12. KYTKINLAITTEET JA ERISTIMET

Transkriptio

1 Lk : Kyknla ja rsm. KYTKINLAITTEET JA ERISTIMET.. Srjännkyknla Talkko.a. ABB:n normaalvalkoma. Kyknla Laj U r kv I r A / k ka I sc ka Hom. Ssäll asnnava Eron OJON_ Maadoskykn OJWN_ 7, ,5 Kormanron NAL_ Varokkormanron NALF_ (50) (5) (0) I r ja / sc slak Rng Man Un slakklla CTC-F Rng Man Un kakasjalla CTC-V 4 /00 400/ ,5 SF6 - kakasja HPA ,5...40,5...3,5,5...40,5...3,5 ajk / pjk ajk / pjk Tyhjökakasja VD ,5...50,5...5,5...50,5...5 ajk / pjk ajk/pjk U r = mosjänn, I r = mosvra, I k = rmnn ksovra ( ksoaka a 3 s ), I sc = kakasjan kakaskyky, ajk = akajällnkyknä, pjk = pkajällnkyknä. ABB:n TTT-käskrja

2 Talkko.a. (jak) ABBn normaalvalkoma. Lk : Kyknla ja rsm Kyknla Ulos asnn. Laj Pylväsron NPS_ 4 36 SF6-kormanron pylvääsn asnnava Kroron NXA_ NXB_ NRB SGF U r kv... 7,5 7, I r A I k ka ,5 40 (s) Tarnaron TFB_ SF6- kakasja EDF EDI SV LTB HPL-A HPL-B ELF-SP 7, , , , ,5 3,5 3, , I sc Ka 5...3,5 3,5 3, , Hom. maadoskykmllä I k 3 s I k 3 s I k 3 s I k 3 s I k 3 s I k 3 s U r = mosjänn, I r = mosvra, I k = rmnn ksovra ( ksoaka a 3 s), I sc = kakasjan kakaskyky, ajk = akajällnkyknä, pjk = pkajällnkyknä. Ma oa: Slakk laja CEF; yömaadosväln laja NWAB; romn mooorohjam laja UEMC; ssäll asnnava yhjökonakora. To äyävä IEC-sandardn vaamks. Ylsä näkökoha Sandard IEC EN IEC ( 996 ) ( HD 448 S3 vanhnn ) Srjännkyknlall yhs asa IEC 609 ( 984 ) EN 609 ( 994 ) Erom IEC ( 998 ) HD 355. S3 Kormanrom < 5 kv IEC ( 988 ) EN ( 993 / 5 ) Kormanrom 5 kv IEC 6040 ( 990 ) EN 6040 ( 993 ) Varokkormanrom IEC ( 987 ) HD 348 S6 Kakasja IEC 608- ( 994 ) EN 608- ( 993 ) Vraa rajoava slakk IEC ( 999 ) Srjännkonakor ABB:n TTT-käskrja

3 Lk : Kyknla ja rsm Eronorm vasaava ylnsä äysn skvana olvaa IEC jlkasa harvoja ylnsä mrkyksömä kansallsa pokkksa lknoamaa. Talkko.b. Kyknlan osa Mosvra / r. Tällä vrralla avoasnnksssa lämpnmä vä ylä sallja arvoja. Hopod C-koskm lmassa a SF6 kaasssa Hopod C-koskm öljyssä Paljaa C-koskm SF6 kaasssa Paljaa C-koskm lmassa Paljaa C-koskm öljyssä Paljaa lm ) Tna lm ) Hopod lm ) Srn sall lämpnmä / K ) pä rppmaa sä onko lävä johdn pnno va. Srn sall lämpöla / C Kojsoon asnnavan kyknlan kormavs on rksn arksava, sllä s saaaa olla jopa 30 % pnmp kn avoasnnksn arvo. Sandard vä määrl ylkormava. Kyknla l vala sn ä ylkormksla välyään. Mosjänn U r on sama kn kyknlan srn sall käyöjänn. Ersysasona käyään kohdassa 6.. syjä ksokojännarvoja. Eromn rosvälll as vaamks ksokojänndn osala ova non 5 % korkamma kn vahvälll ja maarsyksll as. Trmnn ksovra I k on srn okoslkvrran hollsarvo, jonka kyknla lyhyakass ksää ollssaan sljna; ksoaka s ll rksn mana. Laskassa kyknlan ksovra mosksoakaa pdmmäll ajall on lask I = vako käyöklponn; knkaan mosksoakaa lyhymmäll, koska ällön ylnsä ylään kyknlan dynaamnn ksovra. Dynaamnn ksovra I p on srn päsymmrsn okoslkvrran hpparvo ( I MC kvassa.a), jonka kyknla ksää ollssaan sljna. Sandardo arvo I p =,5 I k. Shd I p / I k saaaa olla sandardoa arvoa srmp, kn kyknlan galvaansssa lähsyydssä on sr gnraaor, sr mnaja a paljon mooorkormsa. Tällön kyknlan valnnassa on I p määräävä. Okosln slkmskyky I ma arkoaa srna päsymmrsn vrran hpparvoa ( I MC kvassa.a ), jonka kyknla mosjännllään pysyy varomaa kykmään. Okosln kakaskyky I sc arkoaa srna vra-arvoa, jonka kakasja mosjännllään pysyy napaokoslssa kakasmaan. S lmoaan - vahovrakomponnn hollsarvona I sc ja - asavrakomponnn I DC prosnaalsna osna kakasjan valokaarkoskmn rkanmshkllä. Sandardvaams saadaan kvasa.a, kn J on rlaka ( 0 ms ) + kakasjan pnn rkanmsaka. Mssa apaksssa (sm. kormanroamnn) kakaskyky lmoaan srmpana vahovrran hollsarvona, jonka kyknla ao. IEC-sandardssa lähmmn määryssä oloshssa pysyy kakasmaan. Kys on ällön symmrssä vrrasa ABB:n TTT-käskrja

4 Lk : Kyknla ja rsm Kyknlaa valassa on arksava, srmmalla käyöjännllä ylä lmoa kakaskykyä. I MC % J IAC I DC I DC 60 I AC J ms KUVA.a. IEC-sandardn ( 987 ) mkann päsymmrnn okoslkvra ( prn cos 0,07 ). I M C =,5 I S C,8 I S C =,8 I AC I AC = vahovrakomponnn hpparvo I S C, I DC = asavrakomponn, J = aka okosln alkamssa kakasjan valokaarkoskmn rkanmsn, = kakasjan valokaarkoskmn rkanmshk. Palaava jänn on vrran kakasn jälkn kyknlan avasvälllä vakava jänn. Palaava ransnjänn on välömäs vrran kakasn jälkn snyvä moslann jänn. Tärkmmä kakaslan ja nhn lyvä palaava ransnjänn ova kvan.b mkas. R L C p p C c p R L L a. p p c b. c. p L KUVA.b. IEC sandardn ( 998 ) mkas sjaspr. a ) Indkvsn vrran b ) Kapasvsn vrran c ) Kormsvrran kakas. kakas. kakas. = syööjänn c = kondnsaaorn jänn L = korman jänn = kakasvra p = palaava jänn ABB:n TTT-käskrja

5 Lk : Kyknla ja rsm Pnn ndkvsn ja kapasvsn vrojn kakasssa ol nnkään kys kakaskyvysä (pokkksna kormanron) kn kakasn yhydssä synyvn yljänndn srdsa. Kva.c ja.d sävä yksnkrasna yljänndn synymkansm. L C C L L L >> L ch ch L KUVA.c. Pnn ndkvsn vrran kakas. Vrran nnnakasn kakamsn ahama yljänn. = syööjänn, = kakasvra, ch = srymävra, L = roavan prn ( L, C ) jänn. Srn mahdollnn yljänn m a x L L c h c h c h. C C L C >> C o C C c c c KUVA.d. Kapasvsn vrran kakas. Jällnsyymsn ahama yljänn. T o = vrran nollakoha, = jällnsyymshk, c = kondnsaaorn jänn. Jällnsyymsn apahssa 0 ms ( = - o ) kla vrran nollakohdasa on srn mahdollnn yljänn U max = 3 ê. Kapasvsn vrojn kakasjn yhydssä jällnsyymsllä arkoaan sä, ä kakasn yhydssä avasväl syyy dlln 5 ms vrran nollakohdan jälkn. Mkäl dllnsyymnn apah < 5 ms kakasn jälkn a dllnsyymsä ollnkaan apahd, on kyknla jällnsyymäön, ja ällön synyvä kakasyljänn maaa vasn vo olla nnään,5 kraa vahjännn hpparvo. ABB:n TTT-käskrja

6 Lk : Kyknla ja rsm IEC-sandardssa määrään ndkvsn vrojn kakaskokdn prospkvnn palaava ransnjänn kahdn paramrn ( U c, 3 ) avlla vrhokäyränä ( kva. ). Apsrna on a lkvv d. Kvassa sy värählvä jänn äyää sandardvaamks. Yl 00 kv jännll palaava ransnjänn määrään nljän paramrn avlla. c c d 3 KUVA.. IEC:n mkas palaavan ransnjännn nnssr ( c, 3, d ). Palaavan ransnjännn nosnops on c / 3. Apjänn U a. Sall vahlal on % nmllsarvosa; pokkksna kakasjan akohjaksn lakasmagn, jonka on omava % asajännllä. Ohjas- ja apvraprn ksokojänn on kv, 50 Hz, mn. Apkoskmn l olla pakko-ohjaja. Mosvra vähnään 0 A; kakaskyky A 0 V DC 0 ms akavakolla ll osn mana. Kyknlan mkaansn än on olava vähnään 000 knn-ak- omnaa, kakasjan 000. Eron Eron on mkaanss omva kyknla, joka ak-asnnossa akaansaa loavan rosväln ja knn-asnnossa kykn johamaan korms- ja okoslkvrran, ma jola vaada kakas kä slkmskykyä. Eromn slkms- ja kakaskyky on korknaan 0,5 A ll rksn ol osn man. OJON-romlla ( kv ) pysyään roamaan 300 kva yhjäkäyvä mnaja a 30 kva korma. 0,5 A vasaa 3 kv:lla n.,5 km psa yhjäkäyvää avojohoa a 0 MVA yhjäkäyvää mnajaa. Kakaspskon varsn NPS romn kormanroamskyky 4 kv jännllä on 5 A. Eromn okoslkksosa kosassa sandardn IEC 609 (984) mkass on lähmmän krsmn äsyys romsa. - 3 x vahväl, U r 5 kv, I p 00 ka rom - x vahväl, U r > 5 kv rom. Eromn yhydssä olva maadosron kosaan samassa prssä. Ulos asnnavn NSA / E-romn rsmn pnaväl/vahjänn on non 3,0 cm / k V. Mkäl käyöpakan lkassas on korka, l vala ron, jonka rsmssä on normaala pdmp pnaväl a jonka kohdan 6.. mkann mosjänn on porrasa srmp kn vrkon srn käyöjänn. Eromn käyölann l olla sllann, ron vo avaa a slka panovoman, ln, ärnän, skn a ahaoman koskamsn kaa. Eromn apkoskm vä saa osoaa romn knnasnoa nnn kn on varmaa, ä pääkoskm ABB:n TTT-käskrja

7 Lk : Kyknla ja rsm saavava asnnon, jossa ron äyää mosvra- ja okoslkvraksossvaamks. Apkoskm vä saa osoaa romn ak-asnoa nnn kn pääkoskm ova saavan vähnään 80 % rosvälsä. Joa roma vahngossakaan ohjaas vrrallsna, n vodaan lka joko sähköss a mkaanss sllon kn nssä vo klka vraa. Sähkönn lksmnn hdään lksmagnlla, joka ollssaan jännön sää romn ohjaamsn. Kormanron Kor manron on kyknla, joka on skä kykn ä ron. Kykn on kyknla, joka pysyy kakasmaan ja slkmaan määräyn vrran skä johamaan korms- ja okoslkvrran. Talkko.c. Tyypllsä sorsarvoja ylskäyöön arkoll ssäll asnnavall kormanromll. U r kv Mosjänn Mosvra ) I r A Trmnn ksovra I k ka Okosln slkmskyky I ma ka Tyhjäkäyvän mnajan roamskyky ( % I r ) I 3 A I 4a A Tyhjäkäyvän kaapln roamskyky Maaslkvrran kakas I 6a A Kaapln roamnn maasln akana I 6b A , , ,3 6,3 0 6 (50) (50) 7 8 ) kormsvrojn slkms- ja kakaskyky skä johoslmkan avaamskyky mosvraan saakka. Talkko.d. Kormanromn kossprjä. TILANNE VERKKOKAAVIO Kormanroamnn Z Johoslmkan avaamnn Varokkormanromn omna koordnaaovrralla SIJAISKYTKENTÄ (ns. kakasva vah) Z S,5 U V Z Z S =,5 ZSV ZL=,5Z IEC 6065-(998) 0,3 U v,5u v L IEC 6065-(998) IEC 6040 (990) LV PALAAVA TRANSIENT- TIJÄNNITE KOEARVOJA KOESTUS 0 0 ms 0 0 ms û v û v û v 0 0 ms Z s =(0,...0,8 Z) n Z = Z s+ Z L Z L: cos = 0,70± 0,05 Ur = 4 kv: syöö cs = 4 kv 3s = 88 µs ds = 3 µs Ur = 4 kv: 8, kv c = 3 = 50 µs U r = 4 kv: c = 4 kv 3 = 76 µs Kossvaamks ks. alkko.. Esmrkknä koarvo, kn U r = 4 kv. C = slkmnn, O = avaamnn. ˆ v U v 3 U r 0 kakaskoa (3): jänn 0, Ur, vra I r ja prn cos 0,3. Kaks slaka okosljna. Lakas kolmannlla a lakasmagnlla. -vahsn kossvrran srs rpp romn avamsajasa ja slakkn vra / slamsaka dagrammsa (Ks. IEC 40 App. B), olln sm. 0 x slakkn I. r ABB:n TTT-käskrja

8 Lk : Kyknla ja rsm Usn IEC jlkas (998 ) määrl kolm lokkaa E E3 sähkösll ksävyydll. Lajkokssa vaad kakas- ja kyknäkrojn määrä on sdo nähn lokkn. Ndn avlla vodaan opmoda ksannksa valsmalla almman lokan la harvon ohjaavn kohsn, jossa korms- ja okoslkvrra ova pn ja vasaavas mnmoda holoksannksa vaavmmssa kohssa. Vasaavas on määrly kaks lokkaa mkaansll ksosdll, M ja M. Lokka M vasaa vanhoja vaamksa ja omnakrojn määrä vrraomana on 000. Sähköss ohjall lall on määrly myös lokka M, jossa omnakrojn määrä on Slkmskykyvra on ylnsä sama kn dynaamnn ksovra. Prskosarja l kormanroamskok skä nädn jälkn sorava slkmskyky kok on sy alkossa.. Talkko. Kormanromn kakas- ja kyknäkosarja. Kosarja Kojänn +0 % 0 % Kovra +0 % 0 % No Nmys Lokka E Lokka Tomnakrojn lkmäärä C = knnohjas, O = akohjas Lokka E E3 Kormanroamnn U r I = I r 0 CO 30 CO 00 CO 0,05 I 0 CO 0 CO 0 CO a Johoslmkan avaamnn 0,0 U r I a = I r 0 CO 0 CO 0 CO 4a U r I 4a 0 CO 0 CO 0 CO Tyhjäkäyvän kaapln roamnn 0, - 0,4 I 4a 0 CO 0 CO 0 CO 4b Tyhjäkäyvän avojohdon U r I 4b 0 CO 0 CO 0 CO roamnn 5 Okosln kyknä U r I ma =,5 I k C 3 C 5 C 6a Maaslkvrran kakas U r I 6a 0 CO 0 CO 0 CO 6b Tyhjänäkäyvän kaapln roamnn maasln akana / r I 6b = 3 I 4a 0 CO 0 CO 0 CO a Johoslmkan avaamnn apah sm. sllon kn käyön rajaa massa lapäss slmkaks kyky vrkko palaaan kormanromn akohjakslla jälln sääsks. Sandardssa IEC on jännn moksks o 0, U r käyännössä s on ylnsä all 0, U r. 6a Maaslkvra on kapasvnn ja sn srs rpp vrkon raknsa ja laajdsa. IEC anna ohjarvoja. 6b Johdon jänn ja varasvra nos rvssä vahssa. Maasln ollssa syöön pollla kormanromn avasväln yl vakaa pääjänn vakan kakasa. Mnajan yhjäkäynvrran kakaskoa vaada. La, joka läpäs kakk m kok pysyy varmas kakasmaan mnajan yhjäkäynvrran % I r. ABB:n TTT-käskrja

9 Lk : Kyknla ja rsm Lajkokssa kakaskokdn jälkn soraan kaks okoslkvrran kyknäkoa mosjännllä ja nmllsllä slkmskyvyllä I ma. Varokkormanron on vapaalakaslalla ja slakkn vars kormanron. Yhdnkn slakkn omna saa akaan kormanromn ak-ohjaksn ja sn prn kakknapasn roamsn. Tällasn yhdslmän akoomall omnnall on sy vaamks sandardssa IEC 6040 ( 990 ). Vakn kossvaams on koordnaaovrran ko, on sy alkossa.d. Kakasja Kakasja on kyknla, joka pysyy kakasmaan, slkmaan ja johamaan kormsvrran lsäks myös okoslkvrran. Prskosarja l napaokoslkkok on sy alkossa.f. Talkossa on man nmllnn omnakj: akajällnkyknä O - 3 mn-co-3 mn-co pkajällnkyknä O - 0,3s-CO-3 mn-co, mssä O = avaamnn, CO = slkmnn ja välön avaamnn, 3 mn ohlla nnaan myös mn ja 5 s jällnkyknäaja. Kakasjan r napojn omnnan rakass saa olla nnään 0 ms ( y ksvahkoss on sall van jos rakass <5 ms. ) Ma prskovaamksa: lähvkakoss kakasjall U r 5 kv. I sc >,5 ka. Lähvalla arkoaan okoslka avojohdolla lyhyn makan ( < 5 km ) päässä kakasjasa. yhjäkäyvän avojohdon roamnn, kakasjall U r 7,5 kv. Talkko.f. TILANNE VERKKOKAAVIO Napaokoslk Vahopposo Lähvka... 5 km Kakasjan kossprjä.,5 U v,5uv Kapasvnn korma U ko SIJAISKYTKENTÄ ( ns. kakasva napa) IEC (987) IEC (987) Z S Uv Z j IEC (987) IEC (987) PALAAVA TRAN- SIENTTIJÄNNITE ûv 00 % 0 0 0, 0, ms KOEARVOJA U r = 4 kv c I / I 3 sc kv µs d µs 00% ,0 60% % ûv U r = 4 kv c = 6 kv 3 = 76 µs 0 0 0, 0, ms U n = 3 kv ûv I = 0,75/ sc I / Isc L û v m û v m 0,9 0,6,36 0,75 0,4,3 L 0 L : d kv 0 0, 0, ms d = 0, I ka µs ûv Kond.parso (ko -vahsna) ms Kojänn -vahkosksssa ko / v,4 kondnsaaorparso, yhjäkäyvä avojoho,0 yhjäkäyvä kaapl Koss -vahsna 5 kv,5 ka kakasjall 3 kakaskoa kllakn vraarvolla KOESTUS Ko - Kosarja ) Tomno vra I / I sc TD TD TD 3 O-O-O O-O-O O-O-O 0 % 30 % 60 % Hom. TD 4 O-CO-CO 00 % symm. / sc TD 5 O,O,O 00 % päs /DC% ) nmllnn omnakj Koss -vahsna I = 0,5 / sc U =,5 U v (maasa ro vrkko) U =,0 U v (h. maado vrkko) Kosarja O, CO; lsäks O, O arvolla 0,3/ Koss -vahsna sall van jällnsyymäömäll kakasjall, mkäl r napojn rakass < 3,3 ms. 3-vahkoss kahdlla koprllä (a' 0 koa): - syöön okoslkvra / sc ja - korman ah. U 0 % Vasaavas kok arvolla 0,3 / cn Esmrkknä koarvo, kn U r = 4 kv ( maasa ro vrkko ). I sc = okosln kakaskyky, C = slkmnn, O = avaamnn. ˆ v U v 3 U r ABB:n TTT-käskrja

10 Lk : Kyknla ja rsm Erysvaamksa: Tyhjäkäyvän kaapln roamnn. Koss on ylnsä arpon 4 kv kakasjall. Kondnsaaorparson roamnn, kn on kys yksässä rnnakkasparsosa. Vahopposokoss. Vahopposo on lann, jossa kakasjan kmmallakn pollla olva syööläh jova päahn vrhllsn ahdsksn, ylkormksn a okosln aka. Kakasjan palaava jänn on srn kn syöölähdn vahsro on 80. Kakasvra on korknaan pol srmmasa okoslkvrrasa. Sandardo kossvra on 0,5 I sc vasan apasa jossa syöävn vrkkojn okoslkmpdanssn shd on :6 ja srn okoslkvra on I sc Erää ma lana on sy alkossa.g. Talkko.g. Tlana, josa ol osasks vaamksa IEC-sandardsssa. Tlann Eryspr Homaksa Pnn ndkvsn vrran kakas, sm. - krsnkorman roamnn - mooorn käynnsysvra Okoslk sarjakrsmn a mnajan akana, ämän määrässä okoslkvrran srdn. Rnnakkaskrsmn roamnn. Sr yljänn kakasssa mahdollsa, john lähnnä vrran nnnakassa kakamssa ( ch ). Lähnnä allla U r 4 kv. palaavan ransnjännn nosnops srslokkaa 5 kv / s. ( Lajkokn 00 % ja 60 % kokssa s on 0,5... kv / s, kn U r = 4 kv ) Valaan sopva kyknla a sojaaan kohd yljännlä. Ks. IEC Tchncal Rpor 33( 994 ). Ks. IEC Tchncal Rpor 33( 994 ). Okoslk srn gnraaorn a srn mnajan lähllä Okoslkvrran asavrakomponn srmp kn sandardo arvo, koska cos 0,07. Kakasjan akohjasa vväsään a valaan ryss kos kakasja. HPA_ ja VD4 kakasja sovl hyvn mooorkakasjaks kn omnoja pävässä on nnään 0 (mkaannn kä on 0000 omnaa) kä s aha vaarallsn sra yljännä. Tahdsksn ja syöön pkavahoon sovlva HPA_ ja VD4 kakasja, koska omnaaja ( ks. kva.f ) ova lyhy ja vako. ABB:n TTT-käskrja

11 Lk : Kyknla ja rsm U U I U I U 3 I 3 C 0 palaava ranssnjänn slkmsaka 3 aka rkanms- valokaaraka slkmsaka kakasaka slkms-kakasaka KUVA.f. Kakasjan omnassra kossoskllogrammn (slkmnn-kakas) avlla synä [ IEC ( 987 ) ]. C = Slkmsmplss ( sm. klavra ) O = Avaamsmplss ( sm. klavra ) I = Ensmmäsnä kakasvan navan vra 3 = Koskmn galvaannn koskshk 5 = Valokaarkoskmn rkanmshk Slak Srjännslakkll sandardssa IEC 608- ( 994 ) sy vaamks pokkava osan pnjännslakkll sysä: kakaskykyä vaada pnllä ylvrrolla ( ylnsä all 3 I r ), vaan ylskäyöslakkdn loava omna-al on al jossa omna-aka h, hohävörajoja ol sy ja aka-vraomnaskäyrä ol sy. Slakkdn valnaohj ova sn valmsajakohas. CEF-slakkn mosvrran valna: mnajan slak, ks. alkko.h ja kondnsaaorn slak: x kondnsaaorn mosvra. CMF-slak mooorll: n. x mooorn mosvra rppn käynnsysajasa ja -hydsä ( arkmmn valmsajan sssä ). Slakkdn rnnankyknä on mahdollsa. ABB:n TTT-käskrja

12 Lk : Kyknla ja rsm Talkko.h. CEF-slakkn valna mnajan sojaks. Mnajan nmllsjänn 0... kv Mnajan nmllsjänn kv Mnajan ho kva Slakkn mosvra A Slakkn mosvra A Slakkn mosjännn on ylnsä olava sama kn vrkon srn käyöjänn. Esm. 3,6 kv jännllä saa käyää kv slakka, vakka 3,6 kv ja kv slakkdn lkos ma olsva sama, koska kv slakkn kakasyljänn 3,6 kv jännllä saaava ylää laoksn rsysason. Kolmvahprssä kakkn slakkdn l olla dnsä ( sama valmsaja, lajmrkk, kns arvo ). Slakkdn vaho l soraa slakkdn ollssa vrraomana. On soslavaa vahaa kakkn kolmn vahn slakk, kn yks a kaks slaka on omn ll varmas dä ä mään ylvraa ol klkn ommaomn slakkdn kaa. Konakor Srjännkonakorll on sandardssa IEC (999) sy AC-loka skä ndn vaamks (Talko.j,.k ja.l). Talkko.j. Srjännkonakorn käyöloka. Käyöloka Tyyplls sovllks AC- AC- E-ndkvs a lväs ndkvs kormks, vassn Lkrngasmooor: käynnsys, pysäyys AC-3 Okoslkmooor: käynnsys, pyörvän mooorn pysäyys ) AC-4 Okoslkmooor: käynnsys, vasavrajarrs, nykäyskäyö ) AC-3 -lokkaa vodaan käyää sannasn nykäyskäyöön a vasavrajarrksn rajona ajanjaksona, kn konn asnnksn yhydssä. Tällasna rajona ajanjaksona ällasn omnojn lkmäärä sas ylää vä mnssa kä kymmnä kymmnn mnn jaksossa. ABB:n TTT-käskrja

13 Lk : Kyknla ja rsm Talkko.k. Srjännkonakorn kyknä- ja kakaskykyvaamks. Lokka Kyknä Kakas I/I U/U cos I/I U/U cos AC-,5, 0,95,5, 0,95 AC- 4, 0,65 4, 0,65 AC-3 8, 0,35 8, 0,35 AC-4 0, 0,35 8, 0,35 I = kovra, I = nmllnn käyövra, U = kojänn, U = nmllnn käyöjänn. Talkko.l. Olosh konakorn lnkäkokssa. ) Lokka Kyknä Kakas I/I U/U cos ) I c /I U r /U cos ) AC- 0,95 0,95 AC-,5 0,65,5 0,65 AC-3 6 0,35 0,7 0,35 AC-4 8 0,35 6, 0,35 I = kovra, I = nmllnn käyövra, U = kojänn, U = nmllnn käyöjänn, I c = kakasava vra ja U r = palaava jänn. ) Olosh sään hollsarvona, ma on ymmärrävä, ä päsymmrsn vrran hpparvo, mkä rpp prn hokromsa saaaa saada srmpa arvoja. ) cos vo poka arvosaan ± 0,05. Ylsn konakoryypp Somssa on yhjökonakor ( mkaannn kälokka mlj. omnaa ). S sovl käyäväks pnhkön mooorn kyknlana kn omnahys on sr. Konakorn okoslksojana ova slakk. Srmman salln slakkoon lmoaa valmsaja. Konakorn ohjan om ylnsä lpovrapraalla; saaavssa myös mkaanslla lkkslla ja yövrapraalla. Tyssä lanssa all 0,5 M W mooora kykässä ja roassa saaaa yhjökonakor ahaa mooorn rsyksll vaarallsa yljännä. Konakor pokkava ossaan. Mkäl sojasa arvaan, vä avalls vnlsoja sovll, vaan on käyävä valmsajan lmoamaa rkosyyppä. ABB:n TTT-käskrja

14 .. Ersm ja läpvnn Lk : Kyknla ja rsm Sandard Tkrsm: IEC 6068, 6073, Lnjarsm: SETI: E, E9; IEC , , 609; SFS 374, 5004, 575 Ersmn valna lkasdn mkaan: IEC 6085 Läpvnn: IEC 6037 Lsassa man sandard ova avallsmma. Ndn lsäks sovllaan makn IECsandardja ( Esm. IEC 600, ). Käyöolosh Ssäoloshssa ylnsä ol onglma. Jos olosh ova hyvn kosa a pölysä vodaan käyää lkorsmä. Ulkolma on Somssa sn vrran phdas, rsmn lkaanmsa ylnsä arvs oaa homoon lkoasnnksssa. Erkosapaksssa vodaan lkasssa oloshssa käyää rsmä, jolla on normaala pmp pnaväl a rsmä, joka kosamalla on od sovlvan lkasn oloshsn ( sm. solasmko ). Lnjarsm, joka ova ala lmasollsll yljännll, on kos lnaarss nosvalla syöksyjännllä. Hyvällä lnjarsmllä on alhann radohäröaso. Ersmn valna Ersmn valnnassa on oava homoon sraava skkoja: käyöolosh: ssällä, lkona, lkass, sähkös rasks; käyöjänn, kojännvaamks, mkaans rasks; avs, vo, okoslkvoma ja asnnsma; lanarv, ps, knnysr. Ersmn raaka-an Ssäll asnnava rsm ova ylnsä poksmova. Myöskn losasnnavn rsmn raaka-anna poslnn ja lasn rnnalla käyään orgaansa ana. Ulkoasnnksn arkossa krsmssä käyään rysä lkoasnnsksosa poksmova. Ssäkäyöön arko poksmov on rskaa, lkokäyöön arko on harmaaa. Ersmn asnns Ersmä asnnassa on homoava mm. sraava ska: srmpa sallja knnysrvn krsysmomnja saa ylää, loava knnys dllyää myös, pnnä sosla momna ala, knnysrvn ps on valava sn, ä s örmää rsmssä olvan mrosanpohjaan, osaala rvn ls mnnä mrosaan vähnään,4 x d syvyyn, mssä d on rvn halkasja, vapaa-räll asja maksarvoja saa ylää ja knnysrvn krsämnn saa ahaa rsmn mkaansa jännyksä. Läpvnn Läpvnnll pävä sama asa kn rsmll. Sn lsäks on oava homoon nmllsvra ja okoslkvra. Läpvnä valassa on homoava pnmmä sall äsyyd maadohn osn. ABB:n TTT-käskrja