Määräyksistä ja pakkokeinoista asennemuutokseen Hannu Tomperi, Skanska Oy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Määräyksistä ja pakkokeinoista asennemuutokseen Hannu Tomperi, Skanska Oy"

Transkriptio

1 11 Turvallisuus

2 Määräyksistä ja pakkokeinoista asennemuutokseen Hannu Tomperi, Skanska Oy Skanska-konsernissa on määritelty globaalisti painopistealueet, joihin toimintamme perustuu kaikkialla maailmassa. Haluamme olla johtava yritys työturvallisuudessa, eettisyydessä, henkilöstön kehittämisessä, riskienhallinnassa ja ympäristötehokkuudessa. Näihin puolestaan kytkeytyvät arvomme, jotka muodostuvat eettisestä ohjeistostamme Code of Conductista sekä Viiden nollan periaatteestamme. Työturvallisuuden asemaa Viiden nollan joukossa kuvaa se, että työturvallisuutta kuvaava Nolla työtapaturmaa - periaate on aina ensimmäisenä. Tämä periaate on kiteytettävissä näin: Työturvallisuus on meille rakentamisen ykkösasia, joka on tärkeämpi kuin mikään muu asia työmaalla. Meidän skanskalaisten lisäksi myös aliurakoitsijoillamme ja tavarantoimittajillamme on oikeus turvalliseen työympäristöön. Skanska onkin tällä hetkellä Suomen paras rakennusliike työturvallisuudessa, ja vuonna 2013 tapaturmataajuutemme Suomessa oli 4,3 poissaolon aiheuttanutta tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden. Tämä on alhainen luku, mutta se ei riitä: työturvallisuudessa ainoa oikea tavoite voi olla vain nolla. Jokaisen on päästävä terveenä töistä kotiin joka päivä. Mistä työturvallisuuskulttuurin muutoksessa on kyse? Eri teollisuudenaloilla ja niin myös rakentamisessa on huomattu, että työturvallisuuskehitys etenee yleensä organisaatiosta riippumatta seuraavanlaista kehityskaarta pitkin: Ensin asetetaan turvallisuuden parantamiseksi erilaisia sääntöjä ja määräyksiä. Jokainen työntekijä huolehtii tällöin tyypillisesti vain itsestään, ja työturvallisuuden taso perustuu lähinnä vain ihmisten itsesuojeluvaistoon ja rangaistuksen pelkoon. Turvallisuus nähdään ennen kaikkea teknisenä ja teknisistä ohjeistuksista riippuvina seikkoina. Tyypillisesti esimiehille sälytetään vastuu työntekijöiden käyttäytymisen valvomisesta, ja saattaa syntyä kulttuuri, jossa turvallisuuteen liittyviä ongelmia ennemminkin peitellään kuin tuodaan esimiehen tietoon. Jonkin verran työturvallisuus tietysti paranee sääntöjen ja määräystenkin avulla, mutta todella huipputasolle niillä ei päästä. Työturvallisuudessa seuraavalle tasolle nouseminen edellyttää kulttuurin muutosta: sitä, että jokainen ottaa henkilökohtaisesti vastuuta itsestään ja työtovereistaan. Tällöin turvallinen käyttäytyminen ei ole enää seurausta määräyksistä tai erilaisista pakkokeinoista, vaan asennemuutoksesta: ihminen haluaa toimia oikein, koska hän ymmärtää, että se on kaikkien edun mukaista. Työturvallisuuskulttuurin muutos ottaa oman aikansa, ja Skanskassakin nykytilanteeseen pääseminen on vienyt vuosia aikaa. Kulttuurin kehittämiseen ei ole poppakonsteja, vaan muutos syntyy monista pienistä ja vähittäisistä asioista. On tärkeää muistaa, että suuren yrityksen sisällä eri maiden, alueyksiköiden ja eri yksilöiden välillä voi olla turvallisuuskulttuurissa suuriakin eroja. Kaikki eivät ole kehityskaaressa samalla kohtaa, mutta onneksi heikommat voivat oppia paremmiltaan. Skanska ei olisi päässyt Suomessa työturvallisuudessa ollenkaan näin pitkälle, jos olisimme olleet vain suomalaisen osaamisen varassa. Skanskassa harrastetaan aktiivista

3 tiedonvaihtoa konsernin sisällä: menemme itse eri maihin ja erilaisille työmaille katsomaan ja havainnoimaan sekä oppimaan. Esimerkkejä Skanskan toimenpiteistä työturvallisuuden parantamiseksi Työturvallisuuskulttuuria muokataan lukemattomilla erilaisilla toimenpiteillä, jotka vievät kohti yhteistä tavoitetta. Tässä on joitakin esimerkkejä toimenpiteistä, joita Skanskassa on otettu käyttöön vuosien 2003 ja 2014 välillä: Työn turvallisuussuunnitelmat (TTS) ovat keino poistaa turvallisen työnteon esteitä ja poistaa vaaratekijät ennalta tai vähentää niitä. Suunnitelma tehdään yhdessä työntekijöiden kanssa jokaisesta alkavasta työmaan viikkosuunnitelmaan merkitystä tehtävästä sekä jokaisesta korkean riskin työvaiheesta ennen sen aloittamista. 5-miksi-analyysit liittyvät läheltä piti ja vaaratilanteista oppimiseen, niiden raportointiin ja tiedon jakamiseen. 5-miksi-analyysi tehdään Skanskalla jokaisesta tilanteesta, jossa olisi voinut sattua tapaturma, mutta se vältettiin. Ajatuksena on pureutua tapahtuneen juurisyihin syvällisesti. Tapahtumaketjun kulku on selvitettävissä kun riittävän usein kysytään, miksi mitkä tapahtumat tai olosuhteet johtivat vaaratilanteen syntymiseen ja mitkä turvallisen työn edellytykset eivät olleet kunnossa. Skanskalla tehdään kuitenkin paljon muutakin. Työturvallisuusluvut raportoidaan aina talouslukujen yhteydessä, jotta ne saavat yhtä suuren painoarvon kuin kannattavuus. Raportoinnin yhteydessä selvitetään mm. turvallisuuteen liittyvät tilastot, turvallisuuden kehittyminen, tehdyt konkreettiset toimenpiteet ja havainnot henkilöstön sitoutumisesta ja osaamisesta. Johtajille on asetettu pakolliseksi tehdä 22 kertaa vuodessa työturvallisuuskierroksia työmailla, jolla varmistetaan asian painoarvo ja näkyvyys koko henkilöstön keskuudessa. Turvallisuusasioita pidetään jatkuvasti esillä eri yhteyksissä: Työntekijöille on esimerkiksi luotu mahdollisuus ilmoittaa turvallisuushavaintojen kautta huomaamistaan riskeistä, virheistä ja puutteista työturvallisuudessa. Skanska järjestää myös vuosittain maailmanlaajuisen työturvallisuuden teemaviikon, joka toteutettiin tänä vuonna 10. kerran. Tänä vuonna tapahtuma oli Suomessa ensimmäistä kertaa koko alan yhteinen, ja siihen lähtivät mukaan kaikki suuret rakennusalan yritykset. Lisäksi työntekijät voivat opiskella työturvallisuuteen liittyviä asioita moninaisissa koulutuksissa esimerkiksi verkkokurssien avulla. Työturvallisuudesta viestitään myös kuukausittain vain työturvallisuudelle omistetun uutiskirjeen avulla. Hyvin tärkeää työturvallisuuden kokonaisvaltaisessa onnistumisessa on saada myös aliurakoitsijat mukaan toimintaan. Skanska kouluttaa ja opastaa aliurakoitsijoitaan turvallisuuteen liittyvissä asioissa, ja tästä yhtenä esimerkkinä ovat turvallisuusriihet. Ne ovat tilaisuuksia, joihin kokoontuu koko työmaan väki yhdessä pohtimaan, millaisia työturvallisuusriskejä ja mahdollisia turvallisuuteen liittyviä puutteita osaamisessa omalla työmaalla on ja mitä niille voitaisiin tehdä. Työturvallisuusriihien pitämisestä kerätty palaute on ollut erittäin myönteistä.

4 Miten hyvistä suorituksista päästään huippusuorituksiin? Huippusuorituksiin pääsemiseksi työturvallisuudessa olemme Skanskassa tunnistaneet tietyt osa-alueet, joiden avulla työturvallisuuskulttuurissa noustaan seuraavalle tasolle. Aliurakoitsijoiden mukaan saamisen lisäksi meidän on varmistettava näkyvä johtajuus ja sitoutuminen, parannettava oppimista ja osaamistamme, sekä toteutettava parannustoimenpiteitä suunnitellusti ja seurattava koko ajan edistymistämme. Näkyvä johtajuus perustuu ajatukseen, että laiva kulkee niin kuin sitä ohjataan. On erittäin tärkeää, että jokainen johtotasolla työskentelevä henkilö ja esimies sisäistää ajatuksen, että omalla esimerkillä johtaminen on kaikkein voimakkainta johtamista. Koskaan ei saa kulkea ohi, jos huomaa työntekijän ottavan työtavassaan riskejä tai oikovan työturvallisuudessa esimerkiksi kiireen vuoksi. Toisen työskentelytapaan tuntuu kuitenkin usein vaikealta puuttua. Siksi Skanskassa on koulutettu johtajille turvallisuusaiheisten keskustelujen käymisen mallia, jossa opetellaan puheeksi ottamista ja palautteen antamista positiivisen aloituksen kautta. Oppimisen ja osaamisen parantaminen on niin ikään välttämätöntä, koska pelkkä kova motivaatio toimia turvallisesti ei riitä. Vaaratilanteet saattavat olla yllättäviä, ja niiden torjumiseksi on ymmärrettävä yksityiskohdat esimerkiksi sähkötöissä, suljetuissa tiloissa, liikennettä ohjattaessa tai kaivannoissa työskennellessä. Koulutusta on tehtävä organisaation kaikilla tasoilla, eikä vain työnjohdon kouluttaminen missään nimessä ole tarpeeksi takaamaan turvallisia työtapoja. Parannustoimenpiteiden suunnitelmallinen toteuttaminen ja seuranta tarkoittavat työmaatasolla kouriintuntuvasti sitä, että suunnitellaan työtehtävät ennakkoon huolellisesti sen työryhmän kesken, joka työn suorittaa. Jos olosuhteet muuttuvat ja henkilöstö vaihtuu, niin myös suunnitelmaa muutetaan sen mukaan. Tähän Skanskalla on hyvä työkalu, jo mainittu työn turvallisuussuunnitelma TTS. Toisaalta parannustoimenpiteiden suunnitelmallinen toteuttaminen ja seuranta tarkoittavat yritystasolla sitä, että on määritelty tavoitetaso ja välitavoitteet siihen pääsemiseksi sekä mittarit edistymisen seuraamiseksi. Mittaroinnin on oltava jatkuvaa, eikä riitä, että työturvallisuustilastoja tutkitaan vain kerran vuodessa niitä on seurattava yksikkötasolla kuukausittain. Työturvallisuustyö ei lopu koskaan, ja se vaatii jatkuvaa panostusta. Se on, ja sen on oltava, kaikkien yhteinen asia. Työturvallisuus ei ole nollasummapeliä, jossa joku voittaa ja joku häviää, vaan parannukset koituvat kaikkien hyväksi.

5 Työtapaturmien torjunta - hyvien käytäntöjen kautta Risto Lappalainen, Liikennevirasto Tärkeimmät hyvät käytännöt: 1 Johdon sitoutuminen turvallisuuden kehittämiseen ja sitoutumisen osoittaminen Rakennusyrityksen johto asettaa rakennushankkeelle yhdessä työmaajohdon ja rakennuttajan kanssa turvallisuuspäämäärän ja yksityiskohtaiset tavoitteet. Yrityksen johdon on hyvä osallistua aika ajoin käytännön turvallisuustoimintaan sekä puututtava tarvittaessa aktiivisesti havaittuihin työturvallisuuspuutteisiin. Johdon on seurattava turvallisuustilannetta vaatimalla siitä säännöllistä raportointia. 2 Työmaan turvallisuusohjeiden laatiminen Työmaalle määritellään menettelytavat turvallisuusasioiden varmistamiseksi. Työmaan turvallisuusohjeet pohjautuvat rakennuttajan laatimaan turvallisuusasiakirjaan ja muihin turvallisuusvaatimuksiin. 3 Työmaan työturvallisuuden koordinointi ja johtaminen Jokaisella rakennushankkeella on oltava päätoteuttaja, joka toimii rakennushankkeen pääkoordinoijana. Päätoteuttajalla on kokonaisvastuu toteutettavasta rakennushankkeesta. 4 Turvallisuuskoulutus ja perehdyttäminen Perehdyttäminen, työnopastus ja turvallisuuskoulutus ovat tärkeä osa työturvallisuutta. Niiden avulla varmistetaan, että työntekijät tunnistavat sekä vaarat että keinot vaarojen torjumiseksi. 5 Työntekijöiden osallistuminen ja sitoutuminen turvallisuustavoitteiden toteuttamiseen Työmaajohto huolehtii siitä, että tavoitteet viestitään koko henkilöstölle. Työntekijöiden mielipiteitä kuunnellaan ja he osallistuvat sovittuihin turvallisuustoimenpiteisiin. Tuetaan aloitteiden tekemistä. Tärkeää on, että turvallisuustoiminta mielletään työntekijöiden keskuudessa yhteiseksi asiaksi, eikä pelkästään turvallisuuspäälliköiden/ turvallisuusasiantuntijoiden työksi. Turvallisuudesta saa ja pitää kysyä, jos on jotain kysymyksiä. Työntekijöitä tulee myös kannustaa tällaiseen toimintaan. 6 Urakoitsijoiden ohjaus ja turvallisuuden sisällyttäminen tarjouspyyntöihin ja urakkasopimuksiin Turvallisuus on yksi kriteeri urakoitsijoiden valinnassa. Tilaaja määrittelee turvallisuuden minimiehdot, joista ei koskaan tingitä.

6 7 Palaute ja palkitseminen turvallisesta toiminnasta ja ideoinnista Hyvät turvallisuuskäytännöt edellyttävät kaikilta työmaalla työskenteleviltä turvallisuustavoitteiden mukaista toimintaa. Annetaan positiivista palautetta turvallisista työsuorituksista. Positiivinen palaute kannustaa ja ohjaa turvalliseen toimintaan. 8 Tapaturmien ja vaaratilanteiden raportointi ja tutkiminen Työmaalla sattuneista työtapaturmista/vaaratilanteista tehdään aina tutkinta, jossa mietitään erityisesti keinoja vastaavien tilanteiden välttämiseksi. 9 Turvallisuuden seuranta ja valvonta Työmaan turvallisuusseurantaan kuuluvat sekä normaali turvallisuuden yleisvalvonta että työmaalla tehtävät turvallisuuteen liittyvät tarkastukset.

7 Liikenne tietyömaalla Sulku- ja varoituslaitteet, Laatuvaatimukset ja käyttö Outi Kulonen, Ramboll Finland Oy Tapio Syrjänen, Pirkanmaan ELY-keskus Liikennevirasto on ohjeistanut tietyömaiden liikennejärjestelyjä Liikenne tietyömaalla - sarjan ohjeilla. Sarjaan kuuluu kaikkiaan 8 eri ohjetta, joita on päivitetty vuosien kuluessa vaatimusten ja lainsäädännön muuttuessa. Ohjeistusta on laadittu rakennustyömaille, kunnossa- ja ylläpitotöihin sekä luvanvaraisiin töihin. Sulku- ja varoituslaitteet -ohje sisältää tilapäiseen liikenteen ohjaukseen Suomessa käytettävien ja markkinoitavien sulkuaitojen, -puomien, -pylväiden, -kartioiden, työnaikaisten kaiteiden, varoituslaitteiden, varoitusvilkkujen sekä suoja- ja varoitusautojen laatuvaatimukset ja käyttöympäristöt. Ohjeen päivittämisen tarkoituksena oli muuttaa ohjeessa olevat vaatimukset vastaamaan muissa saman ohjesarjan julkaisuissa olevia vaatimuksia. Työn edetessä tuli esiin tarve myös lisätä ohjeeseen uusia osiota. Tällaisia olivat mm. Kevyen liikenteen sulkulaitteet, Työkoneiden ja ajoneuvojen varoitusmerkinnät, sekä Sillan kaiteen tilapäinen korjaaminen. Ohje tuli voimaan Ohjeessa korostetaan työkohteen merkitsemisen ja suojaamisen tärkeyttä vastuiden kannalta. Vastuu työmaan liikennejärjestelyistä on sekä työmaan vastaavalla mestarilla että liikennejärjestelyistä vastaavalla henkilöllä, mutta myös rakennuttajalla on vastuu valvoa järjestelyjä ja huomauttaa niissä havaitsemistaan puutteista. Ohjeeseen on kirjattu yleinen vaatimus sulkulaitteiden yhdenmukaisista kalvoista, joka kuuluu: Yhdellä tietyömaalla tai muussa tilapäisessä liikenteenohjauksen kohteessa on kaikissa saman merkkiryhmän merkeissä käytettävä yhtenäisesti samaa paluuheijastusluokkaa ja kalvotyyppiä. Omia merkkiryhmiään ovat a) vakioliikennemerkit, b) opastusmerkit ja c) sulku- ja varoituslaitteet. Sulkulaitteet Sulkulaitteita ovat sulkuaita, sulkupuomi, sulkupylväs ja sulkukartio. Sulkuaidassa käytetään joko pystysuoria tai nuolikuvioisia juovia. Yhden sulkuaidan kaikkien lamellien kuvioinnin tulee olla samanlainen. Pystysuoria juovia käytetään kun

8 tie tai ajokaista on kokonaan suljettu tai ajorataa on kavennettu. Nuolikuvioisia juovia taas käytetään kun ajolinjassa tapahtuu selkeä muutos. Nuolikuvioisen aidan kanssa ei käytetä liikenteenjakajaa jälkeen tulee sulkuaitojen heijastavien pintojen olla toimintaympäristöissä S3 ja S2 aina ns. limen sävyistä päiväloistekalvoa. Sulkuaidan korkeusvaatimusta on toimintaympäristöluokassa S2 lievennetty siten, että jos tien liikennemäärä on alle 4000 ajon/d, voidaan käyttää 2600 mm korkeaa aitaa. Urakkapapereissa voidaan aidan korkeudelle kuitenkin määrittää korkeampi minimi vaatimus tarpeen mukaan. Liikennemerkit tulee kiinnittää sulkuaitaan siten, että ne eivät häiritsevissä määrin peitä sulkuaidan lamelleja. Liikennemerkkien tulee eteenpäin olla ns. appelsiinin väristä päiväloistekalvoa toimintaympäristöissä S3 ja S2. Jos liikennemerkit kiinnitetään merkkiä isommalla taustalevyllä aitaan, tulee taustalevyosuuden olla harmaa. Sulkuaitojen varoitusvalot tulee kiinnittää ylimmän lamellin yläreunaan. Valoja tulee olla vähintään kaksi valoa yhdessä aidassa. Nuolikuviolla varustetussa aidassa käytetään suuntaa-antavia valoja, joita tulee olla kolme tai viisi kappaletta aitaa kohden riippuen kohteen toimintaympäristöluokasta ja siitä, käytetäänkö useampaa aitaa rinnakkain. Sulkupylväät tulee asentaa tielle siten, että niiden vinot juovat osoittavat puolelle, jolta sulkupylväs on tarkoitus ohittaa. Ajoradan keskellä käytetään kaksisuuntaisia pylväitä, jotta molemmille ajosuunnille saadaan sulkupylväillä tehtyä oikeaoppinen optinen ohjaus. Myös sulkupylväiden tulee olla jälkeen aina ns. limen sävyistä päiväloistekalvoa toimintaympäristöluokissa S3 ja S2. Sulkukartioita saa käyttää vain toimintaympäristöluokassa S1. Toimintaympäristöluokissa S3 ja S2 saa sulkukartioita käyttää päällystys- ja tiemerkintätöissä, mutta niiden käyttöä suositellaan vain päiväsaikaan. Erityisesti toimintaympäristössä S3 suositellaan että käytetään sulkupylväitä paremman näkyvyyden ja turvallisemman työympäristön varmistamiseksi. Kevyen liikenteen sulkulaitteet on päivitetyssä ohjeessa kasattu omaan kappaleeseensa. Tämä siksi että haluttiin korostaa näitä käytettävän vain kevyen liikenteen väylillä, ei ajoradalla. Kevyen liikenteen sulkulaitteista sulkuköyttä ja sulkunauhaa käytetään vain kohteissa, joissa putoamisvaaraa ei ole tai työmaa-alueelle joutuminen ei muuten vaaranna henkilön turvallisuutta. Varoituslaitteet Varoituslaitteet jaetaan hinattaviin, ajoneuvoon kiinnitettäviin ja tielle asetettaviin varoituslaitteisiin. Hinattavia ja ajoneuvoon kiinnitettäviä varoituslaitteita käytetään kun työ on nopeasti etenevää tai lyhytaikaista. Työn katsotaan olevan lyhytaikaista kun sen kesto on alle 1 vrk.

9 Kuva: Elfving Opasteet Oy Auton perään kytkettävien hinattavien varoituslaitteiden tulee olla rekisteröityjä, jos ne on otettu käyttöön jälkeen. Vanhat hinattavat autoon kytkettävät varoituslaitteet tulee rekisteröidä vuoden 2014 loppuun mennessä. Varoituslaitteessa voidaan käyttää myös valopaneelia nuolikuviolla tehostamaan ohjausta, mutta lainsäädäntö vaatii, että siinä on aina oltava myös liikennemerkki 417 (liikenteenjakaja). Ainoastaan silloin jos hinattavassa tai ajoneuvoon kiinnitettävässä varoituslaiteessa käytetään merkkiä 623 (ajokaistan päättyminen) ei siinä käytetä merkkiä 417 (liikenteenjakaja). Varoituslaitteen liikenteenjakaja tulee peittää tai poistaa muulla tavoin näkyvistä, kun se ei ole käytössä. Tielle asetettavaa varoituslaitetta voidaan käyttää, kun liikennettä varoitetaan tiellä tehtävän lyhytaikaisen työn vuoksi ja varoitusmerkin pystyttäminen veisi kohtuuttoman pitkän ajan itse työn tekemiseen nähden. Varoituslaitetta voidaan käyttää toimintaympäristöluokassa S1 sekä toimintaympäristöluokassa S2 kun liikennemäärä on alhaisempi kuin 3000 ajon/d. Tiellä työskentelyyn käytettävien työkoneiden ja ajoneuvojen tulee olla mahdollisimman hyvin näkyviä. Työkoneen havaittavuutta tulee parantaa heijastavin varoitusmerkinnöin jos koneella on tarkoitus työskennellä ajoradalla. Varoitusmerkintöjen tulee näkyä kunkin koneen osalta oleellisimpiin suuntiin. Työkoneiden ja ajoneuvojen varoitusmerkinnöistä annetaan ohjeessa uusia vaatimuksia mm. kaivinkoneille, tiemerkintäkoneelle sekä tienpitoon käytettäville ajoneuvoille. Varoitus- ja suoja-ajoneuvot Varoitus- ja suoja-ajoneuvoja käytetään moottori- ja moottoriliikenneteillä, kaksiajorataisilla teillä sekä muilla vilkasliikenteisillä teillä. Varoitusajoneuvoa käytetään työkohteen havaittavuuden parantamiseksi ja työkoneeseen törmäämisen estämiseksi liikkuvassa tai ajoittain pysähtelevässä työssä. Suoja-ajoneuvoa käytetään kun ajoradalla tehdään töitä jalkaisin tai työkoneella, joka itsessään ei suojaa työntekijää.

10 Suoja-ajoneuvoa törmäysvaimentimella käytetään moottori- ja moottoriliikenneteillä sekä muilla kaksiajorataisilla teillä, joilla nopeusrajoitus on 60 km/h tai enemmän. Törmäysvaimentimen käyttöä voidaan vaatia urakkakohtaisesti myös muissa tapauksissa. Varoitusvalot Sulku- ja varoituslaitteiden yhteydessä käytettävien vilkkuvaa keltaista ja kiinteää punaista varoitusvaloa lähettävien varoitusvalojen valoteknisiä ja rakenteellisia laatuvaatimuksia on standardissa SFS-EN Varoitusvalot on kyseisessä standardissa jaettu 15 luokkaan joista Suomessa hyväksytään käytettäväksi vain luokkien L6, L7, L8M, L8H ja L9H valot. Pimeän ja hämärän aikana sekä muulloinkin kun näkyvyys on rajoitettu, tulee sulkuaita tai -puomi varustaa vilkkuvaa keltaista valoa lähettävällä varoitusvilkulla tai kiinteää punaista valoa lähettävällä sulkuvalolla. Samassa poikkileikkauksessa sijaitsevien varoitusvalojen tulee vilkkua samaan tahtiin. Varoitusvilkuilla voidaan tehostaa myös työmaan turvallisuuden kannata tärkeiden liikennemerkkien näkyvyyttä. Varoitusvalojen tehovaatimukset ovat riippuvaisia niiden käyttökohteesta ja ympäristön valaistuksesta. Vuoden 2016 alusta tulee voimaan vaatimus käyttää varoitusvaloja, joiden valoteho muuttuu ympäristön valaistuksen mukaan. Varoituslaitteissa voidaan varoitusvalojen lisäksi käyttää varoituspaneeleja. Varoituspaneelin alareunan korkeuden tulee olla vähintään 1,5 m tienpinnasta. Varoituspaneelin yläpuolella tulee olla kaksi suunnattua varoitusvaloa, joiden halkaisija on 30 cm. Suunnatut valot on tarkoitettu varoittamaan lähestyvää liikennettä kun taas varoituspaneelin valot antavat tarkempia ohjeita lähempänä kohdetta. Ajoneuvon vilkkuva varoitusvalaisin Tienpitoon käytettävässä autossa sekä tiellä tai sen vieressä tehtävään työhön käytettävässä traktorissa tai moottorityökoneessa tulee olla varoitusvalaisin, joka on tyyppihyväksytty E-säännön 65 mukaisesti tai joka on Liikenteen turvallisuusviraston Trafin hyväksymä. Työnaikaiset kaiteet Työnaikaisten kaiteiden tarve määritetään suojausluokan perusteella. Suojausluokan valinta riippuu tien liikennemäärästä, nopeusrajoituksesta sekä vaaran laadusta ja kestosta. Vaaraa lisääviä tekijöitä ovat mm. pitkän ajomatkan turruttama osin vauhtisokea liikenne, tarve kääntyä tai hidastaa äkillisesti, työmaan alkukohta, jossa voi olla vaikea hahmottaa järjestelyjä tai se jos suistuminen aiheuttaisi tavallista laajemmat tai

11 vakavammat seuraukset. Kaideluokan valintaan vaikuttavat tien liikennemäärä, vaaran kesto ja käytetty nopeusrajoitus. Betonielementtijonoa ei sanota kaiteeksi, koska sitä ei ole testattu standardin SFS-EN mukaisesti. Betonielementtijono täyttää suojausluokan K1 vaatimukset asti se voidaan hyväksyä K2-luokkaa vastaavaksi tuotteeksi, kun elementit sidotaan toisiinsa niin, että elementtien väliset ponttijatkokset eivät aukea. Kaiteet testataan standardin SFS-EN mukaisesti törmäyskokeilla. Kaiteisiin sovellettavat standardin hyväksymiskriteerit ovat, että auto ei saa kaatua, mennä läpi tai yli, ponnahtaa liian jyrkästi takaisin eikä henkilöautossa olijoihin saa kohdistua ylisuuria hidastuvuuksia. Niin ikään suuret kaiteen osat eivät saa tunkeutua autoon tai irrota ympäristöön. Työnaikainen kaide aloitetaan tien luiskasta tai pysyvän kaiteen jatkeena, mikäli mahdollista. Jos tämä ei onnistu, tulosuunnan ajolinjoja ohjataan sulkupylväillä tai - aidoilla niin, että kaiteen alku ei jää ajolinjan jatkeelle tai kiertotien ulkokaarteeseen. Kaiteen alkuun sijoitetaan viiste. Jos kaide joudutaan aloittamaan ajoradalta, nopeusrajoitus on 80 km/h ja liikennemäärä vähintään ajon/d, käytetään kaiteen alussa testattua törmäysvaimenninta. Törmäysvaimennin, -hidaste ja este Törmäysvaimennin on yleensä teräksestä tai muovista valmistettu laite, joka painuu kokoon auton törmäyksessä tai toimii jarrulaitteen avulla. Vaimennin pysäyttää suoraan törmänneen auton nopeudesta riippuen 6 12 m matkalla. Työmailla käytetään myös törmäyshidasteita ja törmäysesteitä, joilla voidaan estää autoja joutumasta esim. kohteessa työskentelevien henkilöiden päälle tai kaivantoon. Törmäyshidasteena käytetään autonrengasnippuja, joiden toiminta on varmistettu törmäyskokeella. Törmäyshidastin liukuu siihen törmänneen auton edellä ja pysäyttää ajoneuvon sen takana olevan suojaetäisyyden matkalla. Törmäysesteenä puolestaan käytetään 2 m sora- tai murskekasaa, joka pysäyttää kuorma-auton. Törmäysesteen edessä käytetään törmäyshidastinta, jolla hidastetaan törmäysesteeseen törmäävien henkilöautojen nopeutta, jotta näiden törmääminen esteeseen ei ole liian raju

12 Kansainvälisen liikenteen haasteet Kaakkois- Suomen maanteillä Sonja Lehtonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Hanna Reihe, Ramboll Finland Oy Johdanto Kaakkois-Suomessa liikenneturvallisuuteen omat haasteensa tuovat itärajan läheisyys sekä jatkuvasti kasvavat rajanylitykset useilta tieliikenteen raja-asemilta. Joitain vuosia sitten puhuttiin laajalti rekkajonoista ja niiden aiheuttamista haitoista. Vuoden 2008 jälkeen rajan ylittävä raskaan liikenteen määrä on kuitenkin laskenut, mutta sen sijaan henkilöautoliikenne ja ostosmatkailu Suomeen ovat lisääntyneet huomattavasti. Nykyisin katse onkin kääntynyt rajan ylittävän henkilöautoliikenteen kasvuun ja itäturismin kohiseviin matkustajavirtoihin. Tienpitäjän rooli Venäjän rajan ja raja-asemien läheisyydessä ei ole helppo. Venäjällä on erilaiset turvallisuusmääritykset ja lainsäädäntö kuin Suomessa. Suomeen tuleva kuljettaja ei välttämättä noudata tielle asetettuja nopeusrajoituksia eikä ajoneuvon kunto vastaa vallitsevia olosuhteita. Venäjällä ei esimerkiksi edellytetä talvirenkaiden käyttöä vaan kesärenkailla saa ajaa ympäri vuoden. Suomen ja Venäjän liikenneturvallisuustasossa on myös huomattava ero. Kun verrataan liikennekuolemien tunnuslukuja maiden välillä, ollaan Venäjällä nyt samassa tilanteessa kuin Suomessa noin 40 vuotta sitten. Näistä syistä kansainvälinen kuljettaja voi rajanylityksen jälkeen kohdata Suomessa liikennejärjestelyjä, jotka eivät ole hänelle kotimaastaan tuttuja. Esim. leveäkaistateitä ei Venäjällä ole. Myös liikennesääntöjen ja -merkkien monimuotoisuus voi hämmentää. Kansainvälisen liikenteen erityistarpeista johtuen Kaakkois-Suomen ELY-keskus on toteuttanut toimeksiantona rajaliikenteen turvallisuusselvityksen, mikä kattaa liikenneturvallisuussuunnitelman Kaakkois-Suomen kansainvälisen liikenteen kuormittamalle tiestölle. Selvitys on osa kansainvälistä rajan ylittävän liikenteen

13 liikenneturvallisuusprojektia (ENPI CBC Cross-Border Road Traffic Safety -project), jonka tavoitteena on edistää rajaliikenteen turvallisuutta sekä Suomen että Venäjän puolella. Selvityksessä tarkoituksena oli löytää sekä ulkomaalaisten kokemat kipupisteet Suomen liikenneympäristössä että vastaavasti ne haasteet, joita suomalaiset tienkäyttäjät kokevat rajaliikenteestä aiheutuvan. Löytyviin epäkohtiin pyrittiin vaikuttamaan keskittymällä sekä liikenneympäristöön kohdistuviin toimenpiteisiin että liikenneturvallisuusaiheiseen tiedotukseen. Onnettomuustarkastelu Onnettomuusanalyysin perusteella tarkastelualueella tapahtui vuosina yhteensä 670 liikenneonnettomuutta, joissa mukana oli ulkomaalainen kuljettaja. Näistä onnettomuuksista 3 % oli alkoholitapauksia. Ulkomaalaisen kuljettama raskas ajoneuvo oli osallisena 175 onnettomuudessa (26 %). Ulkomaalaisten kuljettajien onnettomuusmäärät lisääntyivät vuoden 2009 tasosta vuoteen 2012, kun vastaavasti samalla aikavälillä onnettomuudet vähentyivät yleisesti Kaakkois-Suomessa. Tilastojen valossa ulkomaalaisille kuljettajille tapahtuu selvästi eniten yksittäisonnettomuuksia, jotka ovat pääasiassa tieltä suistumisia. Myös peräänajoonnettomuudet ovat huomattavan yleisiä. Henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista yleisimpiä ovat olleet kohtaamisonnettomuudet. Polkupyörä- ja jalankulkijaonnettomuuksia tapahtuu lukumäärällisesti vähän, mutta seurauksiltaan ne ovat tietysti vakavimpia.

14 Lukumäärällisesti eniten onnettomuuksia ulkomaalaisille on tapahtunut valtateillä 6 ja 7. Vakavimpia onnettomuudet ovat olleet valtateillä 13 ja 15. Vähintään joka toisessa valtatiellä 26 sekä maantiellä 355 ulkomaalaiselle tapahtuneessa onnettomuudessa oli raskas ajoneuvo osallisena. Käyttäjien mietteet ja kokemukset Vuorovaikutuksella oli merkittävä rooli selvitystyössä, sillä vain kyselyiden ja haastattelujen avulla oli mahdollista tuoda esille sekä ulkomaalaisten kuljettajien kokemia että heidän aiheuttamia vaaratilanteita Kaakkois-Suomen maanteillä. Kyselyt kohdistettiin selvityksessä kolmelle eri taholle: kaikille avoin tienkäyttäjäkysely, ulkomaalaisille rajaasemilla toteutetut haastattelut/kyselyt ja sidosryhmäkysely mm. alueen kuntien elinkeino-, liikenne- ja ympäristövastuualueille sekä yhteistyöryhmille (SKAL, poliisi, Liikenneturva). Suomalaisista tienkäyttäjistä 94 % oli sitä mieltä, että tieliikenteessä vaaratilanteita aiheutuu siitä, että mukana on kansainvälistä liikennettä. Vastaavasti ulkomaalaisista vain neljällä prosentilla oli kokemuksia vaaratilanteista Suomessa liikkuessaan. Suomalaisten mielestä vaaratilanteiden päällimmäisinä syinä olivat ulkomaalaisten kuljettajien ajokäyttäytyminen (esim. vaaralliset ohitukset) ja äkkiliikkeet liikenteessä sekä ylinopeudet. Ulkomaalaisten kuljettajien mielestä vaaratilanteita aiheutui sen sijaan hitaasti ajamisesta (ts. liian alhaisista nopeusrajoituksista), pientareelle pysähtymisestä (sen sallimattomuudesta) sekä usean rekan letkoista. Koska eri maiden liikennesäännöt, -kulttuuri ja -järjestelyt sekä lainsäädäntö poikkeavat suomalaisesta, on myös vastausten analysoinnissa käytettävä erilaista tulkintaa. Vastauksista oli muun muassa havaittavissa, että ulkomaalaiset kokivat pientareelle pysähtymisen ongelmaksi: Venäjällä se on yleinen tapa, kun taas Suomessa pientareet ovat kapeita ja aiheuttavat siten venäläisille kuljettajille ongelman. Vastaavasti haastatteluista kävi ilmi, että ulkomaalaisten kuljettajien mielestä Suomen maanteillä on turvallista ajaa, liikenne on rauhallista ja hidasta jopa liiaksi. Hitaasti ajaminen koettiin ongelmaksi, sillä ulkomaalaisten kuljettajien mukaan Suomen infra ja liikennejärjestelyt ovat kokonaisuudessaan niin hyvässä kunnossa, ettei perusteita alhaisille nopeusrajoituksille (vrt. Venäjän infra ja ajonopeudet) täysin ymmärretä. Kyselyistä kävi ilmi, että ulkomaalaisten liikennekäyttäytymiseen pystyttäisiin parhaimmin vaikuttamaan tiedottamalla liikennesäännöistä, parantamalla viitoitusta ja opastusta sekä liikenteen valvonnalla. Vastaajat toivat esille, että mm. venäjänkieliset opasteet helpottaisivat liikennöintiä ja matkakohteisiin suunnistamista Kaakkois- Suomessa. Lisäksi kävi ilmi, että esimerkiksi venäläisten on nykyisin hankala löytää virallista tietoa Suomen liikennesäännöistä. Paikallisista lehdistä löytyy jonkin verran artikkeleita Suomen tieliikenteen ajankohtaisista asioista (esim. hirvieläinonnettomuuksista tai talvirenkaiden käytöstä), mutta tiedon oikeellisuudesta ei ole varmuutta. Ulkomaalaiset kuljettajat vastaanottaisivat tietoa mieluiten rajalla jaettavasta tiiviistä tietolehtisestä tai esim. internetistä. Vaikka kansainvälisen liikenteen koetaan aiheuttavan Kaakkois-Suomen maanteillä ongelmia, on siitä myös hyötyä. Sidosryhmäkyselyssä hyödyiksi mainittiin mm. vilkastuva yritystoiminta, lisääntyvät työpaikat ja tulot, alueiden kehittyminen (mm. lisääntyvien tienvarsipalveluiden vaikutukset pienten kuntien elinvoimaisuuteen) sekä

15 Suomen kansainvälistyminen. Suurimmiksi haitoiksi nähtiin liikenneväylien kuormittuminen, tieverkon nopeampi kuluminen, onnettomuusriskin kasvu ja lisääntyneen liikenteen aiheuttamat ympäristöhaitat sekä kansainvälisen liikenteen mukanaan tuoma rikollisuus ja harmaa talous. Yleistasolla pahimmiksi vaaranpaikoiksi mainittiin eritasoliittymien rampit, liittymät, teiden mutkaisuus, erilaiset ja vaihtelevat tietyypit sekä markettien parkkipaikat. Matkakohteisiin suunnistaminen aiheuttaa tunnetusti ongelmia erityisesti vieraskielisten opasteiden vuoksi. Parannus- ja jatkotoimenpiteet Selvityksen liikenneympäristöön kohdistuvan suunnitelmaosion laadinnassa on otettu huomioon kansainvälisen liikenteen vaaranpaikat, jotka kävivät ilmi kyselyiden tuloksista tai onnettomuusanalyysistä. Näihin vaaranpaikkoihin on esitetty joukko pienehköjä ja melko nopealla aikataululla toteutettavia parannustoimenpiteitä, jotka helpottavat ulkomaalaisten liikkumista Kaakkois-Suomen maantieverkolla. Tällaisia ovat esim. opastukseen, viitoitukseen sekä tiemerkintöjen parantamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka kohdistuvat erityisesti edellä mainittuihin, ulkomaalaisille haastaviin paikkoihin kuten eritasoliittymien ramppiliittymiin. Lisäksi suunnitelmassa on esitetty eri kokoluokan rakenteellisia parannuksia sekä muita lisäselvityksen vaativia toimenpiteitä. Liikenneympäristön parantamisen lisäksi on esitetty tiedotukseen ja valvontaan liittyviä toimenpiteitä. Näistä tärkein on raja-asemilla jaettava lyhyt ja yksinkertainen opas- /tietolehdykkä, jossa esitettäisiin olennaista tietoa Suomen tieliikennesäännöistä ja liikenneympäristöstä mm. leveäkaistatiellä ajamisesta. Muita kansainvälistä liikennettä hyödyntäviä parannuksia olisivat mm. rajalle sijoitettavat näyttötaulut ajantasaisesta liikennetiedosta ja liikennesäännöistä, ajantasaisen informaation jakaminen mobiililaitteiden kautta sekä ajantasaisen ja virallisen liikennetiedon lisääminen venäläisille internet-sivustoille. Kaakkois-Suomessa tulisi harkita normaalia tehostetumpaa opastusta sekä tarvittaessa myös venäjän- ja/tai englanninkielen käyttöä opasteissa. Olennaista on, että selvityksessä ja suunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä tullaan edistämään ja niitä pyritään huomioimaan tulevaisuuden liikennesuunnittelussa. Liikenneympäristöön kohdistuvien parannustoimenpiteiden toteuttamisvastuu on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksella. Toimenpiteiden toteuttaminen on suunniteltu siten, että erityisesti kustannustehokkaat ja pienet ensimmäisen kiireellisyysluokan kärkihankkeet toteutetaan vuoden 2014 aikana. Tiedotukseen ja valvontaan liittyvien toimenpiteiden toteuttamisvastuu on monella eri taholla ja vaatii kattavaa viranomaissekä eri tahojen välistä yhteistyötä ainakin ministeriöiden, Liikenneviraston, ELYkeskuksen, Liikenneturvan ja poliisin välillä. Näiden toimenpiteiden osalta tulisikin ensivaiheessa määrittää vastuullinen toteuttajataho, jotta toimenpiteitä tullaan edistämään kohtuullisen ajan sisällä.

16 Pelien ja pelaamisen hyödyntäminen liikenneturvallisuustyössä Teemu Kinnunen, Ramboll Finland Oy Vesa Laine, Gamify Finland Johdanto Pelien käyttämisestä oppimisen tukemiseen on keskusteltu viime vuosina yhä enemmän. Keskustelua on lisännyt suomalaisten peliyhtiöiden menestyminen pelimarkkinoilla sekä niiden lisääntynyt kiinnostus opetuspelejä kohtaan. Keskustelussa pelien hyödyntämisestä opetuksen apuvälineenä on yleensä keskitytty pelien opetuksellisiin sisältöihin ja pelien tuomiin motivaatiokomponentteihin. Opetuspelejä on kehitetty muun muassa matematiikan, kielten ja kitaran soiton opiskeluun. Ominaista näille peleille on, että niiden asiakaskunta on loppukäyttäjät ja ne ovat yleensä englanninkielisiä. Pelejä voidaan hyödyntää opetuksessa myös niiden tuottaman pelianalyysitiedon avulla. Opettaja näkee pelaajien taidot ja voi priorisoida opetusta niihin asioihin, joissa opiskelijoilla on vaikeuksia. Data-analyysistä nähdään myös opetuksen tuloksellisuus, kun se suoritetaan ennen ja jälkeen opetustapahtuman. Pelillistämisellä tarkoitetaan jonkin arki-tai työrutiinin tekemisen motivointia peleistä tutuin palkitsemismenetelmin. Gamify Finland on tuottanut Reaktiotliikenneturvallisuussisältöisen pelivisan, jossa hyödynnetään pelimekaniikoita ja pelatuista peleistä syntyvää data-analyysiä osaamisen kehittämiseen. Pelien kehittämisen lyhyt historia Suomessa Suomalaisen peliteollisuuden juuret (Kuva 1) ulottuvat luvulle, jolloin ensimmäiset harrastajat aloittivat ohjelmointiharrastuksen kotitietokoneilla. Ensimmäiset suomalaiset peliyritykset perustettiin luvun puolivälissä. Suomalaiset peliyhtiöt ovat kehittäneet pelejä alusta asti useille eri alustoille: pelikonsolit, PC, mobiili, Facebook. Pelien jakelu on kehittynyt luvulla PC- alustalle Steam- palvelun kautta ja mobiilissa ios n Appstoren ja Androidin Google Playn myötä. Konsoli- ja PC- pelejä myydään edelleen kivijalkakaupoissa. Kuva 1. Suomalaisen pelikehittämisen juuret.

17 Mobiilipelaamisen uudet tuulet luvulla peleihin kehitetty Freemium- ansaintalogiikka, jossa pelaaja aloittaa pelaamisen ilmaiseksi ja maksaa pelin sisällä tekemistään ostoksista, on tuonut mukanaan myös tarkan pelaaja-analyysin. Pelaajan toimintaa pelin sisällä seurataan tarkasti ja syntyvää dataa hyödynnetään pelin kehittämiseen. Pelaajahankinta on kehittynyt paljon erityisesti mobiilipelaamisen yleistymisen myötä. Freemium- mallilla toimivat peliyhtiöt käyttävät satoja tuhansia dollareita pelaajahankintaan kuukaudessa pysyäkseen suosituimpien pelien joukossa. Mobiilipelit ja erityisesti Free-To-Play- pelit ovat muokanneet pelaamista siten, että yksittäisen pelisession kesto on lyhentynyt jopa alle minuuttiin. Päivän kuluessa pelaaja vierailee pelissä useita kertoja, jolloin pelaamiseen käytetty kokonaisaika saattaa kasvaa kymmeniin minuutteihin. Pelaaminen synnyttää tietoa Pelaaminen synnyttää tietoa kahdella tavalla: pelaajien oppiminen ja osaamisen kehittymisen arviointi pelianalyysin kautta. Pelaajien pelaamisesta syntyvää dataa tallennetaan pelipalvelimelle ja sitä analysoimalla saadaan tärkeää tietoa osaamisen tasosta, kohdentumisesta ja kehittymisestä. Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet pelaajien kehittyvän pelaamalla muun muassa seuraavin tavoin: Sosiaaliset pelit ovat vahvoja suhteiden hallintatyökaluja Online-pelit hoitavat tehokkaasti ahdistusta, masennusta ja stressiä Pelit lisäävät lasten luovuutta Jopa väkivaltapelit parantavat tosielämän yhteistyötaitoja Pelit auttavat ratkaisemaan vaikeita ongelmia päämäärätietoisemmin REAKTIOT LIIKENNETURVALLISUUSAIHEINEN TIETOVISA Reaktiot-peli Esimerkkinä esitelmässä toimii Reaktiot-liikenneturvallisuusaiheinen tietovisa. Peli oli pilottikäytössä Taivalkosken yläkoululla joulukuussa Peli keräsi lähes 400 pelisuoritusta yhdeltä luokalta, mikä osoitti oppilaiden kiinnostuneen pelin sisällöstä. Saadun palautteen perusteella peliä kehitettiin parin kuukauden ajan ja se saatiin laajempaan käyttöön maaliskuussa Peliä markkinoitiin ennen kaikkea liikenneturvallisuustoimijatyön kautta. Innokkaimpien pelaajien joukosta löytyy kouluja mm. Lapista ja Koillismaalta. Reaktiot-peli sisältää kymmeniä liikenneturvallisuusaiheisia kysymyksiä jalankulusta, pyöräilystä ja mopoilusta. Kysymykset on jaoteltu viiteen kategoriaan: tekniikka, säännöt, tilanne, asenne ja yleinen. Tilanne tarkoittaa liikennetilanteita, joita nuori kohtaa liikenteessä. Asennekysymykset koskevat pelaajan valintoja ja käyttäytymistä erilaisissa liikennetilanteissa. Pelaaja pääsee pelaamaan peliä ilmaiseksi ja anonyymisti nimimerkillä.

18 Pelissä pelaaja saa pisteitä oikeista vastauksista ja mitä nopeampaa pelaaja vastaa kysymykseen sitä enemmän hän saa pisteitä. Pelissä järjestetään myös kuntien välisiä kampanjoita, joihin voi osallistua vain kyseisten kuntien oppilaat. Pelaajista kerätään tietoa lomakkeen ja pelissä annettujen vastausten kautta. Lomakkeella kysytään pelaajan kunta, koulu, luokka, ikä, sukupuoli ja nimimerkki. Pelaajan jokainen vastaus tallennetaan tietokantaan jatkoanalyysiä varten. Reaktiot-pelipalvelu Pelipalvelussa tuotetaan raportteja pelatuista peleistä. Raportin saa joko kunta-, kampanja- tai koulukohtaisena. Raportti sisältää tilastotietoa pelatuista peleistä seuraavan taulukon mukaisesti. Raporttimuoto Koulu Kunta Kampanja Tilastotieto! Pelattujen pelien määrä! Sukupuolijakauma! Luokkajako! TOP 5 palaajat! Kategoriat oikein / väärin vastausmäärät! Eniten oikein vastatut kysymykset! Eniten väärin vastatut kysymykset! Kehittyminen eli peräkkäiset yritykset! Pelattujen pelien määrä! Sukupuolijakauma! Koulujako! TOP 5 palaajat! Kategoriat oikein / väärin vastausmäärät! Eniten oikein vastatut kysymykset! Eniten väärin vastatut kysymykset! Kehittyminen eli peräkkäiset yritykset! Pelattujen pelien määrä! Sukupuolijakauma! Kuntajako! TOP 5 palaajat! Kategoriat oikein / väärin vastausmäärät! Eniten oikein vastatut kysymykset! Eniten väärin vastatut kysymykset! Kehittyminen eli peräkkäiset yritykset Reaktiot tuloksia Tuloksien perusteella pelaajien tulokset paranevat toistojen myötä. Tämä osoittaa pelin täyttävän yhden tärkeän tehtävän. Pelaajat oppivat pelatessaan liikenteestä ja pystyvät toistoissa käyttämään hyödyksi aiemmilla pelikierroksilla oppimaansa (Kuva 2). Tässä auttaa jokaisen pelisuorituksen jälkeen pelaajalle avautuva palaute oikeista ja vääristä vastauksista. Pelattujen pelien kautta kertyneestä aineistosta on myös löydettävissä ne kysymykset, joihin useimmin vastataan oikein tai väärin. Tämä auttaa osaltaan kohdentamaan liikenneturvallisuuden koulutusta niihin kysymyksiin. Kun dataa kertyy riittävästi, voidaan oikeita ja vääriä vastauksia analysoida myös luokka-asteittain sekä kouluittain ja kohdentaa näin liikenneturvallisuuskoulutusta paikallisesti.

19 Kuva 2. Pelattujen pelien pistekeskiarvo peräkkäisillä kierroksilla. Miten pelattuja pelejä voidaan hyödyntää jatkossa Analysoitaessa tähän mennessä pelattuja satoja pelejä on syntynyt ideoita siitä, miten pelaamisesta syntynyttä dataa voidaan hyödyntää jatkossa. Alla olevassa listassa on esitetty se, miten dataa voidaan hyödyntää: Osaamisen arviointi Mitä osataan? Mitä ei osata? Osaamisen alueelliset erot Onko alueellisia eroja? Miten peli tukee opetusta? Mitä kanavia myöten liikenneturvallisuuspeliä voidaan jakaa Mikä motivoi pelaamista liikenneturvallisuuspelissä? Liikenneturvallisuutta on mahdollista edistää pelaamalla.

20 Tieympäristön törmäyskohteet nykyautoilla - miksi uusissa henkilöautoissa kuollaan? Tapio Koisaari, Liikennevakuutuskeskus Johdanto Tämän katsauksen tarkoituksena on luoda silmäys tulevaisuuteen mitkä tieympäristön törmäyskohteet ovat ja tulevat olemaankin hankalia nykyaikaista tekniikkaa sisältäville henkilöautoille? Työn otsikossa esiintyvät ympäripyöreät termit nykyautot ja uudet autot on tulkittu siten, että henkilöauto kuuluu tähän ryhmään, jos siinä on ajonvakautus. Linjanveto on tehty siksi, että ajonvakautus on turvavyön jälkeen yksi tärkeimmistä, ellei tärkein henkilöauton turvavaruste. Ajonvakautuksen laskeminen nykytekniikkaan on perusteltua siksi, että Suomen autokannan mediaani-ikä on noin kymmenen vuotta, ja ajonvakautus tuli pakolliseksi uusiin automalleihin vasta Tarkkaa tietoa ajonvakautuksella varustettujen autojen osuudesta Suomessa ei ole, mutta osuuden voi arvioida olla joitakin kymmeniä prosentteja. Näin olleen ajonvakautuksen turvallisuusvaikutus alkaa vasta näkyä Suomessa. Monet ajonvakautuksen ympärille tehdyistä tutkimuksista pyrkivät selvittämään juuri ajonvakautuksen vaikutusta onnettomuuksien vähentämiseen. Tässä työssä niin ei tehdä, vaan keskitytään niihin kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin, jotka ovat tapahtuneet ajonvakautuksesta huolimatta. Tällä valinnalla pyritään pääsemään kiinni juuri tulevaisuuden kannalta oleellisiin onnettomuuksiin. Selvityksen tarkoituksena on vastata, mitkä ovat törmäyskohteet tieympäristössä, miksi niihin on törmätty ja miksi törmäys on johtanut kuolemaan? Selvityksen otos on kattava kuolemaan johtaneiden moottoriajoneuvo-onnettomuuksien kannalta, mutta tuloksilla ei ole yleistettävyyttä lievempiin liikennevahinkoihin. Esimerkiksi liikennevakuutuksesta korvattujen liikennevahinkojen tietokannasta olisi saanut törmäystietojen kannalta hyvän vertailuaineiston, mutta tätä tietokantaa ei pysty täydentämään turvalaitetiedoilla, koska ajoneuvorekisterin turvalaitetiedot ovat puutteellisia. Selvityksessä on tavoiteltu nollavisiota myötäilevää järjestelmätason tarkastelua siinä mielessä, että tarkastelusta on suljettu pois vain sairaskohtausonnettomuudet ja tahallisesti aiheutetut onnettomuudet. Mukana aineistossa ovat siis myös onnettomuudet, joissa kuljettajana on ollut rattijuoppo, autolla on ajettu ylinopeutta tai turvavyötä ei ole käytetty. Jotta nollavisio toteutuisi tiukemman tulkinnan mukaan, edellä mainittujen kuljettajien tulisi riskinotostaan huolimatta pärjätä liikenteessä hengissä. Tässä työssä lähtökohtana on ollut tarkastella, miten he pärjäävät, kun ajoneuvo edustaa kohtalaisen uutta tekniikkaa ja tieympäristö on nykyisen lainen.

Ulkomaalaisten onnettomuudet ja haasteet Kaakkois-Suomessa. Sonja Lehtonen liikenneturvallisuusvastaava, Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Ulkomaalaisten onnettomuudet ja haasteet Kaakkois-Suomessa. Sonja Lehtonen liikenneturvallisuusvastaava, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ulkomaalaisten onnettomuudet ja haasteet Kaakkois-Suomessa Sonja Lehtonen liikenneturvallisuusvastaava, Kaakkois-Suomen ELY-keskus 4.8.2015 KaS liikenteeseen vaikuttavat erityistekijät Venäjä, Venäjä,

Lisätiedot

2.4.B Turvallisuus tiemerkintätöissä

2.4.B Turvallisuus tiemerkintätöissä 2.4.B Turvallisuus tiemerkintätöissä Tapio Syrjänen NTM-centralen i Birkaland, Finland Nordisk Vegoppmerkingskonferanse 2014 21.3.2014 Esityksen sisältö Työntekijöiden turvallisuus Liikenneviraston ohjeistus

Lisätiedot

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015 työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Kysymyksiä ja vastauksia Mitä keinoja vähentää läheltäpiti-, vaaratilanteita (esim. tienkäyttäjän ajoneuvo

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus

Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Autojen turvatekniikka ja liikenneturvallisuus Vaikuttajien Autoiluakatemia 11.-12.9.2012 Premier Parkissa Vakuutuskeskus, Vahingontorjuntayksikkö Pieni teollisuuskatu 7, FIN-02920 ESPOO Puh: +358 9 680401,

Lisätiedot

Turvallisuus tiemerkintätöissä Tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2013 Tapio Syrjänen, PIRELY

Turvallisuus tiemerkintätöissä Tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2013 Tapio Syrjänen, PIRELY Turvallisuus tiemerkintätöissä Tiemerkintäpäivät 7.-8.2.2013 Tapio, PIRELY 8.2.2013 Liikenteenohjaaja kuoli työmaalla - kuorma-auto peruutti päälle (lähde: Poliisin tiedote) Tietyömaan liikenteenohjaaja

Lisätiedot

Liikennejärjestelyt tiemerkintätöissä. Tiemerkintäpäivät 7.2.2012 Tapio Syrjänen

Liikennejärjestelyt tiemerkintätöissä. Tiemerkintäpäivät 7.2.2012 Tapio Syrjänen Liikennejärjestelyt tiemerkintätöissä Tiemerkintäpäivät 7.2.2012 Tapio Syrjänen Turvallisuustietojen keruu Vuonna 2008 on aloitettu kaikilla Liikenneviraston tieosaston ja ELY-keskusten L- vastuualueen

Lisätiedot

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

Nuoret ja liikenneturvallisuus

Nuoret ja liikenneturvallisuus Nuoret ja liikenneturvallisuus Pohjois Pohjanmaan ja Kainuun liikenneturvallisuusseminaari Örnis bilar / Carl Johan de Geer Jan Lööf Professori Jorma Mäntynen, Tampereen teknillinen yliopisto Aluepäällikkö

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu

TURVALLISUUSASIAKIRJA. Mattilankatu 1 TURVALLISUUSASIAKIRJA Mattilankatu JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka 16.4.2010 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ... 3 1.1 1.2 Turvallisuusasiakirjan tarkoitus... 3 Rakennuttaja

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma TUTKIJALAUTAKUNTIEN TUTKIMAT KUOLEMAAN JOHTANEET ONNETTOMUUDET 2003-2012 Lähde: VALT (2014). Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimien tie-

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA Kuninkaanhaan koulun liikenneturvallisuuskysely 2014 Yhteenveto oppilaiden vastauksista ja ajatuksista www.ts.fi 1/11 Leena-Maria Törmälä, Ramboll Finland

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.

Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia. Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4. Tuntevatko pyöräilijät ja autoilijat väistämissääntönsä? kyselytutkimuksen tuloksia Liikenneturvan tutkijaseminaari Salla Karvinen 24.4.2012 Väistämisvelvollisuus pyörätien jatkeella muuttui vuonna 1997

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1b. Nykytilan selvitys Liikenneonnettomuudet 1.9.2015 Nykytilan selvitys - liikenneonnettomuudet Taipalsaarella vuosina 2009 2013 poliisin tietoon tulleista

Lisätiedot

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Jalankulun ja pyöräilyn turvallisuuden parantaminen liikennejärjestelyjä kehittämällä (KOLKUTA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Työryhmä: Marko Kelkka, Sito Oy,

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2012 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala

Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Sorkkalan kylän liikenneturvallisuustarkastelu, Pirkkala Maantie 13783 eli Sorkkalantie Ominaisuustiedot Pituus yhteensä 4,2 km (mt 3022 / Anian rantatie - mt 308 / Lentoasemantie) Kevyen liikenteen väylä

Lisätiedot

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014

Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Liikenneonnettomuudet Jyväskylässä 2014 Kaupunkirakennepalvelut Liikenne ja viheralueet 23.2.2015 Sisällys Yhteenveto... 2 Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet Jyväskylässä

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta

Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Väärinkäsityksiä ylinopeudesta Jaakko Klang Turun seudun liikenneturvallisuustyö 26.3.2015 Varsinais-Suomen ELY-keskus, liikenneturvallisuusinsinööri Jaakko Klang 1 Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista

Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Varsinais-Suomen ja Satakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma ja muuta ajankohtaista Liikenneturvallisuusinsinööri Varsinais Suomen ELY keskus Toimialue Varsinais Suomen ja Satakunnan maakunnat, 690 000

Lisätiedot

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet

Nopeudet ja niiden hallinta -workshop. Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Nopeudet ja niiden hallinta -workshop Miten nopeuksiin vaikutetaan? Nopeusrajoitusohjeet Ohjaavia säädöksiä Tieliikennelaki: (25, ote) Nopeusrajoitukset. Liikenneministeriö voi antaa määräyksiä yleisestä

Lisätiedot

Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä

Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä Poliisin rooli paikallisessa liikenneturvallisuussuunnittelussa ja liikennejärjestelyissä Karhukuntien liikenneturvallisuus- ja koulukuljetusseminaari 4.10.2012 Tuomo Katajisto komisario Satakunnan poliisilaitos

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat. Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan liikenneturvallisuussuunnitelmat Onnettomuustarkasteluja 2/2013 Kalvosarjan sisältö Yleinen onnettomuuskehitys Lähde: Tilastokeskus Onnettomuuksien osalliset Lähteet: Tilastokeskus

Lisätiedot

MITÄ TULEE TIETÄÄ NYKYAUTON TURVALAITTEISTA JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ?

MITÄ TULEE TIETÄÄ NYKYAUTON TURVALAITTEISTA JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ? MITÄ TULEE TIETÄÄ NYKYAUTON TURVALAITTEISTA JA NIIDEN KÄYTÖSTÄ? 6.10.2014 Liikennelääketieteen symposium Yhteyspäällikkö Tapio Koisaari, Liikennevakuutuskeskus, liikenneturvallisuusyksikkö 1. Passiivinen

Lisätiedot

VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet

VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet LIIKENNEVAKUUTUSKESKUS Vakuutusyhtiöiden liikenneturvallisuustoimikunta VALT 18.5.2015 VALT-ENNAKKORAPORTTI I/15, tammi-huhtikuu 2015 Tutkijalautakuntien tutkimat onnettomuudet Aineisto Raportin aineistona

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2011 hirvionnettomuuksien määrä väheni. Peuraonnettomuuksien määrä kasvoi verrattuna vuoteen 2010. Hirvikolareissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2011. Vuonna 2010 kuolleita

Lisätiedot

Kuntien rooli turvallisen työn tilaajana 09.11.2011. Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto

Kuntien rooli turvallisen työn tilaajana 09.11.2011. Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto Kuntien rooli turvallisen työn tilaajana 09.11.2011 Marika Kämppi yhdyskuntatekniikan asiantuntija Suomen Kuntaliitto Turvallinen työ laaja käsite Turvallisuus kulkee läpi ja poikittain koko infrahankkeen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista

Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011. Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus näkemäalueista Annettu Helsingissä 25 päivänä tammikuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Palvelusopimuksen sopimusasiakirjaluettelon kohta 9. Palvelusopimuksen sopimusasiakirjaluettelon kohta 10

Palvelusopimuksen sopimusasiakirjaluettelon kohta 9. Palvelusopimuksen sopimusasiakirjaluettelon kohta 10 LIIKENNEVIRASTO 1 (5) Tekniset ohjeet alkavissa alueurakoissa alkavat maanteiden hoidon ja ylläpidon alueurakat n kohta 9 Hoidon ja ylläpidon tuotekortit 31.1.2014 http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf5/hoidon_tuotekortti2014.pdf

Lisätiedot

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen

Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Nuorten kuljettajien liikennekäyttäytyminen Valtakunnallinen Tapaturmapäivän seminaari, Vaasa 13.8.2010 Yli-insinööri Marcus Merin, liikenne- ja viestintäministeriö Nuorten (15 24-vuotiaiden) liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi

2.2 Liikenneonnettomuudet. 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven LIIKENNETURVALLISUUDEN NYKYTILA 17 2.2 Liikenneonnettomuudet 2.2.1 Liikenneonnettomuuksien tilastointi Tietoja liikenneonnettomuuksista

Lisätiedot

Rajaliikenteen turvallisuusselvitys

Rajaliikenteen turvallisuusselvitys Raportteja 37 2014 Rajaliikenteen turvallisuusselvitys Liikenneturvallisuussuunnitelma Kaakkois-Suomen kansainvälisen liikenteen kuormittamalle tiestölle Sonja lehtonen Hanna reihe Terhi svenns Rajaliikenteen

Lisätiedot

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ

LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS 24.2.2014 24.2.2014 YLEISÖTILAISUUS, LUOSTARINKYLÄ LUOSTARINKYLÄN ERITASOLIITTYMÄ, RAUMA. TIESUUNNITELMA. YLEISÖTILAISUUS TIESUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Tiesuunnitelma liittyy osana Lakarin teollisuus- ja logistiikkaalueen kehittämiseen. Uusi

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN PERUSANALYYSIT Kalvosarjan sisältöteemat Onnettomuuskehitys yleisesti Onnettomuuksien osalliset osallisten kulkutapa osallisten

Lisätiedot

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy

Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Liikennejärjestelmän kolariväkivalta; moottoritiet sekä seutu- ja yhdystiet (VIOLA2) Marko Kelkka, Sito Oy Marko Kelkka 28.4.2010 1 Tutkimuksen organisaatio Ohjausryhmä: Saara Toivonen, pj Leif Beilinson,

Lisätiedot

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä

HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Kaupunkirakennepalvelut Yhdyskuntatekniikka HALSSILAN KOULUN ALIKULKUKÄYTÄVÄN KORJAUS, Jyväskylä Turvallisuusasiakirja (Valtioneuvoston asetus 205 / 2009) 9.6.2010 Hannikaisenkatu 17

Lisätiedot

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI

KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI KEMPELEEN LIIKENNE- TURVALLLISSUUNNITELMA ASUKASKYSELY JA ONNETTOMUUSANALYYSI ASUKAS- JA KOULULAISKYSELY TOTEUTUS Toteutettiin 19.4-24.5.2013 Asukaskyselyyn vastasi 456 henkilöä ja koululaiskyselyyn 116

Lisätiedot

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne

MUISTIO. Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma. Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet. 1. Suunnittelualue. 2. Suunnittelu- ja kaavoitustilanne MUISTIO Projekti Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma Nykytilan kuvaus ja onnettomuudet 1. Suunnittelualue Päivämäärä 06/06/2013 Suunnittelualueena oleva Lumijoen kunta sijaitsee Oulun seutukunnassa

Lisätiedot

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA

Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA Nopeudenhallinnan nykytila ja mahdollisuudet, NOPHA VTT Liikenne- ja logistiikkajärjestelmät Harri Peltola, Riikka Rajamäki & Juha Luoma Lähtökohdat nopeuksien hallinnalle Vaikutukset matka-aikaan, logistiikkaan,

Lisätiedot

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy

Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen. Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Johdon puheenvuorot johdon sitoutuminen Saku Sipola Pohjolan Design-Talo Oy Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari Tuotetiistai 19.5.2015 Pohjolan Design-Talo Oy Saku Sipola Työturvallisuus

Lisätiedot

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT

TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT PERHON KUNNAN PIHOJEN JA TEIDEN TALVIPUHTAANPITO 2015 2018 TILAAJAN TURVALLISUUSSÄÄNNÖT 1(4) URAKOITSIJOITA VELVOITTAVAT YLEISET TURVALLISUUSKÄYTÄNNÖT PERHON KUNNAN RAKENNUSURAKOISSA JA KUNNOSSAPITOTÖISSÄ

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö

Nuoret liikenteessä. Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuoret liikenteessä Antero Lammi Koulutuspäällikkö Nuorten vakavissa onnettomuuksissa on usein iso kasauma riskejä Nuorten liikenneturvallisuustilanne Vuonna 2009 18-20 vuotiaita kuolleita 30 ja loukkaantuneita

Lisätiedot

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa

TALOUDELLINEN AJOTAPA. Ennakoiva ajotapa TALOUDELLINEN AJOTAPA Ennakoiva ajotapa Mitä voi tehdä 10 sekunnin aikana? Ennakoiva autoilija ajattelee liikenteessä siten, että hän miettii omaa tilannettaan 10 sekunnin päähän. Mitä tapahtuu seuraavaksi?

Lisätiedot

Sulku- ja varoituslaitteet

Sulku- ja varoituslaitteet 39 2013 LIIKENNEVIRASTON ohjeita LAATUVAATIMUKSET JA KÄYTTÖ TOTEUTTAMISVAIHEEN OHJAUS Laatuvaatimukset ja käyttö Toteuttamisvaiheen ohjaus Liikenneviraston ohjeita 39/2013 Liikennevirasto Helsinki 2013

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012

Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012. Liikkuva poliisi 4.9.2012 Tieliikenteen tilannekuva Heinäkuu 2012 Liikkuva poliisi 4.9.2012 SISÄLTÖ 1. Liikenneonnettomuudet tammi-heinäkuussa 2012 2. Toimintaympäristö 2012 3. Liikennerikokset v. 2011 ja tammi-heinäkuussa 2012

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT

LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT LIIKENNEONNETTOMUUKSIEN TUTKIJALAUTAKUNNAT Liikenneturvallisuustutkija Käyttäytymistiedejäsen tutkijalautakunnassa Liikennevakuutuskeskus, Liikenneonnettomuuksien tutkinta Pieni teollisuuskatu 7 FIN-02920

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2013 TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN SISÄLLYSLUETTELO 1. ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS 2 1.1 Yleistä 2 1.2 Pahimmat liittymät onnettomuusindeksin

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE

KAALISTEN KAUPUNKI. Torin seudun kehittämishanke. Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE KAALISTEN KAUPUNKI Torin seudun kehittämishanke Toinen rakennusvaihe 2012 Kirkkokadun saneeraus TYÖTURVALLISUUSLIITE 28.3.2012 SIsÄLLYSLUETTEL0 1 YLEISTÄ 1.1 Turvallisuusliitteen tarkoitus 1.2 Rakennuttaja,

Lisätiedot

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546)

85,2 % 80,0 % (Vastauksia:2546) Sukupuolesi 100,0 % 85,2 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 14,8 % 0,0 % Nainen (Vastauksia:2546) Mies Ikäsi Alle 18 vuotta 1,7 % 18-24 vuotta 3,4 % 25-35 vuotta 14,8 % 36-50 vuotta 41,4 % 51-65 vuotta 35,8

Lisätiedot

Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa

Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa Katsaus kone- ja kuljetuskaluston ympäristö- ja turvallisuusvaatimuksiin tiestön hoidon alueurakoissa Infra-alan ympäristöpäivä 23.10.2015 Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto Esityksen sisältö Tausta ympäristö-

Lisätiedot

VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN TURVALLISUUS ON ONNISTUMISEN SIVUTUOTE

VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN TURVALLISUUS ON ONNISTUMISEN SIVUTUOTE VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUSTEN TURVALLISUUS ON ONNISTUMISEN SIVUTUOTE 1 Case: Vantaan Energia Case: Vantaan Energia Oy Turvallisuushavainnot 2013 CASE: Vantaan energia Oy Kehitysprojektit 2013-14 Turvallisuustilastojen

Lisätiedot

Hirvionnettomuuksien kehitys

Hirvionnettomuuksien kehitys Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2013 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä kasvoi. Hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä vuonna 2013. Vuonna 2012 hirvionnettomuuksissa kuolleita ei ollut.

Lisätiedot

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje

RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Kaivantojen turvallisuus miniseminaari 25.11.2014 RIL 263-2014 Kaivanto-ohje Ohjeet ja suositukset Tommi Hakanen Esityksen sisältö 1. Miksi Kaivanto-ohjetta tarvitaan? 2. Uuden Kaivanto-ohjeen tausta 3.

Lisätiedot

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET

KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET KUNTOMÄÄRITYKSEN PERIAATTEET 3. painos ISBN 951-47-9082-0 TIEL 2230010 Oy Edita Ab Helsinki 1999 Julkaisua myy Tiehallinto, julkaisumyynti Telefax 0204 22 2652 Tielaitos TIEHALLINTO Tie- ja liikennetekniikka

Lisätiedot

Vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2014 Yhteenveto

Vesiväylähankkeiden turvallisuuspoikkeamat 2014 Yhteenveto Vesiväylähankkeiden Yhteenveto 19.3.2015 Esityksen sisältö Johdanto Työn tavoitteet, sisältö ja aineisto Työturvallisuuspoikkeamat Tilannekatsaus Työtapaturmien vakavuudet Vakavat tapaturmat ja vaaratilanteet

Lisätiedot

7. NYKYTILAN ANALYSOINTI TAVOITTEENA kokonaiskuvan saaminen kunnan liikenneturvallisuustilanteesta 7.1 TYÖN LÄHTÖKOHTANA KÄYTETTÄVÄT AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset, lääni- tai aluekohtaiset

Lisätiedot

TYÖNAIKAISET LIIKENNEJÄR- JESTELYT

TYÖNAIKAISET LIIKENNEJÄR- JESTELYT TYÖNAIKAISET LIIKENNEJÄR- JESTELYT Hanna Tammelin Opinnäytetyö Huhtikuu 2015 Rakennustekniikka Infrarakentaminen TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Rakennustekniikka Infrarakentaminen TAMMELIN, HANNA:

Lisätiedot

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015

Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Poliisin liikenneturvallisuusseminaari 2015 Rakenteelliset ratkaisut ja kevyen liikenteen turvallisuus 28.10.2015 Suunnittelupäällikkö Ari Vandell Liikenneturvallisuustilanne Tampereella Liikenneturvallisuustilanne

Lisätiedot

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin

18.1.2015 TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ. Puhelin TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 1 (6) TURVALLISUUSASIAKIRJA KLAUKKALAN JALKAPALLOHALLIN TEKONURMIKENTTÄ (09) 2500 2010 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi TYÖTURVALLISUUSASIAKIRJA 2 (6) SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5

Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA. Yhteenveto 1/5 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma YHTEENVETO ONNETTOMUUSTARKASTELUISTA Yhteenveto 1/5 Seudulla tapahtuu keskimäärin 46 henkilövahinko-onnettomuutta vuodessa (ka 2009-2013). Viimeisen

Lisätiedot

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA

JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Pidä pelivaraa JALAN JA PYÖRÄLLÄ LIIKENNETURVA Sisältö 3 Jalan ja pyörällä 4 Omilla teillä 5 Ajo pyöräkaistalla 6 Risteyksissä tarkkana 6 Opettele väistämissäännöt 7 Liikennemerkin mukaan 8 Kääntyvä väistää

Lisätiedot

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA

TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA TALVITIENHOIDON TILASTA KESKI-SUOMESSA Jäsenyrittäjiemme tekemien havaintojen mukaan, talvihoidon keskimääräinen taso Keski-Suomessa on laskenut vuodesta toiseen ja tilanne on joillain alueilla lähellä

Lisätiedot

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS

ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS ALUEELLISEN LIIKENNETURVALLISUUSTYÖN TILANNEKATSAUS 24.9.2013 Kajaani Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus/ Timo Mäkikyrö 18.10.2013 1 Pohjois-Pohjanmaan ELY:n Liikenne -vastuualueen toimialue Rovaniemi

Lisätiedot

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008

SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS V. 2008 SAVONLINNAN KAUPUNKI 10.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO SAVONLINNAN LIIKENNEONNETTOMUUSSELVITYS VUODELTA 2008 1. YLEISTÄ 3 2. LIIKENNEONNETTOMUUDET LAJITTAIN 4 KEVYTLIIKENNEONNETTOMUUDET

Lisätiedot

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21 SOKLI JA -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA TYÖN TAVOITTEET JA TEHTÄVÄN KUVAUS Hankkeen tavoitteena on tuottaa Savukosken kirkonkylän liikennejärjestelyjen toimenpidesuunnitelma

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT

Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä. Anne Silla ja Juha Luoma VTT Turvallisuuden ja toimintavarmuuden hallinta tieliikenteen kuljetusyrityksissä Anne Silla ja Juha Luoma VTT Click to edit Master Tutkimuksen title style tavoitteet Click Selvittää to edit toimintatapoja

Lisätiedot

Viranomaisvaatimusten rajaukset ja tulevaisuus:

Viranomaisvaatimusten rajaukset ja tulevaisuus: Viranomaisvaatimusten rajaukset ja tulevaisuus: Miten viranomainen näkee raskaan kaluston simulaatioopetuksen lähitulevaisuudessa. Sampsa Lindberg 14.2.2012 Vantaa Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö

Sairaus vakavan onnettomuuden syynä. Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Sairaus vakavan onnettomuuden syynä Tapio Koisaari, LVK liikenneturvallisuusyksikkö Liikenneturvallisuuden kolmijalka Altistus (suorite) Riski joutua onnettomuuteen Onnettomuuden seurauksia pahentavat

Lisätiedot

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015

Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Tasoliittymät ja perusverkon eritasoliittymät 6.5.2015 Ajankohtainen T&K Valmistuneet ja tekeillä olevat T&K -selvitykset Valmistunut selvitys Turvasaarekkeella varustetut liittymät Liikenneturvallisuus

Lisätiedot

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1

Kohti nollaa. Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija. Teemaseminaari 26.1.2012. 26.1.2012 Edu/UHy 1 Kohti nollaa Urpo Hyttinen Työympäristötoimitsija Teemaseminaari 26.1.2012 26.1.2012 Edu/UHy 1 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Tavoiteltavat muutokset verrattuna vuoteen 2010 Ammattitautien

Lisätiedot

KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä

KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä Väylät & Liikenne 2004 - Jyväskylä Paviljonki 13.-14.10.2004 Heikki Summala, Helsingin yliopisto Päivi Nuutinen, Tiehallinto KOHTAAMISONNETTOMUUDET - syitä ja ratkaisuja etsimässä Tiehallinnossa on ollut

Lisätiedot

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen

ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen ONKO TYÖ HSY:N JÄTTEENKULJETUSURAKOISSA TURVALLISTA? Juho Nuutinen MÄÄRITELMÄ Työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen, on riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta,

Lisätiedot

udet kone- ja kuljetuskaluston mpäristö- ja turvallisuusvaatimukset iestön hoidon alueurakoissa

udet kone- ja kuljetuskaluston mpäristö- ja turvallisuusvaatimukset iestön hoidon alueurakoissa udet kone- ja kuljetuskaluston mpäristö- ja turvallisuusvaatimukset iestön hoidon alueurakoissa Urakoitsijaseminaari 2015 Anne-Mari Haakana, Liikennevirasto 21.10.2015 Tavoitteena pitkän aikavälin suunnitelma

Lisätiedot

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014

LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 LIIKENNEONNETTOMUUDET 2014 Yhteenveto tieliikenneonnettomuuksista iliitu - Destian liikenneturvallisuuspalvelu YHTEENVETO TIELIIKENNEONNETTOMUUKSISTA VUONNA 2014 Tarkastelualue kunta: KOKKOLA Vuonna 2014

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA ESPOO 9.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 483 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 560). Onnettomuuksista 3 johti kuolemaan ja 102 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016

ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA. Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 ETELÄ-KYMENLAAKSON LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMA Esittelykalvot: Asukaskyselyn vastausten analyysi 25.1.2016 YHTEENVETO 1/3 Asukaskyselyyn saatiin yli 2000 vastausta, pääosa vastaajista naisia ja iältään

Lisätiedot

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista

Mittaus 24.06.03, n. 2375ha/vrk Ylinopeutta ajoi vain 2,2 % autoista. Mittaus 13.08.2002, n. 2500ha/vrk Ylinopeutta ajoi enää 4,0 % autoista Neljän kolmion liikennejärjestelyjen purku 4.11.2009 Porin liikenneturvallisuussuunnitelmassa 2001 (s 55 ja liite 4) hyvien kokemusten pohjalta päätettiin laajentaa väistämisvelvollisuus joka tulosuunnalta.

Lisätiedot

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä

Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnittelua kuntarajat ylittävänä yhteistyönä Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat Suomessa työpaja Sonja Heikkinen 8.10.2014 Valtakunnallisia liikennepoliittisia

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2013 tapahtui 184 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2012 luku oli 205). Onnettomuuksista 0 johti kuolemaan ja 33 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Koulukyselyn tulokset 29.9.2014 YHTEENVETO 1/3 Koulukysely suoritettiin 1. 19.9.2014 ja kysely onnistui erinomaisesti. Vastausmäärä oli 1299 kpl, mikä

Lisätiedot

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012

Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa. Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Työmailla tavoitteena nolla tapaturmaa Suvi Lokkinen, kehityspäällikkö Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Fingridin työturvallisuushanke 2012 Tavoitteena 0 tapaturmaa Fingridin työmailla kehittää työturvallisuuskulttuuria

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2014: KUNTA NAANTALI 13.4.2015 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuonna 2014 tapahtui 102 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (vuonna 2013 luku oli 77). Onnettomuuksista 1 johti kuolemaan ja 11 loukkaantumiseen. Onnettomuuksissa

Lisätiedot

LIIKENNETURVA 2009 1

LIIKENNETURVA 2009 1 LIIKENNETURVA 2009 1 Selviytyykö ikäihminen liikenteessä? Ikääntyneiden ihmisten kokonaismäärä ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa tulevina vuosikymmeninä huomattavasti. Kiistämätön tosiasia on myös se,

Lisätiedot