Aulis Pitkälä LUKEMISTA OPETTAJILLE. Opetushallituksen pääjohtaja. johtaa nyt opetuksen kehittämistä maassamme s. 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aulis Pitkälä LUKEMISTA OPETTAJILLE. Opetushallituksen pääjohtaja. johtaa nyt opetuksen kehittämistä maassamme s. 4"

Transkriptio

1 LUKEMISTA OPETTAJILLE Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä johtaa nyt opetuksen kehittämistä maassamme s. 4 CERN-tiedeopiskeluprojekti avaa ovia fysiikan kiehtovaan maailmaan s. 10 Heli Hirvelän hiljainen kuiskaus s. 14

2 Pääkirjoitus Syksyn sävelet Yksi mieluisimmista asioista pienten lasten kanssa puuhasteltaessa on heidän esittämänsä kysymykset. Usein nämä kysymykset ovat yllättäviä, toisinaan vaikeita ja silloin tällöin sellaisia, joita ei itse olisi ikinä tullut ajatelleeksi. Lasten into kysyä ja kyseenalaistaa on hieno asia, jonka soisi jatkuvan myös vuosien varrella. Vastauksia miettiessä itsekin oppii ja tulee pohtineeksi asioita eri kanteilta. Uteliaisuus ja kyseenalaistaminen vievät kehitystä eteenpäin ja samalla mieli pysyy virkeänä. Toki hyvin vietetyn kesäloman jälkeen mieli on usein muutenkin virkeä ja syksyn kiireet tuntuvat mukavilta haasteilta velvollisuuksien sijaan. Odotuksissa voi olla uusien asioiden oppimista, työssä kehittymistä tai itselle asetettujen tavoitteiden täyttämistä. Kenties innokkaimmilla on olympialaisten innoittamana suunnitelmissa uusi lajiharrastus. Tänä syksynä Euroopan talouskriisi tuo oman happaman lisämausteen syyskauden aloitukseen. Kreikka natisee liitoksistaan ja jo viisi euromaata 17:stä on pyytänyt EU:lta apua talousvaikeuksiinsa. Kestävä talouskasvu ja yhteiset tavoitteet tuntuvat etäisiltä käsitteiltä. Suomessa on ajauduttu talouden tasapainottamiseen tähtääviin leikkauksiin, jotka näkyvät valitettavasti myös opetustoiminnassa. Opetuksen taso on Suomessa erinomaisella tasolla, ja juuri tällä rakennetaan pitkän aikavälin menestystarinoita. Vaarana on, että rajut leikkaukset tulevat Suomelle kalliiksi. Huippuluokkaisen koulutuksen yhdistäminen menojen leikkauksiin on hankala, mutta toivottavasti ei mahdoton tehtävä. Kyseenalaistamista, venymistä ja positiivisia ideoita tarvitaan varmasti paljon. Useimpia lapsia uutiset eivät suuremmin hetkauta. He elävät tätä päivää ja pohtivat itselleen tärkeitä asioita. Se on hyvä asia. Kiireen keskellä arjen piristyksiäkään ei sovi unohtaa. Yksi piristyksen aihe on Seppälän Koulukuvien jokasyksyinen koulukuvaus, joka on oppilaille odotettu ja mieluisa ohjelmanumero. Koulukuvat säilyvät mukavina muistoina talouden käänteistä riippumatta. Energistä syksyä ja jaksamista haasteisiin! Samuli Seppälä Kehitysjohtaja Kuvajainen Julkaisija KuvaSeppälä-yhtiöt Oy Vasaratie 2, Vaasa, puh Päätoimittaja Heikki Seppälä Toimitusneuvosto Samuli Seppälä, Jari Lintala, Krister Löfroth, Milla Anttila, Martti Anttila KANNEN KUVA Mikaela Löfroth Toimitus ja taitto Viestintätoimisto Elettaria Kirjapaino Viestipaino Oy, Tampere Lehden tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute toimitukselle osoitteeseen Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa KUVAJAINEN

3 Musiikki vie kameran eteen koulukuvaajan työ kameran taakse Teatteri-ilmaisun ohjaaja AMK, muusikko, parturi-kampaaja, koulukuvaaja. Tuuli Okkosesta on moneksi. Mihin hyvänsä hän ryhtyykin, sen hän näyttää tekevän sydämellään ja kiistattomalla lahjakkuudella. Suurelle yleisölle Tuuli tuli tutuksi viime talvena yltäessään Leola-yhtyeensä kanssa Ylen järjestämässä Uuden Musiikin Kilpailussa 12 parhaan joukkoon kappaleella Rytmit rikkoutuu. Kilpailussa haettiin Suomen edustajaa toukokuussa järjestettyihin Eurovision laulukilpailuihin. Musiikki on aina kuulunut elämääni. Olen soittanut yksitoista vuotta viulua ja neljä vuotta pianoa, joten musiikin teoria on hallussa. Lauluopintoihin tutustuin ensimmäisen kerran musiikkilukiossa. Leola-yhtye on ollut olemassa kolmisen vuotta ja se on ihana harrastus, josta voi joskus tulla jotain enemmänkin. Oli upeaa päästä mukaan Uuden Musiikin Kilpailuun. Vain se harmittaa, että koko kilpailu jäi vähän marginaaliin Ylen vähäisen mainonnan vuoksi. Kaupallinen kanava olisi saattanut markkinoida ohjelmaa näyttävämmin, Tuuli arvioi. Soitto ja laulu kuitenkin jatkuvat. Tunnettuuden myötä toivomme tietysti saavamme lisää keikkoja. Iloinen ja ulospäin suuntautuva Tuuli on aina ollut kova tekemään töitä. Koulukuvaamisen hän aloitti 2007 käytyään sitä ennen läpi Seppälän Koulukuvien koulutusohjelman. Asuin Oulussa. Sinne muutettuani tarjolla oli vain sen verran oman alan töitä, että oli keksittävä jotakin muutakin. Isäni on valokuvaaja, joten ala oli sitä kautta tuttu, vaikkei hän koulukuvaaja olekaan. Isä on hassuttelija ja olen varmaan perinyt sen ominaisuuden häneltä. Siksi erityisesti päiväkotikuvaukset ovat minusta ihania. Pieniä lapsia ei voi pyytää hymyilemään. Siitä ei tule mitään. Iloinen ilme on houkuteltava lapsen kasvoille hassuttelemalla ja leikin varjolla. Isompia lapsia kuvataan sitten ihan eri logiikalla, Tuuli sanoo. Koska koulukuvaaminen on kausiluonteista työtä ja keskittyy lähinnä syksyyn, siinä ohessa ehtii tehdä muutakin. Valmistuin keväällä hiusmuotoilijaksi kahden ja puolen vuoden opintojen jälkeen ja nyt minulla on oma tuoli eräässä helsinkiläisliikkeessä Pieni Roobertinkadulla. Syksyllä on kuitenkin tarkoitus palata päiväkoteihin ja kouluihin kuvaamaan. Se, jatkuuko kuvaaminen päiväkodeissa ja kouluissa tulevina vuosina, jää nähtäväksi, Tuuli sanoo. Pitkälle tähtäävien suunnitelmien tekeminen onkin tietysti vaikeaa, kun tulessa on monta rautaa ja tulevaisuus voi tuoda mukanaan moneltakin eri alalta haasteita ja mahdollisuuksia. Tuulista on sanottu, että hän laulaa notkealla ja sävykkäällä äänellä pohjoisen pääkaupungin jokapäiväisestä elämästä; kasvamisesta, rakkaudesta, kuluttavista elämäntavoista ja oman tien etsimisestä. Tuulissa on ainesta todelliseksi tähdeksi, mutta diivaa hänestä ei saa tekemälläkään. Siihen hän aivan liian avoin ja elämänmyönteinen. Viihdyn sekä kameran edessä että sen takana, silloin kun se kuuluu työhöni. Julkisuuden kanssa en ole joutunut törmäyskurssille, sillä media ei toistaiseksi ole ollut tunkeilevalla tavalla kiinnostunut yksityisyydestäni. Hyvä niin, sillä haluan olla esillä nimen omaan työni kautta, parturi-kampaajana silloin, kun teen sitä työtä ja esiintyvänä taitelijana silloin, kun laulan. Kuva: Ylen arkisto Leola-yhtyeen jäsenet ovat monipuolisia muusikoita. Kuvassa laulaja Tuuli Okkosen takana vasemmalta Hannu Huhtamo, kitara, Kuisma Eskola, basso ja Veikko Ruuskanen, rummut, loopit. KUVAJAINEN 3

4 Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä johtaa nyt opetuksen kehittämistä maassamme Opetushallitus on opetuksen kehittämisvirasto, joka vastaa esi- ja perusopetuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen, aikuiskoulutuksen, vapaan sivistystyön sekä taiteen perusopetuksen 4 KUVAJAINEN kehittämisestä. KUVA: Mikaela Löfroth

5 Vuoden alussa viisivuotiskautensa Opetushallituksen pääjohtajana aloittaneella Aulis Pitkälällä on mittava kokemus suurten kaupunkien opetus- ja sivistystoimesta sekä johtamisesta. Nykyisessä tehtävässään hän vastaa alaisineen opetuksen kehittämisestä. Sen piiriin kuuluvat niin suuret kuin pienetkin asiat. Tapaamme Aulis Pitkälän kesäkuussa, jolloin pääjohtaja on ollut virassaan reilut viisi kuukautta. Pitkälä toteaa, että jo siinä ajassa hän on saanut ottaa kantaa mitä moninaisimpiin opetukseen, mutta myös muihin ajassa liikkuviin kysymyksiin. Tärkeintä tällä hetkellä on kuitenkin perusopetuksen ja sen jälkeen lukioopetuksen uudistaminen. Nähtävissä on hienoista oppimistulosten heikkenemistä, joten kehittämistyö on erittäin ajankohtaista. Vaikka Suomi on pärjännyt hyvin PISAtutkimusohjelmassa se ei tarkoita, että voisimme jäädä lepäämään laakereillamme. Koulutuksemme pitää olla maailman laajuisessa vertailussa huippuluokkaa, sillä se on tärkeä kilpailukykytekijämme, Pitkälä toteaa. Julkisen talouden tasapainottaminen ja velkakehityksen pysäyttäminen tietävät kylmää kyytiä myös opetuksen kehittämiselle. Kun opetuksesta leikataan satoja miljoonia ja kunnilta valtionosuuksia, voiko opetuksen kehittämisestä edes puhua? Aulis Pitkälän mielestä voi ja pitääkin puhua. Tilanne on kuitenkin erittäin huolestuttava. Kehittäminen on myös sitä, että tässä tilanteessa varmistetaan, etteivät koulutuksen laatu ja vaikuttavuus tipu nykyiseltä tasoltaan. Yhtälö on hankala. Nyt on mentävä entistä oppimiskeskeisempään oppimiseen ja myös johtajuutta on uudistettava. Johtajuudesta puhuttaessa Aulis Pitkälä näkee ongelmallisena sen, että Suomesta puuttuu johdonmukainen rehtorikoulutus. Rehtorin työ on johtamista ja johtaminen on jotain ihan muuta kuin opettaminen. Meidän pitäisi pikaisesti saada pätevöittämis- tai täydennyskoulutusta, joka johtaa rehtorin tutkintoon. Erityisesti yläkouluihin on joillakin paikkakunnilla ollut vaikeaa rekrytoida rehtoreita. Tietysti tämä on myös työaika- ja palkkauskysymys. Ei meillä kuitenkaan mitään johtamiskriisiä ole, vaikka kehittämistä tässäkin asiassa on. Perusopetuksen kannalta lähikoulu on paras Jotkut vanhemmat pitävät tiukasti kiinni oikeudestaan valita lastensa opinahjo jo perusopetuksen alkaessa. Aulis Pitkälän mukaan erityisesti koulutetut äidit ovat tässä asiassa aktiivisia. Jos valinnoilla luodaan koulumarkkinat, se johtaa peruskoulun eriarvoisuuden lisääntymiseen. Opetushallituksen virallisena tavoitteen on lähivuosina puolittaa koulujen väliset erot. Virallinen kanta on myös se, että perusopetuksen osalta lähikoulu on se paras koulu kaikille. Ihan pakko puhua ruotsin kielestä Erityisesti ylioppilaskirjoitusten aikaan julkiseen keskusteluun nousee ruotsin kielen opetus ja opiskelu, vaikka ainetta ei edes tarvitse kirjoittaa. Keskustelu saa toisinaan jopa aggressiivisia piirteitä. Opetushallituksen pääjohtajalla on asiaan yksiselitteinen kanta. Suomi on kaksikielinen maa. Tälle on historiallinen tausta. Ruotsin kieli on syytä säilyttää tuntijaossa peruskoulussa ja lukiossa. Se on osa kulttuuriamme. Myös elinkeinoelämältä on tullut palautetta, että ruotsinkielen taitoisia tarvitaan työelämässä. Pitkälä muistuttaa, että Opetushallituksen kansallinen tehtävä on huolehtia kielivähemmistöistä, myös saamenkielisestä kansanosasta ja tuottaa harvinaisiin aineisiin materiaalia. Aika, jolloin valtaväestö määräsi, mitä oikeuksia vähemmistöllä on, on Suomessa ohi, Pitkälä jyrähtää. Aulis Pitkälä haluaa myös huolehtia, että kansalliset kulttuuriperinteemme eivät katoa. Uskonnonopetukseen kenenkään ei ole pakko osallistua. Se oikeus jokaisella oppilaalla on. Minun kantani on, että niin Suvivirsi, jouluevankeliumi kuin Enkeli taivaan -virsi ovat kansallista kulttuuriperimäämme, jota tulee vaalia myös kouluissa. Mielestäni kansakunta, joka ei vaali perinteitään, ei ole minkään arvoinen. Koulukuvausten järjestäminen ja koulukuvien ottaminen on myös yksi koulutyön perinteitä. Aulis Pitkälä sanoo, että hänellä on itselläänkin vielä kouluaikaisia luokkakuvia tallella. Ikuinen keskustelu siitä, mikä kuuluu opettajan työhön, voidaan Pitkälän mukaan tältä osin lopettaa. Kuvaaminen on niin lähellä koulun toimintaa, että se voidaan hoitaa kouluaikana. Opetushallitus antoi viime vuonna suosituksen koulukuvausten järjestämisestä ja suositus on edelleen voimassa. Koulu on työpaikka Myös nuorten pukeutuminen on yksi keskustelujen ikuisuusaiheista. Tähän aiheeseen Pitkälä suhtautuu leppoisasti. Koulu on opettajien ja oppilaiden työpaikka ja työpaikalle kuuluu pukeutua asiallisesti. Tietty provosointi liittyy ikään ja nuoren rajojen etsimiseen ja ylilyöntejä voi tulla. Tähän sanoisin, että asiallisesti on pukeuduttava. Muuta ohjetta en halua antaa. Pitkälä sanoo muistavansa hyvin omasta nuoruudestaan, kuinka työlästä vanhempien oli saada jälkikasvunsa pistämään pipo päähän pakkasella. Nyt vanhemmat eivät saa nuoriaan riisumaan pipoa päästä sisälläkään. Muodit tulevat ja menevät, Pitkälä naurahtaa. Leppoisa keskustelu saa vakavamman sävyn, kun puhe kääntyy syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin. Meillä on alle 30-vuotiasta nuorta vailla toisen asteen tutkintoa. Jos ei ole tutkintoa, ei ole toivoa työllistymisestä ja syrjäytymisvaara on todellinen. Tässä kohtaa järjestelmä on päässyt pahasti vuotamaan. Nuorten tilannetta pitäisi voida seurata jo varhaiskasvatusvaiheesta lähtien, jotta tilanteisiin pystyttäisiin tarttumaan ajoissa. Siksi moniammatillisen opetustyön kehittäminen on tärkeää. Lasten ja nuorten mielenterveysresurssit ovat nyt tämän maan häpeäpilkku. Niitä ei ole riittävästi ja apua ei saa silloinkaan, kun sitä kipeästi tarvittaisiin, Aulis Pitkälä sanoo. Pitäisi luoda seurantajärjestelmä, joka rekisteröi toisen asteen opinnot tai armeijan kesken jättäneet. Tavoitteen tulisi olla sellainen vaihda saattaen -järjestelmä, joka huolehtii, että kukaan ei putoa tyhjän päälle. Oppivelvollisuusiän nostaminen ei tähän ehkä olisi paras keino. Jotkut kunnat ovat todenneet, että kun oppivelvollisuus on ohi, niin yhteiskunnallista vastuuta ei enää ole. Siinä ei ikärajojen nostaminen auta. Keinot on löydettävä muualta. KUVAJAINEN 5

6 Ojoisten koulussa erilaisuus on ihan normaali juttu Hämeenlinnan Ojoisten koulussa on kymmenen erityisopetuksen opetusryhmää. Se on 330 oppilaan koulussa paljon. Koulun arjessa se ei kuitenkin ole esillä oleva asia. Erilaisuus hyväksytään ja siitä on tullut hyvällä tavalla normaalia. Rehtori Pasi Rangell johtaa nyt 700 oppilaan Seminaarin koulua Hämeenlinnassa. Erityisryhmiä ei eristetä mihinkään erityisopetuksen tiloihin mahdollisimman kauaksi muista oppilaista. 6 KUVAJAINEN Yhteiskunta on muuttunut ja näyttäisi olevan muuttumassa koko ajan yhä suvaitsevammaksi ja avarakatseisemmaksi. Tästä esimerkkinä televisio on tuonut ruutuun vammaisuutta positiivisella tavalla käsitteleviä ohjelmia, joista Erilaiset frendit lienee yksi uranuurtajista. Myös keväällä elokuvateattereihin tullut kehitysvammaisten punkyhtyeestä kertova Kovasikajuttudokumentti on kaatanut ennakkoluuloja rytinällä. Siitä huolimatta kukaan tuskin on tietämätön siitä, että vammainen tai paremminkin puhekielen vammane on edelleen nuorison käyttämä haukkumasana. Se, miten sana on saanut halventavan merkityksensä, kumpuaa todennäköisesti tietämättömyydestä ja erilaisuuden pelosta. Ojoisten koulun oppilaille erilaisuus on tavanomaista. Rehtori Pasi Rangellin mukaan kukaan ei hänen koulussaan kiinnitä suurempaa huomiota pyörätuolissa istuvaan tai muuten liikuntarajoitteiseen oppilaaseen sen enempää kuin ulkomaalaistaustaiseen tai vaikkapa tiukasti rutiineistaan kiinni pitävään autistiseen oppilaaseen, koska kaikki kuuluvat joukkoon ja ovat, jos nyt eivät luokkatovereita tai ystäviä keskenään, niin samaa tuttua, oman koulun porukkaa kuitenkin. Kun ketään ei eristetä joukosta erilaisuuden vuoksi, eikä minkäänlaiseen erilaisuuteen kiinnitetä tarpeetonta huomiota, ennakkoluulot hälvenevät. Tässä suhteessa lapset ovat hyvin sopeutuvia. Meillä kaikki lapset osallistuvat koulun yhteiseen tekemiseen. Jos meillä on hiihtopäivä, se tarkoittaa, että kaikilla on talviurheilupäivä, johon kukin oppilas osallistuu kykyjensä mukaan. Kun järjestämme juhlia, kaikilla oppilailla on tasavertainen mahdollisuus päästä mukaan järjestelyihin ja esiintymisiin. Erityisryhmiä ei myöskään eristetä mihinkään erityisopetuksen tiloihin mahdollisimman kauaksi muista oppilaista. Tästä vain koville äänille herkät autistilapset tekevät poikkeuksen, sillä he tarvitsevat muita häiriöttömämmän ja hiljaisemman oppimisympäristön, Rangell sanoo. Uusiin tiloihin uutena kouluna Opettajankoulutuslaitoksen muutto Tampereelle on merkinnyt suuria muutoksia myös Ojoisten koululle. Koulu muutti syyslukukauden alkaessa OKL:n ja entisen normaalikoulun tiloihin samalla, kun normaalikoulun oppilaat siirtyivät Ojoisten koulun oppilaiksi. Ja koska noin 700 oppilaan opetustilat eivät enää sijaitse Ojoisten kaupunginosassa, koulun nimikin vaihtui. Pasi Rangell johtaa nyt Seminaarin koulua.

7 Herkutteluhetki vappuaattona Ojoisten koulussa. Kuten arvata saattaa, tällainen muutos herätti monissa ensin hämmennystä ja jopa huolta. Rangell kuitenkin käänsi asian positiiviseksi uuden odotukseksi aktiivisella yhteydenpidolla vanhempiin ja paikalliseen mediaan. Järjestin avoimia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia, joissa vanhemmat ja muut koulumaailmasta kiinnostuneet saivat asiaa koskevia selontekoja ja vastauksia kysymyksiinsä. Meillä oli myös asiaa käsittelevä blogi ja nettisivusto, Rangell kertoo. Yksi vanhempien esiin nostama huolenaihe oli koulun koko. Sitkeässä istuu käsitys siitä, että pieni koulu on hyvä ja iso vähemmän hyvä. Tästäkin päästiin yli, kun Rangell taitavasti osasi tuoda esiin ison koulun etuja. Koko ei tee koulusta hyvää tai huonoa, vaan se, miten sitä johdetaan ja millaisia vaihtoehtoja sillä on oppilailleen tarjota. Isolla koululla on enemmän vaihtoehtoja, mikä tekee siitä monella tavalla houkuttelevan, Rangell toteaa. Tämän lienevät huomanneet myös ne opettajat, jotka alkuvuodesta hakivat Seminaarin koulun apulaisrehtorin, luokanopettajien ja erityisluokanopettajien avoimia paikkoja. Saimme lähes 300 hakemusta, Rangell summaa rekrytointiurakkaansa. Helpotusta muuton käytännön järjestelyihin Rangell sai Joni Tikkalalta, joka aloitti muuton organisoinnin huhtikuussa. Apulaisrehtorin viran Joni Tikkala otti hoitaakseen syyslukukauden alettua. Vaikka suuri joukko ihmisiä oli innolla mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa muuttoa, oli se kyllä niin työllistävä projekti, että vastaavaa tuskin monen rehtorin uralle osuu, Rangell hymyilee nyt, kun muutto on onnistuneesti takana päin ja Seminaarin koulu aloittanut ensimmäisen lukuvuotensa. Hyvä koulu tukee oppilaitaan - myös lahjakkaita Hyvästä koulusta ja erityisopetuksesta puhuttaessa Pasi Rangell ei missään tapauksessa halua unohtaa lahjakkaiden oppilaiden asemaa. Olemme maailman parhaita huolehtimaan sellaisten oppilaiden tukemisesta, jotka tarvitsevat erityisopetusta. Sen sijaan emme ehkä osaa kylliksi tukea erityisen lahjakkaiden lasten opintoja. Hyvä yleisopetus on kaiken perusta, mutta sen rinnalla pitää olla vaihtoehto niille, jotka vaihtoehtoja tarvitsevat ja lahjakkaat oppilaat kuuluvat tähän joukkoon. Pasi Rangell tyrmää ajatuksen, että lahjakas oppilas ilman muuta pärjää aina. Kuusi tai jopa useampia laudatureja kirjoittanut nuori on voinut lahjakkuutensa turvin suoriutua siihenastisesta opintiestään helposti tekemättä juuri mitään. Ongelmat tulevatkin vastaan vasta jatko-opintojen yhteydessä, kun työn tekemisen malli puuttuu. Jos sitä mallia ei ole, lahjakkaankaan opiskelijan opinnot eivät voi edetä, Rangell toteaa. Pasi Rangell tietää, että lasten lahjakkuudesta puhuminen nostattaa tunteita. Onneksi lahjakkuutta ja siitä puhumista ei enää koeta elitismin tavoitteluksi. Asenteellisuutta on pyritty hälventämään ja siinä on onnistuttukin. Emme puhu lahjakkaista lapsista, vaan Tutkimusmatkailijoista, mikä on vähemmän leimaavaa. Ei lahjakkaita oppilaita ole syytä lokeroida tai eristää sen enempää kuin erityisopetuksenkaan piiriin kuuluvia, sanoo Rangell, joka on ollut aktiivisesti mukana Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukevan opetuksen kehittämishankkeessa. Tähän hankkeeseen voi tutustua netissä osoitteessa Suosittelen sivustolta Briljanttilehden numeron 3/2011 lukemista. Siinä on laajasti hämeenlinnalaisten rehtorien ja opettajien kirjoituksia aiheesta, Rangell sanoo. Hän kuitenkin haluaa muistuttaa, että kaikki oppilaat ovat jollakin tavalla ainutlaatuisia ja lahjakkaita. Lahjakkuus ilmenee eri tavoin oppilaan tason ja ilmaisukyvyn mukaan, mutta kyllä sitä jokaisesta löytyy - myös tukea oppimisessaan tarvitsevista lapsista. Lahjakkuudella on monia ilmenemismuotoja. KUVAJAINEN 7

8 ja Tapaamme vuosittain paljon vaikuttajia ja päättäjiä ja teemme yhteistyötä viranomaisten ministeriöiden kanssa. Suomen Lukiolaisten Liitto, SLL, on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton edunvalvonta-, harraste- ja palvelujärjestö, johon kuuluu noin lukiolaista. SLL:n jäsenyys tarjoaa aktiiviselle nuorelle lukuisia etuja, mutta avaa myös ovia kansalaisvaikuttamiseen ja työelämään. SLL:n oppilaskuntakoordinaattori Milla Rekola ja liittohallituksen varapuhe Suomen Lukio on lukiolaisten o Vuonna 1985 perustettu Suomen Lukiolaisten Liitto ei kulje aikanaan voimakkaasti politisoituneen ja sittemmin konkurssiin ajautuneen Teiniliiton jalanjäljissä. Tämä on asia, joka on hyvä tehdä selväksi ainakin niille suurten ikäluokkien edustajille, joilla ei ole kosketusta tämän päivän koulumaailmaan. Olemme ehdottoman sitoutumattomia. Jäseniämme ovat lukiolaiset ja he ovat niin fiksuja, että osaavat valita liittoa johtavaan liittohallitukseen jäsenet ilman puoluepolitiikkaa, johon mukaan ehtii kyllä myöhemminkin, sanoo SLL:n oppilaskuntakoordinaattori Milla Rekola. Sitoutumattomuus ei estä lukiolaisten etujärjestöä ottamasta kantaa lukioiden, oppilaskuntien ja lukiolaisten tärkeäksi kokemiin asioihin. Tapaamme vuosittain paljon vaikuttajia ja päättäjiä ja teemme yhteistyötä viranomaisten ja ministeriöiden kanssa, Rekola toteaa. Näin kunnallisvaalivuonna SLL:n agendalla on muistutus kuntapäättäjille paikallisten lukioiden tärkeydestä. Liitto painottaa, että lukio on kunnalle aina vetovoimatekijä, joka vaikuttaa ratkaisevasti perheiden asuinpaikan valintaan, kunnan ikärakenteen kestävyyteen ja alueen elinkeinojen elinvoimaisuuteen. Vaikka Suomen Lukiolaisten Liitolla on joukko kokopäiväisiä työntekijöitä, liiton johto on lukiolaisten omissa käsissä. Liittoa johtaa liittohallitus, johon lukiolaiset vuosittain valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan, kaksi varapuheenjohtajaa sekä 6-8 hallitusjäsentä. Lisäksi liitolla on kymmenen alueellista piirijärjestöä, joissa toimii aktiivisesti yli 200 vapaaehtoista lukiolaista. Yhteisten asioiden hoitaminen ja vastuun kantaminen antaa liitossa toimiville nuorille hyvät perustiedot ja kokemusta kansalaisvaikuttamisesta ja saattaa toimia osaltaan myös kannustimena myöhemmille uravalinnoille. Tätä taustaa vasten ei ole yllätys, että esimerkiksi sekä pääministeri Jyrki Katainen että kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki ovat molemmat toimineet SLL:ssa lukioaikanaan. Vuoden 2012 marraskuussa liittohallituksen varapuheenjohtajan paikan jättävä Emma-Stina Vehmanen sanoo lähteneensä mukaan SLL:n toimintaan, koska hänestä on hienoa olla aktiivisesti mukana opiskelijatoiminnassa. Kierrämme syksyisin kaikki suomenkieliset päivälukiot. Kerromme liiton toiminnasta ja kannustamme lukiolaisia liittymään liittoon. Tavoitteemme lukio-opiskelun kehittämiseksi ja riittävien resurssien turvaamiseksi ovat varmasti asioita, joiden edistäminen on myös rehtorien tavoite. Liiton toiminta ei miltään osin ole ristiriidassa lukioiden tavoitteiden kanssa, vaan päinvastoin. Jokaisessa lukiossa toimii oppilaskunta, joka on lukiolaisten ensisijainen kuulemiskanava. Tukemalla ja kouluttamalla oppilaskunnan jäseniä autamme heitä toimimaan rakentavalla ja tuloksia 8 KUVAJAINEN

9 Kierrämme syksyisin kaikki suomenkieliset päivälukiot. Kerromme liiton toiminnasta ja kannustamme lukiolaisia liittymään liittoon. enjohtaja Emma-Stina Vehmanen. laisten Liitto ma etujärjestö puolin Meille edunvalvontajärjestönä on tärkeää, että yritysyhteistyökumppanimme ovat kaikin ehdottoman luotettavia. tuovalla tavalla omissa lukioissaan, Emma- Stina Vehmanen sanoo. Water-oppilaskuntakoulutus jatkuu lokakuussa SLL järjestää vuosittain viisi Water-oppilaskuntakoulutusta. Koulutus on tarkoitettu kaikille oppilaskuntatoiminnasta kiinnostuneille lukiolaisille. Water antaa eväitä muun muassa kokousten johtamiseen, taloudenhoitoon, tapahtumien järjestämiseen ja lukiodemokratian rakentamiseen. Vuoden 2012 koulutustilaisuuksista kaksi pidettiin keväällä Tampereella ja Rovaniemellä. Syksyn koulutustilaisuudet pidetään lokakuussa Kouvolassa, Seinäjoella ja Kuopiossa. Koska koulutuksiin tullaan eri puolilta Suomea, ne antavat hyvän mahdollisuuden verkostoitua valtakunnallisesti, Emma- Stina Vehmanen toteaa. Jäsenkortilla rahan arvoisia etuja Suomen Lukiolaisten Liiton ensimmäisen vuoden jäsenmaksu on 19 euroa. Vaikka summa saattaa opiskelijan kukkarossa tuntua suurelta, jäsenyys on investointi, joka tuo sijoitetun pääoman moninkertaisesti takaisin. SLL:n opiskelijakortti on saman arvoinen kuin korkeakoulujen opiskelijakortit. VR ja Matkahuolto myöntävät 50 prosentin alennuksen SLL:n jäsenille. Tämä tarkoittaa, että jos matkustaa edes kerran muutaman sadan kilometrin matkan, on jäsenkortti maksanut itsensä takaisin. Kaiken kaikkiaan etuja hyödyntämällä voi vuodessa säästää jopa satoja euroja, Emma-Stina Vehmanen laskee. Muiden etujen lisäksi SLL:n jäsenet saavat viisi kertaa vuodessa ilmestyvän Improbatur-lehden, joka on ajankohtaisia aiheita käsittelevä, hyvin toimitettu lukupaketti. Jäseneksi koulukuvauksen yhteydessä Lukiolaisilla on mahdollisuus liittyä SLL:n jäseneksi Seppälän Koulukuvien kuvauksen yhteydessä, jolloin kuvattava saa studiotasoisen muotokuvan jäsenkorttiinsa. Jos kuvattava nuori on jo liiton jäsen, hän voi käyttää hyväkseen Seppälän Koulukuvien jäsenalennuksen koulukuvistaan. Monissa lukioissa oppilaskunta valitsee koulukuvaajan. Meille edunvalvontajärjestönä on tärkeää, että yritysyhteistyökumppanimme ovat kaikin puolin ehdottoman luotettavia. Olimme kuulleet paljon hyvää palautetta Seppälän Koulukuvista ja siksi otimme juuri tämän kuvaamon yritysyhteistyökumppaniksemme, Milla Rekola sanoo. Yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa Vaikka SLL on vahva toimija yksinkin, ei järjestö kavahda yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa silloin, kun toiminnan tavoitteet ovat yhtenevät. Muun muassa keväällä Suomen Lukiolaisten Liitto esitti yhdessä Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto SAKKI ry:n kanssa vetoomuksen kaupan alan osapuolille nuorten kesäharjoittelun turvaamiseksi. Vaikuttamisyhteistyön lisäksi meillä on avointa ideoiden ja ajatusten vaihtoa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, Emma-Stina Vehmanen sanoo. KUVAJAINEN 9

10 CERN-tiedeopiskeluprojekti avaa oven fysiikan kiehtovaan maailmaan Askolan lukion rehtori Esa Honkaniemi toimii Cern tiedeopiskeluprojektin vastuuopettajana. Suomen Cern-verkostossa on mukana noin 140 koulua. Yksi näistä on Askolan lukio, joka liittyi valtakunnalliseen CERN-verkostoon vuonna Tämä on mahdollistanut lukion tiedeopiskeluprojektiin osallistuville oppilaille jo kolme kertaa pääsyn CERNiin, joka on Sveitsissä sijaitseva, maailman suurin hiukkasja ydinfysiikan tutkimuskeskus. CERN (Conseil Europée pour la Recherche Nucléaire) on perustettu vuonna Siinä on mukana 20 Euroopan valtiota ja muita valtioita ulkojäseninä. Suomi liittyi CERNin jäseneksi vuonna CERNissä tehtävä tutkimus on puhdasta perustutkimusta ilman välittömän hyödyn tavoittelua ja kaikki sen saavuttamat tutkimustulokset ovat julkisia. Suomen CERN-verkoston tavoitteena on integroida CERNin tutkimustulokset lukion fysiikan opetussuunnitelmaan paikalliset olosuhteet huomioiden, innostaa lukiolaisia fysiikan pariin myös jatko-opinnoissa, tukea yhteistyötä lukion eri oppiaineiden välillä ja eri lukioiden välillä sekä lukioiden ja yliopistojen välillä. Koska yksittäisillä kouluilla ei ole mahdollisuutta vierailla CERNissä, koulut ovat organisoituneet alueverkostoiksi, joiden tiedeleirikouluilla on mahdollisuus vierailuun. Askolan lukio on verkostoitunut Kolarin, Porlammin ja Pellon lukioiden kanssa. 10 KUVAJAINEN

11 Kuvassa Askolan lukion Cern tiedeopiskeluprojektiin osallistuneet oppilaat vasemmalta Kalle Lampinen, Rasmus Horn, Atte Pitkänen, Tomi Kujanpää, Juho Snirvi ja Ilari Kalliojärvi. Kuvasta puuttuvat kevään 2012 abiturientit Karri Arminen, Olli Nieminen, Anton Simola ja Sonja Teittinen. Vaativaa opiskelua Askolan lukion CERN-tiedeopiskeluprojektiin osallistui 2011 kymmenen opiskelijaa. Projektin aikana he tutustuivat moderniin fysiikkaan ja sen tutkimukseen sekä selvittivät hiukkaskiihdyttimen toimintaperiaatteen ja laativat siitä kirjallisen esityksen. Ryhmätöinä opiskelijat tekivät tutkielmia CERNin historiasta ja tulevaisuudesta, fysiikan standardimallista, CERNistä teknologian käyttäjänä ja kehittäjänä, antimateriasta sekä suhteellisuusteoriasta. Lisäksi projektiin kuului lukion fysiikan aine- ja säteilykurssin (FY8) suorittaminen sekä osallistuminen päivän mittaiseen Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen CERN-seminaariin ja Helsingin yliopiston fysiikan laitoksen CERN-valmennuspäivään. Projekti huipentui kuuden päivän mittaiseen tiedeleirimatkaan, jonka aikana opiskelijat pääsivät tutustumaan CERNissä muun muassa aineen rakenteen ja kosmologian standardimalleihin ja GRIDiin sekä näkemään tietokonefarmin, missä tuhannet tietokoneet on kytketty toisiinsa. Lisäksi opiskelijat kävivät kuuntelemassa luentoa hiukkaskiihdyttimistä ja hiukkasfysiikan tulevaisuuden haasteista, tutustuivat Isolde-koeasemaan ja Cloud-kokeeseen sekä antimateriaohjelmaan. Matkan aikana järjestettiin myös leikkimielinen 20 kysymyksen Paras fyysikko -kilpailu, jonka voitti ylivoimaisesti kevään 2012 abiturientti Sonja Teittinen. Tiiviin opiskelun vastapainoksi matkalaisille oli järjestetty myös perinteisempää ohjelmaa, kuten vierailu Mannerheimin muistomerkillä, Freddie Mercuryn patsaalla ja Lausannen olympiamuseossa sekä nousu gondolihissillä metrin korkeuteen Aiguille du Midille. Motivoituneita opiskelijoita Vaikka tiedeopiskeluprojektiin osallistuminen tietää lukiolaiselle paljon töitä, ainakaan Askolan lukion oppilaat eivät pidä sitä pahana. Kiinnostus matematiikkaa ja fysiikkaa kohtaan kumpuaa luontaisesta nuoren ihmisen uteliaisuudesta luonnon lakeja kohtaan. Koska olen kiinnostunut matematiikasta, kiinnostuin myös fysiikasta, perustelee Atte Pitkänen. Jatkosuunnitelmiakin oppilailla jo on. Aivan varmasti pyrin lukion jälkeen Tampereen teknilliseen yliopistoon tai Aalto-yliopistoon jatkamaan fysiikan opintoja, suunnittelee Juho Snirvi. Mutta töitä tämä kyllä teettää. Aika paljon saa kotonakin tehdä, toteaa Ilari Kalliojärvi. Siitä kaikki opiskelijat ovat yhtä mieltä, että jos osaa matematiikkaa, oppii fysiikkaakin. Asia todetaan, eikä siihen liity minkäänlaista diivailua omasta matemaattisesta lahjakkuudesta. Tiedeopiskeluprojektin vastuuopettajana toimiva rehtori Esa Honkaniemi näyttää saaneen motivoituneita nuoria projektiinsa. Jatkoa seuraa CERN-tiedeopiskeluprojektiin liittyvään tiedeleirikouluun pääsy ei ole ilmoitusasia, vaan mukaanpääsy edellyttää hakemusta. Vuonna tiedeleirikouluun halukkaita lukioita oli 90 ja hakemuksia 27. Näistä 16 toteutettiin yhdentoista jäädessä odottamaan vuoroaan. Esa Honkaniemi tähtää siihen, että Askolan lukio olisi mukana jälleen vuonna Tämä tarkoittaa, että uuden alueellisen verkoston organisoinnin on tapahduttava syyslukukauden 2012 alkaessa, Honkaniemi toteaa. Pienellä koululla merkittäviä tukijoita CERN-tiedeopiskeluun liittyvä leirikoulu ei toistaiseksi ole käynyt Askolan lukion opis- kelijoille ja heidän vanhemmille taloudelliseksi taakaksi. Tiedeleirikoulun rahoitusta ovat tähän asti olleet tukemassa Metsäneuvos Veikko Pohjanpellon rahasto, Säästöpankkisäätiö Porvoo ja Aktia Säästöpankki Oyj. Toivomme tietysti kovasti, että rahaa riittäisi koulumme oppilaille jatkossakin. Kaikissa kouluissa ei ole tällaisia rahoittajia ja silloin leirikoulumatkaan tarvittavat rahat on löydettävä jostakin muualta, Esa Honkaniemi toteaa. CERN-tiedeopiskelun lisäksi Askolan lukiossa kansainvälistytään myös Saksan kielivaihtoprojektin avulla. Laadukkaan perusopetuksen lisäksi Askolan lukio tarjoaa seutukunnallisesti merkittävän mahdollisuuden suorittaa lukio-opintojen lisäksi kaksois- ja kolmoistutkintoja yhteistyössä Amiston Askolan toimipisteen kanssa. Veikko Pohjanpellon rahaston kautta lukio on voinut jakaa huomattavia stipendejä lukiossa opiskeleville ja sponsoroida vuosittain puolet ylioppilaskirjoitusmaksuista. Lisäksi rahaston kautta on jaettu vaihto-oppilasstipendejä sekä jatko-opiskelustipendejä yliopisto- ja korkeakouluopiskelijoille. Paikallinen Askola-Pukkilan Lions Club on jakanut vaihto-oppilasstipendejä eri puolille maailmaa 3-6 viikoksi. Kun tähän vielä lisätään lukion luonnonkaunis ympäristö, voi olettaa, että Askolassa kaikki on hyvin. Esa Honkaniemi sanoo kuitenkin olevansa hiukan huolissaan pienten koulujen asemasta nyky-suomessa. Kukaan ei juuri nyt näytä tietävän, miten kuntauudistus etenee ja mitä se tulee merkitsemään pienille kouluille. Toivomme tietysti saavamme säilyttää itsenäisyytemme jatkossakin, toteaa sadan oppilaan koulun rehtori. KUVAJAINEN 11

12 Heli Hirvelän hiljainen kuiskaus Valokuvaaja Heli Hirvelälle taidekuvat ovat keino sanoa oma sanottavansa julkiseen keskusteluun, kuten vaikkapa kettutarhaukseen. Hän ei paiskaa katsojan silmille shokkikuvia, vaan pyrkii kauneuden avulla ja hiljaa kuiskaamalla välittämään ajatuksiaan. Heli Hirvelällä on tavoite. Jonakin päivänä, sitten kun hän omien sanojensa mukaan on vanha ja viisas, hän toivoo mahdollisuutta keskittyä pelkästään taidekuvien tekemiseen. Vielä sen aika ei ole, vaikka jo nyt on selvää, että tavoite voi hyvinkin olla saavutettavissa. Heli Hirvelän valokuvaajan ura alkoi seitsemän vuotta sitten 20-vuotiaana koulukuvauksista. Olin todennäköisesti Suomen nuorin koulukuvaaja. Kesätöitä etsiessäni näin Metro-lehdessä ilmoituksen, jolla Seppälän Koulukuvat etsi henkilöitä omaan koulutusohjelmaansa. Kesätyöt vaihtuivat opiskeluun. Kuvaaminen on aina kiinnostanut, joten lähetin hakemukseni saman tien. Pääsin opiskelemaan koulukuvausta ja se oli minulle tärkeä askel kohti valokuvataiteilijan uraa, Heli kertoo. Hän kuvaa edelleen syksyisin päiväkodeissa ja kouluissa, mutta suoritettuaan tradenomin tutkinnon sekä valokuvaajan perustutkinnon Visuaaliviestinnän Instituutissa, hänelle on avautunut mahdollisuus tehdä myös muoti-, taide-, mainos- ja promokuvia. Heli Hirvelä valitsi itseään esittäväksi kuvaksi kuvasarjan, jossa hän ei oman arvomaailmansa mukaisesti katsele, kuuntele tai puhu pahaa, eikä myöskään kuvaajana tee pahaa. 12 KUVAJAINEN

13 Uskon, että kuiskaamalla saan ihmiset kuuntelemaan. Ihmisten kuvaaminen on superkiinnostavaa Kaikkein mieluiten Heli Hirvelä kuvaa ihmisiä. Ihmisten kuvaaminen on superkiinnostavaa. Lähtökohtani on, että kunnioitan mallia ja haluan aina, että lopputulos on kaunis, vaikka kuvassa olisi rekvisiittana mutaa ja soraa. Tyylini on esteettinen. Haluan, että asiat sanotaan kauniisti, ei keskisormea näyttämällä. Uskon, että kuiskaamalla saan ihmiset kuuntelemaan. Kuvillaan Heli Hirvelä välittää asioita, aiheita ja ilmiöitä, jotka hänelle itselleen ovat merkityksellisiä. Ja kyllä, Heli Hirvelä on kettutyttö, mikäli termillä tarkoitetaan henkilöä, joka vastustaa kettutarhausta. Hän ei kuitenkaan ole niitä, jotka hiipivät yön pimeydessä turmelemaan toisten ihmisten elinkeinoa ja elämäntyötä ja etsimään shokeeraavia kuvauskohteista. Sen sijaan hän haluaa luoda valokuvataidetta, joka herättää katsojassa ajatuksia ja keskustelua aiheesta. Tällaista taidetta hän pääsi tekemään yhdessä muotisuunnittelija Anne-Mari Pahkalan kanssa kuvatessaan Animalian Turkistarhaton Suomi kampanjaan liittyvää muotikuvaprojektia, joka oli esillä Helsingin Lasipalatsissa huhtikuussa Kuvasarjassa ihmisen ja eläimen suhdetta kuvataan emo-pentusuhteena. Tällä sivulla olevassa kuvasarjan kuvassa malli Nanna Grundfeldt pitelee Pahkalan suunnittelemassa, teellä värjätyssä paperipuvussa ketunpentua sylissään verisin käsinein kasvoillaan pentuaan suojelevan emon irvistys. Kuva jättää tilaa oivaltamiselle, mikä lieneekin tarkoitus. Lisää taidealan opintoja Taiteilijana Heli Hirvelä haluaa kehittyä. Työn tekemisen lisäksi se merkitsee lisää taidealan opintoja. Hain Aalto-yliopistoon valokuvataiteen kandiohjelmaan, johon ei Heli Hirvelän kuvat jättävät tilaa oivaltamiselle. ole ihan helppoa päästä. Itse asiassa ihan älyttömän vaikeaa. Sisäänpääsyni jäi kiinni kolmesta pisteestä, Heli sanoo. Opiskelijavalinnassa arvioidaan hakijoiden taiteellista lahjakkuutta, tavoitteellisuutta ja kehityskelpoisuutta. Nämä kaikki ominaisuudet Heli tunnistaa itsessään, joten hän on päättänyt hakea nyt valokuvataiteen maisteriohjelmaan. Yllätyin siitä, miten paljon pääsykokeissa piti piirtää. Mahdollista kouluun pääsyä varten harjoittelen nyt piirtämistä. Olen luonteeltani ahkera, joten teen töitä tulevaisuuteni eteen. Tämän Kuvajaisen ilmestyessä Heli Hirvelä kiertää jälleen kouluissa kuvaamassa. Pystyn järjestelemään omat projektini siten, että aikaa jää koulukuvauksiinkin. Freelancertöillä elävälle yrittäjälle on juhlaa, kun pääsee silloin tällöin muutamaksi kuukaudeksi tekemään töitä, joista maksetaan säännöllinen tili. Sitä paitsi pidän koulukuvaamisesta kovasti. Bonuksena olen Seppälän Koulukuvien kautta saanut muun muassa kuvaajakollegoistani Annika Miettisestä ja Mari Waegeleinista todella hyvät ystävät. Veden alle Viime aikoina uutta näkökulmaa Heli Hirvelän töihin ovat tuoneet vedenalaiset kuvaukset. Vesi on mielenkiintoisen elementti, joka jättää tilaa myös sattumalle. Veden alla kuvaaminen vaatii paljon mallilta, mutta myös kuvaajalta. Kaiken kaikkiaan vedenalainen maailma kiinnostaa. Ehkä opettelen vielä jonakin päivänä sukeltamaankin. KUVAJAINEN 13

14 Punahilkka ja Lumikki Kahden päiväkodin onnistunut liitto Päiväkoti Punahilkan johtaja Jaana Rintala ja päiväkoti Lumikin johtaja Jukka Jalkanen ovat tyytyväisiä kahden päiväkodin yhteistyöhön ja yhteisiin tiloihin, joilla saavutetaan huomattavia synergiaetuja. 14 KUVAJAINEN Vaasan Korkeamäen kaupunginosassa sijaitsevien Punahilkan ja Lumikin päiväkotien toimintaympäristö on onnistuneen suunnittelun, huolellisen toteutuksen ja kahden päiväkodin tiiviin yhteistyön tuloksena syntynyt upea kokonaisuus, missä viihtyvät niin lapset kuin aikuisetkin.

15 Alun perin vaasalaisen Suvilahden päiväkodin ja uuden vuorohoidon päiväkodin rakentaminen olivat kaksi erillistä hanketta. Kun vuonna 2008 löytyi sopiva tontti, jolla riitti kylliksi rakennusoikeutta, päätettiin hankkeet yhdistää. Näin syntyi Punahilkan ja Lumikin päiväkotien kokonaisuus, jossa molemmat päiväkodit toimivat itsenäisesti, mutta samalla tiiviissä yhteistyössä osin yhteisissä tiloissa. Elokuussa 2011 toimintansa aloittaneen uuden päiväkodin rakennushankkeen pääsuunnittelija on arkkitehti Hilkka-Maija Antila Arkkitehtitoimisto Nurminen Antila & Co Oy:stä. Käyttäjien näkökulmaa suunnittelutyöhön toivat muun muassa nykyisin Punahilkan johtajana toimiva Jaana Rintala ja Lumikin johtajana toimiva Jukka Jalkanen. Suunnittelun lähtökohtana oli, että toimimme pienryhmissä Lapsen silmin -mallia toteuttaen. Halusimme tähän tarkoitukseen sopivan rakennuksen, jossa molemmat päiväkodit voivat toimia. Punahilkalla ja Lumikilla on yhteisiä tiloja, kuten liikunta- ja ruokasali, jotka yhdessä muodostavat 200 hengen juhlasalin. Ryhmätilojen lisäksi meillä on taidetiloja ja verstaita, sauna ja pieni allasosasto, pienryhmätiloja, isolla pihalla runsaasti leikkivälineitä ja grillausalue sekä ajanmukaista atk-välineistöä ja jopa Smart Board. Lisäksi meillä on hyvä valikoima liikunta-, musiikki- ja taidekasvatusvälineistöä. Varat tavallista parempiin tilaratkaisuihin, välineistöön ja kalustukseen saatiin niistä säästöistä, joita syntyi, kun kahden päiväkodin tilatarpeita yhdisteltiin, Jukka Jalkanen sanoo. Toistasataa lasta ja suloinen rauha Päiväkoti Lumikki tarjoaa päivähoitopaikan 95 lapselle. Ilta-, viikonloppu- ja vuorohoitoa tarjoavan Punahilkan kirjoissa on kaikkiaan 170 lasta. Samanaikaisesti talossa saattaa olla jopa 114 lasta hoitajineen, mitä on vaikea uskoa, vaikka vierailisi talossa sen käyttöasteen ollessa korkeimmillaan. Pienryhmiin jaettu toiminta jakautuu neliön tiloihin tasaisesti ja erinomaisen onnistuneen akustiikkansa ansiosta talo on hiljainen silloinkin, kun iloisesti hälisevät lapset ovat leikkien tiimellyksessä eri puolilla rakennusta. Talon kahta puolta olevat noin 50 metrin pituiset ja paikoin jopa kahdeksan metriä korkeat käytävät saattaisivat olla kaikuvia, ellei ääniä vaimentaisi mattoseinät sekä lattioiden ja kalusteiden akustiset pinnat. Sisustuksessa käytetyt värit ovat iloisia ja raikkaita, mutta eivät päällekäypiä. Rakennuksen suuret ikkunat puolestaan tulvivat luonnonvaloa, joka ulottuu kaikkiin tiloihin. Lasten mielestä parasta lienevät erkkeri-ikkunat, jotka muodostavat moniin huoneisiin jännittäviä leikkipaikkoja tai rauhallisia oleskelutiloja kulloisenkin tarpeen mukaan. Vuoropäiväkoti on avoinna aina Vanhempien ilta-, yö- ja vuorotyö edellyttää päivähoidolta joustoa. Tätä joustoa tarjoavat Punahilkan kaltaiset vuoropäiväkodit, joiden kanssa huoltajat voivat sopia lapsen hoidosta joustavasti ja omien työvuorojensa mukaisesti. Tarjoamme päivähoitoa perheille, jotka tekevät vuoro-, ilta- ja viikonlopputöitä tai jotka muuten tarvitsevat päivähoitoa lapsilleen muulloinkin kuin kello 7-17 välisenä aikana arkena. Jokaisen perheen tarve on erilainen ja hoitosopimus tehdään yhdessä vanhempien kanssa. Koska yhteiskunnan rattaat on pidettävä pyörimässä joka ikinen päivä, tarkoittaa se sitä, että Punahilkka on avoinna aina. Joulu, juhannus, vappu tai muut yleiset vapaapäivät ja juhlapyhät eivät tästä tee poikkeusta. Vuoropäiväkodin epätyypillinen toimintarytmi ja hoidettavien suuri ja jatkuvasti vaihteleva määrä asettavat omat vaatimuksensa. Vanhemmat ilmoittavat lastensa hoitotarpeesta vähintään viikkoa etukäteen. Näiden ilmoitusten perusteella teemme KVTESin ehtoja noudattaen työvuorolistat, Jaana Rintala sanoo. Hän on mielissään, että Punahilkan ja Lumikin henkilökunta edustaa eri ikäpolvia. Pitkän uran tehneet, pian eläkkeelle jäävät mentoroivat ja siirtävät hiljaista tietoa nuoremmilleen ja nuoret puolestaan neuvovat muun muassa tietotekniikan käytössä. On monella tavalla rikkaus, että työyhteisö muodostuu eriikäisistä osaajista. Yhteishankkeesta pelkästään hyvää sanottavaa Kahden päiväkodin sijoittamisesta yhteisiin tiloihin ja synergian hyödyntäminen saavat kiitosta niin Jaana Rintalalta kuin Jukka Jalkaseltakin. Minkäänlaista kitkaa ei yhteisen hankkeen suunnittelussa, toteuttamisessa ja toiminnan käynnistämisessä ole ollut. Kaikki on sujunut hyvässä hengessä yhteen hiileen puhaltaen. Sekään ei ole haitannut, että suurin osa henkilökunnasta ei tuntenut toisiaan töiden alettua viime elokuussa. Olemme toimineet yhdessä vasta vuoden, mutta kaikki on sujunut todella mukavasti ja uskon, että meillä on valoisa tulevaisuus edessämme. Tämä meidän mallimme toimia on niin hyvä, että uskallan suositella sitä muillekin erityisesti aikana, jolloin järkevää, toimivaa ja hyvää on saatava aikaan kustannustehokkaasti, Jukka Jalkanen sanoo. KUVAJAINEN 15

16 Valtakunnallinen palvelunumeromme Tarjouspyynnöt ja esittelyt kouluille Myyntijohtaja Jari Lintala puh Myyntipäällikkö Antti Hynninen pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomi puh Myyntipäällikkö Harri Hannula muu Suomi puh

VALITSE LUKIO-OPINNOT

VALITSE LUKIO-OPINNOT VALITSE LUKIO-OPINNOT OVI MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMAAN. Lukio on tärkeä ponnahduslauta tulevaisuuteesi. Se tarjoaa Sinulle hyvät valmiudet ja suoran väylän eri alojen jatko-opintoihin sekä lisäaikaa tulevaisuutesi

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 KEMIJÄRVEN KAUPUNKI HILLATIEN PERUSKOULU TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2015-2016 Ilpo Tervonen, 18.8.2015 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Hillatien koulussa on turvallinen ja kaikkia kannustava työskentely-ympäristö,

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen Kota- hanke Kohdennetun tuen antaminen 1 Joustava yksilöllisen llisen oppimisen pienryhmä Toiminnan tavoitteena on: Lähikouluperiaatteen turvaaminen/säilytt ilyttäminen ja soveltaminen Torkinmäen koululle

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA SISÄLTÖ Sivu I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA 1 Tehtävä 1 2 Toimiala 1 3 Toimivalta 1 4 Toimivallan siirtäminen 3 5 Lautakunnan kokoonpano 3 6 Esittely lautakunnassa 3 II PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Lukioiden kansainvälistä tiedeopiskelua

Lukioiden kansainvälistä tiedeopiskelua Lukioiden kansainvälistä tiedeopiskelua CERN? Lyhenne CERN tulee ranskankielisestä nimestä Conseil Européenpourla RechercheNucléaireeli European Council for Nuclear Research. CERN on maailman suurin hiukkasfysiikan

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin

Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Työpaja: Verkostoituminen Liikkuvissa kouluissa älä tee kaikkea yksin Jukka Karvinen, Liikkuva koulu Ville Laivamaa, Lappeen koulun rehtori (aluerehtori) TYÖPAJAN KUVAUS: Koulujen välisen vuorovaikutuksen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6.

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 OPETUSVIRASTO Hallinto- ja kehittämiskeskus Henkilöstö- ja lakipalvelut Elisa Cichoracki 13.6. HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 048 1 Peruskoulujen rehtoreille ja johtajille Ohje voimassa toistaiseksi PERUSKOULUN YHTEISSUUNNITTELUTYÖAIKA (OVTES 2010-11 osion B liitteen 1 6 ) Yleistä opetuksen yhteissuunnittelusta

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto

Espoon kaupunki Pöytäkirja 80. Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1. 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Nuorisovaltuusto 22.09.2015 Sivu 1 / 1 80 Koulujen lukuvuoden 2016 17 työ- ja loma-ajat. Nuorisovaltuuston lausunto Selostus Juha Nurmi tulee pyytämään lausuntoa nuorisovaltuustolta, koskien koulujen työ-

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 3-5 v. Lapsen omakuva (piirustus tai valokuva) Nimeni: Syntymäaikani: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: MINÄ OLEN TÄLLAINEN 1 Sivu täytetään yhdessä lapsen kanssa kotona

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4.

Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA. Veszprém, Unkari. Aika 18.3. 12.4. 1 Mervi Matinlauri Oulaisten ammattiopisto Liiketalouden yksikkö RAPORTTI 2007 RAPORTTI KANSAINVÄLISELTÄ TYÖELÄMÄJAKSOLTA Paikka Veszprém, Unkari Aika 18.3. 12.4.2007 1. Taustatyö ja kohteen kuvaus Tavoitteenani

Lisätiedot

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS

ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus

OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Taiteen perusopetus MUTES RY 28.11.2013 Eija Kauppinen Opetushallitus IRMELI HALINEN Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa

Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Opetussuunnitelmauudistus etenee globaaleja haasteita koulutuksessa Johtaja Jorma Kauppinen Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät 21.11.2013 Kuopio Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Suitsutusta

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

LOPStuki2016 Uusi lukio. Lukion pedagogiikan, arvioinnin, sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden opetussuunnitelman koulutushanke

LOPStuki2016 Uusi lukio. Lukion pedagogiikan, arvioinnin, sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden opetussuunnitelman koulutushanke Päivite'y 10.9.2015 LOPStuki2016 Uusi lukio Lukion pedagogiikan, arvioinnin, sähköisen ylioppilastutkinnon ja uuden opetussuunnitelman koulutushanke Toimintaympäristön muutokset Lukion opetussuunnitelma

Lisätiedot

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa

Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Lukion ja ammatillisen koulutuksen rakenteet ravistuksessa Kuntamarkkinat Jorma Suonio Tuotantojohtaja, toisen asteen koulutus 10.9.2014 Jorma Suonio 16 vuotiaiden väestöennuste Tampere + naapurikunnat

Lisätiedot

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät

Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Tavoitteet Laadukkaat nuorisopalvelut Kriittiset menestystekijät kerhotoiminnan ylläpitäminen Tavoitteiden seurannan mittarit kerhojen kävijämäärät Toteuma 1.1. 31.12. 2015 Sählykerhoja sekä Tyttöjen Tippala-tyttökerho

Lisätiedot

SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta. Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012

SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta. Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012 SUHOn kevätpäivät Kajaanissa Ajankohtaisia asioita OAJ:sta Koulutusjohtaja Heljä Misukka 13.4.2012 On lottovoitto syntyä Suomeen - vai onko? OAJ:n teemat: 1. Koulutuksen tasa-arvo ja palvelujen saatavuus

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014.

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27. Voimaantulo: 1.8.2014. SUONENJOEN KAUPUNKI 1 KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 16.6.2014 27 Voimaantulo: 1.8.2014 1 Soveltamisala Koulutuslautakunnan alaisen toiminnan järjestämisessä noudatetaan

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA

MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS MINÄ MERKONOMIOPISKELIJANA Olli Opiskelija Raportti Helmikuu 2013 SISÄLLYS sivu 1 MINÄ JA OSAAMISENI 1.1 Henkilökuva 1.2 Vahvuuteni ja kehittämiskohteeni (lisää sivunumerot

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite Yksi- vai kaksikielisiä kouluja? 13.3.2013 Bob Karlsson Johtaja Kielelliset oikeudet! Perustuslain näkökulmasta julkisen vallan tehtävänä on edistää perusoikeuksien

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja 153. 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa 23.09.2015 Sivu 1 / 1 3991/12.01.00/2015 153 Lukuvuoden 2016-2017 työ- ja loma-ajat suomenkielisessä perusopetuksessa, esiopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA

AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA AJANKOHTAISTA OPETUSSUUNNITELMISTA OPETUKSEN JA KOULUTUKSEN NÄKÖKULMASTA Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki 16.9.2014 Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Tuen tarpeen tunnistaminen

Tuen tarpeen tunnistaminen Tuen tarpeen tunnistaminen Matematiikan arviointi esiopetus kevät Esitysohjeet opettajalle Arvioinnin yleisiä periaatteita Tutustu ennen tehtävien esittämistä ohjeisiin ja materiaaliin sekä tarkista, että

Lisätiedot

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa

Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Sopulihyppyjä ja tonttuhäntien tähtitaivas Päiväkotilapsien luovaa mediankäyttöä Molla-hankkeessa Esitys löytyy Mollan sivuilta: Molla.ejuttu.fi Molla- media, osallisuus, lapsi. Kurkistus pienten lasten

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot