KANGASALAN KUNTA, TEKNINEN KESKUS, KAAVOITUS LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA, KAAVA NRO 16

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANGASALAN KUNTA, TEKNINEN KESKUS, KAAVOITUS LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA, KAAVA NRO 16"

Transkriptio

1 KANGASALAN KUNTA, TEKNINEN KESKUS, KAAVOITUS LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA, KAAVA NRO 16 RAPORTTI 5. I EHDOTUKSEN SELOSTUS I

2 Kangasala, Lamminrahkan osayleiskaava, kaava nro 16. Osayleiskaava koskee Kangasalan kunnan ja Tampereen kaupungin rajalla sijaitsevaa noin 330 ha:n aluetta, jota rajaa etelässä valtatie 12 ja idässä Jyväskylä-Tampere -rata. Tämä selostus liittyy päivättyyn osayleiskaavakarttaan (1:5000) ja -määräyksiin.tässä kaavaselostuksessa on kerrottu kaavaehdotuksen laatimisen taustoista, tavoitteista, kaavaprosessista sekä kaavaratkaisusta, sen perusteluista ja vaikutuksista. KAAVAPROSESSI Aloitusvaihe alustavat suunnittelutavoitteet lähtötietojen kokoaminen, selvitysten käynnistäminen kaavan vireille tulosta ilmoittaminen oas nähtävillä viranomaisneuvottelu Luonnosvaihe tavoitteiden täsmentäminen selvitysten tekeminen kaavan luonnosvaihtoehdot nähtävillä mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksista yleisötilaisuus, kysely yleisötilaisuudessa ja netissä Ehdotusvaihe 2013 luonnoksesta saadun palautteen käsittely ja kaavaehdotuksen valmistelu mahdolliset lisäselvitykset kaavaehdotus nähtävillä vähint. 30 pv samaan aikaan Ojalan osayleiskaavan kanssa ehdotuksesta saadun palautteen käsittely muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta Hyväksymisvaihe 2014 valtuusto hyväksyy kaavan kuulutus voimaantulosta mahdollisuus valittaa päätöksestä Hämeenlinnan hallintooikeuteen Asemakaavojen laatiminen 2014

3 Kaavan laatijat Kangasalan kunta / Kaavoitus Markku Lahtinen / kaavoitusarkkitehti Sanna Karppinen / projektipäällikkö Jenni Joensuu-Partanen / yleiskaavasuunnittelija Konsultti Serum arkkitehdit Oy Vesa Humalisto /arkkitehti SAFA, YKS 439 Anna-Kaisa Aalto / maisema-arkkitehti MARK Miika Vuoristo / arkkitehtiylioppilas Kaavatyön ohjaukseen ovat osallistuneet Jukka Mäkelä / kunnanjohtaja / Kangasalan kunta Oskari Auvinen / kunnanjohtaja / Kangasalan kunta Mikko Ilkka / tekninen johtaja / Kangasalan kunta Jonna Sillman-Sola / hallintojohtaja / Kangasalan kunta Jarmo Kivineva / strateginen johto / Kangasalan kunta Tuomo Antila / ympäristöpäällikkö / Kangasalan kunta Raija Harju / sosiaali- ja terveysjohtaja / Kangasalan kunta Susanna Virjo / suunnitteluarkkitehti / Kangasalan kunta Tuomas Kähkönen / liikennesuunnittelija / Kangasalan kunta Merja Saarilahti / yhdyskuntatekniikanrakennuspäällikkö / Kangasalan kunta Anita Santapukki / suunnitteluinsinööri / Kangasalan kunta Kari Kankaala / konsernijohtaja / Tampereen kaupunki Risto Laaksonen / tilaajapäällikkö / Tampereen kaupunki Taru Hurme / suunnittelujohtaja / Tampereen kaupunki Sisko Hiltunen / suunnittelupäällikkö / Tampereen kaupunki Pia Hastio / yleiskaavapäällikkö / Tampereen kaupunki

4 Anna-Maria Niilo-Rämä / vanhempi erikoissuunnittelija / Tampereen kaupunki Lotta Kauppila / projektiarkkitehti / Tampereen kaupunki Juha-Pekka Häyrynen / joukkoliikenne / Tampereen kaupunki Jukka Kyrölä / liikenneinsinööri / Tampereen kaupunki Pekka Heinonen / vesihuoltoinsinööri / Tampereen kaupunki Milja Nuuttila / erikoissuunnittelija / Tampereen kaupunki Katri Laihosalo / ympäristösuunnittelija / Tampereen kaupunki Kaavatyön ohjaukseen osallistuneet asiantuntijat Heidi Rauhamäki / suunnittelupäällikkö / Tampereen Vesi Petri Pulli / rakennuttamispäällikkö / Tampereen Vesi Paavo Kastemaa / suunnitteluinsinööri / Tampereen sähköverkko Kari Tappura / suunnittelupäällikkö / Tampereen sähköverkko Hannu Vuorinen / suunnittelupäällikkö / Tampereen sähköverkko Antti Kytövaara / toimitusjohtaja / Kangasalan Vesi - liikelaitos Pekka Lehtonen / toimitusjohtaja / Kangasalan Lämpö Harri Kallio / toimitusjohtaja / Pirkanmaan jätehuolto Simo Isoaho / kehityspäällikkö / Pirkanmaan jätehuolto Hannu Koisti / hankepäällikkö / / Pirkanmaan jätehuolto Timo Varsala / logistiikkapäällikkö / Pirkanmaan jätehuolto Olli Haveri / projektipäällikkö / WSP Finland Oy Kia Aksela / vesihuolto, hulevedet, tekniset verkostot, vastaavat tekniset selvitykset ja kaavatalous / WSP Finland Oy Jari Laaksonen / liikennesuunnittelu / WSP Finland Oy Kylli Eensalu / varaprojektipäällikkö, vaikutusten arviointivastaava / WSP Finland Oy Kaavaselostus sekä kaavakartta määräyksineen julkaistaan kunnan internetsivuilla: Valokuvat ellei toisin mainittu Kangasalan kunta. Viistoilmakuvat Lentokuva Vallas Oy.

5 Esipuhe Asiakaslähtöiset palvelut, asiakaslähtöinen kehittämistyö ja asiakaslähtöinen palvelumuotoilu ovat viime vuosien keskusteluissa tulleet näkökulmana voimakkaasti esiin. Nuorten asema yhteiskunnassa on muuttunut. Työmarkkinoille siirtyminen pitkittyy teknologisessa yhteiskunnassa, minkä vuoksi nuoret kiinnittyvät yhteiskuntaan hyvinvointipalveluiden ennemminkin kuin työelämän kautta. Nuorten on myös vaikea hahmottaa palveluiden suhdetta yhteiskuntaan ja poliittiseen järjestelmään. Nuorten kasvaminen vastuuntuntoisiksi kansalaisiksi edellyttää asiakaslähtöistä ja ennalta ehkäisevää, monialaista työskentelyä. Lamminrahkan tulevat asukkaat ovat tämän päivän koululaisia ja nuoria. Tulevien asukkaiden näkökulman huomioon ottamiseksi on kouluopetukseen sovitettu osallistumista Lamminrahkan suunnitteluun. Pitkäjärven koulun oppilaat ovat tuoneet esiin toiveitaan tulevasta elinympäristöstä. Osallistuminen on tukenut monia opetussuunnitelman sisältöön kuuluvia tavoitteita, kuten elinympäristön muuttuminen historian kuluessa osallistuminen, vaikuttaminen, päätöksenteko kaavoitusprosessin kulku ihmisen toiminnan vaikutukset luontoon ympäristötietoisuuden lisääminen elinympäristön merkitys hyvinvoinnille. Nuorten syrjäytymisestä aiheutuu niin suunnattomia kustannuksia, että jos yhdenkin nuoren jääminen yhteiskunnan ulkopuolelle voidaan elinympäristöön tehdyin panostuksin torjua, satsauksia tulee tehdä. Panostus nuorten viihtymiseen, palveluihin ja virikkeiseen ympäristöön lisää kaikkien asukkaiden viihtymistä ja sitoutumista ympäristöönsä. Lamminrahkasta pyritään siksi tekemään monimuotoinen ja toiminnoiltaan sekoittunut elinympäristö, jossa asukkaat lapsesta alkaen pääsevät näkemään työntekoa, saavat harrastaa ja voivat osallistua päätöksentekoon. Lamminrahkan suunnittelu on viime vuoden kuluessa edennyt aimo annoksen kohti konkretiaa. Eri alojen asiantuntijat ovat selvittäneet suunnitelmaluonnoksen toteuttamisedellytyksiä ja arvioineet sen vaikutuksia monista eri näkökulmista. Työtä on edelleen tehty tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa siten, että Ojalan ja Lamminrahkan alueiden tekniset ja palveluverkot voidaan sujuvasti liittää toisiinsa. Nyt käsittelyssä oleva osayleiskaavaehdotus antaa ohjenuorat alueen tarkemmalle suunnittelulle. Sen pohjalta voidaan käynnistää ensimmäiseksi tarvittavien katujen ja eritasoliittymän suunnittelu ja rakentaminen sekä hulevesi- ja vesihuoltoverkoston tekeminen. Infrastruktuurin kanssa samanaikaisesti käynnistyy myös asuin- ja työpaikka-alueiden suunnittelu. Alkuvaiheessa tarvittavien palveluiden, yhtenäiskoulun ja päiväkodin suunnittelu käynnistyy myös jo lähivuosina. Seuraavaksi on tarkoitus käynnistää fyysisen ympäristön suunnittelua ja toteutusta ohjaavan laatuohjelman laatiminen. Markku Lahtinen kaavoitusarkkitehti Kangasala

6 sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT Kaava-alueen sijainti Osayleiskaavan tarkoitus ja sisältö 9 2 KAAVATYÖN LÄHTÖKOHDAT Alueen yleiskuvaus Suunnittelutilanne Maakuntakaava ja kaupunkiseudullinen suunnittelu Yleiskaava Asemakaavat Osayleiskaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus Maanomistus ja sopimukset Osayleiskaavoitusta palvelevat selvitykset ja suunnitelmat Maisema ja luonnonympäristö Maisemamaakunnallinen sijainti Maisemarakenne Vesistöt Pienilmasto Maaperä Luontotyypit ja kasvillisuus Luontoarvot Maisemallinen maankäyttösuositus Rakennettu ympäristö Suunnittelualue Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt Väestö ja työpaikat Palvelut Virkistys Liikenne Yhdyskuntatekniikka Ympäristöhäiriöt 23 3 KAAVAN TAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakunnalliset ja seudulliset tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Lähtökohtaraportin tavoitteet Kangasalan kunnan strategiasta 2016 johdetut tavoitteet Lamminrahkan aatekilpailu Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet 26

7 3.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Viranomaisten tavoitteet Osallisten tavoitteet Selvityksistä johdetut tavoitteet Laadulliset tavoitteet 27 4 KAAVASUUNNITTELUN VAIHEET Osayleiskaavoitusta edeltäneet vaiheet Kaavaprosessin vaiheet Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osalliset Vuorovaikutus Viranomaisyhteistyö Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot Kaavaluonnosten sisältö Osayleiskaavaluonnosten ominaisuudet Kaavaluonnosten vaikutusten arviointi Kaavaluonnoksista saatu palaute 33 5 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN KUVAUS Kokonaisrakenne Mitoitus Väestö ja asuminen Tehokkaasti rakennettu keskusta-alue Keskusta-aluetta ympäröivät asuinalueet Työpaikka-alueet Palvelut Julkiset palvelut Kaupalliset palvelut Liikenne Liikenneratkaisut Joukkoliikenne Kevyt liikenne Yhdyskuntatekninen huolto Yhdyskuntatekniset selvitykset Energiahuolto Sähkönjakelu Vesi- ja jätevesihuolto Jätehuolto ja maanläjitys Virkistys- ja viheralueet Ulkoilureitit 48

8 5.11 Luonto- ja kulttuuriarvotarvot sekä ympäristörajoitteet Kulttuuriarvot Luontoarvot Ekologiset käytävät Vesistönsuojelu ja hulevedet Suojaviheralue Ympäristön häiriötekijät Liikenteen aiheuttamat häiriötekijät Muut haittatekijät Yleismääräykset ja muut merkinnät 53 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS Vaiheistaminen Osayleiskaavan kustannukset ja tuotot Sähköverkon muutokset 56 7 TAVOITTEIDEN JA PALAUTTEEN HUOMIOON OTTAMINEN Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Maakuntakaavan huomioon ottaminen Kunnan omien tavoitteiden huomioonottaminen Palautteen huomioon ottaminen 58 8 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Liikenteelliset vaikutukset Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Virkistysolosuhteet Vaikutukset maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Rakentamisen aikaiset vaikutukset 62

9 1 PERUSTIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Lamminrahkan osayleiskaava-alue sijaitsee Kangasalan länsiosassa, noin 12 kilometrin päässä Kangasalan keskustasta, Tampereen ja Kangasalan rajalla. Etäisyys Tampereen keskustaan on noin 10 kilometriä. Alue on liikenneväylien rajaama metsätalousalue, jonka pintaala on noin 330 ha. Lännessä ja pohjoisessa alue rajautuu Tampereen kaupungin rajaan ja etelässä valtatie 12:een (Lahdentie). Tampereen kaupungin alueelle Lamminrahkan osayleiskaava-alueen pohjoispuolelle rakentunee tulevaisuudessa noin 5000 asukkaan Ojalan asuinalue ja länsipuolelle noin 1000 asukkaan Risson alueen täydennys. Kangasalan Vatialaan valtatien 12 eteläpuolelle on suunniteltu asuinalueen laajentamista. Näille alueille laadittavat osayleiskaavat ovat ehdotusvaiheessa. Uusia tai täydentyviä asuinalueita Lamminrahkan ympäristössä on myös mm. Nurmi-Sorila Tampereen puolella. Lamminrahkan ja rautatien kaakkoispuolelle on rakentumassa uusi Kallion yritysalue. 1.2 Osayleiskaavan tarkoitus ja sisältö Yleiskaavoitus on osa maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä alueiden käytön ja rakentamisen suunnittelujärjestelmää. Yleiskaavoituksen päämääränä on kunnan tai sen osa-alueen (osayleiskaava) yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, muun suunnittelun, maankäytön sekä rakentamisen perustaksi. Yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL 39 Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaavan lisäksi: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys TAMPERE LAMMINRAHKA KANGASALA Kuva 1: Suunnittelualue ja vaikutusalue. 9

10 Risso Kuva 2: Suunnittelualueen sijainti Tampereen itäisellä kaupunkiseudulla. Luvut kuvaavat alueiden täydennys- ja lisärakentamisen potentiaalia: Mustalla uudet asukkaat ja sinisellä uudet työpaikat. (Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelu 2012) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Lamminrahkan osayleiskaavoitus on yksi keskeisistä Kangasalan kasvustrategian toteuttamiseen tähtäävistä suunnitteluhankkeista. Laadittavalla osayleiskaavalla on tarkoitus tarkentaa maankuntakaavan (2007), Tampereen seudun rakennesuunnitelman (2010) sekä itäisen kaupunkirakenteen tarkastelun (2012) maankäytöllisiä linjauksia. Osayleiskaavalla määritellään ne maankäytölliset periaatteet, joilla Lamminrahkasta muodostuu joukkoliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen,uusi kunnanosa. Osayleiskaavassa osoitetaan maakuntakaavassa, rakennesuunnitelmassa ja itäisen kaupunkirakenteen tarkastelussa linjattujen kasvutavoitteidenkannalta tarpeelliset rakentamisalueet asuin- ja työpaikkatoiminnoille sekä tarvittava liikenneverkko, palvelurakenne ja viherverkko. Lammirahkan osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena yleiskaavana, mittakaavassa 1:5000. Osayleiskaava korvaa alueella aiemmin voimassa olevan osayleiskaavan. Osayleiskaava on asemakaavoitusta ohjaava aluevarauskaava, eikä se ole mitoittava. Mitoitusta on tarkasteltu kuitenkin karkeasti alueidenkäyttöä ja vaikutuksia arvioitaessa. Alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä suunniteltaessa ja niiden toteuttamisesta päätettäessä on katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta osayleiskaavan toteutumista (MRL 42.2 ). Lamminrahkan osayleiskaava on asemakaava-alueella voimassa vain asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42.1 ). 10

11 2 KAAVATYÖN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Lamminrahkan osayleiskaava-alue käsittää noin 330 hehtaarin laajuisen alueen valtatien 12 pohjoispuolella Tampereen ja Kangasalan rajalla. Lamminrahkan alue on suurimmalta osaltaan rakentamatonta, luonnontilassa olevaa ympäristöä, joka on nykyisellään lähinnä metsätalous- ja virkistyskäytössä olevaa aluetta. 2.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava ja kaupunkiseudullinen suunnittelu Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama Pirkanmaan maakuntakaava. Pirkanmaan maakuntakaava on hyväksytty ja vahvistettu Kaavassa sekä Ojala että Lamminrahka on esitetty taajamatoimintojen alueena. Alueiden väliin on osoitettu itä-länsi -suuntainen virkistysalue. Valtatien 12 reunaan on Lamminrahkassa osoitettu työpaikka-alue ja valtatielle varaus uudelle eritasoliittymälle. Kuva 3: Ote maakuntakaavasta Kuva 4: Ote Tampereen kaupungin rakennesuunnitelmasta 2030 (Tampereen kaupunkiseutu, 2010) 11

12 ULKOILU Kuva 5: Ote itäisen kaupunkirakenteen tarkastelusta (2012) 500m 1: Kaupunkiseudullisen tarkastelun osalta osayleiskaavasuunnittelun taustamateriaalina ovat toimineet maakuntakaavan lisäksi Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 (Tampereen kaupunkiseutu 2010) sekä Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelu (2012) Yleiskaava Lamminrahkan alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Taajamien osayleiskaava, joka on hyväksytty Kangasalan kunnanvaltuustossa Siinä alue on osoitettu uudeksi pientalovaltaiseksi alueeksi. Lahdentien varteen on osoitettu teollisuusalue Asemakaavat Lamminrahkan kaava-alueelle ei ole laadittu asemakaavoja. Lähimmät voimassa olevat asemakaavat sijoittuvat alueen länsipuolelle Tampereen Rissoon ja etelään Vatialan puolelle sekä Itäpuolelle Kallion teollisuusalueelle. 2.3 Osayleiskaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus Lamminrahkan Tampere osayleiskaava-alueelle Itäisen kaupunkirakenteen on tullut tarkastelu voimaan MRL :n mukainen toimenpiderajoitus, jonka mukaan alueella ei saa suorittaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ilman lupaa Maanomistus ja sopimukset Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta sopivat vuonna 2009 kuntarajan siirtämisestä suunnittelualueen pohjoispuolella. Kangasalan kunnasta siirtyi tällöin alue Tampereen kaupungille Ojalan rakentamista varten. Noin puolet Lamminrahkan alueesta on Kanga- 12

13 salan kunnan omistuksessa. Kunnan tavoitteena on hankkia asemakaavoitettavat alueet sekä osayleiskaavassa virkistysalueiksi osoitetut alueet omistukseensa ennen rakentamisen aloittamista. Ympäristöministeriö myönsi Kangasalan kunnalle lunastusluvan yksityisten maa-alueiden hankkimiseksi. Päätöstä koskeva valitus on käsittelyssä KHO:ssa, ja päätöstä odotetaan kevään 2014 kuluessa Osayleiskaavoitusta palvelevat selvitykset ja suunnitelmat Kaavan valmisteluvaiheessa on laadittu lähtökohtaraportti ( ), johon on koottu tietoa valmisteluvaiheessa ja aiemmin laadituista selvityksistä ja suunnitelmista. Kaava-aineistot Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavojen vaikutusten arviointi (2014). WSP Finland Oy. Lamminrahkan korttelipaletti (2012). Serum arkkitehdit Oy. Lamminrahkan osayleiskaava, Raportti 4: Osayleiskaavan palaute (2013). Serum arkkitehdit Oy. Lamminrahkan osayleiskaava, luonnosvaihtoehtojen energiavertailu (2013). Serum arkkitehdit Oy. Lamminrahkan osayleiskaavaluonnokset (A, B ja C) (2012). Serum arkkitehdit Oy. Lamminrahkan osayleiskaava, Raportti 3: Luonnosten selostus (2012). Serum arkkitehdit Oy. Lamminrahkan osayleiskaava, Raportti 1: Yleiskaavasuunnittelun lähtökohtia (2011). Serum arkkitehdit Oy. Lamminrahkan osayleiskaava, osallistumisja arviointisuunnitelma (2011, 2013). Serum arkkitehdit Oy. Ojalan osayleiskaavaluonnos (A, B, C) (2011). Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu. Ojalan osayleiskaavaluonnos, luonnosvaihtoehtojen selostus (2011). Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu. Ojalan osayleiskaavaluonnos, erillissuunnitelmat (joukkoliikennereitit, virkistyspalvelut ja vesihuoltosuunnitelmat) (2011). Tampereen Infra / Suunnittelupalvelut, Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen. Ojalan osayleiskaavaluonnos, luonnosvaihtoehtojen vaikutusten arviointi (2011). WSP Finland Oy. Ojalan osayleiskaavan luonnosvaihtoehtojen ekotehokkuusvertailu (2011). WSP Finland Oy. Ojalan osayleiskaava, lähtökohtaraportti (2011). Tampereen Infratuotanto Liikelaitos / Suunnittelupalvelut. Ojalan osayleiskaava, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (2010, 2011). Tampereen kaupunki / Kaupunkiympäristön kehittäminen / Maankäytön suunnittelu. Yhdyskuntarakenne ja palveluverkko Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelu (2012). Tampereen kaupunki, Kangasalan kunta, Serum arkkitehdit Oy. RAJATON-hanke: Selvitys yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamisesta (2012). MAL-verkosto, Airix Ympäristö Oy, Ramboll Finland Oy, Audiator-yhtiöt. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä (2010) sekä asuntopoliittinen ohjelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma ja ilmastostrategia. Lamminrahkan alueen aatekilpailun voittanut ehdotus plus (2009), Serum arkkitehdit Oy. Lamminrahkan alueen aatekilpailu ( ), kilpailuohjelma ja liitemateriaali, Kangasalan kunta. Pirkanmaan 1. Maakuntakaava (2007), Pirkanmaan liitto. Palveluverkon kehittämissuunnitelma Kangasalan kunta Lamminrahkan alue ympäristöineen Tampereen kaupunkiseudun yhtenä kasvualueena (2010) Heinonen Valtteri. Diplomityö, TTY, Arkkitehtuurin laitos. Lamminrahkan aluesuunnitelma, (2006). Kauppila Lotta. Diplomityö, TTY, Arkkitehtuurinosasto. Ojalan ja Lamminrahkan yleissuunnitelma loppuraportti (2004). Tampereen kaupunki ja Kangasalan kunta, Suunnittelukeskus Oy. Ojala-Lamminrahka työryhmän loppuraportti,(2006). Kangasalan kunta ja Tampereenkaupunki. Kallio- ja maaperä Lamminrahkan rakennettavuusselvitys osayleiskaavoitusta varten (2014). WSP Finland Oy. Lamminrahkan kaava-alue, kiviainestutkimus (2013).Ramboll Finland Oy. 13

14 Maisema, luonto ja virkistys Lamminrahkan liito-oravaesiintymän maastotarkistus(2013). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Lamminrahkan osayleiskaava, viheralueiden hoitoluokitus (2014). Serum arkkitehdit Oy. Vatialan Lamminrahkan Ruutanan alueidenluontoarvojen yhteenveto (2012). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Lamminrahkan Lemposenhaan Ruutanan Suoraman Vatialan ympäristöjen liitooravaselvitys(2012). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Ojala-Lamminrahka, Ympäristö- ja maisemaselvitys,(2008, 2010). Tampereen kaupunki,tampereen infratuotanto -liikelaitos, Suunnittelupalvelut. Kangasalan maisema-analyysi (2010). Tampereen Infra / Suunnittelupalvelut. Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys (2008). Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry, Pekka Rintamäki. Lamminrahkan lepakkoselvitys (2008). Biologitoimisto Vihervaara. Ojala-Lamminrahkan maisemaselvitys(2004). Suunnittelukeskus Oy. Halimasjärven hydrologinen selvitys Vaihe 1 (2004).Suunnittelukeskus Oy. Kulttuuriympäristö Lamminrahkan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi(2012). Mikroliitti Oy. Liikenne, kunnallistekniikka ja yhdyskuntatalous Ojalan ja Lamminrahkan kunnallistekniikanalustava yleissuunnitelma (2014). WSP FinlandOy. Lamminrahkan hulevesisuunnitelma (2014). Serum arkkitehdit Oy / Ramboll Finland Oy. Ojalan hulevesisuunnitelma (2014). Ramboll Finland Oy. Lamminrahkan kustannukset ja tuotot (2014). Kangasalan kunta / Kaavoitus. Ojalan osayleiskaavan hulevesiselvitys (2010).Ramboll Finland Oy. Kangasala Nurmi, 110 kv:n voimajohdonympäristöselvitys (2013). Tampereen Sähköverkko Oy ja Eltel Networks Oy. Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavat, liikenne-ennuste ja liittymien liikennemäärät (2013). TTY, Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos. Tampereen seudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi Vatiala, aluevaraussuunnitelma (2012). Pirkanmaan Ely-keskus, Tampereen kaupunki,kangasalan kunta ja A-insinöörit Suunnittelu Oy. Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi- Suorama. Yleissuunnitelma, (1991). Tampereenkaupunki, Hämeen tiepiiri, Ins.tsto LTT Oy. Ympäristöhäiriöt Lamminrahkan osayleiskaava meluselvitys Lahdentie VT12 ja Jyväskylän rata (2014). Ramboll Finland Oy. Maanteiden meluselvitys (2012). Liikennevirastoja Sito Oy. Lentolan FK-rata, meluselvityksen päivitys (2012). Ramboll Finland Oy. Lentolan kartingrata, meluselvityksen päivitys (2007). Ramboll Finland Oy. Yleiskaavatasoinen melu: Valtatie 12 ja rautatie (2008). Ramboll Finland Oy. Sosiaalinen ympäristö Opit käyttöön hanke; nuorten osallisuuden,ennaltaehkäisevän nuorisotyön ja aluekehityksentukeminen ( , Sosiaalikehitys Oy. Lamminrahka Kangasala. (2014). Vuoristo Miika. Diplomityö, OY, Arkkitehtuurin laitos. 14

15 2.4 Maisema ja luonnonympäristö Maisemamaakunnallinen sijainti Kangasala kuuluu Hämeen maisemamaakuntaan (Maisemamaakunnat, Maija Rautamäki-Paunila, 1982) eli Hämeen viljely- ja järvimaahan (Ympäristöministeriön maisema-alue työryhmä, 1993), tarkemmin Keski-Hämeen viljely- ja järviseutuun. Alue on Järvi-Suomen ja Rannikkosuomen vaihettumisvyöhykettä. Lounaisrannikosta Hämeen erottaa selvästi pitkittäisharjujen runsaus sekä merkitys maisemakuvassa ja kylien sijoittumispaikkana. Järvi-Suomea Häme edustaa topografialtaan vaihtelevien metsäselänteiden ja runsaan järvisyyden puolesta. Hämeen asutukselle on tyypillistä myös asutuksen sijainti kumpareilla, vain paikoin reunavyöhykeasutus on yleisempää Maisemarakenne Suunnittelualue on aluetta, jonne asutus ei perinteisesti ole sijoittunut. Suunnittelualueen maisemarakenne koostuu pienipiirteisistä kallio- ja moreeniselänteistä sekä ojien ja purojen halkomista laaksoista. Kaltevuudeltaan jyrkkiä, yli 25 % rinteitä on muutamia. Lamminrahkan alueen maisema ei ole kovin selkeästi suuntautunutta. Luonnonmaisemaa luonnehtivat laajahkot kallioiset ylänköalueet ja niiden välissä notkelmissa sijaitsevat suot. Alue rajautuu pohjoisessa ja lännessä laajoihin suoalueisiin, Lamminrahkaan ja Petäjässuohon. Korkeammilla maastonkohdilla on kuivan kankaan kasvillisuutta rinteissä ja notkelmissa puolestaan tuoreen ja lehtomaisen kankaan kasvillisuutta. Alueen maisemakuva on iältään vaihtelevaa talousmetsää. Paikoitellen metsää on kaadettu Kuva 6: Lamminrahkan sähkölinja ja ulkoilureitti, Lamminrahkan aatekilpailun liitekuva

16 avohakkuin, ja alueella vaihtelevat avohakkuut, taimikot, nuoret metsät sekä vanhan metsän laikut. Alueella on vähäisessä määrin Ulkoilureitistöä ja metsäautoteitä, mutta pääosin alue on rakentamatonta. Aluetta halkoo itälänsi-suuntainen voimalinja, jota voidaan pitää maisemavauriona. Pohjois etelä-suuntaisen voimalinjan vaikutusalue on edellistäkin leveämpi. Alueen itälaidalla sijaitsee niin ikään maisemavauriona pidettävä Kangasalan muuntoasema. Kuva 7: Maisemarakenne. Maisema-analyysikartat ovat suurempina osayleiskaavan oheisaineistossa (Lamminrahkan maisema-analyysi 2012) Vesistöt Suunnittelualue on länsi- ja keskiosiltaan Näsijärven lähivaluma-alueeseen kuuluvaa Halimasjärven pienvaluma-aluetta. Alueen itä- ja pohjoisreuna on Vesijärven valuma-aluetta, ja Lahdentien koillispuolella on kapea Viinikanojan valuma-alueella sijaitseva vyöhyke. Alueella on useita pieniä soita ja soistumia, pienehköjä, pääosin muokattuja uomia sekä paljon ojia. Alueen länsiosissa virtaa Ollinoja, joka laskee suunnittelualueen luoteispuolella sijaitsevaan Halimasjärveen. Halimasjärvi on osa samannimistä luonnonsuojelualuetta. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee pieni, Vesijärveen laskeva Halimajärvi. Alue ei ole pohjavesialuetta. Kuva 8: Vedenjakajat ja valuma-alueet Pienilmasto Pienilmastollisesti alueella on niin kylmiä pohjoisrinteitä kuin suotuisampia etelään suuntautuvia rinteitä. Alavilla mailla on viileämpää ja kosteampaa suomaastoa. Kylmänilmanjärviä voi syntyä paikoitellen. Kuten Suomessa yleisesti, etelän ja lounaan väliset tuulet ovat myös Tampereen seudulla vallitsevia. Pidempiä tuulensolia ei suunnittelualueelle pääse nykytilanteessa syntymään, koska laajoja avoimia alueita, kuten peltoja tai vesipintoja, ei juuri ole. Sen sijaan aluetta rajaava avoin raidelinja voi mahdollisesti toimia tuulensolana. Kuva 9: Pienilmasto 16

17 2.4.5 Maaperä Alueen maaperä ja topografia on pienipiirteistä ja vaihtelevaa. Suunnittelualueen maaperä on pääosin hiekkamoreenia ja kalliota, jonka päällä on alle metrin maakerros. Paikoin alueella on myös avokalliota ja kalliopaljastumia. Alavimmilla paikoilla saattaa olla hiesua. Soistuneimpien alueiden maaperä on rahkaturvetta. Kuva 10: Maaperä Luontotyypit ja kasvillisuus Suunnittelualueen luontotyypit ovat viljavuudeltaan vaihtelevia kangasmetsiä ja lehtoja, pieniä soita sekä karuja kallionlakia. Vallitsevana metsätyyppinä on moreenimaiden tuore kangas, myös kuivahkoja ja kuvia kankaita on siellä täällä kallioisilla alueilla. Pienialaisia kalliopaljastumia ympäröi paikoitellen karukkokankaan jäkälävaltainen kasvillisuus. Painanteissa ja notkelmissa on lehtomaista kangasta ja lehtoa. Turv la suotyyppeinä tavataan kuusivaltaisia korpia ja mäntyvaltaisia rämeitä, joiden keskellä on toisinaan pieni avoin neva. Puusto ikä vaihtelee talousmetsälle tyypilliseen tapaan, mutta esimerkiksi alueen kaakkoisosassa on myös varttuneempaa vanhaa metsää. Kuva 11: Luontotyyypit ja kasvillisuus Luontoarvot Alueella on useita arvokkaita luontokokonaisuuksia sekä liito-oravan elinympäristöjä. Alueelta on laadittu useita luonto-, maisema- ja ympäristöselvityksiä, joiden tulokset on koottu yhteenvetoraporttiin 2012 (FCG Finnish Consulting Group). Liito-oravan elinympäristöillä tehtyjen hakkuiden johdosta on alueella tehty maastotutkimuksia syksyllä 2013, joista on tehty erillinen maastomuistio. Vuoden 2012 selvityksessä suunnittelualueen arvokkaimmaksi luontokokonaisuudeksi todettiin Tampere Jyväskylä-rautatien ja valtatien 12 risteyksen ympäristön merkittävä liito-oravien 17

18 esiintymisalue. Noin puolet alueesta sijaitsee osayleiskaavan alueella ja elinympäristö jatkuu radan itäpuolelle ja valtatien eteläpuolelle. Lamminrahkan alueella on edustettuna useita uhanalaisia luontotyyppejä (mm. lehtoja) ja niiden huomionarvoista lajistoa. Alueelta on myös lepakkohavaintoja (Biologitoimisto Vihervaara 2008). Suunnittelualueelta osoitettiin myös muutamia muita luonnonarvoiltaan huomionarvoisia kohteita (perusteena esim. vanha metsä, paikallisesti arvokas lehto ja potentiaalinen arvolajiston kohde). Lisäksi kaava-alueen länsiosassa todettiin lähde sekä keskivaiheilla lähteikkö ja sitä ympäröivä tihkupinta. Vuoden 2012 selvityksessä arvioitiin myös ekologisten yhteyksien sijaintia alueella. Kaavaalueen kaakkoisosan arvokkaalta liito-oravaalueelta arvioitiin olevan merkittäviä ekologisia yhteyksiä sekä luoteessa sijaitsevan Halimasjärven suuntaan että länteen valtatien 12 suuntaisesti. Myös kaava-alueen pohjoisosissa sijaitsee itä länsi-suuntainen merkittävä ekologinen yhteys. Näiden yhteyksien välillä on lounaasta kaakkoon suuntautuva osittain merkittävä, osittain mahdollinen ekologinen yhteys. Tärkeitä ovat myös yhteydet arvokkaalta liito-oravaalueelta itään radan yli. Vuonna 2013 tehdyssä tarkistuksessa havaittiin hakkuiden pienentäneen Lamminrahkan liitooravaesiintymän pinta-alan puoleen entisestä päivätyn maastomuistion (FCG) mukaan alueella tehdyt hakkuut ovat noudattaneet Pirkanmaan ELY-keskuksen luonnonsuojelulain 72 a mukaisia päätöksiä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan sijainnista ja sallitun metsänkäsittelyn määrittämisestä. Hakkuiden todettiin kuitenkin selvästi heikentäneen liitooravan elinolosuhteita alueella. Samalla todettiin, että jäljelle jääneen yhtenäisen metsäalueen merkitys on erityisen korostunut ja sitä ei tulisi hakkuin tai muin toimin enää supistaa Maisemallinen maankäyttösuositus Maisemallinen maankäyttösuositus perustuu edellä esitettyihin maisema-analyysin osaalueisiin. Laaditut maisema-analyysikartat on asetettu päällekkäin ja alueet, joillesijoittuu merkittäviä rakentamista rajoittavia tekijöitä, on maisemallisessa maankäyttösuosituksessa luokiteltu rakentamiseen soveltumattomiksi (punainen väri). Sitä vastoinalueet, joissa rakentamista rajoittavia tekijöitä ei ole, on esitetty rakentamiseen hyvin soveltuviksi (vihreä väri). Lisäksi on esitetty viitteellisesti merkittävimmät viheryhteydet. Merkittävimmät rakentamatta jätettävät kokonaisuudet ovat junaradan luoteispuolinen, pitkälti luonnontilainen liito-oravareviiri sekä muuntoaseman ja voimalinjojen alueet lähiympäristöineen. Kuva 12: Luontoarvot Kuva 13: Maisemallinen maankäyttösuositus. Maisemallinen maankäyttösuositus on suurempana karttana osayleiskaavan oheisaineistossa (Lamminrahkan maisema-analyysi 2012). 18

19 2.5 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue Ojala-Lamminrahkan alue on suurimmalta osaltaan rakentamatonta, luonnontilassa olevaa ympäristöä. Suunnittelualue on nykyisellään lähinnä metsätalous- ja virkistyskäytössä olevaa aluetta, jossa kulkee metsäautoteitä sekä Kangasalan Kirkkoharjun ja Tampereen Kaupin välinen ulkoilureitti Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat ympäristöt Alueen länsireunalle sijoittuu muinaisjäännös, joka on historiallisen ajan rajamerkki, mahdollisesti isojaon ajalta (Jussila & Sepänmaa, Lamminrahkan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012). Rajamerkki on Messukylän (Vehmaisten kylä) ja Kangasalan (Vatialan kylä) välinen rajapiste, jonka kautta kunnanraja kulkee edelleen. Selvitysten perusteella alueelle ei sijoitu muita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai alueita Väestö ja työpaikat Lamminrahkan alue on asumatonta metsämaata, mutta ympäröivillä alueilla Vatialassa asuu tällä hetkellä noin 4700 asukasta. Kangasalan aseman alueella asuu noin 420 asukasta ja Risson uudella asuinalueella muutamia satoja asukkaita. Lähialueille Ojalaan parhaillaan laadittava osayleiskaavat mahdollistaa yhteensä noin 5000 asukkaan tulon Lamminrahkan pohjoispuolisille alueille. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseva Kallion-Lentolan alue on Kangasalan tärkein yritysalue suunnittelualueen läheisyydessä. Lentolan teollisuusalueella on noin 80 yritystä ja kaupan keskittymässä noin 20 yritystä Palvelut Alueella ei ole palveluita, mutta sen läheisyydessä on merkittäviä jo olemassaolevia keskuksia palveluineen. Näistä merkittävimmät ovat Kangasalan Lentolan kaupallinen keskus sekä Koilliskeskus-Linnainmaa Tampereen puolella, Kuva 14: Ilmakuva Lamminrahkan suunnittelualueesta 19

20 2300 ( ) Lamminrahkan osayleiskaavaehdotuksen selostus. Kangasalan kunta, Tekninen keskus, Kaavoitus ) ( ) LENTOLA Kuva 15: Itäisen kaupunkirakenteen selvitys, palveluverkosto (2012) jotka palvelevat laajaa kaupunkialuetta. Lähipalvelukeskuksia ovat myös Vatiala sekä Atala ja Leinola Tampereella. Lähimmät Kangasalan julkiset palvelut sijaitsevat Vatialassa, jossa toimii ala- ja yläkoulu, päiväkoteja, terveysasema sekä vanhan veturikorjaamon tiloihin siirtynyt kirjasto. Itäisen kaupunkirakenteen selvityksessä (2012) Lamminrahka on esitetty paikalliskeskuksena, jonne sijoittuu yhdestä kahteen päivittäistavarakauppaa sekä keskustahakuisia erikoiskauppoja ja muita kaupallisia palveluita Virkistys Lamminrahkan alue on suosittua ulkoilu- ja liikuntamaastoa, joka palvelee sekä Tampereen että Kangasalan asukkaita. Merkittäviä käyttäjäryhmiä ovat kävelijät ja lenkkeilijät, hiihtäjät, pyöräilijät ja suunnistajat. Alue on myös tärkeää marjastus- ja sienestysmaastoa. Alueen halki kulkee seudullisesti tärkeä ulkoilureitti Kirkkoharjusta ja Kyötikkälän urheilukeskuksesta Kuva 16: Lamminrahka on suosittua ulkoilumaastoa 20

21 Kangasalan aseman kautta Tampereen puolelle aina Kauppiin asti. Tampereen puolella seudullisesta reitistä erkanevat ulkoilureitit Olkahisiin ja Leinolaan. Ulkoilureittiä voi kulkea kesällä jalkaisin ja pyörällä ja talvella hiihtäen. Sähköasemalta pohjoiseen ja etelään kulkee Kaarinan polku-niminen vaellusreitti Liikenne Varsinaisella suunnittelualueella ei ole katuverkkoa. Nykyisin Lamminrahkan alueella kulkee muutamia metsäautoteitä, joille on yhteys Vatialasta Lahdentien alitse sekä pohjoisesta Ojalan suunnasta Aitolahdentieltä. Radan alittava yhteys palvelee myös virkistyskäyttöä ja on melko kapea eri käyttäjäryhmiä ajatellen. Valtatie 12 (Lahdentie) on jo tällä hetkellä kuormittunut. Suunnitelmissa on tien leventäminen nelikaistaiseksi todennäköisesti 2020-luvulla. Valtatien parantamisesta on laadittu aluevaraussuunnitelma (A-Insinöörtit Suunnittelu Oy 2012), ympäristövaikutusten arviointi ja yleissuunnittelu käynnistyy alkuvuodesta Lamminrahkan alueen rakentaminen edellyttää eritasoliittymän tekemistä valtatielle. Liittymä palvelee myös tien eteläpuolen maankäyttöä Vatialassa ja Holvastissa. Tampereen seudun liikennetutkimuksen (2012) perusteella kulkumuotojakauma Tampereella ja Kangasalla on henkilöautopainotteinen, noin 72 % asukkaista. Kävely ja pyöräilyn osuus on 19% ja joukkoliikennettä käyttää 6%. Lähimmät Tampereen paikallisliikenteen pysäkit sijaitsevat Orimuskadulla sekä Aitolahdentiellä. Seutuliikenteen reitit kulkevat valtatietä 12 ja Aitolahdentietä pitkin. Kulkutapajakauma Tampereen seudulla asuinkunnittain (syys joulukuu, 14 vuotta täyttäneet seudun asukkaat) Kuva 17: Lahdentien alittava metsätie Vatialan suuntaan. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Akaa 12 % 6 % 62 % 10 % 5 % 5 % Hämeenkyrö 8 % 4 % 72 % 10 % 3 % 3 % Kangasala 15 % 4 % 64 % 8 % 6 % 2 % Lempäälä 12 % 3 % 65 % 10 % 6 % 5 % Nokia 16 % 4 % 63 % 10 % 5 % 2 % Orivesi 15 % 4 % 63 % 10 % 3 % 5 % Pirkkala 13 % 6 % 55 % 13 % 7 % 5 % Pälkäne 12 % 3 % 68 % 9 % 3 % 5 % Tampere 25 % 9 % 39 % 8 % 17 % 3 % Valkeakoski 17 % 7 % 59 % 9 % 6 % 3 % Vesilahti 11 % 3 % 73 % 7 % 3 % 3 % Ylöjärvi 10 % 3 % 69 % 9 % 6 % 3 % kävely polkupyörä henkilöauto, kuljettajana henkilöauto, matkustajana joukkoliikenne muu kulkutapa Kuva 18: Kulkumuotojakauma kunnittain Tampereen seudun liikennetutkimuksen (2012) mukaan. (syys-joulukuu, 14 vuotta täyttäneet seudun asukkaat) 21 Tampereen seudun liikennetutkimus 2012

22 Lamminrahkan osayleiskaavaehdotuksen selostus. Kangasalan kunta, Tekninen keskus, Kaavoitus Yhdyskuntatekniikka Lamminrahkan alueen läpi itä-länsisuuntaisesti kulkee 110 kv:n voimajohto ilmajohtona Kangasalan muuntoasemalta kohti Tamperetta. Lisäksi Lamminrahkan osayleiskaava-alueen koilliskulmassa kulkee Fingrid Oyj:n omistama pohjois-etelä -suuntainen kantaverkon voimalinja (400 kv) ja Fingridin sekä muiden toimijoiden omistamia 110 kv:n voimalinjoja. Tampereen Sähköverkko Oy suunnittelee 110 kv:n voimajohtoa muuntoaseman ja Tarastenjärven välille nykyisten johtojen länsipuolelle. Sähkön osalta alueen liittäminen jakeluverkostoon on mahdollista normaalein kytkentätoimenpitein. Kuva 19: Kangasalan suurmuuntamoalue Lamminrahkan alueella ei sijaitse muita yhdyskuntateknisiä verkkoja. Vesihuollon osalta Tampereen Veden vesihuoltoverkko ja Tampereen Sähkölaitoksen kaukolämpöverkko ovat lähimpiä kunnallisteknisiä verkostoja. Kuva 20: Alueen läpi kulkeva 110 kv voimajohto Kuva 21: Osayleiskaavan alueelle sijoittuvat voimajohdot ja sähköasema (Fingrid Oyj 2011) 22

23 Lamminrahkan osayleiskaavaehdotuksen selostus. Kangasalan kunta, Tekninen keskus, Kaavoitus Ympäristöhäiriöt Osayleiskaavan ehdotusvaiheessa on tutkittu alueen meluoloja (raide- ja maantieliikenteen melu Ramboll Finland Oy 2014 ja kokoojakatujen melu WSP Finland Oy 2014). Selvitysten mukaan ennustevuonna 2030 Jyväskylän radan ja valtatien varret ovat melualueella. Alueen sisäinen liikenne aiheuttaa lisäksi meluhaittaa joidenkin kokoojakatujen varsille. Kuva 22: Lahdentie ilmasta (Lamminrahkan aatekilpailun liitekuva 7.2) Äänitaso VLL VLK db(a) 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= 45 Äänitaso VLL VLK C A2 A2 A2 VLK VLK C IV + II + VLL A2/r PA II A2/TPA VLK II TPA VLK Selitteet VLL Kaavaraja Suunnitellut rakennukset C VLK C II 8 VLL db(a) 70 < 65 < <= < <= < <= < <= < <= 50 <= V EN Kuva 23: Lamminrahkan osayleiskaavan meluselvitys, Lahdentie vt12 ja Jyväskylän rata (Ramboll Finland Oy 2014) LR III VI II IV I II III TP PY I C EV LT II I II VLK VLK II VU C C VLL 23 MELUSELVITYS A2/r I EN Lamminrahkan osayleiskaava KANGASALA A2 II A2/r A2 Päiväajan keskiäänitasot LAeq Ennustetilanne v Selitteet

24 3 KAAVAN TAVOITTEET 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) tulivat tarkistettuina voimaan VAT:ien ensisijaisena tehtävänä on varmistaa, että valtakunnallisesti merkittävät asiat otetaan huomioon ja niiden toteutumista edistetään valtion viranomaisten toiminnassa, maakunnan suunnittelussa sekä kuntien alueidenkäytön suunnittelussa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kuntien alueiden käytön suunnitteluun erityisesti maakuntakaavan ohjausvaikutuksen välityksellä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon Pirkanmaan maakuntakaavassa. Monet tavoitteista, kuten elinympäristön laatua koskevat tavoitteet, ovat sellaisia, että niiden huomioiminen tulee tapahtua myös suoraan kuntakaavoituksessa ja erityisesti yleiskaavoissa. Tämän yleiskaavan laatimiseen erityisesti vaikuttavat tavoitteet on esitetty alla. Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Luonto ja kulttuuriympäristö Toimivat yhteydet ja energiahuolto Luonto ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet 3.2 Maakunnalliset ja seudulliset tavoitteet Pirkanmaan maakuntakaavassa (2007) Ojala ja Lamminrahka on esitetty taajamatoimintojen alueena. Alueiden välille on osoitettu itä-länsisuuntainen virkistysalue. Valtatien 12 reunaan Lamminrahkan alueelle on osoitettu työpaikkaalue ja valtatielle varaus uudelle eritasoliittymälle. Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelussa (2012) asetettuja seudullisia tavoitteita: Seudullisen verkoston kehittäminen Seudullisen verkoston näkökulmasta tärkeitä asioita ovat yhdyskuntarakenteen täydentäminen, uusien asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittaminen, joukkoliikenteen tukeminen sekä seudullisten viher- ja virkistysyhteyksien vahvistaminen. Maankäytön ja palveluiden kehittäminen Maankäytön ja palveluiden kehittäminen perustuu Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma sekä Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella -selvityksen mukaiseen väestömäärän kasvuun. Asumisen, työpaikkojen ja palveluiden sijoittaminen joukkoliikenteen ja virkistysalueiden muodostaman verkoston yhteyteen. Toimiva liikenne Liikenteen näkökulmasta erityisesti joukkoliikenteen laatukäytävät ja katuraitiotien linjaus ovat tärkeä lähtökohta. Lisäksi valtatie12:n kehittäminen liittyy kiinteästi maankäytön suunnitteluun. Tavoitteina on joukkoliikenteen runkoreittien, liittymien paikkojen, pääteiden linjauksien ja pyöräily-, kävely- ja virkistysreittien muodostama sujuva verkosto. Rakentamisen ja luonnonympäristön tasapaino Uuden asuinalueen rakentamisessa otetaan ensisijaisesti huomioon ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, energiatehokkuus sekä kestävä kehitys. Lamminrahkan alueen luontoarvot huomioidaan alueen suunnittelussa. 3.3 Kunnan asettamat tavoitteet Lähtökohtaraportin tavoitteet Lamminrahkan suunnittelun tavoitteet ovat muotoutuneet Ojala-Lamminrahka yleissuun- 24

25 nittelussa 2000-luvun alussa, arkkitehtuurikilpailussa 2008 ja kaupunkiseudun rakennemallityössä 2000-luvun lopulla. Lamminrahkan tavoitteeksi on muodostettu pikkukaupunkimainen, palveluiltaan toimiva ja ympäristöltään viihtyisä asuin- ja työpaikka-alue, jossa asukkaiden arki on sujuvaa. Tavoitteet on eritelty tarkemmin Lamminrahkan yleiskaavasuunnittelun lähtökohtia -raportissa (Raportti 1), , jonka Kangasalan kaavoituslautakunta on hyväksynyt suunnittelun lähtökohdaksi ja kunnanhallitus Lamminrahkan tavoitteiksi on sovittu: Kaupunkimaisesti toimiva asuin- ja työpaikka-alue. Asumisen vaihtoehdot ovat monipuolisia ja uudenlaisia. Joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Työpaikat ja palvelut keskittyvät joukkoliikenneyhteyksien varteen. Lähipalvelut ovat saavutettavissa kävellen ja pyörällä. Asuinympäristö on luonnonläheinen. Rakentamisalueet suhteellisen tiiviitä laajempien viheralueiden säilyttämiseksi. Virkistysreitit ja ekologiset yhteydet ovat jatkuvia. Rakentaminen sovitetaan maaston piirteisiin. Työpaikkakorttelit suojaavat Lahdentien melulta ja pölyltä. Alue on energiatehokas. Ratkaisut ovat yhdyskuntataloudellisesti kestäviä Kangasalan kunnan strategiasta 2016 johdetut tavoitteet Kangasala on kasvava, kehittyvä ja vetovoimainen osa Tampereen kaupunkiseutua. Luonto ja ihmiset ovat Kangasalla järkevästi sopusoinnussa. Kangasalla on hyvä asua. Asumiselle on tarjolla monipuolisesti vaihtoehtoja. Elämisen laatuun ja turvallisuuteen kiinnitetään huomiota. Yhdyskuntarakenne on taloudellinen ja toimiva, osa kaupunkiseudun kokonaisuutta. Kuntalaisen on mahdollista löytää vapaa- aikaansa monipuolista tekemistä ja kokemista. Monipuolisen elinkeinoelämän kasvulle ja kehittymiselle turvataan hyvät edellytykset. Kangasalalainen löytää kotikunnastaan monipuolisia työpaikkoja ja kaupallisia palveluja. Kangasala järjestää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi riittävät, laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut peruspalvelut. Palvelutuotannon toimintatapoja kehitetään. Seudullista palvelutuotantoa kehitetään. Kunnan eri alueita kehitetään niiden omista lähtökohdista. Kuntalaisilla on monipuoliset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Kangasala on imagoltaanvahva kesäpäivän kulttuurikunta ja aktiivinen osa Tampereen kaupunkiseudun kokonaisuutta. Kulttuuriilmenee monipuolisena, pienimuotoisena kulttuurielämänä monissa eri muodoissaan. Turvallisuus liittyy Kangasalla niin fyysiseen kuin sosiaaliseenkin turvallisuuteen. Rakennetun ympäristön korkea laatu ja viimeistely ovat tunnusomaisia Kangasalle Lamminrahkan aatekilpailu Kangasalan kunta järjesti vuonna aatekilpailun Lamminrahkan uuden kunnanosan suunnittelun pohjaksi. Kilpailussa asetettiin mm. seuraavia tavoitteita: Lamminrahkasta tavoitellaan vetovoimaista, houkuttelevaa ja imagoltaan vahvaa asumisen ja työpaikkojen aluetta kaupunkiseudulla. Tavoitteena on kunnanosa, jossa asuminen, työ ja vapaa-aika yhdistyvät hyvin toimivaksi ja eläväksi kudokseksi. Elinympäristön tavoitteena on kaupunkitoimintojen sekoittuneisuus ja julkisen kaupunkitilan viihtyisyys. Rakentamisratkaisujen tulee olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestäviä. Tavoitteena on myös asukkaiden arkielämän sujuvuus, houkutteleva liikkumisympäristö ja lähipalveluiden helppo saavutettavuus. Lamminrahka on tulevaisuuden kestävän kehityksen ja ekologisen aluerakentamisen esikuva. Lamminrahka on 2020-luvun kaupunkiympäristöä, joka tukeutuu joukkoliikenteeseen. Rakenteen tulee olla tehokas siten, että bussiin ja tulevaisuudessa raideliikenteeseen tukeutuminen on mahdollista. Henkilöauton tarpeen tulisi olla mahdollisimman vähäinen, aseman ympäristön tulisi olla houkutteleva ja liityntäliikenteen asemalle toimiva. Rakentamisen sijoittaminen vaihtelevaan maastoon tiiviisti siten, että pihoilta on yhteys virkistysreiteille ja luontoon. Virkistysyhteyksien ja ekologisten käytävien jatkuvuuden tulee säilyä alueella. Alueelle luodaan omaleimainen ilme sekäkehitetään tulevaisuuden asumisen innovatiivisia ja monipuolisia asumisratkaisuja asuinympäristöjen ja korttelityyppien osalta. 25

26 Huomioon otettavia näkökohtia ovat ihmisten asumistarpeiden eriytyminen tulevaisuudessa ja asuminen osana identiteettiä. Huomioidaan väestön ikääntyminen, pienten kotitalouksien määrän lisääntyminen, maahanmuutto lisääntyy, monikulttuurisuus kasvu sekäturvallisuusnäkökohdat. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja ekologiset arvot ovat alueen suunnittelun päälähtökohtia. Tulevaisuuden kasvuennusteiden mukaan Lamminrahkan alueelletulisi sijoittaa vähintään noin asukasta. 3.4 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Hyvä liikenteellinen ja yhdyskuntarakenteellinen sijainti luo erinomaiset lähtökohdat Lamminrahkan alueen kehittämiseksi monipuolisena asumisen ja työnteon alueena. Maiseman ja luontoarvojen erityispiirteet, kuten moreeni- ja kallioselänteiden sekä kosteiden painanteiden vuorottelu ovat rikas lähtökohta alueen suunnittelulle. Laajat virkistysalueet tarjoavat mahdollisuuden kattaviin luontoelämysja virkistäytymismahdollisuuksiin. Liito-oravan elinympäristön ja ekologisten yhteyksien säilyttäminen on suunnittelun reunaehto. Seudullisen ulkoilureitin laatutason parantaminen ja sen yhdistäminen alueen sisäisiin ulkoilureitteihin on oleellinen tavoite. Alueen liittäminen osaksi ympäröivää yhdyskuntarakennetta sekä pohjoisen, idän, etelän että lännen suuntaan ja olemassa olevien yhteyksien kehittäminen on lähtökohtaisesti tärkeää. Aluetta halkovien voimajohtojen johtoalueet on huomioitava suunnittelussa. tulee tutkia ja suunnitella yhteistyössä Ojalan ja Lamminrahkan suunnittelussa tulee noudattaa suunnittelussa samoja periaatteita Lamminrahkan suunnittelu tulee kytkeä kiinteästi Risson alueen suunnitteluun Kuntarajalla oleva virkistysalue tulee jättää tarpeeksi leveäksi (vrt. maakuntakaava) Kaavassa on varauduttava kahteen lisäraiteeseen Jyväskylän radalla ja valtatien nelikaistaistamiseen. Melu ja tärinä tulee huomioida. Joukkoliikenteen palvelutason tulee olla vähintään kohtuullinen Hulevesien hallinnan tarve ja aluevaraukset on selvitettävä Kallionlouhinta ei saa aiheuttaa haittaa vesistöille Ehdotusvaiheen viranomaistyöneuvottelu järjestettiin Neuvottelussa käsiteltiin sekä Lamminrahkan että Ojalan yleiskaavoja. Elykeskus edellytti neuvottelussa Lamminrahkan osalta seuraavaa: Joukkoliikenteen laatukäytävien varteen tehokasta maankäyttöä Ulkoilu- ja pyöräilyreiteistä kuntien yhteinen suunnitelma Seudullisen virkistysyhteyden suunnittelussa tulee huomioida laadulliset, ekologiset ja toiminnalliset tavoitteet. Mitä kapeampi viheryhteys on, sen tarkemmin se tulee suunnitella. Seudullinen viheryhteys on tärkein Lamminrahkan liito-oravien ekologinen yhteys, jonka tulee pystyä korvaamaan Lamminrahkan maankäytön myötä menetettävät yhteydet. Lamminrahkassa on oltava myös muita viheryhteyksiä. Kaavatyössä kiinnitetään huomiota myös ympäristöhäiriöiden, kuten meluhaittojen poistamiseen. 3.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Viranomaisten tavoitteet Lamminrahkan osayleiskaavasta pidettiin aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Pirkanmaan Ely-keskus edellytti neuvottelussa seuraavaa: Kuntien palvelu-, liikenne- ja viherverkkoa Kuva 24: Lamminrahkan ja Ojalan suunnittelijat maastokäynnillä 26

27 3.5.2 Osallisten tavoitteet Osallisilta kerättiin palautetta erityisesti osayleiskaavaluonnosten ollessa nähtävillä vuodenvaihteessa Kaavaluonnosvaihtoehtoja esiteltiin yleisötilaisuudessa , missä kartoitettiin osallisten toiveita myös kyselylomakkeilla. Kyselyvastauksissa toivottiin pienimittakaavaista asuinympäristöä, omakotitalo- ja paritalotarjontaa, hyviä virkistysolosuhteita ja luonnonläheisyyttä, hyvää joukkoliikennetarjontaa, raitiotietä ja junayhteyttä Tampereelle, monipuolisia palveluita ja alueen yhteisiä tapahtumia. Yleisötilaisuuden yhteydessä järjestettiin myös työpaja, jossa alueen tulevaisuuta ideoitiin eri vaihtoehtojen pohjalta pienryhmissä. Työpajaan osallistui lähialueiden asukkaita. Luonnosvaihtoehtojen nähtävillä olon aikana saaduissa mielipiteissä peräänkuulutettiin nykyisten virkistysreittien säilyttämistä, voimajohdon magneettikenttien huomioimista sekä riittävää omakotitalotonttitarjontaa. Lisäksi palautteessa kyseenalaistettiin koko alueen rakentaminen, koska sen myötä metsäalue muuttuu kaupungiksi. Luonnosvaiheessa saatu palaute (lausunnot, mielipiteet ja kyselyvastaukset) on koottu raporttiin 4 ( ). Vuoden 2012 syksyllä Lamminrahkaa lähinnä olevan yläkoulun, Pitkäjärven yläkoulun, oppilaita osallistui Lamminrahkan luonnosvaiheen suunnitteluun osana Opit käyttöön-hanketta. nuoret pohtivat ja ideoivat hyvän elinympäristön ominaisuuksia yleisesti sekä millaisia voisivat olla nuorten oma tila, virkistysalue, pääkatu ja koulun piha. Nuorten ideoissa korostuivat alueen ekologisuus ja luonnonläheisyys, siisteys, kävelyn ja pyöräilyn painottaminen sekä monipuoliset tekemisen ja olemisen paikat Selvityksistä johdetut tavoitteet Osayleiskaavatyön pohjaksi ja sen kuluessa on tehty yhdyskuntarakennetta, palveluverkkoa, kallio- ja maaperää, maisemaa, luontoa, virkistystä, kulttuuriympäristöä, liikennettä, kunnallistekniikka, yhdyskuntataloutta, ekotehokkuutta, ympäristöhäiriöitä ja sosiaalista ympäristöä käsitteleviä selvityksiä. Selvitysten tuloksia ja suosituksia on huomioitu kaavan laadinnassa Laadulliset tavoitteet Lisäksi osayleiskaavatyön aikana Lamminrahkan alueelle mietittiin erilaisia alueen elämäntapaa tai imagoa koskevia tavoiteteemoja (Serum arkkitehdit Oy). Lamminrahkan alueelle kehitetyt teemat jäsentyvät neljään eri osa-alueeseen (liikkuminen, eko- ja energiatehokkuus, elämäntapa sekä työpaikat ja palvelut). Teemat on haluttu nostaa esiin perinteisen suunnitteluprosessin avuksi. Kuva 25: Pitkäjärven yläkoululaisten ideointia Lamminrahkan ilmeestä. 27

28 4 KAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Osayleiskaavoitusta edeltäneet vaiheet Osayleiskaavasuunnittelun tarve on syntynyt vastaamaan seudullisiin sekä Kangasalan kunnan kasvutarpeisiin. Seudullisesti tärkeitä maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyviä tarpeita on linjattu Rakennesuunnitelma 2030 seuraavasti: seudullinen asukasmäärän kasvu ohjataan keskustoihin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle edistetään arkielämän sujuvuutta, lähipalvelujen hyvää saavutettavuutta sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä elinkeinoelämän kannalta edullisille paikoille varataan alueita työpaikoille ja teollisuudelle Kangasalan ja Tampereen yhteistyö Lamminrahkan ja Ojalan alueiden suunnittelussa käynnistyi 2000-luvun alussa. Alueiden maankäytön kehittämissuunnitelma valmistui vuonna 2004(Suunnittelukeskus Oy). Yleissuunnitelman ja tehtyjen selvitysten pohjalta varattiin Pirkanmaan ensimmäiseen maakuntakaavaan Lamminrahkan ja Ojalan alueet taajamarakentamiselle sekä niiden välinen virkistysalue. Kuva 26 : Lamminrahkan alueen aatekilpailu , voittanut kilpailuehdotus Plus (Serum arkkitehdit Oy) Vuonna 2008 Kangasala ja Tampere laativat Ojalan ja Lamminrahkan toimeenpanosuunnitelman. Suunnitelmassa sovittiin mm. Ojalan ja Lamminrahkan maapoliittisista linjauksista, suunnittelun ohjelmoinnista, alueen toteuttamisesta sekä kuntarajan siirrosta. Suunnitelmaa tarkennettiin vuonna 2012 kuntien yhteisten hankkeiden sekä toteuttamisen aikataulun osalta. Kuntien toimeenpanosuunnitelman 2008 mukaisesti toteutettiinkuntarajan siirto vuonna Toteutuneessa siirrossa 156 ha maata siirrettiin Kangasalan kunnasta osaksi Tampereen kaupunkia ja tulevaa Ojalan aluetta. Lamminrahkan jatkosuunnittelua varten etsittiin vaihtoehtoisia ideoita vuosina järjestetyn aatekilpailun avulla. Kilpailussa 1. palkinnon sai Serum arkkitehdit Oy suunnitelmallaan Plus, joka on rakenteeltaan verkostomainen ja suunnitelmana joustava. Työ on toiminut Lamminrahkan osayleiskaavan laadinnan pohjana. Kuva 27: Ote itäisen kaupunkirakenteen tarkastelusta. (2011) 28

29 Kuva 28: Osayleiskaavan esisuunnitteluvaihe, alustavat luonnosvaihtoehdot A, B, C ja D, (Serum arkkitehdit Oy, 2011) Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 (Tampereen kaupunkiseutu)valmistui vuonna Heti sen jälkeen, vuosina Lamminrahkan alueen esisuunnitteluvaiheen aikana tutkittiin erilaisia rakennevaihtoehtoja (Serum arkkitehdit Oy), joilla pyrittiin yhdistämään Lamminrahkan alueita Tampereen Ojalan vuonna 2011 valmistuneisiin osayleiskaavaluonnoksiin. Vuonna 2012 Itäisen kaupunkirakenteen tarkastelussa tutkittiin itäisten aluiden kaupunkiseudullista rakennetta maankäytön, liikenteen ja palveluiden kokonaisuuksina. (Serum arkkitehdit Oy). Kangasalan osalta palvelutarkastelun lähtökohtana on ollut Palveluverkon kehittämissuunnitelma Kaavaprosessin vaiheet Lamminrahkan osayleiskaavasuunnittelu käynnistettiin vuonna 2010 Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030 hyväksymisen jälkeen. Kaavatyön käynnistymisestä kuulutettin Lamminrahkan osayleiskaavoitusta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Osayleiskaavoituksen käynnistäminen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin Kangasalan kaavoituslautakunnassa ja kunnanhallituksessa Yleiskaavasuunnittelun lähtökohdat hyväksyttiin Kangasalan kaavoituslautakunnassa ja kunnan hallituksessa Alustavat 29

30 osayleiskaavaluonnoksethyväksyttiin Kangasalan kunnanhallituksensuunnittelukokouksessa Osayleiskaavan luonnokset valmistuivat joulukuussa 2012 ja ne hyväksyttiin Kangasalan kaavoituslautakunnassa ja kunnanhallituksessa Osayleiskaavaluonnokset kuulutettiin nähtäville Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä välisen ajan. Osayleiskaavaluonnosten palaute hyväksyttiin Kangasalan kaavoituslautakunnassa , ja kunnan hallituksessa Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osalliset Kaavan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisten sekä kaikkien asiasta kiinnostuneiden on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä kaavasta. Maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Alueen maanomistajat ja asukkaat Alueen elinkeinonharjoittajat ja työntekijät Kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja asukkaat Kunnan hallintokunnat/toimialat: Yhdyskuntatekniikka, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistyspalvelut, vapaa-aikapalvelut, elinkeinotoimi Viranomaiset, yritykset ja yhteisöt: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Pirkanmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Pirkanmaan liitto Tampereen kaupunki Tampereen joukkoliikennetoimisto Kangasalan Vesi liikelaitos Kangasalan Lämpö Oy Fingrid Oyj Tampereen Sähköverkko Oy Vattenfall Verkko Oy, Elisa Oyj Kangasalan seurakunta Lähialueen omakoti- ja asukasyhdistykset Kangasalan Yrittäjät ry Tredea Oy Kangasalan Luonto ry Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Alueen yksityistiekunnat Kangasalan nuorisovaltuusto Kangasalan Ratsastajat ry Kangasalan Latu ry, Kangasala SK ry Suomen Rautatiematkustajat ry Muut alueella toimivat yhdistykset Vuorovaikutus Kaavatyötä koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistumisesta sekä kaavatyön käynnistymisestä kuulutettin ja oas oli nähtävillä Osalliset ovat voineet antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Vuoden 2012 syksyllä Lamminrahkaa lähinnä olevan yläkoulun, Pitkäjärven yläkoulun, oppilaita osallistui Lamminrahkan luonnosvaiheen suunnitteluun osana Opit käyttöön-hanketta. Yhteistyötä on mahdollista jatkaa Lamminrahkan suunnittelun seuraavissa vaiheissa ja laajentaa koskemaan koululaisia muissa Kangasalan kouluissa. Osayleiskaavasuunnittelun aikana on kokoontunut Ojalan ja Lamminrahkan yhteinen liitooravaverkosto, jonka tavoitteena on ollut sovittaa yhteen uusien asuinalueiden maankäyttöä ja liito-oravien elinpiirejä. Verkostoon on kuulunut kuntien virkamiesten lisäksi Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen, Tampereen yliopiston ja Villi vyöhyke ry:n edustajia. Osayleiskaavan luonnokset valmistuivat joulukuussa 2012 ja ne kuulutettiin nähtäville Luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä kunnan virastotalon ilmoitustaululla sekä kunnan internet-sivuilla välisen ajan. Osayleiskaavan luonnoksista pyydettiin lausunnot kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainituilta viranomaistahoilta. Luonnosvaihtoehtoja esiteltiin yleisötilaisuudessa Pitkäjärven koululla Tilaisuuteen osallistui lähes 100 osallistujaa, joista huomattava osa oli Lamminrahkan suunnitteluun osaa ottavia Kangasalan lukion oppilaita. Tilai- 30

31 suudessa sekä myöhemmin kunnan internetsivujen kautta oli mahdollista vastata kyselyyn Lamminrahkasta tulevaisuuden asuinpaikkana. Asukas- ja toimijakysely toteutettin välisinä aikana ja sen avulla kerättiin osallisten näkemyksiä alueen kehittämistavoitteista. Yleisötilaisuuden yhteydessä järjestettiin työpaja, jossa alueen tulevaisuuta ideoitiin eri vaihtoehtojen pohjalta pienryhmissä. Työpajaan osallistui lähialueiden asukkaita. Luonnosvaiheessa saatu palaute (lausunnot, mielipiteet ja kyselyvastaukset) on koottu raporttiin 4 ( ) Viranomaisyhteistyö Yleiskaavasuunnittelun aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 18 ) järjestettiin Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa Neuvottelussa käsiteltiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa, kaavan lähtökohtia sekä kaavan keskeisiä tavoitteita ja selvitystarpeita eri viranomaisten näkökulmasta. Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa pidettiin ehdotusvaiheen viranomaistyöneuvottelu Neuvottelun aiheina olivat Ojalan ja Lamminrahkan aluerakenne, seudullinen viheryhteys, luontoarvojen turvaaminen sekä eritasoliittymän suunnittelun eteneminen. Viranomaisneuvottelujen perusteella yleiskaavoitusta edellytettiin tehtävän Kangasalan ja Tampereen välillä yhteistyössä kuntarajoista välittämättä. Ojalan ja Lamminrahkan osayleiskaavojen suunnittelua varten perustettiin suunnitteluryhmä ja ohjausryhmä, joiden tehtävänä on ohjata suunnittelun edistymistä: Suunnitteluryhmä Suunnitteluryhmässä on eri sektoreiden virkamiehiä (kunnan strateginen johto, kaavoitus, liikenne, palvelut) sekä suunnittelurosessissa mukana olleita osapuolia ja konsultteja kulloinkin tarvittavalla kokoonpanolla. Suunnitteluryhmä on kokoontunut säännöllisesti kuukauden tai kahden välein. Kokouksissa on käsitelty ajankohtaisia suunnittelukysymyksiä. Osayleiskaavan luonnosvaiheessa Serum arkkitehdit järjestivät vuorovaikutteisia työpajoja suunnittelukokousten aikana. Näissä työpajoissa käytiin alueiden suunnittelukysymyksiä eri teemojen osalta (maankäyttö, viheralueet, liikenne, palvelut). Työpajoista koottiin vertailutaulukko, jonka avulla Serum arkkitehdit kehittivät Lamminrahkan suunnitelmaa eteenpäin. Työtapa mahdollisti suunnittelun ja vaikutusten arvioinnin eteneminen vuorovaikutteisesti ja luonnosten kehittymisen annetun palautteen pohjalta. Ohjausryhmä Ohjausryhmä koostuu Tampereen ja Kangasalan eri sektoriviranomaisista ja virkamiehistä tai muista seudullisen kehityksen kannalta tärkeistä viranomaistahoista, jotka ovat kokoontuneet kulloinkin tarvittavalla kokoonpanolla. Ohjausryhmä on kokoontunut kaavojen taitepisteissä, kuten ennen niiden nähtäville asettamista ja palautteiden saamisen jälkeen ja linjannut keskeisiä kaavaratkaisuja. 4.4 Osayleiskaavaluonnosvaihtoehdot Kaavaluonnosten sisältö Lamminrahkan osayleiskaavatyössä laadittin kolme vaihtoehtoista luonnosvaihtoehtoa (A, B ja C). Lamminrahkan alueelle sijoitettiin kaikissa osayleiskaavaluonnosvaihtoehdoissa noin 8000 asukasta, aluetehokkuuden ja rakentamiseen käytetyn pinta-alan muuttuessa. Rakentamis-ja virkistysalueiden pinta-alat sekä työpaikkojen ja palveluiden määrät vaihtelevat vaihtoehdoittain. Luonnosvaiheessa sovitettiin Lamminrahkan luonnosvaihtoehdot B ja C Ojalan vaihtoehtoihin A ja B. Näiden yhdistelmänä kehitettiin myös vaihtoehto D, jossa Lamminrahkan ja Ojalan välillä on kaksi katuyhteyttä, toisen ollessa joukkoliikennekatu. 31

32 4.4.2 Osayleiskaavaluonnosten ominaisuudet A A) Laaja Ratkaisun lähtökohtana pääosin asuinkäyttöön painottunut alue, jonka talotyyppijakauma sekä toiminnot ovat monimuotoisia ja sekoittuneita. Alue liittyy pohjoisesta Ojalan alueeseen viheralueen kautta ja lännessä suoraan Risson alueeseen. Vaihtoehto on ajateltu liittyvän nykyiseen Ojalan osayleiskaavan luonnokseen B) Nauha Ratkaisun lähtökohtana tiiviisti joukkoliikenteen laatukäytävän ympärille rakennettu nauhamainen asuinalue. Maankäyttö sijoittuu lounaiskoillis-suuntaisesti niin, että pääkatu liittyy Ojalan alueeseen (vaihtoehto B) Lamminrahkan alueen koillisnurkassa. C) Tiivis B Ratkaisun lähtökohtana tiiviisti joukkoliikenteenlaatukäytävän ympärille rakennettuympyränmuotoinen asuinalue. Keskusta-aluesijoittuu pistemäisesti niin, että pääkatu liittyy Ojalan alueeseen (vaihtoehto A) Lamminrahkan suon länsipuolelta Kaavaluonnosten vaikutusten arviointi Vaihtoehtoja on vertailtu ja työstetty eteenpäin koko luonnosvaiheen aikana Ojala-Lamminrahkan suunnitteluryhmän yhteisissä työpajoissa. Luonnoksia on tarkasteltu asumisen ja palveluiden ohella erityisesti liikennejärjestelmän sekä luontoarvoalueiden ja ekologisten yhteyksien näkökulmasta. Osayleiskaavaluonnoksia arvioitiin kahdessa vaiheessa, joiden välissä luonnoksia kehitettiin eteenpäin. Osayleiskaavaluonnosten ensimmäinen vertailu tapahtui vuorovaikutteisesti yhdessä suunnitteluryhmän kanssa työpajassa ( ). Alustavat luonnosvaihtoehdot esiteltiin monialaiselle työryhmälle, jossa oli mukana maankäytön, liikenteen ja palveluiden asiantuntijoita, sekä työtä ohjaavia virkamiehiä Tampereelta ja Kangasalta. Työpajoissa keskusteltiin ja ideoitiin aluetta eri näkökulmista tuottaen materiaalia jatkosuunnittelua varten. Työpajan tuloksena saatiin arvioinnin vertailutalukko sekä jatkosuunnittelun ohjeet. Ensimmäisen arviointityöpajan vertailun perusteella kehitettiin vaihtoehtoja jatkosuunnitteluohjeiden mukaan. Muutoksia kommentoi työtä ohjaavia virkamiehiä Kangasalalta ja Tam- C Kuva 29: Osayleiskaavaluonnokset A, B ja C 32

33 pereelta, jotta jatkosuunnittelu vastaisi työpajassa sovittuja linjauksia. Vaihtoehtojen suurimmat periaatteelliset erot syntyvät rakennettujen alueiden tehokkuudesta ja laajuudesta sekä liikenneverkosta. Myös viherverkoston ja palveluiden suhteen vaihtoehdot eroavat toisistaan. Vaikutusten arvioinnin perusteella vaihtoehto C vastasi parhaiten annettuja tavoitteita ja sen vahvuuksia ovat hyvät joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edellytykset tiiviyden, lyhyiden etäisyyksien sekä Lamminrahkan ja Ojalan keskuksien sijoittumisen ansiosta. Vaihtoehto tarjoaa myös parhaat edellytykset kaakkoisosan luontoarvojen turvaamiseen sekä Ojalan ja Lamminrahkan välisen viheryhteyden ja virkistysaluekokonaisuuden toteutumiseen. 4.5 Kaavaluonnoksista saatu palaute Osayleiskaavanluonnoksista saadut mielipiteet, kyselyn tulokset ja lausunnot sekä muu palaute on koottu raportiksi, joka on ohjannut yleiskaavan ehdotussuunnittelua. Luonnoksista saadun palautteen sekä valmisteluvaiheessa laadittujen selvitysten pohjalta jatkotyöstöön valittiin vaihtoehto C, johon kuitenkin pyrittiin yhdistämään muiden vaihtoehtojen myönteisiksi todettuja ominaisuuksia. TP - työpaikka-alue TPA - sekoittunut asuin- ja työpaikka-alue - tehokas asuinkortteleiden alue (e a = 0,6-0,7) A2 - keskitehokas asuinkortteleiden alue (e a = 0,3-0,59) - matalatehokas asuinkortteleiden alue (e a = 0,15-0,29) koulu + päiväkoti päiväkoti (varaus) joukkoliikenteen pääpysäkki pääkatu (katutyyppi A) kokoojakatu (katutyyppi B) katu (katutyyppi C) Kuva 30: Osayleiskaavaluonnoksten vertailua 33

34 5 OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSEN KUVAUS 5.1 Kokonaisrakenne Rakentaminen rajoittuu etelässä valtatien 12 ja pohjoisessa Lamminrahkan suon väliselle metsäalueelle liittyen kiinni Tampereen rajaan. Alue liittyy pohjoisesta Ojalan alueeseen viheralueen kautta ja lännessä suoraan Risson alueeseen. Aluetta on tarkasteltu suhteessa ympäristön olemassa oleviin keskuksiin ja asuinalueisiin, kuten Vatiala, Aseman seutu ja Ruutana sekä Tampereen puolelta Risso, Olkahinen, Tasanne, Atala, Koilliskeskus ja Linnainmaa. Lisäksi alueen ympärille on rakenteilla ja suunnitte- osayleiskaava-alueen pinta-ala korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala (ei sisällä viheralueita) rakennetun alueen pinta-ala (korttelialueet + VLK- ja VU- alueet) korttelialueiden aluetehokkuuksien k.a. (ei sisällä viheralueita) rakennetun alueen (korttelialueet + VLK- ja VU- alueet) aluetehokkuuden k.a. 330 ha 110 ha ha 0,46 0,37 asukkaita asumisen kerrosala k-m 2 työpaikkoja 900 toimitilojen kerrosala k-m 2 Kuva 31: Lamminrahkan osayleiskaavaehdotus 34

35 luvaiheessa merkittäviä alueita, kuten Kallion teollisuusalue tai Tampereen puolella Ojala ja Risso sekä pohjoisessa Nurmi-Sorila. Vireillä olevat Tampereen Ojalan ja Kangasalan puolella Ruutanan sekä Vatialan osayleiskaavat on huomioitu alueen liittymisessä ympäristöön. Aluetta on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Tampereen kaupungin kanssa yli kuntarajojen. Rakentaminen sijoittuu osayleiskaava-alueen länsiosaan, Tampereen Risson jatkeeksi. Itäosa jää suurelta osin viheralueeksi luontoarvojen, liito-oravan elinympäristöjen, ekologisten yhteyksien sekä sähköaseman suojaviheralueen vuoksi. Rakentamisalueita on osoitettu yhteensä noin ha, josta rakentamattomaksi jääviä viheralueita alueen sisällä noin 25 ha (VLK-ja VUalueet). Lamminrahkan osayleiskaavan mahdollistama kokonaisrakennusoikeus on noin k-m2. Korttelialueiden aluetehokkuudet vaihtelevat 0,15 ja 0,7 välillä. Korttelialueet sijaitsevat pääosin maisemallisen maankäyttösuosituksen mukaisilla parhaimmilla rakentamisalueilla. Rakennettavuudeltaan huonoimmat alueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle, viheralueiksi. Osayleiskaavaehdotuksen lähtökohtana pääosin asuinkäyttöön painottunut alue, jonka talotyyppijakauma sekä toiminnot ovat monimuotoisia ja sekoittuneita. Rakentamisen painopiste sijoittuu alueen keskustaan, koulun ja muiden palveluiden tuntumaan. Keskeisin alue erottuu ympäristöstään selkeästi tiiviimpänä ja kaupunkimaisempana. Sitä rajaa kehäkatu, joka yhdistää eri osa-alueet toisiinsa. Keskustan läpi kulkee pääkokoojakatu, joka voidaan toteuttaa osin joukkoliikennekatuna. Pääkokoojakatu toimii joukkoliikenteen laatukäytävä, jolla kulkee aluksi bussilinja Ojalaan asti ja mahdollisesti 2030-luvulta alkaen kaupunkiraitiotie. Valtaosa uudesta asumisesta on sijoitettu alle 500 m etäisyydelle joukkoliikenteen laatukaytävän varrella sijaitsevista pääpysäkeistä. Tehokas rakentaminen sijoitetaan kävelyetäisyydelle joukkoliikenteen pääpysäkeistä ja pääkadun palvelukeskittymistä. Oleellista on muodostaa kaupunkimainen katualue yhtenäisellä rakentamisella, ja suojata piha- ja viheralueet kortteleiden sisäosiin. Keskustaa ympäröivät väljemmät asuinalueet, jotka ovat pienkerrostalo-, rivitalo- ja pientalovaltaisia. Rakennetun alueen sisällä on kaupunkipuistoja tai -metsiköitä, joille on lyhyt matka kotoa. Niitä pitkin pääsee laajemmille viheralueille ja ulkoilureiteille, jotka jatkuvat mm. Kangasalan Kirkkoharjulle ja Kauppiin asti. Käyttötarkoitus Pinta-ala ha %-osuus 22 7 A C 11 3 PY 3 1 TPA 7 2 TP 8 3 EN 17 5 VLL VLK 21 6 VU 4 1 EV EV LT 14 4 LR 6 2 Asuinalue m 2 per asukas Asukkaat A2 52, , C TPA YHT Työpaikka-alue m 2 per Työpaikat työpaikka TP TPA C PY YHT. 900 Alueelle ominaista maisemaa luovat metsäalueet säilytetään soveltuvilta osin. Lamminrahkan alueella on hyvät liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet, joiden kehittämiselle kaavaratkaisulla on luotu edellytykset. Kaavaratkaisussa on huomioitu sekä ulkoilureittien saavutettavuus kaava-alueen eri osista että ulkoilureittien jatkuvuus; alueen läpi kulkee viheryhteyksien ja luontotaskujen verkosto, joka yhdistää alueen ulkopuoliset viheralueet sekä virkistysreitit toisiinsa. Valtatien varrelle, hyvien kulkuyhteyksien ja keskustan palveluiden tuntumaan on osoitettu työpaikka-alueita, jotka suojaavat asuinalueitavaltatien melulta. 35

36 Asumisalueet Aluetehokkuus Asumisen pinta-ala per 1 ha * huomioitu liiketilojen pintaalan vaikutus Asumisväljyys k-m2/asukas Asukkaita / ha 0,60-0, A2 0,30-0, , ,15-0, , C 0,60-0, * TPA 0, * Työpaikka-alueet Aluetehokkuus Toimitilojen pintaala per 1 ha * huomioitu asuinpinta-alan vaikutus Pinta-ala per 1 työpaikka (k-m2) TP 0, TPA 0, * Työpaikkoja / ha 5.2 Mitoitus Osayleiskaava osoittaa kunkin alueen pääasiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötarkoitukselle. Osayleiskaavan mitoitustiedot ilmenevät tällä ja seuraavalla sivulla olevista taulukoista. Esitettyjen asumisväljyyksien ja työpaikkatiheyksien perusteella alueen asukasluku on noin 7900 asukasta ja työpaikkamäärä noin 900 työpaikkaa. 5.3 Väestö ja asuminen Osayleiskaavalla varaudutaan Tampereen seudun merkittävään kasvuun. Lamminrahkan alueelle on sijoittuu noin 7900 asukasta sekä noin 900 työpaikkaa. Keskusta-alueen tehokkaimmin rakennetuille alueille (C.-- ja TPA-alueet) sijoittuu noin 4400 asukasta eli noin 56 % koko alueen asukkaista. Keskustaa ympäröiville A2 -alueille on osoitettu 2400 asukasta (noin 30% koko alueen asukkaista) ja uloimmille -alueille 1100 asukasta (14% koko alueen asukkaista). nuttamisen muotoja. Ryhmärakennuttamista varten voidaan osoittaa jatkosuunnittelussa omia tontteja tai kortteleita ja esimerkiksipuurakentamisen pilottihankkeet sopivat hyvin alueelle. 5.4 Tehokkaasti rakennettu keskusta-alue Pääosa rakentamisesta - noin 6430 asukasta on sijoitettu Lammirahkan keskustan ja sen läheisille alueille, enintään 500 m etäisyydelle keskuskortteleista. Alue erottuu ympäristöstään selkeästi tiiviimpänä kokonaisuutena. Keskusta-alue lähipalveluineen sijaitsee valtatieltä 12 saavuttaessa pääkokoojakadun ja joukkoliikenteen laatukäytävän varressa. Keskeinen sijainti palvelee Lamminrahkan asukkai- Osayleiskaavassa on osoitettu kaikkiaan noin 100 ha erilaisia asumiselle osoitettuja alueita. Matalan tehokkuuden korttelialueita (A2 ja ) on noin 59 ha ja tiiviimpää kaupunkimaisempaa aluetta ( ja C) on noin 41 ha. Keskustan 11 ha C-alueesta osa tulee tiiviiseen, kaupunkimaiseen asuinkäyttöön. Alueella toivotaan syntyvän monipuolisten rakennustypologioiden lisäksi erityyppisiä raken- Kuva 32: alustava hahmotelma keskusta-alueesta 36

37 den lisäksi Risson ja Ojalan uusia alueita sekä ympäristön olemassa olevia asuinalueita. Etäisyyttä valtatiehen 12 on noin 800m ja Ojalaan noin 1,5 km. Keskusta-alue on rakenteeltaan pikkukaupunkimaisen tiivis ja mittakaavaltaan viihtyisä. Lamminrahkalle ja Ojalalle on tarkoitus luoda palveluita tarjoava keskusta, joka on myös houkutteleva tiiviille ja autottomalle asumiselle. Keskusta-alue on kävely- ja pyöräilyverkoston keskipisteessä. Pääkokoojakadun ja muiden kokoojakatujen pyöräilyn ja kävelyn väyliä täydentävät viheralueiden poikittaisyhteydet. Keskusta-aluetta halkovien viheralueiden verkosto toimii myös tärkeänä kevyen liikenteen yhteytenä kaava-alueen eri osien välillä. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE - C Merkinnällä osoitetaan keskustamaisen asumisen, palvelujen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien työpaikkatoimintojen alue, jonka aluetehokkuus (eª) on noin 0,6-0,7. Aluetta kehitetään elävänä ja viihtyisänä palvelukeskittymänä sekä kävely- ja oleskelualueena. Alueelle ei saa sijoittaa MRL 114 :n mukaistavähittäiskaupan suuryksikköä. Kaavassa joukkoliikenteen laatukäytävän välittömään läheisyyteen on osoitettu noin 11 ha:n laajuinen keskustatoimintojen alue C, jonka aluetehokkuus (eª) on noin 0,6-0,7. Asumisen typologiat sekä kaupunkirakenne ovat monimuotoisia ja sekoittuneita. Alueella asuu noin 1100 asukasta. Keskustatoimintojen alueelle pyritään saavuttamaan palveluiden ja joukkoliikenteen kannalta tarvittava asukastiheys mm. tehokkaat joukkoliikennejärjestelyt sekä vetovoimainen kävely- ja pyöräverkosto. Keskustatoimintojen alueelle on tarkoitus keskittää pääosa suunnittelualueen asukkaita palvelevista kaupallisista päivittäispalveluista. Alueelle pyritään houkuttelemaan erityiskauppoja, vaikka kaupallisten ja julkisten palveluiden osalta alue tukeutuu myös ympäröivien alueiden tarjontaan. Kaupallisten palveluiden keskittämisellä pysäkkien tuntumaan pyritään kaavaratkaisulla mahdollistamaan elävän keskustan synty. Keskittämällä rakentamista joukkoliikenteen läheisyyteen kaavalla on luotu myös edellytyksiä kaupunkiraitiotien liikenteen aloittamiselle Ojala-Lamminrahka ja Tampereen keskustan välillä. Pääkokoojakadun ja itäisen lenkkikadun varrella tulee huomioida melusuojauksen tarve. TEHOKAS ASUNTOALUE - Merkinnällä osoitetaan pääasiassa asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden aluetehokkuus (eª) on noin 0,6-0,7. Alueella on monipuolisesti erilaisia talotyyppejä: esimerkiksi kerros- ja rivitaloja, yhteenkytkettyjä pientaloja, kau- Kuva 33: Alustava hahmotelma keskusta-alueen aukiotilasta. 37

38 punkivilloja ja muita uudenlaisia talotyyppejä. Yleiskaavan kokoojakatujen varsia kehitetään toiminnoiltaan monimuotoisina mahdollistamalla asumisen lisäksi myös liike-, palvelu- ja työtilojen sijoittuminen. Autopysäköinti pyritään toteuttamaan keskitettynä. Alueella luodaan mahdollisuuksia ryhmärakennuttamiseen. Keskusta-alueen tehokas asuntoalue on noin 22 ha:n laajuinen ja A2- ja -alueita kaupunkimaisempaa. Asuntojen typologiat sekä erilaisten asuinmuotojen kirjo on muita alueita laajempaa. Alueelle sijoitetaan monimuotoista asuinrakentamista siten, että aluetehokkuus on noin eª =0,6-0,7 eli sama kuin C-korttelialueilla. Asukkaita -alueilla on yhteensä noin Keskittämällä rakentamista näille alueille luodaan edellytyksiä tehokkaalle joukkoliikenteelle sekä päivittäisille palveluille. Tiivis rakenne ja siten lyhyet etäisyydet paikkojen välillä kannustavat kävelyyn ja pyöräilyyn. Alue on todettu kaavoitustyön yhteydessä laaditussa maisemaselvityksen rakentamissuosituksessa hyvin rakentamiseen sopivaksi. Alueet ovat tiiviisti rakennettua asuinaluetta, jonka aluetehokkuus on kuitenkin keskustaaluetta matalampi. Alue tarjoaa keskustaan verrattuna väljemmän, vehreämmän, mutta silti kaupunkimaisen vaihtoehdon asumiselle, ja se on kuitenkin riittävän lähellä liikenneyhteyksiä sekä alueelle muodostuvia palveluita. Alueelle voidaan sijoittaa asuntorakentamisen lisäksi sellaisia liike-, työ- ja palvelutiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. Keskitehokas asuntoalue A2 on noin 30 ha:n laajuinen. Alueelle sijoitetaan monimuotoista asuinrakentamista siten, että aluetehokkuus on noin eª =0,3-0,6 ja asukkaita noin Asuntorakennuksien tyypit voivat olla kerros- ja pienkerrostaloja, rivitaloja tai yhteenkytkettyjä pientaloja sekä edellä mainittujen yhdistelmiä. Tämän lisäksi alueelle mahdollistetaan uudentyyppisten talotyyppien ja rakennuttamismuotojen syntymistä, kuten kaupunkipientaloja tai -villoja sekä terassitaloja. Ryhmärakennuttamiselle tai uudentyyppisille rakennustyypeille voidaan tarvittaessa osoittaa omia aluekokonaisuuksia. A2 - /r Mikäli raitiotielinjaus toteutuu Risson kautta, alueen tehokkuus voidaan muuttaa korkeammaksi. Kuva 34: Alustava hahmotelma asuinalueesta, aatekilpailu Keskusta-aluetta ympäröivät asuinalueet KESKITEHOKAS ASUNTOALUE - A2 Merkinnällä osoitetaan pääasiassa asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden aluetehokkuus (eª) on noin 0,3-0,6. Alueella on monipuolisesti erilaisia talotyyppejä: esimerkiksi pienkerros- ja rivitaloja,yhteenkytkettyjä pientaloja, kaupunkivilloja ja muita uudenlaisia talotyyppejä. Alueella luodaan mahdollisuuksia ryhmärakennuttamiseen. Keskitehokkaat asuinalueet sijaitsevat pääosin keskusta-aluetta (C- ja -korttelialueet) ympäröivillä alueilla ja lenkkikadun varrella. Kaavaratkaisu perustuu kaupunkiraitiotien osalta raitiotien linjaamiseen joko Hankkion ja Vatialan kautta tai Teiskontietä ja Lahdentietä pitkin. Mikäli jatkosuunnittelussa raitiotie päätetään kuitenkin linjata Risson kautta, tulee Rissonkadun jatkeen varren A2-korttelialueiden aluetehokkuus nostaa korkeammaksi, esim. - korttelialueiden aluetehokkuutta vastaavaksi. Raitiotien linjaaminen Risson kautta aiheuttaisi myös Rissonkadun jatkeen linjaamisen kaavassa osoitettu suoraviivaisemmin sekä keskustan liittymäjärjestelyjen uudelleenmuotoilua. MATALAN TEHOKKUUDEN ASUNTOALUE - Merkinnällä osoitetaan asumiskäyttöön varattavat alueet, joiden aluetehokkuus (eª) on noin 0,15-0,3. Alueella on monipuolisesti erilaisia talotyyppejä: esimerkiksi yhteenkytkettyjä pientaloja, erillispientaloja, kaupunkivilloja ja muita uudenlaisia talotyyppejä. Alueella luodaan mahdollisuuksia ryhmärakennuttamiseen. Asuinalueet sijoittuvat Lamminrahkan rakennetun alueen itäreunalle laajempien viheralueiden tuntumaan. Matalamman aluetehokkuuden vuoksi piha-alueet ovat suhteessa suurempia, 38

39 mikä liittää alueen pehmeämmin ympäröiviin viheralueisiin. Etäisyys keskusta-alueen palveluihin ja joukkoliikennepysäkeille on noin metriä. Kävely- ja pyöräilyreitit keskusta-alueelle ovat säteittäiset ja nopeat. Alue on matalampaa ja väljemmin rakennettua kuin muilla Lamminrahkan asuinalueilla. yhteyteen keskusta-alueelle sekä suosimaan kivijalkaliikkeitä. TYÖPAIKKA- JA ASUNTOALUE - TPA Merkinnällä osoitetaan työpaikka- ja asuntoalue, jonka talotyyppijakauma sekä toiminnot ovat monimuotoisia ja sekoittuneita. Valtatiehen rajautuvilla alueilla työpaikkoja tulee sijoittaa ainakin valtatien varteen suojaamaan asumista valtatien liikenteen haittavaikutuksilta. Alueen työpaikkojentulee olla työvoimavaltaisia ja sellaisia, jotka eivät aiheuta haittaa asumiselle. Alueentyöpaikkatoimintojen määrittelyssä ratkaisevaa on toiminnan vaikutus ympäristöön. Alueelle voi sijoittaa myös palvelu- ja liiketiloja. Alueella voi olla monipuolisesti erilaisia talotyyppejä: esimerkiksi kerros- ja rivitaloja, yhteenkytkettyjä pientaloja, kaupunkivilloja tai muita uudenlaisia talotyyppejä. Kuva 35: Alustava hahmotelma asuinalueesta, aatekilpailu Matalan tehokkuuden asuntoalue on noin 29 ha:n laajuinen. Alueelle sijoitetaan monimuotoista asuinrakentamista siten, että aluetehokkuus on noin eª =0,15-0,3, ja asukkaita noin Alue on pääosin asumispainotteista, mutta alueelle voidaan sijoittaa asuntorakentamisen lisäksi sellaisia työhuone- ja liiketiloja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. 5.6 Työpaikka-alueet Nopeat kulkuyhteydet valtateille, Tampereen ja Kangasalan keskustojen läheisyys, hyvä joukkoliikennetarjonta sekä lähialueiden suuri asukasmäärä mahdollistavat vetovoimaisen työpaikkaalueen sijoittamisen Lammirahkan eteläosaan, valtatien 12 varteen. Alueelle ei saa sijoittaa MRL 114 :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä. Autopysäköinti pyritään toteuttamaan keskitettynä vuorottaispysäköintinä. TPA-alueet sijaitsevat keskustan palvelujen tuntumassa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella ja niille sijoittuvien yritysten tulee siten olla työpaikkavaltaisia. Asumisen läheisyyden vuoksi työpaikkatoiminnot eivät saa aiheuttaa haittaa asumiselle. Ajatuksena on muodostaa monipuolisia alueita, joissa luodaan edellytyksiä yrittämiseen ja asumiseen rinnakkain. Työpaikka- ja asuntoalueet TPA ovat noin 7 hehtaarin laajuisia. Aluetehokkuus on mahdollisesti noin eª =0,5. Työpaikkoja arvioidaan alueella olevan noin 240 ja asukkaita noin 360. Alueelle saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista Alueelle on osoitettu sekoittuneita työpaikkaalueita, joissa voi olla toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta pienteollisuutta ja siihen liittyvää myymälätilaa sekä varastointia. Työpaikka-alue liittyy välittömästi valtielle ja muodostaa näkyvän rakentamisen vyöhykkeen, joka toimii porttina saavuttaessa alueelle. Samalla työpaikka-alueet muodostavat luontevan suojamuurin valtatien haittavaikutuksia vastaan. Työpaikka-alueen toimintojen määrittelyssä ratkaisevaa on toiminnan vaikutus ympäristöön. Työpaikkarakentamista sekä liikehuoneistoja pyritään sijoittamaan myös kaupunkirakenteen Kuva 36: Ilmakuvahahmotelma eritasoliittymän sisääntulosta 39

40 ei aiheudu ympäristölle ja asumisellehäiriöitä, kuten melua, ilman pilaantumista tai raskastaliikennettä. Tämä mahdollistaa TPA alueella myös ympäristöä ja asumista häiritsemättömien pienteollisuustoimintojen harjoittamisen. Tarkoitus on mahdollistaa asumisen yhteydessä harjoitettava työhuone-, toimisto ja pienverstastoiminta, jolla luodaan edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle alueella. TYÖPAIKKA-ALUE - TP Merkinnällä osoitetaan monipuoliset työpaikkaalueet, joilla voi olla toimisto-, tuotanto- ja palvelutiloja ja niihin välittömästi liittyviä myymälä-, varasto- ja asuintiloja. Alueelle ei saa sijoittaa MRL 114 :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä. Työpaikka-alueet TP sijoittuvat Lamminrahkan eteläosaan, eritasoliittymän itäpuolelle valtatien viereen ja ovat noin 8 ha:n laajuisia. Aluetehokkuus on noin eª =0,4 ja työpaikkoja alueella on noin 370. Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia toimintoja, joista aiheutuu ympäristölle häiriöitä, kuten melua, ilman pilaantumista tai raskasta liikennettä. 5.7 Palvelut Julkiset palvelut Lamminrahkan alueen julkiset palvelut sijoittuvat alueen keskustaan joukkoliikenteen laatukäytävän välittömään läheisyyteen. Tälläisiä palveluita ovat esimerkiksi päiväkoti, yhtenäiskoulu, hyvinvointineuvola, nuorissotila, senioritila tai seurakunnan tiloja. Muiden julkisten palveluiden osalta Lamminrahka tukeutuu Vatialan ja Koilliskeskuksen palveluihin tai ne järjestetään osin liikkuvina palveluina. Lentolaan ja Koilliskeskukseen (mm. terveydenhuolto ja laajemmat kaupalliset palvelut) on alueelta etäisyyttä 2-4 km. Vatiala sijaitsee noin 2-3 kilometrin päässä ja siellä on olemassa olevia palveluja, kuten ala- ja yläkoulu, päiväkoteja, terveysasema sekä kirjasto. Osayleiskaavassa on määritelty aluevaraukset julkisten palveluiden tarpeisiin, mutta tämän lisäksi esimerkiksi korttelitaloja ja muita yhteisöllisiä julkiseen palveluihin verrattavissa olevia toimintoja ja palveluita on mahdollista sijoittaa kaupunkirakenteen sekaan eri puolella Lamminrahkan aluetta. JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE PY Merkinnällä on osoitettu pääasiassa kunnallisille palveluille /koulu, päiväkoti, neuvola tms.) varattu alue. Alueelle ei saa sijoittaa MRL 114 :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä. Kaavaratkaisussa on esitetty yksi julkisten palveluiden ja hallinnon aluevarausta (PY), uutta koulu-päiväkotikokonaisuutta ajatellen. Tontin koko on noin 3 ha. Aluevaraus on osoitettu alueen keskustaan, kävely- ja pyöräilyreittien riskeyskohtaan sekä joukkoliikenteen laatukäytävän varrelle. Koulu on Tampereen kaupungin ja Kangasalan kunnan yhteinen hanke, jossa on sekä ylä- että alakoulu. Koulu palvelee sekä Ojalaa että Lamminrahkaa ja mahdollisesti lähialueita. LÄHIPALVELUJEN ALUE pl Merkinnällä osoitetaan varaus päiväkodille ja muille lähipalveluille. Alueelle ei saa sijoittaa MRL114 :n mukaista vähittäiskaupan suuryksikköä. Julkisten palveluiden ja hallinnon aluevarauksen (PY) lisäksi on osoitettu aluevaraus päiväkodille ja muille lähipalveluille alueen pohjoisosasta lenkkikadun ja pääkokoojakadun risteyksestä. Palvelurakentamistatai muita pienempiä julkisen palvelun yksiköitä on mahdollista sijoittaa myös osayleiskaavan mukaisille, A2 ja -alueille. Näin pyritään siihen, että lähipalvelut löytyisivät mahdollisimman läheltä asuinaluetta Kaupalliset palvelut Lamminrahkan alueen julkiset- ja yksityiset palvelut sijoittuvat alueen keskustaan joukkoliikenteen laatukäytävän välittömään läheisyyteen. Osayleiskaavan mukaiselle keskustatoimintojen alueelle (C) on mahdollista sijoittua päivittäistavarakauppaa sekä muuta palvelu- ja liikerakentamista. C-aluemerkintä mahdollistaa myös kaavatyön yhteydessä ideoidun kauppahalli- ja maatilatorikeskuksen tms. sijoittumisen alueelle. C-alueelle ei saa kuitenkaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikköä. Lamminrahkasta muodostuu tulevaisuudessa asukasmäärän kasvun myötä kaupallinen paikalliskeskus ja alueelle voisi sijoittua 1-2 supermarkettasoista päivittäistavarakauppaa sekä keskustahakuisia erikoisliikkeitä ja kaupallisia palveluita. 40

41 LAMMINRAHKAN Lamminrahkan osayleiskaavaehdotuksen selostus. Kangasalan kunta, Tekninen keskus, Kaavoitus Lamminrahkan palvelutarjonta palvelee oman väestön lisäksi myös lähialueen (mm. Ojala, Risso, Vatiala) asukkaita. Erikoiskaupan osalta alue joutuu mahdollisesti tukeutumaan ympäröivien alueiden, kuten Koilliskeskuksen tai Lentolan tarjontaan. Osayleiskaavan mukaisille, A2- ja - alueille on mahdollista sijoittaa sellaista pienimuotoista palvelurakentamista, joka ei aiheuta ympäristöhäiriöitä. 5.8 Liikenne Liikenneratkaisut Lamminrahkan alue liittyy etelässä valtatiehen 12 ja Vatialaan sekä idässä Kangasalan asemanseudun, lännessä Risson ja pohjoisessa Ojalan katuverkkoon. Lisäksi mahdollistetaan yhteys työpaikkatoimintojen alueelta TP valtatien ali Vatialaan. Valtatielle 12 on suunnitteilla Lamminrahkan eritasoliittymä, joka rakentuu tämänhetkisten suunnitelmien mukaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Lamminrahkan osayleiskaavassa osoitetaan eritasoliittymän sijainti ja varaudutaan valtatien nelikaistaistamiseen. Lahdentie on osoitettu joukkoliikenteen laatukäytäväksi, koska seudullisen bussiliikenteen määrä sillä tulee lähivuosina todennäköisesti lisääntymään. Eritasoliittymän rampeille on todennäköisesti mahdollista toteuttaa Lahdentien bussiliikenteen joukkoliikennepysäkit. Lamminrahkan katuverkon runko muodostuu Lamminrahkan eritasoliittymästä Ojalan keskustaan ulottuvasta pääkokoojakadusta. Pääkokoojakatu on osoitettu joukkoliikenteen laatukäytäväksi ja sille on osoitettu kaupunkiraitiotievaraus. Valtatien tiealueen mitoituksessa on varauduttu raitiotien linjaukseen myös Lahdentietä pitkin. Maankäyttö on suunniteltu niin, että Lamminrahkan alueella kävely ja pyöräily tapahtuu sekä kaduilla että viheralueilla. Lamminrahkan itäisen lenkkikadun valmistuttua osa pääkokoojakadusta voidaan muuttaa joukkoliikennekaduksi, jolla sallitaan joukkoliikenteen lisäksi kävely ja pyöräily ja mahdollisesti huoltoajo. Tonttikadut sekä pysäköintiperiaatteet erityyppisillä korttelialueilla ja toiminnoilla tarkentuvat jatkosuunnittelussa. A2 A2 A2 A2/r C C A2/r A2/r A2/r A2/r TPA PY C A2 A2 C C A2/TPA TPA TPA TP P LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA Reittikaavio Kokoojakatu Joukkoliikennekatu Joukkoliikenteen laatukäytävä / valtatie Kaupunkiraitiotievaraus / pääkokoojakatu Mahdollinen joukkoliikenteen reitti Raitiotien vaihtoehtoinen linjaus Hiihdon, pyöräilyn ja kävelyn seutureitti Hiihdon, pyöräilyn ja kävelyn aluereitti Pyöräilyn ja kävelyn pääreitti Pyöräilyn ja kävelyn aluereitti Ulkoilun seutureitti Ulkoilun aluereitti Rautatie Hieno paikka Kuva 37: Liikennekaavio 41

42 YLEISEN TIEN ALUE - LR Merkinnällä osoitetaan valtatien 12 eli Lahdentien aluevaraus, sisältäen mahdollisen nelikaistaistamisen ja eritasoliittymän vaatiman tilan, sekä kaupunkiraitiotievarauksen. PÄÄKOKOOJAKATU - pk Pääkokoojakatu kulkee alueen halki yhdistäen Lamminrahkan ja Ojalan. Se toimii lisäksi alueiden sisääntuloväylänä Lahdentieltä. KOKOOJAKATU - kk Kokoojakatu palvelee alueen sisäistä liikennettä ja voi toimia joukkoliikenteen reittinä. TIELIIKENTEEN MAHDOLLINEN YHTEYSTARVE Merkinnällä osoitetaan varaus tieliikenteen mahdolliselle yhteystarpeelle vt:n 12 ali Lamminrahkasta Mannakorpeen. Nykyinen Lamminrahkan kaakkoisosassa sijaitseva alikulku Vatialan puolelle Mannakorpeen on kapea ja soveltuu kevyelle liikenteelle sekä joidenkin eliölajien ekologiseksi yhteydeksi. Mahdollisen Lahden nelikaistaimisen yhteydessä on mahdollista tutkia tämän yhteyden parantamista myös muulle liikenteelle Joukkoliikenne Maankäytön kehittämisen alkuvaiheissa alueen joukkoliikenne tukeutuu todennäköisesti linjaautoliikenteeseen. Ojalan ja Lamminrahkan yhdistävä pääkokoojakatu tulee mahdollisesti olemaan keskeinen paikallisliikenteen reitti yhdessä Rissonkadun kanssa. RAUTATIELIIKENTEEN ALUE - LR Merkinnällä osoitetaan Jyväskylän pääradan aluevaraus, sisältäen mahdollisen lisäradan vaatimantilan. Määräyksellä on huomioitu tarve mahdolliselle lisäraiteelle, joka voi palvella esimerkiksi lähiliikennettä. Aluevaraus on sijoitettu kaava-alueen reunaan radan länsipuolelle. Lisäksi Lahdentielle sijoittuu joukkoliikenteen laatukäytävä. Lamminrahkan eritasoliittymän rampeille voidaan osoittaa valtatietä pitkin kulkevan joukkoliikenteen linja-autopysäkit. JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ, KAUPUNKIRAITIOTIEVARAUS jl-r Kaupunkiraitiotievaraus on osoitettu eteläsuunnalta valtatien yli Lamminrahkaan. Tällä hetkellä Ojalaan ja Lamminrahkaan suuntatuvaa kaupunkiraitiotietä koskevia päätöksiä ei ole, joten joukkoliikennereitit tarkentuvat jatkosuunnittelussa seudullisen liikennestrategian ja sitä koskevien päätösten mukaan. Joukkoliikenteen laatukäytävän pysäkkien sijoittaminen ja määrä tarkentuvat jatkosuunnittelussa, mutta todennäköisesti pysäkit sijoitetaan keskusta-alueen keskeisiin kohtiin. JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ, VAIHTOEHTOISET KAUPUNKIRAITIOTIELINJAUKSET jl-r Kaupunkiraitiotielle on varattu vaihtoehtoinen reitti joko Rissonkadun tai Lahdentien rampin kautta. Osayleiskaavan ehdotusvaiheessa seudullisia päätöksiä raitiotien rakentamisesta tai eri reittivaihtoehdoista ei ole, joten määräyksillä varaudutaan joukkoliikennereittiä mahdollisiin muutoksiin tulevaisuudessa. A2 A2 A2 A2 A2 A2 C A2/r C C A2 PY A2/r A2/r A2/r C A2 A2/r A2/r C C C C A2 PY A2/TPA A2/r A2/r TPA A2/r TPA A2 A2/r TPA C C TP A2/TPA TPA TPA TPA TP JOUKKOLIIKENTEEN LAATUKÄYTÄVÄ jl P Kaava-alueen joukkoliikenteen rungon muodostaa Lamminrahkan keskeltä Ojalaan suuntautuva joukkoliikenteen laatukäytävä. Tämä on mahdollista toteuttaa linja-auto- tai raitiotieliikenteeseen perustuen. Jatkosuunnittelussa tarkentuvat joukkoliikenteen laatukäytävän pysäkkien sijoittaminen. Kuva 38: Kaupunkiraitiotien pysäkkien sijoittaminen suh teessa rakentamisen tehokkuuteen: P Pysäkit eritasoliittymän ja keskustan eteläisen kiertoliittymän välisellä osuudella, keskustan joukkoliikennekadun osuudella vaihtoehtoisesti joko yksi pysäkki keskellä tai pysäkit katuosuuden molemmissa päissä ennen kiertoliittymiä. Katkoviivalla esitettyjen ympyröiden säde on 300m. 42

43 OHJEELLINEN JOUKKOLIIKENNEKATU jl Pääkokoojakadun osa voidaan keskusta-alueella toteuttaa joukkoliikennekatuna, joka on tarkoitettupääasiassa joukkoliikenteelle, kävelyyn ja pyöräilyyn. Keskusta-alueella pyritään suosimaan joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä siten, että alueella ei koeta auton käyttöä tarpeelliseksi, vaikka se on mahdollista. Yhtenä mahdollisena keinona on rajoittaa henkilöautoliikenne joukkoliikennekadun osalta, mikä mahdollistaisi viihtyisämmän ja liikenneturvallisuudeltaan paremman palvelukeskustan. Henkilöautoliikenne ohjattaisiin tällöin itäisen lenkkikadun kautta Kevyt liikenne Keskustatoiminnot ja mahdolliset julkiset sekä kaupalliset palvelut liittyvät säteittäisen kevyen liikenteen verkoston kautta toisiinsa, ympäröiviin asuinalueisiin ja viheralueisiin. Keskeiset jalankulun ja pyöräilyn reitit tukeutuvat Lamminrahkassa pääkokoojakatuun sekä alueellisiin kokoojakatuihin. Lamminrahkan puolella on katujen aluevarauksissa pääosin varauduttu yksisuuntaisten pyöräkaistojen toteuttamiseen. Lamminrahkan ja Ojalan välisellä pääkokoojakatuosuudella on varauduttu yhdistettyihin kevyen liikenteen väyliin. Itäpuolella on mahdollista myös erotellun jalankulku-polkupyörä -väylän toteuttamisen. Viheryhteydet on sijoitettu niin, että ne tukevat kävelyn ja pyöräilyn verkostoa. Lamminrahkan kortteleiden väliset viheryhteyksiä hyödyntävät puistoraitit lisäävät pyöräily- ja kävelyreittien mahdollisuuksia. Alueen pääreittejä tukevia kevyen liikenteen väyliä sekä ulkoilureittejä on mahdollista lisätä viherverkoston yhteyteen joustavasti erilaisten tarpeiden mukaan. Kevyen liikenteen osalta on yleiskaavamerkinnöissä annettu seuraava yleismääräys koko kaava-alueelle: Osayleiskaava-alueella tulee edistää jalankulun ja pyöräilyn esteettömyyttä ja turvallisuutta. Lamminrahkan keskustaan ja yhtenäiskoululle yhtenäiskoululle pääsee kokoojakatujen lisäksi viheraluereittejä pitkin. Kävely- ja pyöräily-yhteydet mahdollisille joukkoliikenteen laatukäytävän pääpysäkeille ovat lyhyet. PYÖRÄILYN JA KÄVELYN PÄÄREITTI Lähtökohtana on ollut kävelyn ja pyöräilyn jatkuva ja sujuva reitistö, joka yhdistää Lamminrahkan tärkeimmät toiminnot toisiinsa sekä yhdistää Lamminrahkan naapurialueisiin. Reitistö muodostuu erillisistä itä-länsi- ja pohjoisetelä suuntaisista kevyen liikenteen pääreiteistä ja kokoojakatujen yhteyteen toteutettavista jalankulku- ja polkupyöräteistä. Pääreitit kulkevat ydinalueella pää- ja kokoojakatujen rinnalla sekä viheralueista muodostuva verkoston sisällä. HIIHDON, PYÖRÄILYN JA KÄVELYN PÄÄREITTI Lamminrahkan ja Ojalan välisellä virkistysalueella kulkee itä-länsi-suuntainen seudullinen ulkoilureitti, joka ylittää Ojala-Lamminrahkapääkokoojakadunkevyenliikenteen sillan kautta. ULKOILUN SEUTUREITTI Osayleiskaava-alueen koilliskulmassa on pohjoiseen johtava Kaarinan-polku niminen vaellusreitti. Reitti on kaavassa merkitty on ulkoilun seutureitiksi. HIIHDON, PYÖRÄILYN JA KÄVELYN ALUEREITTI Alueella on mahdollisuus ainakin yhdelle keskustan ja koulun kautta kulkevalle, pääkadun alittavalle katkeamattomalle ulkoilureitille. Tätä varten on myös määritelty reitit pääkadun sekä kokoojakadun alikulkujen kautta keskustan kohdalla. ALI- TAI YLIKULKU Uusia alikulkuja on määritelty kaksi; toinen keskustaan pääkokoojakadun varrelle, koulun eteläpuolelle ja toinen itäisen lenkkikadun varrelle kohtaan, jossa hiihtoreitti risteää kokoojakadun kanssa. Valtatien 12 alittavat olemassa olevat kaksi alikulkutunneliavoidaan hyödyntääkevyen liikenteen reitistöä kehitettäessä. Lisäksi seudulliselle hiihdon, pyöräilyn ja kävelyn ulkoilureitille on osoitettu kevyen liikenteen silta Ojalan ja Lamminrahkan väliselle alueelle pääkokoojakadun yli. Mikäli Lamminrahkan hiihtoreittiä jatketaan valtatien viertä rautatien yli, tulee sitä varten rakentaa silta valtatien nelikaistaistamisen yhteydessä. 43

44 jl Lamminrahkan osayleiskaavaehdotuksen selostus. Kangasalan kunta, Tekninen keskus, Kaavoitus 5.9 Yhdyskuntatekninen huolto Yhdyskuntatekniset selvitykset Kaavatyön tueksi on laadittu Ojalan ja Lamminrahkan kunnallistekniikan alustava yleissuunnitelma (WSP Finland Oy, 2014), jossa on määritelty alustavat kokoojakatujen, vesihuoltoverkostojen, kaukolämpöverkoston sekä jätehuollon putkikeräysjärjestelmän sijainnit ja tilatarpeet Energiahuolto Lamminrahkan on mahdollista kytkeä kaukolämpöverkkoon. Tilavaraukset on sijoitettu katujen alle huomioiden kaikkien teknisten verkostojen sijoittumis- ja tilantarpeet. Kaukolämmön verkostojen sijoittuminen on esitetty kunnallistekniikan alustavassa yleissuunnitelmassa (WSP Finland Oy, 2014). Osana teknisten verkostojen suunnittelua on tutkittu myös erilaisten paikallisten energiantuotantomahdollisuuksien (maalämpö, biomassan pienpoltto, aurinkoenergia) hyödyntämistä Ojala-Lamminrahka-alueella. ENERGIAHUOLLON ALUE en Merkinnällä osoitetaan lämpölaitoksen ohjeellinen sijainti. Lämpölaitos on sijoitettu työpaikka-alueelle, jossa se ei häiritse asumista ja hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Lämpölaitoksen (mahdollisesti hakelämpö) tilantarve on noin 5000 m Sähkönjakelu Lamminrahkan itäosassa sijaitsee Fingridin hallinnoima suurmuuntamoalue. Lamminrahkan poikki kulkee itä-länsisuunnassa 110 kv:n kantaverkon voimalinja ja alueen länsiosaa sivuavat 400 kv: ja 110 kv:n voimalinjat. 19 AP e= MERKINTÖJEN SELITYS Vesijohto VLL Jätevesi Painejätevesi Kaukolämpö Kaukolämpövaraus Putkikeräys Rakennettu sähkön voimalinja (ilmajohto) 4 e= VE1: Voimalinjan maakaapelointi VE2: Voimalinjan maa- tai ilmakaapelointi 65 0 Ekopiste VLL 8 e= e= e= e= e= e= Y e= A2 e= e= kv tp 93 jl 20 C e= /tp A2 e= VLK jl VLK 36 VLL 28 C e= C e= /tp27 34 e= A2 e= e= / tp24 29 e= e= TPA e= /tp55 VLK 33 TP e= tp431 luo LR LT S Kuva 39: Teknisten verkostojen yleissuunnitelma (WSP Finland Oy, 2014) 44

45 ENERGIAHUOLLON ALUE EN Merkinnällä osoitetaan Kangasalan suurmuuntamoalue ja sähköasema. Kangasalan suurmuuntamoalue ja sähköasema sijaitsevat alueen koillisosassa. Alue on Fingrid Oy:n hallinnoima ja se tulee jatkamaan toimintaansa. VOIMALINJA (ILMAJOHTO) - z Merkinnällä osoitetaan Lamminrahkan läpi kulkevat 110kV:n ja 400kV:n voimalinjat ja niidenjohtoalueet. Itä-länsisuunnassa kulkeva 110 kv:n voimalinja muutetaan Lamminrahkan asuinalueen rakentuessa maanalaiseksi johdoksi, jolloin sen sijainti muuttuu. Johtoalueelle ei saa sitä ennen sijoittaa toimintaa, joka vaikeuttaa johdon käyttöä, kunnossapitoa tai uusimista. Kaikistajohtoalueelle suunniteltavista toimenpiteistä on pyydettävä johdon omistajan lupa. Lamminrahkan alueella nykyiset itä-länsi-suuntaiset 110 kv:n voimajohdot säilyvät maankäytön kehittämisen alkuvaiheessa ilmajohtoina. VOIMALINJA (MAAKAAPELI) - z Merkinnällä osoitetaan maanalaisen voimajohdon ohjeellinen sijainti. Osayleiskaavan ehdotusvaiheessa on kaavailtu maankäytön tiivistämismahdollisuuksien ja elinympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi voimajohdon sijoittamista maahan maakaapeloinnin avulla. Maakaapeloinnille on osayleiskaavassa esitetty ohjeellinen sijainti. Maahan sijoitettuna kaapelilinjan pituus tulee olemaan arviolta 2,4 km Vesi- ja jätevesihuolto Vesihuollon suunnitelmista kaavassa esitetään sijainnit Tampereen veden Lamminrahkan alueella kulkeville rasitejohdoille. Resitejohtoja ovat vedenjakelun runkolinja, joka sijoittuu pääkokoojakadun varteen sekä Ojalan eteläosien jätevedet Risson pumppaamolle välittävä runkoviemäri, joka sijoittuu Lamminrahkan luoteiskulmaan. Vedenjakelun runkolinjasta otetaan vesi myös Lamminrahkan alueelle. Runkolinja jatkaa eritasoliittymän yli liittyen mahdollisesti Holvastissa Tampereen Veden vesijohtoverkkoon. Kaavaan on merkitty Lamminrahkan jätevesihuollon osalta runkoviemäri, jota pitkin suurin osa Lamminrahkan jätevesistä kulkee Risson pumppaamolle. Runkolinja on merkitty alueen luoteisosaan voimalinjan pohjoispuolelle. Lamminrahkan ja osin Ojalan jätevedet ohjataan Tampereen puolelle Rissoon rakennettavalle pumppaamolle, joka on merkitty Lamminrahkankin kaavaan Tampereen puolelle. Lamminrahkan alueella varaudutaan lisäksi yhteen linjapumppaamoon Rissonkadun jatkeen eteläpuolella. Sen tarve tarkentuu asemakaavavaiheessa. YHDYSKUNTATEKNINEN JOHTO TAI LINJA (RUNKOVESIJOHTO) V Merkinnällä osoitetaan runkovesijohdon ohjeellinen sijainti. Runkovesijohto tulee pohjoisesta Tampereen kaupungin puolelta ja jatkuu Lamminrahkan puolelle pääkokoojakatua pitkin alueen läpi aina eritasoliittymän kautta valtatie 12 yli Vatialan puolelle ja edelleen Holvastiin. Runkovesijohto palvelee myös Lamminrahkan vedenjakelua. YHDYSKUNTATEKNINEN JOHTO TAI LINJA (RUNKOVIEMÄRI) - j Merkinnällä osoitetaan runkoviemärin ohjeellinen sijainti. Ojalan runkoviemäri tulee pohjoisesta Tampereen kaupungin puolelta Ojalasta ja kääntyy Lamminrahkan puolella viheraluelle ohittaen Lamminrahkan asuinalueet länsipuolelta. Runkoviemäri jatkuu alueen reunalla viheralueilla sijaitsevaa kevyen liikenteen reittiä pitkin Tampereen puolelle Risson pumppaamolle. Lamminrahkan jätevesihuollon runkolinja on merkitty alueen luoteisosaan voimalinjan pohjoispuolelle. Sitä pitkin suurin osa Lamminrahkan jätevesistä kulkee Risson pumppaamolle. YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE - et-1 Merkinnällä osoitetaan jätevesipumppaamon ohjeellinen sijainti. Kaavakartassa on merkinnällä osoitettu mahdollisen jätevesipumppaamon (et-1) ohjeellinen sijainti alueen lounaisosassa viheralueella. Pumppaamo palvelisi Lamminrahkan lounaisosaa ja siltä ohjattaisiin jätevedet Risson pumppaamolle. Pumppaamon tarve täsmentyy asemakaavavaiheessa. 45

46 5.9.5 Jätehuolto ja maanläjitys Jätehuolto bio- ja sekajätteen osalta on suunniteltu toteutettavaksi putkikeräysjärjestelmällä. Lisäksi koko alueelle sijoittuu ekopisteitä, joihin tulee muun muassa tulee paperin, kartongin, lasin ja metallin vastaanotto. Keräysjärjestelmän ja -paikkojen sijoittuminen tarkentuvat maankäytön suunnittelun edetessä. YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE et-2 Merkinnällä osoitetaan rakennusaikaisen maanläjityspaikan ohjeellinen sijainti. Mahdollisten rakennusaikaisten maanläjityspaikkojen (et-2 )ohjeelliset sijainnit on osoitettu kaavakarttaan eteläosaan valtatien viereisille suojaviheralueille. Ne sijaitsevat ensimmäisissä vaiheissa rakennettavien alueiden tuntumassa, joten ne voivat palvella Lamminrahkan aluetta koko sen rakentamisen ajan. Maanläjityspaikat sijaitsevat valtatien melualueelle, joten niiden maa-aineksia voidaan hyödyntää myöhemmin esimerkiksi meluvallien rakentamisessa. JÄTTEENKÄSITTELYALUE - ej Merkinnällä osoitetaan jätteen putkikeräyksen koonta-aseman ohjeellinen sijainti. Pääkadun pohjoispuolelle alueen pohjoisosaan lähelle Ojalan aluetta on sijoitettu ohjeellinen varaus putkikeräyksen koonta-asemalle. Aseman tilantarve on noin 1200 m Virkistys- ja viheralueet Lamminrahkan alueella on runsaasti viheralueita, yhteensä 178 ha. Laajojen virkistysalueiden välisiä yhteyksiä on kehitetty ja ulkoilu- ja kevyen liikenteen reitistöstä on muodostettu kattava kokonaisuus. Virkistysalueita on osoitettu rakennettavien alueiden väliin ja lähettyville. Arvokkaimmista luontoalueista sekä rakentamiseen heikommin soveltuvista alueista on muodostettu virkistysalueiden verkosto, joka kytkee korttelialueita toisiinsa sekä yhdistää kaavaalueen sitä ympäröiviin laajoihin virkistysalueisiin. Maisemallisen maankäyttösuosituksen perusteella alueelta on löydettävissä luontoarvoiltaan, maaperältä ja ilmasto-olosuhteilta alueita, jotka soveltuvat hyvin virkistysalueiksi ja ekologisiksi luontotaskuiksi rakentamiseen soveltuvien alueiden väliin. Lamminrahkan virkistys- ja viheralueilla on myös tärkeä tehtävä ekosysteemipalveluiden turvaamisessa: virkistysalueiden laajuus, monipuolisuus ja saavutettavuus asukkailla mahdollisuus pienimuotoiseen viljelyyn ja puutarhan hoitoon sekä lähiruoan tuotantoon hiljaiset alueet ja meluntorjunta ilman puhdistus (luontoalueet) hiilensidonta luonnossa (metsät, suot) Osayleiskaavaehdotuksen keskeinen itä länsisuuntainen vihervyöhyke on pyritty jättämään niin laajaksi, että tällä aluepuistolla on edellytykset säilyä metsäisenä virkistysalueena ja seudullisesti merkittävänä reittinä. Keskustaalueiden välissä olevat vihertaskut ja -käytävät muodostavat yhtenäisen verkoston, jonka laajuus syntyy kokonaisuudesta. Virkistysalueista on yleiskaavamerkinnöissä annettu seuraava yleismääräys koko kaava-alueelle: Maankäyttö- ja rakennuslain :n perusteella määrätään, että maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (toimenpiderajoitus) VLL-, VLK- sekä EV- alueilla. Viherpalveluiden saavutettavuus asuinalueilta on otettu huomioon ja kaikki korttelialueet ovat yhteydessä viherverkostoon. Lähimmälle viheralueelle on kaikkialta lyhyt, enintään metrin kävelymatka. Virkistysalueet on jaettu kahteen päävirkistysaluetyyppiin, sekä virkistys- ja urheilupalveluiden alueeseen. Päävirkistystyypeistä toinen on ilmeeltään luonnonmukainen ja toinen puistomaisesti rakennettu mutta luonnonläheinen virkistysalue. Määrittelyt tarkentuvat jatkosuunnittelun aikana ja viimeistään asemakaavavaiheessa. Molemmissa tapauksessa virkistysalue voi pitää sisällään tapauskohtaisesti molempia virkistysaluetyyppejä, toisen ollessa kuitenkin aina alueen kaavamerkinnän mukaan vallitseva. LUONNONMUKAINEN LÄHIVIRKISTYSALUE - VLL Alue varataan ulkoilu-, liikunta- ja urheilutoiminnoille sekä luonnon kokemiseen laajoina, pääosin luonnontilaisina tai luonnontilaisen kaltaisina aluekokonaisuuksina. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava, ulkoilua, liikuntaa ja/tai urheilua, hulevesien hallintaa tai kunnallistekniikkaa palveleva rakentaminen. Luonnonmukainen lähivirkistysalue on ilmeeltään metsäinen, rakennetun vyöhykkeen ulkopuolelle sijoittuva ulkoilu-, liikunta- ja urheilu- 46

47 toiminnoille sekä luonnon kokemiseen varattava aluekokonaisuus. Luonnonmukaisella lähivirkistysalueella voidaan sallia luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa ja -reitistöjä palveleva rakentaminen, hulevesien käsittelyä varten toteutettavan kosteikon tai lammikon ja niihin liittyvän huoltotien rakentaminen sekä esimerkiksi pienimuotoisen toiminnallisen alueen, kuten oleskelu- ja leikkipaikan, rakentaminen. Lisäksi alueen pohjoisosassa rakennettujen korttelialueiden läheisyyteen on mahdollista rakentaa pienimuotoisia korttelipuistoja, joiden määrä, laatu ja sijainti alueella määrätään asemakaavoituksen yhteydessä. KAUPUNKIPUISTOKSI TAI METSIKÖKSI VARATTU LÄHIVIRKISTYSALUE - VLK Alue varataan luonnonläheisessä ympäristössä tapahtuville ulkoilu-, liikunta- ja urheilutoiminnoille. Alueella sallitaan ulkoilua, liikuntaa ja/ tai urheilua, hulevesien hallintaa tai kunnallistekniikkaa palveleva rakentaminen. Kaupunkipuistoiksi tai metsiköiksi varatut lähivirkistysalueet sijoittuvat rakennettujen korttelialueiden väliin. Niiden ilme vaihtelee puistomaisesta luonnonmukaiseen, ja ne sisältävät leikki-, kuntoilu- ja pelialueita sekä koirapuistoja tai muita kaiken ikäisille asukkaille tarkoitettuja toimintoja. Alueille sijoitetaan myös merkittävä määrä hulevesien hallintarakenteita. Kaupunkimaisesti rakennetut virkistysalueet sijoittuvat keskustan läheisyyteen ja luonnonmukaisten alueiden osuus kasvaa rakennetun kaava-alueen ulkoreunaa lähestyttäessä. Kaupunkipuistoiksi tai metsiköiksi varatut lähivirkistysalueet koostuvat vihertaskuista sekä niitä yhdistävistä viherkäytävistä. Vihertaskuja on mahdollista kehittää ympäröiviä korttelialueita yhdistävinä kaupunginosapuistoina, joiden määrä, laatu ja sijainti alueella määrätään asemakaavoituksen yhteydessä. Puistoissa rakennetun alueen keskellä kulkevat reitit muodostavat seudullisia, alueellisia ja paikallisia yhteyksiä ja ne pitävät sisällään hiihto-, kävely- ja pyöräily-yhteyksien lisäksi puistojen sisäisiä käytäviä. URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE - VU Alue varataan ulkoilu-, liikunta- ja urheilutoiminnoille ja alueella sallitaan niitä sekä kunnallistekniikkaa palveleva rakentaminen. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue sijoittuu keskustan ja koulun tuntumaan, hyvien yhte- Kuva 40: Viheralueiden hoitoluokat (Serum arkkitehdit Oy) 47

48 OJALA hieno paikka retkeilyreitti korttelitalo hieno paikka RISSO korttelitalo piknikpuisto tori/ kauppahalli kotieläintila koirapuisto suurmuuntamoalue koulu korttelitalo koirapuisto liikuntapuisto liikuntahalli urbaani puisto suorituspaikkoja kaupunkiviljely vähittäistavarakauppa vähittäistavarakauppa VATIALA Kuva 41: Mahdollisia virkistystoimintoja Lamminrahkan alueella yksien varrelle. Alueelle voidaan sijoittaa myös puistotoimintaa, leikkiä, oleskelua sekä hulevesien hallintaa palvelevia rakenteita Ulkoilureitit Ulkoilureitistö muodostuu hiihdon, pyöräilyn ja kävelyn seutu- ja aluereiteistä sekä ulkoilun seutu- ja aluereiteistä. Korttelialueiden lomaan ja niiden läheisyyteen suunniteltu reitistö on kattava ja hyvin saavutettavissa koko kaavaalueelta. Tärkeimmät ulkoilua palvelevat reitit ovat alueen pohjoisosassa kulkeva seudullinen, itä länsi-suuntainen yhteys Kangasalan keskustasta Tampereen Kauppiin, samansuuntainen mutta Lamminrahkan keskustan kautta kulkeva aluereitti sekä siitä rakennetun alueen itäpuolella etelään, Vatialan suuntaan haarautuva aluereitti. Kaava-alueen koillisosassa seutureitiltä on yhteys myös pohjoiseen ja etelään suuntautuvalle Kaarinan polun ulkoilureitille. Kevyelle liikenteelle ja LAMMINRAHKAN ulkoilureiteille on osoitettu yhteensä neljä alikulkua OSAYLEISKAAVA sekä yksi silta Ojalan ja Lammirahkan Reittikaavio välisellä vihervyöhykkeellä. Nykyinen seudullinen ulkoilureitti on siirretty pohjoisemmaksi ja Autotie yhteydet Aseman ja Joukkoliikennekatu Vatialan suuntaan hyödyntävät nykyisiä alikulkuja. Muut yhteydet olemassa Katuraitiotievaraus/autotie oleviin reitistöihin pyritään säilyttämään Raitiotien ja vahvistamaan vaihtoehtoinen linjaus pääreittejä. Julkisen liikenteen laatukäytävä/autotie Hiihdon, pyöräilyn ja kävelyn seutureitti Hiihdon, pyöräilyn ja kävelyn aluereitti Pyöräilyn ja kävelyn pääreitti Kaavassa on osoitettu hiihdon, Pyöräilyn pyöräilyn ja kävelyn aluereitti ja kävelyn seutu- ja aluereitit, Ulkoilun joille seutureitti on talvisin Ulkoilun aluereitti mahdollista järjestää latuyhteys. Rautatie Ladun vierellä kulkee aina myös talvikunnossapidetty kävelyja pyöräilyreitti. 48

49 5.11 Luonto- ja kulttuuriarvotarvot sekä ympäristörajoitteet Kulttuuriarvot Alueella tehdyn muinaismuistoselvityksen mukaan alueella on yksi muinaismuistoksi luokiteltavissa oleva rajakivi, joka jää virkistysalueelle alueen luoteiskulmaan. MUINAISMUISTOKOHDE - sm Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Muinaisjäännöksen laajuus tulee selvittää museoviranomaiselta. Aluetta koskevat suunnitelmat tulee lähettää museoviranomaiselle lausuntoa varten. luo-2) on rajattu selvityksien mukaan. Luonnonolosuhteiden kannalta merkittävät alueet ja keskeiset ekologiset yhteydet sijoittuvat pääosin viheralueiksi merkityille alueille. Luontoselvityksessä rakentamattomiksi suositeltuja ympäristöjä jää vähäisissä määrin rakennettaville alueille. Luontokohteet alueella ovat metsälain ja luonnonsuojelulain mukaisia arvokohteita: LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE luo-1 Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Alueen puusto tulee säilyttää tai hoitaa niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilyy. Keskeinen liito-oravan elinympäristö on rautatien varressa alueen itäosassa. Vuoden 2012 selvityksessä suunnittelualueen arvokkaimmaksi luontokokonaisuudeksi todettiin Tampere Jyväskylä-rautatien ja valtatien 12 risteyksen ympäristön merkittävä liito-oravien esiintymisalue. Noin puolet alueesta sijaitsee osayleiskaavan alueella ja elinympäristö jatkuu radan itäpuolelle ja valtatien eteläpuolelle. LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ ALUE luo-2 Alueen ominaispiirteitä tai luonnonsuojelullisia arvoja ei saa vaarantaa. Kuva 42: Historiallinen rajamerkki kaatuneiden puiden peitossa. (Kangasala Lamminrahkan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2012) Luontoarvot Luontoarvot vaikuttavat kaupunkirakenteen sijoittumiseen ja tehokkuuteen Lamminrahkan alueella. Liito-oravan ja metsäluonnon kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt ja keskeiset ekologiset yhteydet on jätetty pääosin rakentamisen ulkopuolelle. Laajimmat yhtenäiset viheralueet sijoittuvat junaradan viereisen liito-oravan elinympäristön yhteyteen. Radan viereinen alue on osoitettu suojaviheralueeksi raideliikenteen melun vuoksi. Alueelta on laadittu useita luonto-, maisema- ja ympäristöselvityksiä, joiden tulokset on koottu yhteenvetoraporttiin 2012 (FCG Finnish Consulting Group). Liito-oravan osalta tilannetta on tarkistettu syksyllä 2013 (maastomuistiot). Kaavakartassa luonnonmonimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeäksi osoitetut alueet (luo-1 ja Lamminrahkan alueella on edustettuna useita uhanalaisia luontotyyppejä ja niiden huomionarvoista lajistoa. Merkinnällä on osoitettu kaava-alueen luonnonarvoiltaan huomionarvoisia kohteita (perusteena esimerkiksi vanha metsä, paikallisesti arvokas lehto ja potentiaalinen arvolajiston kohde) sekä länsiosassa todettu lähde ja keskivaiheilla lähteikkö ja sitä ympäröivä tihkupinta Ekologiset käytävät Ekologiset käytävät ovat yhtenäisiä luonnonmukaisia alueita, joiden avulla eläimet voivat siirtyä osa-alueelta toiselle mahdollisimman tehokkaasti. Kaavoituksessa tulisi varmistaa yhteydet siten, että ne säilyvät puustoltaan yhtenäisinä. Ekologisen yhteyden muodostuminen on mahdollistaa, jos yhteyksinä toimivia metsiä hoidetaan monimuotoisina ja eri-ikäisrakenteisina. Puustoa hakataan vain erityistapauksissa, ja silloinkin hakkuutapoina sallitaan ainoastaan poiminta- ja pienaukkohakkuu. 49

50 Lamminrahkan osayleiskaavaehdotuksen selostus. Kangasalan kunta, Tekninen keskus, Kaavoitus Pelto / niitty Lehto OJALA Lehtomainen kangas Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Jäkälikkö Korpi Räme tai neva Allikko Metsittynyt pelto Moottoriurheilu- ja ampumarata Maankaato- ja käsittelyalue Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue Viheryhteys Kunnanraja Tampere Kangasala LAMMINRAHKA Pelto / niitty Lehto Lehtomainen kangas Tuore kangas Kuivahko kangas Kuiva kangas Kuva 43: Alueen pääviheryhteydet ja kasvupaikkatyypit Jäkälikkö Korpi Räme tai neva Allikko PÄÄVIHERYHTEYSTARVE Halimasjärvi on herkkä vedenlaadun muutoksille, jotka ilmenevät happamoitumisena ja alusveden hapettomuutena. Järveä ympäröi luonnonsuojelualue, jota ollaan laajentamassa. Hulevesien hallinnan tavoitteena on, että maankäytön muutoksista huolimatta suunnittelualueelta purkautuvien hulevesien määrä, virtaama ja laatu evät muutu merkittävästi nykyisestä. Näin pyritään välttämään rakentamisen vaikutukset ympäröiviin vesistöihin. Metsittynyt pelto Moottoriurheilu- ja ampumarata Viheryhteys toimii mm. liito-oravan elinympärismaankaatoja käsittelyalue Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue töjen välisenä ekologisena käytävänä. Aluetta Viheryhteys tulee hoitaa niin, että eliölajien liikkumisen kankunnanraja nalta tarpeellinen kasvillisuus säilyy ja pystyy kehittymään. Osayleiskaavaratkaisun mukaisesti alueen pääasiallisena ekologisena käytävänä toimii suunnittelualueen pohjoisosassa sekä itä- ja koillisreunassa kulkeva taajamarakentamisen ulkopuolelle jäävä viheryhteys. Viherkäytävä yhdistää suunnittelualueen itä-, länsi ja pohjoispuolen laajat metsäalueet toisiinsa. Alueen sisäisinä ekologisina yhteyksinä toimii asemakaavoitettavien alueiden sisään ja väliin jäävä viheralueverkosto hulevedet Hulevesien käsittelystä on yleiskaavamerkinnöissä annettu seuraava yleismääräys koko kaava-alueelle: Asemakaavoituksen yhteydessä on laadittava erillinen hulevesien hallintaa koskeva suunnitelma. Kiinteistöllä muodostuvat hulevedet käsitellään kiinteistöllä. Käsittelyjärjestelmän mitoitustilavuus tulee olla yksi kuutiometri jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden, ja sen purkuvirtaamaa tulee rajoittaa siten, että tyhjeneminen kestää vähintään 6 tuntia. Järjestelmän tulee tyhjentyä viimeistään 24 tunnin kuluessa täyttymisestään. Hulevesien laadun parantamiseksi tulee käyttää suodattavia menetelmiä kuten biosuodatusta, jonka osuus koko järjestelmän mitoitustilavuudesta tulee olla vähintään 20 % ja pinta-ala vähintään 2 % kiinteistön päällystetystä pinta-alasta. Vesistönsuojelu ja Suunnittelualueelle on laadittu hulevesien hallinnan yleissuunnitelma (Serum arkkitehdit Oy & Ramboll Finland Oy 2014). Rakentaminen kasvattaa läpäisemättömien pintojen lisääntymisen myötä hulevesien määrää. Samalla mm. liikenne ja asutus heikentävät syntyvän huleveden laatua. Hulevesien hallinnan kannalta merkittäviä alueita ovat rakennettavien alueiden väliin jäävät vihertaskut ja niillä sijaitseva uomaverkosto, josta valtaosa rakennettujen alueiden hulevesistä laskee Ollinojaa pitkin Halimasjärveen. 50

51 51 Lamminrahkan osayleiskaavaehdotuksen selostus. Kangasalan kunta, Tekninen keskus, Kaavoitus HULEVESIEN VIIVYTYSALUEEN VARAUS Ohjeellinen hulevesien viivytykseen ja imeyttämiseen käytetty alue. Viivytysalueita on Lamminrahkan kaava-alueella kaupunkirakenteen sisällä vihertaskuissa ja viherväylien alueilla hulevesien hallinnan yleissuunnitelman mukaisesti, jossa niiden määrä ja laajuus on osoitettu ohjeellisesti. Viivytysalueet tasaavat virtaamia ja suojelevat vastaanottavia uomia ja vesistöjä virtaamien kasvulta. Suodattavat menetelmät, kuten biosuodattamot, parantavat puolestaan hulevesien laatua. Vesistönsuojelullisten tavoitteiden saavuttamiseksi määrällistä ja laadullista käsittelyä tulee toteuttaa sekä kiinteistöillä että yleisillä alueilla. Käytännössä se edellyttää olevien kosteikkojen tai tulvapainanteiden säilyttämistä tai uusien biosuodattamojen sekä viivytysalueiden tai muiden viivytysratkaisujen rakentamista. Viivytysalueisiin on varauduttu yleisillä alueilla tilavarauksin ja kiinteistöillä kaavamääräyksin (hule-x). HULEVESIUOMA Ohjeellinen hulevesien johtamiseen käytettävä uoma. Hulevesiuomat sijoittuvat osayleiskaava-alueen luontaisesti alaville kohdille, joissa jo nykyisen tilanteen mukaan usein kulkee ojia. Lamminrahkan kaava-alueella uomat sijoittuvat kaupunkirakenteen sisään pääosin vihertaskuihin ja viherväylille hulevesien hallinnan yleissuunnitelman mukaisesti, jossa niiden määrä ja laajuus on osoitettu ohjeellisesti. Hulevesien hallinnan yleissuunnitelmassa on ehdotettu kahdentyyppisiä hallintamenetelmiä. Hulevedet on huomioitava jatkosuunnittelun tarkentuessa. Hulevesien hallintamenetelmät voivat olla rakennetuilla alueilla ilmeeltään urbaanimpia ja luonnonläheisillä alueilla luonnonmukaisempia. Osayleiskaava-alueella ei sijaitse pohjavesialueita. pl Z Z Z Z Z Z 1 Z Z luo-1 luo-2 sm EN-2 EJ jl jl jl-r jl r jl-r jl-r jl ET-1 luo-2 luo-2 kk kk kk pk pk luo-1 luo-1 me me jl pk A2 A2 A2/r A2/r A2/r A2/TPA A2 A2 C C C A2/r TP TPA TPA PY EN-1 LR LT VLL VLL VLL VLL L VLK VLK VU VLK VLK VLL C C A2 OJALA TPA TPA TP A2/r VLK EV EV :29 19:1 1:19 4:158 4:167 5:35 18:38 4:154 5:60 4:296 4:188 34:5 2:55 2:15 2:75 4:165 6:36 18:28 2:102 1:118 18:12 2:4 2:20 1:1 2:105 4:156 4:163 9:193 2:45 4:160 18:21 1:1 13:82 18:10 4: 4:166 4: 4:174 18:24 4: 9:94 1:87 4:171 :113 1:63 9:200 2:94 6:63 9:120 1:195 1:201 4:172 18:5 18:33 1:3 9:172 18:3 9:191 13:10 1:89 1:82 6:7 3:14 2:16 9: 9:199 3:30 9: 1:41 18:36 3:1 9:60 4: 1:102 4:153 1:85 18:14 1:90 2:55 18:40 1:153 4:155 6:63 10:20 13:94 18:18 1:40 3:115 13:51 3:14 1:92 6:37 895:2:22 13:110 18:44 7:0 4:157 4:173 18:48 1:156 5:36 4:195 5:66 4: 9:108 4: 1:233 34:5 2:74 1:118 1:94 4:161 2:17 3:14 9:107 18:32 2:101 1:3 18:22 18:42 2:86 1:66 1:93 2:87 18:17 18:23 4: 4:164 4: 4: 9:166 4:296 18:4 4:169 9: :83 4: 4:162 9:188 9:192 1:241 1:88 1:62 17:3 18:9 9:89 18:6 18:30 9:198 1:84 2:75 6:5 3:40 1:11 9:166 18:45 18:37 2:95 4: :10 2:1 18:15 4: 3:30 5:60 9: 13:12 4: 9: 1:91 2:85 1:192 4:170 :93 2:4 18:46 2: 4:168 2: 4: 1:86 10:20 6:63 18:37 3:14 2: 18:43 18:41 18:47 4:195 18:11 18:38 2:99 13: Vatiala 454 Tarpila 423 Lentola 422 Lemponen 444 Rekiõlõ 423 Lentola 454 Tarpila 407 Herttuala rp rv rp Rp Rp10 Rp rp Rp rv26 rv28 rp Rp6 45 Rp7 Rp rp rp rp a rp rp rp rp rp Rp rp rp rp kr I 1/2 Muuntoasema at kt kr k Kulkustie Luokkikuja Lõnkitie Riesonpolku Setolkkakuja Aisakellontie Kiesitie Wattipolku Riesonpolku Lamminrahkantie Metsõpolku Suitsikuja Lamminrahkantie Metsõpolku Riesonpolku Riesontie Põitsikuja Marhamintakuja Riesontie Riesontie Riesontie 400 kv 400 kv 400 kv 400 kv 400 kv 400 kv VESIJÄRVEN VALUMA-ALUE SIJÄRVEN ALUMA-ALUE VIINIKANOJAN VALUMA-ALUE Pyhäojan pienvaluma-alue Kaukajärven pienvaluma-alue ven -alue Valuma-alueen 1 purkupiste. Alueella viivytystarve 1600 m³ (esim m² x 0,5 m) Valuma-alueen 2 purkupiste. Alueella viivytystarve 0 m³ (esim m² x 0,5 m) Valuma-alueen 3 purkupiste. Alueella viivytystarve 5350 m³ (esim m² x 1,0 m) Valuma-alueen 4 purkupiste. Alueen viivytystarve 1100 m³ (esim m² x 0,5 m) Valuma-alueen 5 purkupiste. Alueen viivytystarve 5300 m³ (esim m² x 1,0 m) Valuma-alueen 6 purkupiste. Alueen viivytystarve 1750 m³ (esim m² x 0,5 m) 300 m² 400 m² 400 m² 2200 m² 400 m² 900 m² 600 m² 900 m² 500 m² 0 m² 500 m² 1200 m² 800 m² 600 m² 500 m² 900 m² 300 m² 2100 m² 900 m² 600 m² 800 m² 800 m² 1000 m² 2000 m² 900 m² 600 m² 700 m² 500 m² 400 m² 500 m² 300 m² 300 m² 400 m² 400 m² 400 m² 400 m² 200 m² 600 m² 850 m² 400 m² 900 m² 200 m² 200 m² 300 m² 300 m² 200 m² 300 m² 300 m² 700 m² 400 m² 300 m² 300 m² 300 m² MERKINNÄT Päävedenjakaja Hulevesisuunnitelman osavaluma-alueen raja Osavaluma-alueen purkupiste Virtaussuunta korttelista viheralueelle Nykyinen uoma Uusi uoma (muoitoilu suuntaa-antava), virtaussuunta Ohjeellinen hulevesien viivytysalueeksi varattava alue Viivytysalueen pinta-ala, kun keskimääräinen vesisyvyys on 0,5 m, paitsi osavalumaalueilla 3 ja 5, joilla keskimääräinen vesisyvyys 1 m). Ympyrän koko vastaa ilmoitettua pinta-alaa (m²). Osavaluma-alueen tunnus Valuma-alueen nimi Pienvaluma-alueen raja Pienvaluma-alueen nimi Kuntaraja Suunnittelualueen raja m N LIITE 2 3 NÄSIJÄR Halimasjä 300 m² Hulevesien hallinnan yleissuunnitelman pienennös (alk. per. mk 1:4000) 1:8000 SERUM ARKKITEHDIT OY NILSIÄNKATU F 6 HELSINKI PUH MITTAKAAVA PVM KANGASALAN KUNTA LAMMINRAHKAN OYK RAMBOLL FINLAND OY SÄTERINKATU 6 ESPOO PUH Kuva 44: Lamminrahkan hulevesisuunnitelma (Serum arkkitehdit Oy & Ramboll Finland Oy 2014).

52 Suojaviheralue Kaavaehdotukseen on merkitty 35 hehtaaria suojaviheralueita. Suojaviheralueella on tarkoitus estää ympäristöhäiriöiden syntymistä tai vähentää niiden vaikutusta. Alueet voivat joltain osin toimia myös virkistysalueiden osina, vaikkakin niiden pääasiallinen tarkoitus on vaikuttaa ympäristönlaatuun parantavasti. Rakentamattomina vyöhykkeinä suojaviheralueet voivat toimia myös osana ekologista verkostoa. LIIKENTEEN SUOJAVIHERALUE ev-1 Merkinnällä osoitetaan liikenneväylien varrella olevat viheralueina säilytettävät alueet, joiden tarkoituksena on pääasiassa suojata muita alueita liikenteen melu- ym. haitoilta. Alueet toimivat myös osana viherkäytävien verkostoa. Pääosa Lamminrahkan osayleiskaavassa esitetyistä suojaviheralueista on varattu melun suoja-alueiksi Tampere-Jyväskylä radan varteen. Kaava-alueen eteläosassa on osoitettu suojaviheraluetta suojaamaan olevaa ja tulevaa taajama-aluetta valtatie 12 ympäristöhäiriöiltä, kuten melulta. Suojaviheralueiden rajaukset perustuvat valtatien 12 ja Jyväskylän radan meluselvitykseen (Ramboll Finland Oy, 2014). SÄHKÖASEMAN SUOJAVIHERALUE ev-2 Merkinnällä osoitetaan Kangasalan suurmuuntamoalueen ja sähköaseman suojaviheralue. Kangasalan suurmuuntamoalueen ja sähköaseman ympärille on merkitty suojaviheralue Fingrid Oyj ( ) antaman lausunnon mukaan. Merkinnän tarkoituksena on pääasiassa suojata mahdollisesti tulevaisuudessa esiintyvien vaarajännitteiden haitoilta. Alueet toimivat osana viherkäytävien verkostoa Ympäristön häiriötekijät Liikenteen aiheuttamat häiriötekijät Osayleiskaavaehdotusta varten on tehty kaavaalueelle meluselvityksiä, joissa on tarkasteltu valtatien 12 ja Jyväskylän radan melutasoja (Ramboll Finland Oy, 2014) sekä alueen kokoojakatuliikenteen aiheuttamia melutasoja (WSP Finland Oy, 2014). Meluselvitysten ennustevuotena on käytetty vuotta Valtioneuvoston asettamien melutason ohjearvojen mukaan: OJALAN JA LAMMINRAHKAN YHTEISET SELVITYKSET - TAMPERE / KANGASALA MELUSELVITYS Vaihtoehto 2B: -Raitiovaunu välillä Lamminrahka-Ojala -Pääkokoojakatu joukkoliikennekatu Päiväajan keskiäänitaso, LAeq > 45.0 db > 50.0 db > 55.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db > 80.0 db Pohjoismainen tieliikennemelun laskentamalli, laskentakorkeus 2m WSP, Kuva 45: Melukartta kokoojakaduista (WSP Finland Oy, 2014) 52 TAMPERE KANGASALA

53 Asumiseen käytettävillä uusilla alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun päiväohjearvoa 55 db eikä yöohjearvoa 45 db. MELUNTORJUNTATARVE - me Rakennettaessa melualueilla tulee huolehtia siitä, etteivät valtioneuvoston päätöksen mukaiset meluohjearvot ylity asuinrakennusten tai työpaikkojen sisätiloissa eivätkä oleskeluun tarkoitetuilla ulkoalueilla. Asemakaavoitettaessa tulee melua tutkia tarkemmin ja antaa tarvittaessa melusuojaukseen liittyviä määräyksiä. Melusuojausta voidaan järjestää rakennusten sijoittelun, ikkunoiden, seinärakenteiden, aitojen ja parvekkeiden lasituksen avulla. Osayleiskaavassa on esitetty meluntorjuntatarve - merkinnällä ne korttelialueet, joilla on sallittu asuminen ja joilla liikenteen melu ylittää Valtioneuvoston asettamat melutason ohjearvot Muut haittatekijät Maaperästä mahdollisesti esiintyvän radonin vuoksi on yleiskaavamerkinnöissä annettu seuraava yleismääräys koko kaava-alueelle: Rakentamisessa tulee ottaa huomioon radonin esiintyminen alueella Yleismääräykset ja muut merkinnät YLEISMÄÄRÄYKSET Maankäyttöalueiden rajat ovat ohjeellisia. Tarkat aluerajat määritellään asemakaavassa tai katu- tai tiesuunnitelmissa. Maankäyttövaraukset sisältävät pääasiallisen käyttötarkoituksen lisäksi: muita asemakaavalla tarkemmin määrättäviä käyttötarkoituksia alueen sisäisiä liikenneväyliä, kevyen liikenteen väyliä ja pysäköintialueita alueen asukkaita palvelevia julkisia ja yksityisiä palveluita sekä virkistys- ja puistoalueita reitteineen yhdyskuntateknisen huollon alueita Kaava-kartassa on lisäksi osoitettu seuraavin merkinnöin erilaisia alueiden tai osa-alueiden rajoja: YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA ALUEEN RAJA OSA-ALUEEN RAJA OHJEELLINEN ALUEEN TAI OSA-ALUEEN RAJA 53

54 6 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Vaiheistaminen Kaavan kortteli- ja katualueiden toteuttaminen edellyttää asemakaavoittamista. Kunnan maapoliittisen ohjelman mukaisesti asemakaavoja laaditaan Kangasalalla ensisijaisesti kunnan omistamille maille. Osayleiskaavatyön yhteydessä on suunniteltu alustavasti alueen toteuttamisen vaiheistusta, joka on esitetty oheisessa kaaviossa. Vaiheistus perustuu Kangasalan ja Tampereen vuonna 2008 laatimaan ja 2012 päivitettyyn toimeenpanosuunnitelmaan, jossa sovittiin kuntien yhteisesti toteuttamista hankkeista ja niiden toteutusaikataulusta. Sopimuksen mukaan Lamminrahkan ensimmäisiä hankkeita ovat koulu, pääkokoojakatu, eritasoliittymä ja seudullinen viheryhteys. Korttelialueiden rakentaminen aloitetaan näiden läheisyydestä. Myös Risson alueen jatke on ensimmäisiä rakennettavia alueita sen yhdyskuntarakenteellisesti ja yhdykuntateknisesti edullisen sijainnin vuoksi. Rissonkadun jatke voisi myös toimia pääkokoojakadun ja eritasoliittymän rakentamista palvelevana työmaatienä. Kuva 46: Rakentamisen vaiheet 54

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU

KUNTIEN YHTEISET HANKKEET JA TOTEUTTAMISEN AIKATAULU Sivu 1 / 3 OJALA-LAMMINRAHKAN ALUEEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SOPIMUKSEN OSAPUOLET I II Tampereen kaupunki Kangasalan kunta SOPIMUKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Toimeenpanosuunnitelman taustana on vuonna 2008

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma T o r k o n t e o l l i s u u s a l u e e n ase m a kaa v a n m u u tos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 1.4.2015 Diaari nro: AKAA: 203/2015 S i s ä l l y s

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N SELKÄIMEN ALUEEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kumpulan alueen asemakaava

Kumpulan alueen asemakaava SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Kumpulan alueen asemakaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19737 1 (8) Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet...

Lisätiedot

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 J O K I O I N E N PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 6.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 OAS 1 (6) 15.10.2013 Kirkonkylän asemakaavan muutos TUUSNIEMEN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KULAJOEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 11.9.2012 tark. 15.10.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Länsiosan rantaosayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö-

Lisätiedot

KANGASALAN KUNTA, TEKNINEN KESKUS, KAAVOITUS LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA, KAAVA NRO 16 RAPORTTI 7. I SELOSTUS I 18.11.2014 (LTK)

KANGASALAN KUNTA, TEKNINEN KESKUS, KAAVOITUS LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA, KAAVA NRO 16 RAPORTTI 7. I SELOSTUS I 18.11.2014 (LTK) KANGASALAN KUNTA, TEKNINEN KESKUS, KAAVOITUS LAMMINRAHKAN OSAYLEISKAAVA, KAAVA NRO 16 RAPORTTI 7. I SELOSTUS I 18.11.2014 (LTK) Kangasala, Lamminrahkan osayleiskaava, kaava nro 16. Osayleiskaava koskee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012

KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 V I R R A T KEITURIN-VIHRIÄLÄN ALUEEN ASEMAKAAVA JA MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.5.2012. Tark. 30.11.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013

EURAJOEN KUNTA. Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava. Työ: 26026. Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 EURAJOEN KUNTA Köyryn Ketunpesän alueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26026 Turku, 8.3.2013, tark. 4.6.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 Telefax 010

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015

Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 Mustikkakankaan teollisuusalueen asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUONNOS 26.1.2015 KAAVAMUUTOKSEN KOHDE, TARKOITUS JA TAVOITTEET Mustikkakankaan teollisuusalue sijaitsee

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013

EURAJOEN KUNTA. Työ: 26016. Turku, 4.1.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos (Peräpellontien katualue) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26016 Turku, 4.1.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö)

1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 24.3.2014 ASEMAKAAVA: Kivilähteen yritysalueen laajennus (Siltatien ympäristö) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Kivilähteen teollisuusalueen

Lisätiedot

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) Tampere / J. Mäkelä 27.8.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRJENNIEMEN METSÄKANSAN KONHON OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Liite 1 OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Monnin koulu lähiympäristöineen 2.4.2013, päivitetty 27.9.2013 Suunnittelualueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 OAS 1 (5) TUUSNIEMEN KUNTA KESKITIEN ASEMAKAAVA JA HARJUTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.11.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A

OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY OSALLISTUMI S - JA ARVIOI NTI SUUNNI TE LM A SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄIVÄYS: 16.12.2013, TARK. 9.4.2014, 30.11.2015 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1501 SAUVON KUNTA NUMMENPAKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 116 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 12.1.2015 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) Suunnittelualue

Lisätiedot

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Alue ja suunnittelun kohde Asemakaavoitus koskee pääosin Säkylän kunnan Isosäkylän kylässä olevaa rantaaluetta

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne

Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maakuntakaavaluonnos Alue- ja yhdyskuntarakenne Maakuntakaavafoorumi Vanha kirjastotalo, Tampere, 19.3.2015 Maankäytön suunnittelujärjestelmä ja maakuntakaavan rooli Pirkanmaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 HÄMEENKYRÖN KUNTA OSA KORTTELIA 64, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.8.2014, tark. 10.10.2014 1 Sisältö 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA

HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA HUMPPILA-URJALAN TUULIVOIMAPUISTO OSAYLEISKAAVA MIKSI TUULIVOIMAKAAVA? Tuulivoimalaitos tarvitsee rakennusluvan, jonka myöntämisen edellytyksenä on ensisijaisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen maankäytön

Lisätiedot

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Metsä-Tietola, kaava nro 466 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156

Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SÄKYLÄN KUNTA Karjankujan asemakaavan muutos, kortteli 156 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21555 1 (8) Seppänen Pekka Sisällysluettelo 1 Suunnittelualue... 2 2 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma

PÄLKÄNE SAPPEEN ETU VAINION RANTA ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis ja arviointisuunnitelma PÄLKÄNE Osallistumis ja arviointisuunnitelma 5.2.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 4 4. SUUNNITTELUN

Lisätiedot

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta.

3. Maanomistus Kanava-alueen omistaa Suomen valtio. Muutoin suunnittelualueen omistaa Lempäälän kunta. 1 LEMPÄÄLÄN KUNTA Hemminkilän asemakaavan muutos, Viialantien lämpökeskus Kaava numero 8036 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.1.2016 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TURPEENSALMEN ETELÄPUOLEN OSAYLEISKAAVA NASTOLAN KIRKONKYLÄ, OSAYLEISKAAVA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Villähteen Kukkasen ja Pikku-Kukkasen järvien

Lisätiedot

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

JUANKOSKI Pieksän järvien ja Muuruvesi - Karhonvesi roykmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUANKOSKI Pieksän järvien rantaosayleiskaavan ja Muuruveden Karhonveden rantaosayleiskaavan muutos Rantaosayleiskaavamuutokset koskevat tiloja Haukiniemi 434-1- 129, Venhonranta 434-2-58, Pieksänranta

Lisätiedot

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIÖNSAARI KEMIÖN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Suunnittelualue ja kaavan tarkoitus Kemiönsaaren kunnan Kemiön taajaman keskustan alueelle laaditaan oikeusvaikutteinen

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337

Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUORI Uuden golf-clubin asemakaava, kortteli 337 Kaavaselostus, ehdotus Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 11.12.2012

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus

FCG Finnish Consulting Group Oy. Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Kaavaselostus. Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Konneveden kunta PUKARAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Kaavaselostus Ehdotus FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavaselostus I SISÄLLYSLUETTELO 1 Tiivistelmä... 1 1.1

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ETELÄINEN RANTATIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ETELÄINEN RANTATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008

PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 PÄLKÄNEEN KUNTA, TOMMOLAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 20.8.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET...3 3. LAADITUT

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS EURAKOSKEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.10.2015 KUNTA Euran kunta 050 KYLÄ Eurakoski 428 KIINTEISTÖT 6:40, 6:84 Kaavan laatija REJLERS OY Aloite tai hakija

Lisätiedot

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012

TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 OAS 1 (5) NILSIÄN KAUPUNKI TAHKOVUOREN KORTTELIEN 122 (OSA) JA 123 (OSA) ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 6.2.2012 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja

Lisätiedot

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Jouko ja Minna Poukkanen SAPPEEN RANTA-ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Finnish Consulting Group Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys

Maakuntavaltuusto 11.3.2013. Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntavaltuusto 11.3.2013 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitustilanne Pirkanmaalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Muut suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaavoitusseminaari

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYRSKYLÄ Päiväys 15.6.2015 SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan

Lisätiedot

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014

KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 KLAUKKALA ALI-TILKAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.11.2011 / 11.2.2013 / 4.3.2014 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Klaukkalassa Ropakkotien eteläpuolella, rajoittuen

Lisätiedot

Asemanseudun osayleiskaava

Asemanseudun osayleiskaava INKOON KUNTA Asemanseudun osayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 3.12.2014 P25714 Salomaa Kristina 3.12.2014 Sisällysluettelo 1 KAAVAPROSESSI JA KÄSITTELYVAIHEET... 1 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MYNÄMÄEN KUNTA 1.1 KATTELUKSEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E27437 PÄIVÄYS: 8.1. 2015, TARK. 4.9. 2015 Sweco Ympäristö Oy MYNÄMÄEN KUNTA Katteluksen

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT..

ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ÄÄNEKOSKI VALIONPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS, ROTKOLA KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 29.5.2015 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT.. ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 29. PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 118-AK1303 SAUVON KUNTA KALLENMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.5.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (6) Suunnittelualue

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS VATIALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, LENKKITIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 8.10.2013 ASEMAKAAVAN NUMERO 727 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE NATTARI KYLÄ VATIALA KORTTELIT 1350

Lisätiedot

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA OPPIPOJANTIE II OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on kunnan esitys yhteistyötavasta osallisille. Se määrittelee kaavan valmistelussa ja kaavan vaikutusten

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 22.4.2013/LSa, VLe OAS 1 (10) JUANKOSKEN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.4.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö-

Lisätiedot

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

(Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Leivonmäki) Hiilen-, Valkea-, Riihi- ja Siikajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus Riihijärvellä. RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Kaavaselostus koskee 4.11.2008 päivättyä kaavakarttaa. Ranta-asemakaavan

Lisätiedot

1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 ASEMAKAAVA: Heinikon yritysalueen laajennus (Uusi-Kuruntien ja rautatien välinen alue)

1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 ASEMAKAAVA: Heinikon yritysalueen laajennus (Uusi-Kuruntien ja rautatien välinen alue) YLÖJÄRVI 1 (5) YMPLTK. 4.2.2014 ASEMAKAAVA: Heinikon yritysalueen laajennus (Uusi-Kuruntien ja rautatien välinen alue) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Heinikon

Lisätiedot

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA.

ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. Joroisten kunta 1(6) JOROISTEN KUNTA GOLF-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMKAAVAAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 407 JA 408, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN SEKÄ KATUALUEITA. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA

NIINNIEMEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 18.3.2008 JOUTSAN KUNTA NIINNIEMEN ASEMAKAAVA Luonnos 18.3.2008 Korttelit 1-7 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, liikenne-, katu- ja vesialueet i 1 TIIVISTELMÄ 2 1.1 Kaavaprosessin vaiheet

Lisätiedot

Kemijärven kaupunki 1 (7)

Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 1 (7) Kemijärven kaupunki 2 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asemakaavamuutoksesta Savukosken kunnan asemakaava-alueella koskien mm. vanhusten

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Hyväksytty 29.5.2015 ORIMATTILAN KAUPUNKI KYTÖNIITYNTIE, POLTTOAINEEN JAKELUASEMAN ASEMA- KAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo,

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

MURSKETIEN ASEMAKAAVA

MURSKETIEN ASEMAKAAVA UURAISTEN KUNTA MURSKETIEN ASEMAKAAVA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2.9.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella (pohjakuva MML2015).

Lisätiedot

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan.

KAAVOITUS. Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. KAAVOITUS Kaavaprosessi kuvaa sekä yleiskaava- että asemakaavatasoisen kaavan laadinnan. Laajat kaupunkisuunnittelutehtävät ja yleiskaavoitus tapahtuvat kaupunginhallituksen alaisuudessa. Valmistelevana

Lisätiedot

A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma A k a a n p o r t i n ( S a t a m a t i e - L e n t i l ä n t i e ) a s e m a- k a a v a n m u u t o s Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: 2.9.2015 Diaari nro:

Lisätiedot

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄLKÄNEEN KUNTA SAPPEEN KAAKKOISRINTEEN RANTA-ASEMA- KAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ KARUHEIKKI 635-432-8-63, VANHA-KYLÄ 635-432-5-85, SAP- PEEN LOMAMÖKIT 5 635-432-5-5 JA (NIMETÖN)

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.1 SÄKYLÄN KUNTA SÄKYLÄN LIIKEALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: E26662.30 PÄIVÄYS: 16.12. 2013, TARK. 9.4. 2014 Sweco Ympäristö Oy S w e co Y m p ä r is t ö O

Lisätiedot