FITS-julkaisuja XX/2004

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FITS-julkaisuja XX/2004"

Transkriptio

1 FITS-julkaisuja XX/2004 Liikenteen ja matkailun tiedotuspalvelun käyttäjäkeskeinen kehittäminen Palvelukokeilu digitelevisiossa LUONNOS

2 C:\VTTApps\Office97\WordPohjat\fits.dot kannen tiedot: ISBN xxxx FITS-julkaisuja Helsinki 2004

3 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Merja Penttinen, Satu Innamaa, Heidi Sandberg, Teppo Ahonen Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Liikenteen ja matkailun tiedotuspalvelun käyttäjäkeskeinen kehittäminen. Palvelukokeilu digitelevisiossa Tiivistelmä tiivistelmän teksti kirjoitetaan, kun raportin muu sisältö on hyväksytty Avainsanat (asiasanat) käyttäjäkeskeinen suunnittelu, käyttäjien tarpeet, multimodaali, liikennetietopalvelu, digitelevisio, päätöksenteko Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja TXX/2004T Kokonaissivumäärä 101 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN xxxx Luottamuksellisuus julkinen

4 The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Merja Penttinen, Satu Innamaa, Heidi Sandberg, Teppo Ahonen Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication User-centred design of traffic and traveller service. Pilot in digital television Abstract abstract text Keywords user-centered design, user needs, multi-modal, traveller services, digital television, decision making Miscellaneous Serial name and number FITS publications X/2003 Pages, total 101 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN xxxx Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

5 ESIPUHE Liikenne- ja viestintäminiteriö sekä Digita Oy ovat tilannet tutkimuksen liikenteen ja matkailun tiedostuspalvelun käyttäjäkeskeisestä kehittämisestä digitelevisioon. Tutkimuksesta vastasi tutkija Merja Penttinen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Ryhmähaastattelujen järjestämisessä ja raportoinnissa häntä avustivat tutkijat Heidi Sandberg ja Saija Niskanen VTT:sta. Palvelun pilottiversion käyttäjäkokeet toteuttivat tutkija Satu Innamaa ja tutkimusharjoittelija Niina Virtanen VTT:sta. Tuotepäällikkö Teppo Ahonen Digita Oy:stä kokosi teknisen puolen kokemukset. Helsinki, lokakuussa 2004 Liikenne- ja viestintäministeriö

6

7 SISÄLTÖ ESIPUHE...5 LYHENTEET JOHDANTO Taustaa Tavoite MENETELMÄ Asiantuntijahaastattelut Käyttäjähaastattelut Käyttöliittymän testaus Koehenkilöt Koehenkilöiden taustatiedot Käyttäjähaastattelun keskusteluryhmien kokoonpano RYHMÄKESKUSTELUJEN TULOKSET Olemassa olevien liikennepalvelujen käyttö ja arviointi Odotukset digitelevisiolta Liikennetietosisältöjen ryhmittely Asiantuntijaryhmän tulokset Käyttäjäryhmän tulokset Yhteenveto tuloksista Suosituksia Tietojen tarpeellisuus ja saaminen nykyisin Joukkoliikennetiedot Henkilöautotiedot Liikennetietopalvelun arviointi Palvelun helppokäyttöisyys ja hyödyllisyys Liikennetietokanavasta saatava hyöty ja palvelun vaikutukset Liikennetietokanavan vaikutus digitelevisioon suhtautumiseen Muuta Millaisia tietoja tai palveluja liikennetietokanavan yhteyteen tulisi laittaa? Liikenteeseen ja matkailuun liittyvät tiedot Muut julkishallinnon palvelut digitelevisiossa Mitä muita ominaisuuksia digilaitteessa pitäisi olla?

8 4 PALVELUPILOTIN TEKEMINEN DIGIKANAVALLE KÄYTTÖLIITTYMÄN TESTAUKSEN TULOKSET Aikaisempi kokemus liikennetietopalveluista Käyttöliittymän ulkoasu Käyttöliittymä Sisältöodotukset etusivun otsikoiden perusteella Testitehtävien suorittamisessa havaittuja ongelmia Koehenkilöiden kaipaamia sivuilta puuttuneita tietoja Kanavan hyödyllisyys Muu palaute Muutosehdotuksia TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET Tulosten tarkastelu Johtopäätökset...67 LÄHTEET...68 LIITTEET

9 LYHENTEET ADSL DAB Asymmetric Digital Subscriber Loop Digital Audio Broadcasting. Mahdollistaa analogista radiota monipuolisemman radiotoiminnan ja siihen liittyvät lisäpalvelut. Digiboksi, Set-Top-Box Analogiseen televisioon liitettävä lisälaite, joka mahdollistaa digitaalisten lähetysten vastaanottamisen. DVB DVB-C DVB-S DVB-T EPG ESG FIC IPDC Kanavanippu MHP Multipleksi Objektikaruselli Ohjelmaopas PCI-väylä Digital Video Broadcasting, digitaalinen tv-lähetysjärjestelmä. Digital Video Broadcasting Cabel Digital Video Broadcasting Satellite Digital Video Broadcasting Terrestial Electronic Programme Guide, ks. ohjelmaopas Navigaattori Event Service Guide. Vastaanottimen sisäänrakennettu sovellus, jolla on mahdollista muuttaa vastaanottimen asetuksia sekä selata rajoittuneesti ohjelmatietoja. Fast Information Channel Internet Protocol Data Casting, IP-protokollaa käyttävän tiedon välitystä DVB verkossa, IP over DVB. Digitaalisen lähetysjärjestelmän signaali, jolla ohjelmakanavat lähetetään katsojalle yhtenä nippuna (yhdellä kanavataajuudella). Tällainen nippu sisältää useita ohjelmia, palveluja ja kaiken niihin liittyvän kuva- ja äänimateriaalin sekä oheispalvelujen datan. Multimedia Home Platform, avoin java-pohjainen ohjelmistorajapinta digitelevision palveluiden toteuttamiseen. Ks. kanavanippu Yleinen tapa välittää tiedostoja digitaalisen televisiolähetteen mukana. Otettu käyttöön MHP-standardissa. EPG, sovellus, jonka avulla selataan tietoja lähetettävistä ja tulevista ohjelmista. Peripheral Component Interconnect 9

10 Supertekstitelevisio TV-kortti USB-väylä WAP WLAN Lähetysvirrassa lähetettävän sivumuotoisen sisällön selaamisen mahdollistava sovellus. Kortti, joka mahdollistaa käyttäjän tunnistuksen ja helpon ostamisen television kautta. Universal Serial Bus Wireless Application Protocoll Wireless Local Area Network 10

11 1 JOHDANTO 1.1 Taustaa Liikenne- ja viestintäministeriön FITS-ohjelmassa tehdyssä esiselvityksessä (Kummala ym. 2003) selvitettiin digitaalisen radio- ja televisioverkon hyödyntämismahdollisuuksia henkilöliikenteen telematiikassa. Esiselvityksessä pyrittiin tunnistamaan lähivuosina toteutettavissa olevat palvelut tai palvelukokonaisuudet. Liikenteen tiedotuspalvelu nähtiin yhtenä potentiaalisimmista lähivuosien aikana toteutettavista palveluista. Viestintälainsäädännön kokonaisuudistuksen keskeiset yleistavoitteet kohdistuvat tietoyhteiskunnan suhdanne-, tasa-arvo- ja aluepolitiikkaan sekä sisällöntuotannon edistämiseen (Kummala ym. 2003). Liikenne- ja viestintäministeriön viestintäpoliittisessa linjauksessa on hallitusohjelmaan kirjattu digitaalisten televisioverkkojen uusien käyttömahdollisuuksien hyödyntäminen. Linjauksessa todetaan televisioverkkojen olevan tulevaisuudessa halvin ja yleisin väylä hyödyntää tietoyhteiskunnan palveluja. Lähitulevaisuudessa digitaalinen televisio edistää kansalaisten mahdollisuuksia asioida verkossa, sillä ainakin osa julkishallinnon internetpalveluista on saatavissa myös digitelevisiosta. Liikenne- ja viestintäministeriö onkin käynnistämässä vuoden 2004 alussa kaksivuotisen klusteriohjelman digitelevision palvelujen kehittämiseksi (Hintikka 2003). Hintikan (2003) raportissa Julkishallinnon palvelut ja niiden mahdollisuudet digitaalisessa televisiossa todetaan heti alussa, että digitelevision sisältöjen ja palveluiden suunnittelun yksi suurimmista haasteista on se, että tuttua ja käyttöyhteyksiinsä sidottua välinettä yritetään muuntaa toiseksi liian nopeasti. On muistettava, että televisio on kotitalouden tuttu esine, joka on kiinteästi kietoutunut arjen sosiaalisiin ja aineellisiin käytäntöihin (Tarkka 2003). Lisäksi televisiolla, internetillä ja mobiililaitteilla on jokaisella omat erityispiirteensä, ja eri päätelaitteita käytetään eri tilanteissa ja ympäristöissä. Hintikka (2003) toteaakin, että todellisten tarpeiden löytämiseksi digitelevision suhteen käyttäjiä on aktiivisesti opastettava uusiin mahdollisuuksiin ja käyttötapoihin ja toisaalta otettava heidät mukaan suunnitteluprosessiin, kuten muussakin digitaalisen median suunnittelussa. Hintikka (2003) esittelee raportissaan yhteenvetotaulukon (taulukko 1) television ja tietokoneen käyttökulttuurieroista. Hän korostaa kuitenkin samalla, että eroista huolimatta sisältöjen ja palveluiden suunnittelussa on myös yhtäläisyyksiä niin paljon, että osaaminen Internet-julkaisemisessa sekä tuotetut verkkoaineistot ovat hyvä pohja digitelevisiotuotantoon. 11

12 Taulukko 1. Television ja tietokoneen käyttökulttuurin eroja (Hintikka, 2003). Televisio Tietokone Nojautuminen taaksepäin eteenpäin Etäisyys yli 2 metriä noin 0,5 metriä Käyttöliittymä kaukosäädin näppäimistö, hiiri Käytön tarkoitus ajan kuluttaminen tavoitteellisuus, ajan säästö Toiminta passiivinen aktiivinen Oppimiskynnys matala korkea Sosiaalinen luonne käyttötilanteissa yhdistävä eristäytyvä Sisältötarjonta jakelijat työntävät (push) käyttäjä hakee (pull) Sisältömuoto kuva, ääni, ohjelma teksti, symbolit, tila Tarjonnan ajankohta jakelijat valitsevat käyttäjä päättää On pidettävä mielessä, että vaikka taulukossa 1 luetellut erot ovat vielä nyt suhteellisen selviä, niin ne eivät välttämättä ole pysyviä. Tietokonetta käytetään jo nyt aktiivisen, tavoitteellisen toiminnat lisäksi viihteeseen ja ajanviettoon sekä yksin että joukolla. Toisaalta, jos taas digitelevisioon aletaan tuottaa paljon erilaisia tietopalveluja, niin siitä voi tulla Internetin lisäksi aktiivisen tiedon hankinnan kanava. Hintikan (2003) raportissa esitetään myös viisi painopistettä alkuvaiheen digitelevision suunnittelulle: 1. sisällöt ja sovellukset, jotka helpottavat ihmisen arkea 2. ratkaisu yhteen ongelmaan tietyssä elämäntilanteessa 3. tarve usein 4. tarve heti 5. tarve kotona. Hintikan (2003) mukaan erinomainen aineisto tai sovellus palvelee neljää tai useampaa tarvetta, hyvä puolestaan kahta tai kolmea. Hintikan raportissa todetaan myös, että esimerkiksi alueelliset sää- ja kelitiedot digitelevision välityksellä vastaavat kaikkiin yllä oleviin tarpeisiin ja ne ovatkin suosituimpien julkishallinnon verkkopalveluiden joukossa. Myös liikenteeseen liittyvät tiedot täyttävät useimmiten kaikki viisi vaatimusta. Nenonen (2004) toteaa kolumnissaan, että tietoyhteiskunnan kehittämisessä on lähtökohtana palveluiden kehittäminen asiakkaiden tarpeista ja kehittämisen keskeinen elementti on tietotekniikan ja tietojärjestelmien hyödyntäminen. Kantolan ym. (2003) tutkimuksen tavoitteena oli selvittää digitelevision kehittämistarpeita katsojien näkökulmasta. Tutkimuksessa annettiin digivastaanotin käyttöön parin kuukauden ajaksi joukolle käyttäjäperheitä (aluksi 20 perhettä). Tuloksina todettiin, että 12

13 parhaimpina digitelevision ominaisuuksina pidettiin hyvää kuvanlaatua ja ohjelmaopasta. Myös vanhojen televisiovastaanottimien digikelpoisuus yllätti perheet myönteisesti. Osa mukana olleista perheistä oli tyytyväisiä digivastaanottimen avulla saatavaan lisäohjelmistoon, osa oli kuitenkin odottanut lisää sisältöä. Vuorovaikutteisia laitteita ei kokeilun aikaan ollut vielä saatavilla eikä vuorovaikutteisia palveluja voitu siis vielä kokeilla. Kokonaisuudessaan Kantola ym. (2003) totesi kuitenkin, että kuluttajien käsitys digitelevisiosta konkretisoitui ja he pystyivät paremmin arvioimaan digitaalisen teknologian juuri heille tarjoamia etuja ja niiden kustannuksia. Liikennetelematiikan ja yleisesti uuden teknologian tuotteiden niin laitteiden kuin palveluiden kehittäminen yksittäisen käyttäjän ja sitä kautta koko yhteiskunnan kannalta edulliseen suuntaan on mahdollista vain silloin, kun ne suunnitellaan alusta saakka käyttäjäkeskeisesti, eli niin, että käyttäjien tarpeet ja vaatimukset otetaan huomioon sekä suunnittelussa että toteutuksessa. Käyttäjäkeskeisyys edistää uuden teknologian käyttöönottoa, suuntaa teknologian kehitystä yhteiskuntaa paremmin palvelevaksi sekä lisää tasa-arvoa ja tehokkuutta. Käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia tulisi tarkastella jo palveluiden tai järjestelmien suunnitteluvaiheessa muun muassa vastaamaan kysymykseen, millaiset palvelut ja sovellukset ovat tarpeellisia ja hyödyllisiä yksittäisen käyttäjän hyvinvoinnin näkökulmasta (Rämä ym. 2002). Hintikka (2003) korostaa sitä, että digitelevision suunnittelukäytäntöjen pitäisi olla samat kuin muussakin digimediassa: käytettävyyssuunnittelu ja käyttäjien osallistuminen pitäisi ulottaa koko suunnitteluprosessiin aina konseptisuunnittelusta ja määrittelyistä testaukseen sekä julkistuksen jälkeiseen käyttöseurantaan ja jatkokehitykseen. Sen lisäksi käyttäjille pitäisi jo alkuvaiheessa kertoa selkeästi ja johdonmukaisesti, millaisia ominaisuuksia he saavat milläkin digisovittimella ja kääntäen, millainen sovitin heidän pitäisi hankkia saadakseen Multimedia Home Platform -ominaisuudet (MHP) ja siten esimerkiksi liikennetietokanavan. 1.2 Tavoite Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tukea digitelevision liikennetietopalvelun käyttäjälähtöistä kehittämistä. Tutkimus jakautui kahteen pääosaan: palvelun sisällön suunnitteluun ja pilotin testaamiseen koekäyttäjien avulla. Tutkimuksen tarkoituksena oli ensinnäkin selvittää käyttäjien tarpeet ja toiveet sekä muodostaa näiden pohjalta ehdotus digitelevision liikennetietopalvelun pilottiversion sisällöstä ja rakenteesta. Samalla oli tarkoitus kerätä yleisempääkin tietoa käyttäjien liikennetietotarpeista, jota voidaan hyödyntää myös muussa liikennetiedotuksen kehittämistyössä. 13

14 Työssä käydään lyhyesti läpi pilotin sisältöön vaikuttavat tekniset rajoitukset ja reunaehdot, jotta lukija saa käsityksen, miksi pilotin sisältö tehtiin sellaiseksi kuin se tehtiin ja miksei kaikkia käyttäjien toiveita voitu toteuttaa. Tutkimuksen toinen päätehtävä oli tukea palvelupilotin kehittämistä antamalla sekä sen käyttöliittymästä että sisällöstä palautetta ja konkreettisia kehittämisideoita käyttäjäkokeiden perusteella. 14

15 2 MENETELMÄ 2.1 Asiantuntijahaastattelut Alustava digikanavalle tulevien liikennetietopalvelujen valinta ja ryhmittely käyttäjähaastatteluja varten tehtiin asiantuntijaryhmässä. Ryhmä koostui kymmenestä VTT:n liikennetelematiikkatutkimusryhmän jäsenestä. Heidän ottamistaan mukaan suunnittelun alkuvaiheessa pidettiin perusteltuna, jotta saataisiin koottua mahdollisimman kattavasti liikenteeseen ja liikkumiseen liittyviä tietoja. Lisäksi oletettiin, että liikennetiedotus ja sen termistö olivat kaikille asiantuntijaryhmään osallistujille niin tuttuja, ettei termien pidempiä selityksiä tarvittu, vaan osallistujilla oli suhteellisen yhteneväinen mielikuva eri otsikoiden (esimerkiksi Liikennesää ) merkityksestä. Asiantuntijaryhmä ryhmitteli ja järjesti liikennetietoja käyttäen Puzzle-menetelmää. Menetelmä on kehitetty Taideteollisessa korkeakoulussa MORE-hankkeen yhteydessä (Keinonen 2000, Säde ym. 1998). Lisäksi menetelmää käytettiin KEN (Käytettävyys ja eettinen arviointi Navi-ohjelmassa) hankkeessa muokattaessa Benefonin ESCpuhelimen valikkoa (Kaasinen 2002). Puzzle-menetelmässä esimerkiksi puhelimen ominaisuuksia tai erilaisia liikennetietosisältöjä esitetään pelikortteja muistuttavilla korteilla. Korttien avulla eri toimintoja voidaan laittaa helposti tärkeysjärjestykseen ja jakaa yhteensopiviin ryhmiin. Asiantuntijaryhmässä Puzzle-menetelmä eteni seuraavasti: 1. Osallistujille kerrottiin, että tavoitteena on ryhmitellä ja järjestää ne liikennetietopalvelut, jotka tulevat näkymään digitelevision liikennetietokanavalla. 2. Ryhmille jaettiin kortteja (30 kpl), joille oli valmiiksi kirjoitettu erilaisia liikennetietopalveluja. Lisäksi he saivat tyhjiä kortteja, joille he voivat kirjoittaa a) lisää palveluja ja b) keksiä myöhemmin otsikot. 3. Ensimmäinen tehtävä (kuva 1) oli ryhmitellä annetut kortit, eli liikennetiedot niin, että samaan pinoon tulevat saman pääotsikon alle kuuluvat tiedot. Esimerkkinä maito, voi, leipä elintarvikkeet; paita, housut, sukat vaatteet. Lisäksi osallistujat saivat keksiä lisää liikennetietosisältöjä. Sama kortti oli mahdollista sijoittaa useampaan ryhmään. 15

16 Kuva 1. Puzzle-menetelmä asiantuntijaryhmässä. 4. Ryhmittelyn jälkeen osallistujia pyydettiin keksimään jokaiselle nipulle nimi, eli päävalikossa näkyvä otsikko. 5. Seuraavana vaiheena osallistujia pyydettiin käsittelemään yhtä ryhmää kerrallaan ja antamaan kullekin kortille (liikennetiedolle) arvosana tärkeyden mukaan. Tärkeyttä arvioitiin kolmiportaisella asteikolla 1 = pakollinen, 2 = tarpeellinen, 3 = kiva tietää. Lopuksi jokaisen nipun (ryhmän) kortit järjestettiin pinoon tärkeimmästä vähiten tärkeään. 6. Viimeiseksi ryhmät laittoivat niput tärkeysjärjestykseen sen mukaan, että tärkein tulee digitelevision liikennetietokanavan päävalikossa päällimmäiseksi. 2.2 Käyttäjähaastattelut Käyttäjätietoja kerättiin asiantuntijahaastattelun jälkeen lokakuussa hengen ryhmähaastatteluilla. Osallistujat rekrytoitiin ryhmiin lehti-ilmoituksilla (kuva 2). Ilmoitus julkaistiin Metro- ja Länsiväylä-lehdissä. Ilmoitusten perusteella haastatteluihin ilmoittautui yhteensä 169 henkilöä, joista ryhmiin valittiin taustatietojen (lomake, LIITE 16

17 1) perusteella yhteensä 42 käyttäjää. Haastatteluihin osallistuneiden taustatiedot on esitelty luvussa ja ryhmiin jako luvussa VTT etsii osallistujia ryhmähaastatteluun Ryhmähaastatteluiden avulla kehitämme tulevaisuuden palveluja helpottamaan ihmisten arkista liikkumista joukkoliikenteellä ja henkilöautolla. Haemme haastatteluihin yli 15- vuotiaita, erilaisissa elämäntilanteissa olevia henkilöitä. Haastattelut toteutetaan lokakuun aikana Otaniemessä klo 8 16 välillä, tarpeen mukaan myös illalla. Yhden ryhmähaastattelun kesto on noin 2,5 h. Haastatteluista maksetaan 35 palkkio. Jos olet kiinnostunut, ota yhteyttä VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka [yhteystiedot] Kuva 2. Lehdessä julkaistu rekrytointi-ilmoitus. Ryhmähaastattelut etenivät seuraavasti: 1. Jokaiselle osallistujalle jaettiin täytettäväksi ennakkotietolomake (LIITE 2). Siinä kysyttiin talouden kokoon ja ikärakenteeseen, teknisiin laitteisiin sekä nykyisten liikennetietopalvelujen käyttöön liittyviä kysymyksiä. Lisäksi jokaista pyydettiin arvioimaan digitelevision yleistymistä. Tähän osioon käytettiin aikaa noin 10 minuuttia tai niin kauan, kunnes kaikki olivat lomakkeet täyttäneet. 2. Seuraavaksi haastattelijat esittäytyivät ja kertoivat taustatietoja VTT:stä ja ryhmäkeskustelujen tavoitteesta. Esittelyssä puhuttiin yleisesti liikennetietoja sisältävästä palvelukokonaisuudesta. Digitelevisiota ei vielä tässä vaiheessa mainittu. Osallistujille korostettiin, että kaikkia tuloksia käsitellään kokonaisuutena niin, etteivät kenenkään antamat vastaukset erotu joukosta. Lisäksi korostettiin, ettei kenenkään yksittäisen vastaajan taustatietoja tai vastauksia luovuteta edelleen VTT:n ulkopuolelle. 3. Kolmas vaihe oli varsinainen tietosisältöjen ryhmittely Puzzle-menetelmällä, vastaavalla tavalla kuin asiantuntijaryhmässä. Suurin ero menetelmän etenemisessä oli asiantuntijaryhmään verrattuna se, ettei loppukäyttäjille kerrottu ennen Puzzlen tekemistä, että järjesteltävänä olevat tietosisällöt (kortit, yhteensä 32 kpl, LIITE 3) tulevat digitelevision liikennetietokanavalle. 4. Keskusteluryhmään osallistujat jaettiin 2 3 hengen ryhmiin. Jokaiselle ryhmälle jaettiin 32 korttia (LIITE 3), joissa jokaisessa oli jokin liikenteeseen liittyvä tieto ts. otsikko. Lisäksi jaettiin tyhjiä kortteja, joihin ryhmäläiset saivat kirjoittaa otsikoita itse (joko kopioita edellisistä tai keksiä uusia). Ryhmille jaettiin paperi, 17

18 jossa selitettiin, mitä mikäkin otsikko tarkoittaa. Ryhmien tehtävänä oli ryhmitellä kortit nippuihin sen mukaan, mitkä otsikot heidän mielestään kuuluvat yhteen. Jokaiselle nipulle piti keksiä pääotsikko ja nipun kortit järjestää tärkeysjärjestykseen sen mukaan, miten tärkeänä ryhmäläiset kutakin tietosisältöä pitivät tai miten usein he uskoivat kyseistä tietoa käyttävän. Myös niput tuli järjestää tärkeysjärjestykseen. 5. Neljännessä osiossa osallistujat vastasivat yksilöinä lomakkeella (LIITE 4) kysymyksiin erilaisten liikennetietojen tarpeellisuudesta ja niiden saamisen helppoudesta nykyisin. Tässä joukkoliikenteellä matkustajat vastasivat joukkoliikennettä koskeviin tietoihin ja autonkuljettajat vastaavasti heille tarkoitettuihin tietoihin. 6. Pienen tauon jälkeen osallistujille esiteltiin yksi mahdollinen ratkaisu tulevaisuuden liikennetiedottamiseen (kuva 3) tietokonesimulaationa. Heille kerrottiin, että tämä palvelukokonaisuus on yhden ryhmän tuottama versio ja että sitä muokataan näiden ryhmähaastattelujen perusteella pidemmälle. Lisäksi heille korostettiin sitä, että lopullinen Suomessa käyttöön otettava versio on suomenkielinen. Esittelyversion todettiin olevan englanninkielinen vain sen takia, että se on tehty esittelymateriaaliksi kansainväliseen konferenssiin. Simulaation lisäksi osallistujille esiteltiin palvelun käytön mahdollistavaa digiboksia (Finluxin MHP-laite) ja kerrottiin lyhyesti, miten käyttöliittymä toimii (nuoli-, väri- ja Ok-näppäimet). Kuva 3. Esitetty liikennetietokanavan etusivu. 18

19 7. Esittelyn jälkeen osallistujia pyydettiin arvioimaan esitettyä palvelukokonaisuutta, sen hyödyllisyyttä, helppokäyttöisyyttä sekä sitä, vaikuttaisiko uuden palvelun olemassa olo jollain tavalla digivastaanottimen hankintaa. Tämän osion vastaajat täyttivät yksilöinä (LIITE 5). 8. Lopuksi vastaajat vielä kokoontuivat kahden tai kolmen hengen ryhmiin ja pohtivat erityisesti sitä, millaisia tietoja liikennetietokanavan yhteyteen voisi laittaa sekä sitä, mitä muita julkishallinnon palveluja he voisivat ajatella käyttävänsä digitelevision kautta. 2.3 Käyttöliittymän testaus Liikennetietopalvelua ja digikanavan käyttöliittymää testattiin yhdeksän koehenkilön kanssa elokuussa 2004, ennen kuin pilotti käynnistyi valtakunnan verkossa. Koehenkilöt rekrytoitiin käyttäjähaastatteluun ilmoittautuneiden, mutta ei ryhmäkeskusteluihin osallistuneiden joukosta. Testausvaiheessa palvelua käytettiin pelkästään Digita Oy:n sisäisessä verkossa. Testaus eteni seuraavasti: 1. Ensin haastattelijat esittäytyivät ja kertoivat taustatietoja VTT:stä ja käyttöliittymän testauksen tavoitteista. Osallistujille korostettiin, että kaikkia tuloksia käsitellään kokonaisuutena niin, etteivät kenenkään antamat vastaukset erotu joukosta. Lisäksi korostettiin, ettei kenenkään yksittäisen vastaajan taustatietoja tai vastauksia luovuteta edelleen VTT:n ulkopuolelle. 2. Osallistujalle annettiin täytettäväksi ennakkotietolomake. Lomakkeessa (LIITE 6) kysyttiin matkatottumuksiin sekä nykyisten liikennetietopalvelujen käyttöön liittyviä kysymyksiä. 3. Osallistujalle näytettiin palvelupilotin etusivua ja häntä pyydettiin sen perusteella kertomaan, mitä hän kunkin linkin alta olettaa löytävänsä. 4. Osallistujalle annettiin kaukosäädin ja häntä pyydettiin kertomaan, kuinka sen avulla liikutaan liikennetietopalvelu-digikanavalla. Osallistujat saivat myös kokeilla, kuinka liikkuminen sujui. Tämän jälkeen testinpitäjä kertoi tai kertasi sen, kuinka sivuilla liikutaan. 5. Osallistujalle annettiin tehtäviä (LIITE 7), joita suorittaessa hänen kaikki liikkeensä palvelusivuilla sekä vapaamuotoiset kommentit kirjattiin muistiin. 6. Tehtävät tehtyään osallistuja sai tutkia kanavan sisältöä vapaasti ja siitä keskusteltiin hänen kanssaan vapaamuotoisesti. Keskustelun aikana annettu palaute kirjattiin muistiin. 19

20 7. Lopuksi osallistuja kirjasi näkemyksiään loppupalautelomakkeelle (LIITE 8). 2.4 Koehenkilöt Koehenkilöiden taustatiedot Käyttäjähaastatteluihin osallistui yhteensä 42 henkilöä. Heidän keski-ikänsä oli 35 vuotta ja heistä suurin osa oli syntynyt 60- ja 70-luvuilla (LIITE 9, taulukko 1). Osallistuneista suurin osa, 29 (69 %), oli naisia ja 13 (31 %) miehiä. Osallistuneista miesten keski-ikä (40 v.) oli hieman naisia (33 v.) korkeampi. Osallistuneista 66 % oli joko työssäkäyviä tai opiskelijoita ja koululaisia (LIITE 9, taulukko 2). Mukana oli myös eläkeläisiä sekä muutoin tällä hetkellä kotona olevia vastaajia (työtön, äitiyslomalla jne.). Suurin osa osallistuneista ilmoitti asuvansa kahden tai kolmen hengen talouksissa (LIITE 9, taulukko 3). Yhteensä yhdeksän henkilöä osallistui käyttöliittymän testaukseen. Heidän keski-ikänsä oli 44 vuotta (LIITE 9, taulukko 1). Myös testaukseen osallistuneista suurin osa oli naisia (7 kpl, 78 %). Osallistuneista miesten keski-ikä (49 v.) oli hieman naisia (42 v.) korkeampi. Osallistuneista 78 % oli joko työssäkäyviä tai opiskelijoita ja koululaisia (LIITE 9, taulukko 2). Loput 22 % olivat työttömiä. Vastaajien liikkumistottumuksia selvitettiin muutamalla kysymyksellä. Käyttäjähaastatteluihin osallistuneista 31:llä (74 %) ja käyttöliittymän testaukseen osallistuneista kahdeksalla (89 %) oli ajokortti. Käyttäjähaastatteluihin osallistuneista puolella oli auto käytössä/käytettävissä aina tai yleensä. Vastaavasti mukana oli myös sellaisia ajokortillisia, joilla ei ollut autoa käytössään koskaan (LIITE 9, taulukko 4). Käyttäjähaastatteluihin osallistuneista ajokortillisista vastaajista 33 % ja käyttöliittymän testaukseen osallistuneista ajokortillisista vastaajista 38 % ajoi autolla päivittäin tai lähes päivittäin (LIITE 9, taulukko 5). Käyttäjähaastatteluissa oli mukana myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät aja autolla koskaan, vaikka heillä on ajokortti. Vastaajista % oli ajanut viimeisen 12 kuukauden aikana autolla korkeintaan kilometriä (LIITE 9, taulukko 6). Valtaosa (79 %) käyttäjähaastatteluihin osallistuneista oli matkustanut joukkoliikenteellä joko päivittäin tai ainakin useita kertoja viikossa (LIITE 9, taulukko 7). Käyttöliittymän testaukseen osallistuneista heidän osuutensa oli 67 %. Liikkumiseen liittyviä tietotarpeita selvitettäessä oli myös mielenkiintoista tietää, millä kulkumuodoilla vastaajat tekivät tavallisesti päivittäiset matkansa. Yli puolet teki päivittäiset matkansa pääasiassa joukkoliikennevälineillä (LIITE 9, taulukko 8). Päivittäisten matkojen pituus yhteen suuntaan oli käyttäjähaastatteluihin osallistuneilla keskimäärin 14 kilometriä ja vaihteluväli 0,2 kilometristä 50 kilometriin. Käyttöliittymän testaukseen osallistuneilla vastaava keskiarvo oli 10 kilometriä ja vaihteluväli 3 17 kilometriä. 20

21 Yli puolet käyttäjähaastatteluihin osallistuneista teki pitkiä (yli 100 km) automatkoja kahdesta neljään kertaan vuodessa (LIITE 9, taulukko 9). Osa näistä vastaajista ilmoitti tekevänsä pitkiä matkoja hyvinkin usein. Yli 100 km pituisia joukkoliikennematkoja tehtiin selvästi harvemmin kuin pitkiä automatkoja (LIITE 9, taulukko 10). Käyttäjähaastatteluihin osallistuneilta kysyttiin myös heidän matkapuhelimestaan: sekä ensimmäisen puhelimen hankinta-ajankohdasta, puhelimen vaihtotiheydestä (kuinka monta puhelinta ennen nykyistä) että puhelimen eri ominaisuuksista ja niiden käytöstä. Tällaista tietoa kysyttiin, koska Navitarve-hankkeessa (Anttila ym. 2001) havaittiin, että yleinen teknologiasuuntautuneisuus korreloi selvästi esimerkiksi matkapuhelimen hankinnan ja vaihtamistiheyden kanssa. Lähes kaikilla käyttäjähaastatteluihin osallistuneilla (38 hlöä) ja kaikilla käyttöliittymän testaukseen osallistuneilla oli matkapuhelin omassa käytössään. Osallistuneilla työssäkäyvillä ja eläkeläisillä oli kaikilla matkapuhelin. Matkapuhelimien ominaisuuksista tekstiviestien lähettäminen ja vastaanottaminen oli mahdollista kaikille käyttäjähaastatteluihin osallistuneille (LIITE 9, kuva 1). Tosin kaksi oli jättänyt tyhjän vastauksen. Heistä kalenterin ilmoitti omistavan puhelimessaan 41 %, www-selaimen 11 % ja sähköpostin 16 %. Useimpien matkapuhelimiin oli mahdollista ladata uusia soittoääniä tai ikoneja. Pelien lataaminen matkapuhelimiin ei ollut suurimmalle osalle mahdollista. Monet eivät kuitenkaan tienneet, oliko tämä mahdollista vai ei. Lähes kaikki käyttäjähaastatteluihin osallistuneet käyttivät matkapuhelimien ominaisuuksista tekstiviestejä päivittäin tai lähes päivittäin (83 %, LIITE 9, kuva 2). Muita ominaisuuksia käytettiin harvemmin. Ensimmäinen matkapuhelin oli useimmiten hankittu vuoden 1995 jälkeen (LIITE 9, taulukko 11). Eniten matkapuhelimia oli hankittu vuonna 1998, jolloin käyttäjähaastatteluihin osallistuneista 10 on hankkinut ensimmäisen matkapuhelimensa. Nykyinen matkapuhelin oli useimmille vastaajille joko toinen tai kolmas (LIITE 9, taulukko 12). Käyttäjähaastatteluihin osallistuneista 11:llä (26 %) oli jo digivastaanotin. Käyttöliittymän testaukseen osallistuneista taas digivastaanotin oli vain yhdellä ja hänkin oli hankkinut sen juuri ennen testaukseen osallistumistaan. Maksullisia televisiokanavia kuten Canal Digital tai Canal+ oli viidellä käyttäjähaastatteluihin osallistuneella (12 %). Huomionarvoista on se, että yli kolmannes vastaajista ei tiennyt, millainen antennijärjestelmä heillä on (LIITE 9, taulukko 13). Lähes kaikilla osallistuneilla oli pääsy tietokoneelle ja/tai Internetiin joko kotona, töissä tai muualla. Käyttäjähaastatteluihin osallistuneista 31:llä (74 %) oli kotonaan Internetyhteys. Eniten oli hankittu ADSL:n ja modeemin kautta käytettäviä Internet-yhteyksiä (LIITE 9, taulukko 14). Eniten kotitietokoneita oli henkilöautoa pääsääntöisesti käyttävien ryhmässä. Vastaavasti vähiten kotitietokoneita oli joukkoliikenteellä matkustavien ryhmässä (60 %). 21

22 2.4.2 Käyttäjähaastattelun keskusteluryhmien kokoonpano Käyttäjähaastatteluihin osallistuvat jaettiin yhteensä kuuteen ryhmään, jotka kutsuttiin haastatteluun eri aikoina. Vastaajaryhmät muodostettiin siten, että kussakin ryhmässä oli sellaisia osallistujia, joiden taustalta löytyi vähintään yksi yhteinen, jollain tavalla liikkumistottumuksiin liittyvä piirre. Osa jaosta tehtiin sillä perusteella, matkustiko henkilö enimmäkseen joukkoliikenteellä vai omalla autolla. Jakoon vaikutti osittain myös haastateltavan ikä ja elämäntilanne. Lisäksi digivastaanottimen jo omistavista tehtiin yksi ryhmä tosin heillekään ei kerrottu valintaperustetta ennen kuin haastattelun loppuideointivaiheessa. Ryhmien kokoonpano ja pääasialliset valintaperusteet on esitetty taulukossa 2. Osallistuneista suurin osa asui YTV:n alueella (Helsinki, Espoo, Vantaa tai Kauniainen, LIITE 9, taulukko 15). Yksittäisiä vastaajia asui kehyskunnissa. Taulukko 2. Ryhmien kokoonpano. Ryhmän nimi Koko Sukupuoli Ikä Liikkuminen Muuta nuoret 7 naisia 5 miehiä 2 opiskelijat 7 naisia 6 miehiä 1 eläkeläiset 6 naisia 2 digitelevision käyttäjät joukkoliikenteen käyttäjät henkilöauton käyttäjät miehiä 4 8 naisia 7 miehiä 1 6 naisia 5 miehiä 1 8 naisia 4 miehiä henkilöauton matkustajana, joukkoliikenteellä, kävellen, pyörällä joukkoliikenteellä, pyörällä, kävellen ajaa itse henkilöautolla, matkustaa joukkoliikenteellä, pyörällä, kävellen matkustaa joukkoliikenteellä, kävellen, pyörällä, ajaa itse henkilöautolla joukkoliikenne (tai kävellen/pyörällä) koululaisia, alle 20 v. Opiskelijoita kaikki eläkkeellä kaikilla digivastaanotin säännöllisiä joukkoliikenteen käyttäjiä ajaa itse henkilöautolla pääasiallinen kulkumuoto oma auto 22

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut

Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut Digitaalisen TV-verkon liikennepalvelujen kokeilut FITS- syystapaaminen Jukka Andersson Digita Oy Jukka Andersson 30.10.2003 # 1 Digitaalisen television tulevaisuuden historia Business 2.0 lehti lokakuussa

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenteen reitit ja aikataulut Tässä.fi:ssä

Helsingin seudun liikenteen reitit ja aikataulut Tässä.fi:ssä Adfore Technologies Oy Helsingin seudun liikenteen reitit ja aikataulut Tässä.fi:ssä Adfore Technologies Oy edelläkävijä paikallisuuteen perustuvissa digitaalisissa palveluissa Adfore Technologies Oy kehittää

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti

Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Liikennetiedotus digi-tv:ssä pilottiprojekti Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri 1.0 27.1.2005 Liikennetiedotus digi-tv:ssä -pilottiprojekti Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka liikennetiedot

Lisätiedot

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet

Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Telemaattisten palveluiden tarpeellisuus - käyttäjien mielipiteet ja liikennepoliittiset tavoitteet Virpi Anttila, Merja Penttinen ja Heidi Sandberg VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikennetelematiikka

Lisätiedot

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti

Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Teknillinen korkeakoulu 51 Vaatimusmäärittely Ohjelma-ajanvälitys komponentti Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.1 21.11.01 Oskari Pirttikoski Ensimmäinen versio 0.2 27.11.01 Oskari Pirttikoski Lisätty termit

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ Kuva 1 Ville Ranta ville.p.j@student.jyu.fi TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 20.4.2016 Sisällysluettelo 1. Digitaalitelevisio... 1 1.1. Maanpäällisten digitaalilähetysten standardit eri maissa...

Lisätiedot

DigiTV Lehdistömateriaali

DigiTV Lehdistömateriaali DigiTV Lehdistömateriaali Antennilla edullisesti ja vaivattomasti digiaikaan Antennivastaanotto on erinomainen vaihtoehto television digiaikaan siirtymisessä. Antenni on nykyaikainen vastaanottoratkaisu,

Lisätiedot

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa

Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Liikennetelematiikan kansallinen arkkitehtuuri Esimerkki 1.0 19.05.2004 Liikennetiedot Yleisradion palveluissa Tavoite Arkkitehtuuri kuvaa, kuinka Yleisradio saa

Lisätiedot

Digitaalinen Televisio

Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio Digitaalinen Televisio 1. Lähetystekniikka ja standardit 2. MHP 3. Interaktiivinen Televisio 4. Vastaanottimet 5. Tulevaisuuden trendit Lähetystekniikka ja standardit DVB = Digital

Lisätiedot

Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely

Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus. Testaustulosten esittely 1 Suomi.fi: Asiointi ja lomakkeet osion käyttöliittymämallien käyttäjätestaus Testaustulosten esittely 14.1.2009 Paula Hupponen ja Tino Rossi / Steerco Oy 2 Esityksen sisältö Käyttäjätestauksen toteutus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Maanpäällisen verkon HD-kokeilun tulokset ja johtopäätökset. Pekingin olympialaiset 2008. 13.11.2008 Timo Kiiskinen

Maanpäällisen verkon HD-kokeilun tulokset ja johtopäätökset. Pekingin olympialaiset 2008. 13.11.2008 Timo Kiiskinen Maanpäällisen verkon HD-kokeilun tulokset ja johtopäätökset Pekingin olympialaiset 2008 13.11.2008 Timo Kiiskinen Lähetyksien teknisiä tietoja Digita lähetti Pekingin olympialaiset HD-tasoisena seuraavin

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Uusmedia kuluttajan silmin

Uusmedia kuluttajan silmin Uusmedia kuluttajan silmin Kansallisen multimediaohjelman Kuluttajatutkimukset-hanke SUB Göttingen 7 211790 524 2000 B4519 TEKNOLOGIAN KEHITTÄMISKESKUS Digitaalisen median raportti 2/98 Helsinki I998 Sisältö

Lisätiedot

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001

FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1318 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2001 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 011 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000

FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1319 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003

FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1316 Verkkopalvelujen ja tietotekniikan käyttö Tampereella 2003 Kyselylomaketta hyödyntävien

Lisätiedot

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Helsingin kaupungin liikennelaitoksen sähköiset palvelut todellisuutta ja visioita Sähköisten mobiilien infokanavien kehittäminen tähtäimenä matkustajien palvelu Kerkko Vanhanen, kehittämispäällikkö Jakelun

Lisätiedot

Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys toukokuu 2004

Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys toukokuu 2004 Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys toukokuu 4 Tässä raportissa kuvatut tiedot kotitalouksien laitevarannosta on kerätty toukokuussa 4 haastattelemalla yhteensä 1

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Asiakaskyselyn tuloksia

Asiakaskyselyn tuloksia Asiakaskyselyn tuloksia Ratamo-kirjastojen (,, ja ) sekä Lopen kirjaston yhteinen asiakaskysely Tässä raportissa tarkastellaan 5.-8..0 järjestetyn asiakaskyselyn tuloksia n kirjaston näkökannalta. Jakaumat

Lisätiedot

Maxivision Go käyttöliittymän ohje

Maxivision Go käyttöliittymän ohje Maxivision Go käyttöliittymän ohje Rekisteröityminen käyttöliittymään Käynnistyessään Viihdeboksi kysyy Maxivision tunnuksia. Nämä ovat samat tunnukset joilla kirjaudut my.maxivision.fi sivustolle. Syötä

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia?

Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 1 Miten Tiehallinto käyttää hyödykseen telematiikan järjestelmiä palvellessaan suomalaisia liikkujia? 2 Tiehallinnon toiminta-ajatus: Tiehallinto vastaa Suomen yleisistä teistä. Tiehallinto tarjoaa yhteiskunnan

Lisätiedot

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI

Käyttöohje HERE Maps. 1.0. painos FI Käyttöohje HERE Maps 1.0. painos FI HERE Maps HERE Maps näyttää lähellä olevat kohteet ja opastaa sinut perille. Voit etsiä kaupunkeja, katuja ja palveluja löytää perille tarkkojen reittiohjeiden avulla

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa

Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 8.7.2008 Leirintäalueella majoittuva suomalainen karavaanariperhe kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin noin 200 euroa Suomalaisilla leirintäalueilla majoittuva

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy

Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon. 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy Teräväpiirtosisältöä antenniverkkoon 3.11.2011 Jari Laiho, TDF Entertainment Oy TDF Entertainment on osa kansainvälistä TDF-konsernia Liikevaihto: 1,63 mrd eur (FY 2009) Työntekijöitä: 5050 Omistus: Texas

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki

Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki OnlineTutkimus Oy Tutkimusraportti_ Kuntien internet-sivujen käyttäjätutkimus 2011 Forssan kaupunki Päiväys: 29.2.2012 Vesa Kause vesa.kause@onlinetutkimus.fi 09 221 2424 www.onlinetutkimus.fi OnlineTutkimus

Lisätiedot

SUHTAUTUMINEN PYÖRÄILYN EDISTÄMISEEN HELSINGISSÄ ) Helsingin tavoitteena on edistää pyöräilyä ja parantaa pyöräilyoloja. Miten suhtaudutte pyöräilyn edistämiseen Helsingissä? Oletteko % KAIKISTA vastaajista

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä

Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Liite 2: Avainasiakkuuden arviointi Kansalaiset asiakasryhmässä Sisältö Tässä liitteessä esitetään kansalaiset ryhmän strategisten asiakkaiden arviointiprosessi ja siinä käytetty tausta-aineisto Liitteen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk

Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk Henkilöliikenteen telematiikan kansallinen järjestelmäarkkitehtuuri TelemArk 29.6.2001 Tausta ja tavoitteet! Henkilöliikenteen kansallista järjestelmäarkkitehtuuria tarvitaan ohjaamaan liikennetelematiikan

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Digi-tv kuulemistilaisuus

Digi-tv kuulemistilaisuus Digi-tv kuulemistilaisuus Petteri Järvinen 31.1.2007 "Meillä siirtymäaika on pidempi kuin monissa Euroopan maissa, joissa päätökset siirtymisestä on tehty vasta tällä vuosituhannella." (s. 29) Toimivia

Lisätiedot

Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta. 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT

Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta. 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT Vedia-monipalvelu - liikenteen palvelut yhdeltä luukulta 1.4.2011 Erikoistutkija Armi Vilkman, VTT 2 3 Onko älyliikenne pelkkää sanahelinää vai oikeita palveluita? CO2 päästörajat vaikuttavat liikkumiseen

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET

DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET DNA MOBIILI TV - YLEISET KÄYTTÖOHJEET Mobiili-tv-palvelua käytetään puhelimen mobiili-tv-sovelluksella. Tässä dokumentissa kuvatut toiminnallisuudet ovat esimerkkejä tiettyjen puhelinmallien toiminnallisuuksista.

Lisätiedot

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti

Hintatiedotus ja tietojen välitys. Loppuraportti Hintatiedotus ja tietojen välitys Loppuraportti Henkilöliikenne 18. marraskuuta 2002 1 Lähtökohdat VR Henkilöliikenteellä on käytössä Journey Planner reitinsuunnittelupalvelu. Palvelua käyttävät matkustajat

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON

DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON DNA TV AVAIN UUTEEN TELEVISIOON Mikko Saarentaus Cable Days 23.4.2015 Hanasaari, Espoo Julkinen 1 SISÄLTÖ Uudistunut DNA DNA TV avain uuteen televisioon Ajankohtaista antenniverkosta uusi antennitelevisio

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen

Lisätiedot

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa

Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 6.7.2007 klo 11:00 Leirintäalueella majoittuva seurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin reilu 180 euroa Keskimääräinen seurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus

DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus DNA Digitaalisen elämäntavan tutkimus Digitaaliset elämäntavat / yhteenveto medialle Julkaisuvapaa 9.6.2017 klo 10 Lisätietoja medialle: Osastopäälllikkö Niina Hagman, Market Intelligence & Insight, DNA

Lisätiedot

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä

NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen. TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä NCC Plaza Business Park Kiinteistö ja sen yritysten verkottaminen TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä Sisältö Pilotin aikataulu ja toimijat Pilotin tavoitteet ja kohderyhmä Pilotin sisältö

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet

FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet FITS/Hankealue 2: Liikennetelematiikan vaikuttavuus ja käyttäjätarpeet 15 projektia Volyymi noin 750 000 Yhteyshenkilöt: Petri Jalasto (petri.jalasto@mintc.fi) Sabina Lindström (sabina.lindstrom@mintc.fi)

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014

Suomalaiset verkossa - NetTrack 2014. IAB:n kooste. TNS Gallup Digital / NetTrack 2014 Suomalaiset verkossa - NetTrack 014 IAB:n kooste Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla (catibus) ja web-kyselynä. Internetin käytön laajuutta mittaavat tulokset kysyttiin puhelimitse

Lisätiedot

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY

TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TYÖMATKA- JA TYÖASIAMATKAKYSELY TAUSTATIEDOT Sukupuoli mies nainen Syntymävuosi: 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949

Lisätiedot

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 Sari Walldén FL, KM Tampereen yliopisto Sari.Wallden@uta.fi http://www.uta.fi/~kasawa/ TELEVISION HISTORIAA Katodisädeputki 1897

Lisätiedot

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT

Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen. Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT Kuluttajat ja uuden teknologian hyväksyminen Kuluttajan ja markkinoijan suhde tulevaisuudessa Anu Seisto, VTT 2 Miksi kuluttaja / käyttäjänäkökulma on mielenkiintoinen? Jokainen käyttäjä havainnoi teknologian

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Taksimarkkinoiden vapautumisen ennen jälkeen tutkimus 2017

Taksimarkkinoiden vapautumisen ennen jälkeen tutkimus 2017 Taksimarkkinoiden vapautumisen ennen jälkeen tutkimus 07 Alustavat tulokset, kesäkuu 07 Kansalaiskyselyn vastaukset Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tutkimuksen taustat Tutkimuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa

Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Riikka Laaninen 8.1.015 Kunta-alan tutkijoiden läsnäolo sosiaalisessa mediassa Sisällys 1. Tutkimuksen esittely.... Tutkimukseen vastanneet.... Somen nykyinen käyttö.... Miten tutkijat käyttävät somea

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä

DIGIROAD. Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä 1 Kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä Ajoneuvopääteseminaari 19.3.2002 Johtava konsultti Pekka Petäjäniemi 2 -hankkeen tavoitteet Kehittää kansallinen tie- ja katutietojärjestelmä, joka mahdollistaa

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011

DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 DESCOM: VERKKOKAUPPA JA SOSIAALINEN MEDIA -TUTKIMUS 2011 30.8.2011 MIKKO KESÄ, tutkimusjohtaja, HM JUUSO HEINISUO, tutkimuspäällikkö, HM INNOLINK RESEARCH OY YHTEENVETO TAUSTATIEDOT Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus

Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus Kelitiedotuksen vaikuttavuustutkimus Heidi Saarinen Strafica Oy Tavoitteena Vastata kysymyksiin: 1. Mitä merkittäviä tieliikenteelle kohdennettuja sää- ja kelitietopalveluja tarjotaan Suomessa? 2. Mitkä

Lisätiedot

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.

SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013. Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia. SoLoMo InnovaatioCamp 19.3.2013 Ari Alamäki HAAGA-HELIA Tietotekniikan koulutusohjelma Ratapihantie 13 00520 Helsinki ari.alamaki @ haaga-helia.fi Social Mobile Local 7.3.2013 Perusversio-esimerkki 1.0

Lisätiedot

Kansalaiskyselyn tulokset

Kansalaiskyselyn tulokset ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset

Lisätiedot

DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään?

DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään? 1 DigiTV-boxien kauppa käy missä nyt mennään? Juho Mäyränpää 11.03.2004 HPJ - Lifesigner Ltd 2 Sovellukset Toimijat - mistä näkee Mikä kiinnostaa Tarjolla nyt Tulevaisuus 3 Sovellukset Digitaalista sisältöä

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012

LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 LIIKKUMISEN OHJAUS 28.9.2012 Liikkumisen ohjaus Tällä kalvosarjalla kuvataan liikkumisen ohjauksen vaikutusta liikenneturvallisuuteen sekä erilaisia liikkumisen ohjauksen keinoja. Liikkumisen ohjaus ja

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus. ErgoMedi Oy

Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus. ErgoMedi Oy Kaufmann Agency: ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy ErgoFinger koekäyttötutkimus ErgoMedi Oy Tulokset 31.1.2014 Kaufmann Agency on suomalainen kansainvälisesti toimiva terveysviestinnän asiantuntijayritys,

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

MyBus. Apps4Pirkanmaa. Einari Kurvinen (emakur@utu.fi) Rolf Lindén (rolind@utu.fi) Ranjeet Raya Rajput (rkrara@utu.fi)

MyBus. Apps4Pirkanmaa. Einari Kurvinen (emakur@utu.fi) Rolf Lindén (rolind@utu.fi) Ranjeet Raya Rajput (rkrara@utu.fi) MyBus Apps4Pirkanmaa Einari Kurvinen (emakur@utu.fi) Rolf Lindén (rolind@utu.fi) Ranjeet Raya Rajput (rkrara@utu.fi) 1 Sisällys MyBus yleisesti Tavoite ja kohderyhmät Pääominaisuudet Toimintamalli Käyttöohjeet

Lisätiedot

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet

Teknillinen korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö. Testitapaukset - Xlet Testitapaukset - Xlet Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Testattava järjestelmä...4 2.1 Koko järjestelmän yleiskuvaus...4 2.2 Xlet-demosovellus ja sen toimintaperiaate...5 3. Testitapaukset...6 3.1 Objektien

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE

Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE Liikenne- ja viestintäministeriö TULEVAISUUDEN LIIKENNE TULEVAISUUDEN LIIKENNE KYSELYN TULOKSET Taloustutkimus Oy Pauliina Aho 24.8.2012 Tekninen johdanto 3 24.8.2012 1009 Liikenne- ja viestintäministeriö

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2014

Finnan käyttäjäkysely 2014 Finnan käyttäjäkysely 2014 Kooste tuloksista Kyselyn toteuttaminen ja vastaajat Toteutettiin Surveypal-sovelluksella 27.10.-17.11.2014 Kyselyyn vastasi 3239 käyttäjää Vetonaulana tabletin arvonta Eniten

Lisätiedot

Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys marraskuu 2004

Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys marraskuu 2004 Digitaalinen televisio, laajakaistayhteydet ja tietoturva Tilastoselvitys marraskuu 4 Tässä raportissa kuvatut tiedot kotitalouksien laitevarannosta on kerätty marraskuussa 4 haastattelemalla yhteensä

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi

TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Palvelevan joukkoliikennejärjestelmän tarpeet digitaalisille palveluille ja reaaliaikaiselle informaatiolle TransSmart seminaari 11.11.2015 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi HSL TransSmart yhteistyö Älykäs

Lisätiedot

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville?

Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Onko liikenne turvallista ja toimivaa ikääntyville? Tuula Taskinen, Liikenneturva Aineiston koonnut Leena Pöysti, Liikenneturva Taustatietoa kyselystä Kyselyt tehtiin syksyllä 2015 Liikenneturvan tapahtumissa

Lisätiedot

Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä Metropolitutkimusseminaari 22.5.

Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä Metropolitutkimusseminaari 22.5. Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä SAVU saavutettavuustarkastelut SAVU-saavutettavuustarkastelut

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen ELY-keskuksen työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 26.11.2014 Tutkimuksen perustiedot 174 vastausta, 706 työmatkaa Vastausaktiivisuus 68 % Tulokset

Lisätiedot

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen.

Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii tärkeimmät liikennemerkit ja liikennesäännöt. LIIKENNE Oppilas ymmärtää, miksi liikenteessä on tärkeää olla varovainen. Hän oppii myös, miten on varustauduttava pyöräillessä,

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot