NOKIA VIESTII SUOMEN INNOVATIIVISUUTTA UUSIA LENTOREITTEJÄ POHJOISEEN. MEKin asiakaslehti JOULUPUKKI TUO BISNESTÄ

Transkriptio

1 NOKIA VIESTII SUOMEN INNOVATIIVISUUTTA UUSIA LENTOREITTEJÄ POHJOISEEN matkailu silmä MEKin asiakaslehti JOULUPUKKI TUO BISNESTÄ

2 Napapiirin tarinaa etsimässä Rovaniemi Design Weekillä ideoitiin Kilttilää. Sisältö 3 Pääkirjoitus Kaikkialla design 4 MEKin toiminta ulkomailla 2010 alkaen Tavat muuttuvat, mutta toiminta jatkuu aktiivisena. 5 Silmäiltyä Matkailualan uutisia. 8 Matkailuala uskoo Joulupukkiin Joulupukkihahmon ympärillä harjoitetaan Suomessa vilkasta liiketoimintaa. 12 Nokia ja Suomi-brändi Nokian Tapio Hedman miettii Nokian ja Suomen brändejä. 13 Kolumni: Mitä meistä puhutaan Ilkka Kauppinen muistuttaa, että kiihkeimmät keskustelut käydään nykyisin netissä. 14 Talven valopilkut Hiihtokeskuksien varaustilanne näyttää hyvältä, vaikka brittimatkailijoiden määrä vähenee. 18 Kaikki ranteet auki Osuva ilmaus on joskus pienestä kiinni, muistuttaa Jaakko Lehtonen kielenhuoltoartikkelissaan 20 Lappi houkuttelee edelleen venäläisiä Kyselimme venäläiseltä matkanjärjestäjältä venäläisturistien odotuksia. 21 MEKin kuulumisia s.11 Päätoimittaja: Matti Linnoila matti.linnoila@visitfinland.com Toimituksen osoite: Matkailun edistämiskeskus PL 625, Helsinki p , f Ulkoasu: OSG Viestintä, Pekka Eskelinen p Kannen kuva:prosanta Kirjapaino: Painoprisma Oy Matkailusilmä ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä eikä palauttamisesta. Kuvapankit: Imagebank.visitfinland.com, Futureimagebank.com Osoitemuutokset: anne.veini@visitfinland.com 2 Matkailusilmä

3 Kaikkialla design Jokainen meistä totta kai tietää, mitä design on. Wirkkalan vaasit, Aallon tuolit, Koskisen lamput ja niin poispäin. Se on esineitten kaunista ja kätevää muotoilua, eikö vaan. Nyt Helsingistä oikeammin Lahteen saakka ulottuvasta pääkaupunkiseudusta tuli World Design Capital vuodelle Ei muuta kuin Iittalan laseja ynnä Marimekon kolttuja levälleen pitkin Mannerheimintietä ja siinä se design sitten on näkösällä. Vai? Ei. Eipä todellakaan. Design on erittäin laaja käsite. Se ulottuu käytännössä kaikkialle. Millaisia busseja kulkee kaduilla? Ovatko betoniporsaat viehkoja? Miten palvelut on järjestetty? Oliko sikaflunssan rokotustouhu hyvin designattu? Jopa oma profiilimme on eräänlaista designia. Pömpöttääkö masu? Design your life, pal! Helsingin voitto perustui osittain hyvin laaja-alaiseen design-käsitteeseen, ja designin tulevaisuuden haasteiden identifiointiin. Helsingissä niin asukas kuin vierailijakin voivat olla sisällä designissa, kokea, elää, nuuhkia sitä. Suomelle on matkailullisesti merkittäväksi eduksi, että Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki 2011 ja Helsinki WDC heti seuraavana vuonna. Tässä on megaluokan verkostoitumismahdollisuus! Suomalainen joulukin on design. Jokainen meistä osaa luetella sen ydinelementit. Kuusi koristellaan, pöytäkynttilät ovat punaisia, himmeli tietyn mallinen ja luonnonvärinen. Lisäksi monet perhekohtaiset muut tottumukset. Designia ne ovat kaikki. Rankka vuosi on meillä matkailualan väellä takanapäin, eikä uusi vuosikaan kovin ruusuiselta näytä. Olkiselta pikemminkin. Mutta aikanaan tulevat taas paremmat ajat, ja piilevä matkailutarve purskahtaa nopeaan kasvuun. Ei sinne kauan ole. Kunhan hetki kestetään. Sisukkaasti, kuten suomalaisten kuuluu! Kiitän kaikkia yhteistyökumppaneita, muita sidosryhmiä ja henkilökuntaa kuluneesta vuodesta, ja toivotan Oikein Hyvää Joulua ja Kekseliäisyyttä Uudelle Vuodelle! Jaakko Lehtonen Matkailusilmä 3

4 MEKin toiminta ulkomailla 2010 alkaen TOIMINTA JATKUU AKTIIVISESTI MEKin toiminnan uudelleensuuntaamisessa on tehty selkeä strateginen valinta, jossa painopisteiksi on valittu matkailumaakuvan kehittäminen ja sitä tukeva tuotemarkkinointi, markkinatiedon hankinta, prosessointi ja jakelu elinkeinoon sekä suurten, laadukkaiden tuotekehityskokonaisuuksien koordinointi. Lisäksi avataan yhteyksiä ulkomaisten ostajien ja kotimaisten myyjien välille. MEK siis jatkaa työtään suomalaisen matkailuelinkeinon hyväksi aktiivisena, valtakunnallisena toimijana. teksti: jaakko lehtonen Markkinointimalli Kansainvälisen markkinoinnin suunnittelu keskitetään vuoden 2010 alusta kokonaan Helsinkiin. Samoin markkinointibudjetti on kokonaan MEKillä Helsingissä. Suomalaisen elinkeinon edustajien toivotaan jatkossa olevan yhteydessä Anne Lindiin, Arto Asikaiseen tai Tuula Wyssmanniin. Nykyiset markkinointiedustajat jatkavat Ruotsissa ja USA:ssa. Heihin elinkeino voi kuitenkin olla suoraan yhteydessä. On mahdollista, että markkinointiedustajaverkkoa vahvistetaan myöhemmin. Australian markkinointiedustus kuitenkin loppuu vuoden 2009 lopussa. Markkinointiedustajaa koskevia mietintöjä on menossa muunmuassa Japanissa ja Kiinassa. Ensi vuonna työskennellään aktiivisesti myös sähköisen markkinoinnin puolella, mukaan lukien sosiaalinen media. Workshopit ynnä muut tapahtumat jatkuvat niin ikään. Finpro-yhteistyö Yhteistyö Finpron kanssa jatkuu vuonna 2010 hiukan uudistetussa kuosissa kaikkiaan yhdeksän vientikeskuksen kanssa. MEK ostaa markkinatieto-, matkanjärjestäjäyhteys- ja eräitä muita matkailunedistämispalveluja Finprolta UK:ssa, Ranskassa, Venäjällä (Pietari), Intiassa, Kiinassa, Saksassa, Hollannissa, Italiassa ja Espanjassa. Venäjä Arto Asikainen jatkaa Pohjoismaiden, Venäjän ja Kaukoidän aluepäällikkönä, mutta Arto siirtyy työskentelemään osan työajastaan Moskovassa, noin pohjalta. Järjestely alkanee helmi-maaliskuussa Kansainvälinen pr- ja mediatyö MEKillä on sopimus kymmenkunnan pr toimiston kanssa ulkomailla. Toimistot hoitavat aktiivisesti lehdistötiedotteita ja uutisia ulkomaiseen mediaan. Lisäksi järjestetään lukuisia mediavierailuja Suomeen. 4 Matkailusilmä

5 silmäiltyä MUOTOILUN PÄÄKAUPUNKI koonnut: matti linnoila Helsinki on valittu vuoden 2012 maailman designpääkaupungiksi. Valinnan teki maailman muotoilujärjestö Icsid, joka julkisti päätöksensä kongressissa Singaporessa marraskuussa. Tämä on hieno asia ja tärkeä tunnustus Helsingille sekä meidän yhteistyökumppaneillemme Espoolle, Vantaalle, Kauniaisille ja Lahdelle ja mukana olleille lukuisille yhteisöille ja ihmisille. Olemme saaneet ainutlaatuisen mahdollisuuden, josta kannattaa ottaa irti kaikki ilo ja hyöty, toteaa Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, joka otti WDC 2012-nimityksen vastaan Singaporessa. Helsingin hakemuksen tunnus oli Open Helsinki Embedding Design in Life eli suomeksi Avoin Helsinki Design on osa elämää. Tunnuksen pohjalta rakennetaan myös merkkivuoden ohjelma. Nimitystä designpääkaupungiksi tavoitteli yhteensä 46 kaupunkia 27 maasta. Kansainvälinen valintaraati valitsi finaalivaiheeseen Helsingin ja Eindhovenin. Perusteellisen arvioinnin jälkeen raati valitsi voittajaksi Helsingin. Designpääkaupungin asema tuo Helsingin seudulle runsaasti muotoilualan tapahtumia ja laajaa kansainvälistä näkyvyyttä. Järjestelyt alkavat heti. Kutsumme kaikki Helsingin seudun asukkaat, alan yritykset ja muut yhteisöt sekä Helsingissä vierailevat designin ammattilaiset ja harrastajat mukaan vuoden 2012 valmisteluihin ja tapahtumiin. Meille on suuri haaste kehittää Helsingistä ja muista hankkeessa mukana olevista kaupungeista designin avulla sosiaalisesti, kulttuurisesti ja taloudellisesti entistä parempia, kuten designpääkaupungin valintakriteereissä todetaan, Pajunen sanoo. Työt aloitetaan heti. Kyse on paljon enemmästä kuin yhdestä vuodesta tai yhdestä kaupungista. Nimitys palvelee koko seudun pitkäjännitteistä kehittämistä. Samalla vahvistamme kansainvälistä asemaamme. Pajunen kiittää erinomaista yhteistyötä, joka teki mahdolliseksi Helsingin valinnan. Hakemusta tukivat yhteistyökaupunkien lisäksi valtio, monet yliopistot ja muut oppilaitokset sekä muotoilualan yritykset ja yhteisöt. Pajunen muistuttaa, että design tulee ymmärtää laajasti. Tavoitteena on kehittää parempaa kaupunkia ja luoda elämänlaatua. Design-ajattelua voidaan myös hyödyntää vaikkapa julkisten palvelujen uudistamisessa. Käyttäjälähtöisyys, kestävä kehitys ja miellyttävä elämys ovat hyvän designin perusarvoja. Helsingistä tulee kolmas maailman designpääkaupunki Torinon (2008) ja Soulin (2010) jälkeen. Tunnustus jaetaan joka toinen vuosi yhdelle kaupungille maailmassa. > Matkailusilmä 5

6 silmäiltyä I wish I was in Finland 1 xkirja MEK on käynnistänyt I wish I was in Finland -kampanjan, joka ravistelee kliseistä suomikuvaa ja haastaa matkailijat jakamaan absurdeimmatkin matkakokemuksensa. Kampanjaan sisältyy leikkimielinen valokuvauskilpailu, jossa matkailijat voivat ladata hullunkurisimmat matkakuvansa. Kymmenen eniten äänestettyä kuvaa osallistuu arvontaan, jossa voi voittaa 6000 euron arvoisen luksusloman kahdelle Suomeen. MEKin partnereille järjestetyn OurFinland valokuvauskilpailun voitti EIJA AHLBERG VR:ltä kuvallaan Eija in bad waters. Restonomit juhlivat Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun Haagan toimipiste täytti tänä syksynä 40 vuotta. Ensimmäiset hotelli-ravintola-alan esimiesopiskelijat aloittivat vuonna Koko toiminnan ajan koulutuksen perustehtävä on pysynyt samana: tuoda restonomien kautta hotelli-, ravintola- ja matkailualalle uutta ajattelua, johtajuutta, energiaa ja muutosrohkeutta työelämän ja yhteiskunnan kehittämiseksi, toteaa koulutusjohtaja Jouni Ahonen. Haagassa on panostettu kansainvälistymiseen alusta alkaen, ja nykyään myös tutkimuksella ja kehityksellä on tärkeä rooli ammattikorkeakoulutuksessa. Ylläpidämme kilpailukykyämme yhteiskunnan muutosten mukana. Haagasta on tullut brändi, joka yhdistetään laadukkaaseen koulutukseen, Ahonen toteaa. Syksyllä julkaistiin myös HAAGA - 40 vuotta tarinoita -kirja, johon on koottu vapaamuotoisia muisteluksia vuosien varrelta. Tarinat kattavat koko 40 vuoden aikajänteen, ja mukana on sekä kevyitä sattumuksia että pitkän linjan ammattilaisten pohdintoja alasta ja sen kehityksestä. Virallisia tapahtumia vuosilukuineen ei kirjasta kannata etsiä, vaan halusimme tiivistää siihen kuuluisan Haagan hengen, kirjan toimittaja Risto Karmavuo kertoo. Uusia lentoyhteyksiä Pohjois-Suomeen Samalla kun varsinkin Iso-Britanniasta Lappiin ja Kuusamoon saapuvien suorien tilauslentojen määrän odotetaan tänä talvena vähenevän, pohjoiseen avataan uusia lentoreittejä eri puolilta Eurooppaa. Finavia uskoo myös kotimaan matkustuksen pohjoiseen jopa lisääntyvän, kun lentolippujen hinnat ovat laskeneet ja myös muista palveluista on saatavilla paljon hyviä tarjouksia. Lapin eri kohteisiin pääsee Helsingin lisäksi Turusta ja Tampereelta. Ulkomailta suoraan pohjoisen kentille on avautumassa uusia lentoreittejä, muun muassa Düsseldorfista, Pariisista ja Moskovasta Kittilään sekä Pietarista ja Moskovasta Kuusamoon. Niiden lisäksi matkanjärjestäjien tilauslentoja on tulossa lisää ainakin Hollannista ja Italiasta. Uusia reittejä talvikaudella : Blue1: Düsseldorfista ja Pariisista Kittilään. TUI: Amsterdamista Kittilään Neva Travel: Pietarista Kuusamoon Ascent Travel: Moskovasta Kuusamoon Finncomm: Turku - Kittilä, Tampere - Kittilä ja Helsinki - Enontekiö. Tunne maasi! Sopivasti UNWTO:n Maailman matkailupäiväksi syyskuun lopussa ilmestyi kokoomateos, jossa yli 30 matkailumme keskeistä vaikuttajaa viime vuosikymmeniltä muistelee oman alansa rakennusvaiheita, saavutuksia ja pettymyksiä. Tuloksena on mielenkiintoinen ja monipuolinen kokoelma kokemuksia ja ajatuksia. Kirja kattaa koko 1900-luvun keskittyen kuitenkin kolmeen viimeiseen vuosikymmeneen eli siihen aikaan, kun MEK on ollut toiminnassa. Näkökulmia on runsaasti heijastaen itse kunkin kirjoittajan asemaa alalla. Ihmiset, jotka ovat itse olleet keskeisillä paikoilla Suomen matkailua kehittämässä, puhuvat omalla suullaan. Tunne maasi! Suomen matkailun kehitys ja kehittäjiä Julkaisijat Suomen Matkailijayhdistys ry ja Suomen Matkailun Seniorit Kustantaja Hipputeos Oy ISBN Matkailusilmä

7 koonnut: matti linnoila Team Finland menestyy Team Finland -vene on aloittanut the Clipper Round the World Yacht Race -purjehduskisan hienosti selviämällä voittajana maaliin kilpailun molemmilla ensimmäisillä etapeilla. Ensimmäinen oli lyhyt purjehdus Euroopan vesillä, mutta toinen jo pitkä La Rochelle - Rio de Janeiro. Kolmannen etapin päätepisteeseen Kapkaupunkiin alus saapui toisena ja aloitti neljännen osakilpailun kohti Australiaa koko kisan johtajana. Venekunta on ensimmäinen pohjoismainen osallistuja Clipper Race -nimisessä kisassa, jossa purjehditaan 22-metrisillä veneillä. Kisan tekee erityislaatuiseksi se, ettei joukkueen jäsenten tarvitse olla ammattipurjehtijoita kapteenia lukuun ottamatta. Kymmentä venekuntaa edustaakin 230:n eri ammatin ja 33 kansallisuuden joukko. Team Finlandin kansainvälisen miehistön kapteenina toimii Eero Lehtinen. Sinivalkoinen purjeemme antaa minulle ja venekunnalleni energialatauksen, kun kamppailemme haasteiden kanssa seuraavat kymmenen kuukautta, toteaa kolmanteen maailmanympäripurjehdukseensa osallistuva Lehtinen, 45. Suomen matkailubrändi on mukana visuaalisella ilmeellä veneen kyljessä. Miehistö on voinut ilmoittautua joko koko purjehdukselle tai yksittäisille osuuksille yli kilometrin kisassa. Kilpailun kokonaiskatsojamääräksi arvioidaan noin 200 miljoonaa. Suomalaisveneen näkyvyys on samalla mainosta koko maalle. Kilpailu päättyy lähtösatamaansa Englannissa heinäkuussa Linkit Ensilumille päästiin jo lokakuun alussa Ensilumen kisan epävirallinen voittaja oli tänä vuonna Ylläs. Silmäilijä seurasi kiinnostuneena hiihtokeskusten jokavuotista kilpajuoksua ensilumen latujen avaamisessa. Vahvistamattomien tietojen mukaan kulta meni tänä vuonna Ylläkselle, jonka ensilumenlatu avattiin jo kello 12. Maksullisen ladun pituus oli noin kaksi kilometriä. Viimeistään 15. päivään mennessä hiihdettiin myös Rukalla, Luostolla ja Vuokatissa. ENSILUMILLE RINTEESEEN Ylläs Ruka Pyhä Levi Saariselkä Levi Revontulet suomalainen vetonaula Matkailijalla on Suomessa poikkeuksellisen hyvät ja monipuoliset mahdollisuudet päästä ihailemaan revontulia. Lapissa on jo vuosien ajan määrätietoisesti kehitetty revontulien hyödyntämistä matkailumielessä. Oulun yliopiston Sodankylän observatorio seuraa tieteellisesti ja tosiaikaisesti useita muuttujia, joiden perusteella voidaan päätellä tämän valoilmiön näkymisen todennäköisyys lähimpien minuutin aikana. Nämä ajantasatiedot ovat myös matkailuyritysten käytettävissä. Niiden ansiosta me Suomessa voimme tarjota maailmassa harvinaisen ja useimpia kilpailijamaita täsmällisemmän ennustamismahdollisuuden. Matkailullinen revontulitarjonta on laajentunut ja monipuolistunut. Niitä voi nykyisin päästä ihailemaan niin lasikattoisista igluista Inarin Kakslauttasessa kuin porealtaasta hankien keskellä Rukalla, onpa Luostolla nimenomaisesti revontuli-idean ympärille rakennettu hotellikin, Aurora Chalet. Rovaniemen Arctic Snow Hotel tarjoaa mahdollisuuden sekä yöpymiseen lumihotellissa että revontulten ihailuun kuumassa porealtaassa. Revontulisafarit puolestaan vievät matkailijan moottorikelkalla kauas pois häiritsevien valojen vaikutuksesta mahdollisimman vaikuttavan revontulielämyksen aikaansaamiseksi. Koska kyseessä kuitenkin on luonnonilmiö, Suomessakaan ei valitettavasti pystytä revontulien näkymistä matkailijalle takaamaan. Matkailusilmä 7

8 Matkailualan ihmisten mukaan Joulupukki on suomalaisen joulumatkaliiketoiminnan peruskivi. Ilman pukkia tänne ei olisi tunkua ja erilaiset joulupukkiin liittyvät liiketoimet antavat leivän tai ainakin sen päällykset isolle joukolle alan väkeä. teksti: kaisa riikilä kuvat: joulupukin kammari 8 Matkailusilmä

9 Matkailuala uskoo Joulupukkiin Suomalaisen matkailuväen usko joulupukkiin on vahva. Joulupukki on aivan ihanteellinen brändihahmo. Kiltistä ja iloisesta hyväntahdonlähettiläästä, joka ei ole sitoutunut mihinkään uskontoon, on helppo viestiä maailmalle. Uskon, että hyvin suureen osaan maailmaa voidaan melko helposti istuttaa ajatus, että joulupukki tulee Suomesta, toteaa Joulupukkisäätiön asiamies Pekka Pitkänen. Tarinaa suomalaisesta joulupukista on rakennettu jo 60-luvulta lähtien Niilo Tarvajärven ja kumppaneiden toimesta. Työ ei kuitenkaan ole ollut täysin johdonmukaista ja välillä Korvatunturin pukki on ollut vaarassa unohtua muiden hankkeiden alle. Joulupukin apurit toivovat, ettei Suomen maabrändityöryhmässä unohdeta pukkia. ProSantan, Joulukan ja SantaParkin toimitusjohtaja Ilkka Länkinen jakaa Pekka Pitkäsen luottamuksen Joulupukkiin. Hän muistuttaa, että brändinrakentaminen on pitkäjänteistä työtä, jota pitäisi sinnikkäästi jatkaa. Hänen oman yrityksensä saamat joulupukkikokemukset maailmalta ovat innostavia. Viime vuonna meidän toimittamamme joulupukki vieraili 14 eri maassa ja vastaanotto on aina ja kaikkialla ollut hyvä. Joulupukki saa useimmissa paikoissa lähes valtiomiesmäisen vastaanoton. Kun pukin kone laskeutuu kentälle vastassa on yleensä varsin arvovaltainen isäntäjoukko. Paikalla on ollut muun muassa lentokenttien johtajia, poliisipäällikköjä ja muita tärkeitä henkilöitä, Länkinen kertoo. Joissakin maissa pukille on varattu joukko henkivartijoita ja vierailunsa aikana hän on päässyt tapaamaan valtiojohtajia, pormestareita ja eri yritysten ylintä johtoa. Joulupukin maailman matkoista vastaavat useimmin suomalaiset yritykset tai lähetystöt. Tänäkin vuonna meidän joulupukkimme käy ainakin kuudessa maassa virallisella vierailulla. Suomalaisen joulupukin maineen vakiintumisesta kertoo myös se, että juuri ennen kuin taloustaantuma iski Amerikkaan, sikäläinen kauppaketju kävi Länkisen kanssa alustavia neuvotteluja mahdollisuudesta saada sen kaikkiin kahteensataan kauppakeskukseen suomalainen joulupukki joulusesongin ajaksi. Laman vuoksi neuvottelut kariutuivat, mutta kenties vielä joskus Joulupukki on useimpien Lapin joulumatkoja myyvien matkanjärjestäjien keskeisimpiä houkuttimia. Lappiin tullaan nimenomaan tapaamaan joulupukkia, elämään joulusatua todeksi. Lähes kaikissa Lapin matkakohteissa on matkailijalle varattu mahdollisuus pukin tapaamiseen. Pyhä-Luoston Matkailukeskuksen toiminnanjohtaja Anu Summanen kertoo esimerkiksi, että yksittäin tulevat matkailijat voivat mökkiä vuokratessaan tilata joulupukin mökilleen. Pyhä-Safari järjestää läpi vuoden myös retkiä Joulupukin Pajakylään Napapiirille. Myös useimmilla ohjelmapalveluyrityksillä on tarjolla erilaisia joulupukkituotteita. Joulupukilla on riittänyt joulukiirettä Napapiirillä tänäkin vuonna. Joulukauden avajaisissa marraskuun viimeisenä viikonloppuna > Matkailusilmä 9

10 > kävi Joulupukin Pajakylässä Rovaniemellä kaikkien aikojen eniten väkeä ja myyntikin sujui jouhevasti. Vaikka tämän vuoden matkailijaluvut ovat laman vuoksi jääneet vähän aikaisemmista vuosista, joulukuu on lähtenyt kaiken kaikkiaan liikkeelle normaalin vilkkaasti. Lama ei ilmeisesti tunnu vaikuttavan joulusesonkiin yhtä paljon kuin muihin matkailukausiin, Joulupukin Kammarin toimitusjohtaja Jarmo Kariniemi toteaa. Pajakylässä toimivassa Joulupukin Kammarissa joulupukki on tavattavissa joka päivä ympäri vuoden. Viime aikoina väkeä on käynyt aika tasaisesti noin vuodessa. Alueella toimii yhteensä noin 25 yritystä joiden yhteenlaskettu liikevaihto on suunnilleen 15 miljoonaa euroa. Joulupukin ympärillä on tällä hetkellä runsaasti merkittävää liiketoimintaa. Ensinnäkin Lapissa on noin sata yritystä, jotka tarjoavat joulupukkipalvelua. Ne palvelevat muun muassa eri hiihtokeskuksia. Muutamat jouluteemaan sitoutuneet yritykset saavat jopa ympärivuotisen elantonsa aiheen tiimoilla liikkuvasta liiketoiminnasta, Ilkka Länkinen kertoo. Meidän yrityksemme pyörittävät Lapin elämyskohteiden, Joulukan ja SantaParkin lisäksi Korpilammella Helsingin tuntumassa Joulupukin kesäkotia, joka on suunnattu etenkin kesän risteilymatkailijoille, Länkinen kertoo. Sieltä on saatu hyviä kokemuksia. Moni kesäkodin kävijä on kertonut haluavansa matkata joskus myös Lappiin tapaamaan pukkia hänen aidoimmassa ympäristössään. Joulupukkisäätiö on perustettu huolehtimaan siitä, että maailmalla tiedettäisiin oikean Joulupukin tulevan Suomesta. Säätiö on myös luonut yhtenäisen visuaalisen ilmeen, jonka sen yhteistyökumppanit saavat käyttöönsä. Säätiön kumppanina on jo yli 80 suomalaista Hyvänä joulu- tai kesäsesongin päivänä meillä voi vierailla 50 eri kansallisuuden edustajia, Kariniemi kehaisee. Matkailijat jakautuvat useammalle sesongille. Marraskuun loppupuolelta loppiaiseen ajoittuvana joulukautena Pajakylän tuloista tulee noin prosenttia. Toiseksi eniten väkeä käy kesälomakuukausina, mutta myös koko Lapin hiihtokauden aikana on vilkasta. Jouluaikaan ja kesällä Pajakylässä työskentelee noin 120 ihmistä ja muina aikoina suunnilleen 60. Tottahan meillä on muutamia aika hiljaisia kuukausia, mutta olemme tehneet päätöksen ympärivuotisesta aukiolosta. Uskomme, että sen minkä siinä ehkä euroissa häviämme, imagossa kuitenkin voitamme, Kariniemi toteaa. Pajakylän vieraista noin 60 prosenttia on ulkomaalaisia ja 40 prosenttia kotimaisia. Ennen aattoa joulukauden kävijöistä eniten ulkomaalaisia matkailijoita tulee Iso-Britanniasta ja Keski-Euroopasta. Joulun jälkeen suurin joukko on venäläisiä, mutta silloin käy myös paljon eteläeurooppalaisia. Hyvänä joulu- tai kesäsesongin päivänä meillä voi vierailla 50 eri kansallisuuden edustajia, Kariniemi kehaisee. omien alojensa eturivin yritystä tai yhteisöä, jotka käyttävät tuotteistuksessaan ja markkinoinnissaan hyödyksi Joulupukki-brändiä. Yritykset myös kantavat osaltaan vastuuta suomalaisen Joulupukki-brändin vahvistamisesta. Kumppanimme hyötyvät yhteistyöstä liiketaloudellisesti, sillä maailmalla on vahva näkemys siitä, että ne yritykset menestyvät, jotka osaavat kytkeä liiketoimintaansa elämyksellisyyden, säätiön asiamies Pekka Pitkänen muistuttaa. Esimerkkinä Joulupukin menestyksekkäästä yhteistyöstä eri tuotevalmistajien kanssa Pitkänen mainitsee Saarioisen. Kun he joulun alla liittävät laatikoiden tuotepakkauksiinsa Joulupukki-logon, heidän tuotteensa nousevat aina välittömästi myyntilistojen kärkeen. Joulupukin voi tavata myös netissä. Joulupukkisäätiö on avaamassa lapsille omaa sivustoa ja esimerkiksi Joulupukin kirjeen lapsille voi tilata netin kautta kaikkialle maailmaan. Joulupukin Kammarista lähtee maailmalle jatkuvasti live-kuvaa nettiin. Sivulla käy joulusesongin alkuaikoina noin kävijää päivässä ja aivan jouluntuntumassa jopa katsojaa. Sivuilla käydään kaikkialta maailmasta. Voimme rinta rottingilla kertoa, että avauksia tehdään 180 maailman maassa, Jarmo Kariniemi kehaisee. Napap Rovaniemi Design Weekillä käärittiin hihat Napapiirin kehittämiseksi. 24 tunnin muotoilukisan voittaja tekisi alueesta maailman kilteimmän paikan, Kilttilän. teksti ja kuva: tuija kauppinen 10 Matkailusilmä

11 Kilttilässä näet maailman tonttujen silmin. Augmented reality tekniikkaa hyödyntävien tonttulasien läpi voit nähdä revontulten taikaa, lumisen talven keskellä kesää tai yöttömän yön kaamoksessa. Asiakkaat mukaan joulun kehittämiseen 24 tunnin designkisa on osa laajempaa joulumatkailun kehittämiseen liittyvää kokonaisuutta, Joulu Experience Labia. Kyseessä on yksi Matkailun ja elämystuotannon klusteriohjelman yritysverkostoista. Asiakkaan kokemukset, se miltä hänestä tuntuu, ovat matkailun kehittämisessä avainasemassa. Siksi Experience Lab mallissa asiakas otetaan mukaan kehittämistyöhön jo alkumetreiltä. Muotoilukisa ja etenkin voittajaehdotus antoivat joulumatkailun kehittämiselle selkeän suunnan, kertoo Sanna Tarssanen Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskus LEOsta. iirin tarinaa etsimässä Napapiirille alettiin rakentaa Joulupukin Pajakylää jo yli 20 vuotta sitten. Nykyisellään se on kirjava kokoelma joulutuotteita ja matkamuistoja mutta myös designtuotteita myyviä liikkeitä sekä jouluun liittyviä elämyksiä tuottavia yrityksiä. Epäselväksi jää, onko kyseessä ostoskeskus vai huvipuisto. Joulupukin Pajakylän lisäksi Napapiirin joulukolmioksi kutsutulla alueella sijaitsevat Santa Park, Santa s Technology Park, lentokenttä sekä poro- ja huskyalueet. Yhteensä Joulukolmion alueella toimii noin 50 yritystä. Syys lokakuun vaihteessa järjestetty Rovaniemi Design Week tarttui Napapiirin kehittämishaasteisiin kutsumalla neljä muotoilutoimistoa 24 tunnin designkisaan. Jokaiseen muotoilutiimiin kuului muotoilutoimiston lisäksi Napapiirin yrityksen edustaja, Lapin yliopiston opiskelijoita sekä asiakkaan edustaja. Tiimien tehtävänä oli suunnitella visuaalinen ratkaisu, jonka avulla Napapiirin alue hahmottuu niin rovaniemeläisille kuin matkailijoille yhtenäisenä ja innostavana kokonaisuutena, jonne halutaan palata yhä uudelleen. Kilpailulla haettiin Napapiirin suurta kertomusta, jonka jokainen alueella kävijä pystyy tunnistamaan, kertoo kisan tehtävänasettelusta Rovaniemi Design Weekin sisällöntuottaja Päivi Tahkokallio. Lapin Matkailuparlamentti äänesti kovatasoisen kilpailun voittajaksi rovaniemeläisen Seven-1:n ehdotuksen nimeltä Kilttilä Niceland. Muita mukana olleita tiimejä johtivat muotoilutoimistot Hahmo Design ja Muotohiomo Helsingistä sekä Mieland Rovaniemeltä. Kilttilä on iloinen ja ympärivuotisesti elävä kylä, jossa asuu tonttuja ihan oikeasti, kertoo voittaneen joukkueen johtaja Juha Tahvonen. Tontut valvovat, että kaikki tuotteet ja palvelut ovat hyväksyttäviä. He eivät itse käsittele rahaa, mutta auttavat yritykset ja kylän vierailijat löytämään toisensa. Vuokrattavana on muun muassa tonttulaseja, joiden läpi näkee maailman tonttujen silmin. Osallistuminen, hyvän tekeminen ja esteettömyys ovat Kilttilän kantavia arvoja. Tontut haastavat kävijät aktiivisesti mukaan arjen touhuihin, pajoihin ja yhdessä oppimiseen. Tiiviisti rakennetussa kyläyhteisössä ei ole autoja. Ne jätetään nelostien toiselle puolelle tai kotiin, sillä Kilttilään on mahdollista tulla ekosähköllä toimivalla monorail-junalla. Matkailusilmä 11

12 teksti: jaakko lehtonen kuvat: nokia NOKIA JA Nokia on Suomen kruunujalokivi, maailman viidenneksi arvokkain brändi, monesti ainoa asia, mitä maailmalla Suomesta tiedetään. Brändinrakennuksensa alussa Nokiaa tosin pidettiin useammin japanilaisena tai korealaisena yhtiönä. Toiminnaltaan ja asiakaskunnaltaan Nokia on täysin globaali eikä se kytkeydy mihinkään maahan erityisesti. Nokian mobiililaitteita on maailmalla käytössä yli miljardi kappaletta. Mikään muu yritys ei koskaan ole yltänyt vastaavaan peittoon ainakaan kestokulutushyödykkeiden puolella. Levillä järjestetyssä maabrändiseminaarissa johtaja Tapio Hedman Nokialta piti erittäin mielenkiintoisen esityksen Nokian brändistä ja sen yhteyksistä Suomeen. Matkailusilmä sai myös tilaisuuden tehdä esityksen jälkeen muutaman, etenkin matkailuväkeä kiinnostavan lisäkysymyksen. Esityksessään Hedman muun muassa selvitti, miten Nokian brändi vetoaa kuluttajan järkeen ja sydämeen. Kantavia voimia ovat innovaatiot ja humaani kuluttajalähtöisyys. Suomelle Nokia on vuosien saatossa antanut suoraan ja välillisesti kymmeniä ellei satoja tuhansia työpaikkoja, verotuloja, laaja-alaista yhteistyötä, josta on syntynyt muun muassa tekno- SUOMI-BRÄNDI logiaklusteri, näkyvyyttä, mainetta ja ylpeyttä. Vastaavasti Suomi on antanut Nokialle johdon (edelleenkin pääosin suomalaista), työvoimaa, kasvualustan, kumppaneita, koodin eli kielen ja arvopohjan. Hedmanin mukaan Nokian arvot ja yrityskulttuuri kumpuavat ainakin osittain suomalaisista perusarvoista, joihin kuuluvat aitous, rehellisyys, nöyryys, itseluottamus, sisu, särmä ja vastuuntunto. Hedman näki maabrändihankkeen tärkeänä. Hän on itsekin aktiivisesti mukana yhdessä keskeisessä maabrändityöryhmässä. Suomen brändäämisen lähtökohdat ovat hänen mielestään loistavat, koska Suomella on siihen aitoa substanssia eli tuote on hyvä ja differentioitavissa. Suomi on myös yhtaikaa tarpeeksi pieni mutta kuitenkin riittävän suuri synnyttämään ainutlaatuisen, positiivisen kierteen, jossa brändi ja sen rakennuspalikat ruokkivat toisiaan. Nokia ei kuitenkaan enää tarvitse oman tunnettuutensa lisäämiseen Suomea. Nokian rooli 12 Matkailusilmä

13 Ilkka Kauppinen on matkailun internetmarkkinointiin keskittyvä asiantuntija, kouluttaja ja konsulttiyrittäjä. kuva: tuija kauppinen kolumni Nokian Tapio Hedmanin toivomus on, että kansainvälistyvät suomalaisfirmat pystyisivät hyötymään Suomen brändistä tehokkaammin kuin Nokia aikoinaan. onkin auttaa muita yrityksiä hyötymään enemmän Suomesta brändinä kuin se itse 90-luvun alussa. Suomalaisuus ei ole haitta juuri missään ja suomalainen arvopohja on vaikuttanut Nokiaan paljon. Vapaa-ajan matkailuun Nokialla ei juurikaan ole vaikutusta. Pelkästään Nokian vuoksi ei Hedman usko monenkaan tulevan Suomeen. Kenties Nokia voisi hiukan vaikuttaa valintaan Ruotsin ja Suomen välillä. Nokia myös viestii Suomen edistyksellisyydestä ja innovatiivisuudesta ja se voi saada kuluttajan kysymään, mitä muuta siellä on. Merkitys kuitenkin on epäilyksettä suurempi koulutettujen ihmisten maahanmuuttoon sekä investointeihin Suomeen. Matkailusilmä ehdotti leikkimielisesti, että koska Nokia Tune on tunnetuin ja eniten soitettu suomalainen kappale, voitaisiinko se valita Suomen tunnuskappaleeksi, joka soisi satoja miljoonia kertoja joka päivä kaikkialla maailmassa. Samaa melodianpätkää käytettäisiin Suomen markkinoinnissa. Ehdotus huvittaa Hedmania. Brändinrakennuksessa kyllä tulee olla myös esimerkiksi värejä ja ääniä, mutta hän pitää realistisempana etsiä Suomelle maana omia, uniikkeja elementtejä. Jos ja kun Suomella on jatkossa omaa maailmanlaajuisesti tunnettua brändisubstanssia, voisi Nokiakin joissain yhteyksissä harkita sen hyödyntämistä ja tukemista, kenties vaikkapa tietyissä käyttöliittymissä tai sovelluksissa. Tätä Hedman tarkoittaa positiivisella kierteellä: eri tahot omalta osaltaan auttavat ja edistävät Suomi-brändin muodostumista, josta sitten itse myöhemmin myös hyötyvät. Mitä meistä puhutaan? Lokakuun puolessa välissä Suomi oli yhden yön ajan netin keskustelluimpia aiheita. Syynä oli lainmuutos, jolla taattiin, että Suomi on ensimmäinen maa, jossa laajakaista on kaikille taattava perusoikeus. Useimmilta meiltä nämä keskustelut jäivät huomaamatta. Edes perinteinen media ei niihin tarttunut, vaikka yleensä Suomessa uutisoidaan näyttävästi kaikki, joka liittyy suomalaisia alati vaivaavaan kysymykseen: Mitä ne muut meistä ajattelevat? Oliko syynä se, että keskustelut käytiin yöaikaan vai se, että ne käytiin internetin uusissa viestintäkanavissa kuten mikroblogipalvelu Twitterissä, erilaisissa suosittelupalveluissa kuten Diggissä sekä muissa sosiaalisen verkon palveluissa. Itseltäni näiden eri kanavien kautta purkautuneiden Suomea hehkuttavien keskustelujen seuranta pilasi yhden yön unet. Yö alkoi uutisen raportoinnilla ja siirtyi pikkuhiljaa kaikkeen Suomeen liittyvään kuten pääministeri Vanhasen viimekesäisen puheen referointiin. Ilmiö kertoo paljon nykyajan internetistä. Keskustelut ovat nopeita, aiheet tulevat ja menevät, eivätkä hitaimmat meistä edes pysy niiden perässä, aivan kuten oikeassakin elämässä. Netistä on siis vihdoinkin tulossa normaali keskustelukanava. Yksi suurimpia ongelmia Googlessa ja muissa hakukoneissa tällä hetkellä on tosin se, että ne eivät vielä löydä kovinkaan tehokkaasti, eivätkä varsinkaan riittävän nopeasti, erilaisia sosiaalisia medioita, niistä tulevia syötteitä ja niissä tapahtuvia kommentteja. Suuret hakukoneet ovat jo tosin ilmoittaneet, että tähän on tulossa nopeasti muutos. Viime keväänä matkailijoiden suosituksia keräävästä Tripadvisorpalvelusta tuli maailman suurin matkailusivusto. Se syrjäytti perinteisemmän Expedia-varauspalvelun. Tämä osoittaa, että ihmiset luottavat entistä enemmän muiden matkailijoiden tuottamaan sisältöön ja entistä vähemmän heihin kohdistettuun viralliseen markkinointiin. Miten tämä kaikki muuttaa erilaisia internet-hakuja ja sitä kautta kuluttajakäyttäytymistä netissä, jää nähtäväksi. Varmaa kuitenkin on, että muutos tulee tapahtumaan. Kannattaa nimittäin muistaa, että maailman suurin matkailun verkkopalvelu on Google, josta suurin osa matkailuun liittyvistä surffailusta edelleen alkaa. Miten matkailuyritysten pitäisi tähän kaikkeen sitten suhtautua? Ensimmäinen askel on alkaa aktiivisesti seuraamaan mitä yrityksestäsi, sen tuotteista ja alueestasi puhutaan internetissä. Hyviä työkaluja tähän ovat mm. maksuttomat Google Alerts ( sekä Social Mention ( -palvelut. Toinen askel on huolehtia, että yritys löytyy netistä mahdollisimman monesta kanavasta. Jos itse olisin matkailuyrittäjä, huolehtisin mahdollisimman nopeasti siitä, että yritykseni tiedot löytyvät Tripadvisorista. Mene siis mielellään vaikka heti osoitteeseen ja lisää tietosi palveluun ilmaiseksi. Ilkka Kauppinen Matkailusilmä 13

14 TALVEN VALOPILK 14 Matkailusilmä

15 UT Hiihtokeskuksissa talven varaustilanne näyttää melko hyvältä, vaikka brittimatkailijoiden määrä tuleekin laskemaan. Uusia investointeja on tehty paljon. Talven iloisia uutisia ovat uudet lentoreitit Venäjältä. teksti: pirkko soininen kuva: visit finland/kimmo salminen > Matkailusilmä 15

16 > Erityisesti Venäjän suuntaan on oltu aktiivisia, sillä lähimarkkinoiden merkitys on erittäin suuri. Viime talvi oli hiihtokeskuksille paluuta takaisin normitalvien tasolle. Koska talvi oli hyväluminen kaikkialla Suomessa, myös asiakkaat liikkuivat hiihtokeskuksissa. Hissilippuja myytiin 51,1 miljoonalla eurolla ja rinteissä vieraili kolme miljoonaa laskijaa. Talouden taantuma tulee vaikuttamaan tänä vuonna myös hiihtokeskuksiin. Nollatuloskin on erinomainen saavutus koko toimialalle, toteaa Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtaja Sari Tollet. Tulevaan talveen on valmistauduttu huolellisesti palveluja kehittämällä ja markkinointia tehostamalla. Erityisesti Venäjän suuntaan on oltu aktiivisia, sillä lähimarkkinoiden merkitys on erittäin suuri. Suurin osa suomalaisista hiihtokeskuksista elää kuitenkin suomalaisten perheasiakkaiden varassa. Toivomme luonnollisesti, että perheet tulisivat kotimaisiin keskuksiin ja vierailisivat päiväkäynneillä myös lähirinteissä, Tollet sanoo. Hiihtokeskukset ovat tehneet myös täksi talveksi mittavia investointeja. Uusia latuja on vedetty moniin keskuksiin. Erityinen valopilkku on Enontekiöllä avattu uusi hiihtokeskus Hetan Hiihtomaa. Monissa hiihtokeskuksissa, muun muassa Ylläksellä, Rukalla, Saariselällä ja Pyhällä on satsattu lapsille suunnattujen palvelujen parantamiseen. Leville on valmistunut tai on meneillään uusia investointeja noin 80 miljoonan euron edestä. Juuri valmistuneita ovat 170 huoneen hotelli Panorama, Holiday Club -huoneistot, kaksi uutta ravintolaa, uusi S-market ja Levin Matkailun uudet toimitilat. Parhaillaan meneillä on Hotelli Levitunturin kylpylälaajennus ja YIT:n Chalet-huoneistojen rakentaminen. Talvi on haasteellinen, mutta nyt on hyvä aika kehittää ja rakentaa uutta. Englantilaisten matkailijoiden määrä on vähentynyt jonkun verran talouskriisin ja punnan heikkouden takia. Olemme hakeneet aktiivisesti uusia lentoyhteyksiä esimerkiksi Moskovasta, Düsseldorfista ja Pariisista. Myös Amsterdamista alkaa uusi charter-kuvio, toteaa Jussi Töyrylä, Levin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja. Rukalla on aloittanut Kalle Palander Ruka Racing School. Koulu tarjoaa ammattitaitoista valmennusta kotimaisille ja kansainvälisille alppiseuroille sekä yrityksille. Keväällä on mahdollista lasketella Kalle Palanderin opastuksella. Uuden FIS-rinteen rakentaminen on aloitettu Rukalle. Rinne valmistuu kaudelle , jolloin se mahdollistaa jopa maailmancup-tasoiset pujottelukisat Rukalle. Rinteeseen tulee koreuseroa 185 metriä ja pituutta 600 metriä, kertoo Rukakeskuksen liiketoimintajohtaja Matti Parviainen. Ruka on saanut myös uutta majoituskapasiteettia, sillä Hotelli Ski-Inn Ruka Village on avattu Rukan kylään. Haasteena näen tällä hetkellä kansainvälisen matkailun ongelmat. Suuri kysymys on se, löydetäänkö menetettyyn brittikauppaan korvaavaa kauppaa Venäjältä. Pitäisi saada myös kotimaan matkailijoita korvaamaan menetettyä kansainvälistä kauppaa. Kielitaitoisen henkilökunnan saaminen on haastavaa, ainakin venäjän kielen osaajista on pula, Parviainen sanoo. Ylläksellä uudet majoituskohteet ovat pääasiassa hyvin varusteltuja uusia mökkejä ja paritaloja 4 8 hengelle. Gondolihissin viereen Ylläsjärven Iso-Ylläksen alueelle on valmistunut myös uusia huoneistoja. Tulevan talven myynnistä näyttäisi tulevan hyvä. Hiihtolomaviikot (viikot 8 11) ovat kiinnostaneet entiseen tapaan ja sesonkiviikkojakin (viikot 12 16) kysellään ehkä jopa enemmän kuin viime kaudella. Näillä viikoilla asiakkaina ovat pääasiassa kotimaiset perheet, toteaa Ylläksen Matkailu Oy:n varaamopäällikkö Kai-Erik Härkönen. Joulun ja uuden vuoden varaustilanne on hiljaisemman alun jälkeen jo melkein samalla tasolla kuin viime vuonna. Kotimaisten asiakkaiden lisäksi jouluna ja uutena vuotena tunturiin tulee huomattava määrä venäläisiä. Varausajankohta näyttäisi olevan siirtynyt lähemmäksi loman aloitusta, Härkönen jatkaa. 16 Matkailusilmä

17 Uusia lentoreittejä Venäjä on uusin tulokas pohjoisen lentomarkkinoille, kun Pietarista ja Moskovasta avataan Kuusamoon uudet reitit. Lapin eri kohteisiin on uutta lentotarjontaa myös Saksasta, Belgiasta ja Hollannista. Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy on tehnyt kaksi uutta sopimusta lentoreittien avaamisesta välille Pietari Kuusamo ja Moskova Kuusamo. Venäjän suurimman matkanjärjestäjän Neva Travelin kanssa olemme sopineet 13 lennon sarjasta Pietari Kuusamo Pietari välillä. Tämä merkitsee yhteensä noin 1400 henkilön tuloa Kuusamon seudulle. Lisäksi meillä on vähintään kuuden lennon sarjasta sopimus Ascent Travel Internationalin kanssa välille Kuusamo Moskova Kuusamo. Tämä tuo alueelle vähintään 800 henkilöä Venäjän pääkaupungista, kertoo Naturpoliksen toimialavastaava Outi Saastamoinen. Pietarin lentojen operoija on Rossya ja Moskovan S7-yhtiö. Neva lentää tammikuun alusta maaliskuun loppuun sunnuntaisin Kuusamoon. Ascent lentää sunnuntaisin kolme lentoa ja maaliskuussa kolme lentoa sekä optiona tammi maaliskuussa vielä vähintään kaksi lentoa. Matkailijat viipyvät Kuusamossa vähintään viikon. Kyseisten lentoreittien avaamisen taustalla on Kuusamo Lapland matkailun kansainvälistymisstrategia, joka päivitettiin viime vuonna. Siinä Venäjä/IVY maat valittiin yhdeksi kolmesta päämarkkina-alueesta Britanian ja Beneluxin lisäksi. Venäjä ja Ukraina ovat myös toteutuneissa yöpymisissä suurin markkina. Kuusamo on vain tunnin lentomatkan päässä Pietarista, joten se on meille lähimarkkina, josta löytyy kysyntää hiihto/talvilomatuotteelle. Tavoitteena on molempien matkatoimistojen kanssa ympärivuotinen toiminta. Markkinat eivät avaudu itsestään. Meillä on alueella yrityksiä, jotka ovat jo vuosia panostaneet Venäjän markkinoille. Alueemme osallistui muun muassa jo kolme kertaa Ski Salon messuille Moskovassa ja yritykset tekivät toukokuussa workshop-kiertueen Moskovaan ja Kiovaan. Viime kuukausien työparina toimi Lentoliikenteen kehittämishankkeen projektijohtaja Erkki Enkkelä ja Naturpoliksen aluekeskusohjelmajohtaja Ville Skinnari. He kävivät puolen vuoden tiiviit neuvottelut Neva Travelin ja Ascent Travelin johdon kanssa ennen kuin sopimukset lomalentosarjoista allekirjoitettiin lokakuussa. Mikä merkitys lentoreiteillä on Kuusamon alueen matkailulle? Tämä on erittäin tärkeä avaus päämarkkina-alueellamme. Molemmat ovat ensimmäisiä suoria lentosarjoja Pietarista ja Moskovasta Kuusamoon ja Lappiin. Tämä on todellinen työvoitto, kun otamme huomioon taloustilanteen Euroopassa. Tämä osoittaa sen, että Kuusamo Lapland -alueen matkailupalvelut ovat kunnossa; vetovoimaisia ja laadukkaita, Saastamoinen sanoo. Uusia majoituskohteita on rakennettu kaikkiin alueemme keskuksiin ja palvelut ovat laadukkaita ja monipuolisia. Kansainvälistyminen on alueemme strateginen valinta ja olemme vasta alkumetreillä tässä työssä ja asettamissamme tavoitteissa. Kansainvälistymisasteemme oli viime vuonna vuositasolla 22 prosenttia, kun se Lapissa oli 39 prosenttia. Suomutunturi isännöi maailmancupin avauskilpailua Freestylehiihdon kumparelaskun maailmancupin avauskilpailu laskettiin Suomutunturilla 12. joulukuuta. Kilpailut olivat jatkoa Suomun pitkälle freestylehistorialle. Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen freestylen maailmancupin osakilpailu pidettiin samassa paikassa vuonna Kilpailuilla on erittäin suuri merkitys alueen matkailuelinkeinolle, sillä paikalle saapui noin 3000 matkailijaa, joista viidennes on ulkomaalaisia. Kilpailut televisioitiin kahteenkymmeneen maahan, joten saamme runsaasti kansainvälistä näkyvyyttä. Uskomme, että kaikki suomalaiset ja monet ulkomaalaisetkin laskettelijat tietävät tämän jälkeen, missä Suomutunturi on, toteaa Suomun projektipäällikkö Olli Maunula. Suomutunturilla on sopimus neljän maailmancupin kilpailun järjestämisestä. Ensi vuodeksi Suomutunturille valmistuu hotellin laajennus, joka lisää majoituskapasiteettia 36 huoneella. Nyt Suomun majoituskapasiteetti olikin lujilla, sillä Suomutunturin omiin hotelleihin mahtuu 300 ihmistä ja alueella on majoitustilaa ihmisille. Yösijaa etsittiin Kemijärveltä saakka, toteaa Maunula. Japanin maajoukkue saapui harjoittelemaan Suomulle valmentajansa Janne Lahtelan johdolla jo hyvissä ajoin ennen kisoja. Heitä seurasi tiiviisti kolme tvryhmää. Toivomme, että erityisesti japanilaiset matkailijat innostuvat tämän myötä matkustamaan Suomutunturille. Kilpailun järjestelyistä vastasivat yhteistyössä Suomun Hiihtokeskus, Events in Suomu ja Ski Sport Finland. Rinteiden kunnostustöihin sijoitettiin euroa. Yhteistyökumppaneiden löytyminen ei ollutkaan kiven alla, kuten kilpailuorganisaatio pelkäsi. Saimme runsaasti yrityksiä mukaan yhteistyökumppaneiksi. Tukisummat eivät ehkä olleet yhtä suuria kuin hyvinä vuosina, mutta toisaalta tukijoita oli enemmän, joten meidän kannaltamme tilanne oli ihanteellinen. Matkailusilmä 17

18 Suomen kieli on vaikea kieli, myös suomalaisille. Käänsipä katseensa miltei minne tahansa, missä kansalaiset ilmaisevat itseään kirjallisesti, usein löytää virheitä, kömpelyyksiä ja huvittavia lipsahduksia. Kun markkinointiviestintä on erittäin tärkeää toimialallamme, on hyvä myös joskus pysähtyä tarkastelemaan äidinkielemme kiemuroita. Selkeys ja iskevyys ovat avainsanoja. Hauskakin saa olla mutta vain tarkoituksella. Yhdyssanat Kielessämme on paljon yhdyssanoja. Siinä Nykysuomen sanakirjassa, jonka viimeinen osa ilmestyi 1961, on noin sanaa, joista 65 % on yhdyssanoja. Reilut kolmekymmentä vuotta sen jälkeen julkaistun Suomen kielen perussanakirjan uudissanoista noin 80 % on yhdyssanoja. Puhuessamme ja kirjoittaessamme suomea saamme toden totta harjoitusta yhdyssanoissa! Mutta huterot ovat monen taidot siitä huolimatta. Uskaltaisin väittää, että nuoren väen keskuudessa ne ovat vielä heikommat kuin varttuneempien jouteksti: jaakko lehtonen Kielikukkasten kukinnan tahti on kiihtynyt erilaisten sosiaalisen netin muotojen myötä. Takavuosina lehtien toimitukset nostelivat hapuilevia yleisönosastokirjoituksia jaloilleen, mutta nykyään jokainen saa purkaa tajunnan virtaansa suoraan nettipalstoille. Kaupat onnistuvat tekemään virheen joka toiseen hintalappuun, vaikka tekstiä ei olisi kuin yksi sana. Samoin kahviloitten itse laadittu markkinointiviestintä on välillä mitä sattuu. Kannibalismin ystäville kai on tarkoitettu viesti tällä kupongilla saa syödä kaksi ihmistä valinnan mukaan. Kovin seksistinen taas on jäsenetukortin kuvan vieressä oleva teksti vilauta kassalla etusi jopa viisi prosenttia. Alkeellisimmillaan haksahdetaan kirjoitusvirheisiin: Hiihtokeskus X:ssä kaikki ranteet auki. Intialainen yritti broileria. Miten olisi kivikakku? Mars jäätelö!. Jos ostat, niin hanki myös voi pullia. Unohtamatta pakastekoiran ruokaa. Kauppias itsekin arvioi kykynsä kyltillä Hullun halpoja tarjouksia. Ruoka ei ole yrttimaustettua, vaan yrteillä maustettua. Pihvi ei ole kastikkeella, ranskalaisilla ja salaatilla. Pihvi on lautasella. Tarjolla on pihvi, ranskalaisia, salaattia ja kastiketta. Medialtakin lipsuu. Otsikkona voi olla vaikkapa Naula löytyi hampurilaisesta. Tästä voi ajatella, että hyvä juttu, kylläpä sitä naulaa etsittiinkin. Jos haluaa hälyuutisen, tulisi kirjoittaa Hampurilaisesta löytyi naula. Vierasperäiset sanat Sanoja saa lainata vieraista kielistä. Niinhän olemme tehneet vuosisatoja, ja kielessämme on paljon enemmän lainasanoja kuin huomaammekaan. Auto, televisio, kamera ja monet muut ovat kotoutuneita lainasanoja. Nykytyyliin kuitenkin valitettavasti kuuluu tarpeeton venkoilu. Emme tarvitse innovatiivisia ihmisiä vaan luovia, kekseliäitä ihmisiä. Jotain ei tapahdu jatkossa vaan vastaisuudessa tai tulevaisuudessa. Termit fasilitaattori ja priorisoida ovat huonoja. Priorisoidessamme annamme jollekin etusijan, kun taas fasilitaattori suomentuu tilanteen mukaan. Know-how on taitotieto, ei tietotaito, kuten yleensä kirjoitetaan. Emme liioin käytä argumentteja, vaan meillä on perusteluja. Emme jaa mielipiteitä (kenen kanssa, puoliksiko) vaan olemme samaa mieltä. Sanaa haaste ei tule käyttää merkityksessä ongelma tai vaikeus, eikä meillä ole tahtotilaakaan vaan tahto, tai haluamme jotain. Sumeiden ilmauksien listalle kuuluvat myös kovin yleiset termit ilmastotalkoot ja tiekartta. Energinen on suomeksi tarmokas. Pidämme kokouksen, olemme kokouksessa, emme kokousta kun emme rukoustakaan. Sienestämme kyllä, sitten kokouksen jälkeen. Mutta emme mikrota sienikastiketta vaan lämmitämme sen mikrossa. Ulkomaisten paikannimien kirjoittamisesta on päteviä ohjekirjoja. Pyrkimys on kirjoittaa paikkojen nimet suomalaisittain. Siis vanha tuttu Peking kelpaa edelleen, vaikka sen nykyään yhä useammin korvaa Beijing. Entäpä tuo puhekielen sana digata? Diggaammeko häntä vai hänestä? Siinäkin on merkitysero. Jos diggaamme hänestä, pidämme hänestä. Jos diggaamme häntä, rakastamme häntä. Näppärä testi ihmissuhteeseen: diggaatsä musta vai mua? 18 Matkailusilmä

19 Kallen lounaspaikka Tällä kupongilla saa syödä kaksi ihmistä valinnan mukaan kossa. Olisivatko sms ja muu pikaviestintä sekä lukuharrastuksen hiipuminen taustalla? ei juuri kielitaitoa kehitä (= see you at 5). Ilmaisun merkitys voi muuttua sen mukaan, kirjoitetaanko se yhteen vaiko erikseen. Märkä puku- märkäpuku, iso varvas isovarvas, iso isä isoisä. Joskus yhteen tai erikseen kirjoittaminen määräytyy sen mukaan, onko kyse konkreettisesta vaiko kuvainnollisesta merkityksestä. Ohi kiitävä auto kirjoitetaan erikseen, mutta ohikiitävä hetki yhteen. Ruotsin-laiva ja ruotsinlaiva ovat kumpikin oikein, alkukirjaimen koko vain vaihtuu kirjoitustavan mukaan. Jos ostimme punaruskean asun, se on yksivärinen. Jos taas ostimme puna-ruskean asun, se on kaksivärinen. Kaksiosaiset nimet taipuvat kummastakin osastaan: Isoon-Britanniaan, Uuteen-Seelantiin. Taivutusmuodotkin vaikuttavat joskus merkitykseen: Pirjo on laitoksella - laitoksessa. Sairas loma on puhekielen ilmaus epäonnistuneesta lomasta. Oikea termi on sairausloma. Vastaavasti ei ole koulukiusausta. Janssonin kiusaus on. Sen sijaan koulukiusaamista valitettavasti ilmenee. Tuntuuko hankalalta? Ainakin karkeimpia virheitä kuitenkin tulee välttää. Ruokahalua ja ostointoa ei kiihota lappunen Mummonliha pullat 4,95/pkt. Mitä maksaa? Myös hinnoista puhutaan arkikielessä väärin. Jos jokin tuote maksaa perusmallina 100 euroa ja sen hienompi versio 200 euroa, niin hieno malli on täsmällisesti ilmaistuna Kaksi kertaa niin kallis kuin perusmalli. Mutta oletko koskaan CU@5 ei juuri kielitaitoa kehitä (= see you at 5). kuullut kenenkään sanovan noin? Tavallisesti sanotaan, että se hienompi malli on puolta kalliimpi tai kaksi kertaa kalliimpi kuin perusmalli. Puolta kalliimpi olisi kuitenkin 150 euron hintainen ja kaksi kertaa kalliimpi maksaisi 300 euroa. Vielä veikeämmäksi kielemme tulee laskevissa luvuissa. Erään suuren työmarkkinajärjestön johtaja valitteli televisiossa, että naispuolisten työntekijöiden palkka on kolme kertaa pienempi kuin miesten palkka. Jos miehen palkka olisi vaikka euroa kuukaudessa, niin jo yhden kerran pienempi palkka olisi nolla euroa, ja kolme kertaa pienempi merkitsisi, että naisparan tulisi maksaa euroa jokaisena palkkapäivänä saadakseen ylipäätään pitää työnsä. Väkeviä edunvalvontatoimia siinä jo tarvitaankin! Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus kuitenkin hyväksyy nuo arjen kieleen pesiytyneet ilmaukset niissä merkityksissä, joissa niitä yleisesti käytetään, vaikka ne ovatkin matemaattisesti väärin. Hinta sen sijaan ei voi olla kallis tai halpa. Ei hinta maksa mitään. Tuote tai palvelu on kallis tai edullinen, hinta voinee olla vaikkapa korkea. Untuvapeiton hinnasta voi joku sanoa, että se on kova, vaikkei sen enempää hinta kuin peittokaan ole kova. Uudissanat Kieleemme myös luodaan uusia sanoja. Takavuosina järjestettiin usein yleisökilpailuja, joissa haettiin suomenkielistä ilmausta jollekin, usein ruotsin kielestä väännetylle sanalle. Näin reklaamista tuli mainos, ehdolla ollut tyrkky ei loppupeleissä sijoittunut. Sellosta sen sijaan ei tullut haarasoipiota. Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu tiukka oikeakielisyyden valvonta valtion toimesta. Tarkinta meno lienee kielipoliisilinjalla Ranskassa ja löperöintä Englannissa. Suomi on enemmän joustavan linjan kannalla eikä kielipoliiseja ole laisinkaan. Oikeakielisyyden vaalijat voivat antaa vain suosituksia, eivät määräyksiä. Kieli elää ja muuttuu, samoin säännöt ja käytännöt. Monen muistiin on taottu koulussa, että pienet numerot - kenen koulussa kymmeneen, kenen kahteenkymmeneen asti - tulee aina kirjoittaa kirjaimin. Sama koski täysiä satoja ja tuhansia. Vaan eipä koske enää. Numeroita saa käyttää myös pienistä luvuista esimerkiksi tilastollisissa tai matemaattisissa esityksissä taikka silloin, kun numeroita on paljon ja niillä on suurehko merkitys. Koulussamme 7 oppilasta opiskelee venäjää, 18 ranskaa ja 137 ruotsia. Paikalle oli kutsuttu 100 koehenkilöä. Jotkin säännöt kuitenkin kestävät vuosikymmenestä toiseen. Edelleen ymmärrämme virheellisiksi vanhat esimerkit : korkeushyppääjän tulokset vaihtelivat aina ilmasta riippuen, ja isäntä, joka osti talon, oli kaksikerroksinen. Mainittakoon vielä, että maassamme on menossa mittava nisäkkäiden nimien uudistus. Eläinopin opinnot alkavat luultavasti aikuislukioissa uudelleen. Esimerkistä käy vaikkapa myyrä, josta on tulossa kontiainen. Monet yllä olevan kirjoituksen esimerkeistä on poimittu WSOYpron järjestämältä ja Marsa Luukkosen pitämältä Hauskaa kielenhuoltoa -kurssilta (syksy 2009). Mummonliha pullat 4 95/pkt Matkailusilmä 19

20 Suomalaisten hiihtokeskusten on pystyttävä kilpailemaan tasavertaisesti muiden eurooppalaisten kohteiden kanssa sekä hinnalla että palvelun laadulla, jotta venäläisten turistien kiinnostus Suomea kohtaan pysyisi kasvu-uralla. Lappi houkuttelee edelleen venäläisiä Venäläiset ovat olleet jo vuosia merkittävä matkailijaryhmä Suomessa. Kyselimme Suomen matkoihin erikoistuneen moskovalaisen Labirint Travel Companyn Sergey Mihailovilta, millaisia odotuksia venäläisillä on Suomen matkailupalveluista. teksti: kaisa riikilä 1. Millaisia asioita venäläiset matkailijat haluavat kokea Suomessa. Ovatko odotukset viime vuosina jotenkin muuttuneet? Talviaikaan Lappi on ehdottomasti suosituin kohde. Lapsiperheet haluavat ehdottomasti vierailla Joulupukin Pajakylässä. Heidän suosikkejaan ovat myös poro- ja huskysafarit sekä moottorikelkkailu. Hiihdosta ja laskettelusta kiinnostuneet valitsevat kohteikseen mieluiten Levin, Vuokatin tai Rukan. Venäläiset odottavat saavansa Suomessa yhtä hyvää palvelua kuin muissakin Euroopan kohteissa. Heille on tärkeää, että hotelleista, hiihtokeskuksista, ravintoloista, baareista ja kaupoista löytyy venäjää puhuvaa henkilöstöä. Venäjänkielistä palvelua pitäisi olla tarjolla myös ilta-aikaan. Suomalaiset matkailupalvelut kehittyvät koko ajan ja joka vuosi ne vastaavat entistä paremmin venäläisturistien toiveisiin. 2. Millaista palautetta olette saaneet Suomessa vierailleilta asiakkailtanne. Millaisia asioita he arvostavat, entä mitä puutteita he täältä löytävät? Palautteiden mukaan Suomen turvallisuutta arvostetaan. Matkailijoita taas harmittaa se, ettei Suomen kohteista yleensä löydy kunnollista yöelämää, poikkeuksena tietenkin Helsinki ja muut isot kaupungit. 3. Onko teillä matkatoimiston näkökulmasta joitakin erityistoiveita koskien suomalaisia matkailupalveluita? Keskeinen Suomeen matkustamista hankaloittava asia on Schengen-viisumin saamisen hitaus. Tavallaan Suomen konsulaatit ovat turismille varsin suopeita. Suomi edellyttää vain hyvin vähän virallisia papereita viisumin myöntämisen perustaksi: tarvitaan vain passi, hakemus ja valokuva. Silti viisumin myöntämiseen kuluu seitsemän päivää. Hitaus vähentää ihmisten intoa matkustaa Suomeen. Esimerkiksi Kreikkaan viisumin saa kolmessa päivässä ja Norjaan neljässä. Kaikkein helpoimmaksi asian on tehnyt Espanja, joka myöntää kaikille hakijoille automaattisesti käyntimäärää rajoittamattoman kuuden kuukauden viisumin. Ilman muuta tällainen palvelu houkuttelee matkailijoita. 4. Miltä tuleva vuosi näyttää venäläisten Suomen matkailun kannalta? Miten taloustilanne vaikuttaa matkustusvilkkauteen tai tapoihin. Venäläisten on helppo tulla Suomeen. MEKillä on ollut hyviä markkinointikampanjoita täällä ja ne tuottavat varmasti tulosta. Mutta toki tämä taloudellinen tilanne vaikuttaa matkailubisnekseen. Ihmiset pyrkivät säästämään. He etsivät edullisia majoituksia ja kuljetuksia. Sen vuoksi tänä vuonna on ollut esimerkiksi paljon helpompi myydä matkailijoille mökkimajoituksia kuin hotelleja. Kaikkein haasteellisinta on tällä hetkellä saada kaupaksi täysi- tai puolihoidon 5. Uskotteko venäläisten matkailijoiden olevan jatkossakin kiinnostuneita Suomeen suuntau- Tule mukaan sisältäviä majoituspalveluita. maailmanlaajuiseen markkinointikanavaan tuvista matkoista? nyt on aika toimia. Matkatoimistomme järjestää joka vuosi talvikaudella noin charter-lentoa Moskovasta ja muista isoista kaupungeista Suomeen. Lisäksi Labirint aloitti ensimmäisenä kymmenen vuotta sitten tilausjunien järjestämisen Suomeen. Kymmenen vuotta sitten me toimme uutena vuotena yhden charter-junan Moskovasta Rovaniemelle. Nykyisin meillä on talvisesonkina jo seitsemän charter-junaa Rovaniemelle, Kuopioon ja Helsinkiin. Haluamme olla optimisteja ja uskoa venäläisturistien kiinnostuksen Suomea kohtaan edelleen kasvavan. Taloustilanne on kuitenkin vaikea ja tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan tiivistä yhteistyötä suomalaisten palveluntarjoajien kanssa. Hotellien ja safari- ja kuljetusyritysten täytyisi pystyä tarjoamaan palveluja kilpailukykyiseen hintaan verrattuna muihin Euroopan kohteisiin ja palvelujen on oltava ensiluokkaisia. 20 Matkailusilmä