Vaimoväen-osasto Naisia rautateiden palveluksessa. Toimittaneet: Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki
|
|
- Urho Mäkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vaimoväen-osasto Naisia rautateiden palveluksessa Toimittaneet: Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki
2 Toimittajat Anu Kasnio, Jenni Korjus ja Heli Mäki Graafinen suunnittelu ja taitto Juan I. Cubilla Suomennokset Kielipalvelu Kauriin Kääntöpiiri Oy Julkaisija: Kouvolan kaupunginmuseo Kouvolan kaupunginmuseon julkaisuja 2 Painopaikka: WS Bookwell Oy Jyväskylä 2010 Teksti kirjoittajat Valokuvat kuvaajat ISBN ISSN
3 Sisällys Taustaksi Heli Mäki 5 Yksipunttiset naisia rautateillä Anu Kasnio & Heli Mäki 8 Rautatienaiset Britanniassa : hyväksikäyttöä, petollisuutta ja menestystä Helena Wojtczak 35 Lempin tarina Jorma Artell 71 Konduktöörejä ja naiskonduktöörejä Rouva Konduktööri 87 Harjoittelijasta vt. asemapäälliköksi Anu Kasnio 91 Yhden naisen tarina dieselkaudelta pendolinoaikaan Aila Soikkeli 53
4 Vaununsiivoojat pesevät 3. lk:n matkustajavaunun kattoa. Kuvaaja: Sakari Laipio. Kuva: Suomen Rautatiemuseo.
5 5 Taustaksi Heli Mäki Suomalainen historiantutkimus on viime aikoina kiinnostunut arjen historian esiin nostamisesta. Ihmiset hahmottavat menneisyytensä ensisijassa lähiympäristönsä ja ennen muuta sen arkipäiväisyyksien kautta. Yksi tällainen vähälle huomiolle jäänyt arkipäiväisyys on rautatie ja rautatiehistoria. Erityisesti ihminen rautateillä on unohtunut. Nykyisen rautatiekulttuurin arvostuksen lisäämiseksi perinteen historiallinen selvittäminen ja julkipuhuminen on ensiarvoisen tärkeää. Keväällä 2007 syntyi ajatus rautatiehistoriallisen näyttelyn rakentamisesta Kouvolan taidemuseon tiloihin. Näyttelyn aiheeksi valittiin naiset rautateillä. Suomen Rautatiemuseossa oli vuonna 2004 järjestetty näyttely Olgat, Millyt ja Mathildat naisia rautateiden palveluksessa. Näyttely kertoi ensimmäisten rautatienaisten tarinan. Niinpä Olgat, Millyt ja Mathildat matkasivat Hyvinkäältä Kouvolaan. Päätimme laajentaa näyttelyn aikarajausta tähän päivään saakka sekä ottaa mukaan näyttelyyn paikallisia rautatienaisia. Näyttelyssä tahdottiin hyödyntää Kouvolan kaupunginmuseon laajaa rautatieaiheista esinekokoelmaa ja 1960-lukujen taitteessa Kouvolaan suunniteltiin rautatiemuseon perustamista. Museota varten kerättiin runsaasti rautateihin liittyvää esineistöä. Museota ei kuitenkaan koskaan Kouvolaan perustettu, niinpä kerätyt esineet ovat odottaneet vuoroaan varastossa yli 50 vuotta. Esineistä valikoitui mukaan niitä, joita rautatienaiset olivat työssään käyttäneet tai jotka ovat muuten olleet olennainen osa kouvolalaista rautatiehistoriaa. Kouvolan taidemuseossa vietettiin Yksipunttiset - naisia rautateillä näyttelyn avajaisia 1. syyskuuta Näyttely kertoo virkanaisten uranuurtajista ja uurastajista rautateillä ja antaa vastauksia kysymyksiin: milloin ensimmäiset naiset tulivat rautateiden palvelukseen Suomessa, millaisissa tehtävissä he ovat työskennelleet ja keitä nämä naiset olivat. Syyskuussa 2010 saimme vieraaksemme Kouvolan XI rautatieseminaariin englantilaisen kirjailijan ja tutkijan Helena Wojtczakin. Hän piti esityksen rautatienaisista Englannin rautateillä. Hän
6 6 on ensimmäinen ja ainoa naisia Britannian rautateiden palveluksessa tutkinut historioitsija. Esitys perustui hänen palkittuun teokseensa Railwaywomen exploitation, betrayal and triumph. Hänen samanniminen artikkelinsa julkaistaan tässä kirjassa ensimmäistä kertaa suomennettuna. On hämmästyttävää huomata kuinka samankaltainen tilanne Englannissa on ollut, rautateillä työskennelleet naiset ovat jääneet lähes huomiotta. Kouvolassa on kerätty rautateihin liittyvää muistitietoa useampien kirjoituskilpailujen kautta. Talvella järjestettiin Naisia rautateillä kirjoituskilpailu, jossa kerättiin tietoja eri naisammateista rautateillä. Tässä kirjassa kilpailun kolme parasta kirjoitusta julkaistaan kokonaisuudessaan. Pietarin radan valmistumisesta on syksyllä 2010 kulunut 140 vuotta. Näyttely ja tämä kirja juhlistavat Pietarin radan juhlavuotta kertomalla naisten roolista Pietarin radan rakennuksessa. Rautateiden palvelukseen palkatut ensimmäiset naiset työskentelivät juuri Pietarin radalla. Rautatiet ovat olleet pitkälti miesten maailma. Kuitenkin yli 140 vuotta sitten ensimmäiset naiset astuivat Suomen rautateiden palvelukseen. Naiset ovat toimineet rautateillä monissa eri ammateissa; sähköttäjinä, lipunmyyjinä, kirjureina ja kanslisteina, veräjänvartijoina, rautatienrakentajina, siivoojina, asemapäälliköinä, junanlähettäjinä, tarkastajina sekä konduktööreinä ja veturinkuljettajina. Aika tyttökultia! Toimituskunnan puolesta Kouvolassa Heli Mäki Rautatievirkailijoita Kouvolan asemalla luvulla. Kuva: Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto.
7 Virkapostia lajitellaan postitushuoneessa, Helsingissä vuonna Kuvaaja: Sakari Laipio. Kuva: Suomen Rautatiemuseo. 7
8 8 Yksipunttiset naisia rautateillä Anu Kasnio & Heli Mäki Tiellä itsenäiseen toimeentuloon Ovet yhteiskunnalliseen elämään avautuivat naisille 1800-luvun puolivälistä alkaen, jolloin suomalainen yhteiskunta alkoi muuttumisen sääty-yhteiskunnasta teollistuvaksi kansalaisyhteiskunnaksi. Vielä 1800-luvun puolivälissä suomalainen yhteiskunta oli jähmettynyt. Vanhoillisuus oli hallitsevana ajattelutapana ja mahdollisuudet sosiaaliseen sekä alueelliseen liikkuvuuteen vähäiset. Myöskään yhteiskunnalliseen nousuun ei ollut mahdollisuuksia; säätykierto oli miltei olematon. Sosiaalisen liikkuvuuden vähäisyyttä tuki ruotsin kieli virkakielenä ja kansan koulutuksen vähäisyys. Sääty-yhteiskunnassa naisen elämää määrittivät sääty ja perhesuhteet. Kaikissa säädyissä naiset olivat toissijaisia verrattuna miehiin ja nainen määriteltiin miehen kautta. Nainen oli jonkun tytär, sisar, vaimo tai leski, mutta ei oma yksilönsä. Naimattomat naiset kuuluivat lähimmän miessukulaisensa holhouksen alaisuuteen. Ainoa miehen holhouksesta vapaa nainen oli leski luvulla myös kasvatusperiaatteet tähtäsivät säädynmukaisten elämäntapojen omaksumiseen. Aatelispojat valmistuivat oppikouluissa virkamies- tai pappiusuralle, tytöt puolestaan sivistettiin salonkikelpoisiksi. Tyttöjen oikeutta koulutukseen ei juurikaan asetettu kyseenalaiseksi. Vielä 1850-luvulla osa suomalaisesta sivistyneistöstä piti koululaitosta tarpeettomana. Koulutuksen puutteen ohella nainen oli myös siis oikeudellisesti vajaavaltainen, eikä häntä niin ollen voitu valita virkaan, johon kuului virkavastuu. Kodin ulkopuolisia työpaikkoja oli naisille vähän. Suurin osa palkkatyötä tekevistä naisista työskenteli piikoina ja palvelijoina, ompelijoina ja pesijöinä. Suomessa nähtiin, että köyhyyden suurin aiheuttaja oli koulutuksen puute. Naisten aseman parantaminen loi pohjan hyväntekeväisyystyölle. Erilaisten rouvasväenyhdistyksien ja ompeluseurojen kautta naiset tulivat mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja pyrkivät vaikuttamaan yhteiskunnalliseen asemaansa ja tasaarvoon. Taustalla olivat myös säätyläis-
9 Anu Kasnio & Heli Mäki 9 perheissä tapahtuneet taloudelliset ja sosiaaliset muutokset. Sivistynyt keskiluokka alkoi rikkoa perinteisiä säätyjaon rajoja. Vanhoillisuus korvautui edistyksellisyydellä ja säädyn mukanaan tuoma varallisuus ja asema sivistyksellä ja älyllisyydellä. Mahdollisuudet perinteitä kunnioittavaan säädynmukaiseen avioliittoon heikkenivät. Naimattomat tyttäret saattoivat jäädä kotiin pitkiksikin ajoiksi vanhempiensa elätettäviksi. Mahdollisuuksia itsenäiseen ammatinharjoittamiseen ei siis ollut, joten vaatimus tyttöjen kouluttamisesta hankkimaan oman elantonsa kumpusi todellisesta taloudellisesta tarpeesta. Opettajakoulutus aloitettiin Jyväskylässä vuonna Seminaarissa koulutettiin kansakoulunopettajia, mukaan pääsi myös opettajatarkokelaita. Seminaari avasi naisille uusia mahdollisuuksia itsenäiseen toimeentuloon. Uusi kansansivistäjän rooli edellytti naisilta päätöksentekoon osallistumista yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Niinpä koulutuksen saatuaan naiset katsottiin sopiviksi julkisiin virkoihin. Julkinen hallinto laajentui ja järjestäytyi koko ajan ja seminaarista valmistuneita naisia tarvittiin uusiksi viranhaltijoiksi. Merkittävä tekijä naisten hakeutumisessa virkoihin oli vuoden 1864 laki naimattomien naisten juridisesta täysivaltaisuudesta. Uuden lain myötä kaikista naimattomista naisista tuli itsenäisiä 25 vuotta täytettyään. Naimisissa olevat naiset saivat saman oikeuden vasta paljon myöhemmin, vuoden 1930 alusta. Tuolloin voimaan tullut avioliittolaki teki aviopuolisoista yhdenvertaisia. Uusi laki helpotti naimattomien naisten siirtymistä työelämään, ja työpaikkoja alkoi löytyä muuallakin kuin piikoina ja palvelijoina. Naisammattien status oli selvästi alhaisempi ja naisten palkat jäivät kauas miesten ansioista. Pienet palkat olivatkin yksi hyvä syy palkata naisia. Vaikka laki mahdollisti naisten työssäkäynnin, sen esti usein lastenhoidon järjestäminen. Naisten työntekoa pidettiin väliaikaisena ratkaisuna ennen avioitumista. Naisten edellytettiin eroavan virastaan avioitumisen jälkeen. Naimattomuus kuitenkin yleistyi 1800-luvun loppua kohti ja virkaurasta tuli monelle naiselle elämäntehtävä. Päätös naisten erottamisesta avioitumisen jälkeen kumottiin vuonna 1908.
10 10 Kouvolan telefonistit vuonna Kuva: Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto.
11 Anu Kasnio & Heli Mäki 11 Rautatiet ja naiset Uudistusmielisen keisari Aleksanteri II:n nousua valtaistuimelle vuonna 1855 voidaan pitää Suomen historian käännekohtana; yhteiskunta alkoi uudenaikaistua. Muuttuvan yhteiskunnan välttämätön edellytys oli liikenteen ja yhteydenpitomahdollisuuksien kehittyminen. Rautatiet ja kansainvälinen lennätin- ja postijärjestelmä vastasivat tähän haasteeseen. Niin lennätinkuin postilaitoskin tarvitsivat kielitaitoista henkilökuntaa. Huolellisen kasvatuksen saaneet säätyläisneidit olivat tuon ajan Suomessa poikkeuksellisen kielitaitoisia, niinpä heille avattiin pääsy posti- ja lennätinlaitoksen alempiin virkoihin. Teollistumisen ja kaupunkilaistumisen myötä naisille aukeni työpaikkoja myös sihteereinä, keskusneiteinä ja myyjättärinä. Helsinki-Hämeenlinnan radan valmistuminen vuonna 1862 oli päänavaus rautatieliikenteen yleistymiselle Suomessa. Riihimäki-Pietarin välinen rautatie toi mukanaan työvoiman lisäyksen tarpeen. Koska Suomen lennätinlaitos oli ottanut naisia sähköttäjien virkoihin vuodesta 1864 lähtien, Suomen Valtionrautatiet avasi myös virkansa naisille ja ensimmäinen naissähköttäjä Hilda Hilden aloitti työnsä Helsingin asemalla vuonna Naisten ylenemismahdollisuudet ja sosiaaliturva olivat heikompia. Myös naisten eläke-edut olivat huonommat; yli 30-vuotiaana rautateille virkaan tulleet naiset eivät voineet edes olla eläkerahaston osakkaita. Heillä ei ollut vuosilomaa ja he menettivät virkansa avioiduttuaan. Naisvirkailijoilla ei ollut halua tai varaa jäädä eläkkeelle, mikä selittääkin osaltaan naisten pitkät työurat rautateillä. Etuina rautateillä työskentelystä voidaan mainita ilmainen asuntoetu ja terveydenhuolto.
12 12 Anu Kasnio & Heli Mäki Korian sillan rakentaminen Kymijoen ylitse vuonna Kuva: Suomen Rautatiemuseo. Pietarin rata Riihimäki-Pietari ratahanketta suunniteltiin vuodesta 1857 alkaen ja vuoden 1867 valtiopäivillä hyväksyttiin senaatin ehdotus rautatien rakentamisesta. Toisin kuin Etelä-Suomen rannikkokaupungit olivat toivoneet, rata päätettiin vetää pohjoisempaa eli Riihimäeltä Lahteen ja sieltä Kouvolan ja Viipurin kautta keisarikunnan pääkaupunkiin. Helsingin ja Pietarin yhdistävän radan rakennustöiden aloittaminen viivästyi, sillä radan leveydestä virisi väittely. Pohdittiin, oliko rata rakennettava samaan leveyteen kuin Venäjän rautatiet vai olisiko valittava Keski-Euroopassa vakiintunut kapeampi raideleveys. Kapearaiteinen vaihtoehto sai säästäväisyyssyistä paljon kannatusta, mutta poliittisista ja sotilaallisista syistä valituksi tuli leveämpi raideleveys. Rakennustöihin ei päästy vielä raideleveyden selvittyä. Suomen lupaavasti alkanut taloudellinen kehitys koki vakavan takaiskun, kun 1860-luvun nälkävuodet muodostuivat kansalliseksi katastrofiksi. Talvikausina lähes kuudennes maan väestöstä henkeä nääntyi nälkään. Suuri osa kansasta joutui kerjuulle. Kenraalikuvernööri Nikolai Adlerberg piti tärkeänä radanrakennushankkeen käynnistämistä heti, jotta nälkävuosien työttömyyttä vähennettäisiin ja laumoina vaeltavia kerjäläisiä saataisiin sidotuksi työhön. Monet suomalaiset, J.V. Snellman etunenässä, olivat sitä mieltä, että nälkää tuli lievittää muilla keinoilla kuin avaamalla ratatyömaa. Keisari kuitenkin antoi käskykirjeen, jossa määrättiin radan rakentaminen aloitettavaksi. Työt aloitettiin paksujen lumikinosten keskellä helmikuussa Tieto
13 Anu Kasnio & Heli Mäki 13 Kipinäaita Nastolan Uudenkylän kohdalla. Kipinäaitoja ei tehty enää 1900-luvun radan rakennuksilla. Kuva: Rautatiekulttuurikeskus Reilia ratatöiden alkamisesta levisi nopeasti koko maahan ja väkeä alkoi virrata sadoin tuhansin Riihimäki-Lahti-Kouvola-linjalle linjalle. Parhaimmillaan radanrakennustöissä oli henkilöä. Useat saapuivat perhekunnittain; naiset ja lapset pantiin tekemään radan varteen kiviaitoja, joita on edelleen nähtävissä. Aidan tarkoitus oli pitää karja pois rata-alueelta ja estää junan pyörien iskemien kipinöiden sytyttämien maastopalojen leviämi nen. Kipinäaidat ovat nykyään kiinteitä muinaisjäännöksiä. Nälkäiset työnetsijät ja kerjäläiset toivat mukanaan tauteja. Pahin taudeista oli lavantauti, joka levisi nopeasti ahtaissa, likaisissa ja kehnoissa asuinoloissa. Ratatöiden alkaminen ja ensimmäisten palkkojen maksu pahensi vain tilannetta. Useat sairastuivat tai jopa menehtyivät, kun pitkästä aikaa ruokaa saatuaan ymmärtämättömyydessään söivät liikaa. Radan varrelle pystytettiin 14 tilapäissairaalaa ja kuolleet haudattiin radanvarteen. Tarkkaa kuolleiden määrää ei tiedetä, mutta tuhannet menettivät henkensä rakentaessaan uutta rautatietä. Kansan suussa Pietarin rataa alettiinkin kutsua luille rakennetuksi. Rautatietyömaa jaettiin Pietarista alkaen viiteen piiriin, joista neljäs käsitti alueen Kaipiaisista Hollolaan saakka. Tämän piirin työasemat perustettiin Valkealan Kouvolaan, Iitin Kausalaan ja Hollolan Lahteen, jossa sijaitsi rakennuspiirin keskus. Kouvola sijaitsi kahden tärkeän maantien; ylisen Viipurintien ja Haminasta tulevan maantien risteyksessä. Lisäksi ylisen Viipurintie ylitti Kymijoen Alakylän kohdalla, jossa lauttapaikka oli sijainnut Suomen sodan ajoista lähtien. Mäki-Kouvolassa sijaitsi myös vanhan venäläisen varuskunnan rakennuksia, jonne perustettiinkin rautatien rakentajia varten 60-paikkainen sairaala. Kylän entinen sotilashautausmaakin otettiin käyttöön. Paitsi kipinäaitojen rakentajina,
14 14 Anu Kasnio & Heli Mäki naisia toimi radanrakennuksille perustetuissa sairaaloissa sairaanhoitajan tehtävissä. Samoin perinteisiä naisten töitä löytyi ratatyömaan keittoloiden emäntinä ja kahvittajina. Kivityömailla naiset saattoivat toimia seppien ja kivenporausporukoiden välisinä juoksupoikina. Samoin radan kiskotustehtävissä naisia toimi pikkutavaroiden jakajina. He toimittavat ratapölkkyjen päihin tarvittavat naulat, mutterit ja ruuvit. Radanrakentajia 1920-luvulla. Kuva: yksityiskokoelma.
15 Kouvolan asema vuonna Kuva: Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto. Anu Kasnio & Heli Mäki 15
16 16 Anu Kasnio & Heli Mäki Kouvolan rautatieasema Kouvolan ensimmäinen asema avattiin liikenteelle elokuussa vuonna Asema sijaitsi Kouvolan kylän asumattomalla, viljelykseen kelpaamattomalla kankaalla. Kymiyhtiön ansiosta pienestä asemasta tuli varsin pian tärkeä rahtiasema. Matkustajaliikenne oli alkuun vähäistä. Asukkaitakin aseman lähettyvillä oli vain muutama perheen verran.
17 Anu Kasnio & Heli Mäki 17 Savon radan lähtöasemaksi Kouvola valittiin teollisuuden edustajien ja Kotkan kaupungin tuella. Nopeasti kypsyi myös päätös Kotkan radan rakentamisesta. Kouvolan valitseminen risteysasemaksi oli Kymenlaakson teollisuuden kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Tehtaat yhdistettiin pistoraiteilla rautateihin ja Kymenlaaksoon oli syntynyt uusi keskus. Kouvolasta tuli välittömästi II-luokan asema ja vuonna 1916 I-luokan asema luvun alussa kouvolalaiset olivat synnyinseutunsa mukaan lähtöisin 130 eri paikkakunnalta. Muuttoliikettä oli paljon kumpaankin suuntaan. Kouvolan rautatieasemasta on otettu kuva kesäisenä päivänä vuonna Aseman edustalla on runsaasti junia odottavia ihmisiä. Rautatieasemille on aina ollut tapana tulla katsomaan junia ja matkustajia. Kuvassa näkyy miehiä penkillä piippua polttaen, säätyläisväkeä, ylioppilaita, junanlähettäjä, asemamiehiä, paljasjalkaisia pikku-poikia sekä mies koiran kanssa. Vilkas rautatieasema voi olla pelottavakin paikka; aseman kuistin nurkalla kurkistaa arasti huivipäinen nainen ja pikkutyttö. Aseman seinissä on paljon mainoksia, joissa mainostetaan mm. konjakkia, separaattoreita, kalosseja ja villalankaa. Mainoksia alkoi ilmestyä asemien seiniin 1880-luvulla, 1910-luvulla niitä ei enää ole. Aseman kuistilla näkyy kello, joka nykyään sijaitsee Kouvolan rautatieasemalla odotussalissa. Asemaa muutettiin 1913, jolloin päädyssä ollut asuinhuoneisto muutettiin toimistotilaksi. Kello siirrettiin todennäköisesti tuolloin rautatieaseman kulmaan. Aseman kello näyttää ajan olleen kuvaushetkellä viisitoista yli kolme. Vuoden 1902 rautateiden kesäaikataulu kertoo, että sekajuna Mikkelistä on saapunut Kouvolaan klo ja Kotkasta klo Helsingistä Pietariin menevä postijuna on saapunut klo ja jatkaa Pietarin suuntaan Henkilöjuna Riihimäelle lähtee Vuonna 1902 kellonajat ilmoitettiin vielä samaan tapaan kuin Englannissa nykyään: viisitoista yli kolme oli aikatauluissa muodossa 3,15 ip tai 3,15 j.p.p eli viisitoista minuuttia yli kolmen jälkeen puolenpäivän. Suomessa siirryttiin 24-tuntijärjestelmään toukokuussa Siltä ajalta on muistutuksena aseman kellon roomalaisten numeroiden viereen maalatut punaiset arabialaiset numerot kahdestatoista kahteenkymmeneen neljään. Kouvolan vanha rautatieasema purettiin heinäkuussa 1960, kun nykyinen rautatieasema otettiin käyttöön. Heinäkuussa 1960 Kouvolassa järjestettiin Kymenlaakson messut. Vanha asema haluttiin saada pois tieltä, jotta kaupunkiin tulevat messuvieraat näkisivät uuden ja uljaan asemarakennuksen.
18 18 Anu Kasnio & Heli Mäki Töissä rautateillä Veräjänvartijat Veräjänvartijoiksi naisia palkattiin jo 1860-luvulla. VR:n ohjesäännön mukaan vilkasliikenteiset ylikäytävät oli varustettava tieliikenteen turvaavilla puomilaitoksilla, jos ylitettävänä oli vähintään kaksi raidetta. Kouvolassa oli kolme vartioitua ylikäytävää, jotka oli varustettu sulkevilla puomeilla. Kaksi turvasi Haminan tien liikennettä. Helsingin puomiksi kutsuttu puomi sijaitsi veturitallien vieressä Helsingin radan ylittävällä ylikäytävällä. Savon puomi oli lähellä VR:n puutarhaa ja toria. Tätä rataa käyttivät Kymintehtaalle ja Savoon menevät junat. Näitä ylityspaikkoja vartioivat veräjänvartijat vuorokaudet ympäri kolmessa vuorossa. Yövuoro oli joka kolmas yö. Kolmas puomilaitos oli niin ikään Savon radan varrella, mutta sen valvonta toimi sähköisesti. Myös Korialla ja Utissa oli vartioidut ylikäytävät. Koulutus ammattiin saatiin olemalla pari vuoroa veräjänvartijan kanssa samassa vuorossa. Puomin laskemisen ja nostamisen lisäksi tehtäviin kuului ylikäytävän ja lähiympäristön siivous sekä lumityöt. Virkapukua ei ollut, mutta käytännössä veräjänvartijoiden työvaatteeksi vakiintui tummansininen työtakki. Puominvartioille oli rakennettu pieni mökki, jonka ikkunoista näki radan molemmille suunnille. Puominvartijoiden kopin seinustalla oli puuvarasto, sillä kopin sisällä on kamina lämmitystä varten. Sisällä oli myös puulaatikko ja nurkkakomero. Huonekaluina kopissa oli yleensä tuoli ja pieni pöytä sekä toisella sivulla kiinteä penkki. Veräjän vartiointi loppui Kouvolassa vuonna Naiset siirtyivät rataosaston muihin töihin. Rouva Hilma Tapio Savon puomilla Kouvolassa, vuonna Kuva: Suomen Rautatiemuseo.
19 Veräjänvartijoita Kouvolassa Kuvassa vasemmalla rouva Lahja Kurki ja takana rouva Margaretha Laine. Kuva: Kouvolan Sanomat. Anu Kasnio & Heli Mäki 19
20 20 Anu Kasnio & Heli Mäki Vaununsiivooja pesee 2. luokan päivävaunun lattia. Kuvaaja: Sakari Laipio. Kuva: Suomen Rautatiemuseo. Siivoojat Siivoojina naisia on työskennellyt Valtionrautateillä siitä asti kun ensimmäinen rata valmistui. Kouvolassa naiset siivosivat 1890-luvulla mm. konepajan tiloja luvulta naissiivoojien nimet löytyvät lisämenoja tilikirjasta. Vuonna 1895 Kouvolassa siivoojina olivat Sanna Juhola ja Ida Tektolin. Vuonna 1898 siivoojina olivat Amanda Airaksinen ja Alma Haatanen. He todennäköisesti olivat rautatieläisten kanssa naimisissa, sillä saman sukunimiset miehet, Tektolinia lukuun ottamatta, esiintyvät konepajan palkanmaksutilikirjoissa luvulla Kouvolan asemalla työskenteli noin 30 siivoojaa. Siivoojat työskentelivät kolmen hengen ryhmissä. Jokaiselle oli yksi työvaihe; yksi lakaisi lattiat, toinen puhdisti vessat ja kolmas pyyhki pölyt. Päivävuorossa kaikki kolme pesivät lattiat. Yövuoro oli vaunusiivoojilla joka neljäs yö. Siivoojien tehtäviin kuului siivota vaunut, asemarakennus sekä lepohuoneet, joissa yöpyivät vieraspaikkakuntalaiset veturinkuljettajat, konduktöörit, ja muu junahenkilöstö. Perusteellisesti siivottiin vain Kouvolasta lähtevät junat. Läpikulkumatkalla olleet junat siivottiin käytössä olevan ajan mukaisesti. Sotavuosina siivoojia työllistivät rintamalta tulleet vaunut. Niihin noudettiin lämmityspuut toiselta puolelta asemaa selässä kantamalla. Yöllä saapuvat sotilasjunat viipyivät asemalla ainoastaan muutaman minuutin. Siivoojat hyppäsivät junaan toisessa kädessään ämpärillinen kuumaa vettä ja toisessa kädessä lyhty. Junan vessat siivottiin juosten kaatamalla kuumaa vettä pyttyyn ja tuuralla tyrkättiin torni alas. Rätillä pyyhkäistiin pytyn reunat. Lisäksi pytyn taus tuli tarkastaa, ettei sinne ollut pudonnut lompakkoa. Jos sellainen löytyi, täytyi se palauttaa junanlähettäjälle. Sotilaspuvun housujen taskut olivat niin matalat, että lompakoita löytyi pyttyjen takaa usein. Kouvolan asemalta Käpylään päin sijaitsi Moikka, siivoojien työtupa, lepopaikka
21 Anu Kasnio & Heli Mäki 21 Kouvolan ratapihalla sijainnut siivoojien taukotupa Moikka. Kuva: yksityiskokoelma. ja ruokailutila. Talvisodasta lähtien siivoojien päämajana toiminut rakennus oli rakennettu 1900-luvun alussa. Tarinan mukaan se oli ollut aiemmin venäläisten sotilaiden käytössä neliön alaan oli mahdutettu kipetku, venäläisten tsaikkapata, jossa vesi kuumennettiin, halkopino, hella, pöytä ja penkkejä sekä lukematon määrä ämpäreitä, rättejä, harjoja ja muita työvälineitä. Moikassa oli myös iso tiinu täynnä tuhkaa, joka oli noudettu asemarakennusten pystyuuneista. Kuumaa vettä keitettiin suuressa padassa. Kun kuumaa vettä kaadettiin tuhkan päälle, saatiin lipeävettä pesuaineeksi. Saippuapalan eli ¼ mäntysuopaa siivoojat saivat parin viikon välein. Kouvolan asemalla vuodessa mäntysuopaa kului 1000 kg ja noin kg saippuaa. Työasut eli siivoustakit ostettiin tai ommeltiin itse. Takkien materiaalina oli yleensä mustaa jäykkää satiinia. Kouvolassa siivoustyössä hankaluutta aiheuttivat pitkät välimatkat. Vesi oli usein kannettava 300 metrin päähän. Esimerkiksi ikkunoiden pesussa vesi likaantui nopeasti ja ajan lyhyys sekä matkan pituus estivät veden vaihtamisen tarpeeksi usein. Moikan seinän takana oli löytötavaratoimisto. Tavallisimpia junasta löytyneitä esineitä olivat sateensuojat, takit ja hatut. Tarinan mukaan kerran eräs matkustaja unohti markkaa sisältävän lompakkonsa makuuvaunun pieluksen alle. Siivoojilla oli hyvä yhteishenki ja keskinäinen huumorintaju. Moikalla vietettiin mm. nimipäiviä kahvin ja pullan kera.
22 22 Anu Kasnio & Heli Mäki Sylkyastiat olivat tuttu näky asemilla ja junavaunuissa vuosina Kouvolan kaupunginmuseon kokoelmat.
23 Anu Kasnio & Heli Mäki 23 Älä sylje lattialle Spotta ej på golvet! Tuberkuloosi on vanha bakteeritauti, joka tunnettiin menneinä vuosisatoina mm. rintatautina tai eräässä muodossaan risatautina. Bakteeri leviää ysköspisaroiden kautta. Syljeskely, jota erityisesti miehet harrastivat, oli omiaan levittämään tautia, samoin naisten pitkät hameet. Entisajan oloissa bakteerin sai moni; ahtaissa, epähygieenisissä asunnoissa, köyhyyden ja nälän ahdistaessa sairastuminen oli yleistä. Sylkykupit liittyvät tuberkuloosin torjumisyrityksiin. Yleisesti esiintyvää syljeskelyharrastusta koetettiin, jos ei nyt lopettaa niin ainakin ohjata oikeaan suuntaan kieltokylttien ja julkisiin tiloihin asetettujen sylkykuppien avulla. Älä sylje lattialle - spotta ej på golvet ja vielä sama venäjäksi; kehotuksesta tehtiin laulukin. Terveyshoidon ja siisteyden edistämiseksi Rautatiehallitus määräsi vuonna 1898 että valtionrautateiden kaikissa tiloissa, kuten odotussaleissa, päivähuoneissa, etuhuoneissa sekä matkustajavaunujen eri osastoissa oli oltava vettä sisältävät sylkyastiat. Lisäksi määrättiin että valtionrautateiden oman henkilökunnan oli itse käytettävä astioita sekä ohjattava myös asiakkaat käyttämään niitä. Rautateillä oli viidenkymmenen vuoden aikana käytössä useita erimallisia sylkyastioita. Kouvolan kaupungin museokokoelmiin kuuluu seitsemän rautateillä käytössä ollutta sylkyastiaa. Kokoelma on pieni, mutta varsin edustava. Ruskea, savesta valmistettu lienee vanhimpia, emaliset ovat 1900-luvun alkupuolelta ja valkoinen, posliininen on Arabian valmistama, on vuosilta Sylkyastiat poistettiin rautateillä käytöstä syksyllä luvulla tuberkuloosi vei hautaan 9000 ihmistä vuodessa. Tämän päivän Suomessa olisi melkein yksi kuollut ihminen per tunti. Kunnollisia lääkkeitä ei ollut, vaan hoitokeinona oli lepääminen terveellisessä ilmastossa. Tuberkuloosin parantamiseksi perustettiin parantoloita, mutta niiden tarkoituksena oli osittain myös sairastuneiden eristäminen. Vuosina suuria parantoloita rakennettiin 17 kappaletta. Tartunnan pelko oli niin suuri, että esimerkiksi Karjaalla sijaitsevan Meltolan parantolan ohiajavien junien kuljettajat sulkivat parantolan kohdalla ikkunansa. Vasta 1940-luvulla kehitettiin tuberkuloosibakteeriin tehoavat lääkkeet. Röntgenlaitteet yleistyivät ja väestön joukkotarkastukset alkoivat 1940-luvulla. Vähän varttuneemmat suomalaiset muistavat koulusta ja armeijasta keuhkokuvaukset ja kehotuksen: Keuhkot täyteen ilmaa, hengittämättä, hiljaa.
24 24 Anu Kasnio & Heli Mäki Töissä konttorissa Sähköttäjät ja kirjurit Vuonna 1864 keisari Aleksanteri II hyväksyi sääntöehdotuksen naisten ottamisesta sähköttäjän toimeen. Aluksi töihin otettiin leskiä ja naimattomia yli 18-vuotiaita naisia. Naimisissa olevia naisia palkattiin vain, jos heidän miehensä työskenteli niin ikään Lennätinlaitoksella. Valtionrautatiet seurasivat pian Lennätinlaitoksen esimerkkiä. Valmistuvalle Riihimäki-Pietarin radalle tarvittiin kielitaitoisia - erityisesti venäjänkielen taitoisia - sähköttäjiä. Sähköttäjät hoitivat asemien välistä sähkösanomien vaihtoa. Morsekoneen avulla sähköttäjä välitti edelliselle asemalle tiedon junan saapumisesta ja ilmoitti seuraavalle asemalle junan lähtemisestä. Tiettävästi ensimmäinen nainen Valtionrautateiden sähköttäjänä oli Hilda Hildén (s. 1839). Hän tuli töihin Helsingin asemalle vuonna Liikenne Pietarin radalla oli vilkasta, varsinkin Venäjän puoleisilla asemilla, joilla liikennöivät myös huvilaasukkaita kuljettavat paikallisjunat. Naisille avautui siten yhä uusia virkoja ja harjoittelupaikkoja. Sähköttäminen muuttui yötyöksi vuonna 1876, kun ensimmäiset yöjunat aloittivat liikennöinnin Helsingin ja Pietarin välillä. Sähköttäjät, kirjurit ja lipunmyyjät toimivat asemapäällikön apulaisina. Sähköttäjän työhön kuului sähkösanomien välittämisen lisäksi myös lennätinkoneiden hoitaminen ja puhdistaminen. Myös kirjuri ja lipunmyyjä joutuivat tekemään sähköttäjän töitä, mikäli asemapäällikkö niin määräsi. Vakinaisen viran saaminen edellytti naisilta usean vuoden työskentelyä harjoittelijana. Alkuun tarvittavat taidot oli hankittava omalla ajalla ja omalla kustannuksella. Myöhemmin virkaa varten laadittiin erityinen sähköttäjäntutkinto, jonka suorittamista edellytettiin sähköttäjinä toimivilta. Samat rajoitukset kuin Lennätinlaitoksella koskivat myös Valtionrautateillä työskenteleviä. Naimisissa olevat naiset pääsivät töihin tietylle asemalle vain, jos aviomies oli myös töissä samalla asemalla. Myös konttorityöt työllistivät naisia; aluksi tilapäisesti, myöhemmin vakinaisesti. Yleisimmät virkanimikkeet olivat kanslisti, kirjuri ja virstankirjoittaja. Konttoriurista tuli usein pitkiä. Valtionrautateiden tilauskonttoriin otettiin naiskirjuriksi Emilia Mennander vuonna Hän oli tuolloin 20-vuotias. Mennander jäi pois tehtävästään vasta vuonna 1915, jolloin hänellä oli takanaan 40 vuotta kestänyt ura kirjurina rautateiden palveluksessa. Junanlähettäjät Junanlähetys kuului pitkään miesten työtehtäviin. Valtionrautateiden ensimmäisenä naispuolisena junanlähettäjänä
25 25 Kirjureita ja sähköttäjiä Kouvolan rautatieasemalla vuonna Kuva on otettu aseman itäpäädystä kirjureiden ja telegrafistien huoneesta. Tarina kertoo, että naiset tiesivät valokuvauksesta ja pukeutuivat siksi töihin parhaimpiinsa eivät virkapukuihinsa. Kuvassa toinen oikealta on Anni Kanninen, joka oli töissä Kouvolan asemalla sähköttäjänä. Anni oli syntynyt vuonna 1880 Oulussa. Naimisiin Anni meni vuonna 1907, samalla loppui myös työura rautateillä. Kuva: Kouvolan kaupunginmuseon kuva-arkisto.
26 26 Anu Kasnio & Heli Mäki pidetään Helmi Helmistä. Hän työskenteli sähköttäjänä Karjaan asemalla, jossa sähköttäjät saivat lähettää junia Helsinki - Turku -välin väliaikaisen liikenteen aikaan jo vuonna Kerrotaan ja 1940-luvulla naisen junanlähettäjänä olleen niin outo tapaus että jollekin asemalle tultiin ihan varta vasten katsomaan, kun kuulemma asemalla tyttö lähettää junia. Naiset työskentelivät junanlähettäjinä usein pienemmillä asemilla, joissa rautatievirkailijan tehtävät olivat moninaiset. Junanlähettämisen lisäksi junanlähettäjä saattoi myydä lippuja ja hoitaa sähköttäjän tehtäviä. Rahtikirjat kulkivat junanlähettäjän kautta. Vaarallisena tehtävänä oli ojentaa viestirenkaalla viesti muuttuneista aikatauluista tai kohtaamisajasta aseman ohittavalle tavarajunan veturinkuljettajalle. Mirja Silpiö syntyi Porissa vuonna 1898 rautatieläisperheeseen. Isä Aleksanteri Silpiö oli asemapäällikkönä Kuivaniemellä, Hanko-Hyvinkään radan varrella Otalammella ja vuodesta 1914 Teuvan Perälän asemalla. Mirjan äiti Hilma piti asemaravintolaa. Isänsä ohjeita seuraten Mirja valitsi virkauran rautateillä ja aloitti ensin harjoittelijana isänsä alaisuudessa Perälän asemalla vuonna Opintoja hän suoritti mm. postihoidossa ja ruotsin ja venäjän kielissä. Virkamieskurssilla Mirja oli 1920-luvulla. Harjoittelija-aikanaan vuonna 1918 syksyllä Mirja tuurasi lyhyen aikaa jopa isäänsä asemapäällikkönä, tosin yhdessä aseman kirjurin kanssa. Naimisiin Mirja meni vuonna 1926 ja rautatieura loppui hänen kohdallaan vuonna 1929, kun perhe muutti Iittiin. Asemapäälliköt Tiettävästi ensimmäinen nainen asemapäällikön tehtävissä Suomen valtionrauteillä oli Henriette Meijer. Hän työskenteli erityisluvalla kymmenen viikkoa isänsä asemapäällikön Ferdinand Meijerin sijaisena vuonna 1870 Keuruun asemalla. Ensimmäinen nainen asemapäällikön virassa oli Emelie Milly Tojkander (s. 1866). Hänet nimitettiin senaatin erivapaudella Kauppilanmäen asemapäälliköksi maaliskuussa Sitä ennen hän oli hoitanut asemapäällikön virkaa tilapäisenä Muurolassa 1912 ja Kellon asemalla vuodesta Talin asemapäällikkö Milly Tojkanderista tuli Hänen uransa rautateillä kesti huikeat 48 vuotta. Hän tuli harjoittelijaksi Viipurin asemalle vuonna 1885 ja jäi eläkkeelle vuonna Milly Tojkander oli uranuurtaja monessa mielessä. Hän oli paitsi Valtionrautateiden ensimmäinen naisasemapäällikkö myös naisasianainen ja naisten aseman parantaja. Hän opiskeli koko ajan työnsä ohessa. Joka kesä hän teki opistomatkoja kotimaassa ja Venäjällä. Hän pyrki myös määrätietoisesti etenemään urallaan.
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotMessuan Historia. on nis tuu.
on nis tuu. Messua - kunnianhimoa ja yrittämistä vuodesta 1961 Messuan juuret kumpuavat 1960-luvulta, kun jo kolmannen polven omistajiemme Eriikka Kalliokosken ja Jonna Simolan isoisä Esko Arvelin perusti
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotPOSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat
LisätiedotVR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä
VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen
LisätiedotKysely kandien kesätöistä 2013. Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013
Kysely kandien kesätöistä 2013 Yhteenveto lääketieteen kandien kyselystä Tiedot kerätty syyskuussa 2013 Kyselytutkimus lääketieteen opiskelijoille Tiedot kerättiin sähköisellä kyselyllä syyskuussa 2013.
LisätiedotKYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ
KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän
LisätiedotValmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti
Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa
LisätiedotMISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?
1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotValmistelut avajaisia varten
POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotLucia-päivä 13.12.2013
Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.
Lisätiedot15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015
15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille
Lisätiedot50mk/h minimipalkaksi
Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2012 toukokuu 21 Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta Mika Sakki 50mk/h minimipalkaksi Pyydä mahdotonta 2000 Syndika vapaa työväenlehti 1/2000 2000 2 Sisältö
LisätiedotPaluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke
Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita
LisätiedotAikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä
Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3
LisätiedotEntisajan vaatteissa. Tehtävät koululle
Entisajan vaatteissa Tehtävät koululle Työpajassa tutustutaan arkipukeutumiseen 1900-luvun alussa. Keski-Suomi sijaitsee itäisen ja läntisen kulttuurialueen rajalla, mikä on johtanut kulttuuripiirteiden
LisätiedotTapio Nikkari Elisenvaara nykyisin
Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa
LisätiedotKinnulan humanoidi 5.2.1971.
Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan
LisätiedotSelvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin
Kirje 1 (3) Hallintopalvelut Lappeenranta 30.10.2014 Ossi Värri Dnro Suojaustaso Valitse taso Julk (621/1999) 24.1 :n k Viite Selvitys Tytti Kujanen-Hartikaisen rekrytoinnista Tulliin Itäiseen tullipiiriin
LisätiedotTutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu
Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.
LisätiedotJärvenpään taidemuseo: Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta
Järvenpään taidemuseo: Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta 1.3.2018 31.8.2018 Toimittaja tutustui Järvenpään taidemuseon uuteen näyttelyyn, joka johdatti taiteen ohella Suomen historiaan ja ihmissuhdekiemuroihin.
LisätiedotAntiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema. HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys
Antiikin Kreikan ja Rooman perhe-elämä & naisen asema HI4 Eurooppalaisen maailmankuvan kehitys Perhe antiikin Kreikassa: Perhe eli oikos Perheeseen kuuluivat myös perheen omistamat orjat Perheessä isä
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotKotimainen kirjallisuus
Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen
LisätiedotOIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen
OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii
LisätiedotPoikilo-museot koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan taidemuseosta ja kaupunginmuseosta, Kouta-galleriasta ja Poikilo-galleriasta.
Kouvolan taidemuseo aloitti toimintansa 1.8.1987 Kouvola-talon toisen osan valmistuttua. Taidemuseo keskittyy moderniin ja uuteen suomalaiseen taiteeseen. koostuvat Kouvola-talossa sijaitsevista Kouvolan
LisätiedotTyöllisyysaste Pohjoismaissa
BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-
LisätiedotKunnan työnvälitystoimisto.
XX. Kunnan työnvälitystoimisto. Kunnan työnvälitystoimiston johtokunnan antama kertomus vuodelta 1909 l ) oli seuraavansisältöinen: Kunnan työnvälitystoimiston johtokuntaan kuului v. 1909 filosofian Toimiston
Lisätiedot2018 MATKAKISAN KÄYNTIKORTTI 1 SATAKUNTA HARJAVALLAN RAUTATIEASEMA (51)
2018 MATKAKISAN KÄYNTIKORTTI 1 SATAKUNTA HARJAVALLAN RAUTATIEASEMA (51) Päivämäärä milloin kohteella käyty: Tietoja kohteesta: Harjavallan rautatieasema, Asema-aukio 3 Harjavalta. Asema sijaitsee rataosalla
LisätiedotTOP-jakso Isle of Wight saarella
TOP-jakso Isle of Wight saarella Matkamme alkoi torstaina 6.10, jolloin lähdimme yöjunalla Helsingin lentokenttää kohti. Lentomme lähti klo 8.10 ja perillä Lontoossa olimme klo 9.15. Gatwickin lentokentältä
LisätiedotYMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO JA KÄSITYÖ 1-6 luokat Teemana ovat kotiseudun luonnonolot ja käytetyt materiaalit.
YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO JA KÄSITYÖ 1-6 luokat Teemana ovat kotiseudun luonnonolot ja käytetyt materiaalit. Tutki vaatteiden materiaaleja Mistä kankaista ja langoista 1900-luvun alun vaatteet ommeltiin?
LisätiedotHALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.
SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima
Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible
LisätiedotJÄLJET. Aika, esineet, muisti
JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään
LisätiedotTehtävä 1 2 3 4 5 6 7 Vastaus
Kenguru Ecolier, vastauslomake Nimi Luokka/Ryhmä Pisteet Kenguruloikka Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Jätä ruutu tyhjäksi, jos
LisätiedotRademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä
Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,
LisätiedotMIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015
MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun
LisätiedotEvent. Tervetuloa meille!
Event..MESSUT NAYTTELYT KOKOUKSET ja JUHLAT TAPAHTUMAN SUUNNITTELU &TOTEUTUS VUOKRAUSPALVELU Tervetuloa meille! Urbaanissa ja kehittyvässä Pasilassa Sinua odottaa uskomattoman monipuolinen, uniikki ja
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for
LisätiedotSANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS
SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?
LisätiedotPron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa
TIEDOTE 1 (5) Pron tutkimus: Sukupuolten välinen palkkaero näkyy myös esimiesten palkoissa Työpaikoilla naiset valikoituvat harvemmin esimiestehtäviin ja sellaisiin työnkuviin, jotka mahdollistavat etenemisen
LisätiedotSukuseuran kesäretki Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä
Sukuseuran kesäretki 12.8.2017 Tervakosken Puuhamaassa ja Tervaniemessä Pitkän sateisen jakson jälkeen vihdoin oli luvassa puolipilvistä ja jopa aurinkoistakin säätä. Tätä viikonloppua oli jo odoteltukin
LisätiedotHaavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.
Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden
LisätiedotAKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012
AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet
LisätiedotEDINBURGH JANNE STELLBERG
EDINBURGH JANNE STELLBERG EDINBURGH PALETTE Edinburgh Palette on tuo vieressä näkyvä rakennus. Se tarjoaa työskentelytiloja taiteilijoille ja pienille yrityksille. Kolmannessa kerroksessa sijaitsee ei
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
LisätiedotPuolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla
Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotOdpowiedzi do ćwiczeń
Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti
LisätiedotAikataulut ja lippujen hinnat. ke Kouvola - Hyvinkää - Salo - Turku satama. JUNA 1990 Meno Tuloaika Lähtöaika. Kouvola - 8.
Aikataulut ja lippujen hinnat ke 19.7.2017 Kouvola - Hyvinkää - Salo - Turku satama JUNA 1990 Meno Tuloaika Lähtöaika Kouvola - 8.24 Lahti 9.30 9.32 Järvelä 9.58 10.12 Riihimäki 10.45 10.58 Hyvinkää 11.11
LisätiedotVENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN
VENÄJÄN TYÖSSÄOPPIMINEN 15.1-12.2.2017 TYÖNI Työskentelin Sokos Hotel Olympia Gardenissa respassayhden kuukauden Työkuvaani kuului: Asiakkaiden palveleminen Asiakkaiden laskutus Passien kopioiminen ja
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotPohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa
LisätiedotMatkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat
Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä
Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotSuomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi
Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon
LisätiedotInessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?
KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotLiperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
LisätiedotKuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO
LisätiedotSeksuaalinen häirintä työelämässä
TUTKIMUSRAPORTTI Seksuaalinen häirintä työelämässä Helmikuu 2018 Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt EK:n toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Kysely kohdistettiin työikäiseen väestöön (18 64-vuotiaat),
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotKansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015
Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotAsunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto
Asunto- ja majoituspalvelut Helsingin yliopisto Helena Sopen-Luoma www.helsinki.fi/yliopisto.23.5.2011 1 Asunto- ja majoituspalvelut Rehtorin päätös 12/2009, vuonna 2010 voimaan. - asumispalveluilla tuetaan
LisätiedotNuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö
Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010
LisätiedotSuomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin
LisätiedotRautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa
Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotPietarin matka. - Sinella Saario -
Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta
LisätiedotJohdanto. Järjestelyt
Johdanto Olin työssäoppimassa yksin Irlannissa 4.4-17.5.2017. Työskentelin hostellissa Killarneyssa ja työkuvaani kuului hostellin respassa työskentely, aamupalasta huolehteminen sekä siivoaminen. Olen
LisätiedotTERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA
TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä
Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotKolmannen luokan luokkalehti
Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen
Lisätiedot- Kotipalvelusta saat vastuutyöntekijän viimeistään viikon kuluttua palvelutoimintojen alettua. Halutessasi sinulla on oikeus vaihtaa tämä henkilö.
Kotipalvelu Motalan kotipalvelun perusajatuksena on kaikkien ihmisten samanarvoisuus. Työn lähtökohtana on asiallinen suhtautuminen ja kunnioitus jokaisen yksilön tarpeisiin ja toivomuksiin sekä mahdollisuus
LisätiedotHaapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa
Haapaveden Yhteiskoulusta 50 vuotta sitten, keväällä 1965 ylioppilaslakin saaneet kokoontuivat Haapaveden lukion vieraina ylioppilasjuhlassa 30.5.2015. Riemuylioppilaat 2015 Keväällä 1965 silloisesta Haapaveden
LisätiedotBryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri
MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet
LisätiedotOlga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014
Olga Gokkoeva Pyhäjoki, 26.8.2014 Suurin valtio maailmassa, peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan
LisätiedotMika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching
Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. (ODL säätiö) perustettiin vuonna 1896 lähimmäisenrakkauden hengessä kouluttamaan
LisätiedotUraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta
Opintopalvelut Suunnittelija Outi Suorsa Uraseuranta 18 tuloksia vuonna 13 valmistuneiden uraseurannasta Uraseuranta 18 toteutettu syksyllä 18 valtakunnallisena kysely lähetetty kaikille vuonna 13 päättyvän
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi
Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotSelvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa
Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.
LisätiedotFACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi
FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,
LisätiedotPalvelualojen taskutilasto
Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009
Lisätiedot