Kaupunkiasuminen ja gentrifikaatio Pasilan konepaja-alueen muutoksen tarkastelua

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunkiasuminen ja gentrifikaatio Pasilan konepaja-alueen muutoksen tarkastelua"

Transkriptio

1 Kaupunkiasuminen ja gentrifikaatio Pasilan konepaja-alueen muutoksen tarkastelua Tu o m a s Il m av i r ta Tiivistelmä Artikkeli kartoittaa urbaania asumista Pasilan konepaja-alueen rakentamisen tapauksessa. Kenelle uusia kaupunkiasuntoja rakennetaan ja minkälaisia arvoja kaupunkimaisen asumisen rakentamisessa painotetaan? Aiemmin Valtion Rautateiden käytössä ollutta konepaja-aluetta Helsingin itäisessä kantakaupungissa ollaan muuttamassa uuteen käyttöön, asunnoiksi ja toimitiloiksi. Konepajan rakentamiseen liittyy useita urbaanin asumisen kannalta erityisiä ja kiinnostavia näkökulmia: rakennettava alue on poikkeuksellisen suuri ja se sijaitsee kantakaupungissa tiiviin kaupunkirakenteen keskellä; alueella on suojelluksi määriteltyä historiallisesti merkittäviä rakennuksia, joissa toimii tällä hetkellä tilapäisvuokralaisina muun muassa kulttuuritoimijoita; alueella on yksityinen maanomistaja, ja yksityinen rakennusliike YIT kehittää ja rakentaa uutta asuin- ja toimitila-aluetta. Aluetta myös brändätään voimakkaan urbaaneilla mielikuvilla. Kirjoituksessa tarkastellaan Konepajan asuinalueen rakentamista niin rakennuttajan kuin kaupunginkin esille nostamien näkökohtien valossa. Käyttötarkoituksen muutosta peilataan kansainväliseen keskusteluun kaupunkiasumisesta ja gentrifikaatiosta. Abstract This article studies the regeneration process of Pasila engineering works. An industrial area, located in the eastern part of the Helsinki city centre was formerly occupied by the Finnish National Railway Company. Now the site is being transformed into a mixed-use area containing housing, offices and retail space. Whom is new urban housing targeted to? What II Urbaanin asumisen potentiaali 269

2 kind of values are emphasised when building new urban living environments? There are several interesting aspects involved in the regeneration of the Konepaja area: the site is unusually large and it is surrounded by dense urban fabric; in the area, there are conserved buildings which are temporarily occupied by cultural entrepreneurs; the plot is owned by a private landowner and a single construction company is developing the whole area. The forthcoming housing and retail area is being marketed by using, in Finnish perspective, exceptionally urban imagery. This article reviews the developing and branding of the Konepaja housing area through the viewpoints brought up by the developer as well as the planners. Regeneration process is studied in the context of discussion on urban housing and gentrification. 270 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

3 Johdanto Lontoossa se on Dockside, vanha telakka-alue joka tunnetaan arvostettuna asuinpaikkana. NewYorkissa se on TriBeCa, Manhattanin helmi. Helsingissä se on tunnelmaa huokuva, nostalginen Konepajan alue inspiroiva yhdistelmä urbaania kantakaupunkia, uutta arkkitehtuuria ja vanhaa teollisuushistoriaa. Yllä oleva katkelma mainostaa Helsinkiin Valtion Rautateiden Pasilan konepaja-alueelle rakennettavaa uutta asuinaluetta, Konepajaa. Sen markkinoinnissa keskitytään suomalaisittain poikkeuksellisen urbaaneihin arvoihin. Dockside ja TriBeCa ovat kaupunkiensa keskustoissa sijaitsevia aiemmin teollisuuden käytössä olleita alueita, jotka nykyään tunnetaan kulttuurielämän keskuksina ja erittäin kalliina asuinpaikkoina. Suomalaisessa asuntotuotannossa on perinteisesti korostettu aivan toisenlaisia mielikuvia: muun muassa luonnonläheisyyttä sekä pientalon tarjoamaa omaa rauhaa. Myös asuinalueiden imagonluonti on Suomessa verrattain uusi ilmiö. Se voidaan liittää keskusteluun kaupunkien välisestä kilpailusta sekä myös laajempiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Jälkiteollisessa yhteiskunnassa kaupunkirakenteen on nähty hajautuneen ja pirstoutuneen (Pakarinen 2007, 27). Kaupungit leviävät yhä laajemmalle alueelle syntyy uusia alueellisia keskuksia, jotka eivät ole alisteisia historiallisille kaupunkikeskustoille, vaan itsenäisiä kaupunginosia. Kaupunkimuotoa on hahmotettu teoreettisesti esimerkiksi Manuel Castellsin verkostoja painottavan, Mark Gottdienerin moniytimisiä kaupunkiseutuja hahmottelevan sekä Thomas Sievertsin Zwischenstadt-teorian kautta. Pasi Mäenpää tarkastelee tässä julkaisussa suomalaisen urbanismin ja kaupunkimuodon erityispiirteitä avaran urbanismin käsitteen kautta. Monet suomalaiset kaupungit, Helsinki mukaan lukien, ovat menettäneet asukkaitaan erityisesti nuoria perheitä läheisiin pienempiin kuntiin. Ilmiön syyksi on julkisuudessa tulkittu yhtäältä kaupungin puutteellinen ja ylihintainen asuntotarjonta ja toisaalta ihmisten pientaloasumista ja luonnonläheisyyttä painottavat asumistoiveet. Ilmiö paitsi hajauttaa kaupunkiseutua, myös nostaa esiin kysymyksen kuntien välisestä kilpailusta. Kaupunkien välinen kilpailu on liitetty Richard II Urbaanin asumisen potentiaali 271

4 Floridan (2002) teoriaan luovasta luokasta, jonka Florida näkee olevan kaupunkien kilpailukyvyn kannalta erityisen tärkeä ryhmä. Luovan luokan korkea koulutustaso ja henkiset ominaisuudet näyttäytyvät kaupungeille potentiaalina, joka voidaan kääntää taloudelliseksi voitoksi. Tämän seurauksena kaupungit alkavat kilpailla luovasta luokasta paitsi heidän verotuloistaan, myös heidän ammattitaitonsa sisältämästä lupauksesta kaupungin taloudellisen menestyksen kannalta. Mari Vaattovaaran ja Matti Kortteisen mukaan Suomen kaupunkipoliittiseen keskusteluun on vakiintunut hyvän veronmaksajan käsite, jolla viitataan maksukykyiseen veronmaksajaan sekä tämän korkeaan osaamistasoon, jota voidaan hyödyntää työmarkkinoilla monipuolisesti. (Vaattovaara & Kortteinen 2005, ; Heikkinen 2005, 42.) Tällä ilmiöllä on vaikutuksia myös asuntotuotantoon. Jos asuminen vielä hyvinvointivaltion rakennuksen aikoina oli tarpeentyydytyksen takaamista, on siitä viimeistään 2000-luvulla tullut yhä enemmän kuluttamista ja elämäntapavalintojen tekemistä. Välttämättömyyden logiikasta on siirrytty kulutusvalintojen logiikkaan, mikä on heijastunut myös kaupunkirakenteeseen. Kilpailuasetelma muodostuu paitsi kaupunkien välille, myös kaupunkiseutujen sisälle. Historialliset kaupunkikeskustat ovat pyrkineet vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen muun muassa korostamalla kaupunkiympäristön ja kulttuuripalvelujen roolia. Tämä näkyy myös Konepajan asuinalueen markkinoinnissa esiin nostetaan urbaaneita arvoja, joita ei kehyskunnista löydy. Ennen täällä höyrysivät veturit, pian cappuccinokeittimet. Konepajan mainoslause kuvittaa yhteiskunnallista siirtymää tuotannosta kulutukseen. Tämä ilmiö konkretisoituu esimerkiksi kaupunkien keskustoissa sijaitsevilla teollisuudelta käyttämättömäksi jääneillä alueilla. Viime vuosikymmeninä lukuisat läntiset kaupungit ovat kohdanneet tilanteen, jossa keskusta-alueilta on vapautunut teollisuuden käytössä olleita alueita ja kiinteistöjä muuhun käyttöön. Niitä on muutettu erityisesti asuinalueiksi ja kulttuurikäyttöön. Yksi tämän kehityksen seurauksista on ollut gentrifikaatioksi kutsuttu ilmiö kaupunkitilan muuttuminen asumisvaltaiseksi ja sen luonteen päivittyminen vastaamaan korkeampien tuloluokkien esimerkiksi uuden keskiluokan tai luovan luokan kulutustarpeita. 272 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

5 Neil Smith (2002) on tulkinnut gentrifikaation muodostuneen läntisen maailman kaupunkitilantuottamisparadigmaksi 2000-luvulla. Gentrifikaatio onkin levinnyt nopeasti verrattain marginaalisesta ilmiöstä yhdeksi 2000-luvun kaupunkeja leimaavaksi piirteeksi. Siitä on tullut yksi globalisoituvan maailman kaupunkitilallisista ilmiöistä, joka leimaa kaupunkeja ympäri maailmaa. (Atkinson & Rowland 2005, 1) Myös Pasilan konepajan asuinalueen markkinointi antaa viitteitä siitä, että aluetta ollaan rakentamassa vastaamaan korkeampien tuloluokkien, kuten uuden keskiluokan tai luovan luokan oletettua makua. Vaikuttaisi siltä, että Pasilan konepajan käyttötarkoituksen muuttaminen edustaa kaupunkiuudistusideologiaa, jonka seurauksena syntyy gentrifioitunutta kaupunkitilaa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan gentrifikaation roolia keskusta-asumisen ja kaupunkikeskustojen muokkaajana. Esimerkkinä käytetään Pasilan konepaja-alueen käyttötarkoituksen muutosta. Erityisesti keskitytään siihen, kuinka Konepajan asuinalue esitetään mainoksissa: kenelle aluetta markkinoidaan ja minkälaisilla mielikuvilla asuntoja markkinoidaan minkälaista asumiskonseptia alueelle rakennetaan. Pasilan konepaja-alue Pasilan konepaja rakennettiin kasvavan Helsingin laidalla sijainneelle Vallilan teollisuusalueelle. Konepajan ensimmäinen konttori valmistui vuonna 1899, ja vielä 1980-luvulla alueetta täydennettiin uusilla tuotantolaitoksilla. Pääosa konepajan rakennuksista oli kuitenkin valmiina jo 1900-luvun alkupuolella, ja virallisesti konepaja aloitti toimintansa vuonna Aluetta dominoivat sen keskellä sijaitsevat koristeelliset, kansallisromanttiseen tyyliin suunnitellut maalaamorakennus ja vaunuverstas. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2000, 6 & 12 & 17) Nämä ja suuri osa muista Konepajan rakennuksista on sittemmin suojeltu historiallisesti merkittävinä rakennuskohteina. Myös Pasilan konepaja-alue kokonaisuutena on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi teollisuusympäristöksi. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2000, 2.) Pasilan konepaja on noin 15 hehtaarin kokoinen pitkänomainen alue. Se rajautuu pitkiltä sivuiltaan Teollisuuskatuun ja Aleksis Kiven katuun. Kaakkoisreunaa rajaa Sturenkatu. Kapeneva luoteiskärki ulottuu II Urbaanin asumisen potentiaali 273

6 Itä-Pasilan Ratapihatielle saakka. Konepaja on kaupungin kasvaessa jäänyt tiiviin kaupunkirakenteen ympäröimäksi ja sen luonnetta kaupunkikuvassa on leimannut sulkeutuneisuus. Alue on ollut suljettu ja aidattu koko toimintansa ajan ja on täten muodostanut liki kilometrin mittaisen suljetun saarekkeen Alppiharjun ja Vallilan väliin. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2000, 4 6.) Suomen valtion omistama Valtion Rautatiet (VR) yhtiöitettiin vuonna 1995, minkä seurauksena VR pilkottiin useampaan toiminnaltaan erikoistuneempaan yhtiöön. Pasilan konepajan sai haltuunsa VR-Yhtymä Oy. Liiketoimintojen tehostamisen yhteydessä tuli ajankohtaisesti vähentää myös konepajatoimintaa Suomessa. Pasilan konepaja päätettiin lakkauttaa ja alueelle etsiä uutta käyttöä. Alasajon edetessä tyhjiksi jääneitä rakennuksia on vuokrattu muuhun käyttöön vuodesta 1992 lähtien. (Eerola 2005, ; Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 1990, 1) Konepajan alueen kaavamuutoksesta on käyty keskusteluja ja tehty selvityksiä siitä lähtien, kun alustava päätös teollisten toimintojen lopettamisesta tehtiin 1980-luvulla. Osallisina neuvotteluissa ovat olleet alueen maan omistava VR ja Helsingin kaupungin edustajat. (Kaupunkisuunnitteluvirasto 2006) Viime vaiheissa neuvottelupöydässä ovat istuneet myös VR:n kanssa vuonna 2004 sopimuksen konepaja-alueen kehittämisestä solmineen rakennusyhtiö YIT:n edustajat (YIT 2008). Konepajan aluetta on kaavoitettu vaiheittain. Maa-ala on jaettu viiteen erilliseen asemakaavaan, joista lainvoiman ovat kevääseen 2008 mennessä saaneet kaksi ensimmäistä. Asemakaavat muuttavat konepajan aiemmin järjestelypihana toimineen luoteispäädyn asumiskortteleiksi. Konepajan suojeltujen hallien käyttöä määrittävien kaavojen odotetaan valmistuvan vielä vuoden 2008 aikana. Vaikka Konepajan asemakaavatyö onkin vielä kesken, yleisellä tasolla alueen uudesta käytöstä on kuitenkin jo sovittu. Uudisrakennukset sijoittuvat alueen luoteispäätyyn entisen järjestelypihan paikalle sekä konepajakorttelin reunoille. Alueen keskellä ja kaakkoispäädyssä sijaitsevat hallirakennukset muutetaan toimitilakäyttöön. Lisäksi näillä näkymin osa ympäröiviin katuihin rajautuvista uudemmista konepajan käytössä olleista rakennuksista puretaan ja korvataan uudisrakennuksilla. Kaiken kaikkiaan konepajaalueelle rakennetaan kaavaluonnosten mukaan asuntoja kerrosneliömetriä sekä liike- ja toimistotilaa kerrosneliömetriä. Tämän 274 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

7 lisäksi suojelluissa halleissa on uuteen käyttöön muutettavaa tilaa yhteensä kerrosneliömetriä. (YIT 2008.) Konepajan alueen käytön suunnitelmat ovat lähes kokonaan valmiina, mutta alueella ei ole vielä juurikaan uusia käyttäjiä alue elää eräänlaista välivaihetta. Ensimmäiset uudet asuinrakennukset ovat valmistuneet, mutta toimitilarakentamista ja vanhojen suojeltujen konepajahallien korjausta ei ole vielä aloitettu. Tämä rajaa myös aiheen tutkimista, aineiston valitsemista ja sen käyttöä. Mielekkäimmältä vaihtoehdolta tuntuu lähestyä aihetta alueen uudesta käytöstä päättävien tahojen intressien kautta. Tämän lähestymisen sopivuutta tukee myös viimeisin gentrifikaatiosta käyty tieteellinen keskustelu (esim. Lees ym. 2008; Smith 2002), jossa korostetaan sekä kaupallisten että julkisten toimijoiden aktiivista roolia keskusta-alueiden muutoksessa. Pasilan konepajan tapauksessa päätoimijoita ovat alueen maan omistava VR, aluetta yksinoikeudella rakennuttava YIT sekä kaavoituksesta vastaava Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Kirjoitusta varten on haastateltu toimijoita kustakin organisaatiosta sekä käyty läpi lukuisia Konepajan alueen käyttötarkoituksen muuttamiseen liittyviä asiakirjoja: muun muassa kaavoitusdokumentteja, lehtiartikkeleita, mainoksia, strategiadokumentteja ja mielipidekirjoituksia. Gentrifikaatio ja kaupunkiasuminen Gentrifikaation määritelmiä 1960-luvulla keskusta-asumisen sosiologiset merkitykset eivät olleet kaupunkitutkijoiden kiinnostuksen kohteena (Weinstein 2006). Englantilainen sosiologi Ruth Glass kuitenkin tutki Lontoon keskustan asuinalueita, joiden demografisen rakenteen kehitys poikkesi totutusta. Hän löysi vuonna 1963 julkaistussa tutkimuksessaan Lontoosta keskustakortteleita, jotka olivat vastoin yleistä trendiä muuttuneet työväenluokkaisista keskiluokkaisiksi. Hän nimesi ilmiön gentrifikaatioksi. One by one, many of the working-class quarters of London have been invaded by the middle-classes upper and lower. Shabby, modest mews and cottages two rooms up and two down have been taken over, when their lease have expired, and have become elegant, expensive residences Once this process of gentrifica II Urbaanin asumisen potentiaali 275

8 tion starts in a district it goes on rapidly until all or most of the original working-class occupiers are displaced and the whole social character of the district is changed. (Glass 1964, xviii xix; ref. Atkinson & Bridge 2005, 4.) Glassin avauksesta lähtien käsite, ilmiö ja sen määritelmät ovat olleet tieteellisen keskustelun kohteina. Määritelmät ovat saaneet erilaisia painotuksia riippuen siitä, mistä näkökulmasta aihetta on lähestytty. Glassin kuvauksessa esiintyy kuitenkin jo ilmiön perimmäinen dynamiikka: luokkarakenteen muuttuminen, vaiheittain etenevä prosessi sekä alkuperäisten asukkaiden ja alueen alkuperäisten käyttöjen syrjäyttäminen (Slater 2002). Löyhästi suomennettuna englanninkielisen termin gentrification voisi nähdä tarkoittavan keskiluokkaistumista. Gentrifikaatio käsittää kuitenkin laajempia kaupungin ja kaupunkitilan muutokseen liittyviä ilmiöitä kuin ainoastaan jonkin alueen luokkarakenteen muutoksen. Tämä korostuu erityisesti Suomessa, jossa yhteiskunnalliset olosuhteet poikkeavat huomattavasti maista, joissa gentrifikaatiokeskustelua on pääsääntöisesti käyty. Sharon Zukin tulkitsee gentrifikaation pitävän sisällään myös kulttuurisia aspekteja. Hän ei koe ilmiötä pelkästään asuinalueiden sosioekonomiseksi muutokseksi työväenluokkaisesta keskiluokkaiseksi. Zukinille Glassin keskustelunavaus merkitsi urbaanin elämäntavan tuomista kaupunkitutkimukselliseen keskusteluun. Perhekeskeisen lähiöelämän korostamisesta siirryttiin kohti kaupunkielämää ja sen sisältämää sosiaalista moniarvoisuutta, estetiikan arvostusta sekä urbaanin keskiluokan makutottumuksia, jotka näyttäytyvät esimerkiksi asumisvalintoja tehtäessä. Tätä kautta myös kaupunkitila saa symbolisia merkityksiä ja siitä tulee kulutuksen kohde. Zukin kiteyttääkin gentrifikaation olevan sosiaalisen ja tilallisen differentiaation prosessi. (Zukin 1987, 131.) Oletuksena on, että gentrifioituville alueille muuttavilla ihmisillä on tietty yhteinen elämäntyyli tai jaettuja kulutuspreferenssejä, jotka vaikuttavat fyysisen ympäristön muutokseen kahviloiden, gallerioiden ja muotiliikkeiden synty kielii gentrifikaatiosta. Robert Beauregardin mukaan gentrifikaation yhteydessä kaupunkikulttuuri muuttuu tuotteistetuksi muodoksi ja kaupunkitila latautuu kulutuksen kohteeksi. Kaupat, kahvilat ja museot muodostuvat identiteetin muovaamisen välineiksi, kuten myös asumisen valinnat. Kaupunkien imagosta ja julkisivusta 276 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

9 tulee kaupankäynnin kohteita. (Beauregard 1986, 36) Kaupunkitilan muuttuessa myös siihen liitettävät mielikuvat muuttuvat. Kulttuuriset symbolit rajaavat ja määrittävät tilaa ja nostavat esiin kysymyksen, kenellä on valta tuottaa ja määrittää kaupunkitilaa (esim. Zukin 1991). Gentrifikaatio prosessina Jo Ruth Glassin varhaisessa määritelmässä gentrifikaatio on nimenomaan vaiheittain etenevä prosessi. Glass määrittelee sen päätepisteeksi tilanteen, jossa koko alueen sosiaalinen luonne on muuttunut keskiluokkaiseksi (Glass 1964, xviii xix; ref. Atkinson & Bridge 2005, 4). Loretta Lees, Tom Slater ja Elvin Wyly kutsuvat tätä asujaimiston sosioekonomisen aseman muuttumisen kautta tapahtuvaa kaupunkitilan muutosta klassiseksi gentrifikaatioksi (Lees ym. 2008, 10; myös Smith 1979). Nykyisin gentrifikaatio käsitetään huomattavasti laajemmaksi kaupunkitilaa muokkaavaksi prosessiksi. Keskustelussa 2000-luvun gentrifikaatiosta korostuu niin taloudellisten, poliittisten kuin kulttuuristen näkökulmien merkitys. Jos vielä 1980-luvun alussa termillä tarkoitettiin pääasiassa tietyn asuinalueen sosioekonomisen rakenteen muuttumista työväenluokkaisesta keskiluokkaiseksi, uusimmassa tutkimuksessa gentrifikaatiota on alettu pitää yhdenmukaista kaupunkitilaa tuottavana prosessina, eräänlaisena kaupunkirakentamisen paradigmana, johon liittyy keskeisesti uuden keskiluokan tarpeiden huomioiminen (Smith 2002, 438). Toinen selkeä muutos liittyy siihen, käsitetäänkö gentrifikaatio läpeensä kielteiseksi ilmiöksi vai koetaanko siinä olevan myös toivottavia elementtejä. Varhaisessa gentrifikaatiotutkimuksessa korostettiin gentrifioituvalta alueelta syrjäytettyjen (displaced) ihmisten asemaa. Gentrifikaatio koettiin keskiluokan invaasioksi, joka ajaa köyhemmät ihmiset kodeistaan kauemmas keskustasta tai tuottaa asunnottomuutta. Hyvinvointipoliittisesta näkökulmasta ilmiö nähtiin ongelmallisena ja 90-luvuilla gentrifikaatiokeskustelussa korostui sekä kulttuurin että uuden keskiluokan rooli. Laajempaan keskusteluun kaupunkikulttuurista ja postmodernismista linkittynyt gentrifikaatio alettiin nähdä myös myönteistä kehitystä tuottavana prosessina. Sen seurauksena kaupunkikeskustoihin syntyi yhä enemmän kahviloita, gallerioita, klubeja II Urbaanin asumisen potentiaali 277

10 ja muita kulttuurin kulutuksen ja kaupunkikulttuurin ilmenemisen paikkoja. Gentrifikaation katsottiin elävöittävän kaupunkia ja siistivän katukuvaa sekä lisäävän turvallisuudentunnetta tasapainottavan työväenluokkaisia asuinalueita (Atkinson & Bridge 2005, 5). Useat kaupunkitutkijat ovat kuitenkin suhtautuneet gentrifikaation myönteisiin vaikutuksiin kriittisesti. Esimerkiksi näkemys, jonka mukaan gentrifikaatio vähentäisi alueellista köyhyyttä, on kumottu osoittamalla sen vain siirtävän huono-osaisuutta toisaalle, ei vähentävän sitä. Muun muassa Tom Slater kritisoi artikkelissaan Eviction of Critical Perspectives from Gentrification Research (2006) gentrifikaatiomyönteisyyttä voimakkaasti. Hän näkee gentrifikaatioprosessin olevan lähtökohtaisesti eriarvoistava. Slater on huolestunut muun muassa gentrifikaation syrjäyttämis-efektistä sekä kaupunkitilan yksipuolistumisesta. Gentrifikaation syrjäyttämät asukkaat ja toimijat ovatkin oleellinen osa gentrifikaatiokeskustelua. Klassisessa gentrifikaatiossa syrjäytettävänä on työväenluokka tai yleisesti taloudellisesti heikommassa asemassa olevat ihmiset. Jos gentrifikaatio käsitetään laajemmin kaupunkitilan ja sen merkitysten muutoksina, syrjäytettävillä saatetaan viitata myös toimijoihin, kulttuurisiin ilmiöihin ja arvoihin tai ylipäätään tilan luonteeseen. (Esim. Zukin 1991, 190.) New Yorkin SoHossa, jonka gentrifikaatiota Sharon Zukin kuvaa kirjassaan Loft Living (1982), syrjäytetyiksi joutuivat taiteilijat, jotka muuttivat 1960-luvulla tyhjilleen jääneitä pienteollisuustiloja, lofteja, ateljeeasunnoikseen. Alueelle muodostui taiteilijayhteisö, jonka ympärille syntyi gallerioita, kahviloita ja klubeja. Vähitellen SoHoon muotoutui taiteen ja kulttuurin määrittämä identiteetti ja sinne alkoi muuttaa varakkaampia ihmisiä, joihin boheemi tunnelma ja kaupunginosaan syntynyt kulttuuri vetosivat. Asuntojen ja työtilojen hinnat nousivat asteittain niin korkeiksi, ettei taiteilijoilla ollut lopulta enää varaa kohonneisiin vuokriin. Kulttuuri-imagon leimaaman asuinalueen syntyminen ja sitä seurannut gentrifikaatio syrjäyttivät alueelta paradoksaalisesti juuri tuon kulttuurin synnyttäjät. Tom Slater nostaa esiin ajatuksen syrjäyttämisen luonteen muuttumisesta 2000-luvun gentrifikaatiossa. Jos vielä 1960-luvulla voitiin selkeästi osoittaa ihmisryhmä, joka joutui muuttamaan pois alueelta hinta 278 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

11 tason noustessa, nykyään vastaavan homogeenisen ryhmän tai luokan löytäminen on monestakin syystä vaikeampaa. Slater (2008, 217) tuo keskusteluun Peter Marcusen 1980-luvulla lanseeraamaan käsitteen poissulkeva syrjäyttäminen (exclusionary displacement). Tällä hän tarkoittaa sitä, että rakennettaessa ja muutettaessa keskusta-alueita varakkaampien ihmisten käyttöön suljetaan pois muita käyttöjä, joita alueella on ehkä ollut tai jotka olisivat olleet vaihtoehtoina käyttötarkoituksesta päätettäessä. Vaikka aiempia käyttäjiä ei tällöin suoranaisesti syrjäytetäkään alueelta, tulee tilasta yhtä säänneltyä ja käytöllisesti rajattua kuin klassisen gentrifikaation seurauksena. Tilaa rajataan esimerkiksi kulttuurisin symbolein (esim. Zukin 1991; 1995) ja taloudellisin pakoin. Gentrifikaation yleistyminen Vuonna 1986 Neil Smith ja Peter Williams (1986, 1) määrittelivät gentrifikaation olevan ränsistyneiden työväenkaupunginosien kunnostamista ja tähän liittyvää keskiluokkaistumista. Sittemmin määritelmää on tieteellisessä keskustelussa laajennettu käsittämään käyttämättömän tai aiemmin teollisuuskäytössä olleen maan rakentaminen ja uuteen käyttöön ottaminen sekä kokonaan uusien kaupunginosien rakentaminen (Atkinson & Bridge 2005, 4). Neil Smith (2002; 2008, 196) tulkitsee gentrifikaation olevan tapa tuottaa kaupunkikeskustojen sosiaalista ja fyysistä tilaa ympäri maailmaa. Hän näkee gentrifikaation globaalina kaupunkipoliittisena paradigmana, jota kaupungit toteuttavat yhdessä yksityisten tahojen kuten rakennus- ja kiinteistökehitysyhtiöiden kanssa. Smith (2002, ) kutsuu tätä ilmiötä gentrifikaation yleistämiseksi (generalization of gentrification). Hän arvioi, että gentrifikaatiosta on tullut tärkeä poliittinen väline kaupunkitilojen ja kaupunkiasumisen tuottamiseen. Smithin mukaan viime vuosina gentrifikaation vaikutuskenttä on laajentunut. Enää ei ole kyse vain asuinalueiden sosioekonomisen statuksen muuttumisesta, vaan gentrifikaatio on laajentunut työkaluksi tai ideologiaksi, jolla muutetaan kokonaisia alueita uudenlaiseksi kaupunkimaisemaksi. Prosessin arvopohja ei ole kuitenkaan Smithin mukaan muuttunut. Edelleen gentrifikaation seurauksena altavastaajaryhmien elintila kaupunkikeskustoissa vähenee poissulkeminen vain ei ole enää niin ilmeistä ja näkyvää kuin aiemmin (Smith 2002, ). Nämä uudet kaupunkialueet sisältävät niin asumista, II Urbaanin asumisen potentiaali 279

12 kaupallista tilaa, ravintoloita, kulttuuripalveluja kuin aukioita ja torejakin uusia virkistymisen, kulutuksen, tuotannon ja asumisen tiloja. Gentrifikaatio kaupunkien kehittämisstrategiana kietoo yhteen ylikansallisen pääoman, paikalliset rakennus- ja kehitysyhtiöt sekä kiinteistönvälittäjät. Smithin mukaan kiinteistöjen kehittämistoiminnasta on muodostunut kaupunkitalouden keskeinen osa, jonka tarkoituksena on uusien veronmaksajien, turistien ja investointien houkutteleminen. (Smith 2002, 443; Atkinson & Bridge 2005, 16.) Kaupunkiasumisen avainryhmät ja gentrifikaatio Ranskalaisen sosiologin Pierre Bourdieun (1984) esittämä ajatus uudesta keskiluokasta, kulutuspohjaisista luokkarakenteista ja keskiluokkien erottautumistarpeesta on ollut monien tutkijoiden (esim. Zukin 1987; O Connor & Wynne 1998) teoreettisena pohjana heidän pohtiessaan asukkaiden roolia gentrifikaatioprosessissa. Uuden keskiluokan kulutusvalinnat on myös nostettu merkittäviksi kaupunkikeskustoja ja kaupunkiasumista muokkaaviksi tekijöiksi. Kaupunkimaista asumista suosivien ihmisten preferensseistä ja luokkataustasta on keskusteltu laajasti. Keskiluokan edustajien määrällisen kasvun lisäksi selityksiä gentrifioitumiseen on etsitty muun muassa yksinkertaisesti demografisista muutoksista. Esimerkiksi Lontoossa on huomattu vuotiaiden osuuden väestöstä kasvaessa myös kaupunkiasumisen kysynnän kasvavan. (Munt 1987; ref. Slater 2002) Lisäksi keskusteluun on nostettu sukupuolen osuus kaupunkiasumisessa ja gentrifikaatiossa (esim. Bondi 1998, ; Bondi 1999, ). Naisten uraorientoituneisuus ja tätä kautta lastensaannin lykkääntyminen sekä ylipäätään naisten lisääntynyt työssäkäynti on tuotu keskusteluun yhtenä kaupunkiasumista lisäävänä tekijänä. Myös avioerojen sekä yksin asuvien määrän lisääntyminen on nähty pienten kaupunkiasuntojen kysyntää kasvattavana tekijänä (Metaal 2007, 20). Taustalla on oletus, että esikaupungeissa väljissä oloissa asuminen perustuu ydinperheen ympärille kietoutuvaan elämäntapaan, kun taas tiivis kaupunkiympäristö tarjoaa yksineläville ja lapsettomille pariskunnille heidän kaipaamiaan palveluja ja kulutusmahdollisuuksia. Bourdieuta mukaillen uutta keskiluokkaa on lähestytty gentrifikaatiokeskustelussa useammasta tulokulmasta. On puhuttu urbaanista keskiluokasta, uudesta keskiluokasta sekä uudesta ylikansallisesta keskiluokasta. 280 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

13 Terminologiasta riippumatta on viitattu likipitäen samaan ilmiöön ja samaan ihmisryhmään. Oletuksena on, että nämä ihmiset haluavat asua keskustassa palvelujen lähellä ja kaupunkikulttuurin ympäröimänä luvulla keskusteluun ilmaantunut luova luokka on linkittänyt samaan keskusteluun tämän ihmisryhmän roolin kaupunkien taloudellisen menestyksen tavoittelussa. Bourdieun teoriaa on sovellettu myös Suomeen (esim. Roos & Rahkonen 1988, 73 96; Vaattovaara & Kortteinen 2005, ). Uudesta keskiluokasta puhuttaessa on syytä huomioida, että suomalainen yhteiskunta eroaa huomattavasti vaikkapa englantilaisesta ja ranskalaisesta eikä teoria ole sovellettavissa Suomeen sellaisenaan. Kaupunkiuudistusprojektit kuitenkin nostavat esille kysymyksen kaupunkeihin tavoiteltavista asukkaista ja tiettyjen ryhmien tilallisesta syrjäyttämisestä sekä näiden ilmiöiden ideologisista taustoista. Puhutaan sitten uudesta keskiluokasta tai luovasta luokasta, olennaista on se, että kyseessä on taloudellisesti etuoikeutettu ryhmä, joka määrittyy osittain kulttuuristen preferenssiensä, myös asumisvalintojensa kautta. Laajemmasta näkökulmasta tarkasteltuna kaupunkien välisen kilpailun on nähty muokkaavan kaupunkitilaa vastaamaan tämän ryhmän oletettuja kulutustarpeita. Näin näyttäisi tapahtuvan myös Konepajan uudistamisen yhteydessä. Luovan luokan Linnanmäki? Konepajan asuinalueen imagoa rakennetaan voimakkaasti markkinoinnin avulla. Tavoitteena tällaisissa brändäysstrategioissa on lisätä kaupungin, kaupunginosan tai asunto-osakeyhtiön houkuttelevuutta toivottavien asukkaiden, turistien tai taloudellisten toimijoiden silmissä. Taustalla on pyrkimys saavuttaa taloudellista hyötyä joko suoraan tai välillisesti. (Esim. Florida 2005; Kulonpalo 2007.) Konepajan mainonta keskittyy neljän teeman ympärille. Nämä ovat mosaiikki, ronski, urbaani ja luova (YIT, 2008). Avainsanoja täydennetään asuntoja mainostavassa lehtisessä mainoslauseilla: Ympäristö on luova ja ilmeikäs; se innostaa asukkaita ; Alueella on erilaisia toimintoja ja monenlaisia rakennuksia, joista muodostuu mielenkiintoinen kokonaisuus ; Vuosikymmenten ajan täältä kantautui VR:n konepajan kolke ja raskaan työn äänet. Nyt alueelle rakennetaan korkealaatuinen II Urbaanin asumisen potentiaali 281

14 asuinalue. Ennen täällä höyrysivät veturit, pian cappuccinokeittimet ; Tiiliseinien suojissa on mielenkiintoisia liikepaikkoja kahviloille, ravintoloille ja pienille erikoisliikkeille. Muutaman vuoden päästä täällä eletään vilkasta ja värikästä kaupunkielämää! Mainokset maalaavat kuvaa elävästä kaupungista ja sen aktiivisesta asukkaasta ja korostavat erityisesti alueen luovuutta sekä teollista historiaa. Richard Florida esittelee kirjassaan The Rise of Creative Class (2002) tekijöitä, jotka hänen mukaansa houkuttelevat luovaa luokkaa. Floridan hahmottelema lista on hämmästyttävän samansuuntainen kuin Konepajan markkinoinnin teemat. Floridan mukaan luovan luokan edustajat suosivat asuinalueillaan muun muassa moninaisuutta, suvaitsevaisuutta, autenttisuutta, katuelämää ja kulttuuria. Luovan luokan suosimat asuinalueet sijaitsevat Floridan mukaan usein keskustassa, aidossa kaupungissa, alueilla, joissa on historiallisia rakennuksia, kahviloita, moninaista kulttuuria ja suvaitseva ilmapiiri. (Florida 2002, 218, 228, ) Yhtäläisyyksiä YIT:n lanseeraamien teemojen kanssa on helppo nähdä. YIT:n Konepajalla esiin tuomista teemoista esimerkiksi mosaiikin voi tulkita viittaavan moninaisuuteen, ronskin teolliseen estetiikkaan, urbaanin vilkkaaseen katuelämään ja luovan kulttuuriin tai suoraan luovaan luokkaan. Myös vanhan ja uuden, historiallisen ja modernin estetiikan yhdistelmän arvostaminen liitetään luovaan luokkaan (Lees ym. 2008, 117). Myös tämä näkyy Konepajan mainonnassa: Konepajan asuinalueessa yhdistyy uusi ja vanha, Konepaja on mainoksissa yhdistelmä uutta arkkitehtuuria ja vanhaa teollisuushistoriaa. Rinnastamalla asuinalue TriBeCaan ja Docksideen on mielikuvia elävästä kaupungista ja sen yhteydestä kulttuuriin haluttu korostaa. Kuten YIT:n markkinointipäällikkö haastattelussa vahvistaa: Just tätä tavallaan luovaa ja tämmöstä kulttuurikeskeisyyttä siinä niistä alueista haluttu ammentaa. Konepaja on otollinen alue imagonluonnille. Koska alue on ollut teollisessa käytössään aidattu ja suljettu muusta kaupungista, ei siihen liity voimakkaita mielikuvia. YIT:llä alueen imagoa onkin rakennettu nimestä alkaen. Alueen alkuperäisen nimen, Pasilan konepajan, koettiin sitovan aluetta liikaa YIT:n näkemyksen mukaan maineeltaan kyseen 282 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

15 alaiseen Pasilan kaupunginosaan ja nimestä haluttiin eroon. Vahvana ehdokkaana uudeksi nimeksi oli historiallista ulottuvuutta alleviivaava Vanha Konepaja, mutta käyttöön päätettiin ottaa lopulta pelkkä Konepaja. (Sampson 2007, 32.) Konepajan asuinalueen markkinoinnin kohderyhmä vaikuttaisi olevan niin demografiselta profiililtaan kuin oletetuilta kulutuspreferensseiltäänkin ihmisryhmä, jonka on lukuisissa tutkimuksissa liitetty gentrifikaatioon (esim. Lees ym. 2008, ). YIT:n markkinointipäällikkö vahvistaa markkinoinnin olevan suunnattu näille ihmisille, YIT:n sanoin edelläkävijöille ja boheemeille city-ihmisille. Musta tuntuu, että ensimmäinen kohderyhmä mitä keksitään on aina lapsiperheet, niin tässähän ei oo mitään sen tyyppistä. Että täähän on ihan täysin city-ihmisille ja aikuisille, että tässä ei oo sitä, että päiväkodit ja koulut lähellä ja lenkkipolut kotiovelta, mikä on kaikista tyypillisin. YIT:n markkinointipäällikkö YIT:n kanssa pidettiin seminaaria yhden päivän ajan, että miten Konepajaa markkinoidaan, ketkä sinne haluis muuttaa ja ketkä sinne oikeesti voitais saada. Ja sit se porukka oli aika yksimielinen, että se ostajakunta vois olla nuoria ammattilaisia. Että se olis nuorille sopiva, että se on sillain niinku urbaania ja kaupungissa. KSV:n toimistopäällikkö Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavaosastolla on myös hahmoteltu Konepajan alueen tulevaisuutta Helsingin seudulle laaditun maankäytön kehityskuvan tiimoilta. Kehityskuva edustaa kaupunkisuunnitteluviraston mukaan uudenlaista kehittämisajattelua. Siinä sosiaalinen tila nostetaan suunnittelun kohteeksi ja kaupunkiasumisen kehittämistä varten Helsinkiin hahmotellaan erilaisia alueidentiteettejä. Tavoitteeksi kehityskuvassa määritellään alueiden positiivinen erilaistaminen. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2008, 21.) Helsingin maankäytön kehityskuvassa kaupunkien välinen kilpailu ja siinä menestyminen tunnustetaan haasteeksi, johon vastausta haetaan muun muassa kaupungin eri osien identiteetin luomisesta: Helsingin roolina on toimia paitsi pääkaupunkina, myös vahvana kansainvälisenä keskuksena. Tämä edellyttää Suomen oloissa poikkeuksellista metropolimaisuutta, jossa kaupungin eri osien identiteetti muodostuu saman II Urbaanin asumisen potentiaali 283

16 aikaisesti paikallisuuden vaalimisesta ja sen jatkuvasta kehittämisestä, kehityskuvassa määritellään. Vain muutoksessa olevat kokonaisuudet pystyvät vastaamaan kaupunkien väliseen kansainväliseen kilpailuun unohtamatta omaa historiallista identiteettiään, kaupunkisuunnitteluvirasto linjaa. Erilaisten alueiden houkuttelevilla ominaisuuksilla on merkitystä ihmisten muuttopäätöksissä, kun he etsivät omaa identiteettiään ja elämäntapaansa tukevaa asuinympäristöään. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2008, 21.) Kehityskuvassa Helsingin kaupungin tavoitteet Konepajan alueen suhteen näyttäytyvät varsin yhdenmukaisina YIT:n tavoitteleman brändin kanssa. Alue, jolla Konepaja sijaitsee on saanut Helsingin kehityskuvassa nimen Metropolis. Sen tavoiteltavaa identiteettiä kuvataan määreillä rosoinen urbanisuus, media- ja kulttuuriteollisuus, teollisuushistoria, etninen monipuolisuus ja ruokakulttuuri. Teemat ovat hyvin samansuuntaisia YIT:n lanseeraamien Konepajan markkinointiteemojen kanssa. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2008, ) Metropolis-alueen rakentamisen yleisiä tavoitteita kehityskuvassa määritellään seuraavasti: Alueen kehittämisessä hyödynnetään metropolisymboliikkaa. Identiteetti muodostuu teollisuuden ja työn historiasta sekä lähialueen, Kallion positiivisista imagotekijöistä kuten kaupunkiympäristöstä, suvaitsevaisuudesta ja rosoisuudesta. Aluetta markkinoidaan kulttuurisen pääoman alueena, jolla asuu perheitä, yksinasuvia, opiskelijoita, huippuosaajia ja ulkomaalaistaustaisia. Imagoa luovat monimuotoiset asumisratkaisut kuten näköala-asuminen, loft-asunnot ja erilliset asumisen saarekkeet. (Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2008, 23.) Konepaja-alueen kaupunkitilaa pyritään muokkaamaan symbolisesti alueelle luodun imagon avulla. Brändäyksen voi nähdä myös symbolisena tilantuottamisena ja tilallisena vallankäyttönä tai jopa gentrifikaation oikeuttamisena, kuten Jussi Jauhiainen (1997b) tulkitsee. Sharon Zukin kirjoittaa maisemasta (landscape), joka määrittää tilan luonnetta sekä symbolisesti että konkreettisesti. Zukinin maisema viittaa paitsi fyysiseen kaupunkiympäristöön, myös materiaalisiin ja sosiaalisiin käytäntöihin sekä näiden symbolisiin representaatioihin. Kapeasti käsitettynä maisema esittää valtaapitävien instituutioiden luomaa, esimerkiksi 284 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

17 sosiaaliluokan ja sukupuolen kysymyksiin vaikuttavaa arkkitehtuuria. Laajemmassa katsannossa maisema viittaa kuitenkin koko kaupunkipanoraamaan. Se pitää sisällään niin vallan ja instituutioiden luoman maiseman katedraalit, tehtaat ja toimistorakennukset kuin altavastaajien kaupunkikuvan, kyläkappelit, itsesyntyiset kaupunkitilat sekä slummit. (Zukin 1991, 16; 1992) Maisema rajaa ja muokkaa sosio-tilallista todellisuutta kaupunkitila syntyy sekä symbolisesti että materiaalisesti. Lisäarvoa kulttuurista Konepajan suojeltujen hallien ja niiden tulevan käytön ympärille rakennettu imago korostuu Konepajan asuinalueen mainoksissa. Teollisen historian estetiikka sekä kulttuurinen ja urbaani ympäristö markkinoivat alueelle tulevia asuntoja. Sharon Zukin kirjoittaa taiteen ja siihen liittyvän talouden roolista SoHon alueen gentrifikaatiossa. Zukin tarkastelee prosessia, jossa kaupunkikeskustoissa aiemmin tuotantoon käytetty tila muuttuu taiteen, kulttuurin ja historian estetisoinnin avulla keskiluokan kulutukselle valjastetuiksi ympäristöiksi. Tässä yhteydessä side tilojen alkuperäiseen funktioon katkeaa ja teollinen historia muuttuu kulutettavaksi kaupunkiympäristöksi. Kiinteistöjen käyttötarkoitus muuttuu ja arvo nousee uuden käytön palvellessa taloudellisesti hyvin toimeentulevia ihmisiä. Kaupunkitilan käyttötarkoitus muuttuu tuotannosta kulttuurin kulutukseksi, mutta myös kaupunkitilasta itsestään tulee kulutuksen kohde. Zukin kutsuu ilmiötä nimellä artistic mode of production. (Zukin 1982, ) Zukinin teorian keskiössä on gentrifikaatioon linkittyvä ajatus: gentrifikaation keskeiseksi tekijäksi nousevat nimenomaan kulttuurin ympärille kietoutuvat taloudelliset prosessit, joiden avulla kiinteistöjen arvoa nostetaan. Nämä pitävät sisällään niin konkreettisten palvelujen kuin symbolienkin kulutuksen. Vuonna 1995 julkaistussa kirjassaan The Cultures of Cities Zukin kehittelee symbolisen talouden käsitettä edelleen. Symbolisella taloudella Zukin viittaa kulttuuriin ja siihen liittyvien symbolien taloudelliseen rooliin. Hänen mukaansa mielikuvat ja symbolit ovat merkittävä taloudellinen tekijä modernin kaupungin talouden kannalta. Symboleilla luodaan mielikuvia, rajataan tilaa ja niiden välityksellä käytetään valtaa. Visuaalisilla representaatioilla, valokuvilla, elokuvilla ja mainoksilla ja muilla symboleilla luodaan mielikuvia II Urbaanin asumisen potentiaali 285

18 kaupungeista ja kaupunginosista. Näihin mielikuviin latautuu suuri taloudellinen arvo. (Zukin 1995, 3 24) Konepajan imagonluonti ja brändäys voidaan tulkita tästä näkökulmasta gentrifikaation tuottamiseksi. Asuntoja markkinoidaan kulttuurin sävyttämällä ympäristöllä, joka on olemassa vasta mainoslauseissa ja -kuvissa. Konepajan alueen rakentamisen voidaan tulkita toteuttavan Zukinin hahmottelemaa kulttuurista tuotantomuotoa (artistic mode of production), jossa käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä pyritään lisäämään alueen taloudellista arvoa kulttuuritalouden avulla. Tästä näkökulmasta myös suojellut konepajahallit muuttuvat tuotannon tilasta rakennushistoriallisesti arvokkaaksi suojelukohteeksi, estetiikan kulutuksen kohteeksi. Konepajan alueelle luotu brändi korostaa luovuutta ja kulttuuria, ja alueen mainonnassa Konepaja rinnastetaan kaupunginosiin, jotka ovat tunnettuja kulttuuristaan ja sen avulla saavutetusta alueellisesta arvonnoususta. Mainonnassa esiin nostetaan vahvasti myös teollinen historia. Mielikuvia luomalla rajataan kaupunkitilaa; näin määritellään sitä, kenelle kaupunkia rakennetaan ja kenen sitä toivotaan käyttävän. Sharon Zukin esittää, että kulttuurin käyttö kaupunkiuudistuksen yhteydessä on sekä rakennuttajan että kaupungin kannalta hyödyllistä (1982, ). Neil Smith (2002) puolestaan linkittää samat tahot 2000-luvun gentrifikaation aktiivisiksi tuottajiksi. Helsingin kaupungin kehityskuvassa esittämät painotukset sekä YIT:n mainoskampanja antavat viitteitä siitä, että näin voisi tulkita olevan myös Konepajan kohdalla. Erityisen kiinnostavaa Konepajan tapauksessa on se, kuinka asuinalue esitetään. Mainonta keskittyy asuinympäristöön, ei niinkään itse asuntoihin. Asunnot eivät myöskään erityisesti tue Konepajan brändiä. Zukinin hahmottelemasta näkökulmasta voisi tulkita, että urbaania ja kulttuurin kyllästämää ympäristöä käytetään mainostamaan asuntoja, jotka ovat lopulta melko tyypillisiä kerrostaloasuntoja kulttuuri ja symbolinen talous toimivat tällöin taloudellisen arvonlisäyksen välineenä. Myös Konepajan asuntorakentamisesta vastaavan projektipäällikön sekä markkinointipäällikön näkemykset puoltavat tulkintaa. Heidän mielestään alueelle tavoiteltua urbaania imagoa tukee lähinnä asuntojen ympäristö, ei niinkään asuntorakentamiseen liittyvät tekijät. 286 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

19 Kyllä se urbaanius tulee siitä sijainnista ja siitä tavallaan siitä asumismiljööstä. Ja siitä sen alueen tulevaisuudesta, ei niistä asunnoista niinkään. Eiköhän ne kumminkin oo aika tavallisia kerrostaloasuntoja. YIT:n markkinointipäällikkö En mä oikein tiedä, että mikä siinä sitten niin urbaania on kai se on se kaupunkimiljöökin siinä, että miten ne kadut on suunniteltu siinä ympärillä. Ehkä se puisto sitten se on hyvin kaupunkimainen puisto, kun se ei tosissaan oo mikään lasten leikkipuisto eikä kukkapuisto, vaan se on semmonen hyvin ronski-ilmeinen karu kanssa. Kyllä se varmaan niistä sitten koostuu. Mutta eihän niissä asunnoissa sinänsä ihan normaaleja asuntojahan ne sisältä on. Ei ne siitä muutu sen kummosemmiks. YIT:n projektipäällikkö Konepajan asuinalueen imago pohjautuu suurelta osin suojeltujen konepajahallien ympärille suunniteltuun kulttuuritoimijoiden, pienten putiikkien ja kahviloiden keskittymään. Kulttuuri-imagon rakentaminen koetaan niin tärkeäksi, että alueelle on pyritty saamaan kulttuuritoimijoita vuokralaisiksi, vaikka kenties maksukyvyltään parempiakin olisi saatavilla. Tossa oli yks keskustelu, oliko se joku teatteriporukalle on joku tila vuokrataan, tai oliks se sopimus vielä kesken, mutta siis silleen, että se joka täällä sitä hommaa hoitaa puhui just silleen, että olis niin hirveen tärkee saada se teatteri sinne alueelle, koska se kuuluu, se sopii kun nyrkki silmään tohon alueelle, että siellä olis tämmöstä kulttuuritoimintaa. Että joku teatterikin voi olla tietysti ei oo välttämättä vuokranmaksajana paras mahdollinen, että ne nyt ei välttämättä oo silleen niin vakavaraisia ja ei oo taloudellisesti välttämättä hirveen kannattavia, mutta kuitenkin se ajatus siitä, että siellä olis teatteri tukee tota kokonaisuutta niin hyvin, että olis tärkee saada se toteutumaan. Että kyllä meillä silleen ajatellaan, että ei vain sitä, että me saadaan parempikin vuokranmaksaja. YIT:n markkinointipäällikkö Kulttuuritoimijoiden koetaan tukevan Konepaja-brändiä. Halpahalliketjut puolestaan mielletään epäsopivaksi alueen imagoon, toivottavia kaupallisia vuokralaisia sen sijaan olisivat kulttuuritoimijoiden lisäksi kahvilat ja pienemmät putiikit. Niin kuin mä sanoin, että haluttais teatteri pitää siellä. Että ehdottomasti tukee [brändiä]. Se olis tosi kurjaa, jos sinne tulis vaan jotain hitsin KappAhlia ja Lidliä sinne tiloihin. Eihän se oo mitenkään tohon ideaan sopivaa. [ ] Kyllä mä koen, että tommoset II Urbaanin asumisen potentiaali 287

20 [kulttuuritoimijat] ja jotkut kahvilat olis tosi sopivia. Ravintolat, mitä lie. Tai sit jotkut tämmöset lifestyle-myymälät ehkä mieluummin. Miksei sisustusliikkeet ja sit jotkut enemmän sen tyyppiset lifestyle-toimijat. Semmoset pienemmät liikkeet olis mun mielestä hyviä tonne. YIT:n markkinointipäällikkö Alueelle havitellaan nimenomaan ulospäin suuntautunutta kulttuuritoimintaa toimintoja, joita voi kuluttaa. Oheen halutaan myös kaupan alan toimijoita ja kahviloita, jotta alue houkuttelisi ihmisiä. Esimerkiksi alueella tällä hetkellä työskentelevät elokuvatuotannon toimijat joutunevat lähtemään. Me ollaan yritetty hakea nyt enemmän semmosta yleisölle aukeavaa toimintaa eli teatteria, ja tanssijoidenkin kanssa on keskusteltu, mutta se on aika vaativa teatteritaiteen ryhmittymä. Niillä on ne tilavaatimukset kanssa aika tiukat. Ravintola-alan, teatteri, sirkus. Ne on ainakin sellasia, että se avaa sitä toimintaa yleisölle. Sitten on ihan tämmösiä puhtaasti vapaa-ajan toimijoita, viihteen. Jotka menee viihteen puolelle, sen tyyppisiä yrittäjiä. Mut puhtaasti elokuvantekijät Kun haastattelee elokuvantekijöitä, niin sehän on varsin sulkeutunutta toimintaa. Että monet mieltää sen niin, että se on yleisölle avautuvaa, mutta suurin osa siitähän on niin, että se tuollakin niin ei siellä saa kurkistella sisälle mihinkään elokuvantekijän tiloihin. Se toimintahan on prosessina semmosta, että ei se tarvitse sitä yleisöä. Siitä on enemmän haittaa. YIT:n toimitila-arkkitehti Altavastaaja-asemassa olevien asukkaiden ja toimijoiden syrjäyttäminen kuuluu olennaisena osana gentrifikaation luonteeseen (Slater 2006; Lees ym. 2008, 217). Näin näyttäisi käyvän myös Konepajan muutoksen yhteydessä. Alueella toimii tilapäisvuokralaisina joukko kulttuuritoimijoita, jotka joutuvat hyvin todennäköisesti lähtemään alueelta, kun hallit, joissa heidän työtilansa sijaitsevat, kunnostetaan. Niin YIT:n kuin kaupunkisuunnitteluvirastonkin edustajat epäilevät vuokratason nousevan nykyisille toimijoille liian korkeaksi. Vaikka tilapäisvuokralaiset toimivat nimenomaan Konepajallekin havitellulla kulttuurialalla, on heidän toimintansa uuden Konepajan tarpeisiin liian sisäänpäin kääntynyttä ja sulkeutunutta, se ei aukea yleisölle eikä luo kulutusmahdollisuuksia. 288 Asuttaisiinko toisin? Kaupunkiasumisen uusia konsepteja kartoittamassa

Kuvit teellinen visiokuva alueesta.

Kuvit teellinen visiokuva alueesta. UUSI KAUPUNGINOSA SK A TU KA U A EN U K IV IS N.K LL RE A O U TE ST Kuvit teellinen visiokuva alueesta. 2 TU TU 3 FREDRIKSBERG HERÄÄ HENKIIN. HELSINGISSÄ KALLION KUPEESSA, SIINÄ SATA- MAN JA RAUTATIEN

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen.

suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai yleisöön vaikuttaminen. MAINONTA MED1 MITÄ MAINONTA ON?! Perinteisiä määritelmiä:! Mainonta on maksettua useille vastaanottajille suunnattua joukkoviestintää. Tunnistettavan lähettäjän tarkoituksena on yleisön suostuttelu tai

Lisätiedot

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria

Aleksi Neuvonen Demos Helsinki  Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Aleksi Neuvonen Demos Helsinki www.demos.fi Aikamme kaupunkien kaksi kulttuuria Demos Helsinki www.demos.fi Demos Helsinki on Suomen ensimmäinen riippumaton ajatushautomo, think tank. Sen perusti joukko

Lisätiedot

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS PIPSA SALKOSALO 20.8.2015 HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS 2000-luvun hyvinvointibuumi, mutta terveyserot kasvaneet Sote-uudistuksen nostaminen valtakunnan 1. hankkeeksi Kunnat uudessa tilanteessa: Miten

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti

79 NCC TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI. Kiinnostus alueeseen. NCC Business Parks -konsepti 79 NCC TONTINVARAUSANOMUS 1 (3) 20.2.2007 Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto (kirjaamo) Katariinankatu 1 00 1 70 TONTINVARAUSPYYNTÖ HELSINGIN RUSKEASUOLTA NCC BUSINESS PARKS -ALUEEN RAKENTAMISEKSI Kiinnostus

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Kaupunkisuunlautakunta 1 (5) 3 Helsingin korkean rakentamisen periaatteet (a-asia) HEL 2011-007110 T 10 03 08 Päätösehdotus Kaupunkisuunlautakunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Korkea rakentaminen

Lisätiedot

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA

KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA KUNNANNIMI JA PAIKALLISIDENTITEETTI: ASUKASKYSELYN TULOKSIA Paula Sjöblom, dosentti, kieli- ja käännöstieteiden laitos Ulla Hakala, KTT, markkinoinnin ja kansainvälisen liiketoiminnan laitos Satu-Päivi

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ

TOIMITILOISTA ASUMISEEN - KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSISTA HELSINGISSÄ Toimistopäällikkö Tuomas Eskola Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 7.2.2017 KANTAKAUPUNGIN ALUE: Nykyinen toimistotilakanta 3,17 M k-m 2 Vajaakäyttöaste keskimäärin 8,3% Muutosten myötä toimistotilat

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä.

Innovaatioiden ja teknologian aallot. Kaupunkien kasvun aallot. otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. Innovaatioiden ja teknologian aallot otti uuden tekniikan tuotteet käyttöönsä. 1 Teknologia on kehittynyt vahvoina aaltoina, jotka ovat perustuneet merkittäviin innovaatiohin. Aallot ovat toistuneet noin

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit

Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Asemanseutujen kehittämiskonseptit ja investointimallit Ari Hynynen Professori Tampereen teknillinen yliopisto Arkkitehtuurin laitos / Seinäjoen kaupunkilaboratorio 28.01.2016 Miksi asemanseudut? Miksi

Lisätiedot

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Keskuskirjastokokous 30.1.2014 Kirjastojen taloudellinen vaikuttavuus: Puhutaan rahasta

Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Keskuskirjastokokous 30.1.2014 Kirjastojen taloudellinen vaikuttavuus: Puhutaan rahasta Kulttuurin taloudelliset vaikutukset Keskuskirjastokokous 30.1.2014 Kirjastojen taloudellinen vaikuttavuus: Puhutaan rahasta Timo Cantell Helsingin kaupungin tietokeskus timo.cantell@hel.fi Kulttuuripolitiikan

Lisätiedot

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat

Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Asuntopolitiikan kehittäminen Fokusryhmä 10.3.2017 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Helsingin seudun asuntorakentamisen ja asuntojen korkean hintatason ongelmat Alustavia tuloksia ja johtopäätöksiä pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät

Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun muuttovirtojen rakenteet ja taustatekijät Muuttovirtojen vaikutus alueelliseen eriytymiseen pääkaupunkiseudulla Muuttovirrat eriyttävät pääkaupunkiseudun asuinalueita niin, että osasta asuinalueita on tullut läpikulkupaikkoja, joille muuttaa pienituloisia

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke

Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kylien kilpailukyky Maaseudun kilpailukyky seminaari Tammelassa 17.9.2009 Tauno Linkoranta Varsinais-Suomen Kylät ry Kylä välittää -hanke Kehityksen suuret linjat 1: Suomi Alkutuotanto > Teollisuustuotanto

Lisätiedot

Hangon asemakaavaluonnos

Hangon asemakaavaluonnos Hangon asemakaavaluonnos Työpaja 24.4. Hangossa, tulosten yhteenveto WSP / Mari Siikonen, Teemu Holopainen ja Anri Lindén 28.5.2012 1. Työpajan kuvaus ja aineisto 2. Yhteenveto tuloksista Asemakaavaluonnos

Lisätiedot

SimLab prosessisimulointi

SimLab prosessisimulointi SimLab prosessisimulointi Visualisointi Visualisointi kokonaiskuva kokonaiskuva prosessista prosessista yli yli rajapintojen rajapintojen Perustana Perustana prosessin prosessin mallinnus mallinnus ja

Lisätiedot

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Yhdyskuntien ja lähiöiden arvon kehittäminen: Sosioekonominen näkökulma Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Sisältö Lähiöiden kehittäminen kansallisena kysymyksenä Synty,

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

TULEVAISUUS ON TÄNÄÄN

TULEVAISUUS ON TÄNÄÄN A-Kruunun ajankohtaisseminaari ASUMISEN INNOVAATIOT TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA 8.2.2017 Pia Ilonen Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy TULEVAISUUS ON TÄNÄÄN Pirkko ja Arvi Ilosen kotialbumista.

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen

Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Yritysvaikutusten arviointia Tarkennuksia palveluverkkoselvitykseen Topiantti Äikäs Kaupunkikehitysjohtaja 26.8.2016 Käsitelty KAKELA:n seminaarissa 25.8. Yritysvaikutusten arviointi ja palveluverkkoselkkari

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009

Kulutuksen arkea ja juhlaa. Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kulutuksen arkea ja juhlaa Kulutustutkimuksen Seuran syysseminaari Jyväskylä 27.11.2009 Kaupunkikeskusta kulutuksen tilana Outi Uusitalo, Jyväskylän yliopisto Sisältö: Taustaa, KAUTAS-hanke Kaupunkitilan

Lisätiedot

Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta

Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen. Markku Sotarauta Näkymiä innovaatio- Suomen aluekehitykseen (Lähde: YM) Keskittymät ovat hyviä Hallitseva uskomusjärjestelmä mutta niillä on rajansa (Sotarauta & Mustikkamäki 2008) Paikallinen pörinä ja globaalit linkit

Lisätiedot

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut

MESSUTAPAHTUMAT. Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan. Kuva: Suomen asuntomessut MESSUTAPAHTUMAT Lisää tehoa ja vaikuttavuutta kesäkauden mainontaan Kuva: Suomen asuntomessut Asuntomessut Seinäjoella 8.7.-7.8.2016 Vuoden 2016 Asuntomessut pidetään Seinäjoen Pruukinrannassa. Asuntomessualue

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Kortteli 52125, asemakaavan muutos

Kortteli 52125, asemakaavan muutos Kortteli 52125, asemakaavan muutos Työ nro 002260 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 17.8.2015 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma.

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Alueellinen imago ja identiteetti kuntarakenteen muutoksessa

Alueellinen imago ja identiteetti kuntarakenteen muutoksessa Alueellinen imago ja identiteetti kuntarakenteen muutoksessa Kaupunkisuunnittelun seminaari V Kaj Zimmerbauer Oulun yliopisto 28.09.2011 Kuntarakenteen muutoksen taustat Laajempi aluejärjestelmän muutos,

Lisätiedot

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä

Uuden Oulun identiteettiä etsimässä. Prof. Helka-Liisa Hentilä Uuden Oulun identiteettiä etsimässä Prof. Helka-Liisa Hentilä 28.9.2011 Runko Paikan identiteetti Paikkaidentiteetti Kaupunkitilan fyysiset ominaispiirteet Kaupunkitila, toiminnot ja tilakäyttäytyminen

Lisätiedot

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Arvoisa puheenjohtaja, hyvät naiset ja herrat Kunnioitettu opettajani, professori Seppo Hölötä piti virkaanastujaisesitelmänsä aiheesta Yliopisto menneisyyden ja tulevaisuuden välissä. Näissä avaussanoissani

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2017

Asuntotuotantokysely 1/2017 Asuntotuotantokysely 1/2017 Sami Pakarinen Helmikuu 2017 1 (2) Helmikuun 2017 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen. Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Näin uusi urbanismi rantautuu suomeen Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto Urbanisaatiosta ja uudesta urbanismista Tulevaisuuden ennakoinnin vaikeasta välttämättömyydestä

Lisätiedot

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki, 17.8.2015 Muuttamisvalinnat ja asumisen uudet vaihtoehdot Outi Jolanki, FT Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen

Kuohuva 1920-luku. Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo FM Jussi Tuovinen Kuohuva 1920-luku Opistotalo Helsinginsali, Helsinginkatu 26, 4. krs. Keskiviikkoisin klo 16.45 18.15 FM Jussi Tuovinen Luentosarjan ohjelma 1. 9.9. Sodasta toipuminen ja uusi maailmanpoliittinen tilanne

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta

Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.01.2010, TahkoSpa, Nilsiä Kansainvälisen matkailun trendejä Suomen näkökulmasta MEGATRENDEJÄ Yeoman, Ian (2008). Tomorrow s Tourist. Scenarios and Trends.

Lisätiedot

Vantaa ja sen tulevaisuus

Vantaa ja sen tulevaisuus Vantaa ja sen tulevaisuus K-E Michelsen 12.1.2017 30.1.2017 1 Tulevaisuudesta ja sen ennustamisesta Markku Wilenius (2014): Tulevaisuus on salattu maailma ja sen täsmällinen tietäminen on harhaa. Sattuma

Lisätiedot

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 SATO StudioKoti

SATO StudioKoti. Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti. VAETS-yhdyshenkilöpäivä 20.1.2016 SATO StudioKoti SATO StudioKoti Laadukasta kaupunkiasumista edullisesti SATO StudioKoti pähkinänkuoressa ison asunnon toiminnallisuus hyvin varustellut yhteiset tilat 500 /kk räätälöidyt sisustusratkaisut SATO StudioKoti

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola

Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puurakentamisen tulevaisuus on nyt! Päättäjien Metsäakatemia 7.5.2014, Matti Mikkola Puu sopii omakotitalorakentamiseen mainiosti tunnelmallinen ja kustannustehokas materiaali 2 Puu palaa ja lahoaa urbaaniin

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta

2011-2014. Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun asukashankinnasta Onni kutsuu kylään -hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja sitä rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY - keskukset 2011-2014 Hankkeen oppeja ja ajatuksia maaseudun

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista

Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Suomen Vuokranantajien näkemyksiä vuoden 2017 budjetista Ympäristövaliokunta 29.9.2016 Mia Koro-Kanerva Suomen Vuokranantajat Suomen Vuokranantajat ry Suomen Vuokranantajat on valtakunnallinen yksityisten

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy

Asumisoikeusyhdistys ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6. Suomen Omakoti. Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy Asumisoikeusyhdistys Suomen Omakoti Esitteen kuvat: POOK Arkkitehtitoimisto oy ALPPIKYLÄ REPPUKATU 4-6 Esite 03 2016 Arkkitehdin näkemys: mittasuhteet, materiaalit, kodinkoneet eivät välttämättä vastaa

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana

Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Euroopan rikoksentorjuntakilpailu (ECPA) hyvien käytäntöjen esiintuojana Rikoksentorjunta kunnissa turvallisesti kotona, asuinalueella ja liikenteessä Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin järjestämä

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 1/2016

Asuntotuotantokysely 1/2016 Asuntotuotantokysely 1/2016 Sami Pakarinen Helmikuu 2016 1 (2) Helmikuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmasti

Lisätiedot