PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ KIRSTINKADUN YKSIKKÖ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ KIRSTINKADUN YKSIKKÖ"

Transkriptio

1 PÄÄTTÖTYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ KIRSTINKADUN YKSIKKÖ Sulaoja, Kirsi & Ylinen, Anna Yökoris-projekti Projektin seurantaa ja kehittämistä Helsinki s., 2 liitettä Päättötyömme on syntynyt kehittämishankkeena HNMKY:n Yökoris-projektin tarpeisiin. Raportti sisältää seurannan projektin vaiheista maaliskuusta 1998 syyskuuhun Osana päättötyötämme suunnittelimme ja toteutimme avustajakoulutuksen Yökoris-projektissa mukana olleille. Itse Yökoriksessa toimineina koimme tarvetta projektin kehittämiselle ja projektisihteerin tarjottua avustajakoulutuksen toteutusvastuuta meille, lähdimme innolla mukaan. Raporttimme on historiikki Yökoris-projektin kahdesta ensimmäisestä vuodesta Helsingissä. Kirjallista materiaalia projektista ei ole juuri lainkaan. Päättötyömme perustuu pääasiallisesti haastatteluihin ja projektipäiväkirjaamme, joka koostuu omista havainnoistamme ja ajatuksistamme Yökoris-projektissa toimimisemme ajalta. Lisäksi olemme käyttäneet hyväksemme lehtiartikkeleita sekä nuorisotyötä ja projektitoimintaa käsittelevää kirjallisuutta. Päättötyössämme on toimintatutkimuksellisia elementtejä, vaikka ei olekaan kysymys varsinaisesta tutkimuksesta. Toimintatutkimuksen luonteen mukaisesti työ on ollut pitkäjänteistä, osallistuvaa, kehittävää ja käytännön tarpeista lähtevää. Oman vastuualueemme, ensimmäisen avustajakoulutuksen toteuttaminen, onnistui jopa yli odotusten. Koulutukseen osallistui reilusti avustajia, jotka myös jäivät toimintaan mukaan syksyllä Avustajakoulutus ei kuitenkaan suunnitellusti vakiintunut jatkuvaksi käytännöksi nuorten ja avustajien motivaation puuttumisen vuoksi. Yökoris on selkeästi toteuttamiskelpoinen ja kokeilemisen arvoinen idea, joka saa nuoret ja työntekijät innostumaan. Kuten projektitoiminta yleensä, Yökoriskin tarvitsee pitkäjänteistä kehittämistä ja sitoutumista työntekijöiltään. Lähinnä motivoituneiden alan ammattilaisten ja vapaaehtoisten sitoutuminen projektiin on osoittautunut Yökorisprojektin jatkuvaksi haasteeksi. Tulevaisuus näyttää monessa suhteessa valoisalta. Projektia kehitetään koko ajan, mm. lähiötyön antamat uudet mahdollisuudet on otettu hyvin käyttöön. Asiasanat: nuorisotyö, projektit, vapaaehtoistyö, toimintatutkimus, koripallo Säilytyspaikka: DIAK/ Kirstinkadun yksikön kirjasto

2 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNICS/ KIRSTINKATU TRAINING UNIT Sulaoja, Kirsi & Ylinen, Anna Yökoris-projekti Projektin seurantaa ja kehittämistä Midnightbasket Project Observing and developing the project November pages, 2 appendices Midnightbasket is a three year project which started in March The project is meant for youngsters who spend their spare time mainly in the streets. Midnightbasket is played late on Friday nights. During the games a DJ plays young peoples favourite music, for example rap music. Our final thesis deals with Midnightbasket. We had already been working as voluntary workers in the project when the main organizer the local YMCA (HNMKY) asked us to plan a training course for the voluntary workers in the project. As a result of our final thesis consists of the planning and putting the training course into practise, working in the project and observing it. The report of our final thesis includes material of the project during its existence from February 1998 to October We have collected our thoughts and observations into a project diary which is used as a source in our study. Other used sources are published articles concerning Midnightbasket and youth. We have also used books about youth work, immigration, voluntary work and action research. We have approached this project mainly by using the methods of the action research. It was the obvious choice for us because we wanted to develop Midnightbasket and we participated in the action from the very beginning. Based on our study which consists of the first two years of the project it seems that this kind of projects correspond with the spirit of the time. The Midnightbasket Project is developing all the time. For example playing in the suburbs seems to be an excellent idea. We hope that our study can give useful information on the Midnightbasket Project. It is an example of an action research dealing with a project which is continuously developing. Keywords: youth work, projects, action research, voluntary work, basketball Deposited in DIAK/Kirstinkatu Training Unit library

3 I SISÄLTÖ JOHDANTO MENETELMÄNÄ TOIMINTATUTKIMUS Toimintatutkimus käytännössä Toimintatutkimuksen määrittelyä Toimintatutkimus Yökoris-projektissa NUORISOTYÖ HELSINGISSÄ Kaupunki mukaan nuorisotyöhön Nuoriso pois kaduilta! Yökoris 1990-luvun nuorille KORIPALLO Koripallon synty ja kehitys James Naismith kehittää koripallon nuorisolle Koripallo saavuttaa suosiota Euroopassa ja Suomessa Koripallon säännöt Koripallon säännöt pähkinänkuoressa Katukoriksen säännöt lyhyesti YÖKORIKSEN TAUSTAA Yhdysvallat, Yökoriksen kotimaa Miksi koripallo valittiin lajiksi? Yökoris Saksassa YÖKORIS HELSINGISSÄ Yökoriksen nuorisokulttuurinen konteksti Maahanmuuttajanuoret - nuorisotyön uusi haaste Nuorisotyön uusia tuulia Yökoriksen pioneerit: Naalisvaara ja Laitinen Yökoriksen toiminnan tavoitteet Helsingissä Yökoris-projektin yhteistyökumppanit Helsingin NMKY Nuorisoasiainkeskus Luotsi Aseman Lapset ry Kanava ry Nuorisopoliisi SPR:n City-Team, katutyö Diakonia-ammattikorkeakoulu Raha-automaattiyhdistys YÖKORIS-PROJEKTIN KÄYNNISTÄMINEN JA KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT KEVÄÄLLÄ Yökorispelejä musiikin tahdissa Sponsorit tukevat toimintaa ja muodostavat Yökoriksen imagoa Yökoris median suosiossa...26

4 II 6.4 Käytännön ongelmia Yökoris poikien juttu? Varpaita palelee VR:n makasiineilla, jäätelöä WC:ssä! Tiedonkulku kompastelee Toiminnan tavoitteiden toteutuminen keväällä Yökoris poistaa ennakkoluuloja? Ilmaisia onnistumisen kokemuksia Yökoris-projektin kehittämistä -palautekeskustelu VR:n makasiinien tunnelma houkuttelee Pelijärjestelyjen toimivuus Verkosto solmussa? Tarkoittaako yhteistyö työn jakamista? KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT JA YÖKORIKSEN KÄYNNISTYMINEN SYKSYLLÄ Yökoris aloittaa vauhdikkaissa merkeissä Uudenlainen yhteistyön muoto Walkers Yökoriksessa Yhteistyö toimii - vai toimiiko? Toiminnan tavoitteiden toteutuminen syksyllä Miksi Yökoris ei enää kiinnosta? Vaatimattomat puitteet, huono imago? Mikä meni pieleen syksyllä 1998? KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT JA YÖKORIKSEN KÄYNNISTÄMINEN KEVÄÄLLÄ Hämyisiltä makasiineilta Arena Centerin loistelamppujen alle Takaisin keskustaan - Kaisaniemen kenttä kerää nuoria Yökoris osallistuu Median mielenkiinto säilyy, sponsorien ei Yhteistyö ja tiedonkulku ontuvat Toiminnan tavoitteiden toteutuminen keväällä Yökoris ei houkuttele nuoria Onko Arena Center liian kaukana tai turhan kliininen ympäristö? Avustajien ja nuorten palautetta keväästä Tää on liian kaukana, ei tänne kukaan tule Muuttiko media Yökoriksen imagoa? KÄYTÄNNÖN JÄRJESTELYT JA YÖKORIKSEN KÄYNNISTÄMINEN SYKSYLLÄ Myllypuro a dream come true? Pysykää pois Myllypurosta! Median ja sponsorien mielenkiinto kateissa Itä-Helsingin työntekijät yhteistyöhön mukaan innokkaasti Syksyn ensimmäiset yhteistyöpalaverit kartoittavat kiinnostusta Ideat lentävät ja työtä jaetaan yhteistyöpalaverissa Avustajien ja nuorten ajatuksia Yökoriksesta syksyllä Myllypuro on paras paikka pelata! Paragon-hallissa ei neliöillä juhlita? Avustajien unelmia ja haaveita...52

5 III 10 YÖKORIKSEN TULEVAISUUS Projektin taloudelliset tulevaisuuden näkymät Yökorista kesäisin keskustassa, talvella lähiöissä Yökorista läpi lähiöiden AVUSTAJAKOULUTUS YÖKORIKSEEN Miksi yökorisavustajia pitää kouluttaa? Koulutuksen suunnittelu ja koulutukselle asetetut tavoitteet Suunnitteluryhmän kokoaminen Vapaaehtoistoiminnan periaatteista Suunnitteluryhmän visio koulutuksen vapaaehtoisuudesta ja käytännön tavoitteista Koulutuksen esivalmistelut etenevät käytännön tasolle Koulutusviikonloppu Karjalohjalla Koulutuksessa käytetty teoriaopetus Toiminnan iloa Pellin leirikeskuksessa Avustajien koulutuksesta antama palaute Avustajien koulutukseen kohdistuneet odotukset Koulutuksen ohjelmasisällöstä annettu palaute Koulutuksen käytännön toteutuksesta annettu palaute Koulutukseen osallistuneiden kehittämisideoita Avustajakoulutukselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen ja kehittämisideoita Koulutukseen osallistuminen ja avustajien motivaatio Yhteistyökumppaneiden panos koulutuksen toteutuksessa Koulutuksen tiedollinen anti ja luennoitsijat YÖKORIS-PROJEKTIN ARVIOINTIA Yleistä projektitoiminnan arvioinnista Yökoris-projektin toimintamalli Yökoris-projektin aikataulujen asettamat haasteet Ulkopuolisten tekijöiden merkitys projektitoiminnalle Yhteistyöverkoston ylläpitäminen Yökoriksen verkoston analysointi ja kehittäminen Projektin rahoitus YHTEENVETO...69 LÄHTEET...74 LIITTEET: Liite 1: Avustajakoulutuksen ohjelma Liite 2: Palautekysymykset

6 2 JOHDANTO Kun lähdimme vuoden 1998 alussa tutustumaan Yökoris-projektiin Helsingissä, emme arvanneet kuinka suureksi osaksi omaa elämäämme se tulisi. Projektitoimintaa pidetään merkittävänä ammatillisen oppimisen ja työn kehittämisen muotona. (Jalava, Virtanen 1995, 73) Sitä Yökoris on todella meille ollut aktiivisen mukanaolon ja päättötyön tekemisen kautta projekti on välillä ollut lähes koko elämän sisältö. Päättötyötämme ei ole tehty perinteisin keinoin ja menetelmin. Työmme on edennyt toimintatutkimuksen tavoin. Se lähti halustamme kehittää projektia, jossa olimme itse mukana avustajan roolissa. Toimintatutkijan rooliin kuuluu olla lähellä käytäntöä, osallistua ja kehittää toimintaa (Heikkinen, Huttunen, Moilanen 1999, 40). Emme tarkkailleet projektia ulkopuolisina, vaan avustajan roolissa osallistuimme myös kokouksiin ja palavereihin. Varsinainen kehittämistehtävämme oli yökorisavustajien koulutuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen. Yökoris hyötyi kehittämishankkeestamme, koulutuksesta, niin ryhmän kiinteytymisestä kuin uusien avustajien mukaantulosta. Vaikka päättötyömme ei olekaan selkeä tutkimus, on siitä helppo löytää toimintatutkimuksellisia elementtejä. Tutkimusmenetelmänä toimintatutkimus sopi Yökoris-projektille ja meille päättötyön tekijöinä parhaiten. Monet muut tutkimusmenetelmät olisivat olleet metodisesti liian raskaita tai johtaneet liialliseen teoreettisuuteen. Käytännöstä liian kaukana oleva tutkimus ei olisi palvellut Yökorisprojektia. Lisäksi kehittämistyömme lähti liikkeelle Yökoriksessa toimivien toiveesta. Yökoris-projektin työyhteisö sopii hyvin toimintatutkimuksen kohteeksi. Työntekijät reflektoivat ja kehittävät omaa työtään sekä kehittelevät vaihtoehtoja ongelmien ratkaisemiseksi ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn kehittymistä nykyiselleen arvioidaan historiaan peilaten. Projektin toiminnasta tuotetaan uutta tietoa. (Heikkinen ym. 1999, 25)

7 3 Päättötyömme kirjallinen osuus esittelee sekä kehittämishankkeemme että projektia yleensä. Seurasimme havainnoimalla ja haastattelujen avulla Yökoriksen kehitysvaiheita helmikuusta 1998 lokakuun alkuun 1999 asti. Lähteenä käytetty projektipäiväkirja koostuu omista arvioistamme, havainnoistamme ja muistiinpanoistamme. Olemme keränneet materiaalia koko projektin toimimisen ajan ja pyrkineet kuvaamaan raportissamme Yökoris-projektin vaiheita mahdollisimman kattavasti.

8 4 1 MENETELMÄNÄ TOIMINTATUTKIMUS 1.1 Toimintatutkimus käytännössä Toimintatutkimus on tunnettu Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan, vaikka siitä ei ole ollutkaan paljon tietoa. Toimintatutkimuksellinen lähestymistapa sai alkunsa, kun sosiaalipsykologi Kurt Lewin otti käyttöön action research -termin 1940-luvulla USA:ssa (Suojanen 1992, 9). Viime aikoina toimintatutkimusta on alettu menetelmänä käyttää yhä enemmän sosiaali- ja ihmistieteissä. Toimintatutkimus on hyväksytty niin käytännön työntekijöiden keskuudessa kuin hallinnollisissa elimissä. (Heikkinen ym.1999, 15) Näkyvimmin toimintatutkimus on ollut esillä koulumaailmassa, esim. koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Myös hallinto ja työelämä ovat kiinnostuneita toimintatutkimuksesta. Toimintatutkimusta voidaan pitää keinona, jonka avulla osallistujat saadaan sitoutumaan johonkin uudistukseen. Tosin osa toimintatutkimusliikkeen edustajista ei pidä tämänkaltaista menettelytapaa toimintatutkimuksena. (Heikkinen ym. 1999, 15-16) 1.2 Toimintatutkimuksen määrittelyä Toimintatutkimuksen määrittelyyn ei ole vain yhtä pätevää määritelmää. Toimintatutkimus poikkeaa perinteisistä tutkimuksista siinä määrin, ettei sen määrittely tapahdu myöskään perinteiseen tapaan. Toimintatutkimuksen historiaa tarkastellessa voidaan havaita, että jokainen tutkimus, tutkija ja aihe määrittävät sen, mikä on toimintatutkimus. (Heikkinen ym. 1999, 25-27) Toimintatutkimus ymmärretään usein lähestymistavaksi, joka ei ole kiinnostunut pelkästään siitä, miten asiat ovat, vaan erityisesti siitä, miten niiden tulisi olla. Toimintatutkimus on yhteisöllinen ja itsereflektiivinen tutkimustapa. Yhteisössä toimivan ihmisen täytyy havainnoida ja jakaa tietoa työyhteisössään jatkuvasti, jotta tiedosta on hyötyä. Toimintatutkimukselle ominaista on uuden tiedon tuottaminen,

9 5 toimintatapojen muuttaminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen. (Heikkinen ym. 1999, 21; 32-33) 1.3 Toimintatutkimus Yökoris-projektissa Ihminen on tutkimuksissa yleensä passiivisen tarkastelun kohteena. Toimintatutkimuksessa taas ihminen nähdään oman ympäristönsä aktiivisena toimijana. Toimintatutkijan rooliin kuuluu olla mukana kehittämässä ja muuttamassa toimintaa sekä tuottamassa uusia teorioita. Päättötyömme olisi ollut mahdoton toteuttaa kehittämishankkeena ilman osallistuvaa toimintaa Yökoriksessa. Aktiivisen toiminnan ja reflektiivisyyden tuloksena työyhteisöstä voi paljastua yllättäviäkin asioita. (Suojanen 1992, 20-25) Yökoris-projekti ei välttämättä kehitä toimintaansa toimintatutkimuksellisesti, mutta tarkoitusperät ovat samanlaiset. Yökorista ei ole tarkoitus kehittää ainoastaan HNMKY:n käyttöön, vaan myös muiden projektien ja työmuotojen kokeilumallina. Toimintaa ollaan valmiita muuttamaan aina, kun siihen tuntuu olevan tarvetta. Projektin kaikkia vaiheita reflektoidaan; onnistuneita toimintamalleja voidaan kokeilla uudelleen ja epäonnistumisista voidaan oppia. Se mikä ei toimi toisessa paikassa, saattaa toimia muualla. (Suojanen 1992, 25-28) Toimintatutkimusta on vaikea raportoida, koska se voi poiketa muista tutkimusraporteista paljonkin. Toimintatutkimuksellinen osallistuminen vaatii osittain minä-muodon käyttämistä raportissa, joka ei kuulu perinteiseen tutkijan tapaan raportoida tuloksia objektiivisesti. Toimintatutkimuksen raportointi etsiikin tällä hetkellä uusia muotoja. Toimintatutkimusraportin on annettava lukijalle mahdollisuus omaan tulkintaan, jopa sen havaitsemiseen, mitä ei sanota sanoin. Raportti on onnistunut, mikäli se herättää työyhteisössä keskustelua ja uusia ajatuksia. (Syrjälä, Ahonen, Syrjäläinen, Saari 1996, 49-51)

10 6 2 NUORISOTYÖ HELSINGISSÄ Kaupunki mukaan nuorisotyöhön Helsingin kaupungin nuorisotyö sai alkunsa sodanjälkeisessä Suomessa, kun kaupungin nuorisotyölautakunta perustettiin. Samaan aikaan käynnistettiin nuoriso-ohjaajien koulutus. Nuorisotyölautakunnan perustamiseen johtanut syy oli nuorison lähinnä vapaa-ajan viettoon liittyvien ongelmien tiedostaminen sodan aikana. (Ilves 1998, 7) Aiemmin kaikesta tehdystä nuorisotyöstä olivat vastanneet erilaiset poliittiset ja uskonnolliset järjestöt. Nuorten ongelmat olivatkin suurimpia asuinalueilla, joilla järjestöt eivät vaikuttaneet tai saaneet nuoria mukaan toimintaansa. Koska nuorten ongelmat johtivat mm. rikollisuuteen ja ilkivaltaan, kaupunkia vaadittiin puuttumaan tilanteeseen. Nuorisotyölautakunnan tarkoituksena oli olla tukemassa ja luomassa puitteita sodan jälkeen heikkojen nuorisojärjestöjen työlle. (Ilves 1998, 7-28) 2.2. Nuoriso pois kaduilta! Kaupungin ensimmäisiä yrityksiä saada nuoret pois kaduilta ja mukaan järjestettyyn nuorisotoimintaan oli kerhokeskustoiminta, joka aloitettiin 40-luvun lopulla luvulla helsinkiläisen nuorisotyön haasteiksi nousivat nuorisokulttuurien ja maalta muuttaneiden nuorten ilmaantuminen ja sopeuttaminen kaupunkikuvaan. (Ilves 1998, 7-28) Vastauksena nuorison vapaa-ajanvietonongelmiin kaupungin nuorisotyö tarjosi kahvilatyylisen oleskelupaikan, Haka-kerhon. Kerhon perustamisen syynä olivat nuorisomellakat, jengitappelut ja kasvava huoli järjestöihin kuulumattomien nuorten vapaa-ajan vietosta. (Nieminen 1995, 326) Haka-kerhossa nuoret saivat olla keskenään ja toteuttaa itseään. Samoihin aikoihin kaupunki aloitti myös moottoripyöräkerhotoiminnan vanhempia kortteleissa ajollaan närkästyttäneille pärinäpojille. (Ilves 1998, 57).

11 7 Nuorten jengiytyminen 1960-luvulla toi mukanaan ongelmat alkoholin ja huumeiden kanssa. Nuoret kritisoivat järjestettyä nuorisotoimintaa ja halusivat nuoria hoitamaan asioitaan. Nuorisotyössä kiinnitettiin huomiota jengityöhön ja lähiöihin perustettiin avoimien ovien tiloja. (Ilves 1998) Lähiöistä keskustaan nuoret palasivat jälleen 1980-luvulla. Helsingin rautatieasemalla suuren osan aikaansa viettäneet nk. Steissin nuoret nousivat puheenaiheeksi. Keskustan alueella tehtävä nuorisotyö on ollut tärkeässä asemassa yhä 90 luvulla. Muodissa olleet nuorisokahvilat eivät enää houkuttele moniongelmaisia nuoria toivotulla tavalla. Asemalla hengailusta aiheutuvat levottomuus ja ilkivalta herättävät jälleen kielteistä huomiota aikuisten keskuudessa. (Nieminen 1995; Ilves 1998) 2.3 Yökoris 1990-luvun nuorille Innovaatiot ja toiminnan kehittäminen ovat tämän ajan henkeä sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa. Häyrynen (1994) on määritellyt tämänkaltaisen luovuuden eloonjäämisstrategiaksi, jossa nykyiselle etsitään vaihtoehtoja eli muutetaan tähänastisen toiminnan edellytyksiä. (Jalava, Virtanen 1995, 66) Kaupungin nuorisotalotoiminnan ja etsivän nuorisotyön ohella uudeksi nuorisotyön toimintamuodoksi 1990-luvulla kehitettiin Yökoris. Näin 1940-luvun lopun ja puoli vuosisataa myöhemmän toiminnan teema on sama: nuoriso pois kaduilta! (Taponen, Ylinen, puhelinkeskustelu ) 3 KORIPALLO 3.1 Koripallon synty ja kehitys James Naismith kehittää koripallon nuorisolle

12 8 YMCA:n (Young Mens Christian Assosiation) piirissä Amerikassa kävi 1880-luvun lopulla yhä ilmeisemmäksi uuden sisäliikuntalajin tarve. Nuorille oli luotava uusi liikuntalaji, koska vallalla olevan voimistelusuunnan ei enää katsottu vastaavan ajan vaatimuksia. YMCA:n (suom. NMKY, Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys) kansainvälisen Springfieldin harjoituskoulun tri James Naismith tarttui haasteeseen. (Wuolio 1984) Tri Naismith sai kolmetoista sääntökohtaa sisältävän luonnoksensa koripallosta valmiiksi talvella Voitiin sanoa uuden lajin syntyneen, vaikka samantyylisiä pelejä oli pelattu aiemminkin. (Wuolio 1984) Esimerkiksi Maya-intiaanien kerrotaan pelanneen koripalloa muistuttavaa ta-bog nimistä joukkuepeliä. Ta-bogissa tarkoituksena oli heittää kiviä vaakasuorasti toisen joukkueen kivimuurissa olevien reikien läpi. Maya-intiaanien peli tosin päättyi kohtalokkaasti, sillä pelin jälkeen hävinneen joukkueen kapteeni menetti henkensä. Vuonna 1896 ilmestyivät koripallon uudet parannetut säännöt, jotka eivät sisältäneet pelin kannalta olennaisia muutoksia. Useiden ilmestyneiden sääntökirjojen vuoksi koripallosta syntyi lukuisa joukko pelimuunnoksia. Samanaikaisesti sääntöjä yritettiin yhtenäistää, mutta lopullisesti siinä onnistuttiin vasta vuonna (Wuolio 1984) Koripallo saavuttaa suosiota Euroopassa ja Suomessa Koripallo saavutti kannatusta paitsi NMKY:n myös yliopistojen keskuudessa. Eurooppaan koripallo levisi pääasiassa NMKY:n välityksellä. Suomalaiset saivat ensimmäiset vaikutteensa koripallosta Eestin NMKY:ltä ja 30-lukujen vaihteessa. Baltian maat olivat näihin aikoihin Euroopan johtavia koripallomaita. (Wuolio 1984) Ratkaisevan sysäyksen antoi kuitenkin voimistelunopettaja Nils Fabriciuksen Sveitsiin ja Saksaan tekemä opintomatka 30-luvun lopulla. (Nuoreva 1989, 35)

13 9 3.2 Koripallon säännöt Koripallon säännöt pähkinänkuoressa Koripallossa kaksi joukkuetta pelaa vastakkain suorakulmaisella, rajatulla kentällä (26mx14m). Kentällä on yhtä aikaa kummastakin joukkueesta viisi pelaajaa. Lisäksi joukkueella on vaihtopelaajia. Pelissä tarkoituksena on puolustaa kentän omassa päässä sijaitsevaa koria niin ettei vastustaja pääse heittämään palloa korirenkaan läpi. Pelitilanteessa tehdystä korista saa kaksi tai kolme pistettä heittoetäisyydestä riippuen, vapaaheittotilanteessa korista saa yhden pisteen. (Wuolio 1984) Katukoriksen säännöt lyhyesti Katukoris vaatii pelaajilta vähemmän kuin tavallinen koripallo pelaamiseen ei tarvita sisäsalia eikä välttämättä tarkkaan rajattua aluetta. Katukoriksessa pelaajia on yleensä vain kolme tai neljä kummallakin puolella eikä vaihtopelaajia välttämättä tarvita. (Projektipäiväkirja, maaliskuu 1998) Katukoris eroaa tavallisesta koripallosta siten, että koreja on yleensä vain yksi. Hyökkäävä joukkue vaihtuu korinteon jälkeen. Tällöin vastapuolen on kierrettävä jokin tietty viiva tai muu merkki ennen kuin uuden hyökkäyksen voi aloittaa. Pelitilanteessa tehdystä korista saa tavallisesti yhden pisteen. Katukorispelit ovat kestoltaan lyhyempiä kuin tavalliset koripallo-ottelut ja koko pelitapahtuma on luonteeltaan vähemmän muodollinen ja kilpailullinen. (Projektipäiväkirja, maaliskuu 1998)

14 10 4 YÖKORIKSEN TAUSTAA 4.1 Yhdysvallat, Yökoriksen kotimaa Yökoripallon toiminta-ajatuksen juuret ovat Yhdysvalloissa ja Saksassa. Idea sai alkunsa 1980-luvun lopulla Yhdysvalloissa. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret jengiytyivät ja viettivät aikaansa kaduilla päämäärättömästi oleillen aiempaa enemmän. Syynä tähän olivat mm. ei-kaupallisten osallistumis- ja toimintamahdollisuuksien puute sekä nuorten ankeat kotiolot. Oleskelu ostoskeskuksissa ja kaduilla aiheutti pikkurikollisuutta ja häiriköintiä, joka näkyi mm. rikostilastoiden kohoamisena. (Laitinen, Naalisvaara, 1997) Nuorten parissa työskentelevät sosiaaliviranomaiset ja poliisit näkivät katukuvan muutoksen ja nuorison aktiviteettien tarpeen. Työntekijät yhdessä kehittivät ajatuksen Yökoripallosta, vaikkakin toteutus jäi muutamien innokkaiden harteille. (Arikka, luento ) Yökoripallon toiminta-ajatus oli tuottaa kohderyhmien nuorille tekemistä, joka vastasi heidän vapaa-ajan käyttönsä toiveita. Tekemisen tuli olla jotakin toiminnallista, jossa nuoret pääsisivät purkamaan ylimääräistä energiaansa positiivisella tavalla. Toiminta tuli järjestää lisäksi ajallisesti ja paikallisesti niin, että kohderyhmään kuuluvilla olisi yhtäläinen mahdollisuus osallistumiseen. (Laitinen, Naalisvaara 1997) 4.2 Miksi koripallo valittiin lajiksi? Koripallo valittiin lajiksi, koska sillä on toiminta-ajatuksen kannalta monia hyviä ominaisuuksia. Koripallo on nuorten keskuudessa suosittu laji (hyvä katuimago). Sitä on helppo pelata, koska sääntöjä on vähän eikä pelaamiseen tarvita välttämättä kalliita ja erikoisia urheiluvälineitä. Koripalloa voi pelata lähes missä vain ja pelaaminen tarjoaa osallistujille onnistumisen mahdollisuuksia. (Raimoranta 1998, 3)

15 11 Koripallo on vauhdikas laji, johon viikon aikana kertyneitä aggressioita on helppo kanavoida. Joukkuepelinä koripallo mahdollistaa luonnollisen lähestymisen aikuisten ja nuorten välille sekä helpottaa kontaktien syntymistä. (Laitinen, haastattelu ) 4.3 Yökoris Saksassa Euroopassa ongelmia esiintyi erityisesti Saksassa. Siellä eri etnisten väestöryhmien ja sosiaalisesti heikossa asemassa olevien määrän nopea suhteellinen kasvu aiheutti alueellisia levottomuuksia. Entinen koripallotähti Klaus Zander päätti ryhtyä toteuttamaan yhdysvaltalaista mallia mm. Kölnissä ja Bonnissa yhteistyössä paikallisten sosiaali- ja nuorisotyöntekijöiden kanssa. Yökoripallo saavutti suuren suosion ja levisi myös muihin saksalaisiin kaupunkeihin, kuten Kieliin ja Hampuriin. Esim. Gelschenkirchenissä mellakat ja tappelut vähentyivät radikaalisti silloin, kun Yökoris-projektia toteutettiin. Pelin kautta eri yhteiskuntaluokat ja etniset vähemmistöt kohtasivat ystävällisessä mielessä pelin merkeissä. (Laitinen, Naalisvaara 1997) 5 YÖKORIS HELSINGISSÄ 5.1 Yökoriksen nuorisokulttuurinen konteksti Helsingin tilanne 1990-luvulla nuorisotyön osalta oli monin osin samankaltainen kuin sotien jälkeen 1940-luvulla. Nuorisotyötä tarvittiin samoista syistä kuin 50 vuotta sitten. Nuoret olivat alkaneet viettää aikaansa kaduilla eikä heillä ollut mitään tekemistä. (Taponen, Ylinen, puhelinkeskustelu ) Helsingin väkiluku on noussut voimakkaasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Nuorisotyön kohderyhmän (peruskoulu- ja lukioikäiset) lukumäärä lähestyy

16 12 nuorta. Kohderyhmän rakenne on 1990-luvulla muuttunut huomattavasti aiempaa monikulttuurisemmaksi. (Nuorisoasiainkeskuksen skenaariotyöraportti 1999, 7) Helsinkiläinen nuori 1990-luvulla Nuorisoasiankeskuksen skenaariotyöraportin (1999) mukaan nuorten usko yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on heikko. Nuorten osallistumisaktiivisuus on siten vähäistä. (Nuorisoasiainkeskuksen skenaariotyöraportti 1999, 7) Nuorisotutkija Martti Lahti kuvailee Nuorisotutkimus-lehdessä vuonna 1992 nuorten passiivisuutta paikalla pysyväksi, rajoittavaksi ja tukahduttavaksi toimintamalliksi. (Holvas, Raivio, Seppänen 1997, 28) Nuorisotutkimuksessa lähdetään siitä oletuksesta, että nuoruus on identiteetin etsimisen aikaa. Nuorisotutkija Leena Suurpään mukaan nuorten identiteettejä luonnehtii nykyisin se, etteivät ne enää ole eheitä ja selvärajaisia. (Holvas ym. 1997, 67) Nuorisotyössä erityistyön tarve on jatkuvasti lisääntynyt. Erityisnuorisotyötä tarvitsevat nuoret elävät erilaisissa riskiolosuhteissa. (Järvinen 1993, 8) Yhä useammat perheet ovat rikkinäisiä ja syrjäytyneitä, mikä vaikuttaa suoraan lasten ja nuorten syrjäytymisriskiin. Monilla nuorilla on vähän tai ei lainkaan aikuiskontakteja. Normaalien aikuiskontaktien puuttuessa nuoret hakeutuvat vertaisryhmiin. Tämä ilmenee nuorisojoukkoina kaduilla. (Hujala, Norlamo 1995, 17) Maahanmuuttajanuoret - nuorisotyön uusi haaste 1990-luvun nuorisotyön haasteena on ollut maahanmuuttajanuorten integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja nuorisotyön piiriin. Katukuvassa näkyneet maahanmuuttajaryhmittymät ovat aiheuttaneet muutoksia Helsingin kaupungin nuorisotyön piirissä. Toiminnassa on nykyisin otettava huomioon suomalaisten lisäksi mm. venäläisten, virolaisten ja somalialaisten nuorten tarpeet. (Cortes-Tellez 1999, Nuorisotyö 6/99)

17 13 Maahanmuuttaja on ihminen, joka on muuttanut omasta maastaan toiseen maahan. Maahanmuuttajia ovat mm. pakolaiset ja paluumuuttajat. (Vartiainen-Ora 1996, 14) Suomessa asuvat maahanmuuttajanuoret elävät tavallaan neljän eri arvomaailman ristipaineessa. Yksi arvomaailma muotoutuu vanhempien lähtömaan ja kulttuurin arvoista. Toinen arvomaailma on suomalainen kulttuuri, jossa nuoret joutuvat elämään ja esim. käymään koulua. Suomessa asuvien maanmiesten arvomaailma on taas edellä mainituista poikkeava. Heidän arvomaailmansa ei enää edusta puhtaasti entisen kotimaan eikä vielä uuden kotimaan kulttuuria. Neljäs arvomaailma koostuu nuorisokulttuureista. (Liebkind 1999) Kasautuneet ongelmat kuten pakolaisuus, ero perheestä, murrosiän mukanaan tuomat vaikeudet, vieras kulttuuri ja ongelmat koulussa kasvattavat maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriskiä (Kuisma 1998, HS ) Ann-Christine Marttinen on kirjaansa Lasku pakolaisnuorten elämää Suomessa varten haastatellut Suomeen muuttaneita nuoria. Eräs afrikkalaisnuori kertoo sen, mitä eri viranomaistahot ovat ihmetelleet. Nuoret pakolaiset viettävät paljon aikaa discoissa musiikkia kuunnellen ja tanssien. He juovat paljon, koska tarvitsevat tavan unohtaa liian kipeät muistonsa. (Marttinen 1996, 11) Nuorisotyön uusia tuulia Nuorisotyössä on ollut 1990-luvulla virtauksena erilaiset projektit ja kokeilevat työmuodot (Jalava, Virtanen, 1995, 66). Nuorisotyön voimavaroja on suunnattu tarpeiden kasvaessa yhä enemmän erityisnuorisotyöhön. Erityisnuorisotyö on erilaisissa riskiolosuhteissa elävän nuoren kasvu- ja kehitysedellytysten turvaamista. Työtä tehdään nuoren kykyjen ja valmiuksien vahvistamiseksi sekä hänen myönteiseksi aktivoimisekseen. (Järvinen 1993, 8) Erityisnuorisotyön työmuodoiksi ovat 1990-luvun lopulla yhä vahvemmin nousseet erilaiset projektit ja etsivä työ (outreach work). Etsivää nuorisotyötä on tehty muualla Euroopassa jo pitkään. Etsivän työn periaatteena on luottamuksellisen suhteen rakentuminen aikuisen ja nuoren välille. Luottamus syntyy, kun nuorilla on tunne siitä että heidät hyväksytään. (Hujala, Norlamo 1995, 36-38)

18 14 Helsingin keskustan alueella etsivän työn tarvetta on kartoitettu vuonna 1992, kun oltiin käynnistämässä Luotsi-projektia. Harri Taposen keväällä 1992 kokoamassa muistiossa kerrotaan projektin mahdollisista kohderyhmistä ja todetaan tarve jalkautumiselle eli nuorten pariin menemiselle. Kun nuoret eivät tule työntekijöiden luo, on työntekijöiden mentävä nuorten luo. (Taponen 1992) 1990-luvun henkeen nuorisotyössä kuuluu innovatiivisuus ja kokeileminen. Erilaiset projektit antavat työntekijälle turvallisen kokeiluympäristön. Projektien lyhytkestoisuuden vuoksi uusille ja tutkimattomille alueille astuminen vähentää työntekijöiden riskin kokemista. Projektitoiminta voi olla työntekijälle myös merkittävä ammatillisen oppimisen ja työn kehittämisen muoto. (Jalava, Virtanen 1995, 73-78) Yökoris-projekti on ollut yksi vastaus nuorisotyön ajan haasteisiin. Projektin tavoitteena on aktivoida nuoria ja tarjota heille vaihtoehto passiiviselle olemiselle kaupungilla oleilulle. Seikkailun ja jännityksen etsiminen aiheuttaa toimintatarmon suuntautuminen kielteisiin toimintoihin, kuten rikoksiin ja ilkivaltaan. (Järvinen 1993, 47) Yökoris pyrkii tarjoamaan mahdollisuuden tämän toimintatarmon purkamiseen positiivisella tavalla ja turvallisessa ympäristössä (Laitinen, haastattelu ). 5.2 Yökoriksen pioneerit: Naalisvaara ja Laitinen Helsingin kaupungin Nuorisoasiankeskuksen kehittämispäällikkö Kari Naalisvaara toi Yökoripallo-idean Suomeen vuonna 1997 ja alkoi etsiä yhteistyökumppaneita. HNMKY:n nuorisosihteeri Ilpo Laitinen kiinnostui hankkeesta ja sen soveltamisesta helsinkiläiseen ympäristöön. (Naalisvaara, haastattelu ) Syksyllä 1997 tehtiin koekysely, joka suunnattiin nuorisolle ja mahdollisille yhteistyötahoille. Nuorisoasiankeskuksen ja HNMKY:n edustajat kävivät lisäksi tutustumassa Yökoripallo-toimintaan Saksassa, Hampurissa. Myönteiset kokemukset Hampurin Yökoripallo-projektin toimivuudesta vakuuttivat heidät hankkeen tarpeellisuudesta. (Laitinen, Naalisvaara 1997)

19 Yökoriksen toiminnan tavoitteet Helsingissä Toiminnalle asetetut tavoitteet olivat Suomessa pääosin samanlaiset kuin Yhdysvalloissa ja Saksassa. Tavoitteet määriteltiin projektin suunnitteluvaiheessa sponsoreita ja yhteistyötahoja etsittäessä. (Laitinen, Naalisvaara 1997) Yökoripallo-ideaa ei tuotu Suomeen valmiina kopiona. Koska Suomi on ilmastoltaan erilainen kuin USA, mm. pelitiloja jouduttiin etsimään kauemmin. Myös nuoret, heidän harrastuksensa ja ajanviettopaikat ovat toisistaan poikkeavia. Yökoripallo muokattiin siis Helsinkiin sopivaksi ja tavoitteetkin täytyi siten sovittaa uuteen ympäristöön. (Naalisvaara, haastattelu ) Yökoriksen toiminnan tavoitteena on: - tarjota maksuton ja vetovoimainen vapaa-ajanviettotapahtuma sekä tytöille että pojille kuvatussa kohderyhmässä - tarjota nuorille toimintatilat ohjelmoituine koripallopeleineen, joka sisältää mm. nuorisomusiikin tahdittamana toteutetun yhteisen tunnin mittaisen ohjatun alkulämmittelyn ja katukorissäännöillä toteutetun turnauksen. - antaa nuorille mahdollisuus yhteiseen tekemiseen ja kokemiseen, tavoitteena eri yhteiskuntaryhmien välinen integraatio (monikulttuurisuus, syrjäytymisen ehkäisy) - vahvistaa nuorten onnistumisen kokemista osallistuttavan toiminnan kautta sekä tukea myönteisen minäkuvan itsetuntoista kehitystä tarjota turvallinen tapahtumailmapiiri ja myönteinen imago toiminnalle oheismateriaaleineen (lippikset, paidat yms.) (Laitinen, Naalisvaara 1997) 5.4 Yökoris-projektin yhteistyökumppanit Projektin ideointivaiheessa, vuoden 1998 alussa, mukana olivat pääjärjestäjien lisäksi Nuorisopoliisi, Luotsi, Aseman Lapset ry, Kanava ry., HNMKY:n koripallojaos,

20 16 Diakonia-ammattikorkeakoulu (DIAK), Suomen Punainen Risti (SPR), liikuntavirasto, opetusvirasto, Terve ja Turvallinen kaupunki-projekti, Koripalloliiton eteläinen alue sekä Helsingin Seurakuntayhtymän erityisnuorisotyö. Eri yhteistyötahot kokoontuivat pohtimaan omia voimavarojaan ja intressejään ko. projektitoimintaan. Samanaikaisesti HNMKY ja Nuorisoasiainkeskus kävivät neuvotteluja hankkeen potentiaalisten rahoittajien kanssa. Raha-automaattiyhdistys myönsikin Yökoris-projektille kolmivuotisen avustuksen. Yökorikseen palkattiin projektipäälliköksi Raha-automaattiyhdistyksen avustuksella teol.yo. Heikki Arikka. Alkukeväästä 1998 Yökoripallo-projektiin aktiivisesti osallistuva ydinjoukko alkoi muotoutua. HNMKY:n ja Nuorisoasiainkeskuksen lisäksi mukana olivat Aseman Lapset, DIAK, HNMKY:n koripallojaos, Kanava ry., Luotsi, Nuorisopoliisi ja SPR. (Raimoranta 1998, 4) Helsingin NMKY Helsingin NMKY on osa maailmanlaajaa kristillistä nuorisoliikettä. Young Men s Christian Assosiation (YMCA) perustettiin Lontoossa 6. kesäkuuta Liikkeen perustaja George Williams yhdessä muutaman ystävänsä kanssa halusi ohjata nuoria miehiä Raamatun ja rukoilemisen pariin. (Kuujo 1979, 9) YMCA:n toimintamuodot monipuolistuivat ja liike levisi nopeasti ympäri maailmaa. Vuonna 1866 toiminta-ajatukseksi muodostui nuorten miesten hengellisen, henkisen, sosiaalisen ja fyysisen kunnon parantaminen luvulle tultaessa neliömalli muuttui kolmioksi. Kolmioperiaatteen mukaan henkinen, hengellinen ja fyysinen kasvu ovat kaikki yhtä tärkeitä ihmisen tasapainoiselle kasvulle ja kehitykselle. (http://www.ymca.net ) Nykyisin YMCA on maailman suurin ei-poliittinen nuorisoliike, jonka toimintaa osallistuu yli 35 miljoonaa ihmistä yli 130:ssa maassa. Suomeen Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys (NMKY) tuli Helsingin NMKY perustettiin Tällä

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

KRITS JENGINUORIHANKE

KRITS JENGINUORIHANKE KRITS JENGINUORIHANKE AMET seminaari 27.3. 2015 Taustaa Jenginuorten rikostentorjuntahankkeelle * Hankkeen taustalla on eri sidosryhmien huoli rikoksilla ja päihteillä oireilevista nuorista. Ryhmät ovat

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006

Vannu ry. Perustettu huhtikuussa 2006 VANTAAN NUORISOJÄRJESTÖT - Vannu ry Perustettu huhtikuussa 2006 YLEISTÄ VANNUSTA Vantaan alueella a toimivien alueellisten nuoriso- ja varhaisnuorisojärjestöjen yhteistyöelin. Tehtävänä edunvalvonta ja

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO

AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMMATILLINEN ETSIVÄ TYÖ TERVEYSNEUVONTAPISTEIDEN KOULUTUSPÄIVÄT 1-2.11.2012 ESPOO AMET = Ammatillinen etsivä työ Suomessa Yhdistys koostuu ihmisistä, jotka ovat tai ovat olleet tekemässä etsivää työtä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL

Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus. Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimus Tutkimusprofessori Seppo Koskinen, THL Ulkomaalaistaustaisten suomalaisten määrä kasvaa nopeasti 1990 2011 Ulkomailla syntyneitä 65 000 266 000 (5 %) Vieraskielisiä

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho

Ylöjärven Ilves ry. Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018. 6.5.2015 Petri Puronaho Ylöjärven Ilves ry Jalkapalloseuran pidemmän aikavälin kehityssuunnitelma vuosille 2015-2018 6.5.2015 Petri Puronaho Kertaus menneestä Mitä on tehty? Elokuu 2014: kolme tapaamista / alustusta Sähköinen

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC SAARIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 FC Saarijärvi ry FC Saarijärvi on 21.11.2000 perustettu jalkapallon erikoisseura, jonka tarkoitus on antaa lapsille, nuorille ja aikuisille mahdollisuus

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC

VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Markus Lappalainen KT11/P721KNrB VERKKOSIVUANALYYSI Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC Oppimistehtävä Kulttuurituotannon ko. Toukokuu 2011 SISÄLTÖ 1 FIMIC... 1 2 VISUAALISET NÄKYMÄT... 1 3 AKTIIVISUUS

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä

Komiasti opintiellä -hanke. Pohojalaasta kyyditystä Komiasti opintiellä -hanke Pohojalaasta kyyditystä Nuorten Ystävät järjestökonserni Valtakunnallista järjestötoimintaa ja palveluliiketoimintaa Tehtävänä on toimia alan vaikuttajana ja asiantuntijana sekä

Lisätiedot

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä

Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa. Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartija työssään kohtaamisia nuorten kanssa Securitas Oy / Mikael Riihelä Vartijan imago nuoriso arvostaa vanhempiaan enemmin Vartijan työtehtävät ovat muuttuneet lähemmäksi nuorten jokapäiväistä elämää.

Lisätiedot

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64

3.1 Turvataidot 61 3.2 Turvataidot ja media 62 3.3 Turvataitokasvatus ja sen tavoitteet 63 3.4 Turvataitokasvatuksen toteuttaminen 64 Sisällys Johdanto 7 1 Lapsityöntoimijan turvallisuusohjeet 11 1.1 Valinta ja soveltuvuus 11 1.2 Turvallinen käyttäytyminen 14 1.3 Erityistilanteet ja niiden kohtaaminen 16 1.4 Salassapitovelvollisuus 28

Lisätiedot

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja

Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja Nuorisotyön kehittäminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa Yksinäisestä puurtamisesta kohti toimivia rakenteita ja verkostoja Antti Kivijärvi Tutkija Nuorisotutkimusverkosto & Kanuuna verkosto & UEF 28.9.2010

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme

Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelaaminen huvia, haaveita vai hankaluuksia? Palveluja ongelmapelaamiseen, aluepilotti Päijät-Häme Rahapelit (1) Rahapeli pelin voitto tai tappio on rahaa tai rahan arvoinen, perustuu pääosin sattumaan.

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi Julkaistu 15.3.2011 Lasten ja nuorten kokemaa syrjintää ehkäistävä ja vähennettävä

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria

Nuoret sosiaalisessa mediassa. Case: IRC-Galleria Nuoret sosiaalisessa mediassa Case: IRC-Galleria Heini Varjonen 10.2.2010 Mikä IRC-Galleria on? Yhteisöpalvelu, jossa käyttäjät voivat keskustella, lisätä kuvia ja päiväkirjamerkintöjä, liittyä yhteisöihin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu ry

Suomen Pakolaisapu ry Suomen Pakolaisapu ry Kansainvälistyvä kansanopisto 27. 28.11.2007 Pia Lindfors pia.lindfors@pakolaisapu.fi Taustaa Perustettu 1965 Varainkeruu Tiedotus Kouluyhteistyö ja kv-kasvatus Omat kehy-hankkeet

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS

AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS AMK:N hallitus 21.9.2011 Asia 8/Liite 4 OPS KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot 30 op 19.1.2012-30.11.2012 KULTTUURITAPAHTUMIEN VAPAAEHTOISTYÖN JOHTAMINEN Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Anita Kokkonen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Seuratoiminnan aluekehittäjä, järjestötoiminta 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Päijät-Hämeen

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KULTTUURITOIMINTA- Anita Kangas KULTTUURITOIMINTA- KOKEILUT Anita Kangas KESKI-SUOMEN KULTTUURITOIMINTAKOKEILUN TAUSTA (VUOSINA 1976-1979) ARVO SALON JOHTAMA KULTTUURITOIMINTAKOMITEA 1974:2. KULTTUURIPOLITIIKAN TAVOITTEET: TASA-ARVON

Lisätiedot

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori

1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori http://ergocarebank.sth.kth.se/ 1.10.2013 30.9.2015 Leena Lähdesmäki, lehtori Soile Tikkanen, lehtori Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä, Oulaisten ammattiopisto, Sosiaali ja terveysalan yksikkö Hankkeen

Lisätiedot

Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke

Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke Move Monialainen verkkonuorisotyöhanke Projektityöntekijä Timo Pulkkinen Move Monialainen verkkonuorisotyö 2011-2013 2 työntekijää 439200 Esr 60%, Oulun kaupunki 40% Hanke lisää nuorten parissa toimivien

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET

PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET PÄRNU SUMMER CUP 2013 JALKAPALLOTURNAUKSEN OHJEET I FIFA:N SÄÄNNÖT Pärnu Summer Cup 2013 järjestetään FIFA:n jalkapallon sääntökirjan pelisääntöjen (FIFA Laws of the Game 2012/2013: http://www.fifa.com/mm/document/affederation/generic/81/42/36/lawsofthegame_2012_e.pdf)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012

Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 1 Lasten ja nuorten pelaaminen Lastensuojelun Keskusliitto 7.2.2012 2 Pelitaito-projekti (2010-2014) Tavoitteena on lasten ja nuorten liikapelaamisen ja pelaamisesta aiheutuvien haittojen ehkäisy Pelaamisella

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA

ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA ICEHEARTS - JOUKKUE, JOSSA KAIKKI PELAA Yleistä Icehearts perustettiin vuonna 1995 Vantaalla, Ilkka ja Ville Turkan toimesta. Toimintamalli, joka on kehitetty ennaltaehkäisemään syrjäytymistä ja edistämään

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Tampereen Harrasteurheilijat ry. Harrasteliikuntaa hyvässä seurassa

Tampereen Harrasteurheilijat ry. Harrasteliikuntaa hyvässä seurassa Tampereen Harrasteurheilijat ry. Harrasteliikuntaa hyvässä seurassa Tampereen Harrasteurheilijat ry. Perustettu lokakuussa 2012 kaveriporukan jalkapallojoukkueeksi Jäseniä 32 ja harrastajia n. 50 Toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä

Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä Omaehtoiset kiinnostuksen kohteet nuorten osallisuuden edistämisessä 42. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10 11.3.2014 Sampo Ilmari Tuhkalehto Toiminnanjohtaja Music Against Drugs ry Nuorten osallistaminen

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten. Tukihenkilötoiminta. Kuntatoimijat Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin Lasten ja nuorten Tukihenkilötoiminta Kuntatoimijat Satakunnan lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan kehittämishanke 2008-2011 MLL:n Satakunnan piiri

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN

NUORTEN OSALLISTUMINEN ALUEIDEN KEHITTÄMISEEN NUORTEN MAUNULA MAUNULAN PIRJOT: Ella Müller (arkkitehtuuri) Emilia Riikonen (kauppatieteet) Jatta Kuisma (sosiaali- ja kulttuuriantropologia) Tanja Kallioinen (viestintä) ESITYKSEN RAKENNE Johdanto: Nuorten

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA

MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA MONIPUOLISTA SISÄLTÖMARKKINOINTIA ITSENÄISISSÄ BLOGEISSA BLOGIRINKI MEDIA KOKOAA BLOGIT YHDEKSI KANAVAKSI Blogirinki Media kokoaa maan parhaat itsenäiset blogit yhdeksi markkinointikanavaksi > Blogirinki

Lisätiedot

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.

Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11. Soveltavan taiteen menetelmiä sosiaali- ja nuorisotyöhön Terttu Parkkinen, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu 19.11.2013 Vimma, Turku MIMO faktoina Hankkeen nimi: MIMO Moving In, Moving On! Application

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen

Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy. Emmi Salo & Mervi Laaksonen Lahden nuorisopalveluiden Tyttöjen tila esittäytyy Emmi Salo & Mervi Laaksonen Historiaa Tyttöjen tila sai alkunsa Tyttöprojekti Helmestä vuonna 2003, jossa koottiin tyttötyötä tekeviä tahoja yhteen ja

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Palaute Nyytin ja SPR:n Hengailuillasta 4.11.2011 Yhteenvetoraportti Osallistujia 31, joista 8 miestä. Palautteita 24 Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 16 66,67% 2. Mies

Lisätiedot

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014

Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla. TPY:n symposium 27.5.2014 Oppilaitosnuorisotyö Tredussa nuoren tukeminen opintojen rinnalla TPY:n symposium 27.5.2014 OIVA - Ohjauksen interventioilla vaikuttavuutta läpäisyn tehostamiseen 1.9.2013-31.12.2014 OIVA on osa Opetushallituksen

Lisätiedot

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012

FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas 20.6.2012 FORTUM TUTOR Peli-iloa koko perheelle Jalkapallojuniorin vanhemman opas Fortum Tutor ohjelma Fortumin ja Suomen Palloliiton vuonna 2009 aloittama valtakunnallinen ohjelma Kohderyhmänä erityisesti alle

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä

Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä Kohti innostavaa mediakasvatusta nuorisotyössä Pro gradu -tutkielma Heli Heino Vaikuttamaan pyrkivä mediasisältö Mediakasvatus Nuorisotyö Sosiaalipedagogiikka / sosiokulttuurinen innostaminen Osallisuus,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot