PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ KIRSTINKADUN YKSIKKÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ KIRSTINKADUN YKSIKKÖ"

Transkriptio

1 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ KIRSTINKADUN YKSIKKÖ Sulaoja, Kirsi & Ylinen, Anna Yökoris-projekti Projektin seurantaa ja kehittämistä Helsinki s., 2 liitettä Päättötyömme on syntynyt kehittämishankkeena HNMKY:n Yökoris-projektin tarpeisiin. Raportti sisältää seurannan projektin vaiheista maaliskuusta 1998 syyskuuhun Osana päättötyötämme suunnittelimme ja toteutimme avustajakoulutuksen Yökoris-projektissa mukana olleille. Itse Yökoriksessa toimineina koimme tarvetta projektin kehittämiselle ja projektisihteerin tarjottua avustajakoulutuksen toteutusvastuuta meille, lähdimme innolla mukaan. Raporttimme on historiikki Yökoris-projektin kahdesta ensimmäisestä vuodesta Helsingissä. Kirjallista materiaalia projektista ei ole juuri lainkaan. Päättötyömme perustuu pääasiallisesti haastatteluihin ja projektipäiväkirjaamme, joka koostuu omista havainnoistamme ja ajatuksistamme Yökoris-projektissa toimimisemme ajalta. Lisäksi olemme käyttäneet hyväksemme lehtiartikkeleita sekä nuorisotyötä ja projektitoimintaa käsittelevää kirjallisuutta. Päättötyössämme on toimintatutkimuksellisia elementtejä, vaikka ei olekaan kysymys varsinaisesta tutkimuksesta. Toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti työ on ollut pitkäjänteistä, osallistuvaa, kehittävää ja käytännön tarpeista lähtevää. Oman vastuualueemme, ensimmäisen avustajakoulutuksen toteuttaminen, onnistui jopa yli odotusten. Koulutukseen osallistui reilusti avustajia, jotka myös jäivät toimintaan mukaan syksyllä Avustajakoulutus ei kuitenkaan suunnitellusti vakiintunut jatkuvaksi käytännöksi nuorten ja avustajien motivaation puuttumisen vuoksi. Yökoris on selkeästi toteuttamiskelpoinen ja kokeilemisen arvoinen idea, joka saa nuoret ja työntekijät innostumaan. Kuten projektitoiminta yleensä, Yökoriskin tarvitsee pitkäjänteistä kehittämistä ja sitoutumista työntekijöiltään. Lähinnä motivoituneiden alan ammattilaisten ja vapaaehtoisten sitoutuminen projektiin on osoittautunut Yökorisprojektin jatkuvaksi haasteeksi. Tulevaisuus näyttää monessa suhteessa valoisalta. Projektia kehitetään koko ajan, mm. lähiötyön antamat uudet mahdollisuudet on otettu hyvin käyttöön. Asiasanat: nuorisotyö, projektit, vapaaehtoistyö, toimintatutkimus, koripallo Säilytyspaikka: DIAK/ Kirstinkadun yksikön kirjasto

2 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNICS/ KIRSTINKATU TRAINING UNIT Sulaoja, Kirsi & Ylinen, Anna Yökoris-projekti Projektin seurantaa ja kehittämistä Midnightbasket Project Observing and developing the project November pages, 2 appendices Midnightbasket is a three year project which started in March The project is meant for youngsters who spend their spare time mainly in the streets. Midnightbasket is played late on Friday nights. During the games a DJ plays young peoples favourite music, for example rap music. Our final thesis deals with Midnightbasket. We had already been working as voluntary workers in the project when the main organizer the local YMCA (HNMKY) asked us to plan a training course for the voluntary workers in the project. As a result of our final thesis consists of the planning and putting the training course into practise, working in the project and observing it. The report of our final thesis includes material of the project during its existence from February 1998 to October We have collected our thoughts and observations into a project diary which is used as a source in our study. Other used sources are published articles concerning Midnightbasket and youth. We have also used books about youth work, immigration, voluntary work and action research. We have approached this project mainly by using the methods of the action research. It was the obvious choice for us because we wanted to develop Midnightbasket and we participated in the action from the very beginning. Based on our study which consists of the first two years of the project it seems that this kind of projects correspond with the spirit of the time. The Midnightbasket Project is developing all the time. For example playing in the suburbs seems to be an excellent idea. We hope that our study can give useful information on the Midnightbasket Project. It is an example of an action research dealing with a project which is continuously developing. Keywords: youth work, projects, action research, voluntary work, basketball Deposited in DIAK/Kirstinkatu Training Unit library

3 I SISÄLTÖ JOHDANTO MENETELMÄNÄ TOIMINTATUTKIMUS Toimintatutkimus käytännössä Toimintatutkimuksen määrittelyä Toimintatutkimus Yökoris-projektissa NUORISOTYÖ HELSINGISSÄ Kaupunki mukaan nuorisotyöhön Nuoriso pois kaduilta! Yökoris 1990-luvun nuorille KORIPALLO Koripallon synty ja kehitys James Naismith kehittää koripallon nuorisolle Koripallo saavuttaa suosiota Euroopassa ja Suomessa Koripallon säännöt Koripallon säännöt pähkinänkuoressa Katukoriksen säännöt lyhyesti YÖKORIKSEN TAUSTAA Yhdysvallat, Yökoriksen kotimaa Miksi koripallo valittiin lajiksi? Yökoris Saksassa YÖKORIS HELSINGISSÄ Yökoriksen nuorisokulttuurinen konteksti Maahanmuuttajanuoret - nuorisotyön uusi haaste Nuorisotyön uusia tuulia Yökoriksen pioneerit: Naalisvaara ja Laitinen Yökoriksen toiminnan tavoitteet Helsingissä Yökoris-projektin yhteistyökumppanit Helsingin NMKY Nuorisoasiainkeskus Luotsi Aseman Lapset ry Kanava ry Nuorisopoliisi SPR:n City-Team, katutyö Diakonia-ammattikorkeakoulu Raha-automaattiyhdistys YÖKORIS-PROJEKTIN KÄYNNISTÄMINEN JA KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT KEVÄÄLLÄ Yökorispelejä musiikin tahdissa Sponsorit tukevat toimintaa ja muodostavat Yökoriksen imagoa Yökoris median suosiossa...26

