Helsingin joukkoliikenne 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin joukkoliikenne 2009"

Transkriptio

1 SUY D: 8/2009

2 Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI HKL-liikelaitos Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijä(t) toim. Tarja Jääskeläinen Julkaisun nimi Tiivistelmä Tässä raportissa on tarkasteltu Helsingin joukkoliikenteen nykytilaa ja verrattu sitä aiempiin vuosiin. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus moottoriajoneuvoliikenteestä on kasvanut viimeisten vuosien aikana. Joukkoliikenteen osuudet olivat vuonna 2008 niemen rajalla ruuhka-aikana 71,9 % ja poikittaisliikenteessä 15,0 %. Matkustajamäärien huippu saavutettiin vuonna 2001, jolloin Helsingin joukkoliikennevälineitä käytti 200,5 miljoonaa matkustajaa. Tämän jälkeen matkustajamäärät alkoivat pienentyä, mutta kääntyivät 2007 nousuun ja kasvoivat 2008 jo huomattavasti. Vuonna 2008 Helsingin joukkoliikennevälineitä käytti 194 miljoonaa matkustajaa. Metro- ja raitioliikennettä laajennetaan voimakkaasti. Raitioliikenteessä avattiin vuonna 2008 uusi linja 9 ja laajennuksia on suunnitteilla mm. Jätkäsaareen, Kalasatamaan ja Laajasaloon. Metroliikenteen automatisointi tapahtuu noin vuonna 2013, ja Länsimetron liikenteen Matinkylään asti arvioidaan alkavan vuonna Metron laajentamista suunnitellaan myös mm. Töölöön, Pasilaan, Viikkiin ja lentokentän/hyrylän suuntaan sekä idässä Östersundomiin. *** HKL on vuodesta 1945 lähtien vastannut Helsingin sisäisen liikenteen järjestämisestä. HKL tilaa bussi-, metro-, raitio- ja lauttaliikenteen ja tuottaa metro- ja raitioliikenteen. Lisäksi se vastaa metro- ja raitioliikenteeseen liittyvästä infrasta. HKL:n suunnitteluyksikkö vastaa Helsingin sisäisen joukkoliikenteen suunnittelusta, tutkimuksesta ja kehittämisestä sekä Helsingin sisäisen bussiliikenteen kilpailuttamisesta. Helsingin sisäinen joukkoliikenne on osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää, johon sisältyy yhteinen lippujärjestelmä. Kuntien rajat ylittävän seutuliikenteen sekä Espoon, Vantaan, Keravan ja Kirkkonummen sisäisen liikenteen suunnittelusta ja kilpailuttamisesta vastaa Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, joka on perustettu Vuoden 2010 alusta lähtien HKL tulee toimimaan metro- ja raitioliikenteen tuottajana sekä huolehtimaan Helsingin raideliikenneinfrasta. HKL:n suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistyvät YTV:n liikenneosaston kanssa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymäksi. Avainsanat (asiasanat) joukkoliikenne, Helsinki, pääkaupunkiseutu Muut tiedot taitto: Tarja Jääskeläinen Sarjan nimi ja numero ISSN-numero ISBN-numero HKL:n julkaisusarja D: 8/2009 Painopaikka ja -vuosi Kieli Sivuja Liitteitä Helsinki 2009 Suomi 34 1

3 Publisher HELSINKI CITY TRANSPORT Planning Unit DESCRIPTION Date of publication Author(s) edited by Tarja Jääskeläinen Name of publication Public transport in Helsinki 2009 Abstract This report examines the current situation of Helsinki s public transport system and compares it to earlier years. The share of overall motor vehicle traffic handled by the public transport system has been increasing over the last few years. In 2008, the public transport system handled 71.9% of all peak-time traffic at the border of the Helsinki peninsula and 15.0% of cross-town traffic. The number of passengers reached an all-time high in 2001, when Helsinki s public transport system served million passengers. The annual volume of passengers began to decrease after this, but started to rise once again in 2007, and this trend continued in That year, some 194 million passengers utilised the public transport system of Helsinki. The metro and tram services are being expanded substantially. A new tram route, the number 9, commenced service in 2008 and new expansions are being planned in, for example, Jätkäsaari, Kalasatama and Laajasalo. Automisation of metro traffic is forecast to be completed in about 2013, and service on the western expansion of the metro network up to Matinkylä, Espoo, should commence in Expansions to the metro are being planned in, among other places, Töölö, Pasila, Viikki and the airport/hyrylä direction as well as Östersundom in the east. Helsinki City Transport HKL has been responsible for organising Helsinki s internal public transport services since HKL purchases bus, metro, tram and ferry transport services and produces metro and tram transport services. In addition to this, HKL is responsible for the infrastructure of the metro and tram services. HKL s planning unit is responsible for the planning, research and development functions of Helsinki s internal public transport services as well as for organising the tendering process for internal bus services in Helsinki. The internal public transport services of Helsinki are a part of the metropolitan area s mass transit system, which includes a joint ticket scheme. The planning and tendering functions of regional transport services that cross municipal boundaries and of the internal transport services of Espoo, Vantaa, Kerava and Kirkkonummi are the responsibility of the Helsinki Metropolitan Area Council YTV, which was established in From the beginning of 2010 HKL will produce metro and tram traffic and take care of infrastructure of rail traffic. HKL s planning and purchasing functions will merge with the transport department of YTV to form a new public transport authority for the entire Helsinki region. Key words public transport, Helsinki, Helsinki Metropolitan Area Other information layout: Tarja Jääskeläinen Serie number ISSN number ISBN number HKL series D: 8/2009 Printing place and year Language Pages Appendices Helsinki 2009 Finnish 34 2

4 Sisällysluettelo 1. Johdanto 5 2. Asiakkaat 6 3. Joukkoliikenteen kilpailukyky 9 4. Matkat Infra Palvelun laatu Talous Kalusto Ympäristö Kehittämishankkeet Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä 34 3

5 4

6 1. Johdanto Helsingin seudun 14 kunnan alueella asuu 1,3 miljoonaa ihmistä, eli lähes 25 % koko maan väestöstä. Helsingissä asuu puolestaan yli 40 % seudun väestöstä eli noin ihmistä. Helsinki ja pääkaupunkiseutu ovat tärkeitä työllistäjiä, mikä kasvattaa kaupungin liikennemääriä. Pääkaupunkiseudulla käy töissä noin alueen ulkopuolella asuvaa. Joukkoliikennettä tarvitaan, jotta liikenne toimii sujuvasti. Pääkaupunkiseutu ja sen työssäkäyntialue kasvaa ja laajentuu. Vuonna 2030 Helsingin seudulla arvioidaan asuvan jo 1,6 miljoonaa ihmistä. Kasvun seurauksena on entistä tärkeämpää kytkeä maankäyttö ja liikennesuunnittelu tiiviisti toisiinsa niin, että uudet alueet ja toimipaikat sijoitetaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien, kuten raideliikenteen, varteen. Helsingin seudulla on jo pitkään noudatettu joukkoliikennettä suosivaa liikennepolitiikkaa. Helsingin seudun ja työmatkasukkuloinnin kasvun myötä joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen on entistä tärkeämpää. Toimiva joukkoliikennejärjestelmä vähentää liikenteen aiheuttamia haittoja, kuten ruuhkia ja päästöjä, sekä pienentää väyläinvestointien tarvetta. Yrityselämälle, kuten kaupan ja teollisuuden kuljetuksille, toimiva liikennejärjestelmä tuottaa selkeää rahaa. Ilmastonmuutoksen myötä ympäristön hyvinvointia edistävät toimenpiteet ovat korostuneet entisestään. Niin valtion kuin pääkaupunkiseudun kuntien keskuudessa on laadittu erilaisia ohjelmia liikenteen haittojen vähentämiseksi ja niissä joukkoliikenteen rooli on merkittävä. Helsingin kaupungin HKL-liikelaitos on vastannut vuodesta 1945 lähtien Helsingin joukkoliikennepalveluiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Sitä ennen kaupunkilaisia kuljetti hevosomnibusliikenne (alkaen 1888), hevosraitioliikenne (1891), sähköraitioliikenne (1900) ja bussiliikenne (1936). Metro alkoi liikennöidä 1982 ja kilpailutettu bussiliikenne käynnistyi Johdinautoliikennettä pyöritettiin Nyt HKL on nostanut johdinautoliikenteen uudestaan tapetille ja selvittää, miten nykytekniikalla toteutetut trolleybussit sopisivat Helsingin liikenteeseen. HKL vastaa sekä metro- että raitioliikenteen operoinnista. Metroliikenne halkoo eteläistä Helsinkiä Ruoholahden ja Mellunkylän/Vuosaaren välillä luvun puolivälissä se tulee ulottumaan Helsingin rajojen ulkopuolelle Espoon Matinkylään asti. Raitioliikenne käsittää 12 linjaa, joista uusin on Kolmikulmasta Itä-Pasilaan ulottuva linja 9. Vuodesta 2005 lähtien HKL:llä ei ole ollut omaa bussiliikennetuotantoa, kun bussiliikenneyksikkö irrotettiin HKL:stä ja yhdistettiin Suomen Turistiauto Oy:n kanssa kaupungin omistamaksi Helsingin Bussiliikenne Oy:ksi. HKL:n kilpailuttamia Helsingin sisäisiä bussilinjoja on 109 ja niitä ajavat Helsingin Bussiliikenne Oy, Concordia Bus Finland Oy Ab, Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab, Veolia Transport Oy ja Taksikuljetus Oy. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on vuodesta 1970 lähtien vastannut pääkaupunkiseudun kuntarajat ylittävien seudullisten joukkoliikennepalveluiden suunnittelusta ja tilaamisesta. Espoon ja Vantaan joukkoliikennesuunnittelu siirtyi YTV:lle vuonna 2005 ja vastaavasti Keravan ja Kirkkonummen vuonna YTV:n tehtävänä on ollut myös pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen. Vuonna 2010 HKL:n ja YTV:n suunnittelu- ja tilaajatoiminnot yhdistyvät uudeksi seudulliseksi joukkoliikenteen viranomaisorganisaatioksi. Uuden organisaation nimeksi tulee Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä eli HSL. HSL tulee aluksi vastaamaan kuuden omistajakuntansa joukkoliikennesuunnittelusta, mutta tavoitteena on, että muutkin Helsingin seudun kunnat liittyisivät siihen. HSL:n tehtäviin kuuluu myös Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta. 5

7 2. Asiakkaat Helsingin joukkoliikenteen palveluja käyttävät lähes kaikki kaupunkilaiset ja kaupungissa kävijät. Joukkoliikennevälineillä liikkumisessa on eroja iän, sukupuolen, sosiaalisen aseman ja työssäkäynnin suhteen. Naiset ovat innokkaampia joukkoliikenteen käyttäjiä kuin miehet. Nuoret ja seniorit puolestaan käyttävät joukkoliikennettä enemmän kuin keski-ikäiset. Tätä selittää etenkin nuorten osalta se, että heillä ei usein ole muuta kulkumuotoa käytettävissä. Toisaalta nuoret ovat usein ympäristötietoisempia kuin vanhempi sukupolvi ja haluavat elämäntapavalinnoillaan tukea kestävää kehitystä. Ilmastonmuutoksen myötä ihmisten joukkoliikennemyönteisyys on vahvistunut. Vuoden 2009 BEST-tutkimuksessa helsinkiläiset antoivat joukkoliikenteen yhteiskunnalliselle merkitykselle arvosanaksi 89 pistettä (maksimi 100), mikä on korkein arvosana, jonka helsinkiläiset ovat kyseiselle ominaisuudelle BEST-tutkimuksessa antaneet. Ei koskaan Harvemmin kuin kerran kuussa Muutaman kerran kuussa Muutaman kerran viikossa Päivittäin Ei koskaan Harvemmin kuin kerran kuussa Muutaman kerran kuussa Muutaman kerran viikossa Päivittäin Miehet Naiset % Kuva 1. Joukkoliikenteen käytön säännöllisyys kaikkien helsinkiläisten sekä naisten ja miesten keskuudessa (BEST-tutkimus 2009). 80+ Ei koskaan muu Ei koskaan Harvemmin kuin kerran kuussa eläkkeellä Harvemmin kuin kerran kuussa Muutaman kerran kuussa Muutaman kerran viikossa Päivittäin opiskelija töissä osaaikaisena töissä täyspäiväisenä Muutaman kerran kuussa Muutaman kerran viikossa Päivittäin % % Kuva 2. Joukkoliikenteen käytön säännöllisyys helsinkiläisten keskuudessa ikäryhmittäin ja sosiaalisen aseman mukaan (BEST-tutkimus 2009). 6

8 Väestö Helsingissä asui vuoden 2009 alussa asukasta, yli 11 % Suomen väestöstä. Kaupungin väkiluku on lisääntynyt viimeisten neljän vuoden ajan 2000-luvun alussa olleen tasannevaiheen jälkeen. Viimeisen vuoden aikana väestö kasvoi yli hengellä. Tästä noin tuli Sipoon läntisten osien (2 046) ja ns. Vantaan kiilan alueen (22) liitoksen seurauksena. Sipoon kunnasta siirtyi Helsinkiin noin 30 km²:n kokoinen alue, joka kattaa Itäsalmen sekä osat Immersbystä ja Majvikistä. Vuoden 2009 väestön kasvuksi ennakoidaan 4 400, minkä jälkeen vuosikasvu vaihtelee kolmesta neljään tuhanteen. On arvioitu, että Helsingin väkiluku saavuttaa asukkaan rajan vuonna Helsingin aikuisväestöstä kolmannes ja asuntokunnista puolet on yksinasuvia. Yksinasuvien osuus on tällä vuosikymmenellä ollut hitaassa kasvussa. Lapsiperheitä on 18,5 prosenttia asuntokunnista. Osuus on laskenut 2000-luvun alusta pari prosenttiyksikköä. Lapsiperheistä suurin osa on kahden huoltajan perheitä. Helsinki on kuitenkin Suomen yksinhuoltajavaltaisin kunta ja yli neljännes alle 18-vuotiasta lapsista asuu yksinhuoltajaperheissä. Ulkomaalaistaustainen väestö on ollut kasvussa viimeisten neljän vuoden ajan. Vuoden 2005 alusta vieraskielisen väestön määrä on kasvanut hengellä. Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia oli Helsingissä vuoden 2008 lopussa yli Eri vieraskielisistä ryhmistä suurimmat ovat venäjänkieliset, joita asui vuoden 2008 lopussa Helsingissä yli Vironkielisiä oli ja somalinkielisiä Muita suuria kieliryhmiä ovat englanti, arabia ja kiina. EU-maiden kansalaisia asui Helsingissä vuoden 2008 lopussa yli Helsinki Espoo Vantaa Kauniainen Kuva 3. Pääkaupunkiseudun kuntien asukasmäärät ovat kasvussa. 7

9 Otantatutkimus Oy teki vuonna 2007 Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirastolle tutkimuksen, jossa selvitettiin Helsingin asukkaiden ja yrityselämän edustajien mielipiteitä kaupungin liikennejärjestelmästä (Liikennebarometri 2007). Tutkimuksen tuloksia on verrattu pääosin samanlaisena vuonna 2004 tehtyyn tutkimukseen. Liikennebarometri antaa yleiskäsityksen siitä, millaisina asukkaat ja yrittäjät kokevat Helsingin liikenneolosuhteet. Tutkimuksessa selvä enemmistö sekä asukkaista (78 %) että yritysten edustajista (69 %) pitää joukkoliikenteen toimivuutta Helsingissä erittäin tai melko hyvänä. Asukkaiden mielipiteet ovat pysyneet melko samana vuodesta 2004, mutta yritysten edustajat kokevat joukkoliikenteen toimivan vähän paremmin kuin aiemmin. Joukkoliikenteen suosiminen on ollut yhtenä Helsingin kaupungin liikennepoliittisena tavoitteena. Iso enemmistö sekä asukkaista (94 %) että yritysten edustajista (88 %) kannattaa ta- Kuva 4. 8 voitetta ja kannatus on selvästi noussut vuodesta Naiset suosivat joukkoliikennettä voimakkaammin kuin miehet. Samoin päivittäin joukkoliikennettä tai pyörää käyttävät ovat voimakkaasti joukkoliikenteen puolesta, kun taas henkilöautoilijat ovat tätä mieltä keskimääräistä vähemmän. Kantakaupungin muissa osissa kuin niemellä ja lännessä ollaan voimakkaasti joukkoliikenteen puolesta keskimääräistä useammin. Keskimääräistä vähemmän joukkoliikenteen voimakas suosiminen saa kannatusta paitsi päivittäiset matkat henkilöautolla tekevissä, myös pohjoisessa/koillisessa ja kaakkois-/itä-helsingissä/kulosaaressa asuvissa. Tutkimuksessa haastateltiin 900 asukasta, jotka oli valittu sukupuoli- ja ikäkiintiöintiä noudattavalla satunnaispoiminnalla. Yritysten edustajia haastateltiin 100. Yritysten valinta oli tehty toimiala- ja kokoluokkajakaumien mukaan niin, että otos edustaisi alueellisesti koko Helsinkiä. Enemmistö helsinkiläisistä kannattaa joukkoliikennettä suosivaa politiikkaa.

10 3. Joukkoliikenteen kilpailukyky Helsingin kaupunginvaltuusto on asettanut vuoteen 2012 ulottuvat joukkoliikenteen kulkumuoto-osuustavoitteet. Helsinginniemen rajan ylittävässä moottoriajoneuvoilla kulkevassa henkilöliikenteessä joukkoliikenteen osuus tulisi ruuhka-aikana olla 73 % ja poikittaisliikenteessä 17 %. Vuonna 2008 syysarkipäivänä niemen rajan ylitti henkilöä joukkoliikennevälineillä ja henkilöautoilla. Joukkoliikenteen osuudet olivat niemen rajalla ruuhka-aikana 71,9 % ja poikittaisliikenteessä 15,0 %. Henkilöautotiheys eli rekisteröityjen henkilöautojen määrä tuhatta asukasta kohti oli vuonna 2008 Helsingissä 384. Autokanta kasvoi viisi prosenttia edellisvuodesta. Liikennekäytössä olevia autoja oli prosentti vähemmän kuin edellisvuonna. Pääkatuverkossa oli liikennettä vajaa kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka henkilöautojen määrä on Helsingissä kasvanut, joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet ja henkilöautoliikenne ainakin hetkellisesti vähentynyt. Niin säteittäisessä kuin poikittaisessa liikenteessä joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus on kasvanut selvästi yli yhden prosenttiyksikön vuoden 2008 aikana. Kyseessä on huomattava muutos. Joukkoliikenteen menestykseen ovat vaikuttaneet viime vuoden korkea bensan hinta ja lukuisat henkilöautoliikennettä haitanneet katutyöt. Toisaalta katutyöt ovat haitanneet melkoisesti myös joukkoliikennettä. Taloustilanteella on ollut oma roolinsa. Merkittävä tekijä joukkoliikenteen osuuden kasvussa on ollut sen eteen tehty pitkäjänteinen kehitystyö. Myös poliittiset päätöksentekijät ovat panostaneet joukkoliikenteeseen vuosi vuodelta enemmän rahaa. HKL on toteuttanut lukuisia joukkoliikenteen kehittämishankkeita, parantanut linjastoa ja lisännyt tarjontaa. Joukkoliikenne on parantanut asemiaan suhteessa henkilöautoon erityisesti poikittaisessa liikenteessä, jossa matkustus on kasvanut eniten ja jossa joukkoliikenteen kilpailukyky on tähän asti ollut melko heikko. 74 % 72 % 70 % 68 % 66 % 64 % 62 % 60 % 58 % 56 % 54 % 71,9 % 70,2 % 69,4 % 69,5 % 64,8 % 63,0 % 60,6 % 60,9 % Niemen raja, ruuhka-aika Niemen raja, koko päivä Kuva 5. Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuus Helsinginniemen rajalla. 9

11 (31.12.) 2005 (31.12.) (30.9.) Kuva 6. Henkilöautojen määrä Helsingin seudun kunnissa. Taulukko 1. Paikkakilometrit (milj. km) Bussit Ratikat Metro Yhteensä Huom! Vuonna 2008 otettiin käyttöön uuden suunnitteluohjeen mukaiset paikkamäärät. Taulukossa esiintyvien aiempien vuosien paikkakilometrit on laskettu vertailtavuuden vuoksi uudestaan uusilla paikkamäärillä. Taulukko 2. Matkustajakilometrit (milj. km) Bussit Ratikat Metro Yhteensä

12 24 % 22 % 20 % 18 % 16 % 14 % 12 % 10 % 8% 6% 4% 2% 0% 22,2 % 1990 Kuva 7. Kuva 8. 23,4 % ,5 % ,8 % 2008 Kysynnän ja tarjonnan suhde Helsingin sisäisessä liikenteessä. Luvut on laskettu uuden suunnitteluohjeen mukaisilla paikkamäärillä. Helsingin seudun ruuhkamaksuselvitys valmistui kesäkuussa 2009, jonka jälkeen se lähti lausuntokierrokselle. HKL toteaa lausunnossaan ruuhkamaksun olevan selvästi tehokkain keino joukkoliikenteen käytön lisäämiseksi. Ruuhkamaksusta laaditaan lisäselvitykset liikenne- ja viestintäministeriön johdolla vuoden 2010 loppuun mennessä. Erityisesti tarkastellaan ruuhkamaksun vaikutuksia elinkeinoelämälle, yhdyskuntarakenteelle ja sosiaaliselle tasa-arvolle. Lisäksi halutaan selkiyttää ruuhkamaksun tavoitteet ja oikeudellinen asema (vero/maksu). 11

13 4. Matkat Helsingin sisäisien bussilinjojen matkustajamäärät on saatu vuodesta 2005 lähtien matkakorttijärjestelmästä, joka rekisteröi koko vuoden liikennöinnin matkustajamäärät. Sitä ennen tiedot tuotettiin manuaalilaskennoilla. Metron luvut perustuvat jatkuvasti toimiviin automaattisiin laskentoihin ja raitioliikenteen luvut manuaalilaskentoihin. Matkustajamäärien huippu saavutettiin vuonna 2001, jolloin Helsingin joukkoliikennevälineitä käytti 200,5 miljoonaa matkustajaa. Tämän jälkeen matkustajamäärät vähenivät, mutta on huomattava, että osa bussiliikenteen matkustajista siirtyi lähijunaliikenteeseen. Matkustajamäärät kääntyivät 2007 jälleen nousuun ja kasvoivat 2008 jo huomattavasti. Vuonna 2008 Helsingin sisäisiä joukkoliikennematkoja tehtiin 193,9 miljoonaa. Kasvua edellisvuoteen oli 2,3 %. Jos mukaan lasketaan myös seutubussilinjoilla ja VR:n lähijunaliikenteessä tehdyt Helsingin sisäiset matkat, niin sisäisiä matkoja tehtiin yhteensä 224,9 miljoonaa eli samoin 2,3 % enemmän kuin vuonna Liikennemuodoittain tarkasteltuna raitioliikenteen matkustajamäärä nousi 2,1 %, bussiliikenteen 2,3 % ja metroliikenteen 2,4 % edellisvuoteen verrattuna. Seutubussiliikenteessä tehtiin Helsingin sisäisiä matkoja 8,2 % enemmän, mutta lähijunaliikenteessä 0,4 % vähemmän kuin vuonna Pidemmällä aikavälillä metroliikenteen käyttö on kasvanut, bussiliikenteen laskenut. Suomenlinnan lautta 1,1 1,1 1,4 1,5 Metro Ratikat Bussit Kuva 9. Matkustajamäärät (milj.) Helsingin sisäisessä liikenteessä. 12

14 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % työ koulu, opiskelu työasia ostos, asiointi vierailu mökki muu vapaa-aika puuttuva tieto Keskimäärin muu 1 % 0 % 4 % 0 % 1 % 0 % 1 % 0 % 1 % henkilöauto,matkustaja 4 % 9 % 6 % 6 % 13 % 51 % 9 % 0 % 7 % henkilöauto, kuljettaja 31 % 3 % 55 % 20 % 24 % 49 % 14 % 0 % 22 % taksi 1 % 1 % 3 % 0 % 1 % 0 % 2 % 0 % 1 % metro 12 % 9 % 3 % 5 % 8 % 0 % 6 % 0 % 7 % juna 6 % 4 % 1 % 2 % 3 % 0 % 1 % 0 % 3 % raitiovaunu 6 % 4 % 4 % 6 % 7 % 0 % 7 % 0 % 6 % linja-auto 19 % 22 % 7 % 9 % 11 % 0 % 9 % 0 % 12 % polkupyörä 6 % 7 % 1 % 3 % 5 % 0 % 5 % 0 % 5 % kävely 15 % 42 % 15 % 49 % 27 % 0 % 46 % 100 % 37 % Kuva 10. Kulkutapajakauma matkan tarkoituksen mukaan Helsingin sisäisessä joukkoliikenteessä, keskivuorokausi ma su (Henkilöliikennetutkimus ). 13

15 ,3 8,7 9,2 10,1 10, Kuva 11. Helsingin sisäiset matkat (milj.) seudullisessa bussiliikenteessä ,7 20,0 19,9 20,2 20, Kuva 12. Helsingin sisäiset matkat (milj.) lähijunaliikenteessä. 14

16 83 57 % % Matkat yhteensä: Joukkoliikenne: Henkilöauto: JL-osuus: 43 % % Henkilöautomatkat Kaikki matkat (1000/vrk) Joukkoliikenteen %-osuus Kuva 13. Joukkoliikenteellä ja henkilöautolla tehtyjen matkojen suuntautuminen pääkaupunkiseudulla 2007 (YTV, Laaja liikennetutkimus 2008). 97 milj. Helsingin sisäiset matkat 225 milj. YTV-tariffialueen matkat ilman Helsingin sisäisiä matkoja Kuva 14. Helsingin sisäiset joukkoliikennematkat muodostivat vuonna 2008 noin 70 % kaikista YTV:n tariffialueen (Helsinki, Espoo, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Vantaa ja seutuliikenne) matkoista. 15

17 5. Infra HKL:n rakennusyksikkö vastaa liikennelaitoksen kiinteistöistä ja radoista sekä niihin liittyvistä suunnittelu-, huolto- ja rakennuttamistöistä. Rakennusyksikkö rakennuttaa raitioradat joko HKL:n raitioliikenneyksiköllä tai ulkopuolisella rakentajalla. Raitioliikenneyksikkö puolestaan vastaa ratojen ylläpidosta ja liikennöinnistä. Metroradat ja muun infran rakennusyksikkö rakennuttaa ulkopuolisilla rakentajilla. HKL:n metroliikenneyksikkö vastaa metroratojen ylläpidosta ja liikennöinnistä. Bussipysäkkien ja liityntäpysäköintipaikkojen rakentamisesta vastaa rakennusvirasto. Pysäkki- ja ratasuunnittelu tehdään suunnitteluyksikön, rakennusyksikön ja kaupunkisuunnitteluviraston (ksv) yhteistyönä. Suunnitteluyksikkö osallistuu myös liityntäpysäköintipaikkojen suunnitteluun yhdessä ksv:n ja YTV:n kanssa. Pääkaupunkiseudulla on kattava verkosto junaja metroasemille sekä bussireittien varteen sijoitettuja liityntäpysäköintipaikkoja. Kaikkiaan liityntäpysäköintipaikkoja on vajaat paikkaa henkilöautoille ja yli telinepaikkaa pyörille. Pääkaupunkiseudun liityntäpysäköintipaikkojen käyttöaste on autopaikoilla keskimäärin 75 % ja pyöräpaikoilla 56 %. Liityntäpysäköinnin kysyntä ja tarjonta eivät kuitenkaan kohtaa kaikkialla. Etenkin radanvarsipaikat ovat usein täynnä. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen laajeneminen edellyttää liityntäpysäköinnin kehittämistä pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla. Liityntäpysäköinnin kehittämissuunnitelman mukaan liityntäpysäköintipaikkoja rakennetaan pääkaupunkiseudulla vuoteen 2020 mennessä lisää noin paikkaa autoille ja paikkaa pyörille. Tällöin pääkaupunkiseudulla olisi lähes henkilöautojen ja pyörien liityntäpysäköintipaikkaa. Joukkoliikenteen käyttäjille tarkoitettu pysäköinti on ilmaista lukuun ottamatta Malmin (1 euro/ 12 h), Ruoholahden (2 euroa/12 h), Leppävaaran (1 euro/klo 6 16) ja Velodromin (50 senttiä/tunti) liityntäpysäköintipaikkoja. 19 % 14 % 4 % 72 % 9 % Metro Bussi Juna 82 % Metro Bussi Juna Kuva 15. Liityntäpysäköintimatkojen osuudet kulkumuodoittain vuonna 2007: vasemmalla autoilijat ja oikealla pyöräilijät (YTV, Liityntäpysäköintitutkimus 2008). Vuoden 2009 suurimmat raitioratatyöt ovat olleet Helsinginkadun, Läntisen Brahenkadun ja Porvoonkadun ratojen uusiminen sekä Bulevardin ja Fredrikinkadun raideristeyksien uusiminen. Metroinfran korjaukset vuonna 2009 ovat olleet etupäässä metroasemien liukuportaiden ja hissien perusparannuksia Itäkeskuksen, Sörnäisten, Hakaniemen ja Rautatientorin asemilla. Isoja korjausurakoita ovat olleet Mellunmäen länsipään lippuhallin ja sosiaalitojen peruskorjaaminen sekä Itäkeskuksen ja Siilitien välisten metrosiltojen tukipilareiden vahvistaminen. Lisäksi on laadittu suunnitelmat Kulosaaren, Siilitien ja Myllypuron asemien perusparannustöistä. 16

18 Metron laajentaminen sai vauhtia, kun Espoo teki päätöksen metron jatkamisesta Ruoholahdesta Matinkylään toukokuussa Tämän lisäksi metrolle suunnitellaan jatkoa myös Töölön, Pasilan, lentokentän, Viikin, Laajasalon ja Sipoon suunnalle. Näiden laajennushankkeiden lisäksi on käynnissä metron automatisointiprojekti, joten 27-vuotias metro on ennätysmäisen vauhdikkaassa kehitysvaiheessa. Metron automatisointi tuli ajankohtaiseksi, kun kulunvalvontajärjestelmä kaipasi uudistusta. Automatisointi kilpailutettiin vuonna 2007 ja sopimus allekirjoitettiin Siemensin kanssa joulukuussa Projekti alkoi välittömästi sopimuksen allekirjoituksen jälkeen. Vuosi 2009 on kulunut suunnittelun parissa. Sopimukseen liittyvän Länsimetro-option käytöstä päätettiin helmikuussa Optio sisältää automatisoinnin jatkamisen Länsimetron alueelle. Automaation osalta Länsimetro rakennetaan mahdollisimman samanlaiseksi kuin Helsingin metro: esimerkiksi opastimet ja raidevirtapiirit rakennetaan poikkeusliikenteen varalle myös Länsimetroon. Näkyvä ero tulee olemaan laituriovien korkeus: Helsingissä ne ovat 170 cm korkeita porttityyppisiä ja Länsimetrossa täyskorkeita ovia. Automatisoitu metroliikenne alkanee vuosien vaihteessa. Metroyhteyden jatkaminen Espooseen on ollut esillä Helsingin metron avaamisesta lähtien. Länsimetro suunnitellaan niin, että nykyisellä kalustolla voidaan liikennöidä myös Länsimetroa. Junat tulevat ajamaan linjoilla Matinkylä Mellunmäki ja Tapiola Vuosaari. Uusia asemia 14 kilometrin pituisen radan varteen tulee seitsemän. Länsimetron rakentaminen alkoi Ruoholahdesta marraskuussa Ruoholahdessa on jo olemassa huoltotunneli, jota kautta Länsimetron louhintaa jatketaan kohti Salmisaarta. Espoon puolella tunneleiden louhinta käynnistyy vuonna Länsimetro on tarkoitus avata liikenteelle syksyllä Metro Junaraide Kevytraide Nykyratikka Kuva 16. Raideliikenneverkko saattaa näyttää tältä vuonna 2050 (HKL, Pääkaupunkiraiteita 2009). 17

19 Taulukko 3. HKL:n infra- ja muun omaisuuden kirjanpitoarvo vuoden 2008 lopussa oli yhteensä 422,7 miljoonaa euroa. Taulukon luvut ovat miljoonissa euroissa. Infra: radat asemat / pysäkit muu Vaunukalusto Muu omaisuus Yhteensä Metroliikenne Raitioliikenne Muu 81,2 62,5 106,1 6,1 12,5 1) 44,3 68,6 0,3 2,9 38,2 2) 231,9 140,1 50,7 1) Sisältää mm. lautta- ja junainfran sekä infojärjestelmät. 2) Sisältää mm. varikot. HKL:n p ysäkit s Helsingin hankepä joukkoliikenne infraa ko ätöksiä skevia Metro n Länsim automatisointi 110 M Jätkäs etro 714 M aaren rait (Hki 144 Jokeri ioradat M ) 2 25 M 48 M (Hki 44 M ) yksyllä Pysäk kejä yhte ensä 3 1 Rait 00 io (kato vaunupysäkkejä 260 k Bus selliset 210) sipysäkk ejä (kato Pysäk kselliset 1 075) k Raitio ikorotuksia 248 radasta v iherrataa 5,6 kilom etriä Kuva 17. Kamppiin ja linjalle 9 rakennettiin uutta raitiorataa kaikkiaan 6,8 kilometriä vuosina 2007 ja Kuvassa Mannerheimintien ja Kaivokadun risteysurakka. 18

20 6. Palvelun laatu HKL mittaa asiakkaiden tyytyväisyyttä joukkoliikennepalveluihin ympärivuotisella matkustajatyytyväisyystutkimuksella. Kysely tehdään kaikilla raitio- ja bussilinjoilla, joilla on päivittäin vähintään matkustajaa, sekä metrossa ja VR:n lähiliikenteessä. Vuonna 2008 kyselyyn vastasi yhteensä matkustajaa. Matkustajat antoivat vuonna 2008 Helsingin joukkoliikenteen yleisarvosanaksi (raitiovaunu-, metro- ja bussiliikenne) 4,03 asteikolla 1 5. Edellisvuoden vastaava arvosana oli 4,14. Vuoden 2009 ensimmäisellä puolivuotiskaudella (kevät) yleisarvosana oli 4,05. Kulkumuotokohtaisissa yleisarvosanoissa vuonna 2008 oli aiempiin vuosiin verrattuna havaittavissa pientä laskua lähijunaliikennettä lukuun ottamatta. Raitioliikenteen kuljettajien toiminta on arvosanojen valossa huonontunut erityisesti neuvontakyvyn ja palvelun osalta. Myös aikataulussa pysyminen oli aiempaa heikompaa. Bussiliikenteessä vaihtaminen toiseen joukkoliikennevälineeseen heikkeni vuonna 2008 selvästi edelliseen vuoteen verrattuna ja aikataulussa pysymisen osalta trendi on ollut laskeva jo nelisen vuotta. Metroliikenteessä aikataulussa pysymisen koettiin selvästi heikentyneen edellisestä vuodesta. Asemien siisteyden arvosana on muita tekijöitä selvästi alemmalla tasolla. Raitioliikenteessä järjestelmää mittaavista laatutekijöistä matkustusväljyys, matkan sujuvuus ja aikataulussa pysyminen olivat keväällä 2009 asiakkaiden mielestä parantuneet, mutta vaihtaminen toiseen liikennevälineeseen ja odottaminen pysäkillä olivat heikentyneet. Raitioliikenteessä arvosanojen vaihtelu on ollut viime vuosina melko voimakasta. Positiivista kehitystä on kuitenkin nähtävissä matkan sujuvuuden ja matkustusväljyyden osalta. Raitioliikenteen yleisarvosana vuonna 2008 oli 4,02. Kevään 2009 arvosana oli 4,06. Bussiliikenteessä arvosana matkan sujuvuudelle on ollut hitaassa nousussa. Vaihtaminen toiseen joukkoliikennevälineeseen on koettu parin vuoden takaista tasoa alemmaksi, mutta näyttäisi keväällä 2009 muuttuneen paremmaksi. Aikataulussa pysymisen pitkään jatkunut negatiivinen trendi näyttäisi taittuneen. Muiden arvosanojen osalta ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia. Bussiliikenteen yleisarvosana vuonna 2008 oli 3,98. Kevään 2009 arvosana oli 4,01. Metroliikenteen arvosanat ovat pysyneet korkealla tasolla. Aikataulussa pysymisen osalta pari vuotta jatkunut heikkenevä trendi näyttäisi taittuneen. Asemien siisteyden arvosana on muita tekijöitä selvästi alemmalla tasolla ja laski entisestään keväällä Metroliikenteen yleisarvosana vuonna 2008 oli 4,12 ja keväällä ,11. VR:n lähiliikenteen arvosanat ovat olleet selvästi metron vastaavia alempia. Arvosanoissa on tapahtunut vuosittain heilahteluja, mutta keväällä 2009 kaikki arvosanat kehittyivät positiiviseen suuntaan. Lähijunaliikenteen yleisarvosana vuonna 2008 oli 4,04 ja keväällä ,05. Liikennöitsijää kuvaavissa laatutekijöissä kuljettajien palvelu ja neuvontakyky ovat heikentyneet useamman vuoden ajan sekä bussi- että raitioliikenteessä. Bussiliikenteen asiakaspalvelun kehittämiseksi HKL:n suunnitteluyksikkö käynnisti vuonna 2008 kuljettajien asiakaspalvelukoulutukset. Kuljettajat saavat vuosittain yhden perustason ylittävän koulutuspäivän viisivuotisen liikennöintijakson aikana. Koulutus suunnitellaan yhteistyössä liikennöitsijöiden kanssa ja toteutetaan HKL:n resursseilla. Myös raitioliikenneyksikkö on kehittänyt omia asiakaspalvelukoulutuksiaan. Tavoitteena on, että koulutuksen vaikutukset näkyisivät muutaman vuoden kuluttua asiakastyytyväisyysarvosanojen parantumisena. 19

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski

HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022. 23.8.2011 Ville Lehmuskoski HSL-alueen poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelma 2012-2022 23.8.2011 Ville Lehmuskoski Projektin tavoitteet Vastata ennustettuun poikittaisliikenteen kysynnän merkittävään kasvuun Linjaston kehittäminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Joukkoliikenteen laaturaportti: syksy 2008

Joukkoliikenteen laaturaportti: syksy 2008 Joukkoliikenteen laaturaportti: syksy 2008 SUY Sami Aherva ja Elise Kettukangas B: 1/2009 Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI HKL-liikelaitos Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 24.2.2009 Tekijä(t)

Lisätiedot

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, kevät 2015

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, kevät 2015 19 2015 HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, kevät 2015 Laatukannusteet HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, kevät 2015 Liiteosio: Laatukannusteet HSL Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 19.3.2009 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/5 1 5 JOUKKOLIIKENTEEN LIIKENNEVALOETUUSJÄRJESTELMIEN JATKOKEHITYS HKL EHDOTUS Johtokunta päättänee ettei joukkoliikennelautakunnan (29.5.2008) tekemän hankepäätöksen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Joukkoliikenteen laaturaportti: kevät 2009

Joukkoliikenteen laaturaportti: kevät 2009 Joukkoliikenteen laaturaportti: kevät 2009 SUY Sami Aherva ja Elise Kettukangas B: 7/2009 Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI HKL-liikelaitos Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 24.8.2009 Tekijä(t)

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48

Espoon kaupunki Pöytäkirja 48 25.08.2014 Sivu 1 / 1 3421/08.01.00/2014 48 HSL-kuntien ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän keskinäisen Länsimetron ja Kehäradan joukkoliikenneinfran kustannusten jakamista koskevan sopimuksen hyväksyminen

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus Hallitus 10 08.12.2015 10 MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/07.71.711/2015 Hallitus Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p.

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67. Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.04.2016 Sivu 1 / 1 1665/2016 08.00.00 67 Espoon liikennekatsaus 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 1 HKL-LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/2 1 2 LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN RUUHKAMAKSUSELVITYKSESTÄ HKL 2008-355, Khs 2008-1569 / 641, 8.7.2009 EHDOTUS Johtokunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esittelijän

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Matkustajien tyytyväisyys Helsingin joukkoliikennepalveluihin keväällä 2009

Matkustajien tyytyväisyys Helsingin joukkoliikennepalveluihin keväällä 2009 Matkustajien tyytyväisyys Helsingin joukkoliikennepalveluihin keväällä 2009 SUY Marko Vihervuori B: 8/2009 Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI HKL-liikelaitos Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Työn tarkoitus Lähtökohdat työlle Suunnitteluperiaatteet Vaikutukset Asukasvuorovaikutus Mitä seuraavaksi

Lisätiedot

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto

kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto Liikkumistarpeet kaupunkiseuduilla MAL verkoston pilottikauden päätöstilaisuus 24.11.2011 Hanna Kalenoja Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampereen teknillinen yliopisto 1 Liikkumistarpeet yksilön näkökulmasta

Lisätiedot

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, syksy 2012

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, syksy 2012 3 2013 HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, syksy 2012 Liiteosio: laatukannusteet HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, syksy 2012 Liiteosio: laatukannusteet HSL Helsingin

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Helsingin joukkoliikenne 2009

Helsingin joukkoliikenne 2009 Helsingin joukkoliikenne 2009 SUY D: 8/2009 Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI HKL-liikelaitos Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 17.11.2009 Tekijä(t) toim. Tarja Jääskeläinen Julkaisun nimi

Lisätiedot

Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi 11.9.2015

Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi 11.9.2015 Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi 11.9.2015 Tausta ja tavoitteet Metron suunnitteluohjeen mukainen maksimimatkustajakuormitus uhkaa ylittyä 2020- luvun alkupuoliskolla, mikäli metroliikenteen

Lisätiedot

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä

Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Uusi lippu- ja informaatiojärjestelmä Kaikille helppo matkanteko -seminaari 25.5.2016 Mirva Ilmoniemi, HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lippujärjestelmän uudistus Arvioitu aikataulu Uudet kortinlukijat

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, syksy 2011

HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, syksy 2011 9 2012 HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, syksy 2011 Liiteosio: laatukannusteet 1 HSL:n joukkoliikenteen asiakastyytyväisyyskysely, syksy 2011 Liiteosio: laatukannusteet HSL Helsingin

Lisätiedot

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma

Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma Tampereen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 R 100 R101 R303 R301 R 303 R1 00 R305 R304 R304 R302 R302 R 101 R301 R 305 Rakennesuunnitelma ja liikenne Liikennejärjestelmän kuvaus (palvelutaso) Maankäytön

Lisätiedot

ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä

ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä ProGIS iltapäiväseminaari HSL:ssä 13:00 HSL & paikkatiedot (Markku Huotari) 13:20 HSL:n joukkoliikennerekisteri (Krister Karppinen) 13:40 Uusi reittiopas (Tuukka Hastrup) 14:00 Lippu- ja informaatiojärjestelmä

Lisätiedot

Helsingin joukkoliikenne kansainvälisessä BEST-tutkimuksessa 2009

Helsingin joukkoliikenne kansainvälisessä BEST-tutkimuksessa 2009 Helsingin joukkoliikenne kansainvälisessä BEST-tutkimuksessa 2009 SUY Marko Vihervuori B: 4/2009 Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI HKL-liikelaitos Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 5.6.2009

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin. Ohjeet on tehty viimeisten tietojen mukaan,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta

Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta Joukkoliikenteen infrakulujen kohdistaminen uuden joukkoliikenneinfran osalta Kehärata ja Länsimetro JOSE 20.5.2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Joukkoliikenneinfran kustannusten kohdistaminen

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista

TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS. Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista TURUN KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN ENNEN-JÄLKEEN TUTKIMUS Yhteenveto keväällä 2014 ja syksyllä 2015 tehdyistä tutkimuksista SISÄLTÖ 1. Tutkimuksen toteutus 2. Matkustajakysely, perustiedot 3. Matkustajakysely,

Lisätiedot

Ympäristöystävällisen. kaupunkiliikenteen. kehittäminen Helsingissä. Ville Lehmuskoski suunnittelujohtaja HKL 4.12.2007

Ympäristöystävällisen. kaupunkiliikenteen. kehittäminen Helsingissä. Ville Lehmuskoski suunnittelujohtaja HKL 4.12.2007 Ympäristöystävällisen kaupunkiliikenteen kehittäminen Helsingissä Ville Lehmuskoski suunnittelujohtaja HKL 4.12.2007 Ympäristöystävällisen kaupunkiliikenteen kehittäminen Helsingissä Taustalla Ilmastonmuutos

Lisätiedot

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA

ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄN EHDOTUS VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMISESTÄ JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMISESTA 30.3.2010 ILMANSUOJELUTYÖRYHMÄ EHDOTTAA SEURAAVAA: Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Liite 1 - Linjakortit LUONNOS 4.2.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällys KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO... 3 Linja 57... 4 Linja 68... 5 Linja 69... 6 Linja 70...

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Linjakortit LUONNOS 21.12.2014 KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO KOILLIS-HELSINGIN YÖLINJASTO KALASATAMAN LINJASTO KORSON JA KOIVUKYLÄN SUUNNAN YÖLINJAT HSL Helsingin seudun

Lisätiedot

Matkustajien tyytyväisyys Helsingin joukkoliikennepalveluihin vuonna 2008

Matkustajien tyytyväisyys Helsingin joukkoliikennepalveluihin vuonna 2008 Matkustajien tyytyväisyys Helsingin joukkoliikennepalveluihin vuonna 2008 SUY Marko Vihervuori B: 2/2009 Julkaisija HELSINGIN KAUPUNKI HKL-liikelaitos Suunnitteluyksikkö KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU

A. Asutteko Helsingissä? 1 Kyllä ---à JATKA 2 Ei à LOPETA HAASTATTELU Hyvää päivää / iltaa. Olen Oy:stä. Teemme parhaillaan tutkimusta 18-74 vuotta täyttäneiden Helsinkiläisten suhtautumisesta kaupungin liikenneolosuhteisiin. Voinko esittää Teille muutamia kysymyksiä? Tämä

Lisätiedot

Joukkoliikennesuunnittelu

Joukkoliikennesuunnittelu Joukkoliikennesuunnittelu 26.4.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Joukkoliikennesuunnittelun tavoitteet Linjastosuunnittelun periaatteita Ajoaika- ja aikataulusuunnittelun periaatteita

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2012 1 (7) 398 Ryj / Valtuutettu Ilkka Taipaleen aloite maksuttoman joukkoliikenteen kokeilusta HEL 2012-008629 T 00 00 03 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen

Tampereen ratikka. Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015. projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Tampereen ratikka Pirkanmaan XIV Maarakennuspäivät 13.1.2015 projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Yleissuunnitelma 2014 Yleissuunnitelma valmistunut huhtikuussa 2014 Kaupunginvaltuusto hyväksynyt yleissuunnitelman

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2011 HKLjk 18.8.2011 Osavuosikatsaus 1 (11) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: 1.1. 30.6.2011 Toimintaympäristö ja toiminta Metron automatisoinnista ja

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ

LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ Hallitus 59 25.03.2014 LAUSUNTO HELSINGIN KAUPUNGILLE ESITYKSISTÄ, JOTKA KOSKEVAT HELSINGIN KULJETUSPALVELUASIAKKAILLE MYÖNNETTYJEN VAPAALIPPUJEN SÄILYTTÄMISTÄ 457/00.01.013/2013, 16/07.72.721/2014 Hallitus

Lisätiedot

Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja

Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja 17.03.2011 Jyrki Rinta-Piirto Taina Haapamäki Strafica Oy Nykyinen linja 550 Itäkeskus Westendinasema Aamuruuhkan vuorovälit Länteen n. klo 7 8 (Itäkeskuksen lähtöajat)

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne HSL:n askeleet kohti sähköistä liikennettä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi 2 Strategia teoiksi TAVOITTEET Sujuvat matkat Asiakkaiden matkaketju perustuu joukkoliikenteen runkoverkkoon

Lisätiedot

HSL:n alustava TTS

HSL:n alustava TTS HSL:n alustava TTS2017-2019 KORY 17.6.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Valmistelun eteneminen Alustava TTS2017-2019 valmistellaan HSL:n hallituksen 14.6. kokoukseen ja se lähetetään kunnille

Lisätiedot

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle

Syyt liikkumissuunnitelman tekoon ja tavoitteet suunnitelmalle Sivu 1 / 1 Taustakartoitus: Henkilöstön työmatkaliikkuminen Tähdellä *) merkityt kysymykset ovat pakollisia. 1) Organisaation tiedot Organisaation nimi * Toimipaikka * Katuosoite * Työntekijöiden määrä

Lisätiedot

Syyt joukkoliikenteen markkinaosuuden kasvulle HSL alueella

Syyt joukkoliikenteen markkinaosuuden kasvulle HSL alueella Syyt joukkoliikenteen markkinaosuuden kasvulle HSL alueella Marko Vihervuori PLL vuosikokousseminaari Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Liikkumistutkimuksen esittely 2. Liikkumisen

Lisätiedot

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa

Vakuutusalan asiakastyytyväisyys korkealla tasolla Yrityspuoli nousussa EPSI Rating Vakuutus 2016 Päivämäärä: 14-11-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 569 1921 Sähköposti:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016

Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Tilastokatsaus Lisätietoja: 15.02.2017 Heidi Kemppinen, puh. 020 634 1307, etunimi.sukunimi@kela.fi Yleisen asumistuen menot ylittivät miljardin rajan vuonna 2016 Kela maksoi asumistukia vuonna 2016 yhteensä

Lisätiedot

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015

Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 Itä-Suomen seudulliset liikkumistutkimukset 2015 Itä-Suomen liikkumistutkimus 2015 30.12.2015 2 Kalvosarjan sisältö Tutkimuksen taustatietoja Liikkumisen erityispiirteitä maakunnat ja Itä-Suomi seudut

Lisätiedot

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma Herttoniemen linjastosuunnitelma Vuorovaikutusmateriaali 1 Vuorovaikutuksen lähtökohdat Tässä materiaalissa on esitelty kolme eri suunnitelmavaihtoehtoa. Eri vaihtoehdoissa painotetaan eri tavoitteita,

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Esityksen sisältö 1. Joukkoliikenteen suunnitteluohje HSL-liikenteessä 2. Palvelutasomäärittelyyn vaikuttaneet muutokset toimintaympäristössä 3. 2016 suunnitteluohje ja palvelutasomäärittely

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA

JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA JOJO TAKSAVYÖHYKKEET VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA JOJO ARVIO JOUKKOLIIKENTEEN NYKYISESTÄ MÄÄRÄSTÄ Lipputyyppi Arvioidut matkat vuodessa Lipputyyppijakaumat I II III Yht. I II III Yht. Kertalippu, aikuinen 281

Lisätiedot

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun

HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun HSL:N ESITYS UUDEN TAKSAVYÖHYKEMUUTOKSEN YHTEYDESSÄ TOTEUTETTAVISTA ERITYISRYHMIEN ALENNUS- JA VAPAALIPPUJEN MUUTOKSISTA Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä MUUTOSESITYKSET/TAUSTAA Erityisryhmien lippusubventio

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä).

a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). Pyydän saada puhua. a) pienissä yrityksissä Omistajan tai vastaavan johtajan kanssa (henkilö, joka vastaa koko toimipisteestä). b) isoissa yrityksissä toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan tai jonkun

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) TJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) TJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 1 (5) 26 Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen tilinpäätös vuonna 2015 HEL 2016-001453 T 02 06 01 00 Päätös päätti: hyväksyä ja allekirjoittaa Helsingin

Lisätiedot

Matkustajamäärät raitiolinjalla Itä-Pasila Arabia

Matkustajamäärät raitiolinjalla Itä-Pasila Arabia Matkustajamäärät raitiolinjalla Itä-Pasila Arabia Antero Alku, DI Janne Peltola, tekn. yo Jonas Wahlbeck, tekn. yo 10.5.2009 Tulevaisuudessa suora raitiolinja Pasilan asemalta Kumpulan ja Arabian korkeakouluihin

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen

Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Tiivistelmä Helsingin seudun MAL-seurannasta, 25.11.2014 Katsaus Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen toteutumiseen Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/12 1 12 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (MOLANDER) KOSKIEN TALOUSARVIOON VARATTAVAA RAHAA JOUKKOLIIKENTEEN NOPEUTTAMISTOIMENPIDEIDEN JA AIKATAULURAKENTEEN MUUTTAMISEN SELVITTÄMISEKSI

Lisätiedot

Raide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut

Raide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut Raide-Jokerin hankesuunnitelma Jokerimessut 27.1.2016 Raide-Jokerin tavoitteet Keskeiset tavoitteet maankäytön tiivistäminen joukkoliikenteen lisäkapasiteetin tarjoaminen poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien

Lisätiedot

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt

6. Tuotemerkkien arvostus Liikenneyhtiöt 6. Tuotemerkkien arvostus 54 Tuotemerkkien arvostus Seuraavilla sivuilla esitetään tekstin ja grafiikan muodossa Tuotemerkkien arvostus-osion tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin viiden liikenneyhtiö-tuotemerkin

Lisätiedot

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014.

Otaniemen keskus. Nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 12.5 13.6.2014. 1 (5) Asianumero 3224/10.02.03/2013 Aluenumero 220506 Otaniemen keskus 10. kaupunginosa, Otaniemi Korttelit 10001 tontit 10 ja 11, 10016 tontti 3, 10017, 10018 tontit 3, 7 ja osa tonttia 4, 10019 tontti

Lisätiedot

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike.

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike. HKL Kaupungin paras liike Benchmarking-tutkimukset 2015 HKL:n oma kyselytutkimus eurooppalaisille raitiovaunuoperaattoreille Raitioliikenteen kustannus- ja tehokkuusvertailu HKL:n kyselyn perusteella Vertailussa

Lisätiedot

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta

Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Autojen yhteiskäyttö liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Autojen yhteiskäyttö Turkuun työpaja 9.2.2010 Liikennesektorille kohdistuvia haasteita

Lisätiedot

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Kehittämissuunnitelma Kuva: Jouko Aaltonen Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Tavoitteena: parantaa matkaketjujen

Lisätiedot

Raitioliikennejärjestelmän infran, organisointi Tampereella

Raitioliikennejärjestelmän infran, organisointi Tampereella Raitioliikennejärjestelmän infran, varikon, kaluston ja operoinnin organisointi Tampereella Kaupunginvaltuusto 15.2.2016 Matti Lahdenranta 15.2.2016 1 Raitioliikennejärjestelmän infran, kaluston ja operoinnin

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Pirkko Lento, p , johtava tariffisuunnittelija. Tekstiviestilippu (kännykkälippu)

Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Pirkko Lento, p , johtava tariffisuunnittelija. Tekstiviestilippu (kännykkälippu) Hallitus 53 03.05.2016 MOBIILILIPPUJEN JA TEKSTIVIESTILIPUN HINTOJEN TARKISTAMINEN 428/07.72.721/2015 Hallitus 53 Esittelijä Valmistelija Jarmo Riikonen, p. 4766 4364 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot