Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunta. Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun osallistuneen asiantuntijaryhmän loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunta. Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun osallistuneen asiantuntijaryhmän loppuraportti"

Transkriptio

1 Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunta Sisäisen turvallisuuden ohjelman valmisteluun osallistuneen asiantuntijaryhmän loppuraportti SISÄASIAINMINISTERIÖ JULKINEN

2 JOHDANTO Valtioneuvosto asetti hankkeen valmistelemaan sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Asettaminen perustui pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan , jossa päätettiin seuraavaa: Hallitus määrittää sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Ohjelman painopistettä laajennetaan merellisiin suuronnettomuuksiin ja ympäristötuhojen torjuntaan, asumisen turvallisuuteen, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, ääriliikkeiden nousun estämiseen, terrorismin torjuntaan, lähisuhdeväkivallan vähentämiseen sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan estämiseen. Asettamispäätöksessä asetettiin yhteensä seitsemän asiantuntijaryhmää valmistelemaan aineistoa sisäisen turvallisuuden ohjelman pohjaksi. Lopullisesta ehdotuksesta sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi vastasivat hankkeen johtoryhmä ja ohjausryhmä. Tämä raportti on sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelussa mukana olleen yhden asiantuntijaryhmän työn loppuraportti. Loppuraportin sisällöstä vastaa asiantuntijaryhmä eikä sitä ole käsitelty sisäisen turvallisuuden ohjelman ohjaus- tai johtoryhmässä. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan liittyvää aineistoa laajemmin on nähtävissä verkkosivuilla osoitteessa

3 Sisäasiainministeriölle Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa päätettiin, että hallitus määrittää sisäisen turvallisuuden keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet poikkihallinnollisesti sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Ohjelman painopistettä laajennettiin muun muassa merellisiin suuronnettomuuksiin ja ympäristötuhojen torjuntaan, asumisen turvallisuuteen, järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, ääriliikkeiden nousun estämiseen, terrorismin torjuntaan ja lähisuhdeväkivallan vähentämiseen sekä laittoman maahantulon ja ihmiskaupan estämiseen. Valtioneuvosto asetti hankkeen laatimaan sisäisen turvallisuuden ohjelma vuosille Asettaminen perustuu pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmaan. Hankkeen toimikausi on Hallitus teki päätöksen ensimmäisestä sisäisen turvallisuuden ohjelmasta Sisäisen turvallisuuden ohjelma on laaja, sektorirajat ylittävä kehittämissuunnitelma. Ohjelma perustuu arvioille tulevasta kehityksestä ja keskeisistä sisäisen turvallisuuden uhkista. Valtioneuvosto vahvistaa siinä sisäisen turvallisuuden tavoitteet ja määrittelee keskeiset, tavoitteiden saavuttamista tukevat toimenpiteet sekä seurannassa käytettävät mittarit ja tunnusluvut. Kansalliseksi tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Tämä edellyttää onnettomuuksien ja tapaturmien määrän vähentämistä. Uudet ilmiöt liikkuvat nopeasti yli rajojen, ja valmiuden ylläpitämisen merkitys kasvaa. Yhteiskunnan valmiutta torjua suuronnettomuuksia ja toimia suuronnettomuustilanteissa tulee ylläpitää siten, että otetaan huomioon toimintaympäristön muutokset ja uudet haasteet. Muuttuva ja monimutkaistuva toimintaympäristö sekä haasteiden vaativuus edellyttävät yhteistyötä viranomaisten välillä sekä laajasti elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman keskeiseen sisältöön kuuluvat poikkihallinnolliset strategiat, tavoitteet ja toimenpiteet valmiuden ylläpitämiselle. Valmiuden ylläpitäminen merellisten suuronnettomuuksien torjumiseen on yhä tärkeämpää liikennemäärien kasvaessa. Erityisen haasteen muodostavat isot monialaonnettomuudet. Suurten matkustaja-alusten jopa tuhansiin nousevien matkustajamäärien pelastamis- ja suojaamiskykyä merellä ja rannikon asukkaiden turvaamiskykyä mereltä uhkaavilta laaja-alaisilta onnettomuuksien vaikutuksilta sekä ympäristötuhojen torjuntavalmiutta on parannettava ottaen huomioon matkustajaalusten ja vaarallisia aineita kuljettavien alusten koon kasvu ja keskittyminen samoille vesialueille. Merenkulun ja rannikon kokonaisturvallisuus on seikka, johon on kiinnitettävä tulevaisuudessa yhä enemmän huomiota. Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunta asiantuntijatyöryhmä on yksi seitsemästä sisäisen turvallisuuden ohjelmaa valmistelevasta asiantuntijatyöryhmästä. Työryhmien tuli valmistella aineistoa siten, että siitä ilmenisivät 1. keskeiset poikkihallinnolliset strategiset linjaukset (jotka eri toimijat ottavat huomioon omassa toiminnassaan ja tavoitteiden saavuttamisessa). 2. selkeästi esitetyt tavoitteet (mahdollisuuksien mukaan numeraalisesti esitettynä). 3. toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteitä tuli olla enintään viisi yhtä aihealuetta varten. Niiden toimeenpanoa tuli voida arvioida ja seurata. Lisäksi asiantuntijatyöryhmän tuli arvioida

4 1. keskeisiä yhteistyörakenteita (erityisesti ottaen huomioon strategiset linjaukset ja tavoitteet). Yhteistyön parantamiseksi tuli valmistella tarvittavia kehittämisehdotuksia. 2. tavoiteltuja tuloksia kuvaavat, luotettavat ja saatavissa olevat tunnusluvut ja mittarit. 3. aihealueen resurssien arviointi erityisesti ottaen huomioon strategiset linjaukset ja tavoitteet. Sisäisen turvallisuuden ohjelman (STO II) valmistelun johtoryhmä päätti kokouksessaan, että merellisiä suuronnettomuuksia ja ympäristötuhoja käsittelevän työryhmän tulee ottaa valmistelussaan huomioon myös muualla kuin merialueilla tapahtuvat suuronnettomuudet ja ympäristötuhot. Rajaus yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen tuli niin ikään olla selkeä. Tämä asiantuntijatyöryhmä rajasi kokouksessaan ( ) työnsä tarkastelualuetta. Työryhmän nimi muuttui muotoon Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunta. Tässä raportissa tarkastellaan viranomaisten yhteistoimintaa suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa laajan turvallisuuskäsityksen pohjalta. Laajalla turvallisuudella tässä työssä tarkoitetaan uhkia, jotka aiheuttavat merkittävää vaaraa väestölle tai merkittävää haittaa yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille tai ympäristölle. Ne ovat joko ihmisten aktiivista toimintaa (esim. tietoverkkojen haittaohjelmat, rikollisuus, terrorismi tai sotilaallisen voiman käyttö), tahattomia tapahtumia (esim. sähköverkon laajat toimintahäiriöt ja ydinvoimalaonnettomuus) tai luonnon ääri-ilmiöitä tai edellä mainittujen yhdistelmiä. Näille usein valtion rajat ylittäville uhkille on tyypillistä arvaamattomuus, ennakoimisen ja paikantamisen vaikeus sekä lyhyet varoitusajat. Edellä mainituista perusteluista johtuen viranomaisten toiminnan jaottaminen ja tarkastelu pelkästään kansallisen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden näkökulmasta ei ole järkevää. Nähtävissä olevan kehityksen pohjalta suuronnettomuuksien ja laajojen ympäristötuhojen torjunta on enenevässä määrin viranomaisyhteistoimintaa, jota joudutaan toteuttamaan, ei pelkästään kansallisessa, vaan kansainvälisessä mittakaavassa ja toimintaympäristössä. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisten selontekojen pohjalta on vuodesta 2003 laadittu ja ylläpidetty valtioneuvoston periaatepäätöstä Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta. Periaatepäätöksessä kuvataan valtion kriisijohtamismalli sekä annetaan hallinnonaloille tehtävät suunnittelun perusteena olevien yhteisten uhkatilannemallien ja erityistilanteiden hallitsemiseksi. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan kokouksessa linjattiin , että valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta muodostaa yhteisen valtioneuvoston kattoasiakirjan, joka koskee kaikkia valtioneuvoston turvallisuutta koskevia strategioita ja ohjelmia. Sisäasiainministeriön koordinointivastuulle kuuluvat suuronnettomuustilanteet ja luonnononnettomuuksien osalta sisäisen turvallisuuden ohjelman tämä osio syventää ja laajentaa tarkastelua sisäisen turvallisuuden toimijoiden osalta. Muiden ministeriöiden koordinointivastuulle kuuluvia, sisäisen turvallisuuden kannalta merkittäviä uhkatilanteita ovat muun muassa ympäristöonnettomuudet. Suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunta asiantuntijatyöryhmä on ottanut valmistelussaan huomioon laajan poikkihallinnollisen näkökulman. Asiantuntijatyöryhmässä on ollut edustettuna tärkeimpien suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjunnnassa mukana olevien ministeriöiden hallinnonalat. Muiden ministeriöiden, virastojen, laitosten ja järjestöjen edustajia on kuultu sidosryhmien kuulemistilaisuudessa Suuronnettomuudet ja ympäristötuhot asiantuntijatyöryhmän puheenjohtajana on toiminut kommodori Isto Mattila Rajavartiolaitoksesta ja sihteerinä viestintäjohtaja Maarit Laakso-Eräkallio sisäasiainministeriöstä. Jäseninä ovat toimineet komentaja Kari Aapro puolustusministeriöstä, komentaja Markku Hassinen sisäasiainministeriöstä, valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Timo Härkönen valtioneuvoston kansliasta, yli-insinööri Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskuksesta, johtaja Tuomo Karppinen Onnettomuustutkintakeskuksesta, pelastusylitarkastaja Kimmo Kohvakka sisäasiainministeriöstä, 2

5 meriohjelman päällikkö Anita Mäkinen WWF Suomesta, merenkulkuneuvos Sirkka-Heleena Nyman liikenne- ja viestintäministeriöstä, lainsäädäntöneuvos Pertti Normia sisäasiainministeriöstä, lakimies Outi Pennanen Finanssialan Keskusliitosta, ylikomisario Seppo Sivula sisäasiainministeriöstä, budjettineuvos Esko Tainio valtiovarainministeriöstä, ympäristöneuvos Olli Pahkala ympäristöministeriöstä, pelastusjohtaja Vesa Parkko Kymenlaakson pelastuslaitokselta, ympäristöasiantuntija Vesa Valpasvuo Suomen Kuntaliitosta, majuri Vesa Valtonen Maanpuolustuskorkeakoulusta, meriturvallisuusjohtaja Paavo Wihuri Merenkulkulaitoksesta ja komentaja Pentti Villanen Merivoimien esikunnasta. Asiantuntijatyöryhmä kokoontui kaikkiaan kuusi kertaa lokakuun 2007 ja helmikuun 2008 välisenä aikana. Se kuuli ulkoisten sidosryhmien edustajina liiketoimintajohtaja Ylva Gilbertiä Gaia Consulting Oy: stä, lääninvalmiusjohtaja Markku Harannetta Etelä-Suomen lääninhallituksesta, turvallisuuspäällikkö Asko Inkilää Yleisradiosta, pääsihteeri Kristiina Kumpulaa Suomen Punaisesta Rististä, valmiusjohtaja Hannele Aaltosta Säteilyturvakeskuksesta, ylijohtaja Mika Purhosta Huoltovarmuuskeskuksesta, pääsihteeri Aapo Cederbergiä Turvallisuus- ja puolustusasiain komiteasta ja pääjohtaja Petteri Taalasta Ilmatieteenlaitokselta. Työryhmä toteutti työskentelynsä aikana suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjuntaan liittyvän SWOT analyysin. Lisäksi työryhmän työskentelyn aikana luotiin ensimmäinen poikkihallinnollinen määritelmä viranomaisyhteistyölle. Majuri Vesa Valtonen toteutti kaksi Delfoi kyselyä asiantuntijatyöryhmän jäsenille. Työryhmä on saanut työnsä valmiiksi ja luovuttaa kunnioittaen loppuraporttinsa sisäasiainministeriölle. Helsingissä Isto Mattila Kari Aapro Timo Härkönen Tuomo Karppinen Maarit Laakso-Eräkallio Sirkka-Heleena Nyman Olli Pahkala Outi Pennanen Esko Tainio Vesa Valtonen Markku Hassinen Kalervo Jolma Kimmo Kohvakka Anita Mäkinen Pertti Normia Vesa Parkko Seppo Sivula Vesa Valpasvuo Pentti Villanen Paavo Wihuri 3

6 Sisäasiainministeriölle 1. ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄN RAPORTIN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Johdanto Viranomaisyhteistyön määritelmät Määritelmät ja rajaukset NYKYTILAN KUVAUS 2.1 Merellinen toimintaympäristö Toimintaympäristö maalla ja ilmassa Suuronnettomuuksien torjuntaan osallistuvat tahot Lainsäädäntö Kansainvälisiä sopimuksia ja toimijoita Valtion kriisijohtamismalli Tilannekuvajärjestelmät Viestintä Johtopäätökset SUURONNETTOMUUDET SUOMESSA 3.1 Ilmailu Raideliikenne Vesiliikenne Muut onnettomuudet Johtopäätökset SUURONNETTOMUUKSIEN UHKIEN ARVIOINTIA JA RISKIANALYYSI 4.1 Riskienhallinta Menetelmäkuvaus Merialueen suuronnettomuus Lentoliikenteen suuronnettomuus Raideliikenteen suuronnettomuus Syrjäseutujen suuronnettomuudet Tulipalosta aiheutuva suuronnettomuus Muut suuronnettomuudet Suuronnettomuuden ja ympäristötuhon hallintaan liittyvät riskit Uhkien tarkastelu Vahingot ja taloudelliset seuraukset Johtopäätökset YHTEENVETO 5.1 Pelastustoimen järjestäminen maa-alueella Meripelastustoimen järjestäminen merellä Ympäristövahinkojen torjunnan järjestäminen Ennaltaehkäisy ja varautuminen Henkilöstövoimavarat Teknologian hyödyntäminen Ensitiedottaminen ja viestintä Koulutus ja tutkimus Kansainvälinen yhteistoiminta pelastustoimessa Kansalaisjärjestöt ESITYKSET SUURONNETTOMUUKSIEN JA YMPÄRISTÖTUHOJEN TORJUNTAVALMIUDEN PARANTAMISEKSI 77 Lähteet 4

7 1. ASIANTUNTIJATYÖRYHMÄN RAPORTIN LÄHTÖKOHDAT 1.1 JOHDANTO Suomalainen yhteiskunta tunnetaan yleisesti turvallisena ja vakaana; yhteiskuntarauhaa järkyttäviä konflikteja tai suuria mellakoita ei ole ollut vuosikymmeniin. Uhkana eivät myöskään ole suuret, Aasian hyökyaalto-onnettomuuden kaltaiset luonnon onnettomuudet. Erilaisia suuronnettomuuksia on kuitenkin sattunut. Suomessa on varauduttu hyvin tavallisimpiin onnettomuuksiin ja kriiseihin, kuten liikenneonnettomuuksiin, jokakeväisiin tulviin ja vedennousuihin, metsäpaloihin, räjähdysonnettomuuksiin, mahdollisiin tartuntatautiepidemioihin tai vaikkapa öljyntorjuntatapauksiin. Tällaisia tilanteita varten Suomessa on laaja uhka- ja viranomaiskohtainen lainsäädäntö. Lisäksi Suomessa on vahva varautumisen ja viranomaisten yhteistoiminnan perinne. Lainsäädännön nojalla viranomaisilla on laajat ja vahvat toimivaltuudet omalla alallaan. Monenlaisten muiden epävarmuuksien ja suoranaisten läheltä piti tilanteiden kasvu edellyttävät kuitenkin varautumisesta huolehtimista. Suomi on liikkeessä koko ajan, aikaisempaa enemmän; maalla, merellä ja ilmassa. Ihmishenkien menetyksiä ja omaisuusvahinkoja aiheuttavien suurten onnettomuuksien riski kasvaa, kun yhteiskunnan toiminnot keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin. Suomenlahti säästyi täpärästi vakavalta öljyturmalta (HS ). Suomenlahdella, Venäjän aluevesialueella pohjaa raapaisseessa säiliöaluksessa oli sadantuhannen tonnin lasti. Scandic-hotellin tulipalossa oli ainekset suuronnettomuuteen. Syttymishetkellä hotellissa oli 500 henkilöä (HS ). Globalisaation seurauksena Suomen turvallisuusuhkat liittyvät kiinteästi kansainväliseen kehitykseen. Turvallisuuteen kohdistuvat uudet uhkat heijastuvat sekä ulkoiseen että sisäiseen turvallisuuteen. Maantieteellisen etäisyyden merkitys on vähentynyt ja uhkien vaikutukset välittyvät nopeasti laajalle alueelle. Euroopan unionin merkitys siviilikriisinhallinnassa ja kansainvälisessä pelastustoiminnassa kasvaa. Unionin päätökset ja valmiusjärjestelyt asettavat vaatimuksia myös Suomen pelastustoimelle. Rajojen avaaminen taloudelliselle yhteistyölle on tuonut runsaasti mahdollisuuksia, mutta samalla se on lisännyt epävarmuutta. Toiminnan teknistyminen, kansainvälinen työnjako ja talouden integraatio ovat heijastuneet myös suomalaiseen tuotantoon, työllisyyteen ja varautumisen asteeseen. Säteilyonnettomuudet ja yhteisen ympäristömme pilaantuminen eivät tunne poliittisia eivätkä maantieteellisiä rajoja. Liikenteessä esimerkiksi vaarallisten aineiden kuljetuksissa tapahtuva onnettomuus tai tahallinen vahingonteko voi nopeasti kehittyä suuronnettomuudeksi. Suomea tai suomalaisia uhkaava suuronnettomuus voi tapahtua myös Suomen rajojen ulkopuolella. Esimerkiksi Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986 ( ) ja Kaakkois-Aasian luonnonkatastrofi eli hyökyaalto-onnettomuus tapanin- 5

8 päivänä vuonna 2004 olivat suuronnettomuuksia, joita varten ei ollut etukäteen olemassa selkeää johtamis- tai varautumissuunnitelmaa. Uutena piirteenä näille erilaisille onnettomuuksille ja tuhotöille turvallisuuden toimijoiden näkökulmasta on ollut se, että ne ovat tulleet yllättäen ja muodossa, jotka ovat luoneet olosuhteet, joihin sen hetkinen viranomaisjärjestelmä ei ole varautunut. Tilanteiden johtamiseen ja hallintaan ei ole aina ollut käytettävissä selkeää viranomaisyhteistoimintaa tehokkaasti mahdollistavaa toimintamallia. Toiminta ja johtaminen on näissä uusissa kriiseissä ja onnettomuuksissa jouduttu joka kerta luomaan erikseen. Toiminnan järjestelyt ovat saattaneet olla luonteeltaan tilapäisiä. Vastaavien yllättävien kriisien ja onnettomuuksien uhka on todennäköisesti kasvamassa. Suuronnettomuuksille on tyypillistä, että ne eivät ole hallittavissa päivittäisen perusvalmiuden organisaatiolla ja voimavaroilla. Niissä tarvitaan eri viranomaisten yhteistyötä sekä johtamisjärjestelmien ja resurssien tehostettua yhteiskäyttöä. Suomalaiset elävät kriisejä reaaliajassa. Tiedontarve on välitön sekä kotimaassa että ulkomailla, jos häiriötilanne on poikkeuksellisen vakava, kuten Jokelan ja Myyrmannin tapauksissa, Aasian hyökyaalto-onnettomuudessa ja Estonian kaltaisessa suuronnettomuudessa. Tällaisissa tapauksissa kansalaisten yhteydenotot viranomaisiin moninkertaistuvat hyvin nopeasti mikä edellyttää kykyä käsitellä, analysoida ja hallita nopeasti syntyvää informaatiotulvaa. Pahimmassa tapauksessa tietoverkkojen ylikuormittuminen saattaa merkittävästi haitata tai jopa estää tiedottamisen ja viranomaisten johtamistoiminnan. Tiedonvälitys on paitsi nopeutunut, myös globalisoitunut. Tapahtumaa ja sen kehittymistä voi seurata matkapuhelimella tai tietokoneella reaaliajassa. Esimerkiksi viikolla 45, Jokelan koulusurmien viikolla, viiden suosituimman uutisvälineen sivuille tehtiin yhteensä yli 30 miljoonaa vierailua. MuroBBS -keskustelupalstalla tieto Jokelan ammuskelusta oli jo kaksi minuuttia ennen kuin poliisit saapuivat paikalle. Yleisö ei ole enää rajattu tiedotusvälineen levikki- tai kuuluvuusalueelle, vaan yleisönä on periaatteessa koko maailma. Internet kattaa lähinnä teollistuneet, kehittyneet maat. Suuronnettomuuksissa ja kriiseissä viestinnän nopeus ja koordinointi on haaste. Esimerkkinä jatkuvan kehitystyön tarpeesta Nokialla tapahtuneen vesikatastrofin kärjistymisen jälkeen, julkisuudessa (IL ) on kysytty hätätekstiviestien käyttöönottoa. Nopeasti toimiva media siirtyy lähes välittömästi puhtaasta tapahtuman, onnettomuuden, uutisoinnista tilanteen taustoittamiseen. Koska media ja sen kautta kansalaiset elävät reaaliajassa, tulee myös viranomaisten pystyä vastaamaan nopeasti kansalaisten tiedontarpeisiin. Kansainvälisistä pelastuspalvelujärjestelmistä Euroopan Unionin neuvoston päätöksellä on sovittu Euroopan yhteisestä pelastuspalvelumekanismista, jonka tarkoituksena on edistää yhteisön ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä pelastuspalvelun avustustoimissa vakavissa hätätilanteissa tai sellaisen välittömästi uhatessa. 1 Mekanismin avulla on sovittu varmistettavan suojelu kattavaksi ensisijaisesti ihmisten, mutta myös ympäristön ja omaisuuden, kulttuuriperintö mukaan luettuna, suojelun sekä yhteisön alueella että sen ulkopuolella tapahtuvien luonnonkatastrofien ja ihmisen ai- 1 Neuvoston päätös , yhteisön pelastuspalvelumekanismin perustamisesta (uudelleen laadittu toisinto), 1 artikla, 1 mom. 6

9 heuttamien suuronnettomuuksien, terroritekojen, teknologian aiheuttamien onnettomuuksien ja säteilyonnettomuuksien sekä ympäristöonnettomuuksien yhteydessä, onnettomuuksista aiheutuva meren pilaantuminen mukaan luettuna. 2 Suomi on mukana myös YK:n ja NATOn rauhankumppanuuden pelastuspalvelumekanismeissa. YK:n mekanismi on maailmanlaajuinen ja sillä on sovittu olevan koordinointirooli Euroopan ulkopuolisissa pelastuspalveluoperaatioissa, joissa se on mukana. Vasta häiriöt osoittavat, kuinka riippuvaisia yhteiskuntamme toiminnot ovat kriittisestä, perusturvaa luovasta infrastruktuurista. Jouluaattona 2004 myrsky katkaisi sähköt Etelä-Suomessa useiksi päiviksi. Elokuussa 2007 erittäin voimakas rajuilma ja siihen liittynyt salamointi katkaisivat Yleisradion tvlähetykset pariksi tunniksi. Jos esimerkiksi energianjakelu Suomessa häiriintyy, aiheutuu siitä monia ongelmia kansalaisten päivittäiseen elämään. Nyky-yhteiskunnassa sähkön jakelu ja tuottaminen ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta yksi tärkeimmistä toiminnoista. Suomessa tilanteiden haasteellisuus ja riski kasvavat, kun energian kulutus lisääntyy ja käyttöön tulee aikaisempaa suurempia voimalaitoksia. Meteorologien mukaan Etelä-Ruotsia vaivanneet suurtulvat ovat mahdollisia myös Suomessa; tammikuussa 2005 merivesi nousi tasolle cm Helsingissä. Merentutkimuslaitos antoi tulvasta ennakkovaroituksen, jonka ansiosta kaupungin maanalainen tunnelijärjestelmä saatiin pelastettua sulkemalla maanpinnalle johtaneet nousut. Tässä asiantuntijatyöryhmän loppuraportissa on tarkasteltu suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen torjuntaa mahdollisimman käytännönläheisesti. Asiantuntijatyöryhmän työskentelylle on ollut ominaista prosessilähtöinen, toiminnallinen tarkastelutapa ja pääpaino on ollut viranomaisyhteistyön kehittämisessä. Lisäksi on soveltuvin osin kiinnitetty huomiota suuronnettomuuksien ja ympäristötuhojen ennaltaehkäisyyn ja jälkitorjuntaan. Viranomaisten yhteistyön perusteet, kuten velvoitteet, valtuudet ja muut edellytykset määritellään lainsäädännössä. Oikeusnormien syvällisempi tarkastelu on pääsääntöisesti rajattu tämän asiantuntijatyöryhmän työn ulkopuolelle. Työssä on ollut tarkoituksenmukaista käyttää uhkamallien kokonaisuuksista sekä määrittelyistä Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa esitettyjä määritelmiä. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa tarkastellaan sisäisen turvallisuuden toimijoiden haasteita näissä tilanteissa. Työryhmä on nojautunut työssään laajaan kirjalliseen lähdemateriaaliin: tilastoihin, sanomalehtiaineistoon, aiempiin tutkimuksiin ja raportteihin. Lisäksi asiantuntijatyöryhmä on haastatellut ja kuullut suuronnettomuuksien torjuntaan ja niitä koskevien päätösten tekoon osallistuvia ulkoisten sidosryhmien edustajia, asiantuntijoita ja virkamiehiä. 2 Edellisen 2 mom. 7

10 1.2 VIRANOMAISYHTEISTYÖN MÄÄRITELMÄT Viranomaisyhteistyön käsitettä käytetään laajasti. Viranomaisyhteistyö ymmärretään kustannustehokkaaksi keinoksi, jolla on mahdollista vastata yhteiskunnan monimutkaistumisen mukanaan tuomiin haasteisiin. Käsitykset viranomaisyhteistyöstä ovat useimmiten hyvin kontekstisidonnaisia, eikä yleisempää määritelmää ole virallistettu. Maanpuolustuskorkeakoulussa viranomaisyhteistyöstä väitöskirjatutkimusta tekevä majuri Vesa Valtonen toteutti Delfoi-menetelmällä kyselytutkimuksen tämän asiantuntijatyöryhmän jäsenille tästä lähtökohdasta. Delfoi -asiantuntijakyselyn tavoitteena oli saavuttaa työryhmän jäsenten keskinäinen konsensus viranomaisyhteistyön määritelmästä. Kaksiosaisessa kyselyssä kartoitettiin sekä työryhmän jäsenten edustamien organisaatioiden että asiantuntijajäsenten omia käsityksiä viranomaisyhteistyön määritelmästä. Ensimmäisellä kierroksella kyselyyn osallistui noin puolet työryhmästä ja toisella kolme neljännestä. Ensimmäinen kyselykierros osoitti, että oman toimialan virallistettuja määritelmiä ei löytynyt. Sen sijaan useita näkemyksiä viranomaisyhteistyön luonteesta ja perusteista esitettiin. Julkishallinnon toimijoiden laillisuus-, säädös- ja sopimusperustaisuutta korostettiin. Muita esille nousseita tekijöitä olivat lainmukaisuus, toimivaltaisuus, lainsäädäntö, säännökset ja sopimukset. Toiminnallisesti korostettiin viranomaiskeskeisyyttä, toimijaja tilannesidonnaisuutta sekä prosessinomaisuutta, jossa erityisesti haluttiin painottaa ennaltaehkäisyä. Toisella kyselykierroksella esitettiin ensimmäisen kierroksen tuloksista johdettu määritelmä viranomaisyhteistyöstä. Vastaajat hyväksyivät sen 92 prosentin kannatuksella. Määritelmää hahmottavia käsitekaavioita, ylä- ja alakäsitteiden hierarkisia ja funktionaalisia suhteita tarkennetaan käsitetutkimuksen jatkuessa. Suuronnettomuudet ja ympäristötuhot -asiantuntijatyöryhmälle tehty Delfoikyselytutkimus tuotti tulokseksi seuraavan määritelmän viranomaisyhteistyöstä: viranomaisyhteistyö= toimivaltaisen viranomaisen johtama, viranomaisten ja muiden yhteistyöhön velvoitettujen tai valtuutettujen toimijoiden yhteistyö uhkien arvioinnissa ja ennaltaehkäisyssä sekä yhteistyötä vaativien tapahtumien hallinnassa ja jälkitoimenpiteissä. Määritelmä on ensimmäinen poikkihallinnollinen kokonaisturvallisuuden toimijat kattava ja yleisyydessään sekä käytettävyydessään merkittävä. Määritelmä soveltuu tutkija Vesa Valtosen mukaan verraten hyvin viranomaisyhteistyön määritelmäksi turvallisuuskontekstissa. 8

11 Poikkihallinnollisesti kootun asiantuntijaryhmän määritelmä on tutkija Valtosen mukaan ainutkertainen avaus yhteistoiminnan perusteiden ja olemuksen ymmärtämisessä. Määritelmää on mahdollista käyttää erilaisten yhteistoimintatilanteiden tukena. 1.3 MÄÄRITELMÄT JA RAJAUKSET Suuronnettomuuksista on olemassa useita erilaisia määritelmiä, seuraavassa esitetään kolme yleisintä: Suuronnettomuus on onnettomuus, jota kuolleiden tai loukkaantuneiden tai ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän tai onnettomuuden laadun perusteella on pidettävä erityisen vakavana. Suuronnettomuuksia ovat esimerkiksi suuret liikenne-, räjähdys-, myrkky-, kaasu- ja ydinonnettomuudet. Suuronnettomuuksien hallinnassa vaaditaan usein monien eri viranomaisten tai muiden tahojen yhteistyötä ja resursseja. (Varautumisen ja väestönsuojelun sanasto, SPEK, 2007.) Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jota kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän tai onnettomuuden laadun perusteella, on pidettävä erityisen vakavana, laki onnettomuuksien tutkinnasta (373/1985:3 ). Suuronnettomuudella tarkoitetaan tapahtumaa, joka on vakava uhrien määrän, vammojen laadun sekä paikallisten resurssien että ympäristövahinkojen ja omaisuusvahinkojen perusteella. (Suuronnettomuusopas, Duodecim, 2006.) Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiaan (YETT) kirjatut valtakunnalliset uhkamallit toimivat varautumisen suunnitteluperusteina turvallisuuden toimijoille. Suuronnettomuus ja ympäristötuhojen torjunta asiantuntijaryhmän tarkasteluun liittyvät ja sisäisen turvallisuuden toimijoita koskevat seuraavat YETT:n uhkamallit ja niihin sisältyvät erityistilanteet (kursiivilla merkityt ovat työryhmän luetteloon tekemiä lisäyksiä): a) Suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet Ydinonnettomuus Suomessa tai lähialueilla Vakava vaarallisten aineiden onnettomuus Evakuointeja tai vakavia tuhoja aiheuttavat myrskyt, ankarat pakkaset.(tr:n lisäys), tulvat tai pato-onnettomuudet Laajat energian jakeluhäiriöt esim. poikkeuksellisten sääolojen aikana.(tr:n lisäys) Räjähdys, tulipalo tai muu vakava teko tai onnettomuus Vakava lento-onnettomuus Matkustajaliikenteen rautatieonnettomuus tai laaja tieliikenneonnettomuus Vakava matkustaja-aluksen tai kauppa-aluksen onnettomuus (merellinen monialaonnettomuus). Laaja onnettomuus ulkomailla, joka koskettaa alueella olevia suomalaisia 9

12 b) Ympäristöuhat Alueen raskasmetalli- tai kemikaalipitoisuuden nousu yli terveydelle sallittujen rajojen Maa- ja vesialueiden tai laajan pohjavesialueen saastuminen käyttökelvottomaksi Öljy- ja kemikaalikuljetuksen onnettomuus meri- ja sisävesialueella tai maa-alueella, taajama-alueella, pohjavedenottamon suoja-alueella tai muulla riskialueella. (tr:n lisäys) Metsää tuhoava ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen Radioaktiivinen laskeuma Eliölajien joukkokuolema c) Terrorismi sekä järjestäytynyt muu vakava rikollisuus Terrori-isku tai sen konkreettinen uhka Suomessa Valtion ylimpään johtoon ja merkittäviin instituutioihin tai yrityksiin kohdistuvat vakavat rikokset tai niillä uhkaaminen Yhdyskunnan infran keskeisten kohteiden tuhoutuminen/lamaantuminen (silta, vesihuoltoverkko, sähkö/lämpöverkko, tietoliikenne). (tr:n lisäys) Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden vakava järkkyminen Rajaturvallisuuden merkittävä heikkeneminen Joukkokuljetusvälineen kaappaus Rikollisryhmien väkivaltaiset välienselvittelyt Viranomaisiin ja mm. todistajiin kohdistuva väkivalta Rajaturvallisuuden merkittävä heikkeneminen Laajamittaisen maahantulon tilanne Väestöliikkeen tarkoituksellinen suuntaaminen Suomeen Suomessa toimivan järjestäytyneen rikollisuuden tukeminen Ydinvoimaloiden ja muiden energialähteiden vahingoittaminen Sisäisen turvallisuuden ohjelman sisällöissä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä uusia määrittelyjä tai ryhmittelyjä, joten tämän asiantuntijaryhmän otsikko ympäristötuhot käsittää tässä YETT:n uhkamalliryhmittelystä sekä luonnon aiheuttamat onnettomuudet että ympäristöuhat. Edellä mainituista uhkamalleista ja erityistilanneryhmistä terrorismi sekä järjestäytynyt muu vakava rikollisuus kuuluu tämän asiantuntijatyöryhmän toimeksiannon piiriin vain, jos erityistilanne aiheuttaa suuronnettomuuteen verrattavan tapahtuman. Tällaisia ovat esimerkiksi vakava vaarallisen aineen päästö (mukaan lukien CBRNtilanne) tai räjähdys tai muu vaara ihmisille (terveydelle), ympäristölle, kulttuuriarvoille tai omaisuudelle. Näiden erityistilannemallien osalta on tehty yhteistyötä muiden sisäisen turvallisuuden ohjelmaa vuosiksi valmistelevien asiantuntijatyöryhmien kanssa. 10

13 2. NYKYTILAN KUVAUS 2.1 MERELLINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Alusliikenne on lisääntynyt Suomen vesialueilla viime vuosina erityisesti Pohjois- Itämerellä ja Suomenlahdella. Suomen lähivesialueella liikkuu vuosittain lähes alusta; Suomenlahdella lähes alusta ja Pohjanlahdella alusta. Luvuissa on huomioitu kaikki yli 15 metrin pituiset alukset. Merikuljetuksissa on ollut kasvava trendi. Erityisen suuri kasvu on ollut Venäjän öljykuljetuksissa, joten öljyn, kemikaalien ja muiden vaarallisten aineiden aiheuttamien onnettomuuksien riski Itämerellä on kasvanut. Äkilliset sääolosuhteiden muutokset (myrskyt) voivat osaltaan vaikuttaa meriliikenteen turvallisuuteen. Nykyisellään Suomenlahdella kuljetetaan öljyä noin 140 miljoonaa tonnia vuodessa. Öljykuljetukset voivat ylittää 200 miljoonan tonnin rajan jo ennen vuotta Öljynkuljetusten kasvun arvioidaan jatkuvan ja määrän olevan vuonna 2015 noin 250 miljoonaa tonnia. Suomen satamien kautta kuljetettiin 110 miljoonaa tonnia lastia vuonna Tästä määrästä 26 miljoonaa tonnia oli öljyä. Öljykuljetusten kasvutrendi on esitetty seuraavassa kuvassa: Öljykuljetukset Suomenlahdella Öljykuljetukset ja arvioitu tilanne vuonna 2015 Million tonnes Porvoo Helsinki Porvoo Tallinn Sillamäe Vyborg Vysots Primorsk St. Petersburg Ust-Luga by year 2010 by year 2015 Porvoo Vysotsk Primorsk St.Petersburg Ust-Luga Sillamäe Tallinn Others (smaller oil ports)*) Sources: Main oil ports of the Gulf of Finland, HELCOM AIS Database, Suomenlahden luonnon erityispiirteet tekevät ympäristöstä herkästi vahingoittuvan. Öljylle alttiiksi joutuvaa rantaviivaa saattaa suuressa öljyvahingossa muodostua useita satoja kilometrejä. Sää- ja virtausolosuhteista johtuen saastumisvaikutukset ulottuvat lähes aina Suomen alueelle. 11

14 Merenkulussa suuronnettomuuden riski on jatkuvasti olemassa. Itämerellä on runsaasti matkustaja-alusliikennettä, josta huomattava osa on ns. poikittaisliikennettä säiliöalusten reiteillä Suomenlahdella, Pohjois-Itämerellä ja Ahvenanmerellä. Merenkulun turvallisuuteen vaikutetaan merkittävästi alusliikenteen valvonnalla sekä luotsauspalvelulla. Alusliikennepalvelu (VTS eli Vessel Traffic Service) perustuu alusliikennepalvelulakiin ja sitä ylläpitää Merenkulkulaitos. Meritilannekuva pohjautuu Merenkulkulaitoksen, Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen yhteistyössä rakentamaan tekniseen valvontajärjestelmään, jonka muodostama tilannekuva jaetaan eri viranomaisille. Tämä mahdollistaa alusliikenteen kattavan seurannan Suomen kaikilla merialueilla. Alusliikennepalvelu kattaa tällä hetkellä 95 prosenttia Suomen vesialueella olevista kauppamerenkulun väylistä. Tämän lisäksi Suomenlahden kansainvälisillä vesillä ylläpidetään yhteistyössä Venäjän ja Viron kanssa Suomenlahden kauppaalusliikenteen pakollista reittijako- ja ilmoittautumisjärjestelmää, GOFREPjärjestelmää (Gulf of Finland Reporting System). Merenkulun turvallisuuteen pyritään vaikuttamaan myös Suomen lipun alla olevien alusten osalta lippuvaltiotoimenpiteiden avulla. Näitä ovat muun muassa riittävä ja tarkoituksenmukainen lainsäädäntö sekä lainsäädännön tehokas toimeenpano niin, että alusten katsastuksilla ja tarkastuksilla varmistetaan aluksen ja sen laitteiden kunto sekä riittävä ja pätevä miehitys. Suomen satamissa käyvien ulkomaisten lippujen alla oleville aluksille tehtävillä satama- ja isäntävaltiotarkastuksilla voidaan lisäksi vaikeuttaa ja jopa ehkäistä alikuntoisten alusten liikennöintiä Suomen satamiin. Lippuvaltio-, satama- ja isäntävaltiotarkastuksista on vastuussa Merenkulkulaitos. Alusliikenteen lisääntymisestä aiheutuvia riskejä voidaan vähentää paitsi lisäämällä turvallisuutta edistäviä toimia, myös varautumalla tehokkaasti meripelastustapahtumien johtamiseen ja hallintaan sekä ympäristövahinkojen torjuntaan. Ympäristöturvallisuuden ylläpitämiseen liittyen Suomen ympäristökeskus ottaa yhdessä puolustusvoimien kanssa vuoden 2011 alussa käyttöön uuden öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaan tarkoitetun monitoimialuksen. Lisäksi laittomien päästöjen valvontaa ja öljyvahinkojen tiedustelua tehostetaan uusimalla Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneiden öljyn havaintolaitteita. Rannikon ja sisämaan ympäristövahinkojen torjuntavalmiutta kehitetään puolestaan aluepelastuslaitosten ja alueellisten ympäristökeskusten kanssa muun muassa torjuntakaluston saatavuutta parantamalla. Suomessa kehitetään erityisesti kovaan merenkäyntiin ja jääolosuhteisiin soveltuvia öljyntorjuntamenetelmiä sekä kemikaalivahinkojen torjuntaa. Hallitusohjelman mukaan hallitus laatii ohjelman meriturvallisuuden parantamiseksi Itämerellä. Ohjelmaa ryhdytään valmistelemaan liikenne- ja viestintäministeriön johdolla sen jälkeen, kun hallitus on antanut eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon. Itämeren alueen merenkulun turvallisuuden ja ympäristöturvallisuuden parantaminen edellyttää kansallisten toimien lisäksi kansainvälistä yhteistyötä muun muassa Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO), Itämeren suojelusopimuksen yhteydessä, Helcom -yhteistyössä ja EU:n puitteissa. Suomen kannalta tärkeää on myös kahdenvälinen yhteistyö naapurimaiden eli Venäjän, Viron ja Ruotsin kanssa. 12

15 2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖ MAALLA JA ILMASSA Uusien, aiemmin esiintymättömien uhkien mahdollisuus kasvaa, kun yhdyskuntarakenteet monimuotoistuvat, toiminnallisuus lisääntyy sekä yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri kehittyy jatkuvasti. Ilmastonmuutokset lisäävät mahdollisesti sään ääri-ilmiöiden ja niistä aiheutuvien luonnononnettomuuksien riskiä. Globaalilla tasolla suuronnettomuuksista tai katastrofeista prosenttia aiheutuu luonnonmullistuksista, joita ovat muun muassa tulvat ja vedenpinnan kohoaminen, myrskyt, kuivuudet tai vastaavasti helleaallot sekä maanjäristykset. Tilanne ei poikkea Suomessa tästä paljoakaan, koska useimmissa viimeaikaisissa ihmishenkien tai huomattavien omaisuuksien menetyksissä sää ja sen äkilliset vaihtelut ovat olleet tavalla tai toisella vaikuttamassa. Suomen historian vakavin tieliikenneonnettomuus, vuonna 2004 tapahtunut Konginkankaan linja-autoturma sattui liukkaissa ajo-olosuhteissa. Paperirullalastissa olleen rekka-auton ja bussin yhteentörmäyksessä sai surmansa 23 henkilöä ja 15 loukkaantui. Vuonna 2003 kesä oli Keski-Euroopassa 2,3 astetta normaalia lämpimämpi ( kuollutta), vuonna 2004 Etelä-Suomessa myrsky aiheutti laajoja häiriöitä sähkönjakelussa, vuonna 2005 tammikuussa Helsingissä koettiin talvimeritulva. Vuoden 2007 elokuussa ukkosilma ja salamointi katkaisivat Yleisradion televisiolähetykset. Televisio-ohjelmien tuotanto perustuu digitaalisiin järjestelmiin. Ne kuten myös digitaaliset puhelinvaihteet voivat olla ukkosherkkiä. Luonnonkatastrofit ja aseelliset konfliktit voivat johtaa vakaviin humanitaarisiin kriiseihin, joiden vaikutukset ulottuvat myös Suomeen; pakolaisuutena ja kriisialueille toimitettavan avun tarpeena. Suurten kansainvälistä apua edellyttävien luonnon- ja muiden onnettomuuksien määrän tai vakavuuden lisääntyminen saattaa lisätä kansainvälisiä pelastustoimen tehtäviä sekä pelastustoimelle asetettavia toimintakykyvaatimuksia. Globaalissa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa alueelliset konfliktit ja hajoavat valtiot aiheuttavat merkittäviä turvallisuusuhkia. Vaikka Suomeen ei lähitulevaisuudessa kohdistune sotilaallista uhkaa, on varauduttava siihen, että tilanne voi pitemmällä aikavälillä muuttua. Osana Suomen puolustusjärjestelyjä on varauduttava myös väestön suojaamiseen ja muihin poikkeusolojen tehtäviin. Suomalaisen yhteiskunnan toiminnallisuus ja kansalaisten liikkuminen on lisääntynyt. Yhteiskunnan toiminnot ovat keskittyneet yhä suurempiin yksiköihin ja keskuksiin. Väestö ikääntyy, vapaa-aika lisääntyy ja alkoholin kulutus kasvaa. Myös rekkojen ja kuorma-autojen, määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 1980 jälkeen ja samalla niiden koko on kasvanut. Ihmishenkien menetyksiä ja omaisuusvahinkoja aiheuttavien suurten onnettomuuksien riski kasvaa. Pelastustoimi tilastoi omassa seurantajärjestelmässään (PRONTO) suuronnettomuuksina yli 5 kuolleen tai 10 loukkaantuneen tai yli euron taloudellisia vahingot aiheuttaneet onnettomuudet. Vuonna 2007 tällaisia onnettomuuksia tapahtui 65 kappaletta. Pahimmassa yksittäisessä onnettomuudessa menehtyi 9 ihmis- 13

16 tä, vakavimmat taloudelliset tappiot aiheuttaneessa yksittäisessä onnettomuudessa aiheutuivat noin 5 miljoonan euron vahingot. 3 Suomen ilmatilassa oli marraskuun 6. päivänä vuonna 2007 kello yhteensä 36 reitti-, rahti- ja liikelentokonetta ja aluevesillä tai niiden tuntumassa melkein sata laivaa. Suomen Kuljetus- ja Logistiikka SKAL ry:n arvion mukaan Suomen teillä kulki mainittuna ajankohtana ainakin rekkaa. Suomen rautateillä oli liikkeessä 99 junaa. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä oli lisäksi liikkeellä noin 25 junaa. * Vaarallisten aineiden kuljetukset maalla maantie- ja rautatieliikenteessä ovat lisääntyneet. Maantiekuljetusten seuranta on puutteellista ja siksi vaarallisten aineitten aiheuttamat onnettomuudet voivat sattua rataosuuksilla ja alueilla, joissa varautuminen on puutteellista. Vaarallisia alueita ovat erityisesti taajamien ulkopuoliset alueet. 2.3 SUURONNETTOMUUKSIEN TORJUNTAAN OSALLISTUVAT TAHOT Valtioneuvosto ohjaa pelastustointa hallitusohjelmaan sisältyvien tavoitteiden ja valtioneuvoston hyväksymien periaatepäätösten avulla. Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Sisäasiainministeriön pelastusosasto johtaa ja valvoo pelastustointa. Lääninhallituksen pelastusosastolle kuuluvat vastaavat tehtävät läänin alueella. Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston määräämällä alueella. Suomessa on 22 pelastustoimen aluetta. Vuoden 2004 alussa yksittäisille kunnille aikaisemmin kuuluneet pelastustoimen tehtävät siirrettiin 22:n alueellisen pelastuslaitoksen hoidettavaksi. Pelastuslaitokset hoitavat pelastustoimen tehtävät alueellaan. Vapaaehtoiset palokunnat, laitos- ja tehdaspalokunnat osallistuvat pelastustoimen tehtävien hoitamiseen alueen kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti. Pelastustoimessa työskentelee noin henkilöä, joista päätoimisia on noin 5 000, vapaaehtoisia on noin ja sivutoimisia henkilöä. Pelastustoimi on maa-alueilla tapahtuvassa suuronnettomuudessa lainsäädännön määrittämä vastuutaho. Pelastustoimintaa alueellaan johtava alueen pelastustoimi sovittaa yhteen eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa, huolehtii pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä, vahinkojen rajoittamisesta, palotarkastuksista, valistuksesta ja neuvonnasta sekä huolehtii osaltaan pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta. Se huolehtii myös väestönsuojelusta. Pelastustoimintaan käytettävät voimavarat ja johtovastuut määritellään alueelle laadittavissa hälytysohjeissa. Hätäkeskus hälyttää lähimmät pelastustoimen- ja sairaankuljetusyksiköt riippumatta siitä, minkä pelastustoimen alueen ne ovat. Pelastuslaitoksilla on noin kiireellisiä toimenpiteitä edellyttävää tehtävää vuosittain. Laaja-alaiset suuronnettomuudet, kuten vakavat säteilyonnettomuudet ja myrskyt, edellyttävät valmiutta pelastustoimintaan ja sen johtamiseen koko valtakunnan alueella. 3 Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokanta, * HS-liite, joulukuu

