HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2013 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE

Transkriptio

1 HARTOLAN KUNTA TALOUSARVIOESITYS VUODELLE 2013 JA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Kunnanhallitus Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto / asianr. 66

2 2 YLEISPERUSTELUT TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Yleistä Kuntien tilanne Verotulojen kehitys Valtionosuudet HARTOLAN KUNNAN TILANNE Väestö Työllisyys ja elinkeinot Hartolan taloustilanne Alijäämän kattamisvelvollisuus TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITTELUN PERUSTELUT Laadinnan lähtökohdat Verotulot Käyttötalouden valtionosuudet Kunnan rahoitustarpeet ja lainanotto Henkilöstö Strategia Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Tuloslaskelma Rahoituslaskelma TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE Talousarvio ja taloussuunnitelma kuntalain mukaan Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Poistosuunnitelman muuttaminen TALOUSARVION SITOVUUS Sitovat toiminnalliset tavoitteet Käyttötalousosan sitovat määrärahat Tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan sekä investointiosan sitovat määrärahat Käyttötaloussuunnitelman vahvistaminen KÄYTTÖTALOUSOSA KESKUSVAALILAUTAKUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS JA VALTUUSTO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Jaostot Keskushallinto Henkilöstöhallinto Elinkeinotoimi PERUSTURVATOIMI Peruspalvelukeskus Aava Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallinto Päivähoito Esiopetus Perusopetus Ruokahuolto... 71

3 3 5.6 Vapaa sivistystyö TEKNINEN TOIMI Liikelaitokset Kaavoitus Alueiden hoito Pelastustoimi Nuorten työllistäminen ATK-palvelut Tilapalvelut Rakennukset Jaostot YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN YHTEYDESSÄ ESITETTÄVÄ TOIMENPIDEOHJELMA KONSERNIBUDJETTI

4 YLEISPERUSTELUT 4 1 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 1.1 YLEISTÄ Suomen kansantalouden kehitys on taittunut vuoden 2012 aikana ja vuoden 2013 alussa talouskehitys on todennäköisesti taantumassa. Viime vuoteen verrattuna kansantalouden tuotanto on supistunut ja vienti on vähentynyt siinä määrin, että talouskasvu on 0,1-0,5 %. Myös kotimaisten investointien alamäki ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen ovat tosiasia. Vuodelle 2013 ennustetaan heikkoa kasvua 0,8 % ja vientiteollisuuden kehityksestä riippuen jo hidasta piristymistä vuotta 2014 kohti, jolloin kasvuksi ennustetaan 1,4 %. Epävarmuus talouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvu sekä velkakannan nopea lisääntyminen. EU:n tasolla tehdyt ratkaisut unionin jäsenmaiden velkakriisien hoitamiseksi ovat kuitenkin rauhoittaneet eurooppalaisia rahoitusmarkkinoita, mikä on pitänyt korot edelleen matalalla. Euroalueen talouskasvu jää nollaan vuonna 2013 ja kasvua ennustetaan vuodelle ,4 %. Talousuutiset USA:n ja Kiinan kehityksestä ovat pitkällä tähtäimellä rohkaisevia. Maailmantalouden kehittymisen painopisteet sijaitsevat Euroopan ulkopuolella. Euroopan valtioiden huolena on väestön ikääntyminen ja vahva julkinen sektori sekä teollisuuden kilpailukyvyn hiipuminen. Näiden tekijöiden kompensoiminen vaatisi runsaasti uusia tuotannontekijöitä ja innovaatioita, joihin myös Suomessa tulisi panostaa. Venäjän kehitys tulee olemaan Suomen viennin kannalta ratkaisevan tärkeä myös tulevaisuudessa. Kansantaloutemme tulevaan kehitykseen vaikuttaa Suomen omien talouspoliittisten toimenpiteitten onnistuminen. Edessä on pitkä hitaan talouskasvun aika, mikä ilmenee kuntataloudessa muun muassa verotulojen aiempaa vaatimattomampana verotulokehityksenä. Julkisen talouden kestävyysvaje joudutaan ratkaisemaan joko supistamalla julkisen sektorin kokonaiskustannuksia suhteessa muuhun toimintaan tai lisäämällä valtion velkaantumista. Työmarkkinat Valtiovarainministeriö arvioi vuonna 2013 keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 8,1 %. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioitiin olevan keskimäärin 7,6 %, mikä merkitsee, että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Myönteistä on että pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeiluun saadaan rahoitus luvatun suuruisena. Uusimpien ennusteiden mukaan työllisyyden arvioidaan pahentuvan on ensi vuonna viimevuodesta. Työllisyysaste kohoaa jonkin verran työvoiman tarjonnan vähetessä. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensivuonna niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. Inflaatio Vuonna 2012 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin noin 2,5 prosenttia. Suomessa arvonlisäveron korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä osana veropoliittisia toimenpiteitä kohottaa vuonna 2013 osaltaan kuluttajahintoja vuositasolla noin 0,6-0,7 prosenttiyksik-

5 köä. Kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan kuitenkin lievästi hidastuvan vuonna 2013 ja inflaatio jäänee alle 2,5 prosentin. 5 *)! ) "#$% &'!(% +''1 /%0 &%&.%' +%1 '%' /%+.+%2 0-%& +%2.$%0 +%' &%+ $%2 +'&', $%$ +%$ +%- '%. &%+ /%..+%. 00%/ +%/./%- &%- '%/ $%' +'&&, +%2.%0 +%2 &%& $%. 2%/.$%$ 0.%/ '%1.1%& &%& &%. $%' +'&+,, &%' $%& $%0 '%& +%- 2%-.$%+ 00%' &%2 0$%' &%0 '%- &%/ +'&$,, &%' +%0 +%- '%. +%. /%&.$%/ 00%. &%+ 0.%1 &%. '%- &%2 1.2 KUNTIEN TILANNE Valtion talousarvioesitys ei sisällä yllätyksiä kuntasektorille. Kuntatalous kiristyy ja sopeutustoimiin joudutaan laajasti kuntakentässä. Hallitusohjelman mukaisesti kuntien valtionosuutta leikataan 631 miljoonaa euroa vuosina , jonka lisäksi kehysriihessä 2012 on sovittu lisäleikkaukset vuodelle milj. euroa, vuodelle milj. euroa ja vuodelle milj. euroa. Valtionosuuksien pohjana olevat laskennalliset kustannukset kasvavat tänä aikana ja leikkauksista huolimatta kuntien valtionosuudet kasvavat 1,5 % vuonna 2013 edelliseen vuoteen verrattuna. Mikäli Suomen talouskehitys heikkenee arvioidusta, maan hallitus tulee viimeistäin ensi kevään kehysriihessä arvioimaan jälleen hallitusohjelman tavoitteita. Edessä saattaa olla vielä uusia sopeuttamistoimenpiteitä, joka koskevat kuntasektoria. Vanhuspalvelulaki tulee voimaan Henkilöstömitoitusten mahdolliset tarkistukset siirtyvät vuodelle Kevään kehysratkaisussa alennettiin sosiaali- ja terveydenhuoltoon osoitettuja kehittämisvaroja aiemmin sovitusta 145 miljoonasta 125 miljoonaan vuonna Kehysriihessä nämä varat palautettiin niin, että 10 miljoonaa euroa kohdistetaan vanhuspalveluihin ja 10 miljoonaa euroa omaishoidon kehittämiseen. Vanhuspalvelulain toteuttamisen kokonaiskustannuksiksi vuoden 2015 tasossa arvioidaan hallituksen esityksessä 151 miljoonaa euroa, josta valtion osuus olisi 86 miljoonaa, eli 54,3 %. Vanhuspalvelulain toteutumisen vuositason kustannusten luotettava arviointi on kuitenkin vielä

6 hyvin vaikeata. Vanhuspalvelulain lisäksi useat muut pienemmät, kuten liikenne- tai rakennusvalvonnan ratkaisut kiristävät kuntataloutta. 6 Myönteistä budjettiesityksessä on, että hallitus kompensoi kunnille kaikki veroperusteiden muutosten aiheuttamat menetykset ja että pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kuntakokeiluun saadaan rahoitus luvatun suuruisena. Hallituksen budjettiesitys kiristää kuntataloutta valtiovarainministeriön arvion mukaan ensi vuonna noin 160 miljoonaa euroa tähän vuoteen verrattuna. Tämä lisää paineita kuntaverojen korottamiseen sekä kiihdyttää kuntien velkaantumista. Palkkaratkaisu Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden syksyllä neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Niin sanottu raamisopimus tuli voimaan vuoden 2012 tammikuun alusta. Sopimus on voimassa 26 kuukautta ja sopimuskausi päättyy Koko sopimuskauden kustannusvaikutus on lähes 4,5 % kaikilla sopimusaloilla. Jatkossakin kuntatalouden palkanmaksuvara riippuu lähinnä yleisen talouskehityksen siivittämästä kuntien omien verotulojen kasvusta. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3,2 %. Tämä sisältää viime vuodelta siirtyvän palkkaperinnön ja kuluvan vuoden sopimuskorotukset sekä liukuma-arvion. Kunta-alan palkkasumma kasvanee hieman enemmän. Vuonna 2013 kunta-alan ansiotasoindeksi kohonnee 2,3 %. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumman kasvu vuonna 2013 jäänee ansiotason muutoksen tasolle.

7 7 1.3 VEROTULOJEN KEHITYS Vuonna 2012 kuntien verotulot kasvoivat keskimäärin 1,5 % ja ensi vuonna kasvuksi ennustetaan 4,2 %. Vuonna 2012 kunnallisveron tilityksiä lisäsi lähinnä ansiotason 3,5 % kasvu. Myös kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti nousi 0,09 prosenttiyksikköä ja on nyt 19,25. Tilityksiä pienensivät osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt muutokset, joista merkittävimmät olivat perusvähennyksen ja työtulovähennyksen muutokset. Veromenetykset kompensoidaan täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäämällä. Vuonna 2013 ansiotulojen kasvuvauhti hieman hidastuu ja on arvion mukaan 2,6 %. Kehysriihessä päätettiin luopua väliaikaisesti vuosina ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksista. Kunnallisverotuksessa ansiotuloista tehtävien vähennyksien arvioidaan lisääntyvän näina vuosina vain vähän eli parisen prosenttia ja vähennykset pysyvät suurin piirtein vuoden 2012 nimellisellä tasolla. Indeksien jäädytys kasvattaa osaltaan myös kunnallisveron tuottoa. Kunnallisveroa tilitettäneen ensi vuonna 17,6 miljardia euroa eli 4,2 % tänä vuonna kertyviä tilityksiä enemmän. Työllisyystilanteen mahdollinen heikkeneminen ennustettua enemmän pienentäisi kuitenkin varsin optimistista arviota ensi vuoden tilitysten kasvusta. Yhteisöveron tuottoon liittyy paljon epävarmuutta lähinnä yleisen taloudellisen kehityksen johdosta. Valtiontalouden kehyspäätöksessä sovittiin, että kuntien yhteisöveron jako-osuutta jatketaan vuosina viidellä prosenttiyksiköllä korotettuna. Vuonna 2013 jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 29,08 %. Peruspalvelubudjettiin sisältyvän valtiovarainministeriön yhteisöveroennusteen perusteella kuntien yhteisöverokertymä olisi 1,28 mrd. euroa vuonna 2013, joka olisi noin 3 % enemmän kuin vuonna Yhteisöveron tuottoa vähentäviä veroperustemuutoksia ovat määräaikaisina toimenpiteinä toteutettavat tuotannollisten investointien korotetut poistot (20 milj. euroa vuonna 2013 ja 40 milj. euroa vuosina , sekä ns. t & k-verohuojennus (184 milj. euroa). Yhteisöverontuottoa lisääviä veroperustemuutoksia puolestaan ovat yhteisöjen korkomenojen vähennysoikeuden rajoittaminen (70 milj. euroa) sekä kilometrikorvauksen verovapaan määrän alentaminen. Kilometrikorvauksen verovapaan määrän alentamisen on arvioitu vähentävän yritysten maksamien korvausten määrää ja sitä kautta lisäävän yhteisöverontuottoa vuonna milj. euroa ja vuonna milj. euroa. Lisäksi yhteisöverotuottoon voi vaikuttaa raamisopimukseen liittyvän koulutusmenojen lisävähennyksen mahdollinen käyttöönotto. Sen voimaantulo ja mahdolliset vaikutukset yhteisöveron tuottoon ovat tätä kirjoitettaessa vielä epävarmoja asioita, koska kaikki osapuolet eivät hyväksyneet aiemmin ehdotettua mallia. Toteutuessaan lisävähennys vähentäisi yhteisöverontuottoa ja vastaavasti korottaisi kuntien jako-osuutta yhteisöverosta. Vuoden 2013 kuntien yhteisöveron jako-osuuteen vaikuttavat lisäksi vuonna 2013 käyttöön tuleva yritysten Yle-vero. Yle-vero maksetaan ja tilitetään kokonaisuudessaan valtiolle yhteisöveron yhteydessä ja siten se laskee kuntien jako-osuutta yhteisöverontuottoon. Kunnat ja kuntayhtymät eivät ole verovelvollisia Yle-veron osalta. Tämä muutos on otettu huomioon yhteisöveroa laskettaessa. Tämän hetkisessä arviossa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään vuonna 2012 yhteisöveroa kokonaisuudessaan vajaat 1,3 miljardia euroa eli noin 23 % vähemmän kuin vuonna Vielä vuosi

8 sitten muutosarvio yhteisöveron tilityksistä oli kahdeksan prosentin supistuminen. Vuonna 2013 yhteisöveron tilitykset kunnille pysyvät näillä näkymin kuluvan vuoden tasolla. 8 Vuonna 2012 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 1,3 miljardia euroa ja vuonna 2013 tilitysten arvioidaan kasvavan verrattain maltillisesti. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt yhdessä Suomen Kuntaliiton ja Verohallinnon kanssa hankkeen, jossa selvitetään kiinteistöverotuksen uudistamistarpeita. Mahdolliset toimenpide-ehdotukset voivat vaikuttaa jo vuoden 2013 kiinteistöveron tilityksiin. 1.4 VALTIONOSUUDET Valtio valmistelee valtionosuusuudistusta pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaan osana kuntarakenneuudistusta. Uuden valtionosuuslainsäädännön on määrä tulla voimaan vuoden 2015 alusta. Edellinen rakenteellinen muutos valtionosuusjärjestelmään on tehty vuoden 2010 alusta lukien. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan mm. perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Tämän hetkisten linjausten mukaan samassa aikataulussa valtionosuusjärjestelmän uudistustyön kanssa tapahtuu myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle. Ensi vuoden peruspalvelujen valtionosuutta koskevissa alustavissa laskelmissa on otettu huomioon valtionosuuden perusteena olevista määräytymisperusteista tilanteen mukaiset kieli- ja ikäryhmittäiset väestötiedot sekä työllisyystiedot, jotka vaikuttavat sosiaalihuollon laskennallisiin kustannuksiin. Muut määräytymisperustetiedot on päivitetty t syksyn 2012 aikana. Valtaosa, yli 80 prosenttia kunnan peruspalvelujen valtionosuuden laskennallisesta perusteesta määräytyy pelkästään kunnan ikärakenteeseen eli ikäryhmittäisiin asukasmääriin perustuen. Tämän ulkopuolisena osana toimii ns. ylläpitäjäjärjestelmä, jossa lukioiden, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun rahoitus menee suoraan opetuksen järjestäjälle oppilasmäärien mukaisena. Rahoitusta tarkistetaan joka vuosi toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaisesti. Kuntien rahoitusvastuulle jää asukasta kohden laskettu rahoitusosuus (yhtä suuri kaikille kunnille), joka määräytyy kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon mukaan. Valtion talousarvioesityksen mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuonna 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) v v valtionosuusprosentti (%) 31,42 30,96 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 3 001, ,80 Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen, AMK) (OKM) v v valtionosuusprosentti (%) 41,89 41,89 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 364,18 367,74 Muutokset valtionosuuksiin vuonna Valtionosuusleikkaus valtionosuusprosenttia muuttamalla; vaikutus kuntien rahoitukseen n milj. 2. Kehysriihessä päätetty valtionosuusrahoitukseen kohdistuva lisäleikkaus -125 milj. euroa ja kasvattaa kunnan omarahoitusosuutta n. 23 euroa/asukas. 3. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista + 27,3 milj. euroa

9 9 4. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksiin ei tehdä indeksikorotuksia vuonna 2013,vaikutus - 50 milj. euroa 5. Säästöt oppisopimuskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja vapaan sivistystyön, teattereiden, museoiden ja orkestereiden rahoitukseen -58 milj euroa

10 10 2 HARTOLAN KUNNAN TILANNE 2.1 VÄESTÖ Hartolan väkiluku oli 3292 henkeä. Ennakkoväkiluku on Edelliseen vuoteen verrattuna väestö väheni 63 hengellä. Syntyneitä oli 17 lasta syyskuun loppuun mennessä. Väestöennusteen mukaan Hartolassa on asukkaita suunnitelmavuoden 2015 loppuun mennessä 3096 ja vuonna henkeä. Nuorten ja työikäisten suhteellinen osuus väestöstä vähenee ja 65 -vuotta täyttäneiden osuus kasvaa. Väestöennusteista on havaittavissa lasten ja kouluikäisten määrän väheneminen ja vanhusväestön osuuden kasvaminen. Muutoksilla on vaikutusta kunnan palvelujen järjestämiseen erityisesti sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS HARTOLASSA V

11 HARTOLAN KUNNAN LASTEN MÄÄRÄ V v v v. Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto 540 HARTOLAN KUNNAN VANHUSVÄESTÖN MÄÄRÄ V v. Yli 75 v. Lähde: Tilastokeskus 2011.

12 TYÖLLISYYS JA ELINKEINOT Päijät-Hämeessä oli lokakuun 2012 lopussa työtöntä työnhakijaa (työttömyysaste 12,0 %), mikä on enemmän kuin vuoden 2011 lokakuun lopussa, jolloin työttömiä työnhakijoita oli (työttömyysaste 10,8 %). Hartolassa oli lokakuun 2012 lopussa 132 työtöntä työnhakijaa, joista alle 25 -vuotiaita oli 13 henkeä ja pitkäaikaistyöttömiä 24 henkeä. Kokonaistyöttömyysaste oli lokakuussa 9,4 % kun se edellisen vuoden lokakuun lopussa oli 8,6 %. Hartolan työllisyys on pysynyt melko hyvänä vuodesta 2009 lähtien. Taloudellisen taantuman vaikutukset heikentävät oletettavasti työllisyystilannetta edelleenkin suunnittelukaudella. Hartolan kunnan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,0 %, mikä on Lahden kaupungin jälkeen maakunnan toiseksi korkein. Kunnan elinkeinorakenne oli vuonna 2010 Hartolassa seuraava: Työssäkäyvistä työskenteli palveluelinkeinoissa 55,5 %, teollisuudessa ja rakentamisessa 24,5 %, alkutuotannossa 18,4 % ja 1,6%:n osalta toimiala oli tuntematon. Tilastokeskuksen mukaan Hartolan taloudellinen huoltosuhde oli 1,77 vuonna Suhdeluku kertoo, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa oli yhtä työllistä kohden. 2.3 HARTOLAN TALOUSTILANNE Hartolan kunnan rahoituksen riittävyyttä ja vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat olleet olennaisesti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikompia vuosina Kunta kävi läpi kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 mukaisen arviointimenettelyn vuosina Arviointiryhmän esityksen perusteella kunta osallistui vuonna 2009 Lahden seudun UusiKunta -kuntajakoselvitykseen, jossa ministeriön asettamana selvitysmiehenä toimi Osmo Soininvaara. Selvityksen tavoitteena oli muodostaa suurkunta Lahden ympärille, ratkaista kuntatalouden ongelmia ja uudistaa kuntien palvelurakennetta Päijät-Hämeessä. Kaikki kunnat Lahtea lukuun ottamatta hylkäsivät selvitysmiehen ehdotuksen valtuustoissaan Tämän jälkeen valtiovarainministeriö ei ole esittänyt Hartolalle vaatimuksia uusista kuntaliitosselvityksistä. Arviointiryhmän esityksen mukaan kunnan tulee jatkaa talouden tasapainottamista koskevien toimenpiteiden kehittämistä. Talouden suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä käyttö- että investointimenojen kasvun hallintaan. Siltä osin kun taloussuunnitelmassa ei saada taseen kertyneitä alijäämiä katettua, tulee laatia kuntalain 65 :n mukainen toimenpideohjelma vuoteen 2018 mennessä. Vuoteen 2003 saakka syntynyt alijäämä on katettu peruspääomasta, minkä tilintarkastaja on aikanaan hyväksynyt. Tilinpäätökset vuosina olivat tappiollisia. Vuosien tilinpäätökset olivat ylijäämäisiä niin, että vuoden 2011 tilinpäätöksessä kattamatonta alijäämä oli jäljellä enää ,61 euroa. Vuoden 2012 talousarvion mukaan tilikauden alijäämä olisi Syyskuun lopun toteuman perusteella voidaan arvioida, että ennen satunnaisia eriä tulos on 0,4 milj. euroa alijäämäinen. Vuosikate on heikentynyt edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän laskutus tulee syyskuun lopun toteumaennusteen mukaan ylittämään talousarvion 0,250 milj. eurolla, mutta kunnan oman toiminnan menot tulisivat alittumaan noin 0,3 milj. eurolla. Verotulojen kokonaiskertymä vuodelle 2012 on 9,6 miljoonan euroa talousarvion mukaisena. Silti yhteisöveron tilitykset ovat laskeneet 0,5 milj euroa, joka on 34 % - yksikköä vuodesta Valtionosuudet toteutuvat ennakoidulla tavalla. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä kattamaton alijäämä tullee siis kasvamaan noin 0,4 milj. eurolla.

13 ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS Kuntalain mukaan kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntalakiin on otettu erityissäännös taloutta tasapainottavasta toimenpideohjelmasta. Säännös koskee kuntia, joilla on kattamatonta alijäämää taseessa erityisen suuri määrä ja joka ei saa taseen alijäämää katettua taloussuunnitelmassa. Toimenpideohjelma kohdistuu taseessa jo kertyneen alijäämän kattamiseen. Toimenpideohjelman laatimisesta riippumatta taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Valtuuston on hyväksyttävä toimenpideohjelma taloussuunnitelman yhteydessä. Toimenpideohjelma voi olla myös erillinen valtuuston hyväksymä asiakirja ja se voidaan hyväksyä osana taloussuunnitelmaa. Usealla vuodelle ulottuva toimenpideohjelma tarkistetaan ja hyväksytään vuosittain talousarvion ja suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä Hartolan toimintakate oli euroa/asukas (vuonna /as.), ilman satunnaisissa kuluissa tehtyä sosiaali- ja terveystoimen menojen 0,430 milj euron oikaisua, kun se muissa asukkaan kunnissa oli vuonna /as.. Mahdollisuudet menojen pienentämiseen, huomioiden kunnan ikärakenne ja sairastavuus, ovat olemattomat, koska lakisääteiset palvelut on järjestettävä. Hartolan kunta on hoitanut kunnalle säädetyt lakisääteiset palvelut ja kunnan elinvoiman säilyttämiseen tähtäävät elinkeinotoimen palvelut. Henkilöstö on mitoitettu mahdollisimman pieneksi, joten organisaatio on hyvin haavoittuva. Mahdollisuudet talouden tasapainottamiseen menoleikkauksilla on lähes mahdotonta. Kunnan veroprosentti on ollut vuosina ,5 %. Valtuusto päätti korottaa tuloveroprosenttia 0,5 prosenttiyksikköä vuoden 2013 alusta. Jatkossa myös kiinteistöveroprosenttien korottaminen tulee ottaa huomioon mahdollisena tasapainottamiskeinona Keväällä 2008 laaditussa arviointiryhmän kertomuksessa oletettiin kertyneiden alijäämien kattamisen onnistuvan vain omaisuuden myynnistä saatavilla myyntivoitoilla. Silloin suunniteltuja rantatonttien ja Suur-Savon Sähkö Oy:n osakkeiden myyntiä ei kuitenkaan ole tehty. Suunnitelmavuosina on varauduttu Vanjärven ja Tippavaaran rantatonttien myyntiin. Vuoden 2013 talousarvioon on satunnaisiin tuottoihin merkitty myyntivoittoja 0,5 milj. euroa. Lisäksi taloussuunnitelmassa on merkitty satunnaisiin tuottoihin myyntivoittoja vuodelle ,1 milj. euroa ja vuodelle ,1 milj. euroa. Sosiaali- ja terveysyhtymän laskutus on Hartolan kunnan toimintakatteesta vuoden 2012 tilinpäätösarviossa 66 %. Hartolan maksuosuus kasvoi vuonna ,800 milj. euroa ja vuonna 2012 jälleen 0,800 milj. euroa vuoteen 2011 verrattuna. Vuodelle 2013 on koko sosiaali- ja terveystoimen kustannusten nousuksi ilmoitettu vuoden 2012 tasosta runsas 0,900 milj. euroa. Näin suuresta kustannusten noususta jo kolmantena vuotena peräkkäin kunta ei voi mitenkään selviytyä. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä korkeintaan 0,5 miljoonaa euroa vuodessa eikä veronkorotuksilla voida ratkaista asiaa. Yhden veroprosentin nosto tuo 0,400 miljoonaa euroa lisää tuloja. Kunnan omassa hoidossa on 34 % toimintakatteesta, tästä suurin osa koostu perusopetuksesta, päivähoidosta, teknisen toimen tukipalveluista menoista sekä palvelutuotantoa tukevista hallinnon palveluista. Näiden palvelujen kustannusten kasvu on onnistuttu viimevuosina pysäyttämään. Vuoden 2013 jälkeen näyttää sille, että talousarvion tasapainottaminen on vaikeaa, koska sosiaalija terveystoimen kustannukset ovat kohonneet rajusti. Tämä kasvattaa kattamatonta alijäämää noin

14 14 1,2 milj. eurolla vuonna 2013, jonka seurauksena vuoden 2013 lopussa kattamatonta alijämää olisi noin 1,7 milj. euroa. Hartolan mahdollisuudet selvitä kattamattomasta alijäämästä riippuvat hyvin paljon valtion toimenpiteistä. Omia keinoja ovat omaisuuden myyminen, veroprosenttien nosto ja tiukka menokuri. Jokaisen vapautuvan vakanssin täyttämistä on tarkoin harkittava. OMA PÄÄOMA JA KATTAMATON 1000 euroa TPA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilik. yli- /alijäämä Kattaminen rahastoista Kattaminen peruspääomasta Edellisten tilik. yli- /alijäämä Tilikauden yli- /alijäämä Oma pääoma Kattamaton alijäämä ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN VUOSINA Edellisten vuosien ali-/ylijäämä Tilikauden /ylijäämä Ali / ylijäämä vuoden lopussa ali- TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS Esitettyyn suunnitelmaan sisältyy erittäin paljon epävarmuustekijöitä liittyen yleiseen talouden kehitykseen ja hallituksen valmistelemaan kuntarakenneuudistukseen ja sitä seuraavaan valtionosuusuudistukseen. Tarkempi laskelma ja yksilöity toimenpideohjelma alijäämän kattamisesta on sivulla 105.

15 15 3 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITTELUN PERUSTELUT 3.1 LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Kunnanhallitus hyväksyi laadintaohjeet vuoden 2013 talousarviolle ja vuosien taloussuunnitelmalle. Talousarvio on tulosalueittain laadittu tämän ohjeen mukaisesti. Sosiaali- ja terveystoimen sekä ympäristötoimen talousarvioista on saatu ennakkotieto Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymästä ja tulevana vuonna edessä on merkittävä kustannustason nousu. Kuntakohtaiset käyttöarviot erikoissairaanhoidossa on arvioitu viimevuoden ja kuluvan vuoden käyttöön perustuviin suoritemääriin ja nousua on keskimäärin 3,5 %. Peruspalvelukeskus Aavan osalta kustannusten nousu on huomattavasti suurempaa, mikä johtuu suoriteperusteiseen laskutukseen siirtymisestä. Tämän seurauksena etenkin asumispalvelujen kustannusten nousu 0,420 milj. euroa, karkaavat hyvin kauas kunnan maksukyvyn ulottumattomiin. Asumispalvelujen toiminnallinen rakenne joudutaan avaamaan vuoden 2013 aikana ja ratkaisemaan asia siten, että painopiste siirretään tehostettuun palveluasumiseen ja terveyskeskussairaalan tasoista hoitoa vähennetään rajusti. Toiminnan uudelleen järjestely vaatii myös investointien suunnittelua. 3.2 VEROTULOT Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti oli 18,98 % vuonna 2011, mutta Hartolan ansiotuloista laskettu efektiivinen veroprosentti on 13,3 %. Kunnan ns. efektiivisellä veroprosentilla tarkoitetaan maksettavan veron suhdetta ansiotuloihin. Oletettavaa on, että kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti kohoaa tulevina vuosina huomattavasti enemmän kuin aiemmin kuluvalla vuosikymmenellä. Talousarvion verotulokohta koostuu kunnan tuloverosta eli kunnallisverosta, yhteisöverosta sekä kiinteistöverosta. Vuoden 2013 kokonaisverotuloksi arvioidaan Hartolassa yhteensä 9,563 milj. euroa, jossa on lisäystä vuoden 2012 verotuloennusteeseen vain 0,4 %. Verotulot on arvioitu Kuntaliiton vuoden 2012 lokakuun veroennustekehikon mukaisesti korjattuna vuoden 2011 kunnallisverotuksen lopullisilla tiedoilla. Kunnallisvero on laskettu voimassa olevalla veroperusteella ja kiinteistöverot on talousarvioon laitettu vuoden 2012 maksuunpanon mukaisina. Kunnanvaltuusto on vahvistanut kunnan tuloveron ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2013 marraskuussa 2012 seuraavasti: Kunnan veroprosentit vuodelle 2013 on vahvistettu seuraavasti Kunnan tulovero 21,00 % Yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50 Muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,20 Verotulojen kehitysarvio veroennustekehikon mukaan on verolajeittain seuraava:

16 16 TILIVUOSI ** 2013** 2014** 2015** Verolaji Kunnallisvero Muutos % -2,0-2,0 3,7 0,8 0,9 4,0 1,0 Yhteisövero Muutos % -16,0 20,0 1,9-34,4 0,8 2,0 0,3 Kiinteistövero Muutos % 6,3 27,7 3,2 0 0,0 0 0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % 9,8 3,2 3,4-4,7 1,3 5,0 2,0 ** Ennakkoarvio verotulojen kehityksestä. 3.3 KÄYTTÖTALOUDEN VALTIONOSUUDET Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen vaikuttavat vuonna 2012 päätetyn hallitusohjelman linjaukset, joista merkittävimmät ovat kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kohdistuva 631 milj. euron leikkaus. euroa sekä kiinteistöveron poisto verotuloihin perustuvasta tasauksesta. Valtionosuusleikkauksen kuntakohtainen vaikutus oli -118 euroa/asukas, minkä jälkeen päätetty lisäleikkauksesta 125 milj. euroa 23 euroa asukas. Yhteensä kustannusvaikutukset merkitsevät euron vähennystä. Kiinteistöveron poistaminen verotulojen tasauksesta vaikutti kunnissa hyvin eri tavalla. Hartolassa suuri loma-asuntojen määrä vaikutti niin, että tasauksen määrä kasvoi uudistuksen seurauksena noin euroa. Käytännössä verotulojen tasauksen nettokasvu oli ainoastaan noin eurolla vuonna Vuonna 2013 verotulojen tasaus lisää valtionosuuksia 0,325 milj euroa, koska Hartolan laskennallisten verotulojen kokonaiskertymä on laskenut vahvistetussa verotuksessa. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta. Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden määrään vaikuttavat yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset ja valtionosuusmaksatuksessa huomioon otettavat esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. Kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden lopullinen määrä saadaan, kun valtionosuuden laskennallisesta perusteesta vähennetään kunnan omarahoitusosuus ja näin saatuun euromäärään lisätään yleinen osa, erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat, vuoden 2010 valtionosuusuudistukseen liittyvä järjestelmämuutoksen tasaus (kiinteä vuoden 2010 taso) ja valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset. Osana kunnan peruspalvelujen valtionosuutta otetaan huomioon myös laskennallisiin verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus, jonka määrä on varmistunut vuoden 2011 lopullisen verotuksen valmistuttua.

17 17 Kotikuntakorvausjärjestelmä sisältyy kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen. Opetuksenjärjestäjä on oikeutettu kotikuntakorvaukseen oppilaan suorittaessa oppivelvollisuuttaan muussa kuin oman kotikuntansa esi- tai perusopetuksessa. Kotikuntakorvauksen korvausvelvollisuus vuodelle 2013 määräytyy tilastointiajankohdan mukaisesti oppilaan iän ja kotikunnan perusteella. Kotikuntakorvausmenot vähentävät ja kotikuntakorvaustulot lisäävät kunnalle myönnettyä peruspalvelujen valtionosuutta. Kotikuntakorvausmenoja ja -tuloja ei kuitenkaan kirjata valtionosuuksiin, vaan ne sisältyvät perusopetuksen menoihin ja tuloihin. Kunnan kotikuntakorvauksen perusosa on kuntakohtainen ja se saadaan suoraan valtionvarainministeriöltä. Kotikuntakorvaus saadaan oppilaiden iän perusteella, johon sovelletaan alla esitettyä kerrointa. +0,91 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 6 vuotiaat + 1,00 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * 7 12-vuotiaat + 1,35 * oppilaan kotikunnan kotikuntakorvauksen perusosa * vuotiaat Samoja painotuksia käyttäen saadaan kotikuntakorvauksen yhteismäärä. Kotikunnalla on korvausvelvollisuus myös 16-vuotiaasta oppivelvollisesta oppilaasta (38 3 mon.), mutta ei alle 6-vuotiaasta perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitettua pidennettyä oppivelvollisuutta suorittavasta oppilaasta. Kunnan ei tarvitse laskuttaa kotikuntakorvauksia itse, vaan kotikuntakorvausmenot ja -tulot otetaan huomioon keskitetysti valtionosuusmaksatuksessa. Vuoden 2013 talousarvioon sisältyvät arviot seuraavista valtionosuuksista Peruspalvelujen valtionosuus euroa Perusteena ovat - yleisen osan määräytymisperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset - yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset - asukaskohtainen taiteen perusopetus ja yleinen kulttuuritoimi, joiden yhteissummasta vähennetään omarahoitusosuus - Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuusperusteen kaikki kertoimet ovat talousarvion valmisteluvaiheessa vuoden 2011 tietojen mukaisia ja ne tarkentuvat vasta loppuvuodesta. Valtionosuusjärjestelmämuutoksentasaus euroa Vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta aiheutuneet kuntien valtionosuuden lisäykset ja vähennykset tasattiin järjestelmän muutosvaiheessa kuntien kesken niin, että kunnan valtionosuuden määrä ei uudistuksen vuoksi muuttunut vuonna Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus on uudistuksen yhteydessä vuoden 2010 tasossa laskettu vertailulaskelma, jonka perusteella valtionosuuteen lisätään tai siitä vähennetään tasauserä. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus euroa Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus perustuu kunnan laskennalliseen verotuloon, joka ottaa vielä vuonna 2011 huomioon kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron laskettuna koko maan keskimääräisillä kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteilla. Vuoden 2012 alusta tasauksesta poistuu kiinteistöveron laskennallinen osuus. Tasaus on osa valtionosuusjärjestelmää ja sisältyy kunnan

18 peruspalvelujen valtionosuuteen. Verotuloihin perustuvan valtionosuuden tasauksen laskennassa käytettävä koko maan keskimääräinen tuloveroprosentti on 18,98 % vuonna Tasausraja on 2 952,63 euroa/asukas. 18 Kuntaliiton ennakkolaskelmassa on otettu huomioon hallitusohjelman mukainen laskennallisen kiinteistöveron poisto tasauksesta, mikä vaikuttaa kuntiin erittäin epätasaisesti. Osa vaikutuksista on euromääräisesti erittäin suuria. Alustavien laskelmien mukaan asukaskohtaiset muutokset vaihtelevat -114 eurosta 598 euroon. Kiinteistöveron tasauksesta poiston vaikutus on negatiivinen 234 kunnassa. Muutosvaikutus on positiivinen 86 kunnassa. Kiinteistöveron poisto on vaikutukseltaan Hartolan kunnalle euroa positiivinen. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on kunta-valtio-suhteessa kustannusneutraali, joten tasauslisien ja -vähennysten erotus 34,4 milj. euroa palautetaan kunnille valtionosuuteen tehtävänä lisäyksenä. Lisäys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri 6,43 euroa/asukas. Kunta on oikeutettu valtionosuuden tasauslisään, jos sen laskennallinen verotulo asukasta kohden on tasausrajaa pienempi. Tasauslisä on täysimääräinen tasausrajaan saakka. Mikäli kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuutta tasausvähennyksellä, joka on 37 prosenttia tasausrajan ylittävältä osalta. Tasausraja on 91,89 prosenttia koko maan keskimääräisestä asukaskohtaisesta laskennallisesta verotulosta. Kunnan laskennallista verotuloa laskettaessa otetaan huomioon kunnallisvero ja kunnan osuus yhteisön tuloverosta (yhteisöveroosuus). Laskennallisen kunnallisveron laskennassa käytetään kunnan oman kunnallisveroprosentin sijaan koko maan keskimääräistä tuloveroprosenttia. Kunnan veroprosenttimuutoksilla ei ole suoraa vaikutusta tasauksen määrään, koska tasauksen perusteena olevia laskennallisia verotuloja laskettaessa käytetään kunnan oman kunnallisveroprosenttien sijaan koko maan keskimääräisiä veroprosentteja. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus euroa Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuusrahoitus on talousarviossa negatiivinen, koska Hartolan kunnan itsensä järjestämiin opetus- ja sivistystoimen palveluihin kohdistuva peruspalvelujen valtion osuus on pienempi kuin kunnan osuus perusopetuksen jälkeisen koulutuksen rahoittamiseen. Valtionosuuteen kohdistetut leikkaukset(mm. lukioverkon karsiminen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen menosäästöt)toteutetaan pääosin vuosina Eräitä opetus- ja kulttuuritoimen menosäästöjä, kuten vapaan sivistystyön 11,5 milj. euron, museoiden, teatterien ja orkestereiden yhteensä 10 miljoonan euron ja perustamishankkeiden 6 miljoonan euron menosäästöt, toteutetaan kuitenkin jo vuonna Lukiokoulutukseen kohdistuvat 30 milj. euron säästöt, ammatillisen koulutuksen 43 milj. euron säästöt, oppisopimuskoulutukseen 31 milj. euron säästöt ja ammattikorkeakouluihin kohdistuvat 51 milj. euron säästöt toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. ARVIO VALTIONOSUUKSIEN KEHITYKSESTÄ Toimiala (1000 eur.) TP 2011 TA 2012 TA 2013 TA 2014 TA 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä

19 KUNNAN RAHOITUSTARPEET JA LAINANOTTO Talousarvion rahoitusosaan sisältyvässä rahoituslaskelmassa esitetään tarkemmin pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot, kuten antolainat ja niiden lyhennykset, kunnan lainanotto ja lainojen lyhennykset. Kunnan rahoitustarve muodostuu investointimenoista ja pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä euroa TP 2011 TPA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Lainanotto Lyhennykset Nettolainanotto Pitkäaikaiset lainat Lainat euroa/asukas Asukasmäärä LAINAKANTA V (euroa / asukas) Hartola Koko maa

20 3.5 HENKILÖSTÖ 20 Kunnan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön kokonaismäärä on ollut laskeva viime vuosina. Väheneminen johtuu pääasiassa henkilöstön luontaisesta poistumasta, mutta myös toiminnan uudelleen organisoinnista. Suunnittelukaudella henkilöstön kokonaismäärän arvioidaan pysyvän ennallaan, koska palvelujen tuottaminen vaatii tietyn henkilöstöresurssin. Henkilöstön määrässä oleva muutos johtuu siitä, että teknisen toimen virat/toimet eivät olleet täytettynä tilinpäätöshetkellä ja varsinaisia muutoksia ei ole verrattuna vuoteen Vuosina eläkepoistumaksi on arvioitu 5 henkeä. Myös osa-aika eläkkeen suosio on lisääntynyt, mihin Hartolan kunta on suhtautunut myönteisesti. Työurien pidentämiseen saattaa olla jatkossa tarvetta, jos kunta-alan henkilöstön saatavuus vaikeutuu nykyisestä. Vuoden 2013 talousarvioon on varattu määrärahat henkilöstön palkkaukseen siten, että palkka- ja henkilöstömenojen nousuksi arvioidaan enimmillään 2,5 % tasosta. Tosiasiassa palkkasumma vuodelle 2013 noin 3,725 miljoonaa euroa pysyy vuoden 2012 palkkasumman tasolla. Palkkamenoihin vaikuttaa vaihtelevat tarpeet sijaisten palkkaamiseksi, mahdollisuus tukityöllistämiseen sekä projektihenkilöstön käyttö. Vuoden 2013 vuosiansiot on saatu kertomalla vuoden 2012 elokuun kk-palkat 12,7:llä, jota korotetaan 2,5 %:lla. Vuosien osalta kunta-alalle on sovittu ns. raamisopimuksen perusteella palkkaratkaisu, jonka mukaisiin sopimuskorotuksiin on varauduttu talousarviossa. Henkilösivukulut on arvioitu seuraavasti: 1. Sotu-maksut, työttömyys-, tapaturmavakuutus ym. sivukulut 5,71 % palkoista 2. Palkkaperusteinen eläkemeno (KuEL) 16,55 % palkoista 3. VaEl-kokonaiseläkemaksuprosentti on 25,22 ja siitä on laskettu tietyn kaavan perus teella työnantajan osuus, joka olisi 19,38 % Palkkaperusteinen henkilösivukulu yhteensä 21,81 % 4. KuEL:n ns. varhe-maksuihin varataan keskitetysti yksi käyttövarausmääräraha, joka jaetaan kaikille osastoille käytön suhteessa, vuodelle 2013 arviointikerroin on 0,93 % 5. Eläkemenoperusteiset maksut budjetoidaan vuoden 2012 toteutumien perusteella. Kunnallisen eläkevakuutuksen mukaan eläkemenoperusteisen maksun ennakoidaan kasvavan lievästi edellisestä vuodesta. Vuoden 2013 kerroin on 1,02. KUNNAN HENKILÖKUNTA TOIMIALOITTAIN Toimiala TA 2013 %-osuus TP 2011 %-osuus Kunnanhallitus 14 12,61 % 14 12,73 % Sivistyslautakunta 68 61,26 % 68 61,82 % Ympäristölautakunta 1 0,90 % 1 0,91 % Tekninen lautakunta 29 25,23 % 27 24,55 % Yhteensä ,00 % ,00 %

21 3.6 STRATEGIA 21 Valtuusto hyväksyi kuntastrategian, jonka tarkoituksena on ohjata kunnan kehittämistoimenpiteitä tulevina vuosina. Strategia päivitetään valtuustokausittain ja ensimmäinen tarkistus on seuraavan valtuustokauden alussa vuonna Kunnan visio Hartola on elinvoimainen, hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitseva asukkaistaan ja ympäristöstään huolehtiva aktiivinen maaseutukunta. Kunnan missio Kunta panostaa elinvoimaisuutensa säilyttämiseen ja tuottaa palvelut yhteistyössä kuntalaisten, yrittäjien ja kolmannen sektorin kanssa sekä tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Toiminta-ajatus Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa palvelut ja heillä on turvallista ja hyvä elää Hartolassa. Painopisteet Yrittäjyys ja työpaikat Asuminen ja vapaa-ajan asuminen Kuntatalouden tasapaino ja Kuntapalvelujen järjestäminen lähellä Kuningaskunta - brändin ja me -hengen vahvistaminen Toimenpiteet ja teot Kunnan, yritysten ja yrittäjien välinen hyvä yhteistyö vahvistaa molempia toimijoita. Työpaikat ja kattavat palvelut sekä puhdas luonto ja ympäristö houkuttelevat asumaan Hartolassa. Asuminen sekä haja-asutusalueella että kuntakeskuksessa mahdollistetaan. Tehostetaan tonttien myyntiä mm. Tippavaarassa, Vanjärvellä ja Lilumäessä. Kunnanvaltuuston määrittelemä kuntapalvelujen taso säilytetään, kulloinkin käytettävissä olevilla resursseilla. Taso voi laskea/ nousta taloustilanteen mukaan. Kuningaskunta brändistä tulee näkyvä osa kunnan viestintää. Vahvistetaan me-henkeä järjestämällä asukkaille enemmän mahdollisuuksia osallistua Hartolan kunnan toimintaan ja konkreettiseen kehittämiseen. Toimintaa ohjaavat periaatteet Kunta toimii asukkaiden ja yritysten parhaaksi olemalla avoin ja keskusteleva, toimimalla taloudellisesti ja lähellä kuntalaista Hartolalaiset arvostavat kunnan historiaa, vapaa-ajan mahdollisuuksia sekä yhteisöllisyyttä Elinvoimaisuus syntyy hyvästä yhteishengestä, aktiivisista asukkaista, ja yritystoimintaa vahvistavasta elinkeinopolitiikasta sekä yhdyskuntarakenteen kehittämisestä

22 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA Kuntalain uudet säännökset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta Kuntalain uudet säännökset velvoittavat kunnat järjestämään kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan sekä raportoimaan niiden tuloksellisuudesta. Riskienhallinnan tulee olla järjestelmällistä toimintaa ja kattaa olennaiset kunnan ja kuntakonsernin toimintaan ja talouteen liittyvät riskit. Niistä annettavan toimintakertomusraportoinnin tulee perustua todennettavissa olevaan sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja konsernivalvonnan tuloksellisuuden arviointiin. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukainen järjestäminen Sisäisen valvonnan järjestämisestä ei aiemmin ole kuntalaissa ollut säännöksiä. Valvonnan ja riskienhallinnan merkitys ovat kuitenkin korostuneet kuntien tehtävien organisointitapojen monimuotoistuessa ja kuntien siirtäessä huomattavan osan tehtävien hoidostaan peruskunnan ulkopuolelle. Lisäksi kuntien ja kuntakonsernien toimintaan liittyvät riskit ovat usein hyvin monialaisia sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti merkittäviä. Uudistetut säännökset määrittelevät riskienhallinnan olennaiseksi osaksi johtamista ja sisäistä valvontaa. Kunnanhallituksen vastuulla on sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestäminen sekä tuloksellisuuden seuranta ja arviointi. Järjestämisen tulee perustua systemaattiseen ja dokumentoituun toimintatapaan. Sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan tulee varmentaa riskien hallintaa ja tavoitteiden saavuttamista osana johtamista, toiminnan ja talouden suunnittelua, päätöksentekoa sekä taloudenhoidon menettelyitä. Riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista, jolloin se kunnan ja kuntakonsernin tasolla: kattaa strategiset, toiminnalliset, taloudelliset sekä lakien ja hyvän hallintotavan noudattamiseen liittyvät riskit sisältää riskien tunnistamisen, analysoinnin ja priorisoinnin, hallinnan toimenpiteiden määrittelyn ja valvonnan, sekä tuloksellisuuden arvioinnin toimeenpannaan dokumentoidusti ja sen tuloksellisuudesta raportoidaan hallitukselle säännön mukaisesti Kuntalain keskeisimmät muutokset lukien : Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. (13 ) Valtuuston tulee hyväksyä hallintosääntö, jossa on tarpeelliset määräykset sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta. (50 ) Toimintakertomuksessa tulee antaa tietoja olennaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä asioista, joista ei ole annettu muutoin tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. (69 ) Tilintarkastajan on tarkastettava onko kunnan ja kuntakonsernin sisäinen valvonta ja riskienhallinta sekä konsernivalvonta järjestetty asianmukaisesti. (73 ) Kunnallisen liikelaitoksen johtokunnan tulee vastata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä. (87 ) Kunnallisten liikelaitosten johtajan tulee huolehtia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. (87 )

23 23 Kunnallisten liikelaitosten on toimintakertomuksessa annettava tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole muutoin annettu tietoa taseessa, tuloslaskelmassa tai rahoituslaskelmassa.

24 TULOSLASKELMA Hartolan kunnan tuloslaskelma Ulkoiset erät TP 2011 Muutos-% TA 2012 Muutos-% TA 2013 Muutos-% TA 2014 Muutos-% TA 2015 Toimintatuotot , , , , Myyntituotot , , , , Maksutuotot , , , , Tuet ja avustukset , , , , Muut toimintatuotot , , , , Toimintakulut , , , , Henkilöstökulut , , , , Palkat ja palkkiot , , , , Henkilösivukulut , , , , Eläkekulut , , , , Muut henkilösivukulut , , , , Palvelujen ostot , , , , Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , , , Avustukset , , , , Muut toimintakulut , , , , Toimintakate , , , , Verotulot , , , , Valtionosuudet , , , , Rahoitustuotot ja -kulut , , , , Korkotuotot , , , , Muut rahoitustuotot , , , , Korkokulut , , , , Muut rahoituskulut , , , , Vuosikate , , , , Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , , Tilikauden tulos , , , , Satunnaiset erät Tilikauden ylijäämä/alijäämä , , , , Ylijäämä taseessa , , , , Toimintatuotot/-toimintakulut, % 14,58-2,53 14,21 0,64 14,30-10,00 12,87-0,60 12,79 Vuosikate/poistot, % , , , ,53 0,056 Asukasmäärä , , , ,

25 3.9 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Nettoinvestoinnit ovat pysyneet kunnassa edellisten vuosien tasolla. Paineita investointien lisäämiseen tuovat ikääntyvän väestön asumispalvelujen kehittäminen sekä terveyspalvelujen korjausinvestoinnit ja suunnitteluvuosille ajoittuva koulukeskuksen ja siihen liittyvän liikuntahallin rakentaminen. Investointien (netto) loppusumma vuoden 2013 talousarviossa on 1,895 milj. euroa. Vuosikate ei kata investointeja. Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset on arvioitu velkakirjanehtojen mukaan ja ne ovat n. 1,5 milj. euroa. Uutta lainaa on arvioitu nostettavan vuoden 2013 aikana 2,5 milj. euroa. Kunnan lainakanta vuoden 2012 lopussa on n. 7,3 milj. euroa eli noin euroa/asukas. Vuoden 2013 lopussa lainakannan arvioidaan olevan noin 8,6 milj. euroa.