TANSSIViihde. suomalaisten idoliksi. Maailman matkaajasta. tanssiseurat. tanssii tähtien kanssa uudet kilpailijat. elävät vapaaehtoistyöstä

Transkriptio

1 TANSSIViihde SUOMALAISEN MUSIIKIN JA TANSSIKULTTUURIN ERIKOISLEHTI 1/ vuosikerta tanssii tähtien kanssa uudet kilpailijat Pääyhteistyökumppani: remu aaltonen KOKO SUOMI TANSSII -PALSTALLA Haastatteluissa mm. antti ahopelto the bubbles frederik kike elomaa maria lund kangastus souvarit tanssiseurat elävät vapaaehtoistyöstä Koop Arponen Maailman matkaajasta suomalaisten idoliksi meiju suvas jarkko honkanen SUSANNA HEIKKI MITÄ SULLE KUULUU -PALSTALLA tanssipaikkaliitteessä mukana: Auran Nuortentalo Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu Hirvensuuli, Huittinen Hotelli-Ravintola Hiittenharju, Harjavalta Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Hyvinkään Järjestötalo Kankaanpään kuntoutuskeskus Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Mäntymotelli, Mäntyharju Scandic Luosto Tanssikrouvi, Häijää Tanssiravintola Monrepos, Lappeenranta Teeriharju, Somero Vuoksenniskan työväentalo, Imatra Wanhan Tanssikellari, Helsinki Ylläs Soikoon, Äkäslompolo shk 40 vuotta TANSSIPAIKKOJEN ASIALLA tanssittajana PRINSSI ORLOWSKY ISKELMÄ GAALA VUODEN 2008 PALKITUT

2 Päätoimittajan sananen kuva: J.vuorenpää olen lakannut huolehtimasta turhia! Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa! Näin sanotaan eräässäkin jo klassikoksi muodostuneessa kappaleessa. Päätin lopettaa turhan asioista huolehtimisen ja stressaamisen tai ainakin pyrin suggestiomaan itseäni siihen aktiivisesti. Kun vain uskoo ja luottaa lujasti itseensä ja siihen mitä tekee, ja se tuntuu hyvältä tuolla jossain sydämen pohjalla, ei voi mennä pahasti harhaan. Kyllä elämä kantaa aina eteenpäin tavalla tai toisella! Stressi on pidemmän päälle aika ankea kaveri, eikä sen ylläpitäminen hyödytä ketään. Vähemmälläkin hosumisella saa paljon aikaiseksi ja kaikesta tekemisestä pitää ennen kaikkea nauttia! Uskon vankasti myös siihen, että mikään elämässä ei ole vain sattumaa ja kaikella on oma positiivinen tarkoituksensa - niillä huonoillakin asioilla, mutta se myönteisyys pitää vain löytää ja ymmärtää. Ei saa antaa myöskään pelolle liikaa valtaa vaikuttaa omiin päätöksiin! Minulla todettiin juuri ennen joulua kilpirauhasen vajaatoiminta, joka selittää paljolti taustaa viimeisen parin vuoden aikana tuntemallani oudolle väsymykselle, saamattomuudelle, vilutukselle, turvotukselle ja ennen kaikkea älyttömälle lihomiselleni. Stressi on tähänkin sairauteeen yksi laukaiseva tekijä. Kaduttaa vain se, että en älynnyt mennä aiemmin lääkäriin. Nyt lääkitys on kuitenkin hyvällä pohjalla ja oireet minimoituneet siedettävälle tasolle! Ehkä se painokin alkaa pikku hiljaa tippumaan normaalille tasolle. Ja se parhaiten ja viimeksi nauraa, jollain on sopivin lääkitys, tai siten ovat ainakin isot pojat kertoneet! ;) Vuosi 2009 alkoi komealla kpl:n painoksella, joka on kpl isompi kuin vuosi sitten kevään numerossa. Tämän mahdollistaa se, että jakelupaikkoja on tullut liuta lisää ja lehden menekki on kasvanut tasaisen varmasti. Olen päättänyt laajentaa entisestään myös lehden sisällöllisistä suuntausta sopivissa määrin suomalaiseen pop- ja rock-musiikkiin sekä teatteriviihteen maailmaan. Meillä on todella upeita erilaisia kotimaisia artisteja ja bändejä, joita haluan tuoda lehdessä esiin ja musiikillisten genrejen rajat ovat muutoinkin hämärtyneet entisestään. Periaatteessa lähes mitä tahansa musiikkia voi tanssia parintanssina, sillä on tullut paljon uusia tanssilajeja vanhojen hyvien lisäksi. Pääpaino lehden sisällössä tulee kuitenkin olemaan visusti seuratanssikulttuurissa ja iskelmämusiikissa. Lehden lisänimike muuttui niin ikään tämän päätöksen myötä suomalaisen musiikin ja tanssikulttuurin erikoislehdeksi. Tällä tavoin voin hyvällä omalla tunnolla monipuolistaa lehden juttuaiheita ja yhteistyökumppanipohjaa, mikä vahvistaa siten koko lehden toimintaa ja josta kaikki osapuolet hyötyvät. Tanssiviihde lehti on ylipäätään loistava esimerkki yhteistyön voimasta ja yhteiseen hiileen puhaltamisesta! Minä olen edelleenkin vain se palikka, joka tätä konkreettisesti pyörittää! :D Tänä vuonna tulen panostamaan lisäksi radiomainontaan, jonka avulla tavoitetaan varmasti lisää uutta lukijakuntaa. Ensimmäiset mainokset tulivat eetteriin heti lehden ilmestymispäivästä alkaen. SUN Radio, Radio Pooki ja Radio Kajaus aloittivat tämän Tanssiviihde lehdelle historiallisen kampanjan. Radiot tekevät artisteja, lauluja ja lauluntekijöitä tunnetuiksi yleisölleen ja ovat siten tärkeä osa tätä koko kulttuuria ja sen esille tuomista. Ja hei, tanssiviihde.fi -sivustolla on nyt aivan uudenlainen lehden digilehti, jota on entistä kätevämpi lukea! Käyhän tsekkaamassa siellä muutoinkin! OSALLISTU KEVÄTKAUDEN NETTIKILPAILUUN - upeat palkinnot! Univision Feel Air profiilityyny tukee hyvin nukkujan niskaa. Ainutlaatuinen reunarakenne hengittää ja haihduttaa kosteutta. Tutkitusti allergiaturvallinen tyyny on puhtaasti kotimainen tuote. Nuku itsesi virkeäksi!!"#$%&'"(()*+,*-*./,0,/112*3*/4-5,*&67()56'8# 999,:)$;'<)=>>#$):,!* Lämpimin keväisin ajatuksin ja rattoisia lukuhetkiä toivotellen, Jaana Jande Vuorenpää :), Päätoimittaja Kerro TANSSIVIIHDE.FI -sivuston palaute-lomakkeella, mikä on mielestäsi Tanssiviihde lehden 1/2009 numeron parhain juttu! Kilpailuaika asti! Palkintoina arvotaan kaikkien vastannaiden kesken Matkapojat Oy lahjakortti (arvo 250 eur), Tangomarkkinoiden Viikkopassipaketti 2 kpl (arvo a 95 = 190 ), lippupaketti (2 kpl) vapaavalintaiseen EASTWAY:n järjestämään konserttiin, Univisionin Unilux Feel Air profiilityyny 2 kpl (arvo 78 eur), Karaokekeskuksen DVD/ ipod Mikrofoni 2 kpl (arvo a 55 eur), SK-Ravintolat Freda51 Helsinki VIP-kortti 2 kpl (1+2 henkilöä ilmaiseksi Freda 51:een sisään + muita extraetuja) ja Souvarit tuotepaketti 2 kpl sekä Musatorin tuotepaketti 4 kpl (arvo a eur). KARAOKEKESKUS.EU Lehden 1/2009 jakelupaikat SUSEL jäsenistö (kts. yhteystiedot s. 23). Lehtiä on saatavilla SUSEL jäsenten toimesta myös pienempiä määriä satunnaisissa kohteissa. Jakelupaikkojen tarkemmat yhteystiedot ovat luettavissa verkkosivustolla; ABC Amiraali, Kotka ABC Anjalankoski ABC Aura ABC Haapajärvi ABC Haapavesi ABC Härkähovi, Somero ABC Iisalmi ABC Jalasjärvi ABC Kajaani ABC Kalajoki ABC Karjaa ABC Kemijärvi ABC Kiikoinen ABC Kiurvesi ABC Kokkola ABC Koria ABC Kortela, Rauma ABC Kristiinankaupunki ABC Kuortti ABC Lieksa ABC Majakka, Pyhtää ABC Masuuni, Karkkila ABC Nurmes ABC Pitkälahti Kuopio ABC Pulkkila ABC Pyhäjärvi ABC Savonlinna ABC Tikkula, Pori ABC Tornio ABC Tupos ABC Tuulos / S-Hotel Tuulonen ABC Utti ABC Valkeala ABC Varkaus ABC Viipurinportti, Lappeenranta Alapitkän nuorisoseuran talo, Alapitkä Anttilan tavaratalo, Tampere Auran Nuortentalo, Aura Elimäen ns-talo Esakallio, Somero Helsinki-Pavi, Vantaa Hesestoppi, Parkano Hietasaaren Tanssimajakka, Oulu Hiitteenharjun TeeBee, Harjavalta HimosAreena, Jämsä Hirvensuuli, Huittinen Hotelli Aquarius, Uusikaupunki Hotelli Hiittenharju, Harjavalta Hotelli Iso-Valkeinen, Kuopio Hotelli Kalliohovi, Rauma Hotelli Korpilampi, Espoo Hotelli Levitunturi, Sirkka Hotelli Luostotunturi, Sodankylä Hotelli Mesikämmen, Ähtäri Hotelli Sommelo, Kuusankoski Hotelli Ylläs Saaga, Ylläsjärvi Hotelli Ylläsrinne, Yllärjärvi Hotelli-Ravintola Karelia, Joensuu Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussi, Kurikka Humppilan lasi, Humppila Hyvinkään Järjestötalo Hämeenlinna kaupunginkirjasto Härkäpakari Oy, Huittinen Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä Ideapark, Lempäälä Imatran Kylpylä, Imatra Kankaanpään Kuntoutuskeskus Kauppahotelli Grand, Lahti Kauppakeskus Iso Myy, Joensuu Kauppakeskus Kärkkäinen, Ylivieska Kauppakeskus Tuulonen, Tuulos Kaustisen kansantaiteenkeskus K-Citymarket Raahe K-Citymarket, Pirkkala K-Citymarket, Salo K-Citymarket, Turtola Kemin Kulttuurikeskus/Iris Café Kisaranta, Kangasala Koskikartano, Hämeenkoski Kruunupuisto, Punkaharju K-Supermarket Apiantori, Valkeakoski K-Supermarket Linkki, Ylöjärvi K-Supermarket, Kankaanpää K-Supermarket, Kauhajoki Kuntotalo, Kouvola Kylpylä Kivitippu, Lappajärvi Kylpylähotelli Keurusselkä, Keuruu Kylpylähotelli Peurunka, Laukaa Kylpylähotelli Päiväkumpu, Karjalohja Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio Kylpylähotelli Summassaari, Saarijärvi Kyläkauppa Veljekset Keskinen, Tuuri Käenkoski, Parkano Linjurin Kauppakeskus, Salo Lomahotelli Jämi, Jämijärvi Lomakeskus Revontuli, Hankasalmi Martin Kievari, Hietama Merihelmen matkailualue, Kuivaniemi Mäntymotelli, Karankamäki Naapurinvaaran Huvikeskus, Sotkamo Neste Aapiskukko, Pälkäne Neste Hoiskonportti, Hoisko Neste Häijää Neste Iitti / Matkakeidas, Kausala Neste Imatra Korvenkangas Neste Jämsän Portti Neste Leppävirta Neste Linnatuuli, Tervakoski Neste Napapiiri, Rovaniemi Neste Paanulinna, Kärsämäki Neste Pedersöre, Edsevö Neste Pentinkulma, Urjala Night Club Tähti, Oulu Nokian Kerhola, Nokia Pajarinhovi, Kitee Pesäkallio, Lahti Piruetti, Tampere Puistokulma, Vantaa Rantacafe Sammi, Ikaalinen Ravintola Calypso, Vantaa Ravintola Galax, Turku Ravintola Morgan Kane, Mänttä Rokuan Kuntokeskus, Rokua Saariselän Kuukkeli Saariselän Tunturihotelli, Saariselkä Salon VPK talo Savonlinna-Sali, Savonlinna Scandic, Luosto Siuntion Hyvinvointikeskus, Siuntio S-Market, Hämeenkyrö S-Market, Ikaalinen S-Market, Nokia S-Market/Kioski-Kahvio HEITIINA, Viitasaari Sokos Hotel Jyväshovi, Jyväskylä Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sokos Hotel Vaakuna, Kouvola Sokos Hotel Vantaa Sokos Hotelli Tahkovuori, Tahkovuori Sokos, Mikkeli ST1 Kukonlinna, Hollola Suomen Tanssitarvike Oy (Hki, Oulu, Lahti, Turku) Suutari-Kake, Lappeenranta (Prisma) Tanhuhovi, Lohja Tanssikoulu Baila Baila, Helsinki Tanssikoulu Pilvisteps, Helsinki Tanssikrouvi, Häijää Tanssipaviljonki Tulenliekki, Heinävesi Tanssiravintola Kaleva, Mikkeli Tanssiravintola Lyhty, Seinäjoki Tanssiravintola Rukahovi, Kuusamo Teboil Pirkanhovi, Lempäälä Teboil Tähtihovi, Heinola Teeriharju, Somero Urjanlinna, Sievi Wanhan Tanssikellari, Helsinki Viihdekeskus Hojo-hojo, Tuusniemi Viihdekeskus Kalliojärvi, Orismala Viihdekeskus Merisärkkä, Kalajoki Vuoksenniskan Työväentalo, Imatra Ylläksen Kaivohuone, Äkäslompolo JULKAISUTIEDOT Julkaisija ja Kustantaja JAAMEDIA PL 57, Tampere Lehden toimitus Päätoimittaja/taitto:Jaana Vuorenpää, GSM , paatoimittaja@tanssiviihde.fi Toimitus: Juha Lahti, juha@tanssiviihde.fi Christina Lokkinen, christina@tanssiviihde.fi Vierailevat toimittajat: Heikki Merihaara Toimitusneuvosto: Päivi Mustonen SUSEL ry, Pentti Teräväinen Discopress Oy, Suomen Huvijärjestäjien Keskusliiton ja Suomen Ohjelmatoimistojen liiton edustajat, Jaana Vuorenpää Painopaikka Hämeen Paino Oy, Forssa Painosmäärä kpl Kannen pääkuva Risto Vauras; Koop Arponen Ilmoitusmyynti ja lehden tilaukset: Jaana Vuorenpää GSM tanssiviihde@tanssiviihde.fi Aineiston toimitus postiosoite; Jaamedia/Tanssiviihde lehti PL 57, Tampere ; aineisto@tanssiviihde.fi Ilmestymisajankohdat 2009: 1/ helmikuu vko / toukokuu vko / syyskuu vko / marraskuu vko Lehden 2/2009 aineistopäivä on (Valmiit ilmoitukset mennessä) Jakelu: Julkaisua jaetaan ilmaisjakelulehtenä tanssilavoilla ja - ravintoloissa, hotelleissa, liikennemyymälöissä, kauppakeskuksissa ja muissa mahdollisissa yrityksissä eri puolilla Suomea sekä sopimuksen mukaan SUSEL ry:n jäsenille. Lehti on myös tilattavissa kotiin. Katso lehden ilmoitushinnasto: ISSN Aikakauslehtien Liiton jäsen YHTEISTYÖSSÄ; Suomen Seuratanssiliitto SUSEL ry Suomen Huvijärjestäjien Keskusliitto ry Ohjelmatoimistojen Liitto ry Suomen Tanssinopettajien Liitto ry Discopress Oy Eastway Oy LEVYLAULAJAKSI? Älä jää odottelemaan, toteuta haaveesi itse! Tuotamme valmiit taustat oikeiden soittajien kanssa toiveidesi mukaan. Kaikki tyylilajit pitkällä ammattimuusikon kokemuksella. Myös CD-monistus ja kannen suunnittelu sekä paperityöt julkaisua varten hoituvat kauttamme. Kyllä se vaan on ihan mahdollista! Kerro Äänitysstudio ja musiikkituotanto: suunnitelmistasi ja pyydä näyte radiolistoillakin keikkuneista Beeduuri Oy Tampere Masi Luoma jo toteutuneista töistämme. masi.luoma@pirkanmediatalo.com 2 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

3 SisÄllysluettelo Tässä numerossa mm. 4 Kauden pakina - Raisa-Tiina Lahtinen 6 Tanssii Tähtien kanssa ohjelma starttaa jälleen 10 Lasse Hoikka & Souvarit 30 vuotta tien päällä 13 Frederik ja Ilkka Sysimetsä ovat kaksi eri ihmistä 14 Bile- ja Coverbändi The Bubble Kupla kohoaa 15 Kike Elomaa, Musiikin ja liikunnan harmoniaa Mitä sulle kuuluu? -palstalla; Meiju Suvas, Jarkko Honkanen ja Susanna Heikki Minun tarinani palstalla - Aarno ja Elvi Luodes, Virrat ARTIKKELIT ERIKOISARTIKKELIT ARTISTIT JA MUSIIKKI TANSSI joka lehdessä MM. TAPAHTUMAKALENTERI SUSEL JÄSENSEURATIEDOT SUSEL YHTEISTYÖJÄSENET SUSEL JÄSENETUPAIKAT TANSSIPAIKKALIITE aihealueittain 3

4 KEVÄTKAUDEN PAKINA Mitä yhteistä on siivoojalla ja tanssinjärjestäjällä? Vastaus: Kynnenaluset veressä! On ilo järjestää kansalle huveja, vaikka välillä se vähän itkettääkin. Kun on niin monta mieltä kuin miestäkin, naisista puhumattakaan. Toinen tykkää Taavitsaisesta, toisen mielestä Wähäkosket on todella hyvä tanssiorkesteri. Kaikki ne kuitenkin juoksee Finkkujen perässä ja minä ainakin menen sinne minne likat päättää mennä. Likkoja sitten on kuin likkojen lenkillä, lenkki vain on suoristettu pitkäksi pötköksi vai olisiko se rivistö? Suomi on väärällään yhtyeitä. Soittajat ovat taitavia, niitä koulutetaan ala-asteiden musiikkiluokilta alkaen, konservatorioissa ja musiikkiopistoissa. Suomessa on korkeatasoinen musiikkialan koulutusjärjestelmä. Kaikista ei tule kuitenkaan konserttipianisteja eikä oopperalaulajia. Tanssimusiikin pariin päätyy moni taituri. Ei ihme, että laulukilpailuihin jonotetaan ja tanssiorkestereita kootaan innolla joka kylän poikien toimesta. Mä haluun oman bändin perustaa. Suuri osa on harjoitellut tanssi-illallisen eri tahtisia tanssikappaleita, osaavat jopa laulaa äänissä ja soittaa monenlaisia soittopelejä. Jotkut ovat soittaneet niin kauan, etteivät enää jaksa soittaa koko iltaa. Kun vähemmästäkin työstä maksetaan kunnon palkka. Ei Luoja laiskoja ruoki, mutta tanssihullut ovatkin eri asia. Vaihteluhan on mukavaa. Kun on kaksi orkesteria soittamassa, niin tulee erilaisia esityksiä illan mittaan ja saa vielä jännittää, soittaako kumpikaan sitä masurkkaa. Ja jos ei, niin sitten saa antaa taas palautetta järjestäjälle ja valittaa netin tanssipalstoilla. Kun on kaksi orkkaa, niin riittää elävää musiikkia koko illaksi. Vaan ei aina kuitenkaan. Jotkut soittajat ovat niin laulajaa, etteivät enää halua olla niin kuin muut bändit, vaan mieluummin kuin solistit. Soittavat ja laulavat yhteensä vain kaksi settiä. Ja silloin saa tanssikansa kuulla myös levymusiikkia, tarvitseehan se kakkosorkesterikin välillä pisu- ja mehuhetkensä. No senhän takia niillä onkin niitä levyjä, omia kappaleita täynnä. Saavat sitten esiintymispalkkion lisäksi tuloja äänitteinä soitetuista biiseistään. Kuka keksisi pyörivän lippuluukun? Kun asiakas pyörittää päätään, voisi lipunmyyjä luukussaan pyöriä samaan tahtiin. Tai sitten eritahtiin, niin kuin asiakas usein ymmärtää tanssikansan palvelijoiden tekevän. Mikä näissä tansseissa maksaa, kuuluu ihmetyksen ääni kummastuksen suusta. Eikö se niskan poika voisi keksiä orkestereiden käyttöön sellaisen valotaulun kuin on television uutisten lukijalla tai jokaisessa karaokekuppilassa. Laulujen sanat ja sävelet kulkisivat siinä silmäin edessä, yksi ja sama bändi saisi soitetuksi koko illan ja pistäisi hyvät levyt kahvitaukojensa ajaksi soimaan. Pysyisivät lippujen hinnat kohtuudessa ja ne tyttöjen suosimat soittajat jakautuisivat vähän useampaan paikkaan. Pojat Raisa-Tiina Lahtinen, Nokian Kerhola sitten ajelisivat autoillaan niitten likkojen perässä. Tanssilippujen hinnat tosin ovat kaikesta vuosittain kohonneesta kohinasta huolimatta pyörineet paikallaan kuin kädenalihäkkyröitsijät konsanaan. Euroaikana eivät pääsymaksut ole nousseet kuin yhdestä kolmeen euroa ja näillä kolikoilla on pelattu jo seitsemän vuotta. Piletti yhden orkesterin paikkaan maksaa nyt liki saman kuin kahden orkesterin tanssit silloin kauan sitten. Ja todistetusti on paikkoja, joissa lippujen hinnat ovat laskeneet. Iso osa asiakkaista omaa erilaisia kortteja, joilla myönnetään alennuksia normaalista hinnasta. Kun samat orkesterit pitävät konsertin, jossa heidän pitää osata vain sen puolentoista tunnin verran omia laulujaan, pyytää konsertin järjestäjä vähintään kaksinkertaisen summan sisäänpääsystä. No saahan siellä salissa sentään istua pehmeällä penkillä, eikä tanssia jyskyttää jalkojaan kipeäksi lautaparketilla. Tansseissa jos joutuu penkille, niin siitä vasta tulee pyyhkeitä. Kyllä on kallista istumista. Istumapaikan pitäisi olla ainakin puolet halvempi. Ei me siitä olla maksettu, että tänne istumaan tullaan. Ja sama musiikki soi, yleensä jopa kolme kertaa pidemmän aikaa kuin konserttisalissa. Kuka nyt ahterinsa puuduksiin haluaisi, tansseihin ollaan tultu tanssimaan. Entäs sitten tuo narikkamaksu? Jos se sisällytetään lipun hintaan ja lipun hinta nousee, niin eikö se ole epäreilua niitä kohtaan jotka tykkäävät mennä hikisenä kylmään autoon pukemaan jäistä palttoota päälle. Vapaus valita, se on oikeus tansseissakin. Valita laittaako takin vartioituun narikkaan, valita kenet hakee tanssiin, kelle antaa pakit, juoko vettä tai limsaa vaiko jotain vettä ja limsaa väkevämpää. Oikeus valita mistä maksaa, meneekö paikkaan, missä soittaa kaksi orkesteria vai vähemmän. Niin kauan voi valita, kun on valinnan varaa. Sitten kun ei enää voi valita, ollaan tilanteessa jossa isot ovat jyränneet pienet, suuret ovat valloittaneet kaikki niemet ja notkelmat ja päättävät, mitä maksaa muki vettä. Kaikissa tanssipaikoissa. Siihenkö me olemme matkalla? ABC:llä tankataan ja ÅÄÖ:llä tanssitaan. Jos on tanssikansassa ja orkestereissa eroja, niin tanssinjärjestäjissä niitä on vähintään yhtä paljon. Kukin taaplaa tyylillään. Koska hyviä orkestereita maa on pullollaan, tanssiseurat ja koulut kasvattavat uusia sukupolvia tanssin huumasta nauttimaan, niin lavakansa tarvitsee värikkään toinen toistaan täydentävän lavaverkoston terveen kilpailun periaatteella. Vain siten pidämme hinnat kohtuullisina ja tarjoamme jokaisen tyyliin sopivan tanssipaikan ja toisaalta mahdollisuuden harrastaa tanssimatkailua ja kokea tanssielämyksiä myös kauempana, lääniä kun riittää omankin maakunnan ulkopuolella. Jokaiselle järjestäjälle löytyy tästä laajasta maasta omat tonttinsa. Jos tykkää liata kyntensä kuopimalla maata toisen alta, niin äkkiä niillä kynsillä saastuttaa enemmän kuin oli ajatellutkaan. Kansa saa ajaa itsensä näännyksiin tanssipaikalle ja väsyksissä sieltä pois, mutta toivon mukaan ei ole pakko. Päästöjä voi vapaasti pistää kuriin myös yksilötasolla, tanssimatkailu on aikamoinen ekologisen tanssikengän askellus. Siitä jää jälkiä, mutta onneksi meillä on vapaus valita. Ainakin vielä. Rikas tanssikulttuurimme kestää taantuman, tanssit ovat aina eläneet vaikeiden aikojen läpi. Yhteistä hiiltä pitäisi puhaltaa kaikkien alan toimijoiden voimin. Mikä mahdollisuus pienen Suomen olisi päätyä maailmankartalle tanssivana kansana tähtien alla. Kesälavojemme ainutlaatuisuus ja ympärivuotinen tanssinharrastaminen pitäisi luokitella Unescon maailmanperintöluetteloon. Ei ainoastaan perinteisyytensä vuoksi vaan sen tosiasian, ettei mikään muu harrastus ole yhtä aikaa liikuntaa, kulttuuria ja mahdollisuutta ihmisen koskettaa toistaan niin sielun kuin ruumiin kielellä. Saanen vielä viestittää yhden toiveen tanssien taustavoimilta. Totuuden sanoja siivoojan suusta: Pure jenkkis, mut älä oo kalkkis, vaan opettele sylkemään se gummi suustas sinne vessan roskikseen! Vai haluatko todella olla yksi tuhannesta, joka tahtoo kuvittaa lattian tyyliin dalmatialainen. Minä en ainakaan niitä sieltä kynnet verissä raavi. Tai raavin kumminkin. Haluanhan, että sinulla on sitten ensi tansseissa taas huvisi myös toiletissa. Ei sitten muuta kuin tervetuloa tansseihin, minun on nyt mentävä viemään ilmoitus Aamulehteen ja sovittava Keken kanssa mihin aikaan Sextetit saapuu soundcheckiä tekemään. Ja muistutettava, etteivät pese turhaan sitä parkettia. Liukastetta pitää levittää vesipestyyn lattiaan - sen levittäminen tai levittämättä jättäminen on jo yhden pakinan mittainen tarina. Sitten pitää soitella sairastuneelle järjestyksenvalvojalle tuuraaja. Ja mietittävä, mitä sen pääsiäisen ohjelman kanssa tehdään. Otetaanko se Taavitsainen vai Wähäkosket? Ei kuitenkaan molempia, ei sitten kiusallakaan. Se on tanssinjärjestäjän valinta. Jää jotain toisillekin. Ei itketä lauantaina eikä myöskään sunnuntaina. Nauretaan ja tanssitaan! Lavatanssi ei ole liikuntaa eikä kulttuuria - toisin kuin jääkiekko-ottelun ja jalkapallon seuraaminen! Eduskunta on kaikessa viisaudessaan marraskuussa säätänyt lain, jonka nojalla yritykset voivat tarjota henkilökunnalleen työkykyä edistäviä verottomia liikunta-, kulttuuri- tai virikeseteleitä. Seteleitä voi antaa työntekijälle enintään 400 euron arvosta vuodessa. Yhden setelin arvo on 4 tai 5 euroa, joten työntekijällä on mahdollisuus käyttää viikoittain lähes kaksi seteliä. Henkilökunnalleen seteliä tarjoavia yrityksiä on maassamme jo useita tuhansia. Verohallituksen soveltamisohjeissa selkeästi todetaan, että tanssilavat on rajattu setelinkäytön ulkopuolelle. Verohallinto ja ministeriö ovat vetäneet rajan siihen mikä on kulttuuria ja mikä liikuntaa. Yksiselitteisesti on selvää, että kulttuuriseteliä ei voi käyttää tanssilipun osamaksuna. Sitä vastoin kulttuuriseteliä voi hyvin käyttää vaikka lätkämatsin tai jalkapallo-ottelun seuraamiseen. Tanssilavatoimintaa on aikaisemmin pidetty vahvasti suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaksi. Yritin saada selvää päättäjiltä miksi lavatoimintaa ei voida pitää osana kulttuuria, vaikka lavoilla esiintyy maamme eturivin muusikoita ja artisteja. Perustelut ovat olleet varsin ontuvia. Verohallinnon mukaan lavoille ei tulla ensisijaisesti kuuntelemaan musiikkia tai artistia. Tämä pitänee paikkansa. Suurin osa lavoille tulijoista tulee tanssimaan ja kuuntelemaan. Näin ollen tässä yhteydessä täyttyy sekä kulttuuri- että liikuntasetelin kriteerit. Jotkut perustelivat lavojen poisjättämistä mm. sillä, että nykyisin lavat ovat enemmän yksityistä yritystoimintaa kuin yleishyödyllisten järjestöjen rahanhankkimiskeino. Tämäkin pitää paikkaansa jossain määrin. Tilanne on kuitenkin se, että erityisesti pienet lavat ovat edelleen sellaisia joilla järjestöt hakevat taloudellista tuloa toiminnalleen. Monet suuret viihdekeskuksetkin ovat usein yleishyödyllisten yhdistysten tai säätiöiden omistamia, mutta niiden liiketointa on vuokrattu ulkopuoliselle yrittäjälle. Tässäkin tapauksessa riskittömän hyödyn saa juuri yleishyödyllinen yhteisö. Liikuntaseteliäkään sellaisenaan ei voi käyttää tanssilipun ostoon. Siitä huolimatta, vaikka monet tutkimukset ovat kiistatta todistaneet tanssin mitä parhaimmaksi liikuntamuodoksi. Tanssikurssit kylläkin kelpaavat liikuntasetelillä ostettavaksi. Tämä johtaa siihen, että tanssilavojen tulee järjestää ennen tanssien alkua tanssikurssin, joka sisältyy illan tanssilipun hintaan. Tällöin osamaksuna voi käyttää liikuntaseteliä. Kansanedustaja Mikko Alatalo teki asiasta kirjallisen kysymyksen kulttuuriministerille. Ministerin ja ministeriön kanta oli selvä raja oli johonkin vedettävä ja nyt se vedettiin siihen, että aikaisemmin kulttuuriksi katsottu tanssilavatoiminta, jossa yhdistyy niin liikunta kuin kulttuurikin jätettiin liikunta ja kulttuurisetelin käytön ulkopuolelle. Ilpo Siimes 4 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

5 Vahvasti kotimainen Radio Pooki RADIO POOKI OY aloitti lähetyksensä Raahesta taajuudella 94.8 Mhz. Nykyinen kuuluvuusalue on koko länsirannikko Pietarsaaresta Ylitornioon ja sisämaassa Pihtiputaalta Otamäen kautta Rovaniemelle. Nykyiset lähettimet ja taajuudet ovat: Oulu Mhz Raahe Mhz Ylivieska Mhz Kokkola Mhz Kruunupyy Mhz Pietarsaari Mhz Kalajoki Mhz Haapajärvi Mhz Nivala Mhz Haapavesi Mhz Kemi Mhz Säädä itsesi oikealle taajuudelle! Mainos radiossa tehoaa! Ota yhteyttä mediamyyjiimme Kirkkokatu 8 A, OULU Puh. vaihde (08) Fax. (08) Niittykatu 5, RAAHE Puh. vaihde (08) Fax. (08) Uusi-Erkkilä PS 5

6 Kim Herold ja Sanna Siurua Bettina Sågbom ja Jani Rasimus Tanssiparit ovat pukeutuneet kuvissa Jukka Rintalan uniikkiasuihin. Rolf Nordström ja Nitta Kortelainen teksti ja Kuvat: MTV3 Kymmenen tanssiparin joukossa on niin musiikin, viihteen, teatterin, urheilun kuin lääketieteen edustajia. He harjoittelevat tänä keväänä kaikki kymppitanssit rumbasta valssiin ja foxtrotista jiveen, opettajinaan maamme ehdottomasti parhaat tanssiammattilaiset! Tuomariston uutena vahvistuksena nähdään Suomen Taitoluisteluliiton puheenjohtaja ja Suomen jäätanssin kiistaton kuningatar Susanna Rahkamo-Kokko yhdessä Helena Ahti-Hallbergin, Jorma Uotisen ja Jukka Haapalaisen kanssa. Musiikista vastaa jälleen Sami Pitkämön upea orkesteri. Ohjelman juontavat Vappu Pimiä ja Marco Bjurström. Ensimmäisessä jaksossa palataan muistelemaan viime kevään tanssitunnelmia ja esitellään uudet tanssiparit. Jännittävät, suorat lähetykset alkavat sunnuntaina 8.3. ja niitä on tiedossa aina äitienpäiväsunnuntaihin saakka, jolloin käydään finaalitaisto. Sarjan päättää kooste kevään mieleenpainuvimmisuudet upeat kilpailijat tanssii tähtien kanssa ohjelma starttaa jälleen Tanssii Tähtien Kanssa alkaa sunnuntaina 1.3. MTV3-kanavalla. Tänä keväänä tanssiparketilla mittaa toisistaan ottavat Kim Herold, Rosa Meriläinen, Simo Frangén, Satu Tuomisto, Wilson Kirwa, Pirkko Mannola, Miia Nuutila, Mato Valtonen, Bettina Sågbom ja Rolf Nordström. Tuomariston uutena vahvistuksena nähdään Susanna Rahkamo-Kokko. 6 ta hetkistä. Ohjelman virallisilta nettisivuilta mtv3.fi/tanssiitahtienkanssa löytyvät aina tuoreimmat Tanssii Tähtien Kanssa -uutiset ja videot. Radio Nova seuraa ohjelman kulkua seitsemänä päivänä viikossa, pudonneen parin haastattelu kuullaan aina maanantaisin klo 12. KIM HEROLD ja SANNI SIURUA TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009 Komearaaminen Kim Herold kokee olevansa etuoikeutettu saadessaan tehdä elämässään sitä mitä rakastaa eli musiikkia. Humane-yhtye on toistaiseksi tauolla miehen luodessa omalla nimellään soolouraa. Suomessa musiikin kautta suuren yleisön tietoisuuteen pongahtaneella Kimillä on roppakaupalla kokemusta esiintymisestä ja kriittisten katseiden alla olemisesta. Menestys kansainvälisillä mallimarkkinoilla on koulinut miehestä ammattilaisen. Sanni Siurualla on kosmopoliitin piirteitä. Jo 9-vuotiaana tanssiin hurmaantunut Sanni asui lapsuudessaan useaan otteeseen ulkomailla. Hän kotiutui Tampereelle vuonna 2002, jossa hän opiskelee englannin kääntämistä ja tulkkausta. Niin koti- kuin ulkomaisissa tanssikilpailuissa hienoja sijoituksia parinsa kanssa napsinut Sanni pitää tanssissa eniten tarinan kertomisen mahdollisuudesta. Katsoja kokee saman tunteiden sekamelskan, jonka hän itse parhaimmillaan tanssiessaan tuntee. SIMO FRANGÉN JA SATU MARKKANEN Koko kansalle tuttu maisteri ja komiikan sekatyömies Simo Frangén on pitkän linjan hauskuuttaja. Alivaltiosihteeri-radio-ohjelma, kolumnit, huumorishow-keikat ja lukuisat muut tehtävät työllistävät verbaalisesti lahjakasta miestä. Kotona vauhdista pitää huolen 3-vuotias poika Frans. Simo tunnustaa, ettei ole koskaan tanssinut oikeita tansseja ja hän odottaa, että oppisi tanssimaan muullakin tavalla kuin pogoamalla tai loppuillasta pöydällä. Luotto omaan opettajaan Sutu Markkaseen on vahva: Hänhän saa vaikka pysäköintimittarin tai puhelintolpan tanssimaan! Mato Valtonen ja Janica Matsson Pirkko Mannola ja Mika Jauhiainen Oman lisävivahteen Simon tanssinopetteluun tuo oman avovaimon Rosa Meriläisen osallistuminen ohjelmaan. Tarmonpesä Sutu Markkanen tuo iloa mukanaan minne ikinä meneekään! Tämä rönsyilevä nainen on toinen Bailatino -tanssiliikuntamuodon kehittelijöistä ja toimii Suomen Tanssiurheiluliiton maajoukkuevalmentajana. Värikäs

7 Rosa Meriläinen ja Sami Helenius Wilson Kirwa ja Susanne Matson Miia Nuutila ja Vesa Anttila Sutu on tanssinut niin Suomen edustusjoukkueessa kuin lattareiden MM-kisoissa ja hänen erityisosaamisaluettaan ovat kuubalaiset tanssit. Satu Tuomisto ja Janne Talasma Simo Frangén ja Satu Markkanen ROSA MERILÄINEN ja SAMI HELENIUS Räiskyvä Rosa Meriläinen ei jätä ketään kylmäksi. Vihreän eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana aikaisemmin toiminut Rosa kirjoittaa työkseen mm. blogia ja kolumneja. Kirjailijan kannuksiakin hankkinut monitoiminainen on 3-vuotiaan Fransin äiti, jonka harrastuksiin kuuluu monipuolisesti kulttuuri sekä liikunta. Määrätietoinen nainen ilmoittaa tavoitteekseen kisan voittamisen, vaikka tunnustaa tanssiopettajalla olevan oma haasteensa siinä, ettei Rosa erota oikeaa ja vasenta. Vuonna 2006 ammattilaistanssijaksi siirtyneen Sami Heleniuksen erikoisalana ovat vakiotanssit, joissa hän kilpailee aktiivisesti niin kotimaassa kun maan rajojen ulkopuolella. Tyylikäs ja iloinen Sami on hallitseva 10-tanssin Suomen mestari, jolla ei ole ajankäyttöongelmia. Ehtivä mies toimii Suomen Tanssinopettajain Liitto ry:n sihteerinä ja tekee tanssinopetuksen lisäksi toimistotöitä. SATU TUOMISTO ja JANNE TALASMA Herkällä olemuksellaan ihastuttava Satu Tuomisto paiskii ympäri maata mallin ja juontajan hommia ja tunnustaa rakastavansa työntekoa. Viime vuonna Suomen kauneimmaksi kruunattu Satu on opiskellut merkonomiksi ja tähtäimessä on suorittaa kaupan alan esimiestutkinto loppuun. Satu ei ole aivan ensikertalainen tanssilattialla, sillä hänellä on yhdeksän vuoden kokemus showtanssista. Tanssitaustastaan huolimatta nuori nainen on realisti ja pelkää telovansa itsensä rankoissa tanssitreeneissä. Tanssinopettaja Janne Talasma valmentaa Suomen huippupareja ja johdattelee satunnaisesti kilpatanssin maajoukkuetta salsan ja reggaetonin salaisuuksiin. 23 vuotta sitten kilpatanssin aloittanut Jannen tanssihistoria on varsin monipuolinen, mm. baletti ja kuubalainen salsa ovat tulleet miehelle tutuiksi. Jannen kilpauraan kuuluu maajoukkue-edustuksia sekä useita 10-tanssin Suomen mestaruuksia eri ikäluokista. WILSON KIRWA ja SUSANNE MATSON Reilut 10 vuotta sitten Keniasta Suomeen muuttaneen Wilson Kirwan elämä on rikas käänteissään miehen ammatinkuvat ovat vaihdelleet aina traktorinkuljettajasta ammattisotilaan kautta pikajuoksijaan. Sympaattinen ja ehtivä mies työskentelee valmentajana, kirjoittaa lastenkirjoja ja kiertää tekemässä kullanarvoista työtä suvaitsevaisuuden puolesta. Pikajuoksijaurallaan Wilson edusti Suomea useissa MM- ja EM-kisoissa ja juoksi palkintosijoja GP-kisoissa. Jalat alta vievä Susanne Susa Matson kertoo olevansa täysin koukussa salsaan. Jo pikkutyttönä tanssille sydämensä menettänyt Susa siirtyi vakiotanssin ammattilaiseksi 11 vuotta sitten eikä energia ota loppuakseen. PIRKKO MANNOLA ja MIKA JAUHIAINEN Jo vuosikymmeniä kansaa ihastuttanut näyttelijä-laulajatar, viihteen tuhatkasvo ja ajattoman kaunis Pirkko Mannola ottaa mielenkiinnolla tanssihaasteen vastaan. Missikisoista 1950-luvun lopulla suuren yleisön tietoon pongahtanut Pirkko on levyttänyt lukuisia levyjä ja näytellyt niin elokuvissa kuin televisiossa. Kansainvälistäkin uraa niin laulajana kuin näyttelijänä luonut Pirkko näyttelee parhaillaan Espoon Kaupunginteatterissa ja toimii vuoden 2009 Reilun kaupan lähettiläänä. Oulussa syntyneen, sittemmin kuopiolaistuneen Mika Jauhiaisen komeaan tanssiuraan lukeutuu monia saavutuksia. Vuonna 2005 mies siirtyi ammattilaiseksi ja voitti pareineen samana vuonna arvostetun Blacpool Rising Star -kilpailun. Jo kuusivuotiaana tanssiparketin vetovoimaan koukkuun jäänyt Mika on kaksinkertainen EM-finalisti, joka opettaa tällä hetkellä antaumuksella niin aikuisia kuin lapsia. MIIA NUUTILA ja VESA ANTTILA Nauravainen ja sujuvasanainen Miia Nuutila on jäänyt yleisön mieleen mm. MTV3- kanavan suositusta Maajussille Morsian -ohjelmasta, joka poiki Miialle katsojien äänestämän parhaan naisesiintyjän Venlan vuonna Temperamenttinen teatteritaiteen maisteri on tehnyt laajaalaisesti töitä niin tv:ssä kuin teatterilavoilla. Parhaillaan eläväistä Miia työllistää Mika Waltarin näytelmä, mutta hän ei malta odottaa pääsevänsä tanssitreenien makuun. Olen erittäin innoissani tästä haasteesta saada astua tanssin mystiseen maailmaan, toteaa Miia. Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelman toisella kaudella nähty tanssinopettaja Vesa Anttila astuu jälleen tanssiparketille. Vesa on yksi Suomen kansainvälisesti koskaan menestyneimmistä kilpatanssijoista, jolla on hallussaan jopa 13 Suomen mestaruutta. BETTINA SÅGBOM ja JANI RASIMUS Bettina S. -keskusteluohjelman luotsaaja, tv-toimittaja ja lahjakas haastattelija Bettina Sågbom on onnistunut hurmaamaan katsojat kummallakin kotimaisella kielellä. Aito ja rempseä Bettina omaa loistavan heittäytymiskyvyn, joka varmasti auttaa vaativissa tanssikuvioissakin. Työn lisäksi kahden pojan äidille perhe sekä koti ovat tärkeitä ja aikaa pitää löytyä myös harrasteille. Purjehdus on lähellä Bettinan sydäntä, kuten myös marjastus, sienestys, valokuvaus, hiihtäminen ja sulkapallo. Tuore Venlavoittaja antautuu avoimin mielin tanssihaasteelle. Lennokas tanssinopettaja Jani Rasimus on opettanut tanssia ulkomaita myöten. SM-tasolla tanssissa komeasti menestynyt Jani nähdään tänä vuonna ammattilaisten SM-kisoissa Tampereella. Tanssi täyttää miehen elämästä suuren osan, mutta vuonna 1998 parturi-kampaajaksi valmistunut Jani toteuttaa nykyään visioitaan myös hiusalalla useamman vuoden tauon jälkeen. MATO VALTONEN ja JANICA MATTSSON Mato Valtonen on tekojen mies. Elämänsä varrella mies on ehtinyt näyttelemään elokuvissa, musisoimaan Sleepy Sleepers ja Leningrad Cowboys -yhtyeissä, toimittamaan ja esiintymään niin radio-kuin tv-ohjelmissa, toimimaan ITyrityksen toimitusjohtajana ja onpa mies ollut vuoristoradan jarrumiehenäkin! Jatkuvasti uusia projekteja kehittelevälle miehelle huomion keskipisteenä oleminen ei ole uutta, mutta tanssikengät ovat tainneet pölyttyä jonkin verran! Turkulaisella Janica Mattssonilla on vahva ote opettamiseen. Janica on opiskellut Oulussa tanssipedagogiksi kilpatanssilinjalla sekä Hungarian Dance Academyssa. 7-vuotiaana alkanut kilpatanssiharrastus on jatkunut tähän päivään saakka elämäntapana ja kokopäivätyönä. Aktiivikilpailuaikanaan Janica saavutti useita SM-mitaleja ja maajoukkue-edustuspaikan ja siirtyi ammattilaiseksi keväällä Janica on opettanut monia vuosia kilpatanssia ja tanssipedagogin koulutus avarsi työkenttää lastentanssiin, seura- ja showtanssiin, jotka monipuolistavat ja tarjoavat haasteita opetustyöhön. ROLF NORDSTRÖM ja NITTA KORTELAINEN Yli leikkausta tehneellä kirurgian ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri, professori Rolf Nordströmillä on vakaa käsi ja loistelias ura. Ympäri maailmaa tunnetun miehen meriittilista on pitkä ja kunnioitettava: hän on muun muassa kehittänyt useita plastiikkakirurgisia leikkausmenetelmiä, kirjoittanut tieteellisiä artikkeleita ja kansainvälisiä oppikirjoja plastiikkakirurgiasta. 16-vuotaana vakavan tanssikärpäsen pureman saanut Nitta Kortelainen on nelinkertainen SM-voittaja, joka siirtyi ammattilaisten rivistöön vuonna Blackpool Rising Star tittelillä palkittu neito on tanssinut myös EM-kisoissa finalistipaikan pariin otteeseen ja Nitta kilpailee edelleen ammattilaisena vakiotansseissa. Tanssinopetuksen ohella Kuopioon kotiutunut tarmokas Nitta työskentelee parturi-kampaajana ja maskeeraajana, joten vapaa-aika on kortilla. 7

8 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: christina lokkinen / Kuvat: jaana vuorenpää iskelmä gaala 2009 juha tapion peräkärry täyttyi radioista! Iskelmä Gaala 2009 puhkeaa kukkaansa yhdeksän radion muotoisen palkinnon vaihtaessa omistajaa. Tampere-talon konserttisali kaikuu innokkaiden naisten kiljahduksista kun lavalle saapuu illan palkintorohmu, laulaja Juha Tapio. Hyvä että vuokrasin peräkärryn! Juha Tapio naureskeli saatuaan neljä palkintoa Iskelmä Gaalassa. Hienoa, että Iskelmä otti minutkin ehdokkaaksi, Kristian Meurman iloitsi palkintojenjaon tuoksinassa. Kuvassa mukana tilaisuudessa esiintymässä ja useammassa eri palkintokategoriassa ehdokkaanakin ollut Charles Plogman. Rennosti mustalla sohvalla istuva Juha Tapio odottaa iltaa rauhallisin mielin. Pehmeäääninen laulaja ei himoitse voittoa, vaan pitää ehdokkuutta jo suurena saavutuksena. - Kappaleeni Kaksi Puuta on vuoden biisiehdokas. Saan inspiraatioita biiseihini ympäröivästä maailmasta ja omasta elämästä, mies kertoo. - Suomessa julkisuus on varsin pienimuotoista, enkä ole urani aikana kohdannut hankalia tilanteita. Yleisö on aina ollut kohteliasta ja pidättyvää. Minun fanini ovat niin hienotunteisia, Juha Tapio toteaa. Roskelmaa ja rääkymistä Iskelmää ja rockia risteyttävä, eli omin sanoin roskelmaa esittävä laulaja Kristian Meurman ei jännitä iskelmäiltaa ollenkaan. Roskelmaprinssi odottaa illalta ennen kaikkea laadukasta musiikkia. - Aivan mahtava ilta tulossa! Olen niin otettu ehdokkuudesta! Kristian hihkuu. Kristian Meurmanin kesä kuluu lavoilla hikoillessa ja saaristossa soudellen. - Kummipoikani kanssa meinaan vapaa-ajalla peuhata landella, kunhan pääsen laval- ta rääkymästä, mies vitsailee. Idols-leima ei tunnu enää kiiltelevän nuoren Meurmanin otsassa. Silti hän joutuu välillä huomaamaan, että Idols-Kristian keikkuu vieläkin lehtien palstoilla. - Ihmisiä saa joskus muistuttaa siitä, että etunimeni ei ole Idols vaan Kristian! Meurman nauraa. Tanssityttöjen kanssa lavalle Illan erikoisimman esityksen titteli kuulunee Marko Lämsälle. Tiedossa on tanssityttöjä ja glitterin kyllästämiä vaateparsia. - Jännittää hieman, koska teksti: Juha lahti / Kuvat: RISTO VAURAS KOOP ARPONEN MAAILMANMATKAAJASTA SUOMALAISTEN IDOLIKSI Lappeenrannassa syntynyt Koop Arponen on viettänyt leijonanosan kaksikymmentäneljä-vuotisesta elämästään ulkomailla. Miehen sydän sykkii kuitenkin edelleen hänen synnyinmaalleen, ja artistin varsin lämpimät suhteet suomalaisiin lähisukulaisiinsa ovat auttaneet kotiinpalaajan sopeutumisessa. Koop Arponen. Miehen etunimi viittaa jonnekin aivan muualle kuin Suomeen. - Minun äitini on hollantilainen, ja etunimeni tulee myös sieltä, Koop Arponen valaisee. Mies ei ole kauaa ehtinyt Suomessa asustaa, vaikka täällä syntynyt onkin. Ollessaan kaksivuotias, perhe muutti Belgiaan. Sieltä he muuttivat edelleen asumaan Lontooseen Koopin ollessa viisivuotias. Artistin suomen kielen ääntämisessä on myös selvästi kuultavissa se, että paljon on aikaa ulkomailla vietetty. - Suoritin kyllä välillä asevelvollisuuden Suomessa, mutta palasin sen jälkeen taas Iso-Britanniaan ja suoritin siellä yliopiston, Arponen kertoo. Koop Arponen tunnustautuu varsin spontaaniksi ihmiseksi. Mitään suuria ennakkosuunnitelmia esimerkiksi Idols- kilpailun suhteen hän ei tehnyt, vaan kaikki kävi varsin nopeasti. - Itse asiassa koko Suomeen muutto oli sellainen aika nopea päätös. Ja Idols-kisaan osallistuin, kun näin juuri muuttoni aikoihin siitä mainoksen TV:ssä. Ehkä se kuitenkin vaikutti, että olin VR:llä rakennushommissa, eikä juuri sillä hetkellä ollut tiedossa oikein mitään koulutustani vastaavaa työtä. Itse kilpailusta ei Koop Arponen sen kummempaa menestystä odottanut, vaan hän lähtikin mukaan avoimin mielin katsomaan, minne asti 8 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

9 minun pitää muistaa askeleet, Lämsä naurahtaa. Laulajan kesä on keikkoja pullollaan ja uutta levyäkin aletaan valmistella. - En osaa vielä uudesta levystäni ennustaa mitään. Muutama kiva ulkomainen biisi on jo käännetty suomeksi, hän kuvailee. - Minun kesäni tulee olemaan kiireinen, mutta veneilemään aion silti ehtiä. Minulla on sellainen vanha pirtuvene Näsijärvellä ja toivon sen pysyvän pinnalla kesään asti. Kaverin kanssa kerran ollaan se jo karille ajettu, Marko Lämsä kertoo. Aikuinen nainen hurmasi Iskelmäkuningatar Paula Koivuniemi saapuu Tampere-talolle hehkeämpänä kuin koskaan. Säteilevä Paula kylpee suosiossa jo ennen yleisön Vuoden tulokkaaksi valitun Suvi Teräsniskan palkinnon jakoivat Negative -yhtyeen Jonne Aaron ja Iskelmän Satu Järvinen. eteen astumista. - Oman esitykseni suhteen minulla on hyvä fiilis. Minua vastassa on nuoria, musiikkia opiskelleita muusikoita. Itse lähdin aikoinaan tien päälle ilman mitään erityistä opiskelua, Paula muistelee. Energinen laulajatar saa viettää koko kesänsä lavoilla, lomasta ei ole mitään tietoa. Biisilista on täynnä kruununjalokiviä. - Olemme Ilkka Vainion kanssa tehneet yhteistyössä näitä lauluja. En kirjoita kappaleitani itse, mutta olen silti niiden teossa mukana, Paula kertoo. - Kappaleeni Aikuinen nainen on vaikea biisivalinta esimerkiksi karaokeen. Se kappale kuvaa yleisöäni oikein hyvin, Koivuniemi toteaa. Komia poika villiintyi palkinnosta Vuoden tulokkaaksi valittiin lupaava nuori laulaja Suvi Teräsniska. - Olen pahoillani, että saamani hieno palkinto päätyy muuttolaatikkoon, mutta se laatikko on joka tapauksessa matkalla Tampereelle! Suvi ilmoitti. Vuoden viihdyttäjän palkinto kuului Lauri Tähkä & Elonkerjuulle. Tähkä itse laukkasi hakemaan palkinnon lavalta. Palkinnot menivät oikeisiin osoitteisiin. Nykyään on paljon hienoja, nuoria artisteja! Paula Koivuniemi hihkaisi nähtyään Suvi Teräsniskan esityksen. - Mie rakastan palkintojen saamista! mies riemuitsi pomppiessaan ympäri lavaa kuin superpallo. Iskelmä Gaalassa palkittiin seitsemän yleisön suosikkia, vuoden 2008 myydyin levy sekä raadin valitsema Pro Iskelmä-artisti. Illan esiintyjistä Juha Tapio pokasi kaiken kaikkiaan neljä palkintoa; vuoden albumi, vuoden miesartisti, vuoden myydyin levy sekä vuoden 2008 paras iskelmä. Vuoden naisartistiksi valittiin Laura Voutilainen, vuoden yhtyeeksi Agents ja Pro Iskelmä-palkinnon sai Paula Koivuniemi. Iskelmä Gaalassa esiintyivät Paulan ohella Juha Tapio, Maria Lund, Jorma Kääriäinen, Remu Aaltonen, Simo Silmu, Laura Voutilainen, Charles Plogman, Kristian Meurman, Janne Raappana, Suvi Teräsniska, Marko Lämsä sekä Jani & Jetsetters. Uusi levyni on paraikaa syntymässä. Se tulee olemaan yllätyksellinen, Marko Lämsä kertoi salaperäisesti. rahkeet riittävät. - Hain kilpailusta kokemuksia ja toki toivoin myös pientä menestystä. Mutta se, että voitin, oli melkoinen yllätys. Olin kyllä vitsimielessä lyönyt itsestäni vetoa pienellä summalla eräässä englantilaisessa vedonlyöntitoimistossa, ja sainkin sijoittamani rahat mukavasti 250- kertaisena takaisin. Koop Arponen piti kilpailua tietyllä tapaa melko raskaana, koska julkisuus oli kaiken aikaa mittelössä vahvasti mukana. - Se oli aika uuvuttava kilpailu. Aina piti muistaa, että kaikki mitä teet, näkyy myös TV:ssä. Mutta ei se fyysisesti rassannut, henkisesti kyllä. Se oli aika uuvuttava kilpailu. Aina piti muistaa, että kaikki mitä teet, näkyy myös TV:ssä. Mutta ei se fyysisesti rassannut, henkisesti kyllä. Sukulaiset tukena Koop Arponen on touhunnut musiikin parissa jo pikkulapsesta asti. Viisivuotiaana hän aloitti pianon soiton, piti siitä välillä taukoa, mutta jatkoi sitten taas uudelleen. Hän on nuorempana toiminut myös bändissä rumpalina. Kitaran hän osti itselleen armeijassa ollessaan. - Lomille päästessäni harjoittelin kitaran soittoa aina mummolassa Pihlajavedellä. Istuin takan äärellä ja harjoittelin ostamani soitto-oppaan mukaan. Silloin aloin myös tekemään omia sävellyksiä ja sanoituksia kitarallani kompaten. Pelkän itseopiskelun tulosta Koop Arposen osaaminen musiikin suhteen ei kuitenkaan ole, sillä yliopistossa hän on myös aihetta opiskellut. - Siellä käsiteltiin myös musiikkibusinesta, kuten lakiasioita, managerin roolia musiikissa ja niin edelleen. Koop Arposen paluu Suomeen ei ole tapahtunut mitenkään tyhjän päälle hyppäämällä. Vaikka hänen äitinsä asuukin Yhdysvalloissa, löytyy lähisukua myös täältä Suomesta. - Siskoni asuu Lapissa. Hän onkin paljon auttanut minua tässä muuttoasiassa. Lisäksi 85-vuotias mummoni asuu edelleen Pihlajavedellä. Käyn häntä katsomassa aina kun mahdollista. Ja ne mummon tekemät ruoat ovat aivan erinomaisia, Arponen kertoo. Artisti kertoo saaneensa lapsena kasvatuksen, josta hän on iloinen ja jonka uskoo kantavan elämässä hyvin eteenpäin. - Vaikka olenkin spontaani ja teen asioita joskus aika nopeasti, olen kaikessa tekemisessäni poikkeuksetta rehellinen. Katson toista ihmistä aina silmiin ja minulta ei löysää käden puristusta saa. Olen saanut isältäni kasvatuksen, joka nojaa suomalaisiin perinteisiin. Musiikki työnä ja harrastuksena Juuri nyt Koop Arposen elämän täyttää ymmärrettävästi musiikki. Maaliskuussa julkaistavaa albumia on työstetty varsin kovalla tempolla. Kovasta työtahdista huolimatta artisti itse on varsin tyytyväinen kaikkeen esikoislevyyn liittyvään. - Siitä tulee hieno kokonaisuus. Erityisen iloisesti olen yllättynyt siitä, että myös minun mielipiteeni on otettu hyvin huomioon kaikessa mikä levyyn liittyy, Arponen mainitsee. Minkäänlaisia uupumisen merkkejä miehessä ei kuitenkaan ole nähtävissä tiiviin keikkailun ja levytyssession takia. - Teen nyt sitä työtä, jota rakastan. Se auttaa jaksamaan. Urheilua ja biljardin pelaamista harrastava Koop Arponen on joutunut jättämään edellä mainitut vähemmälle musiikkikiireiden takia. Ja kun musiikki vie mukanaan, se vie joskus aika totaalisesti. - Aina kun aika antaa myöden, käyn pubeissa kuuntelemassa pieniä bändejä. Koop Arponen ei ole paljon ehtinyt tulevaisuuttaan suunnitella. Nyt hän keskittyy kaikkeen Idols-voittoon liittyvään. - Totta kai haluan tulevaisuudessakin tehdä työkseni musiikkia. Mutta katsotaan nyt, mitä se tulevaisuus tuo tullessaan. Yksi selvä tavoite Arposella on kuitenkin olemassa ja se liittyy tanssimiseen. - En ole oikein hyvä noiden perinteisten paritanssien kanssa. Haluaisinkin ehdottomasti oppia tanssimaan paremmin. 9

10 ARTISTIT JA MUSIIKKI Vuoden 2008 lappilaisiksi valitut Tanssiorkesteri Souvarit; vas. Lasse Hoikka (laulu, rummut), Jorma Hietala (basso), Jouni Ruokamo (koskettimet) ja Jukka Lampela (harmonikka), on perustettu vuonna Nykyisellä kokoonpanolla Souvarit-yhtye on soittanut vuodesta teksti: JUHA LAHTI / Kuvat: jaana vuorenpää Lasse Hoikka & Souvarit 30 vuotta tien päällä lapin tunnelmaa Lasse Hoikka & Souvarit on koko olemassa olonsa ajan vetänyt omaa linjaa tanssiorkesterien runsaassa kirjossa. Linja onkin osoittautunut oikeaksi, sillä kokoonpano viettää 30-vuotissynttäreitään, suosio sen kuin lisääntyy ja kysyntää tanssikansan keskuudessa riittää. Mistä tässä kaikessa on kysymys? Pitkät ajat trionakin esiintynyt, mutta sittemmin kvartetiksi kasvatettu Souvarit on aika outo lintu kotimaisessa tanssiorkesterien tarjonnassa. Kun varsinaisesti mitään musiikillisesti ylivoimaista tai ennenkuulumatonta ei kokoonpano kuulijoilleen tarjoile, eikä siihen kaiketi edes pyri, on syyt suosiolle etsittävä muualta luvulla esiinnyimme usein Saariselän alueella, Laanihovissa. Siellä kävi paljon ihmisiä etelästä ja suosiomme lähti nousuun. Keikkakyselyjä alkoi tulla myös eteläsuomeen, ja siitä se lähti, yhtyeen perustaja, Lasse Hoikka kertoo ja jatkaa: - Monet etelän ihmiset ovat kertoneet, että kun Lapinmatkalla ylitetään napapiiri, niin silloin laitetaan Souvarien musiikki soimaan, ja näin päästään mukavasti Lapin tunnelmiin. Eli kyllä suosiomme on lähtöisin Lapista ja Lappi-aiheisista lauluista. Lasse Hoikka & Souvarit on aina tehnyt paljon ruohonjuuritason työtä, eli keikkoja, uransa eteen. Tämä sekä tietynlainen esiintyminen ovat myös aina olleet avainasemassa kaikessa tekemisessä luvulla teimme keskimäärin viisi keikkaa viikossa. Se on kantanut hedelmää. Kun teemme keikkoja mielellämme, ja olemme vuorovaikutuksessa yleisön kanssa, niin se on varmasti yksi suosioomme vaikuttava tekijä, yhtyeen kosketinsoittaja Jouni Ruokamo mainitsee. Vaikka keikkamäärä onkin tietoisesti pudotettu 120 esiintymiseen vuodessa, on yksittäisen keikan esiintymisaika pidetty edelleen sellaisena, että orkesteri pystyy yksinään hoitamaan koko illan. - Se, että esiinnymme aina neljä settiä keikoilla, on järjestäjän kannalta hyvä asia, koska silloin ei tarvita välttämättä niin sanottua kakkosbändiä. Toinen juttu on se, että yleensä meille tuodaan yleisöltä niin pitkiä toivekappalelistoja, ettei niitä kahdessa setissä ehtisi edes soittaa. Keikat etelässä Voisi kuvitella, että pohjoisesta kotoisin oleva orkesteri tekisi enimmät keikkansa kotiseudullaan ja nauttisi suurinta suosiota juuri siellä. Näin ei kuitenkaan Souvarien kohdalla tilanne ole. - 85% keikoistamme on etelässä, tai sanotaan Oulun alapuolella, ja loput tunturipaikoissa keväällä ja syksyllä, Ruokamo laskeskelee. Kovaan suosioon juuri Etelä-Suomessa Souvareilla on myös teoria olemassa. - Meille on varmasti muodostunut jonkinlainen Lapin poika -imago. Monissa levyttämissämme kappaleissakin kerrotaan asioista, jotka ovat jopa omakohtaisia kokemuksia juuri Lapista. Ja on käynyt niinkin, että kappaleidemme myötä jotkut ihmiset ovat saaneet kipinän ensivierailulle Lappiin ja ihastuneetkin sitten aiheeseen ikiajoiksi, Ruokamo kertoo. - Ja jotta kappaleiden tekstit voi tulkita oikealla tavalla, pitää asioista olla omakohtaisia kokemuksia. Jos lauletaan tunturituulesta, on oikeasti tiedettävä, millainen tunturituuli on eri vuodenaikoina, Lasse Hoikka puolestaan mainitsee. Kun keikat ovat pääosin etelässä ja orkesteri tekee ne pohjoisesta käsin, tulee Ruokamon mukaan matkoista väkisinkin pitkiä. - Joskus kun ajetaan suoraan Helsinkiin keikalle, niin keikkamatkoineen ja roudauksineen voi mennä teksti: Juha lahti / kuva: jukka-pekka virtanen antti ahopelto jättää kilpailut uraa rakennetaan uusin eväin Suomi on laulukilpailujen luvattu maa. Niihin osallistutaan edelleen innolla ja niiden avulla monet artistit ovat saaneet kestosuosionkin aikaiseksi. Myös Antti Ahopelto on yksi ahkerasti eri koitoksiin osallistunut iskelmäartisti. Kilpailukausi alkoi jo 7-vuotiaana Tenavatähti- kilpailusta ja viimeisin saavutus on Tangomarkkinoilta TANSSIVIIHDE LEHTI 1/ Nyt saa kuitenkin kilpaileminen jäädä. Olen ollut kolme kertaa Tangomarkkinoilla mukana ja aina minut on kruunattu prinssiksi. Arvelisin, ettei minusta enää koskaan tangokuningasta tehtäisi, vaikka mukaan vielä menisinkin, Antti Ahopelto mainitsee. Pienen takaportin mies kuitenkin asiaan jättää. - No jos joku nyt rikkoo tämän minun kolmasti prinssiksi tulemisen ennätykseni, niin sitten kyllä voin mennä hakemaan vielä sen neljännen prinssin tittelin, artisti letkauttaa. Antti Ahopelto onkin nyt kilpailemisen sijaan rakentamassa uraansa hieman eri pohjalta. Hänen orkesterinaan on syksyllä 2008 aloittanut Voimaorkesteri. Tämä kokoonpanohan on tullut tutuksi myös siitä, että

11 kuusitoista tuntia aikaa, ennen kuin päästään soittamaan. Tuntuukin, että soittaminen tulee tässä työssä vähän niin kuin sivutuotteena. Pitkään yhdessä soittaneena ja maatamme kiertäneenä Souvarit on myös oppinut elämään keskenään keikkamatkoilla. - Tiedämme jo läpikotaisin toistemme hyvät ja huonot puolet, ja tarvittaessa luovimalla osataan mennä tilanteissa eteenpäin. Ja tasapuolisia olemme, jokainen esimerkiksi ajaa keikkabussia yhtä paljon, miehet kertovat. Matka jatkuu Lasse Hoikka & Souvarit on perustettu vuonna vuotisjuhlan kunniaksi Souvarit on myös julkaissut uuden albumin. Edellisiin pitkäsoittoihin verrattuna erona on nyt se, että kaikki orkesterin jäsenet laulavat levyllä ainakin yhden soolonumeron. Jokainen on itse saanut valita kappaleensa, jonka haluaa esittää levyllä. - Yhtye on julkaissut myös Kultamaan kulkijatnimisen dvd:n, joka on musiikkipitoinen dokumentti Lasse Hoikka ja Souvarit- yhtyeen taipaleesta. Kuvaukset on tehty välisenä aikana, Lasse Hoikka mainitsee. Souvarit on aina ollut varsin tuottelias studiossa. Levyjä on julkaistu vähintään yksi joka vuosi, eli yli kolmekymmentä albumia on jo nähnyt päivän valon. Levymyynti on ollut myös melko huimaa, sillä orkesteri on pokannut tähän mennessä seitsemäntoista kultalevyä ja neljä platinalevyä. Kaikkiaan Lasse Hoikka ja Souvarit- äänitteitä on myyyty noin kpl. Myöskään tulevaisuuden suhteen ei Souvarien toiminta näytä hiipumisen merkkejä. - Tilanne on sikäli hyvä, että jokainen lähtee edelleen mielellään keikoille. Teemme tätä työtä nyt parin vuoden periodeissa. Vuoden 2009 keikat onkin jo myyty ja myös osa 2010 keikoista, Hoikka mainitsee. 90-luvun hullujen keikkavuosien jälkeen orkesteri on ottanut tavakseen myös pitää lomia ja muutenkin rajoittaa keikkamäärän niin, että muullekin toiminnalle jää aikaa. - Kyllä nyt tuntuu hyvältä, kun jää perheille enemmän aikaa. Ja onhan meillä kaikilla omat harrastuksemme, niilekkin jää nyt oma aikansa. Tulevaisuudessa keikkoja vähennetään ja kohdistetaan ne viikonloppuihin sekä kevät- syksysesonkeihin tuntureilla. No jos joku nyt rikkoo tämän minun kolmasti prinssiksi tulemisen ennätykseni, niin sitten kyllä voin mennä hakemaan vielä sen neljännen prinssin tittelin taskuun kilahti Tanssiorkestereiden Suomen mestaruus vuonna Musiikin tasosta ei homma siis ainakaan kiinni jää. Paitsi keikkakuntoonsa satsaamiseen, on Ahopelto panostanut uraansa myös studioympäristössä. - Viime elokuussa julkaistiin single Voitin vaikka hävisin, joka onkin saanut todella mukavasti soittoaikaa radiossa. Kappale pääsi myös Iskelmän 20 radiohittiä, Vol kokoelmalle. Ahopellon studiosessiot ja suunnitelmat äänitteiden suhteen eivät suinkaan jää tähän yhteen kappaleeseen, vaan lisää materiaalia on luvassa kuunneltavaksemme. - Kyllä nyt täyspitkää albumia tehdään. Kappaleiden tekijöistä mainittakoon, että mukana tulee olemaan ainakin parivaljakon Pertti Haverinen / Ilkka Vainio tuotantoa. Albumin julkaisulle ei ole asetettu mitään tiukkaa takarajaa, mutta vuoden 2009 aikana se on tarkoitus saada julkaistuksi. Metsän poika Antti Ahopelto on syntynyt Evijärvellä, etelä-pohjanmaalla. Hän asuu siellä edelleen vaimonsa kanssa omakotitalossa maaseudun ympäröimänä. - Lähimpään naapuriin on matkaa 400 metriä, joten kyllä täällä aika rauhassa saa olla. Artsistilla on yksi harrastus ylitse muiden, metsästys. - Kun siihenkään ei aina aika tahdo riittää, niin en ole väkisin yrittänyt ottaa enää muita harrastuksia itselleni, Ahopelto kertoo. Hän harrastaa pienriistan metsästystä, ja siihenkin löytyy syynsä. - Tätä voin harrastaa yksinäni ja lähdenkin metsälle silloin kun minulla aikaa siihen on. Esimerkiksi hirvenmetsästykseen en ole mukaan lähtenyt, koska se tapahtuu porukalla ja yleensä viikonloppuisin, ja silloinhan minä olen aina keikoilla. Ahopellon metsästysharrastuksessa ei suuri saalismäärä suinkaan näyttele toiminnan pääroolia. - Itse asiassa se tärkein asia tässä koko touhussa on se, että saan ulkoilla tarpeeksi luonnossa ja laittaa sitten puolilta päivin nuotiomakkaraa ja kahvia metsässä. Enkä minä siellä erämaassa yksin samoile, minulla on yleensä kaverinani myös suomen ajokoira. Minä olenkin niitä ihmisiä, joiden mielestä jokaisessa talossa pitäisi olla koira. Ammattilaulajaksi Antti Ahopelto tekee tällä hetkellä kahta työtä, sillä laulukeikkojen lisäksi hän on kouluttanut itsensä sähköasentajaksi. - Tavoite on jatkossa se, että voisin keksittyä vain yhteen asiaan, ja se on ehdottomasti laulaminen, mies mainitsee tulevaisuuden suunnitelmistaan. Tämän tavoitteen toteuttamisen suhteen voikin juuri tulevalla esikoislevyllä olla varsin suuri merkitys. Koska Suomessa ei yleensä kuitenkaan levymyynnillä elä, pitää laulajan leipä hakea keikoilta. - Sellainen 120 keikkaa vuodessa alkaa olla se raja, jolloin voi jo miettiä ammatikseen laulamista. Keikkojen saaminen kovasti kilpaillulla alalla ei ole kuitenkaan helppoa. Artistin pitää pystyä vakuuttamaan kuulijansa juuri esiintymistilanteissa. - Minäkin olen huomannut sen, että paljon on ihmisten tanssitaito parantunut viime vuosina. Usein tullaan myös pyytämään artistilta erilaisia tanssilajeja. Itselläni onkin ohjelmistossa varsin kattavasti kaikkia rytmejä. No, masurkkaa minulla ei ole, mutta sitä löytyy taas Voimaorkesterin ohjelmistosta. Antti Ahopellon tulevaisuus ei ole kovin pitkälle mitenkään piiruntarkasti mietittynä. Ensilevy on nyt miehen tärkein projekti keikkailun ohella. 11

12 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: juha lahti / Kuvat: harri hinkka maria lundin kolmas sooloalbumi nostalgiaa Kiertäessään jo pikkutyttönä paljon vanhempiensa kanssa esiintymismatkoilla Maria Lund ajatteli, että sellaista työtä hän ei ainakaan missään nimessä halua aikuisena tehdä. Nyt kun taskussa on Tanssii Tähtien Kanssa- kilpailun voitto, juuri julkaistu uusi albumi ja keikkailu sen tiimoilta, sekä monet roolisuoritukset teatteriympyröissä, voidaan kaiketi sanoa, että muuttuvainen on ihmisen mieli. - Nuorempana kapinoin pitkään ja kovasti sitä vastaan, että tulisin sellaiseksi, mitä itse asiassa juuri nyt olen, Maria Lund paljastaa vuotiaana tein kuitenkin jo ensimmäisen keikkani ja koulun jälkeen lopullisesti tajusin, että en pysty tekemään muuta kuin esiintymään se tulisi olemaan minun työni. Artistin viime marraskuussa julkaistusta Ajan Sävel- albumista täytyy sanoa, että se jos mikä on täsmälleen tekijänsä näköinen tuote. Tyylillisesti kuulijansa jonnekin 50-/60-lukujen tunnelmiin johdatteleva levy onkin aika mielenkiintoinen kokonaisuus. - Joskus 14-vuotiaana minua alkoi jo tällainen vanhanaikainen tyyli viehättää, joten tämä levy on minulle aika luonnollinen juttu. Olen sellainen vanhojen aikojen perään haikailija, Maria Lund kertoo. Albumin kappalevalikoima on varsin mielenkiintoinen. Sieltä löytyy lauluja, joiden alkuperäisesittäjiä ovat muun muassa Nightwish, Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus, Miljoonasade, Uniklubi, Neljä Ruusua ja Apulanta. Aika rohkea veto siis. - Mikään perinteinen cover-levy ei nyt kuitenkaan ole kyseessä, vaan tutut kappaleet ovat saaneet aivan uuden ulkoasun. Tuntuu hyvältä huomata, että levystä tulee pääosin hyvää palautetta ja että ihmiset ovat oikeasti odottaneet sen julkaisua. Myös esiintymiset albumin pohjustamana ovat alkamassa. Jo viime vuoden puolella Maria Lund teki joitakin esiintymisiä mutta varsinaisesti kiertueelle lähdetään nyt helmikuussa. Myös esiintymisissä tullaan panostamaan nostalgisuuteen. - Keikoilla minua säestää kokoonpanona sekstetti, jossa on kaksi puhaltajaa, kosketinsoittaja, kitaristi, basisti ja rumpali. Bändissäni on muutamia soittajia, jotka ovat mukana myös levyllä. Esimerkiksi tuottajana toiminut, YUP:sta tuttu Valtteri Tynkkynen puuhastelee keikoilla basistin virassa. Keikoilla tulemme esittämään tietenkin uuden levyn materiaalia, mutta toki muutakin tarjoillaan. Mitään perinteistä tanssilavakiertuetta Maria Lund kokoonpanoineen ei tule tekemään, vaan esiintymispaikkoina tulevat toimimaan tanssilavojen lisäksi klubit, yökerhot, erilaiset konsertit ja kaiketi myös yksityistilaisuudet. Vapaa-ajan ongelma Maria Lund elää vahvasti tätä päivää. Tekemistä eri projektien parissa riittääkin juuri nyt yllin kyllin. - Keikkailun lisäksi minua työllistää Tivolilapset- esitys Seinäjoen kaupunginteatterissa vielä toukokuun loppuun asti, Lund mainitsee. Koko tanssikansan tietoisuuteen Tanssii Tähtien Kanssa- voittonsa myötä noussut Maria Lund tekee edelleen myös esiintymisiä ohjelman jälkimainingeissa. - Aina silloin tällöin tulee pyyntöjä tanssiesityksistä. Viimeksi juuri tammikuussa olimme Mikko Ahdin kanssa Kuopiossa esiintymässä. Kauas tulevaisuuteen ei Maria Lund ole tekemisiään suunnitellut. Hän on tyytyväinen tilanteeseensa juuri nyt ja pyrkii vain hoitamaan työnsä mahdollisimman hyvin. - Parhaillaan saan tehdä sitä mitä oikeasti haluan. Ja ainakin nyt tuntuu siltä, että minulle riittää, jos saan tehdä tätä työtä myös tulevaisuudessa. Ei minulla mitään muita suunnitelmia ole. Riittävä määrä työtä onkin se, mikä pitää Maria Lundin mielen virkeänä. - Rakastan työntekoa! Itse asiassa vapaa-aika aiheuttaa minulle ongelmia, jos silloin ei ole mitään mielestäni järkevää tekemistä. Olen tosin vapaa-ajan tappamiseksi löytänyt itselleni mukavan harrastuksen, vesijuoksun. Se on laji, jossa sätkitään paikallaan vedessä vaahtomuovi lanteilla. Se on teholtaan lenkkeilyä vastaavaa, mutta sillä erotuksella, että se ei rasita niveliä, Maria Lund mainitsee. 12 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

13 teksti: Juha lahti / kuvat: erik uddström / suomidiskon kuningas revyy frederik ja ilkka sysimetsä ovat kaksi eri ihmistä Ilkka Sysimetsä on vetänyt Frederik-roolia jo pitkään. Jos miehen uran lasketaan alkaneen Syksyn Sävelessä kolmanneksi sijoittuneesta Jos jotain yrittää - kappaleesta, viettää artisti kohtapuoliin 40-vuotistaiteilijajuhlaa. Vauhti on kuitenkin edelleen hurjaa, eikä taantumisen merkkejä ainakaan vielä ole havaittavissa. Frederik on aina pitänyt tekemisissään ja sanomisissaan melko rempseää linjaa. Ja juuri tämän oman tyylinsä pitämisellä hän onkin saanut kerättyä itselleen oman vankan kannattajajoukkonsa. - Onhan tämä täysin tietoisesti rakennettu imago, Frederik kertoo ja jatkaa: - Ei tällä tyylillä voi kuitenkaan kaikkia miellyttää, ja tiedänkin, että joitakin ärsytän ihan suunnattomasti. Mutta ei voi olla täysin hajuton ja mauton. Asia on niin, että kun toiselle kumarrat, niin toiselle pyllistät. Vuosikymmeniä Frederikinä oleminen ei ole aina ollut helppoa, ja kyllästyminenkin on aina joskus tullut esiin. - Kun vuodesta toiseen joutuu laulamaan keikoilla samoja biisejä, tuntee olevansa niiden vanki. Frederik on huomannut sen, että aika vähän on enää hänen ikäluokkansa naisartisteja keikkarintamalla mukana. Ikäisiään miehiä sen sijaan pyörii kuvioissa sitäkin enemmän. Syykin tähän on olemassa. - Miehet kestävät tietynlaista henkistä väkivaltaa paremmin kuin naiset. Sitä joutuu usein esiintymisten aikana kohtaamaan. Minua esimerkiksi naiset aina keikoilla puristelevat takapuolesta ja vähän muualtakin. Mutta puristelkoon ihan rauhassa, jos heidän mielestään minulla on hyvä takamus. Ei se minua haittaa. Mutta naisille nyt ei tällaista oikein voisi mennä tekemään. Frederikin keikat ovatkin poikkeuksetta melkoisia biletapahtumia. Tanssilavoille hänelle ei enää kovin suurta tarvetta ole päästä. - Ei minun ohjelmistoni oikein sovellu tanssipaikoille. Ja siellä on niin paljon sen tyylisuunnan artisteja, kuten tangokuninkaallisia, jo olemassa. Turha minun on sinne itseäni väkisin tunkea. Teen tätä omaa junttidiskokuningas - meininkiäni ja se toimii paremmin ihan jossain muualla kuin tanssipaikoilla. Frederik onkin nyt kehittelemässä Sedu Koskisen kanssa muun muassa Onnelakiertuetta. Myös muutamia suurempia keikkoja on tälle vuodelle tiedossa. - Down By The Laituri, Kotkan Meripäivät ja Aitoon Kirkastusjuhlat ovat ainakin isompina juttuina tulossa. Muutenkin kalenteriin on jo mukavasti myyty keikkoja koko kuluvalle vuodelle. Artistin toinen puoli Mikko Kivinen ja Frederik suositussa Flamingo Clubin Suomidiskon kuningas revyyssä. Frederik sai juuri päätökseen Flamingo Clubilla toteutetun, Frederik Suomidiskon kuningas- nimisen musiikkirevyyn esitykset. Siinä Mikko Kivisen kanssa käytiin läpi Frederikin artistitaival iskevän musiikin kera. Myös miehen uusin singlejulkaisu lienee jo lehden ilmestymisen aikaan julkaistu. - Teen nyt uutta musiikkia Risto Asikaisen ja Ilkka Vainion kanssa. Materiaali tulee olemaan tuttua Reetua. Uusin single on nimeltään Remontti. Mielestäni remonttihommissa on aina myös erotiikkaa mukana, ja niinpä tässäkin kappaleessa leka heiluu ja höyläpenkki joutuu koville. Uutta pitkäsoittoakaan ei tarvitse enää kauan odotella, sillä se on tarkoitus julkaista vielä ennen kesää. Pitkän artistiuran tehnyt Ilkka Sysimetsä kertoo julkisuuskuvasta poiketen olevansa keikkailun ulkopuolella tavallinen suomalainen mies. - Se Frederik jää aina sinne keikalle. Kun olen himassa, vedän verkkarit jalkaan ja jätän parran ajamatta. Ja samalla tavalla kuin muutkin, minä teen myös kotihommia, tiskaan ja imuroin. Joskus minusta tulee esille myös viherpeukalo-ominaisuus, ja silloin menen hoitamaan omaa pikku puutarhaani. Artistin elämä tuntuu olevan kaikin puolin muutenkin hyvällä mallilla. - Rakkauselämäni on nyt hienossa kunnossa. En ole kuitenkaan koskaan vielä päässyt naimisiin asti. En ole oikein sellaista avioituvaa tyyppiä. Ja kun katsoo erotilastoja, niin miksi mennäkään naimisiin, koska eroonhan ne avioliitot näyttävät päättyvän. Mutta onhan minulla silti kaksi hienoa aikuista lasta, joista olen erityisen ylpeä. Heistä on kasvanut varsin yhteiskuntakelpoisia ihmisiä. Poliittiselle uralle? Myös Frederikin harrastukset ja muut aktiviteetit ovat hänen elämässään tärkeässä roolissa. Kuntosalikäynnit ovat aina olleet miehen ohjelmassa. Hän oli myös ehdokkaana edellisissä eduskuntavaaleissa ja nyt poliittinen ura saattaa saada jatkoa. - Olen pohtinut europarlamenttiehdokkaaksi asettumista, koska minulle on siihen tilaisuus olemassa. En ole kuitenkaan vielä päätöstä tehnyt sen suhteen. Vaikka hänen oma elämäntilanteensa on nyt hienosti tasapainossa, painaa mieltä tämän hetken yleinen tilanne. - Maailmantalous on tosi huonossa kunnossa. Ja kyllä se heijastuu myös viihdealalle. Kaikki puhuu taantumasta, mutta ei tämä ole enää mitään taantumaa, tämä on lama. Se tuo ikävä kyllä mukanaan työttömyyttä, alkoholismia, asunnottomuutta ja muuta kurjuutta. Frederik pyrkii omalta osaltaan tuomaan helpotusta myös vallitsevaan tilanteeseen. - Teen siksi tällaisia hauskoja lauluja, jotta saisin ihmiset hyvälle tuulelle lamankin keskellä. 13

14 ARTISTIT JA MUSIIKKI teksti: JUHA LAHTI / Kuva: kangastus isojen orkestereiden perinteiden vaalija kangastus täytti 25 vuotta On hienoa huomata, että tämän päivän kvartettivoittoisten tanssibändien ja radiokanavien suoltamien kertakäyttöiskelmien ohella on vielä tarjolla joitakin isoja, perinteistä tanssimusiikkia esittäviä kokoonpanoja, jotka itsestään sen suurempaa ääntä pitämättä kiertävät viihdyttämässä osaavaa tanssikansaamme. Yksi tällainen kokoonpano on Tanssiorkesteri Kangastus. Kouvolasta kotoisin oleva Kangastus on alusta lähtien perustanut toimintansa siihen, että musiikki kuulostaa hyvältä, ohjelmisto on kattava ja kaikkia tanssijoita tyydyttävä. - Haastetta soittamiseen asettaa se, että tanssipaikoilla on nykyään niin monentasoisia tanssijoita. On niitä, jotka eivät hallitse vielä kunnolla edes vaihtoaskeleita. Sitten on kilpatason tanssijoita, joilla on tietenkin omat odotuksensa musiikin suhteen. Kun tähän vielä lisätään esimerkiksi se, että vanhan tyylin humpat tanssitaan eri tempossa kuin uudet, niin paljon on asioita, joita pitää keikalla ja ohjelmistossa huomioida, orkesterin laulava rumpali Esa Sjöblom kertoo. - Lisäksi vielä orkesteriltamme pyydetään paljon toivekappaleita keikoilla. Joskus tuleekin eteen tilanteita, jolloin soitettavaa on niin paljon, että tunnit tahtovat loppua kesken, Sjöblom lisää. Tanssiorkesteri Kangastus on varsin muuntautumiskykyinen kokoonpano. Tällä hetkellä etupäässä kahdeksanjäsenisenä kiertävä orkesteri tekee keikkoja myös eri solistien kanssa, ja silloin laulajan lisäksi lavalla voi olla myös trio, kvartetti tai kvintetti. Suurimmillaan Kangastus on esiintynyt kymmenellä miehellä. Tanssiorkesteri Kangastuksen keikoilla vierailee solisteja Suomen huipulta. Tällä hetkellä orkesteri tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Essi Leppäkosken kanssa. - Alkuaikoina meille sanottiin, että ei noin isolle kokoonpanolle keikkoja löydy. Mutta juuri sen takia olemme itse asiassa päässeet esiintymään maamme suurimmille tanssilavoille, Sjöblom mainitsee. Orkesterin peruskokoonpanoon kuuluvat puhaltajat Ismo Varis, Juhani Kulhela, Rauno Kahri ja Pekka Sjöblom. Rytmiryhmän muodostavat Sjöblomin lisäksi Markku Seppälä (hanuri, laulu), Juha Vanhatalo (kitara, laulu) ja Risto Sorsa (basso, laulu). Kun orkesteri on näinkin iso, tulee väistämättä eteen tilanteita, jolloin joku perusjäsenistä on syystä tai toisesta estynyt lähtemään keikalle. Kangastus on kuitenkin ottanut tämänkin huomioon. - Bändissä on myös kakkosmiehitys. Jos joku ei pääse keikalle, niin soitamme varamiehelle, ja homma toimii. Kun lisäksi olemme niin sanottu lappubändi, eli kaikki kappaleet on sovitettu ja nuotit löytyy, niin tuuraukset eväti aiheuta ammattimiehille mitään ongelmia. Juhlavuosi menossa on päivämäärä, jolloin Kangastus teki ensimmäisen keikkansa. Viime vuoden joulukuussa kokoonpano täytti siis 25 vuotta. Mitään sen suurempia suunnitelmia ei orkesteri ole kehitellyt tämän etapin suhteen, mutta jotain on kuitenkin luvassa. - Satsaamme nyt myös visuaalisuuteen, muun muassa 25v juhlaroll-up (banderol) on keikoillamme mukana. Myös joitakin yllätyksiä tulemme esityksissämme tarjoamaan, Sjöblom lupailee. Vaikka juhlavuotta vietetäänkin lähinnä normaalin keikkailun merkeissä, Kangastus on suunnittelemassa myös konsertin tai juhlatanssien järjestämistä ensi syksynä. Syksyllä 2008 Tanssiorkesteri Kangastus kantaesitti Yrittäjän laulun Kymen Yrittäjien Yrittäjäjuhlassa. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut pitkän linjan säveltäjä Seppo Nissilä, sovituksesta vastaa Esa Sjöblom. - Suunnitelmissa on myös saada julkaistuksi äänitteenä tämä Yrittäjän laulu sekä muuta uutta materiaalia ensi syksynä. Olemmehan me toki ennenkin musiikkia julkaisseet, sillä jo 1990-luvun alussa ensimmäinen singlekappaleemme Humppahai oli pitkään jopa soittolistojen kärjessä. Myös muutamia muitakin singlejulkaisuja on orkesterin toimesta saatu aikaan, sekä yksi täyspitkä cd yhteistyössä Lasse Santakankaan orkesterin kanssa. - Tämä Onnen kaipuu - niminen levy pitää sisällään Unto Monosen tuotantoa, ja se tehtiin silloin, kun säveltäjän syntymästä oli kulunut 65 vuotta. Tanssiorkesteri Kangastus on aina toiminut harrastuspohjalta, vaikka kaikessa tekemisessä pyritäänkin ammattimaiseen lopputulokseen. Kaikilla orkesterin jäsenillä on myös päivätyö, jonka ohessa kokoonpano keikkailee lähinnä viikonloppuisin. teksti: JUHA LAHTI / Kuva: janne virtanen bile- ja coverbändi the bubble kupla kohoaa Ei ole aivan jokapäiväistä, että bilebändiksi itseään tituleeraava ja cover-kappaleilla esityksensä läpi vievä orkesteri kertoo olevansa myös ammattibändi sen todellisessa merkityksessä, eli jokaiselle kokoonpanon jäsenelle leipä irtoaa musiikista. The Bubble on sellainen. The Bubbles yhtyeen toinen solisti ja perustaja jäsen Janne Virtanen. The Bubble syntyi vuonna Bändin on perustanut ja sen puuhamiehenä toimii Janne Virtanen, joka on myös kokoonpanon toinen solisti. The Bubble sai jo alkuvaiheessa hyvät eväät nousujohteiselle uralle, sillä keikkoja hyville estradeille tarjoutui heti roppakaupalla. - Vuonna 2006 olimme paljon Silja Linen laivoilla esiintymässä. Siellä taisi vierähtää sellaiset 150 päivää vuoden aikana. Bändin nimi oli silloin eri, mutta soittajat samat, Virtanen kertoo. Myös laivakomennuksen jälkeen orkesterille tarjoutui otollinen tilaisuus tuoda itseään esille, sillä eräs suuri tietoliikennealan yritys kiinnitti bändin esiintymään tapahtumiinsa vuonna Kiersimme silloin ympäri eurooppaa, oli isoja messutapahtumia ja muita tilaisuuksia. Myös yrityksen kesätapahtumat kotimaassa soitimme vuonna 2007, ja silloin säestimme muun muassa Jari Sillanpäätä ja Katri Ylanderia. The Bubble on muutenkin kunnostautunut myös säestävänä kokoonpanona, sillä se on soittanut muun muassa Maarit Hurmerinnan, Sakari Kuosmasen, Olavi Uusivirran, Tapani Kansan, Jore Marjorannan ja Johanna Förstin taustalla. Tämä kertoo omalta osaltaan bändin kovasta ammattitaidosta. Ja on näiden säestyskokemusten tiimoilta syntynyt myös yksi ideakin tulevaisuuden varalle. - Olisi tosi kiva lähteä joskus tekemään vaikkapa kesälavakiertue jonkun nimekkään solistin kanssa. Siitä saisi sellaisen näyttävän showtyyppisen jutun, jossa myös visuaalisuudella olisi suuri rooli, Virtanen ideoi. Muuntautumiskykyä ja ammattitaitoa Kokoonpanoltaan The Bubble ei mitään ihmeellisyyksiä tarjoile, bändissä on solistien Janne Virtanen ja Mirkka Paajanen lisäksi rumpali Jussi Murtojärvi, basisti Sampo Riskilä, kitaristi Antti Kajanus, sekä kosketinsoittaja Petri Nikkinen. Kokoonpano satsaakin tekemisissään korkeaan osaamistasoon ja ohjelmiston sisältöön. - Ohjelmistomme on aika laaja, se käsittää nyt noin kappaletta. Sieltä löytyy Led Zeppeliniä, TikTakia, Lauri Tähkää, discoa, lattareita ja niin edelleen, Virtanen mainitsee ja lisää: - Mikään perinteinen tanssiorkesteri The Bubble ei ole. Mutta jos huomaamme, että keikalla on paljon tanssiyleisöä paikalla, niin pystymme heittämään helposti vaikkapa Apulannan Anna Mulle Piiskaa - kappaleen foksina. Muuntautuminen eri tilanteisiin ja yleisötyypin aistiminen onkin yksi vahvuuksistamme. Uusien kappaleiden harjoitteluun The Bubble ei tarvitse mitään erillisiin harjoituksiin kokoontumista. - Kun soittajat ovat ammattilaisia, niin käymme yleensä keikkojen yhteydessä uudet kappaleet pari kertaa läpi, ja sitten ne ovatkin jo esityskunnossa. Muuntautumiskykyinen The Bubble on paitsi ohjelmistoltaan, myös kokoonpanoltaan. Keikkoja voidaan nimittäin tehdä esimerkiksi triona tai kvartettina. - Tähän emme kuitenkaan kovin mielellämme lähde. Koska tässä jutussa on kaikkien leipä kiinni, ei näin ollen ole ihan reilua jättää paria orkesterin jäsentä keikkojen ulkopuolelle, Virtanen mainitsee. The Bubble tekee vuositasolla noin 150 esiintymistä. Sen jäsenille kertyy keikkoja kuitenkin pari sataa kappaletta vuodessa, koska muitakin kuin The Bubble- keikkoja bändin muusikot tekevät. Muun muassa tuurauksia muissa kokoonpanoissa on aina tarjolla osaaville soittajille. Myös visuaalisuus ja osaava esiintyminen on yksi tärkeä elementti keikoilla tänä päivänä. Tämäkin asia on The Bubblessa mukavasti kohdallaan ainakin Janne Virtasen kohdalla, sillä mies on toteuttanut muun muassa näyttelemistä jo vuodesta 1992 lähtien. Freelancer- pohjalta kokemusta onkin kertynyt esimerkiksi Heinolan kesäteatterista vuonna 2004 ja Lohjan teatterin West Side Storysta vuon- 14 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

15 teksti: JUHA LAHTI / Kuva: Kikeelomaa.com Kike elomaa musiikin ja liikunnan harmoniaa Musiikin tekemiseen ja esittämiseen täysillä jo yli kaksikymmentä vuotta panostanut Kike Elomaa kertoo kehonrakentajataustansa kantavan vasta nyt hedelmää. Ollessaan urheilijana huipulla 1980-luvun alkupuolella eivät monet hänen nykyisistä kuuntelijoistaan olleet silloin vielä edes syntyneet, ja juuri heidän kohdallaan kiinnostus artistin menneisyydestä ja hänen saavutustensa arvostus onkin korkealla - Monilla nuoremmilla ihmisillä on kova tarve selvittää, mistä tässä kaikessa on oikein kysymys, muun muassa Miss Olympia- tittelin 1981 voittanut Kike Elomaa kertoo. - Mutta silloin 80-luvulla monet kyllä sanoivat, että pitikö tuonkin nyt vielä alkaa laulamaan, hän muistelee artistitaipaleensa alkua. Kike Elomaa ei kuitenkaan aloittanut laulamista urheilu-uran tuoman julkisuuden siivittämänä, vaan musiikki on kuulunut aina hänen elämäänsä. - Lapsuuteni olen viettänyt maalla, ja vaikka urheiluharrastus veikin leijonanosan vapaa-ajasta, kuului musiikki kiinteästi kuvioihin. Itse asiassa me kaikki sisarukset soitimme jotain instrumenttia pienenä. 70-luvulla olen myös suorittanut musiikkiopiston, Elomaa kertoo. Musiikkikuvioiden hoitaminen vie artistilta paljon aikaa, sillä hän hoitaa itse lähes kaiken siihen liittyvän. Kuudennen albuminsa vast ikään julkaissut laulaja kertoo projektin olleen stressaavan ja ihanan. - Olen itse tehnyt levyn suhteen lähes kaiken kappalevalinnoista lähtien. Uskomattoman paljon kaikkea uutta on tullut eteen. Olen oppinut matkan varrella todella paljon. Nyt tiedän, että levyn tekemiseen pitää varata todella paljon aikaa ja voimia. Kike Elomaa on käyttänyt uutuuslevynsä äänityksissä maamme eturivin muusikoita. Kun kappaleet on vielä artistin itsensä levylle valitsemia, ei niiden sisäistämiseen ole tarvinnut sen enemmän paneutua, vaan materiaali on juuri sitä, mitä hän haluaakin esittää. Niinpä albumi kuulostaakin varsin onnistuneelta kokonaisuudelta. Keikoille Kike Elomaata saapuu säestämään joku hänen kolmesta vakio-orkesteristaan. Myös taustaäänitteiden kanssa hän tekee paljon esiintymisiä. - Bändin kanssa esiintyminen on toki paljon joustavampaa, koska silloin pystyy hyvin muokkaamaan illan ohjelmiston yleisön mukaan. Keikat vedän joka tapauksessa aina täysillä riippumatta siitä, onko yleisö kaksikymppistä vai kahdeksankymppistä tai onko heitä kaksikymmentä vai kaksi tuhatta, Elomaa vakuuttaa. Politiikkaa ja hevostelua Sosiaaliseksi, sukulaisissa usein vierailulla käyväksi ihmiseksi tunnustautuva Kike Elomaa kertoo liikunnan vievän musiikin ohella edelleen paljon aikaa. Mutta aikaa jää silti vielä muullekin. Liikunta- ja ravintoluentoja hän toteuttaa tilauksesta, mutta myös harrastukset saavat Kike Elomaan elämässä oman osansa. - Politiikka on yksi harrastuksistani. Yhteiskunnallisten asioiden hoitaminen onkin minulle henkilökohtaisesti tärkeä asia, Elomaa kertoo. Hän oli ehdolla myös edellisissä eduskuntavaaleissa. Äänimäärä ei silloin kantanut kansanedustajaksi asti, vaikka olikin ääniharava puolueessaan. Viime syksyn kuntavaaleissa Kike Elomaata ei ehdokaslistoilla kuitenkaan nähty. - Teimme viime vuonna Tallitähdet - nimstä TV-sarjaa, ja siihen osallistuville ei suvaittu esimerkiksi kuntavaaliehdokkaaksi asettumista, Elomaa selvittää. Keikat vedän joka tapauksessa aina täysillä riippumatta siitä, onko yleisö kaksikymppistä vai kahdeksankymppistä tai onko heitä kaksikymmentä vai kaksi tuhatta Itse sarjan tekeminen oli artistille varsin mielenkiintoinen kokemus. Mukaan hän lähti niin sanotusti puhtaalta pöydältä. - Alussa en osannut enkä tiennyt ratsastamisesta yhtään mitään. Kun meidät sitten laitettiin hevosen selkään, niin kirkuminen ja huuto olikin melkoinen. Ja kuten muistamme, niin tapahtuihan siellä muutama loukkaantuminenkin joillekin. Minkäänlaista kammoa ei Kike Elomaalle hommasta jäänyt, vaan asian suhteen kävi vähän päinvastoin. - Ainakin minulta siellä lähti pelko ratsastusta kohtaan. Itse asiassa minulle iski kipinä lajiin ja aion sitä kyllä tulevaisuudessa kokeilla vielä uudestaan siten kuin keikkailultani ehdin. Saimme ohjelman teon jälkeen myös pitää kaikki ratsastustarvikkeet itsellämme, joten sekin asia on valmiiksi hoidettuna, Kike Elomaa kertoo. Parkano (3-tien varrella) 15

16 ARTISTIT JA MUSIIKKI Tätä Suomi tanssii Musiikkijuontajien lista maan tanssituimmista iskelmistä helmikuun loppupuolella Uusi lista ilmestyy kahdesti kuussa netissä Jarkko Honkanen Debyyttialbumi -Hetken kestää onni kerrallaan - nyt kaupoissa! ed vk Kappale Artisti Levymerkki Elämän lanka Reijo Taipale Bluebird Sade Jari Grek Finrila Andalusian yö Meiju Suvas Motley Katsota ei eilisiin Markus Törmälä & FBI Beat MTG Tahdon kanssas naimisiin Pekkaniskan pojat Magnum Savukuva Varjokuva Mediamusiikki Taivas Lasse Hoikka Bluebird 8 * * Sinun vuokses Finlanders MTG Ne na na na Anneli Mattila Bluebird Muistatko kun Jani & Jetsetters Universal Kuinka ihmeellinen oot Janne Tulkki PFM Hämärtyvä ilta Varjokuva Mediamusiikki En ole yksin Susanna Heikki Magnum Vielä olen sun In The Mood pienk Jotain parempaa Channel Four Bluebird Kun soitti Dallape Martti Metsäkedon tanssiorkesteri Finrila Tänne vielä tahdon tulla Matti Esko Vee-Music Planeetta Remu Edel Kuulethan mua Markus Törmälä & FBI Beat MTG 20 * * Kuuma maa Anneli Saaristo FiftyFifty Tanssi-ilta Tanssiorkesteri Helibor pienk. 22 * * Minä uskon Reijo Taipale Voiko käydä niin Helmenkalastajat Magnum 24 * * Kulkureiden kuningas Jarkko Honkanen Power Intiaanikesä Souvarit Velhonpetsi 26 * * Rakkautta on, rauhaa ei Tapani Kansa Bluebird Virginia Danny Poptori 28 RE 2 Kantaisko Janne Hurme Finrila Elä vielä Simo Silmu Warner Eri huone, eri sänky Ässät Silturecords Discopress Oy» live.ideapark.fi Ideaparkin Suurtanssit tulevat taas! Hanki lippusi heti! Liput ennakkoon Lippupalvelusta 23, ovelta 28. Ovet tilaisuuteen avataan klo Ravintolamaailma palvelee koko illan. Bussikuljetukset Tampereen linja-autoasemalta. 16 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

17 mitä sulle kuuluu? teksti: juha lahti Meiju Suvaksella menossa Viidenkympin Villitys Tammikuussa viisikymmentä vuotta täyttänyt Meiju Suvas toteuttaa kevään aikana neljätoista esitystä käsittävän Viidenkympi Villitys- nimisen musiikki-iloittelun yhdessä Anne Nielsenin ja Merja Ikkelän kanssa. Esitykset ovat Teatteri Vantaassa. - Esityksen juoni perustuu siihen, että kolme naista tapaavat toisensa vuosien jälkeen ja ovat lähdössä esiintymään luokkakokoukseensa. He harjoittelevat ohjelmanumeroaan kotonaan vähän ennen lähtöä. Siinä sitten samalla katsellaan kuvia valokuva-albumista ja hauskat muistot palaavat mieleen. Musiikki on tietenkin tärkeässä roolissa esityksen aikana, muun muassa ABBA-tuotanto on vahvasti esillä, Meiju Suvas paljastaa. Ei Meiju Suvas kuitenkaan kokonaan ole siirtymässä teatterikuvioihin, vaan keikkailu tulee jatkossakin olemaan tärkeässä roolissa hänen elämässään. Hän ottaa kuitenkin tämänhetkisen elämäntilanteensa huomioon töitään suunnitellessa. - Minullahan on kaksi pientä lasta ja mieheni vielä matkustelee paljon oman työnsä vuoksi. Niinpä suunnittelen aika tarkkaan menemiseni omalta kohdaltani, jotta arki saadaan sujuvasti toimimaan. Erityisen kiitollinen Meiju Suvas on Safir- orkesteristaan, jonka kanssa hän on keikkaillut noin vuoden. - Pitkä yhteistyö alkaa nyt kuulua. On hienoa lähteä keikoille kun tietää että homma toimii. Bändi pystyy myös muilta töiltään lähtemään keikoille milloin tahansa, eli joustavuutta löytyy, Suvas kiittelee orkesteriaan. Meiju Suvashan nousi koko kansan tietoisuuteen Tahdon sinut- kappaleella vuonna Kappaleen myötä syntynyt esikoisalbumi olikin melkoinen menestys saavuttaen aina platinalevyrajan, joka siihen aikaan oli myytyä albumia. Huima saavutus vinyylilevyjen aikakaudella. Suosion siivittämänä artisti heittäytyi vuotta myöhemmin ammattilaulajaksi ja sillä tiellä hän on edelleen. - Minulla on kaupallinen koulutus, ja itse asiassa kipinä musiikkiin syntyikin jo opiskeluaikana, kun voitimme kauppaopiston bändin kanssa Suosikin järjestämän kilpailun Kiparkatissa Mysrskylässä. Vuosi oli 1980.Silloin esiintyessämme tunsin kummaa leiskuntaa sydänalassa ja tiesin, että tämä on se mun iso juttu. Voisin verrata sitä uskoon tulemiseen, Meiju Suvas muistelee. Valitsemallaan tiellä hän on siis edelleen ja vaikka iän karttumisen myötä tuntuukin, että kiire on aina vain kovempi, osaa Meiju Suvas myös rauhoittua välillä ja antaa itselleen aikaa vaikkapa liikuntaharrastustensa muodossa. Myös puolen vuosisadan etapin täyttymisen artisti osaa ottaa huumorilla: - Haluaisin mieluummin sanoa, että täytin juuri 2x25 vuotta! Jarkko Honkanen ammentaa voimansa Lapista Debyyttialbuminsa tammikuussa julkaissut rovaniemeläinen laulaja ja lauluntekijä Jarkko Honkanen tuntuu olevan toiminnan mies. Itsekin esikoislevyn seitsemässä kappaleessa tekijänä mukana oleva mies nimittäin työstää jo täysillä toista albumiaan. - Ei saa jäädä tuleen makaamaan, Honkanen mainitsee. Jarkko Honkanen asui 90-luvun alkupuolen Ruotsissa. Sieltä takaisin Suomeen muutettuaan lähtivät miehen musiikkihommat toden teolla käyntiin. - Alkuvaiheessa keikkailin pääasiassa pohjoisessa. Sieltä sitten reviiri on vähitellen laajentunut ja nyt teemme esiintymisiä ympäri Suomen. Sesonkiaikoina keikat kuitenkin painottuvat edelleen tuntureille, Honkanen kertoo. Artistin taustaorkesterina toimi alussa Pohjantähti niminen kokoonpano. Nyt nimi on muutettu, ja syykin nimenmuutokseen on selvä. - Pohjantähti-nimisiä bändejä alkoi olla joka puolella niin paljon, että päädyimme sekaannusten välttämiseksi nimenmuutokseen. Orkesterin nimi on nyt Taiga. Ja nimihän viittaa suoraan Lappiin. Lappi on muutenkin Jarkko Honkasella lähellä sydäntä ja se on myös paikka, josta hän saa kaikelle tekemiselleen alkuvoimaa. - Olen kotoisin Kemijärveltä. Vapaa-aikana usein matkustankin täältä Rovaniemeltä kotiseudulle. Otan sitten koiran mukaan ja lähdemme Pyhätunturille ja vietämme vain aikaa luonnossa. Myös työhön liittyvät asiat yhdistyvät usein Lappiin ja kotiseutuun. - Levyllä olevien kappaleiden sanoitukset ovat paljolti tarinoita eletystä elämästä ja idea niihin lähtee usein juuri Lapista. Raskaan laulajan ammatin kunnialla hoitaakseen Jarkko Honkanen on panostanut myös peruskuntonsa ylläpitämiseen. Myös liikunnalisia tavoitteita on asetettu. - Juoksuharrastus on minulle tärkeä. Levin maratoni tai ehkä puolikas on tavoitteenani ensi syksynä, artisti paljastaa. Jarkko Honkanen Taiga- orkestereineen panostaa esiintymisissään ohjelmiston monipuolisuuteen ja hyvältä kuulostavaan musiikkiin. Sen lisäksi erittäin tärkeä elementti on visuaalisuus, eli se, että paketti myös näyttää hyvältä. Susanna Heikki palasi onnistuneesti lavoille Uuden albumin tammikuussa julkaissut Susanna Heikki kuulostaa selvästi tyytyväiseltä tämän hetken tilanteeseensa. Pari vuotta sitten yleisön eteen palannut artisti on itsekin positiivisesti yllättynyt paluunsa saamasta vastaanotosta. - Kolme vuotta olin kokonaan pois keikkakuvioista. Kun sitten ajatus kypsyi ammatin pariin palaamisesta, otin nöyrin mielin yhteyttä yhteistyökumppaneihin ja kyselin, josko minullekin vielä töitä löytyisi tällä kieltämättä varsin kilpaillulla alalla, Susanna Heikki kertoo. Kaikki sujui paluun suhteen suunnitellusti ja tästä artisti haluaa osoittaa kiitokset juuri taustalla hääriville ammatilaisille, kuten ohjelmatoimistolleen sekä mainiolle Karavaani- orkesterilleen. - Yhteistyökumppanien tuki urani uudelleen herättämiseksi on ollut mahtavaa. Ja kun meillä on vielä bändin kanssa täysin yhtenevä näkemys siitä, millaista musiikkia tanssikansalle pitää esittää, niin hyvältähän se tuntuu. Myös uutuuslevyni materiaali on sellaista, että se soveltuu suoraan keikoille. Susanna Heikin oma ohjelmisto keikoilla on perinteisesti 2 x 45 minuutin mittainen. Kulloiseenkin tilanteeseen sopeutuminen ohjelmiston sisällön suhteen on hänelle tärkeää, mutta haitarikappaleita on aina paljon mukana, eikä suinkaan sattumalta. - Karavaani-yhtyeen hanuristina on Kultaisen Harmonikan voittaja Sami Hopponen, Susanna Heikki paljastaa. Kolmen vuoden keikkatauko ei Susanna Heikillä mennyt suinkaan lepäilyn merkeissä, vaan häntä työllisti hieman erilainen projekti. - Lastenhoidon merkeissähän se meni. Minulla on kolme tyttöä, esikoinen iältään seitsemän vuotta ja viisivuotiaat kaksoset. Paluu työelämään on tuonut mukanaan tiettyjä vaatimuksia myös arkirutiinien järjestämisessä. Normaalisti lähinnä viikonloppuisin keikkailevalle artistille lasten hoidon järjestäminen ei yleensä ole vaikeaa, mutta pidemmät kiertueet vaativat vähän enemmän järjestelyä. - Kun ollaan monta päivää laivalla tai vaikka Lapin rundilla, niin lapset ovat silloin yleensä mummolassa hoidossa. Itselläni iskee aina ikävä näillä keikoilla. On kuitenkin rauhoittavaa tietää, että he ovat hyvissä käsissä isovanhemmillaan. Tästä kertoo sekin, että kun menen heitä sitten hakemaan, niin saan yleensä vastaani kysymyksen joko sä nyt tulit hakemaan? UUTUUSLEVYT AMMATTILAISRAADISSA iskelmä- ja Tanssimusiikkia uusilla äänilevyillä Tätä Suomi tanssii listan laatijat arvostelevat kotimaisia uutuusalbumeja. Tanssiorkesteri PEKKANISKAN POJAT - Tanssimusiikkia - Perusiskelmälevy, jonka käyttöaste on korkea. Hyvänä pointtina on paripariin järjestetty kokonaisuus, joka sopii myös tanssittajan levypakkiin. Harold - Pareittain reilu tunti monipuolista tanssimusiikkia laidasta laitaan. Voiko tanssimusiikkia sisältävältä levyltä enempää vaatia? Sovitukset ovat just eikä melkein. Taustat soivat todella upeasti. Jos nyt jotain voisi seuraavalle levylle vielä parantaa, niin Pekkaniskan poikien kolmella julkaistulla levyllä ei ole vielä ollut polkkaa eikä masurkkaa. Juke LASSE HOIKKA & SOUVARIT - 30-vuotisjuhlalevy - Hoikan Lasse Rovaniemeltä on kierrellyt Suomen maata 30 vuotta erilaisten kanssa Souvari-kokoonpanojen. Viimeisin miesjoukko on viihtynyt keikkabussissa jo 18 vuoden ajan eli tämän suurimman Souvari-nosteen. Juhlalevyllä koko poppoo pääsee ääneen eli Lassen ei tarvitse yksin vetää kaikkia lauluja. Albumi on hyvä läpileikkaus yhtyeen osaamisesta. Siltä löytyy monta soittoon menevää kappaletta ja taustatkin ovat souvarimaisen hyvät. Juke - Taatusti tanssittavaa alusta loppuun, kyllähän Souvarit tämän homman osaavat. Peruskompit hoidetaan tyylillä ja onpa mukana myös aika jännä versio Joutsenlaulusta. Rami SUSANNA HEIKKI - Vietellen - Hyvää on todellakin kannattanut odottaa, sillä tämä levy on erittäin toimiva kokonaisuus. Taustat kunnossa ja yksi tangokin mukana, joten ei huono laisinkaan. Susannakin pitäisi nähdä myös ihan tanssipaikalla keikalla. Juke - Susanna Heikiltä saatiin pitkästä aikaa (10 v) kokopitkä. Ilmeikäs ja todella lahjakas laulaja saa lauluihin aivan uuden ilmeen ja meiningin. Löytöinä levyltä ovat nimikappale Vietellen, En ole yksin, Hyväile, hyväile vaan, Sinä valaisit kiitävän hetken sekä Siipensä polttanut enkeli. Lasse JARKKO HONKANEN - Hetken kestää onni kerrallaan - Sinkkuja on jo tullutkin vino pino, joten albumi on aivan paikallaan. Kohtalaisen hyvin onnistunut kokonaisuus, rytmikästä ja väliin tunnelmaa. Esitys sujuu myös, ok levy. Rami - Rovaniemen mies on vihdoinkin saanut ensimmäisen albumin valmiiksi. Jarkon oloista ja näköistä musiikkia sisältävä levy toimii varsin hyvin. Livenähän Jarkko & Taigaorkesteri on todella hyvänkuuloinen sekä ennen kaikkea tanssittavaa musiikkia esittävä ryhmä. Juke DANNY - Hitit - Tämä ei ole ns. tribuutti, mutta kokonaisuudessaan loistava kattaus isolta D.ltä. Sanoisin, että parhaat on nyt laitettu uusiotallenteelle. Loistava avaus levyllä on tuo Virginia ja vieläpä suomeksi. Uudempaa ja harvinaisempaa tuotantoa levyllä on Erolaulu, Hyvästelty ei ja Uudet äänet laulaa. Lasse. - Sen seitsemäs kokoelma Dannyltä, missä samat tutut kappaleet tällä kertaa uudelleen soitettuina ja laulettuina versioina. Muutama uudempikin kappale on mukana, ilmeisesti keikkasetistä poimittuna. Juke ANNELI SAARISTO - Uskalla rakastaa. - Loistava ja tyylikäs kokonaisuus mahtavalta tulkitsijalta. Hienoa musiikkia jokainen raita. Avausraita Kuuma maa on lattarihitti, toimivia tanssiparketeilla myös Liian onnellinen, Lumottu maa, Vuoriston kellot ja Elegia. Lasse 17

18 TANSSI koko suomi tanssii hyvä tanssibiisi vie lähelle toista REmu Aaltonen Tiukka ilme, uniikki ääni, mahtava rytmitaju. Siinä kehykset Remu Aaltoselle. Remu paukutteli itsensä suomalaisten sydämiin jo 1960-luvun lopulla. Miehen menneisyyteen kuuluu joukko rockbändejä, joista merkittävin on ollut Hurriganes. Bändin historia nähtiin hiljakkoin myös valkokankaalla. Remu muistutti olemassaolostaan jälleen tammikuussa Suomen viisukarsinnoissa. Vaikka Planeetta -kappale ei Suomen edustajaksi päässytkään, se kertoo Remun monipuolisuudesta. Kesällä ilmestyvällä albumilla on tarjolla menevää jytkettä perisuomalaiseen tapaan. Mikä merkitys musiikilla oli lapsuuudenkodissasi? -Ensin tuli ruoka, sitten musiikki ja tanssi. Ekat tanssiaskeleet olen ottanut tietenkin mutsin sylissä. Remu Aaltonen valmistelee albumia kesäksi. Remu Goes Rock n Tango sisältää vanhoja tangoklassikoita, mutta myös uutta materiaalia. Tukea nikkarointiin Remu saa Ilkka Vainiolta ja Risto Asikaiselta. Tällä palstalla haastattelemme suomalaisia julkisuuden henkilöitä; miten tanssi ja musiikki kuuluvat heidän elämäänsä sekä miten he kokevat sen merkityksen. teksti: heikki Merihaara Kuva: edel records Miten sujuivat ensikäyntisi tanssilavoilla? - Tanhurinteellehän sitä mentiin. Kun joku gimma pyysi lattialle pyörimään niin aattelin, ettei siitä seuraa hyvää. Tulihan sitä parketilla käytyä, mutta en ole juuri oppinut tanssimaan. En tiedä, mikä mättää. Suvussa on kyllä ihan kilpatanssijoitakin. Toki jos hieno kukkanainen tulisi hakemaan, saattaisin suit sait sukkelaan kyllä pyörähtää hänen kanssaan Millainen on mielestäsi hyvä tanssipaikka? -Sellainen, missä ei ole hirveästi nykyajan vempeleitä. Pelkistetty ulkoilmalava puree. On hyvä, jos lattia on pyöreä ja jengi vetää siinä ristiin rastiin ympyrää. Ja lattian toki pitää olla liukas. Turun lähellä oli aikanaan hyvä mesta, mutta en enää muista sen nimeä. Entä tanssimusiikki? -Tanssimusan pitää olla sellaista, että se kannustaa kunnon paritanssiin eikä mihinkään sooloiluun. Eihän siitä tule mitään, jos ihmiset ovat kilometrien päässä toisistaan parketilla. Iskelmää ja tangoa pitää tarjota. Mistä elementeistä hyvä tanssibiisi koostuu? -Rytmin on oltava kohdallaan. Tangoksi kutsuaan nykyisin biisejä, joissa ei ole sykettä lainkaan. Sama pätee rockiin. Emme kaipaa mitään sillisalaattia vaan aitoutta. Kapinoin myös turhia toistoja vastaan. Saman asian voi ilmaista eri tavoin eli symboliikkaa pitää käyttää. Miten vierailut bändiesi kanssa sujuivat alkuvuosina lavoilla? -Siitä on tosi hyviä muistoja. Aluksi paikkojen isännät empivät, että tuleeko meidän keikoille yhtään yleisöä. Mutta kyllähän niitä tuli ja äijät olivat mielissään. Saimme paljon hyvää kansikuvamatskua lavoilta levyihimme. Millä tavoin omat kappaleesi syntyvät? -Tekijän pitää nähdä, mitä sanat tarkoittavat. Itse voin pitää vaikka silmät kiinni, jotta asia havainnollistuu paremmin. Näin teimme Planeettaakin Risto Asikaisen ja Ilkka Vainion kanssa. Mitä mieltä olit Suomen viisukarsintojen tuloksista? -Ihmettelin kyllä, miten Waldo s People menestyi. Mielestäni kappaleen oli kuullut jo kolmen neljän tahdin jälkeen. Pitäisi muistaa, että kyse on sävellyskilpailusta. Ajatus on karannut mahdollisimman kauas alkuperäisestä. Esityksiin lyödään sekaan jos jonkinlaista sirkusta, käärmeenlumoajia ja tulinäytöksiä. Pelkistetty, yksinkertainen juttu olisi paras. Protestoin myös Ylen sähläystä äänteni läpimenossa, mutta se on kokonaan toinen juttu. Takaisin tanssilavoille millä mielellä tansseihin tulisi mennä? -Joillekin sopii snadit näkäräiset, mutta varovaisesti sitä silti pitää ottaa. Joskus on rankkaa katsoa, miten gimmatkin vetää viinaa kaksin käsin. Silloin ei tanssikaan kyllä suju. Tanssi on hyvä tapa tutustua toiseen ihmiseen. Tiedät aika paljon toisesta ihmisestä, jos näet, kuinka hän joraa. Olen kyllä sellaisen vanhanaikaisen, romanttisen vaihtoehdon kannalla. Tansseista ei saa tehdä kauhean kaksimielistä. Hetken parketilla pitää olla hieno. Olet tuomaroinut tangokilpailuja sujuisiko vastaava tanssikilpailussa? -Ei mitenkään. Toki seuraan mielelläni tanssimista, jos pari osaa sen kunnolla. Katselin hiljakkoin Venäjän Tanssii tähtien kanssa ohjelmaa ja se tuntui mielettömän tasokkaalta. Kotimaiset tanssiohjelmat vaikuttavat siihen nähden kovin kesyiltä. Toisaalta mietin, pitääkö kaikesta aina tehdä kilpailua? Emmekö keksi omia ohjelmaformaatteja? Miltä tulevaisuutesi näyttää? -Lähiviikot menevät tangoalbumin työstämisessä. Tarkoituksena on saada se markkinoille kesän kynnyksellä. Rautaa pitää takoa silloin kun se on kuuma. Toki teen levylle muutakin musaa, mutta tangoissa on se paras syke. Tuoreet biisini ovat varmaan kovaa valuuttaa Tangomarkkinoilla. Taidat olla tangon vankka ystävä? -Ehdottomasti. Se on klassinen juttu. Ihmisen elämän tulee olla kuin tango. Ei mitään kaukokaapelikamaa vaan läheisyyttä, virtaa ja lämpöä. Ja tuon Virran voi kirjoittaa myös isolla. Alemana Dance Center, PORI puh. (02) fax (02) Alemana Dance Center, JKL puh./fax (014) Alemana Shop, Tampere Laaja ja laadukas valikoima tanssikenkiä, tanssiasuja ja muita alan tuotteita! Tilaa esittely tilaisuuksiisi, soita puh tai sähköpostitse alemana@co.inet.fi Katso liikkeidemme tarkemmat aukioloajat ja yhteystiedot nettisivustoltamme! Alan ammattilainen 30 v Katso juhlavuoden tarjoukset ja käy TUTUSTUmassa tuotteisiin 18 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009

19 käy tanssimaan Käy Tanssimaan -palsta esittelee paritanssia tanssinopettajien ja tanssinohjaajien näkökulmasta. Artikkelien kirjoittajina tulevat toimimaan pitkän linjan tanssinammattilaiset ja ohjaajat Suomen Tanssinopettajain liiton opettajien, Suomen Seuratanssiliiton ohjaajien sekä Oulun seudun ammattikorkeakoulun kasvattien tanssinopettajien joukosta. Artikkelit lähestyvät seuratanssia eri lähtökohdista ja luvassa on mielenkiintoisia juttuja tanssinopetuksellisista asioista, tanssista kuntoilumuotona, tanssilajien kehittymisestä jne. Lukijat saavat lisäksi tutustua artikkelien kirjoittajiin, sillä jokaista kirjoittajaa on pyydetty lyhyesti esittelemään itsensä ja omaa toimintaansa seuratanssin parissa. Palstan koordinaattorina toimii Liisa Kontturi. teksti: tii alasimi / Kuva: mika kamula mietteitä Valmistuvan opiskelijan näkökulmasta Henkilökuva tii alasimi TANSSI Tii Alasimi (o.s. Kinnunen) on tanssinopettajaksi viimeistä vuotta opiskeleva, elämänmyönteinen ja innostava persoona. Hänellä on takanaan yli 15-vuoden tanssikokemus, jonka aikana on esiintynyt mm. useissa tanssi- ja teatteriproduktioissa, tv-ohjelmissa sekä musikaaleissa. Tii on myös kilpaillut menestyksekkäästi, voittaen useita seuratanssin SM-kilpailuita. Tällä hetkellä hän työskentelee yrittäjänä ja tanssinopettajana vuonna 2007 perustetussa Tanssikoulu Sulavassa. Koko perheen tanssikoulu on hyvää vauhtia nostamassa päätään laadukasta ja monipuolista tanssinopetusta tarjoavana opinahjona, jollaiselle Oulussa on selkeästi ollut tarvetta. Yksilöllisyys, pienryhmäopetus ja ammattitaitoiset opettajat ovat saaneet erinomaisen vastaanoton jonka myötä tuoreen tanssikoulun tulevaisuus vaikuttaa valoisalta. Vaikka yrittämisen haasteet ovat välillä arvaamattomiakin, Tii rakastaa vuorovaikutuksellista työtään; työtä jossa ei koskaan ole valmis. Seuratanssi on yksi tanssinopettajan koulutusohjelman neljästä suuntautumisvaihtoehdosta. Kun kuulin tästä opiskelumahdollisuudesta, päätin välittömästi ja empimättä hakea kyseiseen opinahjoon. Olen aina rakastanut tanssimista, erityisesti tanssimista parin kanssa. Ennen koulutusta olin opettanut jonkin verran, sen verran kuin tällä perfektionistilla oli kanttia opettaa ilman asiantuntemusta. Kaipasin varmuutta ja tarkempaa tietoa itseäni varten; mitä opettaminen on, miten minä haluan opettaa ja millaiseen työhön olen suuntautumassa. Sata lasissa, päivittäin Hakuvaiheessa minulla ei ollut aavistustakaan mihin olin nokkaani pistämässä. Myönnettävä on, että luulin selviäväni huomattavasti helpommalla. Pelkästään puoli yhdeksästä neljään elämä oli kotiäidin vapaaseen rytmiin tottuneelle suuri muutos. Koulutuksen kokonaisvaltaisuuden vuoksi mieli ja kroppa lähestyivät välillä yliväsymyksen rajapyykkiä. Kun katsoo aikaa taaksepäin, on helppo hymyillä ja myöntää jokaisen päivän olleen kokemisen arvoinen. Koulutus antaa valmiudet ammattilaiseksi kasvamisen tielle, mutta se tie ei synny itsestään eikä varsinkaan helpolla. Monipuolisia tunteja,muutakin kuin tanssia Toisaalta, vaikka vuodet ovat olleet paikkapaikoin rankkoja, ne ovat tarjonneet enimmäkseen avartavia onnistumisen elämyksiä. Koulutuksen kohokohtia ovat olleet mm. oman soolotanssiteoksen valmistaminen, tanssillisuutta ja kehontuntemusta kehittäneet balettiopinnot, lasten luova opettaminen sekä opetusharjoitteluaika. Tutustumismatka ihmisen anatomiaan, koreografian luomisen aakkoset ja yrittäjyysopinnot ovat täydentäneet varsinaisen päälajiosaamisen tietoutta. Mukaan on tarttunut rohkeutta, luottamusta, pitkäjännitteisyyttä, uskoa itseensä sekä yhtenä tärkeimmistä ystäviä. Ystävät ovat paitsi ihania ihmisiä ja läheisiä, myös samalla alalla toimivia kollegoita joita ilman alalla työskentely tuntuisi kolkolta jossa ei olisi pintaa johon tarttua. Vahvuutena tieto-taito Koulutukseen sisältyvät laajat pedagogiset- ja didaktiset opinnot. Opetusharjoittelu ja viimeisen opiskeluvuoden työharjoittelu mahdollistavat erilaisten opetuksellisten lähestymistapojen ja opetusmenetelmien käytännönkokeilun. Opetusmetodi joka toimii yhdellä, ei toimi toisella olemmehan kaikki erilaisia! Harjoittelu on synnyttänyt kirkkaita ahaa-elämyksiä, niin lasten kuin aikuisten parissa. Toki on tullut mokailtua ja välillä menty metsään, mutta mitä sitten! Kantapään kautta oppii parhaiten ja se on vain inhimillistä. Harjoitteluaika on itsensä etsimistä, kokeilua ja valintoja, jonka myötä luottamus omaan opettajuuteen alkaa nostaa päätään. Kasvun myötä olen löytänyt periaatteet, joihin itse uskon ja luotan. Olen saanut vastaukset kysymyksiin, joita lähdin hakemaan. Työtä tarjolla Tanssinopettajakoulutuksesta valmistuneet tanssinopettajat työllistyvät käsitykseni mukaan 100%:sti. Työmahdollisuuksia on tarjolla runsaasti, sillä monipuolisen ja laaja-alaisen koulutuksen ansiosta ammattitaitoinen yksilö on haluttua tavaraa; onhan seuratanssinopettajan korkeakoulutasoinen tutkinto ainutlaatuinen Suomessa ja koko maailmassa. Tanssinopettajia työllistävät mm. kansalaisopistot, ala-asteet, päiväkodit, ammattikorkeakoulut, vanhainkoti, yritysten virkistyspäivät, tapahtumat, tanssi- ja liikuntaseurat, tanssikoulut tai oma yritys. Tanssinopettaja voi toimia myös koreografina tai tanssijana teatterissa tai tanssiteoksessa. Usein tanssin ammattilainen työllistyykin freelancerina tarjoten ammattitaitoaan usealle työnantajalle. Ihmisenä kasvamista Hyvä opettaja auttaa, kasvattaa, saa pohtimaan, motivoi, antaa rakentavaa palautetta, kannustaa, on paljosta vastuussa ja parhaassa tapauksessa saa ilon valon loistamaan. Tanssinopettajakoulutus on mielestäni antanut valmiudet vastata näihin tarpeisiin, omat kiinnostuksen kohteet huomioiden. Minulle tanssin opettaminen ja vivahteikkaan tanssikulttuurin parissa työskenteleminen on palkitsevaa ja luovaa työtä. Tärkeintä on, että niin pieni kuin isokin oppilas kokee elämyksiä tanssin, liikkeen, musiikin ja yhdessä tekemisen riemun avulla. Kun näen ilon ja onnen pursuavan oppilaistani, on työni jälki mittaamattoman arvokasta. Lämmin kiitos Oulun ammattikorkeakoulun tanssinopettajakoulutukselle. Tiellä ollaan! HELSINKI: Aleksis Kiven katu p. (09) KUOPIO: Männistönkatu 8 p LAHTI: Vesijärvenkatu 26 p. (03) LOHJA: Langinkuja 5 p OULU: Pakkahuoneenkatu 32 p. (08) TURKU: Sammaltie 12, Piikkiö p TANSSITARVIKKEET HARJOITUSASUT TANSSIMUSIIKKI TANSSIKENGÄT TERVETULOA TUTUSTUMAAN! Pitkäkatu 35, Äänekoski GSM dancestopoy@pp.inet

20 TANSSI teksti: niina taimela / kuvat: jaana vuorenpää tanssiseurat elävät vapaaehtoistyöstä ympärillä touhuaminen ja yhteiseksi hyväksi toimiminen, Harjula lisää. Monelle ajanpuute on este yhdistystoimintaan lähtemiselle. Hektisen työelämän vuoksi akkuja halutaan monesti ladata muuten kuin yhteiseen toimintaan osallistumalla. Jos vapaaehtoistyötä joutuu tekemään hampaat irvessä, katoaa siitä tekemisen ilo ja mielekkyys. Ajankohta ja elämäntilanne pitää olla otollinen, jotta toimintaan on mielekästä mennä mukaan. - Osallistuin Tanssikkaan toimintaan, koska sinkkuna minulla oli aikaa iltaisin ja viikonloppuisin ja kaipasin sosiaalista puuhaa, Niina Taimela kertoo. - Tosin aloin seurustella samaan aikaan, mutta siitä ei tullut estettä harrastamiselle. Lavatansseja harrastava puoliso ymmärtää kyllä harrastustani ja on ollut mukana joissain seuran tapahtumissakin. Yhdistystoiminnasta voi olla myös selkeätä hyötyä. Monesti talkoolainen pääsee ilmaiseksi tansseihin tai kursseille. Tanssiseurassa toiminta voi parhaimmillaan kehittää osaamista, jota voi hyödyntää omassa työssä tai työhön hakeutumisessa. Seuratyö voi myös auttaa ylläpitämään koulussa tai kursseilla opittuja taitoja, kuten esimerkiksi markkinointi-, taloushallinto- ja atk-taitoja. Vastaavasti yhdistykseen voi tuoda työelämän puolella hankittua osaamista. Kynttiläänsä ei todellakaan kannata pitää vakan alla! Seuratyössä tutustuu takuuvarmasti ihmisiin ja se voi olla jopa henkireikä työasioista tai pelastus yksinäisyyteen. Yhdessä toimiminen on antoisaa ja palkitsevaa kunhan kenenkään työtaakka ei kasva liian suureksi. On tärkeää, että seuratoiminnassa on riittävästi tekijöitä, jotta kaikki ei kaadu ainoastaan muutaman aktiivin harteille. Yhdessä toimimalla puhalletaan yhteiseen hiileen, josta syttyy nuotio tanssikansan sydäntä lämmittämään. Lauantai-ilta eteläsuomalaisessa tanssipaikassa. Paikallinen tanssiseura järjestää ilmaisen tanssikurssin ennen tanssien alkua. Paikalla on kuutisenkymmentä kurssilaista. Saman aikaan järjestysmiehet valmistautuvat iltaan, ja kahviossa hääräävät naiset laittavat juomat ja pikkupurtavat valmiiksi. Lopulta tanssi-ilta alkaa ja väki kerääntyy paikalle. Tanssitaan, seurustellaan ja pidetään hauskaa, kukin omalla tavallaan. Lopulta lähdetään kotiin. Järjestysmiehet ja kahvion rouvat jäävät vielä hetkeksi ja siistivät paikat ennen lähtöään. Taas yksi ilta pulkassa. Aamupäivä paikallisella seurantalolla. Ensimmäiset ovat jo saapuneet paikalle ja puuhastelevat alkujärjestelyjen kanssa. Kohta loputkin tulevat paikalle. Kaiken pitää olla valmiina tunnin päästä, kun tanssiseuran järjestämä tanssileiri alkaa. Leirille on ilmoittautunut kymmeniä osallistujia, ja tarvitaan ainakin kolme henkilöä pelkästään ilmoittautumisten vastaanottoon ja rahastukseen. Pääseväthän kaikki varmasti paikalle, eihän kukaan vaan ole sairastunut viime metreillä? Mitä yhteistä on edellä kuvatuissa tapahtumissa? Ne voisivat olla mistä päin Suomea tahansa, mutta niitä yhdistää tanssin lisäksi monipuolinen vapaaehtoistyö. Tanssien ja tapahtumien järjestämiseksi tarvitaan kymmeniä, ellei satoja talkootunteja, ja monia aktiivisia tekijöitä. On selvää, että palkatulla henkilökunnalla ei tansseja nykyisessä muodossaan monessakaan paikassa järjestettäisi. - Kouvolan Kuntotalon tanssien järjestämiseksi tehdään yhteistyötä kuuden eri seuran kanssa, Kuntotalon puuhanainen Sinikka Patrikainen kertoo. Yhden tanssi-illan aikana on vuorossa noin 10 talkoolaista. - Talkooringissä on henkilöä, mutta yleinen suuntaus on, että talkooväkeä on erittäin vaikea saada. Mutta järjestysmiehet on oltava, muuten ei huvilupaa tule, Patrikainen painottaa. Seuratyötä tehdään Suomessa paljon eri aloilla ja hyvin moni suomalainen hyötyy siitä tavalla tai toisella. Tätä tosiasiaa ei useinkaan tiedosta, koska monesti seuratyö piiloutuu erilaisiin palavereihin, joissa asioita suunnitellaan ja päätetään. Seuratoiminta on, kuten nimikin sanoo, seurallista ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta lisäävää toimintaa. Ryhmään kuuluminen ja yhdessä tekeminen parhaimmassa tapauksessa tukee omaa minäkuvaa ja harrastuksen kautta saa tietoa ja taitoa oman mielekkään asian kehittämiseen. Kouvolalainen Mervi Harjula oli perustamassa Kouvolan seudulle lavatanssiseura Tanssikasta, koska hän kaipasi tanssiharrastukseen yhteisöllisyyttä ja me-henkeä. - Yhdistystoiminnan kautta olen oppinut tuntemaan paljon uusia ihmisiä ja olen saanut olla tekemässä mieluisia asioita hyvässä seurassa. - Minulle tässä hommassa ei kurssien järjestäminen ole niinkään se pääasia, vaan yhteisen harrastuksen 20 TANSSIVIIHDE LEHTI 1/2009