Määräyksistä ja pakkokeinoista asennemuutokseen Hannu Tomperi, Skanska Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Määräyksistä ja pakkokeinoista asennemuutokseen Hannu Tomperi, Skanska Oy"

Transkriptio

1 11 Turvallisuus

2 Määräyksistä ja pakkokeinoista asennemuutokseen Hannu Tomperi, Skanska Oy Skanska-konsernissa on määritelty globaalisti painopistealueet, joihin toimintamme perustuu kaikkialla maailmassa. Haluamme olla johtava yritys työturvallisuudessa, eettisyydessä, henkilöstön kehittämisessä, riskienhallinnassa ja ympäristötehokkuudessa. Näihin puolestaan kytkeytyvät arvomme, jotka muodostuvat eettisestä ohjeistostamme Code of Conductista sekä Viiden nollan periaatteestamme. Työturvallisuuden asemaa Viiden nollan joukossa kuvaa se, että työturvallisuutta kuvaava Nolla työtapaturmaa - periaate on aina ensimmäisenä. Tämä periaate on kiteytettävissä näin: Työturvallisuus on meille rakentamisen ykkösasia, joka on tärkeämpi kuin mikään muu asia työmaalla. Meidän skanskalaisten lisäksi myös aliurakoitsijoillamme ja tavarantoimittajillamme on oikeus turvalliseen työympäristöön. Skanska onkin tällä hetkellä Suomen paras rakennusliike työturvallisuudessa, ja vuonna 2013 tapaturmataajuutemme Suomessa oli 4,3 poissaolon aiheuttanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tämä on alhainen luku, mutta se ei riitä: työturvallisuudessa ainoa oikea tavoite voi olla vain nolla. Jokaisen on päästävä terveenä töistä kotiin joka päivä. Mistä työturvallisuuskulttuurin muutoksessa on kyse? Eri teollisuudenaloilla ja niin myös rakentamisessa on huomattu, että työturvallisuuskehitys etenee yleensä organisaatiosta riippumatta seuraavanlaista kehityskaarta pitkin: Ensin asetetaan turvallisuuden parantamiseksi erilaisia sääntöjä ja määräyksiä. Jokainen työntekijä huolehtii tällöin tyypillisesti vain itsestään, ja työturvallisuuden taso perustuu lähinnä vain ihmisten itsesuojeluvaistoon ja rangaistuksen pelkoon. Turvallisuus nähdään ennen kaikkea teknisenä ja teknisistä ohjeistuksista riippuvina seikkoina. Tyypillisesti esimiehille sälytetään vastuu työntekijöiden käyttäytymisen valvomisesta, ja saattaa syntyä kulttuuri, jossa turvallisuuteen liittyviä ongelmia ennemminkin peitellään kuin tuodaan esimiehen tietoon. Jonkin verran työturvallisuus tietysti paranee sääntöjen ja määräystenkin avulla, mutta todella huipputasolle niillä ei päästä. Työturvallisuudessa seuraavalle tasolle nouseminen edellyttää kulttuurin muutosta: sitä, että jokainen ottaa henkilökohtaisesti vastuuta itsestään ja työtovereistaan. Tällöin turvallinen käyttäytyminen ei ole enää seurausta määräyksistä tai erilaisista pakkokeinoista, vaan asennemuutoksesta: ihminen haluaa toimia oikein, koska hän ymmärtää, että se on kaikkien edun mukaista. Työturvallisuuskulttuurin muutos ottaa oman aikansa, ja Skanskassakin nykytilanteeseen pääseminen on vienyt vuosia aikaa. Kulttuurin kehittämiseen ei ole poppakonsteja, vaan muutos syntyy monista pienistä ja vähittäisistä asioista. On tärkeää muistaa, että suuren yrityksen sisällä eri maiden, alueyksiköiden ja eri yksilöiden välillä voi olla turvallisuuskulttuurissa suuriakin eroja. Kaikki eivät ole kehityskaaressa samalla kohtaa, mutta onneksi heikommat voivat oppia paremmiltaan. Skanska ei olisi päässyt Suomessa työturvallisuudessa ollenkaan näin pitkälle, jos olisimme olleet vain suomalaisen osaamisen varassa. Skanskassa harrastetaan aktiivista

3 tiedonvaihtoa konsernin sisällä: menemme itse eri maihin ja erilaisille työmaille katsomaan ja havainnoimaan sekä oppimaan. Esimerkkejä Skanskan toimenpiteistä työturvallisuuden parantamiseksi Työturvallisuuskulttuuria muokataan lukemattomilla erilaisilla toimenpiteillä, jotka vievät kohti yhteistä tavoitetta. Tässä on joitakin esimerkkejä toimenpiteistä, joita Skanskassa on otettu käyttöön vuosien 2003 ja 2014 välillä: Työn turvallisuussuunnitelmat (TTS) ovat keino poistaa turvallisen työnteon esteitä ja poistaa vaaratekijät ennalta tai vähentää niitä. Suunnitelma tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa jokaisesta alkavasta työmaan viikkosuunnitelmaan merkitystä tehtävästä sekä jokaisesta korkean riskin työvaiheesta ennen sen aloittamista. 5-miksi-analyysit liittyvät läheltä piti ja vaaratilanteista oppimiseen, niiden raportointiin ja tiedon jakamiseen. 5-miksi-analyysi tehdään Skanskalla jokaisesta tilanteesta, jossa olisi voinut sattua tapaturma, mutta se vältettiin. Ajatuksena on pureutua tapahtuneen juurisyihin syvällisesti. Tapahtumaketjun kulku on selvitettävissä kun riittävän usein kysytään, miksi mitkä tapahtumat tai olosuhteet johtivat vaaratilanteen syntymiseen ja mitkä turvallisen työn edellytykset eivät olleet kunnossa. Skanskalla tehdään kuitenkin paljon muutakin. Työturvallisuusluvut raportoidaan aina talouslukujen yhteydessä, jotta ne saavat yhtä suuren painoarvon kuin kannattavuus. Raportoinnin yhteydessä selvitetään mm. turvallisuuteen liittyvät tilastot, turvallisuuden kehittyminen, tehdyt konkreettiset toimenpiteet ja havainnot henkilöstön sitoutumisesta ja osaamisesta. Johtajille on asetettu pakolliseksi tehdä 22 kertaa vuodessa työturvallisuuskierroksia työmailla, jolla varmistetaan asian painoarvo ja näkyvyys koko henkilöstön keskuudessa. Turvallisuusasioita pidetään jatkuvasti esillä eri yhteyksissä: Työntekijöille on esimerkiksi luotu mahdollisuus ilmoittaa turvallisuushavaintojen kautta huomaamistaan riskeistä, virheistä ja puutteista työturvallisuudessa. Skanska järjestää myös vuosittain maailmanlaajuisen työturvallisuuden teemaviikon, joka toteutettiin tänä vuonna 10. kerran. Tänä vuonna tapahtuma oli Suomessa ensimmäistä kertaa koko alan yhteinen, ja siihen lähtivät mukaan kaikki suuret rakennusalan yritykset. Lisäksi työntekijät voivat opiskella työturvallisuuteen liittyviä asioita moninaisissa koulutuksissa esimerkiksi verkkokurssien avulla. Työturvallisuudesta viestitään myös kuukausittain vain työturvallisuudelle omistetun uutiskirjeen avulla. Hyvin tärkeää työturvallisuuden kokonaisvaltaisessa onnistumisessa on saada myös aliurakoitsijat mukaan toimintaan. Skanska kouluttaa ja opastaa aliurakoitsijoitaan turvallisuuteen liittyvissä asioissa, ja tästä yhtenä esimerkkinä ovat turvallisuusriihet. Ne ovat tilaisuuksia, joihin kokoontuu koko työmaan väki yhdessä pohtimaan, millaisia työturvallisuusriskejä ja mahdollisia turvallisuuteen liittyviä puutteita osaamisessa omalla työmaalla on ja mitä niille voitaisiin tehdä. Työturvallisuusriihien pitämisestä kerätty palaute on ollut erittäin myönteistä.

4 Miten hyvistä suorituksista päästään huippusuorituksiin? Huippusuorituksiin pääsemiseksi työturvallisuudessa olemme Skanskassa tunnistaneet tietyt osa-alueet, joiden avulla työturvallisuuskulttuurissa noustaan seuraavalle tasolle. Aliurakoitsijoiden mukaan saamisen lisäksi meidän on varmistettava näkyvä johtajuus ja sitoutuminen, parannettava oppimista ja osaamistamme, sekä toteutettava parannustoimenpiteitä suunnitellusti ja seurattava koko ajan edistymistämme. Näkyvä johtajuus perustuu ajatukseen, että laiva kulkee niin kuin sitä ohjataan. On erittäin tärkeää, että jokainen johtotasolla työskentelevä henkilö ja esimies sisäistää ajatuksen, että omalla esimerkillä johtaminen on kaikkein voimakkainta johtamista. Koskaan ei saa kulkea ohi, jos huomaa työntekijän ottavan työtavassaan riskejä tai oikovan työturvallisuudessa esimerkiksi kiireen vuoksi. Toisen työskentelytapaan tuntuu kuitenkin usein vaikealta puuttua. Siksi Skanskassa on koulutettu johtajille turvallisuusaiheisten keskustelujen käymisen mallia, jossa opetellaan puheeksi ottamista ja palautteen antamista positiivisen aloituksen kautta. Oppimisen ja osaamisen parantaminen on niin ikään välttämätöntä, koska pelkkä kova motivaatio toimia turvallisesti ei riitä. Vaaratilanteet saattavat olla yllättäviä, ja niiden torjumiseksi on ymmärrettävä yksityiskohdat esimerkiksi sähkötöissä, suljetuissa tiloissa, liikennettä ohjattaessa tai kaivannoissa työskennellessä. Koulutusta on tehtävä organisaation kaikilla tasoilla, eikä vain työnjohdon kouluttaminen missään nimessä ole tarpeeksi takaamaan turvallisia työtapoja. Parannustoimenpiteiden suunnitelmallinen toteuttaminen ja seuranta tarkoittavat työmaatasolla kouriintuntuvasti sitä, että suunnitellaan työtehtävät ennakkoon huolellisesti sen työryhmän kesken, joka työn suorittaa. Jos olosuhteet muuttuvat ja henkilöstö vaihtuu, niin myös suunnitelmaa muutetaan sen mukaan. Tähän Skanskalla on hyvä työkalu, jo mainittu työn turvallisuussuunnitelma TTS. Toisaalta parannustoimenpiteiden suunnitelmallinen toteuttaminen ja seuranta tarkoittavat yritystasolla sitä, että on määritelty tavoitetaso ja välitavoitteet siihen pääsemiseksi sekä mittarit edistymisen seuraamiseksi. Mittaroinnin on oltava jatkuvaa, eikä riitä, että työturvallisuustilastoja tutkitaan vain kerran vuodessa niitä on seurattava yksikkötasolla kuukausittain. Työturvallisuustyö ei lopu koskaan, ja se vaatii jatkuvaa panostusta. Se on, ja sen on oltava, kaikkien yhteinen asia. Työturvallisuus ei ole nollasummapeliä, jossa joku voittaa ja joku häviää, vaan parannukset koituvat kaikkien hyväksi.

5 Työtapaturmien torjunta - hyvien käytäntöjen kautta Risto Lappalainen, Liikennevirasto Tärkeimmät hyvät käytännöt: 1 Johdon sitoutuminen turvallisuuden kehittämiseen ja sitoutumisen osoittaminen Rakennusyrityksen johto asettaa rakennushankkeelle yhdessä työmaajohdon ja rakennuttajan kanssa turvallisuuspäämäärän ja yksityiskohtaiset tavoitteet. Yrityksen johdon on hyvä osallistua aika ajoin käytännön turvallisuustoimintaan sekä puututtava tarvittaessa aktiivisesti havaittuihin työturvallisuuspuutteisiin. Johdon on seurattava turvallisuustilannetta vaatimalla siitä säännöllistä raportointia. 2 Työmaan turvallisuusohjeiden laatiminen Työmaalle määritellään menettelytavat turvallisuusasioiden varmistamiseksi. Työmaan turvallisuusohjeet pohjautuvat rakennuttajan laatimaan turvallisuusasiakirjaan ja muihin turvallisuusvaatimuksiin. 3 Työmaan työturvallisuuden koordinointi ja johtaminen Jokaisella rakennushankkeella on oltava päätoteuttaja, joka toimii rakennushankkeen pääkoordinoijana. Päätoteuttajalla on kokonaisvastuu toteutettavasta rakennushankkeesta. 4 Turvallisuuskoulutus ja perehdyttäminen Perehdyttäminen, työnopastus ja turvallisuuskoulutus ovat tärkeä osa työturvallisuutta. Niiden avulla varmistetaan, että työntekijät tunnistavat sekä vaarat että keinot vaarojen torjumiseksi. 5 Työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen turvallisuustavoitteiden toteuttamiseen Työmaajohto huolehtii siitä, että tavoitteet viestitään koko henkilöstölle. Työntekijöiden mielipiteitä kuunnellaan ja he osallistuvat sovittuihin turvallisuustoimenpiteisiin. Tuetaan aloitteiden tekemistä. Tärkeää on, että turvallisuustoiminta mielletään työntekijöiden keskuudessa yhteiseksi asiaksi, eikä pelkästään turvallisuuspäälliköiden/ turvallisuusasiantuntijoiden työksi. Turvallisuudesta saa ja pitää kysyä, jos on jotain kysymyksiä. Työntekijöitä tulee myös kannustaa tällaiseen toimintaan. 6 Urakoitsijoiden ohjaus ja turvallisuuden sisällyttäminen tarjouspyyntöihin ja urakkasopimuksiin Turvallisuus on yksi kriteeri urakoitsijoiden valinnassa. Tilaaja määrittelee turvallisuuden minimiehdot, joista ei koskaan tingitä.

6 7 Palaute ja palkitseminen turvallisesta toiminnasta ja ideoinnista Hyvät turvallisuuskäytännöt edellyttävät kaikilta työmaalla työskenteleviltä turvallisuustavoitteiden mukaista toimintaa. Annetaan positiivista palautetta turvallisista työsuorituksista. Positiivinen palaute kannustaa ja ohjaa turvalliseen toimintaan. 8 Tapaturmien ja vaaratilanteiden raportointi ja tutkiminen Työmaalla sattuneista työtapaturmista/vaaratilanteista tehdään aina tutkinta, jossa mietitään erityisesti keinoja vastaavien tilanteiden välttämiseksi. 9 Turvallisuuden seuranta ja valvonta Työmaan turvallisuusseurantaan kuuluvat sekä normaali turvallisuuden yleisvalvonta että työmaalla tehtävät turvallisuuteen liittyvät tarkastukset.

7 Liikenne tietyömaalla Sulku- ja varoituslaitteet, Laatuvaatimukset ja käyttö Outi Kulonen, Ramboll Finland Oy Tapio Syrjänen, Pirkanmaan ELY-keskus Liikennevirasto on ohjeistanut tietyömaiden liikennejärjestelyjä Liikenne tietyömaalla - sarjan ohjeilla. Sarjaan kuuluu kaikkiaan 8 eri ohjetta, joita on päivitetty vuosien kuluessa vaatimusten ja lainsäädännön muuttuessa. Ohjeistusta on laadittu rakennustyömaille, kunnossa- ja ylläpitotöihin sekä luvanvaraisiin töihin. Sulku- ja varoituslaitteet -ohje sisältää tilapäiseen liikenteen ohjaukseen Suomessa käytettävien ja markkinoitavien sulkuaitojen, -puomien, -pylväiden, -kartioiden, työnaikaisten kaiteiden, varoituslaitteiden, varoitusvilkkujen sekä suoja- ja varoitusautojen laatuvaatimukset ja käyttöympäristöt. Ohjeen päivittämisen tarkoituksena oli muuttaa ohjeessa olevat vaatimukset vastaamaan muissa saman ohjesarjan julkaisuissa olevia vaatimuksia. Työn edetessä tuli esiin tarve myös lisätä ohjeeseen uusia osiota. Tällaisia olivat mm. Kevyen liikenteen sulkulaitteet, Työkoneiden ja ajoneuvojen varoitusmerkinnät, sekä Sillan kaiteen tilapäinen korjaaminen. Ohje tuli voimaan Ohjeessa korostetaan työkohteen merkitsemisen ja suojaamisen tärkeyttä vastuiden kannalta. Vastuu työmaan liikennejärjestelyistä on sekä työmaan vastaavalla mestarilla että liikennejärjestelyistä vastaavalla henkilöllä, mutta myös rakennuttajalla on vastuu valvoa järjestelyjä ja huomauttaa niissä havaitsemistaan puutteista. Ohjeeseen on kirjattu yleinen vaatimus sulkulaitteiden yhdenmukaisista kalvoista, joka kuuluu: Yhdellä tietyömaalla tai muussa tilapäisessä liikenteenohjauksen kohteessa on kaikissa saman merkkiryhmän merkeissä käytettävä yhtenäisesti samaa paluuheijastusluokkaa ja kalvotyyppiä. Omia merkkiryhmiään ovat a) vakioliikennemerkit, b) opastusmerkit ja c) sulku- ja varoituslaitteet. Sulkulaitteet Sulkulaitteita ovat sulkuaita, sulkupuomi, sulkupylväs ja sulkukartio. Sulkuaidassa käytetään joko pystysuoria tai nuolikuvioisia juovia. Yhden sulkuaidan kaikkien lamellien kuvioinnin tulee olla samanlainen. Pystysuoria juovia käytetään kun

8 tie tai ajokaista on kokonaan suljettu tai ajorataa on kavennettu. Nuolikuvioisia juovia taas käytetään kun ajolinjassa tapahtuu selkeä muutos. Nuolikuvioisen aidan kanssa ei käytetä liikenteenjakajaa jälkeen tulee sulkuaitojen heijastavien pintojen olla toimintaympäristöissä S3 ja S2 aina ns. limen sävyistä päiväloistekalvoa. Sulkuaidan korkeusvaatimusta on toimintaympäristöluokassa S2 lievennetty siten, että jos tien liikennemäärä on alle 4000 ajon/d, voidaan käyttää 2600 mm korkeaa aitaa. Urakkapapereissa voidaan aidan korkeudelle kuitenkin määrittää korkeampi minimi vaatimus tarpeen mukaan. Liikennemerkit tulee kiinnittää sulkuaitaan siten, että ne eivät häiritsevissä määrin peitä sulkuaidan lamelleja. Liikennemerkkien tulee eteenpäin olla ns. appelsiinin väristä päiväloistekalvoa toimintaympäristöissä S3 ja S2. Jos liikennemerkit kiinnitetään merkkiä isommalla taustalevyllä aitaan, tulee taustalevyosuuden olla harmaa. Sulkuaitojen varoitusvalot tulee kiinnittää ylimmän lamellin yläreunaan. Valoja tulee olla vähintään kaksi valoa yhdessä aidassa. Nuolikuviolla varustetussa aidassa käytetään suuntaa-antavia valoja, joita tulee olla kolme tai viisi kappaletta aitaa kohden riippuen kohteen toimintaympäristöluokasta ja siitä, käytetäänkö useampaa aitaa rinnakkain. Sulkupylväät tulee asentaa tielle siten, että niiden vinot juovat osoittavat puolelle, jolta sulkupylväs on tarkoitus ohittaa. Ajoradan keskellä käytetään kaksisuuntaisia pylväitä, jotta molemmille ajosuunnille saadaan sulkupylväillä tehtyä oikeaoppinen optinen ohjaus. Myös sulkupylväiden tulee olla jälkeen aina ns. limen sävyistä päiväloistekalvoa toimintaympäristöluokissa S3 ja S2. Sulkukartioita saa käyttää vain toimintaympäristöluokassa S1. Toimintaympäristöluokissa S3 ja S2 saa sulkukartioita käyttää päällystys- ja tiemerkintätöissä, mutta niiden käyttöä suositellaan vain päiväsaikaan. Erityisesti toimintaympäristössä S3 suositellaan että käytetään sulkupylväitä paremman näkyvyyden ja turvallisemman työympäristön varmistamiseksi. Kevyen liikenteen sulkulaitteet on päivitetyssä ohjeessa kasattu omaan kappaleeseensa. Tämä siksi että haluttiin korostaa näitä käytettävän vain kevyen liikenteen väylillä, ei ajoradalla. Kevyen liikenteen sulkulaitteista sulkuköyttä ja sulkunauhaa käytetään vain kohteissa, joissa putoamisvaaraa ei ole tai työmaa-alueelle joutuminen ei muuten vaaranna henkilön turvallisuutta. Varoituslaitteet Varoituslaitteet jaetaan hinattaviin, ajoneuvoon kiinnitettäviin ja tielle asetettaviin varoituslaitteisiin. Hinattavia ja ajoneuvoon kiinnitettäviä varoituslaitteita käytetään kun työ on nopeasti etenevää tai lyhytaikaista. Työn katsotaan olevan lyhytaikaista kun sen kesto on alle 1 vrk.

9 Kuva: Elfving Opasteet Oy Auton perään kytkettävien hinattavien varoituslaitteiden tulee olla rekisteröityjä, jos ne on otettu käyttöön jälkeen. Vanhat hinattavat autoon kytkettävät varoituslaitteet tulee rekisteröidä vuoden 2014 loppuun mennessä. Varoituslaitteessa voidaan käyttää myös valopaneelia nuolikuviolla tehostamaan ohjausta, mutta lainsäädäntö vaatii, että siinä on aina oltava myös liikennemerkki 417 (liikenteenjakaja). Ainoastaan silloin jos hinattavassa tai ajoneuvoon kiinnitettävässä varoituslaiteessa käytetään merkkiä 623 (ajokaistan päättyminen) ei siinä käytetä merkkiä 417 (liikenteenjakaja). Varoituslaitteen liikenteenjakaja tulee peittää tai poistaa muulla tavoin näkyvistä, kun se ei ole käytössä. Tielle asetettavaa varoituslaitetta voidaan käyttää, kun liikennettä varoitetaan tiellä tehtävän lyhytaikaisen työn vuoksi ja varoitusmerkin pystyttäminen veisi kohtuuttoman pitkän ajan itse työn tekemiseen nähden. Varoituslaitetta voidaan käyttää toimintaympäristöluokassa S1 sekä toimintaympäristöluokassa S2 kun liikennemäärä on alhaisempi kuin 3000 ajon/d. Tiellä työskentelyyn käytettävien työkoneiden ja ajoneuvojen tulee olla mahdollisimman hyvin näkyviä. Työkoneen havaittavuutta tulee parantaa heijastavin varoitusmerkinnöin jos koneella on tarkoitus työskennellä ajoradalla. Varoitusmerkintöjen tulee näkyä kunkin koneen osalta oleellisimpiin suuntiin. Työkoneiden ja ajoneuvojen varoitusmerkinnöistä annetaan ohjeessa uusia vaatimuksia mm. kaivinkoneille, tiemerkintäkoneelle sekä tienpitoon käytettäville ajoneuvoille. Varoitus- ja suoja-ajoneuvot Varoitus- ja suoja-ajoneuvoja käytetään moottori- ja moottoriliikenneteillä, kaksiajorataisilla teillä sekä muilla vilkasliikenteisillä teillä. Varoitusajoneuvoa käytetään työkohteen havaittavuuden parantamiseksi ja työkoneeseen törmäämisen estämiseksi liikkuvassa tai ajoittain pysähtelevässä työssä. Suoja-ajoneuvoa käytetään kun ajoradalla tehdään töitä jalkaisin tai työkoneella, joka itsessään ei suojaa työntekijää.

10 Suoja-ajoneuvoa törmäysvaimentimella käytetään moottori- ja moottoriliikenneteillä sekä muilla kaksiajorataisilla teillä, joilla nopeusrajoitus on 60 km/h tai enemmän. Törmäysvaimentimen käyttöä voidaan vaatia urakkakohtaisesti myös muissa tapauksissa. Varoitusvalot Sulku- ja varoituslaitteiden yhteydessä käytettävien vilkkuvaa keltaista ja kiinteää punaista varoitusvaloa lähettävien varoitusvalojen valoteknisiä ja rakenteellisia laatuvaatimuksia on standardissa SFS-EN Varoitusvalot on kyseisessä standardissa jaettu 15 luokkaan joista Suomessa hyväksytään käytettäväksi vain luokkien L6, L7, L8M, L8H ja L9H valot. Pimeän ja hämärän aikana sekä muulloinkin kun näkyvyys on rajoitettu, tulee sulkuaita tai -puomi varustaa vilkkuvaa keltaista valoa lähettävällä varoitusvilkulla tai kiinteää punaista valoa lähettävällä sulkuvalolla. Samassa poikkileikkauksessa sijaitsevien varoitusvalojen tulee vilkkua samaan tahtiin. Varoitusvilkuilla voidaan tehostaa myös työmaan turvallisuuden kannata tärkeiden liikennemerkkien näkyvyyttä. Varoitusvalojen tehovaatimukset ovat riippuvaisia niiden käyttökohteesta ja ympäristön valaistuksesta. Vuoden 2016 alusta tulee voimaan vaatimus käyttää varoitusvaloja, joiden valoteho muuttuu ympäristön valaistuksen mukaan. Varoituslaitteissa voidaan varoitusvalojen lisäksi käyttää varoituspaneeleja. Varoituspaneelin alareunan korkeuden tulee olla vähintään 1,5 m tienpinnasta. Varoituspaneelin yläpuolella tulee olla kaksi suunnattua varoitusvaloa, joiden halkaisija on 30 cm. Suunnatut valot on tarkoitettu varoittamaan lähestyvää liikennettä kun taas varoituspaneelin valot antavat tarkempia ohjeita lähempänä kohdetta. Ajoneuvon vilkkuva varoitusvalaisin Tienpitoon käytettävässä autossa sekä tiellä tai sen vieressä tehtävään työhön käytettävässä traktorissa tai moottorityökoneessa tulee olla varoitusvalaisin, joka on tyyppihyväksytty E-säännön 65 mukaisesti tai joka on Liikenteen turvallisuusviraston Trafin hyväksymä. Työnaikaiset kaiteet Työnaikaisten kaiteiden tarve määritetään suojausluokan perusteella. Suojausluokan valinta riippuu tien liikennemäärästä, nopeusrajoituksesta sekä vaaran laadusta ja kestosta. Vaaraa lisääviä tekijöitä ovat mm. pitkän ajomatkan turruttama osin vauhtisokea liikenne, tarve kääntyä tai hidastaa äkillisesti, työmaan alkukohta, jossa voi olla vaikea hahmottaa järjestelyjä tai se jos suistuminen aiheuttaisi tavallista laajemmat tai

11 vakavammat seuraukset. Kaideluokan valintaan vaikuttavat tien liikennemäärä, vaaran kesto ja käytetty nopeusrajoitus. Betonielementtijonoa ei sanota kaiteeksi, koska sitä ei ole testattu standardin SFS-EN mukaisesti. Betonielementtijono täyttää suojausluokan K1 vaatimukset asti se voidaan hyväksyä K2-luokkaa vastaavaksi tuotteeksi, kun elementit sidotaan toisiinsa niin, että elementtien väliset ponttijatkokset eivät aukea. Kaiteet testataan standardin SFS-EN mukaisesti törmäyskokeilla. Kaiteisiin sovellettavat standardin hyväksymiskriteerit ovat, että auto ei saa kaatua, mennä läpi tai yli, ponnahtaa liian jyrkästi takaisin eikä henkilöautossa olijoihin saa kohdistua ylisuuria hidastuvuuksia. Niin ikään suuret kaiteen osat eivät saa tunkeutua autoon tai irrota ympäristöön. Työnaikainen kaide aloitetaan tien luiskasta tai pysyvän kaiteen jatkeena, mikäli mahdollista. Jos tämä ei onnistu, tulosuunnan ajolinjoja ohjataan sulkupylväillä tai - aidoilla niin, että kaiteen alku ei jää ajolinjan jatkeelle tai kiertotien ulkokaarteeseen. Kaiteen alkuun sijoitetaan viiste. Jos kaide joudutaan aloittamaan ajoradalta, nopeusrajoitus on 80 km/h ja liikennemäärä vähintään ajon/d, käytetään kaiteen alussa testattua törmäysvaimenninta. Törmäysvaimennin, -hidaste ja este Törmäysvaimennin on yleensä teräksestä tai muovista valmistettu laite, joka painuu kokoon auton törmäyksessä tai toimii jarrulaitteen avulla. Vaimennin pysäyttää suoraan törmänneen auton nopeudesta riippuen 6 12 m matkalla. Työmailla käytetään myös törmäyshidasteita ja törmäysesteitä, joilla voidaan estää autoja joutumasta esim. kohteessa työskentelevien henkilöiden päälle tai kaivantoon. Törmäyshidasteena käytetään autonrengasnippuja, joiden toiminta on varmistettu törmäyskokeella. Törmäyshidastin liukuu siihen törmänneen auton edellä ja pysäyttää ajoneuvon sen takana olevan suojaetäisyyden matkalla. Törmäysesteenä puolestaan käytetään 2 m sora- tai murskekasaa, joka pysäyttää kuorma-auton. Törmäysesteen edessä käytetään törmäyshidastinta, jolla hidastetaan törmäysesteeseen törmäävien henkilöautojen nopeutta, jotta näiden törmääminen esteeseen ei ole liian raju

12 Kansainvälisen liikenteen haasteet Kaakkois- Suomen maanteillä Sonja Lehtonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Hanna Reihe, Ramboll Finland Oy Johdanto Kaakkois-Suomessa liikenneturvallisuuteen omat haasteensa tuovat itärajan läheisyys sekä jatkuvasti kasvavat rajanylitykset useilta tieliikenteen raja-asemilta. Joitain vuosia sitten puhuttiin laajalti rekkajonoista ja niiden aiheuttamista haitoista. Vuoden 2008 jälkeen rajan ylittävä raskaan liikenteen määrä on kuitenkin laskenut, mutta sen sijaan henkilöautoliikenne ja ostosmatkailu Suomeen ovat lisääntyneet huomattavasti. Nykyisin katse onkin kääntynyt rajan ylittävän henkilöautoliikenteen kasvuun ja itäturismin kohiseviin matkustajavirtoihin. Tienpitäjän rooli Venäjän rajan ja raja-asemien läheisyydessä ei ole helppo. Venäjällä on erilaiset turvallisuusmääritykset ja lainsäädäntö kuin Suomessa. Suomeen tuleva kuljettaja ei välttämättä noudata tielle asetettuja nopeusrajoituksia eikä ajoneuvon kunto vastaa vallitsevia olosuhteita. Venäjällä ei esimerkiksi edellytetä talvirenkaiden käyttöä vaan kesärenkailla saa ajaa ympäri vuoden. Suomen ja Venäjän liikenneturvallisuustasossa on myös huomattava ero. Kun verrataan liikennekuolemien tunnuslukuja maiden välillä, ollaan Venäjällä nyt samassa tilanteessa kuin Suomessa noin 40 vuotta sitten. Näistä syistä kansainvälinen kuljettaja voi rajanylityksen jälkeen kohdata Suomessa liikennejärjestelyjä, jotka eivät ole hänelle kotimaastaan tuttuja. Esim. leveäkaistateitä ei Venäjällä ole. Myös liikennesääntöjen ja -merkkien monimuotoisuus voi hämmentää. Kansainvälisen liikenteen erityistarpeista johtuen Kaakkois-Suomen ELY-keskus on toteuttanut toimeksiantona rajaliikenteen turvallisuusselvityksen, mikä kattaa liikenneturvallisuussuunnitelman Kaakkois-Suomen kansainvälisen liikenteen kuormittamalle tiestölle. Selvitys on osa kansainvälistä rajan ylittävän liikenteen

13 liikenneturvallisuusprojektia (ENPI CBC Cross-Border Road Traffic Safety -project), jonka tavoitteena on edistää rajaliikenteen turvallisuutta sekä Suomen että Venäjän puolella. Selvityksessä tarkoituksena oli löytää sekä ulkomaalaisten kokemat kipupisteet Suomen liikenneympäristössä että vastaavasti ne haasteet, joita suomalaiset tienkäyttäjät kokevat rajaliikenteestä aiheutuvan. Löytyviin epäkohtiin pyrittiin vaikuttamaan keskittymällä sekä liikenneympäristöön kohdistuviin toimenpiteisiin että liikenneturvallisuusaiheiseen tiedotukseen. Onnettomuustarkastelu Onnettomuusanalyysin perusteella tarkastelualueella tapahtui vuosina yhteensä 670 liikenneonnettomuutta, joissa mukana oli ulkomaalainen kuljettaja. Näistä onnettomuuksista 3 % oli alkoholitapauksia. Ulkomaalaisen kuljettama raskas ajoneuvo oli osallisena 175 onnettomuudessa (26 %). Ulkomaalaisten kuljettajien onnettomuusmäärät lisääntyivät vuoden 2009 tasosta vuoteen 2012, kun vastaavasti samalla aikavälillä onnettomuudet vähentyivät yleisesti Kaakkois-Suomessa. Tilastojen valossa ulkomaalaisille kuljettajille tapahtuu selvästi eniten yksittäisonnettomuuksia, jotka ovat pääasiassa tieltä suistumisia. Myös peräänajoonnettomuudet ovat huomattavan yleisiä. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yleisimpiä ovat olleet kohtaamisonnettomuudet. Polkupyörä- ja jalankulkijaonnettomuuksia tapahtuu lukumäärällisesti vähän, mutta seurauksiltaan ne ovat tietysti vakavimpia.

14 Lukumäärällisesti eniten onnettomuuksia ulkomaalaisille on tapahtunut valtateillä 6 ja 7. Vakavimpia onnettomuudet ovat olleet valtateillä 13 ja 15. Vähintään joka toisessa valtatiellä 26 sekä maantiellä 355 ulkomaalaiselle tapahtuneessa onnettomuudessa oli raskas ajoneuvo osallisena. Käyttäjien mietteet ja kokemukset Vuorovaikutuksella oli merkittävä rooli selvitystyössä, sillä vain kyselyiden ja haastattelujen avulla oli mahdollista tuoda esille sekä ulkomaalaisten kuljettajien kokemia että heidän aiheuttamia vaaratilanteita Kaakkois-Suomen maanteillä. Kyselyt kohdistettiin selvityksessä kolmelle eri taholle: kaikille avoin tienkäyttäjäkysely, ulkomaalaisille rajaasemilla toteutetut haastattelut/kyselyt ja sidosryhmäkysely mm. alueen kuntien elinkeino-, liikenne- ja ympäristövastuualueille sekä yhteistyöryhmille (SKAL, poliisi, Liikenneturva). Suomalaisista tienkäyttäjistä 94 % oli sitä mieltä, että tieliikenteessä vaaratilanteita aiheutuu siitä, että mukana on kansainvälistä liikennettä. Vastaavasti ulkomaalaisista vain neljällä prosentilla oli kokemuksia vaaratilanteista Suomessa liikkuessaan. Suomalaisten mielestä vaaratilanteiden päällimmäisinä syinä olivat ulkomaalaisten kuljettajien ajokäyttäytyminen (esim. vaaralliset ohitukset) ja äkkiliikkeet liikenteessä sekä ylinopeudet. Ulkomaalaisten kuljettajien mielestä vaaratilanteita aiheutui sen sijaan hitaasti ajamisesta (ts. liian alhaisista nopeusrajoituksista), pientareelle pysähtymisestä (sen sallimattomuudesta) sekä usean rekan letkoista. Koska eri maiden liikennesäännöt, -kulttuuri ja -järjestelyt sekä lainsäädäntö poikkeavat suomalaisesta, on myös vastausten analysoinnissa käytettävä erilaista tulkintaa. Vastauksista oli muun muassa havaittavissa, että ulkomaalaiset kokivat pientareelle pysähtymisen ongelmaksi: Venäjällä se on yleinen tapa, kun taas Suomessa pientareet ovat kapeita ja aiheuttavat siten venäläisille kuljettajille ongelman. Vastaavasti haastatteluista kävi ilmi, että ulkomaalaisten kuljettajien mielestä Suomen maanteillä on turvallista ajaa, liikenne on rauhallista ja hidasta jopa liiaksi. Hitaasti ajaminen koettiin ongelmaksi, sillä ulkomaalaisten kuljettajien mukaan Suomen infra ja liikennejärjestelyt ovat kokonaisuudessaan niin hyvässä kunnossa, ettei perusteita alhaisille nopeusrajoituksille (vrt. Venäjän infra ja ajonopeudet) täysin ymmärretä. Kyselyistä kävi ilmi, että ulkomaalaisten liikennekäyttäytymiseen pystyttäisiin parhaimmin vaikuttamaan tiedottamalla liikennesäännöistä, parantamalla viitoitusta ja opastusta sekä liikenteen valvonnalla. Vastaajat toivat esille, että mm. venäjänkieliset opasteet helpottaisivat liikennöintiä ja matkakohteisiin suunnistamista Kaakkois- Suomessa. Lisäksi kävi ilmi, että esimerkiksi venäläisten on nykyisin hankala löytää virallista tietoa Suomen liikennesäännöistä. Paikallisista lehdistä löytyy jonkin verran artikkeleita Suomen tieliikenteen ajankohtaisista asioista (esim. hirvieläinonnettomuuksista tai talvirenkaiden käytöstä), mutta tiedon oikeellisuudesta ei ole varmuutta. Ulkomaalaiset kuljettajat vastaanottaisivat tietoa mieluiten rajalla jaettavasta tiiviistä tietolehtisestä tai esim. internetistä. Vaikka kansainvälisen liikenteen koetaan aiheuttavan Kaakkois-Suomen maanteillä ongelmia, on siitä myös hyötyä. Sidosryhmäkyselyssä hyödyiksi mainittiin mm. vilkastuva yritystoiminta, lisääntyvät työpaikat ja tulot, alueiden kehittyminen (mm. lisääntyvien tienvarsipalveluiden vaikutukset pienten kuntien elinvoimaisuuteen) sekä

15 Suomen kansainvälistyminen. Suurimmiksi haitoiksi nähtiin liikenneväylien kuormittuminen, tieverkon nopeampi kuluminen, onnettomuusriskin kasvu ja lisääntyneen liikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat sekä kansainvälisen liikenteen mukanaan tuoma rikollisuus ja harmaa talous. Yleistasolla pahimmiksi vaaranpaikoiksi mainittiin eritasoliittymien rampit, liittymät, teiden mutkaisuus, erilaiset ja vaihtelevat tietyypit sekä markettien parkkipaikat. Matkakohteisiin suunnistaminen aiheuttaa tunnetusti ongelmia erityisesti vieraskielisten opasteiden vuoksi. Parannus- ja jatkotoimenpiteet Selvityksen liikenneympäristöön kohdistuvan suunnitelmaosion laadinnassa on otettu huomioon kansainvälisen liikenteen vaaranpaikat, jotka kävivät ilmi kyselyiden tuloksista tai onnettomuusanalyysistä. Näihin vaaranpaikkoihin on esitetty joukko pienehköjä ja melko nopealla aikataululla toteutettavia parannustoimenpiteitä, jotka helpottavat ulkomaalaisten liikkumista Kaakkois-Suomen maantieverkolla. Tällaisia ovat esim. opastukseen, viitoitukseen sekä tiemerkintöjen parantamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka kohdistuvat erityisesti edellä mainittuihin, ulkomaalaisille haastaviin paikkoihin kuten eritasoliittymien ramppiliittymiin. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty eri kokoluokan rakenteellisia parannuksia sekä muita lisäselvityksen vaativia toimenpiteitä. Liikenneympäristön parantamisen lisäksi on esitetty tiedotukseen ja valvontaan liittyviä toimenpiteitä. Näistä tärkein on raja-asemilla jaettava lyhyt ja yksinkertainen opas- /tietolehdykkä, jossa esitettäisiin olennaista tietoa Suomen tieliikennesäännöistä ja liikenneympäristöstä mm. leveäkaistatiellä ajamisesta. Muita kansainvälistä liikennettä hyödyntäviä parannuksia olisivat mm. rajalle sijoitettavat näyttötaulut ajantasaisesta liikennetiedosta ja liikennesäännöistä, ajantasaisen informaation jakaminen mobiililaitteiden kautta sekä ajantasaisen ja virallisen liikennetiedon lisääminen venäläisille internet-sivustoille. Kaakkois-Suomessa tulisi harkita normaalia tehostetumpaa opastusta sekä tarvittaessa myös venäjän- ja/tai englanninkielen käyttöä opasteissa. Olennaista on, että selvityksessä ja suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä tullaan edistämään ja niitä pyritään huomioimaan tulevaisuuden liikennesuunnittelussa. Liikenneympäristöön kohdistuvien parannustoimenpiteiden toteuttamisvastuu on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella. Toimenpiteiden toteuttaminen on suunniteltu siten, että erityisesti kustannustehokkaat ja pienet ensimmäisen kiireellisyysluokan kärkihankkeet toteutetaan vuoden 2014 aikana. Tiedotukseen ja valvontaan liittyvien toimenpiteiden toteuttamisvastuu on monella eri taholla ja vaatii kattavaa viranomaissekä eri tahojen välistä yhteistyötä ainakin ministeriöiden, Liikenneviraston, ELYkeskuksen, Liikenneturvan ja poliisin välillä. Näiden toimenpiteiden osalta tulisikin ensivaiheessa määrittää vastuullinen toteuttajataho, jotta toimenpiteitä tullaan edistämään kohtuullisen ajan sisällä.

16 Pelien ja pelaamisen hyödyntäminen liikenneturvallisuustyössä Teemu Kinnunen, Ramboll Finland Oy Vesa Laine, Gamify Finland Johdanto Pelien käyttämisestä oppimisen tukemiseen on keskusteltu viime vuosina yhä enemmän. Keskustelua on lisännyt suomalaisten peliyhtiöiden menestyminen pelimarkkinoilla sekä niiden lisääntynyt kiinnostus opetuspelejä kohtaan. Keskustelussa pelien hyödyntämisestä opetuksen apuvälineenä on yleensä keskitytty pelien opetuksellisiin sisältöihin ja pelien tuomiin motivaatiokomponentteihin. Opetuspelejä on kehitetty muun muassa matematiikan, kielten ja kitaran soiton opiskeluun. Ominaista näille peleille on, että niiden asiakaskunta on loppukäyttäjät ja ne ovat yleensä englanninkielisiä. Pelejä voidaan hyödyntää opetuksessa myös niiden tuottaman pelianalyysitiedon avulla. Opettaja näkee pelaajien taidot ja voi priorisoida opetusta niihin asioihin, joissa opiskelijoilla on vaikeuksia. Data-analyysistä nähdään myös opetuksen tuloksellisuus, kun se suoritetaan ennen ja jälkeen opetustapahtuman. Pelillistämisellä tarkoitetaan jonkin arki-tai työrutiinin tekemisen motivointia peleistä tutuin palkitsemismenetelmin. Gamify Finland on tuottanut Reaktiotliikenneturvallisuussisältöisen pelivisan, jossa hyödynnetään pelimekaniikoita ja pelatuista peleistä syntyvää data-analyysiä osaamisen kehittämiseen. Pelien kehittämisen lyhyt historia Suomessa Suomalaisen peliteollisuuden juuret (Kuva 1) ulottuvat luvulle, jolloin ensimmäiset harrastajat aloittivat ohjelmointiharrastuksen kotitietokoneilla. Ensimmäiset suomalaiset peliyritykset perustettiin luvun puolivälissä. Suomalaiset peliyhtiöt ovat kehittäneet pelejä alusta asti useille eri alustoille: pelikonsolit, PC, mobiili, Facebook. Pelien jakelu on kehittynyt luvulla PC- alustalle Steam- palvelun kautta ja mobiilissa ios n Appstoren ja Androidin Google Playn myötä. Konsoli- ja PC- pelejä myydään edelleen kivijalkakaupoissa. Kuva 1. Suomalaisen pelikehittämisen juuret.

17 Mobiilipelaamisen uudet tuulet luvulla peleihin kehitetty Freemium- ansaintalogiikka, jossa pelaaja aloittaa pelaamisen ilmaiseksi ja maksaa pelin sisällä tekemistään ostoksista, on tuonut mukanaan myös tarkan pelaaja-analyysin. Pelaajan toimintaa pelin sisällä seurataan tarkasti ja syntyvää dataa hyödynnetään pelin kehittämiseen. Pelaajahankinta on kehittynyt paljon erityisesti mobiilipelaamisen yleistymisen myötä. Freemium- mallilla toimivat peliyhtiöt käyttävät satoja tuhansia dollareita pelaajahankintaan kuukaudessa pysyäkseen suosituimpien pelien joukossa. Mobiilipelit ja erityisesti Free-To-Play- pelit ovat muokanneet pelaamista siten, että yksittäisen pelisession kesto on lyhentynyt jopa alle minuuttiin. Päivän kuluessa pelaaja vierailee pelissä useita kertoja, jolloin pelaamiseen käytetty kokonaisaika saattaa kasvaa kymmeniin minuutteihin. Pelaaminen synnyttää tietoa Pelaaminen synnyttää tietoa kahdella tavalla: pelaajien oppiminen ja osaamisen kehittymisen arviointi pelianalyysin kautta. Pelaajien pelaamisesta syntyvää dataa tallennetaan pelipalvelimelle ja sitä analysoimalla saadaan tärkeää tietoa osaamisen tasosta, kohdentumisesta ja kehittymisestä. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet pelaajien kehittyvän pelaamalla muun muassa seuraavin tavoin: Sosiaaliset pelit ovat vahvoja suhteiden hallintatyökaluja Online-pelit hoitavat tehokkaasti ahdistusta, masennusta ja stressiä Pelit lisäävät lasten luovuutta Jopa väkivaltapelit parantavat tosielämän yhteistyötaitoja Pelit auttavat ratkaisemaan vaikeita ongelmia päämäärätietoisemmin REAKTIOT LIIKENNETURVALLISUUSAIHEINEN TIETOVISA Reaktiot-peli Esimerkkinä esitelmässä toimii Reaktiot-liikenneturvallisuusaiheinen tietovisa. Peli oli pilottikäytössä Taivalkosken yläkoululla joulukuussa Peli keräsi lähes 400 pelisuoritusta yhdeltä luokalta, mikä osoitti oppilaiden kiinnostuneen pelin sisällöstä. Saadun palautteen perusteella peliä kehitettiin parin kuukauden ajan ja se saatiin laajempaan käyttöön maaliskuussa Peliä markkinoitiin ennen kaikkea liikenneturvallisuustoimijatyön kautta. Innokkaimpien pelaajien joukosta löytyy kouluja mm. Lapista ja Koillismaalta. Reaktiot-peli sisältää kymmeniä liikenneturvallisuusaiheisia kysymyksiä jalankulusta, pyöräilystä ja mopoilusta. Kysymykset on jaoteltu viiteen kategoriaan: tekniikka, säännöt, tilanne, asenne ja yleinen. Tilanne tarkoittaa liikennetilanteita, joita nuori kohtaa liikenteessä. Asennekysymykset koskevat pelaajan valintoja ja käyttäytymistä erilaisissa liikennetilanteissa. Pelaaja pääsee pelaamaan peliä ilmaiseksi ja anonyymisti nimimerkillä.

18 Pelissä pelaaja saa pisteitä oikeista vastauksista ja mitä nopeampaa pelaaja vastaa kysymykseen sitä enemmän hän saa pisteitä. Pelissä järjestetään myös kuntien välisiä kampanjoita, joihin voi osallistua vain kyseisten kuntien oppilaat. Pelaajista kerätään tietoa lomakkeen ja pelissä annettujen vastausten kautta. Lomakkeella kysytään pelaajan kunta, koulu, luokka, ikä, sukupuoli ja nimimerkki. Pelaajan jokainen vastaus tallennetaan tietokantaan jatkoanalyysiä varten. Reaktiot-pelipalvelu Pelipalvelussa tuotetaan raportteja pelatuista peleistä. Raportin saa joko kunta-, kampanja- tai koulukohtaisena. Raportti sisältää tilastotietoa pelatuista peleistä seuraavan taulukon mukaisesti. Raporttimuoto Koulu Kunta Kampanja Tilastotieto! Pelattujen pelien määrä! Sukupuolijakauma! Luokkajako! TOP 5 palaajat! Kategoriat oikein / väärin vastausmäärät! Eniten oikein vastatut kysymykset! Eniten väärin vastatut kysymykset! Kehittyminen eli peräkkäiset yritykset! Pelattujen pelien määrä! Sukupuolijakauma! Koulujako! TOP 5 palaajat! Kategoriat oikein / väärin vastausmäärät! Eniten oikein vastatut kysymykset! Eniten väärin vastatut kysymykset! Kehittyminen eli peräkkäiset yritykset! Pelattujen pelien määrä! Sukupuolijakauma! Kuntajako! TOP 5 palaajat! Kategoriat oikein / väärin vastausmäärät! Eniten oikein vastatut kysymykset! Eniten väärin vastatut kysymykset! Kehittyminen eli peräkkäiset yritykset Reaktiot tuloksia Tuloksien perusteella pelaajien tulokset paranevat toistojen myötä. Tämä osoittaa pelin täyttävän yhden tärkeän tehtävän. Pelaajat oppivat pelatessaan liikenteestä ja pystyvät toistoissa käyttämään hyödyksi aiemmilla pelikierroksilla oppimaansa (Kuva 2). Tässä auttaa jokaisen pelisuorituksen jälkeen pelaajalle avautuva palaute oikeista ja vääristä vastauksista. Pelattujen pelien kautta kertyneestä aineistosta on myös löydettävissä ne kysymykset, joihin useimmin vastataan oikein tai väärin. Tämä auttaa osaltaan kohdentamaan liikenneturvallisuuden koulutusta niihin kysymyksiin. Kun dataa kertyy riittävästi, voidaan oikeita ja vääriä vastauksia analysoida myös luokka-asteittain sekä kouluittain ja kohdentaa näin liikenneturvallisuuskoulutusta paikallisesti.

19 Kuva 2. Pelattujen pelien pistekeskiarvo peräkkäisillä kierroksilla. Miten pelattuja pelejä voidaan hyödyntää jatkossa Analysoitaessa tähän mennessä pelattuja satoja pelejä on syntynyt ideoita siitä, miten pelaamisesta syntynyttä dataa voidaan hyödyntää jatkossa. Alla olevassa listassa on esitetty se, miten dataa voidaan hyödyntää: Osaamisen arviointi Mitä osataan? Mitä ei osata? Osaamisen alueelliset erot Onko alueellisia eroja? Miten peli tukee opetusta? Mitä kanavia myöten liikenneturvallisuuspeliä voidaan jakaa Mikä motivoi pelaamista liikenneturvallisuuspelissä? Liikenneturvallisuutta on mahdollista edistää pelaamalla.

20 Tieympäristön törmäyskohteet nykyautoilla - miksi uusissa henkilöautoissa kuollaan? Tapio Koisaari, Liikennevakuutuskeskus Johdanto Tämän katsauksen tarkoituksena on luoda silmäys tulevaisuuteen mitkä tieympäristön törmäyskohteet ovat ja tulevat olemaankin hankalia nykyaikaista tekniikkaa sisältäville henkilöautoille? Työn otsikossa esiintyvät ympäripyöreät termit nykyautot ja uudet autot on tulkittu siten, että henkilöauto kuuluu tähän ryhmään, jos siinä on ajonvakautus. Linjanveto on tehty siksi, että ajonvakautus on turvavyön jälkeen yksi tärkeimmistä, ellei tärkein henkilöauton turvavaruste. Ajonvakautuksen laskeminen nykytekniikkaan on perusteltua siksi, että Suomen autokannan mediaani-ikä on noin kymmenen vuotta, ja ajonvakautus tuli pakolliseksi uusiin automalleihin vasta Tarkkaa tietoa ajonvakautuksella varustettujen autojen osuudesta Suomessa ei ole, mutta osuuden voi arvioida olla joitakin kymmeniä prosentteja. Näin olleen ajonvakautuksen turvallisuusvaikutus alkaa vasta näkyä Suomessa. Monet ajonvakautuksen ympärille tehdyistä tutkimuksista pyrkivät selvittämään juuri ajonvakautuksen vaikutusta onnettomuuksien vähentämiseen. Tässä työssä niin ei tehdä, vaan keskitytään niihin kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin, jotka ovat tapahtuneet ajonvakautuksesta huolimatta. Tällä valinnalla pyritään pääsemään kiinni juuri tulevaisuuden kannalta oleellisiin onnettomuuksiin. Selvityksen tarkoituksena on vastata, mitkä ovat törmäyskohteet tieympäristössä, miksi niihin on törmätty ja miksi törmäys on johtanut kuolemaan? Selvityksen otos on kattava kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien kannalta, mutta tuloksilla ei ole yleistettävyyttä lievempiin liikennevahinkoihin. Esimerkiksi liikennevakuutuksesta korvattujen liikennevahinkojen tietokannasta olisi saanut törmäystietojen kannalta hyvän vertailuaineiston, mutta tätä tietokantaa ei pysty täydentämään turvalaitetiedoilla, koska ajoneuvorekisterin turvalaitetiedot ovat puutteellisia. Selvityksessä on tavoiteltu nollavisiota myötäilevää järjestelmätason tarkastelua siinä mielessä, että tarkastelusta on suljettu pois vain sairaskohtausonnettomuudet ja tahallisesti aiheutetut onnettomuudet. Mukana aineistossa ovat siis myös onnettomuudet, joissa kuljettajana on ollut rattijuoppo, autolla on ajettu ylinopeutta tai turvavyötä ei ole käytetty. Jotta nollavisio toteutuisi tiukemman tulkinnan mukaan, edellä mainittujen kuljettajien tulisi riskinotostaan huolimatta pärjätä liikenteessä hengissä. Tässä työssä lähtökohtana on ollut tarkastella, miten he pärjäävät, kun ajoneuvo edustaa kohtalaisen uutta tekniikkaa ja tieympäristö on nykyisen lainen.

Hankkeen Suomen puolen työt: Rajaliikenteen turvallisuusselvitys

Hankkeen Suomen puolen työt: Rajaliikenteen turvallisuusselvitys Hankkeen Suomen puolen työt: Rajaliikenteen turvallisuusselvitys Liikenneturvallisuussuunnitelma Kaakkois- Suomen kansainvälisen liikenteen kuormittamalle tiestölle Alina Koskela projektiassistentti, Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Ulkomaalaisten onnettomuudet ja haasteet Kaakkois-Suomessa. Sonja Lehtonen liikenneturvallisuusvastaava, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Ulkomaalaisten onnettomuudet ja haasteet Kaakkois-Suomessa. Sonja Lehtonen liikenneturvallisuusvastaava, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ulkomaalaisten onnettomuudet ja haasteet Kaakkois-Suomessa Sonja Lehtonen liikenneturvallisuusvastaava, Kaakkois-Suomen ELY-keskus 4.8.2015 KaS liikenteeseen vaikuttavat erityistekijät Venäjä, Venäjä,

Lisätiedot

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi

Tietyömaiden merkitseminen. Autoliitto Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden merkitseminen Autoliitto 31.5.2016 Pekka Petäjäniemi Tietyömaiden liikennejärjestelyiden periaatteet ja tavoitteet 30.1.2016 2 Tiepidon tekniset ohjeet - sivuilta 20.1.2015 3 Tilaajan asettamat

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000 2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko onnettomuuksien

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

Liikenne tietyömaalla Päällystysja tiemerkintätyöt (LO 6/2017)

Liikenne tietyömaalla Päällystysja tiemerkintätyöt (LO 6/2017) Liikenne tietyömaalla Päällystysja tiemerkintätyöt (LO 6/2017) Keskeiset muutokset 17.2.2017 Tapio Syrjänen PIRELY 17.2.2017 2 17.2.2017 3 Muutokset päällystystöiden liikennejärjestelyihin Suunnitelmat:

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA

1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven 7 1 YLEISTÄ LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMASTA 1.1 Työn tavoitteet Hyvä liikenneturvallisuus syntyy monista tekijöistä. Liikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa

Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Finnish-Russian Road Traffic Safety Days, Helsinki Kevyen liikenteen turvallisuus taajamissa Kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien vähentäminen liikennejärjestelyjä kehittämällä S. Laapotti 14.2.2013,

Lisätiedot

Tiemerkintäpäivät Ilari Harju

Tiemerkintäpäivät Ilari Harju Tiemerkintäpäivät 2016 Ilari Harju Tiemerkintätöiden työturvallisuus ja turvallisuusohjeet Turvallisuusohjeet Tiemerkintäurakoiden turvallisuusohjeiden pätevyysjärjestys Turvallisuusohjeet 2015 julkaistut

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET

Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Loviisan liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuustarkasteluiden sisältö 1. Onnettomuuskehitys Loviisassa 2000-2014 kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä henkilövahinko-onnettomuuksien

Lisätiedot

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project

Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project Cross-Border Road Traffic Safety (CBRTS) Project South-East Finland Russia ENPI CBC (European Neigbourhood and Partnership Instrument, Cross-Border Cooperation), 2007-2013 Päiväkotipilotti Vanhempien kysely

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012

SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 SIPOON LIIKENNETURVALLISUUS- SUUNNITELMA 2/2012 Miksi liikenneturvallisuussuunnitelma? Selvitetään liikenneturvallisuuden ja liikennekäyttäytymisen nykytila Määritetään liikenneturvallisuustavoitteet Määritellään

Lisätiedot

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför.

Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Ennakoi.Tiedät kyllä miksi. Förutse. Du vet nog varför. Matti Järvinen 29.1.2008 Liikenneturvallisuustavoite 800 12 edellisen kk:n aikana kuolleet 700 600 500 400 Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5

1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (9) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSELVITYKSEN TAUSTA... 3 2 TURVALLISUUSSELVITYKSEN LAADINTA... 4 3 TURVALLISUUSSELVITYKSEN SISÄLTÖ... 5 4 TURVALLISUUSSELVITYKSEN RAKENNE... 6 5

Lisätiedot

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva

Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu. Petri Jääskeläinen Liikenneturva Katsaus liikenneturvallisuuskehitykseen Koko maa, Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu Petri Jääskeläinen Liikenneturva Liikenneonnettomuudet ja uhrit 215 257 kuollutta Pelastuslaitoksen tietoon tuli 835 vakavasti

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu

Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä. Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Nuorten kuljettajien liikenneturvallisuuden arviointi -työryhmä Työryhmän puheenjohtaja, liikenneneuvos Anneli Tanttu Työryhmän tavoitteita ja tehtäviä Arvioida konkreettisia toimenpiteitä, joilla parannettaisiin

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Tieliikenteen turvallisuus

Tieliikenteen turvallisuus Liikenneneuvos Anneli Tanttu 1 Tieliikenteessä ovat mukana kaikki kansalaiset Tieliikennejärjestelmä on avoin järjestelmä, jossa jokainen tienkäyttäjä tekee päätöksiä ja valintoja Rautatie- ja tieliikenteen

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

1 12/2016 Antti Leino - Skanska

1 12/2016 Antti Leino - Skanska 1 2 3 4 Skanskasta Kansainvälinen yritys 5 11/11 ALe Skanska Oy Mikä toimintapa sinun organisaatiossa on tänään hyväksyttyä, mutta huomenna mahdollisesti ei? 6 7 11/12 ALe Skanska Oy 8 11/11 ALe Skanska

Lisätiedot

KUOLEMAAN JOHTANEET LIIKENNEONNETTOMUUDET - eroavatko Kaakkois-Suomessa tapahtuvat onnettomuudet muusta maasta?

KUOLEMAAN JOHTANEET LIIKENNEONNETTOMUUDET - eroavatko Kaakkois-Suomessa tapahtuvat onnettomuudet muusta maasta? KUOLEMAAN JOHTANEET LIIKENNEONNETTOMUUDET - eroavatko Kaakkois-Suomessa tapahtuvat onnettomuudet muusta maasta? Kaakkois-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Liikenneonnettomuuksien tutkinta Liikennevakuutuskeskus

Lisätiedot

Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät

Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät » 2007 2013,. ENPI CBC project Cross-Border Road Traffic Safety SE653 " SE653 Konferenssi: Tieliikenneturvallisuuspäivät 13.-14.2.2013 Paikka: Hotelli Radisson Blu Royal, Aika: 13.-14.2.2013 Kielet: venäjä,

Lisätiedot

Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa

Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa Infra-alan ympäristöpäivä 23.10.2015 Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto Esityksen sisältö Tausta ympäristö-

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNTA LAPISSA 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari 13.11.2013 Lapin liikenneturvallisuusfoorumi Kalle Parkkari Sivu 1 Valtakunnallinen liikenneturvallisuustavoite

Lisätiedot

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä

Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Suomen Tieviranomaisen rooli liikenneturvallisuustyössä Jussi Kailasto Liikenneryhmän päällikkö Kaakkois-Suomen Elinkeino, Liikenne ja Ympäristökeskus 6.11.2013 Liikenneturvallisuus nähdään tärkeänä EU:n

Lisätiedot

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi

Nuorison liikenneturvallisuus. Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Nuorison liikenneturvallisuus Keski-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 6.10.2016 Mikä on Onnettomuustietoinstituutti? Onnettomuustietoinstituutti (OTI) tekee työtä ennaltaehkäistäkseen liikenneonnettomuuksia

Lisätiedot

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy

Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön. LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Opastusta ja vinkkejä kuntien liikenneturvallisuustyöhön LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 Juha Heltimo, Strafica Oy Annu Korhonen Linea Konsultit Oy Esityksen sisältö Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön

Lisätiedot

udet kone- ja kuljetuskaluston mpäristö- ja turvallisuusvaatimukset iestön hoidon alueurakoissa

udet kone- ja kuljetuskaluston mpäristö- ja turvallisuusvaatimukset iestön hoidon alueurakoissa udet kone- ja kuljetuskaluston mpäristö- ja turvallisuusvaatimukset iestön hoidon alueurakoissa Urakoitsijaseminaari 2015 Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto 21.10.2015 Tavoitteena pitkän aikavälin suunnitelma

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset

Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella. Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneturvallisuustilanne Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella Onnettomuusanalyysi ja toimintaympäristön muutokset Liikenneonnettomuuksien kehitys tienpitäjän mukaan Varsinais-Suomen ELY-keskuksen

Lisätiedot

2

2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Liesien aiheuttamat kuolemantapaukset ovat lisääntyneet. Sähkölieden päälle jättäminen valvomattomana, ajoittain yhdistettynä päihteiden käyttöön ovat suurin syy liesipaloihin. Nykyajan

Lisätiedot

"MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY"

MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY "MIELI, PÄIHTEET JA AJOKYKY" Varsinais-Suomen tutkijalautakunnan terveisiä Mikä Mitä Miten Miksi VT Mika Peltola ORGANISAATIO Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenneonnettomuuksien tutkinnan neuvottelukunta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely

Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Tiestötarkastukset ja vahingonkorvauskäsittely Urakoitsijaseminaari 17.8.2016 17.8.2016 Taustaa Lapin ELY-keskuksen vahingonkorvauskäsittelyssä on noussut esille 1.10.2015 alkaneiden sopimusten myötä tilanteita,

Lisätiedot

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta

edistäminen Näkyvä turvallisuuden johtaminen Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Valmius Perehdytys Kehitettävien työtapojen valinta valinta keskustelut Havainnointi- ja ja palautteenantomenettely Edellytysten kehittäminen Työtapojen analyysi Turvallista käyttäytymistä edistämällä turvallisuus viedään uudelle, entistäkin paremmalle tasolle.

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan?

Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Monttumaanantai, 18.5.2015 Annina Peisa, Lemminkäinen Kaivantojen turvallisuus - miten varmistetaan? Maansiirto 8/1983 Vastuu kaivantotyön turvallisuudesta kuuluu hankkeen kaikille osapuolille Rakennuttaja

Lisätiedot

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi

LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA. Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi LUOTEIS-PIRKANMAAN VIISAAN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA Esittelykalvot: Onnettomuusanalyysi 9.6.2015 Onnettomuuskehitys Luoteis-Pirkanmaalla 2000-luvulla Luoteis-Pirkanmaan liikenteessä on menehtynyt

Lisätiedot

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA

LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Nea Myllylä 8b LIIKENNE, LIIKKUMINEN JA LIIKENNETURVALLISUUS PROJEKTI INTEGROITUNA TERVEYSTIETOA JA MATEMATIIKKAA Pidin viiden arkipäivän ajan päiväkirjaa siitä, mihin käytin vuorokaudessa aikani. Päivämäärä

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Dnro 4248/070/2014 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (6) Sisällysluettelo 1 TURVALLISUUSSÄÄNNÖT JA MENETTELYOHJEET... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Turvallisuussääntöjen ja menettelyohjeiden laadinta sekä ylläpito... 3 1.3 Turvallisuussääntöjen

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 1. TOT -tutkinta ja sen kehittäminen TOT -tutkintakäytännön ja - raporttien kehittämisehdotuksia

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Asukaskyselyn tuloksia 11.1.2013 Kalvosarjan sisältö Taustatietoja kyselystä Liikennekäyttäytyminen Turvalaitteiden käyttö Liikenteessä

Lisätiedot

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset

Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Kaivantojen turvallisuus miniseminaari Uuden Kaivanto-ohjeen ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3. Työturvallisuus

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI

LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI Sirpa Rajalin LIIKENNETURVA 34. LIIKENNETURVALLISUUSALAN TUTKIJASEMINAARI 6.5.2009 12 edellisen kk:n aikana kuolleet Kuolleet tienkäyttäjäryhmittäin ja liikenneturvallisuustavoite Tavoite: alle 250 tieliikennekuolemaa

Lisätiedot

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen seudullinen liikenneturvallisuusryhmä Kokous 2. 17.3.2015 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 1. Kokouksen avaus ja asialistan hyväksyminen 2. Edellisen

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen?

Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? Turvallisuuskulttuuri - Mikä estää tai edistää johtajan sitoutumista turvallisuuteen? 28.4.2016 Jouni Kivistö-Rahnasto Professori Turvallisuus ja riskienhallinta 30-vuotta sitten Asenne ei ratkaise! se

Lisätiedot

Kasvavan rajaliikenteen hallinta

Kasvavan rajaliikenteen hallinta Kasvavan rajaliikenteen hallinta Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 2014 Poliisitarkastaja Jari Pajunen Sisäministeriö / Poliisiosasto Esityksen sisältö Itäliikkuvuuden kasvuun varautuminen Kansainvälinen

Lisätiedot

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi

Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LIEKSAN KAUPUNKI Kevätniemen asemakaava-alueen laajennuksen liikenneselvitys ja liikenteellisten vaikutusten arviointi Selostus LUONNOS, joka päivitetään kaavan edistyessä

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA

28.4.2010 SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA EKOTULI+LINTU-SEMINAARI SUUNNITTELUMENETELMÄT JA TIETOTARPEET MAANKÄYTÖN JA LIIKENTEEN SUUNNITTELUSSA TAUSTAA Taustalla 2009 valmistunut selvitys Maankäyttö ja liikenneturvallisuus, ohjaajana Saara Toivonen

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys

Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Uudenmaan ELY-keskuksen tervehdys Yleisötilaisuus 23.10.2013 Mäntsälä Liikennejärjestelmäasiantuntija Päivi Ylipaavalniemi, Uudenmaan ELY-keskus 24.10.2013 Uudenmaan ELY-keskus Muodostettiin 1.1.2010 yhdistämällä

Lisätiedot

GRANIITTI- JA BETONIKIVITYÖT

GRANIITTI- JA BETONIKIVITYÖT Tekninen keskus GRANIITTI- JA BETONIKIVITYÖT TURVALLISUUSASIAKIRJA TURVALLISUUSASIAKIRJA 2(8) Sisältö 1. TAUSTAA 3 1.1 Lainsäädännön vaatimus 3 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 3 2 ERI OSAPUOLTEN TEHTÄVÄT

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2 1.1 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus 2 1.2 Päätoteuttaja 2 1.3 Töiden yhteensovitus 2 1.4 Yhdyshenkilöt 3 2. TYÖALUE JA SEN OLOSUHTEET 3 2.1 Ylläpitoalue

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma

Hirvensalmi. Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma Hirvensalmi Onnettomuustarkastelun ja kyselyn tulokset sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelma 20.12.2013 Onnettomuusanalyysi Tarkastelussa käytettiin kunnan alueelta vuosina 2008-2012 poliisin tietoon

Lisätiedot

Edvin Laineen koulun liikenneopas

Edvin Laineen koulun liikenneopas Edvin Laineen koulun liikenneopas Sisällysluettelo 1 Jalankulkija liikenteessä 2 Polkupyöräilijä liikenteessä 3 Koulukuljetukset 4 Saattoliikenne 5 Pihaliikenteen vaarat 6 Koulumatkan vaaranpaikkoja 7

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010: Pertunmaa 15.6.2011 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 21 tapahtui 12 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 29 luku oli 16). Onnettomuuksista johti kuolemaan ja 2 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016

Tieliikenneonnettomuudet v. 2011-2015: KUNTA LOPPI 30.3.2016 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2011-2015 tapahtui 494 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 99 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara

Kampanjoinnilla vaikuttaminen. Viestintäpäällikkö Kaisa Hara Kampanjoinnilla vaikuttaminen Viestintäpäällikkö Kaisa Hara 21.5.2014 Liikenneturva Edistää tieliikenteen turvallisuutta vaikuttamalla liikennekäyttäytymiseen Keinoina viestintä, valistus ja koulutus Valtakunnallinen

Lisätiedot

2 Sijoituspaikan valinta LIIKENNEVIRASTO 2 (6) Dnro 917/1046/2011

2 Sijoituspaikan valinta LIIKENNEVIRASTO 2 (6) Dnro 917/1046/2011 LIIKENNEVIRASTO 2 (6) 1 Yleistä Vaaleja koskevalla ulkomainoksella on tärkeä merkitys vaalityössä. Tienvarsimainonnassa on sille lainsäädännöllä annettu erityisasema. Maantielain mukaan vaaleja koskevat

Lisätiedot

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA

VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA 14.02.2017 TAAVETIN JA LAPPEENRANNAN VÄLI ON VILKKAASTI LIIKENNÖITY JA RUUHKAINEN Valtatie 6:n osuudella Taavetti Lappeenranta liikennöi päivittäin noin 9 000 autoa Tästä poikkeuksellisen

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Mitä on jokaisen vastuu?

Mitä on jokaisen vastuu? Mitä on jokaisen vastuu? - mitä me olemme tehneet 1 Rakentamisen turvallisuuden kehittäminen (RaTuKe) Tampere-talo 20.9.2007 Juha Hetemäki Skanska Oy Skanska Latin America Öljyteollisuuden turvallisuusvaatimukset

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät

Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät Tuotanto, käyttö, huolto, jne. työtehtävät Kohteen/ teollisuusalan tuntemus prosessiturvallisuuden merkitys omassa työssä osa ammattitaitoa Säännöllisen kunnossapidon merkitys ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä

Lisätiedot

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti

Rataverkon haltijuus. Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuus Suomen Satamaliitto 2.2.2012 Taisto Tontti Rataverkon haltijuuden pääelementit Haltijuuden toteuttamisen vaihtoehdot Raiteiden kunnossapito Raidesopimukset Liikenteenohjaus Raiteen

Lisätiedot

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut 3.7.21 Oulun seudulla kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla 8/214 7/21 Oulun kaupunki ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ovat hankkineet siirrettäviä nopeusnäyttötauluja, joilla annetaan palautetta

Lisätiedot

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme

Työturvallisuus. Vuonna Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Työturvallisuus Vuonna 2020 Ajatuksia, mietteitä ja parannusehdotuksia joilla voimme parantaa työturvallisuutta rakennusalan yhteisillä työmaillamme Kuolemaan johtaneet työtapaturmat vuonna 2014 Työpaikkakuolemat

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari. Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava?

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari. Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava? Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 -seminaari Miten kaivantojen turvallisuus on varmistettava? Lähtökohta? Rakennuskaivanto on välivaihe, jonka kustannukset halutaan minimoida Välivaiheen hinta 2 kuolemantapausta

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä

Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Ajankohtaista liikenne- ja viestintäministeriöstä Pank ry:n tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2012 Gustavelund Tuusula Yli-insinööri Mikko Karhunen Liikennepoliittinen selonteko Liikennepolitiikan linjaukset ja

Lisätiedot