Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 3/2014. Lokakuu vuosikerta 150. numero 31 VUOTTA JA 150 NUMEROA TIEDOTUSTOIMINTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 3/2014. Lokakuu 2014 31. vuosikerta 150. numero 31 VUOTTA JA 150 NUMEROA TIEDOTUSTOIMINTAA"

Transkriptio

1 Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 3/2014 Lokakuu vuosikerta 150. numero 31 VUOTTA JA 150 NUMEROA TIEDOTUSTOIMINTAA

2 2 Lokakuu 2014 TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus...2 Syksy tuo mukanaan sääntömuutosehdotuksen ja henkilövalintoja...3 Projekti ja hyvinvointiasiat työllistävät pääluottamusmiestä...4 Katse tulevaisuuteen... 5 Syksyllä kaikki on toisin... 6 Sähköliiton osaston 74 näkökulmaa... 7 Eläkevaje...8 Anrin pakina - Kalenteri kohdallaan...9 Luottamus- ja työsuojeluasiamiehet Karjalan prikaatin vieraina...10 Lehden päätoimittajat koolla...12 Tiedon puutteesta tiedontulvaan...14 Kirjoittamisen vaikeus...15 Miten minusta tulikaan tiedotussihteeri. 16 Tehtaat sen rannoilla...18 Oppisopimuskoulutus rullaa vauhdilla..20 Nikkareiden syyskausi on alkanut...22 Osaston 85 hallitus Pärnussa...24 Futisturnaus ja teatteri...25 Osaston 19 pikkujouluristeily...26 Syyskokoukset...27 Jos joudut työttömäksi...28 Vuorotteluvapaalain muutokset...30 Uintiviikko ja pikkujoulut...31 Tule mukaan nuorten iltaan...32 Toimitus: Koskelankuja Kuusankoski Päätoimittaja: Paavo Pesonen Toimittaja: Anri Mäkynen Taitto ja paino: Mainosbuumi Oy Kansipaperi: Silk 150 g Sisälehdet: Matta 100 g ISSNO PÄÄKIRJOITUS KOLMOISPAPERI: 150 NUMEROA KANNANOTTOJA, TIEDOTUSTA JA TARINOITA Teksti PAAVO PESONEN Vuonna 1982 päättivät kuusankoskelaiset ammattiosastot 19, 85 ja 36 perustaa oman tiedotustoimensa oheen yhteisen tiedotuslehden. Tammikuussa ilmestynyt ensimmäinen numero olikin nimeltään Tiedotuslehti. Samaisessa lehdessä julistettiin kuitenkin nimikilpailu uudelle julkaisulle, ja tulokas sai nimen Kolmoispaperi. Lehden ensimmäiset toimittajat olivat Pentti Vättö Kuusankosken osasto 19:sta, Paavo Toivonen Kuusanniemen osasto 85:stä ja Olavi Moilanen Voikkaan osastosta 36. Lehteä alettiin painaa oikeassa kirjapainossa, kun aikaisemmat tiedotteet oli tehty monistamalla. Lehdessä käsiteltiin ensimmäisistä numeroista lähtien tehtaitten ajankohtaisia ongelmia ja yhteiskunnallisia asioita, joihin ammattiosastojen nokkamiehet ja tavalliset duunarit halusivat parannusta. Haastattelut ja kevyemmät tekstit tulivat lehteen vasta myöhemmin. Luettelonomaiset selvitykset ammattiosastojen päättävien elinten kokoonpanoista ja edustuksista eri yhteistoimintaelimissä olivat tyypillisiä lehden alkutaipaleelle. Vanhoja numeroita selaillessa saa huomata myös, kuinka voimissaan leikkimielinen ja vakavampikin kilpailutoiminta työntekijöiden piirissä oli. Harvassa ovat ne alkuaikojen lehdet, joissa ei olisi tuloksia jostakin kisailusta. Lehden tekninen toimittaminen oli alkuaikoina monimutkaista touhua, kun saksitaittona tehtyjä sivuja kuskailtiin kirjapainon ja toimituksen välillä. Tekniikan kehittyminen on helpottanut toimittajien ja varsinkin päätoimittajan työtä, mutta on saanut lehden näyttämään ehkä steriilimmältä. Vertailtaessa mainosten määrää eri aikakausien lehdissä huomaa mainosrahan olevan tiukemmalla kuin parhaina aikoina. Entisten päätoimittajien mukaan mainostilan myyminen ei varhaisimpina lehden ilmestymisvuosina ollut edes hankalaa. Lisäksi osa mainostajista oli ikään kuin Kolmoispaperin omaa perhettä, ja kaupalliset tiedotteet tulivat automaattisesti jokaiseen numeroon. Ammattiosaston edunvalvojien kirjoitukset ovat olleet aina tekijänsä näköisiä. Toiset tekstit ovat olleet hyvin suoraviivaisia, kun jotkut taas ovat jättäneet lukijalle tulkinnan varaa. Lehden periaate on aina ollut selkeä. Kirjoitettavan tekstin täytyy perustua tosiasioihin tai siitä on tultava ilmi, että se perustuu kirjoittajan omaan oletukseen. Kun kirjoittajan nimi on alla, teksti julkaistaan.

3 KYMIN PAPERITEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES 3 SYKSY TUO MUKANAAN SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUKSEN JA HENKILÖVALINTOJA Teksti PASI UNTOLAHTI Työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä neuvoteltu palkankorotus astui voimaan 8. syyskuuta. Palkkoja nostettiin yleiskorotusluonteisesti 11 sentillä. Paikallista jakoerää ei ollut. Kaikkien on syytä tarkastaa, että saa oikean suuruista palkkaa, etenkin heidän, joilla on työtehtävä vaihtunut. Jos palkkaussopimuksesta on kysyttävää, niin selvitellään asia yhdessä. Sairauskassan hallitus tullee esittämään kassan sääntöihin muutoksia. Hallitus esittänee kassankokoukselle vielä tämän syksyn aikana sairauskassan talouden tervehdyttämisohjelman. Ohjelma tähtää kassan tulojen ja menojen tasapainotukseen sekä ottaa huomioon jo tiedossa olevien kustannusten nousun. Mahdollinen sääntömuutosesitys ja päätös sen käyttöön otosta käsitellään kyseisessä kokouksessa. Syksyn tullessa alamme myös pyörittää työpaikkakoukoksia. Kokouksissa käymme läpi ajankohtaisia asioita työsuojelun, järjestötoiminnan ja edunvalvonnan puolelta. Tänä vuonna valitsemme myös jäsenet yt-elimiin sekä luottamusmiesorganisaation. Toivonkin runsasta osallistumista kokouksiin. Tilinauhan postitus siirtyy alkaen 1. luokasta 2. luokkaan. Siirto viivyttää tilinauhan tuloa mahdollisesti parikin päivää. Netpostin kautta palkkalaskelma on tosin katsottavissa hyvissä ajoin ennen maksupäivää. Työsopimuslaki ottaa kantaa 16. :ssä palkan maksamiseen: Maksaessaan palkan työantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Laki ei ota tarkkaan ottaen kantaa siihen, pitääkö tilinauhan tulla ennen maksutapahtumaa. Projekti tilinauhan luettavuuden parantaminen on myös edennyt hieman. Jälkimmäinen sivu tulee muuttumaan saman tyyppiseksi kuin tuntilehtinäkymä on. Projekti on tosin edennyt verkkaista vauhtia, ja kaikki käänteet voivat olla vielä mahdollisia.

