Ammattilehtien tietopaketti 1999

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattilehtien tietopaketti 1999"

Transkriptio

1

2 Ammattilehtien tietopaketti 1999 Aikakauslehtien liitto 1999 Copyright Aikakauslehtien liitto. Lähde mainittava lainattaessa. Lönnrotinkatu 11 A, PL 267, Helsinki, puh. (09) , fax (09) Internet:

3 Sisältö 1. Johdanto Ammattilehdet numeroina Paljon hyviä lehtiä - mainonnassa vielä varaa parantaa... 5 Asiantuntijoiden näkemyksiä ammattilehdistä ja ammattilehtimainonnasta Satu Heikkilä, IBM: Sisältö tukee mainossanomaa Heikki Lindevall, Divico Oy: Hyötyajattelu päällimmäiseksi Kari Savolainen, Kemira Oyj: Rationaalista ilmoittelua Sinikka Lonka, Dagmar Oy: Ei enää vasemmalla kädellä Markku Nurminen, Focus Business Communications Oy: Tuotteen elinkaaren vaihe ratkaisee 9 4. Ammattilehti markkinoinnin päättäjän silmin Muistetuimmat ja itselle tärkeimmät Keskeisimmät kohderyhmät Kriteerit mainosvälinevalinnalle Parhaat ominaisuudet Ja suurin heikkous! Havaintoja mainonnasta suomalaisille yrityspäättäjille Kari Tervonen, Talentum Oyj: - Koko päättäjäkunnalle suunnattu mainonta/ kohderyhmämainonta Tuotemainonta ja imagomainonta Yhtä ortodoksista tapaa mainostaa päättäjille ei ole Hyvän mainosaineiston tuntomerkit Päättäjämainonnan kuva-aiheet ja argumentit Suomalaisen päättäjämainonnan erityispiirteitä Harrastelehtien veroinen intensiivinen lukijasuhde Tietoja pinnalla ja pinnan alla Hyvä mahdollisuus tulla huomatuksi! Iso, hajanainen mutta vahva mediaryhmä Vain oman alan ammattilehdet tunnetaan Oma ammattilehti on tärkeä Sitä luetaan pitkään ja hartaasti Se on hyödyllinen Millä perusteella tehdään hankintapäätökset? Ammattilehtien tutkimuksissa menestynyttä mainontaa Ammattilehtimainonta vahvassa kasvussa Merkkitavaramainonta ammattilehdissä kasvaa ripeästi Rekrytointi-ilmoittelu kasvumoottorina Mainonnan kehitys ja muutokset lukuina Ulkomaisia tutkimuksia Ruotsi: Varsinkin miehet arvostavat Norja: Tärkein oman alan tietolähde Iso-Britannia: Lähes kaikki päätöksentekijät lukevat ainakin yhtä ammattilehteä Aikakauslehtien liiton luokituksen mukainen lehtiluettelo ammatti- ja järjestölehdistä Aakkosellinen luettelo Aikakauslehtien liiton ammatti- ja järjestölehdistä ja niiden kohderyhmistä Ammattilehdistä tehtyjä lukijatutkimuksia... 55

4 1 Johdanto AMMATTILEHTI ON KÄYTTÖÄ VARTEN Ammattilehdet ovat iso ja tärkeä mediaryhmä. Lukumääräisesti ne muodostavat suurimman yksittäisen lehtiryhmämme. Myös niiden yhteenlaskettu levikki on kunnioitettava. Levikintarkastuksen piirissä olevien ammattilehtien yhteislevikki ylittää 4 miljoonaa. Tämä on kuitenkin vain murto-osa ammattilehtien kokonaislevikistä. Ammattilehtiryhmän suurin heikkous on se, että lehdet tunnetaan huonosti oman kapean alueen ulkopuolella, ja niistä on ollut vain vähän yhtenäistä tutkimustietoa saatavissa. Nyt julkaistava ammattilehtipaketti pyrkii poistamaan näitä puutteita. Olemme tiivistäneet pakettiin olennaisimmat tiedot ammattilehtiryhmästä - myös tuoreimmasta Aikakauslehtien liiton teettämästä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin mediapäättäjien, mainostoimistojen ja mainostajien näkemyksiä ammattilehdistä. Vertailut muissa maissa tehtyihin vastaaviin selvityksiin osoittavat, että ammattilehti on muuallakin maailmassa media, johon sen lukijat ovat vahvasti sitoutuneet. Mediapäättäjien onkin hyvä terävöittää ammattilehtien tuntemustaan, jos he haluavat mediamarkoilleen varmaa katetta. Monet mainostajat ja mainostoimistot kokevat ammattilehdet vaikeammaksi mediaksi kuin suurelle yleisölle suunnatut joukkotiedotusvälineet. Tämä on ymmärrettävää, sillä suuren yleisön mediat ovat kaikille tuttuja. Niitä on myös lukumääräisesti vähemmän, ja tietoa niistä kartutetaan yleensä syvyyssuunnassa. Ammattilehtikenttä on moniulotteisempi. Se pitää tuntea sekä leveys-, pituus- että syvyyssuunnassa. Ammattilaisten puhutteleminen heidän omassa välineessään edellyttää alan syvällistä tuntemusta. Mediayleisöt kuitenkin pirstoutuvat yhä enemmän, jolloin sanoman räätälöinti on joka tapauksessa välttämätöntä. Ammattilainen luottaa omaan ammattilehteensä - ilmoituksia myöten. Ammattilehtipaketti sisältää myös otoksen eri aloilla hyvin toimineista mainoskampanjoista. Mainostajat ja mainostoimistot löytävät toivottavasti niiden joukosta inspiroivia esimerkkejä. Myös ammattilaisten näkemykset ammattilehdistä ja niissä näkyvästä mainonnasta ovat arvokkaita. Ammattilehtien tekijöitä ja mainostajia ne toivon mukaan kannustavat entistä ammattimaisempaan toteutukseen myös lehden tekemisessä. Ammattilehti inspiroikoon! Aikakauslehtien liitto

5 2 Ammattilehdet numeroina Taulukko 1: Aikakauslehtien määrä Suomessa Lähde: Suomen Posti Oy 1995 muutos 1996 muutos 1997 muutos 1998 muutos Yleisaikakauslehdet Ammatti- ja järjestölehdet Mielipidelehdet Asiakaslehdet Yhteensä Ammatti- ja järjestölehdet ovat ylivoimaisesti Suomen suurin aikakauslehtiryhmä. Nimikkeiden määrät ovat olleet kasvussa viime vuosina. Kasvu taittui vuonna Taulukko 2: Ammatti- ja järjestölehtien levikinkehitys Lähde: Suomen Mediatarkastus Oy (arvio) Ammatti- ja järjestölehtien levikit ovat olleet kasvusuunnassa koko 90-luvun. Luvut ovat suuntaa-antavia. Vertailukelpoisuutta heikentää eri vuosina mukana olleiden lehtien erilainen määrä. Taulukko 3: Aikakauslehtien osuudet mediamainonnasta (%) Lähde: Gallup-Media (ennakko) Yleisaikakauslehdet 5,7 6,4 6,5 6,7 7,4 Ammatti- ja järjestölehdet 5,2 5,7 6 6,2 6,6 Asiakaslehdet 0,8 0,9 1 1,2 1,4 Yhteensä 11, , ,4 16,0 Ammatti- ja järjestölehtien osuus ns. pienestä mediakakusta on kasvanut jo kuutena perättäisenä vuotena. Vuonna 1998 koko aikakauslehtikentän markkinaosuus on ennakkotiedon mukaaan 16 prosenttia. Suhteellisesti suurin kasvu on tapahtui ammattilehdissä (noin 26 %), kun koko mediamainonta kasvoi noin 11%. Taulukko 4: Ammattilehtien määrä eräissä maissa 1997 Lähde: World Magazine Trends 1998/99 Maa Lehtiä Väestö/milj. Maa Lehtiä Väestö/milj. Yhdysvallat Unkari Iso-Britannia Itävalta Alankomaat Australia Saksa Kanada Suomi Uusi Seelanti Japani Belgia Sveitsi Tanska Ranska Ruotsi Etelä-Korea Norja Suomen ammatti- ja järjestölehtien määrä on väkilukuun suhteutettuna maailman huippuluokkaa. Ammattilehdet on tilastoitu määritelmällä: Business & Professional/Trade Magazines

6 3 Paljon hyviä lehtiä - mainonnassa vielä varaa parantaa Asiantuntijoiden näkemyksiä ammattilehdistä ja ammattilehtimainonnasta

7 Asiantuntijoiden näkemyksiä... Suomessa on todella paljon ammattilehtiä; Suomen Postin tilastojen mukaan määrä oli vuoden 1998 lopussa Valtaosa niistä on erittäin korkeatasoisia, omaa kapeaa kohderyhmäänsä puhuttelevia. Ammattilehdissä olevaa mainontaa leimaa kuitenkin liian usein tietty kotikutoisuus. Mainostajat eivät aseta niille samanlaisia laatuvaatimuksia kuin kuluttajamainonnalle. Uskotaan, että koneen kuva ja tekniset tiedot riittävät. Mainonnan vaikuttajat ja median ammattilaiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että ammattilehtimainontaan kannattaa paneutua ja panostaa. Oma ammattilehti on lukijalleen tärkeä työväline, jonka sanomaan paneudutaan ja luotetaan. Siksi se muodostaa vahvan referenssin myös sivuillaan näkyville mainostajille. Satu Heikkilä, IBM: Sisältö tukee mainossanomaa. Markkinointipäällikkö Satu Heikkilä IBM:stä toteaa, että koska ammattilehti on kohdistettu tietylle kapealle kohderyhmälle, viesti menee niissä perille aivan toisella tavoin kuin yleisemmissä mainosvälineissä. Ammattilehdistä etsitään suoraan omaan työhön liittyvää aineistoa ja tietoa päätöksenteon tueksi. Tällaisessa ympäristössä mainostajankin viesti huomataan paremmin, ja lukija on sille vastaanottavaisempi kuin muuten. auto- ja matkapuhelinmainokset. Tärkeintä on, että mainonta ei ole irrallaan kampanjatavoitteen määrittelystä. Kampanjan toimivuus pitää Heikkilän mielestä arvioida sille asetettuja tavoitteita vasten ja palautetta on mitattava nimenomaan kohderyhmän keskuudessa, ei kysymällä keneltä tahansa. Hän uskoo ammattilehtien roolin jatkuvan vahvana. Se saa rinnalleen ja täydentäjäkseen internetin, jonka hyväksikäyttö nimenomaan b-to-b-mainonnassa lisääntyy. Kunkin median ominaispiirteitä hyväksikäyttäen ja integroimalla saadaan aikaan hyviä kampanjoita. Heikkilä näkee media- ja ammattilehtikentän myös edelleen pirstoutuvan, jolloin kokonaisuuden hallitseminen käy mainostajalle yhä työläämmäksi. Silloin tutkimuspalveluiden ja valmiiden konseptien tarjoaminen mainostajalle tulevat entistä tärkeämmiksi. Tasapainottelu medioiden ja mainonnan eri tyylilajien välillä vaatii taitoa. Isosta kampanjasta pitäisi tehdä pienempiä eri medioihin räätälöityjä osia, mikä on vielä harvinaista. Puhuttelutapa pitää suunnitella kunkin median mukaan ja miettiä, kuinka paljon tarvitaan faktatietoja ja kuinka ne tarjoillaan. Ilmoituksen yleisilme voi olla kevyt ja viihdyttävä, mutta silti se voi sisältää tosi ammattilaisille tarjottavan heavy-osuuden, Satu Heikkilä arvioi. Satu Heikkilän yleishavainto kuitenkin on, että ammattilehtimainonta on ilmeeltään yksitoikkoista. Mainostettavaan tuotteeseen suhtaudutaan hyvin vakavasti ja siitä halutaan kertoa kaikki mahdollinen. Lähtökohtana pitäisi aina olla kampanjan tavoite. Sen jälkeen päätetään, millaisella äänensävyllä ja miten asia esitetään. Jos on kyse tarkoin kohdennetulle ryhmälle tehtävästä mainonnasta, mediavalinta määrittelee sanoman sisältöä. Toisaalta, esimerkiksi sanomalehdissä on paljon yhtä aikaa sekä yrityspäättäjille että kuluttajille suunnattua mainontaa. Sellaisia ovat esimerkiksi monet IBM:n ebusiness-kampanja on Satu Heikkilän mukaan toiminut erittäin hyvin. Tavoitteena on muuttaa IBM:n brandi-imagoa palveluiden tarjoajaksi ja samalla nuorentua. Tutkimusten mukaan tavoitteet on saavutettu ja kampanja jatkuu.

8 Heikki Lindevall, Divico Oy: Hyötyajattelu päällimmäiseksi Projektijohtaja Heikki Lindevall yritysmainontaan erikoistuneesta mainostoimisto Divico Oy:stä on havainnut, että suuri osa ammattilaisille suunnatusta mainonnasta on hyvin tuotekeskeistä ja teknispainotteista. Parempi olisi korostaa tuotteen etuja ja siitä syntyviä hyötyjä sekä rakentaa imagoa. Kansainvälisissä julkaisuissa näkee paljon hyvää ammattilaisille suunnattua mainontaa. Isoilla kansainvälisillä yrityksillä on tietysti varaa käyttää ammattitaitoisia toimistoja ja suunnittelijoita, ja niille markkinointiviestintä on strategisesti merkittävä työkalu, mikä näkyy myös niiden mainonnasta. Toki Suomestakin tällaisia yrityksiä löytyy, hän myöntää. Lindevall arvelee ammattilehtimainonnan laadun meilläkin paranevan yksinkertaisesti siitä syystä, että kotimarkkina-alue laajenee kattamaan koko Euroopan. Siitä johtuen kilpailutilanne muuttuu, markkinointiviestinnän rooli korostuu ja laatu yleisesti ottaen paranee. Aletaan viestiä muutenkin kuin laittamalla sivulle koneen kuva ja kirjoittamalla alle, että tässä on sata hevosvoimaa! Tuodaan enemmän esille laitteen etuja ja hyötyjä. Lindevall uskoo myös koko ammattilaisille suunnatun mainonnan konseptiajattelun ja markkinointimixin kehittymiseen. Enää ei yritetä yhdessä mediassa kertoa kaikkia maailman asioita, vaan hyväksytään se, että vastaanottajakin on ihminen ja otetaan paremmin huomioon hänen omaksumiskykynsä. Ammattilehti pyrkii antamaan lukijalle syyn kaivaa lisää tietoja, joita saa mm. internetistä. Divico Oy:n Vaasa Control Oy:lle suunnittelemassa kampanjassa yhdistettiin suoramarkkinointi ja ammattilehtimainonta. Heikki Lindevall kertoo, että oleellista on linkittää mediat ja huolehtia siitä, että strategiset lähtökohdat on otettu huomioon. Kari Savolainen, Kemira Oyj: Rationaalista ilmoittelua Kemira Oyj:n tiedotuspäällikkö Kari Savolainen on havainnut, että ammattilehtien suuri lukumäärä ja kapea erikoistuminen muodostavat mainostajalle myös ongelman: Varsinkin imagomainonnassa kohderyhmä on laajempi kuin yksittäisen ammattilehden lukijakunta, jolloin päämediaksi valitaan helposti yleisemmät välineet, ja kapean sektorin ammattilehdet antavat sille vain taustatukea. Kemira näkyy tietysti esimerkiksi kemian alan ammattilehdissä, mutta ne eivät yksin tee autuaaksi. Syy ammattilehtimainonnan kuivahkoon ilmeeseen on Savolaisen mielestä siinä, että ammattilaiset yleensä tuntevat mainostavan yrityksen, jolloin heille ei myydä imagoa eikä enää liikuta tunnetasolla. Se kynnys on jo ylitetty. Ammattilaisille suunnatussa mainonnassa liikutaan jo rationaalisella puolella. Heille myydään tuotetta: halutaan näyttää, millainen laite tai keksintö on tarjolla. Onhan se useimmiten ehkä vähän tylsän näköistä, mutta jos ajattelen itsenäni ammattilaisena ja olen käyttänyt jotain laitetta, kyllä minäkin haluaisin nähdä, miltä uusi laite näyttää ja mitä parannuksia siinä on entiseen verrattuna. Ammattilaisia pitääkin puhutella hiukan eri tavalla kuin suurta yleisöä. Jos ammattilehdissä alkaa näkyä mainontaa, jossa ei ole suoranaista faktatietoa, se todistaa, että liikkeellä on löysää rahaa! Imagomainonta on ok, jos siinä myydään yrityksen osaamista ja kuvaa luotettavasta yhteistyökumppanista. Ilmeeltään ja sisällöltään kevyt mainonta ei sovi ammattilehden sivuille, koska lehden sisältökin on pelkkää vankkaa asiaa.

9 Kevyt mainos johtaa helposti siihen, että ammattilainenkin saa ikäänkuin siinä kohtaa luvan henkäistä ja hypätä mainoksen yli. Internet merkitsee sähköistä tukea ammattilehtimainonnalle. Siellä voidaan kertoa syvällisemmin paitsi itse tuotteista, antaa myös 24 tunnin palvelua käyttäjille. Hyvänä esimerkkinä on Kemiran tytäryh-tiön Tikkurila Oy:n internetissä antamat maalausohjeet. Tämä on omiaan vähentämään paineita ammattilehtimainonnan informatiivisuusvaatimusta kohtaan. Mainostoimistoille tässä onkin haastetta kerrakseen. Niiden on pystyttävä rakentamaan sellaisia ammattilehtimainoksia, jotka ovat hauskoja ja kiinnostavia mutta samalla informatiivisia, Kari Savolainen miettii. Kemira Oyj:n tytäryhtiön Tikkurilan mainonnasta ammattilaisille suunnatut maali- ja sävytysjärjestelmäilmoitukset ovat Kari Savolaisen mukaan esimerkki tuloksia tuoneesta mainonnasta. Kyseessä ovat teknisesti edistykselliset ratkaisut, joissa yhdistyvät sekä valmistajan että asiakkaan edut. Siksi mainossanoma kiinnostaa. Sinikka Lonka, Dagmar Oy: Ei enää vasemmalla kädellä Joka lähtöön löytyy sopiva media, ja ne täyttävät myös ammattilaisten laatuvaatimukset. Ammattilehtien negatiivisin puoli on se, että ne eivät ole kovin aktiivisia antamaan tietoja itsestään media-alan ammattilaisille. Meillä on suuri työ saada tarvittavia tietoja. Toinen ääripää on sitten riesaksi asti muodostuva pakonomainen myyntityö, mutta yleensä asialla eivät silloin ole lehdet itse, vaan niiden ilmoitusmarkkinointia hoitavat toimistot. Sinikka Lonka arvioi, että ammattilaisille suunnatussa mainonnassa pätevät aivan samat perussäännöt kuin kuluttajamainonnassakin. Mainoksen pitää puhutella kohderyhmää tullakseen huomatuksi. Tutkimukset osoittavat myös, että emotionaaliset tekijät eivät ammattilaisillekaan suunnatussa mainonnassa ole turhaa hömpötystä. Ne auttavat huomaamista ja rakentavat positiivissävytteistä mielikuvaa mainostettavasta tuotteesta tai yrityksestä, mikä vahvistaa syntyvää muistijälkeä. Myös Sinikka Lonka näkee ammattilehtimainonnan yleiseksi ongelmaksi sen, että sitä tehdään harrastelijamaisesti. Tavoitteet eivät ole yhtä kunnianhimoisia kuin kuluttajamainonnassa. Kilpailun yhä kiristyessä myös ammattilaisille suunnatun mainonnan laatuun on pakko kiinnittää enemmän huomiota. Internet puolestaan toimii täydentävänä välineenä. Se vaatii omaa aktiivisuutta, ja internetin käyttö jakelukanavana lisää imagomainonnan merkitystä myös ammattilaisille suunnatussa mainonnassa. Jos ostamisessa ei ole henkilökohtaista kontaktia, sitä tärkeämpää on, että yritys on kunniallinen, hyvämaineinen ja kaikin puolin luotettava. Tämän mielikuvan synnyttämiseen tarvitaan imagomainontaa. Ammattilaisille suunnatun mainonnan määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Jotta kohderyhmä pystyisi havaitsemaan sille suunnatun viestin, se edellyttää kyllä todellista ja kunnianhimoista paneutumista mainonnan tekemiseen. Se ei onnistu enää vasemmalla kädellä, painottaa tutkimusjohtaja Sinikka Lonka Dagmar Oy:stä ja kiittelee suomalaisen ammattilehdistön monipuolisuutta.

10 Sinikka Lonka tutkii työkseen mainontaa ja sen toimivuutta. Hyvä esimerkki toimivasta mainonnasta ovat hänen mielestään Canonin ilmoitukset, joissa kohderyhmänä ovat sekä ammattilaiset että tavalliset kuluttajat. Niissä yhdistyvät kuluttaja- ja päättäjämainonnan parhaat puolet. Markku Nurminen, Focus Business Communications Oy: Tuotteen elinkaaren vaihe ratkaisee. Business-to-business -mainontaan erikoistuneen Mainostoimisto Focus Business Communications Oy:n suunnittelujohtajan Markku Nurmisen mielestä suomalainen ammattilehdistö on paitsi laajaa myös korkeatasoista. Monissa maissa on paljon ammattilehtiä, jotka on tehty pelkästään ilmoitusten lypsämiseen ja joissa sisältö on kovin heppoista. Meiltä sellainen lehdistö puuttuu. Lisäksi meillä ei artikkeleita yleensä saa ostettua, mikä on hyvä asia. Mainostajankin etu on, että mainonnan ja toimituksellisen aineiston ero pysyy kirkkaana. Ammattilehtimainonnan yleiskuva on Nurmisen mielestä kuitenkin kovin harmaa ja tasapaksu. B-to-b-mainonnan suunnittelussa ratkaisevaa on tuote ja sen elinkaaren vaihe. Nurminen toteaa, että hyvä työväline ammattilaisille kohdistetun mainonnan suunnittelussa on tietysti kokemus, mutta myös ammattilehtien omat tutkimukset auttavat. Niitä seuraamalla saa hyvänkin tuntuman siitä, millainen mainonta eri ammattilehdissä puree ja millainen ei. Ammattilehtimainontaa on tähän saakka usein leimannut kotikutoisuus ja nukkavieruisuus. Nurminen uskoo sen nopeasti karisevan. Alalle tulee nuoria aikaansa ja maailmaa seuraavia ammattilaisia, joilla on kirkas käsitys visuaalisen identiteetin merkityksestä ja määrätietoisesta brandin rakentamisesta. Sukupolvenvaihdos on mielestäni jo selvästi näkyvissä. Nurminen näkee myös, että ammattilehtimainonta integroituu yhä kiinteämmin internetmainontaan. Business-puolella asiakas on itse usein aktiivisesti halukas hankkimaan lisätietoa. Silloin ilmoitussivun tehtävänä on houkutella asiakkaita yrityksen webbisivuille, joilta he voivat kysellä lisätietoja. Tämä tietysti edellyttää, että ammattilehdissä pystytään luomaan sellaista ilmoittelua, joka tuo liikennettä webbiin. Sitähän on tietysti helppo seurata! Jos uutta alkuvaiheessaan olevaa teknologiaa myydään hyvin teknologiaorientoituneelle tuotekehitysväelle, minkäänlainen brandiimago ei kolahda ollenkaan. Heille on myytävä juuri niillä argumenteilla, joita mainonnan suunnittelijat usein väheksyvät eli kierrosluvuilla ja megahertseillä. Näin se vain on! Vasta, kun tuote tai teknologia tulee elinkaarellaan kypsempään vaiheeseen, muut lähestymistavat voivat purra paremmin. Silloin markkinointiviestinnän keinot alkavat muistuttaa kuluttajamainontaa. Markku Nurmisen mielestä on harhaluulo, että koska insinöörikin on ihminen, ammattilainen käyttäytyisi ammattiroolissaan samalla tavoin kuin kuluttajaroolissaan. Toivon mukaan hän punnitsee miljoonan markan investointia hiukan eri tavoin kuin partavaahdon valintaa. Pakenso Oy lanseerasi 1998 ensimmäisenä Suomessa uuden F-aaltopahvin, joka voidaan painaa kaksipuolisesti. Pakkaus-lehden ilmoitussarja esitteli uutuustuotteen havainnollisesti. Ilmoittelua tuettiin suoramainonnalla. Uuden tuotteen koko kapasiteetti on myyty. l Teksti: Marja-Liisa Kinturi

11 4 Ammattilehti markkinoinnin päättäjän silmin l Teksti: Marja-Liisa Kinturi Mitä markkinoinnin ja mainonnan päättäjät tietävät ammattilehdistä? Mitä he niistä ajattelevat ja millä perusteella he valitsevat ammattilehden mediaksi? Tutkimustoimisto I.R.O. Research Oy:n tammikuussa 1999 valmistunut selvitys osoittaa, että parhaiten markkinointija mainosalan ihmiset tuntevat oman alansa ammattijulkaisut ja talousalan julkaisut, joita he pitävät myös mainosvälineinä tärkeimpinä. Seuraavassa toimitusjohtaja Markku Martikainen selvittää tutkimuksen tuloksia. Muistetuimmat ja itselle tärkeimmät Aikakauslehtien liiton toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa haastateltiin120 mainostajaa, 60 mainostoimiston edustajaa sekä 20 media-alan päättäjää. Heiltä kysyttiin aluksi, mitä ammattilehtiä he muistavat spontaanisti. Koska lehtiä on paljon, ne oli jaoteltu aloittain 15 eri ryhmään, kertoo Markku Martikainen I.R.O. Research Oy:stä. Lehtiryhmät olivat seuraavat: l ammattijärjestölehdet l rakennusala ja arkkitehtuuri l julkinen hallinto l kauppa ja palvelualat l kotitalous- ja puutarha-ala l kuljetusala ja liikenne l kulttuuri- ja harrastustoiminta l maa-, metsä- ja kalatalousala l markkinointi- ja viestintäala l opetus- ja kasvatusala l sosiaali- ja terveysala l talouselämä ja yritystoiminta l teollisuus l tietotekniikka ja tietoliikenne l urheilu Haastattelija kirjasi kunkin ryhmän kohdalle ne ammattilehdet, jotka vastaaja muisti spontaanisti. Tutkimusta varten esikoodatuista 224 lehdestä vastaajat mainitsivat 100 lehteä vähintään kerran. Listan ulkopuolisista lehdistä yli 10 prosentin spontaaniin muistamiseen pääsivät lisäksi Kauppalehti, Kampanja, Taloussanomat ja Ekonomiuutiset. (Kts. Kuvio 4a, s. 13) Oman ammatillisen osaamisen kannalta ehdottomasti tärkeimmäksi lehdeksi nousi Markkinointi&Mainonta. Kakkosena oli tutkimuksen mukaan Talouselämä ja kolmantena Fakta. Keskeisimmät kohderyhmät Päättäjiltä kysyttiin kunkin 15 lehtiryhmän osalta, ovatko siihen kuuluvat ihmiset heidän mainontansa kohderyhmänä. Mainonnan kohderyhmistä keskeisimmiksi nousivat talouselämän ja yritystoiminnan päättäjät, minkä mainitsivat lähes kaikki vastaajat. Muita merkittäviä kohderyhmiä olivat kaupan ja palvelualan, teollisuuden, markkinointi- ja viestintäalan, tietotekniikan sekä julkisen hallinnon päättäjät. Harvinaisimpia kohderyhmiä olivat sitä vastoin urheilu-, kulttuuri- ja harrastustoiminnan sekä kotitalous- ja puutarha-alan päättäjät. (Kts. Kuvio 4b, s. 14) Kriteerit mainosvälinevalinnalle Mainosvälineinä ammattilehdistä tärkeimmäksi arvioitiin Talouselämä, toiseksi tärkeimmäksi Markkinointi&Mainonta ja kolmanneksi tärkeimmäksi Tietoviikko. Muilta osin maininnat hajautuivat suuresti aina vastaajan omien intressien mukaan. Kaikkien kolmen tutkimuksen kohteena olevan ryhmän eli mediapäättäjien, mainostoimistojen ja mainostajien näkemykset tärkeimmistä kriteereistä ammattilehden valinnassa ilmoitusvälineeksi olivat varsin yhteneväiset. Ainoastaan painotuksissa oli eroja, Martikainen sanoo. Kolme tärkeintä asiaa olivat siten:

12 Miksi ammattilehti mainosvälineeksi? Vahva omassa kohderyhmässä. Kontakti on tehokkaampaa ammattilehdessä. Sisältö koskettaa alaamme, silloin on todennäköistä, että tulemme nähdyksi. Alan ammattilaiset lukevat niitä. Median tavoittavuus ja ympäristö. Helpoiten tavoittaa kyseiset ihmiset. Keskittynyt aihepiiri, tasokas kirjoittelu. l että lehdellä on hyvät ja luotettavat tiedot lukijoistaan, l että lehden sisältö tukee mainossanomaa, l että lehden kohderyhmänä on tarkoin rajattu ammattilaisten joukko. Suurin ero on vaatimustasossa. Kovimmat vaatimukset on mediatoimistoilla, vähäisimmät mainostajien edustajilla. Mediatoimistot korostavat muita enemmän myös mediamyyjien ammattitaitoa. (Kts. Kuvio 4c, s. 15) Parhaat ominaisuudet... Lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omana mainosvälineenään tärkeimpiä ammattilehtiä ja antamaan niille eri ominaisuuksista kouluarvosanoja. Neljän ominaisuuden osalta arvosanaksi tuli yli 8. Näitä olivat tutkimuksen mukaan l oman alan trendien seuraaminen l oman alan kilpailutilanteen seuraaminen l kokemukset ilmoittelun toimivuudesta l ilmoitusmarkkinoinnin tiedot lehden lukijoista Miksi ammattilehteä ei ole valittu mainosvälineeksi? Koemme, että perinteiset mediat tavoittavat riittävän hyvin. Ei ole sopinut kampanjaan. Liian vähän tietoa. Suppea levikki. On niin pieni mainosbudjetti, että pitää keskittyä. Ei ole ollut sellaista tuotetta. Julkaisu tuntematon. Mainonnassa pyritään tavoittamaan laajempaa kohderyhmää....ja suurin heikkous! Heikoimmat arvosanat tulivat puolestaan siitä, että ammattilehdestä ei löydy tietoa ja vinkkejä alaan liittyviin hankintoihin oman toimipaikan osalta, sekä ilmoitusmyyjän vähäisestä aktiivisuudesta! (Kts. Kuvio 4d, s. 16) Erityisesti viimeksi mainittu eli ilmoitusmyyjien aktiivisuuden puute yllätti Martikaisen.

13 Millaista tietoa kaipaisit ammatti- ja järjestölehtikentästä? Lyhyt, ytimekäs yleiskatsaus kenttään, sellainen kattava. Enemmän tietoa lukijoista ja heidän toivomuksistaan. Semmoista yhdistävää mediakorttia kaipaisin. Yleisesite, jossa lehdet on kerrottu ja luonnehdittu medioina. Lehtien olemassaolosta yleensä, mitä kohderyhmiä niillä voi tavoittaa. Mallikappaleita pitäisi saada ammattilehdistä. Ei voi suositella asiakkaalle, kun ei tiedä, minkälaisia lehtiä on olemassa. En kaipaa yhtään lisätietoa. Sitä tulee ihan tarpeeksi. Voisi olla opus, johon olisi listattu eri ammattiryhmittäin lehtiä. Markkinointi-, mainos- ja media-alan päättäjiltä kysyttiin, kuinka montaa ammattilehteä he arvioivat työikäisen suomalaisen seuraavan säännöllisesti ja kuinka monta ammattilehteä he uskovat Suomessa ilmestyvän. Vastaajat arvioivat työikäisen suomalaisen seuraavan keskimäärin 2,5 ammattilehteä, kun todellinen luku on Suomalaisen Ammattilehtitutkimuksen mukaan 5,6 lehteä! Suomessa ilmestyvien ammattilehtien määräksi arveltiin 316, kun todellinen luku postin tilastojen mukaan oli vuoden 1999 alussa kappaletta.

14 Kuvio 4a: Ammatti- ja järjestölehtien spontaani muistaminen Parhaiten muistetut lehdet Markkinointi&Mainonta Talouselämä Fakta MikroPC Tietoviikko Opettaja Tekniikka & Talous Tietokone Arkkitehti Tietoverkko Rakennuslehti Kehittyvä kauppa Kuntalehti Rakennustaito Metsälehti Macmaailma % Mainostajat (N=120) Mainoststot (N=60) Mediatoimistot (N=20) Ammatti- ja järjestölehtitutkimus 1/1999 I.R.O. Research Oy

15 Kuvio 4b: Eri am m atti- ja järjestölehtiryhm ien lukijat m aino nnan kohderyhminä Talouselämän ja yritystoiminnan päättäjät Kaupan ja palvelualan päättäjät Teo llisuude n päättäjät Markkinointi- ja viestintäpäättäjät Tietotekniikka- ja tietoliikennepäättäjät Julkisen hallinnon päättäjät Kuljetusalan ja liike nteen päättäjät Opetus- ja kasvatusalan päättäjät R akennusalan ja arkkitehtuurin päättäjät Ammattijärjestöje n jäsenet Sosiaali- ja terveysalan päättäjät M aa-, me tsä- ja kalatalousalan päättäjät Kotitalous- ja puutarha-alan päättäjät Kulttuuri- ja harrastustoiminnan päättäjät Urheilupäättäjät % Mainostajat (N=120) Mainoststot (N=60) Mediatoimistot (N=20) Ammatti- ja järjestölehtitutkimus 1/1999 I.R.O. Research Oy

16 Kuvio 4c: Am m atti- järje stölehtie n m ainosvälineeksi valintaan vaikuttavat asiat Ehdoton edellytys valinnalle Ammatti- ja järjestölehtitutkimus 1/1999 I.R.O. Research Oy

17 Kuvio 4d: Oman mainonnan kannalt järjestölehden saamat arvosanat Tiedot alan uusista tuotteista Tiedot uusista työtavoista Alaa koskevien trendien seuraam inen Lakien ja sääntöjen muutosten seuraaminen Alan kilpailutilanteen se uraam inen Tiedot om an toimipaikan hankintoihin Alalla työskentelevien mielipiteet Kyky tuoda uusia ideo ita jokapäiväise en työhön Lehtien ilmoitusmarkkino innin tiedo t Tutkim uspala ute m ain on n an toim ivu udesta Ilm oitusmyyjie n aktiivisuus Ilm oitusmyyjie n ammattitaito Koke mukse t ilmoittelun to imivuudesta 7,8 7,9 7,9 7,6 7,8 7,7 8,2 8,5 8,4 7,4 7,7 7,2 8,1 8,5 8,2 7 7,1 7,5 7,6 7,8 7,8 7,6 7,8 7,9 8 8,1 8,2 7,7 7,9 7,7 7,2 7,1 7,4 7,6 7,7 7,9 8,1 8,2 7, Mainostajat (N=120) Mainoststot (N=60) Mediatstot (N=20) Ammatti- ja järjestölehtitutkimus 1/1999 I.R.O. Research Oy

18 5 Havaintoja mainonnasta suomalaisille yrityspäättäjille l Teksti: Kari Tervonen, Talentum Oyj levikki- ja tutkimusjohtaja Suurimmat päättäjämainonnan toimialat Suomessa ovat: l tietotekniikka l teollisuuden yrityskuvamainonta l teollisuuden laitteet ja raaka-aineet l telepalvelut l pankki, rahoitus, vakuutus l koulut ja kurssit l messut l mediat l matkailu, liikenne, kuljetus Työpaikkailmoittelun voi lisäksi laskea pääsääntöisesti päättäjämainonnan kategoriaan kuuluvaksi. Lehtien työpaikkailmoittelusta 75 % on johdolle tai ylemmille toimihenkilöille suunnattua, ja sisällöllisesti työpaikkailmoittelu täyttää yrityskuvamainonnan kriteerit. Mainonta on laajasti ymmärrettynä yrityskuvamainontaa, jos yksikin seuraavista ehdoista täyttyy: l Kertoo yleisölle yrityksen toiminnan politiikasta, muodoista tai tavoitteista. l Korostaa yrityksen johdon pätevyyttä, teknistä/ tieteellistä osaamista, valmistusmenetelmien paremmuutta ja osallistumista yhteiskunnan kehittämiseen. l Edistää ihmisten halukkuutta sijoittaa yrityksen osakkeisiin. l Kertoo yrityksestä hyvänä työnantajana. Koko päättäjäkunnalle suunnattu mainonta/kohderyhmämainonta Päättäjäkunnalle yleisesti suunnatussa mainonnassa kärkiyrityksinä on pidetty tehdyissä tutkimuksissa yleisimmin mm. seuraavia yrityksiä: Canon, Ericsson, Finnair, Microsoft, Radiolinja, Nokia, Sonera. Useimmat näistä kärkiyrityksistä tekevät mainontaa kolmella tasolla: kuluttajamainontaa (kohderyhmä useimmiten yli puoli miljoonaa), mainontaa päättäjäkunnalle yleensä (kohderyhmä muutama sataa tuhatta) sekä mainontaa tarkemmille päättäjäkohderyhmille (kohderyhmä muutamasta tuhannesta muutamaan kymmeneen tuhanteen henkilöön). Tyypillinen päättäjämainonnan ydinkohde ryhmä on muutamia tuhansia tai muutamia kymmeniä tuhansia henkilöitä. Toimialojen ja tehtäväalueiden sisältä löytyvät omat vahvat merkkinsä, vaikkeivät ne päättäjäkunnalle yleensä - saati sitten koko väestölle yleensä - sanoisikaan mitään. Metalliteollisuuden tuotannon päättäjät tuntevat alan viisitoista keskeisintä laitevalmistajaa samalla perusteellisuudella kuin jääkiekkofanit SM-liigajoukkueet. Ilmoitustestien vahvoja menestyjiä ovat olleet kohderyhmissään esimerkiksi Vertex, ABS Pumput, Kemppikoneet, Software Explosion ja US Robotics - eivät välttämättä kovin tunnettuja nimiä koko Suomen yrityspäättäjäkunnalle, mutta menestyjiä omissa segmenteissään. Tuotemainonta ja imagomainonta Päättäjämainonta hyödyttää käytännössä aina lähettäjäänsä luomalla yritykselle tunnettuutta ja muistuttamalla yrityksestä aktiivisena toimijana markkinoilla. Mainostaminen luo käytännössä aina mielikuvaa suuruudesta ja markkinointihenkisyydestä. Päättäjille suunnatun mainonnan yksi rajaustapa on jako tuote- ja imagomainontaan. Tuotemainonta ja imagomainonta ovat toisiinsa limittyviä asioita, mutta tässä rajaan imagomainonnan tarkoittamaan sellaista mainontaa, jossa pääpaino on selkeästi muualla kuin tuotteen ominaisuuksien ja teknisten vahvuuksien esittelyn puolella.

19 Päättäjämainonta on pääsääntöisesti tuotemainontaa, ennen kaikkea pienemmillä budjeteilla mainostavien yritysten osalta. Mainonnan tyyli luodaan tuotemainonnassakin silti yleisemmin yritystasoiseksi, kun taas kuluttajamainonnassa yritys usein eriyttää mainonnan tyylin tuotteittain. Päättäjämarkkinoilla merkki on useimmiten yritys. Tuotemainonta on taktiselta toimivuudeltaan varmempaa ja pienemmilläkin panostuksilla kohtuullista hyötyä tuovaa kuin imagomainonta. Sillä pystytään saamaan haluttua informaatiota ja mielikuvaa teknisestä osaamisesta asiasta kiinnostuneimmille kohderyhmille. Imagomainonnalla voi luoda tuotemainontaa nopeammin spontaania tunnettuutta yritykselle ja pystyä vaikuttamaan myös vähäisemmän tuotekiinnostuksen omaaviin. Imagomainonta pystyy kuitenkin muuttamaan mielikuvaa yrityksestä ainoastaan, mikäli panostukset valittuun kohderyhmään ovat riittävän intensiiviset ja pitkäjänteiset. Lisäksi valitun linjan on oltava erottuva, spontaanisti tunnistettava ja pidetty. Yhtä ortodoksista tapaa mainostaa päättäjille ei ole. Lukijayleisön kiinnostus- ja osaamistaso ratkaisee paljon Mainostesteissä parhaan vastaanoton saaneet lehtimainokset vaihtelevat tyylilajillisesti tiukan teknisistä runsastekstisistä aineistoista kuvan ja otsikon varassa toimivaan imagoilmoitteluun. sien mittaan. Imagonrakennus tehdään pääsääntöisesti linkittämällä tuotemainontaan yritystasoisesti yhteisä imagoelementtejä. Hyvän mainosaineiston tuntomerkit Talentumin ilmoitustietopankissa on ilmoitusta eri päättäjämainonnan alueilta, jotka on julkaistu vuosien aikana seuraavissa lehdissä: Talouselämä, Tekniikka & Talous, Markkinointi&Mainonta, MetalliTekniikka, MikroPC, Tietoviikko, Tietoverkko ja IT-Kanava. Ilmoitustesteissä parhaan menestyksen saaneita päättäjämainoksia yhdistävät toimialasta ja tyylilajista riippumatta seuraavat tekijät: l Ilmoituksessa on selkeä katseenvangitsija, yksi pääkeskusaihe ja idea. l Ilmoituksen kuva ja otsikko ovat yhteensopivat. l Selkeä värimaailma l Tuotteen asiakkaalle tarjoamat vahvuudet tulevat esille. Kuluttajamainontaan eron tuo viimeinen kohta: vahvuudet asiakkaan kannalta. Yrityshankinnoille odotetaan joka tapauksessa rahassa mitattavaa tuottoa päinvastoin kuin kuluttajasektorilla. Yrityksillä ostotarve on usein ostohalua suurempi, monien kuluttajatuotteiden kohdalla tilanne on päinvastoin. Yritysten ostoissa on harvoin kysymys persoonan ilmentämisestä hankintojen avulla. Kyse on kohderyhmistä ja niiden kiinnostusalueista sekä mediaympäristöstä. Ostohankintojen tietolähteenä käytetyssä lehdessä tuotekatalogi hintoineen toimii. Spesialistien lehdessä tekninen selonteko tuotteesta saa lukijakunnan enemmistön huomion. Yleispäättäjäkuntien lehdessä yleistajuisempi imagollisia aineksia sisältävä ilmoitus menestyy todennäköisesti suurta teknistä osaamista vaativaa aineistoa paremmin. Puhdas imagomainonta ilman informaatiosisältöä on pikemminkin vähentynyt kuin lisääntynyt vuo-

20 Heikosti toimineita mainosaineistoja yhdistävät puolestaan seuraavat tekijät: l Mitäänsanomattomuus, liian helppo ohittaa. l Asia ei käy ilmi selkeästi ja nopeasti. l Teennäinen kliseiden käyttö l Sekavuus, liikaa tekstiä valittuun kohderyhmään, pientä tekstiä, sotkuiset kuvat l Asiakasnäkökulman puuttuminen, yritys puhuu itsestään omasta näkökulmastaan. Päättäjämainonnan kuva-aiheet ja argumentit Keskuskuva-aiheeltaan päättäjille suunnatut vähintään puolen sivun kokoiset mainokset jakautuvat kolmeen jokseenkin yhtä suureen ryhmään: l tuote pääkuva-aiheena l ihminen (yrityksen edustaja, tuotteen käyttäjä, asiakas) pääkuva-aiheena l muu imaginäärisempi pääkuva-aihe Pääargumentaatioltaan päättäjille suunnatut vähintään puolen sivun kokoiset mainokset jakautuvat jokseenkin seuraavasti: l tuoteominaisuudet, tuotevahvuudet 30 % l asiakashyöty, asiakkaan ongelman ratkaisu 40 % l yrityksen yleiset vahvuustekijät 20 % l muu 10 % Suomalaisen päättäjämainonnan erityispiirteitä verrattuna kansainväliseen päättäjämainontaan Suomalainen mainonnan suunnittelu edustaa hyvää eurooppalaista tasoa. Suomessa ja ulkomailla suunniteltujen ilmoitusten kyky herättää huomiota ja ilmoituksista pitäminen ovat ilmoitustestien nojalla keskimäärin samalla tasolla. Tyylilajillisesti niillä on lieviä eroavuuksia. Suomalaisen mainonnan vahvuus on siinä, että se aukeaa helpommin. Kuvituksena käytetään yleensä konstailematonta valokuvaa ja kerronnassa mennään suoraan asiaan. Vivahteikkuudessa hävitään kansainvälisille mainoksille. Ulkomaisen päättäjämainonnan selvimpänä vahvuutena pidetään parempaa kuvien laatuun panostamista. Ulkomainen päättäjämainonta myös antaa kotimaista paremmin kuvan nimenomaan yritysten tarpeisiin suunnitelluista tuotteista ja palveluista, kun taas kotimainen päättäjämainonta on usein enemmän kuluttajamainonnan omaista. Suomalaisessa päättäjämainonnassa ovat vahvasti aliedustettuina kaksi kansainvälisen päättäjämainonnan peruslajia: teknologiahype sekä johdon konservatiivista elämäntyyliä ja statusta korostava mainonta. Suomalaisiin päättäjiin puree paremmin osaamisen kuin aseman korostaminen.

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua

Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua Mainosbarometri 2007 ennakoi mainonnan kasvua TIEDOTUSVÄLINEILLE JULKAISTAVISSA 20.9.2006 KLO 9.00 Markkinointiviestinnän panostusaikeita selvittävä Mainosbarometri 2007 -tutkimus ennakoi mainonnan lisääntyvän

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT 2013 2 Yleistä aikakauslehdistä, s. 3 4 Levikit, s. 5 Aikakauslehden käsite Aikakauslehtien liikevaihto Suomessa 2002 2011 Aikakauslehtien jakelu ja irtonumeromyynti Suomessa 2012

Lisätiedot

BtoB-markkinoinnin tutkimus

BtoB-markkinoinnin tutkimus BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT

AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT AIKAKAUSLEHTI- FAKTAT 2013 2 Yleistä aikakauslehdistä, s. 3 4 Levikit, s. 5 Aikakauslehden käsite Aikakauslehtien liikevaihto Suomessa 2002 2011 Aikakauslehtien jakelu ja irtonumeromyynti Suomessa 2012

Lisätiedot

Markkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010

Markkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010 Viestimille 18.05.2011 Markkinointiviestinnän määrä kasvoi vuonna 2010 Mainosalan järjestöjä edustavan Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämän selvityksen mukaan markkinointiviestinnän määrä

Lisätiedot

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013

Mainosvuosi 2013. Mainosvuosi 2013 Mainonnan kokonaiskehitys Mediamainonnan määrä ja kehitys 2002-2013 Milj. Euroa Muutos-% 1600 1400 1200 1000 2,5 6,5 3,3 3,7 6,4 1,7 4,8 3,7-2,9 10 5 0 800 600 400 200 0-15,8 1079 1150 1189 1236 1315 1500

Lisätiedot

Mainosvuosi 2008. Kirsi Maste

Mainosvuosi 2008. Kirsi Maste Mainosvuosi 2008 Kirsi Maste Agenda 1. Mainonnan kokonaiskehitys Mainosvuosi 2008 2. Media- ja toimialaryhmät Kalastajatorppa 3. Merkkimainonta 4. Toimialat 5. Mainostajat ja mediat 6. Yhteenveto Kirsi

Lisätiedot

Mainosvuosi 2009. Marja Honkaniemi

Mainosvuosi 2009. Marja Honkaniemi Mainosvuosi 2009 Marja Honkaniemi Agenda 1. Mainonnan kokonaiskehitys Mainosvuosi 2009 2. Mediaryhmät Restaurant Pörssi 3. Merkkimainonta 4. Toimialaryhmät 5. Mainostajat ja mediat 6. Yhteenveto Marja

Lisätiedot

Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014

Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014 Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014 Kaupan liiton verkkokauppakoulutus Leena Poutanen 4.11.2014 Public Viestinnän sähköistyminen jatkuu 2 8.10.2013 Internal Itella Markkinointipalvelut/

Lisätiedot

Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011

Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011 Tiedote 31.5.2012 Markkinointiviestintäpanostukset kasvoivat 4,1 % vuonna 2011 Markkinointiviestintäpanostukset olivat vuonna 2011 Suomessa 3,385 miljardia euroa. Investoinnit kasvoivat 4,1 % edellisvuoteen

Lisätiedot

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta TIEDOTUSVÄLINEILLE Kansallinen Mediatutkimus KMT KMT 2012 Tilaaja: Levikintarkastus Oy 29.4.2013 Toteuttaja: TNS Gallup Oy Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta Painettujen lehtien sisältöjen

Lisätiedot

Aikakauslehdet ja Internet. Mervi Raulos TNS Gallup Oy

Aikakauslehdet ja Internet. Mervi Raulos TNS Gallup Oy Aikakauslehdet ja Internet Mervi Raulos TNS Gallup Oy Internet-käyttäjien määriä 2000-luvulla Lähde: Online Trends syksy 2004 Käyttänyt Internetiä edellisen kuukauden aikana: Syksy 2000 2.234.000 Syksy

Lisätiedot

Mediafakta 2016 10/2015

Mediafakta 2016 10/2015 Mediafakta 2016 10/2015 Levikki, lukijamäärä ja ilmestyminen Ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Koneviestin levikki on 31 103 kpl LT 2014 / Media Audit Finland Koneviestillä on 174 000 lukijaa KMT AL Kevät 2015

Lisätiedot

Mennään asiaan. Sijoitusristeily 2007. Juha Blomster Talentum Oyj toimitusjohtaja

Mennään asiaan. Sijoitusristeily 2007. Juha Blomster Talentum Oyj toimitusjohtaja Mennään asiaan. Sijoitusristeily 2007 Juha Blomster Talentum Oyj toimitusjohtaja Sisältö Tunnuslukuja Liiketoiminta Premedia Tv-sisällöntuotanto Suoramarkkinointi Kustannustoiminta Missio, visio, strategiset

Lisätiedot

Mielipiteet aikakauslehtien mainonnasta 2011

Mielipiteet aikakauslehtien mainonnasta 2011 Mielipiteet aikakauslehtien mainonnasta 11 Mielipiteet aikakauslehtien mainonnasta eri lehtiryhmissä KMT Kuluttaja 11 Perusjoukko ('000): 44, n=8966 Kysymys: "Seuraavissa kysymyksissä esitetään väittämiä

Lisätiedot

J Ä S E N H A K E M U S

J Ä S E N H A K E M U S J Ä S E N H A K E M U S Allekirjoittanut yhtiö/yhteisö hakee Aikakauslehtien Liiton jäsenyyttä kustantajan/julkaisijan ominaisuudessa (tarpeeton pyyhitään yli). Samalla hakija sitoutuu noudattamaan Aikakauslehtien

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Se on nyt. -sinusta kiinni.

Se on nyt. -sinusta kiinni. Se on nyt -sinusta kiinni. Kiinteistöposti Kiinteistöposti on kiinteistöalan ainoa ammattilehti. Me lehdentekijät olemme sitoutuneet toimimaan vastuuntuntoisena tiedonvälittäjänä koko kiinteistöalan päätöksentekoketjulle.

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

Mainosvuosi 2014. Mainosvuosi 2014 TNS

Mainosvuosi 2014. Mainosvuosi 2014 TNS Mainosvuosi 2014 Mainonnan kokonaiskehitys Mediamainonnan määrä ja kehitys Milj. 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Muutos-% 6,5 6,4 10 3,3 3,7 4,8 3,7 1,7 5-2,9-2,6 0-8,1-5 -10-15,8-15 1150 1189 1236

Lisätiedot

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Helsingin Sanomat Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Pohjoismaiden suurin painettu sanomalehti tavoittaa päivittäin 742 000 ja viikoittain yli miljoona lukijaa. Laatujournalismin edelläkävijä,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Mediafakta 2012 11/2012

Mediafakta 2012 11/2012 Mediafakta 2012 11/2012 Levikki ja lukijamäärä Koneviestin levikki on 32 266 kpl LT 2011 / Levikintarkastus Oy Koneviestillä on 193 000 lukijaa KMT Lukija S2011/K2012 2 Yleistä tilaajista Yrittäjiä 69

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

Kalevan Takahuone-tapahtuma 5.6.2014

Kalevan Takahuone-tapahtuma 5.6.2014 Kalevan Takahuone-tapahtuma 5.6.2014 Toimivaa mainontaa sanomalehdessä ja verkkosivustoilla Mihin näkemykset perustuvat - mainonnan tutkiminen Paneelissa ja Luupissa Mitkä tekijät vaikuttavat huomioarvoon

Lisätiedot

Kantolan tuoteryhmäpäällikkö Annika Lybeck. Lahtinen&Mantere Saatchi&Saatchi Lea von Fieandt. Mediacom Irma Salminen

Kantolan tuoteryhmäpäällikkö Annika Lybeck. Lahtinen&Mantere Saatchi&Saatchi Lea von Fieandt. Mediacom Irma Salminen Kantolan tuoteryhmäpäällikkö Annika Lybeck Lahtinen&Mantere Saatchi&Saatchi Lea von Fieandt Mediacom Irma Salminen Kantolan Ballerina täytekeksisarja Spontaani tunnettuus alhainen Ballerina keksejä pidettiin

Lisätiedot

TIEDOTE 13.06.2013 MARKKINOINTIVIESTINNÄN MÄÄRÄ LASKI VIIME VUONNA 0,6 %

TIEDOTE 13.06.2013 MARKKINOINTIVIESTINNÄN MÄÄRÄ LASKI VIIME VUONNA 0,6 % TIEDOTE 13.06.2013 MARKKINOINTIVIESTINNÄN MÄÄRÄ LASKI VIIME VUONNA 0,6 % Markkinointiviestinnän määrä Suomessa vuonna 2012 oli 3 380 miljoonaa euroa. Investoinnit laskivat 0,6 prosenttia edelliseen vuoteen

Lisätiedot

Tulos Q4 ja tilinpäätös 2010. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 16.2.2011

Tulos Q4 ja tilinpäätös 2010. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 16.2.2011 Tulos Q4 ja tilinpäätös 2010 1 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 16.2.2011 Avainkohdat Q4 2010 Liikevaihto oli Q4:llä 83,0 (79,0) milj. euroa Verkkoliiketoiminnan

Lisätiedot

AIKAKAUSLEHDET. KAUPPAA KAHDEN KESKEN.

AIKAKAUSLEHDET. KAUPPAA KAHDEN KESKEN. AIKAKAUSLEHDET. KAUPPAA KAHDEN KESKEN. Liitteet herättävät huomiota ja ostohimoa - tutkitusti. Sisällysluettelo 4 Case KoKo, Arabia 8 Case Nivea 10 Case Havator Group 14 Case Tikkurila Paints 20 Case Valio

Lisätiedot

Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009

Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus 2009 Tutkimusten toteutus 1(2) Tutkimusten tavoitteena on lähinnä selvittää paikallislehtien lukemiseen liittyviä asioita, asemaa paikallisena tietolähteenä ja mielikuvia

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

pure white tea Senior Principal Account Manager Hanna Savolainen

pure white tea Senior Principal Account Manager Hanna Savolainen pure white tea Senior Principal Account Manager Hanna Savolainen White tea taustaa Suomessa teemarkkinan koko 22 M vs. kahvi 193 M Valkoinen tee on vihreän teen jälkeen seuraava maailmalta Suomeen saapunut

Lisätiedot

Markkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009

Markkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009 Mainonnan Neuvottelukunnan tiedote 15.06.2010 Markkinointiviestinnän määrä supistui 0,5 miljardia euroa vuonna 2009 Mainosalan järjestöjä edustava Mainonnan Neuvottelukunnan TNS Gallupilla teettämän selvityksen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

TNS PäättäjäAtlas 2010. Presentation name / Author

TNS PäättäjäAtlas 2010. Presentation name / Author Taloussanomien Verkkomediat 2.. 1 Taustatietoa tutkimuksesta Tutkimuksen perusjoukko muodostui yksityisen ja julkisen sektorin ylimmistä toimihenkilöistä. Tässä esityksessä kohderyhmäksi on rajattu yksityisellä

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Laadukas data ja kohdentamisen hyöty mainoskampanjoissa

Laadukas data ja kohdentamisen hyöty mainoskampanjoissa Laadukas data ja kohdentamisen hyöty mainoskampanjoissa 5,4 miljoonaa eri selainta Alman verkostossa per viikko ALMA BIG DATA Kymmeniä verkkopalveluita 80% verkoston tavoittavuus suomalaisista #2 verkosto

Lisätiedot

Aikakauslehtien mainonta 2009

Aikakauslehtien mainonta 2009 Aikakauslehtien mainonta 09 Eri toimialojen mainonnan kiinnostavuus kussakin lehdessä KMT Kuluttaja 09 KMT Kuluttaja 09 N = 3 (est. 4 440 000) Kysymys: "Kuinka kiinnostavina pidätte seuraavien aihealueiden

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 27.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 27.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

SAM Ammatti- ja järjestölehtitutkimus 2004-2005 Lehtikohtaisten tutkimusten yhteenveto

SAM Ammatti- ja järjestölehtitutkimus 2004-2005 Lehtikohtaisten tutkimusten yhteenveto SAM Ammatti- ja järjestölehtitutkimus 2004-2005 Lehtikohtaisten tutkimusten yhteenveto 9.11.2005 Riitta Siikaranta ja Annika Fock 1 Suomen laajin perusselvitys Suomessa ilmestyy noin 2000 ammatti- ja järjestölehteä

Lisätiedot

TNS Gallup Oy Miestentie 9 C / P.O. Box 500, 02151 Espoo, Finland t +358 (0)9 613 500 f +358 (0)9 6135 0510 www.tns-gallup.fi www.tnsglobal.

TNS Gallup Oy Miestentie 9 C / P.O. Box 500, 02151 Espoo, Finland t +358 (0)9 613 500 f +358 (0)9 6135 0510 www.tns-gallup.fi www.tnsglobal. TNS Gallup Oy Miestentie 9 C / P.O. Box 500, 02151 Espoo, Finland t +358 (0)9 613 500 f +358 (0)9 6135 0510 www.tns-gallup.fi www.tnsglobal.com Lehdistötiedote marraskuu 2013 MEDIAMAINONNAN LASKU LOIVENI

Lisätiedot

OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta).

OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta). OmniCom Media Group Finland Miten ohjelmallinen ostaminen muuttaa median ja mainonnan liiketoimintaa (Mainonnan ostajan näkökulmasta). CEO, Teemu Neiglick. Keitä me olemme? 34 92 40 KESKI-IKÄ ~15 000 palaveria

Lisätiedot

Magazine the Link to Online 30.9.2010

Magazine the Link to Online 30.9.2010 Magazine the Link to Online 30.9.2010 Magazine the Link to Online Eri medioiden kyky ohjata kuluttajia verkkoon Verkko-ostaminen ja aikakauslehdet osana ostoprosessia SFS-ISO 20252:2008 sertifioitu Tutkimus

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

1. ALMA RON. Koko Alman verkostossa näytettävät kampanjat

1. ALMA RON. Koko Alman verkostossa näytettävät kampanjat 1. ALMA RON Koko Alman verkostossa näytettävät kampanjat Almascope kohdennuskriteerit Alma RON 9 sosiodemografiaa 26 kiinnostusaluetta Sukupuoli Ikä Koulutus Talouden tulot Asumistapa Onko taloudessa lapsia

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti!

Sosiaalinen media muuttaa maailman. Nyt! Heti! Nopeasti! Sosiaalinen media muuttaa maailman Nyt! Heti! Nopeasti! Sara-Maria Forsberg Syyskuu 2014: 2 elokuvaa ja kansainvälinen levytys-sopimus Maaliskuu 2014: Kassaneiti Sosiaalinen Media YouTube Tuotetaan sisältöä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

MTL-Barometri 1Q/2012 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2012

MTL-Barometri 1Q/2012 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2012 MTL-Barometri 1Q/2012 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2012 MTL-Barometri Q1/2012 Tutkimusajanjakso 6.3.-23.3.2012 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 444 toimitusjohtajaa

Lisätiedot

TNS PäättäjäAtlas 2014

TNS PäättäjäAtlas 2014 Suomalaisen hankintapäättäjän muotokuva TNS Gallup paljastaa suomalaisen hankintapäättäjän muotokuvan TNS PäättäjäAtlas selvittää hankintapäättäjien ja hankintoihin osallistuvien määrät ja profiilit, heidän

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012

Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Kyselyn yhteenveto Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja 20.3.2012 Yritys-Suomi brändin lanseeraus kampanja Tammikuussa 2012 toteutettiin valtakunnallinen Yritys- Suomi lanseerauskampanja. Mikkelin

Lisätiedot

+18 % Mediafakta 2013 9/2013

+18 % Mediafakta 2013 9/2013 Lukijamäärän kasvu +18 Mediafakta 2013 9/2013 Levikki ja lukijamäärä Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 79 000 Vuonna 2013 ilmestyy 10 numeroa. Levikki 15 834 kpl + osoitteellinen lisäjakelu Suomen 7

Lisätiedot

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS Mainosvuosi 2015 Ad spend trends Kantar Media #Mainosvuosi Kantar Media international ad spend trends Mediamainonnan kehitys on ollut vaatimatonta myös kansainvälisesti viime vuonna. Etelä- ja Itä Euroopassa

Lisätiedot

Mediafakta 2016 4/2016. Suomen 2. luetuin päivälehti

Mediafakta 2016 4/2016. Suomen 2. luetuin päivälehti Mediafakta 2016 4/2016 Suomen 2. luetuin päivälehti Sanomalehtien lukijamäärät KMT SL 2015 Muutos 6 kk Muutos 2 v Helsingin Sanomat 676 000-36 000-161 000 Maaseudun Tulevaisuus 333 000-11 000 + 14 000

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. Toteutimme kolmivaiheisen tutkimuksen

Tutkimuksen toteutus. Toteutimme kolmivaiheisen tutkimuksen Sähköisten lukulaitteiden markkina Kolmiosainen tutkimus suomalaisen lukulaitemarkkinan kehityksestä ISO 9001 -sertifioitu TNS Gallup Digital Sisällys sivu Tutkimuksen toteutus 3 Sähköisen lukulaitteen

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011

Alma Median tulos Q1 2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011 Alma Median tulos Q1 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011 1 Agenda Avainkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys Q1 ja

Lisätiedot

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta

14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta 14.5.2010 Rian Oy, Annika Fock ja Riitta Siikaranta Tavoitteena oli selvittää: Asiakaslehtien liikevaihto Suomessa, BtoC ja BtoB Nimikkeiden määrä ja volyymi Asiakaslehtien mainostulot sekä toimialat,

Lisätiedot

Mediafakta 2015 10/2014 Sanomalehtikampanja on valtakunnallinen vasta silloin, kun siinä on mukana Maaseudun Tulevaisuus Suomen 2. luetuin päivälehti

Mediafakta 2015 10/2014 Sanomalehtikampanja on valtakunnallinen vasta silloin, kun siinä on mukana Maaseudun Tulevaisuus Suomen 2. luetuin päivälehti Mediafakta 2015 10/2014 Sanomalehtikampanja on valtakunnallinen vasta silloin, kun siinä on mukana Maaseudun Tulevaisuus Suomen 2. luetuin päivälehti Sanomalehtien lukijamäärät KMT Lukija S2013/K2014 Muutos

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Lukijamäärän kasvu +16 % vuodessa Mediafakta 2015 10/2014

Lukijamäärän kasvu +16 % vuodessa Mediafakta 2015 10/2014 Lukijamäärän kasvu +16 vuodessa Mediafakta 2015 10/2014 Levikki ja lukijamäärä Levikki: 19 187 Kokonaispainos: 25 000 Lukijamäärä: 92 000 Vuonna 2015 ilmestyy 10 numeroa. Numero Ilmestyy 1. 29. tammikuuta

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014

Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Sijoittajabarometri Syys-lokakuu 2014 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien keskusliitto ry:n, Pörssisäätiön ja Viisas Raha lehden toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011. a Sanoma company

Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011. a Sanoma company Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011 Suomen johtava kaupallinen verkon työpaikkapalvelu Ilmoittajalle Oikea mediaympäristö tavoittaa parhaimmat työnhakijat. Yhteistyöverkostomme kautta tavoitat monipuolisesti

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset

Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset Yritysten Mediabarometri 2012 Parhaiten ja heikoiten arvioidut yritykset T-Media on osa Taloudellista tiedotustoimistoa ja edustaa Suomessa Reputation Institutea Mediabarometri? T-Median Yritysten Mediabarometrissa

Lisätiedot

aikakauslehti FAKTAT 2011

aikakauslehti FAKTAT 2011 aikakauslehtifaktat 2011 Yleistä aikakauslehdistä Aikakauslehden käsite 3 Aikakauslehtien irtonumeromyynti ja Itellan jakamat aikakauslehdet 2011 3 Aikakauslehtien liikevaihto Suomessa 2001-2010 3 Aikakauslehtinimikkeiden

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy

Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy Case: Asiakaslupaus SURF-arkkitehtipalvelut Puucomp Oy - Kiteytetty asiakaslupaus - Esitystapa asiakaslupaukselle Mistä kaikki alkoi? Oy Puu-Component Ab perustettiin alihankintayritykseksi valmistamaan

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet 1 Tutkimuksen tavoitteet 1. Selvittää nuorten kiinnostusta johto- ja esimiestehtäviin sekä heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään esimiestyöskentelystä. 2. Selvittää nuorten näkemyksiä osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta

PUSKARADIO. toimii verkossa. - tutkittua tietoa suosittelusta PUSKARADIO toimii verkossa - tutkittua tietoa suosittelusta Näin pääset alkuun: 1 2 3 +1 PALVELE ASIAKKAITASI suosittelemisen arvoisesti PYYDÄ ASIAKKAITASI KERTOMAAN saamastaan palvelusta hyväksi havaittuun

Lisätiedot

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin

Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin Sähköisen markkinoinnin viisi kultaista sääntöä eurooppalaisten operaattoreiden silmin 26.10.2011 Otto Söderlund Partner Magenta Advisory on suomalainen sähköisen liiketoiminnan asiantuntija jolla on vahva

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko 18 ja 19 / 2014 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Kemikaaliturvallisuus -tutkimus vko ja 9 / 4 Taloustutkimus Oy / Anne Kosonen 9.5.4 JOHDANTO T7,T7 Tukes / Kemikaaliturvallisuus vko ja 9 Taloustutkimus Oy on

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Digitaalinen suoramarkkinointi 10.2.2011

Digitaalinen suoramarkkinointi 10.2.2011 Digitaalinen suoramarkkinointi 10.2.2011 Miksi digitaalinen suora? 1. Kustannustekijät 2. Kuluttajakäyttäytyminen 3. Nopeus 4. Kohdennettavuus (Lähde: Digibarometri-tutkimus 2009) Tärkein verkkokauppaan

Lisätiedot

MAATILAN PELLERVON LUKIJATUTKIMUS 2015

MAATILAN PELLERVON LUKIJATUTKIMUS 2015 MAATILAN PELLERVON LUKIJATUTKIMUS Taustaa tutkimuksen toteutuksesta Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lehden tilaajalukijoiden mielipiteitä lehdestä sekä lehdessä

Lisätiedot

Levikkimarkkinointi Itellan hoitamana. Jakelun ajankohtaispäivä 26.11.2009 Hanne Bergholm

Levikkimarkkinointi Itellan hoitamana. Jakelun ajankohtaispäivä 26.11.2009 Hanne Bergholm Levikkimarkkinointi Itellan hoitamana Jakelun ajankohtaispäivä 26.11.2009 Hanne Bergholm Postiluukku on mieluinen i media Suoramainonnalla puhuttelet henkilökohtaisesti ja erotut joukosta aktivoit it asiakkaasi

Lisätiedot

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja 2012

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja 2012 Aikakauslehtien lukuajat KMT Kuluttaja 2012 Aikakauslehtien lukuajat Lukuminuutit ü ü Tutkittiin KMT Kuluttaja 2012 tutkimuksen yhteydessä nettikyselynä Personoitu lomake: lomakkeelle tulostuivat vain

Lisätiedot

Lukijatutkimus. Lääketeollisuus ry Tulevaisuuden lääkkeet 21.11.2012

Lukijatutkimus. Lääketeollisuus ry Tulevaisuuden lääkkeet 21.11.2012 Lukijatutkimus Lääketeollisuus ry Tulevaisuuden lääkkeet 21.11.2012 Tutkimuksen taustatietoa Liite Tulevaisuuden lääkkeet Toimeksiantaja Lääketeollisuus ry Media Kauppalehti 21.11.2012 Tutkimuksen ajankohta

Lisätiedot