ja oman organisaationsa toiminnassa hyödynnettäviksi. Pirkanmaan liitto on vastannut Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta ja vastaa myös sen seurannan järjestämisestä ja koordinoinnista. Lue lisää: Tärkeintä on valtatie 3 kehittäminen Hämeenkyrön ohitustien toteuttamisella. Liikenteellistä merkitystä on entisestään korostanut juuri valmistunut Hämeenkyrön Voima Oy:n biovoimalaitos. Kyseessä on 50 miljoonan euron teollisuusinvestointi, jolla turvataan Metsä Board Oy:n vientiteollisuuden kasvunäkymiä. Turvatakseen liikenneverkon toimivuuden Hämeenkyrön kunta on ELYkeskuksen myöntämän työllisyysperusteisen investointituen avulla rakentanut tänä kesänä kiertoliittymän tehtaan läheisyyteen. Vientiteollisuus tarvitsee nyt valtatie 3:n parantamista turvatakseen energiahuoltonsa ja kyetäkseen toimittamaan tuotteensa häiriöttä markkinoille. Valtatien toteutusajan varmistumisella olisi suuri merkitys myös monen pienemmän yrityksen investointipäätöksille. Antero Alenius, kunnanjohtaja Hämeenkyrö Kaupunkiseudun nopea kasvu edellyttää panostusta laajaalaisesti. Haluaisin nostaa esille kolme kokonaisuutta: Toivon seudun pitkäjänteisen kehitystyön joukkoliikenteessä jatkuvan sekä laatukäytävien että kaupunkiraitiotien toteuttamisena. Niihin liittyy voimakas Toijala Tamperelisäraiteille aluevaraussuunnitelma Toijala Tampere -rataosuus on osa Helsinki Tampere -ratakäytävää ja valtakunnallista päärataa sekä Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon (TEN-T) ehdotettua ydinverkkoa. Liikennevirasto ja Pirkanmaan liitto ovat valmistelleet yhteistyössä alueen kuntien (Tampere, Lempäälä, Akaa) ja muiden sidosryhmien kanssa Toijalan ja Tampereen välille lisäraiteiden aluevaraussuunnitelman. Selvityksen teki VR Track Oy Suunnittelu. Selvitys sisältää 4 varaukset sekä kolmannelle että neljännelle raiteelle. Selvitys tukee rautateiden henkilöja tavaraliikenteen kehittämisedellytyksiä mukaan lukien seudullisen lähijunaliikenteen kehittämisen. Suunnitelma palvelee erityisesti pääradan lähialueiden kaavoittamista tuottamalla tietoa raiteiden sijoittamisesta. Lisäraiteiden sijoittuminen Selvityksen mukaan Toijalan eteläpuolella molemmat lisäraiteet kulkisivat nykyisten raiteiden itäpuolella, Toijalan ja Lempäälän Hulauksen välillä nykyisten raiteiden molemmin puolin ja Hulauksesta Sääksjärvelle nykyisten raiteiden itäpuolella. Sääksjärveltä Tampereelle on jo nykyisin kolme raidetta ja neljäs raide sijoittuisi selvityksen mukaan todennäköisemmin nykyisten raiteiden itäpuolelle. Uudet seisakkeet Suunnitellut uudet lähijunaseisakkeet sijaitsisivat Lempäälän Hakkarissa, Kuljun Asemakylässä ja Sääksjärvellä sekä Tampereen Rautaharkossa. Lisäksi nykyisten liikennepaikkojen (Toijala, Lempäälä, Viiala) raide- ja laiturijärjestelyihin joudutaan tekemään muutoksia lisäraiteiden vuoksi. Jatkotoimenpiteet Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksessa on sovittu pääradan 3. raiteen toteuttamisen edistämisestä ja suunnittelun käynnistämisestä riippuen rahoitusmahdolli-

5 panostus maankäytön kehittämismahdollisuuksien hyödyntämiseen. Tieverkon osalta kaupungin merkittävimmät kehityshankkeet perustuvat Tampereen Rantaväylään, jolloin hankkeen toteutuminen hyväksyttyjen sopimusten mukaisesti on erittäin tärkeätä. Toisaalta kaupungin on käytännössä pakko lähivuosina suunnata kasvuaan myös Nurmi-Sorilan alueelle. Näiltä osin yhdyskuntarakenteen kehittäminen estyy, mikäli jo nykyisellään ruuhkautunutta Vt9:ää ei paranneta. Koko seudulle kansainvälisten yhteyk - sien kehittyminen on monessa mieles sä äärimmäisen tärkeää. Tällöin huo mio kohdistuu sekä lentokentän ja ter mi naalin että Pietariin suuntautuvien yhteyksiemme kehittämiseen. Risto Laaksonen tilaajapäällikkö, Tampere Etelä-Pirkanmaan kannalta liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimus sisältää paljon merkittäviä hankkeita. Joukkoliikenteen kehittämiseen ja Pirkanmaan saavutettavuuden parantamiseen liittyvät hankkeet ovat mielestäni nousseet etusijalle. Lähijunaliikenteen ja pääradan lisäraiteiden toteuttamisen edistäminen nousevat kärkihankkeiksi. Seutulippujärjestelmän laajentaminen junaliikenteeseen tulee toteuttaa pikaisesti. Tähän liittyen Etelä-Pirkanmaan matkakeskukseen Toijalan asemalle on tarkoitus keskittää joukkoliikenteen tarvitsemat palvelut. Liityntäliikenteen houkuttelevuuden lisäämiseksi alueelle on saatava riittävät ja tasokkaat pysäköintipaikat niin henkilöautoille kuin polkupyörillekin. Myös paikallisliikenteen sujuvat vaihtoyhteydet on saatava luotua junaliikenteen ja linja-autoliikenteen välille, jolloin matkakeskus voi palvella koko Etelä-Pirkanmaan aluetta. Alueen saavutettavuuden parantamisen kannalta valtatie 9:n parantaminen on myös tärkeää. Heikki Partanen apulaiskaupunginjohtaja Akaan kaupunki Kokoomus pysyi suurimpana Lokakuun kunnallisvaaleissa ratkaistiin myös maakunnan poliittiset voimasuhteet. Ensi vuonna aloittavassa uudessa maakuntavaltuustossa on 59 jäsentä. Suurimmat ryhmät ovat Kokoomuksella ja SDP:llä (15 maakuntavaltuutettua kummallakin). Kokoomus menetti kaksi paikkaa ja SDP sai yhden lisää. Perussuomalaiset kasvattivat edustajiaan viidellä. Uudessa maakuntavaltuustossa on 8 perussuomalaista yhtä monta kuin Keskustalla. Maakuntahallituksessa Kokoomus ja Keskusta menettävät yhden paikan. Perussuomalaiset saavat kaksi paikkaa. Maakuntahallituksen koko on 11 jäsentä. Kunnallisvaalituloksen mukaan suurin ryhmä Pirkanmaalla on Kokoomus, jonka ero SDP:hen on ääntä. Kokoomus sai Pirkanmaalla ääntä ja sen osuus oli 24,5 prosenttia äänistä. Maakuntavaltuusto käyttää ylintä valtaa Pirkanmaan liitossa. Se on muodostettu maakunnan poliittisten voimasuhteiden mukaisesti ja niin, että jokaisella jäsenkunnalla on siinä edustus ja jokaisella valtuutetulla yksi ääni. Maakuntavaltuuston valitsee talvella 2013 kuntien edustajainkokous. Maakuntavaltuusto puolestaan valitsee maakuntahallituksen. Edustajainkokous kokoontuu helmikuussa ja maakuntavaltuusto pitää kokouksensa maaliskuussa. Paikkajaot Maakuntahallitus Puolue 2013 Kokoomus 3 SDP 3 PS 2 Kesk 1 Vihr 1 Vas 1 Maakuntavaltuusto Puolue 2013 Kokoomus 15 SDP 15 PS 8 Kesk 8 Vihr 6 Vas 5 KD 2 suuksista. Radan varren kuntien maankäytössä lisäraiteiden rakentamiseen on kuitenkin varauduttava, vaikka niiden suunnittelun aloittaminen ja toteutusajankohta eivät ole vielä tiedossa. Valmisteilla olevassa Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 etelän suunnan lisäraiteisiin kytkeytyvät Tampereen läntinen oikorata ja Tampereen järjestelyratapihan mahdollinen siirto sekä Valtatien 3 uusi Marjamäki-Kulju-Pirkkala -tieyhteys. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittämisen suunnitteluhanke on myös voimakkaasti kytköksissä lisäraiteiden suunnitteluun. Raportti löytyy Pirkanmaan liiton internetsivuilta osoitteesta:www.pirkanmaa.fi/fi/ aiesopimuksen-toteuttaminen/toijalatampere-lisaraiteet 5

6 Ihmisen soluista apua sairauksiin Teksti Taina Repo Kuva: Andres Rodriquez Jari Hyttinen biolääketieteen tekniikan professori, Tampereen teknillinen yliopisto, luennoi Valoa pimeyteen -tiedetapahtumassa aiheesta Aivojen kasvattamisesta Vuoden 2011 syksyllä perustetussa BioMediTechissä työskentelee yhteensä 250 tutkijaa. Se on Euroopan johtavia tutkimusyksiköitä bioelektromagnetismin, biohajoavien polymeerien, komposiittien ja kirurgisten implanttien tutkimuksessa. TTY:llä solujen ja tekniikan vuorovaikutusta, biosähköistä analyysia ja fysiologisten järjestelmien mallinnosta opettava professori Jari Hyttinen tekee tutkimustyötä Ihmisen varaosat-ohjelmassa, joka on BioMediTechin ensimmäinen ja paljon odotettu tutkimusohjelma. Vuosikausia jatkunut yhteistyö biolääketieteen ja teknologian kesken on koulinut kahdeksan tutkimusryhmän kokonaisuudesta valiojoukon, joka pyrkii auttamaan ihmisiä vaarallisten ja elämää vaikeuttavien sairauksien hoidossa ja parantamisessa. Meillä on neljä kantasoluja tutkivaa ryhmää ja neljä teknologian ryhmää, jotka työskentelevät hyvin yhdessä, Hyttinen kertoo. Kuva: TaY / Teemu Launis Ihmisen varaosien tutkiminen ja tekeminen on professori Jari Hyttisen tutkimusryhmän työtä. 6

7 Minun ryhmäni rakentaa ja kehittää erilaisia tapoja mitata, kuvata ja analysoida sekä mallintaa biologisia rakenteita kuten aivoja. Tällä hetkellä kehitteillä on aivosoluja, sydänsoluja ja silmään sekä luuhun rakennettavia soluja, sanoo Hyttinen. Toiset tutkimuskollegat rakentavat soluja, esimerkiksi Tampereen yliopiston dosentti Susanna Narkilahti on kantasoluihmisiä. Minun ryhmäni tehtävä on analysoida solujen kelpoisuutta kuhunkin käyttötarkoitukseen. Me kehitämme siis menetelmiä arvioida soluja myös tulevaisuuden solujen tuotantoon ja lääketieteen käyttöön tuotannollisessa tutkimuksessa. Me haluamme esimerkiksi todentaa aivojen rakenteita muistuttavan kolmiulotteisen hermorakenteen rakentamisen, mittaamisen ja stimuloinnin. Kolmiulotteinen rakenne avaa tietä kudoskorjauksille hermostossa ja sille, että voimme paremmin rakentaa niitä laitteita, joilla olemme yhteydessä hermokudoksiin tehdäksemme esimerkiksi implantteja. Nyt on jo markkinoilla hermosoluja stimuloiva välikorvaimplantti, joka on auttanut paljon kuuroja. Piakkoin tulee laite silmän pohjan eli retinan avuksi, jonka avulla sokea voi ehkä nähdä jotain. Tällaisista implanteista on apua silmän rappeumasairauksiin. Teknologia hyödyttää potilaita varaosien saamisella, mutta myös lääkeaineiden testaamisen kautta. Me emme enää halua käyttää eläimiä tutkimukseen, mutta ihmisistä saatavien solujen ja kudosten avulla voimme laboratoriossa tehdä erilaisia lääketestejä. Kantasoluja voidaan kouluttaa erityistehtäviin Kasvatamme palan aivoja muistuttavaa kudosta, sillä sitä on tarve saada lääketestauksiin, esimerkiksi hermo- ja silmälääkkeiden testaamiseen. Lisäksi voimme tutkia, onko ympäristön myrkyillä tai ruuan lisäaineilla vaikutuksia ja minkälaisia, kertoo professori Hyttinen. Itse kasvatettujen aivojen kykyyn antaa ihmisille vaikkapa dementian puhjetessa lisämuistia menee kyllä vielä aikaa. Ennen sitä hermoaivosoluja tullaan käyttämään muun muassa selkäydinvaurioiden korjaamiseen. Valoa pimeyteen tiede parantaa maailmaa Tiedetapahtuma klo Tampere-talo Yksilö Yhteisö Maailma Iso sali Lisää vuosia ja aivoja Gerontologian tutkimuskeskuksen johtaja, professori Marja Jylhä (TaY): Vanhuus mullistaa maailman Professori Jari Hyttinen (TTY): Aivojen kasvattamisesta Murtuvat maailmat Professori Hiski Haukkala (TaY): EU:n ja Venäjän välissä - kuuluuko Suomi mihinkään? Rehtori, dosentti Kimmo Himberg (Poliisiammattikorkeakoulu) : Kun suurennuslasi ei enää riitä Suomalainen elämä näytelmässä Professori Hanna Suutela (TaY): Niskavuoresta stand up:iin Ohjaaja, näytelmäkirjailija Sirkku Peltola: Hämmentynyt elämä Studio Professori Petri Nokelainen (TaY): Oppimisympäristöt Esittäytymässä muun muassa: Flow (Tamk), PROFICOM (simulatiiviset toimintamallit kieli- ja kulttuurikasvatuksessa), Epun mediareppu (Tampereen evarikko), yhdistelmäajoneuvosimulaattori (TAO), Natura Mobile (Pirko/Tredu), Tampereen eoppimisen Klusteri ja Opi enempi (Tamk) Lisäksi tapahtuu: Tampereen korkeakoulujen opiskelijajärjestöjen ja Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n oppimistilatapahtuma. Tampere-talossa on kokeiltavana ja ihmeteltävänä erilaisia tieteen ja teknologian innovaatioita ja laitteita, Petri Laitisen valokuvanäyttely Tampereen teknillisen yliopiston työstä ja ihmisistä ja kirjamyynti. Äänipöytä (Vapriikki), kuntoutuslaitteita (UKK), Ihmisen ja teknologian vuorovaikutus (TAUCHI/TaY), Micro Factory (TTY), William Lomax (Vapriikki) Ihmisistä saatavat solut ovat herkkiä ja valikoivia ympäristönsä suhteen. Niitä saadaan tutkimuskäyttöön joko hedelmällisyyshoidon ylijäämistä tai aikuisista ihmisistä. Aivoista ei soluja saada, luuytimestä kyllä, ja rasvasta, josta voidaan erottaa kantasoluja. Läskistä voi tehdä luuta, kiteyttää Hyttinen tutkijoiden työsarkaa. Kantasoluista voidaan kouluttaa soluja erityistehtäviin, hermosoluiksi tai sydänsoluiksi. Me joudumme vielä hiomaan tekniikkaa siinä, millä keinoin solusta saadaan tietoa niiden toiminnasta ja rakenteesta vahingoittamatta sitä, sanoo Hyttinen tutkimuksensa vaikeuksista. Ihmisen varaosat sai kesäkuussa Tekesiltä 10 miljoonan euron rahoituksen. Tutkimusohjelma alkoi viime vuonna ja kestää ainakin vuoden 2014 loppuun. BioMediTechin tutkimustyötä rahoittavat Tekesin lisäksi muun muassa Suomen Akatemia, Euroopan unioni ja Pirkanmaan liitto. Pirkanmaan liitto myönsi yksikön laitehankintoihin euroa. Pirkanmaan liitto on tukenut laitehankintojen ohella tutkimusryhmää innovaatioympäristön kehittämisessä esimerkiksi niin että meillä on asiantuntijoita patentoinnin ja sopimusten tekemiseksi, kertoo Jari Hyttinen. 7

8 Siirtyvätkö aluekehitysrahat vuodella eteenpäin? Tulevan ohjelmakauden budjetista ei päästy sopuun marraskuun Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Ratkaisua haetaan seuraavan kerran keväällä. Näkemysten sovittaminen edessä Alasentie muistuttaa, että Suomen saamaan rahoitusmäärään vaikuttavat EU:ssa vallitsevat voimakkaat jännitteet. Suomessa kuitenkin työ on edennyt aikataulussa ja keskeiset linjaukset on saatu valmiiksi. Nyt on edessä näkemysten sovittaminen ja neuvottelut komission kanssa. Vaikka yksituumaisia ohjelman valmistelussa ollaankin oltu, suurimmat keskustelut ovat vielä edessä Etelä- ja Länsi-Suomessa rahojen jakautumisesta. Tuleva ohjelmakausi eroaa nykyisestä siinä, että siirrytään infrastruktuurityyppisistä investoinneista entistä enemmän kehittämiseen yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämiseen. Kaupunkipolitiikan ja kaupunkiseutujen merkitys korostuu ja niille ohjautuu merkittävä määrä tukeakin. Teemoina ovat vähähiilinen talous, energia, materiaalitehokkuus, ilmastostrategian toteuttaminen kaupunkiseuduilla ja ne vaikuttavat muun muassa yhdyskuntarakenteen suunnitteluun. Keskustelun alla on, tuleeko vähähiilinen talous omaksi toimintalinjakseen. Suomessa ohjelmavalmistelua on tehty tiiviisti kahdella alueella. Aluekehitysjohtaja Jukka Alasentie on vetänyt Etelä- ja Länsi- Suomen kirjoitusprosessia. Tarkistettu ohjelmaluonnos on toimitettu marraskuun lopussa työja elinkeinoministeriöön. Maakunnat käyvät joulukuun ajan keskustelua ja antavat palautetta. Ihanteena on, että tulevan ohjelmakauden rahoituskehys saataisiin selville mahdollisimman pian, Alasentie sanoo. Uhkana on, että jos kehystä ei tule, kausi siirtyy jopa vuodella eteenpäin. Suomen saaman rahoituksen arvio on toistaiseksi ollut 1,4 miljardin tienoilla. Se tiedetään, että Suomen rahoitus tulee putoamaan prosenttia. Komissio korostaa keskittymistä ohjelmavalmistelussa olennaiseen eli yri- tysten kilpailukyvyn parantamiseen ja työllisyyden hoitoon. Ne ovat edelleen Pirkanmaallakin keskeisiä haasteita. Ongelma on pysynyt samana, mitä se oli nykyisen kauden alkaessa. Silloinkaan yritykset eivät olleet tarpeeksi kilpailukykyisiä ja innovatiivisia. Onko meillä oikea kuva asioista, kun olemme käyttäneet jo seitsemän vuotta näitä työkaluja. Voitaisiinko tehdä enemmän ja paremmin? Tulevan ohjelmakauden sisällöstä: Päätavoite on kasvu ja kilpailukyky Rahoittajia ELY-keskukset ja maakunnan liitot Maakunnan yhteistyöryhmän merkitys kasvamassa Vastaa haasteisiin: kilpailukyvyn heikkeneminen, tutkimus- ja innovaatioperustan laajentaminen, talouden monipuolistaminen, työttömyys, ikääntyvä väestö, korkea energiankulutus, luonnonvarojen kestävä käyttö, ilmastonmuutos EAKR-teemat: pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyky, uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen, vähähiilisen talouden edistäminen, Itä- ja Pohjois-Suomen extrat ESR-teemat: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus, koulutuksen, ammattitaidon ja elinikäisen oppimisen kehittäminen, sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Pilkahdus tekee uudella otteella tulevaisuustyötä P irkanmaan tulevaisuus- ja ennakointityön Pilkahdus-portaali on uudistunut. Tavoitteenamme oli kiinnostavampi ja hauskempi tietoja vuorovaikutusalusta, jossa pirkanmaalaiset pääsevät itse sanomaan ja kommentoimaan maakunnan tulevaisuuslinjauksia, muun muassa pian käynnistyvää maakuntasuunnitelmatyötä. Portaalissa on hyvin kiteytyneenä ajatus teem- me muutosta yhdessä, suunnittelupäällikkö Marko Mäkinen sanoo. Portaali jakautuu tietosisältö- ja vuorovaikutusosioon. Sivusto on pyritty tuottamaan käyttäjäystävällisesti, niin että aineiston löytäminen ja tuottaminen on aikaisempaa helpompaa. Vuorovaikutusosio on rakennettu pelillisyyden hengessä. Portaalia ylläpidetään useamman organisaation yhteisvoimin, vaikka Pirkanmaan liitto sitä hallinnoikin. 8

9 Pirkanmaalaiset asiantuntijat ovat mukana arvioimassa muiden eurooppalaisten alueiden innovaatiojärjestelmän toimintaa. Itämeri-instituutti on partnerina tähän tarkoitukseen perustetussa Smart Europe -hankkeessa ja vastaa sisällöstä ja toteuttamisesta. Pirkanmaan liitto on saanut Itämeri-instituutilta toimeksiannon etsiä alueelta parhaat asiantuntijat arviointityöhön. Hankkeen tavoitteena on synnyttää uusia innovaatiotoimintaan perustuvia työpaikkoja. Hanke tukee myös päätöksentekijöitä parantamaan strategioitaan. Hyöty on molemminpuolinen. Pystymme tarjoamaan avaintoimijoille mahdollisuuden hienoon kokemukseen ja osallistuminen taas avaa silmiämme ja saamme ajatuksia oman innovaatiojärjestelmämme kehittämiseen, kehittämispäällikkö Marja-Riitta Mattila-Nurmi sanoo. Arvioitavissa hankkeissa näkyy myös konkreettisesti, että poliittisten päätösten vaikutukset näkyvät yleensä noin 5 vuoden kuluttua tai sitä pitemmän ajan aikajänteellä. Rohkeus tehdä päätöksiä kantaa siis hedelmää. SMART-arviointi Euroopassa vie osaamista innovaatiotyöhön Rakennerahastojen käytön tehostaminen taustalla Mattila-Nurmi palasi vastikään Italian Bolognasta ja Unkarin Debrescenistä. Mukana asiantuntijoina olivat vanhempi tutkija Mika Raunio Tampereen yliopis tosta ja projektipäällikkö Emmi Saarinen Itämeri-Instituutista. Bolognassa asiantuntijana oli myös Uuden Teh taan johtaja Jukka Matikainen. Eszak-Alfödin alueella Unkarin Debresce nissä oli kaikkiaan 10 arvioijaa neljältä alueelta. Arvioinnin aihepiireinä olivat muun muassa alueelliset strategiat, koulutus ja inhimillinen pääoma, innovatiivinen ympäristö, yhteistyömuodot ja luotujen työpaikkojen pysyvyys. Tarkastelun alla olivat kunnat, valtiolliset ja alueelliset toimijat, yliopistot, kauppakamari, yritykset, infran rakentamisesta vastuulliset tahot, investoijat ja lentokenttä. Ryhmä esitteli ensimmäiset havainnot ja suositukset aluekehityksestä vastuullisille päätöksentekijöille. Aihe sai huomiota myös paikallisessa mediassa. Helmikuussa on vuorossa Trondheim ja myöhemmin Patras Kreikassa. Pirkanmaalle arvioijat saapuvat toukokuussa. Arvioinnin taustalla on ajatus siitä, että tulevalla rakennerahastokaudella organisaatioiden tulee toteuttaa älykkään erikoistumisen tutkimus- ja innovaatiostrategiaa. Tavoitteena on tehostaa EU:n rakennerahastojen käyttöä ja saada EU:n, kansallisen ja alueellisen tason toimien sekä julkisten ja yksityisten investointien välille lisää synergiaa. Marja-Riitta Mattila-Nurmi Arviointiryhmä vieraili pienessä laadukkaita ja eettisesti tuotettuja lasten vaatteita valmistavassa start up -yrityksessä. Kuvassa vasemmalta Antonello Dauria, Eleni Karfaki sekä Uuden Tehtaan johtaja Jukka Matikainen sekä projektipäällikkö Emmi Saarinen Itämeri-instituutista. Tietosisältöosion aineistopankkiin voi tästä lähtien osallistua laajemmalla otteella. Sieltä tulee löytymään monenlaisia tulevaisuutta valottavia työryhmäraportteja, strategioita ja analyysejä. Materiaalia tuottavat muun muassa Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan Ennakointipalvelu, ja materiaalejaan ovat toimittaneet myös Tampereen kauppakamari, Tampereen seututoimisto ja TAMK. Portaalista löytyy entiseen tapaan pirkanmaalaisen tulevaisuustyön tapahtumakalenteri, jossa ovat esillä koulutus, kokoukset, seminaarit ja työpajat. Linkkilista ja uutispoiminnat tuovat esiin nyt myös käyttäjien ehdottamia kiinnostavia aiheita ja uutisia. Uutta on projektisivusto, jonne mikä tahansa ennakoinnillinen hanke voi tuoda omat tietonsa. Tällä hetkellä mukana ovat Pirkanmaan Ennakointipalvelu -hanke ja TAMK:n hyvinvointi ja turvallisuusalojen ennakointiin keskittyvä Foremassi Muutkin ovat tervetulleita. Tee tulevaisuutta -osio on uutta vuorovaikutteisuutta. Blogien kirjoittamista on helpotettu, ja nyt tekstinsä voi itse kirjoittaa suoraan alustaan. Keskusteluun ja tietojen kommentointiin voi osallistua aiempaa monipuolisemmin ja virtuaalisen työtilan luonti käy aikaisempaa helpommin. Portaalin käyttäjät muodostavat Pilkahdus-yhteisön, joka voi seurata toistensa tekemisiä pisteytettyjen saavutusten avulla ja kilpailla aktiivisuudessa tulevaisuuden tekemisessä. Pilkahdus-portaalin uudet toiminnallisuudet on luotu Demolan nuorten osaajien tiimissä. Sivuston on rakentanut hämeenlinnalainen Tawasta Oy. 9

10 Maakuntaohjelman arviointia esillä työpajassa Tampereella. Tuulivoimaalueiden määrä väheni 25:een Voimaa tuulesta -selvityksessä on mukana jatkossa 25 tuulivoima-aluetta. Vaikutusten arvioinneista saatujen tulosten ja palautteen perusteella Pirkanmaalta karsiutui 20 tuulivoima-aluetta. Alueet on luokiteltu tuulivoimarakentamiseen soveltuviksi tai tietyin ehdoin soveltuviksi. Alueiden karsintaan vaikuttivat muun muassa maisemalliset syyt, luontoarvot, lintujen muuttoreitit, petolintujen pesäpaikat ja niiden perusteella muodostetut suojavyöhykkeet. Myös alueista annettu palaute ja virkistyskäyttöarvot ovat vaikuttaneet alueiden karsintaan, suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen sanoo. Natura alueille on muodostettu tarvittavat suojavyöhykkeet ja selvitysalueiden aluerajauksia on tarkistettu. Vuonna 2013 selvitetään vielä, onko löydettävissä tuulivoimalle soveltuvia tuulivoimaketjuja teiden, ratojen ja voimalinjojen varsilta. Mahdollisille uusille alueille tullaan tekemään samanlaiset vaikutusten arvioinnit kuin jo esillä olleille alueille on tehty koskien arvokkaita maisemaalueita ja kulttuuriympäristöjä, Natura alueita sekä liitettävyyttä sähköverkkoon. Tuulivoimaselvityksestä voi antaa palautetta Pirkanmaan liiton maakuntakaavasivujen lomakkeen kautta sekä karttapalautesivulla joulukuun loppuun saakka. Sivuilta löytyy myös arvokkaita maisema-alueita ja kulttuuriympäristöjä koskeva vaikutusten arviointiselvitys sekä sähköverkkoselvitys. Kuva: Kirsti Kivilinna Älykäs erikoistuminen kokoava lanka maakuntasuunnitelmatyössä Maakuntasuunnitelmaa tehdään nyt älykkään erikoistumisen näkökulmasta ja samanaikaisesti maakuntaohjelman kanssa. Työ lähtee alkuun kartoittamalla maakunnassa olevat strategiat ja ohjelmat: mitä valmisteluja on jo liikkeellä, mitä asioita niissä on nostettu esiin ja miten niistä saadaan kokoava tulkinta. Pyrimme tiedottamaan avoimesti koko prosessin läpi siitä, mitä asioita esiin on nostettu ja mitä tulkintoja ke hit tämistarpeista on tehty. Apuna on tar koitus käyttää kysymyskehikkoa, jonka pohjalta kunkin organisaation odotetaan avaavan tarkoitusperiään oman prosessinsa pohjalta, suunnittelu pääl likkö Marko Mäkinen sanoo. Tarpeen mukaan prosessin aikana järjestetään työpajoja, joissa yhteistä kulkusuuntaa pyritään kirkastamaan Pirkanmaa työn hengessä. Osana maakuntasuunnitelmatyötä käydään siis läpi esimerkiksi kaupunkien ja kuntien strategiat, Tampereen kaupungin kasvusopimus ja innovatiivi set kaupunkiseudut -ohjelmaesitys, yliopistojen strategiat, Länsi-Suomen rakennerahasto-ohjelmaesitys sekä ELY-keskuksen tulossopimus. Tavoitteena on, että selvät aluekehittämisen kärkisuunnat osoittava maakuntasuunnitelma ja -ohjelma valmistuu kevääseen 2014 mennessä. Maakuntaohjelman arvioinnista tukea työlle Valmistelua tukee parhaillaan käynnissä oleva maakuntaohjelmien arviointi. Siinä katsotaan, miten edellinen ohjelma on toteutunut ja millaisia uudistustarpeita tunnistetaan. Tyytymättömyyttä on aiheuttanut maakuntaohjelman velvoittavuuden toteutuminen. Arvioinnissa katsotaan, miten aluekehitysjärjestelmä toimii, onko se kustannustehokasta ja vaikuttavaa ja miten näitä voisi parantaa. Maakuntaohjelma-arviointi tapahtuu WFA:n (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa) sekä Varsinais-Suomen maakuntien yh teistyönä. Työstä vastaa Ramboll Oy. Tietoa on kerätty nettikyselyillä ja asiantuntijahaastatteluilla. Lisäksi maa kunnissa on järjestetty teemakohtai set smart specialisation -työpajat. Alus ta van arvioinnin on tarkoitus val - mistua vuoden loppuun mennessä. Loppuraportti tulee Pirkanmaan liiton kotisi vuille luettavaksi tammikuussa. 10

11 Pikkupaloja Kuntakehityshankeesta aihioita, joilla kuntalaiset aktivoidaan Pirkanmaalla on työstetty syksyn mittaan työpajoissa kunnan yleistä kehittämistä, uusia ajatuksia hyvinvointipalveluihin sekä tavoitteita innovaatio- ja elinkeinopolitiikkaan. Työskentely liittyy meneillään olevaan Pirkanmaan kuntakehityshankkeeseen. Näiden kokoontumisten sekä tutkimusten ja kansainvälisten esimerkkien pohjalta kootaan puolisenkymmentä kuntatoimintojen kehitysteemaa, kertoo kehityspäällikkö Reijo Kahelin. Teemoissa pureudutaan kuntien palvelutuotannon organisointiin ja kuntien elinvoimaisuuden vahvistamiseen. Pohdittavana on, miten saada kuntalaiset mukaan palvelutuotannon suunnitteluun, toteutukseen ja seurantaan. Myös kuntien elinkeinopolitiikan osalta mietitään, miten kunta itsessään muodostuu innovatiiviseksi toimijaksi. Keskeisimmät teemat haetaan näiden pohjalta. Näiden alle muodostuu pilottiaihiota, joiden toteuttamista kunnat voivat miettiä ja joihin kuntakehityshanke tarjoaa osarahoitusta. Helmikuun 13. on luvassa kuntakehityksen yhteenvetoseminaari. Alueellisen ennakoinnin kehittämishanke kuuden maakunnan yhteistyönä WFA-alueen ja Kanta-Hämeen maakuntien alueellisen ennakoinnin pilottihanke käynnistyy ensi vuoden alussa. Hankkeessa kartoitetaan ja kehitetään alue-ennakoinnin käytäntöjä. Hankkeella halutaan vahvistaa käyttäjälähtöistä alueellista ennakointitoimintaa perinteisen viranomais- ja prosessilähtöisen ennakoinnin sijasta. Vastauksia etsitään mm. siihen, mitä alue-ennakointina eri maakunnissa tehdään, ketkä siihen osallistuvat ja millä menetelmillä, mikä on onnistunutta ja mikä toimii. Hankkeessa mallinnetuista hyvistä käytännöistä luodaan työkalupakki vahvistamaan maakuntien omaa kehittämistä. Tuloksina tavoitellaan analysoituja ja jaettuja, testattuja ja joukkoistettuja alueellisen ennakoinnin työmuotoja. Erityisesti halutaan tehdä ennakoinnista tiiviimpi osa alueiden strategista suunnittelua ja päätöksentekoa. Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt rahoituksen hankkeelle, jonka kokonaiskustannusarvio on noin euroa. TEMin osuus on 55 prosenttia ja jokaiselle liitolle tulee osuudeksi euroa. Hanke on käynnissä koko ensi vuoden. Ennakointihankkeen etenemistä voi seurata myös ennakointityön Pilkahdus-portaalissa. WFA-alue kattaa Pirkanmaan, Keski-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnat. Pienimuotoista energiatuotantoa edistetään hankkeella Pirkanmaan liitossa on käynnistynyt Hajautetun energiatuotannon selvitys -hanke, jonka avulla pyritään saamaan aikaan pienimuotoiselle energiatuotannolle houkuttelevampaa toimintaympäristöä sekä uutta yritystoimintaa. Verkostojen aktivointi ja vuorovaikutuksen lisääminen mahdollisten tuottajien ja organisaatioiden välille edistää tuotannon käynnistämistä. Hallinnollisia esteitä tulisi purkaa ja siihen etsitään ratkaisua kaavoituksen ja lupakäytäntöjen parista, hankkeen projektisuunnittelija Anna Kairamo selvittää. Lisäksi halutaan helpottaa pientuottajaksi ryhtymistä. Ensiaskeleina on etsiä tahoa, tieto- ja yhteistyöpohjaa, jolla luotaisiin kokonaisvaltainen palvelu mahdollisesti jollain uudentyyppisellä palvelumallilla. Hanke on jatkoa Kairamon alkuvuodesta tekemälle selvitykselle, jossa tuotiin esiin mahdollisuuksia ja haasteita hajautetun energiatuotannon kehittämiselle. Tavoitteena ovat tilakohtaiset ratkaisut, mutta myös uutta yritystoimintaa erityisesti maaseudulle. Lisäksi tuotannosta rahavirrat saataisiin omaan maakuntaan. Hajautettu energiantuotanto: Tapahtuu lähellä käyttökohdetta ja suunnataan pääasiassa omaan käyttöön. On esimerkiksi kiinteistö- tai tilakohtainen ratkaisu. Energiaa saadaan pientuulivoimaloista, biokaasusta, metsäja peltoenergiasta. 11

12 Pikkupaloja Henkilöstön kehittämishanke jätti hyviä ajatuksia itämään Pirkanmaan kuntien henkilöstön kehittämiseen liittyvä hanke tuotti tietoa osaamisen kehittämiseen, ennakointiin ja turvaamiseen liittyvistä käytänteistä ja tarpeista. Tuloksista saatu palaute on ollut myönteistä, projektipäällikkö Krista Huh ta-aho sanoo. Toiveita jatkotyön suhteen käytiin läpi Pirkanmaan liitossa marraskuussa pidetyssä henkilöstöfoorumissa ja jatkotyön toteuttaminen on nyt pohdinnassa. Hankkeen tavoitteena on ollut kerätä ja jakaa hyviä toimintatapoja kuntien välillä. Ideat ovat vapaasti hyödynnettävissä ja sovellettavissa. Samat mallit voivat olla käytössä useammassakin kunnassa. Mallit voivat toimia pohjana tai ajatuksena herättäjänä oman toimintatavan käynnistämisessä tai muokkaamisessa. Tärkein viesti on, että esimiestyöhön tulee satsata ja henkilöstön kehittämistä tulee tehdä suunnitelmallisesti, Huhta-aho sanoo. Hankkeen tausta-aineistot koostuvat kuntien henkilöstön kehittämisestä vastaavien henkilöiden haastatteluista, esimieskyselyvastauksista sekä kuntien henkilöstökertomuksista. Hankkeen loppuraportti löytyy sivulta Käyntiosoite: Nalkalankatu 12 Postiosoite: PL 76, Tampere Kokoustilat: Pyhäjärvenkatu 1 B 2. krs Puhelin: (03) , faksi (03) s-postit: Henkilöstön yhteystiedot: 12 Kuva: Kirsti Kivilinna Pirkanmaan liiton ilme uudistuu Liiton visuaalinen ilme on kokenut muodonmuutoksen. Liiton logoa on uudistettu siten, että siinä esiintyy nyt vaakuna ja Pirkanmaa-sana. Ilmeeseen kuuluu oleellisesti värikäs graafinen elementti ja siihen liitetään symbolikuvia eri puolilta Pirkanmaata. Graafikko Nalle Ritvolalle on ominaista runsas värien käyttö. Hänen kädenjälkensä näkyy nyt Pirkanmaan liiton innovatiivisessa mutta samalla arvokkaassa ilmeessä. Olen taistellut koko työurani värien puolesta, Ritvola sanoo. Halusin tuoda visuaalisin keinoin esiin monimuotoista maakuntaa. Se ei voinut olla Tampere-keskeinen, mutta ei maaseutukeskeinenkään. Ilmeeseen on kiteytetty visuaali sesti koko Pirkanmaa, ihmiset, yritykset ja kunnat. Ensiajatuksena oli metsä ja puun oksat. Graafisen elementin voi kä sittää myös rakennettuna ympäristö nä tai taloina. Mukana on kaikkien kuntien Ilme näkyy sekä painetussa että sähköisessä viestinnässä. Liitto siirtyy ensi vuonna yhä enemmän verkkoviestintään. Tiedotuslehti siirtyy verkkoon ja sen lisäksi otetaan käyttöön muitakin sähköisiä ratkaisuja. Lisätietoja antaa tiedottaja Kirsti Kivilinna. Mies visuaalisen ilmeen takana vaakunavärejä, mutta myös murrettua värimaailmaa. Graafiseen elementtiin liitetyt vesikuvat ovat virtolaisen Hannele Kaiholan ottamia. Tamperelaisella Ritvolalla on taustallaan opinnot Lahden taideteol li ses - sa oppilaitoksessa, vankka mainos toimis toura ja 1990-luvulta alkaen hän on luotsannut omaa yritystään. Ritvolan graafisen suunnittelun erikoisosaamiseen kuuluvat muun muassa logot, yritysgrafiikka ja kirjasuunnittelu. Afrikassa Villa Karon stipendiaattina vietetyt kaudet jättivät innon taiteen tekemiseen. Omia taidenäyttelyitä Ritvola on pitänyt muun muassa logotaiteesta.

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere

Tervetuloa! Hankehelmet Cocktails 20.5.2014 Teerenpeli, Tampere Tervetuloa Hankehelmet Cocktails Teerenpeli, Tampere Tuloksellista viestintää Tuija Nikkari kehittämisasiantuntija ESR-koordinaatioryhmä Keski-Suomen ELY-keskus Ketkä ovat homman takana? Päättyneellä ohjelmakaudella

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014

Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät- Hämeessä seminaari 21.1.2014 Linkki esityksiin lähetetään osallistujille seminaarin jälkeen WLAN Sibeliustalo Käyttäjätunnus: Salasana: Vähähiilinen maankäyttö

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Liikennejärjestelmätyöryhmä muistio 4/2011 11.5.2011 Aika: 11.5.2011 klo 14.00 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, kokoushuone Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat: Liikennejärjestelmätyöryhmä: Laaksonen Risto tilaajapäällikkö Tampere, pj.

Lisätiedot

Avoimet innovaatioalustat

Avoimet innovaatioalustat Turku Smart city seminaari 18.9.2015 Avoimet innovaatioalustat Kaupunki on alusta innovaatioiden syntymiselle, niiden kehittämiselle ja testaamiselle, innovatiivisille hankinnoille ja hyvistä ratkaisuista

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN

ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Business Arena 10 ASKELMERKKIÄ TULOKSELLISEEN HANKEVIESTINTÄÄN Opas hankkeiden tuloskortin hyödyntämiseen versio 6/2014 Business Arena Hankkeiden tuloskortti on rakennerahastohankkeiden parissa toimivien

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012

Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu. Petri Veijalainen 30.8.2012 Rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 kansallinen ja alueellinen valmistelu Petri Veijalainen 30.8.2012 Ohjelmarakenne (HALKE 23.3.2012) Yksi aluelähtöinen ohjelma, jossa molemmat rahastot (ESR+EAKR) Ohjelma

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne

Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Kasvusopimusten ja INKAohjelman valmistelutilanne Olli T. Alho Alueosasto 16.4.2013 Tausta ja tavoitteet Suurten kaupunkiseutujen kansainvälisen kilpailukyvyn ja veturiroolin vahvistaminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, sisältö ja rahoitus Mari Kuparinen 3.6.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastoja energiastrategia

Pirkanmaan ilmastoja energiastrategia Pirkanmaan ilmastoja energiastrategia Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Teemme muutosta yhdessä 1 Pirkanmaan liitto 2013 2 Sisällys 1. Johdanto 4 2. Ilmasto- ja energiastrategia 5 3. Työskentelyn aikataulu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Salpausselän palveluvyöhyke

Salpausselän palveluvyöhyke Salpausselän palveluvyöhyke 27.4.2015 Päijät-Hämeen liitto Salpausselän palveluvyöhyke Tampereen seudulta Lahden ja Kouvolan seuduille ulottuva vyöhyke Palveluja kehitetään kokonaisvaltaisesti eri tahojen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet

Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja

Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä. Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Hanketoiminta maatilayrittämisen ja ruokaketjun kehittämisessä Tulevaisuus kasvaa Hämeessä 2.12.2013 Jukka-Pekka Kataja MTK Häme Toiminnanjohtaja Suomalainen ruoka työllistää Näkemyksen taustaa 1990-91

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha

HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha HANKKEEN VÄLI- / LOPPURAPORTTI maakunnan kehittämisraha Hankkeen nimi: MAL-verkosto Hankkeen 1.1.2010-31.12.2011, myönnetty jatko 2012 toteutusaika: Toteuttaja: Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA KORKEAKOULUHARJOITTELIJA NIINA OJANIEMI, MAL-VERKOSTO SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA 1. YHTEENVETO Tämän selvityksen tarkoitus on neljän suurimman kaupunkiseudun

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa

työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen, Jari Heiniluoma, Jukka Alasentie, Kristiina Karppi Taustaa SOTE- JA ALUEHALLINTOUUDISTUS n aluehallintoryhmän 7.3.2016 kokouksen toimeksiannon mukaisesti n elinkeinopalveluiden kokonaisuus, nykytilakuvaus työryhmä Harri Airaksinen (pj), Jaana Koivisto-Virtanen,

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä

OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä OSKE-vaikuttajapäivä 9.11.2011 Aluerahoittajan näkemyksiä Jyrki Myllyvirta kaupunginjohtaja Lahti 2011 Yksi nopeasti kasvavista kaupunkiseuduista, erityisesti korkeakoulutetun väestön osalta Suomen merkittävin

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA

YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Liite 1 YRITYSVUOROVAIKUTUKSEN KONSEPTIT JA TOTEUTUS MAL-SUUNNITTELUSSA Tehtävän määrittelyä ja sparrauskohteiden kuvausta Kati-Jasmin Kosonen, Kimmo Kurunmäki www.mal-verkosto.fi Hankkeen taustaa Selvitys:

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013

EU-hankkeet - kehittämisen voimavara. Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 EU-hankkeet - kehittämisen voimavara Luottamushenkilöiden perehdytystilaisuus Laura Ahonen 4.4.2013 Jyväskylän kaupunki toteuttaa EU:n politiikkoja omalla alueellaan Jokainen toimiala on velvollinen seuraamaan

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot