10.00 Seminaarin avaus Performanssitaiteen kokelma Kuvataiteen keskusarkistossa Perttu Rastas, Valtion taidemuseo

Transkriptio

1 T.E.H.D.A.S. ry ja Porin taidemuseo järjestävät yhteistyössä performanssitaiteen dokumentaatiota ja arkistointia käsittelevän seminaarin perjantaina klo Porin taidemuseolla(eteläranta, Pori). Seminaarin tarkoitus on esitellä projekteja performanssitaiteen arkistoinnin saralla, vaihtaa kokemuksia ja ajatuksia, kartoittaa arkistoinnin nykytilannetta sekä keskustella tulevaisuuden tarpeista ja mahdollisuuksista. Tapahtuman järjestäjien ja taiteiljoiden omissa kätköissä on osa suomalaisen nykytaiteen kulttuuriperintöä kuinka tämä aineisto voidaan säilyttää tulevaisuuteen ja mitä sillä voidaan tehdä? Seminaarin avaus Performanssitaiteen kokelma Kuvataiteen keskusarkistossa Perttu Rastas, Valtion taidemuseo Tehtaan arkistointiprojekti Juha Mehtäläinen, T.E.H.D.A.S ry Performanssipankin toiminta ja tulevaisuus Leena Kela, Performanssitaiteen läänintaiteilija, Varsinais-Suomi Lounastauko (omakustanteinen) Näkökulmia taltiointiin Là-bas -tapahtumista Lauri Luhta ja Antti Ahonen, Là-bas Dokumentaation tekijänoikeudet Lakimies Pekka Heikkinen, Kansalliskirjasto Kahvitauko Keskustelu: Performanssitaiteen dokumentaation arkistointi Suomessa tulevaisuudennäkymät? Seminaari päättyy

2 Perttu Rastas Kansallisgalleria,! Kokoelmahallinta -osasto Kuvaamo -yksikkö! Kuvaamopäällikkö!

3 In art, performance art is a performance presented to an audience, traditionally interdisciplinary. Performance may be either scripted or unscripted, random or carefully orchestrated; spontaneous or otherwise carefully planned with or without audience participation. The performance can be live or via media; the performer can be present or absent. It can be any situation that involves four basic elements: time, space, the performer's body, or presence in a medium, and a relationship between performer and audience. Performance art can happen anywhere, in any venue or setting and for any length of time. The actions of an individual or a group at a particular place and in a particular time constitute the work. Marina Abramovic performing Lips of Thomas at the Guggenheim Museum, November 14, Marina Abramovic. Courtesy: Sean Kelly Gallery, New York.

4 When the PAIN inside is too BIG,! we need to make it better in any way..! Cut4Bieber Jessica Mazon. a 15 year old from Santa Carina, Brazil Read more at

5

6

7

8 Uusimmassa SARV:n Kritiikin Uutisten pääkirjoituksessa kulttuuritutkija Aleksi Salusjärvi kirjoittaa seuraavasti: Fredric Jameson päivitti toissa vuonna postmodernin teorian avoimella luennolla Helsingin Yliopistossa. Hän määritteli artefakteista koostuvan kulttuurin saaneen viime vuosikymmeninä tapahtuman luonteen. Taide on yhä selvemmin tilallisia prosesseja, permutaatioita (järjestyksen muutos) ja ajallisia kokonaisuuksia.! Tapahtuman luonne on lävistänyt kaiken taiteen. Erityisen selvästi tämän havaitsee kirjallisuuden ja kuvataiteen maailmoissa, joissa esineiden sijaan sisällöt rakentuvat yhä useammin esiintyviksi kokonaisuuksiksi. Digitaalisessa kulttuurissa läsnäolosta on tullut taiteen keskeinen elementti.

9 Tarkovski: Andrei Rublev Elokuva kertoo munkki Andrei Rubljovin elämästä 1400-luvun Venäjällä. Sekasortoinen maa on jatkuvien mongolihyökkäysten kohteena, ja etuoikeuksiaan puolustavat ruhtinaat levittävät eripuraa kansan pariin. Pitkällä matkallaan Venäjän halki Andrei Rubljov kohtaa epäluuloja ja valtaa pitävien vihaa. Yksinäisen taiteilijan on luotettava näkemykseensä ja kamppailtava uskonsa puolesta.! Maailman kurjuudet saavat hänet epäilemään suhdettaan niin uskoonsa kuin taiteeseenkin. Tarjoaako hän tuskaa ja surua kuin muukin seurakunta? Andrei Rubljov ei kuitenkaan nouse kapinaan, vaan vetäytyy mykkänä pohtimaan elämän järjettömyyttä.[2] Elokuvan lopussa Rubljov seuraa Tsaarin kellon valamista ja samaistuu kelloa valavaan nuoreen Boriskaan.! Elokuvan mustavalkoinen osuus kertoo ikonimaalarin elämästä symbolisesti ja monipuolista elokuvakerrontaa käyttäen. Värilliset loppuminuutit näyttävät ikonimaalari, munkki Andrei Rubljovin kuuluisimman maalauksen, Pyhä Kolminaisuus -ikonin yksityiskohtia.

10 Valie Export (1941-) Valie Export s early guerilla performances have attained an iconic status in feminist art history. Tapp- und Tast-Kino ("Tap and Touch Cinema") was performed in ten European cities in [6][7] In this avowedly revolutionary work, Valie Export wore a tiny "movie theater" around her naked upper body, so that her body could not be seen but could be touched by anyone reaching through the curtained front of the "theater." She then went into the street and invited men, women, and children to come and touch her. The media responded to Export's provocative work with panic and fear, one newspaper aligning her to a witch. Export recalls, "There was a great campaign against me in Austria."[5]! In her 1968 performance Aktionshose:Genitalpanik (Action Pants: Genital Panic), Valie Export entered an art cinema in Munich, wearing crotchless pants, and walked around the audience with her exposed genitalia at face level. The associated photographs were taken in 1969 in Vienna, by photographer Peter Hassmann. The performance at the art cinema and the photographs in 1969 were both aimed toward provoking thought about the passive role of women in cinema and confrontation of the private nature of sexuality with the public venues of her performances.[8] Apocryphal stories state that the Aktionshose:Genitalpanik performance occurred in a porn theater and included Valie Export brandishing a machine gun and challenging the audience, as depicted in the 1969 posters,[9] however she claims this never occurred.[10]! The contrast with what is usually called "cinema" is obvious, and is crucial to the message. In Valie Export's performance, the female body is not packaged and sold by male directors and producers, but is controlled and offered freely by the woman herself, in defiance of social rules and state precepts. Also, the ordinary state-approved cinema is an essentially voyeuristic experience, whereas in Valie Export's performance, the "audience" not only has a very direct, tactile contact with another person, but does so in the full view of Valie Export and bystanders.!

11

12

13 Helenä Erkkilä tutkimus Performanssitaiteen kokoelma syntyi osana Kuvataiteen keskusarkiston dokumentoin4projek4a vuosina Kokoelma- aineiston keräsi pääosin Helena Erkkilä toimiessaan Kuvataiteen keskusarkiston tutkijana. Se on nykyisin osa Kansallisgallerian arkistokokoelmaa. Kokoelma sisältää dokumenbeja (haastabeluja, leh4leikkeitä, suunnitelmia, muis4inpanoja, kuvia, performanssien videotallenteita jne.) vuosilta ! Taidehistoriallisten asiakirja- arkistojen osuuteen kuuluvat Taiteilijakansiot ja äänitearkiston osuuteen fyysiset ääninauhat. Nämä käsibävät yhteensä 14 yksikköä eli 1.40 hyllymetriä. Diat, valokuvat ja kuvatallenteet ovat kuva- arkiston hallussa.

14 Pia Lindman ENVIRONMENTAL ART Pia Lindman Professor, the head of study program Otaniemi Campus, Aalto Art House Artist Statement My art practice evolves around the themes of social context and space, as well as the performative aspect of making and experiencing art. My interest in social space stems from my studies in architecture, which eventually led me to study for a second master s degree in art at Massachusetts Institute of Technology (MIT) with public art artists such as Dennis Adams and Krzysztof Wodiczko, and performance artist Joan Jonas. I take the tradition of site-specific art as a point of departure, while addressing social, political, and economic conditions of a site. I create places for negotiation of diverse cultural, physical, and emotional knowledges like Finnish sauna bathing tradition vs. American sensitivity to nudity. By artistic interventions into social contexts like the Public Sauna at P.S.1 in New York (2000), I aim to provoke passer bys to perform and experience a particular social practice, bringing about a re-evaluation of notions of corporeality and public sphere. Working with video, I perceive the act of recording as performative and part of the content of the work. In residency at the World Financial Center, right next to the World Trade Center disaster site, I submerged a camera in the harbor nearby, in an attempt to create a point of access to an otherwise impenetrable corporate environment further rendered paranoid by the trauma of 9/11. Tracing an axis of architectural removals I have continued this series of videos in Berlin and Warsaw, submerging my camera in the Spree and Wiesla rivers. As with video, my approach to drawing is informed by the tradition of performance art. After videotaping myself re-enacting gestures of mourning captured in photographs in the New York Times, I traced these gestures from video stills with pencil. By exhibiting both the tracings and the enactments, I tried to illuminate some of the relationships between a photograph, its mediation, and the idea of original content, in this instance human emotional reaction to terrorism.

15

16 Miksi audiovisuaalista taidetta pitää arkistoida?! Ne ovat kulttuuritihentymiä Audiovisuaaliset taideteokset (ns. teatterielokuvaa lukuunottamatta) on ainoita kulttuurimuotoja jota ei institutionaalisesti ole säännöllisesti ja kattavasti arkistoitu. Toki on muitakin audiovisuaalisen tuotannon muotoja, joita ei myöskään arkistoida.! Käytännöt heikkoja Taiteilijoiden asenne ja tilanne arkistoinnin suhteen on ollut epävarma. Audiovisuaaliset taideteokset ovat taiteilijan henkistä ja fyysistä omaisuutta, jonka luovuttaminen, edes suojakopio -mielessä on ollut vaikeaa ja eikä perustu tuottajarutiineihin.

17 Miksi digitoidaan? 1. Säilytettävyys: Vaikka digitointiin liittyvät kysymykset resursseista ja huoli siitä, että digitoitua aineistoa on aika ajoin tuoreutettava, yksi lähtökohta digitalisoimiselle on aineiston säilytettävyys ja helppo kopioitavuus. Vaikka alkuperäiset esineet, asiakirjat ja vastaavat pidetään nekin edelleen tallessa, digitalisoiminen mahdollistaa varmuuskopioiden tekemisen, säilyttämisen ja jakelun. 2. Saavutettavuus: Edellisen kohdan kopiointi ja jakelu ovat yhteydessä aineiston saavutettavuuteen. Digitointi- ja digitalisointihankkeiden yhtenä lähtökohtaisena tavoitteena on alkuperäisaineiston saavutettavuuden parantaminen. Monesti kohderyhmänä ovat ammattitutkijoiden lisäksi muut asiakkaat, harrastajatutkijat, tavalliset museokävijät, erityisryhmät ja niin edelleen. Museoiden tapauksissa digitoitujen aineistojen oletetaan innostavan erityisesti lapsia ja nuoria museopalvelujen käyttäjiksi ja oppijoiksi. Samasta syystä on esitelty milloin mitäkin museoteknologiaa jo kauan ennen tietokoneita: televisioita, elokuvakoneita, radioita 3. Vuorovaikutus ja vuorovaikutteisuus: Digitaalinen media nähdään tyypillisesti ympäristönä, jossa tapahtuu vuorovaikutusta käyttäjän ja teknologian, käyttäjän ja eri sisältöjen sekä käyttäjien välillä. Vuorovaikutus on yhteydessä saavutettavuuteen, ja uuden teknologian avulla on se sitten perusnettiä tai sosiaalista mediaa, pyritään saamaan laajempi ja nopeampi yhteys (muisti)organisaation ja yleisön välille. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi toiminnasta tiedottamista, palautteen keräämistä, virtuaalisten näyttelyjen järjestämistä mutta myös aineiston keräämistä (esim. kontekstitieto, muistitietoaineistot). 4. Puhuttelevuus. Tämän kohdan nimeämisestä tai erillisyydestä en ole ihan varma, mutta se on yhteydessä edellisiin ja seuraavaan. Tarkoitan tällä sitä, että digitalisoimisen avulla aineisto halutaan tuoda lähemmäksi käyttäjää, koskettavaksi. Tähän liittyy usein kokemusten tarinallistaminen. Tarinat voivat liittyä vaikkapa esineisiin, asiakirjoihin tai tapahtumiin, joista verkossa julkaistaan vaikkapa puhuttuja ja kuvattuja aikalaistodistuksia ja muistelmia, jos mahdollista. 5. Elämyksellisyys: Varsinkin kahden viimeisen kategorian julkilausuttuna tavoitteena on tyypillisesti lisätä käyttökokemuksen elämyksellisyyttä, johon liittyy tietynlainen virtuaalinen moniaistisuuden spektaakkeli. Eläytynyt käyttäjä pääsee ikään kuin syvemmälle kohteeseen ja intoutuu toivon mukaan käyttämään palvelua yhä uudelleen. Tämä oikeuttaa tekijäorganisaation olemassa olon muuttuvissa olosuhteissa. Turun yliopiston kulttuurihistorian prof. Jaakko Suominen

18 Joseph Beuys Nykytaiteen museon kokoelmiin kuuluva Joseph Beuysin multippeli Hiljaisuus (Ingmar Bergman) vuodelta 1973 koostuu viidestä 35 mm filmikelasta, jotka sisältävät Ingmar Bergmanin elokuvan Hiljaisuus (1962) saksankielisen version. Filmikelat on käsitelty galvanisoimalla ne sinkkikylvyssä, samalla ne on tehty käyttökelvottomiksi. Beuys on nimennyt jokaisen viidestä filmikelasta erikseen tulkiten elokuvan sisältöä omien käsitteidensä ja symboleidensa kautta: 1. yskänkohtaus - vuoristo+ 2. Kääpiöt - animalisaatio 3. Menneisyys - vegetabilisaatio 4. Panssarit - mekanisaatio 5. Olemme vapaita - Geisiiri+

19 Bill Viola: Reflecting pool VR: You've written a lot on the medium. How have you redefined your ideas of what video is, over the years? BV: Actually, technologically speaking, I don't think video is going to exist for too much longer. The technology is changing so rapidly that it simply won't be around in 20 years. Video with then be thought of as a limited practice with a finite life span, a medium that flourished briefly during the late 20th century and early 21st. As a young art student seated at his computer screen said to me, "Video? Oh yeah, that's my dad's medium." Maybe "moving image" will eventually emerge as the overall genre label, as video and electronic forms continue to merge into the digital domain. The practice of video, however, the making of art with moving electronic images, will be around for a long time and continue to grow. Early on, the format was surprisingly perishable. As I prepared for this survey show I realized with shock that my old open-reel 1/2-inch tapes, stored as carefully as possible, are already unplayable, as are some of the copies I had made on 3/4-inch tape. In one case I had to work off a 3/4-inch dub of a 3/4-inch copy of a 1/2-inch tape; there was no other way to save that work. Lately, we've been transferring everything to digital Betacam, securing its continued life. For me, video's impermanence intensifies my sense that my own work is not about the medium per se, and yet that same impermanence also makes clear that, as a medium, video is very specifically tied to this particular moment in history.! Art at the end of the optical age - video artist Bill Viola - Interview Art in America, March, 1998

20 Avokaado mediatietokanta

21 Typical example of database card Name of the work and screen copy pictures Artists name and production crew members Info about how many copies and which type they are that we have in our archive link for screening copy in media server Technical info and keywords Text based info - like curatorial words, bio, info etc. Info about legal status of the work, copyrights and museum license 19. maaliskuuta 13

22 "Täppi" mikä julkaistaan valitussa verkkoselaimessa ja palvelussa

23 Katseltava videoteos tai dokumentti, normaalit streaming videon käyttöpainikeet Kategoriat kuten teokset, dokumentit, haastattelut, performanssit jne. Teostiedot, käyttäjäkommentit, haku lista (venyvä) videoista valitun kategorian mukaan Asiasanat 11. kesäkuuta 13

24

25

26 Museo 2015

27 KDK:n kokonaisarkkitehtuuri

28 Performance Art Bank is a database that presents current Finnish performance and Live Art. In the database you can view recent works, which can also be ordered as performances. The Performance Art database is maintained by Leena Kela, a regional artist of performance art at the Arts Council of Southwest Finland, in collaboration with Artists Association MUU.

29

30

31

32 PAS-jatkohankkeen tehtävät (etenemissuunnitelma)

33 Mediaperformanssi Esiintyä suoraan yleisölle Esitys tallennetaan Esiintyä kameralle Esitys tallenteena Performatiivinen liikkuvan kuvan installaatio Teos Ei kuulu! tallennuslain! piiriin Kuuluu! tallennuslain! piiriin Ei kuulu! tallennuslain! piiriin

34

35

36 14 Velvollisuus elokuvan tallettamiseen Kotimaisen tuottajan valmistaman, muun kuin yksinomaan televisiota varten tehdyn elokuvan alkuperäisaineiston omistajan on viiden vuoden kuluessa elokuvan valmistumisesta talletettava alkuperäisaineisto tai sitä teknisesti vastaava aineisto Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon tai muuhun arkiston tähän tarkoitukseen hyväksymään säilytystilaan. Mitä tässä momentissa säädetään omistajasta, koskee vastaavasti sitä, jolla muuten on oikeus määrätä aineistosta. Kotimaisen tuottajan valmistamana pidetään elokuvaa, jonka on valmistanut Suomen kansalainen, Suomessa vakituisesti asuva henkilö tai Suomen lainsäädännön mukaan perustettu oikeushenkilö, jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka Suomessa. Kotimaisen tuottajan valmistamana pidetään myös elokuvaa, joka on valmistettu yhteistyössä ulkomaisen tuottajan kanssa, jos elokuvan alkuperäisaineisto säilytetään Suomessa. Edellä 1 momentissa säädettyä velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos arkisto on kirjallisesti kieltäytynyt vastaanottamasta aineistoa. Arkistolla on oikeus saada elokuva katsottavakseen ennen arkistoinnista tai säilytyspaikasta tehtävää päätöstä.

37 PÖYTÄKIRJA 2/2000 Aika: Tiistaina klo Paikka: Suomen elokuva-arkisto Ravintola Lasipalatsin kabinetissa Suomen Elokuvaarkiston päätös vuodelta 2000 yhteistyöstä Läsnä: Jukka Liedes puheenjohtaja Markku Koistinen jäsen Martti Soramäki jäsen Kauko Rumpunen jäsen Håkan Mattlin jäsen Anna-Maija Kokkonen jäsen Satu Laaksonen jäsen Matti Lukkarila jäsen, arkiston johtaja Lea Suvanto sihteeri 1 Kokouksen avaus ja päätösvaltaisuus Todettiin kokous päätösvaltaiseksi 8 Mediataiteen arkistointi Päätettiin tehdä Kiasman kanssa sopimus, jossa määritellään mediataiteen osalta aineistot, arkistotilat, luettelointi ja muut tallettamisen ehdot. Elokuva-arkiston tulee tarkastaa arkistotilat Kiasmassa. 10 Johtokunnan kauden päättäminen Opetusministeriö nimittää uuden johtokunnan huhtikuun alusta lukien. Keskusteltiin päättyneestä kaudesta ja päätettiin kokous klo puheenjohta Jukka Liedes

38

39 14 Velvollisuus elokuvan tallettamiseen! Kotimaisen tuottajan valmistaman, muun kuin yksinomaan televisiota varten tehdyn elokuvan alkuperäisaineiston omistajan on viiden vuoden kuluessa elokuvan valmistumisesta talletettava alkuperäisaineisto tai sitä teknisesti vastaava aineisto Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon tai muuhun arkiston tähän tarkoitukseen hyväksymään säilytystilaan. Mitä tässä momentissa säädetään omistajasta, koskee vastaavasti sitä, jolla muuten on oikeus määrätä aineistosta. Kotimaisen tuottajan valmistamana pidetään elokuvaa, jonka on valmistanut Suomen kansalainen, Suomessa vakituisesti asuva henkilö tai Suomen lainsäädännön mukaan perustettu oikeushenkilö, jolla on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka Suomessa. Kotimaisen tuottajan valmistamana pidetään myös elokuvaa, joka on valmistettu yhteistyössä ulkomaisen tuottajan kanssa, jos elokuvan alkuperäisaineisto säilytetään Suomessa. Edellä 1 momentissa säädettyä velvollisuutta ei kuitenkaan ole, jos arkisto on kirjallisesti kieltäytynyt vastaanottamasta aineistoa. Arkistolla on oikeus saada elokuva katsottavakseen ennen arkistoinnista tai säilytyspaikasta tehtävää päätöstä.

40 Tässä laissa tarkoitetaan: 3 Määritelmät 1) painotuotteella aineistoa, joka sisältää kirjoitusta, merkkejä tai kuvia ja josta on teknistä menetelmää käyttäen valmistettu useita kappaleita paperille tai vastaavalle alustalle; 2) pienpainatteella mainosta, esitettä ja hinnastoa sekä muita niihin verrattavia painotuotteita; 3) sanomalehdellä vähintään kerran viikossa ilmestyvää painotuotetta, joka sisältää pääasiassa uutisia sekä selostavia ja kommentoivia kirjoituksia ajankohtaisista asioista yhteiskuntaelämän eri aloilta; 4) tallenteella aineistoa, joka sisältää ääntä, kuvaa tai merkkejä ja joka on teknistä menetelmää käyttäen tallennettu teknisen laitteen avulla käytettävälle alustalle; 5) verkkoaineistolla tietoverkoissa saatavilla olevaa aineistoa; 6) televisio- ja radio-ohjelmistolla ohjelmien muodostamaa ennalta valikoitua kokonaisuutta, johon sisältyvät ohjelmien välissä lähetettävät aineistot ja ohjelmiin mahdollisesti liittyvät oheis- ja lisäpalvelut ja niiden sisältämät aineistot; 7) televisio- ja radio-ohjelmalla ohjelmaa, joka on näytelmäteos, dokumentaarinen teos, audiovisuaalinen taideteos taikka joka perustuu kirjalliseen teokseen, sävellysteokseen tai erityistä taustatutkimusta edellyttävään tai muuhun alkuperäiskäsikirjoitukseen; 8) elokuvalla teosta, joka voidaan teknisin keinoin esittää liikkuvina kuvina; 9) valmistajalla sitä, joka valmistaa 1 4 kohdassa tarkoitetun aineiston kappaleet; 10) julkaisijalla sitä, jonka aloitteesta ja vastuulla aineiston kappaleita saatetaan kauppaan tai muuten levitetään yleisölle; 11) verkkojulkaisijalla sitä, jonka aloitteesta ja vastuulla verkkoaineisto saatetaan yleisön saataville.

41

42 17 Muut elokuvia koskevat säännökset! Tämän luvun mukaisen elokuvan alkuperäisaineiston tai sitä teknisesti vastaavan aineiston tallettamisesta ja käytöstä tulee tehdä kirjallinen sopimus. Jollei toisin ole sovittu, talletettua aineistoa saadaan käyttää tämän lain mukaisesti. Aineiston tallettajan tulee tallettamisen yhteydessä antaa arkistolle luettelo ja kuvailutiedot talletettavasta aineistosta. Arkisto vastaa talletetun aineiston säilymisestä. Arkiston on tarvittaessa ennen alkuperäisaineiston tai sen kopion luovuttamista tutkimus- tai muuhun käyttöön valmistettava aineistosta uusi kopio. Mitä tässä momentissa säädetään arkistosta, koskee myös sitä, joka säilyttää talletettua aineistoa muussa säilytystilassa. Talletetun aineiston omistusoikeus ei siirry arkistolle. Elokuvan oikeuksien haltijalla on oikeus saada talletettu elokuva haltuunsa ja käyttöönsä tekijänoikeuslain mukaisten oikeuksien toteuttamiseksi. Mitä tässä pykälässä säädetään elokuvan tallettamisesta, sovelletaan myös elokuvaan liittyvän muun aineiston tallettamiseen ja säilyttämiseen.

43 15 Velvollisuus esityskopion ja elokuvan tiedotusaineiston tallettamiseen! Muun kuin yksinomaan televisiota varten tehdyn kotimaisen elokuvan tuottajan on talletettava Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon yksi esityskopio elokuvasta ja kappaleet elokuvan mainosja muusta tiedotusaineistosta kolmen vuoden kuluessa elokuvan valmistumisesta. Esityskopion tallettamisvelvollisuutta ei ole, jos elokuvasta on olemassa vain yksi esityskopio tai tallettamista on siitä aiheutuvien kustannusten vuoksi muutoin pidettävä ilmeisen kohtuuttomana. Mitä tässä pykälässä säädetään tuottajasta, koskee vastaavasti muuta oikeuksien haltijaa, jolla on oikeus määrätä elokuvan esityskopioiden valmistamisesta.

44 16 Sopimukseen perustuva elokuvan tallettaminen! Kansallinen audiovisuaalinen arkisto voi sopia kotimaisen tuottajan kanssa myös 14 :ssä tarkoitettuun elokuvaan liittyvän aineiston tallettamisesta arkistoon. Arkisto voi sopia ulkomaisen tuottajan kanssa Suomessa julkisesti esitetyn elokuvan sekä elokuvan mainos- ja muun tiedotusaineiston tallettamisesta arkistoon.

45

46 Kansallinen äänitearkisto Musiikkikirjaston yhteydessä toimiva Kansallinen äänitearkisto on maan laajin julkinen äänitearkisto. Arkiston laajuus on noin äänitettä. Siihen on koottu suurin osa suomalaisista äänitejulkaisuista 1901 alkaen. Kirjasto on saanut vapaakappaleet Suomessa julkaistuista musiikki- ja puheäänitteistä 1981 lähtien. Vanhempia äänitteitä hankitaan äänitearkistoon takautuvasti. Koossa on noin 80 % suomalaisista äänitejulkaisuista. Äänitteitä ei lainata kotiin. Kokoelmat ovat kuunneltavissa Musiikkikirjastossa tilausten mukaan. Musiikkiäänitteet on luetteloitu Viola-tietokantaan. Äänikirjojen, -lehtien ja muiden puheäänitteiden tiedot löytyvät Fennica-tietokannasta. Kirjastossa on meneillään äänitteiden digitointihanke. Äänitteet ovat osittain herkimmin vaurioituvaa ja tuhoutuvaa arkistoaineistoa, jonka pelastamisella on kiire. Vuosisadan äänet -hankkeessa digitoidaan ensiksi kaikki suomalaiset 78 kierroksen nopeudella soitettavat äänilevyt. Tekijänoikeuksista vapaat digitoidut äänitteet ovat kuunneltavissa verkossa Raita-tietokannan kautta. VUOSISADAN ÄÄNET - suomalaisten äänitteiden digitointihanke Lisätietoja: kk-musiikki(at)helsinki.fi puh. (09) Tarja Lehtinen (09)

47 Video!! Miksi arkistoida ja digitoida?! Videomateriaalin kestävyys ajassa. Puhutaan korkeintaan muutamista kymmenistä vuosista!

48 Ernie Kovacs was more than another wide-eyed, self-ingratiating clown. He was television's first significant video artist. He was its first surrealist... its most daring and imaginative writer.!! In 1986, the Museum of Television & Radio (now the Paley Center for Media) presented an exhibit of Kovacs' work, called The Vision of Ernie Kovacs. The Pulitzer Prize winning television critic, William Henry III wrote for the museum's booklet:[20]!

49 Eugene ( ) Bruce Nauman: Live Taped Video Corridor