17 Torjuntavastuu alusöljyvahingoissa (saaristossa ja rannikolla) sekä maaöljyvahingoissa siirtyi kunnilta alueen pelastustoimelle vuoden 2005 alussa. Alueellisten pelastusviranomaisten tulee laatia öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, jossa esitetään öljyntorjunnan lisäksi muun muassa suunnitelma torjuntatyön yhteydessä syntyvän öljyisen jätteen keräämisestä, kuljettamisesta, varastoinnista, hävittämisestä ja muusta käsittelystä sekä öljyvahingon muusta jälkitorjunnasta (VN:n asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta annetun VN:n asetuksen muuttamisesta /1410). Pelastustoimen järjestelmää kehitetään riskianalyysiprosessilla. Siinä tarkastellaan toimintaympäristön muutoksia, tunnistettujen uhkien todennäköisyyttä ja vaikuttavuutta sekä kohdennetaan pelastustoimen riskienhallintamenetelmiä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla sekä tuetaan muita viranomaisia turvallisuuden kehittämisessä. Vapaaehtoisten palokuntien hälytysosastoissa toimii noin sopimuspalokuntalaista. Päätoimisesta henkilöstöstä noin kuuluu miehistöön, 420 alipäällystöön ja 920 päällystöön. Miehistöstä ja alipäällystöstä noin neljäsosa eli valtakunnallisesti runsas henkilöä on jatkuvasti lähtövalmiudessa. Päällystö työskentelee pääsääntöisesti virka-aikana, ja suuri osa siitä on ns. vapaamuotoisessa varallaolossa muuna aikana. Pelastuslaitos ja poliisi tekevät yhteistyötä päivittäin erilaisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Poliisi vastaa liikenteen ohjauksesta onnettomuuspaikalla, onnettomuuksien ja tulipalojen tutkinnasta tapahtumapaikalla, auttaa pelastuslaitosta onnettomuusalueen eristämisessä tai ihmisten evakuoinnissa sekä turvaa tarvittaessa pelastajien työskentelyn. Poliisilain (493/1995) mukaan poliisin tehtävänä Suomessa on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ennalta estäminen, selvittäminen ja syyteharkintaan saattaminen. Suuronnettomuuksissa poliisin tehtävänä on avustaa muita viranomaisia henkilöstöllään, kalustollaan ja erityisosaamisellaan sekä suorittaa pelastustoimen jälkeen asiassa esitutkinta (esitutkintalaki 449/ pykälä) tai poliisitutkinta (poliisilaki 493/ pykälä). Poliisin toimenpiteitä suuronnettomuuksissa ovat esimerkiksi liikenteen ohjaus, alueiden eristäminen, henkilöiden tunnistaminen ja tavoittaminen, evakuointi, etsinnät sekä alustavat tutkintatehtävät. Suomen poliisia johtaa sisäasiainministeriö ja poliisin ylijohtona toimii ministeriön poliisiosasto. Osastoa johtaa poliisiylijohtaja. Poliisin ylijohto vastaa siitä, että poliittiset linjaukset siirtyvät käytännön poliisitoimintaan. Poliisiosaston alaisuudessa toimivat poliisin lääninjohdot, poliisin valtakunnalliset yksiköt (keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikkuva poliisi), poliisiammattikorkeakoulu, poliisin tekniikkakeskus ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitos. Paikallispoliisitoiminnasta vastaavat kihlakuntien poliisilaitokset toimivat poliisin lääninjohdon alaisuudessa. Paikallispoliisitoiminnasta vastaa vuoden 2009 alusta lukien 24 kihlakunnan poliisilaitosta nykyisten 90 kihlakunnan poliisilaitoksen sijaan. Valtioneuvosto antoi asetuksen kihlakuntien poliisilaitosten toimialueista. Asetuksen mukaan Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen lääneihin perustetaan kumpaankin seitsemän poliisilaitosta, Oulun lääniin neljä, Itä-Suomen lääniin kolme ja Lapin lääniin kaksi poliisilaitosta. Helsingin kihlakunnan poliisilaitos säilyy itsenäisenä virastona. Paikallispoliisin rakenneuudistuksessa tavoitellaan johtamisen näkökulmasta mahdollisimman yhdenmukaisia, ympärivuorokautiseen itsenäiseen toimintaan kykeneviä 15

18 poliisilaitoksia, joissa resurssien kohdentaminen ajallisten ja alueellisten tarpeiden mukaisesti olisi nykyistä helpompaa. Suuremmilla poliisilaitoksilla on paremmat mahdollisuudet kohdentaa resursseja painopisteaikoihin ja osaamisen kehittämiseen. Rajavartiolaitoksen päätehtävät (rajavartiolaki 578/2005) ovat rajavalvonta, rajatarkastukset, rikostorjunta, merialueen turvallisuus, kansainvälinen yhteistyö ja maanpuolustus. Rajavartiolaitos ylläpitää rajajärjestystä ja -turvallisuutta sekä vastaa henkilöiden rajatarkastuksista rajanylityspaikoilla. Rajavartiolaitos tutkii muun muassa valtionrajarikoksia, ratti- ja vesiliikennejuopumuksia, väärennöksiä, kalastus- ja metsästysrikoksia sekä luonnonsuojelurikoksia. Rajavartiolaitos on johtava meripelastusviranomainen sekä monialainen merellinen lainvalvontaviranomainen. Meripelastukseen liittyen Rajavartiolaitos: - huolehtii meripelastustoimen suunnittelusta, kehittämisestä ja valvonnasta samoin kuin meripelastukseen osallistuvien viranomaisten ja vapaaehtoisten toiminnan yhteensovittamisesta - johtaa ja suorittaa etsintä- ja pelastustoimintaa - antaa meripelastustoimeen liittyvää johtamiskoulutusta sekä voi tarvittaessa antaa muutakin meripelastustoimeen liittyvää koulutusta ja valistusta (meripelastuslaki 1145/2001, 3. pykälä). Rajavartiolaitos osallistuu valtakunnan puolustamiseen ja antaa tässä tarkoituksessa henkilöstölleen ja Rajavartiolaitoksen palvelukseen määrätyille asevelvollisille samoin kuin vapaaehtoisesti asepalvelusta suorittamaan otetuille naisille sotilaskoulutusta sekä ylläpitää ja kehittää puolustusvalmiutta yhteistoiminnassa puolustusvoimien kanssa (rajavartiolaki, 25. pykälä). Schengen-alueen laajentuminen on muuttanut laitoksen valvontamenetelmiä: aluskalustoa käytetään aikaisempaa laajemmin talousvyöhykkeellä, joten alusten käytettävyys suuronnettomuuksien riskialueella on lisääntynyt. Rajavartiolaitos valvoo merellistä ympäristöä ja osallistuu meriympäristövahinkojen torjuntaan. Alusjätelain mukaan Rajavartiolaitos vastaa ( lukien) ainoana viranomaisena hallinnollisen öljynpäästömaksun määräämisestä. Epäselvissä tapauksissa poliisi tutkii asian. Rajavartiolaitos tekee merialueella yhteistyötä muun muassa Merenkulkulaitoksen, puolustusvoimien ja ympäristöviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksella on myös ajanmukaista kalustoa öljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntaan. Rajavartiolaitos vastaa meripelastustoimesta Suomessa ja suorittaa lisäksi tarvittaessa etsintöjä ja sairaankuljetuksia. Rajavartiolaitos hoitaa osaltaan eräitä poliisitehtäviä ja vastaa tullivalvonnasta niillä rajanylityspaikoilla, joilla Tulli ei toimi. Yksi Rajavartiolaitoksen lakiuudistuksen tavoitteista vuonna 2005 oli sektorirajat ylittävän viranomaisyhteistyön ennakkoluuloton tehostaminen. Hätäkeskuslaitos ylläpitää poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireellisiä palveluja välittäviä hätäkeskuksia. Suomi on jaettu 15 hätäkeskusalueeseen. Hätäkeskuksen hallinnollinen johto sijaitsee Porissa. Hätänumerona toimii 112, jota käytetään kaikissa Euroopan maissa. Poliisiin ja kuntien ylläpitämät hälytyskeskukset korvattiin vuonna 2005 yhteisillä valtion hätäkeskuksilla, joihin keskitettiin poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireelliset hätäpuhelut. Hätäkeskusuudistuksen myötä valtio otti vastuun 16

19 maan hätäkeskustoiminnasta. Hätäkeskuslaitoksen toimintaa ohjaa ja johtaa sisäasiainministeriö yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Varsinaisten hätäkeskustehtävien lisäksi hätäkeskus ylläpitää onnettomuustilannekuvaa siltä osin kuin se välittyy hätäkeskuksille ja välittää sen lääninhallituksille, alueen pelastustoimelle, poliisille, sosiaalija terveystoimelle sekä erikseen sovittaville muille osapuolille ylläpitää hätäkeskuksessa olevien johtamistilojen ja -välineiden valmiutta huolehtii viranomaisradioverkon käyttäjäryhmien muodostamisesta avustaa asiantuntija-avun hankkimisessa ylläpitää johtamista auttavia tiedostoja välittää annettujen ohjeiden mukaan onnettomuus- ja muut ilmoitukset asianomaisille viranomaisille käyttää annettujen ohjeiden mukaisesti väestön hälytysjärjestelmää ja välittää viranomaisten antamat tiedotteet väestölle huolehtii muista tiedotustehtävistä annettujen ohjeiden mukaan. Ympäristöministeriölle kuuluu ympäristövahinkojen ylin johto ja valvonta. Ympäristöministeriön hallinnonalaan kuuluvat muun muassa Suomen ympäristökeskus ja 13 alueellista ympäristökeskusta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on ympäristöministeriön alainen valtakunnallinen tutkimus- ja kehittämiskeskus. Se huolehtii öljyvahinkojen sekä merellisten kemikaalivahinkojen torjunnan yleisestä valtakunnallisesta järjestämisestä ja kehittämisestä. SYKE määrää aavalla merellä tai milloin tilanteen vakavuus muuten niin vaatii, öljy- ja kemikaalivahingon torjumisesta. SYKE on Suomen kansainvälisten sopimusten mukainen öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntaviranomainen, jolla on valtuudet antaa ja pyytää kansainvälistä vahinkojen torjunta-apua. Keskuksen ympäristövahinko- ja erityistilanteisiin erikoistuneet asiantuntijat päivystävät vuorokauden ympäri. Päivystys kattaa kaikki ympäristövahingot, kuten alusonnettomuudet, joihin voi liittyä öljyvahingon tai muun ympäristövahingon vaara, suuret öljy- tai kemikaalivahingot, tulvaonnettomuudet ja patovahingot sekä eliöiden joukkokuolemat ja muut ympäristön erityistilanteet. Alueelliset ympäristökeskukset ohjaavat ja valvovat kunnan sekä sataman, teollisuus- tai varastolaitoksen ja telakan omistajan velvollisuudeksi säädetyn öljyvahinkojen torjunnan järjestämisestä sekä tarvittaessa osallistuvat torjuntaan. Vuoden 2008 alusta lukien Suomessa on 415 kuntaa, joista kaupunkeja on 114. Kuntien tulee valmiuslain mukaan varmistaa valmiussuunnitelmien ja muiden etukäteisjärjestelyjen avulla mahdollisimman häiriötön tehtävien hoitaminen myös poikkeusoloissa ja häiriötilanteissa. Kuntien keskeisimpiä tehtäviä on tuottaa paikallisella tasolla julkisen hallinnon eri palveluja sekä huolehtia paikallisen teknisen infrastruktuurin toimivuuteen ja ylläpitoon liittyvistä toimista. Kunnat vastaavat terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta myös suuronnettomuusvalmiuksien osalta. Terveyskeskus on perusterveydenhuollosta ensisijaisesti vastaava, kunnan ylläpitämä yksikkö. Kunnat kuuluvat myös johonkin sairaanhoitopiiriin. Suomessa oli vuonna yhteensä 270 terveyskeskusta. Terveyskeskuk- 17

20 silla on lainsäädännön mukaan ensisijainen operatiivinen johtamisvastuu, sairaanhoitopiirille kuuluu suunnittelutehtäviä ja asiantuntijan rooli. Kunnat ylläpitävät alueen pelastustointa, huolehtivat vastuulleen kuuluvista omatoimisen varautumisen järjestelyistä sekä osallistuvat osaltaan pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun. Kunnan eri viranomaisten ja laitosten tulee osallistua öljyvahinkojen torjuntaan ja huolehtia tarvittaessa vahingon jälkitorjunnasta (alusjätelaki 300/ pykälä, maa-alueiden öljyvahinkolaki 378/1974, 5. pykälä). Maakuntaliitto on jäsenkuntiensa muodostama kuntayhtymä, joka vastaa oman maakuntansa yleisestä kehittämisestä sekä alueensa seutusuunnittelusta. Jokaisen Suomen kunnan tulee olla jonkin maakuntaliiton jäsen. Liitoille ei ole määrätty suoranaisia säädösperustaisia varautumistehtäviä. Liitot toimivat kuntien suunnittelun taustaorganisaatioina. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa sosiaalitoimen sekä lääkinnällisen pelastustoimen yleisestä ohjauksesta suuronnettomuusvalmiuksien osalta. Sairaanhoitopiiri on Suomen erikoissairaanhoitolaissa määritelty hallinnollinen yksikkö, jonka tehtävänä on tarjota jäsenkuntiensa asukkaille erikoissairaanhoidon palveluja. Suomessa on 20 sairaanhoitopiiriä. Ne laativat alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisen suunnitelmat sekä alueelliset toiminnalliset valmiussuunnitelmat, joissa yhteensovitetaan alueen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelut toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi kaikissa olosuhteissa. Liikenne- ja viestintäministeriön liikenteen toimialalla ylläpidetään ja kehitetään liikenneyhteyksiä kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. Samalla mahdollistetaan turvallinen sekä ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä liikkuminen ja kuljettaminen. Tehokas liikennejärjestelmä ja logistiikka edistävät sinällään maan kilpailukykyä ja ylläpitävät hyvinvointia. Liikenne- ja viestintäministeriö on alusliikennelaissa tarkoitettu toimivaltainen viranomainen, joka päättää alusliikennepalvelujen perustamisesta. Liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvat tie- ja rautatieliikenne, siviiliilmailu, vesiliikenne, liikenneväylät, satamat ja lentopaikat sekä meren ja ilmakehän tutkimus ja sääpalvelut. Viestintään liittyen ministeriön toimialaan kuuluvat sähköinen viestintä, postitoiminta, lehdistön tukeminen sekä viestintäpalvelujen tietoturvallisuus. Viestintävirasto on liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toimiva viranomainen. Sen toiminnan painopisteitä ovat tietoturvallinen yhteiskunta ja viestintäverkkojen häiriötön toiminta, toimivat ja tehokkaat viestintämarkkinat sekä kuluttajan aseman turvaaminen. Virasto ylläpitää sähköisten viestintäverkkojen toimivuuden ja tietoturvan tilannekuvaa ja tiedottaa mahdollisista tietoturvauhista. Merenkulkulaitos vastaa kauppamerenkulun ja muun vesiliikenteen toimintaedellytyksistä ja huolehtii vesiväylien ylläpidosta, merikartoituksesta, alusliikennepalvelujen ylläpidosta, vesiliikenteen turvallisuudesta ja alusturvallisuudesta, vesiliikenteeseen liittyvistä turvatoimista, jäänmurtoon, väyläaluspalveluihin ja saariston yhteysalusliikenteeseen liittyvistä viranomais- ja tilaajatehtävistä, luotsaustoimintaan kuuluvista tehtävistä, jotka eivät kuulu Luotsausliikelaitokselle, sekä ylläpitää alusrekisteriä, hoitaa aluskiinnitysasioita ja myöntää merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseen liittyviä avustuksia. 18

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA

PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA PELASTUSOSASTO PELASTUSTOIMI JA ÖLJYNTORJUNTA Valmiusjohtaja Janne Koivukoski Sisäasiainministeriö Pelastusosasto Öljyntorjuntaprojektin (SÖKÖ) julkistamistilaisuus Kotka 6.3.2007 PELASTUSTOIMEN LAINSÄÄDÄNTÖÄ

Lisätiedot

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit SPEKin Perehdytys öljyntorjuntaan ja työturvallisuuteen -kurssi10.10.2015 Heli Haapasaari, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Viranomaisten

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä

Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen. Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä Lapin pelastuslaitos Tehtävät, vastuu ja varautuminen Lapin alueellinen maanpuolustuskurssi nro 51 Sodankylä 1.2.2017 Martti Soudunsaari Pelastusjohtaja Yksi maamme 22 pelastuslaitoksesta. Lapin liiton

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

Pelastustoimen kehittäminen. Pelastusylitarkastaja Taito Vainio Pelastustoimen kehittäminen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio 2.12.2015 2 Hallitusohjelman kirjaukset pelastustoimesta Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta,

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta

Laki maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta Asetus öljyvahinkojen ja aluskemikaalivahinkojen torjunnasta Eri viranomaisten ja asianosaisten roolit ja toimenpiteet öljyvahingoissa. Öljyvahinkojen torjuntaa koskevan lainsäädännön muutokset. Timo Heino Uudenmaan ympäristökeskus 1 Säädökset ja ohjeet Laki maa-alueilla

Lisätiedot

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen SPEK Varautumisseminaari 1.12.2010 Anneli Taina, ylijohtaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) TE-keskukset (15) Alueelliset

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta. Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Yleistä kuntatoimijoiden varautumisesta Jaakko Pekki Kehittämisyksikön päällikkö Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Varautumisen kehittyminen Jatkuvuussuunnittelu Valmiussuunnittelu Väestönsuojelu Käsitteistä

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT

VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Maanpuolustuskorkeakoulu VÄESTÖNSUOJELUN UHKAMALLIT Kapteeni Olli Teirilä/Strategian laitos 0 Väestönsuojelun uhkamallit Yleistä Uhkamalli, -kuva ja arvio Valtioneuvoston selonteko lähteenä Sodankuvan

Lisätiedot

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa 20.3.2013 Yleissihteeri Vesa Valtonen (ST) vesa.valtonen@turvallisuuskomitea.fi Kuntien varautuminen

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot

Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa. Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin kehitysnäkymät ja rikollisuus Suomessa Poliisijohtaja Robin Lardot Poliisin tehtävä Poliisilaki, 1 Poliisin tehtävä. Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, yleisen

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu

Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kommenttipuheenvuoro - Porin kaupungin häiriötilannesuunnittelu Kuntien varautumisseminaari 19.3.2013 Pasi Vainio riskienhallintapäällikkö Porin kaupunki Pitkä Uhkat sähkökatko Arvio, miten uhka vaikuttaa

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

1

1 raimo.aarnio@turku.fi 1 VARAUTUMINEN 40 Valtioneuvoston, valtion hallintoviranomaisten, valtion liikelaitosten ja muiden valtion viranomaisten sekä kuntien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus

Pelastustoimen uudistus Pelastustoimen uudistus Länsi-Suomen Pelastusalan liitto, koulutusseminaari 29.-30.10.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi 29.10.2016 2 29.10.2016 3 29.10.2016 4 29.10.2016 5 29.10.2016 6 Pelastustoimen

Lisätiedot

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA

JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA PELASTUSTOIMEN JOHTAMINEN CBRNE- TILANTEISSA chemical (kemiallinen), b iological (biologinen), radiological (säteily), nuclear (ydin) j a explosives( räjähteet) MIKKELI 10.9.2013

Lisätiedot

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS OCH JAKOBSTADSOMRÅDETS RÄDDNINGSVERK Viranomaiset kriisissä -seminaari 1.9.2016 Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen Pelastustoiminnan

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi

Lisätiedot

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Viranomaistoiminta normaali- ja poikkeusoloissa Miksi julkinen hallinto varautuu? Valmiussuunnittelu (valmiussuunnitelma) Yleinen varautumisvelvoite perustuu valmiuslakiin, jonka mukaan valtion viranomaisten

Lisätiedot

2. Varautuminen Punaisessa Ristissä ja valmiuden ylläpito

2. Varautuminen Punaisessa Ristissä ja valmiuden ylläpito 2. Varautuminen Punaisessa Ristissä ja valmiuden ylläpito Punaisen Ristin varautuminen Uhat, riskit ja haavoittuvaisuus Perusteet varautumiselle Punaisessa Ristissä Ohjaavat asiakirjat ja sopimukset Tehtävät

Lisätiedot

Valmiudessa. Valmiuden ja kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus

Valmiudessa. Valmiuden ja kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Valmiudessa Valmiuden ja kotimaan avun yhteyshenkilöiden koulutus Iloa auttamisesta vapaaehtoisten koulutusristeily Pekka Mattila 16.10.2015 OHJELMAMME TÄNÄÄN 15:00 Tervetuloa! 15:10 Esittäytymistä 15:40

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä toukokuuta /2011 Sisäasiainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä toukokuuta /2011 Sisäasiainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä toukokuuta 2011 406/2011 Sisäasiainministeriön asetus erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet

Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet Versio 19.11.2012 1 (5) Alueellisen yhteistoimintasuunnittelun perusteet 1. Yleistä Meripelastustoimessa pyritään valtakunnallisiin toimintamalleihin, jotka on huomioitava alueellisissa yhteistoimintasuunnitelmissa.

Lisätiedot

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys

Pelastussuunnitelma. Kiinteistön nimi. Päiväys Pelastussuunnitelma Kiinteistön nimi Päiväys Lomake on Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tuottama mallilomake, jota voidaan käyttää asuinrakennuksen pelastussuunnitelman pohjana. Lomake noudattaa sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Sataman turva-asiat. Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri seminaari Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Sataman turva-asiat Henrik von Bonsdorff, ylitarkastaja Trafi Meri 5.5.2015 -seminaari 5.5.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen sisältö Safety vs. Security turvallisuus turva ISPS Taustaa

Lisätiedot

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN VÄLIRAPORTTI PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN www.ekarjala.fi 1 PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY / Osallistujat: Pelastuslaitoksen yhteistyöryhmä täydennettynä Eksoten ensihoidon palvelupäälliköllä

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvät lainsäädännön tarkistustarpeet. Helsinki Tapio Puurunen. SM:n hallinnonalalla

Kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvät lainsäädännön tarkistustarpeet. Helsinki Tapio Puurunen. SM:n hallinnonalalla Kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen liittyvät lainsäädännön tarkistustarpeet Helsinki 21.4.2016 Tapio Puurunen SM:n hallinnonalalla Yleistä Sisäministeriö on tarkistanut oman hallinnonalansa

Lisätiedot

Pelastuslaitokset osana muuttuvaa yhteiskuntaa

Pelastuslaitokset osana muuttuvaa yhteiskuntaa Pelastuslaitokset osana muuttuvaa yhteiskuntaa V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, Pelastusjohtajien pj. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos www.lup.fi Pelastuslaitokset osana muuttuvaa yhteiskuntaa 22 pelastuslaitosta

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio

Pelastustoimen uudistus. Hankejohtaja Taito Vainio Pelastustoimen uudistus Hankejohtaja Taito Vainio SOTE- ja aluehallintouudistus 26.5.2016 2 Maakuntauudistuksen työryhmät 1. Maakuntahallinnon tehtäväsiirrot -valmisteluryhmä (Jäsen Mika Kättö) 2. Maakuntahallinnon

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Jatkuvuuden varmistaminen

Jatkuvuuden varmistaminen Jatkuvuuden varmistaminen kriittisessä ympäristössä SADe-ohjelman tietosuoja- ja tietoturvailtapäivä 26.11.2014 Aku Hilve http: ://www.capitolhillblue.com/node/47903/060413internet 2 Varautumisella ymmärretään

Lisätiedot

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia

Kirkot kriisien kohtaajina. Suomen valtion kriisistrategia Kirkot kriisien kohtaajina 25.3.2009 Valtiosihteeri Risto Volanen Suomen valtion kriisistrategia TURVALLISUUSTILANTEET JA UHKAMALLIT: YETT Normaaliolot Häiriötilanteet Poikkeusolot Uhkat tietojärjestelmille

Lisätiedot

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa

Vakka-Suomen sosiaalitoimien valmiussuunnittelun käynnistäminen. Valmiussuunnitelman päivitys aloitetaan sosiaalijaoston työkokouksessa Sosiaalijaosto 6 27.08.2009 Sosiaalijaosto 34 28.10.2009 Sosiaalijaosto 57 18.12.2009 Sosiaalijaosto 6 29.01.2010 Sosiaalijaosto 30 06.05.2010 Sosiaalijaosto 43 16.06.2010 Sosiaalijaosto 60 11.08.2010

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Turvalliseen huomiseen SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Veli-Pekka Nurmi Valtuuston puheenjohtaja, dosentti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS

SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS SISÄISEN TURVALLISUUDEN RAHASTOSTA (ISF-Borders) RAJAVARTIOLAITOKSELLE MYÖNNETTY RAHOITUS HAKU 2015. Hankekuvaukset alla. Yhdyshenkilöt NCC-tilojen rakentaminen ja varustelu Maarajatekniikka Liikkuvien

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN

PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN PELASTUSTOIMI JA VARAUTUMINEN 19.12. 2016 1 Teemaryhmän työsuunnitelma valmis Nykytilan kuvaus ja tilannekatsaus pelastuslaitoksen toiminnoista valmis Teema- ja sen alatyöryhmien esille nostamia asioita:

Lisätiedot

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana.

1. Perusvalmius on valmiustila, jossa toimitaan normaaliaikana. ROVANIEMEN KAUPUNGIN POIKKEUSOLOJEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginhallituksessa 27.3.2013 130 Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 6.5.2013 78 1 SOVELTAMINEN Tätä johtosääntöä sovelletaan Rovaniemen kaupungissa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen - päätöksenteko ja lainsäädännön kehittämiskohteet

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen - päätöksenteko ja lainsäädännön kehittämiskohteet Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen - päätöksenteko ja lainsäädännön kehittämiskohteet STM:n valmiusseminaari 27.5.2016 Maija Iles, STM, kansainvälisten asioiden yksikkö Hallituksen esitys

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA

SUOMEN MERIPELASTUSSEURA SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Valmiuspäällikkö Jori Nordström 26.9.2012 Esitys 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA 65 meri- ja järvipelastusasemaa 58 jäsenyhdistystä 1780 aktiivista vapaaehtoista meripelastajaa 153

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi

Kymenlaakson pelastuslaitos. www.kympe.fi Kymenlaakson pelastuslaitos www.kympe.fi ULKOISEN PELASTUSSUUNNITELMAN MUKAINEN HARJOITTELU -SUUNNITTELU TARKOITUS Ulkoisen pelastussuunnitelman ja kohteen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuuden varmistaminen

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.

PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1. PALVELUTASOPÄÄTÖSESITYS ENSIHOITOPALVELUN JÄRJESTÄMISEKSI PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄSSÄ 1.1.2017 ALKAEN VERSIO II - monituottajamalli PHSOTEY Ensihoitokeskus Sisällysluettelo

Lisätiedot

ÖLJYNTORJUNTAAN LIITTYVÄT VASTUUT KUNNASSA

ÖLJYNTORJUNTAAN LIITTYVÄT VASTUUT KUNNASSA ÖLJYNTORJUNTAAN LIITTYVÄT VASTUUT KUNNASSA Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä, Turku 11.11.2016 Kimmo Pakarinen Varsinais-Suomen ELYkeskus ÖLJYNTORJUNTAAN LIITTYVÄT VASTUUT KUNNASSA Lainsäädäntö Viranomaiset

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.10.2014 COM(2014) 627 final 2014/0291 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä meriturvallisuuskomitean 94. istunnossa

Lisätiedot

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KOKKOLAN KAUPUNKI I KUNNALLINEN ASETUSKOKOELMA Nro 1 KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kokkolan kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.5.2003, vsto muuttanut 25.10.2010 77.

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS VAKAVIEN ONNETTOMUUKSIEN JA NIIDEN VAARATILANTEIDEN

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke

Kuva: Juha Nurminen. Tankkeriturva-hanke Kuva: Juha Nurminen Tankkeriturva-hanke Pekka Laaksonen 21.05.2010 John Nurmisen Säätiö John Nurmisen Säätiö on perustettu 1992 John Nurminen Oy:n aloitteesta. Tarkoitustaan säätiö toteuttaa monin eri

Lisätiedot

Päätös. Laki. Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan,

Päätös. Laki. Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, EDUSKUNNAN VASTAUS 301/2006 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus öljyvahinkojen torjunnasta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään öljyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) nojalla: 1 luku Yleiset säännökset

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu. Tampere Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu. Tampere Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Kolmannen sisäisen turvallisuuden ohjelman valmistelu Tampere 19.10.2011 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 21.10.2011 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat 2004, 2008 21.10.2011 2 SISÄINEN TURVALLISUUS -

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi

Hätäkeskuslaitoksen s trateginen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; S osiaali Sosiaali- ja terveystoimi Hätäkeskuslaitoksen strateginen muutoshanke Tommi Hopearuoho Toimialapäällikkö; Sosiaali- terveystoimi Hätäkeskustoiminnan kehittämisen aikana Yhdenmukaistaminen, toiminnan tietojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT

LIITE 3 KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT CBRNE DSA Elintärkeä toiminto Lyhenne CBRNE tulee englanninkielisistä sanoista ehemical (kemiallinen), biological (biologinen), radiological (säteily), nuelear (ydin) ja explosives

Lisätiedot

Muutoksen tarpeet ja mahdollisuudet pelastustoimessa. Simo Weckstén Pelastuskomentaja Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Muutoksen tarpeet ja mahdollisuudet pelastustoimessa. Simo Weckstén Pelastuskomentaja Helsingin kaupungin pelastuslaitos Muutoksen tarpeet ja mahdollisuudet pelastustoimessa Simo Weckstén Pelastuskomentaja Helsingin kaupungin pelastuslaitos SITRA Megatrendit 2016 Kuvaus terrorismiverkostoista Lähde: Big, Allied and Dangerous:

Lisätiedot

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013

TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 RÄJÄHDEKESKUS TEKNINEN OSASTO HAAPAJÄRVEN TOIMIPISTE POHJOIS-SUOMEN HUOLTORYKMENTTI VARASTO-OSASTO HAAPAJÄRVEN VARASTO TURVALLISUUSTIEDOTE 2013 Puolustusvoimien räjähdetuotannosta ja -varastoinnista aiheutuvista

Lisätiedot

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015

Tieliikenneonnettomuudet v. 2010-2014: KUNTA TAIPALSAARI 30.9.2015 Tieliikenneonnettomuudet v. - : KUNTA TAIPALSAARI 3.9.5 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina - tapahtui 59 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista

Lisätiedot

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan

Kuva 1.1 Onnettomuuksien kokonaismäärän kehitys vakavuuden mukaan 1 ONNETTOMUUSMÄÄRÄT JA NIIDEN KEHITYS Vuosina 2008-2012 tapahtui 815 poliisin raportoimaa tieliikenneonnettomuutta (keskimäärin 163 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksista 3 (1 /v) johti kuolemaan ja

Lisätiedot

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N

T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N VALTIMON KUNNAN T E K N I S E N T O I M E N P Ä Ä V A S T U U A L U E E N J O H T O S Ä Ä N T Ö Hyväksytty 6.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 2 TEKNISEN TOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Toiminta-ajatus 2 Tekninen lautakunta

Lisätiedot