BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANKKEE- SEEN LIITTYVÄT SEDI- MENTTI- JA POHJA- ELÄINTUTKIMUKSET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANKKEE- SEEN LIITTYVÄT SEDI- MENTTI- JA POHJA- ELÄINTUTKIMUKSET"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Gasum Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä Viite BALTICCONNECTOR KAASUPUTKIHANKKEE- SEEN LIITTYVÄT SEDI- MENTTI- JA POHJA- ELÄINTUTKIMUKSET

2 KAASUPUTKIHANKKEESEEN LIITTYVÄT SEDIMENTTI- JA POHJAELÄINTUTKIMUKSET Päivämäärä 26/09/20134 Laatija Sanna Sopanen Tarkastaja Maria Kangaskolkka Tommi Marjamäki Hyväksyjä Viite

3 KAASUPUTKIHANKKEESEEN LIITTYVÄT SEDIMENTTI- JA POHJAELÄINTUTKIMUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Työn toteutus Sijainti Näytteenotto Analyysit 2 3. Tulokset ja niiden tarkastelu Sedimentin fysikaaliset ominaisuudet Sedimentin haitta-ainepitoisuudet Radionuklidit sedimentissä Sedimenttien pilaantuneisuuden ja läjityskelpoisuuden arviointi Laatukriteerit Analyysitulosten normalisointi ja tulkinta Sedimenttinäytteiden normalisoidut haitta-ainepitoisuudet Pehmeän pohjan eliöyhteisöt 6 4. Yhteenveto ja johtopäätökset 8 5. Lähteet 9 LIITTEET Liite 1 Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 2 Pohjaeläinnäytteenoton kenttälomakkeet Liite 3 Sedimentti- ja pohjaeläinnäytteenoton kenttäraportti (MMT) Liite 4 Laboratorioanalyysien tutkimustodistukset Liite 5 Sedimentin fysikaalisten ja kemiallisten määritysten tulostaulukot

4 KAASUPUTKIHANKKEESEEN LIITTYVÄT SEDIMENTTI- JA POHJAELÄINTUTKIMUKSET 1 1. JOHDANTO Balticconnector maakaasuputki yhdistää Suomen ja Viron kaasunjakeluverkostot. Kansallisten kaasunjakeluverkostojen yhdistäminen parantaa merkittävästi kaasun alueellista saatavuutta ja toimitusvarmuutta ja siten edistää kaasun jakelun luotettavuutta eri olosuhteissa Suomessa ja Baltian maissa. Maakaasuputkea on suunniteltu Viron Paldiskin Laheperän ja Suomen Inkoon välille. Balticconnectorin suunniteltu rantautumiskohta Suomessa sijaitsee Fjusön niemellä noin kahden kilometrin päässä itään Inkoon satamasta. Inkoon saaristossa on suunnitellulle maakaasuputkelle tutkittu kahta vaihtoehtoa: Stora Fagerön saaren pohjois- ja eteläpuolista vaihtoehtoa. Geofyysiset ja geotekniset ominaisuudet vaihtelevat kaasuputken reitillä pehmeistä sedimenttijaksoista kallioperään. Syvyysolosuhteet vaihtelevat myös kallioharjanteiden ja rantakallioiden/kuilujen ollessa tunnusomaisia lähellä Suomen rannikkoaluetta. Koska Balticconnector kaasuputken ennakoidaan kulkevan epätasaisen maaston läpi, joudutaan merenpohjaa todennäköisesti paikoitellen muokkaamaan mm. asentamalla kiviainestukia, jotta putken jänneväli ei kasvaisi liian suureksi. Merenpohjan muokkaus voi vaatia ruoppaus- ja läjitystöitä, joiden aikana kiintoainetta leviää vesiympäristöön virtausten mukana. Kiintoaineesta mahdollisesti vapautuvien haitta-aineiden aiheuttaman riskin kartoittamiseksi, kaasuputken vaihtoehtoisilla linjauksilla toteutettiin sedimentin pilaantuneisuuden tutkimus. Pohjaeläimistön nykytilaa hankealueella tutkittiin maakaasuputken reitillä eliöstövaikutusten arviointia tukemaan. Tutkimuksesta laadittiin Rambollissa tutkimussuunnitelma (Balticconnector Survey Methodology ). Sedimenttitutkimukset tehtiin kyseisen suunnitelman mukaisesti elokuussa 2013 sekä joulukuussa Pohjaeläintutkimukset tehtiin loka- joulukuussa TYÖN TOTEUTUS 2.1 Sijainti Tutkimuspisteet vaihtoehtoisilla kaasuputkilinjauksilla on esitetty liitteessä Näytteenotto Vaihtoehtoisilta kaasuputkilinjauksilta otettiin sedimenttinäytteitä kahdella tutkimuskerralla. Pisteiden FG21-FG22 ja R01-R09 näytteenotto toteutettiin Rambollin toimesta. Pisteiden R10-R13 näytteenoton toteutti Ruotsalainen merentutkimukseen erikoistunut yritys, MMT Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 1. Näytteenoton yhteydessä kirjattiin aistinvaraiset havainnot sedimentin laadusta. Pisteiden FG21- FG22 ja R01-R09 sedimenttitutkimus suoritettiin veneestä käsin Ekman-näytteenottimella lukuun ottamatta vesisyvyydeltään matalaa R01-pistettä, jonka sedimenttinäyte otettiin suokairalla. Ekman-näytteenottimella otetut näytteet edustavat pintasedimenttiä noin 0-7 cm syvyydeltä. Suokairalla näytteitä otettiin kolmelta syvyydeltä 0-20, ja cm. Näytteenoton suorittivat Markus Stenvall ja Thomas Banafa Rambollista. Tutkimuspisteiden sijainnit määritettiin GPSlaitteella. Kenttähavainnot on koottu taulukkoon 1.

5 KAASUPUTKIHANKKEESEEN LIITTYVÄT SEDIMENTTI- JA POHJAELÄINTUTKIMUKSET 2 Pohjaeläinnäytteet otettiin Ekman-näytteenottimella viitenä rinnakkaisnäytteenä tutkimuspistettä kohti. Näytteet seulottiin 0,5 ja 1,0 mm seuloilla ja rinnakkaisnäytteet säilöttiin omiin purkkeihin siten, että lopulliseksi etanolin väkevyydeksi tuli 70 %. Tutkimuspisteiden sijainnit määritettiin GPS-laitteella. Näytteenoton suorittivat Timo Soinisto ja Martti Waltari Rambollista. Pohjaeläinnäytteenoton kenttälomakkeet ovat liitteenä 2. Pisteiden R10-R13 sedimentti- ja pohjaeläinnäytteenotto suoritettiin kahmarityyppisellä Day grab näytteenottimella MMT:n toimesta. Näytteenottimen kokonaistilavuus on 15 l ja sedimentin ottosyvyys enintään 17 cm. Pohjaeläinnäytteiden tilavuudet (l) olivat: R10 5 l, R11 6 l, R12 15 l ja R13 15 l. Pohjaeläinnäytteet seulottiin ja säilöttiin edellä kuvatun menetelmän mukaisesti. Näytteenoton kenttäraportti (MMT) on liitteenä 3 ja yhteenveto kaikista kenttähavainnoista taulukossa 1. Näytteet pakattiin laboratorion toimittamiin näyteastioihin, jotka toimitettiin kylmälaukuissa Ramboll Analyticsin laboratorioon Lahteen analysoitaviksi. 2.3 Analyysit Sedimenttinäytteistä tehtiin tutkimussuunnitelman mukaisesti laboratoriossa seuraavat haittaaineanalyysit: Kaikilta tutkimuspisteiltä analysoitiin: alkuaineet (arseeni, kadmium, kupari, elohopea, kmi, lyijy, nikkeli ja sinkki) orgaaniset tinayhdisteet (tributyylitina ja trifenyylitina) Osalla tutkimuspisteistä tutkittiin lisäksi: Dioksiinit ja furaanit (pisteet FG21, FG22, R01, R03, R09, R10, R11, R12, R13) Öljyhiilivetyjakeet (pisteet FG21, FG22, R01, R03, R10, R11, R12, R13) PCB-yhdisteet (pisteet FG21, FG22, R01, R03, R09, R10, R11, R12, R13) Polyaromaattiset hiilivedyt (pisteet FG21, FG22, R01, R03, R09, R10, R11, R12, R13) Radioaktiivisuus (Cs-137 ja ns. luonnonnuklidit K-40, Ra-226, Th-232 ja U-238) (pisteet R03, R09, R10, R11, R12, R13) Sedimenttinäytteiden savespitoisuudet määritettiin Rambollin maalaboratoriossa Lahdessa. Sedimenttinäytteiden orgaanisen aineksen määrä (hehkutushäviö 550 C) ja haitta-ainepitoisuudet analysoitiin Ramboll Analyticsin laboratoriossa Lahdessa. Radionuklidien aktiivisuuspitoisuudet määritettiin STUK Säteilyturvakeskuksessa. Pohjaeläimet määritti FM Markus Leppä Probenthos Oy:stä. 3. TULOKSET JA NIIDEN TARKASTELU 3.1 Sedimentin fysikaaliset ominaisuudet Laboratorioanalyysien alkuperäiset tutkimustodistukset on esitetty liitteessä 4. Sedimenttinäytteistä tehtyjen fysikaalisten ja kemiallisten määritysten tulokset sekä normalisoidut tulokset on koottu liitteen 5 taulukoihin. Tutkimusalueelta otettujen sedimenttinäytteiden orgaanisen aineksen pitoisuudet vaihtelivat välillä 1,3 12 % ja savespitoisuudet välillä 4,4 70 %. Raekoostumuksen perusteella Fjusön lähellä olevat pisteet (FG21, FG22 ja R01) olivat suurimmaksi osaksi silttistä hiekkaa ja liejuista savea. Pisteet R02-R06 olivat pääosin hiekkaista tai savista silttiä. Ulkosaaristossa ja avomerellä tutkitut sedimentit olivat hiekkaa tai hiekkamoreenia (R07-R09) ja pisteet (R10-R13) hiekkaa tai pehmeämpää liejua.

6 KAASUPUTKIHANKKEESEEN LIITTYVÄT SEDIMENTTI- JA POHJAELÄINTUTKIMUKSET 3 Taulukko 1. Sedimenttinäytteenoton kenttähavainnot vuonna Piste Vesisyvyys Näytteenotin Nostot (kpl) Maalajiarvio Rikkivetyä Muut havainnot FG21 10 Ekmann 2 Sa/si FG22 9 Ekmann 1 Sa/si R01 7 Suokaira 4 Sa R02 16 Ekmann 2 Sa/si+lieju seassa hiekkaa R03 21 Ekmann 2 Sa/si seassa hiekkaa R04 15 Ekmann 1 Sa/lieju Kyllä lievä rikkivedyn haju R05 25 Ekmann 2 lieju Kyllä lievä rikkivedyn haju R06 32 Ekmann 1 lieju rikkivedyn haju R07 30 Ekmann 3 Hhk/si ei hajua R08 34 Ekmann 3 Hhk/Si ei hajua, vähän soraa R09 36 Ekmann 4 Hhk/Si/Sr ei hajua, vähän soraa RO10 44 Day grab 1 Hk hiekkaa, johon sekoittunut soraa RO11 54 Day grab 1 lisa sitkeää savea, pintakerroksessa litteitä huokoisia kiviä RO12 64 Day grab 1 salj Kyllä liejua, jossa savijuosteita RO13 69 Day grab 1 salj Kyllä liejua 3.2 Sedimentin haitta-ainepitoisuudet Sedimenttinäytteistä analysoitujen haitta-aineiden pitoisuudet on koottu liitteen 5 taulukkoon. Sedimenttinäytteiden alkuainepitoisuudet olivat pieniä, lukuun ottamatta arseenipitoisuuksia, jotka olivat hieman kohonneita ja ylittivät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi esitetyt kynnysarvot. Etelä-Suomen arseenipvinssin alueella, johon myös Inkoon alue kuuluu, erityisesti savissa esiintyy luontaisesti kynnysarvotasot ylittäviä arseenipitoisuuksia. Tämän voi todeta Geologian tutkimuskeskuksen ylläpitämästä valtakunnallisesta taustapitoisuusrekisteristä (http://www.gtk.fi/tapir). Orgaanisten haitta-aineiden analysoidut pitoisuudet olivat yleisesti melko pieniä. Polykloorattuja bifenyylejä eli PCB-yhdisteitä on käytetty mm. eristeaineina, hydrauliikkaöljyinä ja voiteluaineina sekä maaleissa ja liuottimissa. PCB-yhdisteiden summapitoisuudet sekä kaikkien yksittäisten PCB-kongeneerien pitoisuudet alittivat kaikissa näytteissä laboratorion analyysimenetelmän määritysrajat. Dioksiineja syntyy kloorauspsesseissa sekä epätäydellisen palamisen seurauksena. Dioksiinien ja furaanien pitoisuudet alittivat valtioneuvoston kynnysarvon kaikissa näytteissä. Orgaanisia tinayhdisteitä on käytetty mm. torjunta-aineina ja hyödynnetty mm. veneiden ja laivojen pohjamaaleissa estämään kasvillisuuden ja pieneliöiden kiinnittymistä aluksen pohjaan. Myös orgaanisten tinayhdisteiden (tributyylitina = TBT ja trifenyylitina = TPT) pitoisuudet olivat suurimmaksi osaksi melko pieniä. TPT:n pitoisuus oli kaikissa näytteissä laboratorion määritysrajan (5 µg/kg) alapuolella. TBT:n pitoisuudet olivat määritysrajan alapuolella tai melko pieniä, vaihdellen välillä 2 65 µg/kg ja alittaen valtioneuvoston kynnysarvon. Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä eli PAH yhdisteitä syntyy eniten teollisuudessa, liikenteessä ja muussa energiantuotannossa epätäydellisen palamisen seurauksena. PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat pääosin laboratorion määritysrajan alapuolella ja määritysraja ylittyi vain muutamalla tutkimuspisteellä. Mitatut pitoisuudet eivät ylittäneet valtioneuvoston asetuksen kynnysarvoja. Öljytuotteet ovat tyypillisiä ympäristössä niiden laajan käytön vuoksi. Öljyhiilivetyjakeiden (keskiraskaat ja raskaat jakeet) esiintymistä tutkittiin Fjusön läheisillä pisteillä sekä välisaaristossa ja avomerellä. Öljyhiilivedyt olivat pääosin määritysrajan alapuolella. Näytteet, joissa havaittiin vähäisiä määriä öljyhiilivetyjä, olivat selvästi valtioneuvoston kynnysarvon alapuolella. Tulosten perusteella sedimenteissä ei ollut havaittavissa öljyhiilivedyistä aiheutunutta pilaantumista.

7 KAASUPUTKIHANKKEESEEN LIITTYVÄT SEDIMENTTI- JA POHJAELÄINTUTKIMUKSET Radionuklidit sedimentissä Sedimentin radionuklidien aktiivisuuspitoisuudet määritettiin välisaariston (R03) ja avomeren (R09-R13) pisteiltä. Tutkimuksessa analysoitiin sekä keinotekoisia että luonnollisia radionuklideja eli alkuaineiden radioaktiivisia isotooppeja. Alkuperäiset tutkimustodistukset ovat liitteessä 4. Aktiivisuuspitoisuudet olivat kautta linjan samaa luokkaa. Cesium-137 on keinotekoinen nuklidi, jota on kertynyt Suomenlahden sedimentteihin pääosin Tshernobylin onnettomuuden seurauksena. Cs-137 aktiivisuuspitoisuudet ovat Suomenlahden sedimenteissä korkeimmillaan noin cm syvyydellä (HELCOM 2007, HELCOM 2013), jossa aktiivisuuspitoisuus on luokkaa Bq/kg ka. Pintasedimenteissä pitoisuudet ovat keskimäärin alle 500 Bq/kg ka (HELCOM 2007). Tutkituilla pisteillä cesiumin aktiivisuuspitoisuus oli melko alhainen, ollen pintasedimenteille normaalilla tasolla (taulukko 2). Luonnossa esiintyvien luonnonnuklidien pitoisuudet olivat normaalilla tasolla. U-238 nuklidin pitoisuudet olivat samaa luokkaa kuin Pohjanlahdella mitatut aktiivisuuspitoisuudet (HELCOM 2007). Kalium-40 nuklidin aktiivisuuspitoisuus Suomenlahden pintasedimenteissä on tyypillisesti Bq/kg ka (HELCOM 2007). Tässä tutkimuksessa mitatut pitoisuudet eivät poikenneen luonnollisesta tasosta. Ra-226 nuklidin pitoisuus vaihtelee Suomenlahden pintasedimenteissä keskimäärin välillä Bq/kg ka. (HELCOM 2007). Th-232 nuklidin aktiivisuuspitoisuutta pintasedimentissä on mitattu Itämeren eteläosissa, jossa pitoisuudet ovat luokkaa Bq/kg ka. Radonin ja toriumin pitoisuudet olivat sedimenteille tyypillisiä. Taulukko 2. Radionuklidien aktiivisuuspitoisuus sedimentissä kuiva-ainetta kohti. Mittauksen kohde Referenssipäivämäärä* Nuklidi Tulos ± epävarmuus Bq/kg kp. R K ± 90 Cs ± 6 Ra ± 17 Th ± 5 U ± 23 R K ± 60 Cs ,4 ± 3 Ra ± 12 Th ± 4 U ± 16 R K ± 80 Cs ,0 ± 2,8 Ra ± 19 Th ,7 ± 4,7 U-238 <120 R K ± 100 Cs ± 5 Ra ± 107 Th ± 14 U ± 164 R K ± 130 Cs ± 36 Ra ± 49 Th ± 11 U-238 <190 R K ± 180 Cs ± 30 Ra ± 41 Th ± 8 U ± 51 *Referenssipäivä on se päivämäärä, jolle tulos on laskettu

8 KAASUPUTKIHANKKEESEEN LIITTYVÄT SEDIMENTTI- JA POHJAELÄINTUTKIMUKSET Sedimenttien pilaantuneisuuden ja läjityskelpoisuuden arviointi Laatukriteerit Ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuutta arvioidaan laatukriteerien avulla eli vertaamalla sedimenttinäytteiden normalisoituja haitta-ainepitoisuuksia asetettuihin kriteeriarvoihin. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeessa (Ympäristöministeriö, ) on esitetty laatukriteerit ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuuden arviointiin. Ohjeessa on esitetty kaksi haitta-ainetasoa: alempi taso (taso 1) ja ylempi taso (taso 2). Laatukriteerien perusteella ruoppausmassan läjityskelpoisuus luokitellaan seuraavasti: Haitaton ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman tason (taso 1) alittava ruoppausmassa, josta aiheutuvia haittoja voidaan yleisesti pitää kemiallisen laadun puolesta meriympäristölle merkityksettöminä. Ruoppausmassa on mereen läjityskelpoista. Mahdollisesti pilaantunut ruoppausmassa, jonka haitta-ainepitoisuudet asettuvat tasojen 1 ja 2 väliin (ns. harmaalle alueelle ). Mahdollisesti pilaantuneen sedimentin läjityskelpoisuus on arvioitava tapauskohtaisesti. Pilaantunut ruoppausmassa eli haitta-ainepitoisuuksiltaan ylemmän tason (taso 2) ylittävä ruoppausmassa, jota pidetään haitallisuuden takia pääsääntöisesti mereen läjityskelvottomana (voidaan sijoittaa mereen, jos maalle sijoittamisen vaihtoehto on ympäristön kannalta huonompi ratkaisu). Ympäristöministeriön työryhmän laatimassa mietinnössä (Orgaaniset tinayhdisteet Suomen vesialueilla. Ympäristöministeriön työryhmän mietintö ) on esitetty edellä mainittujen laatukriteerien tiukentamista orgaanisten tinayhdisteiden osalta. Mietinnössä on esitetty suositukset trifenyylitinan (TPT) laatukriteereiksi, siten että trifenyylitinan taso 1 olisi 3 µg/kg kuiva-ainetta normalisoituna. Taso 2 olisi 200 µg/kg kuiva-ainetta normalisoituna tributyyli- ja trifenyylitinan summapitoisuutena. Sedimenttinäytteistä määritettyjä haitta-ainepitoisuuksia on tässä tutkimusraportissa verrattu edellä mainittuihin ruoppausmassojen läjityskriteereihin Analyysitulosten normalisointi ja tulkinta Sedimenttinäytteiden analyysitulokset normalisoitiin savespitoisuuksien ja orgaanisen aineksen suhteen standardisedimentiksi. Metallipitoisuudet korjattiin standardisedimentin pitoisuuksiksi käyttämällä seuraavaa kaavaa: (a+b*25+c*10) Ckorj.= C* (a+b*savi+c*orgaaninen aines) missä Ckorj. = pitoisuus standardisedimentissä C = mitattu pitoisuus savi = mitattu saven (< 2 µm) osuus psentteina kuivapainosta orgaaninen aines = hehkutushäviö psentteina kuivapainosta ( 30 %)

9 KAASUPUTKIHANKKEESEEN LIITTYVÄT SEDIMENTTI- JA POHJAELÄINTUTKIMUKSET 6 vakiot a, b, c eri metalleille: Metalli Vakiot a b c As 15 0,4 0,4 Cd 0,4 0,007 0,021 Cr Cu 15 0,6 0,6 Hg 0,2 0,0034 0,0017 Ni Pb Zn ,5 Sedimenttinäytteiden orgaanisten haitta-aineiden analyysitulokset normalisoitiin orgaanisen aineksen suhteen standardisedimentiksi: 10 C korj.=c* orgaaninen aines missä Ckorj. = pitoisuus standardisedimentissä C = mitattu pitoisuus orgaaninen aines = hehkutushäviö psentteina kuivapainosta (välillä 2 %...30 %) Näytteiden haitta-ainepitoisuuksia ei normalisoitu, jos alkuperäinen analysoitu pitoisuus alitti laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan Sedimenttinäytteiden normalisoidut haitta-ainepitoisuudet Sedimenttinäytteiden normalisoidut analyysitulokset on esitetty liitteessä 5. Alkuaineista taso 1 ylittyi elohopealla, kadmiumilla, kromilla, kuparilla, lyijyllä, nikkelillä ja sinkillä R02 ja R04-R06 pisteillä. Ylitykset olivat lieviä. PCDD/F-yhdisteillä taso 1 ylittyi pisteessä R01 ja R09-R10 lievästi. Samoin öljyhiilivedyillä havaittiin lieviä tason 1 ylityksiä pisteillä FG22, R10 sekä R12-R13. TBT:n pitoisuus ylitti niukasti tason 1 useilla pisteillä (FG21-22, R02-R06, R12-R13). Ylitykset olivat kaikissa tapauksissa lieviä ja pitoisuudet jäivät selvästi tason 2 alapuolelle. 3.5 Pehmeän pohjan eliöyhteisöt Pohjaeläinnäytteenoton kenttätiedot on esitetty liitteissä 2 ja 3. Pohjaeliöstön esiintymistä tutkittiin samoilla pisteillä, joista otettiin sedimenttinäytteet pois lukien pisteet FG21 ja FG22. Tulokset on esitetty yksilömäärinä (yksilöä/m 2 ) ja biomassoina (WW g/m 2 ). Tulosten perusteella pohjaeläimistön tilaa on kuvattu BBI (Brackish Water Benthic Index, Perus 2007) luokitteluindeksillä, jonka olettamuksena on, että lajiston monimuotoisuus pienenee ympäristöstressin kasvaessa. Indeksin laskenta perustuu lajilukumäärään, runsaustietoihin sekä pistearvoihin eri eläinlajien tai ryhmien ympäristöstressin sietokyvystä. Indeksi on sovitettu Itämeren olosuhteisiin ja se ottaa huomioon Itämeren luonnostaan alhaisen lajidiversiteetin (Vuori ym. 2009). BBI indeksiä käytetään rannikkovesien pohjaeläimistön ekologisen tilan kuvaamisen apuvälineenä (Vuori 2009). Tässä yhteydessä indeksin saamia arvoja on verrattu vertailuarvoon yksittäisillä pisteillä, joten tulosten perusteella ei voida arvioida alueen kokonaistilaa pohjaeläimistön kannalta. Laji- tai taksonimäärä oli Suomenlahden rannikolle tyypillisen alhainen, vaihdellen välillä 1-7 (taulukko 3).

10 KAASUPUTKIHANKKEESEEN LIITTYVÄT SEDIMENTTI- JA POHJAELÄINTUTKIMUKSET 7 Lukumääräisesti runsaimpina lähes kaikilla pisteillä tavattiin liejusimpukkaa (Macoma balthica) ja amerikansukasjalkaista (Marenzelleria spp.), jotka sietävät hyvin ympäristön aiheuttamaa stressiä, mm. pohjan alhaista happipitoisuutta (taulukko 3). Alhaisimmat yksilömäärät havaittiin pisteillä R04 ja R05, joiden sedimentissä oli lievää rikkivedyn hajua. Pisteen R02 lukumääräisesti runsain laji oli surviaissääskiin kuuluva Chironomus plumosus t. joka on erittäin tolerantti ympäristöstressille. Avomerellä sijaitsevat syvät (>60 m) pisteet R12 ja R13 voidaan pohjaeläimistön esiintymisen perusteella luokitella lähes kuolleiksi. Pisteet sijaitsevat suolaisuuden harppauskerroksessa (halokliini Itämerellä n m syvyydellä), jossa veden vaihtuvuus on hidasta. Näillä pisteillä sedimentti oli mustaa liejua, jossa oli rikkivedyn hajua, mikä kertoo syville pohjille tyypillisestä hapettomuudesta. R13 pisteellä ainoana havaittuna lajina oli valkokatka (Monoporeia affinis) (1 yksilö/näyte), joka on erittäin herkkä alhaiselle happipitoisuudelle. Löydös ei ole tyypillinen kyseiselle syvälle hapettomalle liejupohjalle ja onkin todennäköistä, että yksilö on jäänyt seulalle käsiteltäessä edellisiä näytteitä ja kulkeutunut näytteeseen. Epätavallisen löydöksen takia pisteen R13 lajihavaintoa ei huomioida tuloksissa. Pisteiltä R06-R10 tavattiin valkokatkaa ja kilkkejä (Saduria entomon), jotka ovat herkkiä ympäristön aiheuttamalle stressille ja kertovat pohjan hyvästä tilasta. Yleisesti ottaen tutkimusalueen lajisto on tyypillinen eteläisen Suomen rannikkovesille ja heijastaa hyvin pohjan olosuhteita. Taulukko 3. Tutkimuksessa esiintyneet taksonit/lajit (yksilöä/m 2 ) eri pisteillä. Runsaimpina esiintyneet lajit on korostettu. LAJIT/TAKSONIT Suomenkielinen nimistö RO1 R02 R03 R04 R05 R06 R07 R08 R09 R10 R11 R12 R13* NEMERTEA Limamadot Cyanophthalma obscura OLIGOCHAETA Harvasukasmadot Heterochaeta costata 76 Limnodrilus hoffmeisteri 38 POLYCHAETA Monisukasmadot Bylgides sarsi liejusukasjalkainen 20 Hediste diversicolor merisukasjalkainen 38 Marenzellaria sp. amerikansukasjalkainen DIPTERA Kaksisiipiset Chironomidae surviaissääskentoukat Chironomus plumosus t Procladius sp BIVALVIA Simpukat Cerastoderma glaucum idänsydänsimpukka 38 Macoma balthica liejusimpukka GASTROPODA Kotilot Potamopyrgus antipodarum vaeltajakotilo PRIAPULIDA Makkaramadot Halicryptus spinulosus okamakkaramato CRUSTACEA Äyriäiset Monoporeia affinis valkokatka * Isopoda Siirat Saduria entomon kilkki Laji-/taksonimäärä Yksilömäärä (Yks/m 2 ) *Pisteen lajihavainto hylätty. Perusteena epätyypillinen havainto rikkivetyä sisältävälle hapettomalle liejupohjalle. Simpukat (liejusimpukka) olivat myös biomassaltaan selvästi runsain ryhmä lähes kaikilla pisteillä (kuva 1). Alhaisimmat biomassat havaittiin pisteillä R02, R04 ja R05. Pisteiden R12 ja R13 pohja oli käytännössä kuollut ja haisi rikkivedyltä. Samoin pisteillä R04 ja R05 havaittiin lievä rikkivedyn haju. Liejusimpukoiden keskimääräinen koko vaihteli välillä 7,2 13,9 mm. Pisteiden R04 ja R05 simpukat olivat keskimäärin pienikokoisimpia. Pienimmät simpukat havaittiin pisteellä R04 ja R05. Kaikilta pisteiltä löytyi kuitenkin pienikokoisia alle 6 mm ja isoja yli 15 mm simpukoita, joten tutkitut populaatiot ovat ainakin osittain uusiutumiskykyisiä. Yleisesti liejusimpukkavaltaisten pohjien kokonaisbiomassat nousivat verrattain korkeiksi, ollen samaa luokkaa tai jopa korkeampia kuin Helsingin edustan ulkosaaristossa, joilla kokonaisbiomassat ovat olleet korkeimmillaan luokkaa g WW/m 2 (Muurinen 2009). Lajimäärään ja runsauteen pohjautuvan BBI indeksin ja ekologisen laatusuhteen perusteella suurin osa tutkituista pisteistä olisi pohjaeläimistön perusteella hyvässä/tyydyttävässä tilassa. Heikoimpana erottuivat avomerellä sijaitsevat syvät R12 ja R13 pisteet, joiden pohjat olivat lähes kuollutta mustaa liejua. Tulokset ovat suuntaa-antavia ja rajoittuvat tutkittuihin pisteisiin, eikä niiden perusteella voida tehdä laajempia johtopäätöksiä alueen pohjien tilasta.

11 KAASUPUTKIHANKKEESEEN LIITTYVÄT SEDIMENTTI- JA POHJAELÄINTUTKIMUKSET 8 Kuva 1. Pohjaeläinten biomassa ja yksilömäärä vuonna 2013 tutkituilla pisteillä Äyriäiset Siirat WW g/m Yks/m 2 Kotilot Simpukat Surviaissääsken toukat Harvasukasjalkaiset Monisukasjalkaiset Makkaramadot Limamadot Yksilömäärä yhteensä (Yks/m2) 50 0 RO1 RO2 RO3 RO4 RO5 RO6 RO7 RO8 RO9 RO10RO11 R12 R13* 0 *Pisteen lajihavainto hylätty. Perusteena epätyypillinen havainto rikkivetyä sisältävälle hapettomalle liejupohjalle. Taulukko 4. Pohjaeläimistön tilaa kuvaavat indeksit, jotka on laskettu laji- ja yksilölukumäärien perusteella. Taulukossa BQI on Benthic Quality Index (Rosenberg ym. 2004), BQImax on tyypeittäin ja syvyysluokittain korkein BQI-arvo, H on Shannon-Wienerin monimuotoisuusindeksi, H max on tyypeittäin ja syvyysluokittain korkein H -arvo, BBI on Brackish Water Benthic Index, joka on sovitettu Itämeren olosuhteisiin (Perus ym. 2007). BBI-indeksiä verrataan indeksille määritettyyn vertailuarvoon BBI vertailuarvo. Ekologisen laatusuhteen arvo (ELS) saadaan jakamalla BBI-indeksi BBI vertailuarvolla. Pohjaeläimistön tilaa kuvaavat BBI luokka ja BBI-ELS luokka saadaan vertaamalla arvoja vertailuarvoihin (Vuori ym. 2009). *Pisteen lajihavainto hylätty. Perusteena epätyypillinen havainto rikkivetyä sisältävälle hapettomalle liejupohjalle. RO1 RO2 RO3 RO4 RO5 RO6 RO7 RO8 RO9 R10 R11 R12 R13* Shannon-Wiener H' 1,55 1,18 1,49 1,38 1,50 1,69 1,63 1,67 1,94 1,58 1,25 0 H' max 2,6 2,58 2,58 2,58 2,58 2,57 2,57 2,57 2,57 2,57 2,57 2,57 BQI max 8,06 11,2 11,2 11,2 11,2 13,9 13,9 13,9 13,9 13,9 13,9 13,9 BQI 3,93 1,56 3,45 1,83 2,58 5,19 4,86 6,32 6,11 4,94 3,81 1,5 BBI vertailuarvo 0,63 0,6 0,6 0,6 0,6 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 0,61 BBI 0,49 0,26 0,4 0,29 0,34 0,46 0,43 0,48 0,55 0,44 0,33 0,02 BBI-ELS 0,78 0,43 0,67 0,48 0,57 0,75 0,7 0,79 0,9 0,72 0,54 0,03 BBI luokka H H H H H H H H H H T Hu BBI-ELS luokka H T H T H H H H H H T Hu 4. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Suoritetun sedimenttitutkimuksen perusteella sedimentissä esiintyy tason 1 ylittäviä haittaainepitoisuuksia pääasiassa alkuaineilla ja TBT:llä. Ylitykset ovat kautta linjan hyvin pieniä. Alueelta ruopattavat pintasedimentit luokitellaan ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaan mahdollisesti pilaantuneiksi. Pilaantuneisuus arvioidaan tämän tutkimuksen mukaan kuitenkin niin vähäiseksi, ettei se todennäköisesti ole esteenä meriläjitykselle. Pitoisuudet olivat niin alhaisia, ettei ruoppausten aikainen kiintoaineen leviäminen todennäköisesti aiheuta vesiympäristölle haitta-aineista aiheutuvaa riskiä. Mahdollisille hankkeen aikaisille ruoppauksille ja läjityksille tarvitaan vesilain mukainen lupa.

12 KAASUPUTKIHANKKEESEEN LIITTYVÄT SEDIMENTTI- JA POHJAELÄINTUTKIMUKSET 9 Tutkimuksen mukaan tutkittujen alueiden pohjaeläinyhteisöt edustavat tyypillisiä Suomenlahden rannikon pohjaeläinyhteisöjä, joissa esiintyy runsaasti viime vuosina yleistynyttä amerikansukasjalkaista sekä liejusimpukoita. Pohjat eivät ole erityisen herkkiä esimerkiksi sedimentin leviämisen aiheuttamalle liettymiselle. Syvimpien pohjien eliöyhteisöt olivat hyvin köyhiä, mikä on seurausta huonosta happitilanteesta. Osalta tutkittuja pisteitä löytyi myös pohjien hyvää tilaa kuvaavia lajeja, kuten happipitoisuuden laskulle herkkää valkokatkaa. Balticconnector kaasuputkihankkeen ei arvioida aiheuttavan suurta riskiä alueen pehmeiden pohjien yhteisöille, jotka yhteisörakenne huomioon ottaen (liejusimpukkavaltaisuus) omaavat hyvän palautumispotentiaalin eli eivät ole kovin herkkiä esimerkiksi liettymiselle (Kotta ym. 2009). 5. LÄHTEET HELCOM Thematic assessment of long-term changes in radioactivity in the Baltic Sea, Balt. Sea Environ. Proc. No s. HELCOM 2007.Long-lived radionuclides in the seabed of the Baltic Sea. Report of the sediment baseline study of HELCOM MORS in Balt. Sea Environ. Proc. No s. Kotta, J., Herkül, K., Kotta, I., Orav-Kotta, H. & Aps, R Response of benthic invertebrate communities to the large-scale dredging of Muuga Port: Estonian Journal of Ecology. 58(4): Muurinen, J., Pääkkönen, J.-P., Räsänen, M. & Sopanen, S Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 4/ s. Perus, J., Bonsdorff, E., Bäck, S., Lax, H.-G., Villnäs, A. & Westberg, V Zoobenthos as indicators of ecological status in coastal brackish waters: a comparative study from the Baltic Sea. Ambio 36(2-3): Rosenberg, R., Blomqvist, M., Nilsson, H., Cederwall, H. & Dimming, A marine quality assessment by use of benthic species-abundance distributions: a proposed new protocoll within the European Framework Directive. Mar. Poll. Bull. 49(9-10): Vuori, K.-M., Mitikka, S. & Vuoristo, H. toim Pintavesien ekologisen tilan luokittelu. Osa I: Vertailuolot ja luokan määrittäminen. Osa II: Ihmistoiminnan ja ympäristövaikutusten arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/ s. Ympäristöministeriö Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöopas s.

13 LIITE 1

14

15 LIITE 2

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25 LIITE 3

26 M E A S U R E T H E D I F F E R E N C E! Benthic Sampling Field Report Balticconnector Benthic Sampling Gulf of Finland December 2013 Document No: GAS-MMT-SUR-REP-BIOFIELD I s s u e d f o r U s e J a n u a r y MMT Sven Källfelts Gata 11 SE Västra Frölunda, Sweden Phone: +46 (0) Fax: +46 (0) Mail: Web:

27

28 Client: Gasum Field Logs MMT Doc. No: GAS-MMT-SUR-REP-BIOFIELD Benthic Sampling Field Report Benthic Sampling Project Doc. No: GAS-MMT-SUR-REP-BIOFIELD Revision History Revision Date Comment Check Approval Client Approval A Issued for Use JT CH/HS MK Issued for Client Review JT CH/HS MK Document Control Responsibility Position Name Content Biologist Jon Teleberg Content, Check Report Coordinator Cajsa Hermansson Check, Approval Project Manager Helena Strömberg Document owner: StinaPalmeby, Reporting Director

29 Client: Gasum Field Logs MMT Doc. No: GAS-MMT-SUR-REP-BIOFIELD TABLE OF CONTENTS 1. METHODOLOGY FIELD LOGS

30 Client: Gasum Field Logs MMT Doc. No: GAS-MMT-SUR-REP-BIOFIELD LIST OF FIGURES Figure 1 Day grab sampler LIST OF TABLES Table 1 Sample site position list

31 Client: Gasum Field Logs MMT Doc. No: GAS-MMT-SUR-REP-BIOFIELD 1. METHODOLOGY Figure 1 Day grab sampler. The environmental survey was performed using grab sampling. Four sample sites (Table 1) were selected by the client. At each environmental grab sampling site, two grab samples were retrieved. One used for sediment analysis and one for infauna analysis. A Day grab sampler Figure 1 was used for sampling benthic infauna and sediment. The Day grab sampler covers 0.1 m 2 of the seabed, with a maximum volume of 12 litres. The Day grab sampler consists of two stainless bucket sections mounted within a stainless steel frame. Dual tensioned bridles retain and trigger bars holding these buckets in the open position on deployment. On contact with the seabed, the trigger bar releases the buckets allowing them to close under and retrieve a sample. 6

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360

HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 29.5.2012 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, ASEMAKAAVANMUU- TOSALUE, LUOLALA- TUPAVUORI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS,

Lisätiedot

!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&

!## $! % & $ $  #$  '( $& !"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $

Lisätiedot

Vastaanottaja Naantalin kaupunki. Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti. Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI

Vastaanottaja Naantalin kaupunki. Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti. Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 31.10.2013 MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI MAAPERÄTUTKIMUS KUKOLAN TEOLLISUUSALUE, NAANTALI Päivämäärä

Lisätiedot

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok

Esikäsittely, mikroaaltohajotus, kuningasvesi ok Metallit 1. Aromaattiset hiilivedyt ja oksygenaatit, PIMA ok Pvm: 16.8.2013 1/2 Projekti: 1510005691/9 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkimuksen nimi: Talvivaara Sotkamo Oy, sakkanäytteiden kaatopaikkakelpoisuustutkimukset, Maauimala, kon

Lisätiedot

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS

LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Maaperän tutkimusraportti Päivämäärä 08.07.2013 LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS LAKARIN ALUE MAAPERÄN KUNNOSTUS Päivämäärä 08/07/2013 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä

Lisätiedot

Sedimenttianalyysin tulokset

Sedimenttianalyysin tulokset Liite 6 Sedimenttianalyysin tulokset Sedimenttinäytteet otettiin kokoomanäytteenä ruopattavista kohdista noin 1,2 metrin syvyyteen saakka. Näytteissä on mukana siis eloperäisen aineksen lisäksi pohjan

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 29.5.2015 1 (3) Heinäveden kunta Tekninen lautakunta Kermanrannantie 7 79700 HEINÄVESI Tilausnro 188708 (4232/TALVE), saapunut 11.5.2015, näytteet otettu 11.5.2015 Näytteenottaja: Kuuva Kauko NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Vastaanottaja. Espoon kaupunki. Asiakirjatyyppi. Tutkimusraportti. Päivämäärä KULMAKORPI, ESPOO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS

Vastaanottaja. Espoon kaupunki. Asiakirjatyyppi. Tutkimusraportti. Päivämäärä KULMAKORPI, ESPOO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Espoon kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 30.1.2017 KULMAKORPI, ESPOO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS Maaperän pilaantuneisuustutkimus 1 / 9 Päivämäärä 30.1.2017 Laatija

Lisätiedot

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI

NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Vastaanottaja Suonenjoen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 13.01.2014 NS. KUTVOSEN TEHDASALUE HERRALANTIE 12, SUONENJOKI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUS, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS

MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS GEOPALVELU OY TYÖ N:O 13043 22.03.2013 SKOL jäsen ATALAN KERROSTALOT 1 / 6838 / ATALA / TAMPERE Atanväylä 2 33580 TAMPERE Ristimäenkatu 2 33310 Tampere Puhelin (03) 2767 200 Faksi (03) 2767 222 Sähköposti

Lisätiedot

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS

HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS Vastaanottaja Hämeenlinnan kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.10.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNA ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUDEN JATKOTUT- KIMUS ASEMANSEUTU MAAPERÄN PILAANTUNEISUUDEN

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Laboratorio, Joensuu TESTAUSSELOSTE J ^Talousvesitutkimus 7.1.2015 14-9281 #1 1 (2) Liperin kunta Tekninen osasto Riikonen Kari (sposti) Keskustie 10 83100 LIPERI Tilausnro

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI

KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI Vastaanottaja Kuopion kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 17.10.2014 KUOPION KAUPUNKI MÄKIKATU 12, KUOPIO MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUT- KIMUKSET, TUTKIMUSRAPORTTI Tarkastus Päivämäärä 17/10/2014

Lisätiedot

MESSUKYLÄNKATU 30 32, TAMPERE

MESSUKYLÄNKATU 30 32, TAMPERE Vastaanottaja Kimmo Raski, HPT-Invest Oy Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 2.12.2015 MESSUKYLÄNKATU 30 32, TAMPERE MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI MESSUKYLÄNKATU 30-32,

Lisätiedot

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8.

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI 91 16-742-2 LISÄTUTKIMUS 21.8.2014 12.9.2014 Sisällys 1 JOHDANTO... 2 1.1 Alueen historia...

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LUUTNANTINTIE 13, HELSINKI

SENAATTI-KIINTEISTÖT LUUTNANTINTIE 13, HELSINKI Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Maaperän pilaantuneisuustutkimusraportti Päivämäärä 19.9.2011 SENAATTI-KIINTEISTÖT LUUTNANTINTIE 13, HELSINKI SENAATTI-KIINTEISTÖT LUUTNANTINTIE 13, HELSINKI

Lisätiedot

NIEMENRANTA AK2, ENTISET LAUTATARHAT JA RANNAN TÄYTTÖALUE

NIEMENRANTA AK2, ENTISET LAUTATARHAT JA RANNAN TÄYTTÖALUE Vastaanottaja Metsä Board Oyj Päivämäärä 12.11.2012 NIEMENRANTA AK2, ENTISET LAUTATARHAT JA RANNAN TÄYTTÖALUE MAAPERÄN KUNNOSTUKSEN LOPPURAPORTTI NIEMENRANTA AK2, MAAPERÄN KUNNOSTUKSEN LOPPURAPORTTI Tarkastus

Lisätiedot

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000

KK4 P25 KK2 P24 KK1 KK3 P26 KK5 P23. HP mg/kg öljy. HP mg/kg öljy. Massanvaihto 2004 (syv. 3m) Massanvaihto 2000 Kaupunginvaltuusto 25.1.2016 Liite 2 3 P25 KK4 491-2-10-111 P26 P24 KK2 KK3 KK1 Rakennenäytteet kellarikerroksesta: MHT1 (Tiiliseinä) MHT2 (Betonilattia) P23 HP 2 1100 mg/kg öljy KK5 Massanvaihto 2004

Lisätiedot

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ

MAAPERÄTUTKIMUS. RAPORTTI (Täydennetty ) Ristinummentie KYLMÄLÄ MAAPERÄTUTKIMUS RAPORTTI 14.8.2014 (Täydennetty 24.10.2014) Ristinummentie 121 Ristinummentie 121 2 / 11 Sisällysluettelo 1 KOHTEEN PERUSTIEDOT... 3 1.1 Kohdetiedot ja tilaaja... 3 1.2 Toimeksiannon laatija...

Lisätiedot

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8.

Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI LISÄTUTKIMUS 21.8. Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy Senaatti-kiinteistöt MAAPERÄN HAITTA-AINESELVITYS HELSINGIN RUSKEASUO, TONTTI 91 16-742-2 LISÄTUTKIMUS 21.8.2014 12.9.2014 Sisällys 1 JOHDANTO... 2 1.1 Alueen historia...

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.9.2012

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.9.2012 1 (3) Raision kaupunki Tekninen keskus Ympäristönvalvontapalvelut PL 100 21201 RAISIO Tilausnro 147962 (WVELKUA/Verkosto), saapunut 15.8.2012, näytteet otettu 15.8.2012 (12:10) Näytteenottaja: Pirjo Stark

Lisätiedot

TL4 VETY-YKSIKKÖ MAAPERÄN PERUSTI- LASELVITYS

TL4 VETY-YKSIKKÖ MAAPERÄN PERUSTI- LASELVITYS Tilaaja Neste Oil Oyj Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 26.3.2014 Viite 1510011354 TL4 VETY-YKSIKKÖ MAAPERÄN PERUSTI- LASELVITYS TL4 VETY-YKSIKKÖ MAAPERÄN PERUSTILASELVITYS Päivämäärä 26.3.2014 Laatija

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, HUMALISTON ASEMA- VANMUUTOSALUE, NAANTALI

MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, HUMALISTON ASEMA- VANMUUTOSALUE, NAANTALI Vastaanottaja Naantalin kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 24.11.2011 MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS, HUMALISTON ASEMA- VANMUUTOSALUE, NAANTALI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS, HUMALISTON

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

KAIVOKSELAN ENTI- NEN PUMPPUTEHDAS, MAAPERÄN PILAAN- TUNEISUUSTUTKIMUS

KAIVOKSELAN ENTI- NEN PUMPPUTEHDAS, MAAPERÄN PILAAN- TUNEISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Phof Oy Tutkimuskohde Kaivokselantie 5 Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 2.6.2013 KAIVOKSELAN ENTI- NEN PUMPPUTEHDAS, MAAPERÄN PILAAN- TUNEISUUSTUTKIMUS KAIVOKSELAN ENTINEN PUMPPUTEHDAS,

Lisätiedot

LIITE 1 Ilmakuvia alueesta Ilmakuva alueesta vuodelta 1946. Ilmakuva alueesta vuodelta 1956. 1 LIITE 1 Ilmakuvia alueesta Ilmakuva alueesta vuodelta 1966. Ilmakuva alueesta vuodelta 1974. 2 LIITE 1 Ilmakuvia

Lisätiedot

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013

TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS

Lisätiedot

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4.

TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN VESISAMMALTEN METALLIPITOI- SUUDET VUONNA 2015. Terrafame Oy. Raportti 22.4. Vastaanottaja Terrafame Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 22.4.2016 Viite 1510016678-009 Osaprojekti Biologinen tarkkailu pintavesissä TERRAFAME OY OSA VI TERRAFAMEN KAIVOKSEN ALAPUOLISTEN VIRTAVESIEN

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

ENTINEN NIKKARILAN METSÄOPISTO, PIEKSÄMÄKI VIHREÄ OMAKOTITALO KONEHALLI

ENTINEN NIKKARILAN METSÄOPISTO, PIEKSÄMÄKI VIHREÄ OMAKOTITALO KONEHALLI Vastaanottaja Pieksämäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 9.11.2016 ENTINEN NIKKARILAN METSÄOPISTO, PIEKSÄMÄKI VIHREÄ OMAKOTITALO KONEHALLI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET TUTKIMUSRAPORTTI

Lisätiedot

PIMA-selvitys/raportti

PIMA-selvitys/raportti PIMA-selvitys/raportti Hietakyläntie 171 Pyhäsalmi Kunta: Pyhäjärvi Kaupunginosa: 403 Kortteli/Tila: 25 Tontti/Rek.nro: 38 Sivu 2 / 4 PIMA-selvitys/raportti 1. KOHDE JA TUTKIMUKSET 1.1 Toimeksianto Raahen

Lisätiedot

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS

KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nokian kaupunki, Asko Riihimäki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 23.12.2013 KOHMALAN OSAYLEISKAAVA, NOKIA MAAPERÄN ARSEENIN TAUSTAPITOISUUSTUTKIMUS KOHMALAN OSAYLEISKAAVA-ALUE

Lisätiedot

YMPÄRISTÖARVIOINTI VR-yhtymä Oy Sorinkatu 6-8, Tampere Projekti no: 07502380688

YMPÄRISTÖARVIOINTI VR-yhtymä Oy Sorinkatu 6-8, Tampere Projekti no: 07502380688 YMPÄRISTÖARVIOINTI Sorinkatu 6-8, Tampere Projekti no: 07502380688 Tilaaja: Tilaajan yhteyshenkilö: Otto Lehtipuu Osoite: PL 185 Kohteen kiinteistunnus: 837-599-2-17 00101 Helsinki TEHDYT TUTKIMUKSET,

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 8093 OSA- ALUE, MAAPERÄN HAIT- TA-AINETUTKIMUS

ASEMAKAAVA 8093 OSA- ALUE, MAAPERÄN HAIT- TA-AINETUTKIMUS Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 17.4.2012 ID 386059 ASEMAKAAVA 8093 OSA- ALUE, MAAPERÄN HAIT- TA-AINETUTKIMUS ASEMAKAAVA 8093 OSA-ALUE, MAAPERÄN HAITTA- AINETUTKIMUS

Lisätiedot

MUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU

MUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki Asiakirjatyyppi Ympäristöriskitarkastelu Päivämäärä Helmikuu 2014 Viite 1510005105-003 MUSTOLAN KAATO- PAIKKA-ALUE, VT13 LÄNTINEN RAMPPI YMPÄRISTÖRISKITAR- KASTELU

Lisätiedot

Raivion Lounasalon tilan ympäristötekninen maaperätutkimus

Raivion Lounasalon tilan ympäristötekninen maaperätutkimus SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA SASTAMALAN KAUPUNKI Raivion Lounasalon tilan ympäristötekninen maaperätutkimus Tutkimusraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.12.2014 P25584P001 Tutkimusraportti Samuli Teittinen

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus Tilausnro (WRAISIO/R2), saapunut , näytteet otettu (13:30) Näytteenottaja: SaKo TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 157803 (WRAISIO/R2), saapunut 15.7.2013, näytteet otettu 15.7.2013 (13:30) Näytteenottaja: SaKo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori

YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI. Porin kaupunki, TPK/OM/rt. Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt Veturitallinkatu / Muistokatu, Pori 21.2.2011 303037 YMPÄRISTÖTEKNISET TUTKIMUKSET VETURITALLIT, PORI Porin kaupunki, TPK/OM/rt

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS 2012E

TUTKIMUSTODISTUS 2012E TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus

Lisätiedot

Tampellan Veturihalli

Tampellan Veturihalli 1 (7) 15062011 Työnro 110042-436415 SELVITYS RAKENTEIDEN HAITTA-AINEISTA Tampellan Veturihalli Tampella / 954 / 2 TAMPERE 33210 Puh 0207 911 777 Fax 0207 911 778 ESPOO Harakantie 18 A 02650 Espoo Puh 0207

Lisätiedot

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Kangasalan kunta Tampereen kaupunki ID 1 244 731 Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 4.5.2015 TARASTENJÄRVEN ASEMAKAAVA-ALUEET 8475 JA 740 ARSEENIN TAUSTAPITOISUUS SEKÄ KIVIAINEKSEN

Lisätiedot

HINTAN VESILAITOS VESIKATON HAITTA- AINEKARTOITUS

HINTAN VESILAITOS VESIKATON HAITTA- AINEKARTOITUS Vastaanottaja Sara Alanärä, Oulun Vesi Asiakirjatyyppi Haitta-ainekartoitusraportti Päivämäärä 14.1.2016 HINTAN VESILAITOS VESIKATON HAITTA- AINEKARTOITUS HINTAN VESILAITOS VESIKATON HAITTA-AINEKARTOITUS

Lisätiedot

RAPORTTI. Suomen kasarmit Selkäsuonkatu Hämeenlinna YMPÄRISTÖARVIOINTI 22.10.2014. Raportti numero: 14502130180 Ver. A0. Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt

RAPORTTI. Suomen kasarmit Selkäsuonkatu Hämeenlinna YMPÄRISTÖARVIOINTI 22.10.2014. Raportti numero: 14502130180 Ver. A0. Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt 22.10.2014 YMPÄRISTÖARVIOINTI Suomen kasarmit Selkäsuonkatu Hämeenlinna Tilaaja: Senaatti-kiinteistöt RAPORTTI Raportti numero: 1402130180 Ver. A0 Jakelu: Senaatti-kiinteistöt Golder Associates Oy Ympäristöarvion

Lisätiedot

SEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI

SEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI SEDIMENTTITUTKIMUSRAPORTTI SUKELTAJAN SUORITTAMA NÄYTTEENOTTO SOMPASAAREN ALUEEN SEDIMENTISTÄ HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ENV520 27.3.2014 VAHANEN ENVIRONMENT OY Linnoitustie 5, FI-02600 Espoo

Lisätiedot

Mittausepävarmuus Verkostovesi ENTEROKOKIT * SFS-EN ISO :2000 pmy/100 < 1

Mittausepävarmuus Verkostovesi ENTEROKOKIT * SFS-EN ISO :2000 pmy/100 < 1 Testausseloste 2013-3904-1 1(2) Vesinäyte 16.10.2013 Maksaja Ulvilan kaupunki Ulvilan kaupunki Vesilaitos Ostolaskujen käsittely PL 77 PL 313 28401 Ulvila 28601 Pori Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte

Lisätiedot

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET

HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET Liite 18 30.1.2013 1 (6) FENNOVOIMA OY HANHIKIVEN YDINVOIMALAITOKSEN JÄÄHDYTYSVEDEN PURKURAKENTEET VESISTÖ- JA POHJAELÄINTARKKAILUSUUNNITELMA 1 VESILUPAHAKEMUKSEN VESISTÖTARKKAILUSUUNNITELMA... 2 1.1 JOHDANTO...

Lisätiedot

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014

SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 KELIBER OY KESKI-POHJANMAAN LITIUM- PROVINSSIN PERUSTILASELVITYKSET SEDIMENTTISELVITYKSET 2014 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 20854 Keliber Oy Sedimenttiselvitykset 2014 i KELIBER OY SEDIMENTTISELVITYKSET

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio

Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy

Lisätiedot

TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTO GEOTEKNISET TUTKIMUKSET JA YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTO

TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTO GEOTEKNISET TUTKIMUKSET JA YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTO Vastaanottaja Rajakiiri Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 11.1.2013 TORNION RÖYTTÄN MERITUULIVOIMAPUISTO GEOTEKNISET TUTKIMUKSET JA YMPÄRISTÖNÄYTTEENOTTO MAALISKUU 2011 ELOKUU 2011 LÄJITYSALUE 2012

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 3.8.2016 16-4925 #2 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 192720 (WUKI/N10), saapunut 12.7.2016, näytteet otettu

Lisätiedot

Ramboll Finland Oy. Knowledge taking people further --- Senaatti-kiinteistöt Lahden Varikko. Maaperätutkimusraportti 25.2.2010

Ramboll Finland Oy. Knowledge taking people further --- Senaatti-kiinteistöt Lahden Varikko. Maaperätutkimusraportti 25.2.2010 Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further --- Senaatti-kiinteistöt Lahden Varikko Maaperätutkimusraportti 82127893 25.2.2010 LIITE 1 v. 1992 maaperätutkimusten tulokset (Ristola)

Lisätiedot

NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS

NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS Vastaanottaja Skanska Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti, Härmälänranta Päivämäärä 26.3.2013 Työnumero 82142844 NUOLIALANTIE 62, TAMPERE MAAPERÄN, RAKENTEIDEN JA SEDIMENTIN HAITTA- AINETUTKIMUS Tarkastus

Lisätiedot

MAAPERÄN JA POHJAVEDEN PILAANTUNEISUUDEN TUTKIMUKSET

MAAPERÄN JA POHJAVEDEN PILAANTUNEISUUDEN TUTKIMUKSET PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS 101001964 17.3.2016 TORNION KAUPUNKI MAAPERÄN JA POHJAVEDEN PILAANTUNEISUUDEN TUTKIMUKSET Tornion ratapiha 101001964 17.3.2016 1 Copyright Pöyry Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Laboratorio, Kuopio TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus^ 15.9.2014 14-6583 #5 1 (4) Tervon kunta Vesilaitos Korhonen Jukka (email) Tervontie 4 72210 TERVO Tilausnro 179362

Lisätiedot

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1

HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka Pienvesitapaaminen/Paula Nurmi 1 HULEVEDEN LAATU HELSINGISSÄ Johanna Airola, Paula Nurmi ja Katja Pellikka 1 Tutkimuksen tavoitteet Selvittää huleveden yleistä laatua Helsingissä Arvioida huleveden puhdistustarvetta Vertailla huleveden

Lisätiedot

Keskisenkatu 7, Kaukajärvi / Tampere. Maaperän pilaantuneisuusselvitys ja puhdistustarpeen arviointi

Keskisenkatu 7, Kaukajärvi / Tampere. Maaperän pilaantuneisuusselvitys ja puhdistustarpeen arviointi Keskisenkatu 7, Kaukajärvi / Tampere Maaperän pilaantuneisuusselvitys ja puhdistustarpeen arviointi 11.07.2012 Keskisenkatu 7, Kaukajärvi / Tampere 11.7.2012 1 (10) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 TUTKIMUSKOHDE...

Lisätiedot

TYYNENTIE, LAHTI MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS

TYYNENTIE, LAHTI MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 15.9.2015 Projektinumero 1510020187 TYYNENTIE, LAHTI MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS TYYNENTIE,

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 186282 (WVEHMAA/P1), saapunut 9.11.2015, näytteet otettu 9.11.2015 (08:15) Näytteenottaja: terv. tark. Konsta Kulmala

Lisätiedot

KALEVANRINTEEN ASEMAKAAVA NRO 8477 MAAPERÄN JA RAKENTEIDEN HAITTA- AINETUTKIMUS. Tampereen kaupunki. Kaupunkiympäristön kehittäminen ID: 797 583

KALEVANRINTEEN ASEMAKAAVA NRO 8477 MAAPERÄN JA RAKENTEIDEN HAITTA- AINETUTKIMUS. Tampereen kaupunki. Kaupunkiympäristön kehittäminen ID: 797 583 Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen ID: 797 583 Päivämäärä 19.9.2013 KALEVANRINTEEN ASEMAKAAVA NRO 8477 MAAPERÄN JA RAKENTEIDEN HAITTA- AINETUTKIMUS KALEVANRINTEEN ASEMAKAAVA

Lisätiedot

KARJAAN VETURITALLI MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS

KARJAAN VETURITALLI MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 16.2.2011 KARJAAN VETURITALLI MAAPERÄN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS KARJAAN VETURITALLI MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSTUTKIMUS Päivämäärä

Lisätiedot

SELVITYS MAA-ALUEEN PILAANTUNEISUUDESTA JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI

SELVITYS MAA-ALUEEN PILAANTUNEISUUDESTA JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI 1 (7) 8.4.2014 SELVITYS MAA-ALUEEN PILAANTUNEISUUDESTA JA PUHDISTUSTARPEEN ARVIOINTI TYÖNRO 090242-434987 Prisma-keskus, Kaleva XIX / 887 / 19-21 ja 24 Sammonkatu 73 TAMPERE A-Insinöörit Suunnittelu Oy

Lisätiedot

Vastaanottaja. Mondi Lohja Oy. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä 30.11.2015. Viite MONDI LOHJA OY LIETEALTAAN SULKEMIS- SUUNNITELMA

Vastaanottaja. Mondi Lohja Oy. Asiakirjatyyppi. Raportti. Päivämäärä 30.11.2015. Viite MONDI LOHJA OY LIETEALTAAN SULKEMIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Mondi Lohja Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 30.11.2015 Viite 1510020242 005 MONDI LOHJA OY LIETEALTAAN SULKEMIS- SUUNNITELMA MONDI LOHJA OY LIETEALTAAN SULKEMISSUUNNITELMA Päivämäärä

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi

TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi 20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot

Tutkimusraportti: Sedimentin haitta-ainepitoisuudet

Tutkimusraportti: Sedimentin haitta-ainepitoisuudet FCG Finnish Consulting Group Oy Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto KRUUNUVUORENSELKÄ, LAAJASALON LIIKENNEYHTEYS Tutkimusraportti: Sedimentin haitta-ainepitoisuudet 5.1.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET Vastaanottaja Tampereen kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.11.2016 VUORES-ISOKUUSI III, ASEMAKAAVA 8639, TAMPERE KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET KIVIAINEKSEN LAATU- JA YMPÄRISTÖOMINAISUUDET

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä

TUTKIMUSRAPORTTI V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA. Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä TUTKIMUSRAPORTTI 101001368 27.1.2016 V.1 Luonnos LEMPÄÄLÄN KUNTA Pilaantuneen maan selvitys Lempäälän keskusta, Lempoinen, Ryynikkä 1 Sisältö 1 JOHDANTO 4 2 KOHDE 4 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET ALUEELLA 4

Lisätiedot

Suomen Kuitulevy Oy Heinolan kuitulevytehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen

Suomen Kuitulevy Oy Heinolan kuitulevytehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen Etelä- -I.1om,, allintovirasto 12, 9.12.2015 SUOIM I:N K u m r u V y O Y FINNISH FIS11EIIOAIW LTD. Suomen Kuitulevy Oy Heinolan kuitulevytehtaan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen Asia: LupapäätÖs

Lisätiedot

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa

PUTKI FCG 1. Kairaus Putki Maa- Syvyysväli Maalaji Muuta näyte 0.0-3.0 m Sr Kiviä Maanpinta 0.0 0.0 3.0-6.0 m Sr. Näytteenottotapa Vesi Maa LIITE 1 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Liite PUTKIKORTTI JA KAIRAUSPÖYTÄKIRJA Havaintoputken asennus pvm 7.4.2015 Putkikortin päivitys pvm 10.4.2015 Tutkimuspaikka Kerimäki, Hälvän alueen pohjavesiselvitys

Lisätiedot

TAMPEREEN KESKUSAREENA MAAPERÄN HAITTA- AINETUTKIMUS

TAMPEREEN KESKUSAREENA MAAPERÄN HAITTA- AINETUTKIMUS Vastaanottaja NCC Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 14.9.2010 (Luonnos) TAMPEREEN KESKUSAREENA MAAPERÄN HAITTA- AINETUTKIMUS TAMPEREEN KESKUSAREENA MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS Tarkastus 13.9.2010

Lisätiedot

SOPENKORPI VARIKKO- ALUE, LAHTI MAAPERÄTUTKIMUKSET

SOPENKORPI VARIKKO- ALUE, LAHTI MAAPERÄTUTKIMUKSET Vastaanottaja Senaatti Kiinteistöt Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 12.7.2012 Viite 82144052 SOPENKORPI VARIKKO- ALUE, LAHTI MAAPERÄTUTKIMUKSET SOPENKORPI VARIKKOALUE, LAHTI MAAPERÄTUTKIMUKSET

Lisätiedot

ASBESTIANALYYSI 3340/ASB TUTKIMUSRAPORTTI 11.9.2014 1(2) Tilaaja: Ramboll Finland Oy / Jussi Aromaa Tilaus-/ toimituspäivä: 2.9.2014 (tilaus) Kohde/ projektinumero: Ristimäenkatu 1 ja 2 kiinteistöt, Tesoma

Lisätiedot

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus

Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus Talvivaaran kaivoksen alapuolisten vesistöjen tila keväällä vuonna 2014 Kimmo Virtanen Kainuun ELY-keskus 2 Kolmisoppi ekologinen tila välttävä Kasviplankton (2008, 2010, 2012) erinomainen (2013) Lajistomuutoksia

Lisätiedot

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa-

A-Insinöörit Suunnittelu Oy on tehnyt alueelle syyskuussa 2009 koekuoppa- HAKIJA Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Salmisaarenranta 11 00180 HELSINKI KIINTEISTÖ Pirkkalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 604-412-1-542 osoitteessa Palmrothintie 1, 33950 PIRKKALA. Kiinteistön

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY.

UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN TALVITUHKAN VASTAAVUUS-/LAADUNVALVONTAKOE V. 2015. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. Päiväys Datum Nro Nr 25.2.2015 15-2587 UPM-KYMMENE OYJ KAIPOLA PEKKA A. RANTALA TEHTAANKATU 1 42220 KAIPOLA Tilaus (KVVY) Beställning 220554 Viite / Hänvisning UPM-KYMMENE OYJ:N KAIPOLAN VOIMALAITOKSEN

Lisätiedot

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto huhtikuu 2016

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto huhtikuu 2016 Orimattilan kaupunki / vesilaitos Tokkolantie 3 16300 ORIMATTILA Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto huhtikuu 2016 Vääräkosken jätevedenpuhdistamon tarkkailunäytteet

Lisätiedot

Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten

Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten Ramboll Finland Oy Knowledge taking people further Turun Satama Ruoppausmassojen meriläjityksen kalatalousvaikutusten tarkkailu 2007 Mateen haitta ainepitoisuudet 82117732 6.3.2008 Turun Satama Ruoppausmassojen

Lisätiedot

Saaristotie, Parainen, Öljyvahinko

Saaristotie, Parainen, Öljyvahinko S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LASSILA & TIKANOJA OYJ Saaristotie, Parainen, Öljyvahinko Pilaantuneen maaperän kunnostuksen toimenpideraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2014 P24097P001

Lisätiedot

HERNESAAREN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SEDIMENTTI- TUTKIMUKSET

HERNESAAREN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SEDIMENTTI- TUTKIMUKSET FCG Finnish Consulting Group Oy Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto HERNESAAREN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN SEDIMENTTI- TUTKIMUKSET Tutkimusraportti P5695P00 7..0 FCG Finnish Consulting Group Oy Tutkimusraportti

Lisätiedot

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

Lisätiedot

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren

Muutoksia pohjaeläimistössä. Förändringar hos bottendjuren Muutoksia pohjaeläimistössä Förändringar hos bottendjuren biologi Reetta Räisänen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys r.y. Sydvästra Finlands vattenskyddsförening r.f. Pohjaeläimistä Pohjaeläimiä on sekä

Lisätiedot

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008

KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila. Ari Hanski 16.12.2008 KRISTIINANKAUPUNGIN EDUSTAN MERITUULIPUISTO Merialueen nykytila Ari Hanski 16.12.2008 KESÄLLÄ 2008 TEHDYT SUUNNITTELUALUEEN VEDENALAISLUONNON INVENTOINNIT JA MUUT SELVITYKSET VAIKUTUSARVIOINNIN POHJAKSI

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAU- PUNKI ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN PIMA-SELVITYS

HÄMEENLINNAN KAU- PUNKI ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN PIMA-SELVITYS Vastaanottaja YIT Mika Viitamäki Hämeenlinnan kaupunki Johanna Närhi Leena Roppola Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 30.7.2015 Viite 1510019903 HÄMEENLINNAN KAU- PUNKI ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN

Lisätiedot

Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaan soodasakan kaatopaikkakelpoisuus. vastaavuustestaus

Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaan soodasakan kaatopaikkakelpoisuus. vastaavuustestaus Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaan soodasakan kaatopaikka vastaavuustestaus 2015 Envitop Oy Riihiraitti 5, 90240 Oulu +358 8 375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 STORA ENSO OYJ, OULUN TEHDAS

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula

Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula HAKIJA Metsä Board Oyj PL 20 02020 METSÄ KIINTEISTÖ Mänttä-Vilppulan kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 508-405-9-472 osoitteessa Uittosalmentie Mänttä-Vilppula VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2006

KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 2006 KROTTILANLAHDEN POHJAELÄINTUTKIMUS 006 Natura-kohde / Natura site: Ruissalon lehdot FI000057 Lounais-Suomen urbaanit Natura 000 -alueet Life Luonto -hanke 00 006 Management of Urban Natura 000 Areas in

Lisätiedot

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo

PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010. Teija Tohmo PIUHA Pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönottohanke MUTKU 22.-23.3.2010 Teija Tohmo PIUHA-hanke PIUHA-hanke ( Vanhojen pilaantuneiden teollisuusalueiden uudelleen käyttöönotto hanke) on

Lisätiedot

LEPSÄMÄNTIEN LÄ- HEISYYDESSÄ SIJAIT- SEVAN MAANLÄJITYS- ALUEEN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS

LEPSÄMÄNTIEN LÄ- HEISYYDESSÄ SIJAIT- SEVAN MAANLÄJITYS- ALUEEN PILAANTU- NEISUUSTUTKIMUS Vastaanottaja Nurmijärven kunta Tutkimuskohde Lepsämäntie n. 116, Nurmijärvi Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti Päivämäärä 7.8.2012 LEPSÄMÄNTIEN LÄ- HEISYYDESSÄ SIJAIT- SEVAN MAANLÄJITYS- ALUEEN PILAANTU-

Lisätiedot

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella

Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Talvivaaran vesistövaikutuksista Pohjois-Savon alueella Sonkajärvi 22.3.2012 Pohjois-Savon ELY-keskus 26.3.2012 1 Talvivaaran velvoitetarkkailupaikat ja tarkkailuohjelma (tilanne 1/2012) Aineisto:Talvivaara

Lisätiedot

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.

Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät. Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:

Lisätiedot

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus

maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Luontaisten haittaaineiden esiintyvyys maaperässä Timo Tarvainen ja Jaana Jarva Geologian tutkimuskeskus Metallit kallioperässä ja maaperässä Eri kivilajeissa on luonnostaan erilaisia metallipitoisuuksia

Lisätiedot

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä

Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 3330 N:o 341 Liite 2 a Tarvittaessa laadittava lisäselvitys pohjavesien ominaispiirteistä 1. Pohjavesimuodostuman geologiset ominaispiirteet, mukaan lukien geologisen muodostuman laajuus ja tyyppi; 2.

Lisätiedot

TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015.

TAMMERVOIMA OY:N POHJAKUONAN PERUSMÄÄRITTELY JA LAADUNVALVON- TAKOE. HYÖTYKÄYTTÖ- JA KAATOPAIKKAKELPOISUUDEN MÄÄRITTELY. NÄYTE 1/2015. Päiväys Datum Nro Nr TAMMERVOIMA OY MIKA PEKKINEN HYÖTYVOIMANKUJA 1 33680 TAMPERE 10.2.2016 16-134 (kokonaiset+ravistelu; koko seloste) 16-1216 (kolonni) Tilaus (KVVY) Beställning 247547 (kokonaiset+ravistelu)

Lisätiedot

SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2013

SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2013 SEURANTARAPORTTI 0 PHRAKL Santahamina vesinäytteenotto Projekti nro: 50 09 Versio: A0 4..04 Tilaaja: Puolustushallinnon rakennuslaitos, Keskusyksikkö Kiinteistöt nro: Omistaja: 9-45-40- Suomen Valtio/

Lisätiedot

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013

BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja

Lisätiedot