4 4 SELLUTEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES PROJEKTI JA HYVINVOINTIASIAT TYÖLLISTÄVÄT PÄÄLUOTTAMUSMIESTÄ Teksti JORMA TIMONEN Kesä luikahti taas liki huomaamatta ohi ja nyt on aika taas paneutua työhaasteisiin. Tuleva neuvottelukierros, jossa sovitaan sellun uudistusten jälkeiset miehitykset sekä toimintatavat, tulee olemaan todella haasteellinen monessakin mielessä. Neuvotteluryhmällä, johon kuuluu allekirjoittanut, kuitulinjan luottamusmies ja varapääluottamusmies, tulee olemaan kohtalaisen kiireistä aikaa muiden tehtaiden toimintatapoihin tutustuessa ja käymällä keskusteluja kuorimon ja kuivauskoneen henkilöstön kanssa. Työhyvinvointi, josta aina ajoittain puhutaan hyvinkin paljon, on varmasti tärkeä asia. Viime aikoina olen käynyt aika paljon keskusteluja henkilöiden kanssa, jotka vuosien saatossa ovat joutuneet tahtomattaan luopumaan paikkakunnan paperiteollisuuden tarjoamasta työhyvinvoinnista ja siirtymään työttömyyshyvinvoinnin piiriin. Kun isoja muutoksia käytiin Voikkaan tehtaan lopettamisen ja Kymin väkimäärän rajun sopeuttamisen myötä, keskusteluissa työnantajan ja viranomaistahojen kanssa nousi pöydän toiselta puolen esille aina, kuinka henkilöiden hyvinvoinnista tullaan huolehtimaan mahdollisimman hyvin. Rajuun muutokseen joutuneille järjestetään jälkihoitoa, jolla rivistä poistetuille tarjotaan hyvät eväät jatkoelämää ajatellen. Niille henkilöille, joilla oli riittävän hyvät pohjat ja jotka kuuluivat sopivaan ikähaarukkaan, eväät saattoivat kohtuullisesti piisatakin uuteen alkuun pääsemiseen. Jäljelle jäi ikävä kyllä melkoinen joukko ihmisiä, joille työhyvinvointi ja yleensäkin työ on ollut jaksottaista kituuttelua tai pelkkä kaukainen unelma vain. Olen joutunut myös perehtymään sellaisiin henkilövuokrafirmoihin, joissa ei edes tunneta käsitettä työhyvinvointi ja joiden toiminta joissain tapauksissa täyttää lähes ihmiskaupan tunnusmerkit. On myös pieniä muutaman hengen yrityksiä, jotka itse tekevät ns. nollasopimuksia suoraan työttömänä olevien henkilöiden kanssa. Pahimmassa tapauksessa ihminen orjuuttaa itsensä täydellisesti. Soitto tällaiselta työnantajalta saattaa parin tunnin varoitusajalla poikia muutaman tunnin työrupeaman silloin tällöin. Työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan täytyisikin paneutua tällaiseen ihmisten törkeään hyväksikäyttöön ja luoda oikeudenmukaiset, toimivat ja ihmisten perushyvinvoinnin huomioon ottavat lait ja pelisäännöt.

5 OSASTO 19:N PUHEENJOHTAJA 5 KATSE TULEVAISUUTEEN Teksti TOMMI BRAGGE Tuli käytyä Inksas kuuntelemassa paneelikeskustelua paperin tulevaisuudesta paperintekijöiden patsaan juurella tuon patsaan 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Paikalla paperin tulevaisuutta olivat pohtimassa Petri Vanhala Paperiliitosta, Jyri Häkämies EK:sta, Marko Junkkari Helsingin Sanomista, Lauri Peltola Strora Ensosta ja Janne Laine Aalto-Yliopistosta. Varsin nimekkäitä panelisteja oli paikalla ja juonnosta vastasi Tuomas Enbuske. Tapahtumasta jäi varsin miellyttävä vaikutelma eikä kukaan jäänyt kiinni nyansseihin, vaan keskustelu ja mielipiteiden vaihto oli hyvin avointa. Tämän päivän teesit ja lähenevät TES-neuvottelut eivät nousseet esiin, vaan pikemminkin alan muutos pidemmässä juoksussa. Vahvana näkemyksenä oli, että sellun kehitys on vasta alkutekijöissään ja sillä saralla uusia innovaatioita on tulossa roppakaupalla. Paperia ihmiset tarvinnevat vielä tulevaisuudessakin. Minkä verran ja mitä laatuja, ei kukaan lähtenyt arvaamaan. Ympäristöteknologian nähtiin nousevan suurempaan rooliin kuin nykyisin. Lähitulevaisuuden kiperimpiä kysymyksiä tulee olemaan eläkeiän nosto. Mielestäni keskustelun pitäisi ohjautua siihen suuntaan, että millä keinoin mahdollisimman moni jaksaa eläkeikään asti. Kaikenlaisia ohjelmia on toki aloitettu tuon jaksamisen parantamiseksi etenkin UPM:ssä. Noiden ohjelmien reaalivaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä, joten niiden tehosta ei vielä ole mitään takeita. Yksilön omaa vastuuta omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta ei voi kyllin korostaa. Mielipidekyselyn viimeinen vastauspäivä on tämän lehden ilmestyessä mennyt. Toivon mukaan mahdollisimman moni siihen vastasi ja rehellisesti, se on yksi vaikuttamisen kanava meille. Ehkä kaikki asiat eivät korjaannu heti, mutta kyllä niitä käppyröitä katsellaan useammassakin foorumissa, ja jotkin asiat lähtevät vyörymään hitaammin kuin toiset. Tarkista vaarat -niminen vihko on alkanut jalkautua tänne kentälle. Käytöstä on kuulunut jo monenlaista kommenttia niin puolesta kuin vastaan. Omalla kohdallani olen ainakin todennut vihkosen käyttämisen ja täyttämisen ihan hyvänä käytäntönä. Tuumaa tovi -käytäntö tulee näin dokumentoitua ja itselle tulee selvitettyä, mitä on tekemässä. Vihkoon kirjataan niitä asioita, joita on mietitty ennenkin ennen työn aloitusta. Se ei mielestäni hankaloita tai hidasta työn aloitusta ainakaan niin, että sillä olisi merkitystä. Rutiini vihkon käyttöön muodostuu ajan saatossa, uskon näin. Vielä tulevaisuudesta: talvi ja liukkaat tekee tuloaan, joten kumit kuntoon, myös polkupyörissä.

6 6 OSASTO 85:N PUHEENJOHTAJA SYKSYLLÄ KAIKKI ON TOISIN Teksti ISMO SALMINEN Toivottavasti Kymillä ei käy kuten Mikko Niskasen vuonna 1978 valmistuneessa samannimisessä elokuvassa. Sitä vaaraa tuskin on, sillä Kymi 700-projekti etenee aikataulussaan. Kuorimarumpu tulee kahdessa (19m/5m Ø) osassa lokakuussa, kuitulinjalla valetaan uuden männyn pumppaustornin (8000 m³) pohjia ja KK3:n lattiavalut etenevät suunnitellusti. Ulkopuolista työvoimaa on nyt Kuusanniemessä n. 100 henkeä ja parhaimmillaan (pahimmillan) keväällä n. 500 henkeä. Vaikka nyt niin turvallisuus kuin liikennekin on hyvällä tasolla, niin varmasti väkiluvun määrän lisääntyminen aiheuttaa taas haasteita esim. pysäköinnin osalta. Varsinaisen projektin työt eivät juuri nyt pitäisi haitata ajojamme, mutta onhan se selvää, että oman työn ohella pitää myös toisella silmällä katsella projektin perään ihan oman ja muidenkin turvallisuuden vuoksi. Ajotapa-neuvottelut ovat jo alkaneet pienellä porukalla ja varsinaiset koulutukset aloitetaan keväällä. Siihen työnantaja varmaankin varautuu riittävällä miehistöllä, jotta pystytään kouluttautumaan ja tekemään tuotantoa ilman ongelmia. Sama tilanne tulee sitten myös vesiajojen kanssa. Se paljon mielipiteitä jakanut lyhytkiertohan alkaa UPM:n käskystä sitten Sheemataulut löytyvät Intranetistä, mutta lomaryhmät olisi kiva saada tietoon mahdollisimman pian. Sitten ei muuta kuin kokeilemaan lyhyenkierron terveellisyyttä. Osastojen syyskokoukset lähenevät luottamusmiesvaaleineen. Osasto 85 pitää kokouksensa Toimitalolla klo Toivottavasti saadaan jäsenistö liikkeelle päättämään yhteisistä asioistamme ja tulevaisuudestamme. Myöskin sairaskassan talous luulisi kiinnostavan jäsenistöä. Paperiliitoa edustaa Markku Lihavainen.

7 SÄHKÖOSASTON NEUVOTTELEVA LUOTTAMUSMIES 7 SÄHKÖLIITON OSASTON 74 NÄKÖKULMAA Teksti JUKKA SIMPURA Kiitoksia Kolmoispaperin toimitukselle erinomaisesta ja informatiivisesta lehdestä, jossa työntekijöiden mielipiteet asioista tulevat hyvin esille. Kolmoispaperin merkitys myös meille väärään liittoon kuuluville on erittäin suuri. Jokaisen numeron ilmestymistä odotetaan innolla. Kirjoitukset luetaan mielenkiinnolla ja sisältö saa yleensä aikaan runsasta keskustelua. Nykyään työpaikkaa ja työskentelyä koskeva tiedottaminen on melko hyvällä tasolla, mutta tätä työnantajan julkaisemaa tietoa vaivaa edelleen sama vika kuin ennenkin: se kumartaa ilman minkäänlaista kritiikkiä yhtä tornia. Tiedonjakelun ei pidä olla pelkästään yhden kanavan varassa, vaan rinnalla pitää olla media, joka pystyy julkaisemaan tarvittaessa myös kriittisiä mielipiteitä. Tehtaan arkea on viime aikoina leimannut Kymi 700-projekti. On hienoa, että tehdastamme kehitetään, jotta kilpailukyky säilyisi mahdollisimman hyvänä. Rakennustyöt ovat täydessä käynnissä ja projektialue on pyritty eristämään muusta tehtaasta. Kärsivällisyyttä toivotaan kaikilta, ja koska työmaa sijaitsee tehtaan keskellä, niin ei voi välttää, etteikö siitä aiheudu haittaa. Viime aikoina keskustelua on herättänyt kulkureittien muuttuminen lähes päivittäin, mutta merkkaukset eivät aina ole riittävän selkeitä. Projektialueen läheisyydessä liikkuva joutuu helposti tahtomattaan kielletylle ja vaaralliselle alueelle. Projektin toteutuksessa on varmasti monia haasteita ja sen muun tehtaan toimintaan aiheuttama haitta tuntuu vähäpätöiseltä, mutta toivoisi silti, että projektissa riittäisi aikaa suunnitella ja toteuttaa pysyviä ja kohtuullisia kävelyreittejä työmaan kiertämiseen. Oppisopimuskoulutuksen toisen aallon haku on päättynyt ja hakemuksia on tullut edelliskerran tapaan runsaasti. On ilahduttavaa havaita, että automaatio-osastollekin on korvamerkitty neljä työssäoppijaa. Kuulopuheiden mukaan kuitenkin osa heistä koulutetaan käyttö/kunnossapitohenkilöiksi, joiden työpaikkana tulee olemaan tuotantopuoli. Edellinen tekninen johtaja korosti erityisosaamista ja perusteli asiaa sillä, että perustyön osaajia löytyy helposti aidan ulkopuolelta, mutta erikoisosaajia ei löydy helpolla ja he tietävät hintansa. Tällä hetkellä vallitsee pienoinen ristiriita puheiden ja tekojen välillä. Korostetaan, että täytyy pitää yllä omaa osaamista näihin ns. arvokkaisiin töihin. Toisaalta taas näyttää siltä, että uusien taloon tulevien kunnossapitohenkilöiden koulutus käsittää pääasiassa tuotantotehtäviä. Vallitsee sellainen utopia, että nämä tuotanto-osastoilla työskentelevät käyttö/kunnossapitomiehet ovat jotain supermiehiä, jotka tuotantotehtävien ohella hoitavat oman linjan kunnossapidon sekä pelastavat myös muun tehtaan ongelmatilanteissa. Käytäntö osoittaa kuitenkin aivan muuta: erityisosaaminen vähenee. Se koskee korkeintaan omaa työpaikkaa, kynnys harjoittaa kp-toimintaa oman koneen ulkopuolella kasvaa eikä siihen ole resurssien vähyyden vuoksi edes mahdollisuutta. Kymin sähkö/automaatiokunnossapidossa perinteisesti vahvana ollut osaaminen automaatiojärjestelmissä, laatusäädöissä, logiikoissa, säädettävissä sähkökäytöissä ym. on nykypolitiikalla uhattuna. Iso osa tämän hetken osaajista ei ole enää mitään nuorukaisia, siispä lähivuosien aikana heissä tulee tapahtumaan runsasta poistumaa eläke- ym. ratkaisujen johdosta. Teknisellä osastolla pitäisi aloittaa pikimmiten toiminta, jolla varmistetaan kyky tehdä näitä erikoistöitä myös tulevaisuudessa. Näiden töiden oppiminen on pitempiaikainen prosessi, eikä kaikista edes ole niiden tekijöiksi. Asia olisi hyvä myös tehdaspaikkakuntien välisen liikkuvuuden kannalta. On varmasti hyödyllisempää, että tarvittava erityisosaaminen löytyy yrityksen sisältä. Lopuksi vähän tiedotuksia syksyn ajankohtaisista asioista Luottamusmiesvalinnat ovat taas ajankohtaisia. Nykyiset kaksivuotiset toimikaudet päättyvät vuodenvaihteessa. Ajankohta osaston syyskokoukselle, jossa valitaan toimihenkilöt ja vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2015, ei ole vielä tätä kirjoitettaessa tiedossa. Seuratkaa työpaikkojen ilmoitustauluja. Osasto 74:n pikkujoulut vietetään lauantaina Kouvolassa Ravintola Nevillessä. Tapahtumasta tiedotetaan tarkemmin ilmoitustauluilla lähiaikoina.

8 8 ELÄKEVAJE Teksti JUHANI HAAPALA Eläkeuudistus ei taida olla niin kuuma peruna lattiatasolla kuin työvuorojärjestelmän muutos. Nyt tehtävät eläkemuutokset tulevat kuitenkin koskettamaan monia nyt työssä olevia lähivuosina, kun katsoo tuota meidän ikärakennettamme. Kymillä tehdyt toimenpiteet muutamien putkiratkaisujen suhteen sekä henkilöiden omat ratkaisut työelämän suhteen kielivät siitä, että epävarmuus ja työelämän muutokset ovat kääntäneet katseet vapaalle jäämiseen. 60-luvulla luotuun työeläkejärjestelmään on tehty aika ajoin muutoksia luvun muutoksilla varauduttiin kasvavaan vanhuusväestöön ja eläkemenojen nousuun tehtiin suuri eläkeuudistus. Eläkkeellesiirtymisikää pyrittiin siirtämään parilla vuodella ja elinajan odote otettiin käyttöön. Nyt esillä olevaan uudistukseen loi paineet EU ja eläkejärjestelmän rahoitus. Hallitus on tuonut esille myös, että uudistuksella turvataan valtion kestävyysvajetta ja parannetaan työllisyyttä. Eläkeyhtiöt ovat huolissaan siitä, että elinajan odote on noussut ja sen myötä eläkkeitä joudutaan maksamaan pidempään. Eikö raha riitä enää eläkkeisiin vai onko todellinen pelko, että raha ei riitä enää sijoittamiseen ja se vaikuttaa sitä kautta eläkeyhtiöiden tulokseen. Talousviisaat ovat sotkeneet eläkerahastot ja valtiontalouden. Rahastot ovat olleet keinottelun kohde, ja niiden avulla on paikattu ainakin Suomen kestävyysvajetta. Verohelpotuksilla maksetut palkankorotukset ovat vain kasvattaneet valtiontalouden alijäämää. Yritysten suursaneeraukset ovat vieneen myös pohjan suunnitellulta eläkerahoitukselta. Tätä kirjoittaessani ei sopua ole vielä saavutettu eikä ollut tarkka tietoa, mitä uudistus pitää sisällään. Arvata saattaa, että eläkeikä nousee, maksut kasvavat ja tulevan eläkkeen määrä pienenee, eli suomeksi sanottuna duunaria potkitaan taas. Suomen eläkejärjestelmä on ollut työväestölle eräänlainen tae tulevasta. Eläkettä on maksettu osittain omasta palkasta ja luotettu siihen, että eläkepäivät on turvattu. Eläke on osa suomalaista sosiaaliturvaa ja hyvinvointiyhteiskuntaa. En väitä, että kaikki olisi pitänyt tehdä toisin, mutta väitän, että nykypäivän sopimisessa talouselämä ja raha sanelevat liiaksi. Nyt eläkeuudistusta näytetään vievän enemmän osaksi finanssipolitiikkaa. Minusta eläkekeskustelussa on unohdettu työn rasittavuus täysin. On aivan eri asia tehdä vuorotyötä 40 vuotta kuin päivätyötä. Onko 65-vuotiaasta enää pelastustehtäviin? Armeijan tai VR:n varhaiset eläköitymiset ovat varmaan historiaa. Nyt halutaan poikkeuksia pikemmin karsia kuin lisätä. On aivan selvää, että näiden säännösten ulkopuolelle tulee jäämään johtajien aikaisempi eläköityminen. Johtajasopimukset tulevat jatkossakin sisältämään oikeuden aikaisempaan eläköitymiseen Valion Pekka Laaksosen tapaan. Hallitus ja EK puhuvat työllisyyden hoitamisesta eläkeuudistuksen yhtenä tavoitteena. Finnair valtionyhtiönä näyttää tässä mallia. Matkustamohenkilökuntaa ulkoistetaan ja sadat suomalaiset lentoemot saavat lähteä. EK:n tavoite on nostaa työaikaa, mutta yritysten toimet johtavat vain työttömyyden lisääntymiseen. On päivänselvää, että jos työaikaa lähdetään lisäämään esimerkiksi paperiteollisuudessa, niin se tietää vääjäämättä työvoiman supistuksia. Vuotuinen työajan nosto yhdistettyä eläkeiän nostoon varmistaa sen, ettei eläkettä enää tarvitse maksaa duunarille. Ruumiinkin voi lähettää kattilahuoneelle ja viimeiset rippeet muuttaa energiaksi teollisuuden tarpeisiin. P.S. Seuraa eläkeuudistusta

9 ANRIN PAKINA 9 Kalenteri kohdallaan Teksti ANRI MÄKYNEN Kesä häipyy hiljalleen takavasemmalle, joten kalenteri taitaa olla ajassa. Olin tässä iltana muutamana koirien kanssa lenkillä, kun kuuntelin luontoa, että nyt jotain puuttuu. Ei kuulunut lintujen laulua. Joku satunnainen ääni, jonka ajattelin jonkun siivekkään kurkusta lähteneen. Se on syksyä se... Kun tulin syyskuun alussa lomalta töihin, kuulostelin, mistä kengät nyt puristavat. Äkkiä selvisi, mistä ne äänekkäimmin puristaa. Tätä kirjoittaessani yövuoroa mennään. Kun katselin edellisenä yönä laboran ikkunasta ulos entisen PK 7:n rullakentälle, niin mietin, että ei mene kauan, kun näkymä on erilainen. Vielä ei voi mieltää, millainen on maisema, kun uusi kuivauskone on valmis. No kuivauskone ja sen oheiset rojektit taitavat olla aikataulussaan. En ainakaan muuta ole kuullut. Edelleen puhutaan tehtaalla työhyvinvoinnista. Hyvä, että tärkeä asia pysyy vielä puheissa. Se, että paraneeko työhyvinvointi puheella, onkin ihan toinen juttu. Mikä sitten lisää kunkin hyvinvointia, onkin luku sinänsä. Kaiketi se työilmapiiri on tärkein. Kuka saa voimavaroja työelämään mistäkin. Itse olen huomannut, että liikunta auttaa jaksamaan. En muutama vuosi sitten olisi voinut kuvitella, että sanon nyt näin. Löysin liikunnan parisen vuotta sitten. Kokeilin paikallisen kuntosaliyrittäjän liikuntatarjontaa ja jäin koukkuun. En ikipäivänä olisi voinut kuvitella, että zumba vie tai että teen jotain hemmetin aurinkotervehdystä naama punaisena ja vielä nautin siitä. Tässä kohtaa menevät kiitokset työnantajalle liikuntaseteleistä. Kulttuurisetelit kun vielä yhdistettäisiin pysyvästi, niin olisi sekin puoli kunnossa. Mutta se on kuitenkin selvää, että jos joutuu tulemaan työpaikalle naama nurinpäin -asenteella, vaikkakin ehkä vaan periaatteesta, työhyvinvointi on silloin kauan hakusessa. - Ja sitten muihin aiheisiin Kun tämä lehti ilmestyy, se on juhlanumero. 150 numeroa on tehty. Paljon on muuttunut siitä, kun oltiin Pentti Vätön ohjeistuksella nitomassa A4-tiedotteita nippuun. Olennainen niissäkin tuli kerrottua. Ja kai sekin on arkistoitu, mihin noita tiedotusniteitä jaettiin. Jokainen meistä voi tahollaan miettiä, mitä saa lehdestä irti ja millä mielellä sitä lukee. Onko Kolmoispaperin ilmestyminen tärkeää vai onko se kenties hyödytön julkaisu näin some-aikaan? Lehti on oikeasti ollut jo monesti katkolla. Ja joka vuosi on vinguttu uutta näkemystä kehiin uusien kirjoittajien myötä. Melkoisen huonolla menestyksellä tosin.. Kyllä nimittäin luulisi, että näinkin isossa henkilöstössä olisi joitain, joilla on sanottavaa vaikka sitten ihan mistä vaan. Vai potevatkohan mahdolliset uudet kirjoittajat järjestöjyyriksi leimautumisen pelkoa? Ainakin minä toivon, että uusia kirjoittajia löytyisi. Alan olla jo kohta sitä ikäluokkaa, että toistot eikun lisääntyy. Nyt vaan juttuja esiin ja lehden tekoon! Tai jos sinulla on jotain vinkkejä, minkälaisia juttuja haluaisit Kolmoispaperista lukea, ole yhteydessä toimitukseen, että toiset 150 numeroa tulisi painettua Syksyn lehdet kellastuu, Kolmoispaperi ei, kun toimitus lehtipainoon juhlanumeron 150 vei.

10 10 LUOTTAMUS- JA TYÖSUOJELUASIAMIEHET PITIVÄT YHTEISEN KOKOUKSEN JA VIERAILIVAT KARJALAN PRIKAATISSA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Yhteisen kokouksen pitoon oli varattu tilat WHD Gårdista Nurmaalta. Mukana kokouksessa olivat paperitehtaan tuotantojohtaja Matti Laaksonen ja turvallisuuspäällikkö Tuomo Linden. Kokous oli totuttuun tapaan vahvasti turvallisuuspainotteinen. Puheenvuoroissaan työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu, paperitehtaan tuotantojohtaja ja Kymin turvallisuuspäällikkö totesivat yksimielisesti Kymin olevan reippaasti edellä UPM:n tavoitteista tapaturmataajuuden osalta. Työsuojeluvaltuutetun esityksessä verrattiin tilannetta naapuritehtaaseemme Kaukaaseen. Vaikka Kymin vertailuluvut tällä hetkellä ovat paremmat, kokousväki ei innostunut tuulettamaan. Mieltä painoi Kaukaan tehtaalla tänä vuonna sattunut pahin mahdollinen turma. Paperitehtaan tuotantojohtaja Matti Laaksonen oli mielissään Kymin meneillään olevista investoinneista. - Uuden rakentaminen luo uskoa tulevaan. Kymin asema hienopaperin valmistajana on vahva. Uuden kuivauskoneen käynnistyttyä sellutehdasta voidaan ajaa täysillä. Sen uskoisi tuovan etua myös paperitehtaalle, sanoo Matti Laaksonen. Turvallisuuspäällikkö Tuomo Linden esitti kokoukselle muutamia kysymyksiä, jotka saivat aikaan vilkkaan keskustelun. Kokous totesi, että sitoutuminen turvallisiin työtapoihin ei Kymillä ole vielä parhaalla tasolla, vaikka pelisäännöt tiedetään. Mahdollisuuteen saavuttaa 0-tapaturmaa-tavoite vaikutti kokousväen mielestä teollisuusalan suurikokoiset koneet. Kaikkea ei voi täysin koteloida ja laiterikossa saattaa lentää koneesta suurikokoisia kappaleita. Tästä ovat todisteena mm. pituusleikkurin jarrulevyn rikkoutuminen ja taannoinen PK 9:n kulmatelan kannakoinnin pettäminen. Onneksi sinkoilevien osien reitille ei juuri silloin sattunut ketään. Harvemmin työtapaturmissa kuitenkaan nykyisin on kyse laiterikosta, vaan väärästä toimintatavasta. Pääluottamusmiesten puheenvuorossa Pasi Untolahti ja Jorma Timonen kävivät läpi Kymin tilanteen mm. folion työaikamuutoksen ja meneillään olevan projektin neuvottelutilanteiden suhteen. Paperiliiton asioissa keskustelua aiheuttivat liiton kiinteistöjen suuret kulut ja Keurusselän loma-asuntojen tulevaisuus palvelusta huolehtineen Hotelli Keurusselän lopetettua toimintansa. Paikallisissa asioissa puhuttiin sairauskassan talouden tasapainottamisesta. Vekaranjärven varuskunnan toimintaan ja puolustusvoimien työturvallisuusperiaatteisiin tutustuminen kuului matkakokouksen ohjelmaan. Eversti Rami Saari toimii Karjalan Prikaatin esikuntapäällikkönä. Hän piti vieraille varuskunnan yleisesittelyn. Saari kertoi Karjalan Prikaatin rauhan ajan vahvuuden olevan noin 430 ammattisotilasta, noin 130 siviilihenkilöä sekä varusmiespalvelusta suorittavia nuorukaisia keskimäärin Vaikka varuskuntien määrää parhaillaan karsitaan, Saari sanoo Karjalan Prikaatin olevan kehittyvien varuskuntien joukossa. - Kasarmeja on systemaattisesti peruskorjattu ja kalustolle on rakennettu halleja. Varusmiehillä on Vekaranjärvellä hyvät oltavat eikä puolustusvoimien ajoneuvojen enää tarvitse seisoa lumihangessa. Irtisanomiset, joita puolustusvoimien uudistus tuo tullessaan, eivät kosketa Karjalan Prikaatia, sanoo eversti Rami Saari.

11 11 Kapteeni Antti Metsälä on toiminut vuodesta 2011 prikaatin työsuojelupäällikkönä. - Vaikka työturvallisuuslain kuudennen pykälän mukaan lakia ei sovelleta palvelusohjelmaan merkittyyn tai muuhun erikseen määrättyyn koulutussuunnitelmien mukaiseen sellaiseen sotilaalliseen harjoitukseen ja koulutukseen sekä siihen välittömästi liittyvään työhön, jonka pääasiallinen tarkoitus on sotilaallisessa toiminnassa tarvittavien erityisten valmiuksien harjoittaminen, ei se tarkoita, etteikö Karjalan prikaatissa suhtauduttaisi vaaroihin vakavasti, sanoo Metsälä. Hänen mukaansa on meneillään murroskausi, jossa opetellaan toimimaan uudella tavalla. Aikaisemmin syyllisen löytäminen vaaratilanteen aiheuttajaksi oli tyypillistä ja helppoa. Nyt suunta on oikea eli pyritään tunnistamaan vaarat ja minimoimaan riskit sekä etsimään tarkemmin syitä tapahtuneeseen. Tavoitteena puolustusvoimissa on nolla tapaturmaa, ja kapteeni Metsälä pitää hyvänä välietappina tapaturmien määrän puolittamista. Prikaatissa tapaturman uhriksi joutuu vuosittain noin 30 henkilökuntaan kuuluvaa ja varusmiestä. - Täytyy muistaa toimintamme erikoispiirteet. Harjoittelemme selvitäksemme monenlaisissa tilanteissa mahdollisen kriisin aikana. Liikumme maastossa erilaisten varusteiden kanssa ja harjoituksissa on mukana usein suurikokoisia, liikkuvia ajoneuvoja. Silti vammat ovat enimmäkseen eriasteisia nirhaumia ja naarmuja, joista ei aiheudu poissaoloja, sanoo kapteeni Antti Metsälä ja toteaa, että monet koulutustilanteet saatettaisiin kieltää siviilielämässä työturvallisuuslain vastaisina. Työsuojelutoimintaan löytyy innokkuutta sekä ammattisotilailta että varusmiehiltä. Varusmiestoimikunta nimeää varusmiesten oman työsuojeluvaltuutetun prikaatin työsuojeluorganisaatioon. Siviilipuolelta tutut kortit ovat tulleet myös puolustusvoimiin. Työturvallisuus-, tieturva- ja tulityökortti löytyy jo monelta ammattisotilaalta. Vaaratilanneilmoitusten teko ja tutkinta on nykypäivää myös puolustusvoimissa. Kapteeni Antti Metsälä kasarmialueen pihamaalla. Metsälä kertoi kasarmien saneerauksen edistymisestä ja liikennejärjestelyiden muutoksista. Suomalaisiin rakentajiin luotetaan Karjalan Prikaatin jäljellä olevista saneeraustöistä ja uudisrakentamisesta huolehtivat suomalaiset rakennusmiehet. Metsälän mukaan suomalaisen työn laatu on hyvää ja yhteistyö sotilashenkilöiden kanssa sujuvaa. - Ulkolaisten kuljetusliikkeiden autot, jotka tuovat tarvikkeita varuskuntaan, päästetään edelleen portista sisälle. Ne liikkuvat kuitenkin sotilaspoliisin saattamina ja poistuvat välittömästi alueelta, kun lasti on saatu puretuksi. Luottamus- ja työsuojeluasiamiehet Karjalan Prikaatin auditoriossa. Eversti Rami Saaren esitystä kuunneltiin tarkkaan.

12 12 LEHDEN PÄÄTOIMITTAJAT KOOLLA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Kolmoispaperi-lehden entiset päätoimittajat Ilmari Jokinen, Jukka Vartiainen ja Maarit Lahtinen kokoontuivat taannoin lounaalle muistelemaan lehden tekoa nykyisen päätoimittajan Paavo Pesosen johdolla. Muistot olivat pääosin hyviä. Negatiivista palautetta ei juuri muistettu saadun. - Jostain syystä palaute tuli enimmäkseen kiertotietä. Vaikka lehteä jakaessa kyseli, onko syytä muuttaa lehden tyyliä, oli vastaus hyvältä näyttää, jatkakaa samaan malliin, sanoo Maarit Lahtinen. Koko lehden elinkaaren ajan on sen lukijakuntaan kuulunut myös tehtaan johtoa. - Vaikka jutut ja lehdessä julki tuodut mielipiteet ovat joskus olleet rajuja, palaute työnantajan suunnalta oli yllättävän vähäistä. Työnantajan toiveet lehden suhteen olivat päätoimittaja-aikanani enemmänkin vihjailua. Joskus kyllä kysyttiin, onko noin pakko kirjoittaa? Omaa oksaanne sahaatte, muistelee Ilmari Jokinen. Lehti on muuttunut kolmessa vuosikymmenessä Kolmoispaperi-lehti on ilmestynyt jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Lehden nimi juontaa sitä julkaisseesta kolmesta ammattiosastosta. Voikkaan tehtaan sulkemisen myötä osasto 36 sulautui Kuusanniemen osastoon. Hetken aikaa Voikkaan tehtaan hiljentymisen jälkeen Kolmoispaperissa oli Sähköliiton osaston 74 omat sivut. Osaston sähkömiesten sijoittuessa uusiin työpaikkoihin into kirjoittamiseen ja tiedottamiseen Kolmoispaperissa hiipui. Osastot 19 ja 85 päättivät kuitenkin olla muuttamatta lehden nimeä. - Firman ja sen julkaisujen nimet ovat vaihtuneet. Uusia lehtiä on syntynyt ja vanhoja lopetettu. On aikamoinen saavutus, että juuri ammattiosastojen julkaisema Kolmoispaperi ilmestyy edelleen, hämmästelee Jukka Vartiainen. Kolmoispaperin ulkoasuun on aina vaikuttanut siitä koituvat kustannukset. Nykyisen yhteistyökumppanin myötä lehden ulkoasu muuttui melkoisesti. Entisiltä päätoimittajilta nykyinen formaatti ei saa pelkästään kiitosta. - Kuvien sijoitteluun ja leikkaukseen voisi kiinnittää enemmän huomiota, sanovat Ilmari Jokinen ja Maarit Lahtinen. - Täytyy kuitenkin muistaa, kenelle lehteä tehdään. Katsomme ehkä lehteä oman aikakautemme silmin. Jos lehden tyyliä vaihdetaan, täytyy se tehdä pääasiassa työelämässä mukana olevan jäsenistön pyynnöstä, sanoo Jukka Vartiainen. Lehden teko on harrastetoimintaa Päätoimittajat kertoivat tehneensä lehteä aina vapaa-aikanaan. Pakkotahtisessa vuorotyössä juttujen kirjoittamisesta ei heidän mukaansa tullut mitään. - Tekstin kirjoittaminen pätkissä ei onnistu. Kun ajatus katkeaa, se näkyy tekstin sisällössä, sanoo Ilmari Jokinen. Lehden nykyiset toimittajat jatkavat entistä linjaa. Lehden teko on heille harrastetoimintaa. Jonkinlaisena ongelmana on koko lehden ilmestymisen aikana ollut aineistopäivästä kiinni pitäminen. - Perään soittelemalla on jutut kuitenkin aina saatu kokoon. Kun lehti on valmistumassa, vapaa-aika kuluu sitä työstäessä. Kun valmis lehti sitten on kädessä, tuo se onnistumisen tunteen ja tyydytystä, toteavat päätoimittajat.

13 13 Tulevaisuuden toimittajia kaivataan Tämän päivän työelämässä vain muutos on pysyvää. Ammattiosastojen edunvalvojien tehtävänä on neuvotella työntekijöille mahdollisimman hyvät edut alati muuttuvissa olosuhteissa. Tiedottajan rooli myös tulevaisuudessa on tärkeä, olkoon tiedotuskanava millainen tahansa. Onko painetulla lehdellä tulevaisuudessa tilausta, jää nähtäväksi. - Seitsemän vuotta päätoimittajana Kolmoispaperi-lehdessä toimineena toivoisin jo viestikapulan vaihtoa. Lehden uudistumisen kannalta olisi jo jonkun muun aika ottaa ohjat käsiinsä, sanoo nykyinen päätoimittaja Paavo Pesonen. Vanhan Kolmoispaperi-lehden selailu sai hymyn Maarit Lahtisen huulille. Entiset päätoimittajat eivät tunteneet kaipuuta lehden tekoon, mutta muistelivat omaa aikakauttaan lehdentekijöinä lämmöllä.

14 14 KOLMOISPAPERI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA TIEDON PUUTTEESTA TIEDONTULVAAN Teksti ILMARI JOKINEN Mikäli suoritettaisiin kattava kysely siitä, mitkä olivat edellisen päivän tärkeimmät uutistapahtumat, niin todennäköisesti alle puolet vastaajista voisi muistaa 1 3 pääuutista, mutta heistäkin vain aniharva pystyisi antamaan seikkaperäisen selvityksen uutisten tarkemmasta sisällöstä. Me elämme keskellä todellista tietotulvaa. Lehdet, TV ja radio tuottavat valtavan määrän tietoa. Kun siihen vielä lisätään tietokoneilla sekä puhelimilla tapahtuva tiedonvälitys ja viestintä, niin tietoa on tarjolla enemmän kuin riittämiin. Mutta kokonaan toinen kysymys on se, meneekö viesti perille ja vielä suurempi kysymys on se, kuinka suurella osalla siitä on mitään merkitystä. Tämä ei ole suinkaan yksinomaan sosiaalisen viestinnän ongelma. Maassamme on lukematon määrä lehtiä, joiden asiasisältö on hyvinkin kevyttä ja aikamoinen osa eri TV- ja radiokanavien tuottamasta ohjelmatarjonnasta on suoranaista höttöä. Mikäli meillä on tarve tai halu tietää jostakin asiasta, niin silloin tieto menee hyvin perille. Tiedon tarve on tekijä, joka edesauttaa tiedottamisen onnistumisessa ja niin siitä syntyy helposti myös viestintää. Viimeisten vuosikymmenten aikana lähes kaikilla paperipaikkakunnilla on ollut todellinen tarve oikeasta tiedosta. Oikea tieto on tietysti aina näkökulmakysymys. Se on työnantajalla ja työntekijällä erilainen yhdistävistä tekijöistä huolimatta. Kolmoispaperi on omalta osaltaan varmasti palvellut juuri tätä tiedon tarvetta ja näillä näkymin tarve ei ole poistumassa. On syytä myös muistaa, että tiedon tarve ei koske yksinomaan negatiivisia asioita, myös hyvät asiat halutaan tietää. Kun mietin omaa elämääni tiedotuksen ja viestinnän näkökulmasta, niin yksi ensimmäisistä kokemuksistani, sanomalehtien lisäksi, liittyy puhelimeen. Naapurissa oli puhelin, joka jo pelkän kokonsakin puolesta herätti kunnioitusta. Kun vielä sai keskusrouvalle sanottua, mihin kylän noin viidestätoista numerosta halusi soittaa, niin oli yksi pelottava kynnys viestinnän saralla ylitetty. Kaukopuhelut piti tilata ja yhteyden saaminen saattoi kestää kymmeniä minuutteja. Joten ero nykypäivän lasten ja nuorten kännykkäkulttuuriin on valtaisa. Ensimmäinen kokemukseni osaston tiedotustoiminasta liittyy puolestaan vahamonistuskoneeseen, jolla osaston tiedotuslehteä monistettiin. Osasto 19:n tiedotussihteeri Pentti Vättö toimi koneen käyttäjänä ja oma roolini oli paukuttaa nitojalla niput kokoon. Kolmoispaperin osalta kokemusta kertyi saksitaitosta sähköiseen tiedonsiirtoon. Aikajana osastojen yhteisen lehden osalta ei ole kovin pitkä, mutta se ajoittuu melkoiseen murroskohtaan lehdistön kehityksessä. Tiedonvälityksen ja viestinnän tekninen kehitys on kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana ollut lähes uskomatonta. Samalla myös kilpailu on kiristynyt. Kolmoispaperin kohderyhmä on hyvin rajattu, eikä sillä lehtenä ole juurikaan ollut ulkopuolisia kilpailijoita. Lehti on ollut ja on osa osastojen kokonaistiedotusta, ja aina se on edellyttänyt tehtäväänsä sitoutunutta päätoimittajaa sekä muuta toimitus- ja avustajakuntaa. Ja tässä suhteessa tulevaisuus näyttää hyvältä. Uusia lehtiä odotellessa! Hyvää jatkoa lehden tekijöille sekä koko lukijakunnalle.

15 KOLMOISPAPERI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA KIRJOITTAMISEN VAIKEUS Teksti JUKKA VARTIAINEN Kolmoispaperin 31-vuotistaipaleella on lehden toimittaminen ollut vuodesta toiseen haasteellista. Lehden teosta olleet vastuulliset toimittajat ovat oman työnsä ohella saaneet kursittua lehden kasaan yleensä ennen deadlinea. Suurimpana apuna ovat olleet osastojen puheenjohtajat, luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja satunnaiset avustajat. Tultuani aikoinaan Kolmoispaperin toimittajaksi Paavo Toivosen tilalle hänen siirtyessään osasto 85:n puheenjohtajaksi, koin toimittamisen vaikeudet koko kirjossaan. Pyytäessäni Paavolta kerran juttua lehteen hän manasi kirjoituskoneessaan olevan vikaa. - Aloitan aina kirjoittamalla nimeni ja kun yritän laittaa paperille Paavo Toivosta, niin löydän kyllä p- ja a-kirjaimet, mutta en Paavossa tarvittavaa toista a- kirjainta, luisteli Paavo virnuillen jutun teosta. Kyllä hän niitä tarinoita todellisuudessa antoi. Esimerkki kuvatkoon kirjoittajien rekrytoinnin vaikeutta. Toinen varsinainen vaikeus oli, ja taatusti on yhä, haastateltavien mukaan saaminen. Voin vakuuttaa, että kolmen osaston alueilla on tukuittain mielenkiintoisia ihmisiä mielenkiintoisine harrastuksineen, mutta jutun teosta kieltäydytään lähes aina. Vain mukaan tulemisen rohkeus puuttuu tai sitten esteenä on toimittajan taitamattomuus taivuttelijana. Muutoksia kaikessa, myös suomen kielessä Tehtailla olosuhteet muuttuvat tuotannon kasvua tukeviksi, siviilielämä hakee uusia uomia, maailmanlaajuinen epävarmuus lisääntyy. Antti Litja toteaa elokuvassa Mielensäpahoittaja, että ennen kaikki oli paremmin. Näille kymmenille eläneenä mielensäpahoittaja on ainakin osittain oikeassa. On moni asia paremminkin. Sosiaalinen media on muuttanut suomen kielen kammottavaksi. Facebookit ja Twitterit kasvavat rehevää rikkaruohoa kielikukkasten seassa. Lauseet kirjoitetaan yhteen pötköön ilman välimerkkejä ja isoja kirjaimia. Kukin tyylillään. Haittaaks se? Ei varsinaisesti, sillä asiat selkiytyvät näinkin. Puhekielessä ennen oli yleisin sana v-alkuinen. Nykyisin se on niinku! Seuratkaapa television haastateltavia, niin kuulette niinkun hurjan usein. Jopa jokunen haastattelijakin niinkuttaa. Odotan kauhulla uutistenlukijoitten, meteorologien ja tv-kuuluttajien niinkuttavan lähitulevaisuudessa. En tiedä, milloin niinku-hirvitys suomen kielen valtasi. Ensimmäisen kerran törmäsin sanaan kirjamaailmassa Heikki Hietamiehen teoksessa Sotapoika vuodelta Mukavaa syksyä!

16 16 KOLMOISPAPERI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA MITEN MINUSTA TULIKAAN TIEDOTUSSIHTEERI Teksti MAARIT LAHTINEN Uusi vuosituhat oli aluillaan, kun aloitin osaston 19 tiedotussihteerinä. Vuoden 2000 alussa sähköinen tiedottaminen valtasi alaa perinteiseltä ilmoitustauluilla tiedottamiselta. Toki myös ilmoituksia jaettiin edelleen paperiversioina eri työpisteiden ilmoitustauluille. Tehtäviini kuului mm. osaston päivittäinen tiedottaminen Kymin Intranetin Kuusankosken osaston 19 sähköisellä ilmoitustaululla, jäsenyys Kymin yt-toimikunnassa kuin myös Kymin henkilöstölehden toimituskunnassa. Osallistuin myös ammattiosaston toimikunnan kokouksiin sekä luottamusmieskokouksiin. Kolmoispaperin tekoon osallistuin ensin pari vuotta osaston19 toimittajana Vartiaisen Jukan toimiessa päätoimittajana. Jukan lopettaessa kyseisessä virassa vuoden 2003 alussa alkoi minun kauteni Kolmoispaperin päätoimittajana jatkuen vuoden 2007 kesäkuun loppuun. Pystymetsästä lehden tekoon tulleella oli paljon opittavaa. Haasteita riitti, tietokoneaika teki tuloaan. Olihan siinä opeteltavaa yllin kyllin. Ei ollut vielä tuo tietokoneen käyttökään oikein hyvin hanskassa valokuvauksesta puhumattakaan. Lehden aineistopäivän koittaessa puuttui usein juttuja, joten niitä sai pyydellä kirjoittajilta. Myös lehteen tulevat mainokset piti saada kirjapainoon. Aineiston ollessa vihdoin kasassa alkoi kiireisin vaihe. Piti löytää kansikuva lehteen, printata jutut sekä niihin liittyvät kuvat malliksi lehden taittajalle, polttaa aineisto cd:lle ja neuvotella muiden lehden toimittajien (os. 85 sekä os.36) kanssa lehden sivujärjestyksestä, kuvituksista ym. Seuraavaksi olivat sitten vuorossa ajelut taittajan luokse kirjapainolle aineiston kanssa, oikolukuversion haku ja palautus korjausten kera ja vihdoin valmiiden lehtien haku. Lehtien jakelun suorittivat toimittajat omien listojensa mukaan. Kummasti siinä tunsi tyydytystä saadessaan painotuoreen lehden käsiinsä. Negatiivista palautetta en saanut koskaan. Mielestäni lehti täytti ja täyttää edelleen paikkansa. Vuosien kuluessa huomasi, kuinka tarkasti sitä luettiin, välillä jopa rivien välistä. Olen saanut seurata lehden välityksellä vielä eläkepäivinä niin osaston tapahtumia kuin myös tietoja jo minulta taaksejääneestä työelämästä. Kiitokset lehden nykyisille tekijöille. Toivottavasti jaksatte edelleen jatkaa perinteikkään lehden toimittamista. Maarit Lahtinen alkoi hoitaa osaston 19 tiedotussihteerin tehtävää vuonna HISTORIAN HAVINAA VANHOISTA LEHDISTÄ

17 17 Osasto 85:n syyskokous valitsi vuonna 1988 Sirkka-Liisa Huumosen puheenjohtajaksi. Kolmoispaperi toimii myös työturvallisuuden edistäjänä. Työsuojeluvaltuutettu Heikki Tiihonen tiesi jo vuonna 2002 asian, jota UPM toteuttaa nykyisessä turvallisuuskampanjassaan. Vuonna 1984 arkkisalissa lakkoiltiin parempien työolojen saamiseksi. Samassa lehdessä oli kuusankoskelaisen tavaratalon mainos.

18 18 TEHTAAT SEN RANNOILLA Teksti JARO MÄKYNEN Kuva PAAVO PESONEN Kymijoki! Sä mahdoitko aavistaa, mikä mahti sulla lie maisemaan ja historiaan Kymenlaakson, Suomen. Rauhaa sä kerran uhkit, rajana kahden valtakunnan. Sun mahtis ne valjasti voimaksi tehtaiden, jotka tuotannollaan alueen sai kukoistamaan. Kymijoki! Sun vartehes kerran jäivät isä ja äiti, jotka elantoaan sun voimalla, paperitehtailla ansaitsi. Syntyi heille lapsia kolme. Nuorin juuri täysi-ikäinen, työtä maistanut, mutta koulussa vielä. Keskimmäinen, ikää melkein yksi kolmatta, kouluun hänkin, töiden lomasta pyrkii, pääsee. Edellä mainitut tekevät täydelliseksi perheen lemmikkeineen, josta yksi palanen vielä mainitsematta on. Esikoinen, minä. Nyt saattekin jokainen kurkistaa ajatus- ja aatemaailmaani, kun maalaamaan käyn sanoillani, väripaljettinani käyttäen kaksikymmentäneljävuotisen elämäni varrelta mukaan saamiani kokemuksia nuoren näkökulma. Rahan hajua. Ollessani alle 15-vuotias sain lukuisia kertoja ihmetellä, miten äitini, joka työskentelee Kymin paperitehtaalla, autoon noustessaan toi nenääni tuon hajun, josta leikkisästi lausahdettiin: tää on sitä rahan hajua. Ja tämä tilanne oli siis silloin, kun tehtaat vielä tuoksuivat ja kun äiti oli ollut töissä ja tuuli oli käynyt parkkipaikalle päin. Isäni taittoi työmatkaansa polkupyörällä joen yli Pilkanmaasta siltaportin kautta Voikkaan tehtaalle, joten hänen kohdallaan ongelma ei ollut aivan niin konkreettinen. Vaan kuinka puhtaalta ja raikkaalta voikaan tuoksua rahattomuus! Viittaan tällä arvatenkin ja 2010-lukujen tapahtumiin ja paperiteollisuuden mullistuksiin alueella. Eritoten Voikkaan paperitehtaan yli 100 vuotta kestäneen taipaleen päätökseen, kun tieto tehtaan sulkemisesta vilisi monen tietoon ja myöhemmin tajuntaan. Katkeruus niin, onko se tehnyt pesän minuunkin? Tästä asiasta puhuttaessa väittäisin, että on. Meillä kävi ennen tehtaan sulkemista, pitkän työsulun aikana, Hesarin toimittaja tekemässä juttua meidän tilanteesta. Jälkeenpäin tuntuu ajatus vieraan, joskin työtään tekevän, ihmisen esittämistä kysymyksistä muuttuneen arkemme suhteen pahalta. Mutta tosiaan, mitä nuori huomasi muuttuneen? Tuohon hetkeen taukosi klo herätyskellon sointi sekä ylös aamupalalle kömpivän isän askeleet. Ei kuulunut enää työkalujen kilinää, kun isä ennen töihin lähtöään puki työtamineitaan päälle, eikä tuttua oven avautumista noin klo , kun isä avasi oven ja lähti polkemaan töihin. Puolet aamuisista rutiineista oli muuttunut ikuisiksi ajoiksi, mahdollisesti silloin tällöin toistuen vajavaisina, sillä koskaan tuo meidän sähkömiehemme ei enää taittaisi tuon muotoista työmatkaa Voikkaan tehtaalle. Vaan hetkonen! Paluu rikospaikalle on sittenkin tapahtunut. Sanonta ei huonoa ilman hyvää, vaikka hieman ontuukin, ei sitä voida pitää täysin sopimattomana tähän kohtaan. Omaa ja perheeni nykytilannetta voidaan pitää hyvälaatuisena ja onnellisena edellä toistetuista tapahtumista huolimatta. Äiti on saanut jännityksen hetkistä huolimatta työskennellä Kymillä ja vahva usko on minulla, että integraatti seisoo vahvana vielä pidemmän aikaa. Isä, jonka aistin ottaneen työpaikan muutoksen kohtalaisen raskaasti, on työllistänyt itse itsensä ja pyörittää toiminimeään, sisko ja veli, kuten todettu, suorittavat pyrähdyksiä työelämään koulutyönsä lomassa. Itse koen nykyään jopa kunniaasiana sen, että saan olla viidettä sukupolvea peräkkäin Voikkaan tehdasalueella töissä ja lähes paperiteollisuuden palveluksessa. Olen Kolmospaperi-lehteen aikaisemmin kirjoittanutkin otsikolla Pallet Mill, Voikkaa. Jutussa kerroin kuulumisia meiltä sieltä PK 18:n varastosta. Ja kun mainitsin paluusta rikospaikalle, niin oli siinä henkisen liikutuksen paikka, kun isä omalla nimellään on päässyt tekemään meille vanhaan työmiljööseensä sähkötöitä. Jopa oli tuttua henkilönostintakin päässyt käyttämään. Eteenpäin! Suvussani on vahvaa paperityöläispohjaa. Ukkini (isän puolelta) on ollut Inkeroisten kartonkitehtaalla töissä suunnittelupuolella, ja tehtaal-

19 19 la pyörähdin itsekin tekemässä samaa hommaa kuin nytkin Stora Enson lipun alla. Sisko on viettänyt tonnilaisena aikaa Kuusanniemessä. Osalle lukijoista saattaakin olla tuttuja nuo sukumme jäsenet, mutta vahvimmin heistä minuun on vaikuttanut Lasse-vaari (Lehtisare) ja hänen kauttaan myös Anri-äiti. Vaari toimi suhteellisen vahvana ayvaikuttajana, ja se on siirtynyt veressä äitiin ja minuun. Näin haluan uskoa. Ylpeänä olen valmis ottamaan selvää työkavereitani askarruttavista kysymyksistä ja tarvittaessa valvomaan heidän etuaan ay-kanavien kautta. Huolestuneena olen siinä käsityksessä, että useat nuoret työelämässä ikään kuin tyytyvät siihen, mitä tulee. Ammattiliittoon kuulutaan vain varotoimena ansiosidonnaisen takia ja epäselvissä tilanteissa nöyrrytään eikä esim. soiteta ja kysytä neuvoja. Ja olenpa niinkin hurjaa tarinaa kuullut, että yksi ammattiliittoon kuulumiseen vaikuttavista syistä olisi tietyn vakuutuspaketin hinta. Haluan kyllä uskoa, että se ei itsessään ole tapauksessa pääsyy. Ja nyt ennen kuin joku hätäpäissään leimaa minut liian radikaaliksi, haluan tarkentaa, että ei ole aikomukseni toimia kansankiihottajana. Sellaiseksi usein pelkään itseäni muiden nuorten seurassa luultavan, kun keskustelemme aiheesta. Tarkoitukseni on mm. omassa työyhteisössäni valistaa tyyliin kysyvä ei tieltä eksy, ja saattaa jopa saada vastauksen. Olen ylpeä juuristani. Ja voin vain toivoa, että oma tuleva jälkikasvunikin on. Toivon, että he voivat samalla tunteen palolla ottaa vastaan palasia aatemaailmastani, jos kokevat ne myös omakseen. Maailma muuttuu ja muokkaa ihmisiä, mahdollisesti minuakin, ja muuttuvat ihmiset omalta osaltaan muokkaavat maailmaa edelleen. Loppujen lopuksi täältä ei kukaan saa mukaansa materiaa eikä konkreettista rikkautta, mutta voimme uskoa ajatusten ja aatemaailman rikkauksien olevan ikuisia. Vaalikaamme siis kukin omia aatteitamme ja ideologiaamme, olivat ne sitten minkälaisia tahansa. Kymijoki. Virtaat sä vastakin, piirtäen seudun historiaa. Kysyt olenko sinulle vihainen? Vastaan: en tietenkään! Olen onnellinen elämääni, olet osaltasi myös siihen vaikuttanut. Sun kuohuista tahdon vastakin kuulla Kymenlaakso sun laulusi soikoon... Joki ja tehdas ovat kuuluneet Jaro Mäkysen lapsuuteen, nuoruuteen ja nyt työpaikan löydyttyä tehdasalueelta myös aikuisuuteen.

20 20 OPPISOPIMUSKOULUTUS RULLAA ETEENPÄIN Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Kymillä meneillään oleva oppisopimuskoulutus etenee suunnitelmien mukaan. Keväällä käytiin läpi periaatteet ja säännöt, joita Kymillä noudatetaan ja hankittiin työnteon perusvalmiudet (mm. työturvallisuuskortit). Monta muutakin asiaa selvitettiin, yhtenä tärkeänä osana työpaikkakohtainen perehdytys. Varsinainen työnopastus tapahtui ennen siirtymistä lomitustehtäviin. Tehkää työnne yhtä hyvin kuin tähänkin asti, sanoo työsuhdepäällikkö Seppo Mäkinen oppilaille. Ammattiosastojen oppisopimushenkilöille järjestämään tilaisuuteen ei tultu murjottamaan.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.

EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8. t u l i EV O EVOilut on kokeellisen journalismin äänenkannattaja, jonka toimitus koostuu luotsikoulutettavista Ilmestynyt Rahtijärven kämpällä 23.8.2011 Onko senioreilla oikeus kieltäytyä atk:n käytöstä?

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen

Aito HSO ry. Hyvä sijoitus osaamiseen Aito HSO ry Hyvä sijoitus osaamiseen Aidossa elämässä tarvitaan oikeaa kumppania Työelämä on iso osa elämäämme. Se kulkee aivan samoin periaattein kuin muukin meitä ympäröivä maailma. Siellä on haasteita,

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Someron Esa Toiminnan arviointikysely toteutettiin 14.11. - 24.11.2013 välisenä aikana uintiharrastuksessa mukana olleiden lasten vanhemmille. Vastaajia oli

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014.

NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA. Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. NAISYRITTÄJÄ TYÖNANTAJANA Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten kyselytutkimus 2014. TAUSTAA Ilmarinen ja Yrittäjänaiset selvittivät verkkokyselyllä naisyrittäjien arkea ja jaksamista Tulokset julkaistiin

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta

Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014. Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä- ja tiedotuskoulutus 2014 Taimo Halme Viestintävastaava Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Viestintä on valtaa Ainejärjestö on antanut tiedottajalleen mandaatin kontrolloida tiedon liikkumista

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Taustatiedot - Kaikki -

Taustatiedot - Kaikki - Lapin yleisten kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2014 RTF Report - luotu 01.12.2014 12:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Vastaajat 2014 52 52 47 Yhteensä 52 52 47 Vastausprosentti 100 Lopettaneet

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014

VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) AMMATTIOSASTO 250 RY. 13.10.2014 VANAJAN METALLITYÖVÄEN 1(6) VANAJAN METALLITYÖVÄEN 2(6) TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SISÄLLYS 1 AMMATTIOSASTO 250 2 EDUNVALVONTA 3 TYÖSUOJELU 4 SISÄISET JÄRJESTÖTEHTÄVÄT 5 NEUVOTTELUKUNTA 6 KONSERNIYHTEISTYÖ

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot