Vaimoväen-osasto Naisia rautateiden palveluksessa. Toimittaneet: Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vaimoväen-osasto Naisia rautateiden palveluksessa. Toimittaneet: Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki"

Transkriptio

1 Vaimoväen-osasto Naisia rautateiden palveluksessa Toimittaneet: Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki

2 Toimittajat Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki Graafinen suunnittelu ja taitto Juan I. Cubilla Suomennokset Kielipalvelu Kauriin Kääntöpiiri Oy Julkaisija: Kouvolan kaupunginmuseo Kouvolan kaupunginmuseon julkaisuja 2 Painopaikka: WS Bookwell Oy Jyväskylä 2010 Teksti kirjoittajat Valokuvat kuvaajat ISBN ISSN

3 Sisällys Taustaksi Heli Mäki 5 Yksipunttiset naisia rautateillä Anu Kasnio & Heli Mäki 8 Rautatienaiset Britanniassa : hyväksikäyttöä, petollisuutta ja menestystä Helena Wojtczak 35 Lempin tarina Jorma Artell 71 Konduktöörejä ja naiskonduktöörejä Rouva Konduktööri 87 Harjoittelijasta vt. asemapäälliköksi Anu Kasnio 91 Yhden naisen tarina dieselkaudelta pendolinoaikaan Aila Soikkeli 53

4 Vaununsiivoojat pesevät 3. lk:n matkustajavaunun kattoa. Kuvaaja: Sakari Laipio. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

5 5 Taustaksi Heli Mäki Suomalainen historiantutkimus on viime aikoina kiinnostunut arjen historian esiin nostamisesta. Ihmiset hahmottavat menneisyytensä ensisijassa lähiympäristönsä ja ennen muuta sen arkipäiväisyyksien kautta. Yksi tällainen vähälle huomiolle jäänyt arkipäiväisyys on rautatie ja rautatiehistoria. Erityisesti ihminen rautateillä on unohtunut. Nykyisen rautatiekulttuurin arvostuksen lisäämiseksi perinteen historiallinen selvittäminen ja julkipuhuminen on ensiarvoisen tärkeää. Keväällä 2007 syntyi ajatus rautatiehistoriallisen näyttelyn rakentamisesta Kouvolan taidemuseon tiloihin. Näyttelyn aiheeksi valittiin naiset rautateillä. Suomen Rautatiemuseossa oli vuonna 2004 järjestetty näyttely Olgat, Millyt ja Mathildat naisia rautateiden palveluksessa. Näyttely kertoi ensimmäisten rautatienaisten tarinan. Niinpä Olgat, Millyt ja Mathildat matkasivat Hyvinkäältä Kouvolaan. Päätimme laajentaa näyttelyn aikarajausta tähän päivään saakka sekä ottaa mukaan näyttelyyn paikallisia rautatienaisia. Näyttelyssä tahdottiin hyödyntää Kouvolan kaupunginmuseon laajaa rautatieaiheista esinekokoelmaa ja 1960-lukujen taitteessa Kouvolaan suunniteltiin rautatiemuseon perustamista. Museota varten kerättiin runsaasti rautateihin liittyvää esineistöä. Museota ei kuitenkaan koskaan Kouvolaan perustettu, niinpä kerätyt esineet ovat odottaneet vuoroaan varastossa yli 50 vuotta. Esineistä valikoitui mukaan niitä, joita rautatienaiset olivat työssään käyttäneet tai jotka ovat muuten olleet olennainen osa kouvolalaista rautatiehistoriaa. Kouvolan taidemuseossa vietettiin Yksipunttiset - naisia rautateillä näyttelyn avajaisia 1. syyskuuta Näyttely kertoo virkanaisten uranuurtajista ja uurastajista rautateillä ja antaa vastauksia kysymyksiin: milloin ensimmäiset naiset tulivat rautateiden palvelukseen Suomessa, millaisissa tehtävissä he ovat työskennelleet ja keitä nämä naiset olivat. Syyskuussa 2010 saimme vieraaksemme Kouvolan XI rautatieseminaariin englantilaisen kirjailijan ja tutkijan Helena Wojtczakin. Hän piti esityksen rautatienaisista Englannin rautateillä. Hän

6 6 on ensimmäinen ja ainoa naisia Britannian rautateiden palveluksessa tutkinut historioitsija. Esitys perustui hänen palkittuun teokseensa Railwaywomen exploitation, betrayal and triumph. Hänen samanniminen artikkelinsa julkaistaan tässä kirjassa ensimmäistä kertaa suomennettuna. On hämmästyttävää huomata kuinka samankaltainen tilanne Englannissa on ollut, rautateillä työskennelleet naiset ovat jääneet lähes huomiotta. Kouvolassa on kerätty rautateihin liittyvää muistitietoa useampien kirjoituskilpailujen kautta. Talvella järjestettiin Naisia rautateillä kirjoituskilpailu, jossa kerättiin tietoja eri naisammateista rautateillä. Tässä kirjassa kilpailun kolme parasta kirjoitusta julkaistaan kokonaisuudessaan. Pietarin radan valmistumisesta on syksyllä 2010 kulunut 140 vuotta. Näyttely ja tämä kirja juhlistavat Pietarin radan juhlavuotta kertomalla naisten roolista Pietarin radan rakennuksessa. Rautateiden palvelukseen palkatut ensimmäiset naiset työskentelivät juuri Pietarin radalla. Rautatiet ovat olleet pitkälti miesten maailma. Kuitenkin yli 140 vuotta sitten ensimmäiset naiset astuivat Suomen rautateiden palvelukseen. Naiset ovat toimineet rautateillä monissa eri ammateissa; sähköttäjinä, lipunmyyjinä, kirjureina ja kanslisteina, veräjänvartijoina, rautatienrakentajina, siivoojina, asemapäälliköinä, junanlähettäjinä, tarkastajina sekä konduktööreinä ja veturinkuljettajina. Aika tyttökultia! Toimituskunnan puolesta Kouvolassa Heli Mäki Rautatievirkailijoita Kouvolan asemalla luvulla. Kuva: Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto.

7 Virkapostia lajitellaan postitushuoneessa, Helsingissä vuonna Kuvaaja: Sakari Laipio. Kuva: Suomen Rautatiemuseo. 7

8 8 Yksipunttiset naisia rautateillä Anu Kasnio & Heli Mäki Tiellä itsenäiseen toimeentuloon Ovet yhteiskunnalliseen elämään avautuivat naisille 1800-luvun puolivälistä alkaen, jolloin suomalainen yhteiskunta alkoi muuttumisen sääty-yhteiskunnasta teollistuvaksi kansalaisyhteiskunnaksi. Vielä 1800-luvun puolivälissä suomalainen yhteiskunta oli jähmettynyt. Vanhoillisuus oli hallitsevana ajattelutapana ja mahdollisuudet sosiaaliseen sekä alueelliseen liikkuvuuteen vähäiset. Myöskään yhteiskunnalliseen nousuun ei ollut mahdollisuuksia; säätykierto oli miltei olematon. Sosiaalisen liikkuvuuden vähäisyyttä tuki ruotsin kieli virkakielenä ja kansan koulutuksen vähäisyys. Sääty-yhteiskunnassa naisen elämää määrittivät sääty ja perhesuhteet. Kaikissa säädyissä naiset olivat toissijaisia verrattuna miehiin ja nainen määriteltiin miehen kautta. Nainen oli jonkun tytär, sisar, vaimo tai leski, mutta ei oma yksilönsä. Naimattomat naiset kuuluivat lähimmän miessukulaisensa holhouksen alaisuuteen. Ainoa miehen holhouksesta vapaa nainen oli leski luvulla myös kasvatusperiaatteet tähtäsivät säädynmukaisten elämäntapojen omaksumiseen. Aatelispojat valmistuivat oppikouluissa virkamies- tai pappiusuralle, tytöt puolestaan sivistettiin salonkikelpoisiksi. Tyttöjen oikeutta koulutukseen ei juurikaan asetettu kyseenalaiseksi. Vielä 1850-luvulla osa suomalaisesta sivistyneistöstä piti koululaitosta tarpeettomana. Koulutuksen puutteen ohella nainen oli myös siis oikeudellisesti vajaavaltainen, eikä häntä niin ollen voitu valita virkaan, johon kuului virkavastuu. Kodin ulkopuolisia työpaikkoja oli naisille vähän. Suurin osa palkkatyötä tekevistä naisista työskenteli piikoina ja palvelijoina, ompelijoina ja pesijöinä. Suomessa nähtiin, että köyhyyden suurin aiheuttaja oli koulutuksen puute. Naisten aseman parantaminen loi pohjan hyväntekeväisyystyölle. Erilaisten rouvasväenyhdistyksien ja ompeluseurojen kautta naiset tulivat mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen asemaansa ja tasaarvoon. Taustalla olivat myös säätyläis-

9 Anu Kasnio & Heli Mäki 9 perheissä tapahtuneet taloudelliset ja sosiaaliset muutokset. Sivistynyt keskiluokka alkoi rikkoa perinteisiä säätyjaon rajoja. Vanhoillisuus korvautui edistyksellisyydellä ja säädyn mukanaan tuoma varallisuus ja asema sivistyksellä ja älyllisyydellä. Mahdollisuudet perinteitä kunnioittavaan säädynmukaiseen avioliittoon heikkenivät. Naimattomat tyttäret saattoivat jäädä kotiin pitkiksikin ajoiksi vanhempiensa elätettäviksi. Mahdollisuuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ei siis ollut, joten vaatimus tyttöjen kouluttamisesta hankkimaan oman elantonsa kumpusi todellisesta taloudellisesta tarpeesta. Opettajakoulutus aloitettiin Jyväskylässä vuonna Seminaarissa koulutettiin kansakoulunopettajia, mukaan pääsi myös opettajatarkokelaita. Seminaari avasi naisille uusia mahdollisuuksia itsenäiseen toimeentuloon. Uusi kansansivistäjän rooli edellytti naisilta päätöksentekoon osallistumista yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Niinpä koulutuksen saatuaan naiset katsottiin sopiviksi julkisiin virkoihin. Julkinen hallinto laajentui ja järjestäytyi koko ajan ja seminaarista valmistuneita naisia tarvittiin uusiksi viranhaltijoiksi. Merkittävä tekijä naisten hakeutumisessa virkoihin oli vuoden 1864 laki naimattomien naisten juridisesta täysivaltaisuudesta. Uuden lain myötä kaikista naimattomista naisista tuli itsenäisiä 25 vuotta täytettyään. Naimisissa olevat naiset saivat saman oikeuden vasta paljon myöhemmin, vuoden 1930 alusta. Tuolloin voimaan tullut avioliittolaki teki aviopuolisoista yhdenvertaisia. Uusi laki helpotti naimattomien naisten siirtymistä työelämään, ja työpaikkoja alkoi löytyä muuallakin kuin piikoina ja palvelijoina. Naisammattien status oli selvästi alhaisempi ja naisten palkat jäivät kauas miesten ansioista. Pienet palkat olivatkin yksi hyvä syy palkata naisia. Vaikka laki mahdollisti naisten työssäkäynnin, sen esti usein lastenhoidon järjestäminen. Naisten työntekoa pidettiin väliaikaisena ratkaisuna ennen avioitumista. Naisten edellytettiin eroavan virastaan avioitumisen jälkeen. Naimattomuus kuitenkin yleistyi 1800-luvun loppua kohti ja virkaurasta tuli monelle naiselle elämäntehtävä. Päätös naisten erottamisesta avioitumisen jälkeen kumottiin vuonna 1908.

10 10 Kouvolan telefonistit vuonna Kuva: Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto.

11 Anu Kasnio & Heli Mäki 11 Rautatiet ja naiset Uudistusmielisen keisari Aleksanteri II:n nousua valtaistuimelle vuonna 1855 voidaan pitää Suomen historian käännekohtana; yhteiskunta alkoi uudenaikaistua. Muuttuvan yhteiskunnan välttämätön edellytys oli liikenteen ja yhteydenpitomahdollisuuksien kehittyminen. Rautatiet ja kansainvälinen lennätin- ja postijärjestelmä vastasivat tähän haasteeseen. Niin lennätinkuin postilaitoskin tarvitsivat kielitaitoista henkilökuntaa. Huolellisen kasvatuksen saaneet säätyläisneidit olivat tuon ajan Suomessa poikkeuksellisen kielitaitoisia, niinpä heille avattiin pääsy posti- ja lennätinlaitoksen alempiin virkoihin. Teollistumisen ja kaupunkilaistumisen myötä naisille aukeni työpaikkoja myös sihteereinä, keskusneiteinä ja myyjättärinä. Helsinki-Hämeenlinnan radan valmistuminen vuonna 1862 oli päänavaus rautatieliikenteen yleistymiselle Suomessa. Riihimäki-Pietarin välinen rautatie toi mukanaan työvoiman lisäyksen tarpeen. Koska Suomen lennätinlaitos oli ottanut naisia sähköttäjien virkoihin vuodesta 1864 lähtien, Suomen Valtionrautatiet avasi myös virkansa naisille ja ensimmäinen naissähköttäjä Hilda Hilden aloitti työnsä Helsingin asemalla vuonna Naisten ylenemismahdollisuudet ja sosiaaliturva olivat heikompia. Myös naisten eläke-edut olivat huonommat; yli 30-vuotiaana rautateille virkaan tulleet naiset eivät voineet edes olla eläkerahaston osakkaita. Heillä ei ollut vuosilomaa ja he menettivät virkansa avioiduttuaan. Naisvirkailijoilla ei ollut halua tai varaa jäädä eläkkeelle, mikä selittääkin osaltaan naisten pitkät työurat rautateillä. Etuina rautateillä työskentelystä voidaan mainita ilmainen asuntoetu ja terveydenhuolto.

12 12 Anu Kasnio & Heli Mäki Korian sillan rakentaminen Kymijoen ylitse vuonna Kuva: Suomen Rautatiemuseo. Pietarin rata Riihimäki-Pietari ratahanketta suunniteltiin vuodesta 1857 alkaen ja vuoden 1867 valtiopäivillä hyväksyttiin senaatin ehdotus rautatien rakentamisesta. Toisin kuin Etelä-Suomen rannikkokaupungit olivat toivoneet, rata päätettiin vetää pohjoisempaa eli Riihimäeltä Lahteen ja sieltä Kouvolan ja Viipurin kautta keisarikunnan pääkaupunkiin. Helsingin ja Pietarin yhdistävän radan rakennustöiden aloittaminen viivästyi, sillä radan leveydestä virisi väittely. Pohdittiin, oliko rata rakennettava samaan leveyteen kuin Venäjän rautatiet vai olisiko valittava Keski-Euroopassa vakiintunut kapeampi raideleveys. Kapearaiteinen vaihtoehto sai säästäväisyyssyistä paljon kannatusta, mutta poliittisista ja sotilaallisista syistä valituksi tuli leveämpi raideleveys. Rakennustöihin ei päästy vielä raideleveyden selvittyä. Suomen lupaavasti alkanut taloudellinen kehitys koki vakavan takaiskun, kun 1860-luvun nälkävuodet muodostuivat kansalliseksi katastrofiksi. Talvikausina lähes kuudennes maan väestöstä henkeä nääntyi nälkään. Suuri osa kansasta joutui kerjuulle. Kenraalikuvernööri Nikolai Adlerberg piti tärkeänä radanrakennushankkeen käynnistämistä heti, jotta nälkävuosien työttömyyttä vähennettäisiin ja laumoina vaeltavia kerjäläisiä saataisiin sidotuksi työhön. Monet suomalaiset, J.V. Snellman etunenässä, olivat sitä mieltä, että nälkää tuli lievittää muilla keinoilla kuin avaamalla ratatyömaa. Keisari kuitenkin antoi käskykirjeen, jossa määrättiin radan rakentaminen aloitettavaksi. Työt aloitettiin paksujen lumikinosten keskellä helmikuussa Tieto

13 Anu Kasnio & Heli Mäki 13 Kipinäaita Nastolan Uudenkylän kohdalla. Kipinäaitoja ei tehty enää 1900-luvun radan rakennuksilla. Kuva: Rautatiekulttuurikeskus Reilia ratatöiden alkamisesta levisi nopeasti koko maahan ja väkeä alkoi virrata sadoin tuhansin Riihimäki-Lahti-Kouvola-linjalle linjalle. Parhaimmillaan radanrakennustöissä oli henkilöä. Useat saapuivat perhekunnittain; naiset ja lapset pantiin tekemään radan varteen kiviaitoja, joita on edelleen nähtävissä. Aidan tarkoitus oli pitää karja pois rata-alueelta ja estää junan pyörien iskemien kipinöiden sytyttämien maastopalojen leviämi nen. Kipinäaidat ovat nykyään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Nälkäiset työnetsijät ja kerjäläiset toivat mukanaan tauteja. Pahin taudeista oli lavantauti, joka levisi nopeasti ahtaissa, likaisissa ja kehnoissa asuinoloissa. Ratatöiden alkaminen ja ensimmäisten palkkojen maksu pahensi vain tilannetta. Useat sairastuivat tai jopa menehtyivät, kun pitkästä aikaa ruokaa saatuaan ymmärtämättömyydessään söivät liikaa. Radan varrelle pystytettiin 14 tilapäissairaalaa ja kuolleet haudattiin radanvarteen. Tarkkaa kuolleiden määrää ei tiedetä, mutta tuhannet menettivät henkensä rakentaessaan uutta rautatietä. Kansan suussa Pietarin rataa alettiinkin kutsua luille rakennetuksi. Rautatietyömaa jaettiin Pietarista alkaen viiteen piiriin, joista neljäs käsitti alueen Kaipiaisista Hollolaan saakka. Tämän piirin työasemat perustettiin Valkealan Kouvolaan, Iitin Kausalaan ja Hollolan Lahteen, jossa sijaitsi rakennuspiirin keskus. Kouvola sijaitsi kahden tärkeän maantien; ylisen Viipurintien ja Haminasta tulevan maantien risteyksessä. Lisäksi ylisen Viipurintie ylitti Kymijoen Alakylän kohdalla, jossa lauttapaikka oli sijainnut Suomen sodan ajoista lähtien. Mäki-Kouvolassa sijaitsi myös vanhan venäläisen varuskunnan rakennuksia, jonne perustettiinkin rautatien rakentajia varten 60-paikkainen sairaala. Kylän entinen sotilashautausmaakin otettiin käyttöön. Paitsi kipinäaitojen rakentajina,

14 14 Anu Kasnio & Heli Mäki naisia toimi radanrakennuksille perustetuissa sairaaloissa sairaanhoitajan tehtävissä. Samoin perinteisiä naisten töitä löytyi ratatyömaan keittoloiden emäntinä ja kahvittajina. Kivityömailla naiset saattoivat toimia seppien ja kivenporausporukoiden välisinä juoksupoikina. Samoin radan kiskotustehtävissä naisia toimi pikkutavaroiden jakajina. He toimittavat ratapölkkyjen päihin tarvittavat naulat, mutterit ja ruuvit. Radanrakentajia 1920-luvulla. Kuva: yksityiskokoelma.

15 Kouvolan asema vuonna Kuva: Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto. Anu Kasnio & Heli Mäki 15

16 16 Anu Kasnio & Heli Mäki Kouvolan rautatieasema Kouvolan ensimmäinen asema avattiin liikenteelle elokuussa vuonna Asema sijaitsi Kouvolan kylän asumattomalla, viljelykseen kelpaamattomalla kankaalla. Kymiyhtiön ansiosta pienestä asemasta tuli varsin pian tärkeä rahtiasema. Matkustajaliikenne oli alkuun vähäistä. Asukkaitakin aseman lähettyvillä oli vain muutama perheen verran.

17 Anu Kasnio & Heli Mäki 17 Savon radan lähtöasemaksi Kouvola valittiin teollisuuden edustajien ja Kotkan kaupungin tuella. Nopeasti kypsyi myös päätös Kotkan radan rakentamisesta. Kouvolan valitseminen risteysasemaksi oli Kymenlaakson teollisuuden kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Tehtaat yhdistettiin pistoraiteilla rautateihin ja Kymenlaaksoon oli syntynyt uusi keskus. Kouvolasta tuli välittömästi II-luokan asema ja vuonna 1916 I-luokan asema luvun alussa kouvolalaiset olivat synnyinseutunsa mukaan lähtöisin 130 eri paikkakunnalta. Muuttoliikettä oli paljon kumpaankin suuntaan. Kouvolan rautatieasemasta on otettu kuva kesäisenä päivänä vuonna Aseman edustalla on runsaasti junia odottavia ihmisiä. Rautatieasemille on aina ollut tapana tulla katsomaan junia ja matkustajia. Kuvassa näkyy miehiä penkillä piippua polttaen, säätyläisväkeä, ylioppilaita, junanlähettäjä, asemamiehiä, paljasjalkaisia pikku-poikia sekä mies koiran kanssa. Vilkas rautatieasema voi olla pelottavakin paikka; aseman kuistin nurkalla kurkistaa arasti huivipäinen nainen ja pikkutyttö. Aseman seinissä on paljon mainoksia, joissa mainostetaan mm. konjakkia, separaattoreita, kalosseja ja villalankaa. Mainoksia alkoi ilmestyä asemien seiniin 1880-luvulla, 1910-luvulla niitä ei enää ole. Aseman kuistilla näkyy kello, joka nykyään sijaitsee Kouvolan rautatieasemalla odotussalissa. Asemaa muutettiin 1913, jolloin päädyssä ollut asuinhuoneisto muutettiin toimistotilaksi. Kello siirrettiin todennäköisesti tuolloin rautatieaseman kulmaan. Aseman kello näyttää ajan olleen kuvaushetkellä viisitoista yli kolme. Vuoden 1902 rautateiden kesäaikataulu kertoo, että sekajuna Mikkelistä on saapunut Kouvolaan klo ja Kotkasta klo Helsingistä Pietariin menevä postijuna on saapunut klo ja jatkaa Pietarin suuntaan Henkilöjuna Riihimäelle lähtee Vuonna 1902 kellonajat ilmoitettiin vielä samaan tapaan kuin Englannissa nykyään: viisitoista yli kolme oli aikatauluissa muodossa 3,15 ip tai 3,15 j.p.p eli viisitoista minuuttia yli kolmen jälkeen puolenpäivän. Suomessa siirryttiin 24-tuntijärjestelmään toukokuussa Siltä ajalta on muistutuksena aseman kellon roomalaisten numeroiden viereen maalatut punaiset arabialaiset numerot kahdestatoista kahteenkymmeneen neljään. Kouvolan vanha rautatieasema purettiin heinäkuussa 1960, kun nykyinen rautatieasema otettiin käyttöön. Heinäkuussa 1960 Kouvolassa järjestettiin Kymenlaakson messut. Vanha asema haluttiin saada pois tieltä, jotta kaupunkiin tulevat messuvieraat näkisivät uuden ja uljaan asemarakennuksen.

18 18 Anu Kasnio & Heli Mäki Töissä rautateillä Veräjänvartijat Veräjänvartijoiksi naisia palkattiin jo 1860-luvulla. VR:n ohjesäännön mukaan vilkasliikenteiset ylikäytävät oli varustettava tieliikenteen turvaavilla puomilaitoksilla, jos ylitettävänä oli vähintään kaksi raidetta. Kouvolassa oli kolme vartioitua ylikäytävää, jotka oli varustettu sulkevilla puomeilla. Kaksi turvasi Haminan tien liikennettä. Helsingin puomiksi kutsuttu puomi sijaitsi veturitallien vieressä Helsingin radan ylittävällä ylikäytävällä. Savon puomi oli lähellä VR:n puutarhaa ja toria. Tätä rataa käyttivät Kymintehtaalle ja Savoon menevät junat. Näitä ylityspaikkoja vartioivat veräjänvartijat vuorokaudet ympäri kolmessa vuorossa. Yövuoro oli joka kolmas yö. Kolmas puomilaitos oli niin ikään Savon radan varrella, mutta sen valvonta toimi sähköisesti. Myös Korialla ja Utissa oli vartioidut ylikäytävät. Koulutus ammattiin saatiin olemalla pari vuoroa veräjänvartijan kanssa samassa vuorossa. Puomin laskemisen ja nostamisen lisäksi tehtäviin kuului ylikäytävän ja lähiympäristön siivous sekä lumityöt. Virkapukua ei ollut, mutta käytännössä veräjänvartijoiden työvaatteeksi vakiintui tummansininen työtakki. Puominvartioille oli rakennettu pieni mökki, jonka ikkunoista näki radan molemmille suunnille. Puominvartijoiden kopin seinustalla oli puuvarasto, sillä kopin sisällä on kamina lämmitystä varten. Sisällä oli myös puulaatikko ja nurkkakomero. Huonekaluina kopissa oli yleensä tuoli ja pieni pöytä sekä toisella sivulla kiinteä penkki. Veräjän vartiointi loppui Kouvolassa vuonna Naiset siirtyivät rataosaston muihin töihin. Rouva Hilma Tapio Savon puomilla Kouvolassa, vuonna Kuva: Suomen Rautatiemuseo.

19 Veräjänvartijoita Kouvolassa Kuvassa vasemmalla rouva Lahja Kurki ja takana rouva Margaretha Laine. Kuva: Kouvolan Sanomat. Anu Kasnio & Heli Mäki 19

20 20 Anu Kasnio & Heli Mäki Vaununsiivooja pesee 2. luokan päivävaunun lattia. Kuvaaja: Sakari Laipio. Kuva: Suomen Rautatiemuseo. Siivoojat Siivoojina naisia on työskennellyt Valtionrautateillä siitä asti kun ensimmäinen rata valmistui. Kouvolassa naiset siivosivat 1890-luvulla mm. konepajan tiloja luvulta naissiivoojien nimet löytyvät lisämenoja tilikirjasta. Vuonna 1895 Kouvolassa siivoojina olivat Sanna Juhola ja Ida Tektolin. Vuonna 1898 siivoojina olivat Amanda Airaksinen ja Alma Haatanen. He todennäköisesti olivat rautatieläisten kanssa naimisissa, sillä saman sukunimiset miehet, Tektolinia lukuun ottamatta, esiintyvät konepajan palkanmaksutilikirjoissa luvulla Kouvolan asemalla työskenteli noin 30 siivoojaa. Siivoojat työskentelivät kolmen hengen ryhmissä. Jokaiselle oli yksi työvaihe; yksi lakaisi lattiat, toinen puhdisti vessat ja kolmas pyyhki pölyt. Päivävuorossa kaikki kolme pesivät lattiat. Yövuoro oli vaunusiivoojilla joka neljäs yö. Siivoojien tehtäviin kuului siivota vaunut, asemarakennus sekä lepohuoneet, joissa yöpyivät vieraspaikkakuntalaiset veturinkuljettajat, konduktöörit, ja muu junahenkilöstö. Perusteellisesti siivottiin vain Kouvolasta lähtevät junat. Läpikulkumatkalla olleet junat siivottiin käytössä olevan ajan mukaisesti. Sotavuosina siivoojia työllistivät rintamalta tulleet vaunut. Niihin noudettiin lämmityspuut toiselta puolelta asemaa selässä kantamalla. Yöllä saapuvat sotilasjunat viipyivät asemalla ainoastaan muutaman minuutin. Siivoojat hyppäsivät junaan toisessa kädessään ämpärillinen kuumaa vettä ja toisessa kädessä lyhty. Junan vessat siivottiin juosten kaatamalla kuumaa vettä pyttyyn ja tuuralla tyrkättiin torni alas. Rätillä pyyhkäistiin pytyn reunat. Lisäksi pytyn taus tuli tarkastaa, ettei sinne ollut pudonnut lompakkoa. Jos sellainen löytyi, täytyi se palauttaa junanlähettäjälle. Sotilaspuvun housujen taskut olivat niin matalat, että lompakoita löytyi pyttyjen takaa usein. Kouvolan asemalta Käpylään päin sijaitsi Moikka, siivoojien työtupa, lepopaikka

21 Anu Kasnio & Heli Mäki 21 Kouvolan ratapihalla sijainnut siivoojien taukotupa Moikka. Kuva: yksityiskokoelma. ja ruokailutila. Talvisodasta lähtien siivoojien päämajana toiminut rakennus oli rakennettu 1900-luvun alussa. Tarinan mukaan se oli ollut aiemmin venäläisten sotilaiden käytössä neliön alaan oli mahdutettu kipetku, venäläisten tsaikkapata, jossa vesi kuumennettiin, halkopino, hella, pöytä ja penkkejä sekä lukematon määrä ämpäreitä, rättejä, harjoja ja muita työvälineitä. Moikassa oli myös iso tiinu täynnä tuhkaa, joka oli noudettu asemarakennusten pystyuuneista. Kuumaa vettä keitettiin suuressa padassa. Kun kuumaa vettä kaadettiin tuhkan päälle, saatiin lipeävettä pesuaineeksi. Saippuapalan eli ¼ mäntysuopaa siivoojat saivat parin viikon välein. Kouvolan asemalla vuodessa mäntysuopaa kului 1000 kg ja noin kg saippuaa. Työasut eli siivoustakit ostettiin tai ommeltiin itse. Takkien materiaalina oli yleensä mustaa jäykkää satiinia. Kouvolassa siivoustyössä hankaluutta aiheuttivat pitkät välimatkat. Vesi oli usein kannettava 300 metrin päähän. Esimerkiksi ikkunoiden pesussa vesi likaantui nopeasti ja ajan lyhyys sekä matkan pituus estivät veden vaihtamisen tarpeeksi usein. Moikan seinän takana oli löytötavaratoimisto. Tavallisimpia junasta löytyneitä esineitä olivat sateensuojat, takit ja hatut. Tarinan mukaan kerran eräs matkustaja unohti markkaa sisältävän lompakkonsa makuuvaunun pieluksen alle. Siivoojilla oli hyvä yhteishenki ja keskinäinen huumorintaju. Moikalla vietettiin mm. nimipäiviä kahvin ja pullan kera.

22 22 Anu Kasnio & Heli Mäki Sylkyastiat olivat tuttu näky asemilla ja junavaunuissa vuosina Kouvolan kaupunginmuseon kokoelmat.

23 Anu Kasnio & Heli Mäki 23 Älä sylje lattialle Spotta ej på golvet! Tuberkuloosi on vanha bakteeritauti, joka tunnettiin menneinä vuosisatoina mm. rintatautina tai eräässä muodossaan risatautina. Bakteeri leviää ysköspisaroiden kautta. Syljeskely, jota erityisesti miehet harrastivat, oli omiaan levittämään tautia, samoin naisten pitkät hameet. Entisajan oloissa bakteerin sai moni; ahtaissa, epähygieenisissä asunnoissa, köyhyyden ja nälän ahdistaessa sairastuminen oli yleistä. Sylkykupit liittyvät tuberkuloosin torjumisyrityksiin. Yleisesti esiintyvää syljeskelyharrastusta koetettiin, jos ei nyt lopettaa niin ainakin ohjata oikeaan suuntaan kieltokylttien ja julkisiin tiloihin asetettujen sylkykuppien avulla. Älä sylje lattialle - spotta ej på golvet ja vielä sama venäjäksi; kehotuksesta tehtiin laulukin. Terveyshoidon ja siisteyden edistämiseksi Rautatiehallitus määräsi vuonna 1898 että valtionrautateiden kaikissa tiloissa, kuten odotussaleissa, päivähuoneissa, etuhuoneissa sekä matkustajavaunujen eri osastoissa oli oltava vettä sisältävät sylkyastiat. Lisäksi määrättiin että valtionrautateiden oman henkilökunnan oli itse käytettävä astioita sekä ohjattava myös asiakkaat käyttämään niitä. Rautateillä oli viidenkymmenen vuoden aikana käytössä useita erimallisia sylkyastioita. Kouvolan kaupungin museokokoelmiin kuuluu seitsemän rautateillä käytössä ollutta sylkyastiaa. Kokoelma on pieni, mutta varsin edustava. Ruskea, savesta valmistettu lienee vanhimpia, emaliset ovat 1900-luvun alkupuolelta ja valkoinen, posliininen on Arabian valmistama, on vuosilta Sylkyastiat poistettiin rautateillä käytöstä syksyllä luvulla tuberkuloosi vei hautaan 9000 ihmistä vuodessa. Tämän päivän Suomessa olisi melkein yksi kuollut ihminen per tunti. Kunnollisia lääkkeitä ei ollut, vaan hoitokeinona oli lepääminen terveellisessä ilmastossa. Tuberkuloosin parantamiseksi perustettiin parantoloita, mutta niiden tarkoituksena oli osittain myös sairastuneiden eristäminen. Vuosina suuria parantoloita rakennettiin 17 kappaletta. Tartunnan pelko oli niin suuri, että esimerkiksi Karjaalla sijaitsevan Meltolan parantolan ohiajavien junien kuljettajat sulkivat parantolan kohdalla ikkunansa. Vasta 1940-luvulla kehitettiin tuberkuloosibakteeriin tehoavat lääkkeet. Röntgenlaitteet yleistyivät ja väestön joukkotarkastukset alkoivat 1940-luvulla. Vähän varttuneemmat suomalaiset muistavat koulusta ja armeijasta keuhkokuvaukset ja kehotuksen: Keuhkot täyteen ilmaa, hengittämättä, hiljaa.

24 24 Anu Kasnio & Heli Mäki Töissä konttorissa Sähköttäjät ja kirjurit Vuonna 1864 keisari Aleksanteri II hyväksyi sääntöehdotuksen naisten ottamisesta sähköttäjän toimeen. Aluksi töihin otettiin leskiä ja naimattomia yli 18-vuotiaita naisia. Naimisissa olevia naisia palkattiin vain, jos heidän miehensä työskenteli niin ikään Lennätinlaitoksella. Valtionrautatiet seurasivat pian Lennätinlaitoksen esimerkkiä. Valmistuvalle Riihimäki-Pietarin radalle tarvittiin kielitaitoisia - erityisesti venäjänkielen taitoisia - sähköttäjiä. Sähköttäjät hoitivat asemien välistä sähkösanomien vaihtoa. Morsekoneen avulla sähköttäjä välitti edelliselle asemalle tiedon junan saapumisesta ja ilmoitti seuraavalle asemalle junan lähtemisestä. Tiettävästi ensimmäinen nainen Valtionrautateiden sähköttäjänä oli Hilda Hildén (s. 1839). Hän tuli töihin Helsingin asemalle vuonna Liikenne Pietarin radalla oli vilkasta, varsinkin Venäjän puoleisilla asemilla, joilla liikennöivät myös huvilaasukkaita kuljettavat paikallisjunat. Naisille avautui siten yhä uusia virkoja ja harjoittelupaikkoja. Sähköttäminen muuttui yötyöksi vuonna 1876, kun ensimmäiset yöjunat aloittivat liikennöinnin Helsingin ja Pietarin välillä. Sähköttäjät, kirjurit ja lipunmyyjät toimivat asemapäällikön apulaisina. Sähköttäjän työhön kuului sähkösanomien välittämisen lisäksi myös lennätinkoneiden hoitaminen ja puhdistaminen. Myös kirjuri ja lipunmyyjä joutuivat tekemään sähköttäjän töitä, mikäli asemapäällikkö niin määräsi. Vakinaisen viran saaminen edellytti naisilta usean vuoden työskentelyä harjoittelijana. Alkuun tarvittavat taidot oli hankittava omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Myöhemmin virkaa varten laadittiin erityinen sähköttäjäntutkinto, jonka suorittamista edellytettiin sähköttäjinä toimivilta. Samat rajoitukset kuin Lennätinlaitoksella koskivat myös Valtionrautateillä työskenteleviä. Naimisissa olevat naiset pääsivät töihin tietylle asemalle vain, jos aviomies oli myös töissä samalla asemalla. Myös konttorityöt työllistivät naisia; aluksi tilapäisesti, myöhemmin vakinaisesti. Yleisimmät virkanimikkeet olivat kanslisti, kirjuri ja virstankirjoittaja. Konttoriurista tuli usein pitkiä. Valtionrautateiden tilauskonttoriin otettiin naiskirjuriksi Emilia Mennander vuonna Hän oli tuolloin 20-vuotias. Mennander jäi pois tehtävästään vasta vuonna 1915, jolloin hänellä oli takanaan 40 vuotta kestänyt ura kirjurina rautateiden palveluksessa. Junanlähettäjät Junanlähetys kuului pitkään miesten työtehtäviin. Valtionrautateiden ensimmäisenä naispuolisena junanlähettäjänä

25 25 Kirjureita ja sähköttäjiä Kouvolan rautatieasemalla vuonna Kuva on otettu aseman itäpäädystä kirjureiden ja telegrafistien huoneesta. Tarina kertoo, että naiset tiesivät valokuvauksesta ja pukeutuivat siksi töihin parhaimpiinsa eivät virkapukuihinsa. Kuvassa toinen oikealta on Anni Kanninen, joka oli töissä Kouvolan asemalla sähköttäjänä. Anni oli syntynyt vuonna 1880 Oulussa. Naimisiin Anni meni vuonna 1907, samalla loppui myös työura rautateillä. Kuva: Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto.

26 26 Anu Kasnio & Heli Mäki pidetään Helmi Helmistä. Hän työskenteli sähköttäjänä Karjaan asemalla, jossa sähköttäjät saivat lähettää junia Helsinki - Turku -välin väliaikaisen liikenteen aikaan jo vuonna Kerrotaan ja 1940-luvulla naisen junanlähettäjänä olleen niin outo tapaus että jollekin asemalle tultiin ihan varta vasten katsomaan, kun kuulemma asemalla tyttö lähettää junia. Naiset työskentelivät junanlähettäjinä usein pienemmillä asemilla, joissa rautatievirkailijan tehtävät olivat moninaiset. Junanlähettämisen lisäksi junanlähettäjä saattoi myydä lippuja ja hoitaa sähköttäjän tehtäviä. Rahtikirjat kulkivat junanlähettäjän kautta. Vaarallisena tehtävänä oli ojentaa viestirenkaalla viesti muuttuneista aikatauluista tai kohtaamisajasta aseman ohittavalle tavarajunan veturinkuljettajalle. Mirja Silpiö syntyi Porissa vuonna 1898 rautatieläisperheeseen. Isä Aleksanteri Silpiö oli asemapäällikkönä Kuivaniemellä, Hanko-Hyvinkään radan varrella Otalammella ja vuodesta 1914 Teuvan Perälän asemalla. Mirjan äiti Hilma piti asemaravintolaa. Isänsä ohjeita seuraten Mirja valitsi virkauran rautateillä ja aloitti ensin harjoittelijana isänsä alaisuudessa Perälän asemalla vuonna Opintoja hän suoritti mm. postihoidossa ja ruotsin ja venäjän kielissä. Virkamieskurssilla Mirja oli 1920-luvulla. Harjoittelija-aikanaan vuonna 1918 syksyllä Mirja tuurasi lyhyen aikaa jopa isäänsä asemapäällikkönä, tosin yhdessä aseman kirjurin kanssa. Naimisiin Mirja meni vuonna 1926 ja rautatieura loppui hänen kohdallaan vuonna 1929, kun perhe muutti Iittiin. Asemapäälliköt Tiettävästi ensimmäinen nainen asemapäällikön tehtävissä Suomen valtionrauteillä oli Henriette Meijer. Hän työskenteli erityisluvalla kymmenen viikkoa isänsä asemapäällikön Ferdinand Meijerin sijaisena vuonna 1870 Keuruun asemalla. Ensimmäinen nainen asemapäällikön virassa oli Emelie Milly Tojkander (s. 1866). Hänet nimitettiin senaatin erivapaudella Kauppilanmäen asemapäälliköksi maaliskuussa Sitä ennen hän oli hoitanut asemapäällikön virkaa tilapäisenä Muurolassa 1912 ja Kellon asemalla vuodesta Talin asemapäällikkö Milly Tojkanderista tuli Hänen uransa rautateillä kesti huikeat 48 vuotta. Hän tuli harjoittelijaksi Viipurin asemalle vuonna 1885 ja jäi eläkkeelle vuonna Milly Tojkander oli uranuurtaja monessa mielessä. Hän oli paitsi Valtionrautateiden ensimmäinen naisasemapäällikkö myös naisasianainen ja naisten aseman parantaja. Hän opiskeli koko ajan työnsä ohessa. Joka kesä hän teki opistomatkoja kotimaassa ja Venäjällä. Hän pyrki myös määrätietoisesti etenemään urallaan.

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Kunnan työnvälitystoimisto.

Kunnan työnvälitystoimisto. XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

50mk/h minimipalkaksi

50mk/h minimipalkaksi Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä

Ritva Kivisaari Pentti Lemettinen Anne Marjamäki puheenjohtaja 1-7 puheenjohtaja 8-13 pöytäkirjanpitäjä 1 KOKOUSAIKA Tiistaina 6.1.2015 klo 12.00-13.30 KOKOUSPAIKKA Keskustan seurakuntatalo, tornisali Läsnä: Annala Tarja Hakola Anni Haukkala Pentti Hietala Heikki Holma Jaana Härsilä Maria Ikola Simo Jänikselä

Lisätiedot

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä

Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä Työssäoppiminen Saksan Rietbergissä 6.10. 14.11.2014 Sisustusrakennusalan opiskelijat Anne Kinnunen ja Johanna Laukkanen Piippolan ammatti- ja kulttuuriopisto Ajatuksena oli lähteä työharjoittelujakson

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA5895. Flash Eurobarometer 378 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA89 Flash Eurobarometer 78 (The Experience of Traineeships in the EU) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL 78 Traineeship - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI, KOODI ON '99')

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa.

Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Sata vuotta sitten tähän sairauteen kuoli Suomessa yksi ihminen tunnissa. Ylilääkäri tutkii pikku potilasta, kertoo teksti kuvan takana. Iltasanomat 14.5.2016 Tuberkuloosi oli tappava sairaus, joka aiheutti

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014. Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa 12.9.2014 Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille 2014 2016. Hankkeessa on mukana

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN

ELIA OTETAAN TAIVAASEEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ELIA OTETAAN TAIVAASEEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Elia otettiin taivaaseen jossakin Jordanin itäpuolella, Jerikon kohdalla.

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 2. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Kalat metsässä................................. 5 Swaffhamin kulkukauppias........................ 14 Lontoon silta...................................

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Työharjoittelu Edinburghissa

Työharjoittelu Edinburghissa Työharjoittelu Edinburghissa 11.4.2016 6.5.2016 Skotlannin matkani alkoi mukavasti lomaviikolla, koska olin varannut matkaan viisi viikkoa joista työharjoittelu tulisi kestämään neljä viikkoa. Lomaviikon

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies

4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 4 Kesätyöt, monia mahdollisuuksia! 6 Tiedä mistä sovit 7 Työsopimuksen sisältö 8 Tee töitä oikeassa työsuhteessa 10 Työehtosopimus ja Luottamusmies 11 Muista töihin mennessäsi 13 Muista työsuhteen päättyessä

Lisätiedot

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY

ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY ONGELMIA TYÖPERUSTEISTEN OLESKELULUPIEN KANSSA ALI GIRAY S Ulkomaalaislaki: 36 (13.9.2013/668) > Voidaan jättää myöntämättä, jos on perusteltua aihetta epäillä ulkomaalaisen tarkoituksena olevan maahantuloa

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

JÄTTIhampaan. ar voitus

JÄTTIhampaan. ar voitus JÄTTIhampaan ar voitus Fossiili on sellaisen olion tai kasvin jäänne, joka on elänyt maapallolla monia, monia vuosia sitten. Ihmiset ovat löytäneet fossiileja tuhansien vuosien aikana kivistä ja kallioista

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka

Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 4. - 5. luokka 3 pisteen tehtävät Kenguru Ecolier, ratkaisut (1 / 5) 1. Missä kenguru on? (A) Ympyrässä ja kolmiossa, mutta ei neliössä. (B) Ympyrässä ja neliössä, mutta ei kolmiossa. (C) Kolmiossa ja neliössä, mutta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus IV Ohjaamo-päivät 16. 17.3.2016, Vantaa Nuorten tukeminen kannattaa aina tilastoista arkikokemuksiin Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläk.), Tilastokeskus 6100000

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi

YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi YHTEISTEN TYÖPAIKKOJEN TYÖTURVALLISUUS TOT -raporttien analyysi Tutkimuksen toteutus ja keskeisiä tuloksia Osa 2. TOT -raporttien analyysitutkimus TUTKIMUSONGELMAT 1 Millaisia yhteisillä työpaikoilla tapahtuneisiin

Lisätiedot

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna

Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu. Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Kahden poliittisten nais kirjailijoiden vertailu Hella Wuolijoki Umayya Abu-Hanna Hella Wuolijoki Ella Murrik Syntynyt: 22 heinäkuuta 1886 Helme, Viro Kuollut: 2 helmikuuta 1954 ( 67v) Helsinki Kansalaisuus:

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija

Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015. Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Työssäoppimisjaksoni Sierra Leonessa, Afrikassa 15.10-19.11.2015 Nanna Perttunen, vaatetusalan artesaaniopiskelija Lounais-Suomen ammattiopisto, Novida Saavuimme Sierra Leonen pääkaupunkiin Freetowniin

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 106/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 61/2009 25.9.2009 Asia: Korvausvaatimus Korvausvaatimuksen tekijä: A Virasto: Työvoima- ja elinkeinokeskus Korvausvaatimus: TE-keskus

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja.

Vesiliikenne TOT 5/03. Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Luotsikutterin kuljettaja. TOT-RAPORTTI 5/03 Luotsikutterin kuljettaja putosi mereen TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Luotsikutterin kuljettajat NN (58 v.) ja MM olivat lähdössä suorittamaan työtehtävää. MM nousi kutteriin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Atte Dahlman Tomi Hurme

Atte Dahlman Tomi Hurme Atte Dahlman Atte Dahlman aloitti McDonald s-yrittäjänä huhtikuussa 2015. Hän omistaa Tammiston ravintolan. Ennen yrittäjyyttä Atte on työskennellyt it-alalla myyntitehtävissä. Tomi Hurme Tomi Hurme aloitti

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, Vuohijärvi Kouvolan kaupunki Pöytäkirja 2/2016 14 Vapaa-ajan asukastoimikunta 13.05.2016 Aika 13.05.2016 klo 16:00-18:45 Paikka Läsnä Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo, Näkkimistötie 1, 47900 Vuohijärvi Luettelon

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 22.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016

SISÄLLYSLUETTELO. Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016 SISÄLLYSLUETTELO Tapiolan seurakuntaneuvosto 09.02.2016 16:30 1/2016 Esityslistan kansilehti... 1 1 Vahtimestarin työsuhteen täyttäminen... 2 2 Nuorisotyönohjaajan viran täyttäminen... 4 3 Kappalaisen

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot