12. KYTKINLAITTEET JA ERISTIMET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "12. KYTKINLAITTEET JA ERISTIMET"

Transkriptio

1 Lk : Kyknla ja rsm. KYTKINLAITTEET JA ERISTIMET.. Srjännkyknla Talkko.a. ABB:n normaalvalkoma. Kyknla Laj U r kv I r A / k ka I sc ka Hom. Ssäll asnnava Eron OJON_ Maadoskykn OJWN_ 7, ,5 Kormanron NAL_ Varokkormanron NALF_ (50) (5) (0) I r ja / sc slak Rng Man Un slakklla CTC-F Rng Man Un kakasjalla CTC-V 4 /00 400/ ,5 SF6 - kakasja HPA ,5...40,5...3,5,5...40,5...3,5 ajk / pjk ajk / pjk Tyhjökakasja VD ,5...50,5...5,5...50,5...5 ajk / pjk ajk/pjk U r = mosjänn, I r = mosvra, I k = rmnn ksovra ( ksoaka a 3 s ), I sc = kakasjan kakaskyky, ajk = akajällnkyknä, pjk = pkajällnkyknä. ABB:n TTT-käskrja

2 Talkko.a. (jak) ABBn normaalvalkoma. Lk : Kyknla ja rsm Kyknla Ulos asnn. Laj Pylväsron NPS_ 4 36 SF6-kormanron pylvääsn asnnava Kroron NXA_ NXB_ NRB SGF U r kv... 7,5 7, I r A I k ka ,5 40 (s) Tarnaron TFB_ SF6- kakasja EDF EDI SV LTB HPL-A HPL-B ELF-SP 7, , , , ,5 3,5 3, , I sc Ka 5...3,5 3,5 3, , Hom. maadoskykmllä I k 3 s I k 3 s I k 3 s I k 3 s I k 3 s I k 3 s U r = mosjänn, I r = mosvra, I k = rmnn ksovra ( ksoaka a 3 s), I sc = kakasjan kakaskyky, ajk = akajällnkyknä, pjk = pkajällnkyknä. Ma oa: Slakk laja CEF; yömaadosväln laja NWAB; romn mooorohjam laja UEMC; ssäll asnnava yhjökonakora. To äyävä IEC-sandardn vaamks. Ylsä näkökoha Sandard IEC EN IEC ( 996 ) ( HD 448 S3 vanhnn ) Srjännkyknlall yhs asa IEC 609 ( 984 ) EN 609 ( 994 ) Erom IEC ( 998 ) HD 355. S3 Kormanrom < 5 kv IEC ( 988 ) EN ( 993 / 5 ) Kormanrom 5 kv IEC 6040 ( 990 ) EN 6040 ( 993 ) Varokkormanrom IEC ( 987 ) HD 348 S6 Kakasja IEC 608- ( 994 ) EN 608- ( 993 ) Vraa rajoava slakk IEC ( 999 ) Srjännkonakor ABB:n TTT-käskrja

3 Lk : Kyknla ja rsm Eronorm vasaava ylnsä äysn skvana olvaa IEC jlkasa harvoja ylnsä mrkyksömä kansallsa pokkksa lknoamaa. Talkko.b. Kyknlan osa Mosvra / r. Tällä vrralla avoasnnksssa lämpnmä vä ylä sallja arvoja. Hopod C-koskm lmassa a SF6 kaasssa Hopod C-koskm öljyssä Paljaa C-koskm SF6 kaasssa Paljaa C-koskm lmassa Paljaa C-koskm öljyssä Paljaa lm ) Tna lm ) Hopod lm ) Srn sall lämpnmä / K ) pä rppmaa sä onko lävä johdn pnno va. Srn sall lämpöla / C Kojsoon asnnavan kyknlan kormavs on rksn arksava, sllä s saaaa olla jopa 30 % pnmp kn avoasnnksn arvo. Sandard vä määrl ylkormava. Kyknla l vala sn ä ylkormksla välyään. Mosjänn U r on sama kn kyknlan srn sall käyöjänn. Ersysasona käyään kohdassa 6.. syjä ksokojännarvoja. Eromn rosvälll as vaamks ksokojänndn osala ova non 5 % korkamma kn vahvälll ja maarsyksll as. Trmnn ksovra I k on srn okoslkvrran hollsarvo, jonka kyknla lyhyakass ksää ollssaan sljna; ksoaka s ll rksn mana. Laskassa kyknlan ksovra mosksoakaa pdmmäll ajall on lask I = vako käyöklponn; knkaan mosksoakaa lyhymmäll, koska ällön ylnsä ylään kyknlan dynaamnn ksovra. Dynaamnn ksovra I p on srn päsymmrsn okoslkvrran hpparvo ( I MC kvassa.a), jonka kyknla ksää ollssaan sljna. Sandardo arvo I p =,5 I k. Shd I p / I k saaaa olla sandardoa arvoa srmp, kn kyknlan galvaansssa lähsyydssä on sr gnraaor, sr mnaja a paljon mooorkormsa. Tällön kyknlan valnnassa on I p määräävä. Okosln slkmskyky I ma arkoaa srna päsymmrsn vrran hpparvoa ( I MC kvassa.a ), jonka kyknla mosjännllään pysyy varomaa kykmään. Okosln kakaskyky I sc arkoaa srna vra-arvoa, jonka kakasja mosjännllään pysyy napaokoslssa kakasmaan. S lmoaan - vahovrakomponnn hollsarvona I sc ja - asavrakomponnn I DC prosnaalsna osna kakasjan valokaarkoskmn rkanmshkllä. Sandardvaams saadaan kvasa.a, kn J on rlaka ( 0 ms ) + kakasjan pnn rkanmsaka. Mssa apaksssa (sm. kormanroamnn) kakaskyky lmoaan srmpana vahovrran hollsarvona, jonka kyknla ao. IEC-sandardssa lähmmn määryssä oloshssa pysyy kakasmaan. Kys on ällön symmrssä vrrasa ABB:n TTT-käskrja

4 Lk : Kyknla ja rsm Kyknlaa valassa on arksava, srmmalla käyöjännllä ylä lmoa kakaskykyä. I MC % J IAC I DC I DC 60 I AC J ms KUVA.a. IEC-sandardn ( 987 ) mkann päsymmrnn okoslkvra ( prn cos 0,07 ). I M C =,5 I S C,8 I S C =,8 I AC I AC = vahovrakomponnn hpparvo I S C, I DC = asavrakomponn, J = aka okosln alkamssa kakasjan valokaarkoskmn rkanmsn, = kakasjan valokaarkoskmn rkanmshk. Palaava jänn on vrran kakasn jälkn kyknlan avasvälllä vakava jänn. Palaava ransnjänn on välömäs vrran kakasn jälkn snyvä moslann jänn. Tärkmmä kakaslan ja nhn lyvä palaava ransnjänn ova kvan.b mkas. R L C p p C c p R L L a. p p c b. c. p L KUVA.b. IEC sandardn ( 998 ) mkas sjaspr. a ) Indkvsn vrran b ) Kapasvsn vrran c ) Kormsvrran kakas. kakas. kakas. = syööjänn c = kondnsaaorn jänn L = korman jänn = kakasvra p = palaava jänn ABB:n TTT-käskrja

5 Lk : Kyknla ja rsm Pnn ndkvsn ja kapasvsn vrojn kakasssa ol nnkään kys kakaskyvysä (pokkksna kormanron) kn kakasn yhydssä synyvn yljänndn srdsa. Kva.c ja.d sävä yksnkrasna yljänndn synymkansm. L C C L L L >> L ch ch L KUVA.c. Pnn ndkvsn vrran kakas. Vrran nnnakasn kakamsn ahama yljänn. = syööjänn, = kakasvra, ch = srymävra, L = roavan prn ( L, C ) jänn. Srn mahdollnn yljänn m a x L L c h c h c h. C C L C >> C o C C c c c KUVA.d. Kapasvsn vrran kakas. Jällnsyymsn ahama yljänn. T o = vrran nollakoha, = jällnsyymshk, c = kondnsaaorn jänn. Jällnsyymsn apahssa 0 ms ( = - o ) kla vrran nollakohdasa on srn mahdollnn yljänn U max = 3 ê. Kapasvsn vrojn kakasjn yhydssä jällnsyymsllä arkoaan sä, ä kakasn yhydssä avasväl syyy dlln 5 ms vrran nollakohdan jälkn. Mkäl dllnsyymnn apah < 5 ms kakasn jälkn a dllnsyymsä ollnkaan apahd, on kyknla jällnsyymäön, ja ällön synyvä kakasyljänn maaa vasn vo olla nnään,5 kraa vahjännn hpparvo. ABB:n TTT-käskrja

6 Lk : Kyknla ja rsm IEC-sandardssa määrään ndkvsn vrojn kakaskokdn prospkvnn palaava ransnjänn kahdn paramrn ( U c, 3 ) avlla vrhokäyränä ( kva. ). Apsrna on a lkvv d. Kvassa sy värählvä jänn äyää sandardvaamks. Yl 00 kv jännll palaava ransnjänn määrään nljän paramrn avlla. c c d 3 KUVA.. IEC:n mkas palaavan ransnjännn nnssr ( c, 3, d ). Palaavan ransnjännn nosnops on c / 3. Apjänn U a. Sall vahlal on % nmllsarvosa; pokkksna kakasjan akohjaksn lakasmagn, jonka on omava % asajännllä. Ohjas- ja apvraprn ksokojänn on kv, 50 Hz, mn. Apkoskmn l olla pakko-ohjaja. Mosvra vähnään 0 A; kakaskyky A 0 V DC 0 ms akavakolla ll osn mana. Kyknlan mkaansn än on olava vähnään 000 knn-ak- omnaa, kakasjan 000. Eron Eron on mkaanss omva kyknla, joka ak-asnnossa akaansaa loavan rosväln ja knn-asnnossa kykn johamaan korms- ja okoslkvrran, ma jola vaada kakas kä slkmskykyä. Eromn slkms- ja kakaskyky on korknaan 0,5 A ll rksn ol osn man. OJON-romlla ( kv ) pysyään roamaan 300 kva yhjäkäyvä mnaja a 30 kva korma. 0,5 A vasaa 3 kv:lla n.,5 km psa yhjäkäyvää avojohoa a 0 MVA yhjäkäyvää mnajaa. Kakaspskon varsn NPS romn kormanroamskyky 4 kv jännllä on 5 A. Eromn okoslkksosa kosassa sandardn IEC 609 (984) mkass on lähmmän krsmn äsyys romsa. - 3 x vahväl, U r 5 kv, I p 00 ka rom - x vahväl, U r > 5 kv rom. Eromn yhydssä olva maadosron kosaan samassa prssä. Ulos asnnavn NSA / E-romn rsmn pnaväl/vahjänn on non 3,0 cm / k V. Mkäl käyöpakan lkassas on korka, l vala ron, jonka rsmssä on normaala pdmp pnaväl a jonka kohdan 6.. mkann mosjänn on porrasa srmp kn vrkon srn käyöjänn. Eromn käyölann l olla sllann, ron vo avaa a slka panovoman, ln, ärnän, skn a ahaoman koskamsn kaa. Eromn apkoskm vä saa osoaa romn knnasnoa nnn kn on varmaa, ä pääkoskm ABB:n TTT-käskrja

7 Lk : Kyknla ja rsm saavava asnnon, jossa ron äyää mosvra- ja okoslkvraksossvaamks. Apkoskm vä saa osoaa romn ak-asnoa nnn kn pääkoskm ova saavan vähnään 80 % rosvälsä. Joa roma vahngossakaan ohjaas vrrallsna, n vodaan lka joko sähköss a mkaanss sllon kn nssä vo klka vraa. Sähkönn lksmnn hdään lksmagnlla, joka ollssaan jännön sää romn ohjaamsn. Kormanron Kor manron on kyknla, joka on skä kykn ä ron. Kykn on kyknla, joka pysyy kakasmaan ja slkmaan määräyn vrran skä johamaan korms- ja okoslkvrran. Talkko.c. Tyypllsä sorsarvoja ylskäyöön arkoll ssäll asnnavall kormanromll. U r kv Mosjänn Mosvra ) I r A Trmnn ksovra I k ka Okosln slkmskyky I ma ka Tyhjäkäyvän mnajan roamskyky ( % I r ) I 3 A I 4a A Tyhjäkäyvän kaapln roamskyky Maaslkvrran kakas I 6a A Kaapln roamnn maasln akana I 6b A , , ,3 6,3 0 6 (50) (50) 7 8 ) kormsvrojn slkms- ja kakaskyky skä johoslmkan avaamskyky mosvraan saakka. Talkko.d. Kormanromn kossprjä. TILANNE VERKKOKAAVIO Kormanroamnn Z Johoslmkan avaamnn Varokkormanromn omna koordnaaovrralla SIJAISKYTKENTÄ (ns. kakasva vah) Z S,5 U V Z Z S =,5 ZSV ZL=,5Z IEC 6065-(998) 0,3 U v,5u v L IEC 6065-(998) IEC 6040 (990) LV PALAAVA TRANSIENT- TIJÄNNITE KOEARVOJA KOESTUS 0 0 ms 0 0 ms û v û v û v 0 0 ms Z s =(0,...0,8 Z) n Z = Z s+ Z L Z L: cos = 0,70± 0,05 Ur = 4 kv: syöö cs = 4 kv 3s = 88 µs ds = 3 µs Ur = 4 kv: 8, kv c = 3 = 50 µs U r = 4 kv: c = 4 kv 3 = 76 µs Kossvaamks ks. alkko.. Esmrkknä koarvo, kn U r = 4 kv. C = slkmnn, O = avaamnn. ˆ v U v 3 U r 0 kakaskoa (3): jänn 0, Ur, vra I r ja prn cos 0,3. Kaks slaka okosljna. Lakas kolmannlla a lakasmagnlla. -vahsn kossvrran srs rpp romn avamsajasa ja slakkn vra / slamsaka dagrammsa (Ks. IEC 40 App. B), olln sm. 0 x slakkn I. r ABB:n TTT-käskrja

8 Lk : Kyknla ja rsm Usn IEC jlkas (998 ) määrl kolm lokkaa E E3 sähkösll ksävyydll. Lajkokssa vaad kakas- ja kyknäkrojn määrä on sdo nähn lokkn. Ndn avlla vodaan opmoda ksannksa valsmalla almman lokan la harvon ohjaavn kohsn, jossa korms- ja okoslkvrra ova pn ja vasaavas mnmoda holoksannksa vaavmmssa kohssa. Vasaavas on määrly kaks lokkaa mkaansll ksosdll, M ja M. Lokka M vasaa vanhoja vaamksa ja omnakrojn määrä vrraomana on 000. Sähköss ohjall lall on määrly myös lokka M, jossa omnakrojn määrä on Slkmskykyvra on ylnsä sama kn dynaamnn ksovra. Prskosarja l kormanroamskok skä nädn jälkn sorava slkmskyky kok on sy alkossa.. Talkko. Kormanromn kakas- ja kyknäkosarja. Kosarja Kojänn +0 % 0 % Kovra +0 % 0 % No Nmys Lokka E Lokka Tomnakrojn lkmäärä C = knnohjas, O = akohjas Lokka E E3 Kormanroamnn U r I = I r 0 CO 30 CO 00 CO 0,05 I 0 CO 0 CO 0 CO a Johoslmkan avaamnn 0,0 U r I a = I r 0 CO 0 CO 0 CO 4a U r I 4a 0 CO 0 CO 0 CO Tyhjäkäyvän kaapln roamnn 0, - 0,4 I 4a 0 CO 0 CO 0 CO 4b Tyhjäkäyvän avojohdon U r I 4b 0 CO 0 CO 0 CO roamnn 5 Okosln kyknä U r I ma =,5 I k C 3 C 5 C 6a Maaslkvrran kakas U r I 6a 0 CO 0 CO 0 CO 6b Tyhjänäkäyvän kaapln roamnn maasln akana / r I 6b = 3 I 4a 0 CO 0 CO 0 CO a Johoslmkan avaamnn apah sm. sllon kn käyön rajaa massa lapäss slmkaks kyky vrkko palaaan kormanromn akohjakslla jälln sääsks. Sandardssa IEC on jännn moksks o 0, U r käyännössä s on ylnsä all 0, U r. 6a Maaslkvra on kapasvnn ja sn srs rpp vrkon raknsa ja laajdsa. IEC anna ohjarvoja. 6b Johdon jänn ja varasvra nos rvssä vahssa. Maasln ollssa syöön pollla kormanromn avasväln yl vakaa pääjänn vakan kakasa. Mnajan yhjäkäynvrran kakaskoa vaada. La, joka läpäs kakk m kok pysyy varmas kakasmaan mnajan yhjäkäynvrran % I r. ABB:n TTT-käskrja

9 Lk : Kyknla ja rsm Lajkokssa kakaskokdn jälkn soraan kaks okoslkvrran kyknäkoa mosjännllä ja nmllsllä slkmskyvyllä I ma. Varokkormanron on vapaalakaslalla ja slakkn vars kormanron. Yhdnkn slakkn omna saa akaan kormanromn ak-ohjaksn ja sn prn kakknapasn roamsn. Tällasn yhdslmän akoomall omnnall on sy vaamks sandardssa IEC 6040 ( 990 ). Vakn kossvaams on koordnaaovrran ko, on sy alkossa.d. Kakasja Kakasja on kyknla, joka pysyy kakasmaan, slkmaan ja johamaan kormsvrran lsäks myös okoslkvrran. Prskosarja l napaokoslkkok on sy alkossa.f. Talkossa on man nmllnn omnakj: akajällnkyknä O - 3 mn-co-3 mn-co pkajällnkyknä O - 0,3s-CO-3 mn-co, mssä O = avaamnn, CO = slkmnn ja välön avaamnn, 3 mn ohlla nnaan myös mn ja 5 s jällnkyknäaja. Kakasjan r napojn omnnan rakass saa olla nnään 0 ms ( y ksvahkoss on sall van jos rakass <5 ms. ) Ma prskovaamksa: lähvkakoss kakasjall U r 5 kv. I sc >,5 ka. Lähvalla arkoaan okoslka avojohdolla lyhyn makan ( < 5 km ) päässä kakasjasa. yhjäkäyvän avojohdon roamnn, kakasjall U r 7,5 kv. Talkko.f. TILANNE VERKKOKAAVIO Napaokoslk Vahopposo Lähvka... 5 km Kakasjan kossprjä.,5 U v,5uv Kapasvnn korma U ko SIJAISKYTKENTÄ ( ns. kakasva napa) IEC (987) IEC (987) Z S Uv Z j IEC (987) IEC (987) PALAAVA TRAN- SIENTTIJÄNNITE ûv 00 % 0 0 0, 0, ms KOEARVOJA U r = 4 kv c I / I 3 sc kv µs d µs 00% ,0 60% % ûv U r = 4 kv c = 6 kv 3 = 76 µs 0 0 0, 0, ms U n = 3 kv ûv I = 0,75/ sc I / Isc L û v m û v m 0,9 0,6,36 0,75 0,4,3 L 0 L : d kv 0 0, 0, ms d = 0, I ka µs ûv Kond.parso (ko -vahsna) ms Kojänn -vahkosksssa ko / v,4 kondnsaaorparso, yhjäkäyvä avojoho,0 yhjäkäyvä kaapl Koss -vahsna 5 kv,5 ka kakasjall 3 kakaskoa kllakn vraarvolla KOESTUS Ko - Kosarja ) Tomno vra I / I sc TD TD TD 3 O-O-O O-O-O O-O-O 0 % 30 % 60 % Hom. TD 4 O-CO-CO 00 % symm. / sc TD 5 O,O,O 00 % päs /DC% ) nmllnn omnakj Koss -vahsna I = 0,5 / sc U =,5 U v (maasa ro vrkko) U =,0 U v (h. maado vrkko) Kosarja O, CO; lsäks O, O arvolla 0,3/ Koss -vahsna sall van jällnsyymäömäll kakasjall, mkäl r napojn rakass < 3,3 ms. 3-vahkoss kahdlla koprllä (a' 0 koa): - syöön okoslkvra / sc ja - korman ah. U 0 % Vasaavas kok arvolla 0,3 / cn Esmrkknä koarvo, kn U r = 4 kv ( maasa ro vrkko ). I sc = okosln kakaskyky, C = slkmnn, O = avaamnn. ˆ v U v 3 U r ABB:n TTT-käskrja

10 Lk : Kyknla ja rsm Erysvaamksa: Tyhjäkäyvän kaapln roamnn. Koss on ylnsä arpon 4 kv kakasjall. Kondnsaaorparson roamnn, kn on kys yksässä rnnakkasparsosa. Vahopposokoss. Vahopposo on lann, jossa kakasjan kmmallakn pollla olva syööläh jova päahn vrhllsn ahdsksn, ylkormksn a okosln aka. Kakasjan palaava jänn on srn kn syöölähdn vahsro on 80. Kakasvra on korknaan pol srmmasa okoslkvrrasa. Sandardo kossvra on 0,5 I sc vasan apasa jossa syöävn vrkkojn okoslkmpdanssn shd on :6 ja srn okoslkvra on I sc Erää ma lana on sy alkossa.g. Talkko.g. Tlana, josa ol osasks vaamksa IEC-sandardsssa. Tlann Eryspr Homaksa Pnn ndkvsn vrran kakas, sm. - krsnkorman roamnn - mooorn käynnsysvra Okoslk sarjakrsmn a mnajan akana, ämän määrässä okoslkvrran srdn. Rnnakkaskrsmn roamnn. Sr yljänn kakasssa mahdollsa, john lähnnä vrran nnnakassa kakamssa ( ch ). Lähnnä allla U r 4 kv. palaavan ransnjännn nosnops srslokkaa 5 kv / s. ( Lajkokn 00 % ja 60 % kokssa s on 0,5... kv / s, kn U r = 4 kv ) Valaan sopva kyknla a sojaaan kohd yljännlä. Ks. IEC Tchncal Rpor 33( 994 ). Ks. IEC Tchncal Rpor 33( 994 ). Okoslk srn gnraaorn a srn mnajan lähllä Okoslkvrran asavrakomponn srmp kn sandardo arvo, koska cos 0,07. Kakasjan akohjasa vväsään a valaan ryss kos kakasja. HPA_ ja VD4 kakasja sovl hyvn mooorkakasjaks kn omnoja pävässä on nnään 0 (mkaannn kä on 0000 omnaa) kä s aha vaarallsn sra yljännä. Tahdsksn ja syöön pkavahoon sovlva HPA_ ja VD4 kakasja, koska omnaaja ( ks. kva.f ) ova lyhy ja vako. ABB:n TTT-käskrja

11 Lk : Kyknla ja rsm U U I U I U 3 I 3 C 0 palaava ranssnjänn slkmsaka 3 aka rkanms- valokaaraka slkmsaka kakasaka slkms-kakasaka KUVA.f. Kakasjan omnassra kossoskllogrammn (slkmnn-kakas) avlla synä [ IEC ( 987 ) ]. C = Slkmsmplss ( sm. klavra ) O = Avaamsmplss ( sm. klavra ) I = Ensmmäsnä kakasvan navan vra 3 = Koskmn galvaannn koskshk 5 = Valokaarkoskmn rkanmshk Slak Srjännslakkll sandardssa IEC 608- ( 994 ) sy vaamks pokkava osan pnjännslakkll sysä: kakaskykyä vaada pnllä ylvrrolla ( ylnsä all 3 I r ), vaan ylskäyöslakkdn loava omna-al on al jossa omna-aka h, hohävörajoja ol sy ja aka-vraomnaskäyrä ol sy. Slakkdn valnaohj ova sn valmsajakohas. CEF-slakkn mosvrran valna: mnajan slak, ks. alkko.h ja kondnsaaorn slak: x kondnsaaorn mosvra. CMF-slak mooorll: n. x mooorn mosvra rppn käynnsysajasa ja -hydsä ( arkmmn valmsajan sssä ). Slakkdn rnnankyknä on mahdollsa. ABB:n TTT-käskrja

12 Lk : Kyknla ja rsm Talkko.h. CEF-slakkn valna mnajan sojaks. Mnajan nmllsjänn 0... kv Mnajan nmllsjänn kv Mnajan ho kva Slakkn mosvra A Slakkn mosvra A Slakkn mosjännn on ylnsä olava sama kn vrkon srn käyöjänn. Esm. 3,6 kv jännllä saa käyää kv slakka, vakka 3,6 kv ja kv slakkdn lkos ma olsva sama, koska kv slakkn kakasyljänn 3,6 kv jännllä saaava ylää laoksn rsysason. Kolmvahprssä kakkn slakkdn l olla dnsä ( sama valmsaja, lajmrkk, kns arvo ). Slakkdn vaho l soraa slakkdn ollssa vrraomana. On soslavaa vahaa kakkn kolmn vahn slakk, kn yks a kaks slaka on omn ll varmas dä ä mään ylvraa ol klkn ommaomn slakkdn kaa. Konakor Srjännkonakorll on sandardssa IEC (999) sy AC-loka skä ndn vaamks (Talko.j,.k ja.l). Talkko.j. Srjännkonakorn käyöloka. Käyöloka Tyyplls sovllks AC- AC- E-ndkvs a lväs ndkvs kormks, vassn Lkrngasmooor: käynnsys, pysäyys AC-3 Okoslkmooor: käynnsys, pyörvän mooorn pysäyys ) AC-4 Okoslkmooor: käynnsys, vasavrajarrs, nykäyskäyö ) AC-3 -lokkaa vodaan käyää sannasn nykäyskäyöön a vasavrajarrksn rajona ajanjaksona, kn konn asnnksn yhydssä. Tällasna rajona ajanjaksona ällasn omnojn lkmäärä sas ylää vä mnssa kä kymmnä kymmnn mnn jaksossa. ABB:n TTT-käskrja

13 Lk : Kyknla ja rsm Talkko.k. Srjännkonakorn kyknä- ja kakaskykyvaamks. Lokka Kyknä Kakas I/I U/U cos I/I U/U cos AC-,5, 0,95,5, 0,95 AC- 4, 0,65 4, 0,65 AC-3 8, 0,35 8, 0,35 AC-4 0, 0,35 8, 0,35 I = kovra, I = nmllnn käyövra, U = kojänn, U = nmllnn käyöjänn. Talkko.l. Olosh konakorn lnkäkokssa. ) Lokka Kyknä Kakas I/I U/U cos ) I c /I U r /U cos ) AC- 0,95 0,95 AC-,5 0,65,5 0,65 AC-3 6 0,35 0,7 0,35 AC-4 8 0,35 6, 0,35 I = kovra, I = nmllnn käyövra, U = kojänn, U = nmllnn käyöjänn, I c = kakasava vra ja U r = palaava jänn. ) Olosh sään hollsarvona, ma on ymmärrävä, ä päsymmrsn vrran hpparvo, mkä rpp prn hokromsa saaaa saada srmpa arvoja. ) cos vo poka arvosaan ± 0,05. Ylsn konakoryypp Somssa on yhjökonakor ( mkaannn kälokka mlj. omnaa ). S sovl käyäväks pnhkön mooorn kyknlana kn omnahys on sr. Konakorn okoslksojana ova slakk. Srmman salln slakkoon lmoaa valmsaja. Konakorn ohjan om ylnsä lpovrapraalla; saaavssa myös mkaanslla lkkslla ja yövrapraalla. Tyssä lanssa all 0,5 M W mooora kykässä ja roassa saaaa yhjökonakor ahaa mooorn rsyksll vaarallsa yljännä. Konakor pokkava ossaan. Mkäl sojasa arvaan, vä avalls vnlsoja sovll, vaan on käyävä valmsajan lmoamaa rkosyyppä. ABB:n TTT-käskrja

14 .. Ersm ja läpvnn Lk : Kyknla ja rsm Sandard Tkrsm: IEC 6068, 6073, Lnjarsm: SETI: E, E9; IEC , , 609; SFS 374, 5004, 575 Ersmn valna lkasdn mkaan: IEC 6085 Läpvnn: IEC 6037 Lsassa man sandard ova avallsmma. Ndn lsäks sovllaan makn IECsandardja ( Esm. IEC 600, ). Käyöolosh Ssäoloshssa ylnsä ol onglma. Jos olosh ova hyvn kosa a pölysä vodaan käyää lkorsmä. Ulkolma on Somssa sn vrran phdas, rsmn lkaanmsa ylnsä arvs oaa homoon lkoasnnksssa. Erkosapaksssa vodaan lkasssa oloshssa käyää rsmä, jolla on normaala pmp pnaväl a rsmä, joka kosamalla on od sovlvan lkasn oloshsn ( sm. solasmko ). Lnjarsm, joka ova ala lmasollsll yljännll, on kos lnaarss nosvalla syöksyjännllä. Hyvällä lnjarsmllä on alhann radohäröaso. Ersmn valna Ersmn valnnassa on oava homoon sraava skkoja: käyöolosh: ssällä, lkona, lkass, sähkös rasks; käyöjänn, kojännvaamks, mkaans rasks; avs, vo, okoslkvoma ja asnnsma; lanarv, ps, knnysr. Ersmn raaka-an Ssäll asnnava rsm ova ylnsä poksmova. Myöskn losasnnavn rsmn raaka-anna poslnn ja lasn rnnalla käyään orgaansa ana. Ulkoasnnksn arkossa krsmssä käyään rysä lkoasnnsksosa poksmova. Ssäkäyöön arko poksmov on rskaa, lkokäyöön arko on harmaaa. Ersmn asnns Ersmä asnnassa on homoava mm. sraava ska: srmpa sallja knnysrvn krsysmomnja saa ylää, loava knnys dllyää myös, pnnä sosla momna ala, knnysrvn ps on valava sn, ä s örmää rsmssä olvan mrosanpohjaan, osaala rvn ls mnnä mrosaan vähnään,4 x d syvyyn, mssä d on rvn halkasja, vapaa-räll asja maksarvoja saa ylää ja knnysrvn krsämnn saa ahaa rsmn mkaansa jännyksä. Läpvnn Läpvnnll pävä sama asa kn rsmll. Sn lsäks on oava homoon nmllsvra ja okoslkvra. Läpvnä valassa on homoava pnmmä sall äsyyd maadohn osn. ABB:n TTT-käskrja

Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite

Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite. Vaihtovirta ja vaihtojännite S-66. Elekronkan perskrss Leno III: vass Päöeho en perskykennä kondensaaor Vahovrran lyhenney merknäapa Vakea vahovra-analyys? analyys? Kompleksarmekka odellnen vahovra-analyys analyys alkaa asavrralla

Lisätiedot

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Luo 6 Luoavuus a vkaaumsrosss Ah alo ysmaalyys laboraoro Tkll korkakoulu PL 00, 005 TKK Tkll korkakoulu ysmaalyys laboraoro Määrlmä Tarkaslava ykskö luoavuus o s odäkösyys,

Lisätiedot

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava

Aluevarausmerkinnät: T/kem Maakuntakaava kk mk mv se jl ma ge pv nat luo un kp me va sv rr rr A AA C P TP T TT T/kem V R RA RM L LM LL LS E ET EN EJ EO EK EP S SL SM SR M MT MU MY W c ca km at p t t/ kem mo vt/kt/st vt/kt st yt tv /k /v ab/12

Lisätiedot

Täydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi:

Täydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi: 77 Aemmn oleen, eä mars A on dagonalsouva. Tällanen on lanne äsmälleen sllon, un joasen omnasarvon geomernen eraluu on sama un algebrallnen. Täydenneään eoraa seuraavlla uloslla apaussa, jossa monnerasen

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi Ohjelmson esaus ja laau Ohjelmsoeknkka dokumenon Ohjelmsoyöhön kuuluu oleellsena osana dokumenen krjoamnen laadukkaden dokumenen uoamnen vakeaa akaaulujen panaessa päälle, dokumenonnsa on helppo npsää

Lisätiedot

OLMALAN KAAVA-ALUE, YLIVIESKA

OLMALAN KAAVA-ALUE, YLIVIESKA L Vj Ylv p Pävämäää.. OLMALAN KAAVA-ALUE, YLIVIESKA LISÄSELVITYS RAKENNETTAVUUDESTA RAMB LL Pävämäää.. Lj M Sv Tj Vp K, P S-Pälä, K N Hyväyjä K Kl, Ylv p V LIITTEET L L Slm L . JOHDANTO Tämä lvy äydää

Lisätiedot

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi Flow shop önvaheeju jousava lnja läpvrauspaja Flow shopssa önvaheden järjess on sama alla uoella Kosa vahea vo edelää jono vova ö olla vaheleva ja ö vova ohaa osensa äl ö evä oha osaan puhuaan permuaaoaaaulusa

Lisätiedot

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito Luno 7 Järjslmin ylläpio Ahi Salo Tknillinn korkakoulu PL, 5 TKK Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair ❶ Uusiminn Vioiun komponni korvaaan

Lisätiedot

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI

Jarmo Kuusela PL 467 65101 VAASA 20.10.2009 MAAPERÄTUTKIMUS LAKEUDEN ANKKURI, SEINÄJOKI YT Rkes Oy Jrmo Ksel P 6 MAAPERÄTUTKMUS 6 VAASA MAAPERÄTUTKMUS AKEUDEN ANKKUR, SENÄJOK Ylesä YT Rkes Oy: (Jrmo Ksel) omeksos o KS-Geokosl sor ohjkmkse es mlle kede Akkrll Seäjoell Aleell eh okrks seessä,

Lisätiedot

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 1 (6) KOPSU -hanke 10.10.2011

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate 1 (6) KOPSU -hanke 10.10.2011 Kouluu- ja khämpalvlu Aduca 1 (6) Pykooaal ohjauk ja uvoa rkoumopo (35 op), - kogv ja rakaukk yöklyapa - pykorapu valmuk opo TOTEUTUSPAIKKA Jouu TAVOITE JA KOHDERYHMÄ Kouluu aaa oallujll valmud ouaa ohjau-

Lisätiedot

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA S I G N A A L I T E O R I A, O S A I I I TL98Z SIGNAALITEORIA, OSA III 44 3 Signaalin suodaus...44 3. Sysmin vas aikaasossa... 44 3. Kausaalisuus a sabiilisuus... 46 3.3 Vas aauusasossa... 46 3.4 Ampliudivas

Lisätiedot

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat: MUODONMUUTOKSET Lähöoaksuma:. Maeraal on sorooppsa ja homogeensa. Hooken lak on vomassa (fyskaalnen lneaarsuus) 3. Bernoulln hypoees on vomassa (eknnen avuuseora) 4. Muodonmuuokse ova nn penä rakeneen

Lisätiedot

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT Tausaa IMA- Exurso: Kompleksluvu ja radosgnaal / Kakk langaon vesnä ja radoeolkenne (makapuhelme, WLAN, ylesrado

Lisätiedot

DEE-53000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

DEE-53000 Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto DEE-53000 Sähkömageese järjeselme lämmösro Lueo 8 1 Sähkömageese järjeselme lämmösro Rso Mkkoe Dfferessmeeelmä Numeersa rakasua haeaa aluee dskreeesä psesä. Muodoseaa verkko ja eseää dervaaa erousosamäärä.

Lisätiedot

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka

BL20A0600 Sähkönsiirtotekniikka BLA6 Sähkönsrtoteknkka Tehonaon laskenta Jarmo Partanen LT Energy Electrcty Energy Envronment Srtoverkkoen laskenta Verkon tehonaon laskemnen srron hävöt ännteolosuhteet ohtoen kuormttumnen verkon käyttäytymnen

Lisätiedot

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet

PRS-xPxxx- ja LBB 4428/00 - tehovahvistimet Vestntäjärjestelmät PRS-xPxxx- ja -tehovahvstmet PRS-xPxxx- ja - tehovahvstmet www.boschsecrty.f 1, 2, 4, ta 8 äänlähtöä (valnta 100 / 70 / 50 V:n lähdöstä) Äänenkästtely ja jokasen vahvstnkanavan vve

Lisätiedot

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso

Lisätiedot

KESKUSTA - KAMPPI KÄYTTÄJÄKYSELY

KESKUSTA - KAMPPI KÄYTTÄJÄKYSELY FCG P O HELSINGIN AUPUNI ESUSTA - APPI ÄYTTÄJÄYSELY Yhv j jhääö 0100-D1194 31.12.2008 FCG P O Yhv j jhääö 1 (16) Hg 31.12.2008 - m ääjä 0100-D1194 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 2 2 YSELY... 2 2.1 Vj d...

Lisätiedot

Hannes. Pyöräkatu. Kultasepänk. Niiralankatu. Valkeisenkatu. Rinnt nek. Lapinlinnankuja. i adan ie. Valkeisenkatu. Urh. ei uk. Lastent.

Hannes. Pyöräkatu. Kultasepänk. Niiralankatu. Valkeisenkatu. Rinnt nek. Lapinlinnankuja. i adan ie. Valkeisenkatu. Urh. ei uk. Lastent. Pöääsm Jävsmp. vm. Rhhd Rv p Rm Hs 1 Kpm. mh L Msm m.. H H. Mss K. vh m. mp p P S M s s sm Lhm Jä K Hmäs. M s K K Kv. S vh. d h. h Kv Lv. m K v P. P L Lhd Ss K. Am. sd. ö R y s Sä Väö. S Smmpp Väö m Vs

Lisätiedot

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY Värähelymeaa 8. 8 USEAN VAPAUSASEEN SYSEEMIN VAIMENEMAON PAKKOVÄRÄHELY 8. Normaalmuoomeeelmä Usea vapausasee syseem leyhälöde (7.) raaseme vaa aava (7.7) a (7.8) homogeese yhälö ylese raasu { } lsäs paovomaveora

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali 7/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 7: Yhn vapausasn paovärähly, impulssiuormius ja Duhamlin ingraali IMPULSSIKUORMITUS Maanisn sysmiin ohisuva jasoon hrä on usin ajasa riippuva lyhyaiainn uormius. Ysinraisin

Lisätiedot

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta!

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta! SAT5 Piirinlyysi II syksy 6 / 8 skuhrjoius / Trnsini-ilmiö (rkisu muodosn diff. yhälö, I s käyä plc-muunnos!) Thävä. All olvss kuvss siyssä piirissä kykin siiryy hkllä = snnos snoon viivä (= induknssin

Lisätiedot

Sekatuotantoverstas Job shop. Flow shop vs. Job shop Esko Niemi

Sekatuotantoverstas Job shop. Flow shop vs. Job shop Esko Niemi Seauoanoversas Job shop Seauoanoversaassa öden reysä e ole rajoeu mllään avalla vaan ne vova ulea oman prosessnsa muases mnä ahansa oneden aua Tyypllsä omnasuusa: Tuoee ova vaheleva Työnvahee ja -vaheaja

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA

HYVINKÄÄN KAUPUNKI KUNTATEKNIIKKA USUNTO X.. HYNÄÄN UUN UNTTEN o Hgo h y Coygh öyy Fd Oy X X SSÄYS YESTÄ... OHJ J OHJESOOSUHTEET... To j... To j... To, j... To j... To j... To j U... UEEN RENNETTUUS UONNOSEEN ERUSTUEN.... Yä.... R....

Lisätiedot

Aamukatsaus 13.02.2002

Aamukatsaus 13.02.2002 Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%

Lisätiedot

Nosto- ja Kiinnitysosat

Nosto- ja Kiinnitysosat Ilman miä i BETONI NOUSE. Noso- ja Kiinniysosa Valikoimasa löyyy laaja valikoima rilaisia nosoon ja kiinniyksn sovluvia boniin valavia ankkuria arvikkinn. Ankkuri on jau käyöavan mukaan kirrankkurihin,

Lisätiedot

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään.

Vastaa tehtäviin 1-4 ja valitse toinen tehtävistä 5 ja 6. Vastaat siis enintään viiteen tehtävään. S-8. Sähkönsiirtoärstlmät Tntti 8..7 Vst thtäviin -4 vlits toinn thtävistä 5 6. Vstt siis nintään viitn thtävään.. Tutkitn ll piirrttyä PV-käyrää, ok kuv sllist vrkko, oss on tuotntolu kuormituslu niidn

Lisätiedot

Luonnos 1 (13) 17.6.2011 Sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia (linjaukset) Yleistä

Luonnos 1 (13) 17.6.2011 Sosiaali- ja terveystoimialan palvelustrategia (linjaukset) Yleistä L 1 (13) - j rv pvrg (j) Yä Pvrg - j rv rg ä r pvrg. Pvrg j: 1. j v (= rppv pvj) 2. ä - j rvpv järjää 3. äärää pv p j j - j rvh v EU- ääöä j äääöä hj. Thj rää fr-hj p rhj. Nää vv r p h j r r. K -hää äääö

Lisätiedot

150 CTO150/20.5-vok 20500±2x2,5 %/410 Dyn11 360 2050 4,0 780 173 985 800 1160 57 609 44

150 CTO150/20.5-vok 20500±2x2,5 %/410 Dyn11 360 2050 4,0 780 173 985 800 1160 57 609 44 Jakelumuuntajat Öljyeristeiset jakelumuuntajat Teho kva Laji Un V/V Kytkentäryhmä 30 CTO30/20.5 20500/410 Yzn11 100 585 4,0 345 92 810 691 953 57 609 30 30 CTO30/20.5-vok 20500±2x2,5 %/410 Yzn11 100 585

Lisätiedot

suomeksi eduskunta 2012

suomeksi eduskunta 2012 d 2012 Ed vd y 6. h 2012. Ph jh h, dj K T, d v hh j vh. Ed hh v d dj E H (d.) j vhh dj P Rv (.). T vhh j A Jh (.). Vv vj v 7. h, j v d Tj H v v vv. Tv d v S Nö yhy d 1. 2012 jh v. P E h d v. K d S E v

Lisätiedot

ESIMERKKI 2 Harri Laine

ESIMERKKI 2 Harri Laine ESIMERKKI 2 H L Lähöoh v Kmpmo Käää o hlmää ll vplvl. A öyvä jäjlmää mmä v yhydä. Röyll ll. A ll jäjlmää poj, m, oo j phlmo. Lä ll l h lyvä oj h, p, vä, ym. Tjoll olv plvl o olm ho. Ho o plvl ol ph j po.

Lisätiedot

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan: SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot

Lisätiedot

Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi. Vahvistinten epäideaalisuudet

Menetelmiä signaali/kohina-suhteen parantamiseksi. Vahvistinten epäideaalisuudet Mtlmä sgaal/koha-suht paratamsks Vahvstt pädaalsuudt Atur kohasovtus vahvstm Suodatus Chopprvahvstmt Lock- vahvst (Vahhrkkävahvst, PSD) Kskarvostus (Auto- ja rstkorrlaato) Ptr Kärhä 0/0/009 Luto 4: Mtlmä

Lisätiedot

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta.

R 2. E tot. Lasketaan energialähde kerrallaan 10 Ω:n vastuksen läpi oleva virta. D-000 Pranalyys Harjotus 3 / vkko 5 4.4 Laske kuvan vrta käyttäen energalähteden muunnoksa. Tarkotuksena on saada energalähteden muutokslla ja yhdstämsllä akaan yksnkertanen pr, josta vo Ohmn lan avulla

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHDET. tammik. Suomen Suurin SiSuStuSlehti. Kevään. värikkäät astiat. Talvi 1/0. arke. herkut. retkel MAK

AIKAKAUSLEHDET. tammik. Suomen Suurin SiSuStuSlehti. Kevään. värikkäät astiat. Talvi 1/0. arke. herkut. retkel MAK 1 UU mmk 2006 AIKAKAUSLHDT 75 : O R V A I L m U J Am I M Kää JAS ä M A KU r 0 1 ä y ö d K h h H r Sm Sr SSSSh ärkkää RUOKA, JUOM A, KITT IÖ, M AT K A ILU, HY VIVO ITI r y, y 3 ää & r h r d 2008 öö r g

Lisätiedot

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen.

Pyörimisliike. Haarto & Karhunen. Pyörmslke Haarto & Karhunen www.turkuamk.f Pyörmslke Lttyy jäykän kappaleen pyörmseen akselnsa ympär Pyörmsenerga on pyörmsakseln A ympär pyörvän kappaleen osasten lke-energoden summa E r Ek mv mr mr www.turkuamk.f

Lisätiedot

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ:

1, MITÄ TARKOITETAAN SEURAAVILLA TERMEILLÄ: KRANPDON TNTT 14.4.2014 LAY/OTK OT: Vst jkseen kysymykseen erllselle pperlle (must merktä nm myös krjnptu"t.u"ppern). ös et vst jhnkn kysymykseen, jätä nmetty vstuspper myös kysesen tehtävän slt' rrävär:

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Uudet, varmatoimiset pylväserottimet entistä helpompi asennus

Uudet, varmatoimiset pylväserottimet entistä helpompi asennus Pylväserottimet Uudet, varmatoimiset pylväserottimet entistä helpompi asennus Ominaista Uudet rinnakkaiset erotinmallit täydentävät onnistuneesti jo entisestään monipuolista erotintarjontaae: - reilu säästö

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO Koneensuunnittelun tutkimusryhmä

OULUN YLIOPISTO Koneensuunnittelun tutkimusryhmä 1 OULUN YLIOPISTO Konnsuunnttlun tutkmusryhmä 464124A Polttomoottortknkan prustt Intrnal Combuston Engns Tavottt: Polttomoottortknkan prustdn opntojaksossa on tutustutaan polttomoottordn kokllsn tutkmusmntlmn

Lisätiedot

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK) Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagntismi, LuTK) Näytä tai jätä tarkistttavaksi tämän jakson pakollist thtävät viimistään

Lisätiedot

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm

TEKNISET TIEDOT. ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm ISO 6432 minisylinterit Ø 8-40 mm Univerin minisylinterien kehitystyöhön on hyödynnetty vuosien tutkimustyö ja tuotekehityksen saavutukset. Tuloksena on luotettava tuote, joka soveltuu kaikkein vaativimmankin

Lisätiedot

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA

KVANTISOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULSSIKOODIMODULAATIOSSA KVANTIOINTIKOHINA JA KANAVAN AWGN- KOHINA PULIKOODIMODULAATIOA Teolkenneeknkka I 5359A Kar Kärkkänen Osa 6 5 Kvansonkohna PCM-järjeselmässä PCM:ssa on kaks vrhelähdeä:. kvansonkohna,. kanavan kohnan aheuama

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n

Ylioppilastutkintolautakunta S t u d e n t e x a m e n s n ä m n d e n Ylioilastutkintolautakunta S t u d e n t e a m e n s n ä m n d e n MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 904 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten iiteiden sisältöjen isteitysten luonnehdinta ei

Lisätiedot

Koulutoimen henkilöstörakenne

Koulutoimen henkilöstörakenne Koulutoimen henkilöstörakenne 11.11.2016 Virka/toimi Toimen/viran nimike Toimisto V 1 koulutusjohtaja T 2 toimistosihteeri T 3 toimistosihteeri V0033 4 koulukuraattori T 5 koulupsykologi Yhtenäiskoulu,

Lisätiedot

Condair CP2 I Moduli M..

Condair CP2 I Moduli M.. j Höyrykostutn Condar Modul M Sähköasennus F 545 kg/h Sähköltännät Sähköasennukset saa suorttaa van tarvttavat okeudet omaava asentaja Huolehtkaa että kakk jänntesyötöt on katkastu ennen asennuksen alottamsta

Lisätiedot

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT

COULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks

Lisätiedot

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut

Mat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaist Matti Estola Lunto 5 rmiinihinnan määräytyminn 1. rmiinin ylinn hinnoittlukaava Mrkitään trmiinisopimuksn kohd-tuudn spot hintaa sopimuksn tkopäivänä S :lla, kohd-tuudn trmiinihintaa

Lisätiedot

3. Nostovyöt ja päällysteraksit. - Nostovyöt - Päällysteraksit - Kulmasuojat

3. Nostovyöt ja päällysteraksit. - Nostovyöt - Päällysteraksit - Kulmasuojat 3. Nosovyö ja päällyseraksi - Nosovyö - Päällyseraksi - Kulmasuoja Nosovyö Silmukkanosovyö Rakenne: Kavenneu, vahviseu silmuka. Maeriaali: 100 % polyeser Varmuuskerroin: 7:1 Piuude: 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8,

Lisätiedot

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Pet jr t Kvm Kr Hyyr yl Sr m Hm Ko e o LIITE.. Mtede melelvty 0 Yömelto (etore: m) Ortmp Petmo Immo Kop Rto Tehr Rö Voe Lepelto Pr Ptlh Rm Kymht Netytem Vroj Prorp Sem Rto Tlllo Vtter Sotmp It-Sto M Korvet

Lisätiedot

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?

Mittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio? Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl

Lisätiedot

W dt dt t J.

W dt dt t J. DEE-11 Piirianalyysi Harjoius 1 / viikko 3.1 RC-auon akku (8.4 V, 17 mah) on ladau äyeen. Kuinka suuri osa akun energiasa kuluu ensimmäisen 5 min aikana, kun oleeaan mooorin kuluavan vakiovirran 5 A? Oleeaan

Lisätiedot

ITK 236 Jups. Elektroninen liiketoiminta kahtena prosessina (Kambil & van Heck) Monikanavamalli

ITK 236 Jups. Elektroninen liiketoiminta kahtena prosessina (Kambil & van Heck) Monikanavamalli IK 236 Jp Elr l h pr (Kbl & v Hc) Mvll l p fgr vr h vl 1 ll ypyä j v rll (hp://www.-fcr./) hc prr chcl Idvdl Org Idry Scy Grc b dl frwr cg f Sp-prl prl d cp /cgr cr ll lvl (.., hc prr). ). h cp c f dld

Lisätiedot

seudut maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäjinä

seudut maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittäjinä MAL-VERKOSTO udu maanäyön, aumn ja lnn häjnä 15.3.2011 MAL-vr: Khää raga udulla uunnlua ja vahvaa r mjdn yhyöä yl unarajjn navalauu, ävä avu ja uujn lpaluyy, ujuva ar, lmanmuun hllnä. Tarjaa uujn väln

Lisätiedot

FYSI1162 Sähkö / Piirianalyysi syksy kevät /7 Laskuharjoitus 6: Vaihtovirta-analyysin perusteet

FYSI1162 Sähkö / Piirianalyysi syksy kevät /7 Laskuharjoitus 6: Vaihtovirta-analyysin perusteet FYSI116 Sähkö / Pranalyy yky 14 - kevät 15 1 /7 akharjot 6: ahtovrta-analyyn perteet Tehtävä 1. Olkoon nmotonen jännte (t) = 8 co(1t 6º). Tehtävä 1 / 1 8 6 4 - -4-6 -8-1,,4,6,8 1 1, 1,4 1,6 1,8,,4,6,8

Lisätiedot

5 mm porausrasteri. 1 napa 10 A Piirilevylle/95-sarjan kantaan A1 A2 7.5 =

5 mm porausrasteri. 1 napa 10 A Piirilevylle/95-sarjan kantaan A1 A2 7.5 = .... 40-sarja - Pienikokoiset piirilevyreleet 8-0 - A Ominaisuudet - ja 2-napaiset releet 40.3 - napa 0 A (rasteri 3, mm) 40. - napa 0 A (rasteri mm) 40.2-2 napaa 8 A (rasteri mm) Kiinnitys piirilevylle

Lisätiedot

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 10: Avaruusristikon sauvaelementti.

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 10: Avaruusristikon sauvaelementti. / EEMEIMEEEMÄ PERSEE SESSIO : Avasistion savalmntti. AVARSRISIKO EEMEIVERKKO Avasistion taaan ataisn päästään ättämällä lmnttivoa jona solmt ovat istion nivlin ohdilla in istion sava on lmntti. Kvassa

Lisätiedot

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A

K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A K Ä Y T T Ö S U U N N I T E L M A 2 0 1 7 Y H D Y S K U N T A L A U T A K U N T A Forssan kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2017-2019 / T O I M I A L A P A L V E L U 50 YHDYSKUNTAPALVELUT 5 0 0 T E

Lisätiedot

mm porausrasteri 2 napaa 8 A. 1 napa 16 A. Piirilevylle tai piirilevykantaan A = Näkymä juotospuolelta

mm porausrasteri 2 napaa 8 A. 1 napa 16 A. Piirilevylle tai piirilevykantaan A = Näkymä juotospuolelta .3 =.7.3 =.7.3 =.7 4-sarja - Matalat piirilevyreleet 8 - - 6 A Ominaisuudet - ja -napaiset - matalat, korkeus 5,7 mm 4.3 - napa A, rasteri 3,5 mm 4.5 - napaa 8 A, rasteri 5 mm 4.6 - napa 6 A, rasteri 5

Lisätiedot

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä. MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt

Lisätiedot

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e

Lisätiedot

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w

& # # w. œ œ œ œ # œ œ œ œ œ # œ w. # w nœ. # œ œ œ œ œ # œ w œ # œ œ œ Œ. œ œ œ œ œ œ œ œ # œ w. œ # œ œ œ w œ œ w w w w. W # w Epainn muis (1.1., 6.12.) # œ œ œ œ œ # œ w i nun Kris lis sä py hää muis tus Tofia (6.1.) jo Jo pai a, y lis n [Ba li nu a, os,] kun ni, l nä ru k, i dän Ju ma lis, y lis ka i dän h tm h nk sl nu a, o

Lisätiedot

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN

MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN g k W H C MASKEERAUS: KOSMETOLOGIOPISKELIJAT LAURA YLITALO, KAROLIINA SIRPELÄ, MERVI SARJANOJA VALKEAKOSKEN AMMATTI- JA AIKUISOPISTO KUVAT: JYRKI LUUKKONEN EDUNVALVONTAA ASENTEELLA www.u.f / www..f TUOTANTOVASTAAVA

Lisätiedot

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia 8/ VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 8: Yhen vapausaseen paovärähely, ransieniuormiusia JOHDANTO c m x () Kuva. Syseemi. Transieniuormiusella aroieaan uormiusheräeä, joa aiheuaa syseemiin lyhyaiaisen liieilan.

Lisätiedot

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO

FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron

Lisätiedot

6. Stokastiset prosessit (2)

6. Stokastiset prosessit (2) Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella

Lisätiedot

4. A priori menetelmät

4. A priori menetelmät 4. A pror menetelmät 4. Arvofunkto-menetelmä 4.2 Lekskografnen järjestämnen 4.3 Tavoteohjelmont Tom Bäckström Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 4. Arvofunkto-menetelmä Päätöksentekjä antaa eksplsttsen

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2010 Insinöörivalinnan fysiikan koe 2.6.2010, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörin ja arkkithtin yhtisalinta - dia-alinta 2010 Alla on lutltu kuusi suurtta skä annttu taulukoissa kahdksan lukuaroa ja kahdksan SI-yksikön symbolia. Yhdistä suurt oikan suuruusluokan

Lisätiedot

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S< 1(0 1 4 1 1 4 UiH 0 0 0 1 S< A S I A N A J O T O I M I S T O O S S I G U S T A F S S O N P L 2 9, Ra u h a n k a t u 2 0, 1 5 1 1 1 L a h t i P u h e l i n 0 3 / 7 8 1 8 9 6 0, G S M 0 5 0 0 / 8 4 0 5

Lisätiedot

TEOLOGIAN YLIOPPILAIDEN TIEDEKUNTAYHDISTYKSEN JULKAISU VUODESTA 1853 4/2012

TEOLOGIAN YLIOPPILAIDEN TIEDEKUNTAYHDISTYKSEN JULKAISU VUODESTA 1853 4/2012 TEOLOGIAN YLIOPPILAIDEN TIEDEKUNTAYHDISTYKSEN JULKAISU VUODESTA 1853 4/2012 P 4 V 5 P 6 L 7 A H g 10 K 12 N ö ( ) 15 T,, 16 A3 - N 20 Dg! 18 R 21 E 19 K: K R 22 R 23 L - Hd R, Sf L, I V A V K - Sf L K

Lisätiedot

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db

> 40 db > 45 db > 50 db > 55 db > 60 db > 65 db > 70 db > 75 db Kmnrtno Ln Kmnlnn Hov Kore unsr etso Turv Ps Uus Kmnsuu Hovnsr Rstnlus Rstnem Vssr Hnmä Pävä-lt-ömelutso Vt 7 Phtää Hmn (sentoreus: m) Rs Russlo Tnem eltt Svnem S Ps Het Pohjos-Pots Ptäjänsr Rnth Suutr

Lisätiedot

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos. Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry

TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ. Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry TULEVAISUUDEN KILPAILUKYKY VAATII OSAAVAT TEKIJÄNSÄ Suomen Ammattn Opskeleven Ltto - SAKKI ry AMMATILLINEN KOULUTUS MUUTOKSEN KOURISSA Suomalasen ammatllsen koulutuksen vahvuus on sen laaja-alasuudessa

Lisätiedot

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön? L53, Sinaalioria J. Laiinn..5 E3SN, E3SN5Z Väliko, rakaisu Vasaa lyhysi suraaviin kysymyksiin. 6p a Miksi sinaalin aksollisuus on ärkä ominaisuus? Min aksollisuus vaikuaa sinaalin aauussisälöön? b Miä

Lisätiedot

Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2)

Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2) Yhteistyöryhmä 1 16.01.2013 Kunnanhallitus 71 04.02.2013 Yhteistyöryhmä 14 24.10.2013 Kunnanhallitus 289 02.12.2013 Vapaaehtoiset palkattomat virkavapaat ja työlomat (5+2) 26/01.01.03/2013 Yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen

Jaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen

Lisätiedot

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M KANSIO 4 VÄLI ESITE Lapinleimu Miaus- ja sääölaiee IRIS, IRIS-S ja IRIS-M IRIS, IRIS-S Rakenne IRIS muodosuu runko-osasa, sääösäleisä, sääömuerisa ai sääökahvasa

Lisätiedot

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS

Tampere Seinäjoki-radan nopeuden nosto MELUSELVITYS Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto Ratahallintokskus Tampr Sinäjoki-radan nopudn nosto () ESIPUHE Tämä työ on thty Sito Oy:ssä Ratahallintokskuksn toimksiannosta. Työn tarkoituksna oli tutkia mluslvityksn

Lisätiedot

URN: NBN:fi-fe19991228

URN: NBN:fi-fe19991228 URN: NBN:fi-fe19991228 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62

Lisätiedot

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden

Lisätiedot

System pro M compact Kuormankytkimet SD200-sarja

System pro M compact Kuormankytkimet SD200-sarja Pienjännitetuotteet SD200_FI_15_02 System pro M compact Kuormankytkimet SD200-sarja 2CDC051001S0013 2CDC051003S0013 SD200-sarjan kuormankytkimet ovat täysin yhteensopivia kaikkien ABB:n System pro M compact

Lisätiedot

Männänvarrelliset sylinterit Sylinteriventtiiliyksiköt Sarja CVI. Luetteloesite

Männänvarrelliset sylinterit Sylinteriventtiiliyksiköt Sarja CVI. Luetteloesite Luetteloesite 2 Konfiguroinnin yleiskatsaus, sarja CVI ja profiilisylinteri PRA 9 Konfiguroinnin yleiskatsaus, sarja CVI ja vetoankkurisylinteri TRB 10 Sylinteriventtiiliyksiköt, sylinterisarjalla PRA

Lisätiedot

EPIC B52 J344 X71. Toukokuu 2005. Sähkö- ja kaapeliputket KAAPELINSUOJAPUTKET KAIKEN TIEDONSIIRRON TURVAAMISEEN

EPIC B52 J344 X71. Toukokuu 2005. Sähkö- ja kaapeliputket KAAPELINSUOJAPUTKET KAIKEN TIEDONSIIRRON TURVAAMISEEN EPIC B52 J344 X71 Toukokuu 2005 Sähkö- ja kaapliputkt Tuot-sit KAAPEINSUOJAPUTKET KAIKEN TIEDONSIIRRON TURVAAMISEEN uotttavat ratkaisut Kaaplinsuojaputkijärjstlät Wavin kokonaisvaltainn kaaplinsuojaputkin

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN VERKATEHDAS, PAVILJONKI ALUSTAVA LUONNOS VE-2

HÄMEENLINNAN VERKATEHDAS, PAVILJONKI ALUSTAVA LUONNOS VE-2 HÄ VRKHD, PVJK V V-2 JK RKKHD Y P R 3 J 1 H K P + 3 5 8 ( ) 9 2 5 2 2 7 F + 3 5 8 ( ) 9 2 5 2 2 7 1 WWWJKF V 5 K R V 4 R P V 395 84 36 425 V 6 D 45 615 R 6 63 25 3 6 65 67 HPH 66 PÄ Ä Ä 69 JK V 3 6 7 7

Lisätiedot

KlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2.

KlapiTuli-palotila. www.klapituli.fi. KlapiTuli-palotilan osat, kokoamis- ja turvaiiisuusohje. Sormikiinnikkeet. 1. Nuppi 1. 2. 3. 4. 2. l u T p Kla ö t t e k Teho a j s m a koko e j h o s u asenn KlapTul-palotla KlapTul-palotlan osat, kokoams- ja turvaiisuusohje 1. Nupp 2. HoIkk 3. Kans 4. Ruuv Knntä holkk ja nupp ruuvlla kannen läp ja

Lisätiedot

Painotetun metriikan ja NBI menetelmä

Painotetun metriikan ja NBI menetelmä Panotetun metrkan ja NBI menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät / 1 Estelmän ssältö Paretopsteden generont panotetussa metrkossa Panotettu L p -metrkka Panotettu L -metrkka el panotettu Tchebycheff -metrkka

Lisätiedot

b 4i j k ovat yhdensuuntaiset.

b 4i j k ovat yhdensuuntaiset. MAA5. 1 Koe 29.9.2012 Jussi Tyni Valitse 6 tehtävää! Muista tehdä pisteytysruuduo ensimmäisen onseptin yläreunaan! Perustele vastausesi välivaiheilla! 1. Oloon vetorit a 2i 6 j 3 ja b i 4 j 3 a) Määritä

Lisätiedot

Lähdemateriaalina käytetty Pertti Louneston kirjaa Clifford Algebras and spinors [1]

Lähdemateriaalina käytetty Pertti Louneston kirjaa Clifford Algebras and spinors [1] Lähdmatraala kättt Prtt Lousto kraa Clfford Algbras ad spors [] Krtausta Clfford algbra määrtllää algbraks kvadraattsll vktoravaruudll (sm. skalaartulolla. Clfford algbra oka alko vodaa sttää algbra katavktord

Lisätiedot

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö.

Opittavia asioita. Mikä on rumpalin ammattitauti? Rytmihäiriö. 1. Rytinää! Opittavia asioita Tiedän, millainen on hyvä lauluasento Opin säätelemään ääneni voimakkuutta. Tiedän, mitä tarkoittavat π, P, F a ƒ. Opettelen beat-komppea kehorytmeinä. Tutustun lyömäsoittimiin

Lisätiedot

2. Tutki toteuttaako seuraava vapaassa tilassa oleva kenttä Maxwellin yhtälöt:

2. Tutki toteuttaako seuraava vapaassa tilassa oleva kenttä Maxwellin yhtälöt: 84 RDIOTKNIIKN PRUSTT aois. Las a gadini f, n f,, b divgnssi, n c oooi, n on n b- ohdassa.. Ti oaao saava vapaassa ilassa olva nä Mawllin hälö:.. Oloon vapaassa ilassa sähönä oplsivoina sinä. Määiä a aallon

Lisätiedot

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet Muuuvan kokonaissnsiiivisyyn mallinnus valvonaohjlman riskinarvioinnissa simrkkinä muninaarv Tausa: Aimma salmonllarojki FooBUG rojki ja uusi malli muninaarvill 8. EFSA WG: salmonlla muninaarvissa. Samaa

Lisätiedot

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt

Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt Jakso 15. Vaihtovirrat. Sarja- ja linaaripiirit. Maxwllin yhtälöt Tässä jaksossa käsitllään vaihtovirtapiirjä. Mukana on skä sarjapiirjä ttä linaaripiirjä. Sarjapiirilaskut ovat hkä hlpompia, sillä virta

Lisätiedot

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S 100 H a n n u P o h a n n o r o N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S lauluäänelle, kitaralle sekä viola da gamballe tai sellolle or voices, guitar, viola da gamba / violoncello - ' 00 Teosto Suomalaisen

Lisätiedot

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ 4.9.4 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vasausen piireiden, sisälöjen ja piseiysen luonnehdina ei sido ylioppilasukinolauakunnan arvoselua. Lopullisessa arvoselussa

Lisätiedot

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi

3 Tilayhtälöiden numeerinen integrointi 3 Tlayhtälöden numeernen ntegront Alkuarvotehtävässä halutaan ratkasta lopputla xt f ) sten, että tlayhtälöt ẋ = fx,u, t) toteutuvat, kun alkutla x 0 on annettu Tlayhtälöden numeernen ntegront vodaan suorttaa

Lisätiedot

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon

Taustaa. Sekventiaalinen vaikutuskaavio. Päätöspuista ja vaikutuskaavioista. Esimerkki: Reaktoriongelma. Johdantoa sekventiaalikaavioon Taustaa Sekventaalnen vakutuskaavo Sekventaalnen päätöskaavo on 1995 ovalun ja Olven esttämä menetelmä päätösongelmen mallntamseen, fomulontn ja atkasemseen. Päätöspuun omnasuukssta Hyvää: Esttää eksplsttsest

Lisätiedot

Tchebycheff-menetelmä ja STEM

Tchebycheff-menetelmä ja STEM Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot

Lisätiedot

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa

Työssä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:

Lisätiedot