4 II 6.4 Käytännön ongelmia Yökoris poikien juttu? Varpaita palelee VR:n makasiineilla, jäätelöä WC:ssä! Tiedonkulku kompastelee Toiminnan tavoitteiden toteutuminen keväällä Yökoris poistaa ennakkoluuloja? Ilmaisia onnistumisen kokemuksia Yökoris-projektin kehittämistä -palautekeskustelu VR:n makasiinien tunnelma houkuttelee Pelijärjestelyjen toimivuus Verkosto solmussa? Tarkoittaako yhteistyö työn jakamista? KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT JA YÖKORIKSEN KÄYNNISTYMINEN SYKSYLLÄ Yökoris aloittaa vauhdikkaissa merkeissä Uudenlainen yhteistyön muoto Walkers Yökoriksessa Yhteistyö toimii - vai toimiiko? Toiminnan tavoitteiden toteutuminen syksyllä Miksi Yökoris ei enää kiinnosta? Vaatimattomat puitteet, huono imago? Mikä meni pieleen syksyllä 1998? KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT JA YÖKORIKSEN KÄYNNISTÄMINEN KEVÄÄLLÄ Hämyisiltä makasiineilta Arena Centerin loistelamppujen alle Takaisin keskustaan - Kaisaniemen kenttä kerää nuoria Yökoris osallistuu Median mielenkiinto säilyy, sponsorien ei Yhteistyö ja tiedonkulku ontuvat Toiminnan tavoitteiden toteutuminen keväällä Yökoris ei houkuttele nuoria Onko Arena Center liian kaukana tai turhan kliininen ympäristö? Avustajien ja nuorten palautetta keväästä Tää on liian kaukana, ei tänne kukaan tule Muuttiko media Yökoriksen imagoa? KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT JA YÖKORIKSEN KÄYNNISTÄMINEN SYKSYLLÄ Myllypuro a dream come true? Pysykää pois Myllypurosta! Median ja sponsorien mielenkiinto kateissa Itä-Helsingin työntekijät yhteistyöhön mukaan innokkaasti Syksyn ensimmäiset yhteistyöpalaverit kartoittavat kiinnostusta Ideat lentävät ja työtä jaetaan yhteistyöpalaverissa Avustajien ja nuorten ajatuksia Yökoriksesta syksyllä Myllypuro on paras paikka pelata! Paragon-hallissa ei neliöillä juhlita? Avustajien unelmia ja haaveita...52

5 III 10 YÖKORIKSEN TULEVAISUUS Projektin taloudelliset tulevaisuuden näkymät Yökorista kesäisin keskustassa, talvella lähiöissä Yökorista läpi lähiöiden AVUSTAJAKOULUTUS YÖKORIKSEEN Miksi yökorisavustajia pitää kouluttaa? Koulutuksen suunnittelu ja koulutukselle asetetut tavoitteet Suunnitteluryhmän kokoaminen Vapaaehtoistoiminnan periaatteista Suunnitteluryhmän visio koulutuksen vapaaehtoisuudesta ja käytännön tavoitteista Koulutuksen esivalmistelut etenevät käytännön tasolle Koulutusviikonloppu Karjalohjalla Koulutuksessa käytetty teoriaopetus Toiminnan iloa Pellin leirikeskuksessa Avustajien koulutuksesta antama palaute Avustajien koulutukseen kohdistuneet odotukset Koulutuksen ohjelmasisällöstä annettu palaute Koulutuksen käytännön toteutuksesta annettu palaute Koulutukseen osallistuneiden kehittämisideoita Avustajakoulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen ja kehittämisideoita Koulutukseen osallistuminen ja avustajien motivaatio Yhteistyökumppaneiden panos koulutuksen toteutuksessa Koulutuksen tiedollinen anti ja luennoitsijat YÖKORIS-PROJEKTIN ARVIOINTIA Yleistä projektitoiminnan arvioinnista Yökoris-projektin toimintamalli Yökoris-projektin aikataulujen asettamat haasteet Ulkopuolisten tekijöiden merkitys projektitoiminnalle Yhteistyöverkoston ylläpitäminen Yökoriksen verkoston analysointi ja kehittäminen Projektin rahoitus YHTEENVETO...69 LÄHTEET...74 LIITTEET: Liite 1: Avustajakoulutuksen ohjelma Liite 2: Palautekysymykset

6 2 JOHDANTO Kun lähdimme vuoden 1998 alussa tutustumaan Yökoris-projektiin Helsingissä, emme arvanneet kuinka suureksi osaksi omaa elämäämme se tulisi. Projektitoimintaa pidetään merkittävänä ammatillisen oppimisen ja työn kehittämisen muotona. (Jalava, Virtanen 1995, 73) Sitä Yökoris on todella meille ollut aktiivisen mukanaolon ja päättötyön tekemisen kautta projekti on välillä ollut lähes koko elämän sisältö. Päättötyötämme ei ole tehty perinteisin keinoin ja menetelmin. Työmme on edennyt toimintatutkimuksen tavoin. Se lähti halustamme kehittää projektia, jossa olimme itse mukana avustajan roolissa. Toimintatutkijan rooliin kuuluu olla lähellä käytäntöä, osallistua ja kehittää toimintaa (Heikkinen, Huttunen, Moilanen 1999, 40). Emme tarkkailleet projektia ulkopuolisina, vaan avustajan roolissa osallistuimme myös kokouksiin ja palavereihin. Varsinainen kehittämistehtävämme oli yökorisavustajien koulutuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen. Yökoris hyötyi kehittämishankkeestamme, koulutuksesta, niin ryhmän kiinteytymisestä kuin uusien avustajien mukaantulosta. Vaikka päättötyömme ei olekaan selkeä tutkimus, on siitä helppo löytää toimintatutkimuksellisia elementtejä. Tutkimusmenetelmänä toimintatutkimus sopi Yökoris-projektille ja meille päättötyön tekijöinä parhaiten. Monet muut tutkimusmenetelmät olisivat olleet metodisesti liian raskaita tai johtaneet liialliseen teoreettisuuteen. Käytännöstä liian kaukana oleva tutkimus ei olisi palvellut Yökorisprojektia. Lisäksi kehittämistyömme lähti liikkeelle Yökoriksessa toimivien toiveesta. Yökoris-projektin työyhteisö sopii hyvin toimintatutkimuksen kohteeksi. Työntekijät reflektoivat ja kehittävät omaa työtään sekä kehittelevät vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn kehittymistä nykyiselleen arvioidaan historiaan peilaten. Projektin toiminnasta tuotetaan uutta tietoa. (Heikkinen ym. 1999, 25)

7 3 Päättötyömme kirjallinen osuus esittelee sekä kehittämishankkeemme että projektia yleensä. Seurasimme havainnoimalla ja haastattelujen avulla Yökoriksen kehitysvaiheita helmikuusta 1998 lokakuun alkuun 1999 asti. Lähteenä käytetty projektipäiväkirja koostuu omista arvioistamme, havainnoistamme ja muistiinpanoistamme. Olemme keränneet materiaalia koko projektin toimimisen ajan ja pyrkineet kuvaamaan raportissamme Yökoris-projektin vaiheita mahdollisimman kattavasti.

8 4 1 MENETELMÄNÄ TOIMINTATUTKIMUS 1.1 Toimintatutkimus käytännössä Toimintatutkimus on tunnettu Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan, vaikka siitä ei ole ollutkaan paljon tietoa. Toimintatutkimuksellinen lähestymistapa sai alkunsa, kun sosiaalipsykologi Kurt Lewin otti käyttöön action research -termin 1940-luvulla USA:ssa (Suojanen 1992, 9). Viime aikoina toimintatutkimusta on alettu menetelmänä käyttää yhä enemmän sosiaali- ja ihmistieteissä. Toimintatutkimus on hyväksytty niin käytännön työntekijöiden keskuudessa kuin hallinnollisissa elimissä. (Heikkinen ym.1999, 15) Näkyvimmin toimintatutkimus on ollut esillä koulumaailmassa, esim. koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Myös hallinto ja työelämä ovat kiinnostuneita toimintatutkimuksesta. Toimintatutkimusta voidaan pitää keinona, jonka avulla osallistujat saadaan sitoutumaan johonkin uudistukseen. Tosin osa toimintatutkimusliikkeen edustajista ei pidä tämänkaltaista menettelytapaa toimintatutkimuksena. (Heikkinen ym. 1999, 15-16) 1.2 Toimintatutkimuksen määrittelyä Toimintatutkimuksen määrittelyyn ei ole vain yhtä pätevää määritelmää. Toimintatutkimus poikkeaa perinteisistä tutkimuksista siinä määrin, ettei sen määrittely tapahdu myöskään perinteiseen tapaan. Toimintatutkimuksen historiaa tarkastellessa voidaan havaita, että jokainen tutkimus, tutkija ja aihe määrittävät sen, mikä on toimintatutkimus. (Heikkinen ym. 1999, 25-27) Toimintatutkimus ymmärretään usein lähestymistavaksi, joka ei ole kiinnostunut pelkästään siitä, miten asiat ovat, vaan erityisesti siitä, miten niiden tulisi olla. Toimintatutkimus on yhteisöllinen ja itsereflektiivinen tutkimustapa. Yhteisössä toimivan ihmisen täytyy havainnoida ja jakaa tietoa työyhteisössään jatkuvasti, jotta tiedosta on hyötyä. Toimintatutkimukselle ominaista on uuden tiedon tuottaminen,

9 5 toimintatapojen muuttaminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen. (Heikkinen ym. 1999, 21; 32-33) 1.3 Toimintatutkimus Yökoris-projektissa Ihminen on tutkimuksissa yleensä passiivisen tarkastelun kohteena. Toimintatutkimuksessa taas ihminen nähdään oman ympäristönsä aktiivisena toimijana. Toimintatutkijan rooliin kuuluu olla mukana kehittämässä ja muuttamassa toimintaa sekä tuottamassa uusia teorioita. Päättötyömme olisi ollut mahdoton toteuttaa kehittämishankkeena ilman osallistuvaa toimintaa Yökoriksessa. Aktiivisen toiminnan ja reflektiivisyyden tuloksena työyhteisöstä voi paljastua yllättäviäkin asioita. (Suojanen 1992, 20-25) Yökoris-projekti ei välttämättä kehitä toimintaansa toimintatutkimuksellisesti, mutta tarkoitusperät ovat samanlaiset. Yökorista ei ole tarkoitus kehittää ainoastaan HNMKY:n käyttöön, vaan myös muiden projektien ja työmuotojen kokeilumallina. Toimintaa ollaan valmiita muuttamaan aina, kun siihen tuntuu olevan tarvetta. Projektin kaikkia vaiheita reflektoidaan; onnistuneita toimintamalleja voidaan kokeilla uudelleen ja epäonnistumisista voidaan oppia. Se mikä ei toimi toisessa paikassa, saattaa toimia muualla. (Suojanen 1992, 25-28) Toimintatutkimusta on vaikea raportoida, koska se voi poiketa muista tutkimusraporteista paljonkin. Toimintatutkimuksellinen osallistuminen vaatii osittain minä-muodon käyttämistä raportissa, joka ei kuulu perinteiseen tutkijan tapaan raportoida tuloksia objektiivisesti. Toimintatutkimuksen raportointi etsiikin tällä hetkellä uusia muotoja. Toimintatutkimusraportin on annettava lukijalle mahdollisuus omaan tulkintaan, jopa sen havaitsemiseen, mitä ei sanota sanoin. Raportti on onnistunut, mikäli se herättää työyhteisössä keskustelua ja uusia ajatuksia. (Syrjälä, Ahonen, Syrjäläinen, Saari 1996, 49-51)

10 6 2 NUORISOTYÖ HELSINGISSÄ Kaupunki mukaan nuorisotyöhön Helsingin kaupungin nuorisotyö sai alkunsa sodanjälkeisessä Suomessa, kun kaupungin nuorisotyölautakunta perustettiin. Samaan aikaan käynnistettiin nuoriso-ohjaajien koulutus. Nuorisotyölautakunnan perustamiseen johtanut syy oli nuorison lähinnä vapaa-ajan viettoon liittyvien ongelmien tiedostaminen sodan aikana. (Ilves 1998, 7) Aiemmin kaikesta tehdystä nuorisotyöstä olivat vastanneet erilaiset poliittiset ja uskonnolliset järjestöt. Nuorten ongelmat olivatkin suurimpia asuinalueilla, joilla järjestöt eivät vaikuttaneet tai saaneet nuoria mukaan toimintaansa. Koska nuorten ongelmat johtivat mm. rikollisuuteen ja ilkivaltaan, kaupunkia vaadittiin puuttumaan tilanteeseen. Nuorisotyölautakunnan tarkoituksena oli olla tukemassa ja luomassa puitteita sodan jälkeen heikkojen nuorisojärjestöjen työlle. (Ilves 1998, 7-28) 2.2. Nuoriso pois kaduilta! Kaupungin ensimmäisiä yrityksiä saada nuoret pois kaduilta ja mukaan järjestettyyn nuorisotoimintaan oli kerhokeskustoiminta, joka aloitettiin 40-luvun lopulla luvulla helsinkiläisen nuorisotyön haasteiksi nousivat nuorisokulttuurien ja maalta muuttaneiden nuorten ilmaantuminen ja sopeuttaminen kaupunkikuvaan. (Ilves 1998, 7-28) Vastauksena nuorison vapaa-ajanvietonongelmiin kaupungin nuorisotyö tarjosi kahvilatyylisen oleskelupaikan, Haka-kerhon. Kerhon perustamisen syynä olivat nuorisomellakat, jengitappelut ja kasvava huoli järjestöihin kuulumattomien nuorten vapaa-ajan vietosta. (Nieminen 1995, 326) Haka-kerhossa nuoret saivat olla keskenään ja toteuttaa itseään. Samoihin aikoihin kaupunki aloitti myös moottoripyöräkerhotoiminnan vanhempia kortteleissa ajollaan närkästyttäneille pärinäpojille. (Ilves 1998, 57).

11 7 Nuorten jengiytyminen 1960-luvulla toi mukanaan ongelmat alkoholin ja huumeiden kanssa. Nuoret kritisoivat järjestettyä nuorisotoimintaa ja halusivat nuoria hoitamaan asioitaan. Nuorisotyössä kiinnitettiin huomiota jengityöhön ja lähiöihin perustettiin avoimien ovien tiloja. (Ilves 1998) Lähiöistä keskustaan nuoret palasivat jälleen 1980-luvulla. Helsingin rautatieasemalla suuren osan aikaansa viettäneet nk. Steissin nuoret nousivat puheenaiheeksi. Keskustan alueella tehtävä nuorisotyö on ollut tärkeässä asemassa yhä 90 luvulla. Muodissa olleet nuorisokahvilat eivät enää houkuttele moniongelmaisia nuoria toivotulla tavalla. Asemalla hengailusta aiheutuvat levottomuus ja ilkivalta herättävät jälleen kielteistä huomiota aikuisten keskuudessa. (Nieminen 1995; Ilves 1998) 2.3 Yökoris 1990-luvun nuorille Innovaatiot ja toiminnan kehittäminen ovat tämän ajan henkeä sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa. Häyrynen (1994) on määritellyt tämänkaltaisen luovuuden eloonjäämisstrategiaksi, jossa nykyiselle etsitään vaihtoehtoja eli muutetaan tähänastisen toiminnan edellytyksiä. (Jalava, Virtanen 1995, 66) Kaupungin nuorisotalotoiminnan ja etsivän nuorisotyön ohella uudeksi nuorisotyön toimintamuodoksi 1990-luvulla kehitettiin Yökoris. Näin 1940-luvun lopun ja puoli vuosisataa myöhemmän toiminnan teema on sama: nuoriso pois kaduilta! (Taponen, Ylinen, puhelinkeskustelu ) 3 KORIPALLO 3.1 Koripallon synty ja kehitys James Naismith kehittää koripallon nuorisolle

12 8 YMCA:n (Young Mens Christian Assosiation) piirissä Amerikassa kävi 1880-luvun lopulla yhä ilmeisemmäksi uuden sisäliikuntalajin tarve. Nuorille oli luotava uusi liikuntalaji, koska vallalla olevan voimistelusuunnan ei enää katsottu vastaavan ajan vaatimuksia. YMCA:n (suom. NMKY, Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys) kansainvälisen Springfieldin harjoituskoulun tri James Naismith tarttui haasteeseen. (Wuolio 1984) Tri Naismith sai kolmetoista sääntökohtaa sisältävän luonnoksensa koripallosta valmiiksi talvella Voitiin sanoa uuden lajin syntyneen, vaikka samantyylisiä pelejä oli pelattu aiemminkin. (Wuolio 1984) Esimerkiksi Maya-intiaanien kerrotaan pelanneen koripalloa muistuttavaa ta-bog nimistä joukkuepeliä. Ta-bogissa tarkoituksena oli heittää kiviä vaakasuorasti toisen joukkueen kivimuurissa olevien reikien läpi. Maya-intiaanien peli tosin päättyi kohtalokkaasti, sillä pelin jälkeen hävinneen joukkueen kapteeni menetti henkensä. Vuonna 1896 ilmestyivät koripallon uudet parannetut säännöt, jotka eivät sisältäneet pelin kannalta olennaisia muutoksia. Useiden ilmestyneiden sääntökirjojen vuoksi koripallosta syntyi lukuisa joukko pelimuunnoksia. Samanaikaisesti sääntöjä yritettiin yhtenäistää, mutta lopullisesti siinä onnistuttiin vasta vuonna (Wuolio 1984) Koripallo saavuttaa suosiota Euroopassa ja Suomessa Koripallo saavutti kannatusta paitsi NMKY:n myös yliopistojen keskuudessa. Eurooppaan koripallo levisi pääasiassa NMKY:n välityksellä. Suomalaiset saivat ensimmäiset vaikutteensa koripallosta Eestin NMKY:ltä ja 30-lukujen vaihteessa. Baltian maat olivat näihin aikoihin Euroopan johtavia koripallomaita. (Wuolio 1984) Ratkaisevan sysäyksen antoi kuitenkin voimistelunopettaja Nils Fabriciuksen Sveitsiin ja Saksaan tekemä opintomatka 30-luvun lopulla. (Nuoreva 1989, 35)

13 9 3.2 Koripallon säännöt Koripallon säännöt pähkinänkuoressa Koripallossa kaksi joukkuetta pelaa vastakkain suorakulmaisella, rajatulla kentällä (26mx14m). Kentällä on yhtä aikaa kummastakin joukkueesta viisi pelaajaa. Lisäksi joukkueella on vaihtopelaajia. Pelissä tarkoituksena on puolustaa kentän omassa päässä sijaitsevaa koria niin ettei vastustaja pääse heittämään palloa korirenkaan läpi. Pelitilanteessa tehdystä korista saa kaksi tai kolme pistettä heittoetäisyydestä riippuen, vapaaheittotilanteessa korista saa yhden pisteen. (Wuolio 1984) Katukoriksen säännöt lyhyesti Katukoris vaatii pelaajilta vähemmän kuin tavallinen koripallo pelaamiseen ei tarvita sisäsalia eikä välttämättä tarkkaan rajattua aluetta. Katukoriksessa pelaajia on yleensä vain kolme tai neljä kummallakin puolella eikä vaihtopelaajia välttämättä tarvita. (Projektipäiväkirja, maaliskuu 1998) Katukoris eroaa tavallisesta koripallosta siten, että koreja on yleensä vain yksi. Hyökkäävä joukkue vaihtuu korinteon jälkeen. Tällöin vastapuolen on kierrettävä jokin tietty viiva tai muu merkki ennen kuin uuden hyökkäyksen voi aloittaa. Pelitilanteessa tehdystä korista saa tavallisesti yhden pisteen. Katukorispelit ovat kestoltaan lyhyempiä kuin tavalliset koripallo-ottelut ja koko pelitapahtuma on luonteeltaan vähemmän muodollinen ja kilpailullinen. (Projektipäiväkirja, maaliskuu 1998)

14 10 4 YÖKORIKSEN TAUSTAA 4.1 Yhdysvallat, Yökoriksen kotimaa Yökoripallon toiminta-ajatuksen juuret ovat Yhdysvalloissa ja Saksassa. Idea sai alkunsa 1980-luvun lopulla Yhdysvalloissa. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret jengiytyivät ja viettivät aikaansa kaduilla päämäärättömästi oleillen aiempaa enemmän. Syynä tähän olivat mm. ei-kaupallisten osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien puute sekä nuorten ankeat kotiolot. Oleskelu ostoskeskuksissa ja kaduilla aiheutti pikkurikollisuutta ja häiriköintiä, joka näkyi mm. rikostilastoiden kohoamisena. (Laitinen, Naalisvaara, 1997) Nuorten parissa työskentelevät sosiaaliviranomaiset ja poliisit näkivät katukuvan muutoksen ja nuorison aktiviteettien tarpeen. Työntekijät yhdessä kehittivät ajatuksen Yökoripallosta, vaikkakin toteutus jäi muutamien innokkaiden harteille. (Arikka, luento ) Yökoripallon toiminta-ajatus oli tuottaa kohderyhmien nuorille tekemistä, joka vastasi heidän vapaa-ajan käyttönsä toiveita. Tekemisen tuli olla jotakin toiminnallista, jossa nuoret pääsisivät purkamaan ylimääräistä energiaansa positiivisella tavalla. Toiminta tuli järjestää lisäksi ajallisesti ja paikallisesti niin, että kohderyhmään kuuluvilla olisi yhtäläinen mahdollisuus osallistumiseen. (Laitinen, Naalisvaara 1997) 4.2 Miksi koripallo valittiin lajiksi? Koripallo valittiin lajiksi, koska sillä on toiminta-ajatuksen kannalta monia hyviä ominaisuuksia. Koripallo on nuorten keskuudessa suosittu laji (hyvä katuimago). Sitä on helppo pelata, koska sääntöjä on vähän eikä pelaamiseen tarvita välttämättä kalliita ja erikoisia urheiluvälineitä. Koripalloa voi pelata lähes missä vain ja pelaaminen tarjoaa osallistujille onnistumisen mahdollisuuksia. (Raimoranta 1998, 3)

15 11 Koripallo on vauhdikas laji, johon viikon aikana kertyneitä aggressioita on helppo kanavoida. Joukkuepelinä koripallo mahdollistaa luonnollisen lähestymisen aikuisten ja nuorten välille sekä helpottaa kontaktien syntymistä. (Laitinen, haastattelu ) 4.3 Yökoris Saksassa Euroopassa ongelmia esiintyi erityisesti Saksassa. Siellä eri etnisten väestöryhmien ja sosiaalisesti heikossa asemassa olevien määrän nopea suhteellinen kasvu aiheutti alueellisia levottomuuksia. Entinen koripallotähti Klaus Zander päätti ryhtyä toteuttamaan yhdysvaltalaista mallia mm. Kölnissä ja Bonnissa yhteistyössä paikallisten sosiaali- ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Yökoripallo saavutti suuren suosion ja levisi myös muihin saksalaisiin kaupunkeihin, kuten Kieliin ja Hampuriin. Esim. Gelschenkirchenissä mellakat ja tappelut vähentyivät radikaalisti silloin, kun Yökoris-projektia toteutettiin. Pelin kautta eri yhteiskuntaluokat ja etniset vähemmistöt kohtasivat ystävällisessä mielessä pelin merkeissä. (Laitinen, Naalisvaara 1997) 5 YÖKORIS HELSINGISSÄ 5.1 Yökoriksen nuorisokulttuurinen konteksti Helsingin tilanne 1990-luvulla nuorisotyön osalta oli monin osin samankaltainen kuin sotien jälkeen 1940-luvulla. Nuorisotyötä tarvittiin samoista syistä kuin 50 vuotta sitten. Nuoret olivat alkaneet viettää aikaansa kaduilla eikä heillä ollut mitään tekemistä. (Taponen, Ylinen, puhelinkeskustelu ) Helsingin väkiluku on noussut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Nuorisotyön kohderyhmän (peruskoulu- ja lukioikäiset) lukumäärä lähestyy

16 12 nuorta. Kohderyhmän rakenne on 1990-luvulla muuttunut huomattavasti aiempaa monikulttuurisemmaksi. (Nuorisoasiainkeskuksen skenaariotyöraportti 1999, 7) Helsinkiläinen nuori 1990-luvulla Nuorisoasiankeskuksen skenaariotyöraportin (1999) mukaan nuorten usko yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on heikko. Nuorten osallistumisaktiivisuus on siten vähäistä. (Nuorisoasiainkeskuksen skenaariotyöraportti 1999, 7) Nuorisotutkija Martti Lahti kuvailee Nuorisotutkimus-lehdessä vuonna 1992 nuorten passiivisuutta paikalla pysyväksi, rajoittavaksi ja tukahduttavaksi toimintamalliksi. (Holvas, Raivio, Seppänen 1997, 28) Nuorisotutkimuksessa lähdetään siitä oletuksesta, että nuoruus on identiteetin etsimisen aikaa. Nuorisotutkija Leena Suurpään mukaan nuorten identiteettejä luonnehtii nykyisin se, etteivät ne enää ole eheitä ja selvärajaisia. (Holvas ym. 1997, 67) Nuorisotyössä erityistyön tarve on jatkuvasti lisääntynyt. Erityisnuorisotyötä tarvitsevat nuoret elävät erilaisissa riskiolosuhteissa. (Järvinen 1993, 8) Yhä useammat perheet ovat rikkinäisiä ja syrjäytyneitä, mikä vaikuttaa suoraan lasten ja nuorten syrjäytymisriskiin. Monilla nuorilla on vähän tai ei lainkaan aikuiskontakteja. Normaalien aikuiskontaktien puuttuessa nuoret hakeutuvat vertaisryhmiin. Tämä ilmenee nuorisojoukkoina kaduilla. (Hujala, Norlamo 1995, 17) Maahanmuuttajanuoret - nuorisotyön uusi haaste 1990-luvun nuorisotyön haasteena on ollut maahanmuuttajanuorten integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja nuorisotyön piiriin. Katukuvassa näkyneet maahanmuuttajaryhmittymät ovat aiheuttaneet muutoksia Helsingin kaupungin nuorisotyön piirissä. Toiminnassa on nykyisin otettava huomioon suomalaisten lisäksi mm. venäläisten, virolaisten ja somalialaisten nuorten tarpeet. (Cortes-Tellez 1999, Nuorisotyö 6/99)

17 13 Maahanmuuttaja on ihminen, joka on muuttanut omasta maastaan toiseen maahan. Maahanmuuttajia ovat mm. pakolaiset ja paluumuuttajat. (Vartiainen-Ora 1996, 14) Suomessa asuvat maahanmuuttajanuoret elävät tavallaan neljän eri arvomaailman ristipaineessa. Yksi arvomaailma muotoutuu vanhempien lähtömaan ja kulttuurin arvoista. Toinen arvomaailma on suomalainen kulttuuri, jossa nuoret joutuvat elämään ja esim. käymään koulua. Suomessa asuvien maanmiesten arvomaailma on taas edellä mainituista poikkeava. Heidän arvomaailmansa ei enää edusta puhtaasti entisen kotimaan eikä vielä uuden kotimaan kulttuuria. Neljäs arvomaailma koostuu nuorisokulttuureista. (Liebkind 1999) Kasautuneet ongelmat kuten pakolaisuus, ero perheestä, murrosiän mukanaan tuomat vaikeudet, vieras kulttuuri ja ongelmat koulussa kasvattavat maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriskiä (Kuisma 1998, HS ) Ann-Christine Marttinen on kirjaansa Lasku pakolaisnuorten elämää Suomessa varten haastatellut Suomeen muuttaneita nuoria. Eräs afrikkalaisnuori kertoo sen, mitä eri viranomaistahot ovat ihmetelleet. Nuoret pakolaiset viettävät paljon aikaa discoissa musiikkia kuunnellen ja tanssien. He juovat paljon, koska tarvitsevat tavan unohtaa liian kipeät muistonsa. (Marttinen 1996, 11) Nuorisotyön uusia tuulia Nuorisotyössä on ollut 1990-luvulla virtauksena erilaiset projektit ja kokeilevat työmuodot (Jalava, Virtanen, 1995, 66). Nuorisotyön voimavaroja on suunnattu tarpeiden kasvaessa yhä enemmän erityisnuorisotyöhön. Erityisnuorisotyö on erilaisissa riskiolosuhteissa elävän nuoren kasvu- ja kehitysedellytysten turvaamista. Työtä tehdään nuoren kykyjen ja valmiuksien vahvistamiseksi sekä hänen myönteiseksi aktivoimisekseen. (Järvinen 1993, 8) Erityisnuorisotyön työmuodoiksi ovat 1990-luvun lopulla yhä vahvemmin nousseet erilaiset projektit ja etsivä työ (outreach work). Etsivää nuorisotyötä on tehty muualla Euroopassa jo pitkään. Etsivän työn periaatteena on luottamuksellisen suhteen rakentuminen aikuisen ja nuoren välille. Luottamus syntyy, kun nuorilla on tunne siitä että heidät hyväksytään. (Hujala, Norlamo 1995, 36-38)

18 14 Helsingin keskustan alueella etsivän työn tarvetta on kartoitettu vuonna 1992, kun oltiin käynnistämässä Luotsi-projektia. Harri Taposen keväällä 1992 kokoamassa muistiossa kerrotaan projektin mahdollisista kohderyhmistä ja todetaan tarve jalkautumiselle eli nuorten pariin menemiselle. Kun nuoret eivät tule työntekijöiden luo, on työntekijöiden mentävä nuorten luo. (Taponen 1992) 1990-luvun henkeen nuorisotyössä kuuluu innovatiivisuus ja kokeileminen. Erilaiset projektit antavat työntekijälle turvallisen kokeiluympäristön. Projektien lyhytkestoisuuden vuoksi uusille ja tutkimattomille alueille astuminen vähentää työntekijöiden riskin kokemista. Projektitoiminta voi olla työntekijälle myös merkittävä ammatillisen oppimisen ja työn kehittämisen muoto. (Jalava, Virtanen 1995, 73-78) Yökoris-projekti on ollut yksi vastaus nuorisotyön ajan haasteisiin. Projektin tavoitteena on aktivoida nuoria ja tarjota heille vaihtoehto passiiviselle olemiselle kaupungilla oleilulle. Seikkailun ja jännityksen etsiminen aiheuttaa toimintatarmon suuntautuminen kielteisiin toimintoihin, kuten rikoksiin ja ilkivaltaan. (Järvinen 1993, 47) Yökoris pyrkii tarjoamaan mahdollisuuden tämän toimintatarmon purkamiseen positiivisella tavalla ja turvallisessa ympäristössä (Laitinen, haastattelu ). 5.2 Yökoriksen pioneerit: Naalisvaara ja Laitinen Helsingin kaupungin Nuorisoasiankeskuksen kehittämispäällikkö Kari Naalisvaara toi Yökoripallo-idean Suomeen vuonna 1997 ja alkoi etsiä yhteistyökumppaneita. HNMKY:n nuorisosihteeri Ilpo Laitinen kiinnostui hankkeesta ja sen soveltamisesta helsinkiläiseen ympäristöön. (Naalisvaara, haastattelu ) Syksyllä 1997 tehtiin koekysely, joka suunnattiin nuorisolle ja mahdollisille yhteistyötahoille. Nuorisoasiankeskuksen ja HNMKY:n edustajat kävivät lisäksi tutustumassa Yökoripallo-toimintaan Saksassa, Hampurissa. Myönteiset kokemukset Hampurin Yökoripallo-projektin toimivuudesta vakuuttivat heidät hankkeen tarpeellisuudesta. (Laitinen, Naalisvaara 1997)

19 Yökoriksen toiminnan tavoitteet Helsingissä Toiminnalle asetetut tavoitteet olivat Suomessa pääosin samanlaiset kuin Yhdysvalloissa ja Saksassa. Tavoitteet määriteltiin projektin suunnitteluvaiheessa sponsoreita ja yhteistyötahoja etsittäessä. (Laitinen, Naalisvaara 1997) Yökoripallo-ideaa ei tuotu Suomeen valmiina kopiona. Koska Suomi on ilmastoltaan erilainen kuin USA, mm. pelitiloja jouduttiin etsimään kauemmin. Myös nuoret, heidän harrastuksensa ja ajanviettopaikat ovat toisistaan poikkeavia. Yökoripallo muokattiin siis Helsinkiin sopivaksi ja tavoitteetkin täytyi siten sovittaa uuteen ympäristöön. (Naalisvaara, haastattelu ) Yökoriksen toiminnan tavoitteena on: - tarjota maksuton ja vetovoimainen vapaa-ajanviettotapahtuma sekä tytöille että pojille kuvatussa kohderyhmässä - tarjota nuorille toimintatilat ohjelmoituine koripallopeleineen, joka sisältää mm. nuorisomusiikin tahdittamana toteutetun yhteisen tunnin mittaisen ohjatun alkulämmittelyn ja katukorissäännöillä toteutetun turnauksen. - antaa nuorille mahdollisuus yhteiseen tekemiseen ja kokemiseen, tavoitteena eri yhteiskuntaryhmien välinen integraatio (monikulttuurisuus, syrjäytymisen ehkäisy) - vahvistaa nuorten onnistumisen kokemista osallistuttavan toiminnan kautta sekä tukea myönteisen minäkuvan itsetuntoista kehitystä tarjota turvallinen tapahtumailmapiiri ja myönteinen imago toiminnalle oheismateriaaleineen (lippikset, paidat yms.) (Laitinen, Naalisvaara 1997) 5.4 Yökoris-projektin yhteistyökumppanit Projektin ideointivaiheessa, vuoden 1998 alussa, mukana olivat pääjärjestäjien lisäksi Nuorisopoliisi, Luotsi, Aseman Lapset ry, Kanava ry., HNMKY:n koripallojaos,

20 16 Diakonia-ammattikorkeakoulu (DIAK), Suomen Punainen Risti (SPR), liikuntavirasto, opetusvirasto, Terve ja Turvallinen kaupunki-projekti, Koripalloliiton eteläinen alue sekä Helsingin Seurakuntayhtymän erityisnuorisotyö. Eri yhteistyötahot kokoontuivat pohtimaan omia voimavarojaan ja intressejään ko. projektitoimintaan. Samanaikaisesti HNMKY ja Nuorisoasiainkeskus kävivät neuvotteluja hankkeen potentiaalisten rahoittajien kanssa. Raha-automaattiyhdistys myönsikin Yökoris-projektille kolmivuotisen avustuksen. Yökorikseen palkattiin projektipäälliköksi Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella teol.yo. Heikki Arikka. Alkukeväästä 1998 Yökoripallo-projektiin aktiivisesti osallistuva ydinjoukko alkoi muotoutua. HNMKY:n ja Nuorisoasiainkeskuksen lisäksi mukana olivat Aseman Lapset, DIAK, HNMKY:n koripallojaos, Kanava ry., Luotsi, Nuorisopoliisi ja SPR. (Raimoranta 1998, 4) Helsingin NMKY Helsingin NMKY on osa maailmanlaajaa kristillistä nuorisoliikettä. Young Men s Christian Assosiation (YMCA) perustettiin Lontoossa 6. kesäkuuta Liikkeen perustaja George Williams yhdessä muutaman ystävänsä kanssa halusi ohjata nuoria miehiä Raamatun ja rukoilemisen pariin. (Kuujo 1979, 9) YMCA:n toimintamuodot monipuolistuivat ja liike levisi nopeasti ympäri maailmaa. Vuonna 1866 toiminta-ajatukseksi muodostui nuorten miesten hengellisen, henkisen, sosiaalisen ja fyysisen kunnon parantaminen luvulle tultaessa neliömalli muuttui kolmioksi. Kolmioperiaatteen mukaan henkinen, hengellinen ja fyysinen kasvu ovat kaikki yhtä tärkeitä ihmisen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. (http://www.ymca.net ) Nykyisin YMCA on maailman suurin ei-poliittinen nuorisoliike, jonka toimintaa osallistuu yli 35 miljoonaa ihmistä yli 130:ssa maassa. Suomeen Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys (NMKY) tuli Helsingin NMKY perustettiin Tällä

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Mitä on palokuntanuorisotoiminta?

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET I FIFA:N SÄÄNNÖT Pärnu Summer Cup 2013 järjestetään FIFA:n jalkapallon sääntökirjan pelisääntöjen (FIFA Laws of the Game 2012/2013: http://www.fifa.com/mm/document/affederation/generic/81/42/36/lawsofthegame_2012_e.pdf)

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Lasten Parlamentti Varpaset

Lasten Parlamentti Varpaset Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tarjoaa nuorille ohjattua toimintaa, esiintymismahdollisuuksia, tietoa, neuvontaa ja henkilökohtaista tukea. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä nuorten kanssa.

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

Mihin ollaan menossa?

Mihin ollaan menossa? Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Futsalsääntöjen muutokset kaudelle

Futsalsääntöjen muutokset kaudelle Futsalsääntöjen muutokset kaudelle 2012 2013 Kansainvälinen jalkapalloliitto on päättänyt tehdä futsalin sääntökirjaan joukon muutoksia. Nämä muutokset tulevat voimaan välittömästi. Lisäksi samassa yhteydessä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA

TOIMINTAKERTOMUS. EETANET RY. TOIMINTAKERTOMUS 2010 Järjestökatu POSTITOIMIPAIKKA 1 TOIMINTAKERTOMUS 2 Sisällysluettelo TOIMINTAKERTOMUS...1 1. Katsaus edellisvuoteen...3 2. Edunvalvonta...4 2.1 Edunvalvonnan päätavoitteen toteutuminen...4 2.2. Edunvalvonnan sekundaarinen tavoite...5

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO)

Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Monikulttuuriset Pirkanmaan Omaishoitajat - projekti (MoPO) Näkökulma: Yhteistyö -uudenlaiset kumppanit Kolme hieman erilaista, kenties harvinaistakin kumppania omaishoitajayhdistyksen näkökulmasta Miksi

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma

Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo. Toiminta- ja taloussuunnitelma Nummelan Palloseura ry NuPS Jalkapallo 2007 Nummelan Palloseura ry 28.11.2006 1 (9) SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE... 2 2. TOIMINTAMALLI... 3 2.1. TOIMINTA-ALUE JA SIDOSRYHMÄT...3 2.2. SEURAN SÄÄNTÖMÄÄRÄISET

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yhdistystiedote 1/2016

Yhdistystiedote 1/2016 Yhdistystiedote 1/2016 Tärkeimmät: Aivoituksen aineistopäivä on pe 29.1. Raha-automaattiyhdistys (RAY) myönsi meille jälleen jäsenjärjestöavustuksen Jäsenmäärä kasvoi 2015 vuonna 12% Ystäväkurssilla vielä

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 24.11.2016 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu

Lisätiedot

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki

OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki OPETTAJA! Takki tyhjä? Pakki sekaisin? Koulutusta: Työrauhapakki Työrauhaprojektin taustaa Pohjois-Haagan yhteiskoulun oppilashuoltotyöryhmä alkoi keväällä 2009 valmistella projektia, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA

100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA 100 UUTTA TAPAA TEHDÄ PARTIOTA Rahaa lippukunnan toimintaan Partio saa osan Yhteisvastuukeräyksen tuotoista lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn Osa tästä rahasta jaetaan lippukunnille toimintaan,

Lisätiedot

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta

D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta D1 YA-joukkue Palaute pelaajilta ja vanhemmilta Tässä esityksessä on kaudella 2011-2012 Kiva HT D1 nimellä pelanneen seurayhteistyöjoukkueen palauteyhteenveto Joukkue pelasi kaudella 2011-2012 aluekarsinnan

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty 27.10.2015 LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA Strategia päivitetty 27.10.2015 Tämän LC klubin strategian on laatinut klubin hallitukselle Ehdollepano- ja kehitystoimikunta. 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Suomen Keskusshakkiliitto r.y. 30.5.2004/T Pudas. Koulushakki 2004-2005 hankesuunnitelma. 1. Hankkeen tausta ja tarve

Suomen Keskusshakkiliitto r.y. 30.5.2004/T Pudas. Koulushakki 2004-2005 hankesuunnitelma. 1. Hankkeen tausta ja tarve Suomen Keskusshakkiliitto r.y. 30.5.2004/T Pudas Koulushakki 2004-2005 hankesuunnitelma 1. Hankkeen tausta ja tarve Shakissa vaaditaan ja näin ollen sen uskotaan kehittävän mm. seuraavia ominaisuuksia:

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta

Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Suomen Punaisen Ristin toiminnasta Alueellinen maanpuolustuskurssi, 2.2.2017 Sirkka-Liisa Oinaala, toiminnanjohtaja Suomen Punainen Risti, osa maailmanlaajuista liikettä Suomen Punainen Risti kuuluu Punaisen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA

KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA KOIRAKÄVELYT JA KOIRAKAHVILA MIELENTERVEYDEN VAHVISTAJINA *** Lohjan mielenterveysseuran kehittämä toimintamalli Minna Malin Päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 TUKIKOIRAKKO - TOIMINTA Toiminta on

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

P04 21.-22.5.2016 TIEDOTE JA OHJEET OSALLISTUJILLE

P04 21.-22.5.2016 TIEDOTE JA OHJEET OSALLISTUJILLE Ajankohta: La 21.5. su 22.5.2016 klo 9-18. Sijainti ja parkkitilat Tapahtumapaikan osoite on Pakilantie 86. Autoille parkkitilaa löytyy kentän viereltä sekä lähialueiden katujen varsilta. Alepan parkkipaikalle

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Mitä olen oppinut ja saanut kun olen ollut mukana SPR:n toiminnassa ja nuorisoryhmässä?

Mitä olen oppinut ja saanut kun olen ollut mukana SPR:n toiminnassa ja nuorisoryhmässä? Mitä olen oppinut ja saanut kun olen ollut mukana SPR:n toiminnassa ja nuorisoryhmässä? Olen saanut ystäviä Tapaa kavereita Oppii uutta Saa tehdä Saa kokemuksia Saa auttaa Pääsee vaikuttamaan ja tekemään

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede

Nuorisolaki uudistus. Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede Nuorisolaki uudistus Helmikuu 2015 Georg Henrik Wrede Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla alle 29-vuotiaita Nuorten

Lisätiedot

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen 1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Kalake r.y / Seikkailukasvatuspäivät Mikkeli www.pkky.fi/pko p Suvi Mutanen Kati Lappalainen 2 Seikkailukasvatus työhyvinvointia tukemassa? Työpajan ohjelma

Lisätiedot

KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PAIKALLISEEN EDUNVALVONTAAN

KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PAIKALLISEEN EDUNVALVONTAAN KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PAIKALLISEEN EDUNVALVONTAAN Timo Virtanen - koulutuspoliittinen vastaava 2016 Tampereen Tradenomiopiskelijat ry Abstract in english This document lays out the agenda of educational

Lisätiedot

rotary tätä on rotary

rotary tätä on rotary rotary tätä on rotary Yhteystietoja RI:n keskushallinto One Rotary Center 1560 Sherman Avenue Evanston, IL 60201-3698 USA Puhelin +1 847 866 3000 Faksi +1 847 328 8554 tai +1 847 328 8281 www.rotary.org

Lisätiedot

KRIISIKESKUSTOIMINNOT

KRIISIKESKUSTOIMINNOT Yhteenvetoa vuodesta 2015 KRIISIKESKUSTOIMINNOT Kriisikeskustoiminnot sisältävät SOS-kriisikeskuksen, Rikosuhripäivystyksen Etelä-Suomen aluetoimiston, kriisiauttamisen valtakunnallisen koordinoinnin ja

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut

HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut 1 HOMELIKE OULU - OULU OMAKSI Maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelut hanke 1.5.2008 30.4.2011 2 NORMI PROJEKTIN VAIHEET 1.Valtava innostus 2.Hirveä hämminki 3.Eläimellinen sekaannus 4.Järkiintymisvaihe

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Miksi koulu on olemassa?

Miksi koulu on olemassa? Miksi koulu on olemassa? Oppilaan hyvinvointi Oppilaan hyvinvointi Oppimisen ilo Uskallus ottaa vastaan tehtäviä Halu ponnistella Usko omiin mahdollisuuksiin Suomalaisen koulutuspolitiikan vahvuuksia

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT

PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY:N SÄÄNNÖT PIHLAVAN VPK RY Pihlavan VPK Ry:n säännöt Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Pihlavan VPK ry. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä palokunnaksi. Palokunnan toiminta-alueena

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys

Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys (Verkkoasioinnissa asiointi.ray.fi täytettävän selvityksen täyttöohje) Tuloksellisuus- ja vaikutusselvitys on osa vuosiselvitystä. Selvitys tehdään tällä lomakkeella,

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot