Esipuhe. Jyväskylässä 8. lokakuuta 2003 Arto Takala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esipuhe. Jyväskylässä 8. lokakuuta 2003 Arto Takala"

Transkriptio

1 Esipuhe Tämä pro gradu -tutkielma valmistui Jyväskylässä toimivan Oivallin Oy:n toimeksiannosta. Työn tarjoamisesta ja ohjaamisesta haluan kiittää filosofian lisensiaatti Seppo Karjalaista. Avusta teknisissä yksityiskohdissa kiitän Oivallin Oy:ssä työskentelevää Jyrki Olkkosta. Kiitokset lisäksi kihlatulleni Annelle kannustuksesta ja henkisestä tuesta työn vaikeina aikoina. Jyväskylässä 8. lokakuuta 2003 Arto Takala i

2 Abstract As a result of this master s thesis was succeeded in improving technology of enviroment s measuring station on Lake Jyväsjärvi. On to the measuring station was developed automatic water sampling apparatus, which makes possible to take water samples whatever depth from lake s water. The central unit of the water sampling apparatus is microcontroller MSP430F149 which controls action of the device. Depth of the sampling apparatus in water is specified by LABKO 4390 pressure sensor. In data transfer between the measuring station and the university has been planned to move from GSM-phone to GPRS-modem. When this text was being writen, the water sampling apparatus has been installed on to the measuring station and the first tests have been done but the device hasn t been taken in use on the whole. GPRS data transfer has also been tested but becouse of problems with data transfer it has been forced to return to GSM data transfer. ii

3 Tiivistelmä Tämän pro gradu -tutkielman tuloksena onnistuttiin kehittämään Jyväsjärvellä sijaitsevan ympäristönmittauslautan tekniikkaa. Mittauslautalle kehiteltiin automaattinen veden näytteenotin, joka mahdollistaa vesinäytteen ottamisen halutulta syvyydeltä järven vedestä. Näytteenottimen keskuksena toimii MSP430F149-mikro-ohjain, joka ohjaa laitteiston toimintaa. Näytteenottimen syvyys järven vedessä määritetään Labko 4390-paineanturilla. Mittauslautan ja yliopiston välisessä tiedonsiirrossa on suunniteltu siirtymistä GSMpuhelimesta GPRS-modeemiin. Tätä kirjoitettaessa näytteenotin on asennettu mittauslautalle, ja sillä on suoritettu ensimmäisiä testejä, mutta sitä ei ole otettu käyttöön vielä täydessä mittakaavassa. Myös GPRS-tiedonsiirtoa on testattu, mutta tiedonsiirrossa esiintyvien katkojen takia on jouduttu palaamaan takaisin GSM-tiedonsiirtoon. iii

4 Sisältö Esipuhe...i Abstract...ii Tiivistelmä...iii Sisältö Johdanto Jyväsjärviprojekti Tavoitteet Mittasuureet Tehtävän määritys Tausta Tehtävä Mittauslautan anturitekniikka Labko 4390-paineanturi Pt MiniSonde Scufa-fluorometri Davis-sääasema Wana-mittausjärjestelmä Lämpötila-anturiketju Mikro-ohjain MSP430F MSP430F149-mikro-ohjaimen rakenne Vahtiajastin (watchdog timer) A/D-muunnin Pulssinleveysmodulaatio (PWM) Sarjaliikennepiiri (USART) Mikro-ohjaimen ohjelmointi Tietoliikenne RS RS GSM Verkon rakenne

5 6.3.2 Verkon komponentit Datapalvelut HSCSD GPRS Näytteenotin Mikro-ohjainkortti Vahvistinkortti ja moottorisäädin Paineanturi Lämpötilakortti Vaihtosähkö tasasähköksi Mikro-ohjaimen ohjelma Jyväsjärven mittausjärjestelmä Testaus ja tulokset Näytteenotin Kärsän sijainnin määritys Veden lämpötilan määritys Pt100-vastusanturilla Mittauslautan muu laitteisto Mittauslautan tulevaisuus Antureita RS-485-verkko Johtopäätökset Lähdeluettelo Liite 1. Mikro-ohjainkortin piirikaavio Liite 2. Vahvistinkortin piirikaavio ja moottorisäädin Liite 3. LP2980-regulaattoripiirin datalehti Liite 4. ADM3202-sovitinpiirin datalehti Liite 5. INA122-instrumentointivahvistimen datalehti Liite 6. Lämpötilakortilta (Pt100) saatava jännite lämpötilan funktiona Liite 7. Paineanturiin integroidun Pt100-vastusanturin reagointi lämpötilan muutoksiin Liite 8. Mikro-ohjaimen koodi

6 1. Johdanto Jyväskylässä on toiminnassa Jyväsjärviprojekti, jossa pyritään luomaan Jyväsjärvelle korkean teknologian tutkimusympäristöä. Tärkeänä osana tutkimustoimintaa on Jyväsjärvelle sijoitettu mittauslautta, joka suorittaa mittauksia sekä ilmasta että järven vedestä. Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään tämän mittauslautan tekniikkaan, mittausantureihin sekä tiedonsiirtoon. Luvussa 2 käsitellään Jyväsjärviprojektin kehittymistä, sen tavoitteita ja siihen liittyneitä osapuolia, sekä luvussa 3 käsitellään minun osuuttani projektissa. Lautalla olevat mittaanturit käydään läpi luvussa 4. Luvussa 7 puolestaan perehdytään näytteenottimeen, jonka valmistuksesta olen pääosin itse vastannut. Näytteenotin on mittalaite, joka mahdollistaa vesinäytteen nostamisen halutulta syvyydeltä järven vedestä. Näytteenottimeen on lisäksi integroitu lämpötila-anturi, joka mahdollistaa veden lämpötilan tarkkailun eri syvyyksillä. Näytteenottimen keskuksena toimii MSP430F149-mikro-ohjain, jota käsitellään luvussa 5. Mittauslautan tiedonsiirrossa käytettäviä RS-232-standardia ja GSM-tiedonsiirtoa käsitellään luvussa 6. Luvussa 8 käsitellään mittauslautan toimintaa kokonaisuudessaan, ja luvussa 9 käsitellään näytteenottimen ja mittauslautan testauksesta saatuja tuloksia. Luvussa 10 mietitään mittauslautan jatkokehittelyä. 3

7 2. Jyväsjärviprojekti Jyväsjärviprojekti on hanke Jyväsjärven tutkimusympäristön luomiseksi. Projektin voidaan katsoa alkaneen toden teolla vuoden 2000 syyskuussa, kun suunnitelmaa Jyväsjärven tutkimusympäristöstä ryhdyttiin muokkaamaan rahoitushankkeeksi. Toukokuussa 2001 alkoivat rajoitetut näytteenotot Jyväsjärvellä. Saman vuoden lokakuussa Länsi-Suomen lääninhallitus myönsi rahoitustukea hankkeelle 2,1 miljoonaa markkaa. Maaliskuussa 2002 puolestaan Keski-Suomen ympäristökeskus myönsi hankkeeseen 1,2 miljoonan markan rahoituksen. Kesällä 2002 mittaukset käynnistyivät laajemmalti, kun vesikemian ja planktonin mittaukset alkoivat Jyväsjärvellä sekä kolmella vertailujärvellä. Lisäksi kesällä 2002 mittauslautan rakentaminen saatiin valmiiksi, ja se ankkuroitiin Jyväsjärvelle. Vuoden 2003 aikana verkkotietokanta on otettu koekäyttöön, sekä langaton tiedonsiirto mittauslautalta on alkanut. Näinkin mittavan projekti ei edistyisi ilman monien osapuolien tukea ja halua edistää hanketta omalta osaltaan. Projektiin kuuluu seuraavia yrityksiä ja yhteisöjä: Jyväskylän Energiantuotanto Oy, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, Jyväskylän yliopisto, Keski-Suomen kalatalous, Keski-Suomen ympäristökeskus, Liqum Oy, Länsi- Suomen lääninhallitus, M-Real, Nanoway Oy ja Oivallin Oy. [1] 2.1 Tavoitteet Projektille on asetettu monia eri tavoitteita, joista muutama on jo osin saavutettu. Tavoitteina on luoda Jyväsjärvelle korkean teknologian seurantajärjestelmä, jossa tietoa järven tilasta 4

8 2. Jyväsjärviprojekti saadaan lähes reaaliajassa. Tietoa välitetään lähinnä Jyväsjärven mittauslautalta sekä Jyväskylän sataman edustalta, josta saadaan tietoa veden pinnankorkeudesta. Tiedon välitys sekä osin myös mittausten ohjaus tapahtuu langattomasti GSM-tiedonsiirron avulla, jolloin mittaustieto saadaan käyttöön lähes reaaliajassa. Mittauksista saadut tulokset sekä muu informaatio järveen liittyen, asetetaan näkyville Jyväsjärviprojektin omille WWW-sivuille (ks. lähde 1), jolloin kenellä tahansa on mahdollisuus nähdä ajankohtaista tietoa järven tilasta. Tällä tavalla pyritään lisäämään ihmisten tietoutta Jyväsjärvestä sekä yleensä ottaen vesialasta. Yhtenä projektin tavoitteena on luoda Jyväsjärvelle käytännön läheinen tutkimusja opetusympäristö. Lisäksi yksi tärkeimmistä tavoitteista on Jyväsjärven tilan kohentaminen. Saadusta mittausdatasta pystytään päättelemään järven tilaa ja ihmisen vaikutusta siihen, sekä sitä miten järven tilaa voitaisiin pyrkiä kehittämään. Tästä hyvänä esimerkkinä on veden hapetuskierrätys. Kesällä 2003 veden hapetuskierrätystä toteutettiin aiemmasta poiketen ainoastaan silloin, kun mittaukset osoittivat järven alusveden happipitoisuuden olevan liian alhainen. Tällä tavalla alusveden lämpötila saatiin pysymään kylmempänä ja hajotustoiminta pienempänä, mikä puolestaan vähentää levien kasvua. [1] 2.2 Mittasuureet Mittauslautalla suoritetaan säännöllisiä mittauksia ilmasta ja vedestä. Jatkuvissa mittauksissa tarkkaillaan mm. ilman lämpötilaa, ilman kosteutta, ilman painetta, sademäärää, tuulen nopeutta, tuulen suuntaa, auringon säteilyä ja UV-säteilyä. Vedestä mitataan mm. lämpötilaa, veden happipitoisuutta, klorofylli a:n pitoisuutta, sähkönjohtavuutta, veden sameutta ja veden ph-arvoa. 5

9 3. Tehtävän määritys 3.1 Tausta Tämän pro gradu -tutkielman aiheen sain Oivallin Oy nimiseltä yritykseltä. Oivallin Oy on Jyväskylässä toimiva vuonna 1997 perustettu yritys. Yritys toimii elektroniikkasuunnittelu alalla, ja sen toimenkuvaan kuuluu tuotekehittely ja suunnittelu. Yritys on ollut mukana useissa hyvin erilaisissa kehityshankkeissa, joissa sen tehtävänä on ollut vastata hankkeiden elektroniikkasuunnittelusta ja valmistuksesta. Yrityksen yhteystyökumppaneina on toiminut mm. Jyväskylän yliopisto ja Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskus (KIHU). Eräänä yrityksen tuotteena on mainosta vaihtavat automaatit, joita se on tehnyt mm.vantaalaiselle Allianssi jalkapalloseuralle. Tällä hetkellä yrityksen henkilöstö on vielä varsin pieni, sillä kokopäiväisiä työntekijöitä yrityksellä on ainoastaan yksi. Henkilökohtaisesti tutustuin yritykseen ollessani siellä työharjoittelussa vuoden 2002 kesällä. Työharjoittelun päätyttyä yrityksen johtokunnan jäsen Seppo Karjalainen tarjosi pro gradu -tutkielman aihetta Jyväsjärvihankkeen parista, johon Oivallin Oy oli yrityksenä sitoutunut mukaan. 3.2 Tehtävä Mittauslautan toiminta on aikaisemmin ollut sellainen, että vesinäyte on pumpattu mittauslautalle kiinteältä syvyydeltä. Tähän ominaisuuteen haluttiin parannusta siten, että vesinäyte voidaan pumpata mittauslautalle käyttäjän määräämältä syvyydeltä. Minun 6

10 3. Tehtävän määritys tehtäväkseni tuli tämän toiminnon suorittavan laitteen, eli näytteenottimen, kehittely ja valmistus. Näytteenottimella tulee pystyä ottamaan vedestä näytteitä halutulta syvyydeltä, aina veden pinnasta 16 m:n syvyyteen saakka. Näytteenottimen syvyyden määritykseen oli hankittuna Labko 4390-paineanturi. Näytteenottimen tarkkuuden tulee olla sellainen, että vesinäyte kyetään ottamaan n. 10 cm:n tarkkuudella annetusta arvosta. Näytteenottimella täytyy lisäksi pystyä mittaamaan veden lämpötilaa, ja välittämään lämpötila ohjaavalle PC:lle. Näytteenottimen ohjaus suoritetaan PC:n sarjaportin välityksellä. Näytteenottimen yksinkertaistettu rakenne on kuvassa 3-1. PC ohjaa mikro-ohjainta, joka puolestaan ohjaa vinssiä. Vinssin vaijerin päähän, joka on toiselta nimeltä kärsä, on kiinnitetty paineanturi, jolta saadaan mikro-ohjaimelle tieto kärsän sijainnista sekä tieto veden lämpötilasta. Näytteenotin DCmoottori vinssi Ohjaus Mikro-ohjain Ohjaus PC Data Kärsä; Paineanturi Tieto paikasta + lämpötila Kuva 3-1. Näytteenotin Jyväsjärven tutkimusympäristöön järjestelmä liitetään siten, että se asennetaan mittauslautalle, jossa kärsään kiinnitetään paineanturin lisäksi vesiletku. Vesipumpun moottori pumppaa vesiletkua pitkin vettä järvestä lautan tutkimuspisteeseen. Lautalla oleva mittauslaitteisto tutkii tämän jälkeen vesinäytteen. Tällä järjestelyllä pystytään ottamaan vesinäytteitä järven vedestä halutuilta pinnankorkeuksilta. 7

11 4. Mittauslautan anturitekniikka Tässä luvussa käsitellään mittauslautan antureita, niiden toimintaa ja liittämistä elektroniikkaan. 4.1 Labko 4390-paineanturi Monien paineantureiden toiminta perustuu pietsoresistiiviseen ilmiöön. Pietsoresistiivisessä antureissa kiteen päiden välillä on tietty jännite. Ulkoisen voiman vaikuttaessa kiteeseen, sen rakenne muuttuu aiheuttaen resistanssin muutoksen. Resistanssin muutos havaitaan anturin läpi kulkevan virran muutoksena, jonka suuruus on verrannollinen kiteeseen vaikuttavaan ulkoiseen voimaan. Kuvassa 4-1 on pietsoresistiivinen anturi. Anturin pinnalla on ohut kalvo, johon on diffusoitu pietsoresistiivisiä vastuksia. Kuva 4-1. Pietsoresistiivinen paineanturi rakenne Tässä projektissa oli syvyyden määrittämisessä käytössä Labko 4390-paineanturi (kuva 4-2). Anturin toiminta perustuu edellä kuvattuun pietsoresistiiviseen ilmiöön. Anturin ollessa vedessä, veden hydrostaattinen paine välitetään siltakytkennän osana olevalle 8

12 4. Mittauslautan anturitekniikka pietsoresistiiviselle pii-kalvolle. Veden hydrostaattinen paine toimii voimana, joka aiheuttaa pii-kalvon rakenteessa muutoksia, jotka puolestaan aiheuttavat siltakytkennän resistanssin muuttumisen. Näin ollen sillan ulostulojännite on verrannollinen veden hydrostaattiseen paineeseen. Toiselle puolelle pii-kalvoa välitetään putkea pitkin veden pinnan yläpuolelta ilmakehän paine, jolloin kalvoon vaikuttava paine, ja samalla anturilta saatava jännite on verrannollinen anturin ulkopuolella olevan nesteen korkeuteen. Paineanturissa virheitä aiheuttaa ilmanpaineen muutos, koska pii-kalvolle välitetään ilmanpaine suoraan avointa putkea pitkin. Toinen häiriötä aiheuttava tekijä on lämpötila. Huomattava lämpötilan kasvu saa aikaan sen, että puolijohteen (tässä tapauksessa pii) ominaisuudet muuttuvat olennaisesti, ja siitä tulee sähköisesti johtava materiaali. Monesti pietsoresistiivisiin antureihin on kehitelty lämpötilan kompensointi, joka poistaa lämpötilan vaihtelun vaikutukset. Labkon anturiin on integroitu PTC-lämpötila-anturi, jonka tarkoituksena on kompensoida virtapiiriin kohdistuvat lämpötilan vaihtelut. Kuva 4-2. Labko 4390 paineanturi Anturi tarvitsee toimiakseen V:n DC-jännitteen, ja tieto anturin syvyydestä nesteessä saadaan 4-20 ma:n virtaviestinä. [2, 3, 4] Pt100 Vastusanturit ovat metallista valmistettuja antureita, tavallisimpia valmistusmateriaaleja ovat platina tai nikkeli. Vastusantureiden toiminta perustuu siihen seikkaan, että niiden resistanssin muutos lämpötilan muuttuessa tunnetaan tarkkaan. Käytössä olleeseen Labkon 4390-paineanturiin on integroitu lämpötilan mittausta varten Pt100-vastusanturi. Pt100 on platinasta valmistettu varsin yleisesti käytetty lämpötila-anturi. Pt100-anturin resistanssi on lämpötilassa 0 C 100 Ω. Anturin toiminta-alue on laaja, alimman lämpötilan ollessa 9

13 4. Mittauslautan anturitekniikka -200 C ja suurimman jopa +850 C. Tässä sovelluksessa käytetty lämpötila-alue on kuitenkin pieni, sillä järviveden lämpötila pysyttelee välillä 0-30 C. Anturin resistanssi lämpötilan funktiona määritetään yhtälöllä 1 2 R( t) = Ro (1 + At + Bt ), (1) missä R o = 100 Ω, A = 3,9083*10-3 1/ C ja B = -5,775*10-7 1/ C. Tarkastelemalla yhtälöä 1 huomataan, että kapealla lämpötila-alueella Pt100-anturi on lähes lineaarinen. Olettamalla anturin käyttäytyminen lineaariseksi lämpötila-alueella 0-30 C, tulee lineaarisien approksimaation maksimivirheeksi 0,034 C tai vastaavasti resistanssi virheenä 0,013 Ω. Näin ollen Pt100-anturin lämpötilan ja resistanssin suhde voidaan tässä tapauksessa olettaa täysin lineaariseksi. Pt100-vastusanturilla suurikin lämpötilan muutos aiheuttaa ainoastaan pienen resistanssin muutoksen, sillä 1 C:n lämpötilan muutos aiheuttaa ainoastaan 0,384 Ω:n resistanssin muutoksen. Pienikin virhe resistanssin mittauksessa aiheuttaa huomattavan virheen lämpötilan arvossa. Tämän vuoksi anturille menevät johtimet tulee ottaa huomioon mittausjärjestelmää rakennettaessa. Käytettäessä kaksijohdinkytkentää tulee oikean tuloksen saamiseksi johtimien resistanssi vähentää mitatusta arvosta. Käyttämällä nelijohdinkytkentää pystytään johdinten resistanssin vaikutus myös eliminoimaan. [5, 6] 4.2 MiniSonde Hydrolabin valmistamaa MiniSonde-laitetta käytetään veden laatumittauksissa. MiniSondelaitteeseen tulee vakiona mahdollisuus lämpötilan, veden syvyyden ja sähkönjohtavuuden mittaamiseen. Lisäksi käytössä olevassa mittalaitteessa on anturit veden happipitoisuuden ja ph-arvon mittaamiseen. Näiden ominaisuuksien lisäksi laitteeseen on mahdollista lisätä tai vaihtaa joukko muita antureita, jotka mittaavat mm. veden ammoniumpitoisuutta, veden kloridipitoisuutta ja klorofylli a:n pitoisuuksia. Laite välittää mittausdatan PC:lle RS-232- standardin mukaisesti. Virtalähteenä toimii 4 AA-kokoista sormiparistoa. Taulukkoon 4-1 on koottu MiniSonde-anturin ominaisuudet. [7] 10

14 4. Mittauslautan anturitekniikka Ominaisuus Mitta-alue Tarkkuus ± Lämpötila C 0,10 C Sähkön johtavuus ms/cm 1% lukemasta ph ,2 Liuennut happi 0 20 mg/l 0,2 mg/l Veden syvyys 0-25 m 0,08 m Klorofylli a 0,03 75 µg/l 3,5 µg/l Taulukko 4-1. MiniSonde-anturin ominaisuudet 4.3 Scufa-fluorometri Fluorometrin toiminta perustuu fluoresenssi ilmiöön. Molekyylin absorboidessa näkyvää valoa tai UV-valoa, se virittyy perustilalta jollekin viritystilalle. Viritystilalla ollessaan molekyyli menettää energiaansa törmätessään ympäröiviin molekyyleihin, ja se asettuu alhaisemmille vibraatiotasoille. Ellei molekyyli palaa törmäysten seurauksena perustilalle, on mahdollista että se säteilee lopun energiansa valona. Koska molekyylin energia on pienentynyt törmäyksissä, emittoituvan valon aallonpituus on suurempi kuin molekyyliin absorboituneen valon aallonpituus, mikä voidaan todeta myös kaavasta 2 hc λ =. (2) E Tätä ilmiötä, jossa molekyyli absorboi tietyn aallonpituista valoa, ja lähes välittömästi emittoi suuremman aallonpituuden omaavaa valoa, kutsutaan fluoresenssiksi. Fluoresenssiilmiö voi tapahtua ainoastaan siirryttäessä ensimmäiseltä viritystilalta perustilalle. Kuvassa 4-3 on energiatasodiagrammi, jossa on näkyvissä mm. fluoresenssi-ilmiön aiheuttava siirtymä. Suorat viivat kuvaavat säteileviä siirtymiä ja aaltoviivat säteilemättömiä siirtymiä. Tila S 0 kuvaa perustilaa sekä S 1, S 2 ja S 3 virittyneitä singlettitiloja. Kuvassa on lisäksi näkyvissä T 1 triplettitila. Fluoresenssi-ilmiöön liittyy kaksi spektriä, viritys-spektri ja emissiospektri. Jokaisella fluoresoivalla aineella nämä spektrit ovat erilaisia, minkä vuoksi fluorometri soveltuu hyvin eri aineiden pitoisuuksien määrittämiseen. 11

15 4. Mittauslautan anturitekniikka Kuva 4-3. Energiatasodiagrammi. Scufa-fluorometri kuvassa 4-4 on tarkoitettu veden klorofylli a:n pitoisuuden määrittämiseen. Klorofylli a kuvaa veden kasviplanktonin ja levien määrää, ja klorofylli a:ta pidetäänkin eräänä veden rehevöitymisen mittarina. Scufa-fluorometri rakentuu valolähteestä ja kahdesta suodattimesta, joista ensimmäistä käytetään virittämään näytteessä olevia klorofylli a:n molekyylejä viritystilalle, ja toista suodatinta ohjaamaan klorofylli a:n molekyylien synnyttämä fluoresenssisäteily valovastaanottimelle. Kuva 4-4. Scufa-fluorometri liitettynä MiniSonde-mittalaitteeseen Valovastaanottimelle saapunut säteilyn intensiteetti kertoo klorofylli a:n pitoisuuden näytteessä. Pitoisuuden määritystä vaikeuttaa se, että vedessä on yhdisteitä joiden fluoresenssispektri on lähellä klorofylli a:n spektriä. Kuvassa 4-5 on klorofylli a:n viritys- ja emissiospektri, sekä näitä lähellä oleva klorofylli b:n spektri. Ratkaiseva tekijä mittauksissa on suodattimien tarkkuus. Mitä tarkemmin onnistutaan virittämään nimenomaan klorofylli a:n molekyylit, ja mitä tarkemmin valovastaanottimelle saadaan pelkästään klorofylli a:n muodostama fluoresenssispektri, sen tarkempi tulos saadaan. [8, 9, 10] 12

16 4. Mittauslautan anturitekniikka Kuva 4-5. Klorofylli a:n ja b:n viritys- ja emissiospektri 4.4 Davis-sääasema Säähavaintojen tekemiseen mittauslautalla on käytössä Davis Vantage Pro-sääasema, jolla pystytään mittaamaan mm. tuuleen suunta ja nopeus, ilman lämpötila, sademäärä ja ilmanpaine. Perusominaisuuksien lisäksi sääasemassa on anturit auringon säteilyn sekä UVsäteilyn mittaamiseen. Taulukossa 4-2. on Davis Vantage Pro-sääaseman ominaisuuksia. [11] 13

17 4. Mittauslautan anturitekniikka Ominaisuus Mitta-alue Tarkkuus +/- Resoluutio Päivitys tiheys Tuulen suunta 7 1 2,5 s Tuulen nopeus 0,9-67 m/s 5 % 0,5 m/s 2,5 s Ulkolämpötila C 0,6 C 0,1 C 10 s Sisälämpötila 0-60 C 0,6 C 0,1 C 1 min Ulkoilman kosteus % 3 % 1 % 50 s Sademäärä 0-2,5397 m 4 % 0,25 mm 10 s Ilmanpaine mmhg 0,8 mmhg 0,3 mmhg 15 min Auringonsäteily w/m 2 5 % 1 w/m 2 50 s UV-indeksi % 0,1 50 s Taulukko 4-2. Davis Vantage Pro-sääaseman tiedot 4.5 Wana-mittausjärjestelmä Wana (water navigator) on Jyväskylässä toimivan Liqum Oy:n rakentama veden laadun mittausjärjestelmä, jonka toiminta perustuu keinomakuaistiin. Keinomakuaisti on uusi mittausteknologia, joka pyrkii kopioimaan makuaistin toimintaa. Teknologiaan perustuvia järjestelmiä on ollut jo 3 vuotta paperiteollisuuden käytössä, mutta Wana on ensimmäinen ympäristöpuolen sovellus. Järjestelmän toiminta perustuu erilaisten alkuaineiden pinnalla tapahtuvien pintailmiöiden mittaamiseen. Mittapäässä on 18 erilaista reseptoria, joiden muutoksia tarkkaillaan. Teknologialla pystytään mittaamaan mm. vaarallisten kemikaalien pitoisuuksia. Tarkkuus on hyvä, sillä jopa pienemmät kuin 0,1:n miljoonasosan kemikaalipitoisuudet havaitaan. [12, 13] 4.6 Lämpötila-anturiketju Lämpötila-anturiketju on kuudentoista termistori-anturin ketju, jossa anturit on sijoitettu metrin välein toisiinsa nähden. Ensimmäinen anturi on veden pinnan tuntumassa, ja alin anturi lähellä järven pohjaa. Anturien lämpötilalukemat lähetetään PC:lle n. sekunnin välein RS-232-väylää pitkin. 14

18 4. Mittauslautan anturitekniikka Puolijohde tyyppinen termistori on huomattavasti nopeampi vastusanturi kuin aikaisemmin käsitelty Pt100-vastusanturi. Tämän vuoksi anturia käytetäänkin nopeiden lämpötila vaihteluiden mittaamiseen. Termistorissa pienikin lämpötilan muutos aiheuttaa suuren muutoksen anturin resistanssissa. Termistorin käyttöalue on n ºC. [5] 15

19 5. Mikro-ohjain MSP430F149 Mikro-ohjain, toiselta nimeltään mikrokontrolleri, on ohjelmoitava IC-piiri. Mikro-ohjain sisältää prosessorin, muistia, useita I/O-linjoja sekä useita integroituja erikoispiirejä riippuen ohjaimesta. Mikro-ohjaimilla pystytään korvaamaan joukko erilliskomponentteja, jolloin saman asian toteuttamiseen tarvitaan vähemmän tilaa piirilevyllä. Lisäksi mikro-ohjaimet ovat varsin halpoja, joten erilliskomponenttien korvaaminen mikro-ohjaimella tuo huomattavia säästöjä kustannuksiin. Tosin ohjelmointikustannukset saattavat vastaavasti nousta varsin korkeiksi. Ja kuten jo kappaleen alussa todettiin, mikrokontrollereita pystytään ohjelmoimaan, joten ne ovat muuntautumiskykyisiä mitä erilaisimpiin sovelluksiin. Näiden etujen vuoksi mikro-ohjaimet ovat käytössä hyvin laajasti elektroniikkaa sisältävissä laitteissa. Mikro-ohjaimia käytetään mm. autoissa, kodin elektroniikassa sekä teollisuuden prosesseissa. [2, 14, 15] Tähän projektiin mikro-ohjain liittyy siten, että näytteenottimen keskuksena toimii MSP430F149 mikro-ohjain. Tässä luvussa 5 käsitellään pääasiassa niitä MSP430F149- mikro-ohjaimen ominaisuuksia, joita näytteenottimen toiminnassa on hyödynnetty. 5.1 MSP430F149-mikro-ohjaimen rakenne Tässä projektissa oli käytössä Texas Instrumentsin valmistama 16-bittinen MSP430F149- mikro-ohjain. Kaikki MSP430-piiriperheen ohjaimet on toteutettu von Neumannarkkitehtuurilla, jolloin kaikki muisti ja oheislaitteet ovat samassa osoiteavaruudessa. MSP430F149-mikro-ohjaimessa on flash-muistia 64 kt t ja RAM-muistia 2 kt. Käytössä on 6 I/O-porttia, joissa kussakin portissa on 8 I/O-nastaa. Lisäksi kahden 16

20 5. Mikro-ohjain MSP430F149 ensimmäisen portin jokaisessa nastassa on keskeytysmahdollisuus. Mikro-ohjaimessa on lisäksi useita eri laskureita, 12-bittinen A/D-muunnin, analoginen jännitevertailija sekä kaksi sarjaliikenneporttia. Ohjaimen nastajärjestys on kuvassa 5-1. MSP430-piiriperheen mikro-ohjaimet on suunniteltu toimimaan erittäin pienellä tehon kulutuksella, joten ne soveltuvat erityisesti tilanteisiin, joissa sähkön saanti on rajallista. Käytössä olleessa ohjaimessa on 5 eri toimintatilaa, 1 aktiivitila ja 4 virransäästötilaa. Aktiivitilassa mikro-ohjain kuluttaa virtaa 250 A 2,2 V:n käyttöjännitteellä, ja virransäästötila neljässä virrankulutus on ainoastaan 0,1 A. [2, 16] Kuva 5-1. MSP430F149 nastajärjestys 5.2 Vahtiajastin (watchdog timer) Vahtiajastimen tehtävänä on nimensä mukaisesti vahtia ettei ohjelman suoritus jää jumiin. MSP430F149-mikro-ohjaimessa vahtiajastin on toteutettu 16-bittisellä ylöspäin laskevalla laskurilla, joka voidaan asettaa askeltamaan ulkopuolisen kiteen tai sitten prosessorin kellopulssin tahdissa. Jos laskuri ehtii pyörähtää ympäri ennen kuin vahtiajastimen 17

21 5. Mikro-ohjain MSP430F149 kontrollirekisteriin syötetään laskurin nollaava koodi, prosessori nollautuu ja ohjelman suoritus alkaa ohjelman alusta. Vahtiajastinyksikkö voidaan ohjelmoida toimimaan myös keskeytysajastimena, joka halutun väliajoin aiheuttaa ohjelman keskeytyspyynnön. Keskeytyspyynnön tapahtuessa ohjelman suoritus siirtyy keskeytyskäsittelyyn ellei prosessori ole saanut korkeamman prioriteetin keskeytystä, jonka se suorittaa ensin. Keskeytyskäsittelyn päätyttyä ohjelma palaa kohtaan, jossa se oli ennen keskeytyspyyntöä ja jatkaa ohjelman suorittamista normaalisti kunnes saa taas uuden keskeytyspyynnön. Näytteenottimen mikro-ohjaimessa, vahtiajastin ohjelmoitiin toimimaan ensimmäisessä mainitussa vahtiajastimen tehtävässä eli ohjelman suorituksen vahtijana. [2, 16] 5.3 A/D-muunnin Signaalin muuntamista analogisesta digitaaliseen tarvitaan, kun halutaan käsitellä jotakin analogista signaalia mikro-ohjaimella. Useimmilla mikro-ohjaimilla A/D-muunnospiiri on integroitu ohjaimen sisälle, kuten on tilanne myös MSP430F149-mikro-ohjaimessa. Tällöin A/D-muunnos voidaan suorittaa täysin ohjelmallisesti, ilman ylimääräisen elektroniikan rakentamista. Näytteenottimessa A/D-muunnosta käytettiin paineanturin pinnankorkeus ja Pt100-vastusanturin signaalien yhteydessä. MSP430F149-mikro-ohjaimessa A/D-muunnoksen resoluutio on 12-bittiä eli muunnos pystytään tekemään 12-bitin tarkkuudella. A/D-muunnos voidaan tehdä kahdeksasta eri mikro-ohjaimen ulkopuolisesta signaalista ja neljästä sisäisestä signaalista, tosin aina kerrallaan voidaan muuntaa vain yhtä signaalia. Ulkopuoliset signaalit, jotka halutaan A/Dmuuntaa, voidaan liittää nastoihin 2-6 sekä Kuvassa 5-1 nämä nastat on nähtävissä, ja niistä on käytetty merkintää A0 - A7. Ohjaimen sisäisiä muunnoskanavia voidaan käyttää lämpötilan mittaamiseen ohjaimella olevan lämpötiladiodin kautta, käyttöjännitteen muuntamiseen tai ulkopuolisten jännitereferenssien muuntamiseen. Itse muunnoksessa A/D-muunnosyksikkö tarvitsee V R- - ja V R+ -referenssijännitteet, joiden perusteella se määrittää muunnoksen ala- ja ylärajan. Digitaalinen ulostulo on maksimissaan 18

22 5. Mikro-ohjain MSP430F149 (eli = ), kun analoginen tulosignaali on yhtä suuri tai suurempi kuin V R+, ja vastaavasti minimissään kun analoginen tulosignaali on yhtä suuri tai pienempi kuin V R-. Muunnoksessa käytettävänä vertailureferenssijännitteenä V R+ :na voidaan käyttää mikroohjaimen sisäisiä jännitereferenssejä 1,5 V tai 2,5 V tai sitten ulkopuolista jännitereferenssiä. V R- -referenssijännitteenä on monesti mikro-ohjaimen maataso AV SS. Digitaalinen ulostulo voidaan määrittää seuraavasta kaavasta VIN VR N = ADC 4095 *, (3) VR+ VR missä V IN = analoginen tulosignaali ja N ADC = A/D-muuntimesta saatava digitaalinen ulostulo. Jos V R- -referenssi on kytketty maatasoon saadaan lauseke 3 muotoon Kaavasta 4 saadaan edelleen lauseke V IN :lle VIN N ADC = 4095 *. (4) V R+ N ADC = VR *. (5) 4095 V IN + Lausekkeen 5 avulla pystytään määrittämään A/D-muuntimelle tulevan analogisen signaalin jännitearvo, kun käytetään hyväksi mikro-ohjaimen A/D-muunnoksesta saatua tulosta. [2, 16] 5.4 Pulssinleveysmodulaatio (PWM) Monesti yksinkertaisin tapa tuottaa mikro-ohjaimella analogista jännitesignaalia digitaalisesta signaalista on pulssinleveysmodulaatio. PWM-signaali on digitaalista signaalia, jonka ylätila vastaa ohjaimen käyttöjännitettä n. 3,3 V ja alatila 0 V. PWM-signaalin taajuus on vakio, kun taas pulssinleveys on muuttuva suure (kuva 5-2). Pulssinleveyttä muuttamalla pystytään muuttamaan kuormaan vaikuttavaa tasajännitettä. Mitä suuremman osan ajasta signaali on ylätilassa, sitä suurempi analoginen signaali saadaan ulostuloon. PWM-signaalia käytetään analogisen signaalin tuottamiseen erityisesti silloin, kun haluttujen jännitetasojen lukumäärä on pieni. 19

23 5. Mikro-ohjain MSP430F149 V Kiinteä taajuus t Muuttuva pulssinleveys Kuva 5-2. PWM-signaali Analoginen DC-signaali saadaan kun suodatetaan mikro-ohjaimelta saatua PWM-signaalia kuvan 5-3 kytkennällä. Kytkennässä mikro-ohjaimelta tuleva PWM-signaali varaa kondensaattorin ollessaan ylätilassa, ja kun PWM-signaali on alatilassa, kondensaattorin varaus purkautuu pitäen ulostulosta saadun jännitteen likipitäen vakiona. [2, 16] M S P P W M R C D C Kuva 5-3. PWM-signaalin suodatus 5.5 Sarjaliikennepiiri (USART) Jotta MSP430F149-mikro-ohjaimen dataa pystyttäisiin välittämään mikro-ohjaimen ulkopuolellekin, siihen on integroitu 2 USART-sarjaliikennepiiriä (universal synchronous/asynchronous receive/transmit). Kuten USART nimestä käy ilmi, sarjaliikennepiiri voi toimia joko asynkronisessa (UART) tai synkronisessa (SPI) tilassa. Tässä sovelluksessa piiri toimi asynkronisessa eli UART tilassa. Asynkroninen tila tarkoittaa sitä, että mikro-ohjaimen kanssa kommunikoiva ulkopuolinen laite ei käytä samaa kellosignaalia ohjaimen kanssa. Tiedonsiirtonopeus muodostetaan siis paikallisesti. Jotta tietoliikenne onnistuisi, täytyy tiedonsiirtonopeuden tietenkin olla sama kommunikoivissa laitteissa. 20

24 5. Mikro-ohjain MSP430F149 MSP430F149-mikro-ohjaimessa on mahdollista muokata datakehyksen muotoa varsin vapaasti. Databittien lukumäärä voi olla 7 tai 8, lisäksi kehykseen kuuluu 1 aloitusbitti sekä 1-2 lopetusbittiä. Kehykseen voidaan halutessa lisätä vielä osoitebitti sekä pariteettibitti. Tiedonsiirtonopeus on myös muutettavissa. [2, 16] 5.6 Mikro-ohjaimen ohjelmointi MSP430F149-mikro-ohjaimen ohjelmointi tapahtuu helpoiten C-kielellä, IAR Embedded Workbench-ohjelmointiohjelmalla. Ohjelma sisältää C-kääntäjän, sekä debuggerin koodin etenemisen tarkasteluun. Ohjelmointi sinällään on varsin yksinkertaista, jos omaa vähänkään aikaisempaa kokemusta C-kielen tai C++-kielen ohjelmoinnista. Sen sijaan on tärkeää olla perillä mikro-ohjaimen ominaisuuksista ja toiminnasta. Lisäksi bittitason operaatioita joudutaan käyttämään paljon normaalia ohjelmointia enemmän. Ohjelman kirjoittamisen jälkeen on vuorossa ohjelman lataaminen mikro-ohjaimen muistiin. Lataamisesta on tehty mahdollisimman yksinkertainen, ja se onnistuu ohjelmointiohjelmassa yhdellä napin painalluksella, kunhan PC:n ja mikro-ohjaimen välillä on MSP430-JTAG-liitin (kuva 5-4). JTAG liitetään tietokoneen rinnakkaisportin ja mikro-ohjaimen välille. MSP430- piiriperheen mikro-ohjaimet kuluttavat ohjelmoinnin aikanakin ainoastaan 3,5 ma virtaa, joten erillistä virtalähdettä ei tarvita. Kuva 5-4. JTAG-liitin tietokoneen ja mikro-ohjaimen välille 21

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen.

Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. Oikeanlaisten virtapihtien valinta Aloita vastaamalla seuraaviin kysymyksiin löytääksesi oikeantyyppiset virtapihdit haluamaasi käyttökohteeseen. 1. Tuletko mittaamaan AC tai DC -virtaa? (DC -pihdit luokitellaan

Lisätiedot

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4

6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 Datamuuntimet 1 Pekka antala 19.11.2012 Datamuuntimet 6. Analogisen signaalin liittäminen mikroprosessoriin 2 6.1 Näytteenotto analogisesta signaalista 2 6.2. DA-muuntimet 4 7. AD-muuntimet 5 7.1 Analoginen

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteet o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

PIKAOPAS MODEM SETUP

PIKAOPAS MODEM SETUP PIKAOPAS MODEM SETUP Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään. Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. MODEM SETUP FOR NOKIA 6310i -OHJELMAN ASENTAMINEN...1 3. PUHELIMEN VALITSEMINEN MODEEMIKSI...2

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Sääasema Probyte JUNIOR

Sääasema Probyte JUNIOR Sääasema Probyte JUNIOR JUNIOR sääanturi COM1 12VDC RS-232 signaali PC W9x Excel-tiedosto PROBYTE JUNIOR sääanturin toimintaperiaate Yleistä Probyte SÄÄASEMA JUNIOR1 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi,

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet

Supply jännite: Ei kuormaa Tuuletin Vastus Molemmat DC AC Taajuus/taajuudet S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset 1/5 Ryhmän nro: Nimet/op.nro: Tarvittavat mittalaitteet: - Oskilloskooppi - Yleismittari, 2 kpl - Ohjaus- ja etäyksiköt Huom. Arvot mitataan pääasiassa lämmityksen

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen

Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen Ongelma(t): Mistä loogisista lausekkeista ja niitä käytännössä toteuttavista loogisista piireistä olisi hyötyä tietojenkäsittelyssä ja tietokoneen rakentamisessa? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Transistori yhdessä

Lisätiedot

1 Muutokset piirilevylle

1 Muutokset piirilevylle 1 Muutokset piirilevylle Seuraavat muutokset täytyvät olla piirilevylle tehtynä, jotta tätä käyttöohjetta voidaan käyttää. Jumppereiden JP5, JP6, JP7, sekä JP8 ja C201 väliltä puuttuvat signaalivedot on

Lisätiedot

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus

EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus EMC: Electromagnetic Compatibility Sähkömagneettinen yhteensopivuus Ympäristön häiriöt Laite toimii suunnitellusti Syntyvät häiriöt Sisäiset häiriöt EMC Directive Article 4 1. Equipment must be constructed

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA

MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4. LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA OAMK / Tekniikan yksikkö MITTAUSTEKNIIKAN LABORATORIOTYÖOHJE TYÖ 4 LÄMPÖTILA ja PAINELÄHETTIMEN KALIBROINTI FLUKE 702 PROSESSIKALIBRAATTORILLA Tero Hietanen ja Heikki Kurki TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Työn tehtävänä

Lisätiedot

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 2013 Malliratkaisut 3 1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta. b) Ulostulo- ja sisäänmenojännitteiden

Lisätiedot

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä?

d) Jos edellä oleva pari vie 10 V:n signaalia 12 bitin siirtojärjestelmässä, niin aiheutuuko edellä olevissa tapauksissa virheitä? -08.300 Elektroniikan häiriökysymykset Kevät 006 askari 3. Kierrettyyn pariin kytkeytyvä häiriöjännite uojaamaton yksivaihejohdin, virta I, kulkee yhdensuuntaisesti etäisyydellä r instrumentointikaapelin

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan VAIHTOVIRTAPIIRI 1 Johdanto Vaihtovirtapiirien käsittely perustuu kolmen peruskomponentin, vastuksen (resistanssi R), kelan (induktanssi L) ja kondensaattorin (kapasitanssi C) toimintaan. Tarkastellaan

Lisätiedot

GSRELE ohjeet. Yleistä

GSRELE ohjeet. Yleistä GSRELE ohjeet Yleistä GSM rele ohjaa Nokia 3310 puhelimen avulla releitä, mittaa lämpötilaa, tekee etähälytyksiä GSM-verkon avulla. Kauko-ohjauspuhelin voi olla mikä malli tahansa tai tavallinen lankapuhelin.

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ

TASONSIIRTOJEN ja VAHVISTUKSEN SUUNNITTELU OPERAATIOVAHVISTINKYTKENNÖISSÄ TSONSTOJEN ja VHVSTKSEN SNNTTEL OPETOVHVSTKYTKENNÖSSÄ H. Honkanen. SMMMEN KÄYTTÖ - Summaimelle voidaan erikseen määrittää, omaan tuloonsa: - Signaalin jännitevahvistus ja - Tasonsiirto - Mahdollisuus kytkeä

Lisätiedot

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina

1 Kohina. 2 Kohinalähteet. 2.1 Raekohina. 2.2 Terminen kohina 1 Kohina Kohina on yleinen ongelma integroiduissa piireissä. Kohinaa aiheuttavat pienet virta- ja jänniteheilahtelut, jotka ovat komponenteista johtuvia. Myös ulkopuoliset lähteet voivat aiheuttaa kohinaa.

Lisätiedot

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi

Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Sivu 1/10 Fysiikan laboratoriotyöt 1 Työ numero 3 Vastksen ja diodin virta-jännite-ominaiskäyrät sekä valodiodi Työn suorittaja: Antero Lehto 1724356 Työ tehty: 24.2.2005 Uudet mittaus tulokset: 11.4.2011

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN

YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN FYSP104 / K1 YLEISMITTAREIDEN KÄYTTÄMINEN Työn tavoitteita Oppia yleismittareiden oikea ja rutiininomainen käyttö. Soveltaa Ohmin lakia mittaustilanteissa Sähköisiin ilmiöihin liittyvissä laboratoriotöissä

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS

Altus RTS. 1 Tekniset tiedot: 2 Lähetin: Telis 1 Telis 4 Centralis RTS Viitteet 000071 - Fi ASENNUS ohje Altus RTS Elektronisesti ohjattu putkimoottori, jossa RTSradiovastaanotin, aurinko- & tuuliautomatiikka SOMFY Altus RTS on putkimoottori, jonka rakenteeseen kuuluvat RTS-radiovastaanotin,

Lisätiedot

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona

Varauspumppu-PLL. Taulukko 1: ulostulot sisääntulojen funktiona Varauspumppu-PLL Vaihevertailija vertaa kelloreunoja aikatasossa. Jos sisääntulo A:n taajuus on korkeampi tai vaihe edellä verrattuna sisääntulo B:hen, ulostulo A on ylhäällä ja ulostulo B alhaalla ja

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla.

4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 4B. Tasasuuntauksen tutkiminen oskilloskoopilla. Teoriaa oskilloskoopista Oskilloskooppi on laite, joka muuttaa sähköisen signaalin näkyvään muotoon. Useimmiten sillä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

Sääasema Probyte 2003

Sääasema Probyte 2003 Sääasema Probyte 2003 Yleistä Probyte SÄÄASEMA W2003 on sään mittaukseen tarkoitettu ulkoanturi, joka mittaa tuulen nopeutta, tuulen suuntaa, ulkolämpötilaa ja valoisuutta reaaliaikaisesti. Mittaukset

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen

Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Piirien väliset ohjaus- ja tiedonsiirtoväylät H. Honkanen Laitteiden sisäiseen tietoliikenteeseen on kehitetty omat dataväylänsä. Näistä tärkeimmät: 1 wire [ käyttää mm. Dallas, Maxim. ] I²C [ Trademark

Lisätiedot

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110

Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Energian hallinta Energiamittari Tyyppi EM110 Yksivaihe energiamittari Luokka 1 (kwh) EN62053-21 mukaan Luokka B (kwh) EN50470-3 mukaan Sähkömekaaninen näyttö Energialukema näytössä: 6+1 numeroa Mittaukset

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 Mittalaitetekniikka NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014 1 1. VAIHTOSÄHKÖ, PERUSKÄSITTEITÄ AC = Alternating current Jatkossa puhutaan vaihtojännitteestä. Yhtä hyvin voitaisiin tarkastella

Lisätiedot

Käyttöohje. 1/DOC-RSH30 Fi A

Käyttöohje. 1/DOC-RSH30 Fi A Käyttöohje 1 Yleistä: on 30W:n A-luokan 2-kanavainen putkivahvistin, joka on valmistettu Suomessa kokonaan käsityönä. Vahvistin on puhdas putkivahvistin, jossa ei ole käytetty puolijohteita signaalitiellä.

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani

KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6. puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi. PL 163 87101 Kajaani KÄYTTÖOHJE ELTRIP-R6 PL 163 87101 Kajaani puh. 08-6121 651 fax 08-6130 874 www.trippi.fi seppo.rasanen@trippi.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. TEKNISIÄ TIETOJA 2. ELTRIP-R6:n ASENNUS 2.1. Mittarin asennus 2.2. Anturi-

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla

LUMA SUOMI -kehittämisohjelma LUMA FINLAND -utvecklingsprogram LUMA FINLAND development programme Ohjelmointia Arduinolla Ohjelmointia Arduinolla Kyösti Blinnikka, Olarin koulu ja lukio LUMA-keskus Aalto Mikä on Arduino? Open Source Electronics Prototyping Platform Arduino on avoimeen laitteistoon ja ohjelmistoon perustuva

Lisätiedot

Hokuyo turvalaserskanneri UAM-05

Hokuyo turvalaserskanneri UAM-05 Turva Turvalaserskannerit Hokuyo turvalaserskanneri UAM-05 Suojavyöhyke 5 m Varoitusvyöhyke 20 m 4 OSSD turvaulostuloa 2 suojavyöhykettä / 1 suojavyöhyke + 2 varoitusvyöhykettä Tyyppi 3 SIL2, PL d www.oem.fi,

Lisätiedot

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA Versio 30.4.2012 Tavoitteena on kehittää Helen Sähköverkko Oy:n keskijännitteiseen kaapeliverkkoon vikailmaisin, joka voitaisiin asentaa

Lisätiedot

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS

1 YLEISTÄ. Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Taitaja2002, Imatra Teollisuuselektroniikkatyö Protorakentelu 1 YLEISTÄ 1.1 PROJEKTIN TARKOITUS Tämä projekti on mikrokontrollerilla toteutettu lämpötilan seuranta kortti. Kortti kerää lämpöantureilta

Lisätiedot

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset

Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Elektroniikkalajin semifinaalitehtävien kuvaukset Kilpailija rakentaa ja testaa mikrokontrollerilla ohjattavaa jännitereferenssiä hyödyntävän sovelluksen. Toteutus koostuu useasta elektroniikkamoduulista.

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ

DIODIN OMINAISKÄYRÄ TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ 1 IOIN OMINAISKÄYRÄ JA TRANSISTORIN OMINAISKÄYRÄSTÖ MOTIVOINTI Työ opettaa mittaamaan erityyppisten diodien ominaiskäyrät käyttämällä oskilloskooppia XYpiirturina Työssä opetellaan mittaamaan transistorin

Lisätiedot

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon 30 SÄHKÖVAKIO 30 Sähkövakio ja Coulombin laki Coulombin lain mukaan kahden tyhjiössä olevan pistevarauksen q ja q 2 välinen voima F on suoraan verrannollinen varauksiin ja kääntäen verrannollinen varausten

Lisätiedot

DCU RM1 VAL0100517 / SKC9103180 DISPLAY AND CONTROL UNIT RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. DCU-RM1 FI.docx 2001-11-02 / BL 1(9) metso

DCU RM1 VAL0100517 / SKC9103180 DISPLAY AND CONTROL UNIT RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. DCU-RM1 FI.docx 2001-11-02 / BL 1(9) metso DCU RM1 VAL0100517 / SKC9103180 DISPLAY AND CONTROL UNIT RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA metso FI.docx 2001-11-02 / BL 1(9) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 5. ASETUS

Lisätiedot

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010)

WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO ADSL -LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 24.8.2010) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN PALVELUKUVAUS KULUTTAJA-ASIAKKAILLE (alkaen 19.5.2010) 2 (3) WELHO-LAAJAKAISTAPALVELUIDEN

Lisätiedot

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala

1 f o. RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET. U r = I. t τ. t τ. 1 f O. KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan ja liikenteen ala TYÖ 7 ELEKTRONIIKAN LABORAATIOT H.Honkanen RC OSKILLAATTORIT ja PASSIIVISET SUODATTIMET TYÖN TAVOITE - Mitoittaa ja toteuttaa RC oskillaattoreita

Lisätiedot

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle

A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle A11-02 Infrapunasuodinautomatiikka kameralle Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Lassi Seppälä Johan Dahl Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1. Projektityön tavoite

Lisätiedot

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello

PEM1123/ 410993A. Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello. ABB i-bus KNX. SW/S2.5 Viikkokello PEM1123/ 410993A Asennus- ja käyttöohje SW/S2.5 viikkokello ABB i-bus KNX SW/S2.5 Viikkokello Sisällysluettelo 1.0 Kuvaus 1.1 Laitteen käyttö...3 1.2 Ominaisuudet...3 1.3 Näppäimet ja osat...4 1.4 Tekniset

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40

KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 KÄYTTÖOPAS DIGIOHM 40 1. JOHDANTO 1.1. Turvallisuus Lue tämä käyttöopas huolellisesti läpi ja noudata sen sisältämiä ohjeita. Muuten mittarin käyttö voi olla vaarallista käyttäjälle ja mittari voi vahingoittua.

Lisätiedot

Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä UUSI TEKNOLOGIA VAHINKOJEN TORJUNTA ERITTÄIN TARKKA TURVALLISUUS Uusi 3M Dynatel M sarjan paikannus- ja merkintäjärjestelmä HELPPOA KUIN PUHELIMEN KÄYTTÖ...

Lisätiedot

S85 laseretäisyysanturi

S85 laseretäisyysanturi Anturi Valokennot Etäisyysanturit S85 laseretäisyysanturi Laser 2-luokan näkyvä valo helpottaa asennusta Tunnistusetäisyys 10 tai 20 m, tarkkuus 7 mm, toistotarkkuus 1 mm 4-20 ma tai 0-10 V skaalattava

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje. AquaPro-lähetin. Käyttö- ja asennusohje. Copyright 2015 Labkotec Oy

Asennus- ja käyttöohje. AquaPro-lähetin. Käyttö- ja asennusohje. Copyright 2015 Labkotec Oy AquaPro-lähetin Käyttö- ja asennusohje Sisällys 1. Laitteiston kuvaus... 2 2. Tekniset tiedot... 2 3. Asennus... 3 4. Kytkentä... 4 5. Asetukset... 5 6. Huolto ja ongelmatilanteet... 0 1. Laitteiston kuvaus

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima

Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Fysiikan laboratoriotyöt 3 Sähkömotorinen voima Työn suorittaja: Antti Pekkala (1988723) Mittaukset suoritettu 8.10.2014 Selostus palautettu 16.10.2014 Valvonut assistentti Martti Kiviharju 1 Annettu tehtävä

Lisätiedot

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet

9500 FOTOMETRIN mittausohjeet 9500 FOTOMETRIN mittausohjeet Fotometrin ohjelmointinumero: Phot 7. KLOORI (DPD) Vapaan, sitoutuneen ja kokonaiskloorin analysointi vedestä. Fotometrinen menetelmä Automaattinen aallonmittaus Mittavälillä

Lisätiedot

Ch4 NMR Spectrometer

Ch4 NMR Spectrometer Ch4 NMR Spectrometer Tässä luvussa esitellään yleistajuisesti NMR spektrometrin tärkeimmät osat NMR-signaalin mittaaminen edellyttää spektrometriltä suurta herkkyyttä (kykyä mitata hyvin heikko SM-signaali

Lisätiedot

Nokeval. Pikaohje. Malli 2072 Sarjaviestille RS232 / RS485. No 090417 v1.0

Nokeval. Pikaohje. Malli 2072 Sarjaviestille RS232 / RS485. No 090417 v1.0 No 0907 v.0 Nokeval Pikaohje Malli 07 Sarjaviestille RS / RS8 Johdanto 07 on SCL sarjaliikenneprotokollalla toimiva näyttö, joka hakee mittaustuloksia toisilta sarjaliikennelaitteilta. Laitteessa on 9

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 4.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 5.11.2015 Tatu Peltola, OH2EAT 1 / 25 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus,

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen)

BT220 HEADSET. Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) Tuotetiedot 1 Varausliitäntä 2 + -painike 3 - -painike 4 Toiminnonosoitin (sininen) 5 Akunosoitin (punainen) 6 Korvanappi 7 Mikrofoni 8 Pidike 9 Varauksen osoitin (punainen) 10 Virtavalo (vihreä) Asennus

Lisätiedot

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op)

ELEC-C5070 Elektroniikkapaja (5 op) (5 op) Luento 3, osa 2 PSoC (yksityiskohtaisempi esittely) 1. luennolta: Programmable System-on-Chip (PSoC) Ohjelmoitava järjestelmä vain yhdellä mikropiirillä PSoC 1,3,4,5 eri suoritustasoja Tietoa: www.cypress.com

Lisätiedot

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

ULA - vastaanotin. + sähkökomponenttien juottaminen. Tiia Hintsa, Viitaniemen koulu. Ula-vastaanotin; 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. ULA - vastaanotin + sähkökomponenttien juottaminen 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 1 Radion ulkonäön suunnittelu 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma. 2 13.10.2010 Kouluelektroniikka Ky, Rauma.

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M

KÄYTTÖOHJE PEL 1000 / PEL 1000-M V1.0 (19.02.2015) 1 (8) KÄYTTÖÖNOTTO Asennus - Lähetin tulisi asentaa mittauskohdan yläpuolelle kondensoitumisongelmien välttämiseksi. - Kanavan ylipaine mitataan siten, että kanavan mittayhde yhdistetään

Lisätiedot

Sähkötekiikka muistiinpanot

Sähkötekiikka muistiinpanot Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen:

Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: Värähtelymittaus Tämän harjoituksen jälkeen: ymmärrät mittausvahvistimen käytön ja differentiaalimittauksen periaatteen, olet kehittänyt osaamista värähtelyn mittaamisesta, siihen liittyvistä ilmiöstä

Lisätiedot

54e ph Lyhennetty käyttöohje

54e ph Lyhennetty käyttöohje Revisio 1.0 Käyttöohjekirja 20.02.2001 54e ph Lyhennetty käyttöohje Fisher-Rosemount Oy Pakkalankuja 6 Postitorvenkatu 16; PL 180 Kipparinkatu 5-7 01510 VANTAA 33101 TAMPERE 53100 LAPPEENRANTA Puh. 020

Lisätiedot

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät

Aineopintojen laboratoriotyöt I. Ominaiskäyrät Aineopintojen laboratoriotyöt I Ominaiskäyrät Aki Kutvonen Op.nmr 013185860 assistentti: Tommi Järvi työ tehty 31.10.2008 palautettu 28.11.2008 Tiivistelmä Tutkittiin elektroniikan peruskomponenttien jännite-virtaominaiskäyriä

Lisätiedot

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina ) KOHINA H. Honkanen N = Noise ( Kohina ) LÄMÖKOHINA Johtimessa tai vastuksessa olevien vapaiden elektronien määrä ei ole vakio, vaan se vaihtelee satunnaisesti. Nämä vaihtelut aikaansaavat jännitteen johtimeen

Lisätiedot

testo 460 Käyttöohje

testo 460 Käyttöohje testo 460 Käyttöohje FIN 2 Pikaohje testo 460 Pikaohje testo 460 1 Suojakansi: käyttöasento 2 Sensori 3 Näyttö 4 Toimintonäppäimet 5 Paristokotelo (laitteen takana) Perusasetukset Laite sammutettuna >

Lisätiedot

HPM RM1 VAL0122850 / SKC9068256 HYDRAULIC PRESSURE MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. HPM-RM1 FI.docx 1995-08-05 / BL 1(5)

HPM RM1 VAL0122850 / SKC9068256 HYDRAULIC PRESSURE MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA. HPM-RM1 FI.docx 1995-08-05 / BL 1(5) HPM RM1 VAL0122850 / SKC9068256 HYDRAULIC PRESSURE MONITOR RMS-MITTAUSJÄRJESTELMÄLLE KÄSIKIRJA FI.docx 1995-08-05 / BL 1(5) SISÄLTÖ 1. KOMPONENTTIEN SIJAINTI 2. TOIMINNAN KUVAUS 3. TEKNISET TIEDOT 4. ASETUS

Lisätiedot

SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje

SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E. Käyttöohje SM210 RS485 - JBUS/MODBUS mittarille SM102E Käyttöohje Sisällys Alustavat toimet... 1 Yleistiedot... 1 Asennus... 2 Ohjelmointi... 3 Pääsy ohjelmointitilaan (COde= 100)... 3 Tiedonsiirto-osoite... 5 Tiedonsiirtonopeus...

Lisätiedot

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät

Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Fysiikan laboratoriotyöt 1, työ nro: 3, Vastuksen ja diodin virta-jänniteominaiskäyrät Tekijä: Mikko Laine Tekijän sähköpostiosoite: miklaine@student.oulu.fi Koulutusohjelma: Fysiikka Mittausten suorituspäivä:

Lisätiedot

Rikstone H30W Käyttöohje

Rikstone H30W Käyttöohje H30W Käyttöohje 1 H30W Yleistä: H30W on 30W:n A-luokan 2-kanavainen putkivahvistin, joka on valmistettu Suomessa kokonaan käsityönä. Vahvistin on puhdas putkivahvistin, jossa ei ole käytetty puolijohteita

Lisätiedot

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys

PERMITTIIVISYYS. 1 Johdanto. 1.1 Tyhjiön permittiivisyyden mittaaminen tasokondensaattorilla . (1) , (2) (3) . (4) Permittiivisyys PERMITTIIVISYYS 1 Johdanto Tarkastellaan tasokondensaattoria, joka koostuu kahdesta yhdensuuntaisesta metallilevystä Siirretään varausta levystä toiseen, jolloin levyissä on varaukset ja ja levyjen välillä

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Syksy 009 Jukka Maalampi LUENTO 8 Paine nesteissä Nesteen omalla painolla on merkitystä Nestealkio korkeudella y pohjasta: dv Ady dm dv dw gdm gady paino Painon lisäksi alkioon

Lisätiedot

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen. X.X.2015 Tehtävä 1 Bipolaaritransistoria käytetään alla olevan kuvan mukaisessa kytkennässä, jossa V CC = 40 V ja kuormavastus

Lisätiedot

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012 1 (7) SiMAP -mittaus Contents 1. SiMAP-MITTAUSJÄRJESTELMÄ...1 2. KÄYTTÖÖNOTTO...2 2.1 Tee tämä ensin!...2 2.2 Sim-kortin asettaminen paikoilleen...2 3. MITTAUS...3 3.1 Salkku mittauskohteessa...3 3.2 Anturit...3

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Jatkuvuus Jatkuvan funktion määritelmä Tarkastellaan funktiota f x) jossakin tietyssä pisteessä x 0. Tämä funktio on tässä pisteessä joko jatkuva tai epäjatkuva. Jatkuvuuden

Lisätiedot

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Aktiiviset piirikomponentit 1 Aktiiviset piirikomponentit Sähköenergian lähteitä Jännitelähteet; jännite ei merkittävästi riipu lähteen antamasta virrasta (akut, paristot, valokennot)

Lisätiedot

PIIRILEVYJOHTIMEN AALTOIMPEDANSSIN MÄÄRITTÄMINEN

PIIRILEVYJOHTIMEN AALTOIMPEDANSSIN MÄÄRITTÄMINEN IMPEDANSSISOVITUKSET H. Honkanen Jokainen piirilevyjodinan on samalla myös siirtolinja. Siirtolinjan emittoivaa vaikutusta voidaan merkittävästi pienentää sovittamalla siirtolinja. Tällä on merkitystä

Lisätiedot

Jokin ulkopuolisen valmistajan 24V tai 230V jännitetasolla toimiva säädin

Jokin ulkopuolisen valmistajan 24V tai 230V jännitetasolla toimiva säädin Sivu 1/6 PEMCO PMFC- puhallinpattereiden ohjaus Pemcon puhallinpattereiden ohjaus on toteutettu sekä suunnittelija, että käyttäjän kannalta mahdollisimman helpoilla ja tehokkailla ratkaisuilla. Pemco tarjoaa

Lisätiedot