Esipuhe. Jyväskylässä 8. lokakuuta 2003 Arto Takala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. Jyväskylässä 8. lokakuuta 2003 Arto Takala"

Transkriptio

1 Esipuhe Tämä pro gradu -tutkielma valmistui Jyväskylässä toimivan Oivallin Oy:n toimeksiannosta. Työn tarjoamisesta ja ohjaamisesta haluan kiittää filosofian lisensiaatti Seppo Karjalaista. Avusta teknisissä yksityiskohdissa kiitän Oivallin Oy:ssä työskentelevää Jyrki Olkkosta. Kiitokset lisäksi kihlatulleni Annelle kannustuksesta ja henkisestä tuesta työn vaikeina aikoina. Jyväskylässä 8. lokakuuta 2003 Arto Takala i

2 Abstract As a result of this master s thesis was succeeded in improving technology of enviroment s measuring station on Lake Jyväsjärvi. On to the measuring station was developed automatic water sampling apparatus, which makes possible to take water samples whatever depth from lake s water. The central unit of the water sampling apparatus is microcontroller MSP430F149 which controls action of the device. Depth of the sampling apparatus in water is specified by LABKO 4390 pressure sensor. In data transfer between the measuring station and the university has been planned to move from GSM-phone to GPRS-modem. When this text was being writen, the water sampling apparatus has been installed on to the measuring station and the first tests have been done but the device hasn t been taken in use on the whole. GPRS data transfer has also been tested but becouse of problems with data transfer it has been forced to return to GSM data transfer. ii

3 Tiivistelmä Tämän pro gradu -tutkielman tuloksena onnistuttiin kehittämään Jyväsjärvellä sijaitsevan ympäristönmittauslautan tekniikkaa. Mittauslautalle kehiteltiin automaattinen veden näytteenotin, joka mahdollistaa vesinäytteen ottamisen halutulta syvyydeltä järven vedestä. Näytteenottimen keskuksena toimii MSP430F149-mikro-ohjain, joka ohjaa laitteiston toimintaa. Näytteenottimen syvyys järven vedessä määritetään Labko 4390-paineanturilla. Mittauslautan ja yliopiston välisessä tiedonsiirrossa on suunniteltu siirtymistä GSMpuhelimesta GPRS-modeemiin. Tätä kirjoitettaessa näytteenotin on asennettu mittauslautalle, ja sillä on suoritettu ensimmäisiä testejä, mutta sitä ei ole otettu käyttöön vielä täydessä mittakaavassa. Myös GPRS-tiedonsiirtoa on testattu, mutta tiedonsiirrossa esiintyvien katkojen takia on jouduttu palaamaan takaisin GSM-tiedonsiirtoon. iii

4 Sisältö Esipuhe...i Abstract...ii Tiivistelmä...iii Sisältö Johdanto Jyväsjärviprojekti Tavoitteet Mittasuureet Tehtävän määritys Tausta Tehtävä Mittauslautan anturitekniikka Labko 4390-paineanturi Pt MiniSonde Scufa-fluorometri Davis-sääasema Wana-mittausjärjestelmä Lämpötila-anturiketju Mikro-ohjain MSP430F MSP430F149-mikro-ohjaimen rakenne Vahtiajastin (watchdog timer) A/D-muunnin Pulssinleveysmodulaatio (PWM) Sarjaliikennepiiri (USART) Mikro-ohjaimen ohjelmointi Tietoliikenne RS RS GSM Verkon rakenne

5 6.3.2 Verkon komponentit Datapalvelut HSCSD GPRS Näytteenotin Mikro-ohjainkortti Vahvistinkortti ja moottorisäädin Paineanturi Lämpötilakortti Vaihtosähkö tasasähköksi Mikro-ohjaimen ohjelma Jyväsjärven mittausjärjestelmä Testaus ja tulokset Näytteenotin Kärsän sijainnin määritys Veden lämpötilan määritys Pt100-vastusanturilla Mittauslautan muu laitteisto Mittauslautan tulevaisuus Antureita RS-485-verkko Johtopäätökset Lähdeluettelo Liite 1. Mikro-ohjainkortin piirikaavio Liite 2. Vahvistinkortin piirikaavio ja moottorisäädin Liite 3. LP2980-regulaattoripiirin datalehti Liite 4. ADM3202-sovitinpiirin datalehti Liite 5. INA122-instrumentointivahvistimen datalehti Liite 6. Lämpötilakortilta (Pt100) saatava jännite lämpötilan funktiona Liite 7. Paineanturiin integroidun Pt100-vastusanturin reagointi lämpötilan muutoksiin Liite 8. Mikro-ohjaimen koodi

6 1. Johdanto Jyväskylässä on toiminnassa Jyväsjärviprojekti, jossa pyritään luomaan Jyväsjärvelle korkean teknologian tutkimusympäristöä. Tärkeänä osana tutkimustoimintaa on Jyväsjärvelle sijoitettu mittauslautta, joka suorittaa mittauksia sekä ilmasta että järven vedestä. Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään tämän mittauslautan tekniikkaan, mittausantureihin sekä tiedonsiirtoon. Luvussa 2 käsitellään Jyväsjärviprojektin kehittymistä, sen tavoitteita ja siihen liittyneitä osapuolia, sekä luvussa 3 käsitellään minun osuuttani projektissa. Lautalla olevat mittaanturit käydään läpi luvussa 4. Luvussa 7 puolestaan perehdytään näytteenottimeen, jonka valmistuksesta olen pääosin itse vastannut. Näytteenotin on mittalaite, joka mahdollistaa vesinäytteen nostamisen halutulta syvyydeltä järven vedestä. Näytteenottimeen on lisäksi integroitu lämpötila-anturi, joka mahdollistaa veden lämpötilan tarkkailun eri syvyyksillä. Näytteenottimen keskuksena toimii MSP430F149-mikro-ohjain, jota käsitellään luvussa 5. Mittauslautan tiedonsiirrossa käytettäviä RS-232-standardia ja GSM-tiedonsiirtoa käsitellään luvussa 6. Luvussa 8 käsitellään mittauslautan toimintaa kokonaisuudessaan, ja luvussa 9 käsitellään näytteenottimen ja mittauslautan testauksesta saatuja tuloksia. Luvussa 10 mietitään mittauslautan jatkokehittelyä. 3

7 2. Jyväsjärviprojekti Jyväsjärviprojekti on hanke Jyväsjärven tutkimusympäristön luomiseksi. Projektin voidaan katsoa alkaneen toden teolla vuoden 2000 syyskuussa, kun suunnitelmaa Jyväsjärven tutkimusympäristöstä ryhdyttiin muokkaamaan rahoitushankkeeksi. Toukokuussa 2001 alkoivat rajoitetut näytteenotot Jyväsjärvellä. Saman vuoden lokakuussa Länsi-Suomen lääninhallitus myönsi rahoitustukea hankkeelle 2,1 miljoonaa markkaa. Maaliskuussa 2002 puolestaan Keski-Suomen ympäristökeskus myönsi hankkeeseen 1,2 miljoonan markan rahoituksen. Kesällä 2002 mittaukset käynnistyivät laajemmalti, kun vesikemian ja planktonin mittaukset alkoivat Jyväsjärvellä sekä kolmella vertailujärvellä. Lisäksi kesällä 2002 mittauslautan rakentaminen saatiin valmiiksi, ja se ankkuroitiin Jyväsjärvelle. Vuoden 2003 aikana verkkotietokanta on otettu koekäyttöön, sekä langaton tiedonsiirto mittauslautalta on alkanut. Näinkin mittavan projekti ei edistyisi ilman monien osapuolien tukea ja halua edistää hanketta omalta osaltaan. Projektiin kuuluu seuraavia yrityksiä ja yhteisöjä: Jyväskylän Energiantuotanto Oy, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen kalatalous, Keski-Suomen ympäristökeskus, Liqum Oy, Länsi- Suomen lääninhallitus, M-Real, Nanoway Oy ja Oivallin Oy. [1] 2.1 Tavoitteet Projektille on asetettu monia eri tavoitteita, joista muutama on jo osin saavutettu. Tavoitteina on luoda Jyväsjärvelle korkean teknologian seurantajärjestelmä, jossa tietoa järven tilasta 4

8 2. Jyväsjärviprojekti saadaan lähes reaaliajassa. Tietoa välitetään lähinnä Jyväsjärven mittauslautalta sekä Jyväskylän sataman edustalta, josta saadaan tietoa veden pinnankorkeudesta. Tiedon välitys sekä osin myös mittausten ohjaus tapahtuu langattomasti GSM-tiedonsiirron avulla, jolloin mittaustieto saadaan käyttöön lähes reaaliajassa. Mittauksista saadut tulokset sekä muu informaatio järveen liittyen, asetetaan näkyville Jyväsjärviprojektin omille WWW-sivuille (ks. lähde 1), jolloin kenellä tahansa on mahdollisuus nähdä ajankohtaista tietoa järven tilasta. Tällä tavalla pyritään lisäämään ihmisten tietoutta Jyväsjärvestä sekä yleensä ottaen vesialasta. Yhtenä projektin tavoitteena on luoda Jyväsjärvelle käytännön läheinen tutkimusja opetusympäristö. Lisäksi yksi tärkeimmistä tavoitteista on Jyväsjärven tilan kohentaminen. Saadusta mittausdatasta pystytään päättelemään järven tilaa ja ihmisen vaikutusta siihen, sekä sitä miten järven tilaa voitaisiin pyrkiä kehittämään. Tästä hyvänä esimerkkinä on veden hapetuskierrätys. Kesällä 2003 veden hapetuskierrätystä toteutettiin aiemmasta poiketen ainoastaan silloin, kun mittaukset osoittivat järven alusveden happipitoisuuden olevan liian alhainen. Tällä tavalla alusveden lämpötila saatiin pysymään kylmempänä ja hajotustoiminta pienempänä, mikä puolestaan vähentää levien kasvua. [1] 2.2 Mittasuureet Mittauslautalla suoritetaan säännöllisiä mittauksia ilmasta ja vedestä. Jatkuvissa mittauksissa tarkkaillaan mm. ilman lämpötilaa, ilman kosteutta, ilman painetta, sademäärää, tuulen nopeutta, tuulen suuntaa, auringon säteilyä ja UV-säteilyä. Vedestä mitataan mm. lämpötilaa, veden happipitoisuutta, klorofylli a:n pitoisuutta, sähkönjohtavuutta, veden sameutta ja veden ph-arvoa. 5

9 3. Tehtävän määritys 3.1 Tausta Tämän pro gradu -tutkielman aiheen sain Oivallin Oy nimiseltä yritykseltä. Oivallin Oy on Jyväskylässä toimiva vuonna 1997 perustettu yritys. Yritys toimii elektroniikkasuunnittelu alalla, ja sen toimenkuvaan kuuluu tuotekehittely ja suunnittelu. Yritys on ollut mukana useissa hyvin erilaisissa kehityshankkeissa, joissa sen tehtävänä on ollut vastata hankkeiden elektroniikkasuunnittelusta ja valmistuksesta. Yrityksen yhteystyökumppaneina on toiminut mm. Jyväskylän yliopisto ja Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU). Eräänä yrityksen tuotteena on mainosta vaihtavat automaatit, joita se on tehnyt mm.vantaalaiselle Allianssi jalkapalloseuralle. Tällä hetkellä yrityksen henkilöstö on vielä varsin pieni, sillä kokopäiväisiä työntekijöitä yrityksellä on ainoastaan yksi. Henkilökohtaisesti tutustuin yritykseen ollessani siellä työharjoittelussa vuoden 2002 kesällä. Työharjoittelun päätyttyä yrityksen johtokunnan jäsen Seppo Karjalainen tarjosi pro gradu -tutkielman aihetta Jyväsjärvihankkeen parista, johon Oivallin Oy oli yrityksenä sitoutunut mukaan. 3.2 Tehtävä Mittauslautan toiminta on aikaisemmin ollut sellainen, että vesinäyte on pumpattu mittauslautalle kiinteältä syvyydeltä. Tähän ominaisuuteen haluttiin parannusta siten, että vesinäyte voidaan pumpata mittauslautalle käyttäjän määräämältä syvyydeltä. Minun 6

10 3. Tehtävän määritys tehtäväkseni tuli tämän toiminnon suorittavan laitteen, eli näytteenottimen, kehittely ja valmistus. Näytteenottimella tulee pystyä ottamaan vedestä näytteitä halutulta syvyydeltä, aina veden pinnasta 16 m:n syvyyteen saakka. Näytteenottimen syvyyden määritykseen oli hankittuna Labko 4390-paineanturi. Näytteenottimen tarkkuuden tulee olla sellainen, että vesinäyte kyetään ottamaan n. 10 cm:n tarkkuudella annetusta arvosta. Näytteenottimella täytyy lisäksi pystyä mittaamaan veden lämpötilaa, ja välittämään lämpötila ohjaavalle PC:lle. Näytteenottimen ohjaus suoritetaan PC:n sarjaportin välityksellä. Näytteenottimen yksinkertaistettu rakenne on kuvassa 3-1. PC ohjaa mikro-ohjainta, joka puolestaan ohjaa vinssiä. Vinssin vaijerin päähän, joka on toiselta nimeltä kärsä, on kiinnitetty paineanturi, jolta saadaan mikro-ohjaimelle tieto kärsän sijainnista sekä tieto veden lämpötilasta. Näytteenotin DCmoottori vinssi Ohjaus Mikro-ohjain Ohjaus PC Data Kärsä; Paineanturi Tieto paikasta + lämpötila Kuva 3-1. Näytteenotin Jyväsjärven tutkimusympäristöön järjestelmä liitetään siten, että se asennetaan mittauslautalle, jossa kärsään kiinnitetään paineanturin lisäksi vesiletku. Vesipumpun moottori pumppaa vesiletkua pitkin vettä järvestä lautan tutkimuspisteeseen. Lautalla oleva mittauslaitteisto tutkii tämän jälkeen vesinäytteen. Tällä järjestelyllä pystytään ottamaan vesinäytteitä järven vedestä halutuilta pinnankorkeuksilta. 7

11 4. Mittauslautan anturitekniikka Tässä luvussa käsitellään mittauslautan antureita, niiden toimintaa ja liittämistä elektroniikkaan. 4.1 Labko 4390-paineanturi Monien paineantureiden toiminta perustuu pietsoresistiiviseen ilmiöön. Pietsoresistiivisessä antureissa kiteen päiden välillä on tietty jännite. Ulkoisen voiman vaikuttaessa kiteeseen, sen rakenne muuttuu aiheuttaen resistanssin muutoksen. Resistanssin muutos havaitaan anturin läpi kulkevan virran muutoksena, jonka suuruus on verrannollinen kiteeseen vaikuttavaan ulkoiseen voimaan. Kuvassa 4-1 on pietsoresistiivinen anturi. Anturin pinnalla on ohut kalvo, johon on diffusoitu pietsoresistiivisiä vastuksia. Kuva 4-1. Pietsoresistiivinen paineanturi rakenne Tässä projektissa oli syvyyden määrittämisessä käytössä Labko 4390-paineanturi (kuva 4-2). Anturin toiminta perustuu edellä kuvattuun pietsoresistiiviseen ilmiöön. Anturin ollessa vedessä, veden hydrostaattinen paine välitetään siltakytkennän osana olevalle 8

12 4. Mittauslautan anturitekniikka pietsoresistiiviselle pii-kalvolle. Veden hydrostaattinen paine toimii voimana, joka aiheuttaa pii-kalvon rakenteessa muutoksia, jotka puolestaan aiheuttavat siltakytkennän resistanssin muuttumisen. Näin ollen sillan ulostulojännite on verrannollinen veden hydrostaattiseen paineeseen. Toiselle puolelle pii-kalvoa välitetään putkea pitkin veden pinnan yläpuolelta ilmakehän paine, jolloin kalvoon vaikuttava paine, ja samalla anturilta saatava jännite on verrannollinen anturin ulkopuolella olevan nesteen korkeuteen. Paineanturissa virheitä aiheuttaa ilmanpaineen muutos, koska pii-kalvolle välitetään ilmanpaine suoraan avointa putkea pitkin. Toinen häiriötä aiheuttava tekijä on lämpötila. Huomattava lämpötilan kasvu saa aikaan sen, että puolijohteen (tässä tapauksessa pii) ominaisuudet muuttuvat olennaisesti, ja siitä tulee sähköisesti johtava materiaali. Monesti pietsoresistiivisiin antureihin on kehitelty lämpötilan kompensointi, joka poistaa lämpötilan vaihtelun vaikutukset. Labkon anturiin on integroitu PTC-lämpötila-anturi, jonka tarkoituksena on kompensoida virtapiiriin kohdistuvat lämpötilan vaihtelut. Kuva 4-2. Labko 4390 paineanturi Anturi tarvitsee toimiakseen V:n DC-jännitteen, ja tieto anturin syvyydestä nesteessä saadaan 4-20 ma:n virtaviestinä. [2, 3, 4] Pt100 Vastusanturit ovat metallista valmistettuja antureita, tavallisimpia valmistusmateriaaleja ovat platina tai nikkeli. Vastusantureiden toiminta perustuu siihen seikkaan, että niiden resistanssin muutos lämpötilan muuttuessa tunnetaan tarkkaan. Käytössä olleeseen Labkon 4390-paineanturiin on integroitu lämpötilan mittausta varten Pt100-vastusanturi. Pt100 on platinasta valmistettu varsin yleisesti käytetty lämpötila-anturi. Pt100-anturin resistanssi on lämpötilassa 0 C 100 Ω. Anturin toiminta-alue on laaja, alimman lämpötilan ollessa 9

13 4. Mittauslautan anturitekniikka -200 C ja suurimman jopa +850 C. Tässä sovelluksessa käytetty lämpötila-alue on kuitenkin pieni, sillä järviveden lämpötila pysyttelee välillä 0-30 C. Anturin resistanssi lämpötilan funktiona määritetään yhtälöllä 1 2 R( t) = Ro (1 + At + Bt ), (1) missä R o = 100 Ω, A = 3,9083*10-3 1/ C ja B = -5,775*10-7 1/ C. Tarkastelemalla yhtälöä 1 huomataan, että kapealla lämpötila-alueella Pt100-anturi on lähes lineaarinen. Olettamalla anturin käyttäytyminen lineaariseksi lämpötila-alueella 0-30 C, tulee lineaarisien approksimaation maksimivirheeksi 0,034 C tai vastaavasti resistanssi virheenä 0,013 Ω. Näin ollen Pt100-anturin lämpötilan ja resistanssin suhde voidaan tässä tapauksessa olettaa täysin lineaariseksi. Pt100-vastusanturilla suurikin lämpötilan muutos aiheuttaa ainoastaan pienen resistanssin muutoksen, sillä 1 C:n lämpötilan muutos aiheuttaa ainoastaan 0,384 Ω:n resistanssin muutoksen. Pienikin virhe resistanssin mittauksessa aiheuttaa huomattavan virheen lämpötilan arvossa. Tämän vuoksi anturille menevät johtimet tulee ottaa huomioon mittausjärjestelmää rakennettaessa. Käytettäessä kaksijohdinkytkentää tulee oikean tuloksen saamiseksi johtimien resistanssi vähentää mitatusta arvosta. Käyttämällä nelijohdinkytkentää pystytään johdinten resistanssin vaikutus myös eliminoimaan. [5, 6] 4.2 MiniSonde Hydrolabin valmistamaa MiniSonde-laitetta käytetään veden laatumittauksissa. MiniSondelaitteeseen tulee vakiona mahdollisuus lämpötilan, veden syvyyden ja sähkönjohtavuuden mittaamiseen. Lisäksi käytössä olevassa mittalaitteessa on anturit veden happipitoisuuden ja ph-arvon mittaamiseen. Näiden ominaisuuksien lisäksi laitteeseen on mahdollista lisätä tai vaihtaa joukko muita antureita, jotka mittaavat mm. veden ammoniumpitoisuutta, veden kloridipitoisuutta ja klorofylli a:n pitoisuuksia. Laite välittää mittausdatan PC:lle RS-232- standardin mukaisesti. Virtalähteenä toimii 4 AA-kokoista sormiparistoa. Taulukkoon 4-1 on koottu MiniSonde-anturin ominaisuudet. [7] 10

14 4. Mittauslautan anturitekniikka Ominaisuus Mitta-alue Tarkkuus ± Lämpötila C 0,10 C Sähkön johtavuus ms/cm 1% lukemasta ph ,2 Liuennut happi 0 20 mg/l 0,2 mg/l Veden syvyys 0-25 m 0,08 m Klorofylli a 0,03 75 µg/l 3,5 µg/l Taulukko 4-1. MiniSonde-anturin ominaisuudet 4.3 Scufa-fluorometri Fluorometrin toiminta perustuu fluoresenssi ilmiöön. Molekyylin absorboidessa näkyvää valoa tai UV-valoa, se virittyy perustilalta jollekin viritystilalle. Viritystilalla ollessaan molekyyli menettää energiaansa törmätessään ympäröiviin molekyyleihin, ja se asettuu alhaisemmille vibraatiotasoille. Ellei molekyyli palaa törmäysten seurauksena perustilalle, on mahdollista että se säteilee lopun energiansa valona. Koska molekyylin energia on pienentynyt törmäyksissä, emittoituvan valon aallonpituus on suurempi kuin molekyyliin absorboituneen valon aallonpituus, mikä voidaan todeta myös kaavasta 2 hc λ =. (2) E Tätä ilmiötä, jossa molekyyli absorboi tietyn aallonpituista valoa, ja lähes välittömästi emittoi suuremman aallonpituuden omaavaa valoa, kutsutaan fluoresenssiksi. Fluoresenssiilmiö voi tapahtua ainoastaan siirryttäessä ensimmäiseltä viritystilalta perustilalle. Kuvassa 4-3 on energiatasodiagrammi, jossa on näkyvissä mm. fluoresenssi-ilmiön aiheuttava siirtymä. Suorat viivat kuvaavat säteileviä siirtymiä ja aaltoviivat säteilemättömiä siirtymiä. Tila S 0 kuvaa perustilaa sekä S 1, S 2 ja S 3 virittyneitä singlettitiloja. Kuvassa on lisäksi näkyvissä T 1 triplettitila. Fluoresenssi-ilmiöön liittyy kaksi spektriä, viritys-spektri ja emissiospektri. Jokaisella fluoresoivalla aineella nämä spektrit ovat erilaisia, minkä vuoksi fluorometri soveltuu hyvin eri aineiden pitoisuuksien määrittämiseen. 11

15 4. Mittauslautan anturitekniikka Kuva 4-3. Energiatasodiagrammi. Scufa-fluorometri kuvassa 4-4 on tarkoitettu veden klorofylli a:n pitoisuuden määrittämiseen. Klorofylli a kuvaa veden kasviplanktonin ja levien määrää, ja klorofylli a:ta pidetäänkin eräänä veden rehevöitymisen mittarina. Scufa-fluorometri rakentuu valolähteestä ja kahdesta suodattimesta, joista ensimmäistä käytetään virittämään näytteessä olevia klorofylli a:n molekyylejä viritystilalle, ja toista suodatinta ohjaamaan klorofylli a:n molekyylien synnyttämä fluoresenssisäteily valovastaanottimelle. Kuva 4-4. Scufa-fluorometri liitettynä MiniSonde-mittalaitteeseen Valovastaanottimelle saapunut säteilyn intensiteetti kertoo klorofylli a:n pitoisuuden näytteessä. Pitoisuuden määritystä vaikeuttaa se, että vedessä on yhdisteitä joiden fluoresenssispektri on lähellä klorofylli a:n spektriä. Kuvassa 4-5 on klorofylli a:n viritys- ja emissiospektri, sekä näitä lähellä oleva klorofylli b:n spektri. Ratkaiseva tekijä mittauksissa on suodattimien tarkkuus. Mitä tarkemmin onnistutaan virittämään nimenomaan klorofylli a:n molekyylit, ja mitä tarkemmin valovastaanottimelle saadaan pelkästään klorofylli a:n muodostama fluoresenssispektri, sen tarkempi tulos saadaan. [8, 9, 10] 12

16 4. Mittauslautan anturitekniikka Kuva 4-5. Klorofylli a:n ja b:n viritys- ja emissiospektri 4.4 Davis-sääasema Säähavaintojen tekemiseen mittauslautalla on käytössä Davis Vantage Pro-sääasema, jolla pystytään mittaamaan mm. tuuleen suunta ja nopeus, ilman lämpötila, sademäärä ja ilmanpaine. Perusominaisuuksien lisäksi sääasemassa on anturit auringon säteilyn sekä UVsäteilyn mittaamiseen. Taulukossa 4-2. on Davis Vantage Pro-sääaseman ominaisuuksia. [11] 13

17 4. Mittauslautan anturitekniikka Ominaisuus Mitta-alue Tarkkuus +/- Resoluutio Päivitys tiheys Tuulen suunta 7 1 2,5 s Tuulen nopeus 0,9-67 m/s 5 % 0,5 m/s 2,5 s Ulkolämpötila C 0,6 C 0,1 C 10 s Sisälämpötila 0-60 C 0,6 C 0,1 C 1 min Ulkoilman kosteus % 3 % 1 % 50 s Sademäärä 0-2,5397 m 4 % 0,25 mm 10 s Ilmanpaine mmhg 0,8 mmhg 0,3 mmhg 15 min Auringonsäteily w/m 2 5 % 1 w/m 2 50 s UV-indeksi % 0,1 50 s Taulukko 4-2. Davis Vantage Pro-sääaseman tiedot 4.5 Wana-mittausjärjestelmä Wana (water navigator) on Jyväskylässä toimivan Liqum Oy:n rakentama veden laadun mittausjärjestelmä, jonka toiminta perustuu keinomakuaistiin. Keinomakuaisti on uusi mittausteknologia, joka pyrkii kopioimaan makuaistin toimintaa. Teknologiaan perustuvia järjestelmiä on ollut jo 3 vuotta paperiteollisuuden käytössä, mutta Wana on ensimmäinen ympäristöpuolen sovellus. Järjestelmän toiminta perustuu erilaisten alkuaineiden pinnalla tapahtuvien pintailmiöiden mittaamiseen. Mittapäässä on 18 erilaista reseptoria, joiden muutoksia tarkkaillaan. Teknologialla pystytään mittaamaan mm. vaarallisten kemikaalien pitoisuuksia. Tarkkuus on hyvä, sillä jopa pienemmät kuin 0,1:n miljoonasosan kemikaalipitoisuudet havaitaan. [12, 13] 4.6 Lämpötila-anturiketju Lämpötila-anturiketju on kuudentoista termistori-anturin ketju, jossa anturit on sijoitettu metrin välein toisiinsa nähden. Ensimmäinen anturi on veden pinnan tuntumassa, ja alin anturi lähellä järven pohjaa. Anturien lämpötilalukemat lähetetään PC:lle n. sekunnin välein RS-232-väylää pitkin. 14

18 4. Mittauslautan anturitekniikka Puolijohde tyyppinen termistori on huomattavasti nopeampi vastusanturi kuin aikaisemmin käsitelty Pt100-vastusanturi. Tämän vuoksi anturia käytetäänkin nopeiden lämpötila vaihteluiden mittaamiseen. Termistorissa pienikin lämpötilan muutos aiheuttaa suuren muutoksen anturin resistanssissa. Termistorin käyttöalue on n ºC. [5] 15

19 5. Mikro-ohjain MSP430F149 Mikro-ohjain, toiselta nimeltään mikrokontrolleri, on ohjelmoitava IC-piiri. Mikro-ohjain sisältää prosessorin, muistia, useita I/O-linjoja sekä useita integroituja erikoispiirejä riippuen ohjaimesta. Mikro-ohjaimilla pystytään korvaamaan joukko erilliskomponentteja, jolloin saman asian toteuttamiseen tarvitaan vähemmän tilaa piirilevyllä. Lisäksi mikro-ohjaimet ovat varsin halpoja, joten erilliskomponenttien korvaaminen mikro-ohjaimella tuo huomattavia säästöjä kustannuksiin. Tosin ohjelmointikustannukset saattavat vastaavasti nousta varsin korkeiksi. Ja kuten jo kappaleen alussa todettiin, mikrokontrollereita pystytään ohjelmoimaan, joten ne ovat muuntautumiskykyisiä mitä erilaisimpiin sovelluksiin. Näiden etujen vuoksi mikro-ohjaimet ovat käytössä hyvin laajasti elektroniikkaa sisältävissä laitteissa. Mikro-ohjaimia käytetään mm. autoissa, kodin elektroniikassa sekä teollisuuden prosesseissa. [2, 14, 15] Tähän projektiin mikro-ohjain liittyy siten, että näytteenottimen keskuksena toimii MSP430F149 mikro-ohjain. Tässä luvussa 5 käsitellään pääasiassa niitä MSP430F149- mikro-ohjaimen ominaisuuksia, joita näytteenottimen toiminnassa on hyödynnetty. 5.1 MSP430F149-mikro-ohjaimen rakenne Tässä projektissa oli käytössä Texas Instrumentsin valmistama 16-bittinen MSP430F149- mikro-ohjain. Kaikki MSP430-piiriperheen ohjaimet on toteutettu von Neumannarkkitehtuurilla, jolloin kaikki muisti ja oheislaitteet ovat samassa osoiteavaruudessa. MSP430F149-mikro-ohjaimessa on flash-muistia 64 kt t ja RAM-muistia 2 kt. Käytössä on 6 I/O-porttia, joissa kussakin portissa on 8 I/O-nastaa. Lisäksi kahden 16

20 5. Mikro-ohjain MSP430F149 ensimmäisen portin jokaisessa nastassa on keskeytysmahdollisuus. Mikro-ohjaimessa on lisäksi useita eri laskureita, 12-bittinen A/D-muunnin, analoginen jännitevertailija sekä kaksi sarjaliikenneporttia. Ohjaimen nastajärjestys on kuvassa 5-1. MSP430-piiriperheen mikro-ohjaimet on suunniteltu toimimaan erittäin pienellä tehon kulutuksella, joten ne soveltuvat erityisesti tilanteisiin, joissa sähkön saanti on rajallista. Käytössä olleessa ohjaimessa on 5 eri toimintatilaa, 1 aktiivitila ja 4 virransäästötilaa. Aktiivitilassa mikro-ohjain kuluttaa virtaa 250 A 2,2 V:n käyttöjännitteellä, ja virransäästötila neljässä virrankulutus on ainoastaan 0,1 A. [2, 16] Kuva 5-1. MSP430F149 nastajärjestys 5.2 Vahtiajastin (watchdog timer) Vahtiajastimen tehtävänä on nimensä mukaisesti vahtia ettei ohjelman suoritus jää jumiin. MSP430F149-mikro-ohjaimessa vahtiajastin on toteutettu 16-bittisellä ylöspäin laskevalla laskurilla, joka voidaan asettaa askeltamaan ulkopuolisen kiteen tai sitten prosessorin kellopulssin tahdissa. Jos laskuri ehtii pyörähtää ympäri ennen kuin vahtiajastimen 17

21 5. Mikro-ohjain MSP430F149 kontrollirekisteriin syötetään laskurin nollaava koodi, prosessori nollautuu ja ohjelman suoritus alkaa ohjelman alusta. Vahtiajastinyksikkö voidaan ohjelmoida toimimaan myös keskeytysajastimena, joka halutun väliajoin aiheuttaa ohjelman keskeytyspyynnön. Keskeytyspyynnön tapahtuessa ohjelman suoritus siirtyy keskeytyskäsittelyyn ellei prosessori ole saanut korkeamman prioriteetin keskeytystä, jonka se suorittaa ensin. Keskeytyskäsittelyn päätyttyä ohjelma palaa kohtaan, jossa se oli ennen keskeytyspyyntöä ja jatkaa ohjelman suorittamista normaalisti kunnes saa taas uuden keskeytyspyynnön. Näytteenottimen mikro-ohjaimessa, vahtiajastin ohjelmoitiin toimimaan ensimmäisessä mainitussa vahtiajastimen tehtävässä eli ohjelman suorituksen vahtijana. [2, 16] 5.3 A/D-muunnin Signaalin muuntamista analogisesta digitaaliseen tarvitaan, kun halutaan käsitellä jotakin analogista signaalia mikro-ohjaimella. Useimmilla mikro-ohjaimilla A/D-muunnospiiri on integroitu ohjaimen sisälle, kuten on tilanne myös MSP430F149-mikro-ohjaimessa. Tällöin A/D-muunnos voidaan suorittaa täysin ohjelmallisesti, ilman ylimääräisen elektroniikan rakentamista. Näytteenottimessa A/D-muunnosta käytettiin paineanturin pinnankorkeus ja Pt100-vastusanturin signaalien yhteydessä. MSP430F149-mikro-ohjaimessa A/D-muunnoksen resoluutio on 12-bittiä eli muunnos pystytään tekemään 12-bitin tarkkuudella. A/D-muunnos voidaan tehdä kahdeksasta eri mikro-ohjaimen ulkopuolisesta signaalista ja neljästä sisäisestä signaalista, tosin aina kerrallaan voidaan muuntaa vain yhtä signaalia. Ulkopuoliset signaalit, jotka halutaan A/Dmuuntaa, voidaan liittää nastoihin 2-6 sekä Kuvassa 5-1 nämä nastat on nähtävissä, ja niistä on käytetty merkintää A0 - A7. Ohjaimen sisäisiä muunnoskanavia voidaan käyttää lämpötilan mittaamiseen ohjaimella olevan lämpötiladiodin kautta, käyttöjännitteen muuntamiseen tai ulkopuolisten jännitereferenssien muuntamiseen. Itse muunnoksessa A/D-muunnosyksikkö tarvitsee V R- - ja V R+ -referenssijännitteet, joiden perusteella se määrittää muunnoksen ala- ja ylärajan. Digitaalinen ulostulo on maksimissaan 18

22 5. Mikro-ohjain MSP430F149 (eli = ), kun analoginen tulosignaali on yhtä suuri tai suurempi kuin V R+, ja vastaavasti minimissään kun analoginen tulosignaali on yhtä suuri tai pienempi kuin V R-. Muunnoksessa käytettävänä vertailureferenssijännitteenä V R+ :na voidaan käyttää mikroohjaimen sisäisiä jännitereferenssejä 1,5 V tai 2,5 V tai sitten ulkopuolista jännitereferenssiä. V R- -referenssijännitteenä on monesti mikro-ohjaimen maataso AV SS. Digitaalinen ulostulo voidaan määrittää seuraavasta kaavasta VIN VR N = ADC 4095 *, (3) VR+ VR missä V IN = analoginen tulosignaali ja N ADC = A/D-muuntimesta saatava digitaalinen ulostulo. Jos V R- -referenssi on kytketty maatasoon saadaan lauseke 3 muotoon Kaavasta 4 saadaan edelleen lauseke V IN :lle VIN N ADC = 4095 *. (4) V R+ N ADC = VR *. (5) 4095 V IN + Lausekkeen 5 avulla pystytään määrittämään A/D-muuntimelle tulevan analogisen signaalin jännitearvo, kun käytetään hyväksi mikro-ohjaimen A/D-muunnoksesta saatua tulosta. [2, 16] 5.4 Pulssinleveysmodulaatio (PWM) Monesti yksinkertaisin tapa tuottaa mikro-ohjaimella analogista jännitesignaalia digitaalisesta signaalista on pulssinleveysmodulaatio. PWM-signaali on digitaalista signaalia, jonka ylätila vastaa ohjaimen käyttöjännitettä n. 3,3 V ja alatila 0 V. PWM-signaalin taajuus on vakio, kun taas pulssinleveys on muuttuva suure (kuva 5-2). Pulssinleveyttä muuttamalla pystytään muuttamaan kuormaan vaikuttavaa tasajännitettä. Mitä suuremman osan ajasta signaali on ylätilassa, sitä suurempi analoginen signaali saadaan ulostuloon. PWM-signaalia käytetään analogisen signaalin tuottamiseen erityisesti silloin, kun haluttujen jännitetasojen lukumäärä on pieni. 19

23 5. Mikro-ohjain MSP430F149 V Kiinteä taajuus t Muuttuva pulssinleveys Kuva 5-2. PWM-signaali Analoginen DC-signaali saadaan kun suodatetaan mikro-ohjaimelta saatua PWM-signaalia kuvan 5-3 kytkennällä. Kytkennässä mikro-ohjaimelta tuleva PWM-signaali varaa kondensaattorin ollessaan ylätilassa, ja kun PWM-signaali on alatilassa, kondensaattorin varaus purkautuu pitäen ulostulosta saadun jännitteen likipitäen vakiona. [2, 16] M S P P W M R C D C Kuva 5-3. PWM-signaalin suodatus 5.5 Sarjaliikennepiiri (USART) Jotta MSP430F149-mikro-ohjaimen dataa pystyttäisiin välittämään mikro-ohjaimen ulkopuolellekin, siihen on integroitu 2 USART-sarjaliikennepiiriä (universal synchronous/asynchronous receive/transmit). Kuten USART nimestä käy ilmi, sarjaliikennepiiri voi toimia joko asynkronisessa (UART) tai synkronisessa (SPI) tilassa. Tässä sovelluksessa piiri toimi asynkronisessa eli UART tilassa. Asynkroninen tila tarkoittaa sitä, että mikro-ohjaimen kanssa kommunikoiva ulkopuolinen laite ei käytä samaa kellosignaalia ohjaimen kanssa. Tiedonsiirtonopeus muodostetaan siis paikallisesti. Jotta tietoliikenne onnistuisi, täytyy tiedonsiirtonopeuden tietenkin olla sama kommunikoivissa laitteissa. 20

24 5. Mikro-ohjain MSP430F149 MSP430F149-mikro-ohjaimessa on mahdollista muokata datakehyksen muotoa varsin vapaasti. Databittien lukumäärä voi olla 7 tai 8, lisäksi kehykseen kuuluu 1 aloitusbitti sekä 1-2 lopetusbittiä. Kehykseen voidaan halutessa lisätä vielä osoitebitti sekä pariteettibitti. Tiedonsiirtonopeus on myös muutettavissa. [2, 16] 5.6 Mikro-ohjaimen ohjelmointi MSP430F149-mikro-ohjaimen ohjelmointi tapahtuu helpoiten C-kielellä, IAR Embedded Workbench-ohjelmointiohjelmalla. Ohjelma sisältää C-kääntäjän, sekä debuggerin koodin etenemisen tarkasteluun. Ohjelmointi sinällään on varsin yksinkertaista, jos omaa vähänkään aikaisempaa kokemusta C-kielen tai C++-kielen ohjelmoinnista. Sen sijaan on tärkeää olla perillä mikro-ohjaimen ominaisuuksista ja toiminnasta. Lisäksi bittitason operaatioita joudutaan käyttämään paljon normaalia ohjelmointia enemmän. Ohjelman kirjoittamisen jälkeen on vuorossa ohjelman lataaminen mikro-ohjaimen muistiin. Lataamisesta on tehty mahdollisimman yksinkertainen, ja se onnistuu ohjelmointiohjelmassa yhdellä napin painalluksella, kunhan PC:n ja mikro-ohjaimen välillä on MSP430-JTAG-liitin (kuva 5-4). JTAG liitetään tietokoneen rinnakkaisportin ja mikro-ohjaimen välille. MSP430- piiriperheen mikro-ohjaimet kuluttavat ohjelmoinnin aikanakin ainoastaan 3,5 ma virtaa, joten erillistä virtalähdettä ei tarvita. Kuva 5-4. JTAG-liitin tietokoneen ja mikro-ohjaimen välille 21

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1

S-108.3020. Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö 1 1/8 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö 1 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä 13.9.2007 TJ 2/8 3/8 Johdanto Sähköisiä häiriöitä on kaikkialla ja

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Successive approximation AD-muunnin

Successive approximation AD-muunnin AD-muunnin Koostuu neljästä osasta: näytteenotto- ja pitopiiristä, (sample and hold S/H) komparaattorista, digitaali-analogiamuuntimesta (DAC) ja siirtorekisteristä. (successive approximation register

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 O P T I N E N A N T U R I M I N I M A A L I S E L L A H U O LTOTA R P E E L L A Oxix-happilähetin on ainutlaatuinen liuenneen

Lisätiedot

EMC Mittajohtimien maadoitus

EMC Mittajohtimien maadoitus EMC Mittajohtimien maadoitus Anssi Ikonen EMC - Mittajohtimien maadoitus Mittajohtimet ja maadoitus maapotentiaalit harvoin samassa jännitteessä => maadoitus molemmissa päissä => maavirta => häiriöjännite

Lisätiedot

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka

Vahvistimet. A-luokka. AB-luokka Vahvistimet A-luokka A-luokan vahvistimen molemmat päätevahvistin tarnsistorit johtavat, vaikke vahvistinta käytettäisi. Vahvistinta käytettäessä jatkuva lepovirta muuttuu ja näin vältytään kytkentäsäröltä

Lisätiedot

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin

Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230. Anturirasialähetin Käyttöohje 18.2.2013 Firmware V1.0-V1.2 HTB230 Anturirasialähetin 1 ESITTELY HTB230 on anturirasiaan sijoitettava 2-johdinlähetin platina-, nikkeli- ja kuparivastusantureille. Se on ohjelmoitavissa PC:llä

Lisätiedot

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00

Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00 LUE KOKO OHJE HUOLELLA LÄPI ENNEN KUIN ALOITAT!!! Tehtävä 1a Tehtävään on varattu aikaa 8:30 10:00. Seuraavaan tehtävään saat siirtyä aiemminkin. Välipalatarjoilu työpisteisiin 10:00 MITTAUSMODULIN KOKOAMINEN

Lisätiedot

Taito Tehdä Turvallisuutta. Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER

Taito Tehdä Turvallisuutta. Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER Taito Tehdä Turvallisuutta Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä PRO CONTROLLER PRO CONTROLLER PC-8016 KAMEROILLA VARUSTETTU KOTIAUTOMAATIOKESKUS Käyttö ja ohjelmointi helposti näytöllä

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

A/D-muuntimia. Flash ADC

A/D-muuntimia. Flash ADC A/D-muuntimia A/D-muuntimen valintakriteerit: - bittien lukumäärä instrumentointi 6 16 audio/video/kommunikointi/ym. 16 18 erikoissovellukset 20 22 - Tarvittava nopeus hidas > 100 μs (

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA

LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 1/11 LÄMPÖTILAN MITTAUS VASTUSANTUREILLA 2/11 Metallit tuntoelinmateriaaleina Puolijohdepohjaiset vastusanturit eli termistorit 6/11 -Vastusanturit ovat yleensä metallista valmistettuja passiivisia antureita.

Lisätiedot

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka

Muita tyyppejä. Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) Mittaustekniikka Muita tyyppejä Bender Rengas Fokusoitu Pino (Stack) 132 Eri piezomateriaalien käyttökohteita www.ferroperm.com 133 Lämpötilan mittaaminen Termopari Halpa, laaja lämpötila-alue Resistanssin muutos Vastusanturit

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita

Flash AD-muunnin. suurin kaistanleveys muista muuntimista (gigahertsejä) pieni resoluutio (max 8) kalliita Flash AD-muunnin Flash AD-muunnin koostuu monesta peräkkäisestä komparaattorista, joista jokainen vertaa muunnettavaa signaalia omaan referenssijännitteeseensä. Referenssijännite aikaansaadaan jännitteenjaolla:

Lisätiedot

1 TEHTÄVÄNKUVAUS... 2 2 PAINE, MITÄ SE ON?... 2 3 ANTURI... 3. 3.1 Ominaisuudet... 3. 3.2 Toiminta... 3 4 KOKEET... 6. 4.1 Mittausvälineet...

1 TEHTÄVÄNKUVAUS... 2 2 PAINE, MITÄ SE ON?... 2 3 ANTURI... 3. 3.1 Ominaisuudet... 3. 3.2 Toiminta... 3 4 KOKEET... 6. 4.1 Mittausvälineet... 1 SISÄLTÖ 1 TEHTÄVÄNKUVAUS... 2 2 PAINE, MITÄ SE ON?... 2 3 ANTURI... 3 3.1 Ominaisuudet... 3 3.2 Toiminta... 3 3.3 Anturin sovittaminen... 5 4 KOKEET... 6 4.1 Mittausvälineet... 6 4.2 Mittauskytkentä...

Lisätiedot

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin

Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Taitaja semifinaali 2010, Iisalmi Jääkaapin ovihälytin Ohjelmointitehtävänä on laatia ohjelma jääkaapin ovihälyttimelle. Hälytin toimii 3 V litium paristolla ja se sijoitetaan jääkaapin sisälle. Hälyttimen

Lisätiedot

smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain

smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain smartallinone Sarjaliikenteellä toimiva releohjain Ominaisuudet SmarTAllInOne on sarjaliikenteellä toimiva kahdeksankanavainen releohjain, AD-muunnin, PWM-anto ja digitaalitulo-ohjain. Samaan, tavalliseen

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE

IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö. Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE IIZE3010 Elektroniikan perusteet Harjoitustyö Pasi Vähämartti, C1303, IST4SE 2 (11) Sisällysluettelo: 1. Tehtävänanto...3 2. Peruskytkentä...4 2.1. Peruskytkennän käyttäytymisanalyysi...5 3. Jäähdytyksen

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

PROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite

PROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite PROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite GSM Control 3/5/03 sivu 1/6 Yleistä l - PROBYTE CONTROL GSM on hälytys- ja kauko-ohjauslaite, joka käyttää GSM/SMStekniikkaa viestien välitykseen GSM

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Kontrollerin tehonsäätö

Kontrollerin tehonsäätö Kontrollerin tehonsäätö Sulautetut järjestelmät ovat monesti akku- tai paristokäyttöisiä ja tällöin myös mikro-ohjaimen virrankulutuksella on suuri merkitys laitteen käytettävyydelle. Virrankulutuksella

Lisätiedot

PROBYTE CONTROL GSM. GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite. GSM Control 7/11/01 sivu 1/5

PROBYTE CONTROL GSM. GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite. GSM Control 7/11/01 sivu 1/5 PROBYTE CONTROL GSM GSM/SMS-hälytys- ja ohjauslaite GSM Control 7/11/01 sivu 1/5 Yleistä l - PROBYTE CONTROL GSM on hälytys- ja kauko-ohjauslaite, joka käyttää GSM/SMStekniikkaa viestien välitykseen GSM

Lisätiedot

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)

Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko

Lisätiedot

Taito Tehdä Turvallisuutta

Taito Tehdä Turvallisuutta Taito Tehdä Turvallisuutta Kotimainen GSM-pohjainen ohjaus ja valvontajärjestelmä HOME CONTROLLER HOME CONTROLLER HC-0016, HC-WF HELPPOKÄYTTÖINEN KODINOHJAUSJÄRJESTELMÄ Käyttö ja ohjelmointi helposti näytöllä

Lisätiedot

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia

MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia MICRO-CAP: in lisäominaisuuksia Jännitteellä ohjattava kytkin Pulssigeneraattori AC/DC jännitelähde ja vakiovirtageneraattori Muuntaja Tuloimpedanssin mittaus Makrot mm. VCO, Potentiometri, PWM ohjain,

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PDX DIN kiskokiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 4 numeroinen LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m

RG-58U 4,5 db/30m. Spektrianalysaattori. 0,5m. 60m 1. Johtuvia häiiöitä mitataan LISN:n avulla EN55022-standadin mukaisessa johtuvan häiiön mittauksessa. a. 20 MHz taajuudella laite tuottaa 1.5 mv suuuista häiiösignaalia. Läpäiseekö laite standadin B-luokan

Lisätiedot

PM10OUT2A-kortti. Ohje

PM10OUT2A-kortti. Ohje PM10OUT2A-kortti Ohje Dokumentin ID 6903 V3 13.4.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Esittely... 3 Kortti ja rekisterit... 3 Lähtöviestit... 4 Signaalien kytkeminen... 4 Käyttö... 4 Asetusten tekeminen...

Lisätiedot

SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot.

SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot. SeekTech SR-20 Paikannin Kevyt mutta silti lujarakenteinen vastaanotin, joka antaa kaikki nopean ja tarkan paikannuksen tarvitsemat tiedot. Helppokäyttöinen Kohdejohto ja suuntanuolet tunnistavat nopeasti

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

GSM robottimodeemi. Versio 4.06. GSM-4 Ohjelma PIKAKÄYTTÖOHJE GDAŃSK

GSM robottimodeemi. Versio 4.06. GSM-4 Ohjelma PIKAKÄYTTÖOHJE GDAŃSK GSM robottimodeemi Versio 4.06 GSM-4 Ohjelma PIKAKÄYTTÖOHJE GDAŃSK 1. GSM-4 MODULIN OMINAISUUDET Analogisen puhelinlinjan simulointi GSM yhteyden avulla mahdollistaa hälytyksen siirron kohteesta silloinkin

Lisätiedot

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma)

- Käyttäjä voi valita halutun sisääntulon signaalin asetusvalikosta (esim. 0 5V, 0 10 V tai 4 20 ma) LE PSX DIN kisko kiinnitys Ominaisuudet ja edut - Ohjelmoitavissa haluttuihin arvoihin - Itsenäiset säädöt (esim. ramp up & ramp down) - Kirkas 3 numeron LED näyttö - Selkeä rakenne, yksinkertainen käyttää

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen

Älypuhelinverkkojen 5G. Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Älypuhelinverkkojen 5G Otto Reinikainen & Hermanni Rautiainen Johdanto [1][2] Viimeisen 30 vuoden aikana mobiiliverkkojen markkinaosuus on kasvanut merkittävästi Langattomia laitteita on joillain alueilla

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje.

Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Tämä on PicoLog Windows ohjelman suomenkielinen pikaohje. Asennus: HUOM. Tarkemmat ohjeet ADC-16 englanninkielisessä User Manual issa. Oletetaan että muuntimen kaikki johdot on kytketty anturiin, käyttöjännite

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät 1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot

Lisätiedot

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko

Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Carlink langaton autojen välinen tietoverkko Älykkään liikenteen päivä 30.10.2007 Timo Sukuvaara Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Taustaa Hankkeessa kehitetään autojen välinen tietoverkkopalvelualusta,

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:

Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet. Käyttötarkoituksen kuvaus

AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet. Käyttötarkoituksen kuvaus AES-H, PES-H ja YS-L -suodatinpistokkeet Käyttötarkoituksen kuvaus Taustaa Yleisessä televerkossa käytetään nykyisin usein ratkaisua, jossa olemassa olevaan tilaajalle menevään puhelinpariin kytketään

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point

KÄYTTÖOHJE. M2M Point - to - Point KÄYTTÖOHJE M2M Point - to - Point M2M Paketti SISÄLLYSLUETTELO YLEISTÄ 1 KÄYTTÖÖNOTTO 1.1 LAITTEISTON ASENNUS 2 TULOJEN JA LÄHTÖJEN KYTKENTÄ 2.1 TILATIETOKYTKENNÄT 2.2 ANALOGIAKYTKENNÄT 3 KANAVANVAIHTO

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ

TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ TYÖ 2: OPERAATIOVAHVISTIMEN PERUSKYTKENTÖJÄ Työselostus xxx yyy, ZZZZZsn 25.11.20nn Automaation elektroniikka OAMK Tekniikan yksikkö SISÄLLYS SISÄLLYS 2 1 JOHDANTO 3 2 LABORATORIOTYÖN TAUSTA JA VÄLINEET

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ

33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ TYÖOHJE 14.7.2010 JMK, TSU 33 SOLENOIDIN JA TOROIDIN MAGNEETTIKENTTÄ Laitteisto: Kuva 1. Kytkentä solenoidin ja toroidin magneettikenttien mittausta varten. Käytä samaa digitaalista jännitemittaria molempien

Lisätiedot

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet.

1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. 1 1 Määrittele seuraavat langattoman tiedonsiirron käsitteet. Radiosignaalin häipyminen. Adaptiivinen antenni. Piilossa oleva pääte. Radiosignaali voi edetä lähettäjältä vastanottajalle (jotka molemmat

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö

KRU-1 PLL & UHF TRUE DIVERSITY langaton mikrofonijärjestelmä. Käyttöohje. ä ä ä ö ä ö KU-1 PLL & UHF UE DVEY langaton mikrofonijärjestelmä Käyttöohje ä ä ä ö ä ö Vastaanottimen ominaisuudet a. Etupaneeli 1. Lähettimen audiotason indikointi 2. Vastaanottavan antennin indikointi. äyttää kummaltako

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

Nokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF

Nokeval No 280701. Käyttöohje. Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval No 28070 Käyttöohje Tekstinäyttö 580-ALF Nokeval Oy Yrittäjäkatu 2 3700 NOKIA Puh. 03-342 4800 Fax. 03-342 2066 2 Kenttänäytttösarja 580 sarjaviesteille 5820 580 Sarjaviesti RS-232 tai RS-485 PC

Lisätiedot

Mobiiliverkot. Kirja sivut 533-572

Mobiiliverkot. Kirja sivut 533-572 Mobiiliverkot Kirja sivut 533-572 Historia Ensimmäisen sukupolven analogisten matkapuhelimien menestys osoitti tarpeen mobiilille viestinnälle ARP (AutoRadioPuhelin) Suomessa NMT (Nordic Mobile Telephone)

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI - 1 - Laboratoriotyö TKT224 Oppimäärä: Ammattiaineiden laboraatiot Kurssi: Tietokonetekniikan laboraatiot Laboratoriotyö: TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI Teoriakurssi, johon työ liittyy: Työn laatijat: T.Laitinen

Lisätiedot

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja Hyväksyntä CE 0682 Sisältö Tekniset vaatimukset GPRS-toiminnolle...2 Tuetut käyttöjärjestelmät Windows 98SE, Me, 2000, Xp...2 Myyntipakkauksen sisältö...2 Vaatimukset tietokoneelle,

Lisätiedot

WT-1010. KÄYTTÖOHJE WT-1010_käyttöohje_080714.pdf. GSM-välitin hälytysjärjestelmille

WT-1010. KÄYTTÖOHJE WT-1010_käyttöohje_080714.pdf. GSM-välitin hälytysjärjestelmille KÄYTTÖOHJE WT-1010 GSM-välitin hälytysjärjestelmille WT-1010 on langaton laite, jonka avulla voidaan varmistaa hälytysjärjestelmien analogisten puhelinlinjojen (PSTN) toiminta GSM-verkkoa käyttäen. Laite

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET

ELEKTRONIIKAN PERUSTEET ELEKTRONIIKAN PERUSTEET Juha Aaltonen Seppo Kousa Jyrki Stor-Pellinen A.T.S.S.: J.B.-B. 4 DRW: Spi CHK: JPA Elektroniikan Perusteet SHEET 193 OF 390 DRAWING NO:5.19 Sisällys 1 Johdanto.............................................

Lisätiedot

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori:

Multivibraattorit. Bistabiili multivibraattori: Multivibraattorit Elektroniikan piiri jota käytetään erilaisissa kahden tason systeemeissä kuten oskillaattorit, ajastimet tai kiikkut. Multivibraattorissa on vahvistava elementtti ja ristiinkytketyt rvastukset

Lisätiedot

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä

Taitaja2005/Elektroniikka. 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 1) Resistanssien sarjakytkentä kuormittaa a) enemmän b) vähemmän c) yhtä paljon sähkölähdettä kuin niiden rinnankytkentä 2) Kahdesta rinnankytketystä sähkölähteestä a) kuormittuu enemmän se, kummalla on

Lisätiedot

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03

GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 GSM OHJAIN FF KÄYTTÖOHJE PLC MAX S03 TRIFITEK FINLAND OY 2012 V1.0 1. OHJELMISTO; ASENTAMINEN, KÄYTTÖ 1.1 Ohjelmiston asentaminen tietokoneeseen, Ajurin asentaminen Laitteen mukana toimitetaan muistitikulla

Lisätiedot

Lähettimet. Vastaanotin Hälytykset. OV-yksikkö DPR990

Lähettimet. Vastaanotin Hälytykset. OV-yksikkö DPR990 Vastaanottimet Omavalvontyksikkö DPR990 PromoLog-omavalvontaohjelma asennettuna Webserver-ohjelmisto asennettuna Yksinkertainen käyttöönotto, ei ohjelmien asennusta PromoLog-ohjelma käynnistyy automaattisesti

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt A11-03 USB-käyttöinen syvyysanturi 5op 13.9.2011-29.11.2011 Johan Backlund Ohjaaja: Johan Grönholm Johdanto Projektin tavoitteena oli suunnitella

Lisätiedot

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Mitä on sähköinen teho? Tehojen mittaus Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia. Tiettynä ajankohtana, jolloin

Lisätiedot

MSnS-extra PCB v1.0. Kevyt käyttöohje

MSnS-extra PCB v1.0. Kevyt käyttöohje MSnS-extra PCB v1.0 Kevyt käyttöohje Liittimet 9-napainen pyöreä liitin Tällä liittimellä kytketään kaikki isompaa virrankestoa vaativat signaalit. Liitin on AMP:in valmistama CPC-sarjan vesitiivis versio.

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään.

PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310. Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. PIKAOPAS MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 Copyright Nokia Oyj 2002. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310 -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN

Lisätiedot

11. kierros. 1. Lähipäivä

11. kierros. 1. Lähipäivä 11. kierros 1. Lähipäivä Viikon aihe AD/DA-muuntimet Signaalin digitalisointi Kvantisointivirhe Kvantisointikohina Kytkinkapasitanssipiirit Mitoitus Kontaktiopetusta: 6 tuntia Kotitehtäviä: 4 tuntia Tavoitteet:

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

SENTRONIC D -propot SENTRONIC D 608 609

SENTRONIC D -propot SENTRONIC D 608 609 SENTRONIC D -propot Digitaalisesti toimiva 3-tie proportionaaliventtiili Ohjaus ja takaisinkytkentä digitaaliviestillä Venttiiliin integroitu näyttö ja näppäimet Suoratoiminen Dynaaminen ja nopea toiminta

Lisätiedot

Asennusohje. EasyLine GSM

Asennusohje. EasyLine GSM Asennusohje EasyLine GSM Laitteen kuvaus EasyLine GSM on puhelinlijasimulaattori, joka simuloi analogista PSTN linjaa GSM verkossa ja sitä voidaan käyttää ContactID protokollan lähettämiseen hälytinjärjestelmiltä.

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

KAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0

KAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0 KAAPELITESTERI / PAIKANNIN TRIFITEK TR-383 PIKAKÄYTTÖOHJE V1.0 Trifitek Finland Oy 2011 1. YLEISTÄ TR-838 on monikäyttöinen LCD kaapelitesteri / hakulaite. Tuote koostuu lähettimestä, vastaanottimesta

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

GSM -tuotteet. HUIPPULUOTETUN STD-32:n UUSI MALLI! Uutuutena: Musta ulkokotelo Uusittu piirilevy Pulssilaskuri Sähköpostilähetys

GSM -tuotteet. HUIPPULUOTETUN STD-32:n UUSI MALLI! Uutuutena: Musta ulkokotelo Uusittu piirilevy Pulssilaskuri Sähköpostilähetys Siitek Security Oy:n JM -hinnasto. Tarvikkeet & GSM -tuotteet. Hintoihin lisätään arvonlisävero 24 %. Tämä hinnasto on toistaiseksi voimassa ja Siitek Security Oy pidättää oikeuden hinnan muutoksiin. Kaikki

Lisätiedot

LISÄLAITTEET JA KYTKENTÄOHJEET HOME CONTROLLER PRO CONTROLLER GSMGATE CENTRO

LISÄLAITTEET JA KYTKENTÄOHJEET HOME CONTROLLER PRO CONTROLLER GSMGATE CENTRO LISÄLAITTEET JA KYTKENTÄOHJEET HOME CONTROLLER PRO CONTROLLER GSMGATE CENTRO LISÄLAITTEIDEN KYTKENTÄ 1. NTC-lämpötila-anturi (tuotenro 800-023) Lämpötila-anturi on integroitu käyttövalmiiksi n. 4 m pitkän

Lisätiedot