Sähköä ilmassa. Tietoa ympäristömme sähkömagneettisen. terveysvaikutuksista ja suojauksesta. Erja Tamminen Päivi Rekula Matti Juusela.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköä ilmassa. Tietoa ympäristömme sähkömagneettisen. terveysvaikutuksista ja suojauksesta. Erja Tamminen Päivi Rekula Matti Juusela."

Transkriptio

1 I

2 II Sähköä ilmassa Tietoa ympäristömme sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksista ja suojauksesta Erja Tamminen Päivi Rekula Matti Juusela Toinen painos Painettu Tallinnassa 2003 Copyright C Erja Tamminen Luvut 1-5 ja 7 Päivi Rekula Luku 8 ja kansi Matti Juusela Luku 6 ISBN

3 III KIITOKSET Kiitämme Rakennustietosäätiötä tammikuussa 2002 saamastamme stipendistä tämän tietoaineiston julkaisemiseksi. Säätiön ennakkoluuloton kannustus rohkaisi ja toimi lähtölaukaisuna kirjallemme. Kiitämme opastajia, ystäviä ja vastustajia, joita ilman emme olisi voineet emmekä ehkä edes halunneet kirjoittaa tätä kirjaa. Olemme saaneet korvaamatonta apua tärkeiltä ihmisiltä prosessoidessamme itse asiaa, kerätessämme ja tarkistaessamme tietoja sekä muokatessamme niitä luettavaan muotoon. Työ on opettanut meille paljon. Omistamme yhteisesti tämän tietokirjan niille herkille yksilöille, jotka ennen muita reagoivat sähköympäristön haitallisille vaikutuksille ja näin pakottavat kehityksen suuntaa muuttumaan.

4 IV SISÄLLYSLUETTELO Sähköä ilmassa... II KIITOKSET... III TEKIJÖIDEN ALKULAUSE... X TOISEN PAINOKSEN ALKULAUSE...XI JOHDANTO... XII Kansantalous kasvaa, mutta mihin varat menevät?... XII OSA I Sähköympäristömme ennen ja nyt...1 Luku 1 Erja Tamminen Luonnon sähkömagneettiset ilmiöt... 3 MAAN VAIHTELEVA MAGNEETTIKENTTÄ... 3 AURINKOTUULET... 4 MAGNEETTIMYRSKYJEN VAIKUTUKSET... 6 IHMINEN JA TAUSTAVÄRÄHTELY... 7 MAGNETIITTI ELIÖIDEN SISÄINEN KOMPASSI... 9 SUUNNISTAVATKO LINNUT MAGNEETTIKENTÄN AVULLA?... 9 Lintujen suunnistus häiriytymässä KALOJEN SÄHKÖINEN KOMMUNIKAATIO LUONNON SÄHKÖINEN KENTTÄ JA IHMINEN Luku 2 Erja Tamminen Ihmisen luomat sähkömagneettiset kentät...17 TASAVIRRASTA VAIHTOVIRTAAN KIPINÄGENERAATTORI JA SÄTEILYN KAUKO-OHJAUS HARPPAUS NYKYAIKAAN Harmiton mikroaaltoase Autot halvaantuvat tunnelissa SÄHKÖMAGNEETTINEN SPEKTRI Ei -ionisoiva säteily Näkyvä valo Iionisoiva säteily OSA II Tutkittua tietoa sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksista...25 Luku 3 Erja Tamminen...27 Korkeataajuisen säteilyn terveysriskit...27 MIKROAALTOSÄTEILYN TERVEYSTUTKIMUSTEN TAUSTAA... 28

5 Kaihia mikroaalloista Virusvapaat hiiret Työntekijät altistuvat ITÄ-EUROOPAN MIKROAALTOTUTKIMUS Amerikan lähetystö Moskovassa Itä ja länsi tavoittelevat jälleen yhteistyötä Venäjän matkapuhelinstandardi Mikroaallot ja biologisten vaikutusten tuntemus Mikroaaltosyndrooman kehittyminen Säteilyaltistus ja ympäristötekijät Hermoimpulssit estyvät Karel Marhan sanoma lännelle LÄNNEN MATKAPUHELINTUTKIMUS ICNIRP - itse itsensä nimittänyt asiantuntijajärjestö Professori Neil Cherry kritisoi ICNIRPiä VASTAORGANISAATIO ICRESERVE PERUSTETTU VAIKUTTAAKO TEOLLISUUS TUTKIJOIHIN? Bioelectromagnetics Society EPIDEMIOLOGISET SYÖPÄTUTKIMUKSET Suomalaiset kiistävät omat tutkimustuloksensa Tanskalainen tutkimus ei vakuuttanut tiedeyhteisöä Professori Hardell todistajana oikeudessa GSM-puhelimesta lisää tietoa vuonna ELÄIN- JA SOLUKOKEITA Ei hiirille matkapuhelimia Kromosomimuutokset ilmentävät syöpäriskiä Hälytyskellot soivat matkapuhelinteollisuudelle Solu tunnistaa mikroaaltoskannerin Veriaivoesteen läpäisevyys IHMISILLÄ TODETUT BIOLOGISET REAKTIOT EUROOPAN UNIONI TUTKII ASIAA STOA raportti ja varoituksen sana MASTOT...71 Italia näyttää esimerkkiä Ranskan mastotutkimus Espanjan mastotutkimus Case: Pakolaisuutta vai terveysturismia? SAKSASTA LIIKKEELLE LÄÄKÄREIDEN VETOOMUS Freiburgin vetoomuksessa vaaditaankin: Vetoomuksen allekirjoittaneiden suomalaislääkäreiden ja muiden kommentteja VAROVAISUUSPERIAATE TARPEEN Euroopan Unioni ja varovaisuusperiaate Sveitsin viranomaiset muita edellä BUWALin luokitus jakaa säteilyn biologiset vaikutukset viiteen eri kategoriaan: V

6 VI Luku 4 Erja Tamminen Matalataajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysriskit91 VOIMALINJAT...92 LASTEN LEUKEMIARISKI Palkittu amerikkalaistutkija Kansainvälisiä tutkimustuloksia WHO tunnustaa lasten leukemiariskin IARC luokittelee syöpäriskin neljään kategoriaan: Amerikkalaisia riskinarviointeja AIKUISTEN VOIMALINJA-ALTISTUS Nobel-kandidaatti syrjäytetään Voimajohdot, kemikaalit ja radon Voimalinjat ja depressio Melatoniini ALTISTUS AMMATEISSA Hermostolliset sairaudet Syöpäriski Keskenmenoriski kasvaa Onko sähköverkon transienteilla terveysvaikutuksia? Luku 5 Erja Tamminen Sähköyliherkkyys Gro Harlem Brundtland SÄHKÖYLIHERKKYYSOIREET SÄHKÖYLIHERKKYYS JAKAA MIELIPITEITÄ Tutkimuksia kenen puolesta? Näytepalat katoavat SÄHKÖYLIHERKKYYS JA PALONESTOAINEET Tietokoneen kemikaalit sähköyliherkkyyden taustalla? PIONEERITUTKIJA RUOTSISTA SÄHKÖYLIHERKKYYS AMERIKASSA PORFYRIA - SÄHKÖYLIHERKKYYDEN MAHDOLLINEN AIHEUTTAJA SÄHKÖYLIHERKKYYS JA AMALGAAMI Tunnustetaanko amalgaamin terveysriskit? SÄHKÖYLIHERKKIEN YHDISTYS SUOMESSA Case: Sähköyliherkkä tekniikan opiskelija Case: Lukiolainen kuin lintu häkissä Case: Hannelore Kohl OSA III Sähkösaneeraus Luku 6 Matti Juusela Tekninen sähkösaneeraus LYHYT OPPIMÄÄRÄ SÄHKÖSTÄ

7 VII Sähkökenttä ja magneettikenttä HÄIRIÖSUOJAUKSEN TARVE HÄIRIÖMEKANISMEJA Vuotovirrat Sähkönjakeluverkosta tulevat korkeataajuiset häiriöt Ilmateitse välittyvät radiotaajuiset kentät SANEERAUSTOIMENPITEITÄ Hyvä maadoitus Sähköjohtojen sähkö- ja magneettikenttien pienentäminen Sähkölaitteiden sähkö- ja magneettikenttien pienentäminen Vuotovirtojen aiheuttamien magneettikenttien pienentäminen Sähköverkosta tulevien häiriöiden vähentäminen Ilmateitse välittyviltä radiotaajuisilta kentiltä suojautuminen TURVALLISTA VALOKAAPELITEKNIIKKAA Valokaapelin levinneisyys Valokuituvalaistus - sähkötön lamppu SÄHKÖASENTAJAN KOTI UUSIKSI Perheen terveysongelmat ja selviytymisstrategia Työhön käsiksi Television sähkösaneeraus Maadoitus Sähkösaneeraus kannatti Case: Sähköyliherkän suunnittelema rivitalokoti Maadoitus kruunaa kaiken Luku 7 Erja Tamminen Edistyksellinen työympäristö TYÖPAIKAN SÄHKÖSANEERAUS Lähtökohtana suunnittelu ja mittaus Sähkösaneeraustoimenpiteet Toimisto tasavirralla TYÖPISTEEN VALAISTUS SISUSTUS, STAATTINEN SÄHKÖ JA KEMIKAALIT TIETOKONE JA SÄHKÖMAGNEETTINEN SÄTEILY Tietokoneen sähkö- ja magneettikentät Magneettikentät Sähkökentät Tietokoneen pehmeä röntgensäteily Vuosi maksimi altistusraja Mikroaallot Näyttöpäätteen sallitut säteilyarvot TCO -turvastandardi sähkö- ja magneettikenttien osalta NÄYTTÖPÄÄTETYÖ JA TERVEYS Silmäoireet Iho-ongelmat Neurologiset oireet

8 VIII Raskauteen liittyvät ongelmat Sähkömagneettista säteilyä voidaan myös vähentää erilaisten teknisten ratkaisujen avulla: Tietokoneen maadoitus Vähennä laitehäiriöitä Vähennä altistusta Tutkimuksia SISÄILMAN IONISOINTI VOI AUTTAA ELEKTRONISTEN LAITTEIDEN VALVONTAA SUOMESSA TEHOSTETTAVA 193 KÄYTÄNNÖN SANEERAUSESIMERKKEJÄ RUOTSISTA Malliesimerkkinä Öhmanin pörssiyhtiö Työhuoneen saneeraus elektroniikkayrityksessä LUKU 8 Päivi Rekula Asuinympäristö ja sähkösaneeraus HISTORIAA JA NYKYPÄIVÄÄ SAKSASSA Ruotsi jälleen meitä edellä Case: Elrum - kuntouttavaa koeasumista Elrumin tekniset ratkaisut TILANNE SUOMESSA Case: Ruusakoti - hyvinvointia vanhuksille VOIKO ASUINYMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAA? Case: Masto taloyhtiössä ASUINALUEEN VALINTA SUOJAA RAKENTEILLA UUTTA TUTKIMUSTIETOA RAKENNUSMATERIAALEISTA Massiiviset rakennusaineet Puurakenteet Ikkunat ja tarvikkeet Seinäpinnoitteet Katto ja eristysmateriaalit Tekstiilit MATERIAALIEN KÄYTÖSSÄ HUOMIOITAVAA Luku 9 Johtopäätökset PARADIGMAN MUUTOS TERVEISIÄ TULEVILLE TEKNOLOGEILLE - JA MUILLEKIN Liitteet Kodin laitteiden sähkömagneettiset kentät Luettelo kotitalouksien yleisistä sähkölaitteista: Lastenvahti Kelloradiot Litteäkuvaruudut (LCD)

9 IX Pelikonsolit (esim. SEGA, SNES jne.) Sähköhellat ja uunit Sähköhuovat Hiustenkuivaajat Hi-Fi, musiikkikeskukset jne Lämminvesivaraajat Ionisaattorit Makuuhuoneen valot Mikroaaltouunit Kopiokoneet ja tulostimet Sähköompelukoneet Sähköparranajokoneet Pistorasiat Televisiot Pienvirtamuuntajat Sähkökirjoituskone Pölynimurit Pesukoneet Kohti turvallisempaa matkapuhelimenkäyttöä STOA-RAPORTISSA MAINITUT MATKAPUHELIMEN TERVEYSVAIKUTUKSIA KOSKEVAT TUTKIMUSTULOKSET In vitro (solututkimukset) In vivo (eläimillä tehdyt tutkimukset) Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa LÄHDELUETTELO KIRJAT TUTKIMUKSET MUISTIOT ERIKOISLEHDET JA PÄIVÄLEHDET

10 X Tarve TEKIJÖIDEN ALKULAUSE Suomen kielellä ei ole ollut saatavissa kirjaa, jossa kerrottaisiin näin laajasti ja perustellusti sähköympäristön terveysvaikutuksista ja siitä, miten näiltä vaikutuksilta voisi suojautua. Viime vuosina tällaisen tiedon kysyntä on kasvanut: Kirjaa kirjoitettaessa Maailman terveysjärjestön WHO:n pääsihteeri julkisti sairastuneensa sähköyliherkkyyteen. Tuomme esiin asioita, jotka eivät ole toistaiseksi olleet suuren yleisön tiedossa. Olemme tietoisia siitä, että ne voivat herättää myös torjuntaa. Olemme itse käyneet läpi samaa. Päätä ei kuitenkaan voi pitää pensaassa loputtomiin. Kerromme alan kansainvälisen tutkimuksen vaiheista ja vaadimme avoimempaa ja puolueettomampaa tutkimuspolitiikkaa. Lähdeluettelo palvelee niitä, jotka haluavat tarkistaa tietojen oikeellisuuden. Tavoitteet Toivomme, että kirja palvelee ennaltaehkäisevästi niitä, jotka altistuvat jokapäiväisessä työssään ja elinympäristössään sähkömagneettiselle kuormitukselle. Asioille voi käytännössä tehdä jotain. Toiseksi tarjoamme tietoa, jonka perusteella kansalaiset voivat velvoittaa viranomaisia konkreettisiin toimenpiteisiin. Kolmanneksi pyrimme vaikuttamaan päättäjiin ja asiantuntijoihin niin, että altistuneet voivat saada ihmisarvoisen kohtelun. Lukuohjeet Kirjan asiakirjo on laaja. Kappaleet voi lukea kiinnostuksen mukaisessa järjestyksessä. Viimeisille sivuille ovat kiteytyneet johtopäätökset, joihin olemme päätyneet ja joihin haluamme haastaa lukijamme ottamaan kantaa kertomamme tiedon pohjalta. Järvenpäässä Erja Tamminen Päivi Rekula Matti Juusela

11 XI TOISEN PAINOKSEN ALKULAUSE Kirjassa esitetyt asiat on tarkistettu useista lähteistä. Kaikki mittayksiköt ja lukuarvot, etenkin säteilyn raja-arvojen osalta, on käynyt läpi ruotsalainen insinööri, 15 vuotta arvostettuna ympäristökonsulttina toiminut Ragnar Forshuvud. Hän on itsekin kirjoittanut aiheesta kirjan Bostad och hälsa. Säteilyturvakeskuskaan ei ole löytänyt raja-arvoista huomauttamista. Tästä syystä kirjaa on päivitetty vain ajankohtaisilla asioilla. Olemme saaneet runsaasti positiivista palautetta ja tukea monilta lääkäreiltä, toimittajilta ja viranomaisilta. Erityisesti haastattelemamme lääkärit ovat halunneet tukea käsittelemiemme sähköympäristön terveysvaikutusten nostamista esiin. Kirjaa aletaan kääntää englanniksi. Työ jatkuu. Olemme edelleen kiitollisia palautteesta, joka auttaa herkistyneiden ihmisten omien havaintojen tunnustamista ja tosiasioiden löytymistä. Järvenpäässä Erja Tamminen Päivi Rekula Matti Juusela

12 XII JOHDANTO Suomesta halutaan tehdä rakentamisen mallimaa vuoteen 2015 mennessä (Sitra). Koska nyt olemme maailman tietoteknisen kehityksen kärjessä, paineet tekniikan lisäämiseksi rakennuksiin kasvavat. Se merkitsee sitä, että ilman muita toimenpiteitä sähkömagneettinen kuormitus asuin- ja työympäristössämme lisääntyy edelleen. Euroopan Unionin 5. puiteohjelmassa yhtenä tutkimusrahoituskohteena oli sähkömagneettisten kenttien haittavaikutuksilta suojautuminen. Suojauksen tarve on seurausta siitä, että valitsemallamme tekniikalla on haittavaikutuksensa. Joudumme arvioimaan teknisen kehityksemme ja taloudellisen kasvumme suuntaa ja hintaa. Kansantalous kasvaa, mutta mihin varat menevät? Tekninen kehitys luo taloudellista kasvua, mutta luoko talouden kasvu pelkästään hyvinvointia? Kysymyksiä herättää etenkin niiden sairauksien määrän kasvu, joita ei ole kyetty diagnosoimaan. Mikä osuus ympäristötekijöillä on näihin sairauksiin? Mikä on sähkömagneettisen säteilyn osuus? Talouden kehitys perustuu pitkälti kuluttajien ja yrittäjien tuntemaan luottamukseen. Yhteiskunnassa luottamusta pidetään yllä avoimella keskustelulla, kuten mm. Ruotsissa on tapana. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme arvoihin kuuluu taata tasavertaiset mahdollisuudet kaikille. Toivomme, että tämä kirja käynnistää avoimen ja ratkaisuhakuisen keskustelun sähköympäristömme terveysvaikutuksista myös meillä Suomessa. Uskomme, että kun ongelmat kohdataan, niihin löytyy myös ratkaisuja.

13 SÄHKÖÄ ILMASSA 1 OSA I Sähköympäristömme ennen ja nyt

14 2 SÄHKÖÄ ILMASSA LUKU I Luonnon taustavärähtelyä esiintyy samoilla taajuuksilla, noin 8-12 Hz, joita on havaittu ihmisen aivosähkökäyrässäkin.

15 SÄHKÖÄ ILMASSA LUONNON SÄHKÖMAGNEETTISET ILMIÖT 3 Luku 1 Erja Tamminen Luonnon sähkömagneettiset ilmiöt Sähkömagnetismi ei ole luonnossa eliöiden biologiasta irrallinen ilmiö. Ihminen on osa tätä luonnon kokonaisuutta ja vuorovaikutussuhteessa siihen. Ihminen on syntynyt maapallon staattiseen magneettikenttään ja avaruuden sähkömagneettiseen taustavärähtelyyn. Taustavärähtelystä kokonaan eristetty ihminen menettää nopeasti vuorokausirytminsä. Maan geomagneettinen kenttä (Maan magneettikenttä) vaikuttaa myös eläinten biologisiin toimintoihin. Eläimet suunnistavat, saalistavat ja kommunikoivat sen avulla. MAAN VAIHTELEVA MAGNEETTIKENTTÄ Maapallon ytimessä on sulan raudan sydän, joka luo dipolimagneettikentän, vähän samankaltaisen kuin kestomagneetti. Maan magneettikenttä ulottuu kauas avaruuteen ja suojelee elämää avaruudesta tulevilta kosmisilta säteiltä. Maan geomagneettinen kenttä on luonteeltaan monimuotoinen ja vaihteleva verrattuna ihmisen luomiin säännönmukaisiin sähköjärjestelmiin. Magneettikentän voimakkuudessa tapahtuu vaihteluita sekä puuskittaisesta aurinkotuulesta että maan ytimen pyörreliikkeestä johtuen. Myös kallioperän rautamalmipitoisuudet aiheuttavat muutoksia Maan staattiseen magneettikenttään ja kompassin lukematkin saattavat näillä alueilla heitellä. Geomagneettisessa kentässä esiintyviä poikkeamia kutsutaan anomalioiksi.

16 4 SÄHKÖÄ ILMASSA LUKU I Maan magneettiset navat eivät vastaa sijainniltaan maantieteellisiä napoja, vaan poikkeavat runsaat tuhat kilometriä toisistaan. Geologisia ajanjaksoja tarkasteltaessa on myös paljastunut, että navat vaihtavat paikkojaan. Nämä polariteetin muutokset ovat aikojen kuluessa tallentuneet kivilajeihin siten, että kiviin kertynyt magneettinen aines osoittaa aina kohti kyseisenä aikakautena vallinnutta magneettista napaa. Magneettivuon tiheys kuvaa magneettikentän kykyä välittää energiaa. Magneettivuon tiheys vaihtelee leveysasteen mukaisesti. Magneettisella pohjoisnavalla voimakkuus on 60 µt (mikroteslaa), eteläisellä navalla 70 µt ja päiväntasaajalla 30 µt. Kenttävoimakkuuksissa voi tapahtua muutoksia jo vuorokaudenkin aikana, eniten Auringon hiukkassäteilyn voimistumisen ja tasaantumisen myötä. AURINKOTUULET Universumin sähkömagneettiset ilmiöt edustavat avaruuden suuria voimia. Meidän kannaltamme keskeisiä ovat Auringon pinnalla tapahtuvat kausittaiset purkaukset. Niissä esiintyy merkittäviä vaihteluita 11 vuoden välein. Huippujaksojen aikana tapahtuu aurinkomyrskyjä, jotka liittyvät leiskuvina purkautuviin auringonpilkkuihin. Auringonpilkuista purkautuvista hiukkasvirtauksista käytetään nimitystä aurinkotuuli. Auringon sähkömagneettinen säteily sisältää lähes kaikki spektrin taajuudet: edustettuina ovat gammasäteily, röntgen, ultravioletti, näkyvä valo ja infrapunasäteily, mikroaallot sekä muut radiotaajuudet. Hiukkassäteilyssä on myös runsasta elektroni-, protoni- ja alfasäteilyä. Suurin osa näistä hiukkasista on sähköisesti varautuneita. Mitä enemmän varautuneita hiukkasia virtaa, sitä kovemmat magneettimyrskyt keinuttavat Maan magneettikenttää.

17 SÄHKÖÄ ILMASSA LUONNON SÄHKÖMAGNEETTISET ILMIÖT 5 Sähkömagneettisesta säteilystä pääsee ilmakehän läpi Maan pinnalle valtaosa, mutta ilmakehän kaasut vaimentavat siitä tehokkaasti haitallisimman osan. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita otsoni, joka suojelee meitä liialta ultraviolettisäteilyltä. Magnetosfääri on se avaruuden alue, jossa Maan magneettikenttä on yleensä voimakkaampi kuin Auringon ja planeettojen välinen kenttä. Magnetosfäärin vyöhykkeet suojaavat meitä Auringon energiapurkauksia vastaan. Kun Auringon hiukkassäteily matkaa valtavalla nopeudella kohti Maan magneettikentän uloimpia osia, magnetosfääri toimii jarruna sähköisesti varautuneille partikkeleille. Osa hiukkasista etenee edelleen kohti maan ionosfääriä. Ne tulevat torjutuiksi rengasmaisilla van Allenin vyöhykkeillä. Van Allenin vyöhykkeitä on kaksi ja ne sijaitsevat 3000 km ja km korkeudessa Maan pinnan yläpuolella magnetosfäärin sisällä. Erityisesti magneettisten napojen kohdalla, magnetosfäärin rajapinnassa, aurinkotuulten hiukkassäteilyä pääsee ilmakehän ylimpiin osiin. Hiukkaset ajautuvat magnetosfäärin pyrstömäisen kentän keskelle plasmalevyyn, joka toimii revontulia synnyttävänä varastona. Revontulet syntyvät tavallisesti aurinkomyrskyjen aikaan kun Auringon elektronit ja protonit törmäävät ilmakehässä oleviin happi- ja typpimolekyyleihin. Törmäyksessä muodostuva energia synnyttää näkyviä valoilmiöitä. Revontulten vihreä ja punainen värivaloilmiö muodostuvat happiatomeista, sininen ja violetti typpiatomeista. Pohjoisen pallonpuoliskon taivaalla revontulet näkyvät väriloistossaan kauniina, valovoimaisena verhona, mikä Etelä-Euroopassa on harvinaista, elleivät auringon purkaukset satu olemaan erityisen voimakkaita. Mikäli ne ovat ja säteiden määrä magnetosfäärissä kasvaa, voimistuvat myös häiriöt Maan magneettikentässä. Syntyy magneettimyrskyjä.

18 6 SÄHKÖÄ ILMASSA LUKU I MAGNEETTIMYRSKYJEN VAIKUTUKSET Magneettimyrskyt merkitsevät muutoksia Maan normaalin magneettikentän kenttävoimakkuuksissa. Muutokset saattavat olla hyvinkin nopeita, vaihteluita voi tapahtua suurimmasta pienimpään jopa muutamassa tunnissa. Nämä magneettikentän muutokset voivat ilmetä valojen vilkkumisena sekä muuntajien ja sähkölaitteiden häiriöinä. Radioja televisiolähetyksissä voi esiintyä häiriökohinaa ja puhelinliikenteessä saattaa olla kuuluvuusongelmia. Myös lento- ja laivaliikenteessä suunnistuslaitteet altistuvat mahdollisille häiriöille. Eikä yksin tekninen toiminta kärsi magneettimyrskyistä, vaan sekä eläimet että ihmiset reagoivat niille. Etenkin venäläisiä tiedemiehiä on jo vuosikymmeniä kiinnostanut sähkömagneettisen kentän biologiset vaikutukset, myös luonnon geomagneettisen kentän osalta. Jo 50-luvulla Neuvostoliitossa julkaistiin tutkimuksia, joissa ihmisten fyysisessä ja henkisessä hyvinvoinnissa havaittiin muutoksia magneettimyrskyjen yhteydessä. Samansuuntaisia huomioita ovat tehneet amerikkalaiset tutkijat. Amerikkalainen professori Robert O. Becker esittää kirjassaan Cross Currents, että geomagneettisen kentän muutoksilla on selkeitä vaikutuksia maapallolla kaikkien lajien biologisiin toimintoihin. Tri Abraham Liboff Oaklandin yliopistosta huomasi 1990-luvulla, että magneettimyrskyjen aiheuttamilla geomagneettisen kentän vaihteluilla voi olla yhteyttä kehittyneempien lajien kohdalla muun muassa keskenmenojen lisääntymiseen ja syntyvyyden laskuun. Biometeorologit ovat yhdistäneet magneettimyrskyt tiettyjen sairauksien puhkeamiseen ja sairauskohtausten lisääntymiseen. On esitetty, että epilepsia- ja sydänkohtaukset, keskenmenot,

19 SÄHKÖÄ ILMASSA LUONNON SÄHKÖMAGNEETTISET ILMIÖT 7 kuolemantapaukset, itsemurhat ja henkinen pahoinvointi ovat lisääntyneet niiden aikana. Luonnollisesti nämä ilmiöt eivät vaikuta kaikkiin ihmisiin samalla lailla. Voidaan olettaa, että magneettikentän muutoksilla saattaa olla positiivisiakin vaikutuksia. Ainakaan ihminen ei tule toimeen ilman magneettikentän taustavärähtelyä. IHMINEN JA TAUSTAVÄRÄHTELY Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee luonnon staattista magneettikenttää ja pientä taustavärähtelyä. Tämän osoitti myös tutkija R. Wever vuonna -74: Ihminen, joka eristettiin täysin luonnon sähkömagneettisesta kentästä, kadotti nopeasti vuorokausirytminsä. Vuorokausirytmi korjaantui kuitenkin välittömästi, kun taustavärähtely palautettiin heikkonakin signaalina. Myös ensimmäisillä avaruuslennoilla olleet astronautit voivat huonosti, kun alukselta puuttui Maan geomagneettista kenttää vastaava värähtely. Astronautit kärsivät monenlaisista toiminnallisista ongelmista. Myöhemmille lennoille varustauduttiinkin paremmin. Aluksille luotiin keinotekoisesti Maan geomagneettista kenttää vastaavat olosuhteet. Fyysikko W. O. Schumann esitti vuonna 1952, että Maan ja ionosfäärin välillä on sähkömagneettinen kenttä, joka värähtelee lähellä samoja taajuuksia, joita esiintyy ihmisen aivojen sähköisessä toiminnassakin. USA:n viranomaiset (US National Bureau of Standards) onnistuivat vuonna 1962 osoittamaan mittauksilla todeksi edellä mainitun värähtelyn olemassaolon. Nämä noin 8 Hz:n taajuudella esiintyvät signaalit ovat jo vuosituhansia vaikuttaneet elämään maapallolla. Erityisesti niillä voi olettaa olevan vuorovaikutusta ihmisen aivosähkökäyrässä esiintyvän alfarytmin (taajuuksilla 8-12 Hz) kanssa.

20 8 SÄHKÖÄ ILMASSA LUKU I Geomagneettisen kentän välttämättömyydestä elämälle teki havaintoja myös Saksassa Mainzin yliopistossa professori Semmin tutkimusryhmä. Tutkimuksessa seurattiin koe-eläinten (marsujen) käpyrauhasen sympaattisen hermotuksen aktiivisuutta suhteessa vallitsevaan magneettikenttään. Kokeessa muutettiin Maan magneettikentän normaalia vaikutusta vähentämällä sitä vastakkaisella, samansuuruisella magneettikentällä. Geomagneettisen kentän muuttaminen aiheutti yhdelletoista koe-eläimelle kuudestatoista merkittäviä reaktioita. Hermotuksen aktiviteetti, eli hermoimpulssien tiheys, laski oireilevilla eläimillä jopa %. Ensimmäiset havainnot hermostollisista reaktioista tehtiin jo kahden minuutin kuluttua magneettikentän muutoksesta. Vielä senkin jälkeen kun magneettikenttä palautettiin alkuperäiselle tasolle, koe-eläinten käpyrauhasen sähköinen aktiivisuus jäi alhaiseksi. Häiriö jatkui vielä puoli tuntia ärsytyksen päättymisestä. Kokeessa havaittiin lisäksi eräs mielenkiintoinen seikka. Kun ulkoista magneettikenttää käännettiin päinvastaiseksi, käpyrauhasen toiminta palautui osalla koe-eläimistä kahden ärsytyksen jälkeen normaaliksi. Koe-eläinten reaktioita ei välttämättä voida suoraan soveltaa ihmiseen, mutta ne tarjoavat meille vankan selitysmallin siitä, että vaikutukset ihmisen elimistöön voivat olla samansuuntaisia. Lajien rakenne-eroista huolimatta solujen mikrorakenteet, hormonit ja erilaiset välittäjäaineet ovat hyvin samankaltaisia kaikilla kehittyneimmillä lajeilla.

21 SÄHKÖÄ ILMASSA LUONNON SÄHKÖMAGNEETTISET ILMIÖT 9 MAGNETIITTI ELIÖIDEN SISÄINEN KOMPASSI Olipa sitten kyseessä ihminen, savannin leopardi tai laboratoriomarsu, lähes kaikkien elimistöstä on löydetty hyvin hienojakoista magneettista mineraalia, magnetiittia. Lähes 30 vuotta sitten tohtori Richard Blakemore tarkasteli laboratoriossaan oudosti käyttäytyviä bakteereita. Hän havaitsi, että nämä pienet eliöt osasivat suunnistaa. Niillä täytyi siis olla oma sisäinen kompassi. Richard Blakemore halusi selvittää bakteerien käyttäytymiseen liittyvän arvoituksen ja alkoi tarkastella niitä elektronimikroskoopilla. Tutkijaa odotti melkoinen yllätys, sillä jokaisessa eliössä oli ketju hienonhienoja magnetiittikiteitä: samaa ikivanhaa rautamineraalia, jota on vesistöjen pohjassakin. Luonnossa bakteerit keräävät vedestä näitä liukenemattomia mineraaleja ja liittävät pienet magnetiittihiukkaset solun rakenteisiin. Magnetiittikiteet toimivat kompassina ja samalla uimarenkaana. Bakteerien luonnollinen elinympäristö on metaanipitoinen pohjavesi happipitoisen pintaveden sijaan. Sisäisen kompassin avulla ne pääsevät vaivatta kohti pohjoista ja pohjamutaa vinosti alaspäin suuntautuvia Maan magneettikentän voimaviivoja seuraamalla. Richard Blakemoren havainnot olivat tieteelle arvokkaita ja antoivat uusia suuntaviivoja jatkotutkimukselle. Magnetiittia on myöhemmin löytynyt monilta muiltakin lajeilta: ihmiseltä etenkin aivoista, perhosilta, lohelta, mehiläisiltä ja linnuilta. SUUNNISTAVATKO LINNUT MAGNEETTIKENTÄN AVULLA? Charles Walcott halusi selvittää vuonna -79, liittyykö magnetiitti jotenkin lintujen kykyyn aistia magneettikenttä ja suun-

22 10 SÄHKÖÄ ILMASSA LUKU I nistaa sen avulla. Hän käytti uutta tutkimusmenetelmää (SQUID)* ja elektronimikroskooppia. Hän löysi suuria määriä magnetiittikiteitä esimerkiksi kyyhkysen aivojen pinnalta ja niskasta. Kidemassa oli täynnä hermosäikeitä, jotka johtivat aivoihin. Lopullista selvyyttä siitä, miten linnut pystyvät aistimaan Maan magneettikentän, ei ole kuitenkaan vielä tähän päivään mennessä pystytty selvittämään. Lintujen käyttämän heikohkon magneettikentän aistimiseen vaaditaan ferromagneettista materiaalia. Magnetiitin on todettu reagoivan ulkoiseen sähkö- ja magneettikenttään herkemmin kuin minkään muun biologisen materiaalin. Magnetiitti selittäisi lintujen kyvyn aistia magneettikenttää. Lintujen suunnistusjärjestelmissä on suuria lajikohtaisia eroja, mutta jo 1800-luvulta alkaen on esitetty teorioita, että linnut käyttävät geomagneettista kenttää suunnistukseen. Yeagley esitti vuonna -47, että linnut osaisivat laskea Maan magneettikentän vertikaalikomponentin kulman (maapallon pystyakselin kallistuskulman) ja navigoida sen avulla. Yeagleyn havainnot osoittivat lisäksi, että linnut käyttävät suunnistuksessa myös Maan pyörimisestä johtuvaa Coriolis-voimaa. Lintujen suunnistus häiriytymässä Tutkija Grone havaitsi jo vuonna -65, että linnut häiriintyivät sekä ihmisen rakentamista antenneista (ja voimakkaista sähkömagneettisista kentistä), kuten myös luonnon magneettikentän poikkeamista. Ruotsissa tutkittiin esimerkiksi kuoviparven lentoa voimakkaan malmiesiintymän yllä 950 metrin korkeudessa. Parvi menetti hetkeksi suunnistustaitonsa. Linnut syöksyivät malmikentän kohdalla alas 100 metrin korkeuteen, *SQUID on magnetometri, jonka toiminta perustuu suprajohtavuuteen. Magneettikentän muutos synnyttää pysyvän sähkövirran suprajohtavassa aineessa. Suprajohtava tila syntyy aineelle hyvin matalissa lämpötiloissa. Tällöin niissä ei ole lainkaan sähkövastusta.

23 SÄHKÖÄ ILMASSA LUONNON SÄHKÖMAGNEETTISET ILMIÖT 11 sen jälkeen parvi hajosi ja jatkoi jälleen matkaa yhtenäisenä päästyään kentän vaikutuspiiristä. Lintujen reagoinnista eri tyyppisille antenneille, joita etenkin viime vuosina on ilmestynyt maisemaan kuin sieniä sateella, on tehty lukuisia havaintoja eri puolilla maailmaa. Lintujen suunnistus on selvästi häiriintynyt ja vieraita lajeja on löydetty Varmuudella tiedetään, että ainakin 17 lajia suunnistaa Maan magneettikentän avulla. toisilta mantereilta. The Sunday Times -lehti uutisoi tapauksesta, jossa englantilainen kyyhkystenkasvattaja David Blain oli haastanut matkapuhelinfirmat oikeuteen, koska uskoi kotitilansa viereen pystytetyn matkapuhelinmaston hävittäneen hänen kyyhkysistään 60 %. Linnut olivat kadonneet maston pystyttämisen jälkeen ja Blain uskoo maston säteilyn vaikuttaneen lintujen luontaiseen suunnistustaitoon. Ne eivät osanneet enää palata kotiin. Perheemme on kasvattanut kyyh-

24 12 SÄHKÖÄ ILMASSA LUKU I kysiä yli 40 vuotta, eikä mitään vastaavaa ole aiemmin tapahtunut, kommentoi David Blain haastattelussa. Myös varpusten uskotaan reagoivan antenneille. Brittiläiset tutkijat ovat ihmeissään siitä, että varpusten määrä on viimeisten vuosien aikana vähentynyt Iso-Britanniassa jopa 10 miljoonalla linnulla. Eniten hävikkiä on tapahtunut kaupungeissa. Lontoon alueella varpuskanta on vähentynyt jopa 75% seitsemän viime vuoden aikana. Tutkijat epäilevät, että matkapuhelinsäteily olisi syypää varpusten joukkokuolemaan. Pelkästään Lontoon alueella on satoja matkapuhelinmastoja. Lintujen katoaminen kaupungeista on tapahtunut samanaikaisesti, kun yhä uusia antenneja on pystytetty, kertoi tutkimusjohtaja Rosie Cleary brittiläiselle The Guardian lehdelle. Bristolin yliopiston fysiikan professori Denis L. Henshaw arvioi, että tukiasemilla ja sähkömagneettisilla kentillä yleensä voi olla haitallisia vaikutuksia lintujen munimiseen ja lisääntymiseen. Brittivarpusten joukkokuoleman syiden selvittämiseksi on käynnistetty laajat jatkotutkimukset, joihin osallistuu myös suuri joukko lintuharrastajia. KALOJEN SÄHKÖINEN KOMMUNIKAATIO Useilla kalalajeilla on sähköä aistivat elimet, joilla ne tunnistavat toisen kalan sukupuolen, sijainnin, sukukypsyyden ja koon. Jotkut pystyvät myös yksilöllisesti tunnistamaan lajitoverinsa. Ne aistivat jopa hyvin pienetkin sähköiset kentät, jotka syntyvät toisen kalan sydämen lyönneistä, hengityksestä tai lihasten liikkeistä. Ominaisuus perustuu solun viestitysjärjestelmässä olevien kalsiumionien virtaamiseen. Ulkoiset sähköiset kentät muuttavat kalsiumionien kulkua sähköä aistivien solujen läpi. Tämä taas johtaa välittäjäaineiden vapautumiseen, mikä puolestaan aktivoi edelleen aistineuronit viemään impulsseja eteenpäin aivoihin.

25 SÄHKÖÄ ILMASSA LUONNON SÄHKÖMAGNEETTISET ILMIÖT 13 Sähköä aistivien kalojen kalaparvessa tiedonkulku on hyvin hienosäätöistä. Jokaisella kalalajilla ja kalalla on oma sähköinen taajuutensa, jolla ne kommunikoivat keskenään. Tämä kävi eritoten ilmi, kun tutkittiin kahdessa eri akvaariossa asuvia kaloja. Aluksi ne kommunikoivat keskenään samalla taajuudella (370Hz), mutta kun akvaariot yhdistettiin sähköisesti toisiinsa siten, että ne saattoivat aistia toistensa sähköimpulssit, laski toinen kala heti taajuuttaan. Eroksi muodostui noin 10 Hz. Kun akvaariot jälleen erotettiin sähköisesti toisistaan, palasi molempien käyttämä taajuus alkuperäiselle tasolleen. Parvessa kalat pitävät noin Hz:n eron naapurin kanavaan. Jotkut lajit käyttävät saalistuksessa hyvin voimakkaita sähkökenttiä. Sähköankerias kykenee tyrmäämään hevosen (saati sitten tappamaan ihmisen) kuuden metrin etäisyydeltä. Sähköankeriaalla on useita sähköisiä elimiä, joista suurimmat sisältävät elektrosyyttiä (sähkösolua). Kalojen sähköiset elimet sijaitsevat eri puolella kehoa, joillakin jopa silmälihaksissa. LUONNON SÄHKÖINEN KENTTÄ JA IHMINEN Maan pinnalta avaruuteen 120 km korkeuteen, ionosfääriin, ulottuu staattinen sähköinen jännite. Säätyypin vaihtelut - lähinnä ukkonen - aiheuttavat muutoksia muutoin vakaaseen luonnon sähkökenttään. Ukkosella pilviin muodostuu voimakkaita sähköisiä varauksia ilmamassojen lämpötilaeroista johtuen. Varaukset voivat olla voimakkaita kylmän ja lämpimän ilmavirtauksen rajapinnassa. Maahan nähden varaukset ovat joko positiivisia tai negatiivisia ja niitä voi esiintyä rinnakkain olevissa ilmamassoissa. Kun sähkövaraus kasvaa riittävän suureksi, tapahtuu purkaus salaman muodossa. Salama voi iskeä pilven sisällä, pilvestä maahan, maasta pilveen tai pilvestä toiseen. Elektronit ja paikalliset ilman ionisoituneet atomit kuljettavat salaman varauksia. Yhden salaman purkauk-

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

4 in1 SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ. NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen säteilyn.

4 in1 SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ. NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen säteilyn. SUOJAA LÄHEISESI SÄHKÖKENTILTÄ 4 in1 SÄHKÖKENTTÄSUOJA VALKOINEN MAALI ANTISTAATTINEN PINNOITE POHJAMAALI NoEM ELECTRO PROTECTOR 4IN1 on maailman ensimmäinen tuote, joka suojaa absorboimalla haitallisen

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Revontulet matkailumaisemassa

Revontulet matkailumaisemassa Revontulet matkailumaisemassa Kuva: Vladimir Scheglov Noora Partamies noora.partamies@fmi.fi ILMATIETEEN LAITOS Päivän menu Miten revontulet syntyvät: tapahtumaketju Auringosta Maan ilmakehään Revontulet

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

NICOLA TESLA LAURI JA JUHANI

NICOLA TESLA LAURI JA JUHANI NICOLA TESLA LAURI JA JUHANI LAPSUUS Syntyi 9. heinäkuuta 1856 Samiljanin kylässä sen aikaisessa Itävallan keisarikunnassa. Hän syntyi keskiyöllä ja tarinan mukaan ukkosmyrskyn aikaan. Nicolan lisäksi

Lisätiedot

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009

Jupiterin magnetosfääri. Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Jupiterin magnetosfääri Pasi Pekonen 26. Tammikuuta 2009 Johdanto Magnetosfääri on planeetan magneettikentän luoma onkalo aurinkotuuleen. Magnetosfäärissä plasman liikettä hallitsee planeetan magneettikenttä.

Lisätiedot

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi

Fysiikka 7. Sähkömagnetismi Fysiikka 7 Sähkömagnetismi Magneetti Aineen magneettiset ominaisuudet ovat seurausta atomiydintä kiertävistä elektroneista (ytimen kiertäminen ja spin). Magneettinen vuorovaikutus Etävuorovaikutus Magneetilla

Lisätiedot

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

Sähkömagneettinen induktio

Sähkömagneettinen induktio Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches

Lisätiedot

Heijastuminen ionosfääristä

Heijastuminen ionosfääristä Aaltojen eteneminen Etenemistavat Pinta-aalto troposfäärissä Aallon heijastuminen ionosfääristä Lisäksi joitakin erikoisempia heijastumistapoja Eteneminen riippuu väliaineen ominaisuuksista, eri ilmiöt

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän

Lisätiedot

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola

Avaruussää. Tekijä: Kai Kaltiola Avaruussää Kohderyhmä: yläasteen suorittaneet / 9-luokkalaiset Työskentelymenetelmä: ryhmätyöt Kuvaa yleistajuisesti avaruussään syntymisen ja siihen liittyvät ilmiöt Tekijä: Kai Kaltiola kai.kaltiola@gmail.com

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo

Valosähköinen ilmiö. Kirkas valkoinen valo. Himmeä valkoinen valo. Kirkas uv-valo. Himmeä uv-valo Valosähköinen ilmiö Vuonna 1887 saksalainen fyysikko Heinrich Hertz havaitsi sähkövarauksen purkautuvan metallikappaleen pinnalta, kun siihen kohdistui valoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin, että

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta

Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta TOSITIETOA Nuuska Nuuskan myyminen on Suomessa laitonta Nuuska on haitallista. Tämän vuoksi nuuskan myyminen elinkeinotoiminnassa on laitonta Suomessa ja muualla Euroopan unionissa, Ruotsia lukuun ottamatta.

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)

Lisätiedot

VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA

VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA ELIMISTÖSI HARMONIASSA Email: info@nanosmart.fi Web: www.nanosmart.fi

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Fysiikka vuosiluokat 7-9 Rauman normaalikoulun fysiikan opetuksen pohjana ovat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa Avaruus Mikä avaruus on? Pääosin tyhjiön muodostama osa maailmankaikkeutta Maan ilmakehän ulkopuolella. Avaruuden massa on pääosin pimeässä aineessa, tähdissä ja planeetoissa. Avaruus alkaa Kármánin rajasta

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN Oppilaiden ennakkokäsityksiä avaruuteen liittyen Aurinko kiertää Maata Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä,

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta

Suprajohteet. 19. syyskuuta Syventävien opintojen seminaari Suprajohteet. Juho Arjoranta Suprajohteet Syventävien opintojen seminaari juho.arjoranta@helsinki. 19. syyskuuta 2013 Sisällysluettelo 1 2 3 4 5 1911 H. K. Onnes havaitsi suprajohtavuuden Kuva: Elohopean resistiivisyys sen kriittisen

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta 16. tammikuuta 2002 PE 301.518/1-3 KOMPROMISSITARKISTUKSET 1-3 Mietintöluonnos (PE 301.518) Rainer Wieland Ehdotus Euroopan

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3)

3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) + 3 ATOMIN MALLI 3.1 Varhaiset atomimallit (1/3) Thomsonin rusinakakkumallissa positiivisesti varautuneen hyytelömäisen aineen sisällä on negatiivisia elektroneja kuin rusinat kakussa. Rutherford pommitti

Lisätiedot

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje

Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje TIETOVAATIMUKSET JA KEMIKAALITURVALLISUUSARVIOINTI (OSA D) Viite: ECHA-08-GF-07-FI Päivämäärä: 21/07/2008 Kieli: suomi Altistumisskenaarion laatimista koskeva ohje (ECHA) julkaisee sarjan tiedotteita,

Lisätiedot

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä.

Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. M 17 / Mh, Oj -51 / 1 / 84 Muhos ja Oulunjoki E. Aurola 14.6.51. Kalkkikivitutkimukset Oulun läänin Muhoksen ja Oulujoen pitäjissä. Oulu OY:n puolesta tiedusteli maisteri K. Kiviharju kevättalvella 1951

Lisätiedot

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit Tietoa ja työvälineitä Tietoa ja www.tapiola.fi Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit TYÖN RISKIEN ARVIOINNIN SUUNNITTELU Yritys: Suunnitelman tekijät: Päiväys: Lähtötiedot: Aiemmin tehdyt selvitykset,

Lisätiedot

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE

AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE AURINKO VALON JA VARJON LÄHDE Tavoite: Tarkkaillaan auringon vaikutusta valon lähteenä ja sen vaihtelua vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan. Oppilaat voivat tutustua myös aurinkoenergian käsitteeseen.

Lisätiedot

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1 Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee

Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Avaruussää ja Auringon aktiivisuusjakso: Aurinko oikuttelee Reko Hynönen Teoreettisen fysiikan syventävien opintojen seminaari / Kevät 2012 26.4.2012 1 Ekskursio avaruussäähän 1. Auringonpilkkusykli 2.

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC

Radioaaltojen eteneminen. Marjo Yli-Paavola, OH3HOC Radioaaltojen eteneminen Marjo Yli-Paavola, OH3HOC 26.10.2010 Radioaaltojen etenemistavat Eteneminen ionosfäärissä Eteneminen troposfäärissä Pinta-aalto Erikoisemmat etenemismuodot Yleisesti eteneminen

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa III: Tekninen raportointi ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa III: Tekninen raportointi Sisältö Raportoinnin ABC: Miksi kirjoitan? Mitä kirjoitan? Miten kirjoitan? Muutamia erityisasioita 1 Miksi

Lisätiedot

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu

TN T 3 / / SÄH Ä KÖAS A IOI O TA T Vi taniemen koulu TN 3 / SÄHKÖASIOITA Viitaniemen koulu SÄHKÖSTÄ YLEISESTI SÄHKÖ YMPÄRISTÖSSÄ = monen erilaisen ilmiön yhteinen nimi = nykyihminen tulee harvoin toimeen ilman sähköä SÄHKÖN MUODOT SÄHKÖN MUODOT pistorasioista

Lisätiedot

5. Sähkövirta, jännite

5. Sähkövirta, jännite Nimi: LK: SÄHKÖOPPI Tarmo Partanen Laboratoriotyöt 1. Työ 1/7, jossa tutkit lamppujen rinnan kytkennän vaikutus sähkövirran suuruuteen piirin eri osissa. Mitataan ensin yhden lampun läpi kulkevan virran

Lisätiedot

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite

Virrankuljettajat liikkuvat magneettikentässä ja sähkökentässä suoraan, kun F = F eli qv B = qe. Nyt levyn reunojen välinen jännite TYÖ 4. Magneettikenttämittauksia Johdanto: Hallin ilmiö Ilmiön havaitseminen Yhdysvaltalainen Edwin H. Hall (1855-1938) tutki mm. aineiden sähköjohtavuutta ja löysi menetelmän, jolla hän pystyi mittaamaan

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUS. Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela

TEKIJÄNOIKEUS. Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela TEKIJÄNOIKEUS Kristiina Harenko Valtteri Niiranen Pekka Tarkela TALENTUM PRO Helsinki 2016 2., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 4.11.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue huolellisesti artikkeli "Saako salama potkua avaruudesta?". Lukuaikaa on 20

Lisätiedot

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy 1 Rakennettu ympäristö luo pohjan asuinalueen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle 2 Perustuu avoimen yhteiskunnan

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-: SÄHKÖTEKNIIKKA Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan näiden

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 8/00. Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 8/00 Kuorma-autonkuljettaja jäi liikkeelle lähteneen kuorma-autonsa alle TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja NN oli pysäyttänyt kuorma-autonsa lastausta varten

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

ASENNUSOHJE TVM110 MetaTrak

ASENNUSOHJE TVM110 MetaTrak 5040XXXXXX ASENNUSOHJE TVM110 MetaTrak SARJA SISÄLTÄÄ FI TVM110 KESKUSYKSIKKÖ JOHTOSARJA IRROTA AJONEUVON AKKU GPS ANTENNI GSM ANTENNI KIIHTYVYYSANTURI TARVIKEPUSSI TEKNISET TIEDOT Mitat...104 x 75 x 27

Lisätiedot

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista?

Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016)

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Kuntakohtainen (2016) Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kuntakohtainen (2016) TAVOITTEET JA TAIDOT, MITEN NE KOHTAAVAT OPS 2014 TEHTÄVÄ: Minkä tason tavoite? merkitys, arvot ja asenteet tutkimisen taidot tiedot

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos Ilmakehän vaikutus havaintoihin Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos kevät 2013 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän transmissio (läpäisevyys) sähkömagneettisen säteilyn eri aallonpituuksilla 2.

Lisätiedot

SMG-4450 Aurinkosähkö

SMG-4450 Aurinkosähkö SMG-4450 Aurinkosähkö Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Piihin perustuvan puolijohdeaurinkokennon toimintaperiaate

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013

INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 INVENTOINTIRAPORTTI Pyhäjoki / Hanhikivi Meriläjitys alueen vedenalainen inventointi 24-25.6.2013 2/7 Sisällysluettelo 1. Arkisto- ja rekisteritiedot 3 2. Johdanto 4 3. Pyhäjoen alueen ympäristö- ja kulttuurihistoria

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi

Käyttöohje XKM RS232. fi-fi Käyttöohje XKM RS232 fi-fi Lue ehdottomasti tämä käyttöohje ennen laitteen asennusta ja käyttöönottoa. Perehtymällä käyttöohjeeseen vältät mahdolliset vahingot ja laitteesi rikkoontumisen. M.-Nr. 07 700

Lisätiedot

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja. JIPPO-POLKU Jippo-polku sisältää kokeellisia tutkimustehtäviä toteutettavaksi perusopetuksessa, kerhossa tai kotona. Polun tehtävät on tarkoitettu suoritettavaksi luonnossa joko koulun tai kerhon lähimaastossa,

Lisätiedot

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 9. Polarimetria 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria 10.1 Stokesin parametrit 10.1

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

PERKELE KIUSAA JEESUSTA

PERKELE KIUSAA JEESUSTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PERKELE KIUSAA JEESUSTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot