Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 3/2014. Lokakuu vuosikerta 150. numero 31 VUOTTA JA 150 NUMEROA TIEDOTUSTOIMINTAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 3/2014. Lokakuu 2014 31. vuosikerta 150. numero 31 VUOTTA JA 150 NUMEROA TIEDOTUSTOIMINTAA"

Transkriptio

1 Paperiliiton Kuusankosken osastojen tiedotuslehti 3/2014 Lokakuu vuosikerta 150. numero 31 VUOTTA JA 150 NUMEROA TIEDOTUSTOIMINTAA

2 2 Lokakuu 2014 TÄSSÄ NUMEROSSA Pääkirjoitus...2 Syksy tuo mukanaan sääntömuutosehdotuksen ja henkilövalintoja...3 Projekti ja hyvinvointiasiat työllistävät pääluottamusmiestä...4 Katse tulevaisuuteen... 5 Syksyllä kaikki on toisin... 6 Sähköliiton osaston 74 näkökulmaa... 7 Eläkevaje...8 Anrin pakina - Kalenteri kohdallaan...9 Luottamus- ja työsuojeluasiamiehet Karjalan prikaatin vieraina...10 Lehden päätoimittajat koolla...12 Tiedon puutteesta tiedontulvaan...14 Kirjoittamisen vaikeus...15 Miten minusta tulikaan tiedotussihteeri. 16 Tehtaat sen rannoilla...18 Oppisopimuskoulutus rullaa vauhdilla..20 Nikkareiden syyskausi on alkanut...22 Osaston 85 hallitus Pärnussa...24 Futisturnaus ja teatteri...25 Osaston 19 pikkujouluristeily...26 Syyskokoukset...27 Jos joudut työttömäksi...28 Vuorotteluvapaalain muutokset...30 Uintiviikko ja pikkujoulut...31 Tule mukaan nuorten iltaan...32 Toimitus: Koskelankuja Kuusankoski Päätoimittaja: Paavo Pesonen Toimittaja: Anri Mäkynen Taitto ja paino: Mainosbuumi Oy Kansipaperi: Silk 150 g Sisälehdet: Matta 100 g ISSNO PÄÄKIRJOITUS KOLMOISPAPERI: 150 NUMEROA KANNANOTTOJA, TIEDOTUSTA JA TARINOITA Teksti PAAVO PESONEN Vuonna 1982 päättivät kuusankoskelaiset ammattiosastot 19, 85 ja 36 perustaa oman tiedotustoimensa oheen yhteisen tiedotuslehden. Tammikuussa ilmestynyt ensimmäinen numero olikin nimeltään Tiedotuslehti. Samaisessa lehdessä julistettiin kuitenkin nimikilpailu uudelle julkaisulle, ja tulokas sai nimen Kolmoispaperi. Lehden ensimmäiset toimittajat olivat Pentti Vättö Kuusankosken osasto 19:sta, Paavo Toivonen Kuusanniemen osasto 85:stä ja Olavi Moilanen Voikkaan osastosta 36. Lehteä alettiin painaa oikeassa kirjapainossa, kun aikaisemmat tiedotteet oli tehty monistamalla. Lehdessä käsiteltiin ensimmäisistä numeroista lähtien tehtaitten ajankohtaisia ongelmia ja yhteiskunnallisia asioita, joihin ammattiosastojen nokkamiehet ja tavalliset duunarit halusivat parannusta. Haastattelut ja kevyemmät tekstit tulivat lehteen vasta myöhemmin. Luettelonomaiset selvitykset ammattiosastojen päättävien elinten kokoonpanoista ja edustuksista eri yhteistoimintaelimissä olivat tyypillisiä lehden alkutaipaleelle. Vanhoja numeroita selaillessa saa huomata myös, kuinka voimissaan leikkimielinen ja vakavampikin kilpailutoiminta työntekijöiden piirissä oli. Harvassa ovat ne alkuaikojen lehdet, joissa ei olisi tuloksia jostakin kisailusta. Lehden tekninen toimittaminen oli alkuaikoina monimutkaista touhua, kun saksitaittona tehtyjä sivuja kuskailtiin kirjapainon ja toimituksen välillä. Tekniikan kehittyminen on helpottanut toimittajien ja varsinkin päätoimittajan työtä, mutta on saanut lehden näyttämään ehkä steriilimmältä. Vertailtaessa mainosten määrää eri aikakausien lehdissä huomaa mainosrahan olevan tiukemmalla kuin parhaina aikoina. Entisten päätoimittajien mukaan mainostilan myyminen ei varhaisimpina lehden ilmestymisvuosina ollut edes hankalaa. Lisäksi osa mainostajista oli ikään kuin Kolmoispaperin omaa perhettä, ja kaupalliset tiedotteet tulivat automaattisesti jokaiseen numeroon. Ammattiosaston edunvalvojien kirjoitukset ovat olleet aina tekijänsä näköisiä. Toiset tekstit ovat olleet hyvin suoraviivaisia, kun jotkut taas ovat jättäneet lukijalle tulkinnan varaa. Lehden periaate on aina ollut selkeä. Kirjoitettavan tekstin täytyy perustua tosiasioihin tai siitä on tultava ilmi, että se perustuu kirjoittajan omaan oletukseen. Kun kirjoittajan nimi on alla, teksti julkaistaan.

3 KYMIN PAPERITEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES 3 SYKSY TUO MUKANAAN SÄÄNTÖMUUTOSEHDOTUKSEN JA HENKILÖVALINTOJA Teksti PASI UNTOLAHTI Työllisyys- ja kasvusopimuksen yhteydessä neuvoteltu palkankorotus astui voimaan 8. syyskuuta. Palkkoja nostettiin yleiskorotusluonteisesti 11 sentillä. Paikallista jakoerää ei ollut. Kaikkien on syytä tarkastaa, että saa oikean suuruista palkkaa, etenkin heidän, joilla on työtehtävä vaihtunut. Jos palkkaussopimuksesta on kysyttävää, niin selvitellään asia yhdessä. Sairauskassan hallitus tullee esittämään kassan sääntöihin muutoksia. Hallitus esittänee kassankokoukselle vielä tämän syksyn aikana sairauskassan talouden tervehdyttämisohjelman. Ohjelma tähtää kassan tulojen ja menojen tasapainotukseen sekä ottaa huomioon jo tiedossa olevien kustannusten nousun. Mahdollinen sääntömuutosesitys ja päätös sen käyttöön otosta käsitellään kyseisessä kokouksessa. Syksyn tullessa alamme myös pyörittää työpaikkakoukoksia. Kokouksissa käymme läpi ajankohtaisia asioita työsuojelun, järjestötoiminnan ja edunvalvonnan puolelta. Tänä vuonna valitsemme myös jäsenet yt-elimiin sekä luottamusmiesorganisaation. Toivonkin runsasta osallistumista kokouksiin. Tilinauhan postitus siirtyy alkaen 1. luokasta 2. luokkaan. Siirto viivyttää tilinauhan tuloa mahdollisesti parikin päivää. Netpostin kautta palkkalaskelma on tosin katsottavissa hyvissä ajoin ennen maksupäivää. Työsopimuslaki ottaa kantaa 16. :ssä palkan maksamiseen: Maksaessaan palkan työantajan on annettava työntekijälle laskelma, josta käy ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Laki ei ota tarkkaan ottaen kantaa siihen, pitääkö tilinauhan tulla ennen maksutapahtumaa. Projekti tilinauhan luettavuuden parantaminen on myös edennyt hieman. Jälkimmäinen sivu tulee muuttumaan saman tyyppiseksi kuin tuntilehtinäkymä on. Projekti on tosin edennyt verkkaista vauhtia, ja kaikki käänteet voivat olla vielä mahdollisia.

4 4 SELLUTEHTAAN PÄÄLUOTTAMUSMIES PROJEKTI JA HYVINVOINTIASIAT TYÖLLISTÄVÄT PÄÄLUOTTAMUSMIESTÄ Teksti JORMA TIMONEN Kesä luikahti taas liki huomaamatta ohi ja nyt on aika taas paneutua työhaasteisiin. Tuleva neuvottelukierros, jossa sovitaan sellun uudistusten jälkeiset miehitykset sekä toimintatavat, tulee olemaan todella haasteellinen monessakin mielessä. Neuvotteluryhmällä, johon kuuluu allekirjoittanut, kuitulinjan luottamusmies ja varapääluottamusmies, tulee olemaan kohtalaisen kiireistä aikaa muiden tehtaiden toimintatapoihin tutustuessa ja käymällä keskusteluja kuorimon ja kuivauskoneen henkilöstön kanssa. Työhyvinvointi, josta aina ajoittain puhutaan hyvinkin paljon, on varmasti tärkeä asia. Viime aikoina olen käynyt aika paljon keskusteluja henkilöiden kanssa, jotka vuosien saatossa ovat joutuneet tahtomattaan luopumaan paikkakunnan paperiteollisuuden tarjoamasta työhyvinvoinnista ja siirtymään työttömyyshyvinvoinnin piiriin. Kun isoja muutoksia käytiin Voikkaan tehtaan lopettamisen ja Kymin väkimäärän rajun sopeuttamisen myötä, keskusteluissa työnantajan ja viranomaistahojen kanssa nousi pöydän toiselta puolen esille aina, kuinka henkilöiden hyvinvoinnista tullaan huolehtimaan mahdollisimman hyvin. Rajuun muutokseen joutuneille järjestetään jälkihoitoa, jolla rivistä poistetuille tarjotaan hyvät eväät jatkoelämää ajatellen. Niille henkilöille, joilla oli riittävän hyvät pohjat ja jotka kuuluivat sopivaan ikähaarukkaan, eväät saattoivat kohtuullisesti piisatakin uuteen alkuun pääsemiseen. Jäljelle jäi ikävä kyllä melkoinen joukko ihmisiä, joille työhyvinvointi ja yleensäkin työ on ollut jaksottaista kituuttelua tai pelkkä kaukainen unelma vain. Olen joutunut myös perehtymään sellaisiin henkilövuokrafirmoihin, joissa ei edes tunneta käsitettä työhyvinvointi ja joiden toiminta joissain tapauksissa täyttää lähes ihmiskaupan tunnusmerkit. On myös pieniä muutaman hengen yrityksiä, jotka itse tekevät ns. nollasopimuksia suoraan työttömänä olevien henkilöiden kanssa. Pahimmassa tapauksessa ihminen orjuuttaa itsensä täydellisesti. Soitto tällaiselta työnantajalta saattaa parin tunnin varoitusajalla poikia muutaman tunnin työrupeaman silloin tällöin. Työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan täytyisikin paneutua tällaiseen ihmisten törkeään hyväksikäyttöön ja luoda oikeudenmukaiset, toimivat ja ihmisten perushyvinvoinnin huomioon ottavat lait ja pelisäännöt.

5 OSASTO 19:N PUHEENJOHTAJA 5 KATSE TULEVAISUUTEEN Teksti TOMMI BRAGGE Tuli käytyä Inksas kuuntelemassa paneelikeskustelua paperin tulevaisuudesta paperintekijöiden patsaan juurella tuon patsaan 25-vuotisjuhlan kunniaksi. Paikalla paperin tulevaisuutta olivat pohtimassa Petri Vanhala Paperiliitosta, Jyri Häkämies EK:sta, Marko Junkkari Helsingin Sanomista, Lauri Peltola Strora Ensosta ja Janne Laine Aalto-Yliopistosta. Varsin nimekkäitä panelisteja oli paikalla ja juonnosta vastasi Tuomas Enbuske. Tapahtumasta jäi varsin miellyttävä vaikutelma eikä kukaan jäänyt kiinni nyansseihin, vaan keskustelu ja mielipiteiden vaihto oli hyvin avointa. Tämän päivän teesit ja lähenevät TES-neuvottelut eivät nousseet esiin, vaan pikemminkin alan muutos pidemmässä juoksussa. Vahvana näkemyksenä oli, että sellun kehitys on vasta alkutekijöissään ja sillä saralla uusia innovaatioita on tulossa roppakaupalla. Paperia ihmiset tarvinnevat vielä tulevaisuudessakin. Minkä verran ja mitä laatuja, ei kukaan lähtenyt arvaamaan. Ympäristöteknologian nähtiin nousevan suurempaan rooliin kuin nykyisin. Lähitulevaisuuden kiperimpiä kysymyksiä tulee olemaan eläkeiän nosto. Mielestäni keskustelun pitäisi ohjautua siihen suuntaan, että millä keinoin mahdollisimman moni jaksaa eläkeikään asti. Kaikenlaisia ohjelmia on toki aloitettu tuon jaksamisen parantamiseksi etenkin UPM:ssä. Noiden ohjelmien reaalivaikutukset näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä, joten niiden tehosta ei vielä ole mitään takeita. Yksilön omaa vastuuta omasta hyvinvoinnista ja jaksamisesta ei voi kyllin korostaa. Mielipidekyselyn viimeinen vastauspäivä on tämän lehden ilmestyessä mennyt. Toivon mukaan mahdollisimman moni siihen vastasi ja rehellisesti, se on yksi vaikuttamisen kanava meille. Ehkä kaikki asiat eivät korjaannu heti, mutta kyllä niitä käppyröitä katsellaan useammassakin foorumissa, ja jotkin asiat lähtevät vyörymään hitaammin kuin toiset. Tarkista vaarat -niminen vihko on alkanut jalkautua tänne kentälle. Käytöstä on kuulunut jo monenlaista kommenttia niin puolesta kuin vastaan. Omalla kohdallani olen ainakin todennut vihkosen käyttämisen ja täyttämisen ihan hyvänä käytäntönä. Tuumaa tovi -käytäntö tulee näin dokumentoitua ja itselle tulee selvitettyä, mitä on tekemässä. Vihkoon kirjataan niitä asioita, joita on mietitty ennenkin ennen työn aloitusta. Se ei mielestäni hankaloita tai hidasta työn aloitusta ainakaan niin, että sillä olisi merkitystä. Rutiini vihkon käyttöön muodostuu ajan saatossa, uskon näin. Vielä tulevaisuudesta: talvi ja liukkaat tekee tuloaan, joten kumit kuntoon, myös polkupyörissä.

6 6 OSASTO 85:N PUHEENJOHTAJA SYKSYLLÄ KAIKKI ON TOISIN Teksti ISMO SALMINEN Toivottavasti Kymillä ei käy kuten Mikko Niskasen vuonna 1978 valmistuneessa samannimisessä elokuvassa. Sitä vaaraa tuskin on, sillä Kymi 700-projekti etenee aikataulussaan. Kuorimarumpu tulee kahdessa (19m/5m Ø) osassa lokakuussa, kuitulinjalla valetaan uuden männyn pumppaustornin (8000 m³) pohjia ja KK3:n lattiavalut etenevät suunnitellusti. Ulkopuolista työvoimaa on nyt Kuusanniemessä n. 100 henkeä ja parhaimmillaan (pahimmillan) keväällä n. 500 henkeä. Vaikka nyt niin turvallisuus kuin liikennekin on hyvällä tasolla, niin varmasti väkiluvun määrän lisääntyminen aiheuttaa taas haasteita esim. pysäköinnin osalta. Varsinaisen projektin työt eivät juuri nyt pitäisi haitata ajojamme, mutta onhan se selvää, että oman työn ohella pitää myös toisella silmällä katsella projektin perään ihan oman ja muidenkin turvallisuuden vuoksi. Ajotapa-neuvottelut ovat jo alkaneet pienellä porukalla ja varsinaiset koulutukset aloitetaan keväällä. Siihen työnantaja varmaankin varautuu riittävällä miehistöllä, jotta pystytään kouluttautumaan ja tekemään tuotantoa ilman ongelmia. Sama tilanne tulee sitten myös vesiajojen kanssa. Se paljon mielipiteitä jakanut lyhytkiertohan alkaa UPM:n käskystä sitten Sheemataulut löytyvät Intranetistä, mutta lomaryhmät olisi kiva saada tietoon mahdollisimman pian. Sitten ei muuta kuin kokeilemaan lyhyenkierron terveellisyyttä. Osastojen syyskokoukset lähenevät luottamusmiesvaaleineen. Osasto 85 pitää kokouksensa Toimitalolla klo Toivottavasti saadaan jäsenistö liikkeelle päättämään yhteisistä asioistamme ja tulevaisuudestamme. Myöskin sairaskassan talous luulisi kiinnostavan jäsenistöä. Paperiliitoa edustaa Markku Lihavainen.

7 SÄHKÖOSASTON NEUVOTTELEVA LUOTTAMUSMIES 7 SÄHKÖLIITON OSASTON 74 NÄKÖKULMAA Teksti JUKKA SIMPURA Kiitoksia Kolmoispaperin toimitukselle erinomaisesta ja informatiivisesta lehdestä, jossa työntekijöiden mielipiteet asioista tulevat hyvin esille. Kolmoispaperin merkitys myös meille väärään liittoon kuuluville on erittäin suuri. Jokaisen numeron ilmestymistä odotetaan innolla. Kirjoitukset luetaan mielenkiinnolla ja sisältö saa yleensä aikaan runsasta keskustelua. Nykyään työpaikkaa ja työskentelyä koskeva tiedottaminen on melko hyvällä tasolla, mutta tätä työnantajan julkaisemaa tietoa vaivaa edelleen sama vika kuin ennenkin: se kumartaa ilman minkäänlaista kritiikkiä yhtä tornia. Tiedonjakelun ei pidä olla pelkästään yhden kanavan varassa, vaan rinnalla pitää olla media, joka pystyy julkaisemaan tarvittaessa myös kriittisiä mielipiteitä. Tehtaan arkea on viime aikoina leimannut Kymi 700-projekti. On hienoa, että tehdastamme kehitetään, jotta kilpailukyky säilyisi mahdollisimman hyvänä. Rakennustyöt ovat täydessä käynnissä ja projektialue on pyritty eristämään muusta tehtaasta. Kärsivällisyyttä toivotaan kaikilta, ja koska työmaa sijaitsee tehtaan keskellä, niin ei voi välttää, etteikö siitä aiheudu haittaa. Viime aikoina keskustelua on herättänyt kulkureittien muuttuminen lähes päivittäin, mutta merkkaukset eivät aina ole riittävän selkeitä. Projektialueen läheisyydessä liikkuva joutuu helposti tahtomattaan kielletylle ja vaaralliselle alueelle. Projektin toteutuksessa on varmasti monia haasteita ja sen muun tehtaan toimintaan aiheuttama haitta tuntuu vähäpätöiseltä, mutta toivoisi silti, että projektissa riittäisi aikaa suunnitella ja toteuttaa pysyviä ja kohtuullisia kävelyreittejä työmaan kiertämiseen. Oppisopimuskoulutuksen toisen aallon haku on päättynyt ja hakemuksia on tullut edelliskerran tapaan runsaasti. On ilahduttavaa havaita, että automaatio-osastollekin on korvamerkitty neljä työssäoppijaa. Kuulopuheiden mukaan kuitenkin osa heistä koulutetaan käyttö/kunnossapitohenkilöiksi, joiden työpaikkana tulee olemaan tuotantopuoli. Edellinen tekninen johtaja korosti erityisosaamista ja perusteli asiaa sillä, että perustyön osaajia löytyy helposti aidan ulkopuolelta, mutta erikoisosaajia ei löydy helpolla ja he tietävät hintansa. Tällä hetkellä vallitsee pienoinen ristiriita puheiden ja tekojen välillä. Korostetaan, että täytyy pitää yllä omaa osaamista näihin ns. arvokkaisiin töihin. Toisaalta taas näyttää siltä, että uusien taloon tulevien kunnossapitohenkilöiden koulutus käsittää pääasiassa tuotantotehtäviä. Vallitsee sellainen utopia, että nämä tuotanto-osastoilla työskentelevät käyttö/kunnossapitomiehet ovat jotain supermiehiä, jotka tuotantotehtävien ohella hoitavat oman linjan kunnossapidon sekä pelastavat myös muun tehtaan ongelmatilanteissa. Käytäntö osoittaa kuitenkin aivan muuta: erityisosaaminen vähenee. Se koskee korkeintaan omaa työpaikkaa, kynnys harjoittaa kp-toimintaa oman koneen ulkopuolella kasvaa eikä siihen ole resurssien vähyyden vuoksi edes mahdollisuutta. Kymin sähkö/automaatiokunnossapidossa perinteisesti vahvana ollut osaaminen automaatiojärjestelmissä, laatusäädöissä, logiikoissa, säädettävissä sähkökäytöissä ym. on nykypolitiikalla uhattuna. Iso osa tämän hetken osaajista ei ole enää mitään nuorukaisia, siispä lähivuosien aikana heissä tulee tapahtumaan runsasta poistumaa eläke- ym. ratkaisujen johdosta. Teknisellä osastolla pitäisi aloittaa pikimmiten toiminta, jolla varmistetaan kyky tehdä näitä erikoistöitä myös tulevaisuudessa. Näiden töiden oppiminen on pitempiaikainen prosessi, eikä kaikista edes ole niiden tekijöiksi. Asia olisi hyvä myös tehdaspaikkakuntien välisen liikkuvuuden kannalta. On varmasti hyödyllisempää, että tarvittava erityisosaaminen löytyy yrityksen sisältä. Lopuksi vähän tiedotuksia syksyn ajankohtaisista asioista Luottamusmiesvalinnat ovat taas ajankohtaisia. Nykyiset kaksivuotiset toimikaudet päättyvät vuodenvaihteessa. Ajankohta osaston syyskokoukselle, jossa valitaan toimihenkilöt ja vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2015, ei ole vielä tätä kirjoitettaessa tiedossa. Seuratkaa työpaikkojen ilmoitustauluja. Osasto 74:n pikkujoulut vietetään lauantaina Kouvolassa Ravintola Nevillessä. Tapahtumasta tiedotetaan tarkemmin ilmoitustauluilla lähiaikoina.

8 8 ELÄKEVAJE Teksti JUHANI HAAPALA Eläkeuudistus ei taida olla niin kuuma peruna lattiatasolla kuin työvuorojärjestelmän muutos. Nyt tehtävät eläkemuutokset tulevat kuitenkin koskettamaan monia nyt työssä olevia lähivuosina, kun katsoo tuota meidän ikärakennettamme. Kymillä tehdyt toimenpiteet muutamien putkiratkaisujen suhteen sekä henkilöiden omat ratkaisut työelämän suhteen kielivät siitä, että epävarmuus ja työelämän muutokset ovat kääntäneet katseet vapaalle jäämiseen. 60-luvulla luotuun työeläkejärjestelmään on tehty aika ajoin muutoksia luvun muutoksilla varauduttiin kasvavaan vanhuusväestöön ja eläkemenojen nousuun tehtiin suuri eläkeuudistus. Eläkkeellesiirtymisikää pyrittiin siirtämään parilla vuodella ja elinajan odote otettiin käyttöön. Nyt esillä olevaan uudistukseen loi paineet EU ja eläkejärjestelmän rahoitus. Hallitus on tuonut esille myös, että uudistuksella turvataan valtion kestävyysvajetta ja parannetaan työllisyyttä. Eläkeyhtiöt ovat huolissaan siitä, että elinajan odote on noussut ja sen myötä eläkkeitä joudutaan maksamaan pidempään. Eikö raha riitä enää eläkkeisiin vai onko todellinen pelko, että raha ei riitä enää sijoittamiseen ja se vaikuttaa sitä kautta eläkeyhtiöiden tulokseen. Talousviisaat ovat sotkeneet eläkerahastot ja valtiontalouden. Rahastot ovat olleet keinottelun kohde, ja niiden avulla on paikattu ainakin Suomen kestävyysvajetta. Verohelpotuksilla maksetut palkankorotukset ovat vain kasvattaneet valtiontalouden alijäämää. Yritysten suursaneeraukset ovat vieneen myös pohjan suunnitellulta eläkerahoitukselta. Tätä kirjoittaessani ei sopua ole vielä saavutettu eikä ollut tarkka tietoa, mitä uudistus pitää sisällään. Arvata saattaa, että eläkeikä nousee, maksut kasvavat ja tulevan eläkkeen määrä pienenee, eli suomeksi sanottuna duunaria potkitaan taas. Suomen eläkejärjestelmä on ollut työväestölle eräänlainen tae tulevasta. Eläkettä on maksettu osittain omasta palkasta ja luotettu siihen, että eläkepäivät on turvattu. Eläke on osa suomalaista sosiaaliturvaa ja hyvinvointiyhteiskuntaa. En väitä, että kaikki olisi pitänyt tehdä toisin, mutta väitän, että nykypäivän sopimisessa talouselämä ja raha sanelevat liiaksi. Nyt eläkeuudistusta näytetään vievän enemmän osaksi finanssipolitiikkaa. Minusta eläkekeskustelussa on unohdettu työn rasittavuus täysin. On aivan eri asia tehdä vuorotyötä 40 vuotta kuin päivätyötä. Onko 65-vuotiaasta enää pelastustehtäviin? Armeijan tai VR:n varhaiset eläköitymiset ovat varmaan historiaa. Nyt halutaan poikkeuksia pikemmin karsia kuin lisätä. On aivan selvää, että näiden säännösten ulkopuolelle tulee jäämään johtajien aikaisempi eläköityminen. Johtajasopimukset tulevat jatkossakin sisältämään oikeuden aikaisempaan eläköitymiseen Valion Pekka Laaksosen tapaan. Hallitus ja EK puhuvat työllisyyden hoitamisesta eläkeuudistuksen yhtenä tavoitteena. Finnair valtionyhtiönä näyttää tässä mallia. Matkustamohenkilökuntaa ulkoistetaan ja sadat suomalaiset lentoemot saavat lähteä. EK:n tavoite on nostaa työaikaa, mutta yritysten toimet johtavat vain työttömyyden lisääntymiseen. On päivänselvää, että jos työaikaa lähdetään lisäämään esimerkiksi paperiteollisuudessa, niin se tietää vääjäämättä työvoiman supistuksia. Vuotuinen työajan nosto yhdistettyä eläkeiän nostoon varmistaa sen, ettei eläkettä enää tarvitse maksaa duunarille. Ruumiinkin voi lähettää kattilahuoneelle ja viimeiset rippeet muuttaa energiaksi teollisuuden tarpeisiin. P.S. Seuraa eläkeuudistusta

9 ANRIN PAKINA 9 Kalenteri kohdallaan Teksti ANRI MÄKYNEN Kesä häipyy hiljalleen takavasemmalle, joten kalenteri taitaa olla ajassa. Olin tässä iltana muutamana koirien kanssa lenkillä, kun kuuntelin luontoa, että nyt jotain puuttuu. Ei kuulunut lintujen laulua. Joku satunnainen ääni, jonka ajattelin jonkun siivekkään kurkusta lähteneen. Se on syksyä se... Kun tulin syyskuun alussa lomalta töihin, kuulostelin, mistä kengät nyt puristavat. Äkkiä selvisi, mistä ne äänekkäimmin puristaa. Tätä kirjoittaessani yövuoroa mennään. Kun katselin edellisenä yönä laboran ikkunasta ulos entisen PK 7:n rullakentälle, niin mietin, että ei mene kauan, kun näkymä on erilainen. Vielä ei voi mieltää, millainen on maisema, kun uusi kuivauskone on valmis. No kuivauskone ja sen oheiset rojektit taitavat olla aikataulussaan. En ainakaan muuta ole kuullut. Edelleen puhutaan tehtaalla työhyvinvoinnista. Hyvä, että tärkeä asia pysyy vielä puheissa. Se, että paraneeko työhyvinvointi puheella, onkin ihan toinen juttu. Mikä sitten lisää kunkin hyvinvointia, onkin luku sinänsä. Kaiketi se työilmapiiri on tärkein. Kuka saa voimavaroja työelämään mistäkin. Itse olen huomannut, että liikunta auttaa jaksamaan. En muutama vuosi sitten olisi voinut kuvitella, että sanon nyt näin. Löysin liikunnan parisen vuotta sitten. Kokeilin paikallisen kuntosaliyrittäjän liikuntatarjontaa ja jäin koukkuun. En ikipäivänä olisi voinut kuvitella, että zumba vie tai että teen jotain hemmetin aurinkotervehdystä naama punaisena ja vielä nautin siitä. Tässä kohtaa menevät kiitokset työnantajalle liikuntaseteleistä. Kulttuurisetelit kun vielä yhdistettäisiin pysyvästi, niin olisi sekin puoli kunnossa. Mutta se on kuitenkin selvää, että jos joutuu tulemaan työpaikalle naama nurinpäin -asenteella, vaikkakin ehkä vaan periaatteesta, työhyvinvointi on silloin kauan hakusessa. - Ja sitten muihin aiheisiin Kun tämä lehti ilmestyy, se on juhlanumero. 150 numeroa on tehty. Paljon on muuttunut siitä, kun oltiin Pentti Vätön ohjeistuksella nitomassa A4-tiedotteita nippuun. Olennainen niissäkin tuli kerrottua. Ja kai sekin on arkistoitu, mihin noita tiedotusniteitä jaettiin. Jokainen meistä voi tahollaan miettiä, mitä saa lehdestä irti ja millä mielellä sitä lukee. Onko Kolmoispaperin ilmestyminen tärkeää vai onko se kenties hyödytön julkaisu näin some-aikaan? Lehti on oikeasti ollut jo monesti katkolla. Ja joka vuosi on vinguttu uutta näkemystä kehiin uusien kirjoittajien myötä. Melkoisen huonolla menestyksellä tosin.. Kyllä nimittäin luulisi, että näinkin isossa henkilöstössä olisi joitain, joilla on sanottavaa vaikka sitten ihan mistä vaan. Vai potevatkohan mahdolliset uudet kirjoittajat järjestöjyyriksi leimautumisen pelkoa? Ainakin minä toivon, että uusia kirjoittajia löytyisi. Alan olla jo kohta sitä ikäluokkaa, että toistot eikun lisääntyy. Nyt vaan juttuja esiin ja lehden tekoon! Tai jos sinulla on jotain vinkkejä, minkälaisia juttuja haluaisit Kolmoispaperista lukea, ole yhteydessä toimitukseen, että toiset 150 numeroa tulisi painettua Syksyn lehdet kellastuu, Kolmoispaperi ei, kun toimitus lehtipainoon juhlanumeron 150 vei.

10 10 LUOTTAMUS- JA TYÖSUOJELUASIAMIEHET PITIVÄT YHTEISEN KOKOUKSEN JA VIERAILIVAT KARJALAN PRIKAATISSA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Yhteisen kokouksen pitoon oli varattu tilat WHD Gårdista Nurmaalta. Mukana kokouksessa olivat paperitehtaan tuotantojohtaja Matti Laaksonen ja turvallisuuspäällikkö Tuomo Linden. Kokous oli totuttuun tapaan vahvasti turvallisuuspainotteinen. Puheenvuoroissaan työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu, paperitehtaan tuotantojohtaja ja Kymin turvallisuuspäällikkö totesivat yksimielisesti Kymin olevan reippaasti edellä UPM:n tavoitteista tapaturmataajuuden osalta. Työsuojeluvaltuutetun esityksessä verrattiin tilannetta naapuritehtaaseemme Kaukaaseen. Vaikka Kymin vertailuluvut tällä hetkellä ovat paremmat, kokousväki ei innostunut tuulettamaan. Mieltä painoi Kaukaan tehtaalla tänä vuonna sattunut pahin mahdollinen turma. Paperitehtaan tuotantojohtaja Matti Laaksonen oli mielissään Kymin meneillään olevista investoinneista. - Uuden rakentaminen luo uskoa tulevaan. Kymin asema hienopaperin valmistajana on vahva. Uuden kuivauskoneen käynnistyttyä sellutehdasta voidaan ajaa täysillä. Sen uskoisi tuovan etua myös paperitehtaalle, sanoo Matti Laaksonen. Turvallisuuspäällikkö Tuomo Linden esitti kokoukselle muutamia kysymyksiä, jotka saivat aikaan vilkkaan keskustelun. Kokous totesi, että sitoutuminen turvallisiin työtapoihin ei Kymillä ole vielä parhaalla tasolla, vaikka pelisäännöt tiedetään. Mahdollisuuteen saavuttaa 0-tapaturmaa-tavoite vaikutti kokousväen mielestä teollisuusalan suurikokoiset koneet. Kaikkea ei voi täysin koteloida ja laiterikossa saattaa lentää koneesta suurikokoisia kappaleita. Tästä ovat todisteena mm. pituusleikkurin jarrulevyn rikkoutuminen ja taannoinen PK 9:n kulmatelan kannakoinnin pettäminen. Onneksi sinkoilevien osien reitille ei juuri silloin sattunut ketään. Harvemmin työtapaturmissa kuitenkaan nykyisin on kyse laiterikosta, vaan väärästä toimintatavasta. Pääluottamusmiesten puheenvuorossa Pasi Untolahti ja Jorma Timonen kävivät läpi Kymin tilanteen mm. folion työaikamuutoksen ja meneillään olevan projektin neuvottelutilanteiden suhteen. Paperiliiton asioissa keskustelua aiheuttivat liiton kiinteistöjen suuret kulut ja Keurusselän loma-asuntojen tulevaisuus palvelusta huolehtineen Hotelli Keurusselän lopetettua toimintansa. Paikallisissa asioissa puhuttiin sairauskassan talouden tasapainottamisesta. Vekaranjärven varuskunnan toimintaan ja puolustusvoimien työturvallisuusperiaatteisiin tutustuminen kuului matkakokouksen ohjelmaan. Eversti Rami Saari toimii Karjalan Prikaatin esikuntapäällikkönä. Hän piti vieraille varuskunnan yleisesittelyn. Saari kertoi Karjalan Prikaatin rauhan ajan vahvuuden olevan noin 430 ammattisotilasta, noin 130 siviilihenkilöä sekä varusmiespalvelusta suorittavia nuorukaisia keskimäärin Vaikka varuskuntien määrää parhaillaan karsitaan, Saari sanoo Karjalan Prikaatin olevan kehittyvien varuskuntien joukossa. - Kasarmeja on systemaattisesti peruskorjattu ja kalustolle on rakennettu halleja. Varusmiehillä on Vekaranjärvellä hyvät oltavat eikä puolustusvoimien ajoneuvojen enää tarvitse seisoa lumihangessa. Irtisanomiset, joita puolustusvoimien uudistus tuo tullessaan, eivät kosketa Karjalan Prikaatia, sanoo eversti Rami Saari.

11 11 Kapteeni Antti Metsälä on toiminut vuodesta 2011 prikaatin työsuojelupäällikkönä. - Vaikka työturvallisuuslain kuudennen pykälän mukaan lakia ei sovelleta palvelusohjelmaan merkittyyn tai muuhun erikseen määrättyyn koulutussuunnitelmien mukaiseen sellaiseen sotilaalliseen harjoitukseen ja koulutukseen sekä siihen välittömästi liittyvään työhön, jonka pääasiallinen tarkoitus on sotilaallisessa toiminnassa tarvittavien erityisten valmiuksien harjoittaminen, ei se tarkoita, etteikö Karjalan prikaatissa suhtauduttaisi vaaroihin vakavasti, sanoo Metsälä. Hänen mukaansa on meneillään murroskausi, jossa opetellaan toimimaan uudella tavalla. Aikaisemmin syyllisen löytäminen vaaratilanteen aiheuttajaksi oli tyypillistä ja helppoa. Nyt suunta on oikea eli pyritään tunnistamaan vaarat ja minimoimaan riskit sekä etsimään tarkemmin syitä tapahtuneeseen. Tavoitteena puolustusvoimissa on nolla tapaturmaa, ja kapteeni Metsälä pitää hyvänä välietappina tapaturmien määrän puolittamista. Prikaatissa tapaturman uhriksi joutuu vuosittain noin 30 henkilökuntaan kuuluvaa ja varusmiestä. - Täytyy muistaa toimintamme erikoispiirteet. Harjoittelemme selvitäksemme monenlaisissa tilanteissa mahdollisen kriisin aikana. Liikumme maastossa erilaisten varusteiden kanssa ja harjoituksissa on mukana usein suurikokoisia, liikkuvia ajoneuvoja. Silti vammat ovat enimmäkseen eriasteisia nirhaumia ja naarmuja, joista ei aiheudu poissaoloja, sanoo kapteeni Antti Metsälä ja toteaa, että monet koulutustilanteet saatettaisiin kieltää siviilielämässä työturvallisuuslain vastaisina. Työsuojelutoimintaan löytyy innokkuutta sekä ammattisotilailta että varusmiehiltä. Varusmiestoimikunta nimeää varusmiesten oman työsuojeluvaltuutetun prikaatin työsuojeluorganisaatioon. Siviilipuolelta tutut kortit ovat tulleet myös puolustusvoimiin. Työturvallisuus-, tieturva- ja tulityökortti löytyy jo monelta ammattisotilaalta. Vaaratilanneilmoitusten teko ja tutkinta on nykypäivää myös puolustusvoimissa. Kapteeni Antti Metsälä kasarmialueen pihamaalla. Metsälä kertoi kasarmien saneerauksen edistymisestä ja liikennejärjestelyiden muutoksista. Suomalaisiin rakentajiin luotetaan Karjalan Prikaatin jäljellä olevista saneeraustöistä ja uudisrakentamisesta huolehtivat suomalaiset rakennusmiehet. Metsälän mukaan suomalaisen työn laatu on hyvää ja yhteistyö sotilashenkilöiden kanssa sujuvaa. - Ulkolaisten kuljetusliikkeiden autot, jotka tuovat tarvikkeita varuskuntaan, päästetään edelleen portista sisälle. Ne liikkuvat kuitenkin sotilaspoliisin saattamina ja poistuvat välittömästi alueelta, kun lasti on saatu puretuksi. Luottamus- ja työsuojeluasiamiehet Karjalan Prikaatin auditoriossa. Eversti Rami Saaren esitystä kuunneltiin tarkkaan.

12 12 LEHDEN PÄÄTOIMITTAJAT KOOLLA Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Kolmoispaperi-lehden entiset päätoimittajat Ilmari Jokinen, Jukka Vartiainen ja Maarit Lahtinen kokoontuivat taannoin lounaalle muistelemaan lehden tekoa nykyisen päätoimittajan Paavo Pesosen johdolla. Muistot olivat pääosin hyviä. Negatiivista palautetta ei juuri muistettu saadun. - Jostain syystä palaute tuli enimmäkseen kiertotietä. Vaikka lehteä jakaessa kyseli, onko syytä muuttaa lehden tyyliä, oli vastaus hyvältä näyttää, jatkakaa samaan malliin, sanoo Maarit Lahtinen. Koko lehden elinkaaren ajan on sen lukijakuntaan kuulunut myös tehtaan johtoa. - Vaikka jutut ja lehdessä julki tuodut mielipiteet ovat joskus olleet rajuja, palaute työnantajan suunnalta oli yllättävän vähäistä. Työnantajan toiveet lehden suhteen olivat päätoimittaja-aikanani enemmänkin vihjailua. Joskus kyllä kysyttiin, onko noin pakko kirjoittaa? Omaa oksaanne sahaatte, muistelee Ilmari Jokinen. Lehti on muuttunut kolmessa vuosikymmenessä Kolmoispaperi-lehti on ilmestynyt jo yli kolmen vuosikymmenen ajan. Lehden nimi juontaa sitä julkaisseesta kolmesta ammattiosastosta. Voikkaan tehtaan sulkemisen myötä osasto 36 sulautui Kuusanniemen osastoon. Hetken aikaa Voikkaan tehtaan hiljentymisen jälkeen Kolmoispaperissa oli Sähköliiton osaston 74 omat sivut. Osaston sähkömiesten sijoittuessa uusiin työpaikkoihin into kirjoittamiseen ja tiedottamiseen Kolmoispaperissa hiipui. Osastot 19 ja 85 päättivät kuitenkin olla muuttamatta lehden nimeä. - Firman ja sen julkaisujen nimet ovat vaihtuneet. Uusia lehtiä on syntynyt ja vanhoja lopetettu. On aikamoinen saavutus, että juuri ammattiosastojen julkaisema Kolmoispaperi ilmestyy edelleen, hämmästelee Jukka Vartiainen. Kolmoispaperin ulkoasuun on aina vaikuttanut siitä koituvat kustannukset. Nykyisen yhteistyökumppanin myötä lehden ulkoasu muuttui melkoisesti. Entisiltä päätoimittajilta nykyinen formaatti ei saa pelkästään kiitosta. - Kuvien sijoitteluun ja leikkaukseen voisi kiinnittää enemmän huomiota, sanovat Ilmari Jokinen ja Maarit Lahtinen. - Täytyy kuitenkin muistaa, kenelle lehteä tehdään. Katsomme ehkä lehteä oman aikakautemme silmin. Jos lehden tyyliä vaihdetaan, täytyy se tehdä pääasiassa työelämässä mukana olevan jäsenistön pyynnöstä, sanoo Jukka Vartiainen. Lehden teko on harrastetoimintaa Päätoimittajat kertoivat tehneensä lehteä aina vapaa-aikanaan. Pakkotahtisessa vuorotyössä juttujen kirjoittamisesta ei heidän mukaansa tullut mitään. - Tekstin kirjoittaminen pätkissä ei onnistu. Kun ajatus katkeaa, se näkyy tekstin sisällössä, sanoo Ilmari Jokinen. Lehden nykyiset toimittajat jatkavat entistä linjaa. Lehden teko on heille harrastetoimintaa. Jonkinlaisena ongelmana on koko lehden ilmestymisen aikana ollut aineistopäivästä kiinni pitäminen. - Perään soittelemalla on jutut kuitenkin aina saatu kokoon. Kun lehti on valmistumassa, vapaa-aika kuluu sitä työstäessä. Kun valmis lehti sitten on kädessä, tuo se onnistumisen tunteen ja tyydytystä, toteavat päätoimittajat.

13 13 Tulevaisuuden toimittajia kaivataan Tämän päivän työelämässä vain muutos on pysyvää. Ammattiosastojen edunvalvojien tehtävänä on neuvotella työntekijöille mahdollisimman hyvät edut alati muuttuvissa olosuhteissa. Tiedottajan rooli myös tulevaisuudessa on tärkeä, olkoon tiedotuskanava millainen tahansa. Onko painetulla lehdellä tulevaisuudessa tilausta, jää nähtäväksi. - Seitsemän vuotta päätoimittajana Kolmoispaperi-lehdessä toimineena toivoisin jo viestikapulan vaihtoa. Lehden uudistumisen kannalta olisi jo jonkun muun aika ottaa ohjat käsiinsä, sanoo nykyinen päätoimittaja Paavo Pesonen. Vanhan Kolmoispaperi-lehden selailu sai hymyn Maarit Lahtisen huulille. Entiset päätoimittajat eivät tunteneet kaipuuta lehden tekoon, mutta muistelivat omaa aikakauttaan lehdentekijöinä lämmöllä.

14 14 KOLMOISPAPERI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA TIEDON PUUTTEESTA TIEDONTULVAAN Teksti ILMARI JOKINEN Mikäli suoritettaisiin kattava kysely siitä, mitkä olivat edellisen päivän tärkeimmät uutistapahtumat, niin todennäköisesti alle puolet vastaajista voisi muistaa 1 3 pääuutista, mutta heistäkin vain aniharva pystyisi antamaan seikkaperäisen selvityksen uutisten tarkemmasta sisällöstä. Me elämme keskellä todellista tietotulvaa. Lehdet, TV ja radio tuottavat valtavan määrän tietoa. Kun siihen vielä lisätään tietokoneilla sekä puhelimilla tapahtuva tiedonvälitys ja viestintä, niin tietoa on tarjolla enemmän kuin riittämiin. Mutta kokonaan toinen kysymys on se, meneekö viesti perille ja vielä suurempi kysymys on se, kuinka suurella osalla siitä on mitään merkitystä. Tämä ei ole suinkaan yksinomaan sosiaalisen viestinnän ongelma. Maassamme on lukematon määrä lehtiä, joiden asiasisältö on hyvinkin kevyttä ja aikamoinen osa eri TV- ja radiokanavien tuottamasta ohjelmatarjonnasta on suoranaista höttöä. Mikäli meillä on tarve tai halu tietää jostakin asiasta, niin silloin tieto menee hyvin perille. Tiedon tarve on tekijä, joka edesauttaa tiedottamisen onnistumisessa ja niin siitä syntyy helposti myös viestintää. Viimeisten vuosikymmenten aikana lähes kaikilla paperipaikkakunnilla on ollut todellinen tarve oikeasta tiedosta. Oikea tieto on tietysti aina näkökulmakysymys. Se on työnantajalla ja työntekijällä erilainen yhdistävistä tekijöistä huolimatta. Kolmoispaperi on omalta osaltaan varmasti palvellut juuri tätä tiedon tarvetta ja näillä näkymin tarve ei ole poistumassa. On syytä myös muistaa, että tiedon tarve ei koske yksinomaan negatiivisia asioita, myös hyvät asiat halutaan tietää. Kun mietin omaa elämääni tiedotuksen ja viestinnän näkökulmasta, niin yksi ensimmäisistä kokemuksistani, sanomalehtien lisäksi, liittyy puhelimeen. Naapurissa oli puhelin, joka jo pelkän kokonsakin puolesta herätti kunnioitusta. Kun vielä sai keskusrouvalle sanottua, mihin kylän noin viidestätoista numerosta halusi soittaa, niin oli yksi pelottava kynnys viestinnän saralla ylitetty. Kaukopuhelut piti tilata ja yhteyden saaminen saattoi kestää kymmeniä minuutteja. Joten ero nykypäivän lasten ja nuorten kännykkäkulttuuriin on valtaisa. Ensimmäinen kokemukseni osaston tiedotustoiminasta liittyy puolestaan vahamonistuskoneeseen, jolla osaston tiedotuslehteä monistettiin. Osasto 19:n tiedotussihteeri Pentti Vättö toimi koneen käyttäjänä ja oma roolini oli paukuttaa nitojalla niput kokoon. Kolmoispaperin osalta kokemusta kertyi saksitaitosta sähköiseen tiedonsiirtoon. Aikajana osastojen yhteisen lehden osalta ei ole kovin pitkä, mutta se ajoittuu melkoiseen murroskohtaan lehdistön kehityksessä. Tiedonvälityksen ja viestinnän tekninen kehitys on kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana ollut lähes uskomatonta. Samalla myös kilpailu on kiristynyt. Kolmoispaperin kohderyhmä on hyvin rajattu, eikä sillä lehtenä ole juurikaan ollut ulkopuolisia kilpailijoita. Lehti on ollut ja on osa osastojen kokonaistiedotusta, ja aina se on edellyttänyt tehtäväänsä sitoutunutta päätoimittajaa sekä muuta toimitus- ja avustajakuntaa. Ja tässä suhteessa tulevaisuus näyttää hyvältä. Uusia lehtiä odotellessa! Hyvää jatkoa lehden tekijöille sekä koko lukijakunnalle.

15 KOLMOISPAPERI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA KIRJOITTAMISEN VAIKEUS Teksti JUKKA VARTIAINEN Kolmoispaperin 31-vuotistaipaleella on lehden toimittaminen ollut vuodesta toiseen haasteellista. Lehden teosta olleet vastuulliset toimittajat ovat oman työnsä ohella saaneet kursittua lehden kasaan yleensä ennen deadlinea. Suurimpana apuna ovat olleet osastojen puheenjohtajat, luottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja satunnaiset avustajat. Tultuani aikoinaan Kolmoispaperin toimittajaksi Paavo Toivosen tilalle hänen siirtyessään osasto 85:n puheenjohtajaksi, koin toimittamisen vaikeudet koko kirjossaan. Pyytäessäni Paavolta kerran juttua lehteen hän manasi kirjoituskoneessaan olevan vikaa. - Aloitan aina kirjoittamalla nimeni ja kun yritän laittaa paperille Paavo Toivosta, niin löydän kyllä p- ja a-kirjaimet, mutta en Paavossa tarvittavaa toista a- kirjainta, luisteli Paavo virnuillen jutun teosta. Kyllä hän niitä tarinoita todellisuudessa antoi. Esimerkki kuvatkoon kirjoittajien rekrytoinnin vaikeutta. Toinen varsinainen vaikeus oli, ja taatusti on yhä, haastateltavien mukaan saaminen. Voin vakuuttaa, että kolmen osaston alueilla on tukuittain mielenkiintoisia ihmisiä mielenkiintoisine harrastuksineen, mutta jutun teosta kieltäydytään lähes aina. Vain mukaan tulemisen rohkeus puuttuu tai sitten esteenä on toimittajan taitamattomuus taivuttelijana. Muutoksia kaikessa, myös suomen kielessä Tehtailla olosuhteet muuttuvat tuotannon kasvua tukeviksi, siviilielämä hakee uusia uomia, maailmanlaajuinen epävarmuus lisääntyy. Antti Litja toteaa elokuvassa Mielensäpahoittaja, että ennen kaikki oli paremmin. Näille kymmenille eläneenä mielensäpahoittaja on ainakin osittain oikeassa. On moni asia paremminkin. Sosiaalinen media on muuttanut suomen kielen kammottavaksi. Facebookit ja Twitterit kasvavat rehevää rikkaruohoa kielikukkasten seassa. Lauseet kirjoitetaan yhteen pötköön ilman välimerkkejä ja isoja kirjaimia. Kukin tyylillään. Haittaaks se? Ei varsinaisesti, sillä asiat selkiytyvät näinkin. Puhekielessä ennen oli yleisin sana v-alkuinen. Nykyisin se on niinku! Seuratkaapa television haastateltavia, niin kuulette niinkun hurjan usein. Jopa jokunen haastattelijakin niinkuttaa. Odotan kauhulla uutistenlukijoitten, meteorologien ja tv-kuuluttajien niinkuttavan lähitulevaisuudessa. En tiedä, milloin niinku-hirvitys suomen kielen valtasi. Ensimmäisen kerran törmäsin sanaan kirjamaailmassa Heikki Hietamiehen teoksessa Sotapoika vuodelta Mukavaa syksyä!

16 16 KOLMOISPAPERI-LEHDEN PÄÄTOIMITTAJA MITEN MINUSTA TULIKAAN TIEDOTUSSIHTEERI Teksti MAARIT LAHTINEN Uusi vuosituhat oli aluillaan, kun aloitin osaston 19 tiedotussihteerinä. Vuoden 2000 alussa sähköinen tiedottaminen valtasi alaa perinteiseltä ilmoitustauluilla tiedottamiselta. Toki myös ilmoituksia jaettiin edelleen paperiversioina eri työpisteiden ilmoitustauluille. Tehtäviini kuului mm. osaston päivittäinen tiedottaminen Kymin Intranetin Kuusankosken osaston 19 sähköisellä ilmoitustaululla, jäsenyys Kymin yt-toimikunnassa kuin myös Kymin henkilöstölehden toimituskunnassa. Osallistuin myös ammattiosaston toimikunnan kokouksiin sekä luottamusmieskokouksiin. Kolmoispaperin tekoon osallistuin ensin pari vuotta osaston19 toimittajana Vartiaisen Jukan toimiessa päätoimittajana. Jukan lopettaessa kyseisessä virassa vuoden 2003 alussa alkoi minun kauteni Kolmoispaperin päätoimittajana jatkuen vuoden 2007 kesäkuun loppuun. Pystymetsästä lehden tekoon tulleella oli paljon opittavaa. Haasteita riitti, tietokoneaika teki tuloaan. Olihan siinä opeteltavaa yllin kyllin. Ei ollut vielä tuo tietokoneen käyttökään oikein hyvin hanskassa valokuvauksesta puhumattakaan. Lehden aineistopäivän koittaessa puuttui usein juttuja, joten niitä sai pyydellä kirjoittajilta. Myös lehteen tulevat mainokset piti saada kirjapainoon. Aineiston ollessa vihdoin kasassa alkoi kiireisin vaihe. Piti löytää kansikuva lehteen, printata jutut sekä niihin liittyvät kuvat malliksi lehden taittajalle, polttaa aineisto cd:lle ja neuvotella muiden lehden toimittajien (os. 85 sekä os.36) kanssa lehden sivujärjestyksestä, kuvituksista ym. Seuraavaksi olivat sitten vuorossa ajelut taittajan luokse kirjapainolle aineiston kanssa, oikolukuversion haku ja palautus korjausten kera ja vihdoin valmiiden lehtien haku. Lehtien jakelun suorittivat toimittajat omien listojensa mukaan. Kummasti siinä tunsi tyydytystä saadessaan painotuoreen lehden käsiinsä. Negatiivista palautetta en saanut koskaan. Mielestäni lehti täytti ja täyttää edelleen paikkansa. Vuosien kuluessa huomasi, kuinka tarkasti sitä luettiin, välillä jopa rivien välistä. Olen saanut seurata lehden välityksellä vielä eläkepäivinä niin osaston tapahtumia kuin myös tietoja jo minulta taaksejääneestä työelämästä. Kiitokset lehden nykyisille tekijöille. Toivottavasti jaksatte edelleen jatkaa perinteikkään lehden toimittamista. Maarit Lahtinen alkoi hoitaa osaston 19 tiedotussihteerin tehtävää vuonna HISTORIAN HAVINAA VANHOISTA LEHDISTÄ

17 17 Osasto 85:n syyskokous valitsi vuonna 1988 Sirkka-Liisa Huumosen puheenjohtajaksi. Kolmoispaperi toimii myös työturvallisuuden edistäjänä. Työsuojeluvaltuutettu Heikki Tiihonen tiesi jo vuonna 2002 asian, jota UPM toteuttaa nykyisessä turvallisuuskampanjassaan. Vuonna 1984 arkkisalissa lakkoiltiin parempien työolojen saamiseksi. Samassa lehdessä oli kuusankoskelaisen tavaratalon mainos.

18 18 TEHTAAT SEN RANNOILLA Teksti JARO MÄKYNEN Kuva PAAVO PESONEN Kymijoki! Sä mahdoitko aavistaa, mikä mahti sulla lie maisemaan ja historiaan Kymenlaakson, Suomen. Rauhaa sä kerran uhkit, rajana kahden valtakunnan. Sun mahtis ne valjasti voimaksi tehtaiden, jotka tuotannollaan alueen sai kukoistamaan. Kymijoki! Sun vartehes kerran jäivät isä ja äiti, jotka elantoaan sun voimalla, paperitehtailla ansaitsi. Syntyi heille lapsia kolme. Nuorin juuri täysi-ikäinen, työtä maistanut, mutta koulussa vielä. Keskimmäinen, ikää melkein yksi kolmatta, kouluun hänkin, töiden lomasta pyrkii, pääsee. Edellä mainitut tekevät täydelliseksi perheen lemmikkeineen, josta yksi palanen vielä mainitsematta on. Esikoinen, minä. Nyt saattekin jokainen kurkistaa ajatus- ja aatemaailmaani, kun maalaamaan käyn sanoillani, väripaljettinani käyttäen kaksikymmentäneljävuotisen elämäni varrelta mukaan saamiani kokemuksia nuoren näkökulma. Rahan hajua. Ollessani alle 15-vuotias sain lukuisia kertoja ihmetellä, miten äitini, joka työskentelee Kymin paperitehtaalla, autoon noustessaan toi nenääni tuon hajun, josta leikkisästi lausahdettiin: tää on sitä rahan hajua. Ja tämä tilanne oli siis silloin, kun tehtaat vielä tuoksuivat ja kun äiti oli ollut töissä ja tuuli oli käynyt parkkipaikalle päin. Isäni taittoi työmatkaansa polkupyörällä joen yli Pilkanmaasta siltaportin kautta Voikkaan tehtaalle, joten hänen kohdallaan ongelma ei ollut aivan niin konkreettinen. Vaan kuinka puhtaalta ja raikkaalta voikaan tuoksua rahattomuus! Viittaan tällä arvatenkin ja 2010-lukujen tapahtumiin ja paperiteollisuuden mullistuksiin alueella. Eritoten Voikkaan paperitehtaan yli 100 vuotta kestäneen taipaleen päätökseen, kun tieto tehtaan sulkemisesta vilisi monen tietoon ja myöhemmin tajuntaan. Katkeruus niin, onko se tehnyt pesän minuunkin? Tästä asiasta puhuttaessa väittäisin, että on. Meillä kävi ennen tehtaan sulkemista, pitkän työsulun aikana, Hesarin toimittaja tekemässä juttua meidän tilanteesta. Jälkeenpäin tuntuu ajatus vieraan, joskin työtään tekevän, ihmisen esittämistä kysymyksistä muuttuneen arkemme suhteen pahalta. Mutta tosiaan, mitä nuori huomasi muuttuneen? Tuohon hetkeen taukosi klo herätyskellon sointi sekä ylös aamupalalle kömpivän isän askeleet. Ei kuulunut enää työkalujen kilinää, kun isä ennen töihin lähtöään puki työtamineitaan päälle, eikä tuttua oven avautumista noin klo , kun isä avasi oven ja lähti polkemaan töihin. Puolet aamuisista rutiineista oli muuttunut ikuisiksi ajoiksi, mahdollisesti silloin tällöin toistuen vajavaisina, sillä koskaan tuo meidän sähkömiehemme ei enää taittaisi tuon muotoista työmatkaa Voikkaan tehtaalle. Vaan hetkonen! Paluu rikospaikalle on sittenkin tapahtunut. Sanonta ei huonoa ilman hyvää, vaikka hieman ontuukin, ei sitä voida pitää täysin sopimattomana tähän kohtaan. Omaa ja perheeni nykytilannetta voidaan pitää hyvälaatuisena ja onnellisena edellä toistetuista tapahtumista huolimatta. Äiti on saanut jännityksen hetkistä huolimatta työskennellä Kymillä ja vahva usko on minulla, että integraatti seisoo vahvana vielä pidemmän aikaa. Isä, jonka aistin ottaneen työpaikan muutoksen kohtalaisen raskaasti, on työllistänyt itse itsensä ja pyörittää toiminimeään, sisko ja veli, kuten todettu, suorittavat pyrähdyksiä työelämään koulutyönsä lomassa. Itse koen nykyään jopa kunniaasiana sen, että saan olla viidettä sukupolvea peräkkäin Voikkaan tehdasalueella töissä ja lähes paperiteollisuuden palveluksessa. Olen Kolmospaperi-lehteen aikaisemmin kirjoittanutkin otsikolla Pallet Mill, Voikkaa. Jutussa kerroin kuulumisia meiltä sieltä PK 18:n varastosta. Ja kun mainitsin paluusta rikospaikalle, niin oli siinä henkisen liikutuksen paikka, kun isä omalla nimellään on päässyt tekemään meille vanhaan työmiljööseensä sähkötöitä. Jopa oli tuttua henkilönostintakin päässyt käyttämään. Eteenpäin! Suvussani on vahvaa paperityöläispohjaa. Ukkini (isän puolelta) on ollut Inkeroisten kartonkitehtaalla töissä suunnittelupuolella, ja tehtaal-

19 19 la pyörähdin itsekin tekemässä samaa hommaa kuin nytkin Stora Enson lipun alla. Sisko on viettänyt tonnilaisena aikaa Kuusanniemessä. Osalle lukijoista saattaakin olla tuttuja nuo sukumme jäsenet, mutta vahvimmin heistä minuun on vaikuttanut Lasse-vaari (Lehtisare) ja hänen kauttaan myös Anri-äiti. Vaari toimi suhteellisen vahvana ayvaikuttajana, ja se on siirtynyt veressä äitiin ja minuun. Näin haluan uskoa. Ylpeänä olen valmis ottamaan selvää työkavereitani askarruttavista kysymyksistä ja tarvittaessa valvomaan heidän etuaan ay-kanavien kautta. Huolestuneena olen siinä käsityksessä, että useat nuoret työelämässä ikään kuin tyytyvät siihen, mitä tulee. Ammattiliittoon kuulutaan vain varotoimena ansiosidonnaisen takia ja epäselvissä tilanteissa nöyrrytään eikä esim. soiteta ja kysytä neuvoja. Ja olenpa niinkin hurjaa tarinaa kuullut, että yksi ammattiliittoon kuulumiseen vaikuttavista syistä olisi tietyn vakuutuspaketin hinta. Haluan kyllä uskoa, että se ei itsessään ole tapauksessa pääsyy. Ja nyt ennen kuin joku hätäpäissään leimaa minut liian radikaaliksi, haluan tarkentaa, että ei ole aikomukseni toimia kansankiihottajana. Sellaiseksi usein pelkään itseäni muiden nuorten seurassa luultavan, kun keskustelemme aiheesta. Tarkoitukseni on mm. omassa työyhteisössäni valistaa tyyliin kysyvä ei tieltä eksy, ja saattaa jopa saada vastauksen. Olen ylpeä juuristani. Ja voin vain toivoa, että oma tuleva jälkikasvunikin on. Toivon, että he voivat samalla tunteen palolla ottaa vastaan palasia aatemaailmastani, jos kokevat ne myös omakseen. Maailma muuttuu ja muokkaa ihmisiä, mahdollisesti minuakin, ja muuttuvat ihmiset omalta osaltaan muokkaavat maailmaa edelleen. Loppujen lopuksi täältä ei kukaan saa mukaansa materiaa eikä konkreettista rikkautta, mutta voimme uskoa ajatusten ja aatemaailman rikkauksien olevan ikuisia. Vaalikaamme siis kukin omia aatteitamme ja ideologiaamme, olivat ne sitten minkälaisia tahansa. Kymijoki. Virtaat sä vastakin, piirtäen seudun historiaa. Kysyt olenko sinulle vihainen? Vastaan: en tietenkään! Olen onnellinen elämääni, olet osaltasi myös siihen vaikuttanut. Sun kuohuista tahdon vastakin kuulla Kymenlaakso sun laulusi soikoon... Joki ja tehdas ovat kuuluneet Jaro Mäkysen lapsuuteen, nuoruuteen ja nyt työpaikan löydyttyä tehdasalueelta myös aikuisuuteen.

20 20 OPPISOPIMUSKOULUTUS RULLAA ETEENPÄIN Teksti ja kuvat PAAVO PESONEN Kymillä meneillään oleva oppisopimuskoulutus etenee suunnitelmien mukaan. Keväällä käytiin läpi periaatteet ja säännöt, joita Kymillä noudatetaan ja hankittiin työnteon perusvalmiudet (mm. työturvallisuuskortit). Monta muutakin asiaa selvitettiin, yhtenä tärkeänä osana työpaikkakohtainen perehdytys. Varsinainen työnopastus tapahtui ennen siirtymistä lomitustehtäviin. Tehkää työnne yhtä hyvin kuin tähänkin asti, sanoo työsuhdepäällikkö Seppo Mäkinen oppilaille. Ammattiosastojen oppisopimushenkilöille järjestämään tilaisuuteen ei tultu murjottamaan.

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen...

Kaikkia uutisia ei todellakaan tule luettua, mutta jos otsikko antaa kipinää vaikkapa autopuolen sopimuksista, niin luen silloin koko uutisen... 1) Luetko uutiskirjettä? 1. aina 66,3 % 2. useimmiten 28,2 % 3. joskus 3,9 % 4. harvemmin 1 % 5. en juuri koskaan 0,6% 2) Miten tarkoin luet läpi uutiskirjeen artikkelit? 1. Luen aina kaikki uutiset 19,4

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe

Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 120 Kevään 2010 fysiikan valtakunnallinen koe 107 114 100 87 93 Oppilasmäärä 80 60 40 20 0 3 5 7 14 20 30 20 30 36 33 56 39 67 48 69 77 76 56 65 35 25 10 9,75 9,5 9,25 9 8,75 8,5 8,25 8 7,75 7,5 7,25 7

Lisätiedot

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI TALENTUM HELSINKI 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Terhi Majasalmi ISBN: 978-952-14-1884-6 ISBN:978-952-14-1883-9 Ulkoasu: Lapine Oy Paino: BALTO print 2012

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.

Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen. Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9. Näin eläketurvakeskuslaiset saatiin houkuteltua mukaan strategian muokkaamiseen Kati Kalliomäki Fountain Parkin aamutilaisuus 1.9.2016 Esityksen sisältö Pari sanaa Eläketurvakeskuksesta Strategiatyö vaihe

Lisätiedot

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset

Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Aloittelevan kunnallispoliitikon tunnustukset Jyrki J.J. Kasvi (toisinto vuonna 1997 tehdyistä kalvoista) Ekaa kertaa pappia kyydissä Mikä Espoo, missä Espoo Myyttien ja tosiasioiden erottaminen Miten

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

Sohvalle vai lenkille?

Sohvalle vai lenkille? Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 Aleksi Perkiö 8lk Isojoen Koulukolmio Sisällysluettelo Aleksi Perkiö, Sohvalle vai lenkille? 7.5.15 1. Johdanto...3 2. Tulokset...4 2.1 Mikä satuolento haluaisit olla?...4

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti

KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA Jukka Koskipirtti KYSELY FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIKOHTAISEN ERÄN TOTEUTUKSESTA 1.12.2012 Jukka Koskipirtti Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.12.2012 0,7 marraskuun palkkasummasta Sähköpostikysely

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA

LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA LIITE 1: ISÄ SAIRAALASSA / SYMBOLIARKKI FORMULAKISA Isä haluaa kokeilla pientä puhelaitetta, jota voi käyttää myös vuoteessa. Kokeiluun hankitaan laite, jossa 2 x 5 viestin ruudukko (kuvat 1-2) voidaan

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet

JARI JUSLÉN NETTI. mullistaa markkinoinnin. Hyödynnä uudet mahdollisuudet JARI JUSLÉN NETTI mullistaa markkinoinnin Hyödynnä uudet mahdollisuudet TALENTUM 2009 Copyright 2009 Talentum Media Oy ja tekijä Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Riikka Rajapuro Taitto: Lapine Oy ISBN

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Siipirikko laululintu

Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Siipirikko laululintu runoja Siipirikko laululintu Ismo Vuorinen Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-170-8 SIIPIRIKKO LAULULINTU Siipirikko seassa sirpaleiden

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Tyhjän tilan hallintaa

Tyhjän tilan hallintaa Teoksesta Vieraana pohjoisen valossa. 2009. Rovaniemi: Lapin yliopisto. Toimitus: Olli Tiuraniemi ja Marjo Laukkanen Kuvatoimitus: Pirjo Puurunen Graafinen suunnittelu: Annika Hanhivaara Tyhjän tilan hallintaa

Lisätiedot

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja

Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston nuorisovastaavan käsikirja Ammattiosaston tehtävä ja tarkoitus 1. Koota palvelu- ja niitä lähellä olevilla aloilla työskenteleviä jäseniksi 2. Toimia palkka- ja työehtojen parantamiseksi

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012

FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 FARMASEUTTISEN HENKILÖSTÖN APTEEKKIERÄ 2011 JA 2012 Jukka Koskipirtti 1 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkierä 2011 ja 2012 1.5.2011 apteekkierä 0,5 huhtikuun palkkasummasta 1.12.2012 apteekkierä 0,7 marraskuun

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot