TEM raportteja 18/2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEM raportteja 18/2012"

Transkriptio

1 TEM raportteja 18/2012 Innovatiiviset julkiset hankinnat Suomen kansantaloudessa Tilastollinen esiselvitys valtion ja kuntayhteisöjen hankinnoista ja hankintamarkkinoiden toimivuudesta uusien toimintatapojen ja teknologioiden kannalta Pekka Lith Elinkeino- ja innovaatio-osasto

2 2 Esipuhe Julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa yritysten innovaatiotoimintaan. Pelkkä julkisten hankintojen määrä tekee julkisesta sektorista tärkeän vaikuttajan useilla markkinoilla. Lisäksi julkisten hankintojen osuus yritysten liikevaihdoista on tietyillä toimialueilla erityisen merkittävä ja sillä miten julkinen sektori käyttää ostovoimaansa on vaikutusta alan uudistumiseen ja kehittymiseen. Julkiset hankinnat ovat lähes 20 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta eli niihin käytetään noin 35 miljardia euroa vuosittain. Jos tästä rahamäärästä käytettäisiin esimerkiksi 2-3 prosenttia innovatiivisten ratkaisujen hankintaan, olisi se merkittävä kannuste yrityksille ja olennainen lisäys suoriin innovaatiotoiminnan tukiin. Nykyisellään julkinen sektori ei ole hankinnoissaan kovin innovaatiomyönteinen. Muutoksen aikaansaamiseksi tarvitaan uutta asennetta, osaamista ja toimintatapoja. Tähän muutoksen tulisi panostaa ja kannustaa, sillä mahdolliset kansantaloudelliset hyödyt ovat huomattavat. Julkinen sektori hyötyy tuottavimmista ja paremmista palveluista ja samalla yritykset saavat sykäyksiä uudistumiseen. Suorien vaikutusten lisäksi julkisen sektorin hankinnoilla voi olla yrityksille myös merkittäviä välillisiä vaikutuksia esimerkiksi luotettavina referensseinä ja edesauttamassa yksityisen riskipääoman saamista. Julkisten hankintamarkkinoiden suuruudesta ja merkityksestä eri sektoreilla on yllättävän vähän tietoa. Tässä esiselvityksessä on koottu tilastotietoa julkisyhteisöjen tavaraja palveluhankintojen ja urakoiden arvosta niillä aloilla, joissa julkisilla hankinnoilla on yritysten kannalta suuri merkitys. Tällaisia toimialoja ovat osaamisintensiiviset palvelualat, sosiaali- ja terveydenhuolto, kiinteistö- ja rakentamisala, turvallisuusala, julkinen liikenne ja energia- ja ympäristöhuolto. Tämä esiselvitys sisältää hyödyllistä perustietoa julkisista hankinnoista ja auttaa osaltaan innovaatiopoliittisten toimien vaikuttavuuden mittaamisessa ja suuntaamisessa. Helsingissä Kirsti Vilén Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö

3 3 Alkusanat Valtionhallinnon, kuntayhteisöjen ja muiden julkisyhteisöjen hankinnat ovat arviolta jo viidesosa Suomessa bruttokansantuote bkt:sta. Julkisten hankintojen välittömien ja välillisten työllisyysvaikutusten lasketaan olevan noin henkilötyövuotta. Arviot julkisten hankintojen kokonaisarvosta eivät välttämättä tarkoita sitä, että kaikki hankinnat olisivat hankintasäädösten piirissä. Hankintasäädösten ulkopuolelle jäävät esimerkiksi kuntien sisäiset hankinnat, huoneistojen ja toimitilojen vuokrat tai valtion puolella keskeisiä maan turvallisuusetuja koskevat hankinnat. Suomen kansalliset hankintasäännökset perustuvat pääosin EU:n hankintadirektiiveihin. Hankintadirektiivien perusperiaatteita ovat menettelyjen avoimuus, hankintakilpailuihin osallistuvien toimittajien syrjimättömyys, yhdenvertainen ja tasapuolinen kohtelu sekä suhteellisuusperiaate. 1 EU:n normiohjauksen taustalla on ajatus, että tehokkaasti toimivat julkiset hankintamarkkinat parantavat julkisten varojen käyttöä ja antavat kansalaisille parempaa vastinetta maksetuille veroille. Yrityksille hankintamarkkinat merkitsevät uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Euroopasta on haluttu luoda alue, jossa yritykset kilpailisivat vapaasti tuotteiden hinnalla ja laadulla. Avoimen kilpailun periaatteiden mukaisesti tuotteita tulisi tuottaa siellä, missä se on suhteellisesti edullisinta, eivätkä jäsenmaat saisi vääristää tätä kilpailua omaa maata suosivilla toimenpiteillä. Siksi EU on halunnut kaventaa harmaata aluetta, joka on jäänyt julkisia hankintoja koskevien sisämarkkinavelvoitteiden ulkopuolelle. Tuorein esimerkki on turvallisuus- ja puolustushankintojen avaaminen kilpailulle, mitä asiaa koskeva hankintalaki tuli voimaan vuoden 2012 alussa. Innovatiiviset julkiset hankintamarkkinat Suomessa on kiinnitetty liian vähän huomiota siihen, että julkiset hankintayksiköt voivat omalla hankintatoiminnallaan vaikuttaa yksityisen yritystoiminnan kehittymiseen ja innovaatiotoimintaan ilman, että tarvitaan yritystoiminnan suoria rahoitustukia, verohelpotuksia tai muita erityisiä kannusteita. Julkisyhteisöt ovat suuria tai potentiaalisia asiakkaita monilla osaamisintensiivisillä ja modernia teknologiaa soveltavilla toimialoilla. Samalla lisätään uusien toimintatapojen ja teknologioiden virtaa julkiseen palvelutuotantoon, joka on mittavien haasteiden edessä. Jos tuote- ja teknologiainnovaatioita soveltava yritys voittaa julkisen hankintakilpailun, yritys voi saada uusia kasvumahdollisuuksia ja pystyy lisäämään investointejaan. Vahvat ja vaativat julkiset hankintamarkkinat antavat mahdollisuuden kasvaa yrityksenä, minkä lopputuloksena voi olla toiminnan laajentaminen koti- ja ulkomaiden markkinoilla. Julkiset hankinnat voivat tarjota investointiluonteisia hankkeita. Tämä vähentää yritysten kehittämiseen tarvittavan riskipääoman tarvetta, sillä riskipääoman puute on nähty yhdeksi yritystoiminnan kasvun esteeksi. Innovaatiopohjaisilla julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys siihen, että viranomaistoiminta ja julkisyhteisöjen vastuulla olevan palvelutuotannon tuottavuus ja vaikuttavuus parantuvat. Tämä edellyttäisi toimintatapojen muutoksia ja uusien menettelyjen 1 Suhteellisuusperiaate tarkoittaa, että julkisissa hankinnoissa hankintamenettelyn ja tarjouspyynnön sisällölliset vaatimukset ovat oikeassa suhteessa hankinnan kokoon ja tavoiteltavaan päämäärään suhteutettuna.

4 4 käyttöönottoa julkisissa hankinnoissa, sillä kyselytutkimusten mukaan julkisten hankintojen toimivuus ei ole saanut elinkeinoelämältä kovin mairittelevia arvosanoja. Yritysten mukaan julkisissa hankinnoissa kilpaillaan usein vain hinnalla ja laadullisille kilpailutekijöille annetaan liian vähän painoa. EU:n meneillään olevassa hankintadirektiivien kokonaisuudistuksessa on kiinnitetty huomiota siihen, kuinka julkiset hankintayksiköt voisivat ostaa innovatiivisia tuotteita ja edistää kasvua sekä julkisten palvelujen tehokkuutta ja laatua. Välineeksi on tarjottu niin sanottua innovaatiokumppanuutta. Erityismenettely lisäisi neuvottelumenettelyn käyttöä julkisissa hankinnoissa. Samalla julkisten hankintojen tekemisestä halutaan tehdä aiempaa joustavampia. Kansallisissa hankintapelisäännöissä voidaan edetä vieläkin pidemmälle kuin EU:n hankintadirektiivit edellyttävät. Selvityksen tarkoitus ja keskeinen sisältö Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että innovaatiopohjaisista julkisista hankinnoista ei ole tehty Suomessa kunnollisia selvityksiä. Pääsyynä lienee heikko tilastollinen tietopohja, sillä meillä ei laadita virallisia tilastoja julkisista hankinnoista. Olemassa olevat suppeat tilastotiedot pohjautuvat julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAan ja vuosien varrella tehtyihin erillistutkimuksiin. Elinkeinopoliittisten toimien vaikuttavuuden mittaamista ja suuntaamista varten olisi silti tärkeää selvittää julkisten hankintojen nykytila maassamme. Oheisen raportin tarkoituksena on tuottaa TEM:lle yritys- ja elinkeinopolitiikan valmistelun tueksi ajantasaista tilastotietoa siitä, mikä on julkisyhteisöjen tavara- ja palveluhankintojen ja urakoiden arvo olemassa olevien hallinnollisten tilastojen valossa. Mielenkiinnon kohteena ovat ne palvelu- ja jalostusalat, joissa julkisilla hankinnoilla katsotaan olevan suuri merkitys yksityisen yritysten näkökulmasta katsoen. Esimerkkejä ovat KIBS-toimialat, sosiaali- ja terveydenhuolto, kiinteistö- ja rakentamisala, turvallisuusala, julkinen liikenne ja energia- ja ympäristöhuolto. Selvityksessä on tilastoja julkisten hankintamarkkinoiden nykyisestä kokonaisarvosta eri osaamisaloilla ja julkisten hankintojen merkityksestä asianomaisia toimialoja edustaville yrityksille. Samalla identifioidaan esimerkkien valossa niitä lupaavia kasvualoja, joissa julkisten hankintojen innovatiivisuus voisi edesauttaa julkisen palvelutuotannon tehostamista ja tarjota uusia liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia yksityisille yrityksille. Lopuksi kartoitetaan yritysten kokemuksia julkisten hankintojen toimivuudesta ja esiin tulleista puutteista ja kehittämistarpeista. Selvityksen peruslähteinä on käytetty julkisten hankintojen ilmoituskanava HILMAn ja Euroopan tilastotoimisto Eurostatin tuottamia tilastoja julkisista hankinnoista. Laskennallisia arvioita on laadittu hyödyntämällä muun muassa Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpitoa, panos-tuotostutkimusta sekä kuntien ja kuntayhtymien talous- ja toimintatilastoa. Raportin on laatinut tutkija Pekka Lith (Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith). Selvitystyötä ovat ohjanneet työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Kirsti Vilén ja neuvotteleva virkamies Mikko Martikainen.

5 5 Sisältö sivu Esipuhe 2 Alkusanat 3 Yhteenveto Julkisten hankintamarkkinoiden laajuus ja kehitys Julkisten hankintojen merkitys toimialoittain Hankintamarkkinoiden toimivuus ja innovaatiot 12 2 Julkinen palvelutuotanto ja hankinnat Suomen hankintalainsäädäntö Hankintapelisääntöjen uudistus Julkisten hankintojen laajuus ja tietopohja Hankinnat EU-maissa Hankinnat Suomessa Hankintatilastojen puutteet ja kehittäminen 29 3 KIBS-palvelujen käyttö julkisyhteisöissä Toimialaryhmä kansantaloudessa Julkisyhteisöjen ostopalvelut Julkisyhteisöt palvelujen käyttäjinä Ostopalvelut panos-tuotos tutkimuksen mukaan Ostopalvelut kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastossa Valtion liikekirjanpidon mukaiset KIBS-ostopalvelut Julkisyhteisöjen tietotekniikkahankinnat Julkisten hankintojen merkitys KIBS-yrityksille Julkisyhteisöjen sisäiset KIBS-palvelut 48 4 Sosiaali- ja palvelut sekä teknologiatuotteet Sosiaalipalvelut Toimiala kansantaloudessa Ostopalvelut kunnissa ja kuntayhtymissä Palvelusetelipohjainen tuotanto Kuntien sosiaalihuollon palvelukysyntä Terveyspalvelut Toimiala kansantaloudessa Ostopalvelut kunnissa ja kuntayhtymissä Kuntien terveydenhuollon palvelukysyntä Julkisen palvelutuotannon kehittäminen Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Hyvinvointiteknologian yritykset 72 5 Kiinteistö- ja rakentamisklusteri Toimialan määrittely ja julkisyhteisöjen rakentaminen Rakennusyritykset kuntien rakennusmarkkinoilla Valtion rakentaminen 83

6 6 5.4 Kiinteistöpalvelut julkisissa rakennuksissa Kiinteistöjen ylläpitokustannukset Julkisyhteisöjen ostopalvelut Ruokahuolto ja ateriapalvelut 93 6 Turvallisuusteknologia Julkisyhteisöt ja yksityiset turvallisuustuotteet Puolustusmateriaalien hankinnat Joukkoliikenne ja muut kuljetuspalvelut Rautatieliikenne Maanteiden henkilöliikenne Bussiliikenne Taksiliikenne Julkisyhteisöt ja maanteiden henkilöliikenne Liikenneteknologian sovellutusalueita Jätehuolto ja ympäristöhuollon teknologia Julkisten hankintamarkkinoiden toimivuus Julkisten hankintojen merkitys yrityksille Kuntien hankintamarkkinoiden arviointia Kuntaliitosten vaikutus julkisiin hankintoihin Uudet toimintatavat: palvelualoitemenettely 135 Lähteet 137

7 7 1 Yhteenveto 1.1 Julkisten hankintamarkkinoiden laajuus ja kehitys Julkisten hankintojen arvo oli EU:n tilastotoimisto Eurostatin kokoamien laskelmien mukaan 35 miljardia euroa vuonna Summa oli 1,5 prosenttia EU:n julkisten hankintojen kokonaisarvosta (2 407 mrd. euroa). EU:n hankintadirektiivit ja kansalliset hankintasäännökset säätelevät vain osaa julkisista hankinnoista. Niiden ulkopuolelle jäävät muun muassa pienhankintoja, julkisyhteisöjen sisäisiä hankintoja ja valtioiden turvallisuuden kannalta tärkeitä hankintoja. Bruttokansantuote bkt:sta julkiset hankinnat olivat Suomessa 19,4 prosenttia vuonna Julkisten hankintojen arvo lisääntyi Suomessa neljänneksellä varsin lyhyessä ajassa eli vuosina Samanaikaisesti niiden bkt-osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä. Julkiset hankinnat ovat lisääntyneet nopeammin kuin maamme kokonaistuotannon arvo suhdanteista riippumatta. Edes talouden taantuma ei ole pysäyttänyt kehitystä. Toteutunut kehitys on ollut tulosta ostopalvelujen kasvusta ja viime vuosina yleistyneestä toimintojen kokonaan ulkoistamisesta etenkin kunnissa, sillä kuntayhteisöjen osuus julkisista kulutusmenoista on meillä miltei kaksi kolmasosaa. Hankintatavat ja yksityistäminen Ostopalvelut ja palvelutuotannon kokonaan ulkoistaminen eroavat käsitteellisesti toisistaan. Ostopalveluissa julkinen hankintayksikkö hankkii materiaaleja, välituotepalveluja tai investointihyödykkeitä omaa palvelutuotantoaan varten, eikä toimintaan sisälly liikkeenluovutusta, kuten johtamisen, henkilöstön tai toimintojen siirtymisiä. Tosin julkinen organisaatio voi kokonaan ulkoistaa palvelutuotantoaan, jolloin sille jää vain järjestämis-, rahoitus- ja valvontavastuu. Periaatteessa ulkoistamista on myös toimintojen siirtäminen julkisomisteisille yhteistyöorganisaatioille. 2 Valtio-organisaatiossa markkinaehtoistaminen on edennyt pidemmälle kuin kuntayhteisöissä, sillä viranomaistoimintojen ulkopuolelle jäävä palvelutuotanto on jo pitkälti ulkoistettu tai yksityistetty. Valtio on kuitenkin yhä suuri tekijä julkisilla hankintamarkkinoilla, sillä valtio vastaa yleisten teiden ja muiden liikenneväylien rakentamisesta ja ylläpidosta sekä yleisestä turvallisuudesta. Valtiolla on merkittävä rakennuskanta ja myös valtion tietojärjestelmien ylläpito ja IT-arkkitehtuurin kehittäminen vaativat runsaasti tietotekniikkatoimintoihin liittyviä hankintoja. Uusimpia toimintatapoja ulkoistamisessa ovat julkisten ja yksityisten toimijoiden kumppanuuteen perustuvat ratkaisut. Kumppanuus voi olla mikä tahansa julkisyhteisön palvelutuotannon tai urakoinnin järjestely koskien rahoitusta, omistusta tai itse tuotantoa. Kumppanuus tarjoaa eri toimijoille mahdollisuuden tehdä sitä, mitä parhaiten osaavat. Toinen viime vuosina asemansa vakiinnuttanut tapa tuottaa julkisesti rahoitettuja palveluja on kunnallinen palvelusetelipohjainen palvelutuotanto, jota voidaan hyödyntää määrätyissä sosiaali- ja terveyspalveluissa. 2 Esimerkkeinä voidaan mainita kuntien perustamat kuntayhtymät ja yhteiset osakeyhtiöt.

8 8 Ostopalvelut ja ulkoistaminen eivät tarkoita palvelutuotannon yksityistämistä. Nämä käsitteet on pidettävä lujasti erossa toisistaan. Yksityistäminen on määritelmällisesti toimintaa, jossa palvelukokonaisuus siirretään tai myydään kokonaan yksityiseen omistukseen ja julkisyhteisön tätä palvelua varten mahdollisesti omistama omaisuus myydään. Yksityistäminen merkitsee julkisen organisaation kannalta lopullista luopumista tehtävästä. Yksityistää voidaan vain sellaisia tehtäviä, joista huolehtiminen ei ole julkisyhteisöjen lakisääteistä velvollisuutta, eli viranomaistehtävää. 1.2 Julkisten hankintojen merkitys toimialoittain Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut Osaamisintensiivisiä liike-elämän palveluja (KIBS-palvelut) tuottavat yritykset soveltavat uusinta teknologiaa, yhdistävät monialaista osaamista sekä välittävät uusia toimintamalleja ja ideoita organisaatiosta toiseen. 3 Monet KIBS-palvelut ovat eri toimialoilla horisontaalisesti käytettäviä tukipalveluja (tietotekniikkapalvelut, yms.), joita ilman julkisyhteisöjen toiminta ei olisi lainkaan mahdollista. Osa KIBS-palveluista tuotetaan sisäisesti käyttäjäorganisaatioissa, mutta käytännössä käyttäjät yhdistelevät ulkoa ostettuja ja sisäisesti tuotettua palveluja toisiinsa. Arviot osaamisintensiivisten liike-elämän KIBS-palvelujen hankinnoista julkisyhteisöihin vaihtelevat tilastollisesta peruslähteestä riippuen. Tilastokeskuksen kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastojen ja valtion liikekirjanpidon perusteella laskien KIBSostopalvelujen hankinnat asettuvat noin kahteen miljardiin euroon. Samaan suuruusluokkaan päästään, kun katsotaan Tilastokeskuksen yritysten rakennetilastojen mukaista julkisen alan osuutta KIBS-yritysten liikevaihdosta. Panos-tuotos tutkimuksen mukaan päästään noin 2,5 miljardin euron arvioon. Julkisyhteisöjen tietotekniikkapalvelujen hankinnoista on saatavilla tarkempaa tietoa kuin muista KIBS-palvelujen ostoista. Kuntayhteisöt ja valtion organisaatiot ostivat tietotekniikkapalveluja vuonna 2010 noin 1,0 miljardilla eurolla, josta valtionhallinnon ITpalvelujen ostot olivat vajaat 60 prosenttia, kun atk-ohjelmistojen liittyvät hankinnat lasketaan mukaan. Teknisellä suunnittelualalla (arkkitehti- ja insinööritoimistot) julkisyhteisöjen hankinnat olivat noin miljoonaa euroa. Muilla KIBS-toimialoilla hankinnat olivat noin 300 miljoonaa euroa. Julkisten hankintojen suhteellinen osuus ohjelmisto- ja tietopalvelualan sekä teknisen suunnittelualan yritysten liikevaihdosta nousi noin viidennekseen vuosina Alatoimialoittain katsottuna hankintojen merkitys voi nousta teknisessä suunnittelussa edellä mainittua paljon korkeammaksi. Esimerkiksi yhdyskuntatekniikassa kotimaisten julkisyhteisöjen laskutusosuus on melkein 60 prosenttia ja talonrakennusteknisessä suunnittelussa neljännes. Konsultti- ja henkilöstöpalveluissa julkisten hankintojen liikevaihto-osuus oli noin prosenttia. 3 KIBS-palvelut (Knowledge Intensive Business Services) jaetaan kahteen pääryhmään: teknologiaperusteiset KIBSpalvelut ja liiketoiminnan asiantuntijapalvelut. Teknologiaperusteisia palveluja ovat ohjelmisto- ja tietopalveluala sekä tekninen palveluala. Liiketoiminnan asiantuntijapalveluja ovat lainopilliset ja taloudelliset palvelut, yritysmuotoinen tutkimus- ja kehittämistoiminta, mainos- ja markkinointipalvelut sekä konsultti- ja henkilöstöpalvelut.

9 9 Sosiaali- ja terveyspalvelut Yksityisten toimijoiden näkökulmasta katsoen julkisten hankintojen merkitys vaihtelee huomattavasti toimialoittain. Suurinta hankintojen merkitys on asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa, joissa kuntayhteisöjen palvelutuotannon ulkoistaminen, ostopalvelut tai muu sopimusperusteinen palvelutuotanto on prosenttia liikevaihdosta. Asumisen sisältäviä sosiaalipalveluja ovat lasten ja nuorten laitoshuolto ja ammatillinen perhehoito, palvelutalo- ja asumispalvelutoiminta, vanhusten ja vammaisten laitoshuolto ja päihdehuolto asumispalveluineen. Avohuollon sosiaalipalveluissa, kuten lasten päivähoidossa ja kotipalvelussa kuntayhteisöjen ostopalvelujen osuus on merkittävä (20-60 %), muttei yhtä suurta kuin asumisen sisältävissä sosiaalipalveluissa. Julkisyhteisöjen merkitys yksityisen palvelutuotannon mahdollistajana korostuu kuitenkin epäsuorasti myös muulla tavoin, kuin suorien ostopalvelujen kautta. Syynä on, että yksityistä palvelutuotantoa tuetaan verotukien muodossa (kotitalousvähennys, sairaan lapsen hoitotuki) ja Kansaneläkelaitos Kelan lasten yksityisen hoitotuen kautta, jota täydentävät kuntalisät. Rahamääräisesti kuntayhteisöjen 4 yksityisten asiakaspalvelujen ostot olivat sosiaalihuollossa 1,82 miljardia euroa vuonna Peruskuntien sosiaalihuollon palvelukysynnästä yksityiset asiakaspalvelut muodostivat 23 prosenttia. Ostopalvelujen todellista määrää nostavat palvelusetelipohjainen ja maksusitoumuksiin perustuva palvelutuotanto sekä välituotepalvelujen ostot kuntien omaan palvelutuotantoon. Palvelusetelimenot olivat vajaat 30 miljoonaa euroa. Lasten yksityisen hoidon tukea maksettiin kuntalisät mukaan lukien vajaat 80 miljoonaa euroa vuonna Terveydenhuollossa kuntayhteisöjen yksityisten asiakaspalvelujen ostot olivat runsaat 460 miljoonaa euroa vuonna Ostopalvelujen määrä on lisääntynyt terveydenhuollossa hitaasti 2000-luvulla. Ostopalvelujen määrää nostavat kuitenkin yksityisten välituotepalvelujen hankinnat, kuten sairaankuljetuspalvelujen, vuokralääkäripalvelujen, erikoislääkärikonsultoinnin sekä kuvantamis- ja muut tutkimuspalvelujen ostot kuntayhteisöjen omaan palvelutuotantoon. Terveyspalvelualan yritysten liikevaihdosta kuntayhteisöjen ostopalvelut ovat arviolta prosenttia. 6 Kuntien palvelukysynnästä yksityiset terveydenhuollon asiakaspalvelut olivat vain kolme prosenttia vuonna Perusterveydenhuollossa osuus oli suurempi (6 %) kuin erikoissairaanhoidossa (1 %), jossa yli 90 prosenttia palveluista tuotetaan erikoissairaanhoidon kuntayhtymissä luvulla on tapahtunut osittaista terveyskeskuspalvelujen ulkoistamista, jonka piirissä on jo nyt satojatuhansia suomalaisia. Sen sijaan vuokralääkäritoiminta on vähentynyt huippuvuosista terveyskeskusten parantuneen lääkäritilanteen ja toiminnan kokonaan ulkoistamisen myötä. Perusterveydenhuollossa yksityisten ostopalvelujen lisääminen on helpompaa kuin erikoissairaanhoidossa, koska erityisesti suurissa kunnissa pääosa perusterveydenhuollosta 4 Kunnat ja kuntayhtymät.. 5 Lisäksi voidaan todeta, että kotitalousvähennyksen arvo oli yhteensä 410 miljoonaa euroa vuonna Siitä sosiaalipalveluihin luettavat hoiva- ja hoitotyöt, kuten tilapäinen lastenhoitoapu ja ikääntyneiden hoiva- ja hoitotyöt muodostivat runsaat kymmenen miljoonaa euroa. 6 Yksityisessä terveydenhuollossa on toimialoja, kuten ensihoitopalvelut (sairaankuljetuspalvelut), joissa ostopalvelujen merkitys on huomattavasti suurempaa kuin terveyspalveluissa keskimäärin.

10 10 tuotetaan kuntien omana palvelutuotantona eikä kuntayhtymissä, joiden purkaminen voi olla hyvin hankala prosessi ilman kuntaliitoksia tai muita uudelleenjärjestelyjä. Ensihoitopalveluihin on tulossa vuoden 2013 suuri muutos, kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyy sairaanhoitopiirien kuntayhtymille, minkä pelätään siirtävän sairaanhoitokuljetuksia kunnallisille organisaatioille. Rakentaminen ja kiinteistöpalvelut Julkisyhteisöt ja niiden liikelaitokset omistavat suoraan viidenneksen maamme rakennuskannasta kerrosneliöillä mitattuna, jos yksityishenkilöiden pienrakennuksia ei oteta huomioon. Kunnat ja kuntayhtymät omistavat pääosan julkisten palvelurakennusten rakennuskannasta etenkin sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä opetus- ja liikuntatoiminnassa. Valtion puolella virastojen ja muiden julkisten talonrakennusten omistus on keskitetty Senaattikiinteistöt liikelaitokselle lukuun ottamatta yliopistorakennuksia, joista huolehtivat erilliset yliopistojen kiinteistöyhtiöt. Julkisyhteisöillä on vahva asema myös maa- ja vesirakentamisessa ja yhteiskunnan perusinfrastruktuurin ylläpidossa. Liikennevirasto vastaa valtion puolella yleisten teiden, rautateiden ja vesiväylien rakentamisesta ja kunnossapidosta. Varsinainen valtion maaja vesirakentamisen tuotanto on siirretty ja 2000-luvuilla kolmeen eri valtioenemmistöiseen yhtiöön. Kunnat vastaavat puolestaan alueellaan paikallisteiden, katujen, vesijohto- ja viemäriverkostojen ja muiden paikallisten maa- ja vesirakennelmien (satamat yms.) rakentamisesta ja kunnossapidosta. Kunta-alan rakentamisen arvo oli kuntayhteisöjen talous- ja toimintatilastojen pohjalta arvioituna 3,90 miljardia euroa vuonna Summasta uudis- ja peruskorjausrakentamista oli 2,26 miljardia ja kunnossapitorakentamista 1,64 miljardia euroa. Rakennusliikkeiden osuus kunta-alan rakentamisesta oli 2,80 miljardia euroa. 7 Valtioorganisaatiossa talonrakentamisen laskennallinen arvo oli yliopistokiinteistöt mukaan lukien miljoonaa euroa vuonna Maa- ja vesirakentaminen arvo oli arviolta 1,58 miljardia euroa kunnossapitorakentaminen mukaan lukien. Julkisyhteisöjen rakennushankkeet ovat vähintään 50 prosenttia maa- ja vesirakennusalan yritysten toiminnasta, mutta yksityiset yritykset kilpailevat hankkeista valtioyhtiöiden kanssa. Lisäksi kunnilla on hieman omaa palvelutuotantoa maa- ja vesirakentamisessa. Myös julkiset talonrakennushankkeet ovat yrityksille tärkeitä, mutta niiden osuutta rakennusliikkeiden liikevaihdosta on vaikea arvioida ja se vaihtelee suhdannetilanteiden mukaan. Julkisyhteisöillä ei ole omia talonrakennuspalveluja tarjoavia yksiköitä kuntien pienimuotoista toimintaa lukuun ottamatta. Valtion ja kuntayhteisöjen rakennuksissa tarvittavien kiinteistöjen ylläpitopalvelujen laskennallinen arvo oli 1,44 miljardia euroa vuonna Kiinteistöpalveluja ovat kiinteistöjohtaminen, siivouspalvelut, kiinteistöhuolto ja tekniset palvelut, ulkoalueiden hoito ja kiinteistöjen korjaukset. Valtio on ulkoistanut pääosan kiinteistöpalveluista kiinteistöjohtamista lukuun ottamatta. Kunnissa kiinteistöjohtaminen lähes kokonaan, yli 80 7 Todellisuuden kuntayhteisöjen rakentamisen arvo ja rakennusliikkeiden osuus siitä on hieman suurempaa, mikä johtuu kuntien rakentamisesta vastaavien liikelaitostettujen ja yhtiöitettyjen yksiköiden jäämisestä tilastojen katveeseen. Yksityisten toimijoiden merkitys kunta-alan rakentamisessa kasvaa edelleen, jos rakennusliikkeiden markkinaosuuteen lisätään kuntayhteisöjen omatoimisen rakentamisen aine- ja tarvikeostot.

11 11 prosenttia siivouksesta ja prosenttia kiinteistöhuollosta, teknisistä palveluista sekä ulkoalueiden hoidosta tehdään vielä omana työtä. Kiinteistöpalveluja ovat laveasti määriteltynä myös toimitila- ja käyttäjäpalvelut, joihin luetaan esimerkiksi ruokahuolto (catering-toiminta). Vuonna 2011 julkisissa palvelulaitoksissa valmistettiin vajaat 420 miljoonaa ateriaa, josta kuntien ja kuntayhtymien järjestämisvastuulla oli noin prosenttia. Valtiolla on omaa keittiötoimintaa vain vankiloissa ja armeijassa. Julkisten palvelulaitosten ruokahuollosta prosenttia tuotetaan yksityisinä ostopalveluina. Luvuissa ei ole mukana valtion virastojen ja laitosten henkilöstöruokailu, joka on ulkoistettu jo vuosia sitten. Turvallisuuspalvelut ja maanpuolustus Yksityinen turvallisuusala on yksi maamme nopeimmin kasvavista toimialoista, joissa kysyntä on pääosin suhdanteista riippumatonta. Turvallisuusala on erilaisia riskejä, kuten onnettomuuksia ja rikollisuutta ennaltaehkäisevää toimintaa, jossa yhdistyvät osaamiseen perustuva palvelutyö ja korkeaan teknologiaan pohjautuvat tekniset järjestelmät ja muut tuotteet. Alan nopea tekninen kehitys on johtanut siihen, että vain vartijoiden ja järjestyksenvalvojien toiminta on lainsäädännön piirissä, mutta muut tärkeät turvallisuustoiminnot ovat jääneet säätelyn ulkopuolelle. Yksityisen turvallisuusalan markkinoiden arvo oli arviolta 1,66 miljardia euroa vuonna Alan tuotevalikoimista tärkeimpiä ovat vartiointipalvelut, rakenteelliset turvatuotteet (ovi- ja lukitusjärjestelmät, yms.), sähköiset turvajärjestelmät ja tietoturvallisuustuotteet. Vuonna 2011 tehdyissä alan yrityskyselyissä yli 60 prosenttia vastanneista totesi, että julkisyhteisöt muodostavat niille merkittävän asiakasryhmän. Kasvupotentiaali nähdään suureksi etenkin kuntapuolella. Julkisyhteisöjen turvallisuustuotteiden ostoista ei ole kuitenkaan olemassa koottuja tilastotietoja. Myös maanpuolustus on osa yleistä turvallisuutta, jonka takaaminen on valtion ja puolustusvoimien tehtävänä. Suomen ase- ja muiden puolustusmateriaalien hankinnat olivat noin 750 miljoonaa euroa vuonna Puolustusmateriaalien hankinnat eivät olleet aiemmin julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön piirissä, mutta tilanne on muuttunut vuoden 2012 alussa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Uusi puolustusmateriaalien hankintoja koskeva erityislaki kiristää kilpailua markkinoilla, jossa on osin kysymys korkean teknologian tuotteista ja asejärjestelmistä. Henkilökuljetuspalvelut Julkisyhteisöillä on tärkeä asema liikennelupien myöntäjinä sekä sopimusperusteisen joukkoliikenteen ja muihin erityislakeihin perustuvien kuljetuspalvelujen tilaajina. Sopimusperusteisten kuljetuspalvelujen laajuudesta ei ole tarkkoja tilastoja, mutta peruskuntien kuljetuspalvelujen ostot olivat arviolta vajaat 610 miljoonaa euroa vuonna Summasta paikallisen joukkoliikenteen palveluostot olivat noin 350 miljoonaa euroa. Koululaiskuljetuksiin käytettiin vajaat 130 miljoonaa ja vammaishuoltolain mukaisiin kuljetuksiin noin 120 miljoonaa euroa vuonna Summasta puuttuvat esimerkiksi kuntayhtymien suoraan ostamat kuljetuspalvelut, kuten sairaanhoidon kuljetukset. Kuntayhtymien vammaishuoltolain mukaiset kuljetusmenot olivat noin kymmenen miljoonaa euroa.

12 12 Valtiovalta osallistuu matkalippuhintojen alennuksiin ja joukkoliikenteen kehittämiseen avustusmuotoista rahoitusta myöntämällä ja tukemalla kuljetuspalvelujen ostoja valtionosuusjärjestelmän tai Kelan matkakorvausjärjestelmän kautta. Liikenne ei olisi myöskään mahdollista ilman liikenneväylien rakentamista ja ylläpitoa. Linja-autoalan liikevaihdosta kaupunkien paikallisliikenne sekä sopimus- ja palveluliikenne ovat noin prosenttia. Taksialan liikevaihdosta yhteiskunnan maksamien matkojen osuus nousee noin 30 prosenttiin Kelan korvaamat matkat mukaan lukien. Rautateillä kuntatilaajana toimivan HSL:n hankkimaa palvelua on pääkaupunkiseudun junien lähiliikenne, jota VR hoitaa toistaiseksi monopoliyhtiönä, kuten muutakin rautateiden henkilöliikennettä. Myös junien henkilöliikenne on avautumassa kilpailulle lähivuosina. Pääkaupunkiseudulla kilpailutettu liikennöinti voisi alkaa aikaisintaan vuonna Pääkaupunkiseudulta saatavien kokemusten perusteella kilpailutus voisi edetä muiden suurten asutuskeskusten taajamajuna- ja kiskobussiliikenteeseen. Viimeisenä kilpailutuksen piiriin tulisi junien kaukoliikenne. Ympäristöhuoltopalvelut Suomessa jätehuollon organisointi on suurelta osin kuntien tehtävänä. Kunnat ovat perustaneet jätehuoltotehtäviä varten alueellisia osakeyhtiö- ja kuntayhtymämuotoisia jätehuoltolaitoksia, jotka käsittelevät, kierrättävät jätteen uudelleenkäyttöä varten tai muuttavat jätemateriaalia energiaksi ja polttoaineeksi. Kunnat ja niiden jätehuoltolaitokset tekevät yhteistyötä teollisuuden ja muiden tuottajien kanssa sekä ostavat palveluja markkinoilta. Esimerkkinä kilpailutetuista palveluista on kunnallinen jätteenkuljetus, joka on tänä päivänä pitkälle kehitettyä logistiikkaa. Suomessa jätekuljetus voidaan järjestää kunnan järjestämänä ja kilpailuttamana tai sopimusperusteisena, jossa jätteen haltija tekee sopimuksen haluamansa jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Kunta ratkaisee sen, mitä kuljetusjärjestelmää koko kunnassa tai sen osassa käytetään. Vaikka elinkeinoelämä on puoltanut sopimusperusteista järjestelmää, kunnan järjestämä jätekuljetusjärjestelmä on yleistynyt Suomen kunnissa. Toteutunut kehitys on johtanut siihen, että toimiala on keskittynyt suuriin yrityksiin ja eikä uusia jätekuljetusyrityksiä enää juurikaan perusteta. Jätteenkäsittelyssä pyrkimyksenä on, että yhä pienempi osa jätteistä viedään kaatopaikoille ja yhä suurempi osa kierrätetään uudelleenkäyttöä varten tai hyödynnetään muulla tavoin, kuten sähkö- ja lämpöenergiana. Jätteiden käsittelyyn, uudelleenkäyttöön ja muuhun hyödyntämiseen liittyy korkeaa osaamista ja teknologiaa, jolla on maailmanlaajuiset markkinat. Yksityisen ympäristöliiketoiminnan kehittymisen kannalta ongelmallista voi olla se, että useimmat suuret jäte- ja ympäristöalan toimijat ovat julkisyhteisöjen omistamia liikelaitoksia ja yhtiöitä. 1.3 Hankintamarkkinoiden toimivuus ja innovaatiot Julkisten hankintojen merkitys yritystoiminnassa vaihtelee toimialoittain, kuten edellä on todettu. Yrityskyselyjen mukaan julkisten hankintojen merkitys lisääntyy, kun keskimääräinen yrityskoko kasvaa. Myös yrityksen kasvuhakuisuudella ja julkisilla hankinnoilla on nähty olevan selvä yhteys toisiinsa. Tämä voi tarkoittaa jopa sitä, että Suomen julkisissa hankinnoissa kunnostautuneet yritykset ovat pystyneet laajentamaan

13 13 markkinoitaan muiden kansantalouksien julkisten hankintojen markkinoille tai yksityisille markkinoille koti- ja ulkomailla. Julkisten hankintamarkkinoiden toimivuudesta on tehty muutamia pääosin yrityskyselyihin perustuvia selvityksiä viime vuosina. Pari tuoretta kyselytutkimusta tehtiin Helsingin seudun kauppakamarin toimesta vuosina samassa yhteydessä, kun selvitettiin mahdollisten kuntaliitosten yritysvaikutuksia pääkaupunkiseudulla ja Keski- Uudellamaalla. Helsingin seudun kauppakamarin kyselytutkimuksista saadut tulokset vastaavat ja vahvistavat myös aiemmin 2000-luvulla tehdyissä toimialakohtaisissa ja alueellisissa selvityksissä saatuja tuloksia. Kauppakamarin selvityksestä ilmenee, että 35 prosenttia yrityksistä antoi pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan kuntien hankintamarkkinoista kiitettäviä tai hyviä arvosanoja kouluarvosanoilla mitattuna. 55 prosenttia antoi tyydyttäviä ja kohtalaisia arvosanoja ja neljännes heikkoja arvosanoja. 9 Yritysten arviot kuntien toiminnasta eivät ole kovin mairittelevia, kun hankintojen toimivuutta tutkitaan eri tekijöiden suhteen. Keskimäärin kunnat saivat vain välttäviä arvosanoja. Kunnat noteerattiin vain hyviksi siinä, että maksut suoritetuista töistä tulevat ajallaan. Huonoimman keskiarvon sai hinnan ja laadullisten kilpailutekijöiden välinen suhde julkisissa hankinnoissa, sillä tarjouskilpailuissa ja toimittajan valinnassa painotetaan liiaksi halpaa hintaa laadun ja kokonaistaloudellisuuden kustannuksella. Hinnan merkitys voi korostua enemmän pienten kuntien hankinnoissa kuin suurten kuntien hankinnoissa. Ilmiö voi liittyä pienten kuntien rajalliseen hankintaosaamiseen. Edullinen hinta ei tietysti välttämättä merkitse heikkoa laatua eikä korkea hinta korkeaa laatua, kuten julkisista hankinnoista saadut kokemukset osoittavat. 10 Ongelmaa pahentaa se, jos tarjouspyynnöt on laadittu huonosti ja puutteellisella asiantuntemuksella. Tarjouspyyntöjen laadintavaiheella on epäsuora yhteys toimittajien arviointiin ja valintaan. Huonosti laaditut tarjouspyynnöt johtavat siihen, että tarjouksen tekijöille syntyy erilaisia mielikuvia hankinnan kohteesta. Tämän seurauksena vastaanotetut tarjoukset eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Pahimmassa tapauksessa ainoaksi vertailukelpoiseksi valintakriteeriksi jää hinta ja tarjouskilpailun voittaa toimittaja, joka on pystynyt veikkaamaan oikein halvimman hinnan. Toisaalta hinnan suuri merkitys ja tarjouspyyntöjen vaihteleva laadullinen taso voivat olla tulosta valitusta hankintamenettelystä. Hankintalain mukaan ensisijaisia hankintamenettelyjä ovat avoin ja rajoitettu menettely. Hankintojen kohteet voivat olla kuitenkin niin monimutkaisia, että kelvollisten tarjouspyyntöjen laadinta voi olla hankalaa ilman tarjoajien kanssa käytäviä neuvotteluja. Hankintayksikkö osaa ehkä määritellä ratkaistavan ongelman, mutta ei sen ratkaisua, koska hankintayksilöllä ei ole tietämystä olemassa olevista toteutustavoista ja tekniikoista. Yrityskyselyissä onkin todettu, että tavanomaiset hankintamenettelyt ei aina tue uuden tiedon ja teknologian saamista julkiseen palvelutuotantoon. Yksi vaihtoehto olisi soveltaa kaksivaiheista kilpailullista neuvottelumenettelyä aiempaa useammissa hankinnoissa. Menettelyssä julkisesta hankinnasta kiinnostuneet toimittajat voivat toimittaa hankintayksikölle osallistumishakemuksen, jonka jälkeen hankintayksikkö neuvottelee 9 Kiitettäviä ja hyviä arvosanoja ovat 10-8, tyydyttäviä ja kohtalaisia 7-6 ja heikkoja Vrt. muun muassa paljon julkisuutta saaneet VR-Yhtymän ja valtiohallinnon tietotekniikkahankinnat.

14 14 hyväksymiensä tarjoajien kanssa ratkaisuvaihtoehdoista. Lopuksi jäljelle jääviltä toimittajilta pyydetään tarjoukset heidän ratkaisuehdotuksistaan. Palvelualoiteoikeus Asia voidaan kääntää toisinpäin siten, että aloite julkisen organisaation toimialaan kuuluvaan palvelutehtävän tuottamisesta laadullisesti paremmin tai kustannuksiltaan edullisemmin kuin tähän asti tulee ulkopuolisilta yrityksiltä, järjestöiltä tai organisaation omien työntekijöiden yhteenliittymältä. Menettelytapaa kutsutaan palvelualoiteoikeudeksi. Palvelualoiteoikeus ei tarkoita välitöntä sopimussuhteen syntymistä aloitteentekijän ja julkisen organisaation kesken, mutta organisaation tehtävänä on vastaanottaa saapuneet aloitteet sekä käsitellä ne päätöksentekoelimissään. 11 Palvelualoiteoikeuden käyttöönotto Suomen kunnissa voisi olla erinomainen kanava uusille innovaatioille kuntien järjestämisvastuulla olevassa palvelutuotannossa. Aloiteoikeuden käyttöönotolle ei ole olemassa lainsäädännöllisiä esteitä, jos se tapahtuu vapaaehtoisuuden pohjalta kunnan etukäteen rajaamissa toiminnoissa. Menettely voisi kannustaa yrityksiä kehittämään julkiseen palvelutuotantoon sopivia toimintatapoja ja lisäisi niiden kiinnostusta julkisia hankintoja kohtaan. Aloiteoikeus tarjoaisi myös yhden vaihtoehdon raskaille valtakunnallisille kehittämisohjelmille. Esimerkkejä innovaatioita sisältävistä hankinnoista Julkisyhteisöjen ja yksityisten yritysten toimittajayhteistyöhön liittyviä innovaatioita, joilla voidaan tehostaa julkista palvelutuotantoa ja edistää samalla yritystoiminnan kehitystä, on lukuisia. Esimerkki osin horisontaalisesta eri toimialoille ulottuvasta osaamisalasta on ympäristöhuoltoteknologia, joka kattaa jätteiden keruun, käsittelyn ja hyötykäytön. Ympäristöliiketoimintaa valtio ja kunnat voivat edistää lainsäädännön, verokannustimien ja sanktioiden avulla ja olemalla valistuneita tavaroiden, palvelujen ja kokonaistoimituksia sisältävien järjestelmien hankkijoita. Ympäristöhuoltoteknologialla on vaikutuksia energiatalouteen, jos aiempaa suurempi osa yhdyskuntajätteistä saataisiin muutettua sopivaksi lämmön ja sähkön tuotantoon. Jätteistä voidaan tuottaa biokaasuteknologialla vaihtoehtoisesti myös ympäristöystävällistä liikennepolttoainetta, jota on mahdollista käyttää paikallisessa joukkoliikenteessä. Liikennöitsijöitä, jotka hyödyntävät ympäristöystävällisiä liikennöintitapoja ja investoivat tarpeelliseen kalustoon, voitaisiin palkita bonusjärjestelmän avulla sitomatta heitä kuitenkaan mihinkään tiettyyn teknologiaan. Toisen samanlaisen uutta tietämystä soveltavan osaamisalan, jolla on myös maailmanlaajuiset markkinat, muodostavat turvallisuusalojen osaaminen ja tuoteteknologia. Turvallinen ympäristö lisää ihmisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä sekä nostaa kansantalouden kilpailukykyä ja houkuttelevuutta, kun kilpaillaan uusista yrityksistä ja investoinneista tai pyritään takaamaan julkisten palvelujen häiriöttömyys. Sen sijaan rikollisuus ja yleinen turvattomuus merkitsevät negatiivista yhteiskunnallisia ulkoisvaikutuksia, mikä aiheuttaa kansantalouteen lisäkustannuksia. 11 Hyväksytty palvelualoite voi kuitenkin johtaa hankinnan kilpailuttamiseen, jonka tuloksena voi olla palvelutoiminnan ulkoistaminen, mutta aivan yhtä julkisessa organisaatiossa voidaan päätyä vaihtoehtoon, jossa ulkoistamista ei tapahdu.

15 15 Julkisyhteisöjen markkinoihin sisältyy paljon kasvumahdollisuuksia, sillä julkisella vallalla on päävastuu turvallisuuden takaamisesta valtakunnassa ja paikallisella tasolla. Muun muassa pitkälle kehitettyjen teknisin laittein ja järjestelmien avulla tapahtuvalla valvonnalla säästetään poliisin rajallisia voimavaroja, jotka voidaan kohdistaa ydintehtäviin. Automaattisella kameravalvonnalla on saavutettu menestystä, kun liikenneonnettomuudet ovat vähentyneet. Suomessa nopeasti teknistyvän turvallisuusalan korkeasta teknologiasta kertovat myös biometriset tunnistusjärjestelmät. Edellä mainitut osaamisalat ovat vain pari esimerkkiä korkean teknologian toimialoista, joissa julkisyhteisöjen merkitys tuotteiden ostajina ja toisaalta markkinoiden säätelijöinä lainsäädännön ja muiden menettelyjen kautta, on suuri. Muita vastaavia toimialoja ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut, julkinen joukkoliikenne ja muut henkilökuljetuspalvelut. Osaamisalojen sisälle, uuden tiedon välittämiseen ja hyödyntämiseen liittyy vahvasti myös erilaisten KIBS-palvelujen kirjo, joita tuotetaan julkisyhteisöjen ulkopuolisissa palveluyrityksissä ja julkisyhteisöjen sisällä. Innovaatioiden huomioonottaminen hankinnoissa Julkisten hankintojen ongelmina ovat pienten hankintayksiköiden rajalliset voimavarat ja ammattiosaamisen puute etenkin kuntapuolella sekä se, että uusien palvelu- ja teknologiainnovaatioiden saaminen julkiseen palvelutuotantoon saatikka yritystoiminnan edistäminen eivät ole kuuluneet hankintapolitiikan keskeisiin tavoitteisiin. Tätä osoittaa, että monien 2000-luvulla tehtyjen yrityskyselyjen mukaan julkisissa tarjouskilpailuissa uusien toimintatapojen ja menetelmien kehittämisestä ja soveltamisesta ei ole saatu kovinkaan paljon laadullisia pisteitä. Julkisissa hankinnoissa on yrityskyselyjen ja 2000-luvulla tehtyjen kuntakyselyjen mukaan painotettu uusia toimintatapoja enemmän olemassa olevaa osaamista ja laadullista kehitystasoa, toimittajan taloudellisia ja henkilöstövoimavaroja, aiempia referenssejä ja kokemuksia sekä toimitusvarmuutta. Tämä on suosinut vanhoja tuttuja ja suuria toimittajia, mikä on osaltaan johtanut hankintojen keskittymiseen. Nuorten yritysten vahvuuksia ovat usein uudet innovaatiot, mutta voimavarojen ja aiemmin referenssien puute voivat estää pääsyn julkisten hankintojen toimittajiksi. Julkisten hankintojen innovatiivisuutta ehkäisee sekin, että uusien tuotteiden ja toimintatapoja kehittäminen on pitkäjänteistä toimintaa, mutta julkisissa hankinnoissa sopimuskaudet ovat usein varsin lyhytaikaisia lainsäädännöstä tai hankintayksikön omista päätöksistä johtuvista syistä. Lisäksi uusien toimintamallien kehittämiseen sisältyy riskejä, jotka olisi otettava huomioon hankintasopimuksissa. Toisaalta kysymys ei tarvitse olla aina uudesta teknologiasta, vaan muilla markkinoilla hyödynnetyistä toimintamalleista, joita vain sovelletaan julkiseen palvelutuotantoon.

16 2 Julkinen palvelutuotanto ja hankinnat 16 EU-maiden julkiset hankinnat olivat runsaat miljardia euroa vuonna 2010, josta Suomen julkiset hankinnat olivat laskennallisesti 35 miljardia euroa, eli 1,5 prosenttia. Suomen bruttokansantuote bkt:sta hankintojen arvo oli noin viidennes, mikä vastaa julkisten hankintojen bkt-osuutta koko unionin alueella. Vuosina julkisten hankintojen arvo kohosi yli neljänneksellä. Julkiset hankinnat ovat tärkeä osa EU:n sisämarkkinoita ja niiden katsotaan tehostavan verovaroin rahoitettua julkista toimintaa ja tarjoavan yrityksille uusia liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia. EU on pyrkinyt pienentämään hankintasäännösten katvealueita, mistä tuoreena esimerkkinä on EU:n uusi puolustushankintadirektiivi, joka saatettiin voimaan Suomessa vuonna EU on käynnistänyt myös hankintadirektiivien kokonaisuudistuksen. Uudistuksessa on painotettu sitä, että julkiset hankkijat ostaisivat aiempaa enemmän innovatiivisia tuotteita, mikä tehostaa julkista toimintaa ja edistää yritysten kehittämistyötä. Tämä edellyttää nykyistä joustavampia hankintamenettelyjä, joilla parannetaan kasvuhakuisten pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintakilpailuihin. 2.1 Suomen hankintalainsäädäntö Suomen julkisten hankintojen säätely perustuu EU:n julkisten hankintojen direktiiveihin sekä Maailman kauppajärjestö WTO:n julkisten hankintojen GPA-sopimukseen. Direktiivit ja GPA-sopimus koskevat niin sanottuja (kansainväliset) kynnysarvot ylittäviä tavara- ja palveluhankintoja sekä rakennusurakoita. Suomen hankintalaki tuli voimaan vuoden 1994 alusta maamme ETA-jäsenyyden myötä. Vuoden 2007 kesään asti voimassa ollut (vanha) kansallinen hankintalaki koski kaikkia siinä määriteltyjä julkisten hankintayksiköiden tekemiä hankintoja niiden arvosta riippumatta. Uudet hankintasäädökset, hankintalaki (348/2007), erityisalojen hankintalaki (349/2007) ja lakeja täydentävä hankinta-asetus (614/2007) tulivat voimaan kesäkuussa Lakiuudistuksella saatettiin voimaan vuonna 2004 annetut Euroopan parlamentin ja neuvoston hankintadirektiivi (2004/18/EY) ja erityisalojen hankintadirektiivi (2004/17/EY). Samalla uudistettiin kansallista hankintalainsäädäntöä, jonka tärkeimpiä uudistuksia oli hankintoja koskevan avoimen ilmoitusvelvollisuuden laajeneminen niin sanottuihin kansalliset kynnysarvot ylittäviin hankintoihin. 12 Hankintalakia muutettiin seuraavan kerran vuonna Muutosten taustalla oli EU:n oikeussuojadirektiivi (2007/66/EY). Samalla markkinaoikeus 13 sai käyttöönsä uusia seuraamuksia, jotka ovat hankintasopimuksen tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen. Samalla nostettiin reilusti kansallisia kynnysarvoja. Kansallisena oivalluksena hankintalaissa otettiin käyttöön niin sanottu hankintaoikaisu, jonka avulla hankintayksikkö voi peruttaa tekemänsä virheellisen päätöksen tai ratkaista asian uudelleen, ennen kuin hankintasopimus on tehty. 12 Joukkoliikennelaissa (869/2009) on maantieliikenteen palveluliikennesopimuksiin ja rautatieliikenteeseen sovellettavia hankintasäännöksiä. Ks. lisää luku 2.2 Hankintapelisääntöjen uudistus. 13 Markkinaoikeus on Suomessa julkisia hankintoja koskevia asioita käsittelevä erityistuomioistuin, johon tarjoajat voivat kirjallisella hakemuksella saattaa julkista hankintaa koskevan asiansa ratkaistavaksi. Markkinaoikeuden ratkaisuun voidaan hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

17 17 Julkisten hankintojen määritelmä Julkisista hankinnoista annetussa laissa määriteltyjen hankintayksiköiden, joita ovat esimerkiksi valtion, määrätyt uskonnolliset yhteisöt, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset ja niiden liikelaitokset, on noudatettava hankintalainsäädäntöä tavara- ja palveluhankinnoissaan sekä rakennusurakoissaan. Hankintalakia sovelletaan julkisoikeudellisiin laitoksiin, jotka on perustettu huolehtimaan yleisen edun mukaisista tarpeista niiden oikeudellista muodosta riippumatta. Hankintayksiköihin rinnastetaan myös julkista tukea saavat yksityiset oikeushenkilöt. 14 Hankintaa on tavaroiden ja palvelujen ostaminen, vuokraaminen tai siihen rinnastettava toiminta sekä urakalla teettäminen taloudellista vastiketta vastaan. Hankintaa ei ole omana työnä tekeminen, palkkaaminen työsuhteeseen, rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankinta ja vuokraus, välimies- ja sovittelumenettelyt tai tutkimus- ja kehittämispalvelut määrätyin edellytyksin. Hankintalakia ei sovelleta keskeisiin valtion turvallisuuteen liittyviin hankintoihin, salassa pidettäviin hankintoihin tai EU:n ja ETA:n alueen ulkopuolella oleviin hankintoihin. Periaatteessa hankintalakia sovelletaan aina silloin, kun palvelut ostetaan markkinoilta rahallista vastiketta vastaan riippumatta siitä, onko toisena osapuolena yksityinen yritys tai toinen hankintaviranomainen. Tämä tarkoittaa sitä, että hankintalakia olisi noudatettava esimerkiksi kuntien välissä hankinnoissa. Tosin kyse ei ole julkisesta hankinnasta tai palvelujen hankkimisesta markkinoilta, mikäli kunnat päättävät organisoida palvelutoimintojaan ja siirtävät niiden palvelutuotannon yhteisesti omistetulle oikeushenkilölle, kuten kuntayhtymälle. 15 Julkiset hankinnat jaetaan kolmeen pääryhmään. EU-hankinnoilla tarkoitetaan EUkynnysarvot ylittäviä hankintoja. Kansallisilla hankinnoilla tarkoitetaan Suomen kansallisten kynnysarvot ylittäviä hankintoja, jotka jäävät EU-kynnysarvojen alapuolelle. EU-hankintoihin sovelletaan direktiivien mukaisia kilpailuttamismenettelyjä, ja niistä on EU-laajuinen ilmoitusvelvoite. Kansallisiin hankintoihin sovelletaan joustavampia menettelyjä, ja niistä ilmoitetaan vain kansallisesti. Pienhankinnat ovat kansalliset kynnysarvot alittavia hankintoja, joihin ei sovelleta hankintalakia. Vuonna 2012 kansalliset kynnysarvot olivat tavara- ja palveluhankinnoissa, käyttöoikeussopimuksissa ja suunnittelukilpailuissa euroa, niin sanotuissa B-palveluissa euroa ja rakennusurakoissa ja käyttöoikeusurakoissa euroa (Taulukko 1). Kansallisia kynnysarvoja korotettiin viimeksi kesällä 2010 ja niitä voidaan muuttaa vain hankintalaissa. EU-kynnysarvot muuttuvat kahden vuoden väliajoin. 16 Ne on mää- 14 Säännöksen piirissä ovat minkä tahansa tahon tekemät hankinnat, joiden tekemistä varten on saatu julkista tukea yli 50 prosenttia hankinnan arvosta. Säännös on kilpailupoliittisesti tärkeä ja se tehostaa avustusten käyttöä ja seurantaa. 15 Kuntayhtymässä on kysymys kahden tai useamman kunnan pysyvästä yhteistyöstä jollakin tehtäväalueella. Kuntayhtymä perustetaan kuntien välisellä valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Kuntayhtymät ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä, ja niihin sovelletaan kuntia koskevaa lainsäädäntöä. Kuntayhtymä voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä käyttää puhevaltaa viranomaisessa. Yhtymän taloudesta ovat viime kädessä vastuussa jäsenkunnat. 16 Tällä hetkellä EU-kynnysarvot ovat voimassa vuoden 2013 loppuun saakka. Ne on vahvistettu komission asetuksella (EU) nro 1251/2011. EU:n kynnysarvot perustuvat Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa sovittuihin kynnysarvoihin. Sopimuksen kynnysarvot on ilmaistu sopimuksen liiteosassa erityisnosto-oikeuksin (SDR). Euroopan komissio vahvistaa kahden vuoden väliajoin erityisnosto-oikeuksien euromääräiset arvot erityisnostooikeuksien ja euron keskimääräisen kahden vuoden vaihtokurssin perusteella.

18 18 ritelty erikseen valtion keskushallinnon hankintayksiköille, paikallishallinnon ym. hankintayksiköille sekä erityisaloja koskeville hankintayksiköille. 17 Pienet hankinnat on vapautettu hankintalain soveltamisalasta, koska niissä on haluttu pienentää hankintojen kokoon nähden kohtuutonta hallinnollista byrokratiaa, kustannuksia ja näennäiskilpailutuksia. Pienten hankintojen vapauttaminen hankintalain soveltamisalasta on vähentänyt julkisten hankintojen markkinaoikeuskäsittelystä aiheutuvaa työtä. Tämä ei tarkoittanut sitä, että kynnysarvon alittuminen vapauttaisi hankintayksikön kilpailuttamisvelvollisuudesta. Pelisäännöt määräytyvät silloin vain hankintayksikön omien hankintasääntöjen ja ohjeiden mukaan. Taulukko 1 Julkisten hankintojen kynnysarvot 2012 (Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö). EU-kynnysarvot (valtion keskushallinto) EU-kynnysarvot (kuntayhteisö, yms.) Erityisalojen EUkynnysarvot Kansalliset kynnysarvot Tavara- ja palveluhankinnat (suunnittelukilpailut 18 ) Terveys- ja sosiaalipalvelut Rakennusurakat (käyttöoikeusurakat 21 ) Hankintamenettelyt ja valintaperusteet Pääasiallisia hankintamenettelyjä ovat avoin menettely ja rajoitettu menettely. Avoin ja rajoitettu menettely ovat kaikissa hankinnoissa hankintayksikön käytössä. Avoimessa menettelyssä tarjoajien määrää ei ole ennalta rajattu, jolloin kaikki halukkaat voivat osallistua tarjouskilpailuun. Rajoitettu menettely on kaksivaiheinen menettely, jossa hankintayksikkö valitsee osallistumishakemuksen perusteella tarjoajien joukosta ne, jotka saavat varsinaisen tarjouspyynnön. Tarjouspyyntöä ei voida toimittaa muille kuin osallistumishakemukseen osallistuneille toimittajille. Neuvottelumenettelyä voidaan käyttää hankinnoissa, joissa tarjouspyyntöä ei voida laatia riittävän tarkasti, jotta tarjous voitaisiin käsitellä avointa tai rajoitettua menettelyä hyväksikäyttäen. Neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö valitsee julkisen ilmoituksen pohjalta ne tahot, joiden kanssa se neuvottelee sopimuksen ehdoista. Vuonna 2010 neuvottelumenettelyä laajennettiin niin sanottuun kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn, jonka kohteina ovat monimutkaiset hankinnat, joista ei voida laatia tarjouspyyntöä ilman asiantuntemuksen erityistä arviointia. 17 Erityisaloja ovat muun muassa vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivat hankintayksiköt. 18 Suunnittelukilpailulla tarkoitetaan menettelyä, jolla hankintayksikkö voi hankkia esimerkiksi kaavoitukseen, kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin, tekniseen suunnitteluun tai tietojenkäsittelyyn suunnitelman, jonka tuomaristo valitsee kilpailulla. Kilpailussa voidaan jakaa myös palkintoja. 19 Sisältävät myös palvelujen käyttöoikeussopimukset. Käyttöoikeussopimuksella tarkoitetaan periaatteessa samanlaista sopimusta kuin palveluhankintasopimus, mutta palvelujen vastikkeena on joko oikeus hyödyntää palvelua tai tällainen oikeus tai maksu yhdessä. 20 Sisältävät myös määrätyt koulutuspalvelut yhteishankintana (Hankintalaki 348/2007, 15 ). 21 Käyttöoikeusurakalla tarkoitetaan periaatteessa samanlaista sopimusta kuin rakennusurakalla, mutta rakennustyön vastikkeena on joko oikeus hyödyntää palvelua tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä (Hankintalaki 348/2007, 5 ).

19 19 Hankintalaki mahdollistaa puitejärjestelyjen käyttöönoton, jolloin useita hankkeita voidaan toteuttaa yhden kilpailuttamisen kautta. Puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintoja koskevat ehdot, kuten hinnat ja suunnitellut hankintamäärät. Hankintalain piiriin kuuluvista hankinnoista on ilmoitettava riittävän laajasti ja avoimesti. Välineenä käytetään työ- ja elinkeinoministeriön ilmaista sähköistä ilmoituskanavaa (HILMA). Vaikka pääsääntönä on hankintojen kilpailuttaminen niiden koosta riippumatta, suoria hankintoja ilman kilpailuttamista on mahdollista suorittaa määrätyissä olosuhteissa. Suorat hankinnat on perusteltava hankintapäätöksessä. Suorahankinnassa hankintayksikkö valitsee ilman hankintailmoitusta ja tarjouskilpailua yhden tai useamman toimittajan, joiden kanssa neuvotellaan sopimuksen ehdoista. Perusteluja voivat olla esimerkiksi äärimmäinen kiire tai se, että mahdollisia toimittajia on vain yksi ja avoimessa tai rajoitetussa menettelyssä ei ole saatu yhtään tarjousta. Hankintalain mukaan valintaperusteena voidaan käyttää halvinta hintaa tai kokonaistaloudellista edullisuutta ja hankintayksikön on ilmoitettava ne jo tarjouspyyntöasiakirjoissa painotettuna. Kokonaistaloudellisuus ottaa hinnan ohella huomioon myös laadullisia kilpailutekijöitä. Pelkästään halvimmalla hinnalla tehtävät hankinnat ovat nykyään harvinaistuneet. Hinta sopii ainoaksi valintaperusteeksi helposti yksilöitävissä ja tavanomaisissa tuotteissa. Jos valintaperusteesta ei ole mitään mainintaa, on tarjouksista valittava kuitenkin hinnaltaan halvin. Erityiskysymyksiä Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintoja (sote-hankinnat) ei tarvitse kilpailuttaa EU:n laajuisesti, koska ne kuuluvat hankintadirektiivien mukaan toissijaisiin B-palveluihin, mutta hankintayksiköt voivat halutessaan soveltaa B-palveluihin EU-direktiivien mukaisia menettelyjä. Suomessa arvoltaan yli euroa kustantavat sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat kuitenkin hankintalain piiriin. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kansallinen kynnysarvo on niiden luonteen vuoksi korkeampi kuin tavanomaisissa tavaraja palveluhankinnoissa, joissa kynnysarvo on euroa. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kilpailuttaminen on haasteellista, mikä on otettu huomioon hankintalaissa. Monialaista osaamista edellyttäviin tai valtakunnallisesti ja alueellisesti keskitettäviin sote-hankintoihin, vaikeisiin sosiaalisiin ongelmiin tarkoitettuihin sosiaalihuollon hankintoihin, erityisryhmien palveluasumiseen ja monivammaisten kuntoutukseen sopii paremmin kilpailullinen neuvottelumenettely kuin avoin tai rajoitettu hankintamenettely. Lisäksi sosiaalihuollossa voi olla poikkeuksellisen kiireellisiä tilanteita, jolloin on turvauduttava suorahankintoihin. Hankintayksiköiden omilta sidosyksiköiltä (in-house hankinnat) tehdyt suorahankinnat ja niiden rajanveto on jossain määrin tulkinnanvarainen. Käytännössä hankintayksikkö voi tehdä suorahankintoja omistamaltaan sidosyksiköltä 22, jos se ei myy tuotteitaan ulkopuolisille tahoille. Hankintakilpailussa oman sidosyksikön tarjousta on käsiteltävä samoin kuin muiden toimittajien tarjouksia. Hankintalain piiriin kuuluvia asioita 22 Sidosyksiköitä ovat muun muassa kunnallinen liikelaitos tai yhtiö.

20 20 koskevana tuomioistuimena toimii markkinaoikeus. Markkina-oikeuden ratkaisuihin voidaan hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Hankintalakia ei tarvitse soveltaa palvelusetelipohjaiseen palvelutuotantoon, ellei hankintayksikkö (kunta) halua raamikilpailuttaa palvelutuottajia, joista loppuasiakas voi valita mieleisensä palveluntuottajan. Tavallisesti palvelutuottajat valitaan niin sanotun hyväksymismenettelyn kautta. Palveluseteliä voi verrata palveluntarjoajien näkökulmasta toimilupaan, jossa kaikki lupaehdot täyttävät yritykset voivat tarjota palvelujaan ehtojen sallimissa rajoissa, eikä luvan myöntäjä käytä mitään tarkoituksenmukaisuus- tai tarveharkintaa palveluntuottajien määrän rajoittamiseksi Hankintalainpelisääntöjen uudistus Hankintalaki uudistui jälleen lokakuussa 2011, kun erillislaki sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä (698/2011) tuli voimaan. Uudistusten tarkoituksena on edistää sähköisten menettelyjen käyttöä julkisissa hankinnoissa läpi hankintaprosessin, sillä tällä hetkellä alle viisi prosenttia hankinnoista tehdään EU:ssa sähköisesti. Sähköiset hankinnat parantavat hankintatoiminnan avoimuutta ja vähentävät osapuolten hallinnollista taakkaa. Sähköisen huutokaupan säännökset koskevat kansallisia ja EU:n kynnysarvot ylittäviä hankintoja. 24 Hankintalaissa on tarkennettu säännöstä hankintamenettelyn keskeyttämisestä. Keskeyttämisestä tehdään kirjallinen päätös, jonka perusteluina voivat olla virhe tarjouspyynnössä, budjetin ylittyminen tai hankintayksikön muuttuneet tarpeet. Säännös hankintalain keskeyttämisestä selkeyttää vakiintunutta oikeuskäytäntöä. Samalla on muutettu julkisuuslakia (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999). Muutoksella täsmennetään hankinta-asiakirjojen julkisuussääntelyä tavalla, joka ottaa paremmin huomioon hankintamenettelyjen vaiheittaisuuden Julkisten hankintojen oikeudellisista kehystä kehitetään jatkuvasti. Säätelyn uudistamistarpeista on kerrottu EU:n komission vuoden 2011 alussa valmistuneessa vihreässä kirjassa. 27 Uudistusten kohteina ovat EU:n hankintadirektiivit, joiden kautta muutokset välittyvät Suomen kansalliseen hankintalainsäädäntöön. Vihreä kirja sisältää lukuisia kysymyksiä, jotka jätettiin pohdittavaksi. Niihin kuuluvat esimerkiksi rakennusurakoiden sisällyttäminen palveluhankintojen määritelmään ja palveluhankintojen jakaminen ensisijaisiin ja toissijaisiin A- ja B-palveluihin. Kysymyksiä on asetettu myös toimittajien kelpoisuuden toteamiseen liittyvistä toimintatavoista, hankintasääntelyn ulottamisesta hankintasopimuksen aikaiseen toimintaan, päätoimittajien alihankkijoiden asemasta, hankintojen jakamisesta osiin ja yhteishankintoihin liittyvistä pelisäännöistä. Lisäksi on pohdittu, kuinka julkisissa hankinnoissa voitaisiin aiempaa paremmin ottaa huomioon sosiaalisia seikkoja, ympäristövaikutuksia 23 Pekkala, Elise: Hankintojen kilpailuttaminen, Ks. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 182/2010vp). 25 Hankintalakien säännöksiä täydentää uusi laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011), joka astui voimaan vuonna Ks. Laki julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista (1531/2011). 27 EU:n komissio: Vihreä kirja, Bryssel 2011.

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta

Markus Ukkola TEM. Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Markus Ukkola TEM Kokonaisratkaisujen innovatiivinen hankinta Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö Suomessa julkisyhteisöjen ja muiden ns. hankintayksiköiksi laskettavien tahojen on kilpailutettava

Lisätiedot

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos

Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015. Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Hyvinvointipalveluiden hankintailta 5.3.2015 Hankinnoissa ajankohtaista Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen kaupungin hankintojen kilpailuttaminen Tampereen kaupungin eri yksiköiden hankintojen

Lisätiedot

Hankintaohje. Hankintaohje

Hankintaohje. Hankintaohje Hankintaohje Hankintaohje 1 Kaupunginhallituksen hyväksymä 1.7.2015 Sisällysluettelo 1. Yleiset periaatteet 3 2. Hankintojen ryhmäjako 3 2.1. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 3 2.2. Kansallisen

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset

Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama 4.11.2014 Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Hankintojen kilpailuttaminen ATERIA 14 Helsingin Wanha Satama Sali C: Sosiaalipuolen ammattilaiset Jonna Törnroos Lakimies, VT Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Työ- ja elinkeinoministeriö 4.8.2009 PL 32 00023 Valtioneuvosto Lausuntopyyntö TEM 266:00/2008 TERVEYSPALVELUALAN LIITON LAUSUNTO JULKISISTA HANKINNOISTA ANNETUN LAIN (348/2007) 15 :N MUUTTAMISESTA Vuoden

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne. Kuulemistilaisuus 31.10.2014

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne. Kuulemistilaisuus 31.10.2014 Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus valmistelun tilanne Kuulemistilaisuus 31.10.2014 1 Taustaa Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa, valmisteluryhmä 24 kertaa Asioita on käsitelty teemoittain siten,

Lisätiedot

Suurten kuntien hankinnat. Yksityisten tavara- ja palveluostojen merkitys suurissa kaupungeissa

Suurten kuntien hankinnat. Yksityisten tavara- ja palveluostojen merkitys suurissa kaupungeissa Suurten kuntien hankinnat Yksityisten tavara- ja palveluostojen merkitys suurissa kaupungeissa Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, 20.6.2011 2 Alkusanat Kuntayhteisöjen palvelutuotanto vastaa

Lisätiedot

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014

Hankintalain uudistaminen. Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Hankintalain uudistaminen Juha Myllymäki Kuntamarkkinat 9.9.-10.9.2014 Aikataulu Uudet hankintadirektiivit tulivat voimaan 17.4.2014» yleinen hankintadirektiivi 2014/24/EU» Erityisalojen hankintadirektiivi

Lisätiedot

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy

Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat. IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy Yliopistojen oikeudellisen aseman muutos ja hankinnat IT2008-päivät 23.10.2008 Eija Kontuniemi Lakiasiainpäällikkö Hansel Oy 1 Kysymyksenasettelu ja lähtökohtia Kuuluvatko yliopistot tulevaisuudessa hankintalain

Lisätiedot

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15

Julkiset hankinnat. RATE,Timo Aho 28.10.15 1 Julkiset hankinnat RATE,Timo Aho 28.10.15 Julkiset hankinnat Valtio, kunnat ja seurakunnat hankkivat tarvikkeita, tavaroita ja erilaisia palveluja tai teetättävät urakalla rakennushankkeita vuosittain

Lisätiedot

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala

Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Ehdotetun hankintalainsäädännön rakenne ja soveltamisala Juha Myllymäki Johtava lakimies Valmisteluryhmän ehdotus 1. Laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista 2. Laki vesi- ja energiahuollon,

Lisätiedot

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö

Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Kuntamarkkinat Palveluasuminen ja hankintalainsäädäntö Juha Myllymäki Johtava lakimies Suomen Kuntaliitto Palvelujen järjestäminen JÄRJESTÄMISVASTUU KUNTA ISÄNTÄKUNTA (YHTEISTOIMINTA-ALUE) KUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset

Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Uusien hankintadirektiivien vaikutukset Terveys ja Talous -päivät 18.9.2014 Suvi Posio Hankinta- ja sopimuslakimies Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Uudet hankintadirektiivit Tulivat voimaan 17.4.2014

Lisätiedot

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle

Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Hankinta-asiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle Tiina Talala 2 Hankinta-asiamies Hankinta-asiamiespalvelu tukee yrityksiä ja hankintayksiköitä julkisissa hankinnoissa tuomalla käyttöön testattuja työkaluja

Lisätiedot

HANKINTATOIMI JUHA-PEKKA KOHO 4.11.2010

HANKINTATOIMI JUHA-PEKKA KOHO 4.11.2010 HANKINTATOIMI JUHA-PEKKA KOHO 4.11.2010 HANKINNAT Tavaroiden ja palveluiden osto, vuokraus ja urakalla teettäminen Osamaksukaupat Leasing-sopimus Optiosopimus Lisätyöt Voimaan 1.6.2007 Hankintalain tarkoitus

Lisätiedot

Juha-Pekka Koho 13.11.2009

Juha-Pekka Koho 13.11.2009 Juha-Pekka Koho 13.11.2009 Hankinnat Tavaroiden ja palveluiden osto, vuokraus ja urakalla teettäminen Osamaksukaupat Leasing-sopimus Optiosopimus Lisätyöt Hankintalaki Voimaan 1.6.2007 Hankintalain tarkoitus

Lisätiedot

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine

PALVELUALOITE. Hankintafoorumi 10.4.2013. Hankintajohtaja Marjo Laine Hankintafoorumi 10.4.2013 Hankintajohtaja Marjo Laine 24.4.2013 Palvelualoite tai palveluhaaste (utmanarrätten) Yrityksille ja järjestöille annettu mahdollisuus tehdä aloite kunnan toimialaan kuuluvan

Lisätiedot

TEUVAN KUNNAN HANKINTAOHJE

TEUVAN KUNNAN HANKINTAOHJE 0 TEUVAN KUNNAN HANKINTAOHJE Voimaantulo 1.3.2011 Kvalt 17.1.2011 7 2 Teuvan kunnan hankintaohje 1.3.2011 alkaen Teuvan kunta toteuttaa hankintansa organisaation etua tavoitellen tavoitteellisesti ja kokonaistaloudellisesti.

Lisätiedot

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA

YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA HANKINTAILTA 20.4.2016 YHTEISTYÖTÄ JA KUMPPANUUTTA Keski-Suomen kunnat Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2015 Palkat 35 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 10 % Sosiaali- ja terveystoimi 49 % (Toimintamenot

Lisätiedot

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle

Mika Pohjonen. Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Mika Pohjonen Hankintalaki ja tilaajavastuulaki rakentamisessa opas tilaajalle ja tarjoajalle Suomen Rakennusmedia Oy Helsinki 2013 Suomen Rakennusmedia Oy Unioninkatu 14 00131 Helsinki www.rakennusmedia.fi

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin sovelletaan erillisiä kunnan hyväksymiä pienhankintaohjeita (kohta 5).

Kansallisen kynnysarvon alittaviin hankintoihin sovelletaan erillisiä kunnan hyväksymiä pienhankintaohjeita (kohta 5). SOTKAMON KUNNAN HANKINTAOHJEET Kunnanhallitus on hyväksynyt ohjeet 28.10.2008 268 Kuntien, kuntayhtymien ja muiden kunnallisten hankintayksiköiden on hankinnoissaan noudatettava lakia julkisista hankinnoista

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Julkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet

Julkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet Julkiset hankinnat hankintalaki - Pääkohdat ja periaatteet Uusi hankintalaki 2007 Hankintalain keskeiset periaatteet Hankintalaki 1 Hankintalain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä edistää

Lisätiedot

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET

HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen

Lisätiedot

Uusi hankintalaki. Selkeitä rajoja ja uusia mahdollisuuksia

Uusi hankintalaki. Selkeitä rajoja ja uusia mahdollisuuksia Uusi hankintalaki Hyvä ostaja Hyvä tarjoaja tietää mitä haluaa ostaa ja tuntee julkisissa hankinnoissa millä ehdoilla noudatettavat menettelytavat tekee hankinnat suunnitelmallisesti; sitoutuu tarjouspyynnön

Lisätiedot

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin

Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin 1 Yhteistyöllä onnistuneisiin hankintoihin Hankintatoiminnasta strateginen menestystekijä -hanke Hankinta-asiamies Päivi Halonen Tutkittua Pohjois-Karjalassa arviolta 56 % n. 200 miljoonan euron hankinnoista

Lisätiedot

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009

Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus

KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄN TULOSALUEIDEN HANKINTASÄÄNTÖ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus KESKI-POHJANMAAN KOULUTUSYHTYMÄ Hyväksytty 20.2.2014 16 yhtymähallitus HANKINTASÄÄNTÖ 1 1 Soveltamisala

Lisätiedot

Julkiset (pien)hankinnat

Julkiset (pien)hankinnat Julkiset (pien)hankinnat Kustannuslaskentakoulutus 10.11.2009 Lakimies, 1 Sisältö Pienhankinnan määrittelyä Pienhankintojen kilpailuttamisen periaatteita ja pienhankinnoissa käytettäviä menettelyjä Hankintalakiin

Lisätiedot

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?

Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa

Lisätiedot

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus

Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Julkiset hankinnat - ajankohtaiskatsaus Kuntamarkkinat Juha Myllymäki Johtava lakimies Juha Myllymäki 12.9.2012 Ajankohtaiskatsaus Ajankohtaista hankinnoista» Juha Myllymäki, johtava lakimies Hankintadirektiivien

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013

Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa. Timo Martelius Hankintajohtaja 01.10.2013 Hankinnat innovaatioiden edistäjinä Espoossa Timo Martelius Hankintajohtaja 0 Espoon hankinnan painopistealueet 2013-2016: Kestävä kehitys Sosiaalinen ja eettinen kehitys Ekologinen kehitys Taloudellinen

Lisätiedot

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia

Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Palveluasumisen kilpailuttamisessa huomioitavia näkökohtia Kuntaliiton palveluasumisen opas Kuntatalo 5.11.2012 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Toimintaympäristöstä Hankinnan kohteen määrittely Palveluasumisen

Lisätiedot

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ

Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015

MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Kaupunginhallitus 5.10.2015 Liite 1 305 MIKKELIN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ 2015 Yleistä Hankintasääntö on Mikkelin kaupungin yleinen hankintaohje. Hankinnalla tarkoitetaan kaikkea Mikkelin kaupungin varoin

Lisätiedot

LISÄTILAUS. Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011

LISÄTILAUS. Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011 LISÄTILAUS Anne Juutilainen Hallitussihteeri/TEM/ALO/RARA Työkokoukset Joulukuu 2011 Periaatteita ja määritelmiä Hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn

Lisätiedot

MITEN TAMPERE KILPAILUTTAA?

MITEN TAMPERE KILPAILUTTAA? MITEN TAMPERE KILPAILUTTAA? TILAAJALAUTAKUNTIEN HANKINTAILTAPÄIVÄ 30.10.2009 Lakimies Tanja Welin Hallinto ja henkilöstöryhmä/lakimiesyksikkö VOIKO PAIKALLISIA TARJOAJIA SUOSIA? Hankintadirektiivien taustalla

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015

Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa

Lisätiedot

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo

Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa. 08.06.2010 Antti Sinisalo Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa 08.06.2010 Antti Sinisalo Sisältö Julkinen hankinta ja kansallinen kilpailutusprosessi Laadunvarmistus julkishallinnon ohjelmistoprojekteissa Avoin

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008

KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa. Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 KOKOEKO seminaari Ympäristönäkökohdat hankinnoissa Leena Piekkola Kuopion seudun hankintatoimi 29.10.2008 Miten julkiset hankinnat liittyvät ympäristöön? Viranomaiset ovat huomattava kuluttajaryhmä Euroopassa:

Lisätiedot

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset

Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset. Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Hyvinvointialan kehittäminen -peruskartoitukset Osa II Pekka Lith Yritystoiminta ja yrittäjyyden edellytykset Terveyspalvelut kansantaloudessa Terveyspalvelujen tuotos, eli tuotettujen palvelujen arvo

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2013 9 (21) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/2 17.12.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 13/2013 9 (21) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/2 17.12.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 13/2013 9 (21) 2 Helsingin Sataman työkonepalvelut 2014 HEL 2013-014227 T 02 08 01 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Tausta Johtokunta päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman solmimaan

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 5 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 5 HANKINTAMENETTELYT KANSALLISEN KYNNYSARVON ALITTAVISSA HANKINNOISSA ELI PIENHANKINNOISSA (Hyväksytty kaupunginhallituksessa 26.9.2011) SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ...

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PEREHDYTYS 4.4.2013 HANKINNAT. Hankintajohtaja Marjo Laine

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PEREHDYTYS 4.4.2013 HANKINNAT. Hankintajohtaja Marjo Laine LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PEREHDYTYS 4.4.2013 HANKINNAT Hankintajohtaja Marjo Laine LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PEREHDYTYS SISÄLTÖ Julkinen hankinta Jyväskylän kaupungin hankintaorganisaatio Strateginen hankinta Operatiivinen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Hankintamenettelyt mikä muuttuu?

Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies Katariina Huikko, Suomen Kuntaliitto Hankintamenettelyt mikä muuttuu? Avoin menettely Rajoitettu menettely

Lisätiedot

Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti

Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti Tarjouspyyntö ja tarjousten tekeminen hankintalain mukaisesti Markus Ukkola Lakimies, Julkisten hankintojen neuvontayksikkö Hankintalainsäädäntö ja -ohjeistus Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Laki

Lisätiedot

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus

Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Puhuuko hinta edelleen julkisissa hankinnoissa? Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus Jätehuoltopäivät 2014 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Usein esitettyjä kommentteja hankintalaista

Lisätiedot

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO

JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO JULKISEN JA YKSITYISEN YHTEISTYÖ VAIKUTTAVAT TOIMINTAMALLIT SOTE PALVELUIDEN ARVOVERKOSTOISSA (JYVÄ) JULKISEN JA YKSITYISEN SEKTORIN KUMPPANUUS PAIKALLISEN ELINKEINOTOIMINNAN NÄKÖKULMA CASE KALLIO Martti

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 347/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 347/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 347/2010 vp Hallituksen esitys laiksi sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

Virallinen nimi: Kansallinen yritys- ja yhteisötunnus: 2

Virallinen nimi: Kansallinen yritys- ja yhteisötunnus: 2 Euroopan unionin virallisen lehden täydennysosa Tietoja ja sähköiset lomakkeet: http://simap.ted.europa.eu Hankintailmoitus Direktiivi 2014/24/EU I kohta: Hankintaviranomainen I.1) Nimi ja osoitteet 1

Lisätiedot

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala

Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Hankinnat kuntien ja yrittäjien kohtalonyhteys Jyväskylä 10.4.2015 Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Yritysrakenne Suomessa 0,2% 0,2% Suuryritykset 0,9% (250 hlöä) 588 5,5% Suuryritykset (250- hlöä) 588

Lisätiedot

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö

Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty. Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Sopimusehdot hankintaprosessissa ja sopimuksen synty Varatuomari Leena Hoppu-Mäenpää Kuntaliitto / lakiyksikkö Julkinen hankinta Hankinnan suunnittelu ja toteutus Kilpailutus valmistelu Sopimuskausi, esim.

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely Kyselyn tarkoitus Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa Terveyspalvelualan yritysten käsityksiä hankintalainsäädännön uudistamisesta Vastaajia 37 kpl

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KUNNALLINEN MÄÄRÄYSKOKOELMA. Julkaissut JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKANSLIA. Pienhankintaohjeet

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KUNNALLINEN MÄÄRÄYSKOKOELMA. Julkaissut JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKANSLIA. Pienhankintaohjeet 1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN KUNNALLINEN MÄÄRÄYSKOKOELMA Julkaissut JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKANSLIA Pienhankintaohjeet Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.4.2013/155, voimaantulo 1.5.2013 Tätä pienhankintaohjetta sovelletaan

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET

HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET 16.4.2013 HANKINTOJEN TOIMINTAPERIAATTEET Jyväskylän kaupungissa noudatetaan seuraavia hankintoja koskevia strategisia linjauksia: Hankinta-asiantuntemuksen lisääminen Ennakoiva

Lisätiedot

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM

Hankintalakiuudistus. Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM Hankintalakiuudistus Finsipro Seminaari 9.2.2016 Vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola, TEM 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi direktiiveiksi

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET

PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET

Lisätiedot

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola

Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus. 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola Hankintalainsäädännön kokonaisuudistus 24.2.2016 Sote-digi työryhmän kokous vanhempi hallitussihteeri Markus Ukkola 1 Taustaa Komissio antoi joulukuussa 2011 ehdotukset uusiksi julkisia hankintoja koskeviksi

Lisätiedot

Miksi tehdään julkisia hankintoja?

Miksi tehdään julkisia hankintoja? Miksi tehdään julkisia hankintoja? Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan tavara, palvelu ja rakennusurakkahankintoja, joita hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkiset hankinnat

Lisätiedot

SOTE-alan kehittäminen -seminaari. Kansallisen hankintalain uudistaminen

SOTE-alan kehittäminen -seminaari. Kansallisen hankintalain uudistaminen Julkiset hankinnat laatu ja tuottavuus SOTE-alan kehittäminen -seminaari Joensuu 5.2.2015 Katariina Huikko Lakimies Sisältö Kansallisen hankintalain uudistaminen» Uudistamisen tavoitteet» Vaikutukset pk-yritysten

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

HANKINTAOHJE. Toivakan kunta 2015

HANKINTAOHJE. Toivakan kunta 2015 HANKINTAOHJE Toivakan kunta 2015 HANKINTAOHJE 2015 1 (8) HANKINTAOHJE 2015 2 (8) Sisällys 1. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat 2 1.1. Kynnysarvot 2 1.2. Jos hankinta alittaa kynnysarvot 2 2.

Lisätiedot

TEM raportteja 34/2013

TEM raportteja 34/2013 TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut Raportti yksityisestä palvelutarjonnasta ja yritysten kasvusta sekä julkisista hankinnoista ja toiminnan kehittämisestä sosiaali- ja terveyspalveluissa

Lisätiedot

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina

Harri Kemppi One1. Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Harri Kemppi One1 Energiaratkaisun hankinta kokonaispakettina Sisältö One1 Oy Hankinnan haasteet Lainsäädääntö Hankintamenettelyt Hankinnan mahdollisuudet Lähienergian kokonaisratkaisuja One 1 Oy perustettu

Lisätiedot

Kuntien hankinnat. Tilastollinen päivitysmuistio yksityisten tavara- ja palveluostojen merkityksestä kunta-alalla. Helsinki lokakuu 2012 Pekka Lith

Kuntien hankinnat. Tilastollinen päivitysmuistio yksityisten tavara- ja palveluostojen merkityksestä kunta-alalla. Helsinki lokakuu 2012 Pekka Lith Kuntien hankinnat Tilastollinen päivitysmuistio yksityisten tavara- ja palveluostojen merkityksestä kunta-alalla Helsinki lokakuu 2012 Pekka Lith Suunnittelu ja tutkimuspalvelut Pekka Lith 2 Alkusanat

Lisätiedot

JULKISTEN HANKINTOJEN SANAKIRJA

JULKISTEN HANKINTOJEN SANAKIRJA JULKISTEN HANKINTOJEN SANAKIRJA 1. Avoin menettely Avoimella menettelyllä tarkoitetaan hankintamenettelyä, jossa hankintayksikkö käynnistää hankinnan julkaisemalla hankinnasta hankinta-ilmoituksen, ja

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Uudet oikeusturvakeinot

Uudet oikeusturvakeinot Ajankohtaista oikeuskäytäntöä 12.9.2013 Pilvi Takala PTCServices Oy PTCServices Oy PTCServices Oy on julkisiin hankintoihin ja sopimusoikeuteen erikoistunut asiantuntijatoimisto www.ptcs.fi Hankintayksiköille

Lisätiedot

Hankintaohjeen pykäläviittaukset viittaavat hankintalakiin.

Hankintaohjeen pykäläviittaukset viittaavat hankintalakiin. ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITTO 1 HANKINTAOHJEET 1. Hankintalain soveltaminen Laki julkisista hankinnoista astui voimaan 30.3.2007. Lakia (348/2007) ja hankinta asetusta (Vnp 614/2007) sovelletaan kaikkiin

Lisätiedot

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala

HANKINTALAKI UUDISTUU. Elise Pekkala . HANKINTALAKI UUDISTUU Elise Pekkala 1 Hankintalain uudistustarve Suomen lainsäädäntö perustuu EU:n julkisia hankintoja koskeviin direktiiveihin. Nykyiset hankintalait ovat vuodelta 2007, perusperiaatteet

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2007. Valtioneuvoston asetus. julkisista hankinnoista

Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2007. Valtioneuvoston asetus. julkisista hankinnoista 614/2007 Viitetiedot På svenska Annettu Helsingissä 24 päivänä toukokuuta 2007 Valtioneuvoston asetus julkisista hankinnoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

FI-Espoo: Sähkölinjojen rakennustyöt 2012/S 45-074193. Hankintailmoitus erityisalat. Rakennusurakat

FI-Espoo: Sähkölinjojen rakennustyöt 2012/S 45-074193. Hankintailmoitus erityisalat. Rakennusurakat 1/5 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:74193-2012:text:fi:html FI-Espoo: Sähkölinjojen rakennustyöt 2012/S 45-074193 Hankintailmoitus erityisalat Rakennusurakat

Lisätiedot

Kumppanuuden juridiikkaa

Kumppanuuden juridiikkaa Kumppanuuden juridiikkaa Kumppanuusseminaari Kuntatalo 14.10.2015 Katariina Huikko Johtava lakimies Kumppanuus, mitä se on? Erilaiset järjestelyt julkisen ja yksityisen toimijan välillä Voi olla muodoltaan

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Suomi-Helsinki: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2014/S 235-413695. Hankintailmoitus. Palvelut

Suomi-Helsinki: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2014/S 235-413695. Hankintailmoitus. Palvelut 1/5 Tämä ilmoitus TED-verkkosivustolla: http://ted.europa.eu/udl?uri=ted:notice:413695-2014:text:fi:html Suomi-Helsinki: Arkkitehti-, rakennus-, insinööri- ja tarkastuspalvelut 2014/S 235-413695 Hankintailmoitus

Lisätiedot

Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi

Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi Hankintapäätös ja hankintasopimuskausi Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Lakimies Mervi Kuittinen Ehdokkaille ja tarjoajille ilmoittaminen Päätöksistä on ilmoitettava ehdokkaille

Lisätiedot

Vihreät hankinnat haltuun - seminaari

Vihreät hankinnat haltuun - seminaari Vihreät hankinnat haltuun - seminaari Kehitä innovatiivinen hankintaratkaisu! Sini Uuttu 18.1.2011 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä kilpailuttamismenettely

Lisätiedot

Liikelaitostuvan laboratorion muutostarpeet tietojärjestelmäpalveluissa

Liikelaitostuvan laboratorion muutostarpeet tietojärjestelmäpalveluissa Liikelaitostuvan laboratorion muutostarpeet tietojärjestelmäpalveluissa Lasse Lehtonen Hallinnollinen osastonylilääkäri HUSLAB 11.5.2004 Lasse Lehtonen 1 Laboratorion tietotekniikan kehitysnäkymiä 1. kilpailutus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2012 2 (14) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/1 10.01.2012

Helsingin kaupunki Esityslista 1/2012 2 (14) Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Tej/1 10.01.2012 Helsingin kaupunki Esityslista 1/2012 2 (14) 1 Työkonepalveluiden puitesopimuksista päättäminen HEL 2011-009002 T 02 08 02 00 Päätösehdotus Tiivistelmä Johtokunta päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman

Lisätiedot

Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat. Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies

Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat. Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies Hankintaprosessi ja sen ongelmakohdat Tampere/ JLY Hankinnat ja kilpailutus 21.9.2011 Tiia Lehikoinen Lakimies Oikeuskäytäntöä jätehuollon alalta KHO:2011:14 annettu 15.2.2011 Kuntien omistama jätehuoltoyhtiö

Lisätiedot

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012

Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt. Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Innovatiivinen toiminnan kehittäminen ja oikeat hankintamenettelyt Pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti/VTV 2.3.2012 Valtiontalouden tarkastusviraston rooli Tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta => julkisista

Lisätiedot

Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA

Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA Mitä yrittäjien on syytä huomioida julkisissa hankinnoissa? Webinaari Porissa 23.4.2014 LÄHTÖKOHTIA MENESTYMISEEN JULKISISSA HANKINNOISSA Tarjouspyyntö ja sen velvoitteet Tarjousten käsittely Hankintapäätös

Lisätiedot

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa?

Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Uudet hankintadirektiivit valmistuneet miten sen tulisi näkyä hankintalaissa? Rakennusfoorumi 10.6.2014 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Yksinkertaistuvatko hankintamenettelyt? Eivät! Sääntely ja pykälät

Lisätiedot

42 Tarjouspyynnön lähettäminen tai asettaminen ehdokkaiden ja tarjoajien saataville...17 43 Neuvottelukutsu...17 44 Hankinnan tekninen

42 Tarjouspyynnön lähettäminen tai asettaminen ehdokkaiden ja tarjoajien saataville...17 43 Neuvottelukutsu...17 44 Hankinnan tekninen Sisällysluettelo Laki julkisista hankinnoista 30.3.2007/348...3 I OSA Yhteiset säännökset periaatteista ja soveltamisalasta...3 1 luku Tarkoitus ja periaatteet...3 1 Lain tarkoitus...3 2 Julkisissa hankinnoissa

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJE

KEURUUN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJE KEURUUN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJE Voimaantulo 1.11.2015 Kaupunginhallitus päättänyt 12.10.2015 / 247 Keuruun kaupunki Keuruun kaupungin pienhankintaohje 1.11.2015 alkaen 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ohjeen soveltamisala...

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu

Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Markkinavuoropuhelu cleantech-hankintojen vauhdittajana Motivan neuvontapalvelu Julkiset hankinnat Cleantech-innovaatioiden edistäjinä seminaari 2.12.2009 Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ähtärin kaupungin hanlcinnat kuuluvat pääosin julkisista hankinnoista annetun lain piiriin.

Ähtärin kaupungin hanlcinnat kuuluvat pääosin julkisista hankinnoista annetun lain piiriin. KV 13.10.2014 84 Liite 2 1 (6) HANKJNTAOHJE 1. Soveltamisala Ähtärin kaupunki toteuttaa hankintansa organisaation etua tavoitellen tavoitteellisesti ja kokonaistaloudellisesti. Hanlcintoja ohjaavat olemassa

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot