Vaimoväen-osasto Naisia rautateiden palveluksessa. Toimittaneet: Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaimoväen-osasto Naisia rautateiden palveluksessa. Toimittaneet: Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki"

Transkriptio

1 Vaimoväen-osasto Naisia rautateiden palveluksessa Toimittaneet: Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki

2 Toimittajat Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki Graafinen suunnittelu ja taitto Juan I. Cubilla Suomennokset Kielipalvelu Kauriin Kääntöpiiri Oy Julkaisija: Kouvolan kaupunginmuseo Kouvolan kaupunginmuseon julkaisuja 2 Painopaikka: WS Bookwell Oy Jyväskylä 2010 Teksti kirjoittajat Valokuvat kuvaajat ISBN ISSN

3 Sisällys Taustaksi Heli Mäki 5 Yksipunttiset naisia rautateillä Anu Kasnio & Heli Mäki 8 Rautatienaiset Britanniassa : hyväksikäyttöä, petollisuutta ja menestystä Helena Wojtczak 35 Lempin tarina Jorma Artell 71 Konduktöörejä ja naiskonduktöörejä Rouva Konduktööri 87 Harjoittelijasta vt. asemapäälliköksi Anu Kasnio 91 Yhden naisen tarina dieselkaudelta pendolinoaikaan Aila Soikkeli 53

4 Vaununsiivoojat pesevät 3. lk:n matkustajavaunun kattoa. Kuvaaja: Sakari Laipio. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

5 5 Taustaksi Heli Mäki Suomalainen historiantutkimus on viime aikoina kiinnostunut arjen historian esiin nostamisesta. Ihmiset hahmottavat menneisyytensä ensisijassa lähiympäristönsä ja ennen muuta sen arkipäiväisyyksien kautta. Yksi tällainen vähälle huomiolle jäänyt arkipäiväisyys on rautatie ja rautatiehistoria. Erityisesti ihminen rautateillä on unohtunut. Nykyisen rautatiekulttuurin arvostuksen lisäämiseksi perinteen historiallinen selvittäminen ja julkipuhuminen on ensiarvoisen tärkeää. Keväällä 2007 syntyi ajatus rautatiehistoriallisen näyttelyn rakentamisesta Kouvolan taidemuseon tiloihin. Näyttelyn aiheeksi valittiin naiset rautateillä. Suomen Rautatiemuseossa oli vuonna 2004 järjestetty näyttely Olgat, Millyt ja Mathildat naisia rautateiden palveluksessa. Näyttely kertoi ensimmäisten rautatienaisten tarinan. Niinpä Olgat, Millyt ja Mathildat matkasivat Hyvinkäältä Kouvolaan. Päätimme laajentaa näyttelyn aikarajausta tähän päivään saakka sekä ottaa mukaan näyttelyyn paikallisia rautatienaisia. Näyttelyssä tahdottiin hyödyntää Kouvolan kaupunginmuseon laajaa rautatieaiheista esinekokoelmaa ja 1960-lukujen taitteessa Kouvolaan suunniteltiin rautatiemuseon perustamista. Museota varten kerättiin runsaasti rautateihin liittyvää esineistöä. Museota ei kuitenkaan koskaan Kouvolaan perustettu, niinpä kerätyt esineet ovat odottaneet vuoroaan varastossa yli 50 vuotta. Esineistä valikoitui mukaan niitä, joita rautatienaiset olivat työssään käyttäneet tai jotka ovat muuten olleet olennainen osa kouvolalaista rautatiehistoriaa. Kouvolan taidemuseossa vietettiin Yksipunttiset - naisia rautateillä näyttelyn avajaisia 1. syyskuuta Näyttely kertoo virkanaisten uranuurtajista ja uurastajista rautateillä ja antaa vastauksia kysymyksiin: milloin ensimmäiset naiset tulivat rautateiden palvelukseen Suomessa, millaisissa tehtävissä he ovat työskennelleet ja keitä nämä naiset olivat. Syyskuussa 2010 saimme vieraaksemme Kouvolan XI rautatieseminaariin englantilaisen kirjailijan ja tutkijan Helena Wojtczakin. Hän piti esityksen rautatienaisista Englannin rautateillä. Hän

6 6 on ensimmäinen ja ainoa naisia Britannian rautateiden palveluksessa tutkinut historioitsija. Esitys perustui hänen palkittuun teokseensa Railwaywomen exploitation, betrayal and triumph. Hänen samanniminen artikkelinsa julkaistaan tässä kirjassa ensimmäistä kertaa suomennettuna. On hämmästyttävää huomata kuinka samankaltainen tilanne Englannissa on ollut, rautateillä työskennelleet naiset ovat jääneet lähes huomiotta. Kouvolassa on kerätty rautateihin liittyvää muistitietoa useampien kirjoituskilpailujen kautta. Talvella järjestettiin Naisia rautateillä kirjoituskilpailu, jossa kerättiin tietoja eri naisammateista rautateillä. Tässä kirjassa kilpailun kolme parasta kirjoitusta julkaistaan kokonaisuudessaan. Pietarin radan valmistumisesta on syksyllä 2010 kulunut 140 vuotta. Näyttely ja tämä kirja juhlistavat Pietarin radan juhlavuotta kertomalla naisten roolista Pietarin radan rakennuksessa. Rautateiden palvelukseen palkatut ensimmäiset naiset työskentelivät juuri Pietarin radalla. Rautatiet ovat olleet pitkälti miesten maailma. Kuitenkin yli 140 vuotta sitten ensimmäiset naiset astuivat Suomen rautateiden palvelukseen. Naiset ovat toimineet rautateillä monissa eri ammateissa; sähköttäjinä, lipunmyyjinä, kirjureina ja kanslisteina, veräjänvartijoina, rautatienrakentajina, siivoojina, asemapäälliköinä, junanlähettäjinä, tarkastajina sekä konduktööreinä ja veturinkuljettajina. Aika tyttökultia! Toimituskunnan puolesta Kouvolassa Heli Mäki Rautatievirkailijoita Kouvolan asemalla luvulla. Kuva: Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto.

7 Virkapostia lajitellaan postitushuoneessa, Helsingissä vuonna Kuvaaja: Sakari Laipio. Kuva: Suomen Rautatiemuseo. 7

8 8 Yksipunttiset naisia rautateillä Anu Kasnio & Heli Mäki Tiellä itsenäiseen toimeentuloon Ovet yhteiskunnalliseen elämään avautuivat naisille 1800-luvun puolivälistä alkaen, jolloin suomalainen yhteiskunta alkoi muuttumisen sääty-yhteiskunnasta teollistuvaksi kansalaisyhteiskunnaksi. Vielä 1800-luvun puolivälissä suomalainen yhteiskunta oli jähmettynyt. Vanhoillisuus oli hallitsevana ajattelutapana ja mahdollisuudet sosiaaliseen sekä alueelliseen liikkuvuuteen vähäiset. Myöskään yhteiskunnalliseen nousuun ei ollut mahdollisuuksia; säätykierto oli miltei olematon. Sosiaalisen liikkuvuuden vähäisyyttä tuki ruotsin kieli virkakielenä ja kansan koulutuksen vähäisyys. Sääty-yhteiskunnassa naisen elämää määrittivät sääty ja perhesuhteet. Kaikissa säädyissä naiset olivat toissijaisia verrattuna miehiin ja nainen määriteltiin miehen kautta. Nainen oli jonkun tytär, sisar, vaimo tai leski, mutta ei oma yksilönsä. Naimattomat naiset kuuluivat lähimmän miessukulaisensa holhouksen alaisuuteen. Ainoa miehen holhouksesta vapaa nainen oli leski luvulla myös kasvatusperiaatteet tähtäsivät säädynmukaisten elämäntapojen omaksumiseen. Aatelispojat valmistuivat oppikouluissa virkamies- tai pappiusuralle, tytöt puolestaan sivistettiin salonkikelpoisiksi. Tyttöjen oikeutta koulutukseen ei juurikaan asetettu kyseenalaiseksi. Vielä 1850-luvulla osa suomalaisesta sivistyneistöstä piti koululaitosta tarpeettomana. Koulutuksen puutteen ohella nainen oli myös siis oikeudellisesti vajaavaltainen, eikä häntä niin ollen voitu valita virkaan, johon kuului virkavastuu. Kodin ulkopuolisia työpaikkoja oli naisille vähän. Suurin osa palkkatyötä tekevistä naisista työskenteli piikoina ja palvelijoina, ompelijoina ja pesijöinä. Suomessa nähtiin, että köyhyyden suurin aiheuttaja oli koulutuksen puute. Naisten aseman parantaminen loi pohjan hyväntekeväisyystyölle. Erilaisten rouvasväenyhdistyksien ja ompeluseurojen kautta naiset tulivat mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen asemaansa ja tasaarvoon. Taustalla olivat myös säätyläis-

9 Anu Kasnio & Heli Mäki 9 perheissä tapahtuneet taloudelliset ja sosiaaliset muutokset. Sivistynyt keskiluokka alkoi rikkoa perinteisiä säätyjaon rajoja. Vanhoillisuus korvautui edistyksellisyydellä ja säädyn mukanaan tuoma varallisuus ja asema sivistyksellä ja älyllisyydellä. Mahdollisuudet perinteitä kunnioittavaan säädynmukaiseen avioliittoon heikkenivät. Naimattomat tyttäret saattoivat jäädä kotiin pitkiksikin ajoiksi vanhempiensa elätettäviksi. Mahdollisuuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ei siis ollut, joten vaatimus tyttöjen kouluttamisesta hankkimaan oman elantonsa kumpusi todellisesta taloudellisesta tarpeesta. Opettajakoulutus aloitettiin Jyväskylässä vuonna Seminaarissa koulutettiin kansakoulunopettajia, mukaan pääsi myös opettajatarkokelaita. Seminaari avasi naisille uusia mahdollisuuksia itsenäiseen toimeentuloon. Uusi kansansivistäjän rooli edellytti naisilta päätöksentekoon osallistumista yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Niinpä koulutuksen saatuaan naiset katsottiin sopiviksi julkisiin virkoihin. Julkinen hallinto laajentui ja järjestäytyi koko ajan ja seminaarista valmistuneita naisia tarvittiin uusiksi viranhaltijoiksi. Merkittävä tekijä naisten hakeutumisessa virkoihin oli vuoden 1864 laki naimattomien naisten juridisesta täysivaltaisuudesta. Uuden lain myötä kaikista naimattomista naisista tuli itsenäisiä 25 vuotta täytettyään. Naimisissa olevat naiset saivat saman oikeuden vasta paljon myöhemmin, vuoden 1930 alusta. Tuolloin voimaan tullut avioliittolaki teki aviopuolisoista yhdenvertaisia. Uusi laki helpotti naimattomien naisten siirtymistä työelämään, ja työpaikkoja alkoi löytyä muuallakin kuin piikoina ja palvelijoina. Naisammattien status oli selvästi alhaisempi ja naisten palkat jäivät kauas miesten ansioista. Pienet palkat olivatkin yksi hyvä syy palkata naisia. Vaikka laki mahdollisti naisten työssäkäynnin, sen esti usein lastenhoidon järjestäminen. Naisten työntekoa pidettiin väliaikaisena ratkaisuna ennen avioitumista. Naisten edellytettiin eroavan virastaan avioitumisen jälkeen. Naimattomuus kuitenkin yleistyi 1800-luvun loppua kohti ja virkaurasta tuli monelle naiselle elämäntehtävä. Päätös naisten erottamisesta avioitumisen jälkeen kumottiin vuonna 1908.

10 10 Kouvolan telefonistit vuonna Kuva: Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto.

11 Anu Kasnio & Heli Mäki 11 Rautatiet ja naiset Uudistusmielisen keisari Aleksanteri II:n nousua valtaistuimelle vuonna 1855 voidaan pitää Suomen historian käännekohtana; yhteiskunta alkoi uudenaikaistua. Muuttuvan yhteiskunnan välttämätön edellytys oli liikenteen ja yhteydenpitomahdollisuuksien kehittyminen. Rautatiet ja kansainvälinen lennätin- ja postijärjestelmä vastasivat tähän haasteeseen. Niin lennätinkuin postilaitoskin tarvitsivat kielitaitoista henkilökuntaa. Huolellisen kasvatuksen saaneet säätyläisneidit olivat tuon ajan Suomessa poikkeuksellisen kielitaitoisia, niinpä heille avattiin pääsy posti- ja lennätinlaitoksen alempiin virkoihin. Teollistumisen ja kaupunkilaistumisen myötä naisille aukeni työpaikkoja myös sihteereinä, keskusneiteinä ja myyjättärinä. Helsinki-Hämeenlinnan radan valmistuminen vuonna 1862 oli päänavaus rautatieliikenteen yleistymiselle Suomessa. Riihimäki-Pietarin välinen rautatie toi mukanaan työvoiman lisäyksen tarpeen. Koska Suomen lennätinlaitos oli ottanut naisia sähköttäjien virkoihin vuodesta 1864 lähtien, Suomen Valtionrautatiet avasi myös virkansa naisille ja ensimmäinen naissähköttäjä Hilda Hilden aloitti työnsä Helsingin asemalla vuonna Naisten ylenemismahdollisuudet ja sosiaaliturva olivat heikompia. Myös naisten eläke-edut olivat huonommat; yli 30-vuotiaana rautateille virkaan tulleet naiset eivät voineet edes olla eläkerahaston osakkaita. Heillä ei ollut vuosilomaa ja he menettivät virkansa avioiduttuaan. Naisvirkailijoilla ei ollut halua tai varaa jäädä eläkkeelle, mikä selittääkin osaltaan naisten pitkät työurat rautateillä. Etuina rautateillä työskentelystä voidaan mainita ilmainen asuntoetu ja terveydenhuolto.

12 12 Anu Kasnio & Heli Mäki Korian sillan rakentaminen Kymijoen ylitse vuonna Kuva: Suomen Rautatiemuseo. Pietarin rata Riihimäki-Pietari ratahanketta suunniteltiin vuodesta 1857 alkaen ja vuoden 1867 valtiopäivillä hyväksyttiin senaatin ehdotus rautatien rakentamisesta. Toisin kuin Etelä-Suomen rannikkokaupungit olivat toivoneet, rata päätettiin vetää pohjoisempaa eli Riihimäeltä Lahteen ja sieltä Kouvolan ja Viipurin kautta keisarikunnan pääkaupunkiin. Helsingin ja Pietarin yhdistävän radan rakennustöiden aloittaminen viivästyi, sillä radan leveydestä virisi väittely. Pohdittiin, oliko rata rakennettava samaan leveyteen kuin Venäjän rautatiet vai olisiko valittava Keski-Euroopassa vakiintunut kapeampi raideleveys. Kapearaiteinen vaihtoehto sai säästäväisyyssyistä paljon kannatusta, mutta poliittisista ja sotilaallisista syistä valituksi tuli leveämpi raideleveys. Rakennustöihin ei päästy vielä raideleveyden selvittyä. Suomen lupaavasti alkanut taloudellinen kehitys koki vakavan takaiskun, kun 1860-luvun nälkävuodet muodostuivat kansalliseksi katastrofiksi. Talvikausina lähes kuudennes maan väestöstä henkeä nääntyi nälkään. Suuri osa kansasta joutui kerjuulle. Kenraalikuvernööri Nikolai Adlerberg piti tärkeänä radanrakennushankkeen käynnistämistä heti, jotta nälkävuosien työttömyyttä vähennettäisiin ja laumoina vaeltavia kerjäläisiä saataisiin sidotuksi työhön. Monet suomalaiset, J.V. Snellman etunenässä, olivat sitä mieltä, että nälkää tuli lievittää muilla keinoilla kuin avaamalla ratatyömaa. Keisari kuitenkin antoi käskykirjeen, jossa määrättiin radan rakentaminen aloitettavaksi. Työt aloitettiin paksujen lumikinosten keskellä helmikuussa Tieto

13 Anu Kasnio & Heli Mäki 13 Kipinäaita Nastolan Uudenkylän kohdalla. Kipinäaitoja ei tehty enää 1900-luvun radan rakennuksilla. Kuva: Rautatiekulttuurikeskus Reilia ratatöiden alkamisesta levisi nopeasti koko maahan ja väkeä alkoi virrata sadoin tuhansin Riihimäki-Lahti-Kouvola-linjalle linjalle. Parhaimmillaan radanrakennustöissä oli henkilöä. Useat saapuivat perhekunnittain; naiset ja lapset pantiin tekemään radan varteen kiviaitoja, joita on edelleen nähtävissä. Aidan tarkoitus oli pitää karja pois rata-alueelta ja estää junan pyörien iskemien kipinöiden sytyttämien maastopalojen leviämi nen. Kipinäaidat ovat nykyään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Nälkäiset työnetsijät ja kerjäläiset toivat mukanaan tauteja. Pahin taudeista oli lavantauti, joka levisi nopeasti ahtaissa, likaisissa ja kehnoissa asuinoloissa. Ratatöiden alkaminen ja ensimmäisten palkkojen maksu pahensi vain tilannetta. Useat sairastuivat tai jopa menehtyivät, kun pitkästä aikaa ruokaa saatuaan ymmärtämättömyydessään söivät liikaa. Radan varrelle pystytettiin 14 tilapäissairaalaa ja kuolleet haudattiin radanvarteen. Tarkkaa kuolleiden määrää ei tiedetä, mutta tuhannet menettivät henkensä rakentaessaan uutta rautatietä. Kansan suussa Pietarin rataa alettiinkin kutsua luille rakennetuksi. Rautatietyömaa jaettiin Pietarista alkaen viiteen piiriin, joista neljäs käsitti alueen Kaipiaisista Hollolaan saakka. Tämän piirin työasemat perustettiin Valkealan Kouvolaan, Iitin Kausalaan ja Hollolan Lahteen, jossa sijaitsi rakennuspiirin keskus. Kouvola sijaitsi kahden tärkeän maantien; ylisen Viipurintien ja Haminasta tulevan maantien risteyksessä. Lisäksi ylisen Viipurintie ylitti Kymijoen Alakylän kohdalla, jossa lauttapaikka oli sijainnut Suomen sodan ajoista lähtien. Mäki-Kouvolassa sijaitsi myös vanhan venäläisen varuskunnan rakennuksia, jonne perustettiinkin rautatien rakentajia varten 60-paikkainen sairaala. Kylän entinen sotilashautausmaakin otettiin käyttöön. Paitsi kipinäaitojen rakentajina,

14 14 Anu Kasnio & Heli Mäki naisia toimi radanrakennuksille perustetuissa sairaaloissa sairaanhoitajan tehtävissä. Samoin perinteisiä naisten töitä löytyi ratatyömaan keittoloiden emäntinä ja kahvittajina. Kivityömailla naiset saattoivat toimia seppien ja kivenporausporukoiden välisinä juoksupoikina. Samoin radan kiskotustehtävissä naisia toimi pikkutavaroiden jakajina. He toimittavat ratapölkkyjen päihin tarvittavat naulat, mutterit ja ruuvit. Radanrakentajia 1920-luvulla. Kuva: yksityiskokoelma.

15 Kouvolan asema vuonna Kuva: Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto. Anu Kasnio & Heli Mäki 15

16 16 Anu Kasnio & Heli Mäki Kouvolan rautatieasema Kouvolan ensimmäinen asema avattiin liikenteelle elokuussa vuonna Asema sijaitsi Kouvolan kylän asumattomalla, viljelykseen kelpaamattomalla kankaalla. Kymiyhtiön ansiosta pienestä asemasta tuli varsin pian tärkeä rahtiasema. Matkustajaliikenne oli alkuun vähäistä. Asukkaitakin aseman lähettyvillä oli vain muutama perheen verran.

17 Anu Kasnio & Heli Mäki 17 Savon radan lähtöasemaksi Kouvola valittiin teollisuuden edustajien ja Kotkan kaupungin tuella. Nopeasti kypsyi myös päätös Kotkan radan rakentamisesta. Kouvolan valitseminen risteysasemaksi oli Kymenlaakson teollisuuden kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Tehtaat yhdistettiin pistoraiteilla rautateihin ja Kymenlaaksoon oli syntynyt uusi keskus. Kouvolasta tuli välittömästi II-luokan asema ja vuonna 1916 I-luokan asema luvun alussa kouvolalaiset olivat synnyinseutunsa mukaan lähtöisin 130 eri paikkakunnalta. Muuttoliikettä oli paljon kumpaankin suuntaan. Kouvolan rautatieasemasta on otettu kuva kesäisenä päivänä vuonna Aseman edustalla on runsaasti junia odottavia ihmisiä. Rautatieasemille on aina ollut tapana tulla katsomaan junia ja matkustajia. Kuvassa näkyy miehiä penkillä piippua polttaen, säätyläisväkeä, ylioppilaita, junanlähettäjä, asemamiehiä, paljasjalkaisia pikku-poikia sekä mies koiran kanssa. Vilkas rautatieasema voi olla pelottavakin paikka; aseman kuistin nurkalla kurkistaa arasti huivipäinen nainen ja pikkutyttö. Aseman seinissä on paljon mainoksia, joissa mainostetaan mm. konjakkia, separaattoreita, kalosseja ja villalankaa. Mainoksia alkoi ilmestyä asemien seiniin 1880-luvulla, 1910-luvulla niitä ei enää ole. Aseman kuistilla näkyy kello, joka nykyään sijaitsee Kouvolan rautatieasemalla odotussalissa. Asemaa muutettiin 1913, jolloin päädyssä ollut asuinhuoneisto muutettiin toimistotilaksi. Kello siirrettiin todennäköisesti tuolloin rautatieaseman kulmaan. Aseman kello näyttää ajan olleen kuvaushetkellä viisitoista yli kolme. Vuoden 1902 rautateiden kesäaikataulu kertoo, että sekajuna Mikkelistä on saapunut Kouvolaan klo ja Kotkasta klo Helsingistä Pietariin menevä postijuna on saapunut klo ja jatkaa Pietarin suuntaan Henkilöjuna Riihimäelle lähtee Vuonna 1902 kellonajat ilmoitettiin vielä samaan tapaan kuin Englannissa nykyään: viisitoista yli kolme oli aikatauluissa muodossa 3,15 ip tai 3,15 j.p.p eli viisitoista minuuttia yli kolmen jälkeen puolenpäivän. Suomessa siirryttiin 24-tuntijärjestelmään toukokuussa Siltä ajalta on muistutuksena aseman kellon roomalaisten numeroiden viereen maalatut punaiset arabialaiset numerot kahdestatoista kahteenkymmeneen neljään. Kouvolan vanha rautatieasema purettiin heinäkuussa 1960, kun nykyinen rautatieasema otettiin käyttöön. Heinäkuussa 1960 Kouvolassa järjestettiin Kymenlaakson messut. Vanha asema haluttiin saada pois tieltä, jotta kaupunkiin tulevat messuvieraat näkisivät uuden ja uljaan asemarakennuksen.

18 18 Anu Kasnio & Heli Mäki Töissä rautateillä Veräjänvartijat Veräjänvartijoiksi naisia palkattiin jo 1860-luvulla. VR:n ohjesäännön mukaan vilkasliikenteiset ylikäytävät oli varustettava tieliikenteen turvaavilla puomilaitoksilla, jos ylitettävänä oli vähintään kaksi raidetta. Kouvolassa oli kolme vartioitua ylikäytävää, jotka oli varustettu sulkevilla puomeilla. Kaksi turvasi Haminan tien liikennettä. Helsingin puomiksi kutsuttu puomi sijaitsi veturitallien vieressä Helsingin radan ylittävällä ylikäytävällä. Savon puomi oli lähellä VR:n puutarhaa ja toria. Tätä rataa käyttivät Kymintehtaalle ja Savoon menevät junat. Näitä ylityspaikkoja vartioivat veräjänvartijat vuorokaudet ympäri kolmessa vuorossa. Yövuoro oli joka kolmas yö. Kolmas puomilaitos oli niin ikään Savon radan varrella, mutta sen valvonta toimi sähköisesti. Myös Korialla ja Utissa oli vartioidut ylikäytävät. Koulutus ammattiin saatiin olemalla pari vuoroa veräjänvartijan kanssa samassa vuorossa. Puomin laskemisen ja nostamisen lisäksi tehtäviin kuului ylikäytävän ja lähiympäristön siivous sekä lumityöt. Virkapukua ei ollut, mutta käytännössä veräjänvartijoiden työvaatteeksi vakiintui tummansininen työtakki. Puominvartioille oli rakennettu pieni mökki, jonka ikkunoista näki radan molemmille suunnille. Puominvartijoiden kopin seinustalla oli puuvarasto, sillä kopin sisällä on kamina lämmitystä varten. Sisällä oli myös puulaatikko ja nurkkakomero. Huonekaluina kopissa oli yleensä tuoli ja pieni pöytä sekä toisella sivulla kiinteä penkki. Veräjän vartiointi loppui Kouvolassa vuonna Naiset siirtyivät rataosaston muihin töihin. Rouva Hilma Tapio Savon puomilla Kouvolassa, vuonna Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

19 Veräjänvartijoita Kouvolassa Kuvassa vasemmalla rouva Lahja Kurki ja takana rouva Margaretha Laine. Kuva: Kouvolan Sanomat. Anu Kasnio & Heli Mäki 19

20 20 Anu Kasnio & Heli Mäki Vaununsiivooja pesee 2. luokan päivävaunun lattia. Kuvaaja: Sakari Laipio. Kuva: Suomen Rautatiemuseo. Siivoojat Siivoojina naisia on työskennellyt Valtionrautateillä siitä asti kun ensimmäinen rata valmistui. Kouvolassa naiset siivosivat 1890-luvulla mm. konepajan tiloja luvulta naissiivoojien nimet löytyvät lisämenoja tilikirjasta. Vuonna 1895 Kouvolassa siivoojina olivat Sanna Juhola ja Ida Tektolin. Vuonna 1898 siivoojina olivat Amanda Airaksinen ja Alma Haatanen. He todennäköisesti olivat rautatieläisten kanssa naimisissa, sillä saman sukunimiset miehet, Tektolinia lukuun ottamatta, esiintyvät konepajan palkanmaksutilikirjoissa luvulla Kouvolan asemalla työskenteli noin 30 siivoojaa. Siivoojat työskentelivät kolmen hengen ryhmissä. Jokaiselle oli yksi työvaihe; yksi lakaisi lattiat, toinen puhdisti vessat ja kolmas pyyhki pölyt. Päivävuorossa kaikki kolme pesivät lattiat. Yövuoro oli vaunusiivoojilla joka neljäs yö. Siivoojien tehtäviin kuului siivota vaunut, asemarakennus sekä lepohuoneet, joissa yöpyivät vieraspaikkakuntalaiset veturinkuljettajat, konduktöörit, ja muu junahenkilöstö. Perusteellisesti siivottiin vain Kouvolasta lähtevät junat. Läpikulkumatkalla olleet junat siivottiin käytössä olevan ajan mukaisesti. Sotavuosina siivoojia työllistivät rintamalta tulleet vaunut. Niihin noudettiin lämmityspuut toiselta puolelta asemaa selässä kantamalla. Yöllä saapuvat sotilasjunat viipyivät asemalla ainoastaan muutaman minuutin. Siivoojat hyppäsivät junaan toisessa kädessään ämpärillinen kuumaa vettä ja toisessa kädessä lyhty. Junan vessat siivottiin juosten kaatamalla kuumaa vettä pyttyyn ja tuuralla tyrkättiin torni alas. Rätillä pyyhkäistiin pytyn reunat. Lisäksi pytyn taus tuli tarkastaa, ettei sinne ollut pudonnut lompakkoa. Jos sellainen löytyi, täytyi se palauttaa junanlähettäjälle. Sotilaspuvun housujen taskut olivat niin matalat, että lompakoita löytyi pyttyjen takaa usein. Kouvolan asemalta Käpylään päin sijaitsi Moikka, siivoojien työtupa, lepopaikka

21 Anu Kasnio & Heli Mäki 21 Kouvolan ratapihalla sijainnut siivoojien taukotupa Moikka. Kuva: yksityiskokoelma. ja ruokailutila. Talvisodasta lähtien siivoojien päämajana toiminut rakennus oli rakennettu 1900-luvun alussa. Tarinan mukaan se oli ollut aiemmin venäläisten sotilaiden käytössä neliön alaan oli mahdutettu kipetku, venäläisten tsaikkapata, jossa vesi kuumennettiin, halkopino, hella, pöytä ja penkkejä sekä lukematon määrä ämpäreitä, rättejä, harjoja ja muita työvälineitä. Moikassa oli myös iso tiinu täynnä tuhkaa, joka oli noudettu asemarakennusten pystyuuneista. Kuumaa vettä keitettiin suuressa padassa. Kun kuumaa vettä kaadettiin tuhkan päälle, saatiin lipeävettä pesuaineeksi. Saippuapalan eli ¼ mäntysuopaa siivoojat saivat parin viikon välein. Kouvolan asemalla vuodessa mäntysuopaa kului 1000 kg ja noin kg saippuaa. Työasut eli siivoustakit ostettiin tai ommeltiin itse. Takkien materiaalina oli yleensä mustaa jäykkää satiinia. Kouvolassa siivoustyössä hankaluutta aiheuttivat pitkät välimatkat. Vesi oli usein kannettava 300 metrin päähän. Esimerkiksi ikkunoiden pesussa vesi likaantui nopeasti ja ajan lyhyys sekä matkan pituus estivät veden vaihtamisen tarpeeksi usein. Moikan seinän takana oli löytötavaratoimisto. Tavallisimpia junasta löytyneitä esineitä olivat sateensuojat, takit ja hatut. Tarinan mukaan kerran eräs matkustaja unohti markkaa sisältävän lompakkonsa makuuvaunun pieluksen alle. Siivoojilla oli hyvä yhteishenki ja keskinäinen huumorintaju. Moikalla vietettiin mm. nimipäiviä kahvin ja pullan kera.

22 22 Anu Kasnio & Heli Mäki Sylkyastiat olivat tuttu näky asemilla ja junavaunuissa vuosina Kouvolan kaupunginmuseon kokoelmat.

23 Anu Kasnio & Heli Mäki 23 Älä sylje lattialle Spotta ej på golvet! Tuberkuloosi on vanha bakteeritauti, joka tunnettiin menneinä vuosisatoina mm. rintatautina tai eräässä muodossaan risatautina. Bakteeri leviää ysköspisaroiden kautta. Syljeskely, jota erityisesti miehet harrastivat, oli omiaan levittämään tautia, samoin naisten pitkät hameet. Entisajan oloissa bakteerin sai moni; ahtaissa, epähygieenisissä asunnoissa, köyhyyden ja nälän ahdistaessa sairastuminen oli yleistä. Sylkykupit liittyvät tuberkuloosin torjumisyrityksiin. Yleisesti esiintyvää syljeskelyharrastusta koetettiin, jos ei nyt lopettaa niin ainakin ohjata oikeaan suuntaan kieltokylttien ja julkisiin tiloihin asetettujen sylkykuppien avulla. Älä sylje lattialle - spotta ej på golvet ja vielä sama venäjäksi; kehotuksesta tehtiin laulukin. Terveyshoidon ja siisteyden edistämiseksi Rautatiehallitus määräsi vuonna 1898 että valtionrautateiden kaikissa tiloissa, kuten odotussaleissa, päivähuoneissa, etuhuoneissa sekä matkustajavaunujen eri osastoissa oli oltava vettä sisältävät sylkyastiat. Lisäksi määrättiin että valtionrautateiden oman henkilökunnan oli itse käytettävä astioita sekä ohjattava myös asiakkaat käyttämään niitä. Rautateillä oli viidenkymmenen vuoden aikana käytössä useita erimallisia sylkyastioita. Kouvolan kaupungin museokokoelmiin kuuluu seitsemän rautateillä käytössä ollutta sylkyastiaa. Kokoelma on pieni, mutta varsin edustava. Ruskea, savesta valmistettu lienee vanhimpia, emaliset ovat 1900-luvun alkupuolelta ja valkoinen, posliininen on Arabian valmistama, on vuosilta Sylkyastiat poistettiin rautateillä käytöstä syksyllä luvulla tuberkuloosi vei hautaan 9000 ihmistä vuodessa. Tämän päivän Suomessa olisi melkein yksi kuollut ihminen per tunti. Kunnollisia lääkkeitä ei ollut, vaan hoitokeinona oli lepääminen terveellisessä ilmastossa. Tuberkuloosin parantamiseksi perustettiin parantoloita, mutta niiden tarkoituksena oli osittain myös sairastuneiden eristäminen. Vuosina suuria parantoloita rakennettiin 17 kappaletta. Tartunnan pelko oli niin suuri, että esimerkiksi Karjaalla sijaitsevan Meltolan parantolan ohiajavien junien kuljettajat sulkivat parantolan kohdalla ikkunansa. Vasta 1940-luvulla kehitettiin tuberkuloosibakteeriin tehoavat lääkkeet. Röntgenlaitteet yleistyivät ja väestön joukkotarkastukset alkoivat 1940-luvulla. Vähän varttuneemmat suomalaiset muistavat koulusta ja armeijasta keuhkokuvaukset ja kehotuksen: Keuhkot täyteen ilmaa, hengittämättä, hiljaa.

24 24 Anu Kasnio & Heli Mäki Töissä konttorissa Sähköttäjät ja kirjurit Vuonna 1864 keisari Aleksanteri II hyväksyi sääntöehdotuksen naisten ottamisesta sähköttäjän toimeen. Aluksi töihin otettiin leskiä ja naimattomia yli 18-vuotiaita naisia. Naimisissa olevia naisia palkattiin vain, jos heidän miehensä työskenteli niin ikään Lennätinlaitoksella. Valtionrautatiet seurasivat pian Lennätinlaitoksen esimerkkiä. Valmistuvalle Riihimäki-Pietarin radalle tarvittiin kielitaitoisia - erityisesti venäjänkielen taitoisia - sähköttäjiä. Sähköttäjät hoitivat asemien välistä sähkösanomien vaihtoa. Morsekoneen avulla sähköttäjä välitti edelliselle asemalle tiedon junan saapumisesta ja ilmoitti seuraavalle asemalle junan lähtemisestä. Tiettävästi ensimmäinen nainen Valtionrautateiden sähköttäjänä oli Hilda Hildén (s. 1839). Hän tuli töihin Helsingin asemalle vuonna Liikenne Pietarin radalla oli vilkasta, varsinkin Venäjän puoleisilla asemilla, joilla liikennöivät myös huvilaasukkaita kuljettavat paikallisjunat. Naisille avautui siten yhä uusia virkoja ja harjoittelupaikkoja. Sähköttäminen muuttui yötyöksi vuonna 1876, kun ensimmäiset yöjunat aloittivat liikennöinnin Helsingin ja Pietarin välillä. Sähköttäjät, kirjurit ja lipunmyyjät toimivat asemapäällikön apulaisina. Sähköttäjän työhön kuului sähkösanomien välittämisen lisäksi myös lennätinkoneiden hoitaminen ja puhdistaminen. Myös kirjuri ja lipunmyyjä joutuivat tekemään sähköttäjän töitä, mikäli asemapäällikkö niin määräsi. Vakinaisen viran saaminen edellytti naisilta usean vuoden työskentelyä harjoittelijana. Alkuun tarvittavat taidot oli hankittava omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Myöhemmin virkaa varten laadittiin erityinen sähköttäjäntutkinto, jonka suorittamista edellytettiin sähköttäjinä toimivilta. Samat rajoitukset kuin Lennätinlaitoksella koskivat myös Valtionrautateillä työskenteleviä. Naimisissa olevat naiset pääsivät töihin tietylle asemalle vain, jos aviomies oli myös töissä samalla asemalla. Myös konttorityöt työllistivät naisia; aluksi tilapäisesti, myöhemmin vakinaisesti. Yleisimmät virkanimikkeet olivat kanslisti, kirjuri ja virstankirjoittaja. Konttoriurista tuli usein pitkiä. Valtionrautateiden tilauskonttoriin otettiin naiskirjuriksi Emilia Mennander vuonna Hän oli tuolloin 20-vuotias. Mennander jäi pois tehtävästään vasta vuonna 1915, jolloin hänellä oli takanaan 40 vuotta kestänyt ura kirjurina rautateiden palveluksessa. Junanlähettäjät Junanlähetys kuului pitkään miesten työtehtäviin. Valtionrautateiden ensimmäisenä naispuolisena junanlähettäjänä

25 25 Kirjureita ja sähköttäjiä Kouvolan rautatieasemalla vuonna Kuva on otettu aseman itäpäädystä kirjureiden ja telegrafistien huoneesta. Tarina kertoo, että naiset tiesivät valokuvauksesta ja pukeutuivat siksi töihin parhaimpiinsa eivät virkapukuihinsa. Kuvassa toinen oikealta on Anni Kanninen, joka oli töissä Kouvolan asemalla sähköttäjänä. Anni oli syntynyt vuonna 1880 Oulussa. Naimisiin Anni meni vuonna 1907, samalla loppui myös työura rautateillä. Kuva: Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto.

26 26 Anu Kasnio & Heli Mäki pidetään Helmi Helmistä. Hän työskenteli sähköttäjänä Karjaan asemalla, jossa sähköttäjät saivat lähettää junia Helsinki - Turku -välin väliaikaisen liikenteen aikaan jo vuonna Kerrotaan ja 1940-luvulla naisen junanlähettäjänä olleen niin outo tapaus että jollekin asemalle tultiin ihan varta vasten katsomaan, kun kuulemma asemalla tyttö lähettää junia. Naiset työskentelivät junanlähettäjinä usein pienemmillä asemilla, joissa rautatievirkailijan tehtävät olivat moninaiset. Junanlähettämisen lisäksi junanlähettäjä saattoi myydä lippuja ja hoitaa sähköttäjän tehtäviä. Rahtikirjat kulkivat junanlähettäjän kautta. Vaarallisena tehtävänä oli ojentaa viestirenkaalla viesti muuttuneista aikatauluista tai kohtaamisajasta aseman ohittavalle tavarajunan veturinkuljettajalle. Mirja Silpiö syntyi Porissa vuonna 1898 rautatieläisperheeseen. Isä Aleksanteri Silpiö oli asemapäällikkönä Kuivaniemellä, Hanko-Hyvinkään radan varrella Otalammella ja vuodesta 1914 Teuvan Perälän asemalla. Mirjan äiti Hilma piti asemaravintolaa. Isänsä ohjeita seuraten Mirja valitsi virkauran rautateillä ja aloitti ensin harjoittelijana isänsä alaisuudessa Perälän asemalla vuonna Opintoja hän suoritti mm. postihoidossa ja ruotsin ja venäjän kielissä. Virkamieskurssilla Mirja oli 1920-luvulla. Harjoittelija-aikanaan vuonna 1918 syksyllä Mirja tuurasi lyhyen aikaa jopa isäänsä asemapäällikkönä, tosin yhdessä aseman kirjurin kanssa. Naimisiin Mirja meni vuonna 1926 ja rautatieura loppui hänen kohdallaan vuonna 1929, kun perhe muutti Iittiin. Asemapäälliköt Tiettävästi ensimmäinen nainen asemapäällikön tehtävissä Suomen valtionrauteillä oli Henriette Meijer. Hän työskenteli erityisluvalla kymmenen viikkoa isänsä asemapäällikön Ferdinand Meijerin sijaisena vuonna 1870 Keuruun asemalla. Ensimmäinen nainen asemapäällikön virassa oli Emelie Milly Tojkander (s. 1866). Hänet nimitettiin senaatin erivapaudella Kauppilanmäen asemapäälliköksi maaliskuussa Sitä ennen hän oli hoitanut asemapäällikön virkaa tilapäisenä Muurolassa 1912 ja Kellon asemalla vuodesta Talin asemapäällikkö Milly Tojkanderista tuli Hänen uransa rautateillä kesti huikeat 48 vuotta. Hän tuli harjoittelijaksi Viipurin asemalle vuonna 1885 ja jäi eläkkeelle vuonna Milly Tojkander oli uranuurtaja monessa mielessä. Hän oli paitsi Valtionrautateiden ensimmäinen naisasemapäällikkö myös naisasianainen ja naisten aseman parantaja. Hän opiskeli koko ajan työnsä ohessa. Joka kesä hän teki opistomatkoja kotimaassa ja Venäjällä. Hän pyrki myös määrätietoisesti etenemään urallaan.

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013

Kysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle

Entisajan vaatteissa. Tehtävät koululle Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin

Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Kirje 1 (3) Hallintopalvelut Lappeenranta 30.10.2014 Ossi Värri Dnro Suojaustaso Valitse taso Julk (621/1999) 24.1 :n k Viite Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Itäiseen tullipiiriin

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa.

Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Ylilääkäri tutkii pikku potilasta, kertoo teksti kuvan takana. Iltasanomat 14.5.2016 Tuberkuloosi oli tappava sairaus, joka aiheutti

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa

Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00)

Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00) Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 B2. Kuinka paljon olet viimeksi kuluneen kuukauden aikana tehnyt virallisen työajan ylittävää työtä,

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014

Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto

Nuorten työtapaturmat. Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Nuorten työtapaturmat Lähteet: Tapaturmavakuutuslaitosten liitto ja Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto Työtapaturmat ikäluokittain Suomessa vuonna 2011 *Alle 15-vuotiaille 59 työpaikkatapaturmaa ja 0

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA

3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA SANATYYPIT 1. TYÖ TYÖTÄ TYÖN TYÖHÖN TYÖSSÄ TÖITÄ TÖIDEN TÖISSÄ 3b. -a + -a tai -i + a tai -e + -a KALA KALAA KALAN KALAAN KALASSA KALOJA KALOJEN KALOISSA 3e. MUSTIKKA MUSTIKKAA MUSTIKAN MUSTIKKAAN MUSTIKASSA

Lisätiedot

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ

UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ UNIVERSITAT POLITÈCHNICA DE CATALUNYA VILANOVA I LA GELTRÚ European Project Semester 2008 Eeva Siuruainen (TTE5SN2) ENNEN LÄHTÖÄ Minulla oli suuri halu päästä tekemään työharjoitteluni ulkomailla ja muu

Lisätiedot

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa

Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen 13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen Ensimmäinen päivä Saavuimme noin puoli kahdelta Kiinan aikaan Shanghaihin, Zhoupun alueelle, jossa sijaitsi meidän majoituspaikkamme kuuden viikon ajalle. Majoituimme

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE!

TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! TIE KOULUUN 200:LLE LAPSELLE! Kenfin Bridge toteuttaa vuosina 2012-2014 orpojen ja haavoittuvaisten lasten tukihankkeen Busiassa, Länsi -Keniassa. HANKKEESSA LAPSET SAAVAT: KOULUMAKSUN KOULUPUVUN KOULUMATERIAALIN

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 6.1.2015 klo 12.00-13.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä: Annala Tarja Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä

Lisätiedot

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna

Valokuvat ja teksti 16.5.2015 Juhani Junna YSTÄVYYS JA YHTEISTYÖSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUS KAMENNOGORSKIN KAUPUNGIN, VIIPURIN PIIRIN, LENINGRADIN ALUEEN, ANTREAN JA VUOKSENRANNAN SÄÄTIÖN SEKÄ KIRVU SÄÄTIÖN KANSSA. VIIPURIN ALUEHALLINNON KABINETISSA,

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Mediatiedote 22.2.2012

Mediatiedote 22.2.2012 Mediatiedote 22.2.2012 Julkaisuvapaa heti NSG GROUP: PILKINGTON LAHDEN LASITEHTAAN SULKEMINEN Olemme tänään ilmoittaneet Pilkington Lahden Lasitehdas Oy:n työntekijöille NSG Groupin päätöksestä sulkea

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014

Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 25.11.2014 Asiakaskysely 2014 Kanavagolf Vääksy Oy 1 Yhteenveto Kanavagolf Vääksy Oy:n asiakaskysely järjestettiin sähköisenä kyselynä 29.10.- 9.11.2014 välisenä aikana. Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 103

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto

Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto Helena Sopen-Luoma www.helsinki.fi/yliopisto.23.5.2011 1 Asunto- ja majoituspalvelut Rehtorin päätös 12/2009, vuonna 2010 voimaan. - asumispalveluilla tuetaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015

Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Työttömyyskatsaus Kesäkuu 2015 Edellisvuoden kesäkuuhun verrattuna Turun työttömyysaste nousi 1,3 prosenttiyksikköä. 18 16 16,9 16,7 16,2 15,9 15,7 18,1 14 12 % 10 8 6 4 2 0 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lisätiedot

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 4/2012 28.5.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa

MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) Kirkkoneuvosto 4/2012 28.5.2012. OSALLISTUJAT läsnä poissa MUONION SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA sivu 1(8) KOKOUSTIEDOT Aika 28.5.2012 klo 17 19.10 Paikka Kanttorila OSALLISTUJAT läsnä poissa Puh. johtaja Muraja Asko kirkkoherra x Alaoja Raimo jäsen, vpj. x Haikonen Jukka

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2008 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 6 Tietoja ansioista ja työttömyydestä... 8 Vähittäiskaupan yritykset henkilöstön

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2006 Sisällysluettelo PAMin jäsenet... 3 Sopimusalajakauma 31.12.2006...3 Jäsenten ikäjakauma 31.12.2007...4 Palkansaajien määriä ja %-osuus työvoimasta... 4 Palkansaajien määriä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963

Halssilasta n. 50 vuotta sitten. Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 Halssilasta n. 50 vuotta sitten Kimmo Suomi Professori Halssilalainen 1954-1963 TOURULAN KANSAKOULU Alkuajoista V. 1560 Jyväsjärven rannalla Taavettilan tila jaettiin kahden veljeksen kesken ja toisen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa

Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa 1 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa 7.7.2006 klo 11:00 Karavaanariseurue kuluttaa vierailupaikkakunnallaan päivittäin lähes 120 euroa Keskimääräinen karavaanariseurue käyttää leirintäaluepaikkakunnilla

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot