Opiskelua & kulttuuria

Transkriptio

1 2 /2010 Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri / Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / Opiskelua & kulttuuria Kasarminmäellä

2 / Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri Innoste on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan kampuslehti. Julkaisija/Publisher: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / Kymenlaakso University of Applied Sciences Osoite/Address: PL 9, Kotka, Finland Puh. / Tel Fax Päätoimittaja / Editor-in-Chief: Oona vihavainen Toimitussihteeri / Sub-editor: TIIna PUSSInen AD / Art Director: Tanja Fröjd AD-assistentti / AD Assistant: MarIA riihelä Toimittajat / Reporters: Aino Ahlgren, Anu ASKOLA, ILKKA huhtala, Lea Innanen, TIIna KeMPPAInen, RebeKKA KohTALA, SePPO KUITTInen, noora-maria nouku, Pyry OjALA, jussi PeIPOnen, TIIna PUSSInen, Taru rantanen, ASTA riikonen, LAUra rinta-jouppi, KATja Savonen, virve TurKIA, Sara vainikka, Oona vihavainen, TIIA vuorikoski, Päivi ylistalo Valokuvat / Photographs: APTUAL oy, Anu ASKOLA, Lea Innanen, RebeKKA KohTALA, SePPO KUITTInen, MIA KujALA, nina nilsson, noora-maria nouku, LUKAS PearSALL, ASTA riikonen, JANI SOURAnder, OLLI-PeKKA TUULIAInen, Sara vainikka, TIIA vuorikoski, Päivi ylistalo Painatus/Printing: KOPIO NIINI FINLAnd OY, KOTKA Paperi/Paper: CyclusPrint 115g/m2 ja 170g/m2 Painos/Edition: 1500 kappaletta/copies Pääkirjoitus 5 Pukumiehiä, taiteilijoita ja hevareita? 6-11 KyAMK näyttävästi esillä Lahden OLO.MUOTO 10 -tapahtumassa Harvinaista koulutusta Kouvolassa Vasara restauroi 17 Restauroinnin verstas kuin aarreaitta Tukholman huonekalumessut ja vuoden nuori muotoilija Kalevalaa ja vappuhattuja Budapestissa Meduusa-festivaalit Kansainvälinen MediaModo täydessä vauhdissa Sirkuskoulun ilme taiteillaan opiskelijoiden voimin Kupla luomassa opiskelijakulttuuria Aptual ja KyAMK yhteistyön suunnannäyttäjinä Selvää säästöä opiskelijakortilla 42 Kolumni: Viisastu virtuaalisesti 43 Kasarminmäen kuulumisia Tietoa Kymenlaakson AMK:sta 47 Millaisia käsityksiä Kasarminmäen opiskelijoilla on toistensa aloista ja opiskelutottumuksista? Muotoilun opiskelijat kevätretkellä Tukholman huonekalumessuilla. SISÄLTÖ Käsikirjoittaja ja ääniohjaaja Pekka Lehtosaari sukelsi Meduusa-tapahtumassa elokuvien maailmaan. 4.

3 pääkirjoitus Gekkonen vinkkaa: Hakuaika korkeakouluun Kymenlaaksossa jälleen NUORTEN AMK-haku Kotkan Metsolan kampus: Tekniikan koulutusohjelmat, insinööri (AMK) puutekniikka energiatekniikka logistiikka rakennustekniikka Kotkan Jylpyn kampus: Hoitotyö, sairaanhoitaja (AMK) Kouvolan Kasarminmäen kampus: Muotoilu, muotoilija (AMK) Johdon assistenttityö ja kielet, tradenomi (AMK) Kansainvälinen kauppa, tradenomi (AMK) Palkittua koulutusta! Korkeakoulujen arviointineuvosto on valinnut KyAMK:n oppimisen ja osaamisen tuottamisen ekosysteemin (LCCE ) koulutuksen laatuyksiköksi Se on Kasarminmäen kampuksella kehitetty malli, jossa opiskelija on mukana työelämäprojekteissa ja saa niihin myös tukea opettajilta ja työnantajilta. AIKUISTEN AMK-haku Kotkan Metsolan kampus: Merenkulku, merikapteeni (AMK) Merenkulku, merenkulkualan insinööri (AMK) Energiatekniikka, insinööri (AMK) Kotkan Jylpyn kampus: Hoitotyö, sairaanhoitaja (AMK) Ensihoito, ensihoitaja (AMK) Kouvolan Kasarminmäen kampus: Liiketalous, tradenomi Koulutus alkaa tammikuussa LISÄTIETOJA kaikista koulutusohjelmista hakutoimisto@kyamk.fi, puh Pääkirjoitus» Tämän lehden ilmestyessä on Kasarminmäellä opiskeltu jo kokonainen lukuvuosi uudessa, vilkkaammassa ympäristössä. Kampusalue odottaa vielä Paja-rakennukseen syksyllä saapuvaa muotoilun väkeä, mutta välimatkojen lyheneminen on jo nyt luonut uusia yhteistyömahdollisuuksia koulutusohjelmien välille. Viides Innoste-lehti pureutuu kampuselämän ytimeen esittelemällä opiskelijoita, opintoja sekä ilmiöitä niiden ympärillä. Myös opiskelijakulttuuri etsii vähitellen uutta muotoaan yhtenäisemmällä kampusalueella. Kasarminmäestä tuskin tulee koskaan Hollywood-tuotannoista tuttujen kampusten suomalaista serkkua, jossa cheerleaderit nauravat ilkeästi shakkia pelaaville nörttipojille. Mutta mitä tapahtuu meillä Kouvolassa, kun pukumiehet, hevarit ja taiteilijat saatetaan yhteen? Minkälaisia stereotypioita meillä on toisistamme? Istutimme liiketalouden, viestinnän ja muotoilun opiskelijoita saman pöydän ääreen keskustelemaan aiheesta. Lue opiskelijoiden keskustelu sivulta Mahdollisista ennakkokäsityksistään huolimatta eri alojen opiskelijat ovat tehneet tämän lukuvuoden aikana loistavaa yhteistyötä muun muassa erilaisten projektien ja hankkeiden tiimoilta. Meduusa-festivaalin järjestämiseen osallistui opiskelijoita yli toimipisterajojen, sillä myös muotoilun opiskelijat olivat tällä kertaa mukana järjestelyissä. Meduusa-festivaalista lisää sivuilta Tässä Innosteessa on myös runsaasti muotoilun opiskelijoiden kirjoittamia juttuja, joissa perehdytään tarkemmin heidän opintojensa sisältöön. Osa lukijoista saa tämän lehden käteensä syksyllä, kun muotoilun opiskelijat ovat jo aloittaneet opintonsa Kasarminmäellä. Syksy tuo uusien opiskelijoiden lisäksi kampusalueelle muutakin: mahdollisuuden aivan uudenlaisen, yhtenäisen opiskelijakulttuurin syntymiseen. Oona Vihavainen päätoimittaja 05.

4 & Pukumiehiä, taiteilijoita Mitä mieltä opiskelijat ovat Kasarminmäen kampuksesta? Millaisia käsityksiä heillä on toistensa aloista ja opiskelutottumuksista? Kokosimme yhteen neljä opiskelijaa vaihtamaan ajatuksia.» teksti Aino Ahlgren kuvat SePPO KuiTTinen hevareita? OpISkeLIjaSTereotypiat

5 OpISkeLIjaSTereotypiat Liiketalouden toimipiste muutti Kasarminmäelle viime syksynä, muotoilu on vuorossa seuraavana. Millaisia ajatuksia yhteinen kampusalue teissä herättää? Leena: Eniten odottelen Pajan valmistumista ja sitä luvattua kahvilaa plus sitä, että oppilastoiminta lisääntyy, kun aktiivien on helpompi tavata toisiaan. Ruokala tulee menemään tukkoon, koska jo nyt on välillä vaikea löytää istumapaikkaa. Kirjastossa on nykyään paljon parempi valikoima ja usein poimin hyllystä muiden alojen kirjoja ja lehtiä ihan huvikseen. Joitakin liikuntatiloja saisi kyllä olla lähistöllä. Anne: Tosi hyvä, että kaikki ovat samassa paikassa ja voi heti käyttää muita oppilaita hyväksi positiivisella tavalla. Yhteistyö kunniaan! Se on huonoa, jos ei ole luokkatilaa tai tavaroille tilaa. Joona: Minun mielestäni on tosi kivaa, kun liiketalouskin on tullut Kasarminmäelle. Täällä on ihan eri tavalla vilinää kuin ennen. Kun muotoilukin tulee, on varmaan aikamoinen tungos. Se kyllä mahdollistaa linjojen välistä yhteistyötä, koska meilläkin on tosi paljon tarvetta lavasteisiin, joita olemme vuosien varrella tilanneet muotoilusta. Kun ollut välimatkaa, yhteistyöstä ei oikeasti ole tullut yhtään mitään. Sitten kun muotoilu on lähellä, voi vain käydä pyytämässä tehkää tällaiset ja itse roudata. Nyt homma on mennyt siten, että me olemme ominemme menneet hakemaan muotoilusta jotain puutavaraa ja itse nikkaroitu. Eihän meillä kenelläkään pysy vasara kädessä. Anne: Olettehan te miehiä! Aleksanteri: Meillä liiketalous oli siellä omassa yksinäisessä torpassaan, joka rakennuksena oli mielestäni kivempi, sellainen vähän aulamaisempi ja sai hengata enemmän. Kaikki on täällä pienissä pilttuissaan ja omissa luokissaan. Täällä on ihan eri lailla porukkaa ja kun tulee vielä lisää, tulee ehkä enemmän sellainen suuren maailman meno ja että meillä on oikea kampusalue, eikä olla kilometrien päässä toisistamme. Leena: Ehdin opiskella vuoden vanhassa liiketalouden rakennuksessa. Kun muutto oli alusta asti tiedossa, niin muutin hyvillä mielin. Kasarminmäki on mielestäni hieno ympäristö. Päärakennus tosin on liian pieni, tai vähintään luokkahuoneet ovat useimmiten tupaten täynnä. Kevytpäätteitä ja Smart Boardeja tuli epäiltyä aluksi, mutta toimivathan ne. Kiva kun on uusia leluja. Kasarminmäen muuttuessa yhtenäisemmäksi kampusalueeksi, myös eri alojen kurssien valitseminen helpottuu. Käyttekö toisten koulutusohjelmien kursseja? Anne: Käyn viestinnässä kampanjasuunnittelun ja markkinointiviestinnän sekä mainossuunnittelun ja -kirjoittamisen kursseilla. Valitsin ne, koska ne vaikuttivat tosi mielenkiintoisilta. En ole mikään graafikko tai copy, mutta halusin tietoa aiheesta, jotta tiedän mitä voin vaatia yhteistyökumppaneiltani tulevaisuudessa. Aiemmin en ole käynyt muita kuin muotoilun kursseja, koska on ollut aika täysi lukujärjestys. Nyt kolmas vuosi on menossa ja on ollut vapaus valita enemmän. Leena: Toistaiseksi en ole käynyt, mutta suunnitelmissa on. Vaikka koko ajan onkin ollut tiedossa, että kursseja on mahdollista käydä, ei ole tullut särvittyä tietoa esiin siitä mitä olisi milloinkin tarjolla. Aikaisemmin esimerkiksi muotoilun kurssit eivät etäisyyden takia inspiroineet. Liiketaloudessa ollaan kyllä mielestäni voitolla, koska luovien alojen kurssit ovat niin kivaa extraa. Joona: Opinnonohjaus voisi olla hieman näkyvämpää. Olen katsellut Winhasta joitakin kursseja, mutta kun lueskelen kurssien tietoja, ei sitten kuitenkaan jaksa vaivautua. Aleksanteri: Meille sanottiin heti alussa, että voitte ottaa ihan mitä kursseja haluatte ja se kuulosti hyvälle. Olen kuitenkin valinnut kursseja ainoastaan liiketalouden sisällä, suomenkieliseltä puolelta. Sen pidemmälle en ole mennyt. En tiedä, pitäisikö täällä olla vielä jokin systeemi, josta näkisi paremmin kaikkia kursseja. Mielestäni niitä ei ainakaan helposti löydy mistään. Joona Mielonen 24-vuotias Opiskelee viestinnässä AVja uusmediaa Aloitti opintonsa tammikuussa 2007 Tulee ehkä enemmän sellainen suuren maailman meno ja että meillä on oikea kampusalue. Leena Reinsalo 21-vuotias Opiskelee liiketaloudessa IBlinjalla (International Business) Aloitti tammikuussa 2009 Joona: Tiettyjä kursseja muilta laitoksilta voitaisiin suositella. Kyllähän nytkin voi mennä katsomaan, mikä kuulostaa hyvältä, mutta jos joku ohjaisi siihen suuntaan, olisi helpompaa. Aleksanteri: Ehkä tässä on se ongelma, että opettajat vaihtuvat ja kurssien sisältö muuttuu, vaikka nimi säilyy samana. Kurssilla voi olla tosi mahtipontinen nimi, mutta sisältö on jotain ihan muuta. Lisäksi nimissä käytetään alan slangia, jota ulkopuoliset eivät ymmärrä pätkääkään. Miten opiskelutapojen eroavat eri toimipisteissä? Anne: Olen havainnut, että järjestys tunneilla on meillä muotoilussa skarpimpaa kuin viestinnässä. Joona: Meillä AV-puolella alaa opitaan käytännön töitä tekemällä. Hommia tehdään tosi vapaasti ja sitten kun meidät laitetaan tunnille istumaan, se kuri on aika höllää. En minä siitä hirveästi tykkää, että tullaan myöhässä tunnille, esimerkiksi jos meillä on vaikka joku vieraileva opettaja ja porukkaa lampsii silloin tällöin sisään kahvikuppien kanssa istuskelemaan. Kuri on päässyt löystymään, koska me teemme niin paljon projektitöitä. Anne: Kaikki tekevät niitä. Anne Ikonen 24-vuotias Opiskelee muotoilussa designerstylistiksi Aloitti opiskelut jouluna 2008 Aleksanteri Repo 25-vuotias Aloitti opintonsa liiketaloudessa kansainvälisen kaupan linjalla vuonna 2006 Siirtyi IB-puolelle (International Business) vuonna 2007 OPISkeLIjaSTereoTypIAT Joona: No, meillä on luultavasti niitä oikeasti enemmän, koska ei meillä ole ollut lähes ollenkaan kirjallisia kursseja toisen vuoden jälkeen. Ei ole ikinä kirjoja, kenelläkään ei ole koskaan kynää mukana tai vihkoa. Enhän minä tiedä, millaista teillä muotoilussa on, mutta meidän porukka on vähän tällaista. Anne: On opettajastakin oikeastaan kiinni, saako tunneilla puhua omia juttuja vai ei. Joona: Ihan totta. Opettajahan se kuria pitää, opettajan täytyy sanoa, että: minun tunneilleni ei tulla myöhässä. Aikuisia ihmisiä tässä kuitenkin ollaan. Aleksanteri: Minulle raskainta on ollut se, että meillä taas kaikki tunnit ovat perinteistä koulunkäyntiä. Istutaan, kuunnellaan ja kirjoitetaan kalvokaupalla muistiinpanoja. Se on hankalaa. Anne: Hae sitten meidän puolelle! Aleksanteri: Tässä kuunnellessa tulee sellainen fiilis, että siellä olisi paljon mukavampaa. Joona: Teidän alalla työ tulee olemaan sellaista, että vaaditaan sitä täsmällisyyttä

6 OpISkeLIjaSTereotypiat opiskelijastereotypiat Leena: Meillä eräs opettaja laittaa aina oven lukkoon, kun tunti alkaa. Se nosti ihmisten motivaatiota. Silloin porukka tulee oikeasti ajoissa ja tekee kaikki tehtävät. Meillä huomaa kyllä suuren eron niissä ihmisissä, jotka tulevat suoraan lukiosta opiskelemaan ja niissä, jotka ovat käyneet töissä tai pitäneet välivuoden. On sellaisia opiskelijoita, joiden opiskelumoraali ei ole kohdallaan tai sitten ei olla oikealla alalla. Liiketaloudessa on paljon ajelehtijoita ja sinne tullaan viettämään välivuotta. Aleksanteri: Sitten kuitenkin ala on sellainen, että pitäisi olla skarppina. Silti joistakin huomaa, että vuoden jälkeen niille ei ole jäänyt mitään päähän ja ne ovat haaskanneet aikaansa. Millaisia ennakkokäsityksiä liiketalouden opiskelijoista liikkuu? Aleksanteri: En hyväksy sitä kuvaa, että me olisimme kaikki harmaita pukumiehiä tai naisia, koska niin ei todellakaan ole. Leena: Ei KyAMK:ssa ole pukumiehiä, ne menevät Helsingin kauppikseen. Anne: Meidän koulussa on paljon sellaisia ihmisiä, jotka sopisivat myös liiketalouteen pukeutumisensa perusteella. Joona: Ennakkokäsitys pukeutumisen suhteen on siistimpää ja asiallisempaa. Minun mielestäni se stereotypia pitää paikkansa, että liiketaloudessa on tietynlaisia tyyppejä: asiallisia ja jämptejä, jotka tulevat ajoissa tunneille. On jotenkin levollista ajatella, että jossain ovat ne järjestelmälliset ihmiset, jotka pitävät tämän maailman järjestyksessä. Aleksanteri: En tiedä, onko tähän haastatteluun nyt sattunut hieman väärä henkilö, mutta itsellänikään ei välttämättä ole aina kynää mukana. Tiedän että naapurilla ainakin on. Omalta osaltani kiistän sen, että olisimme tylsempää ja tiukkapipoisempaa porukkaa. Anne: Ette olekaan, kun teihin tutustuu, mutta alussa on jähmeämpää. Aleksanteri: Niin, kyllä minä myönnän, että jos katsotaan isompaa ihmisjoukkoa, varmasti on vähemmän väriläiskiä ja selkeästi erottuvia henkilöitä. Se on enemmän sellaista peruspukeutumista. Olemme kaikki kuitenkin omalaatuisia ja tämän päivän nuorilla aikuisilla on samat kiinnostuksenkohteet koulun ulkopuolella. Vaikka ei tykkäisi filmata videoita itse, kaikki tykkäävät katsoa niitä. Aina löytyy jotain keskusteltavaa. Joona: Me elämme niin medioituneessa yhteiskunnassa. Leena: Sosionomit ovat sanoneet minulle, että he pelkäsivät liiketalouden opiskelijoita ja luulivat, että me katsoisimme heitä nenänvartta pitkin. Heitä ei kiinnostanut yhtään ottaa kontaktia meihin. Paljon naisia, sehän on hyvä juttu. Aleksanteri: Suomalaiset ovat hieman hitaasti lämpeneviä, niin kuin Annekin sanoi, että aluksi saatetaan vaikuttaa kylmiltä. Jos joku minulle tulee juttelemaan, kyllä minä juttelen, mutta en heti osaa olla kuin paras kaveri. Joona: Ei kontaktia oteta, jos siihen ei ole oikeasti jokin syy. En minäkään mene ruokalassa istumaan ja kysy onko tässä vapaata? ja kerro heti koko elämäntarinaani. Millainen puolestaan on stereotyyppinen muotoilun opiskelija? Joona: Muotoilun tytöt. Mehän ei hirveästi olla oltu tekemisissä, mutta aina kun ollaan tehty yhteisiä projekteja, niin muotoilun tyttöjen kanssa. Paljon naisia, sehän on hyvä juttu. Anne: Mehän tulemme kohta tänne. Joona: Sitten voidaan tehdä yhdessä projekteja. Leena: Muotoilussa opiskelijat ovat selkeästi vain taiteilijoita, niitä ei ole leimattu hipeiksi tai hevareiksi. Joona: Totta. Muotoilussa ei olla hipillä tavalla boheemeja. Aleksanteri: Minulle muotoilu on jäänyt mustaksi aukoksi, ei ole oikein muodostunut mitään kuvaa. Jos joku sanoo minulle muotoilu, tulee mieleen että tehdään jokin uudentyyppinen kraana. Se ei sano minulle mitään, teettekö te oikeasti sellaisia juttuja. Onko se käytäntöä vai onko se teoriaa? Minulle muotoilu ja media ovat olleet jollain tavalla samaa kastia, erona vain se, että viestinnässä tehdään digitaalisesti ja muotoilussa käsin. Anne: Mielestäni on todella huono asia, että meidät on pidetty tähän asti maantieteellisesti niin erillään. Tarvitsemme kaikki toisiamme ja meille mahdollisille tuleville yrittäjille olisi tärkeä verkostoitua jo kouluaikana, löytää ne hyvät tyypit. Aleksanteri: On hyvä, että joku muu hoitaa talousasiat ja paperinpyörittämiset, kun taas muotoilijat ja esimerkiksi AV-viestijät toteuttavat itseään. Ja viimeisenä, muttei vähäisimpänä viestinnän opiskelijat. Millaisia stereotypioita teillä on ollut heistä? Joona: Valitkaa sananne viisaasti! Aleksanteri: Ensinnäkin olen käynyt täällä Kasarminmäellä monta kertaa ennen kuin liiketalous tuli tänne. Täällä oli aina värikästä ja rennomman oloista porukkaa. Tunnen myös joitakin henkilöitä ja tiedän vähän, mitä he ovat tehneet. Pieni ennakkokuva on ollut, että opiskelu on median luontia ja käsittääkseni opiskellaan aika paljon Photoshop- sekä Illustrator-juttuja videon ja muun lisäksi. Lievää boheemiutta löytyy. Leena: Hipit ja hevarit kuitenkin tulee mieleen. Anne: On tosi vaikeaa sanoa ulkoapäin, mitä ihminen edustaa, mitä se ajattelee tai kuinka fiksu se on. Eli eipä hirveästi ole stereotypioita uskaltanut muodostaa. Aleksanteri: Mitään vankkaa stereotypiaa ei voi automaattisesti sanoa. Ihmiset ovat nykypäivänä niin omanlaisensa näköisiä, että ulkonäöstä ei pysty sanomaan mitään. Joona: Viestinnän sisällä on kyllä aika selviä stereotypioita. Yhteisöviestijät voisivat pukeutumiseltaan kuulua jopa samaan kastiin liiketalouden kanssa. Pukeudutaan siististi, eikä ole huomiota herättäviä yksityiskohtia, niin kuin ei liiketaloudessakaan. Meidän AV-puolella ensinnäkin 70 prosentilla on jokin bändi ja niistä bändeistä 95 prosenttia on hevibändejä. Pukeutuminen on bändipaitoja ja tummanpuhuvaa. Kyllä meidän linjan sisältä löytyy niin selkeitä stereotypioita. En tiedä mikä siinä on, mutta joka vuosi kun tulee uusi ryhmä, sieltä löytyy varmasti tyyppi, jolla on death metal -bändi. Varmaan videoiden tekeminen ja tekniikka vetävät. Aleksanteri: Se ei ole niin päin, että AV vetää hevityyppejä, vaan hevin kautta on päädytty AV-linjalle. Tee se itse -meininkiä. Anne: Tällä alalla jos haluaa pärjätä, ei hirveästi voi omata stereotypioita, koska sitten ei ikinä tutustu keneenkään. Joona: Stereotypia on sellainen sana, että aina voi yleistää ja laittaa ihmisiä johonkin kastiin. Se pitää aina vähän paikkansa, mutta menee myös pieleen. On vaikeaa yleistää, koska aina löytyy muutama poikkeus, jotka vahvistavat säännön. Minun mielestäni graafikoista löytyy sellaista boheemiutta taustalta ihan selkeästi. Jos AV-opiskelijat ovat enemmän tummiin pukeutuvia ja bändipaitaisia, graafikot käyttävät huiveja ja menevät todennäköisesti Goalle lomailemaan. Koetko itse olevasi tyypillinen alasi opiskelija? Joona: En nyt ihan tyypillinen, en soita hevibändissä. Muuten kyllä. Aleksanteri: Itseään on vaikea arvioida. Sanon kuitenkin, että en ole tyypillinen liiketalouden opiskelija. Se on niiden muiden vika, koska ne ovat tyypillisempiä. Leena: Olen tyypillinen sillä tavalla, että tiedän tulevani menestymään näillä tiedoilla, joita saan koulusta. Suunnitelmissani on pistää pystyyn oma yritys joskus. Mutta minulla ei välttämättä ole kamalasti yhteistä kaikkien luokkakaverieni kanssa. Vaikka sitä ei pinnalta näe, liiketaloudessa variaatioita on aika paljon, mille alalle lähtee lopulta. Anne: Kyllä minäkin varmaan olen tyypillinen muotoilun opiskelija. En voisi opiskella pelkästään liiketaloutta tai viestintää. Näistä vaihtoehdoista muotoilu on ehdottomasti paras! Aleksanteri: Tässä voisi todeta, että jokainen on löytänyt oman paikkansa, ei ole mennyt ihan huti. Anne: Tämä on vain yksi osa elämää, jatkosta ei voi tietää. Eikä pidäkään. Joona: Kun opiskelee useampia vuosia saman porukan kanssa, porukka alkaa muovautua samanlaiseksi. Aivan niin kuin koirakin rupeaa muistuttamaan omistajaansa

7 Lahden messut lahden messut KyAMK näyttävästi esillä Lahden OLO.MUOTO 10 -tapahtumassa Valopäät kantoivat Noora-Maria Noukun asuja. Tämän vuoden osaston toteuttivat designer-stylistiopiskelijat. Kaikki tehtiin itse siementen idättämisestä valotrussin asentamiseen. teksti Virve Turkia kuvat Virve Turkia ja noora-maria nouku Anne Ikonen (vas.), Tanja Mononen ja Mira Lamminen toteuttivat KyAMK:n osaston. Lahden Messukeskuksessa järjestettiin maaliskuun lopulla innovatiivinen muotoiluteollisuuden erikoistapahtuma OLO.MUOTO 10. Tapahtuma järjestettiin tänä vuonna toista kertaa ja sen painopisteinä olivat kotimainen muotoilu sekä alan koulutus ja tutkimus. Kolmen päivän aikana esillä oli sekä nuorten kykyjen että kokeneiden alan ammattilaisten muotoiluosaamista. Tapahtuma koostui näyttelyistä, luennoista, kansainvälisestä konferenssista ja sosiaalisen median foorumista. KyAMK:n osastolla olivat esillä kaikki muotoilun ja median suuntautumisvaihtoehdot, Kymidesign & Business, uusi Kasarminmäen kampus sekä opiskelijatöitä. Koulun logoa kasvatettiin kaksi viikkoa Osaston suunnittelusta, toteutuksesta ja visuaalisesta ilmeestä vastasivat muotoilun kolmannen vuoden designer-stylistiopiskelijat Tanja Mononen, Mira Lamminen ja Anne Ikonen. Graafisen ilmeen esitteisiin ja osastolle toteuttivat graafisen suunnittelun opiskelijat Sini Jurva ja Kati Raitanen. Projektipäällikkö Tanja Mononen kertoo, että kaikki tehtiin itse osaston suunnittelusta sen pystytykseen. Osastolla oli muun muassa ohrasta itse kasvatettu koulun logo. Tapahtuman Nordic Talents alueella, jossa esiteltiin uusia, innovatiivisia tuotteita ja kykyjä, oli esillä myös KyAMK:n opiskelijoita tuotteineen. Muotoilusta olivat edustettuina Elina Hirvelä, Jonna Kauppinen, Mikko Sinkkonen ja Noora-Maria Nouku sekä viestinnästä Senni Ringman.» Mikä Designer-stylisti? Designer-stylisti on tekstiili- ja vaatetusalan asiantuntija, joka tarjoaa muotiin ja asuinympäristöön liittyviä suunnittelupalveluja. Koulutuksessa opitaan tunnistamaan ja tutkimaan muodin ja sisustuksen trendejä ja tyylejä. Ensimmäiset opiskelijat aloittivat vuoden 2008 tammikuussa. Laura Rinta-Jouppi esitteli mattokuosin, jonka hän suunnitteli Aarikalle

8 lahden messut lahden messut Suunnittelua, askartelua ja mindmappia Kun projektin ohjaava opettaja Heikki Lindroos antoi ryhmälle tehtävän helmikuun alussa, aikaa tapahtumaan oli vain kaksi kuukautta. Alkoi intensiivinen suunnitteluvaihe, jolloin ideoita haettiin lehdistä, internetistä ja näyttelysuunnittelukirjoista. Sen jälkeen visioitiin, piirrettiin ja askarreltiin mindmappia. Ideoita oli paljon ja monien sivujuonteiden jälkeen lopullinen idea loksahti paikalleen. Tästä tehtiin pienoismalli, jonka pohjalta oikea osasto toteutettiin. Tanja Mononen kiittelee innovatiivista ja toimivaa työryhmää, jonka kanssa yhteistyö sujui hienosti. Ideat jalostettiin yhdessä toimivaksi kokonaisuudeksi ja lopputulokseen voikin olla tyytyväinen. Michelin-ukko muotoutui Michelleksi Inna Kouznetsovan (vas.) ja Jenny Puiston käsissä. Michelin-ukosta designvaatteeksi Designer-stylistiopiskelijat Inna Kouznetsova ja Jenny Puisto tekivät yhteistyönä tapahtumaan asun, joka sai nimekseen Michelle. Innoittajana oli muhkeamuotoinen Michelin-ukko. Asuun haluttiin yhdistää erilaisia pintoja ja lopputulokseen valittiinkin pehmeää, paksua neulosta ja kiiltävää, sileää silkkiä. Tuloksena syntyivät takki luonnonvaaleasta neuloksesta ja mustat pitkät housut silkistä. Kokonaisuuden kruunasi silkkinen kaulaliina. Saumattoman yhteistyön tulos Työparin yhteistyö on ollut saumatonta. Molempien erilaiset maut täydentävät toisiaan ja siitä syntyi hyvä soppa, Inna naureskelee. Vaikka yhteistyö onkin toiminut, asun tekeminen ei kuitenkaan ole sujunut täysin vaikeuksitta. Teknisessä toteutuksessa, kuten kaavoituksessa ja ompelussa oli haasteita. Niistä kuitenkin selvittiin ja asu valmistui ajoissa tapahtumaan. Koulun logoa kasvatettiin kaksi viikkoa

9 koulutus Harvinaista koulutusta Kouvolassa Kouvola on Suomen ainoa paikkakunta, jossa voi ammattikorkeakoulutasolla opiskella interiöörirestaurointia. Koulutusohjelmasta valmistuu artenomeja, alan erikoisosaajia, joiden työnkirjo ulottuu rakennusten sisustuksista pikkuesineisiin. teksti Virve Turkia Interiöörirestaurointi tarkoittaa sitä, että rakennuksen rakenteiden sijasta keskitytään sisätiloihin eli seinien pintamateriaaleihin, oviin ja ikkunoihin. Myös huonekalut ja muut esineet kuuluvat interiöörirestauroijien työkenttään. Koulutusohjelmavastaava Jari-Pekka Muotio kertoo, että Kouvolassa on aiemmin voinut suuntautua joko huonekalu- tai rakennusrestaurointiin. Tästä jaosta luovuttiin kuitenkin kolme vuotta sitten. Silloin koulutusohjelman nimeksi muutettiin interiöörirestaurointi. Rakennusrestauroinnin opetus ei ole kuitenkaan hävinnyt Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta mihinkään. Se on siirretty Kotkaan rakennustekniikan koulutusohjelmaan, korjausrakentamisen suuntautumisvaihtoehtoon. Koulutuksen sisältö ei ole koskaan ihan valmis Kun ammattikorkeakoulukokeilu alkoi Suomessa 1996, myös Kouvolassa aloitettiin restauroinnin AMK-pohjainen opetus. Sitä ennen koulutusta järjestettiin Kouvolassa yo-pohjaisena koulutuksena. Muotion mukaan koulutusohjelman sisältöä muokataan koko ajan ja sen takia se ei tule koskaan täysin valmiiksi. Yhteistyötä tehdään myös koko ajan suuntautumisvaihtoehtojen välillä. Uusia restauroinnin opiskelijoita valitaan 17 joka vuosi. Koulutus on suosittua, ja hakijaluvut ovat aina olleet hyvät. Restaurointi onkin yksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun suosituimmista koulutus- Restaurointialan koulutus Suomessa Metropolia ammattikorkeakoulu: konservointi Seinäjoen ammattikorkeakoulu: rakennuskonservointi Ei varsinaista yliopistokoulutusta, esim. taidehistorian maisteriopintoja Jyväskylän yliopisto ja KyAMK pohtivat yhteistyökuviota ohjelmista. Kuten muillakin käsityöaloilla, myös restauroinnin opiskelijoista suurin osa on tyttöjä. Tämä pätee myös rakennusrestauroinnin opiskelijoihin. Esineiden ja materiaalien kirjo on valtava Restauroijan työt ovat monipuolisia, ja opittavaa on paljon. Rakennusten ja huonekalujen lisäksi entisöitäviä esineitä löytyy laidasta laitaan. On soittimia, valaisimia, ompelukoneita, mäkiautoja ja jopa paloruiskuja. Jos esineitä on paljon, myös materiaaleja riittää. Käytössä ovat muun muassa metallit, kankaat, puu, lasi, erilaiset koristemateriaalit, kipsi ja stukkomarmorit. Lakkoja, maaleja ja kultauksia käytetään erilaisiin pintakäsittelyihin. Myös niiden tarjontaa riittää, jopa runsauden ylitarjontaa, Muotio naureskelee. Koska kaikkea ei millään pysty hallitsemaan, opiskelijat voivat itse vaikuttaa siihen, mihin osa-alueisiin he haluavat keskittyä. Opintojen tavoitteena on erikoisosaaminen. Kaikkea ei kuitenkaan tehdä. Raja on vedetty taidekonservointiin, jota ei opeteta Kouvolassa. Kotkan lyseon lukio työn alla Asiakastöitä on tarjolla paljon esineistä rakennuksiin. Opiskelijat pääsevät harjoittelemaan käytännön töissä jo ensimmäisenä vuonna, jolloin tehdään pintakäsittelytöitä ja opetellaan eri tekniikoita. Toisen vuoden opiskelijat pääsevät jo huonekalujen ja rakennusten kimppuun, kertoo Muotio. Yksi tärkeä asiakastyö tällä hetkellä on Kotkan lyseon lukio, jossa on tehty muun muassa dokumentointia tulevaa korjausta varten. Hankkeessa on mukana Kotkan kaupunki. Myös Kouvolan museotoimelle tehdään erilaisia harjoitustyöprojekteja, kuten museon kokoelmiin kuuluvien esineiden konservointi- ja restaurointitöitä. Tällä hetkellä kunnostetaan seminaaritöinä esimerkiksi virsikannelta, ruumisvaunuja ja Kouvolan vanhan aseman lipunmyyntitoimiston kelloa. Museotoimen tarkoituksena on asettaa opiskelijoiden töitä esille näyttelyihin. Etuna palkallinen työharjoittelu Restauroinnin opiskelijat löytävät työharjoittelupaikan suhteellisen helposti, varsinkin rakennuskohteita on tarjolla valtakunnallises- Kai Vasaran olemus ei sovi lainkaan mielikuvaan stereotyyppisestä rakennusalan ammattilaisesta. Avoin ja eloisasti jutusteleva yrittäjä kertoo nuoren ikänsä yllättävän usein myös asiakkaat. Ammatillista uskottavuutta se ei kuitenkaan ole horjuttanut: töitä riittää. Tällä hetkellä yrittäjän itsensä lisäksi Restaurointi & Rakennus Vasarassa on yksi työntekijä. Viime kesänä oli parhaimmillaan yrittäjän lisäksi neljä työntekijää. - Töitä riittäisi useammallekin, jos löytyisi oikeanlaisia tekijöitä, Vasara sanoo. Lapista kotoisin oleva Vasara on päätynyt osin sattumalta Kouvolaan restaurointiopintojen perässä. Hän piti kaupungin ilmapiiriä niin kotoisana ja asukkaita niin välittöminä, koulutus ti. Pääkaupunkiseudulta löytyy todella hyviä kohteita, koska siellä on paljon vanhaa rakennuskantaa. Kohteisiin tehdään kunnostusrestaurointia ja konservointia hyvin monipuolisesti. Työharjoittelu on usein myös palkallista. Muotion mukaan nyt korjataan paljon, joten mahdollisuus harjoittelupaikan saantiin on hyvä. Myös yleiset asenteet ovat muuttuneet niin, että vanha tavara koetaan säilyttämisen ja kunnostamisen arvoiseksi. Erilaiset sisustus- ja tuunausohjelmat ovat tuoneet näkyvyyttä alalle. Vaikka harjoittelupaikan saa helposti, työllistyminen alan töihin valmistumisen jälkeen ei ole helppoa. Vapaita paikkoja on vain rajoitetusti ja hakijoita on paljon. Restauroijat työskentelevät valmistuttuaan muun muassa museoissa ja muissa julkisen puolen tehtävissä. Monet valmistuneet opiskelijat ovat perustaneet oman yrityksen ja työllistäneet siten itsensä. Julkisella puolella ostetaan palveluja yksityisiltä yrityksiltä, joilla on erityisosaamista. Myös isot yritykset tarvitsevat erityisosaamista, joka hankitaan ostopalveluina. restauroi teksti ja kuva Lea Innanen Vasara että jäikin valmistumisen jälkeen paikkakunnalle asumaan. Päätös alkaa yrittäjäksi oli työtä pelkäämättömälle nuorelle miehelle selkeä. Vasara valmistui Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta artenomiksi joulukuussa Yritys oli tammikuussa jo toiminnassa ja ensimmäiset toimeksiannot työn alla. Yrityksen toimialaan lukeutuvat hirsirakentamisen ja hirsirakenteiden korjauksen lisäksi restaurointi-, rakennus- ja remonttityöt. Lama ei Vasaran mukaan ole vaikuttanut hänen töihinsä, vaan kalenteri onkin täynnä pitkälle eteenpäin. Vuodenaikoja on osattava ennakoida töitä suunnitellessa ja aikataulutus on muutenkin tärkeä hallita. Hirsikengitystöiden osuudeksi Vasara arvioi jopa 80 prosenttia kaikista urakoista. Lähes kaikki asiakkaat ovat yksityishenkilöitä. Vasara antaa asiakkaalle alustavan hinta-arvion ja laskuttaa kahden viikon välein urakan edetessä. Ennakoimattomat kustannukset eivät toistaiseksi ole aiheuttaneet ongelmia. Asiakkaat ovat ymmärtäneet kohteiden olevan sen luontoisia, että yllätyksiltä on vaikea välttyä niin kustannuksissa kuin aikatauluissa. Opiskelijoita Vasara on ottanut harjoitteluun tapauskohtaisesti ja mahdollisuuksien mukaan. Yrittäjän on huomioitava kuitenkin se, että harjoittelijan ohjaukseen kuluva aika on aina hänen omasta työajastaan pois. Siksipä hän toivookin opiskelijoilta oma-aloitteisuutta työssä. Itseään vaativana työnohjaajana pitävä Vasara edellyttää työntekijöiltään käytännöllisyyttä ja tehokasta asioiden sisäistämistä. Tietysti jo työn fyysisyys asettaa tiettyjä vaatimuksia, eivätkä henkilökemiatkaan voi olla vaikuttamatta. Hän uskoo kysyntää olevan nopeasti oppeja omaksuville työntekijöille, joilla on oikea asenne