Ammattilehtien tietopaketti 1999

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattilehtien tietopaketti 1999"

Transkriptio

1

2 Ammattilehtien tietopaketti 1999 Aikakauslehtien liitto 1999 Copyright Aikakauslehtien liitto. Lähde mainittava lainattaessa. Lönnrotinkatu 11 A, PL 267, Helsinki, puh. (09) , fax (09) Internet:

3 Sisältö 1. Johdanto Ammattilehdet numeroina Paljon hyviä lehtiä - mainonnassa vielä varaa parantaa... 5 Asiantuntijoiden näkemyksiä ammattilehdistä ja ammattilehtimainonnasta Satu Heikkilä, IBM: Sisältö tukee mainossanomaa Heikki Lindevall, Divico Oy: Hyötyajattelu päällimmäiseksi Kari Savolainen, Kemira Oyj: Rationaalista ilmoittelua Sinikka Lonka, Dagmar Oy: Ei enää vasemmalla kädellä Markku Nurminen, Focus Business Communications Oy: Tuotteen elinkaaren vaihe ratkaisee 9 4. Ammattilehti markkinoinnin päättäjän silmin Muistetuimmat ja itselle tärkeimmät Keskeisimmät kohderyhmät Kriteerit mainosvälinevalinnalle Parhaat ominaisuudet Ja suurin heikkous! Havaintoja mainonnasta suomalaisille yrityspäättäjille Kari Tervonen, Talentum Oyj: - Koko päättäjäkunnalle suunnattu mainonta/ kohderyhmämainonta Tuotemainonta ja imagomainonta Yhtä ortodoksista tapaa mainostaa päättäjille ei ole Hyvän mainosaineiston tuntomerkit Päättäjämainonnan kuva-aiheet ja argumentit Suomalaisen päättäjämainonnan erityispiirteitä Harrastelehtien veroinen intensiivinen lukijasuhde Tietoja pinnalla ja pinnan alla Hyvä mahdollisuus tulla huomatuksi! Iso, hajanainen mutta vahva mediaryhmä Vain oman alan ammattilehdet tunnetaan Oma ammattilehti on tärkeä Sitä luetaan pitkään ja hartaasti Se on hyödyllinen Millä perusteella tehdään hankintapäätökset? Ammattilehtien tutkimuksissa menestynyttä mainontaa Ammattilehtimainonta vahvassa kasvussa Merkkitavaramainonta ammattilehdissä kasvaa ripeästi Rekrytointi-ilmoittelu kasvumoottorina Mainonnan kehitys ja muutokset lukuina Ulkomaisia tutkimuksia Ruotsi: Varsinkin miehet arvostavat Norja: Tärkein oman alan tietolähde Iso-Britannia: Lähes kaikki päätöksentekijät lukevat ainakin yhtä ammattilehteä Aikakauslehtien liiton luokituksen mukainen lehtiluettelo ammatti- ja järjestölehdistä Aakkosellinen luettelo Aikakauslehtien liiton ammatti- ja järjestölehdistä ja niiden kohderyhmistä Ammattilehdistä tehtyjä lukijatutkimuksia... 55

4 1 Johdanto AMMATTILEHTI ON KÄYTTÖÄ VARTEN Ammattilehdet ovat iso ja tärkeä mediaryhmä. Lukumääräisesti ne muodostavat suurimman yksittäisen lehtiryhmämme. Myös niiden yhteenlaskettu levikki on kunnioitettava. Levikintarkastuksen piirissä olevien ammattilehtien yhteislevikki ylittää 4 miljoonaa. Tämä on kuitenkin vain murto-osa ammattilehtien kokonaislevikistä. Ammattilehtiryhmän suurin heikkous on se, että lehdet tunnetaan huonosti oman kapean alueen ulkopuolella, ja niistä on ollut vain vähän yhtenäistä tutkimustietoa saatavissa. Nyt julkaistava ammattilehtipaketti pyrkii poistamaan näitä puutteita. Olemme tiivistäneet pakettiin olennaisimmat tiedot ammattilehtiryhmästä - myös tuoreimmasta Aikakauslehtien liiton teettämästä tutkimuksesta, jossa kartoitettiin mediapäättäjien, mainostoimistojen ja mainostajien näkemyksiä ammattilehdistä. Vertailut muissa maissa tehtyihin vastaaviin selvityksiin osoittavat, että ammattilehti on muuallakin maailmassa media, johon sen lukijat ovat vahvasti sitoutuneet. Mediapäättäjien onkin hyvä terävöittää ammattilehtien tuntemustaan, jos he haluavat mediamarkoilleen varmaa katetta. Monet mainostajat ja mainostoimistot kokevat ammattilehdet vaikeammaksi mediaksi kuin suurelle yleisölle suunnatut joukkotiedotusvälineet. Tämä on ymmärrettävää, sillä suuren yleisön mediat ovat kaikille tuttuja. Niitä on myös lukumääräisesti vähemmän, ja tietoa niistä kartutetaan yleensä syvyyssuunnassa. Ammattilehtikenttä on moniulotteisempi. Se pitää tuntea sekä leveys-, pituus- että syvyyssuunnassa. Ammattilaisten puhutteleminen heidän omassa välineessään edellyttää alan syvällistä tuntemusta. Mediayleisöt kuitenkin pirstoutuvat yhä enemmän, jolloin sanoman räätälöinti on joka tapauksessa välttämätöntä. Ammattilainen luottaa omaan ammattilehteensä - ilmoituksia myöten. Ammattilehtipaketti sisältää myös otoksen eri aloilla hyvin toimineista mainoskampanjoista. Mainostajat ja mainostoimistot löytävät toivottavasti niiden joukosta inspiroivia esimerkkejä. Myös ammattilaisten näkemykset ammattilehdistä ja niissä näkyvästä mainonnasta ovat arvokkaita. Ammattilehtien tekijöitä ja mainostajia ne toivon mukaan kannustavat entistä ammattimaisempaan toteutukseen myös lehden tekemisessä. Ammattilehti inspiroikoon! Aikakauslehtien liitto

5 2 Ammattilehdet numeroina Taulukko 1: Aikakauslehtien määrä Suomessa Lähde: Suomen Posti Oy 1995 muutos 1996 muutos 1997 muutos 1998 muutos Yleisaikakauslehdet Ammatti- ja järjestölehdet Mielipidelehdet Asiakaslehdet Yhteensä Ammatti- ja järjestölehdet ovat ylivoimaisesti Suomen suurin aikakauslehtiryhmä. Nimikkeiden määrät ovat olleet kasvussa viime vuosina. Kasvu taittui vuonna Taulukko 2: Ammatti- ja järjestölehtien levikinkehitys Lähde: Suomen Mediatarkastus Oy (arvio) Ammatti- ja järjestölehtien levikit ovat olleet kasvusuunnassa koko 90-luvun. Luvut ovat suuntaa-antavia. Vertailukelpoisuutta heikentää eri vuosina mukana olleiden lehtien erilainen määrä. Taulukko 3: Aikakauslehtien osuudet mediamainonnasta (%) Lähde: Gallup-Media (ennakko) Yleisaikakauslehdet 5,7 6,4 6,5 6,7 7,4 Ammatti- ja järjestölehdet 5,2 5,7 6 6,2 6,6 Asiakaslehdet 0,8 0,9 1 1,2 1,4 Yhteensä 11, , ,4 16,0 Ammatti- ja järjestölehtien osuus ns. pienestä mediakakusta on kasvanut jo kuutena perättäisenä vuotena. Vuonna 1998 koko aikakauslehtikentän markkinaosuus on ennakkotiedon mukaaan 16 prosenttia. Suhteellisesti suurin kasvu on tapahtui ammattilehdissä (noin 26 %), kun koko mediamainonta kasvoi noin 11%. Taulukko 4: Ammattilehtien määrä eräissä maissa 1997 Lähde: World Magazine Trends 1998/99 Maa Lehtiä Väestö/milj. Maa Lehtiä Väestö/milj. Yhdysvallat Unkari Iso-Britannia Itävalta Alankomaat Australia Saksa Kanada Suomi Uusi Seelanti Japani Belgia Sveitsi Tanska Ranska Ruotsi Etelä-Korea Norja Suomen ammatti- ja järjestölehtien määrä on väkilukuun suhteutettuna maailman huippuluokkaa. Ammattilehdet on tilastoitu määritelmällä: Business & Professional/Trade Magazines

6 3 Paljon hyviä lehtiä - mainonnassa vielä varaa parantaa Asiantuntijoiden näkemyksiä ammattilehdistä ja ammattilehtimainonnasta

7 Asiantuntijoiden näkemyksiä... Suomessa on todella paljon ammattilehtiä; Suomen Postin tilastojen mukaan määrä oli vuoden 1998 lopussa Valtaosa niistä on erittäin korkeatasoisia, omaa kapeaa kohderyhmäänsä puhuttelevia. Ammattilehdissä olevaa mainontaa leimaa kuitenkin liian usein tietty kotikutoisuus. Mainostajat eivät aseta niille samanlaisia laatuvaatimuksia kuin kuluttajamainonnalle. Uskotaan, että koneen kuva ja tekniset tiedot riittävät. Mainonnan vaikuttajat ja median ammattilaiset ovat kuitenkin sitä mieltä, että ammattilehtimainontaan kannattaa paneutua ja panostaa. Oma ammattilehti on lukijalleen tärkeä työväline, jonka sanomaan paneudutaan ja luotetaan. Siksi se muodostaa vahvan referenssin myös sivuillaan näkyville mainostajille. Satu Heikkilä, IBM: Sisältö tukee mainossanomaa. Markkinointipäällikkö Satu Heikkilä IBM:stä toteaa, että koska ammattilehti on kohdistettu tietylle kapealle kohderyhmälle, viesti menee niissä perille aivan toisella tavoin kuin yleisemmissä mainosvälineissä. Ammattilehdistä etsitään suoraan omaan työhön liittyvää aineistoa ja tietoa päätöksenteon tueksi. Tällaisessa ympäristössä mainostajankin viesti huomataan paremmin, ja lukija on sille vastaanottavaisempi kuin muuten. auto- ja matkapuhelinmainokset. Tärkeintä on, että mainonta ei ole irrallaan kampanjatavoitteen määrittelystä. Kampanjan toimivuus pitää Heikkilän mielestä arvioida sille asetettuja tavoitteita vasten ja palautetta on mitattava nimenomaan kohderyhmän keskuudessa, ei kysymällä keneltä tahansa. Hän uskoo ammattilehtien roolin jatkuvan vahvana. Se saa rinnalleen ja täydentäjäkseen internetin, jonka hyväksikäyttö nimenomaan b-to-b-mainonnassa lisääntyy. Kunkin median ominaispiirteitä hyväksikäyttäen ja integroimalla saadaan aikaan hyviä kampanjoita. Heikkilä näkee media- ja ammattilehtikentän myös edelleen pirstoutuvan, jolloin kokonaisuuden hallitseminen käy mainostajalle yhä työläämmäksi. Silloin tutkimuspalveluiden ja valmiiden konseptien tarjoaminen mainostajalle tulevat entistä tärkeämmiksi. Tasapainottelu medioiden ja mainonnan eri tyylilajien välillä vaatii taitoa. Isosta kampanjasta pitäisi tehdä pienempiä eri medioihin räätälöityjä osia, mikä on vielä harvinaista. Puhuttelutapa pitää suunnitella kunkin median mukaan ja miettiä, kuinka paljon tarvitaan faktatietoja ja kuinka ne tarjoillaan. Ilmoituksen yleisilme voi olla kevyt ja viihdyttävä, mutta silti se voi sisältää tosi ammattilaisille tarjottavan heavy-osuuden, Satu Heikkilä arvioi. Satu Heikkilän yleishavainto kuitenkin on, että ammattilehtimainonta on ilmeeltään yksitoikkoista. Mainostettavaan tuotteeseen suhtaudutaan hyvin vakavasti ja siitä halutaan kertoa kaikki mahdollinen. Lähtökohtana pitäisi aina olla kampanjan tavoite. Sen jälkeen päätetään, millaisella äänensävyllä ja miten asia esitetään. Jos on kyse tarkoin kohdennetulle ryhmälle tehtävästä mainonnasta, mediavalinta määrittelee sanoman sisältöä. Toisaalta, esimerkiksi sanomalehdissä on paljon yhtä aikaa sekä yrityspäättäjille että kuluttajille suunnattua mainontaa. Sellaisia ovat esimerkiksi monet IBM:n ebusiness-kampanja on Satu Heikkilän mukaan toiminut erittäin hyvin. Tavoitteena on muuttaa IBM:n brandi-imagoa palveluiden tarjoajaksi ja samalla nuorentua. Tutkimusten mukaan tavoitteet on saavutettu ja kampanja jatkuu.

8 Heikki Lindevall, Divico Oy: Hyötyajattelu päällimmäiseksi Projektijohtaja Heikki Lindevall yritysmainontaan erikoistuneesta mainostoimisto Divico Oy:stä on havainnut, että suuri osa ammattilaisille suunnatusta mainonnasta on hyvin tuotekeskeistä ja teknispainotteista. Parempi olisi korostaa tuotteen etuja ja siitä syntyviä hyötyjä sekä rakentaa imagoa. Kansainvälisissä julkaisuissa näkee paljon hyvää ammattilaisille suunnattua mainontaa. Isoilla kansainvälisillä yrityksillä on tietysti varaa käyttää ammattitaitoisia toimistoja ja suunnittelijoita, ja niille markkinointiviestintä on strategisesti merkittävä työkalu, mikä näkyy myös niiden mainonnasta. Toki Suomestakin tällaisia yrityksiä löytyy, hän myöntää. Lindevall arvelee ammattilehtimainonnan laadun meilläkin paranevan yksinkertaisesti siitä syystä, että kotimarkkina-alue laajenee kattamaan koko Euroopan. Siitä johtuen kilpailutilanne muuttuu, markkinointiviestinnän rooli korostuu ja laatu yleisesti ottaen paranee. Aletaan viestiä muutenkin kuin laittamalla sivulle koneen kuva ja kirjoittamalla alle, että tässä on sata hevosvoimaa! Tuodaan enemmän esille laitteen etuja ja hyötyjä. Lindevall uskoo myös koko ammattilaisille suunnatun mainonnan konseptiajattelun ja markkinointimixin kehittymiseen. Enää ei yritetä yhdessä mediassa kertoa kaikkia maailman asioita, vaan hyväksytään se, että vastaanottajakin on ihminen ja otetaan paremmin huomioon hänen omaksumiskykynsä. Ammattilehti pyrkii antamaan lukijalle syyn kaivaa lisää tietoja, joita saa mm. internetistä. Divico Oy:n Vaasa Control Oy:lle suunnittelemassa kampanjassa yhdistettiin suoramarkkinointi ja ammattilehtimainonta. Heikki Lindevall kertoo, että oleellista on linkittää mediat ja huolehtia siitä, että strategiset lähtökohdat on otettu huomioon. Kari Savolainen, Kemira Oyj: Rationaalista ilmoittelua Kemira Oyj:n tiedotuspäällikkö Kari Savolainen on havainnut, että ammattilehtien suuri lukumäärä ja kapea erikoistuminen muodostavat mainostajalle myös ongelman: Varsinkin imagomainonnassa kohderyhmä on laajempi kuin yksittäisen ammattilehden lukijakunta, jolloin päämediaksi valitaan helposti yleisemmät välineet, ja kapean sektorin ammattilehdet antavat sille vain taustatukea. Kemira näkyy tietysti esimerkiksi kemian alan ammattilehdissä, mutta ne eivät yksin tee autuaaksi. Syy ammattilehtimainonnan kuivahkoon ilmeeseen on Savolaisen mielestä siinä, että ammattilaiset yleensä tuntevat mainostavan yrityksen, jolloin heille ei myydä imagoa eikä enää liikuta tunnetasolla. Se kynnys on jo ylitetty. Ammattilaisille suunnatussa mainonnassa liikutaan jo rationaalisella puolella. Heille myydään tuotetta: halutaan näyttää, millainen laite tai keksintö on tarjolla. Onhan se useimmiten ehkä vähän tylsän näköistä, mutta jos ajattelen itsenäni ammattilaisena ja olen käyttänyt jotain laitetta, kyllä minäkin haluaisin nähdä, miltä uusi laite näyttää ja mitä parannuksia siinä on entiseen verrattuna. Ammattilaisia pitääkin puhutella hiukan eri tavalla kuin suurta yleisöä. Jos ammattilehdissä alkaa näkyä mainontaa, jossa ei ole suoranaista faktatietoa, se todistaa, että liikkeellä on löysää rahaa! Imagomainonta on ok, jos siinä myydään yrityksen osaamista ja kuvaa luotettavasta yhteistyökumppanista. Ilmeeltään ja sisällöltään kevyt mainonta ei sovi ammattilehden sivuille, koska lehden sisältökin on pelkkää vankkaa asiaa.

9 Kevyt mainos johtaa helposti siihen, että ammattilainenkin saa ikäänkuin siinä kohtaa luvan henkäistä ja hypätä mainoksen yli. Internet merkitsee sähköistä tukea ammattilehtimainonnalle. Siellä voidaan kertoa syvällisemmin paitsi itse tuotteista, antaa myös 24 tunnin palvelua käyttäjille. Hyvänä esimerkkinä on Kemiran tytäryh-tiön Tikkurila Oy:n internetissä antamat maalausohjeet. Tämä on omiaan vähentämään paineita ammattilehtimainonnan informatiivisuusvaatimusta kohtaan. Mainostoimistoille tässä onkin haastetta kerrakseen. Niiden on pystyttävä rakentamaan sellaisia ammattilehtimainoksia, jotka ovat hauskoja ja kiinnostavia mutta samalla informatiivisia, Kari Savolainen miettii. Kemira Oyj:n tytäryhtiön Tikkurilan mainonnasta ammattilaisille suunnatut maali- ja sävytysjärjestelmäilmoitukset ovat Kari Savolaisen mukaan esimerkki tuloksia tuoneesta mainonnasta. Kyseessä ovat teknisesti edistykselliset ratkaisut, joissa yhdistyvät sekä valmistajan että asiakkaan edut. Siksi mainossanoma kiinnostaa. Sinikka Lonka, Dagmar Oy: Ei enää vasemmalla kädellä Joka lähtöön löytyy sopiva media, ja ne täyttävät myös ammattilaisten laatuvaatimukset. Ammattilehtien negatiivisin puoli on se, että ne eivät ole kovin aktiivisia antamaan tietoja itsestään media-alan ammattilaisille. Meillä on suuri työ saada tarvittavia tietoja. Toinen ääripää on sitten riesaksi asti muodostuva pakonomainen myyntityö, mutta yleensä asialla eivät silloin ole lehdet itse, vaan niiden ilmoitusmarkkinointia hoitavat toimistot. Sinikka Lonka arvioi, että ammattilaisille suunnatussa mainonnassa pätevät aivan samat perussäännöt kuin kuluttajamainonnassakin. Mainoksen pitää puhutella kohderyhmää tullakseen huomatuksi. Tutkimukset osoittavat myös, että emotionaaliset tekijät eivät ammattilaisillekaan suunnatussa mainonnassa ole turhaa hömpötystä. Ne auttavat huomaamista ja rakentavat positiivissävytteistä mielikuvaa mainostettavasta tuotteesta tai yrityksestä, mikä vahvistaa syntyvää muistijälkeä. Myös Sinikka Lonka näkee ammattilehtimainonnan yleiseksi ongelmaksi sen, että sitä tehdään harrastelijamaisesti. Tavoitteet eivät ole yhtä kunnianhimoisia kuin kuluttajamainonnassa. Kilpailun yhä kiristyessä myös ammattilaisille suunnatun mainonnan laatuun on pakko kiinnittää enemmän huomiota. Internet puolestaan toimii täydentävänä välineenä. Se vaatii omaa aktiivisuutta, ja internetin käyttö jakelukanavana lisää imagomainonnan merkitystä myös ammattilaisille suunnatussa mainonnassa. Jos ostamisessa ei ole henkilökohtaista kontaktia, sitä tärkeämpää on, että yritys on kunniallinen, hyvämaineinen ja kaikin puolin luotettava. Tämän mielikuvan synnyttämiseen tarvitaan imagomainontaa. Ammattilaisille suunnatun mainonnan määrä on lisääntynyt jatkuvasti. Jotta kohderyhmä pystyisi havaitsemaan sille suunnatun viestin, se edellyttää kyllä todellista ja kunnianhimoista paneutumista mainonnan tekemiseen. Se ei onnistu enää vasemmalla kädellä, painottaa tutkimusjohtaja Sinikka Lonka Dagmar Oy:stä ja kiittelee suomalaisen ammattilehdistön monipuolisuutta.

10 Sinikka Lonka tutkii työkseen mainontaa ja sen toimivuutta. Hyvä esimerkki toimivasta mainonnasta ovat hänen mielestään Canonin ilmoitukset, joissa kohderyhmänä ovat sekä ammattilaiset että tavalliset kuluttajat. Niissä yhdistyvät kuluttaja- ja päättäjämainonnan parhaat puolet. Markku Nurminen, Focus Business Communications Oy: Tuotteen elinkaaren vaihe ratkaisee. Business-to-business -mainontaan erikoistuneen Mainostoimisto Focus Business Communications Oy:n suunnittelujohtajan Markku Nurmisen mielestä suomalainen ammattilehdistö on paitsi laajaa myös korkeatasoista. Monissa maissa on paljon ammattilehtiä, jotka on tehty pelkästään ilmoitusten lypsämiseen ja joissa sisältö on kovin heppoista. Meiltä sellainen lehdistö puuttuu. Lisäksi meillä ei artikkeleita yleensä saa ostettua, mikä on hyvä asia. Mainostajankin etu on, että mainonnan ja toimituksellisen aineiston ero pysyy kirkkaana. Ammattilehtimainonnan yleiskuva on Nurmisen mielestä kuitenkin kovin harmaa ja tasapaksu. B-to-b-mainonnan suunnittelussa ratkaisevaa on tuote ja sen elinkaaren vaihe. Nurminen toteaa, että hyvä työväline ammattilaisille kohdistetun mainonnan suunnittelussa on tietysti kokemus, mutta myös ammattilehtien omat tutkimukset auttavat. Niitä seuraamalla saa hyvänkin tuntuman siitä, millainen mainonta eri ammattilehdissä puree ja millainen ei. Ammattilehtimainontaa on tähän saakka usein leimannut kotikutoisuus ja nukkavieruisuus. Nurminen uskoo sen nopeasti karisevan. Alalle tulee nuoria aikaansa ja maailmaa seuraavia ammattilaisia, joilla on kirkas käsitys visuaalisen identiteetin merkityksestä ja määrätietoisesta brandin rakentamisesta. Sukupolvenvaihdos on mielestäni jo selvästi näkyvissä. Nurminen näkee myös, että ammattilehtimainonta integroituu yhä kiinteämmin internetmainontaan. Business-puolella asiakas on itse usein aktiivisesti halukas hankkimaan lisätietoa. Silloin ilmoitussivun tehtävänä on houkutella asiakkaita yrityksen webbisivuille, joilta he voivat kysellä lisätietoja. Tämä tietysti edellyttää, että ammattilehdissä pystytään luomaan sellaista ilmoittelua, joka tuo liikennettä webbiin. Sitähän on tietysti helppo seurata! Jos uutta alkuvaiheessaan olevaa teknologiaa myydään hyvin teknologiaorientoituneelle tuotekehitysväelle, minkäänlainen brandiimago ei kolahda ollenkaan. Heille on myytävä juuri niillä argumenteilla, joita mainonnan suunnittelijat usein väheksyvät eli kierrosluvuilla ja megahertseillä. Näin se vain on! Vasta, kun tuote tai teknologia tulee elinkaarellaan kypsempään vaiheeseen, muut lähestymistavat voivat purra paremmin. Silloin markkinointiviestinnän keinot alkavat muistuttaa kuluttajamainontaa. Markku Nurmisen mielestä on harhaluulo, että koska insinöörikin on ihminen, ammattilainen käyttäytyisi ammattiroolissaan samalla tavoin kuin kuluttajaroolissaan. Toivon mukaan hän punnitsee miljoonan markan investointia hiukan eri tavoin kuin partavaahdon valintaa. Pakenso Oy lanseerasi 1998 ensimmäisenä Suomessa uuden F-aaltopahvin, joka voidaan painaa kaksipuolisesti. Pakkaus-lehden ilmoitussarja esitteli uutuustuotteen havainnollisesti. Ilmoittelua tuettiin suoramainonnalla. Uuden tuotteen koko kapasiteetti on myyty. l Teksti: Marja-Liisa Kinturi

11 4 Ammattilehti markkinoinnin päättäjän silmin l Teksti: Marja-Liisa Kinturi Mitä markkinoinnin ja mainonnan päättäjät tietävät ammattilehdistä? Mitä he niistä ajattelevat ja millä perusteella he valitsevat ammattilehden mediaksi? Tutkimustoimisto I.R.O. Research Oy:n tammikuussa 1999 valmistunut selvitys osoittaa, että parhaiten markkinointija mainosalan ihmiset tuntevat oman alansa ammattijulkaisut ja talousalan julkaisut, joita he pitävät myös mainosvälineinä tärkeimpinä. Seuraavassa toimitusjohtaja Markku Martikainen selvittää tutkimuksen tuloksia. Muistetuimmat ja itselle tärkeimmät Aikakauslehtien liiton toimeksiannosta tehdyssä tutkimuksessa haastateltiin120 mainostajaa, 60 mainostoimiston edustajaa sekä 20 media-alan päättäjää. Heiltä kysyttiin aluksi, mitä ammattilehtiä he muistavat spontaanisti. Koska lehtiä on paljon, ne oli jaoteltu aloittain 15 eri ryhmään, kertoo Markku Martikainen I.R.O. Research Oy:stä. Lehtiryhmät olivat seuraavat: l ammattijärjestölehdet l rakennusala ja arkkitehtuuri l julkinen hallinto l kauppa ja palvelualat l kotitalous- ja puutarha-ala l kuljetusala ja liikenne l kulttuuri- ja harrastustoiminta l maa-, metsä- ja kalatalousala l markkinointi- ja viestintäala l opetus- ja kasvatusala l sosiaali- ja terveysala l talouselämä ja yritystoiminta l teollisuus l tietotekniikka ja tietoliikenne l urheilu Haastattelija kirjasi kunkin ryhmän kohdalle ne ammattilehdet, jotka vastaaja muisti spontaanisti. Tutkimusta varten esikoodatuista 224 lehdestä vastaajat mainitsivat 100 lehteä vähintään kerran. Listan ulkopuolisista lehdistä yli 10 prosentin spontaaniin muistamiseen pääsivät lisäksi Kauppalehti, Kampanja, Taloussanomat ja Ekonomiuutiset. (Kts. Kuvio 4a, s. 13) Oman ammatillisen osaamisen kannalta ehdottomasti tärkeimmäksi lehdeksi nousi Markkinointi&Mainonta. Kakkosena oli tutkimuksen mukaan Talouselämä ja kolmantena Fakta. Keskeisimmät kohderyhmät Päättäjiltä kysyttiin kunkin 15 lehtiryhmän osalta, ovatko siihen kuuluvat ihmiset heidän mainontansa kohderyhmänä. Mainonnan kohderyhmistä keskeisimmiksi nousivat talouselämän ja yritystoiminnan päättäjät, minkä mainitsivat lähes kaikki vastaajat. Muita merkittäviä kohderyhmiä olivat kaupan ja palvelualan, teollisuuden, markkinointi- ja viestintäalan, tietotekniikan sekä julkisen hallinnon päättäjät. Harvinaisimpia kohderyhmiä olivat sitä vastoin urheilu-, kulttuuri- ja harrastustoiminnan sekä kotitalous- ja puutarha-alan päättäjät. (Kts. Kuvio 4b, s. 14) Kriteerit mainosvälinevalinnalle Mainosvälineinä ammattilehdistä tärkeimmäksi arvioitiin Talouselämä, toiseksi tärkeimmäksi Markkinointi&Mainonta ja kolmanneksi tärkeimmäksi Tietoviikko. Muilta osin maininnat hajautuivat suuresti aina vastaajan omien intressien mukaan. Kaikkien kolmen tutkimuksen kohteena olevan ryhmän eli mediapäättäjien, mainostoimistojen ja mainostajien näkemykset tärkeimmistä kriteereistä ammattilehden valinnassa ilmoitusvälineeksi olivat varsin yhteneväiset. Ainoastaan painotuksissa oli eroja, Martikainen sanoo. Kolme tärkeintä asiaa olivat siten:

12 Miksi ammattilehti mainosvälineeksi? Vahva omassa kohderyhmässä. Kontakti on tehokkaampaa ammattilehdessä. Sisältö koskettaa alaamme, silloin on todennäköistä, että tulemme nähdyksi. Alan ammattilaiset lukevat niitä. Median tavoittavuus ja ympäristö. Helpoiten tavoittaa kyseiset ihmiset. Keskittynyt aihepiiri, tasokas kirjoittelu. l että lehdellä on hyvät ja luotettavat tiedot lukijoistaan, l että lehden sisältö tukee mainossanomaa, l että lehden kohderyhmänä on tarkoin rajattu ammattilaisten joukko. Suurin ero on vaatimustasossa. Kovimmat vaatimukset on mediatoimistoilla, vähäisimmät mainostajien edustajilla. Mediatoimistot korostavat muita enemmän myös mediamyyjien ammattitaitoa. (Kts. Kuvio 4c, s. 15) Parhaat ominaisuudet... Lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omana mainosvälineenään tärkeimpiä ammattilehtiä ja antamaan niille eri ominaisuuksista kouluarvosanoja. Neljän ominaisuuden osalta arvosanaksi tuli yli 8. Näitä olivat tutkimuksen mukaan l oman alan trendien seuraaminen l oman alan kilpailutilanteen seuraaminen l kokemukset ilmoittelun toimivuudesta l ilmoitusmarkkinoinnin tiedot lehden lukijoista Miksi ammattilehteä ei ole valittu mainosvälineeksi? Koemme, että perinteiset mediat tavoittavat riittävän hyvin. Ei ole sopinut kampanjaan. Liian vähän tietoa. Suppea levikki. On niin pieni mainosbudjetti, että pitää keskittyä. Ei ole ollut sellaista tuotetta. Julkaisu tuntematon. Mainonnassa pyritään tavoittamaan laajempaa kohderyhmää....ja suurin heikkous! Heikoimmat arvosanat tulivat puolestaan siitä, että ammattilehdestä ei löydy tietoa ja vinkkejä alaan liittyviin hankintoihin oman toimipaikan osalta, sekä ilmoitusmyyjän vähäisestä aktiivisuudesta! (Kts. Kuvio 4d, s. 16) Erityisesti viimeksi mainittu eli ilmoitusmyyjien aktiivisuuden puute yllätti Martikaisen.

13 Millaista tietoa kaipaisit ammatti- ja järjestölehtikentästä? Lyhyt, ytimekäs yleiskatsaus kenttään, sellainen kattava. Enemmän tietoa lukijoista ja heidän toivomuksistaan. Semmoista yhdistävää mediakorttia kaipaisin. Yleisesite, jossa lehdet on kerrottu ja luonnehdittu medioina. Lehtien olemassaolosta yleensä, mitä kohderyhmiä niillä voi tavoittaa. Mallikappaleita pitäisi saada ammattilehdistä. Ei voi suositella asiakkaalle, kun ei tiedä, minkälaisia lehtiä on olemassa. En kaipaa yhtään lisätietoa. Sitä tulee ihan tarpeeksi. Voisi olla opus, johon olisi listattu eri ammattiryhmittäin lehtiä. Markkinointi-, mainos- ja media-alan päättäjiltä kysyttiin, kuinka montaa ammattilehteä he arvioivat työikäisen suomalaisen seuraavan säännöllisesti ja kuinka monta ammattilehteä he uskovat Suomessa ilmestyvän. Vastaajat arvioivat työikäisen suomalaisen seuraavan keskimäärin 2,5 ammattilehteä, kun todellinen luku on Suomalaisen Ammattilehtitutkimuksen mukaan 5,6 lehteä! Suomessa ilmestyvien ammattilehtien määräksi arveltiin 316, kun todellinen luku postin tilastojen mukaan oli vuoden 1999 alussa kappaletta.

14 Kuvio 4a: Ammatti- ja järjestölehtien spontaani muistaminen Parhaiten muistetut lehdet Markkinointi&Mainonta Talouselämä Fakta MikroPC Tietoviikko Opettaja Tekniikka & Talous Tietokone Arkkitehti Tietoverkko Rakennuslehti Kehittyvä kauppa Kuntalehti Rakennustaito Metsälehti Macmaailma % Mainostajat (N=120) Mainoststot (N=60) Mediatoimistot (N=20) Ammatti- ja järjestölehtitutkimus 1/1999 I.R.O. Research Oy

15 Kuvio 4b: Eri am m atti- ja järjestölehtiryhm ien lukijat m aino nnan kohderyhminä Talouselämän ja yritystoiminnan päättäjät Kaupan ja palvelualan päättäjät Teo llisuude n päättäjät Markkinointi- ja viestintäpäättäjät Tietotekniikka- ja tietoliikennepäättäjät Julkisen hallinnon päättäjät Kuljetusalan ja liike nteen päättäjät Opetus- ja kasvatusalan päättäjät R akennusalan ja arkkitehtuurin päättäjät Ammattijärjestöje n jäsenet Sosiaali- ja terveysalan päättäjät M aa-, me tsä- ja kalatalousalan päättäjät Kotitalous- ja puutarha-alan päättäjät Kulttuuri- ja harrastustoiminnan päättäjät Urheilupäättäjät % Mainostajat (N=120) Mainoststot (N=60) Mediatoimistot (N=20) Ammatti- ja järjestölehtitutkimus 1/1999 I.R.O. Research Oy

16 Kuvio 4c: Am m atti- järje stölehtie n m ainosvälineeksi valintaan vaikuttavat asiat Ehdoton edellytys valinnalle Ammatti- ja järjestölehtitutkimus 1/1999 I.R.O. Research Oy

17 Kuvio 4d: Oman mainonnan kannalt järjestölehden saamat arvosanat Tiedot alan uusista tuotteista Tiedot uusista työtavoista Alaa koskevien trendien seuraam inen Lakien ja sääntöjen muutosten seuraaminen Alan kilpailutilanteen se uraam inen Tiedot om an toimipaikan hankintoihin Alalla työskentelevien mielipiteet Kyky tuoda uusia ideo ita jokapäiväise en työhön Lehtien ilmoitusmarkkino innin tiedo t Tutkim uspala ute m ain on n an toim ivu udesta Ilm oitusmyyjie n aktiivisuus Ilm oitusmyyjie n ammattitaito Koke mukse t ilmoittelun to imivuudesta 7,8 7,9 7,9 7,6 7,8 7,7 8,2 8,5 8,4 7,4 7,7 7,2 8,1 8,5 8,2 7 7,1 7,5 7,6 7,8 7,8 7,6 7,8 7,9 8 8,1 8,2 7,7 7,9 7,7 7,2 7,1 7,4 7,6 7,7 7,9 8,1 8,2 7, Mainostajat (N=120) Mainoststot (N=60) Mediatstot (N=20) Ammatti- ja järjestölehtitutkimus 1/1999 I.R.O. Research Oy

18 5 Havaintoja mainonnasta suomalaisille yrityspäättäjille l Teksti: Kari Tervonen, Talentum Oyj levikki- ja tutkimusjohtaja Suurimmat päättäjämainonnan toimialat Suomessa ovat: l tietotekniikka l teollisuuden yrityskuvamainonta l teollisuuden laitteet ja raaka-aineet l telepalvelut l pankki, rahoitus, vakuutus l koulut ja kurssit l messut l mediat l matkailu, liikenne, kuljetus Työpaikkailmoittelun voi lisäksi laskea pääsääntöisesti päättäjämainonnan kategoriaan kuuluvaksi. Lehtien työpaikkailmoittelusta 75 % on johdolle tai ylemmille toimihenkilöille suunnattua, ja sisällöllisesti työpaikkailmoittelu täyttää yrityskuvamainonnan kriteerit. Mainonta on laajasti ymmärrettynä yrityskuvamainontaa, jos yksikin seuraavista ehdoista täyttyy: l Kertoo yleisölle yrityksen toiminnan politiikasta, muodoista tai tavoitteista. l Korostaa yrityksen johdon pätevyyttä, teknistä/ tieteellistä osaamista, valmistusmenetelmien paremmuutta ja osallistumista yhteiskunnan kehittämiseen. l Edistää ihmisten halukkuutta sijoittaa yrityksen osakkeisiin. l Kertoo yrityksestä hyvänä työnantajana. Koko päättäjäkunnalle suunnattu mainonta/kohderyhmämainonta Päättäjäkunnalle yleisesti suunnatussa mainonnassa kärkiyrityksinä on pidetty tehdyissä tutkimuksissa yleisimmin mm. seuraavia yrityksiä: Canon, Ericsson, Finnair, Microsoft, Radiolinja, Nokia, Sonera. Useimmat näistä kärkiyrityksistä tekevät mainontaa kolmella tasolla: kuluttajamainontaa (kohderyhmä useimmiten yli puoli miljoonaa), mainontaa päättäjäkunnalle yleensä (kohderyhmä muutama sataa tuhatta) sekä mainontaa tarkemmille päättäjäkohderyhmille (kohderyhmä muutamasta tuhannesta muutamaan kymmeneen tuhanteen henkilöön). Tyypillinen päättäjämainonnan ydinkohde ryhmä on muutamia tuhansia tai muutamia kymmeniä tuhansia henkilöitä. Toimialojen ja tehtäväalueiden sisältä löytyvät omat vahvat merkkinsä, vaikkeivät ne päättäjäkunnalle yleensä - saati sitten koko väestölle yleensä - sanoisikaan mitään. Metalliteollisuuden tuotannon päättäjät tuntevat alan viisitoista keskeisintä laitevalmistajaa samalla perusteellisuudella kuin jääkiekkofanit SM-liigajoukkueet. Ilmoitustestien vahvoja menestyjiä ovat olleet kohderyhmissään esimerkiksi Vertex, ABS Pumput, Kemppikoneet, Software Explosion ja US Robotics - eivät välttämättä kovin tunnettuja nimiä koko Suomen yrityspäättäjäkunnalle, mutta menestyjiä omissa segmenteissään. Tuotemainonta ja imagomainonta Päättäjämainonta hyödyttää käytännössä aina lähettäjäänsä luomalla yritykselle tunnettuutta ja muistuttamalla yrityksestä aktiivisena toimijana markkinoilla. Mainostaminen luo käytännössä aina mielikuvaa suuruudesta ja markkinointihenkisyydestä. Päättäjille suunnatun mainonnan yksi rajaustapa on jako tuote- ja imagomainontaan. Tuotemainonta ja imagomainonta ovat toisiinsa limittyviä asioita, mutta tässä rajaan imagomainonnan tarkoittamaan sellaista mainontaa, jossa pääpaino on selkeästi muualla kuin tuotteen ominaisuuksien ja teknisten vahvuuksien esittelyn puolella.

19 Päättäjämainonta on pääsääntöisesti tuotemainontaa, ennen kaikkea pienemmillä budjeteilla mainostavien yritysten osalta. Mainonnan tyyli luodaan tuotemainonnassakin silti yleisemmin yritystasoiseksi, kun taas kuluttajamainonnassa yritys usein eriyttää mainonnan tyylin tuotteittain. Päättäjämarkkinoilla merkki on useimmiten yritys. Tuotemainonta on taktiselta toimivuudeltaan varmempaa ja pienemmilläkin panostuksilla kohtuullista hyötyä tuovaa kuin imagomainonta. Sillä pystytään saamaan haluttua informaatiota ja mielikuvaa teknisestä osaamisesta asiasta kiinnostuneimmille kohderyhmille. Imagomainonnalla voi luoda tuotemainontaa nopeammin spontaania tunnettuutta yritykselle ja pystyä vaikuttamaan myös vähäisemmän tuotekiinnostuksen omaaviin. Imagomainonta pystyy kuitenkin muuttamaan mielikuvaa yrityksestä ainoastaan, mikäli panostukset valittuun kohderyhmään ovat riittävän intensiiviset ja pitkäjänteiset. Lisäksi valitun linjan on oltava erottuva, spontaanisti tunnistettava ja pidetty. Yhtä ortodoksista tapaa mainostaa päättäjille ei ole. Lukijayleisön kiinnostus- ja osaamistaso ratkaisee paljon Mainostesteissä parhaan vastaanoton saaneet lehtimainokset vaihtelevat tyylilajillisesti tiukan teknisistä runsastekstisistä aineistoista kuvan ja otsikon varassa toimivaan imagoilmoitteluun. sien mittaan. Imagonrakennus tehdään pääsääntöisesti linkittämällä tuotemainontaan yritystasoisesti yhteisä imagoelementtejä. Hyvän mainosaineiston tuntomerkit Talentumin ilmoitustietopankissa on ilmoitusta eri päättäjämainonnan alueilta, jotka on julkaistu vuosien aikana seuraavissa lehdissä: Talouselämä, Tekniikka & Talous, Markkinointi&Mainonta, MetalliTekniikka, MikroPC, Tietoviikko, Tietoverkko ja IT-Kanava. Ilmoitustesteissä parhaan menestyksen saaneita päättäjämainoksia yhdistävät toimialasta ja tyylilajista riippumatta seuraavat tekijät: l Ilmoituksessa on selkeä katseenvangitsija, yksi pääkeskusaihe ja idea. l Ilmoituksen kuva ja otsikko ovat yhteensopivat. l Selkeä värimaailma l Tuotteen asiakkaalle tarjoamat vahvuudet tulevat esille. Kuluttajamainontaan eron tuo viimeinen kohta: vahvuudet asiakkaan kannalta. Yrityshankinnoille odotetaan joka tapauksessa rahassa mitattavaa tuottoa päinvastoin kuin kuluttajasektorilla. Yrityksillä ostotarve on usein ostohalua suurempi, monien kuluttajatuotteiden kohdalla tilanne on päinvastoin. Yritysten ostoissa on harvoin kysymys persoonan ilmentämisestä hankintojen avulla. Kyse on kohderyhmistä ja niiden kiinnostusalueista sekä mediaympäristöstä. Ostohankintojen tietolähteenä käytetyssä lehdessä tuotekatalogi hintoineen toimii. Spesialistien lehdessä tekninen selonteko tuotteesta saa lukijakunnan enemmistön huomion. Yleispäättäjäkuntien lehdessä yleistajuisempi imagollisia aineksia sisältävä ilmoitus menestyy todennäköisesti suurta teknistä osaamista vaativaa aineistoa paremmin. Puhdas imagomainonta ilman informaatiosisältöä on pikemminkin vähentynyt kuin lisääntynyt vuo-

20 Heikosti toimineita mainosaineistoja yhdistävät puolestaan seuraavat tekijät: l Mitäänsanomattomuus, liian helppo ohittaa. l Asia ei käy ilmi selkeästi ja nopeasti. l Teennäinen kliseiden käyttö l Sekavuus, liikaa tekstiä valittuun kohderyhmään, pientä tekstiä, sotkuiset kuvat l Asiakasnäkökulman puuttuminen, yritys puhuu itsestään omasta näkökulmastaan. Päättäjämainonnan kuva-aiheet ja argumentit Keskuskuva-aiheeltaan päättäjille suunnatut vähintään puolen sivun kokoiset mainokset jakautuvat kolmeen jokseenkin yhtä suureen ryhmään: l tuote pääkuva-aiheena l ihminen (yrityksen edustaja, tuotteen käyttäjä, asiakas) pääkuva-aiheena l muu imaginäärisempi pääkuva-aihe Pääargumentaatioltaan päättäjille suunnatut vähintään puolen sivun kokoiset mainokset jakautuvat jokseenkin seuraavasti: l tuoteominaisuudet, tuotevahvuudet 30 % l asiakashyöty, asiakkaan ongelman ratkaisu 40 % l yrityksen yleiset vahvuustekijät 20 % l muu 10 % Suomalaisen päättäjämainonnan erityispiirteitä verrattuna kansainväliseen päättäjämainontaan Suomalainen mainonnan suunnittelu edustaa hyvää eurooppalaista tasoa. Suomessa ja ulkomailla suunniteltujen ilmoitusten kyky herättää huomiota ja ilmoituksista pitäminen ovat ilmoitustestien nojalla keskimäärin samalla tasolla. Tyylilajillisesti niillä on lieviä eroavuuksia. Suomalaisen mainonnan vahvuus on siinä, että se aukeaa helpommin. Kuvituksena käytetään yleensä konstailematonta valokuvaa ja kerronnassa mennään suoraan asiaan. Vivahteikkuudessa hävitään kansainvälisille mainoksille. Ulkomaisen päättäjämainonnan selvimpänä vahvuutena pidetään parempaa kuvien laatuun panostamista. Ulkomainen päättäjämainonta myös antaa kotimaista paremmin kuvan nimenomaan yritysten tarpeisiin suunnitelluista tuotteista ja palveluista, kun taas kotimainen päättäjämainonta on usein enemmän kuluttajamainonnan omaista. Suomalaisessa päättäjämainonnassa ovat vahvasti aliedustettuina kaksi kansainvälisen päättäjämainonnan peruslajia: teknologiahype sekä johdon konservatiivista elämäntyyliä ja statusta korostava mainonta. Suomalaisiin päättäjiin puree paremmin osaamisen kuin aseman korostaminen.

Mediafakta 2016 10/2015

Mediafakta 2016 10/2015 Mediafakta 2016 10/2015 Levikki, lukijamäärä ja ilmestyminen Ilmestyy 18 kertaa vuodessa. Koneviestin levikki on 31 103 kpl LT 2014 / Media Audit Finland Koneviestillä on 174 000 lukijaa KMT AL Kevät 2015

Lisätiedot

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista

Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Kansallinen Mediatutkimus KMT TIEDOTUSVÄLINEILLE Tilaaja: Levikintarkastus Oy JULKAISTAVISSA Toteuttaja: TNS Gallup Oy 4.3.2008 klo 00.05 Lehtitarjonta lisännyt kilpailua lukijoista Suomalaiset lukevat

Lisätiedot

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen

Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen STUL Ry. Sähkömaailma-lehden lukijatutkimus Toukokuu 2013 Tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt STUL Ry:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Mainosvuosi TNS Gallup

Mainosvuosi TNS Gallup TNS Gallup Mainonnan kokonaiskehitys Mediamainonnan määrä ja kehitys 2002-2012 Milj. Euroa Muutos-% 1600 10 1400 1200 1000-1,4 2,5 6,5 3,3 3,7 6,4 1,7 4,8 3,7-2,9 5 0 800-5 600 400 200 0-15,8 1053 1079

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta TIEDOTUSVÄLINEILLE Kansallinen Mediatutkimus KMT KMT 2012 Tilaaja: Levikintarkastus Oy 29.4.2013 Toteuttaja: TNS Gallup Oy Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta Painettujen lehtien sisältöjen

Lisätiedot

Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014

Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014 Monikanavainen markkinointi ja kuluttajien kanavapreferenssit 2014 Kaupan liiton verkkokauppakoulutus Leena Poutanen 4.11.2014 Public Viestinnän sähköistyminen jatkuu 2 8.10.2013 Internal Itella Markkinointipalvelut/

Lisätiedot

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan

Helsingin Sanomat. Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Helsingin Sanomat Työpaikkamedia, jota luetaan ja arvostetaan Pohjoismaiden suurin painettu sanomalehti tavoittaa päivittäin 742 000 ja viikoittain yli miljoona lukijaa. Laatujournalismin edelläkävijä,

Lisätiedot

Mainosvuosi Marja Honkaniemi Restaurant Pörssi

Mainosvuosi Marja Honkaniemi Restaurant Pörssi Mainosvuosi 2011 Marja Honkaniemi Restaurant Pörssi 24.1.2012 Agenda 1 Mainonnan kokonaiskehitys 2 Mediaryhmät 3 Merkkimainonta 4 Toimialaryhmät 5 Mainostajat ja mediat 6 Yhteenveto 2 Mainonnan kokonaiskehitys

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Online Advertising Mainonnan panostukset

Online Advertising Mainonnan panostukset Online Advertising 212 Mainonnan panostukset TNS 212 Verkkomainonnan määrä ja kehitys 29 211 (display- ja luokiteltu, hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot) 25 2 15 1 5 Milj. Euroa 14,7 Muutos-% 18

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014

Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 10/2014 Suomen Kiinteistölehti Lukijatutkimus 0/204 TNS 204 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman tutkimusyrityksen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Mainosvuosi Marja Honkaniemi Restaurant Pörssi

Mainosvuosi Marja Honkaniemi Restaurant Pörssi Mainosvuosi 2010 Marja Honkaniemi Restaurant Pörssi 27.1.2011 Agenda 1 Mainonnan kokonaiskehitys 2 Mediaryhmät 3 Merkkimainonta 4 Toimialaryhmät 5 Mainostajat ja mediat 6 Yhteenveto 2 Mainonnan kokonaiskehitys

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Aikakauslehtien mainontaa koskevat väittämät. KMT Kuluttaja Syksy 2013 / Kevät 2014

Aikakauslehtien mainontaa koskevat väittämät. KMT Kuluttaja Syksy 2013 / Kevät 2014 Aikakauslehtien mainontaa koskevat väittämät KMT Kuluttaja Syksy 01 / Kevät 01 Vastaajamäärä N = 88 Toteutus nettikyselynä 1..01-0..01 Tulokset laskettu lehtien lukijoista Tulokset kaikista aikakauslehdistä

Lisätiedot

Mediafakta /2011

Mediafakta /2011 Mediafakta 2011 11/2011 Levikki ja lukijamäärä Koneviestin levikki on 333 002 kpl LT 2010 / Levikintarkastus Oy Koneviestillä on 182 000 lukijaa KMT Lukija Syksy 2010/Kevät 2011 2 Sukupuoli upuoli ja ikä

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011. a Sanoma company

Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011. a Sanoma company Esittely Oikotie.fi Työpaikat 2011 Suomen johtava kaupallinen verkon työpaikkapalvelu Ilmoittajalle Oikea mediaympäristö tavoittaa parhaimmat työnhakijat. Yhteistyöverkostomme kautta tavoitat monipuolisesti

Lisätiedot

Aikakauslehtien mainonta 2009

Aikakauslehtien mainonta 2009 Aikakauslehtien mainonta 09 Eri toimialojen mainonnan kiinnostavuus kussakin lehdessä KMT Kuluttaja 09 KMT Kuluttaja 09 N = 3 (est. 4 440 000) Kysymys: "Kuinka kiinnostavina pidätte seuraavien aihealueiden

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Alma Median tulos Q2 2011

Alma Median tulos Q2 2011 Alma Median tulos Q2 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Helsinki 1 Agenda Avainkohdat Q2 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS

Mainosvuosi 2015. Mainosvuosi 2015 TNS Mainosvuosi 2015 Ad spend trends Kantar Media #Mainosvuosi Kantar Media international ad spend trends Mediamainonnan kehitys on ollut vaatimatonta myös kansainvälisesti viime vuonna. Etelä- ja Itä Euroopassa

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Alma Median tulos Q1 2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011

Alma Median tulos Q1 2011. Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011 Alma Median tulos Q1 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 29.4.2011 1 Agenda Avainkohdat Q1 Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys Q1 ja

Lisätiedot

Arkkitehtiuutiset - lukijatutkimus Suomen Arkkitehtiliitto SAFA

Arkkitehtiuutiset - lukijatutkimus Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Arkkitehtiuutiset - lukijatutkimus 2015 Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Tutkimuksen toteutus Arkkitehtiuutiset lukijatutkimus 2015 Tiedonkeruun ajankohta: 29.9-16.10.2015 Kohderyhmä & vastaajarekisteri: Arkkitehtiuutiset

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukukerrat, lukemisen osuus sekä kohtaamiskertoimet ja -kontaktit Lähde: KMT AL + total 2015

Aikakauslehtien lukukerrat, lukemisen osuus sekä kohtaamiskertoimet ja -kontaktit Lähde: KMT AL + total 2015 Aikakauslehtien lukukerrat, lukemisen osuus sekä kohtaamiskertoimet ja -kontaktit 2015 Raportin lukuohje Lukukerrat = Kuinka monta kertaa lukee tai selailee yhtä XX- lehden numeroa. Lehden lukemisen osuus,

Lisätiedot

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake

Liitteet. Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli. Liite I. Kyselylomake Liitteet Liite I. Kyselylomake Kohderyhmän ikä ja elämäntyyli 1. Onko yritys määritellyt kohderyhmän iän mallistolle, jota olet viimeksi suunnitellut tai jota suunnittelet parhaillaan? a. on, kohderyhmän

Lisätiedot

Alma Median tulos Q4 ja 2011

Alma Median tulos Q4 ja 2011 Alma Median tulos Q4 ja 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Säilyttäminen KMT Kuluttaja 2010

Säilyttäminen KMT Kuluttaja 2010 Säilyttäminen KMT Kuluttaja 2010 Säilyttäminen Säilyttäminen tutkittiin KMT Kuluttaja 2010 tutkimuksen yhteydessä kirjekyselynä Personoitu lomake: Vastaajan lomakkeelle tulostuivat vain ne lehdet, joita

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja

Alma Median tulos Q Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja Alma Median tulos Q3 2011 Kai Telanne, toimitusjohtaja Tuomas Itkonen, talous- ja rahoitusjohtaja 1 Agenda Avainkohdat Markkinoiden kehitys Segmenttikatsaukset Taloudellinen kehitys ja näkymät 2 Avainkohdat

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Golf Digest lukijatutkimus

Golf Digest lukijatutkimus Golf Digest Golf Digest lukijatutkimus Toteutettu web-kyselynä toukokuussa 8 Vastaajat ovat Golf Digest lehden tilaajia ja lukijoita Vastaajia n = 479 Lehden jutut luetaan tarkkaan Luen lehden jutut Vastaajista

Lisätiedot

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013

MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 MTL-Barometri Q1/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 3.4.2013 1 MTL-Barometri Q1/2013 Tutkimusajanjakso 5.3. 28.3.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Mediafakta 2016 4/2016. Suomen 2. luetuin päivälehti

Mediafakta 2016 4/2016. Suomen 2. luetuin päivälehti Mediafakta 2016 4/2016 Suomen 2. luetuin päivälehti Sanomalehtien lukijamäärät KMT SL 2015 Muutos 6 kk Muutos 2 v Helsingin Sanomat 676 000-36 000-161 000 Maaseudun Tulevaisuus 333 000-11 000 + 14 000

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukemista koskevat väittämät. KMT Kuluttaja Syksy 2013 / Kevät 2014

Aikakauslehtien lukemista koskevat väittämät. KMT Kuluttaja Syksy 2013 / Kevät 2014 Aikakauslehtien lukemista koskevat väittämät KMT Kuluttaja Syksy 0 / Kevät 0 Vastaajamäärä N = 88 Toteutus nettikyselynä.7.0-0.6.0 Tulokset laskettu lehtien lukijoista Tulokset kaikista aikakauslehdistä

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Case Marks & Spencer. Lingerie Heaven

Case Marks & Spencer. Lingerie Heaven Case Marks & Spencer Lingerie Heaven Marks & Spencer casen taustaa Marks & Spencerin alamäki vuosina 1997-2000 oli yhtä paljon puhuttu kuin sen virkoaminen vuosina 2001-2003. Myynnin alamäen aikana alusvaatteet

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja 2013

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja 2013 Aikakauslehtien lukuajat KMT Kuluttaja 2013 Aikakauslehtien lukuajat Nettikysely KMT Kuluttaja 2013 -tutkimuksessa. Kysyttiin lehdistä, jotka vastaaja KMT puhelinhaastattelussa ilmoitti lukeneensa ilmestymisvälin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukemistavat KMT Kuluttaja 2013 Lehtiryhmittäin ja lehdittäin

Aikakauslehtien lukemistavat KMT Kuluttaja 2013 Lehtiryhmittäin ja lehdittäin Aikakauslehtien lukemistavat KMT Kuluttaja 0 Lehtiryhmittäin ja lehdittäin Vastaajamäärä N = 8 Toteutus nettikyselynä 8..-0..0 Tulokset laskettu lehtien lukijoista Tulokset kaikista aikakauslehdistä eri

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Integroitu markkinointiviestintä

Integroitu markkinointiviestintä Markkinoinnin perusteet 23A00110 Videoluento I Integroitu markkinointiviestintä Ilona Mikkonen, KTT Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Markkinointiviestintä (marketing communication)

Lisätiedot

Säilyttäminen KMT Kuluttaja 2007

Säilyttäminen KMT Kuluttaja 2007 Säilyttäminen Säilyttäminen Lukuminuutit tutkittiin tutkimuksen yhteydessä kirjekyselynä Personoitu lomake: Vastaajan lomakkeelle tulostuivat vain ne lehdet, joita vastaaja oli KMT tutkimuksen puhelinhaastattelussa

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

Mainonnan kenttä Venäjällä

Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan kenttä Venäjällä Mainonnan historia nykyvenäjällä 15 vuotta siitä kun se alkoi Viimeisen 10 vuoden aikana isoimmat ketjut ovat rantautunet Venäjälle Koulutus, osaaminen, ja yleinen tietotaito

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa

Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa Pohjoismaat digitaalisessa uutismaisemassa UUTISMEDIA VERKOSSA 2016 REUTERS INSTITUTE DIGITAL NEWS REPORT 2016 Esa Reunanen 1.9.2016 SISÄLTÖ Tausta ja metodologia Uutislähteet, laitteet ja luottamus uutisiin

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukemista koskevat väittämät. KMT Kuluttaja 2014

Aikakauslehtien lukemista koskevat väittämät. KMT Kuluttaja 2014 Aikakauslehtien lukemista koskevat väittämät KMT Kuluttaja 0 Vastaajamäärä N = 8 7 Toteutus nettikyselynä 8..-..0 Tulokset laskettu lehtien lukijoista Tulokset kaikista aikakauslehdistä yhteensä ja jäsenlehdistä

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukukerrat. KMT Kuluttaja syksy 2013 / kevät 2014

Aikakauslehtien lukukerrat. KMT Kuluttaja syksy 2013 / kevät 2014 Aikakauslehtien lukukerrat KMT Kuluttaja syksy 2013 / kevät 2014 Aikakauslehtien lukukerrat Nettikysely KMT Kuluttaja syksy 2013/kevät 2014 -tutkimuksessa. Kysyttiin lehdistä, jotka vastaaja KMT puhelinhaastattelussa

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

VPT 2007 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus. Yhteenveto

VPT 2007 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus. Yhteenveto VPT 2007 Valtakunnallinen Paikallislehtitutkimus Yhteenveto Tutkimusten toteutus 1(2) Tutkimusten tavoitteena on lähinnä selvittää paikallislehtien lukemiseen liittyviä asioita, asemaa paikallisena tietolähteenä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä

TYÖTTÖMYYSBAROMETRI Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä TYÖTTÖMYYSBAROMETRI 2014 Tietoja tekniikan alan yliopistokoulutetuista työttömistä Työttömyysbarometrin sisältö 1. Yhteenvetoa tuloksista 2. Tilastotietoja tekniikan alan yliopistokoulutettujen työttömyydestä

Lisätiedot

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016

Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Sijoittajabarometri Lokakuu 2016 Tämän tutkimuksen on tehnyt Tietoykkönen Oy Osakesäästäjien Keskusliitto ry:n ja Pörssisäätiön toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää yksityissijoittajien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Kielitaito, tietotekniikan käyttö, ammattikirjallisuus ja koulutusmahdollisuudet Suomalaiset osaavat vieraita kieliä, käyttävät tietokonetta ja seuraavat ammattikirjallisuutta

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukukerrat. KMT Kuluttaja 2013

Aikakauslehtien lukukerrat. KMT Kuluttaja 2013 Aikakauslehtien lukukerrat KMT Kuluttaja 2013 Aikakauslehtien lukukerrat Nettikysely KMT Kuluttaja 2013 -tutkimuksessa. Kysyttiin lehdistä, jotka vastaaja KMT puhelinhaastattelussa ilmoitti lukeneensa

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja 2011

Aikakauslehtien lukuajat. KMT Kuluttaja 2011 Aikakauslehtien lukuajat KMT Kuluttaja 2011 Aikakauslehtien lukuajat Lukuminuutit Tutkittiin KMT Kuluttaja 2011 tutkimuksen yhteydessä nettikyselynä Personoitu lomake: lomakkeelle tulostuivat vain ne lehdet,

Lisätiedot

Kuluttajat postikorttien lähettäjinä 2007

Kuluttajat postikorttien lähettäjinä 2007 Kuluttajat postikorttien lähettäjinä Kari Elkelä, Itella BI.. Itella BI --0 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tavoitteet Hankkia tietoa postikorttien lähettämistä edistävän tuotekehityksen, viestinnän

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

Säilyttäminen KMT Kuluttaja 2009

Säilyttäminen KMT Kuluttaja 2009 Säilyttäminen KMT Kuluttaja 09 Säilyttäminen Säilyttäminen tutkittiin KMT Kuluttaja syksy 09 / kevät 10 tutkimuksen yhteydessä kirjekyselynä Personoitu lomake: Vastaajan lomakkeelle tulostuivat vain ne

Lisätiedot

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto

Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki. Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mistä sisällöt lukulaitteisiin? 1.10.2010, Seinäjoki Helene Juhola, kehitysjohtaja Viestinnän Keskusliitto Mobiileja medialaitteita Lukeminen erilaisilla laitteilla Kommunikointi, aktiivisuus Kännykät

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA

SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA SOSIAALINEN MEDIA APTEEKIN JA ASIANTUNTIJAN TYÖKALUNA Sosiaalinen media on tärkeä ja keskeinen väline ihmisten ja organisaatioiden välisessä kanssa

Lisätiedot

Aikakauslehden yhtä numeroa luetaan keskimäärin 59 minuuttia. Se on 6 minuuttia enemmän kuin vuosi sitten.

Aikakauslehden yhtä numeroa luetaan keskimäärin 59 minuuttia. Se on 6 minuuttia enemmän kuin vuosi sitten. Aikakauslehden yhtä numeroa luetaan keskimäärin 59 minuuttia. Se on 6 minuuttia enemmän kuin vuosi sitten. Lähde: KMT AL + total, syksy 2015/kevät 2016 Naiset lukevat pidempään kuin miehet. keskimääräinen

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi 11.3.2015 Satu Myller ja Nina Juhava 10-12 asiantuntijaluentoa vuosittain 1 000 osallistujaa Teemoina mm. työnhaun uudet tuulet, työnantajien

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

Aikakauslehtien lukukerrat

Aikakauslehtien lukukerrat Sektorin nimi 1 Aikakauslehtien lukukerrat KMT Kuluttaja 2009 Sektorin nimi 2 Aikakauslehtien lukukerrat -raportti Tutkittiin KMT Kuluttaja 2009 tutkimuksen yhteydessä kirjekyselynä Personoitu lomake:

Lisätiedot