58. VALTIONYHTIÖIDEN ASEMAN TURVAAMINEN. Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "58. VALTIONYHTIÖIDEN ASEMAN TURVAAMINEN. Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite"

Transkriptio

1 IV ELINKEINO- ALOITTEET JA ENERGIA- 58. VALTIONYHTIÖIDEN ASEMAN TURVAAMINEN Opiskelijoiden Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite Valtioenemmistöiset osakeyhtiöt ovat tarjonneet suurelle joukolle suomalaisia turvallisen työpaikan ja omistajalleen koko Suomen kansalle hyvän tuoton sijoitukselle. Lisäksi ne ovat olleet ensimmäisiä riskinottajia useilla kansantaloudelle tärkeillä toimialoilla. Tästä huolimatta on ideologisin ja eturyhmäpoliittisin perustein suunniteltu valtion omistamien yritysten toiminnan rajoittamista tai niiden myymistä yksityisille. Koska sosialidemokraattien on syytä jo ajoissa asettua vastustamaan näitä suunnitelmia, esittää Opiskelijoiden Sos.dem. Yhdistys ry., että puoluekokous lausuu julki mielipiteenään vaativansa valtionyhtiöiden omistuksen säilyttämistä nykyisellään ja niiden toiminta- ja kehitysedellytysten turvaamista, sekä velvoittaa sosialidemokraattiset ministerit toimimaan näiden tavoitteiden toteuttamiseksi. 113

2 Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätettäväksi Puoluekokous toteaa, että teollista tuotantoa harjoittavien valtionyhtiöiden osuus teollisuuden jalostusarvosta on luvulla pysynyt 16 ja 19prosentin välillä. Näin mitattuna valtionyhtiöiden kansantaloudellinen merkitys on säilynyt koko vuosikymmenen entisellään. Teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi välttämättömiksi osoittautuneet valtionyhtiöihin kohdistuneet osto- ja myyntijärjestelyt eivät siten ole vähentäneet niiden merkitystä. Jos otetaan huomioon myös tytäryhtiöt, voidaan arvioida valtionyhtiöiden merkityksen jopa lisääntyneen 1980-luvulla. Valtioenemmistöiset osakeyhtiöt ovat tärkeä ja vakiintunut osa talousjärjestelmäämme. Niiden toimintaa on jatkuvasti kehitettävä. Puoluekokous edellyttää, että: SDP suhtautuu kielteisesti valtionyhtiöiden yksityistämiseen ja edellyttää, että niiden asema valtioenemmistöisinä osakeyhtiöinä turvataan. Yhteiskunnan muuttuessa myös valtionyhtiöiden tulee jatkuvasti elää ja uudistua. Niille on annettava mahdollisuudet uusien toimialojen ja toimintamuotojen avaamiseen, erilaisten yhteistyöhankkeiden aloittamiseen sekä tarpeen mukaan uusien pääomanhankintatapojen kehittämiseen. 59. VALTION YRITYSTOIMINNAN ASEMA TURVATTAVA Kallion Sos.-dem. Naisyhdistys ry:n aloite Valtioenemmistöiset osakeyhtiöt ovat merkittäviä työllistäjiä. Niiden toiminta nojaa yhteiseen varallisuuteen, jonka käyttöä kontrolloi välillisesti valtiollinen demokratia. Valtionyhtiöiden pääomavaltaiset toimintasektorit takaavat kansalaisille sellaisia peruspalveluja, joiden suhteen kansalaisten on oltava tasavertaisessa asemassa. Viimeaikaiset usealta taholta esitetyt kaavailut valtion yhtiöiden pörssiin viemisestä ovatkin sen vuoksi varsin huolestuttavia. Vientimarkkinoilla valtionyhtiöt kilpailevat samoin pelisäännöin kuin yksityinenkin teollisuus ja ovat sen vuoksi joutuneet saneeraamaan toimintojaan mm. vähentämällä henkilökuntaa. Eri aloilla vauhdilla etenevä automaatio ja teknologian kehitys yleensä ovat saaneet useilla tahoilla kielteisten työllisyysvaikutusten vuoksi kielteisen vastaanoton. Uuteen teknologiaan on kuitenkin suhtauduttava tosiasiana, joka järkevästi yhdessä henkilöstön kanssa on ohjattavissa myös työllisyyden kannalta myönteiseen suuntaan. 114

3 Kallion Sos.-dem. Naisyhdistys ry esittää, että puoluekokous velvoittaa puolueneuvoston ja puoluetoimikunnan toimimaan siten, että valtion yhtiöiden asema valtioenemmistöisinä osakeyhtiöinä turvataan eikä niiden toimintoja yksityistetä pörssiin viemällä työntekijät ja toimihenkilöt automaation uhatessa työpaikkoja uudelleenkoulutetaan ja sijoitetaan valtion, valtion liikelaitosten tai valtion yhtiöiden palvelukseen uusi teknologia otetaan käyttöön järkevästi turvaamalla haitallisten vaikutusten minimointi henkilöstön osallistumismahdollisuuksilla sekä laki- että sopimusteitse Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätettäväksi Valtionyhtiöiden yksityistämisen osalta puoluekokous viittaa aloitteesta 58 tekemäänsä päätökseen. Työntekijäin uudelleenkoulutusta koskevalta osin puoluekokous hyväksyy aloitteen. 60. VALTION YRITYSTEN TOIMINNAN TURVAAMINEN Jyväskylän Lohikosken Sos.-dem. Työväenyhdistys ry:n aloite Valtionyhtiöt muodostavat maamme tuotanto-, teollisuus- ja työllisyyspolitiikan keskeisen perustan. Kuitenkaan valtionyhtiöiden toiminnan perusteista ei viime vuosina ole huolehdittu siinä määrin kuin niiden asema maamme taloudessa olisi edellyttänyt. Osia valtionyhtiöistä on siirretty yksityisen pääoman omistukseen ja valtionyhtiöiden osakepääomien korotukset eivät ole vastanneet yhtiöiden kehittämiseen liittyviä tarpeita. Koska myös tulevaisuudessa valtionyhtiöiden asema tulee olemaan keskeinen maamme talouden, tuotannon ja työllisyyden kannalta niin niiden asemaa tulee entisestään vahvistaa. Tämä edellyttäisi seikkaperäistä selvitystä valtionyhtiöiden asemasta ja niiden toimintaedellytysten vahvistamisesta. Edellä olevan perusteella Jyväskylän Lohikosken Sos.-dem. Työväenyhdistys esittää puoluekokouksen päätettäväksi, että sosialidemokraatit eduskunnassa, maan hallituksessa ja valtionyhtiöiden johdossa toimivat suunnitelmallisesti yhtiöiden aseman ja toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Samalla puoluekokous edellyttää, että valtioyhtiöiden osake- 115

4 pääomia korotetaan vuosittain vähintään 10 prosenttia niiden käyttöinvestointi kustannuksista. Lisäksi puoluekokous pitää tärkeänä, että valtionyhtiöiden itsenäinen asema turvataan ja ettei edes osia valtionyhtiöistä siirretä yksityisen omistuksen haltuun, vaan yhtiöiden omistus pidetään valtion hallinnassa vähintäin nykyistä vastaavalla tasolla. Edelleen puoluekokoukselle edellytetään, että valtionyhtiöiden asemasta ja niiden toiminta edellytysten turvaamisesta tehdään yksityiskohtainen selvitys ja sen jälkeen pitkän tähtäimen suunnitelma. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätettäväksi Puoluekokous viittaa aloitteesta 58 tekemäänsä päätökseen. Valtionyhtiöiden osakepääomia tulee korottaa niiden toiminnan turvaamiseksi, mutta puoluekokous ei pidä kiinteiden prosenttitavoitteiden asettamista tarkoituksenmukaisena ja hylkää aloitteen tältä osin. 61. VALTIONYHTIÖIDEN VIIPALOINTI JA YKSITYISTÄMINEN Järvenpään Työväenyhdistys ry:n aloite Esitämme, että puoluekokous tekisi päätöksen yhteisen omaisuutemme hukkaamiskiellosta ja velvoittaisi edustajamme toimimaan siten, että valtionyhtiöiksi ja -yhtiöihin voidaan liittää uusia toimivia yrityksiä. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätettäväksi Puoluetoimikunta viittaa aloitteesta 58 tekemäänsä päätökseen. 62. VALTIONRAUTATEIDEN KEHITTÄMINEN Harjavallan Sos.-dem. Työväenyhdistys Yritys ry:n aloite Sos.dem. puolueen tulee 116 kaikella voimallaan ajaa sellaista tariffipolitiikkaa, että tarpeeton raskas liikenne saadaan maanteiltä rautateille.

5 Yhdistys näkee selvästi, että toimenpiteellä parannettaisiin paitsi rautateiden kannattavuutta, myös hyvin merkittävästi LIIKENNE TURVALLISUUTTA JA MAANTEIDEN KESTÄVYYTTÄ. Molemmat ovat asioita, joiden kanssa valtakunnallisesti kipuillaan yhtäaikaa VR:n heikon tuloksen kanssa. Yhdistyksemme ehdottaa lisäksi, että rautateiden rakentaminen ja ylläpito erotettaisiin VR:n tulo- ja menoarviosta. Edelleen yhdistyksemme näkee tarpeelliseksi VR:n johdon nuorennuksen ja organisaation modernisoinnin. 63. VALTIONRAUTATEIDEN KEHITTÄMINEN Martinlaakson Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Juha Eskelisen ym. aloite Maanteillämme ovat onnettomuusluvut pahemmat kuin vuosiin. Syyksi väitetään teitten huonoa kuntoa. Valtion rautatiet lopettaa "kannattamattomia" paikallisjunavuoroja. Junalippujen hintoja ei nosteta, mutta yhä useammista junavuoroista tehdään "R-vuoroja" paikkalippu pakollinen. Maaseudun syrjäseutujen linja-autovuoroja vähennetään. Kunnalliset liikennelaitokset joutuvat supistamaan toimintaansa kunnallistalouden vaikeuksien edessä esimerkkinä Pori. Suomalaisessa jälkiteollistuneessa yhteiskunnassa ihmisten on kuitenkin päästävä paikasta toiseen. Apu löytyy: auto. Esimerkiksi työsuhdeautojen lukumäärä on Suomessa päätähuimaava. Ympäristöongelmat ovat pahenemaan päin koko ajan. Ne ovat asioita, joiden ratkaiseminen on tahdon asia. Suomalaisessa liikennepolitiikassa tämä ei näy. Julkisen liikenteen tukeminen ja yksityisautoilun rankaiseminen on politiikkaa, joka tukee paitsi ympäristönsuojelullisia näkökohtia, ihmisten turvallisuutta, on myös kansantaloudellisesti kannattavaa. Valtion rautateitten tappiolliset tilinpäätökset perustuvat pitkälti siihen, että VR:n kuluihin lasketaan mm. rautateitten ylläpito. Sen sijaan valtion budjetista kyllä rahoitetaan maanteitten ylläpito eikä sitä sälytetä teitä käyttävien firmojen tilinpäätöksiä rasittamaan. Halvan bensiinin aika on lisännyt yksityisautoilua ja maanteillä käytettyjä ajonopeuksia. Nykyään ei enää tarvitse ajaa taloudellisesti. Tutkimusten mukaan tämä on syynä teitten lisääntyneisiin onnettomuuksiin ei teitten huono kunto, joka itse asiassa vähentää onnettomuusriskiä: huonolla tiellä ajetaan hitaammin ja varovaisemmin. Em. perusteella esitämme, että puoluekokous velvottaisi puoluetoimikuntaa ryhtymään toimiin, jotta: 117

6 1. Valtion Rautateitten budjetista erotetaan rautateitten ylläpito jakorjaukset. VR:n olisi ensisijaisesti pyrittävä tyydyttämään matkustajaryhmien tarpeet. Tällöin ainoana perusteena junavuorojen lakkauttamiselle voidaan hyväksyä se, että alueella asuvat eivät tarvitse junaa kulkemiseensa. Edellä mainittu koskettaa erityisesti Savonlinnan ja Porin seutua. Valtion Rautateitten ei tarvitse olla kannattava liikelaitos! 2. Niitä syrjäseutujen bussivuoroja, joita uhkaa lakkauttaminen, on valtion taholta tuettava niin, että ihmisten päivittäisten asioiden hoito ei vaikeudu. Käytännössä tämä voisi tapahtua esimerkiksi kuntien harjoittamien kuljetusjärjestelyjen tukemisella eikä välttämättä yksityisille linjaautofirmoille pumpattavalla rahalla. 3. Yksityisautoilusta ei saa tehdä liian houkuttelevaa. Niinpä, -vaikka halvan bensiinin aikoja elämmekin ja itse asiassa juuri siksi, -bensiinin liikevaihtoveroa on korotettava rajusti. Työsuhdeautojen verotusarvo on nostettava todellisuutta vastaavaksi. 4. Lyijyttömän bensiinin käyttöön on siirryttävä koko maassa vuoteen 1995 mennessä. 64. VALTIONRAUTATEIDEN KEHITTÄMINEN Hämeenlinnan kunnantyöntekijäin ja viranhaltijain Sos.-dem. Yhdistys ry:n aloite Yksityisessä tavara- ja henkilöliikenteessä tapahtuvista onnettomuuksista kaikkine seuraamuksineen on muodostumassa hallitsematon ja epäoikeudenmukainen tulonjakosysteemi sekä ympäristön rasite. Esitämme, että puoluekokous päättäisi toimenpiteistä, joilla tuettaisiin erityisesti VR:n sekä muun joukkoliikenteen osuuden huomattavaa lisäämistä maamme tavara- ja henkilökuljetustarpeesta. 65. RAUTATIEPOLIITTISEN OHJELMAN LAATIMINEN Rautatieläisten Sos.-dem. Yhdistys ry:n aloite Eduskunta teki vuoden 1982 valtion tulo- ja menoarvion yhteydessä päätöksen, että Valtionrautateiden alijäämää on supistettava vuoteen 1991 mennessä 500 miljoonaa markkaa. Päätökseen ei liittynyt minkäänlaista arviota siitä, miten supistaminen tuli toteuttaa ot- 118

7 taen huomioon supistusten mahdolliset liikenne- ja muut yhteiskuntapoliittiset vaikutukset. Eduskunnan päätöksen on nähtävä ensisijaisesti palvelevan liiketaloudellista tavoitetta. Vuonna 1985 asetettiin parlamentaarinen rautatiekomitea, jonka tuli selvittää rautateiden asemaa liikenne- ja muussa yhteiskuntapolitiikassa. Sen yksimielisen työn tuloksena olivat suositukset, joiden mukaan 1. Valtionrautateille on annettava samat kilpailuedellytykset kuin muillekin liikennemuodoille 2. nämä edellytykset luodaan rautateitä ohjaavia säädöksiä ja budjetointia muuttamalla sekä investointien tasoa nostamalla ja rakennetta uudelleen suuntaamalla asteittain vuosina henkilöpaikallisliikennettä, niin rautatie kuin linja-autoliikennettä, tulee tukea ja rautateiden tulee aktiivisesti kehittää paikallisliikennetarjontaansa. Tämä näkyisi mm. uuden kysyntää vastaavan paikallisliikennekaluston rakentamisena. Rautateiden budjetointia tulee muuttaa mm. siten, että Valtionrautatiet ei rakenna eikä ylläpidä väylästöään, vaan maksaa sen käytöstä ratamaksun, jonka taso vastaisi kilpailevien liikennemuotojen kattamaa rasitusta julkisen vallan väyläkustannuksista. Lisäksi eläkkeiden laskentatapa tulee muuttaa TEL-järjestelmässä noudatettavan tavan mukaiseksi. Rautateiden henkilöpaikallisliikennepalvelukset tulisi järjestää osana seudullisia liikenneperuspalveluja, joiden palvelusten osto tulee antaa lääninhallituksen tehtäväksi ja rahoitettavaksi. Tällöin rautateiden taloudellinen alijäämä jäänee mmk:n tasolle, joka on hyväksyttävissä, kun otetaan huomioon rautateiden muita liikennemuotoja paremmat ympäristö-, onnettomuus- yms. vaikutukset. Valtionrautateiden palvelutaso- ja taloustavoitteiden sekä investointien ja rataverkon laajuuden määrittely on valtioneuvoston ja eduskunnan tehtävä. Huolimatta siitä, että rautateiden asema ja talous saataisiinkin mm. parlamentaarisen rautatiekomitean ehdotusten mukaisin toimin nykyistä vankemmalle pohjalle, rautateiden palvelutaso-ja taloustavoitteiden asettaminen ei ole ongelmatonta. Kokonaisuudessaan Suomen liikennepolitiikasta näyttää puuttuvan johdonmukaisuus.periaatteet,jotka ohjaisivat liikennepoliittista suunnittelua ja päätöksentekoa, jossa otettaisiin huomioon eri liikennemuotojen välinen työnjako, puuttuu. Edellä olevaan viitaten esitämme, että puoluekokous velvoittaa 1. puolue-elimiä toimenpiteisiin, joilla Valtionrautateille annetaan vähintään samat kilpailuedellytykset kuin muillekin liikennemuodoille mm. parlamentaarisen rautatiekomitean suuntaviivojen mukaisesti 119

8 2. puolueen liikennepoliittisen työryhmän jatkamaan työtään ja laatimaan erikseen rautatiepoliittisen ohjelman, jota puolueen toimielimet sekä edustajat valtioneuvostossa ja eduskunnassa voivat käyttää, kun Valtionrautateille asetetaan palvelutaso- ja tulostavoitteita ja -vaatimuksia sekä päätetään investoinneista ja rataverkon laajuudesta. 66. VALTIONRAUTATEIDEN VAUNUTUOTANNON TILAUSVALTUUDET TAKAISIN VR:LLE Rautatieläisten Sos.-dem. Yhdistys ry:n aloite Valtionrautateiden konepajat ovat yli satavuotisen toimintansa aikana rakentaneet lähes kaiken radoillamme liikkuvan vaunukaluston. Myös vaunu- ja vetokaluston monipuolinen huolto- ja korjaustoiminta ovat kuuluneet konepajojen työtehtäviin. VR:n konepajat sijoittuvat rautatieliikenteen kannalta tarkoituksenmukaisesti rataverkolle: Pasilaan, Hyvinkäälle, Turkuun, Pieksämäelle, Kuopioon ja Vaasaan, työllistäen noin 2500 rautateiden tarvitsemaa erikoisammattihenkilöä. Konepajojen jalostusarvo on vuositasolla noin 450 milj. markkaa. VR:n konepajoja on viimeisten vuosikymmenten aikana voimakkaasti saneerattu tuotantotilojen, koneiden ja työmenetelmien osalta. Tuottavuutta on kohotettu atk-järjestelmäisillä tuotannonohjaustoimenpiteillä sekä kustannusseurantaa käyttämällä. Konepajat ovat erikoistuneet vaunu- ja vetokaluston korjaustoimintaan ja uustuotantoon, joihin tehtäviin henkilöstölle on annettu alan vaatima koulutus. Edellä esitetyillä kehittämistoimilla VR:lle on luotu korkeatasoinen konepajatuotanto, joka pystyy kilpailemaan laadussa sekä hinnoissa yksityisen konepajateollisuuden kanssa. Kuitenkin VR:n konepajojen työllisyystilanne on selvästi vaarantunut ja heikentynyt sen jälkeen, kun Valtionrautateiden tarvitsemien ja tilaamien vaunujen tilausvaltuuksien myöntäminen on siirtynyt valtioneuvostolle. Varsinaisen esityksen valmistelu kestää VR:llä yli puoli vuotta, johon tulee lisäksi liikenneministeriön käsittely valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Tämä aiheuttaa kohtuutonta viivästymistä. Aikaisemmin VR:lle myönnettyjen tilausvaltuuksien perusteella tapahtunut järjestelmä takasi konepajoille tasaisemman ja suunnitelmallisemman työllisyyden sekä mahdollisti pitkäjänteisemmän työsuunnittelun. Huomioon tulee ottaa myös se, että vaunujen uustuotanto muodostuu taloudellisesti kannattavaksi ja teknisesti mielekkääksi, jossa konepajat voivat täydentää toisiaan mm. alihankintojen osalta ja näin liittää uustuotanto ja korjaustoiminta järkeväksi tuotantokokonaisuudeksi. Edellä esitetyn perusteella esitämme, 120

9 että puoluekokous velvoittaa puolueen toimielimiä ryhtymään toimenpiteisiin vaunukaluston uustuotannon tilausvaltuuksien palauttamiseksi Valtionrautateille sekä eduskunnan ohjaamaan tarvittavat määrärahat vaunujen valmistamiseksi VR:lle. 67. VALTIONRAUTATEIDEN KEHITTÄMINEN Järvenpään Työväenyhdistys ry:n aloite Olemme huolestuneina seuranneet Valtion Rautateillä tapahtuvaa kehitystä. Liiketaloudellisen ajattelun "ryppyotsaisen" noudattamisen seurauksena rataosien liikenne lopetetaan ja tämän takia asujaimistojen peruspalvelut heikkenevät ja työttömyys lisääntyy. VR:n on lisäksi muista kuljetusmuodoista poiketen itse huoledittava omista kulkuteistään. Esitämme, että puoluekokous velvottaisi sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ja muut asiaan vaikuttamaan pystyvät henkilöt toimimaan siten, että Valtion Rautateiden merkitys palvelevana joukko-ja tavarakuljetusten suorittajana saadaan palautetuksi löysäämällä tiukkaa liiketaloudellista ajattelua. 68. VALTIONRAUTATEIDEN KEHITTÄMINEN Valtion Viran- ja Toimenhaltijain Helsingin Sosialidemokraattinen Yhdistys ry:n aloite Suomalaisen yhteiskunnan liikennepolitiikka ei ole suunnitelmallista, vaan sitä ohjailevat vapaat markkinavoimat. Tämän politiikan kielteisiä seurauksia ovat eri liikennemuotojen välinen epäterve kilpailu, tiestön voimakas kuluminen ja tästä aiheutuva lisärasitus yhteiskunnalle, ympäristön lisääntyvä saastuminen, liikenneonnettomuuksien määrän kohoaminen sekä energian tuhlaus. Erityisesti tästä epätyydyttävästä asiantilasta on joutunut kärsimään valtionrautatiet, jolta on vaadittu sen liikekirjanpidollisen alijäämän supistamista, vaikka alijäämäisyys onkin pitkälti kiinni rakenteellisista tekijöistä. Liikennepolitiikka ja valtionrautateiden kehittäminen vaativatkin uudenlaista ajattelua, sekä panostamista sekä tutkimustoimintaan että rautateiden kehittämiseen. Selvitys- ja kehitystyötä pitäisikin tehdä seuraavilla alueilla: 1. Liikennepoliittiseen tutkimustoimintaan panostaminen Maassamme on laiminlyöty liikennepoliitinen tutkimus- ja selvitystyö. Erityisesti tämä koskee rautateitä, joiden merkitystä ei ole riit- 121

10 tävästi tutkittu yhteiskuntapoliittiselta, kansantaloudelliselta, ympäristönsuojelulliselta eikä energiataloudelliselta kannalta. Voidaan väittää, että maamme päätöksentekijöiltä puuttuu riittävä ja tieteellisesti perusteltavissa oleva tieto rautateiden ja muiden liikennemuotojen merkityksestä yhteiskunnalle ja sen tulevalle kehitykselle. Yhteiskunnan etu vaatiikin voimakasta panostamista liikennepoliittiseen tutkimukseen. Tämän tutkimuksen pitäisi olla etutahoista riippumatonta ja sen pääpaino tulisi asettaa eri liikennemuotojen edullisuusvertailuun. Vertailua tulisi tehdä sekä yhteiskuntatalouden että yleisen yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta. Erityisen kiireellistä on selvittää rautateiden merkitystä tulevaisuudelle, koska nykyinen valtionrautateiden toimintoja karsiva säästöpolitiikka merkitsee VR:lle auttamattomasti kehityksessä jälkeen jäämistä. 2. Yhteiskuntataloudellisten tekijöiden huomioiminen valtionrautateiden tuloksessa Eduskunta asetti vuoden 1982 tulo- ja menoarviossa tiukat säästövelvoitteet VR:lle. Velvoitteen mukaan VR:n tulee supistaa vuotuista alijäämäänsä noin 500 miljoonalla markalla vuoteen 1991 mennessä. Viimeisimmässä eduskunnan tulo- ja menoarviossa toistetaan säästötavoite, mutta konkretisoidaan sitä tuottojen ja menojen välisen suhteen parantamisella. Käytännössä säästötoimenpiteet ovat merkinneet voimakasta henkilöstön supistamista ja palvelujen karsimista. VR:n alijäämän tulisi kuitenkin ottaa uusi lähestymistapa. Tällaista lähestymistapaa ovat Ruotsissa selvitelelet monet komiteat. Vuoden 1986 lopussa mietintönsä antanut parlamentaarinen rautatiekomitea on myös kehitellyt uudenlaista VR:n taloudellisen toiminnan arviointimenetelmää. VR:n toiminnan taloudellista tulosta arvioitaessa tulisi ottaa huomioon rautateiden toimintaan liittyvät yhteiskuntapoliittiset ja taloudelliset tekijät ja rasitteet. Tällaisia tekijöitä ovat VR:n palveluluonteesta johtuvat tehtävät, jotka eivät rautateiden liiketaloudellisen tuloksen kannalta ole voittoa tuottavia, mutta jotka yhteiskuntataloudellisesti ovat perusteltuja. Yhteiskuntataloudellisesti perusteltu voi olla toiminta, joka muulle kuljetusmuodolle siirrettynä joko aiheuttaisi yhteiskunnalle vastaavat menot muusa muodossa tai synnyttäisi yhteiskunnallisesti sellaisia haittoja tai menetyksiä, jotka voitaisiin välttää, mikäli toimintoja edelleen hoidettaisiin rautateiden toimesta. Varsinkin ruotsalaisissa tutkimuksissa on selkeästi osoitettu, että kuljetusten siirtäminen rautateiltä maanteille aiheuttaa huomattavan yhteiskunnallisen menonlisäyksen lisääntyvien onnettomuusjaympäristövahinkokustannusten muodossa. Kehittämällä rautateiden yhteiskunnallista tulokirjanpitoa voidaan VR:n tulosta arvioida oikeudenmukaisesti, jolloin valtionrautateitä koskevan liikennepoliittisen päätöksenteon perusteena olisivat yhteiskuntataloudelliset vaikutukset huomioon ottavat laskentamenetelmät. Näiden avulla huomioidaan VR:n toimintaan vaikuttavina tekijöinä onnettomuus-, liikenteenvalvonta- ja oikeuslaitoskustannukset, ympäristövaikutukset ja liikenneonnettomuuksien aiheuttamat hyvinvointimenetykset. Valtionrautateiden kannalta tämä merkitsee ni- 122

11 menomaan rautatietoiminnan edullisuuden huomioimista em. asioiden osalta. 3. VR:n toiminnan kehittäminen VR toimii kilpailutilanteessa yksityisen yritystoiminnan kanssa. VR:n organisaatiota ja toimintasäännöksiä tuleekin kehittää siihen suuntaan, että VR pystyy tarjoamaan tasavertaiset ja vaihtoehtoiset palvelut sekä henkilö- että yritysasiakkailleen vaikeassa kilpailutilanteessa. Kuitenkin kehitettäessä valtionrautateitä ns. liikelaitossuuntaan tulee huomioida rautateiden erityisasema osana maamme kuljetusverkostoa. VR toisin kuin muut liikennemuodot vastaa itse ns. infrastruktuuritoiminnoistaan (väylien rakentaminen ja kunnossapito, hallinto, koulutus, liikenneturvallisuus, kaluston kunnostus ja uusvalmistus jne). Radanpidosta VR maksaisi valtiolle liiketoiminnan tuloistaan erityistä rataverkkomaksua, jonka suuruuden määrittelyssä tulisi ottaa huomioon VR:n tariffirakenne ja kilpailuaseman säilyttäminen yksityisen sektorin yritysten kanssa sekä yhteiskunnan liikennepoliittiset tavoitteet. 4. VR:n investointitoiminta VR:n toiminnan kehittäminen nykyaikaisen teknologian edellyttämälle tasolle vaatii voimakasta panostamista investointitoimintaan. Tätä edellyttää myös VR:n palvelujen kehittäminen. Onkin panostettava sekä ratojen rakentamiseen, perusparantamiseen ja kunnostamiseen että uuden sukupolven liikennekaluston ja liikenneohjausjärjestelmien kehittämiseen ja hankkimiseen. On huomattava, että VR:n investoinnit ovat luonteeltaan muuhun kuljetustoimintaan verrattuna huomattavasti pitkäikäisempiä. Näin ollen myös investointitoiminnan suunnittelun on oltava pitkäjänteistä. VR.IIe tuleekin saada pitkäntähtäyksen kehittämis- ja investointiohjelma, joka on luonteeltaan sitovampi ja velvoittavampi kuin nykyiset PT- ja KT - suunnitelmat. Valtion Viran- ja Toimenhaltijain Helsingin Sos.dem. Yhdistys r.y esittää SDP:n 34. puoluekokoukselle, että liikennepoliittiseen ja erityisesti rautateiden toimintaa koskevaan selvitys-, kehitys-, koulutus-ja tutkimustoimintaan panostetaan VR:n tuloksessa otetaan huomioon rautateiden yhteiskuntataloudelliset edut ja rasitteet VR:n toimintaa kehitetään siten, että rautateille turvataan kilpailuasema muiden liikennemuotojen kanssa ottaen huomioon yhteiskunnan etu ja liikennepoliittiset tavoitteet VR:n palvelu- ja toimintakyky turvataan panostamalla uudistuvaan rautatieteknologiaan sekä kehittämllä rataverkostoa uuden tekniikan vaatimalle tasolle 123

12 VR-.lle aikaansaadaan pitkäntähtäyksen sitova kehittämis- ja investointiohjelma 69. RAUTÄTIEPOLIITTISEN OHJELMAN LAATIMINEN Joensuun Rautatieläisten Sos.dem. Yhdistys ry.n aloite Eduskunta teki vuoden 1984 budjetin yhteydessä päätöksen, että Valtionrautateiden alijäämää on supistettava vuoteen 1991 mennessä 500 miljoonaa markkaa. Päätökseen ei liittynyt minkäänlaista oletusta siitä, missä määrin VR:n toimintaan liittyy alijäämän arviointiin vaikuttavia ns. yleisä etuja tai haittoja. Samoin eduskunnan kantaan ei liittynyt käsitystä siitä, missä määrin tulisi korvata VR:n tehtäväkseen ottamia liiketaloudellisesti kannattamattomia toimintoja. Eduskunnan päätöksen on nähtävä ensisijaisesti palvelevan liiketaloudellista tavoitetta. Tällä hetkellä on selvästi jo osoitettavissa, että alijäämän supistamisen yhteydessä tehdyt toiminnan supistamiset ovat vähentäneet yleistä etua. Eduskunnan päätös rautateiden alijäämän supistamisesta olisikin purettava toistaiseksi. Vasta sen jälkeen, kun yleisen edun mukaiset korvaukset ovat budjetissa ja yleisen edun mukaisista toiminnoita on sovittu, voidaan pitää oikeana kannattavuusvelvoitteen asettamista. Kokonaisuudessaan Suomen liikennepolitiikasta näyttää puuttuvan johdonmukaisuus. Periaatteet, jotka ohjaisivat liikennepoliittista suunnittelua ja päätöksentekoa, jossa otettaisiin huomioon eri liikennemuotojen välinen työnjako, puuttuu. Edellä olevaan viitaten esitämme, että puoluekokous velvoittaa liikennepoliittisen työryhmän jatkamaan työtään ja laatimaan erikseen rautatiepoliittisen ohjelman, jossa otetaan esille mm.: 1. liikennepolitiikan alisteisuus yleiselle yhteiskuntapolitiikalle 2. liikennepolitiikassa toteutettava tasa-arvoisuuden periaate 3. liikennepolitiikan vaikutukset ympäristö- ja energiatalouteen. 70. VALTIONRAUTATEIDEN INVESTOINTIMÄÄRÄRAHOJEN LISÄÄMINEN Joensuun Rautatieläisten Sos.-dem. Yhdistys ry.n aloite Yhdistyksemme teki edelliselle, vuoden 1984 puoluekokoukselle, aloitteen, jossa esitettiin 124

13 1) liikenneinvestointien painopisteen muuttamista niin, että rautateiden kehittämiseen osoitetaan lähivuosina olennaisesti enemmän määrärahoja 2) veropolitiikan muuttamista niin, että rautatieliikenne saatetaan kustannusvastuun suhteen tasavertaiseen asemaan raskaan maantieliikenteen ja kotimaan lentoliikenteen kanssa, ja 3) maksupolitiikan muuttamista niin, että rautateiden käyttäminen kallistuu vuosittain enintään yhtä paljon kuin muiden liikennemuotojen käyttäminen. Puoluekokous hyväksyi aloitteen periaatteessa ja antoi sen mukaisten toimenpiteiden toteuttamisen puoluetoimikunnan ja eduskuntaryhmän tehtäväksi. Kuluneena puoluekokouskautena mikään edellä mainitusta kolmesta tavoitteesta ei ole toteutunut. Pikemminkin on, osin valtiovallan toimenpiteiden seurauksena, ajauduttu vain kauemmaksi asetetuista päämääristä. Liikenneinvestointien painopistettä ei ole siirretty rautateiden suuntaan. Päinvastoin rautateiden suhteellinen osuus liikenneinvestoinneista on vain vähentynyt. Tieliikenne on puoluekokouskaudella saanut yli puolen miljardin korotuksen määrärahoihinsa ja ne kohoavat vuoden 1987 budjetissa jo Mmk:aan. Sen sijaan rautateiden investointimäärärahat ovat nousseet vajaasta 600 Mmk:sta noin 730 Mmk:aan, missä on siis nousua noin 130 Mmk. Rautateiden investointitaso on enää kolmannes siitä, mitä 1970-luvun puolivälissä. Rautateitä ei liioin ole saatettu muiden kuljetusmuotojen kanssa tasavertaiseen asemaan. Liikenneministeriön laskelmien mukaan erityisesti raskas tavaraliikenne ei vastaa läheskään tiestölle aiheuttamistaan kustannuksista, mutta mitään muutoksia tähän ei ole saatu. Toisaalta Valtionrautateitä vaaditaan edelleen kattamaan myös radanpidon kustannukset. Maksupolitiikan osalta puoluekokouksen hyväksymää linjanvetoa ei myöskään ole toteutettu. Kun vielä vuoden 1984 alussa edestakainen junamatka maksoi saman verran kuin saman matkan tekeminen autolla polttoainekuluina tuli maksamaan, ovat nämä hintasuhteet vuoden 1986 lopulla täysin muuttuneet. Junalla matkustaminen on jo lähes kaksi kertaa kalliimpaa kuin autolla. Onko sitten ihme, että yhä useampi valitsee matkustusvälineekseen auton? Rautatiet ovat selvästi energiataloudellisin ja ympäristöystävällisin liikennemuoto ja maantieliikennettä huomattavasti turvallisempi. Lisäksi se on yhteiskuntataloudellisesti edullinen ja kaikkia väestöryhmiä palvelevana sosiaalinen liikennemuoto. Näistä syistä yhteiskunnan kannattaisi panostaa rautateihin ja kehittää niitä. Näin menetellään esimerkiksi Ruotsissa. Sosialidemokraattisen hallituksen toimesta on kaikille pääradoille tilattu uusia, huippunopeita junia ja pelkästään näitä ratoja aiotaan kunnostaa noin miljardilla kruunulla. Mikään toiminta ei pysty kilpailukykyisenä, ellei siihen jatkuvasti investoida ja sitä paranneta. 125

14 Myös rautateiden paikallisliikennettä on ryhdyttävä kuristamisen sijasta elvyttämään. Paikallisliikenteestä yhteiskunnalle koituvat edut kattavat monin kerroin siitä aiheutuvat, esimerkiksi maatalouden ylituotantoon verrattuna, vähäiset tappiot. Rautateillä on myös huomattavat käyttämättä jätetyt mahdollisuudet muidenkin suurehkojen kaupunkien kuin pääkaupunkiseudun lähiliikenteen järjestämisessä. Nyt vaaditaan nopeita ja konkreettisia toimenpiteitä rautateiden aseman parantamiseksi ja sen kilpailukyvyn turvaamiseksi. Tämän vuoksi esitämme, että puoluekokous kehottaisi puolueen toimielimiä välittömästi ryhtymään seuraaviin toimenpiteisiin: 1) Radanpidon kustannukset irroitetaan Valtionrautateiden tilinpidosta. 2) Rautateiden investointeihin annetaan valtion vuoden 1988 budjetissa huomattava tasokorotus ja investointeja nostetaan sen jälkeen asteittain 1970-luvun puolivälissä valinneelle tasolle. 3) Rautateiden paikallisliikennettä ryhdytään elvyttämään hankkimalla uutta, siihen sopivaa kalustoa. 4) Rautateiden kilpailukyvyn parantamiseksi rautatietariffeja ei lähivuosina koroteta. 71. VALTIONRAUTATEIDEN VAUNUTUOTANNON TILAUSVALTUUDET TAKAISIN VR:LLE Joensuun Rautatieläisten Sos.-dem. Yhdistys ry.n aloite Valtionrautateiden konepajat ovat yli satavuotisen toimintansa aikana rakentaneet lähes kaiken radoillamme liikkuvan vaunukaluston. Myös vaunu- ja vetokaluston monipuolinen huolto- ja korjaustoiminta ovat kuuluneet konepajojen työtehtäviin. VR-.n konepajat sijoittuvat rautatieliikenteen kannalta tarkoituksenmukaisesti rataverkolle: Pasilaan, Hyvinkäälle, Turkuun, Pieksämäelle, Kuopioon ja Vaasaan, työllistäen noin 2500 rautateiden tarvitsemaa erikoisammattihenkilöä. Konepajojen jalostusarvo on vuositasolla noin 450 milj.markkaa. VR:n konepajoja on viimeisten vuosikymmenten aikana voimakkaasti saneerattu tuotantotilojen, koneiden ja työmenetelmien osalta. Tuottavuutta on kohotettu atk-järjestelmäisillä tuotannonohjaustoimenpiteillä sekä kustannusseurantaa käyttämällä. Konepajat ovat erikoistuneet vaunu- ja vetokaluston korjaustoimintaan ja uustuotantoon, joihin tehtäviin henkilöstölle on annettu alan vaatima koulutus. Edellä esitetyillä kehittämistoimilla VR:lle on luotu 126

15 korkeatasoinen konepajatuotanto, joka pystyy kilpailemaan laadussa sekä hinnoissa yksityisen konepajateollisuuden kanssa. Kuitenkin VR:n konepajojen työllisyystilanne on selvästi vaarantunut ja heikentynyt sen jälkeen, kun Valtionrautateiden tarvitsemien ja tilaamien vaunujen tilausvaltuuksien myöntäminen on siirtynyt valtioneuvostolle. Varsinaisen esityksen valmistelu kestää VR:llä yli puoli vuotta, johon tulee lisäksi liikenneministeriön käsittely valtioneuvoston päätöksentekoa varten. Tämä aiheuttaa kohtuutonta viivästymistä. Aikaisemmin VR:lle myönnettyjen tilausvaltuuksien perusteella tapahtunut järjestelmä takasi konepajoille tasaisemman ja suunnitelmallisemman työllisyyden sekä mahdollisti pitkäjänteisemmän työsuunnittelun. Huomioon tulee ottaa myös se, että vaunujen uustuotanto muodostuu taloudellisesti kannattavaksi ja teknisesti mielekkääksi, jossa konepajat voivat täydentää toisiaan mm. alihankintojen osalta ja näin liittää uustuotanto ja korjaustoiminta järkeväksi tuotantokokonaisuudeksi. Edellä esitetyn perusteella esitämme, että puoluekokous velvoittaa puolueen toimielimiä ryhtymään toimenpiteisiin vaunukaluston uustuotannon tilausvaltuuksien palauttamiseksi tulevaisuudessa Valtionrautateille sekä eduskunnan ohjaamaan tarvittavat määrärahat vaunujen valmistamiseksi VR:lle. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätettäväksi Puoluekokous toteaa, että puolueneuvosto hyväksyi keväällä liikennepoliittisen kannanoton, jossa on määritelty SDP:n tärkeimmät liikennepoliittiset tavoitteet. Puoluekokous yhtyy siihen aloitteissa esitettyyn näkemykseen, että VR:n kaikkia tehtäviä ei voi mitata yksinomaan liiketaloudellisin periaattein. Tällainen tehtävä on mm. paikallisliikenteen ylläpito. Puoluekokous pitää tärkeänä, että VR:n kilpailukyvystä huolehditaan ja että rautatieliikenteen tulevaisuus maassamme turvataan. Se edellyttää VR:n johdolta kuitenkin tarmokkaita toimenpiteitä. Osa VR:n nykyisistä ongelmista on seurausta öljyn maailmanmarkkinahinnan laskusta, joka on muuttanut rautatieliikenteen ja maantieliikenteen hintasuhdetta. Tähän kehitykseen on Suomessa tehtävillä päätöksillä vain vähäinen vaikutus. Puoluekokous yhtyy moniin aloitteissa esitettyihin näkemyksiin, mutta katsoo, että poliittisin päätöksin tulisi ratkaista vain rautatiepolitiikan keskeiset suuntaviivat. Sen sijaan 127

16 VR:n hallinnon yksityiskohdista päättämiseen puoluekokous ei ole oikea foorumi. Puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan ja eduskuntaryhmän toimimaan tulevalla puoluekokouskaudella siten, että Rautateiden rakentaminen ja ylläpito irroitetaan VR:n budjetista VR:lle taataan tarvittavat määrärahat kaluston ja rataverkon uusimiseen ja ajanmukaistamiseen. VR:n konepajatoiminnan jatkuvuus turvataan. Paikallisliikennettä ryhdytään elvyttämään. Sitä käynnistettäessä otetaan huomioon alueella asuvan väestön tarpeet. Vaunukalustoa uusitaan paikallisliikenteen tarpeiden mukaisesti. Syrjäseutujen bussiliikenteen turvaamista koskevalta osalta puoluekokous esittää aloitteen hyväksymistä. 72. KULUTTAJAPOLIITTISEN OHJELMAN UUSIMINEN Hakaniemen Sosialidemokraatit ry:n jäsenen Leena Simosen aloite SDP:n kuluttajapoliittinen ohjelma on vuodelta Ohjelma heijastelee 1970-luvun alun kuluttajapoliittisia ajatuksia. Monissa asioissa ohjelma on vielä käyttökelpoinen. Valitettavasti se ei kuitenkaan anna vastauksia tulevan kuluttajapolitiikan kehittämiseen. Siksi on tarpeellista arvioida uudelleen puolueen kuluttajapolitiikan lähtökohdat ja tavoitteet. Arviointityössä tulee ottaa huomioon kehittyvän informaatioyhteiskunnan haasteet ja kansainvälistymisen seuraukset kuluttajan suvereniteetille. Miten kuluttajan vaikutusmahdollisuudet häntä itseään ja hänen yhteisöään koskevissa kysymyksissä muuttuvat muuttuvissa olosuhteisessa? Mitä tapahtuu tuotannossa ja sen seurauksena työlle, luonnolle ja kulutukselle? Kysymykset vaativat samanaikaista perusteellista tarkastelua tulevaisuuden mahdollisuuksia kuluttajan hyvinvoinnin kannalta eritellen. SDP on ollut kuluttajapolitiikan veturina maassamme niin kauan, kuin kuluttajapolitiikasta ylipäätään on voitu meillä puhua. Puolueen ja ammattiyhdistysliikkeen tuella maahamme on luotu vahva kuluttajansuojaorganisaatio. Ammattiyhdistysliike on vahvistanut otettaan kuluttajapolitiikassa luomalla muunmuassa edellytykset Kuluttajaneuvontaliiton syntyyn ja uusimalla ohjelmiaan. Myös porvarilliset puolueet ovat hioneet kuluttajapoliittisia näkemyksiään ja käytännön toimintaansa. Palkansaajakuluttajan kannalta on tärke- 128

17 ää, että myös SDP on jatkuvasti aktiivinen kuluttajaa koskevissa kysymyksissä. Viranomaisten ja vapaaehtoisten kuluttajapoliittisten organisaatioiden sekä ammattiyhdistysliikkeen kuluttajapolitiikka tarvitsee tuekseen sellaista parlamentillista voimaa, jota vain SDP voi parhaimmillaan tarjota. Käytännön työ sujuu kuluttajapolitiikankin alueella mutkattomasti, jos tavoitteet ovat selkeät ja niistä vallitsee yksimielisyys. Tässä auttaa ohjelmatyö. Puolueen kuluttajapolitiikka ei saa yksin riippua siitä, kuka sitä henkilönä tekee. Kuluttajapolitiikka on osa yleistä yhteiskuntapolitiikkaa. Se tulee nähdä kiinteänä osana muuta hyvinvointipolitiikkaa, ei muusta toiminnasta irrallisena politiikanlohkona, jossa kantaa otetaan sattumanvaraisesti ja hapuillen. Yhteiskunnan tuleva kehitys on sen luonteista, että kuluttajapolitiikalla tulee olemaan yhä keskeisempi sija ihmisten hyvinvoinnin määräytymisessä. Siksi esitän, että puoluekokous velvoittaisi puoluetoimikuntaa uusimaan puolueen kuluttajapoliittisen ohjelman ja arvioimaan muutenkin puolueen kuluttajapoliittista toimintaa osana yleistä hyvinvointipolitiikkaa sekä tekemään sen johdosta tarpeelliseksi katsomansa käytännön toimenpiteet. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätettäväksi Puoluekokous velvoittaa puoluetoimikunnan selvittämään, mitkä ohjelmat puoluekokouskaudella olisi uudistettava. 73. MAINONNAN RAJOITTAMINEN JA MAINOSKULUJEN VAIKUTUS TUOTTEIDEN HINTOIHIN Kara- ja Viherkallion Sos.-dem. Kilta ry:n aloite Nykypäivän yhteiskunnan läpilyövä piirre on jatkuvasti kasvavan kulutustarpeen markkinointi yhä uusille väestöryhmille ja yhä uusiin elämäntilanteisiin. Mahtavan markkinointikoneiston tuottamat tuotteet eivät vastaa kuitenkaan laadullisesti odotuksia. Tähän liittyy tuotteiden lyhytikäisyyttä ja hetkellisyyttä edistävät tietoiset materiaali- ja rakenneratkaisut. Sosialidemokraattisen Puolueen tulee työskennellä voimakkaasti tämän kehityskuvan muuttamiseksi vastaamaan kansalaisten todellisia tarpeita. Kuluttamiseen liittyvät ongelmat yhdistävät kaikkia kansalaisia. Kulutustarpeen epäterve markkinointi pyrkii orjuuttamaan niin palkansaajia, työttömiä, eläkeläisiä ja nuoria. Viime aikojen kehityspiirre on ollut se, että markkinointikoneisto on pyrkinyt etsimään kuiutta

18 miselle vastustuskyvyttömät ihmisryhmät ja elämäntilanteet. Lasten kiihoittaminen kuluttamiseen on jo jonkin aikaa voimassa ollut kehityspiirre. Samoin kansalaisten vapaa-aika on pyritty yhä suuremmassa määrin tekemään oikeutetuksi vain erilaisten, yhä uusien "kulutustarpeiden" tyydyttäjänä. Tähän kehityspiirteeseen ei ole kuitenkaan yksikään puolue reagoinut. Työväenpuolueiden perinteinen tehtävä on ollut ihmisen vapauttaminen kapitalistisen yhteiskunnan alistuksesta. SDP:n tulisi havahtua vastustamaan pakkomielteisen ja tarpeettoman kulutuksen jatkuvaa kasvattamista. Kulutus liittyy meidän kaikkien kansalaisten arkikokemuksiin. Tiedämme kaikki kokemuksesta, että tiettyjen tuotteiden laatu on voimakkaasti heikentynyt ja kestokulutustuotteiden ikä lyhentynyt. Mieltämme askarruttaa tuotteiden tuotannossa aiheutetut ympäristöongelmat. Osa tuotteista aiheuttaa myös meille terveysvaaraa, kuten formaldehydi rakennusmateriaaleissa ja liiallinen rasva maitataloustuotteissa. Yhä keskittyneempi tuotanto on asiallisesti kartelloinut tuotteiden hinnat, jolloin esimerkiksi elintarvikkeiden vapaa hintakilpailu on toteutumaton illuusio ja kuluttaja maksaa laskun. Kaikista näistä ongelmista puhutaan päivittäin, mutta kuluttajan tueksi on vain vaivoin saatavissa tutkittua tietoa ja viranomaisten päättäväistä toimintaa. Edelläesitetyn johdosta Kara-ja Viherkallion Sos.dem. Kilta r.y. esittää puoluekokousaloitteenaan, että SDP suuntaa lähivuosien poliittista työtään epäterveen kulutustarpeen markkinoinnin estämiseksi ja kulutustuotteiden laatuun ja hintaan liittyvien ongelmien selvittämiseksi. Tähän työhön tulisi yhdistää tarvittavien lainsäädäntö- ja hallintotoimien lisäksi puolueen kaikkien tasojen käytännöllinen ja kaikille kansalaisille mahdollinen toiminta, jossa voitaisiin hyödyntää meidän kaikkien kokemuksia. 74. MAINONNAN RAJOITTAMINEN JA MAINOSKULUJEN VAIKUTUS TUOTTEIDEN HINTOIHIN Savion Sosialidemokraatit ry:n aloite Savion Sosialidemokraatit esittää, että puoluekokous velvoittaisi puoluetoimikunnan ja puolueneuvoston tekemään kaikkensa vääristyneen, liiallisen ja raaistuneen mainonnan lopettamiseksi. Kansalaiset ovat ärtyneitä turhasta ja kulutusta väärään suuntaan vievästä mielettömästä mainosten tulvasta. Asiallinen ja oikea tiedottaminen on varmasti paikallaan ja sitä tulee jopa joissakin tapauksissa lisätäkin, mutta ei sellaista mainontaa jolla luodaan vääriä kulutustottumuksia ja vääriä tarpeita. 130

19 Yhteiskunnan varojen käyttö mainostamiseen tulee estää. Näinhän tapahtuu esimerkiksi maataloustuotteiden osalta, josta kuluttaja joutuu mainoksissa maksamaan kohtuuttoman kovan hinnan. 75. MAINONNAN RAJOITTAMINEN JA MAINOSKULUJEN VAIKUTUS TUOTTEIDEN HINTOIHIN Helsingin Sosialidemokraattinen Naisyhdistys ry:n aloite Ylläolevalla lauseella yritettiin jokin aika sitten kiinnittää huomio yritysten mainostusvimmaan. Emme ole havainneet sen saavuttaneen erityistä vastakaikua päättäjissä. Tosiasia kuitenkin on, että mainostaminen on ajan ilmiö. Olemme jokainen omakohtaisesti kokeneet mainostulvan lehtien palstoilla, suoramainontana postiluukusta kotiin, tv:ssä ja nyt viimeisimpänä vielä radiossakin. Uusien hyödykkeiden tutuksi tekeminen on varmasti paikallaan. Mutta onko yhtä perusteltua tiedottaa jokapäiväisistä käyttötavaroista tai elintarvikkeista? Jokuhan joutuu kaiken tämän maksamaan. Ja se joku on aina viimekädessä kuluttaja, jolta peritään ehkä jo moninkertaiseksi paisunut tuottajan/maahantuojan, vähittäiskaupan mainosmarkka. Tässä viidakossa ainoa hyvinvoiva osapuoli on mainostoimistot, joita onkin syntynyt runsaasti. Huolestuneina tilanteen kehityksestä ehdotamme puoluekokoukselle, että se velvoittaisi puolueen tutkimaan yritysten mainoskulujen vaikutusta hinnanmuodostukseen, erityisesti elintarvikkeiden hintoihin ja ryhtymään mahdollisiin tuloksen vaatimiin mainosta rajoittaviin toimenpiteisiin. Puoluetoimikunnan lausunto aloitteisiin Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätettäväksi Puoluekokous viittaa aloitteesta n:o 72 tekemäänsä päätökseen. 76. TEOLLISUUDEN TUTKIMUSTOIMINNAN JA TUOTEKEHITTELYN EDISTÄMINEN Viinikan-Nekalan Sos.-dem. Yhdistys ry:n aloite Tulevaisuutta ajatellen työllisyyden hoitaminen on noussut eteen vakavana ongelmana. Automaatio ja toimialarationalisoinnit vähentävät työvoiman tarvetta. Vanhentuneet ja kilpailukyvyttömät tuo- 131

20 tantolaitokset lopettavat ja sulkevat ovensa. Ennusteet lupailevat yli 10 % työttömyyttä. Työttömyyden kasvu on eräs osoitus yhteiskunnan sisällä vallitsevasta rakennemuutoksesta. Kun 50-luvulla alettiin puhumaan elinkeinorakenteen muutoksen tarpeellisuudesta, olivat mm. sosialidemokraatit voimakkaasti ajamassa teollistamista. Tämän kampanjan ansiosta syntyivät hyvin menestyvät valtionyhtiöt Rautaruukki, Neste ja Kemira. Maa teollistui. Elinkeinorakenne muuttui. Maatalous luovutti työvoimaa, mitä teollisuus ei pystynyt kokonaan työllistämään. Seurasi laajamittainen siirtolaisliike Ruotsiin. Menneinä vuosikymmeninä teollistaminen eteni ripeästi. Suomi kuroi kiinni teollistuneinpien maiden etumatkaa. Maamme menestys kuvataan Euroopan Japani-ilmiönä. Sitten tuli markkinoille piihippu. Sen mukana alkoi voimakas kehitys automaatioon ja sitä kohti tietoyhteiskuntaan. Se oli alku yhteiskunnalliselle rakennemuutokselle, mutta sen seurauksia ei päätöksentekotasolla pystytty täysin ennakoimaan. Teknologian kehitys jäi Länsi-Euroopan kilpailijamaista jälkeen. Nyt vasta on havahduttu tutkimustoimintaan ja tuotekehittelyyn. Yhdistyksemme esittää puoluekokoukselle, että sosialidemokraatit toimisivat määrätietoisesti eri teollisuusalojen käsittävän tutkimus- ja tuotekehittelykeskuksen aikaansaamiseksi, joka toimisi yhteistyössä valtiovallan, teollisuuden, yliopistojen, teknillisten korkeakoulujen ja oppilaitosten kanssa, pyrkien löytämään tuotteita, joissa yhtyvät suomalainen korkea tieto ja ammattitaito ja jotka pystyisivät menestymään kansainvälisillä markkinoilla. Puoluetoimikunnan lausunto: Puoluetoimikunta esittää puoluekokouksen päätettäväksi Puoluekokous pitää aloitteessa esitettyä ajatusta - tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostamistatärkeänä ja kannatettavana. Puoluekokouksen mielestä tavoite toteutuu parhaiten olemassaolevien yksiköiden (mm. Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen ja Teknologian Kehittämiskeskuksen) toimintaa kehittämällä. Puoluekokous ei pidä uuden tutkimuskeskuksen perustamista tarkoituksenmukaisena ja tältä osin hylkää aloitteen. 77. VALTION JA KUNTIEN LIIKELAITOSTEN TUTKIMUS- JA TUOTE KEHITYSTOIMINTA Helsingin Sosialidemokraattinen Työväenyhdistys ry:n aloite 132

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta

HE 89/2006 vp. 2. Toiminnan tavoite Teknologian kehittämiskeskuksesta HE 89/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi teknologian kehittämiskeskuksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi teknologian kehittämiskeskuksesta

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko

Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi. Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Parlamentaarinen työryhmä korjausvelan vähentämiseksi Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko 12.12.2014 Parlamentaarinen työryhmä ja sen tehtävät Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 28.2.2014 parlamentaarisen

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström

FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi. 11.6.2013 / Mikko Sundström FLYBE FINLAND Lapin liikennefoorumi 2013, Rovaniemi 11.6.2013 / Mikko Sundström 1 Yhtiön tausta pääpiirteissään 60%:40% yhteisyritys Flybe ja Finnair, Finncommin osto 18.8.2011 Flyben brandi korvasi täysin

Lisätiedot

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp -

Laki. HE 274/1998 vp. EV 306/1998 vp - EV 306/1998 vp - HE 274/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi aravalain, vuokra-asuntolainojen korkotuesta annetun lain ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

Väitöskirja netissä:

Väitöskirja netissä: Väitöskirja netissä: www.uta.fi/ajankohtaista/vaitokset/ www.yy-optima.fi 1 Jatkopohdintaa väitöskirjaan Liikennesuunnittelun käytännöt ja (kaupunkiseutujen) liikennepolitiikka Onko valtiolla kaupunkiseutujen

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Huomisen tiennäyttäjä

Huomisen tiennäyttäjä Huomisen tiennäyttäjä 75 huomisen tiennäyttäjä HUOMISEN TIENNÄYTTÄJÄ SKAL on jäsentensä näköinen ja arvostat niitä. Järjestömme valvoo kokoinen, maanteiden tavaraliikenteessä toimivien yritysten ja kuljetusyrittäminen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Tase töihin. yhteiskuntavastuu perusarvoksi. Pääministeri Juha Sipilä

Tase töihin. yhteiskuntavastuu perusarvoksi. Pääministeri Juha Sipilä Tase töihin yhteiskuntavastuu perusarvoksi Pääministeri Juha Sipilä Valtio-omistajan rooli kansantaloudessa Valtion omistamien yhtiöiden arvo Suomessa Euroopan suurin (suhteessa bkt:hen) Yhtiöiden kirjo

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA

KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, EI VEROJEN KOROTUKSIA EIKÄ LISÄÄ LAINAA TUTKIMUSOSIO KANSALAISET: KUNTIEN PITÄISI PÄRJÄTÄ OMILLAAN, VEROJEN KOROTUKSIA KÄ LISÄÄ LAINAA Kuntien pitäisi olla riittävän suuria pärjätäkseen verotuloillaan ( %). Veroja ei saa korottaa ( %), eikä

Lisätiedot

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma

Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Minkälaiset palvelut kuntalaiset haluavat ja millä hinnalla? Pauli Forma Ikärakenne Lähtökohtia Palvelujen tarve lisääntyy ja painopiste muuttuu Palveluja tuottavat työntekijät siirtyvät eläkkeelle Työvoimakilpailu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen

Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku Ylijohtaja Tapio Kosunen Rakenteellinen uudistaminen etenee Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 2016 Turku 8.-9.12.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Evolution of the earth s economic center of gravity 2 Lähde: OECD,

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä osana kotimaista ja kansainvälistä

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Yleisesittely Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Yleisesittely Pohjois-Savon ELY-keskus, viestintä 20.4.2010 1 Tausta Aloitti toimintansa 1.1.2010 osana valtion aluehallinnon uudistusta Tehtävät

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

Toimeksiannon määrittely

Toimeksiannon määrittely Sähköautojen tulevaisuus Suomessa - sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Selvitys liikenne- ja viestintäministeriölle Nils-Olof Nylund/VTT 16.2.2011 Kuva: Renault Toimeksiannon määrittely

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön päätös 6.6.20 11 LVM464/08/2011 asiakirjojen salaamisesta

Liikenne- ja viestintäministeriön päätös 6.6.20 11 LVM464/08/2011 asiakirjojen salaamisesta KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Valitus V ALITUKSENALAINEN PÄÄTÖS Liikenne- ja viestintäministeriön päätös 6.6.20 11 LVM464/08/2011 asiakirjojen salaamisesta VALITTAJA Suomen Rautatiematkustajat

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen

Eduskunnan talousvaliokunta 5.2.2016 Hallitusneuvos Kari Parkkonen HE 144/2015 vp laeiksi julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain, valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a :n sekä valtion vientitakuista annetun lain 10

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 2. helmikuuta 2015 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2015/0010 (APP) 5479/15 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: N 49 CADREN 5 REGIO 7 FSTR 6 FC 7 SOC 21 AGRISTR 2 PECHE

Lisätiedot

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys

Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Liikennepoliittinen selonteko ja esteettömyys Ylijohtaja Anne Herneoja 21.3.2013 Liikenteen VISIO 2030+ Kilpailukykyä ja hyvinvointia vastuullisella liikenteellä Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen

Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Miten ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus tulisi järjestää? 15.9.2010 Kansalaisinfo, Arkadiankatu 3 Arvo Jäppinen Ylläpito, omistus, hallinto Ammattikorkeakoulujen monipuolinen omistajarakenne säilytetään

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO

ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO ALUEELLISEN KYSELYN TULOKSET KEMI-TORNIO VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 149 vastaajaa (tilanne 25.1.2016) Koko organisaation osalta 77 vastausta Oman matkustuksen osalta 72 vastausta Kaikista vastaajista 76,5

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 276/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta HE 276/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi lääkelain 42 ja 52 :n ja apteekkimaksusta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lääkelakia muutettavaksi

Lisätiedot

Odotukset maakuntauudistukselta

Odotukset maakuntauudistukselta Odotukset maakuntauudistukselta Kommenttipuheenvuoro Oulu 11.11.2016 Sote- ja Maakuntauudistus Maakunnille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi myös muita tehtäviä: työ- ja elinkeinopalvelut sekä

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille?

Kunnat ulkoistavat palvelujaan. Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 1 Kunnat ulkoistavat palvelujaan Mitä tapahtuu eläkemaksuille ja eläkkeille? 2 Mitä palveluita uudelleen järjestettäessä on hyvä muistaa? Yksittäinen kuntatyönantaja ei vapaudu kokonaan kunnallisista eläkemaksuista,

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot

Koha-SuomiOy:n perustaminen

Koha-SuomiOy:n perustaminen Koha-SuomiOy:n perustaminen Tausta Koha on avoimeen lähdekoodiin perustuva kirjastojärjestelmä Kohaa on aloitettu kehittää Uudessa-Seelannissa vuonna 2000 Käytössä tuhansissa kirjastoissa ympäri maailmaa

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Talous- ja matkustusohjesääntö

Talous- ja matkustusohjesääntö Talous- ja matkustusohjesääntö Yleistä 1 Opiskelijakunnan taloudenhoidossa on noudatettava kirjanpitolain ja -asetuksen, tilintarkastuslain, opiskelijakunnan sääntöjen, muiden opiskelijakuntaa koskevien

Lisätiedot