Sähköä ilmassa. Tietoa ympäristömme sähkömagneettisen. terveysvaikutuksista ja suojauksesta. Erja Tamminen Päivi Rekula Matti Juusela.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sähköä ilmassa. Tietoa ympäristömme sähkömagneettisen. terveysvaikutuksista ja suojauksesta. Erja Tamminen Päivi Rekula Matti Juusela."

Transkriptio

1 I

2 II Sähköä ilmassa Tietoa ympäristömme sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksista ja suojauksesta Erja Tamminen Päivi Rekula Matti Juusela Toinen painos Painettu Tallinnassa 2003 Copyright C Erja Tamminen Luvut 1-5 ja 7 Päivi Rekula Luku 8 ja kansi Matti Juusela Luku 6 ISBN

3 III KIITOKSET Kiitämme Rakennustietosäätiötä tammikuussa 2002 saamastamme stipendistä tämän tietoaineiston julkaisemiseksi. Säätiön ennakkoluuloton kannustus rohkaisi ja toimi lähtölaukaisuna kirjallemme. Kiitämme opastajia, ystäviä ja vastustajia, joita ilman emme olisi voineet emmekä ehkä edes halunneet kirjoittaa tätä kirjaa. Olemme saaneet korvaamatonta apua tärkeiltä ihmisiltä prosessoidessamme itse asiaa, kerätessämme ja tarkistaessamme tietoja sekä muokatessamme niitä luettavaan muotoon. Työ on opettanut meille paljon. Omistamme yhteisesti tämän tietokirjan niille herkille yksilöille, jotka ennen muita reagoivat sähköympäristön haitallisille vaikutuksille ja näin pakottavat kehityksen suuntaa muuttumaan.

4 IV SISÄLLYSLUETTELO Sähköä ilmassa... II KIITOKSET... III TEKIJÖIDEN ALKULAUSE... X TOISEN PAINOKSEN ALKULAUSE...XI JOHDANTO... XII Kansantalous kasvaa, mutta mihin varat menevät?... XII OSA I Sähköympäristömme ennen ja nyt...1 Luku 1 Erja Tamminen Luonnon sähkömagneettiset ilmiöt... 3 MAAN VAIHTELEVA MAGNEETTIKENTTÄ... 3 AURINKOTUULET... 4 MAGNEETTIMYRSKYJEN VAIKUTUKSET... 6 IHMINEN JA TAUSTAVÄRÄHTELY... 7 MAGNETIITTI ELIÖIDEN SISÄINEN KOMPASSI... 9 SUUNNISTAVATKO LINNUT MAGNEETTIKENTÄN AVULLA?... 9 Lintujen suunnistus häiriytymässä KALOJEN SÄHKÖINEN KOMMUNIKAATIO LUONNON SÄHKÖINEN KENTTÄ JA IHMINEN Luku 2 Erja Tamminen Ihmisen luomat sähkömagneettiset kentät...17 TASAVIRRASTA VAIHTOVIRTAAN KIPINÄGENERAATTORI JA SÄTEILYN KAUKO-OHJAUS HARPPAUS NYKYAIKAAN Harmiton mikroaaltoase Autot halvaantuvat tunnelissa SÄHKÖMAGNEETTINEN SPEKTRI Ei -ionisoiva säteily Näkyvä valo Iionisoiva säteily OSA II Tutkittua tietoa sähkömagneettisen säteilyn terveysvaikutuksista...25 Luku 3 Erja Tamminen...27 Korkeataajuisen säteilyn terveysriskit...27 MIKROAALTOSÄTEILYN TERVEYSTUTKIMUSTEN TAUSTAA... 28

5 Kaihia mikroaalloista Virusvapaat hiiret Työntekijät altistuvat ITÄ-EUROOPAN MIKROAALTOTUTKIMUS Amerikan lähetystö Moskovassa Itä ja länsi tavoittelevat jälleen yhteistyötä Venäjän matkapuhelinstandardi Mikroaallot ja biologisten vaikutusten tuntemus Mikroaaltosyndrooman kehittyminen Säteilyaltistus ja ympäristötekijät Hermoimpulssit estyvät Karel Marhan sanoma lännelle LÄNNEN MATKAPUHELINTUTKIMUS ICNIRP - itse itsensä nimittänyt asiantuntijajärjestö Professori Neil Cherry kritisoi ICNIRPiä VASTAORGANISAATIO ICRESERVE PERUSTETTU VAIKUTTAAKO TEOLLISUUS TUTKIJOIHIN? Bioelectromagnetics Society EPIDEMIOLOGISET SYÖPÄTUTKIMUKSET Suomalaiset kiistävät omat tutkimustuloksensa Tanskalainen tutkimus ei vakuuttanut tiedeyhteisöä Professori Hardell todistajana oikeudessa GSM-puhelimesta lisää tietoa vuonna ELÄIN- JA SOLUKOKEITA Ei hiirille matkapuhelimia Kromosomimuutokset ilmentävät syöpäriskiä Hälytyskellot soivat matkapuhelinteollisuudelle Solu tunnistaa mikroaaltoskannerin Veriaivoesteen läpäisevyys IHMISILLÄ TODETUT BIOLOGISET REAKTIOT EUROOPAN UNIONI TUTKII ASIAA STOA raportti ja varoituksen sana MASTOT...71 Italia näyttää esimerkkiä Ranskan mastotutkimus Espanjan mastotutkimus Case: Pakolaisuutta vai terveysturismia? SAKSASTA LIIKKEELLE LÄÄKÄREIDEN VETOOMUS Freiburgin vetoomuksessa vaaditaankin: Vetoomuksen allekirjoittaneiden suomalaislääkäreiden ja muiden kommentteja VAROVAISUUSPERIAATE TARPEEN Euroopan Unioni ja varovaisuusperiaate Sveitsin viranomaiset muita edellä BUWALin luokitus jakaa säteilyn biologiset vaikutukset viiteen eri kategoriaan: V

6 VI Luku 4 Erja Tamminen Matalataajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysriskit91 VOIMALINJAT...92 LASTEN LEUKEMIARISKI Palkittu amerikkalaistutkija Kansainvälisiä tutkimustuloksia WHO tunnustaa lasten leukemiariskin IARC luokittelee syöpäriskin neljään kategoriaan: Amerikkalaisia riskinarviointeja AIKUISTEN VOIMALINJA-ALTISTUS Nobel-kandidaatti syrjäytetään Voimajohdot, kemikaalit ja radon Voimalinjat ja depressio Melatoniini ALTISTUS AMMATEISSA Hermostolliset sairaudet Syöpäriski Keskenmenoriski kasvaa Onko sähköverkon transienteilla terveysvaikutuksia? Luku 5 Erja Tamminen Sähköyliherkkyys Gro Harlem Brundtland SÄHKÖYLIHERKKYYSOIREET SÄHKÖYLIHERKKYYS JAKAA MIELIPITEITÄ Tutkimuksia kenen puolesta? Näytepalat katoavat SÄHKÖYLIHERKKYYS JA PALONESTOAINEET Tietokoneen kemikaalit sähköyliherkkyyden taustalla? PIONEERITUTKIJA RUOTSISTA SÄHKÖYLIHERKKYYS AMERIKASSA PORFYRIA - SÄHKÖYLIHERKKYYDEN MAHDOLLINEN AIHEUTTAJA SÄHKÖYLIHERKKYYS JA AMALGAAMI Tunnustetaanko amalgaamin terveysriskit? SÄHKÖYLIHERKKIEN YHDISTYS SUOMESSA Case: Sähköyliherkkä tekniikan opiskelija Case: Lukiolainen kuin lintu häkissä Case: Hannelore Kohl OSA III Sähkösaneeraus Luku 6 Matti Juusela Tekninen sähkösaneeraus LYHYT OPPIMÄÄRÄ SÄHKÖSTÄ

7 VII Sähkökenttä ja magneettikenttä HÄIRIÖSUOJAUKSEN TARVE HÄIRIÖMEKANISMEJA Vuotovirrat Sähkönjakeluverkosta tulevat korkeataajuiset häiriöt Ilmateitse välittyvät radiotaajuiset kentät SANEERAUSTOIMENPITEITÄ Hyvä maadoitus Sähköjohtojen sähkö- ja magneettikenttien pienentäminen Sähkölaitteiden sähkö- ja magneettikenttien pienentäminen Vuotovirtojen aiheuttamien magneettikenttien pienentäminen Sähköverkosta tulevien häiriöiden vähentäminen Ilmateitse välittyviltä radiotaajuisilta kentiltä suojautuminen TURVALLISTA VALOKAAPELITEKNIIKKAA Valokaapelin levinneisyys Valokuituvalaistus - sähkötön lamppu SÄHKÖASENTAJAN KOTI UUSIKSI Perheen terveysongelmat ja selviytymisstrategia Työhön käsiksi Television sähkösaneeraus Maadoitus Sähkösaneeraus kannatti Case: Sähköyliherkän suunnittelema rivitalokoti Maadoitus kruunaa kaiken Luku 7 Erja Tamminen Edistyksellinen työympäristö TYÖPAIKAN SÄHKÖSANEERAUS Lähtökohtana suunnittelu ja mittaus Sähkösaneeraustoimenpiteet Toimisto tasavirralla TYÖPISTEEN VALAISTUS SISUSTUS, STAATTINEN SÄHKÖ JA KEMIKAALIT TIETOKONE JA SÄHKÖMAGNEETTINEN SÄTEILY Tietokoneen sähkö- ja magneettikentät Magneettikentät Sähkökentät Tietokoneen pehmeä röntgensäteily Vuosi maksimi altistusraja Mikroaallot Näyttöpäätteen sallitut säteilyarvot TCO -turvastandardi sähkö- ja magneettikenttien osalta NÄYTTÖPÄÄTETYÖ JA TERVEYS Silmäoireet Iho-ongelmat Neurologiset oireet

8 VIII Raskauteen liittyvät ongelmat Sähkömagneettista säteilyä voidaan myös vähentää erilaisten teknisten ratkaisujen avulla: Tietokoneen maadoitus Vähennä laitehäiriöitä Vähennä altistusta Tutkimuksia SISÄILMAN IONISOINTI VOI AUTTAA ELEKTRONISTEN LAITTEIDEN VALVONTAA SUOMESSA TEHOSTETTAVA 193 KÄYTÄNNÖN SANEERAUSESIMERKKEJÄ RUOTSISTA Malliesimerkkinä Öhmanin pörssiyhtiö Työhuoneen saneeraus elektroniikkayrityksessä LUKU 8 Päivi Rekula Asuinympäristö ja sähkösaneeraus HISTORIAA JA NYKYPÄIVÄÄ SAKSASSA Ruotsi jälleen meitä edellä Case: Elrum - kuntouttavaa koeasumista Elrumin tekniset ratkaisut TILANNE SUOMESSA Case: Ruusakoti - hyvinvointia vanhuksille VOIKO ASUINYMPÄRISTÖÖN VAIKUTTAA? Case: Masto taloyhtiössä ASUINALUEEN VALINTA SUOJAA RAKENTEILLA UUTTA TUTKIMUSTIETOA RAKENNUSMATERIAALEISTA Massiiviset rakennusaineet Puurakenteet Ikkunat ja tarvikkeet Seinäpinnoitteet Katto ja eristysmateriaalit Tekstiilit MATERIAALIEN KÄYTÖSSÄ HUOMIOITAVAA Luku 9 Johtopäätökset PARADIGMAN MUUTOS TERVEISIÄ TULEVILLE TEKNOLOGEILLE - JA MUILLEKIN Liitteet Kodin laitteiden sähkömagneettiset kentät Luettelo kotitalouksien yleisistä sähkölaitteista: Lastenvahti Kelloradiot Litteäkuvaruudut (LCD)

9 IX Pelikonsolit (esim. SEGA, SNES jne.) Sähköhellat ja uunit Sähköhuovat Hiustenkuivaajat Hi-Fi, musiikkikeskukset jne Lämminvesivaraajat Ionisaattorit Makuuhuoneen valot Mikroaaltouunit Kopiokoneet ja tulostimet Sähköompelukoneet Sähköparranajokoneet Pistorasiat Televisiot Pienvirtamuuntajat Sähkökirjoituskone Pölynimurit Pesukoneet Kohti turvallisempaa matkapuhelimenkäyttöä STOA-RAPORTISSA MAINITUT MATKAPUHELIMEN TERVEYSVAIKUTUKSIA KOSKEVAT TUTKIMUSTULOKSET In vitro (solututkimukset) In vivo (eläimillä tehdyt tutkimukset) Ihmisillä tehdyissä tutkimuksissa LÄHDELUETTELO KIRJAT TUTKIMUKSET MUISTIOT ERIKOISLEHDET JA PÄIVÄLEHDET

10 X Tarve TEKIJÖIDEN ALKULAUSE Suomen kielellä ei ole ollut saatavissa kirjaa, jossa kerrottaisiin näin laajasti ja perustellusti sähköympäristön terveysvaikutuksista ja siitä, miten näiltä vaikutuksilta voisi suojautua. Viime vuosina tällaisen tiedon kysyntä on kasvanut: Kirjaa kirjoitettaessa Maailman terveysjärjestön WHO:n pääsihteeri julkisti sairastuneensa sähköyliherkkyyteen. Tuomme esiin asioita, jotka eivät ole toistaiseksi olleet suuren yleisön tiedossa. Olemme tietoisia siitä, että ne voivat herättää myös torjuntaa. Olemme itse käyneet läpi samaa. Päätä ei kuitenkaan voi pitää pensaassa loputtomiin. Kerromme alan kansainvälisen tutkimuksen vaiheista ja vaadimme avoimempaa ja puolueettomampaa tutkimuspolitiikkaa. Lähdeluettelo palvelee niitä, jotka haluavat tarkistaa tietojen oikeellisuuden. Tavoitteet Toivomme, että kirja palvelee ennaltaehkäisevästi niitä, jotka altistuvat jokapäiväisessä työssään ja elinympäristössään sähkömagneettiselle kuormitukselle. Asioille voi käytännössä tehdä jotain. Toiseksi tarjoamme tietoa, jonka perusteella kansalaiset voivat velvoittaa viranomaisia konkreettisiin toimenpiteisiin. Kolmanneksi pyrimme vaikuttamaan päättäjiin ja asiantuntijoihin niin, että altistuneet voivat saada ihmisarvoisen kohtelun. Lukuohjeet Kirjan asiakirjo on laaja. Kappaleet voi lukea kiinnostuksen mukaisessa järjestyksessä. Viimeisille sivuille ovat kiteytyneet johtopäätökset, joihin olemme päätyneet ja joihin haluamme haastaa lukijamme ottamaan kantaa kertomamme tiedon pohjalta. Järvenpäässä Erja Tamminen Päivi Rekula Matti Juusela

11 XI TOISEN PAINOKSEN ALKULAUSE Kirjassa esitetyt asiat on tarkistettu useista lähteistä. Kaikki mittayksiköt ja lukuarvot, etenkin säteilyn raja-arvojen osalta, on käynyt läpi ruotsalainen insinööri, 15 vuotta arvostettuna ympäristökonsulttina toiminut Ragnar Forshuvud. Hän on itsekin kirjoittanut aiheesta kirjan Bostad och hälsa. Säteilyturvakeskuskaan ei ole löytänyt raja-arvoista huomauttamista. Tästä syystä kirjaa on päivitetty vain ajankohtaisilla asioilla. Olemme saaneet runsaasti positiivista palautetta ja tukea monilta lääkäreiltä, toimittajilta ja viranomaisilta. Erityisesti haastattelemamme lääkärit ovat halunneet tukea käsittelemiemme sähköympäristön terveysvaikutusten nostamista esiin. Kirjaa aletaan kääntää englanniksi. Työ jatkuu. Olemme edelleen kiitollisia palautteesta, joka auttaa herkistyneiden ihmisten omien havaintojen tunnustamista ja tosiasioiden löytymistä. Järvenpäässä Erja Tamminen Päivi Rekula Matti Juusela

12 XII JOHDANTO Suomesta halutaan tehdä rakentamisen mallimaa vuoteen 2015 mennessä (Sitra). Koska nyt olemme maailman tietoteknisen kehityksen kärjessä, paineet tekniikan lisäämiseksi rakennuksiin kasvavat. Se merkitsee sitä, että ilman muita toimenpiteitä sähkömagneettinen kuormitus asuin- ja työympäristössämme lisääntyy edelleen. Euroopan Unionin 5. puiteohjelmassa yhtenä tutkimusrahoituskohteena oli sähkömagneettisten kenttien haittavaikutuksilta suojautuminen. Suojauksen tarve on seurausta siitä, että valitsemallamme tekniikalla on haittavaikutuksensa. Joudumme arvioimaan teknisen kehityksemme ja taloudellisen kasvumme suuntaa ja hintaa. Kansantalous kasvaa, mutta mihin varat menevät? Tekninen kehitys luo taloudellista kasvua, mutta luoko talouden kasvu pelkästään hyvinvointia? Kysymyksiä herättää etenkin niiden sairauksien määrän kasvu, joita ei ole kyetty diagnosoimaan. Mikä osuus ympäristötekijöillä on näihin sairauksiin? Mikä on sähkömagneettisen säteilyn osuus? Talouden kehitys perustuu pitkälti kuluttajien ja yrittäjien tuntemaan luottamukseen. Yhteiskunnassa luottamusta pidetään yllä avoimella keskustelulla, kuten mm. Ruotsissa on tapana. Pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme arvoihin kuuluu taata tasavertaiset mahdollisuudet kaikille. Toivomme, että tämä kirja käynnistää avoimen ja ratkaisuhakuisen keskustelun sähköympäristömme terveysvaikutuksista myös meillä Suomessa. Uskomme, että kun ongelmat kohdataan, niihin löytyy myös ratkaisuja.

13 SÄHKÖÄ ILMASSA 1 OSA I Sähköympäristömme ennen ja nyt

14 2 SÄHKÖÄ ILMASSA LUKU I Luonnon taustavärähtelyä esiintyy samoilla taajuuksilla, noin 8-12 Hz, joita on havaittu ihmisen aivosähkökäyrässäkin.

15 SÄHKÖÄ ILMASSA LUONNON SÄHKÖMAGNEETTISET ILMIÖT 3 Luku 1 Erja Tamminen Luonnon sähkömagneettiset ilmiöt Sähkömagnetismi ei ole luonnossa eliöiden biologiasta irrallinen ilmiö. Ihminen on osa tätä luonnon kokonaisuutta ja vuorovaikutussuhteessa siihen. Ihminen on syntynyt maapallon staattiseen magneettikenttään ja avaruuden sähkömagneettiseen taustavärähtelyyn. Taustavärähtelystä kokonaan eristetty ihminen menettää nopeasti vuorokausirytminsä. Maan geomagneettinen kenttä (Maan magneettikenttä) vaikuttaa myös eläinten biologisiin toimintoihin. Eläimet suunnistavat, saalistavat ja kommunikoivat sen avulla. MAAN VAIHTELEVA MAGNEETTIKENTTÄ Maapallon ytimessä on sulan raudan sydän, joka luo dipolimagneettikentän, vähän samankaltaisen kuin kestomagneetti. Maan magneettikenttä ulottuu kauas avaruuteen ja suojelee elämää avaruudesta tulevilta kosmisilta säteiltä. Maan geomagneettinen kenttä on luonteeltaan monimuotoinen ja vaihteleva verrattuna ihmisen luomiin säännönmukaisiin sähköjärjestelmiin. Magneettikentän voimakkuudessa tapahtuu vaihteluita sekä puuskittaisesta aurinkotuulesta että maan ytimen pyörreliikkeestä johtuen. Myös kallioperän rautamalmipitoisuudet aiheuttavat muutoksia Maan staattiseen magneettikenttään ja kompassin lukematkin saattavat näillä alueilla heitellä. Geomagneettisessa kentässä esiintyviä poikkeamia kutsutaan anomalioiksi.

16 4 SÄHKÖÄ ILMASSA LUKU I Maan magneettiset navat eivät vastaa sijainniltaan maantieteellisiä napoja, vaan poikkeavat runsaat tuhat kilometriä toisistaan. Geologisia ajanjaksoja tarkasteltaessa on myös paljastunut, että navat vaihtavat paikkojaan. Nämä polariteetin muutokset ovat aikojen kuluessa tallentuneet kivilajeihin siten, että kiviin kertynyt magneettinen aines osoittaa aina kohti kyseisenä aikakautena vallinnutta magneettista napaa. Magneettivuon tiheys kuvaa magneettikentän kykyä välittää energiaa. Magneettivuon tiheys vaihtelee leveysasteen mukaisesti. Magneettisella pohjoisnavalla voimakkuus on 60 µt (mikroteslaa), eteläisellä navalla 70 µt ja päiväntasaajalla 30 µt. Kenttävoimakkuuksissa voi tapahtua muutoksia jo vuorokaudenkin aikana, eniten Auringon hiukkassäteilyn voimistumisen ja tasaantumisen myötä. AURINKOTUULET Universumin sähkömagneettiset ilmiöt edustavat avaruuden suuria voimia. Meidän kannaltamme keskeisiä ovat Auringon pinnalla tapahtuvat kausittaiset purkaukset. Niissä esiintyy merkittäviä vaihteluita 11 vuoden välein. Huippujaksojen aikana tapahtuu aurinkomyrskyjä, jotka liittyvät leiskuvina purkautuviin auringonpilkkuihin. Auringonpilkuista purkautuvista hiukkasvirtauksista käytetään nimitystä aurinkotuuli. Auringon sähkömagneettinen säteily sisältää lähes kaikki spektrin taajuudet: edustettuina ovat gammasäteily, röntgen, ultravioletti, näkyvä valo ja infrapunasäteily, mikroaallot sekä muut radiotaajuudet. Hiukkassäteilyssä on myös runsasta elektroni-, protoni- ja alfasäteilyä. Suurin osa näistä hiukkasista on sähköisesti varautuneita. Mitä enemmän varautuneita hiukkasia virtaa, sitä kovemmat magneettimyrskyt keinuttavat Maan magneettikenttää.

17 SÄHKÖÄ ILMASSA LUONNON SÄHKÖMAGNEETTISET ILMIÖT 5 Sähkömagneettisesta säteilystä pääsee ilmakehän läpi Maan pinnalle valtaosa, mutta ilmakehän kaasut vaimentavat siitä tehokkaasti haitallisimman osan. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita otsoni, joka suojelee meitä liialta ultraviolettisäteilyltä. Magnetosfääri on se avaruuden alue, jossa Maan magneettikenttä on yleensä voimakkaampi kuin Auringon ja planeettojen välinen kenttä. Magnetosfäärin vyöhykkeet suojaavat meitä Auringon energiapurkauksia vastaan. Kun Auringon hiukkassäteily matkaa valtavalla nopeudella kohti Maan magneettikentän uloimpia osia, magnetosfääri toimii jarruna sähköisesti varautuneille partikkeleille. Osa hiukkasista etenee edelleen kohti maan ionosfääriä. Ne tulevat torjutuiksi rengasmaisilla van Allenin vyöhykkeillä. Van Allenin vyöhykkeitä on kaksi ja ne sijaitsevat 3000 km ja km korkeudessa Maan pinnan yläpuolella magnetosfäärin sisällä. Erityisesti magneettisten napojen kohdalla, magnetosfäärin rajapinnassa, aurinkotuulten hiukkassäteilyä pääsee ilmakehän ylimpiin osiin. Hiukkaset ajautuvat magnetosfäärin pyrstömäisen kentän keskelle plasmalevyyn, joka toimii revontulia synnyttävänä varastona. Revontulet syntyvät tavallisesti aurinkomyrskyjen aikaan kun Auringon elektronit ja protonit törmäävät ilmakehässä oleviin happi- ja typpimolekyyleihin. Törmäyksessä muodostuva energia synnyttää näkyviä valoilmiöitä. Revontulten vihreä ja punainen värivaloilmiö muodostuvat happiatomeista, sininen ja violetti typpiatomeista. Pohjoisen pallonpuoliskon taivaalla revontulet näkyvät väriloistossaan kauniina, valovoimaisena verhona, mikä Etelä-Euroopassa on harvinaista, elleivät auringon purkaukset satu olemaan erityisen voimakkaita. Mikäli ne ovat ja säteiden määrä magnetosfäärissä kasvaa, voimistuvat myös häiriöt Maan magneettikentässä. Syntyy magneettimyrskyjä.

18 6 SÄHKÖÄ ILMASSA LUKU I MAGNEETTIMYRSKYJEN VAIKUTUKSET Magneettimyrskyt merkitsevät muutoksia Maan normaalin magneettikentän kenttävoimakkuuksissa. Muutokset saattavat olla hyvinkin nopeita, vaihteluita voi tapahtua suurimmasta pienimpään jopa muutamassa tunnissa. Nämä magneettikentän muutokset voivat ilmetä valojen vilkkumisena sekä muuntajien ja sähkölaitteiden häiriöinä. Radioja televisiolähetyksissä voi esiintyä häiriökohinaa ja puhelinliikenteessä saattaa olla kuuluvuusongelmia. Myös lento- ja laivaliikenteessä suunnistuslaitteet altistuvat mahdollisille häiriöille. Eikä yksin tekninen toiminta kärsi magneettimyrskyistä, vaan sekä eläimet että ihmiset reagoivat niille. Etenkin venäläisiä tiedemiehiä on jo vuosikymmeniä kiinnostanut sähkömagneettisen kentän biologiset vaikutukset, myös luonnon geomagneettisen kentän osalta. Jo 50-luvulla Neuvostoliitossa julkaistiin tutkimuksia, joissa ihmisten fyysisessä ja henkisessä hyvinvoinnissa havaittiin muutoksia magneettimyrskyjen yhteydessä. Samansuuntaisia huomioita ovat tehneet amerikkalaiset tutkijat. Amerikkalainen professori Robert O. Becker esittää kirjassaan Cross Currents, että geomagneettisen kentän muutoksilla on selkeitä vaikutuksia maapallolla kaikkien lajien biologisiin toimintoihin. Tri Abraham Liboff Oaklandin yliopistosta huomasi 1990-luvulla, että magneettimyrskyjen aiheuttamilla geomagneettisen kentän vaihteluilla voi olla yhteyttä kehittyneempien lajien kohdalla muun muassa keskenmenojen lisääntymiseen ja syntyvyyden laskuun. Biometeorologit ovat yhdistäneet magneettimyrskyt tiettyjen sairauksien puhkeamiseen ja sairauskohtausten lisääntymiseen. On esitetty, että epilepsia- ja sydänkohtaukset, keskenmenot,

19 SÄHKÖÄ ILMASSA LUONNON SÄHKÖMAGNEETTISET ILMIÖT 7 kuolemantapaukset, itsemurhat ja henkinen pahoinvointi ovat lisääntyneet niiden aikana. Luonnollisesti nämä ilmiöt eivät vaikuta kaikkiin ihmisiin samalla lailla. Voidaan olettaa, että magneettikentän muutoksilla saattaa olla positiivisiakin vaikutuksia. Ainakaan ihminen ei tule toimeen ilman magneettikentän taustavärähtelyä. IHMINEN JA TAUSTAVÄRÄHTELY Voidakseen hyvin ihminen tarvitsee luonnon staattista magneettikenttää ja pientä taustavärähtelyä. Tämän osoitti myös tutkija R. Wever vuonna -74: Ihminen, joka eristettiin täysin luonnon sähkömagneettisesta kentästä, kadotti nopeasti vuorokausirytminsä. Vuorokausirytmi korjaantui kuitenkin välittömästi, kun taustavärähtely palautettiin heikkonakin signaalina. Myös ensimmäisillä avaruuslennoilla olleet astronautit voivat huonosti, kun alukselta puuttui Maan geomagneettista kenttää vastaava värähtely. Astronautit kärsivät monenlaisista toiminnallisista ongelmista. Myöhemmille lennoille varustauduttiinkin paremmin. Aluksille luotiin keinotekoisesti Maan geomagneettista kenttää vastaavat olosuhteet. Fyysikko W. O. Schumann esitti vuonna 1952, että Maan ja ionosfäärin välillä on sähkömagneettinen kenttä, joka värähtelee lähellä samoja taajuuksia, joita esiintyy ihmisen aivojen sähköisessä toiminnassakin. USA:n viranomaiset (US National Bureau of Standards) onnistuivat vuonna 1962 osoittamaan mittauksilla todeksi edellä mainitun värähtelyn olemassaolon. Nämä noin 8 Hz:n taajuudella esiintyvät signaalit ovat jo vuosituhansia vaikuttaneet elämään maapallolla. Erityisesti niillä voi olettaa olevan vuorovaikutusta ihmisen aivosähkökäyrässä esiintyvän alfarytmin (taajuuksilla 8-12 Hz) kanssa.

20 8 SÄHKÖÄ ILMASSA LUKU I Geomagneettisen kentän välttämättömyydestä elämälle teki havaintoja myös Saksassa Mainzin yliopistossa professori Semmin tutkimusryhmä. Tutkimuksessa seurattiin koe-eläinten (marsujen) käpyrauhasen sympaattisen hermotuksen aktiivisuutta suhteessa vallitsevaan magneettikenttään. Kokeessa muutettiin Maan magneettikentän normaalia vaikutusta vähentämällä sitä vastakkaisella, samansuuruisella magneettikentällä. Geomagneettisen kentän muuttaminen aiheutti yhdelletoista koe-eläimelle kuudestatoista merkittäviä reaktioita. Hermotuksen aktiviteetti, eli hermoimpulssien tiheys, laski oireilevilla eläimillä jopa %. Ensimmäiset havainnot hermostollisista reaktioista tehtiin jo kahden minuutin kuluttua magneettikentän muutoksesta. Vielä senkin jälkeen kun magneettikenttä palautettiin alkuperäiselle tasolle, koe-eläinten käpyrauhasen sähköinen aktiivisuus jäi alhaiseksi. Häiriö jatkui vielä puoli tuntia ärsytyksen päättymisestä. Kokeessa havaittiin lisäksi eräs mielenkiintoinen seikka. Kun ulkoista magneettikenttää käännettiin päinvastaiseksi, käpyrauhasen toiminta palautui osalla koe-eläimistä kahden ärsytyksen jälkeen normaaliksi. Koe-eläinten reaktioita ei välttämättä voida suoraan soveltaa ihmiseen, mutta ne tarjoavat meille vankan selitysmallin siitä, että vaikutukset ihmisen elimistöön voivat olla samansuuntaisia. Lajien rakenne-eroista huolimatta solujen mikrorakenteet, hormonit ja erilaiset välittäjäaineet ovat hyvin samankaltaisia kaikilla kehittyneimmillä lajeilla.

21 SÄHKÖÄ ILMASSA LUONNON SÄHKÖMAGNEETTISET ILMIÖT 9 MAGNETIITTI ELIÖIDEN SISÄINEN KOMPASSI Olipa sitten kyseessä ihminen, savannin leopardi tai laboratoriomarsu, lähes kaikkien elimistöstä on löydetty hyvin hienojakoista magneettista mineraalia, magnetiittia. Lähes 30 vuotta sitten tohtori Richard Blakemore tarkasteli laboratoriossaan oudosti käyttäytyviä bakteereita. Hän havaitsi, että nämä pienet eliöt osasivat suunnistaa. Niillä täytyi siis olla oma sisäinen kompassi. Richard Blakemore halusi selvittää bakteerien käyttäytymiseen liittyvän arvoituksen ja alkoi tarkastella niitä elektronimikroskoopilla. Tutkijaa odotti melkoinen yllätys, sillä jokaisessa eliössä oli ketju hienonhienoja magnetiittikiteitä: samaa ikivanhaa rautamineraalia, jota on vesistöjen pohjassakin. Luonnossa bakteerit keräävät vedestä näitä liukenemattomia mineraaleja ja liittävät pienet magnetiittihiukkaset solun rakenteisiin. Magnetiittikiteet toimivat kompassina ja samalla uimarenkaana. Bakteerien luonnollinen elinympäristö on metaanipitoinen pohjavesi happipitoisen pintaveden sijaan. Sisäisen kompassin avulla ne pääsevät vaivatta kohti pohjoista ja pohjamutaa vinosti alaspäin suuntautuvia Maan magneettikentän voimaviivoja seuraamalla. Richard Blakemoren havainnot olivat tieteelle arvokkaita ja antoivat uusia suuntaviivoja jatkotutkimukselle. Magnetiittia on myöhemmin löytynyt monilta muiltakin lajeilta: ihmiseltä etenkin aivoista, perhosilta, lohelta, mehiläisiltä ja linnuilta. SUUNNISTAVATKO LINNUT MAGNEETTIKENTÄN AVULLA? Charles Walcott halusi selvittää vuonna -79, liittyykö magnetiitti jotenkin lintujen kykyyn aistia magneettikenttä ja suun-

22 10 SÄHKÖÄ ILMASSA LUKU I nistaa sen avulla. Hän käytti uutta tutkimusmenetelmää (SQUID)* ja elektronimikroskooppia. Hän löysi suuria määriä magnetiittikiteitä esimerkiksi kyyhkysen aivojen pinnalta ja niskasta. Kidemassa oli täynnä hermosäikeitä, jotka johtivat aivoihin. Lopullista selvyyttä siitä, miten linnut pystyvät aistimaan Maan magneettikentän, ei ole kuitenkaan vielä tähän päivään mennessä pystytty selvittämään. Lintujen käyttämän heikohkon magneettikentän aistimiseen vaaditaan ferromagneettista materiaalia. Magnetiitin on todettu reagoivan ulkoiseen sähkö- ja magneettikenttään herkemmin kuin minkään muun biologisen materiaalin. Magnetiitti selittäisi lintujen kyvyn aistia magneettikenttää. Lintujen suunnistusjärjestelmissä on suuria lajikohtaisia eroja, mutta jo 1800-luvulta alkaen on esitetty teorioita, että linnut käyttävät geomagneettista kenttää suunnistukseen. Yeagley esitti vuonna -47, että linnut osaisivat laskea Maan magneettikentän vertikaalikomponentin kulman (maapallon pystyakselin kallistuskulman) ja navigoida sen avulla. Yeagleyn havainnot osoittivat lisäksi, että linnut käyttävät suunnistuksessa myös Maan pyörimisestä johtuvaa Coriolis-voimaa. Lintujen suunnistus häiriytymässä Tutkija Grone havaitsi jo vuonna -65, että linnut häiriintyivät sekä ihmisen rakentamista antenneista (ja voimakkaista sähkömagneettisista kentistä), kuten myös luonnon magneettikentän poikkeamista. Ruotsissa tutkittiin esimerkiksi kuoviparven lentoa voimakkaan malmiesiintymän yllä 950 metrin korkeudessa. Parvi menetti hetkeksi suunnistustaitonsa. Linnut syöksyivät malmikentän kohdalla alas 100 metrin korkeuteen, *SQUID on magnetometri, jonka toiminta perustuu suprajohtavuuteen. Magneettikentän muutos synnyttää pysyvän sähkövirran suprajohtavassa aineessa. Suprajohtava tila syntyy aineelle hyvin matalissa lämpötiloissa. Tällöin niissä ei ole lainkaan sähkövastusta.

23 SÄHKÖÄ ILMASSA LUONNON SÄHKÖMAGNEETTISET ILMIÖT 11 sen jälkeen parvi hajosi ja jatkoi jälleen matkaa yhtenäisenä päästyään kentän vaikutuspiiristä. Lintujen reagoinnista eri tyyppisille antenneille, joita etenkin viime vuosina on ilmestynyt maisemaan kuin sieniä sateella, on tehty lukuisia havaintoja eri puolilla maailmaa. Lintujen suunnistus on selvästi häiriintynyt ja vieraita lajeja on löydetty Varmuudella tiedetään, että ainakin 17 lajia suunnistaa Maan magneettikentän avulla. toisilta mantereilta. The Sunday Times -lehti uutisoi tapauksesta, jossa englantilainen kyyhkystenkasvattaja David Blain oli haastanut matkapuhelinfirmat oikeuteen, koska uskoi kotitilansa viereen pystytetyn matkapuhelinmaston hävittäneen hänen kyyhkysistään 60 %. Linnut olivat kadonneet maston pystyttämisen jälkeen ja Blain uskoo maston säteilyn vaikuttaneen lintujen luontaiseen suunnistustaitoon. Ne eivät osanneet enää palata kotiin. Perheemme on kasvattanut kyyh-

24 12 SÄHKÖÄ ILMASSA LUKU I kysiä yli 40 vuotta, eikä mitään vastaavaa ole aiemmin tapahtunut, kommentoi David Blain haastattelussa. Myös varpusten uskotaan reagoivan antenneille. Brittiläiset tutkijat ovat ihmeissään siitä, että varpusten määrä on viimeisten vuosien aikana vähentynyt Iso-Britanniassa jopa 10 miljoonalla linnulla. Eniten hävikkiä on tapahtunut kaupungeissa. Lontoon alueella varpuskanta on vähentynyt jopa 75% seitsemän viime vuoden aikana. Tutkijat epäilevät, että matkapuhelinsäteily olisi syypää varpusten joukkokuolemaan. Pelkästään Lontoon alueella on satoja matkapuhelinmastoja. Lintujen katoaminen kaupungeista on tapahtunut samanaikaisesti, kun yhä uusia antenneja on pystytetty, kertoi tutkimusjohtaja Rosie Cleary brittiläiselle The Guardian lehdelle. Bristolin yliopiston fysiikan professori Denis L. Henshaw arvioi, että tukiasemilla ja sähkömagneettisilla kentillä yleensä voi olla haitallisia vaikutuksia lintujen munimiseen ja lisääntymiseen. Brittivarpusten joukkokuoleman syiden selvittämiseksi on käynnistetty laajat jatkotutkimukset, joihin osallistuu myös suuri joukko lintuharrastajia. KALOJEN SÄHKÖINEN KOMMUNIKAATIO Useilla kalalajeilla on sähköä aistivat elimet, joilla ne tunnistavat toisen kalan sukupuolen, sijainnin, sukukypsyyden ja koon. Jotkut pystyvät myös yksilöllisesti tunnistamaan lajitoverinsa. Ne aistivat jopa hyvin pienetkin sähköiset kentät, jotka syntyvät toisen kalan sydämen lyönneistä, hengityksestä tai lihasten liikkeistä. Ominaisuus perustuu solun viestitysjärjestelmässä olevien kalsiumionien virtaamiseen. Ulkoiset sähköiset kentät muuttavat kalsiumionien kulkua sähköä aistivien solujen läpi. Tämä taas johtaa välittäjäaineiden vapautumiseen, mikä puolestaan aktivoi edelleen aistineuronit viemään impulsseja eteenpäin aivoihin.

25 SÄHKÖÄ ILMASSA LUONNON SÄHKÖMAGNEETTISET ILMIÖT 13 Sähköä aistivien kalojen kalaparvessa tiedonkulku on hyvin hienosäätöistä. Jokaisella kalalajilla ja kalalla on oma sähköinen taajuutensa, jolla ne kommunikoivat keskenään. Tämä kävi eritoten ilmi, kun tutkittiin kahdessa eri akvaariossa asuvia kaloja. Aluksi ne kommunikoivat keskenään samalla taajuudella (370Hz), mutta kun akvaariot yhdistettiin sähköisesti toisiinsa siten, että ne saattoivat aistia toistensa sähköimpulssit, laski toinen kala heti taajuuttaan. Eroksi muodostui noin 10 Hz. Kun akvaariot jälleen erotettiin sähköisesti toisistaan, palasi molempien käyttämä taajuus alkuperäiselle tasolleen. Parvessa kalat pitävät noin Hz:n eron naapurin kanavaan. Jotkut lajit käyttävät saalistuksessa hyvin voimakkaita sähkökenttiä. Sähköankerias kykenee tyrmäämään hevosen (saati sitten tappamaan ihmisen) kuuden metrin etäisyydeltä. Sähköankeriaalla on useita sähköisiä elimiä, joista suurimmat sisältävät elektrosyyttiä (sähkösolua). Kalojen sähköiset elimet sijaitsevat eri puolella kehoa, joillakin jopa silmälihaksissa. LUONNON SÄHKÖINEN KENTTÄ JA IHMINEN Maan pinnalta avaruuteen 120 km korkeuteen, ionosfääriin, ulottuu staattinen sähköinen jännite. Säätyypin vaihtelut - lähinnä ukkonen - aiheuttavat muutoksia muutoin vakaaseen luonnon sähkökenttään. Ukkosella pilviin muodostuu voimakkaita sähköisiä varauksia ilmamassojen lämpötilaeroista johtuen. Varaukset voivat olla voimakkaita kylmän ja lämpimän ilmavirtauksen rajapinnassa. Maahan nähden varaukset ovat joko positiivisia tai negatiivisia ja niitä voi esiintyä rinnakkain olevissa ilmamassoissa. Kun sähkövaraus kasvaa riittävän suureksi, tapahtuu purkaus salaman muodossa. Salama voi iskeä pilven sisällä, pilvestä maahan, maasta pilveen tai pilvestä toiseen. Elektronit ja paikalliset ilman ionisoituneet atomit kuljettavat salaman varauksia. Yhden salaman purkauk-

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT?

Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT? I II Matkapuhelinteknologia -MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT? Osmo Hänninen - Seppo Kinnunen Mona Nilsson - Antero Kassinen Erkki Tuormaa - Iris Aztmon Matkapuhelinteknologia - MITKÄ OVAT TERVEYSRISKIT? ISBN

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä

8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Nimi: LK: SÄHKÖ-OPPI 8. Kestomagneetti, magneettikenttä (molemmat mopit) Tarmo Partanen 8a. Kestomagneetti, magneettikenttä Tee aluksi testi eli ympyröi alla olevista kysymyksistä 1-8 oikeaksi arvaamasi

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki.

kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Sähkö 25 Esineet saavat sähkövarauksen hankauksessa kipinäpurkauksena, josta salama on esimerkki. Hankauksessa esineet voivat varautua sähköisesti. Varaukset syntyvät, koska hankauksessa kappaleesta siirtyy

Lisätiedot

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009

Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Suojeleva Aurinko: Aurinko ja kosmiset säteet IHY 2007-2009 Eino Valtonen Avaruustutkimuslaboratorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto Eino.Valtonen@utu.fi 2 Kosminen säde? 3 4 5 Historia

Lisätiedot

Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla

Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Staattiset sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Rauno Pääkkönen Työterveyslaitos, Tampere rauno.paakkonen@ttl.fi Staattinen sähkö ja terveys sairaudet ja sairastumiset pulssit staattiset sähkökentät

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus. Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sivulla S8 / S8 Sarja II / VPAP Sarja III 1 3 S9 Sarja 4 6 Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

FY1 Fysiikka luonnontieteenä

FY1 Fysiikka luonnontieteenä Ismo Koponen 10.12.2014 FY1 Fysiikka luonnontieteenä saa tyydytystä tiedon ja ymmärtämisen tarpeelleen sekä saa vaikutteita, jotka herättävät ja syventävät kiinnostusta fysiikkaa kohtaan tutustuu aineen

Lisätiedot

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009

Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Monimuotoinen Aurinko: Aurinkotutkimuksen juhlavuosi 2008-2009 Aurinko on tärkein elämään vaikuttava tekijä maapallolla, joka tuottaa eliö- ja kasvikunnalle sopivan ilmaston ja elinympäristön. Auringon

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist

Elektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa

Lisätiedot

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen

Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen Kapasitiivinen ja induktiivinen kytkeytyminen EMC - Kaapelointi ja kytkeytyminen Kaapelointi merkittävä EMC-ominaisuuksien kannalta yleensä pituudeltaan suurin elektroniikan osa > toimii helposti antennina

Lisätiedot

1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö?

1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö? 6 Resistanssi ja Ohmin laki 1. Mitä tarkoittaa resistanssi? Miten resistanssi lasketaan ja mikä on sen yksikkö? Se kuvaa sähkövirtaa vastustavaa ominaisuutta. R = U / I, yksikkö ohmi, 1 Ω 2. Mitkä asiat

Lisätiedot

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA

Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta. Kuva NASA Tähtitieteen peruskurssi Lounais-Hämeen Uranus ry 2013 Aurinkokunta Kuva NASA Aurinkokunnan rakenne Keskustähti, Aurinko Aurinkoa kiertävät planeetat Planeettoja kiertävät kuut Planeettoja pienemmät kääpiöplaneetat,

Lisätiedot

Magneettienergia on osa luonnollista elinympäristöä kaikille elossa oleville. Moderni yhteiskunta on kuitenkin muuttanut tätä ympäristöä suuresti.

Magneettienergia on osa luonnollista elinympäristöä kaikille elossa oleville. Moderni yhteiskunta on kuitenkin muuttanut tätä ympäristöä suuresti. Miksi magneetit? Löydä tasapaino uudelleen Magneettienergia on osa luonnollista elinympäristöä kaikille elossa oleville. Moderni yhteiskunta on kuitenkin muuttanut tätä ympäristöä suuresti. Nikken kehitti

Lisätiedot

Sähkö ja magnetismi 2

Sähkö ja magnetismi 2 Kokeellista fysiikkaa luokanopettajille Ari Hämäläinen kevät 2005 Sähkö ja magnetismi 2 Sähkövirran magneettinen vaikutus, sähkövirran suunta Tanskalainen H.C. Ørsted teki v. 1820 fysiikan luennolla seuraavanlaisen

Lisätiedot

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä

RATKAISUT: 19. Magneettikenttä Physica 9 1. painos 1(6) : 19.1 a) Magneettivuo määritellään kaavalla Φ =, jossa on magneettikenttää vastaan kohtisuorassa olevan pinnan pinta-ala ja on magneettikentän magneettivuon tiheys, joka läpäisee

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Fysiikka 9. luokan kurssi

Fysiikka 9. luokan kurssi Nimi: Fysiikka 9. luokan kurssi Kurssilla käytettävät suureet ja kaavat Täydennä taulukkoa kurssin edetessä: Suure Kirjaintunnus Yksikkö Yksikön lyhenne Jännite Sähkövirta Resistanssi Aika Sähköteho Sähköenergia

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Riskiviestinnän työpaja, SOTERKO 28.5.2013 SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Kari Jokela, tutk. prof. Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus 27.5. 2013/KJo SISÄLTÖ Mitä sähköherkkyys on?. Sähkömagneettisten

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006

ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON. Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 ANALOGISESTA DIGITAALISEEN TELEVISIOON Kansalaisen digi-tv-päivä 18.3.2006 Sari Walldén FL, KM Tampereen yliopisto Sari.Wallden@uta.fi http://www.uta.fi/~kasawa/ TELEVISION HISTORIAA Katodisädeputki 1897

Lisätiedot

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet

DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/

Kuva 8.1 Suoran virrallisen johtimen magneettikenttä (A on tarkastelupiste). /1/ 8 SÄHKÖMAGNETISMI 8.1 Yleistä Magneettisuus on eräs luonnon ilmiö, joka on tunnettu jo kauan, ja varmasti jokaisella on omia kokemuksia magneeteista ja magneettisuudesta. Uudempi havainto (1820, Christian

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä

STUK. Sirpa Heinävaara TUTKIMUSHANKKEET - KÄYNNISSÄ OLEVAT KANSAINVÄLISET HANKKEET. tutkija/tilastotieteilijä KÄYNNISSÄ OLEVAT TUTKIMUSHANKKEET - KANSAINVÄLISET HANKKEET Sirpa Heinävaara tutkija/tilastotieteilijä STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Tutkimusten lähtökohtia Matkapuhelinsäteilyn ja aivokasvainten

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA

VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA ELIMISTÖSI HARMONIASSA Email: info@nanosmart.fi Web: www.nanosmart.fi

Lisätiedot

KESTOMAGNEETTI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432. Dynaaminen kenttäteoria SATE2010

KESTOMAGNEETTI VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432. Dynaaminen kenttäteoria SATE2010 VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Jani Vitikka p87434 Hannu Tiitinen p87432 Dynaaminen kenttäteoria SATE2010 KESTOMAGNEETTI Sivumäärä: 10 Jätetty tarkastettavaksi: 16.1.2008 Työn tarkastaja

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2015

Radioamatöörikurssi 2015 Radioamatöörikurssi 2015 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 17.11.2015 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA

AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA RISS 16. 9. 2009 AURINKOENERGIAA AVARUUDESTA Pentti O A Haikonen Adjunct Professor University of Illinois at Springfield Aurinkoenergiasatelliitin tekninen perusta Auringon säteilyn tehotiheys maapallon

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Toisen luennon aihepiirit Lyhyt katsaus aurinkosähkön historiaan Valosähköinen ilmiö: Mistä tässä luonnonilmiössä on kyse? Pinnallinen tapa aurinkokennon virta-jännite-käyrän

Lisätiedot

aiheuttamat sydämentahdistimien ja

aiheuttamat sydämentahdistimien ja Kipinäpurkausten mahdollisesti aiheuttamat sydämentahdistimien ja rytmihäiriötahdistimien toimintahäiriöt Sähkötutkimuspoolin tutkimusseminaari 18.10.2012 Prof Leena Korpinen Ympäristöterveys Prof. Leena

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ

FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ FYSA220/1 (FYS222/1) HALLIN ILMIÖ Työssä perehdytään johteissa ja tässä tapauksessa erityisesti puolijohteissa esiintyvään Hallin ilmiöön, sekä määritetään sitä karakterisoivat Hallin vakio, varaustiheys

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2014

Radioamatöörikurssi 2014 Radioamatöörikurssi 2014 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt, sähköturvallisuus 13.11.2014 Tatu, OH2EAT 1 / 18 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä

Lisätiedot

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus

Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Sähkömagneettisia päästöjä ja häiriönsietoa koskeva valmistajan ilmoitus Suomi Sivulla AirSense 10 AirCurve 10 1-3 S9 Sarja 4-6 Stellar 7-9 S8 & S8 Sarja II VPAP Sarja III 10-12 AirSense 10 AirCurve 10

Lisätiedot

Ionisoimaton säteily ja ihminen

Ionisoimaton säteily ja ihminen Ionisoimaton säteily ja ihminen SÄTEILY JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ionisoimaton säteily on sähkömagneettisia kenttiä ja aaltoliikettä. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa,

Lisätiedot

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:

SÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä: FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ

FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 2 MAGNEETTIKENTTÄTYÖ MIKKO LAINE 2. kesäkuuta 2015 1. Johdanto Tässä työssä määritämme Maan magneettikentän komponentit, laskemme totaalikentän voimakkuuden ja monitoroimme magnetometrin

Lisätiedot

Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia

Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen Käsikirja Lääketieteelliseen Teoria Kandiakatemia Käsikirja: Teoria Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä

Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä Sydäntahdistimen häiriötön toiminta työympäristön sähkömagneettisissa kentissä 1 Työterveyslaitos Turvalliset uudet teknologiat Topeliuksenkatu 41 a A 00250 Helsinki www.ttl.fi Kirjoittajat: Maria Tiikkaja,

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN

KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN KANSAINVÄLINEN KATSAUS AJANKOHTAISEEN YMPÄRISTÖSAIRAUSTUTKIMUKSEEN Suomen Ympäristösairauskeskus perustettiin viime vuonna ajantasaisen ympäristösairaustiedon asiantuntijakeskukseksi. Tavoitteena on ajantasaisen,

Lisätiedot

Tullinkulman Työterveys

Tullinkulman Työterveys Tullinkulman Työterveys aloitti toimintansa 1.10.1975 Työterveyshuoltolaki voimaan v. 1979 työterveyshuollon palveluita Tampereen alueella toimiville yrityksille ja Tampereen kaupungin henkilökunnalle

Lisätiedot

Sähkömagnetismin ymmärryksen kehityshistoriaa Katja Palomäki. Tervetuloa!

Sähkömagnetismin ymmärryksen kehityshistoriaa Katja Palomäki. Tervetuloa! Sähkömagnetismin ymmärryksen kehityshistoriaa 6.4.2009 Katja Palomäki Tervetuloa! 1 Johdanto Esityksen tavoitteena on luoda yleiskatsaus tärkeimpiin sähkömagnetismin ymmärtämiseen vaikuttaneihin asioihin

Lisätiedot

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle Tärinällä on vaikutusta! Tärinälle altistuminen on päivittäinen ja vakava uhka tuhansien suomalaisten työntekijöiden terveydelle Ajettavia koneita

Lisätiedot

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä

Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Turvallinen työskentely tukiasemien lähellä Teksti: Tommi Alanko ja Maila Hietanen Kuvat: Tommi Alanko ja Patrick von Nandelstadh TYÖTERVEYSLAITOS Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Uudet teknologiat

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN!

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE ÄLÄ KÄÄNNÄ SIVUA ENNEN KUIN VALVOJA ANTAA LUVAN! TEKSTIOSA 4.11.2005 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue huolellisesti artikkeli "Saako salama potkua avaruudesta?". Lukuaikaa on 20

Lisätiedot

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA

NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon

Lisätiedot

HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE

HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE HAJUAISTI HAJUN MERKITYS IHMISEN TERVEYDELLE Markku Partinen, LKT, neurol. dos. Rinnekodin tutkimuskeskus Ihmisen elämän ja ihmislajin jatkumisen edellytykset Happi Puhdas ilma hengittää Nestetasapaino

Lisätiedot

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma

Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanoteknologiat Suomessa: hyödyt ja turvallisuusnäkökulma Nanomateriaalit suomalaisissa työpaikoissa hyödyt ja haasteet Kai Savolainen Työterveyslaitos, Helsinki, 4.11.2015 2000-luku: Nanoteknologian sovellukset

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari.

2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. TURUN AMMATTKORKEAKOULU TYÖOHJE 1 TEKNKKA FYSKAN LABORATORO 2.0 2. Sähköisiä perusmittauksia. Yleismittari. 1. Työn tavoite Tutustutaan tärkeimpään sähköiseen perusmittavälineeseen, yleismittariin, suorittamalla

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET

MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET MAAN MAGNEETTIKENTÄN IHMEELLISYYKSIÄ: NAPAISUUSKÄÄNNÖKSET Heikki Nevanlinna, Geofysiikan dos. (Ilmatieteen laitos, eläk.) URSA 9.4.2013 ESITELMÄKALVOT: Tämän esitelmän PowerPoint-kalvot on saatavilla ja

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen

Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä. 17.9.2013 Lea Konttinen Luontoliikuntalähtöiset palvelut hyvinvoinnin edistämisessä Vihreää hyvinvointia: Testi luonnon hyvinvointivaikutuksista N=33 Hyvinvointia, mutta miten? Teknologialla? Lääkkeillä? Luonnolla? Ihminen edellä

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä

Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä Teoreettisen fysiikan tulevaisuuden näkymiä Tämä on teoreettisen fysiikan professori Erkki Thunebergin virkaanastujaisesitelmä, jonka hän piti Oulun yliopistossa 8.11.2001. Esitys on omistettu professori

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Putket, häiriöt 19.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 20 Putket Ensimmäisiä vahvistinkomponentteja, ei juuri käytetä enää nykyään Edelleen käytössä mm. suuritehoisissa

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 28.10.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 28.10.2013. Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Keskinen Marika 28.10.2013 Sähkölaitteiden ympäristövaatimuksissa muutoksia Sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevat ympäristödirektiivit RoHS vaarallisten aineiden

Lisätiedot