JÄRVENPÄÄN YMPÄRISTÖTERVEYSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JÄRVENPÄÄN YMPÄRISTÖTERVEYSOHJELMA"

Transkriptio

1 1 JÄRVENPÄÄN YMPÄRISTÖTERVEYSOHJELMA Insinöörityö Tuula Siukkola 2002 Toimeksiantaja: Järvenpään kaupunki, Ympäristöterveydenhuolto

2 2 SISÄLTÖ 1 Johdanto Ympäristöterveyden määritelmä, Suomen kansallinen ympäristöterveysohjelma 2 Perustietoa järvenpäästä 3 Kaupunkilaisille ja kaupungin päättäjille tehty kysely kaupunginympäristöterveyden Kuntalaiskyselyn ( 1 ) tulokset, Valtuustonjäsenten kyselyn ( 2 ) tulokset nykytilasta: 4 Talousvesi: Lainsäädäntö, Talousvesi Järvenpäässä Lainsäädäntö, Elintarvikevalvonta Järvenpäässä, Suuret 5 Elintarvikkeet yleisötilaisuudet, Ruokamyrkytyksiin varautuminen 6 Asumisterveys 7 Vesistöt Lainsäädäntö, Sisäilman epäpuhtaudet, Kemialliset epäpuhtaudet, Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ( VOC ), Hiilidioksidi ja hiilimonoksidi ( häkä ), Asbesti ja mineraalivillakuidut, Tupakansavu ja huonepöly, Fysikaaliset tekijät, Lämpötila ja suhteellinen kosteus, Ilmanvaihto, Säteily ja radon, Melu, Asumisterveys Järvenpäässä Vesistöjen tila ja virkistyskäyttö Järvenpäässä, Uimavedet, Lainsäädäntö, Uimavedet Järvenpäässä 8 Ympäristömelu Lainsäädäntö, Meluhavainnot Järvenpäässä 9 Yhdyskuntailma Lainsäädäntö, Yhdyskuntailman epäpuhtaudet Ilmanlaatu Järvenpäässä 10 Maaperä Lainsäädäntö, Järvenpään saastuneet maa-alueet 11 Jätehuolto Lainsäädäntö, Jätehuolto Järvenpäässä 12 Eläinlääkintähuolto ja eläinsuojelu Lainsäädäntö, Eläinlääkintähuolto ja eläinsuojelu Järvenpäässä 13 Kemikaalit Lainsäädäntö, Kemikaalivalvonta Järvenpäässä 14 Tuoteturvallisuus Lainsäädäntö, Tuoteturvallisuus Järvenpäässä 15 Luonnonsuojelu Lainsäädäntö, Luonnonsuojelu Järvenpäässä 16 Pohdinta Lähteet Liitteet Ympäristöterveyskysely, Verkostovesinäytteet, Järvenpään jätteiden vastaanottopaikat

3 1 JOHDANTO 3 Terveydensuojelulain (763/1994) 6 :n mukaan kunnan tehtävänä on edistää ja valvoa terveydensuojelua kunnan alueella siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan on myös tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa. Työn aihe on Järvenpään kaupungin ympäristöterveysohjelma. Työssä pyritään kartoittamaan alueen ympäristöterveyden tilaa ja sen kehittämistarpeita. Ympäristöterveysohjelman tarkoituksenahan on olla ohjenuorana kohdekunnalle ja edistää juuri sen elinoloja. Ympäristöterveysohjelma on tarkoitettu etupäässä Järvenpään kuntalaisille ja muille, joihin Järvenpään ympäristön tila vaikuttaa ja joita se kiinnostaa. Uskon työstä olevan hyötyä myös toimeksiantajalle sekä muille ympäristöterveysalalla työskenteleville. Lisäksi se helpottaa kunnan päättäjien päätöksentekoa ja ohjaa käytettävissä olevia voimavaroja ympäristöterveyden kannalta oikeisiin kohteisiin. Ohjelmalla pyritään ylläpitämään ja edistämään kunnan ympäristöterveyden tasoa. Sen avulla pystytään kartoittamaan ongelmia kunnassa sekä miettimään niille ratkaisuja. Ohjelmassa tarkastellaan asioita lähinnä kuntalaisten näkökulmasta, onhan tarkoituksena edistää Järvenpään kunnan ja kuntalaisten olosuhteita. Työssä tulee esille myös kunnan työntekijöiden sekä päättäjien mielipiteitä ja näkökantoja. Ohjelman tavoitteena on tuoda ympäristöterveyteen liittyviä asioita lähemmäksi kuntalaisia. Työ toteutetaan siten, että myös asiaan perehtymättömät kuntalaiset ymmärtävät tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. 1.1 Ympäristöterveyden määritelmä Suomen hallitusmuodon mukaan kansalaisilla on oltava oikeus terveelliseen elinympäristöön ja mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöönsä. Ympäristöterveyden käsite on laaja. Käsite sisältää riittävän ja turvallisen ruoan ja juoman, turvallisen ja viihtyisän asumisen, puhtaan ilman sekä hyvien liikennepalveluiden lisäksi mahdollisuuden turvalliseen työhön sekä henkiseen ja fyysiseen virkistäytymiseen. Ne ovat siis tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen ja terveyden kannalta keskeisiin elämisen ehtoihin ja hyvään ympäristöön. Ympäristöterveysohjelmassa vaikuttaviksi tekijöiksi ei lueta henkilökohtaisiin elintapoihin kuuluvia osioita kuten tupakointia, alkoholin käyttöä tai epäterveellisiä ravintototottumuksia. (1, s.13-14) Ohjelman tärkeitä osioita ovat kuitenkin elämäntapojen aiheuttaman ympäristöperäisen altistumisen, kuten passiivisen tupakoinnin, liikenteen aiheuttamien ilmansaasteiden, melun ja tapaturmavaaran arvioiminen. Ympäristöterveyteen liittyviin tekijöihin on pyrittävä vaikuttamaan ennen haitan syntymistä. Terveellisen elinympäristön vaatimukset ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet on huomioitava jo suunnittelussa ja päätöksenteossa. 1.2 Suomen kansallinen ympäristöterveysohjelma Vuonna 1995 sai alkunsa Valtioneuvoston aloitteesta Suomen kansallinen ympäristöterveysohjelma, jonka tuli pohjautua Maailman terveysjärjestön ympäristö- ja terveyskokouksessa Helsingissä kesäkuussa 1994 hyväksyttyihin päätöksiin ja ohjelmiin sekä Suomen ympäristön ja väestön terveydentilaan. Ohjelmassa tuli ottaa huomioon myös Suomen lähialueet sekä muut tarpeelliset kansainväliset kysymykset. Työtä toteuttamaan valittiin toimikunta, joka koostui useista ympäristöterveyden asiantuntijoista. (1, s.9) Tarkoituksena oli kartoittaa keskeiset kansalliset ympäristöterveysongelmat, osoittaa keinoja terveellisen ympäristön turvaamiseksi sekä laatia ohjelma havaittujen ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Lisäksi ohjelman tavoitteena oli tuoda esille eri tahojen yhteistyön merkitys ympäristöterveysasioiden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä aktivoida kuntia paikallisten ympäristöterveysohjelmien tekoon. Suomen kansallinen ympäristöterveysohjelma valmistui vuonna (1, s.9) PERUSTIETOJA JÄRVENPÄÄSTÄ Järvenpää sijaitsee Etelä-Suomen läänissä, noin 40 km Helsingistä. Järvenpää on perustettu vuonna 1951 ja kaupunkioikeudet se sai vuonna Kaupungin pinta-ala on 39,88 km2, josta maapinta-alaa 37,46 km2 ja vesipinta-alaa 2,42 km2. Asukkaita Järvenpäässä oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2001 noin ,

4 4 viime vuosina kaupungin asukasluku on ollut lievässä nousussa. Suurimman ikäryhmän muodostavat vuotiaat, joita on 68,5 %:a väestöstä. (2, s.1-4) Eniten asukkaita työllistivät vuonna 1998 yhteiskunnan palvelut ( 31,3 % ) ja teollisuus ( 25,3 % ). Muita työllistäviä sektoreita ovat liikenne ( 18,4 % ) sekä raha, kiinteistöt ja vuokraus ( 10,8 % ). 29,1 %:a kuntalaisista käy työssä Helsingissä. Vuonna 1998 kaupungin työpaikkaomavaraisuusaste oli 66,2. Kaupungin tavoitteena on saavuttaa 70%:n työpaikkaomavaraisuusaste keskipitkällä aikavälillä. Työttömyysaste vuonna 2000 oli 7,6 %, joka oli 1,8 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. (2, s.17 ; 3, s.6) Kunnan terveydensuojeluviranomaisena toimii kunnan määräämä lautakunta tai muu monijäseninen toimielin. Valtuusto voi antaa lautakunnalle tai toimielimelle oikeuden siirtää toimivaltansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle tai jaostolle. Järvenpäässä terveydensuojelu- ja elintarvikelain mukaisia tehtäviä hoitaa ympäristölautakunnan alaisena ympäristöterveydenhuolto ja ympäristön- ja luonnonsuojelulaissa sekä kemikaalilaissa kunnalle säädettävistä tehtävistä huolehtii ympäristötoimi. Kuvassa 1 on esitetty Järvenpään kaupungin organisaatiokaavio vuonna (4) KUVA 1. Järvenpään organisaatiokaavio 2001 (4)

5 5 3 KAUPUNKILAISILLE JA KAUPUNGIN PÄÄTTÄJILLE TEHTY KYSELY KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDEN NYKYTILASTA Toukokuussa 2001 Järvenpään kuntalaisille tehtiin kysely (liite 1), jolla selvitettiin kunnan asukkaiden käsityksiä ympäristön vaikutuksista terveyteen sekä arvioita ympäristön tilasta Järvenpäässä. Kuntalaisten mielipiteet ovat erittäin tärkeitä ympäristöterveyden edistämisessä, koska kunnan asukkaat tuntevat parhaiten omat elinolosuhteensa ja pystyvät vaikuttamaan elinolojen terveellisyyteen koti ja lähiympäristössä viranomaisten ja asiantuntijoiden avustuksella. Kuntalaisten varhainen mukaan ottaminen sitouttaa heitä tavoitteisiin ja helpottaa niiden toteutumista. Maaliskuussa 2002 kysely jaettiin vielä Järvenpään kaupungin valtuuston jäsenille toisen näkökulman aikaansaamiseksi. Kysely toteutettiin kyselykaavakkeella. Kyselylomakkeessa oli yhteensä 15 kysymystä. Ne olivat pääosin suljettuja vaihtoehtokysymyksiä, joissa kysyttiin vastaajien asenteita, arvostuksia ja toimintaa ympäristössään. Kysely kohdistettiin koulu- ja neuvolaikäisten lasten vanhemmille. Lisäksi kyselyyn vastasivat yläasteen 9. luokan oppilaita. Välittäjinä toimivat ala-asteen kouluista: Anttilan koulu, Kyrölän koulu, Saunakallion koulu, Mankalan koulu ja Haarajoen koulu sekä yläasteista Keskusta, Koivusaaren ja Kartanon yläasteet. Yhteyshenkilöinä toimivat koulujen rehtorit. Kyselyjä jaettiin myös postin välityksellä suoraan kuntalaisille./aaltonen suullinen tiedonanto/ 3.1 Kuntalaiskyselyn ( 1 ) tulokset Kaikkiaan kyselyyn saatiin 156 vastausta. Vastaajista 55,8 % oli naisia ja 41,6 % miehiä, sukupuoltaan ei ilmaissut ( EOS ) 3 %:a vastaajista. Vastaajien ikäjakauma on esitetty kuvassa 2. Vastaajat painottuivat ikäluokkiin alle 16-vuotiaat ja vuotiaat. Yli 25 -vuotiaita oli suhteellisesti vähemmän. Kuvassa 3. on vastanneiden prosenttiosuudet luokiteltuna: opiskelija, työssä käyvä, eläkeläinen vai työtön. 14 % 2 % 29 % 15 % EOS Alle % KUVA 2. Kyselyyn ( 1 ) vastanneiden ikäjakauma

6 6 3 % 3 % 3 % 23 % EOS Koululainen/opiskelija Työssä käyvä Eläkeläinen Työtön 68 % KUVA 3. Kyselyyn ( 1 ) vastanneet aseman mukaan Ympäristön tilaa kartoitettiin joukolla väitteitä, joiden tärkeyttä tiedusteltiin vastaajilta. Vastaajilta kysyttiin myös mielipidettä siitä, kuinka samat väittämät heidän mielestään toteutuvat tällä hetkellä Järvenpäässä. Kuvissa 4 ja 5 on vastaajien mielipiteet ikäryhmittäin ympäristöterveyden eri osa-alueiden tärkeydestä. Kuntalaiset pitivät elinympäristönsä terveyteen vaikuttavia tekijöitä tärkeinä: lähes kaikkien kysyttyjen ympäristön tilaa kuvaavien seikkojen osalta vastausten keskiarvot olivat alueella 1-2 ( erittäin tärkeä tai tärkeä ). Kaikkein tärkeimpinä pidettiin puhtaita elintarvikkeita ja talousveden puhtautta, seuraavaksi tärkeimpänä pidettiin puhdasta huoneilmaa sekä asuinalueen jätehuollon toimivuutta. Kaupunki-ilma on puhdasta Vesistöt ovat uimakelpoisia En joudu tahtomattani hengittämään tupakansavua Puhdas huoneilma Yli Alle 16 Puhdas juomavesi Puhtaat elintarvikkeet 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 KUVA 4. Asuinympäristöön ja ilmanlaatuun liittyvien osa-alueiden tärkeys vastaajien mukaan. ( 1 = erittäin tärkeä, 2 = tärkeä, 3= ei tärkeä )

7 7 Viihtyisä asuinympäristö Turvallinen asuinympäristö Meluhaittojen ehkäiseminen Teollisuus ei aiheuta haittaa asutukselle Liikenne on turvallista Yli Alle 16 Leikkipaikat ovat turvallisia Metsien virkistyskäyttö on mahdollista Asuinalueen jätehuollon toimivuus 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 KUVA 5. Asuinalueen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyvien osa-alueiden tärkeys vastaajien mukaan ( 1 = erittäin tärkeä, 2 = tärkeä, 3= ei tärkeä ) Vastaajien käsitykset terveyteen vaikuttavien ympäristötekijöiden toteutumisesta kotikunnassa on esitetty kuvassa 6 ja 7. Eniten tarvetta toimenpiteisiin vastaajien mielestä on uimakelpoisten vesistöjen ja meluhaittojen suhteen. Parhaiten heidän mielestään taas toteutuvat väittämät puhtaat elintarvikkeet ja puhdas juomavesi. 38 % vastanneista olivat täysin samaa mieltä väitteestä Mielestäni voin elää kotikaupungissani ilman ympäristöstä aiheutuvia terveydellisiä haittoja. Kaupunki-ilma on puhdasta Vesistöt ovat uimakelpoisia En joudu tahtomattani hengittämään tupakansavua Puhdas huoneilma Yli Alle 16 Puhdas juomavesi Puhtaat elintarvikkeet 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 KUVA 6. Asuinympäristön ja ilmanlaadun osatekijöiden toteutuminen vastaajien mielipiteiden mukaan ( 1 = erittäin hyvin, 2 = kohtalaisesti, 3 = eivät lainkaan )

8 8 Viihtyisä asuinympäristö Turvallinen asuinympäristö Meluhaittojen ehkäiseminen Teollisuus ei aiheuta haittaa asutukselle Liikenne on turvallista Yli Alle 16 Leikkipaikat ovat turvallisia Metsien virkistyskäyttö on mahdollista Asuinalueen jätehuollon toimivuus 0,00 0,50 1,00 1,50 2,00 2,50 KUVA 7. Turvallisuuden ja viihtyisyyden osatekijöiden toteutuminen vastaajien mielipiteiden mukaan ( 1 = erittäin hyvin, 2 = kohtalaisesti, 3 = eivät lainkaan ) Kyselyn (1) perusteella voidaan verrata koettua ympäristötekijöiden tärkeyttä siihen, miten vastaavat asiat toteutuvat kuntalaisten mielestä. Sen perusteella on helppo arvioida, missä ympäristön terveyteen vaikuttavissa asioissa kuntalaiset haluavat toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Vaihtoehtokysymysten lisäksi vastaajilta kyseltiin mielipiteitä ympäristöterveyspalvelujen toimivuudesta sekä omasta asuinympäristöstä. Heiltä toivottiin myös ehdotuksia toimenpiteistä, joilla asioita voitaisiin viedä eteenpäin kunnassa. Sanallisia mielipiteitä ympäristöterveyspalveluista tuli vähän. Lähetettyjen elintarvikenäytteiden tutkimista pidetään toimivana ja ripeänä. Mielipiteitä omasta asuinympäristöstä sekä ehdotuksia asioiden parantamiseksi tuli sen sijaan runsaasti. Kuntalaiset pitivät yhtenä ikävimmistä ongelmista alueiden roskaisuutta sekä yleisten roska-astioiden puuttumista etenkin syrjäisemmiltä seuduilta. Roskaantumisen lisäksi hoitamattomat istutukset ja viheralueiden puuttuminen vähentävät viihtyisyyttä. Hoitamattomat istutukset koetaan jossain määrin jopa vaaralliseksi esim. teiden risteyksissä. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi toivottaisiin parempia reittejä sekä selkeämpiä opasteita pyöräilijöille, ajoratamerkintöjen ehostamista sekä nopeusrajoitusten tehokkaampaa tarkkailua pienemmillä sivukaduilla. Tupakoinnin kieltämiseen julkisilla alueilla, leikkipihoissa ja puistoissa haluttiin entistä tiukempia määräyksiä. Suurimpana ja vaativimpana ongelmana voidaan pitää Tuusulanjärven tilaa. Tuusulan järven tilan ja virkistysmahdollisuuksien parantamiseksi toivottiin toimenpiteitä. Etenkin nuoria alle 16-vuotiaita huolestutti lähijärven tila. Järven kunnostukseen toivottaisiin panostettavan ja käytettävän varoja entistä enemmän. Tarpeelliseksi nähtiin myös meluvallien lisääminen alueilla, joissa junarata kulkee lähellä asuinalueita sekä Pohjoisväylälle Anttilan kaupunginosan kohdalle. Erityisen kiusallisena pidetään Pohjoisväylän liikenteen lisääntymisen myötä lisääntynyttä melua asuinalueilla. Häiritsevän, lähinnä raskaanliikenteen aiheuttaman melun kuullaan alkavan jo aamuyöllä. Kompostointiin toivottiin tarkkaavaisuutta sekä tehokkaampaa valvontaa. Jollakin alueilla avokomposteihin laitetaan myös ruoanjätteitä, jotka houkuttelevat runsaasti lokkeja ja variksia. Lisäksi kompostoituvia puutarhajätteitä löytyy yleisten ulkoilureittien varrelta.

9 9 Joissain kaupunginosissa ( Jamppa ) koetaan viihtyisyyden vähentyneen ja turvallisuuden vaarantuneen. Alueet on roskaisia ja muutenkin epäsiistejä. Alueella esiintyviä vaarallisia jätteitä kuten injektioruiskuja, lasinsirpaleita jne. pidetään suurena vaarana etenkin lapsille. Viihtyisyyden uskottaisiin parantuvan kuntalaisten yhteisvastuuta perään kuuluttamalla, asukkaita opastamalla sekä asioista tiedottamalla. Ympäristö ja sen likaantuminen tulisi huomioida entistä paremmin koulutuksessa jo alaluokista lähtien. Muutoksia voitaisiin saada aikaan myös kehittämällä kestävän kehityksen periaatetta kunnan alueella. Vastaajien määrä suhteessa kunnan asukaslukuun oli melko pieni. Näin pienellä otoksella yleistämisessä on oltava varovainen. Selkeän suunnan niistä kuitenkin saa. Vastausten perusteella naiset pitävät ympäristöterveyttä tärkeämpänä kuin muut vastaajat. Nuoret noin 16-vuotiaat vastasivat kyselyyn aktiivisesti, mikä osoittaa myös nuorilla olevan kiinnostusta ympäristöterveyteen liittyvissä asioissa. 3.2 Valtuustonjäsenten kyselyn ( 2 ) tulokset Kysely jaettiin kaikille valtuuston jäsenille ( 51 kpl ) ja vastauksia saatiin 23. Valtuustonjäsenten vastausprosentti oli 45. Vastausprosenttia voidaan pitää melko alhaisena luottamusmiestehtävään nähden. Vastanneista 35 % oli naisia ja 61 % miehiä. Yli puolet vastanneista oli yli 46 vuotiaita ja 35 % kuului ikäluokkaan Kyselyssä ( 2 ) ikä- ja sukupuolijakauma oli erilainen kuin kyselyssä ( 1 ). Tämä vaikuttanee jonkin verran kyselyn ( 2 ) tuloksiin. Päättäjien vastaukset ( 2 ) olivat pitkälti samankaltaisia kuin kuntalaiskyselyn ( 1 ) vastaukset. Tärkeimpinä pidettiin puhtaita elintarvikkeita ja talousvettä. Niiden katsottiin myös toteutuvan parhaiten kunnan alueella. Kuvissa 8 ja 9 on esitetty valtuuston jäsenten mielipiteet ympäristöterveyteen liittyvien asioiden tärkeydestä ja kuvissa 10 ja 11 vastaajien mielipiteet niiden toteutumisesta Järvenpäässä. Kaupunki-ilma on puhdasta Vesistöt ovat uimakelpoisia En joudu tahtomattani hengittämään tupakansavua Puhdas huoneilma Puhdas juomavesi Puhtaat elintarvikkeet 0,00 1,00 2,00 3,00 KUVA 8. Asuinympäristöön ja ilmanlaatuun liittyvien osa-alueiden tärkeys vastaajien mukaan ( 1 = erittäin tärkeä, 2 = tärkeä, 3= ei tärkeä )

10 10 Viihtyisä asuinympäristö Turvallinen asuinympäristö Meluhaittojen ehkäiseminen Teollisuus ei aiheuta haittaa asutukselle Liikenne on turvallista Leikkipaikat ovat turvallisia Metsien virkistyskäyttö on mahdollista Asuinalueen jätehuollon toimivuus 0,00 1,00 2,00 3,00 KUVA 9. Asuinalueen turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyvien osa-alueiden tärkeys vastaajien mukaan ( 1 = erittäin tärkeä, 2 = tärkeä, 3= ei tärkeä ) Kaupunki-ilma on puhdasta Vesistöt ovat uimakelpoisia En joudu tahtomattani hengittämään tupakansavua Puhdas huoneilma Yli Puhdas juomavesi Puhtaat elintarvikkeet 0,00 1,00 2,00 3,00 KUVA 10. Asuinympäristön ja ilmanlaadun osatekijöiden toteutuminen vastaajien mielipiteiden mukaan ( 1 = erittäin hyvin, 2 = kohtalaisesti, 3 = eivät lainkaan )

11 11 Viihtyisä asuinympäristö Turvallinen asuinympäristö Meluhaittojen ehkäiseminen Teollisuus ei aiheuta haittaa asutukselle Liikenne on turvallista Yli Leikkipaikat ovat turvallisia Metsien virkistyskäyttö on mahdollista Asuinalueen jätehuollon toimivuus 0,00 1,00 2,00 3,00 KUVA 11. Turvallisuuden ja viihtyisyyden osatekijöiden toteutuminen vastaajien mielipiteiden mukaan ( 1 = erittäin hyvin, 2 = kohtalaisesti, 3 = eivät lainkaan ) Avoimiin kysymyksiin oli vastannut vain harvat valtuuston jäsenistä. Suurimmaksi ongelmaksi nostettiin rautatieasemalla olevien hissien kunto. Hissien korjaaminen käyttökuntoon katsottiin välttämättömäksi kaupungissa sijaitsevan erityiskoulun, jossa on runsaasti liikuntarajoitteisia oppilaita, takia. Lisäksi vastauksissa kiinnitettiin huomiota joka keväiseen koiranuloste ongelmaan ja toivottiin se huomioitavaksi paremmin kaupungin järjestyssäännöissä. Kuntalaisille ja päättäjille tehty kysely on tehokas tapa arvioida ympäristön terveysriskejä ja ympäristöterveyden edistämiseksi tarvittavia toimia kunnan alueella. Tehty kysely auttaa myös ympäristöterveyteen vaikuttavien toimenpiteiden pistämistä tärkeysjärjestykseen. Tilanteessa, jossa asiantuntijoiden, kansalaisten ja päättäjien mielipiteet ovat yhtenevät ei pitäisi olla vaikeuksia toimenpiteiden määrittelyssä ja toimeenpanossa. 4 TALOUSVESI 4.1 Lainsäädäntö Talousvettä koskevia säädöksiä ja määräyksiä käsitellään terveydensuojelulain (763/94) 5. luvussa ja asetuksen (1280/94) 3. luvussa. Terveydensuojelulain 16 :n mukaan talousvedellä tarkoitetaan juomavettä sekä elintarvikkeiden tuotannon, valmistuksen, jalostuksen, säilyttämisen tai kaupanpidon yhteydessä käytettävää vettä. Talousveden tulee olla terveydelle haitatonta ja muutenkin käyttötarkoitukseensa sopivaa. Siinä ei saa esiintyä vierasta väriä, hajua tai makua eikä se saa syövyttää vedenjakelulaitteiden materiaaleja. Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on säännöllisesti valvottava vesilaitoksen toimittaman veden sekä kaupanpitoa varten pakattavan talousveden laatua. Valvova viranomainen voi tarvittaessa asettaa toiminnanharjoittajalle veden laatua koskevia tarkkailuvelvoitteita. TsL:n 18 :n mukaan vesilaitoksesta sekä pakattuna myytävää talousvettä toimittavan laitoksen vedenottopaikasta ja veden käsittelytavasta on tehtävä ilmoitus terveydensuojeluviranomaiselle vähintään kolme kuukautta ennen veden laadun kannalta olennaisiin toimiin ryhtymistä. Ilmoitus on tehtävä myös toiminnan olennaisesta muutoksesta. Terveydensuojelulaissa annettujen määräysten lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on antanut kaksi asetusta talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista. Käytettävän asetuksen määrää laitoksen

12 12 toimittaman veden määrä, käyttäjien määrä sekä veden käyttötarkoitus. STM:n asetus (461/2000) koskee terveydensuojelulain 16 :ssä tarkoitettua vettä, jota toimitetaan talousvetenä käytettäväksi vähintään 10 m3 päivässä tai 50 henkilön tarpeisiin; vettä, jota jaetaan talousvetenä osana julkista tai kaupallista toimintaa sekä vettä, jota käytetään elintarvikealan yrityksissä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen ja jalostukseen. Asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (401/2001) koskee talousvettä, jota laitos toimittaa alle 10 m 3 päivässä taikka alle 50 henkilön tarpeisiin sekä elintarvikealan yrityksissä käytettävää vettä, jonka laadun ei ole todettu heikentävän valmiiden elintarvikkeiden terveydellistä laatua. Pieniksi yksiköiksi katsotaan myös yksittäistalouksien omat kaivot. Asetukset sisältää talousvedelle annetut mikrobiologiset ja kemialliset laatuvaatimukset ja suositukset sekä tutkimustiheydet. Säteilyturvakeskus on antanut säteilyturvallisuusohjeen (ST-ohje ) vesilaitosten ja elintarvikkeiden valmistuksessa käytettävän veden radonpitoisuudesta. Ohjeen mukaan radonpitoisuus saa olla korkeintaan 300 Bq/l. Jos vedessä on muita radioaktiivisia aineita, radonpitoisuuden on oltava alhaisempi. Yksityisille, vakituisessa käytössä oleville kaivoille suositellaan radonpitoisuuden pienentämistä, mikäli veden radonpitoisuus ylittää 1000 Bq/l. Säteilyturvakeskus suosittelee kaikille porakaivovesille radonpitoisuuksien mittaamista. (5) 4.2 Talousvesi Järvenpäässä Talousveden toimittamisesta Järvenpäähän vastaa Tuusulan seudun vesilaitos (TSV). TSV:n toimintaalueella oli vuoden 2001 alussa asukasta. Vesilaitoksen käytössä olevien vedenottamoiden yhteistuotto on m 3 /vrk ja vuonna 2000 pumpattu vesimäärä oli m 3 /vrk. Kaikki yhtiön jakeluun toimittama vesi on pohjavettä, osin Päijänne-tunnelin vedestä valmistettua tekopohjavettä. Vesi prosessoidaan Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitoksilla hidassuodatus- ja kalkkikivialkalointimenetelmillä. Vuonna 2000 vesilaitoksen vuorokaudessa käyttöön jakamasta vedestä yli 70% oli tekopohjavettä. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitoksia lukuun ottamatta muut 9 laitosta tuottavat luonnollista pohjavettä. (6) TSV vastaa talousvesinäytteiden otosta ja laadun seurannasta. Valvontanäytteet otetaan verkostovedestä kuukausittain ja kaikkien käytössä olevien raakavesikaivojen raakavedestä neljä kertaa vuodessa. Käyttötarkkailunäytteet haetaan kuukausittain kaikilta veden tuotantolaitoksilta. Tällä hetkellä vesilaitoksen tuottaman veden laatu täyttää kaikilta osin STM:n talousvesiasetuksen 461/2000 mukaiset laatuvaatimukset. Liitteessä 2 on esitetty näytteenottopisteittäin virallisen valvontaohjelman mukaisesti otettujen vesianalyysien tulokset sekä STM:n asettamat talousveden laatuvaatimukset. Tulokset ovat 1-12 näytteenottokerran keskiarvoja vuodelta Tuusulan seudun vesilaitoksen jakama talousvesi poikkeaa edukseen ympäristönsä useimmista talousvesistä. Veden orgaanisen aineksen määrä on alhainen, veteen ei lisätä vieraita kemikaaleja, kuten desinfioinnissa käytettyä klooria, eikä laitoksilta toimitettavassa vedessä esiinny rauta- taikka mangaanipitoisuuksia. (6) Järvenpään pohjavesialueet ja vedenottamot Järvenpään alueella vesilaitoksella on käytössä kaksi tärkeää pohjavesialuetta, Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueet, joissa on yhteensä 15 vedenottamoa. Järvenpäässä sijaitseva Nummenkylä kuuluu vedenhankinnan kannalta tärkeisiin pohjavesialueisiin (I-luokka). Sen pinta-alaksi on arvioitu 3,58 km2 ja muodostuvan pohjaveden kokonaismääräksi 2200 m3/d. Alueella on kolme pohjavedenottamoa: Sairaalan vedenottamo, Kaunisnummen vedenottamo ja Vähänummen vedenottamo. Luontaisesti pohjavettä purkautuu Jusliininojan ja Kaunisnummen vedenottamon itäpuolisiin sekä Vähänummen vedenottamon kaakkois- ja pohjoispuolisiin ojiin ja Sairaalan vedenottamon alueella tavattavista lähteistä. Kellokosken pohjavesialue sijaitsee Keravanjoen eteläpuolella. Alueen kokonaispinta-alaksi on arvioitu 0,28 km2 ja kokonaisantoisuudeksi 600 m3/vrk, mutta pohjaveden hyvä tuotto antaa olettaa alueen olevan suurempi. (7, s.6-7) Pohjaveden laatua ja laatuun vaikuttavia riskejä alueella on arvioitu viimeksi vuonna Arvioinnissa Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesi todettiin laadultaan hyväksi. Raakavedestä otetuista näytteissä ei ole havaittu suuria poikkeamia. Muutamissa näytteissä on havaittu lievästi kohonneita rauta-, mangaani-, kloridi- ja trikloorieteenipitoisuuksia, mutta Kantelisen mukaan kohonneet pitoisuudet ovat ihmisen terveyden kannalta merkityksettömiä. (7, s.10-11)

13 13 Nummenkylän pohjavesialueella on nykyään n. 120 asuinrakennusta, yhdeksän teollisuus- ja varastorakennusta, viisi liike- ja toimistorakennusta sekä parikymmentä talousrakennusta. Alueen poikki kulkee Vähänummentie ( Haarajoki - Vähänummi 1456 ) ja Pohjoisväylä ( Järvenpää Mäntsälä 1456 ). Nummenkylän harjua myöten kulkee Vanha valtatie. Pari asuinaluetta sekä muutama Vanhan valtatien varrella olevaa kiinteistöä ovat ilman kunnan viemäriä. Alueen lähistölle suunniteltu ohikulkutie vähentäisi toteuduttuaan pohjavesialueella kulkevien teiden liikennettä. Nummenkylässä on aluevarauksia taajamatoimintoja, lähivirkistystä, kahta alueellista väylää ja hautausmaata varten. (7, s.11-12) Kartoituksen perusteella Nummenkylän ja Kellokosken pohjavesialueilla todetut pohjaveden laatuun vaikuttavat riskit asetettiin tärkeysjärjestykseen. Suurina riskeinä alueen pohjavedelle voidaan pitää alueella sijaitsevaa maankaatopaikkaa, jolle tuoduista maa-aineksista ei ole tarkkaa tietoa, pilaantuneita maa-alueita, teollisuutta, tienpitoa ja liikennettä sekä pientaloasutuksen suojaamattomia öljysäiliöitä. Ilmeisen riskin pohjavesille aiheuttaa asutuksen jätevedet ja vähäisen riskin maa-ainesten ottaminen pohjavesialueilta, hautausmaa sekä maa- ja metsätalous. (7, s ) Alueella sijaitsevien kaivojen lukumäärästä ei ole tarkkaa tietoa. Kaivovesiä tutkitaan tarvittaessa, yleensä kaivon omistajan pyynnöstä. Tavoitteet ja toimenpiteet Verkostoveden laadun säännöllinen valvonta. Näytteitä haetaan kerran kuukaudessa, tarvittaessa useammin. Talousvedessä ilmenevistä ongelmista tiedotetaan kuntalaisille välittömästi. Jatkossa pyritään ennakoimaan entistä paremmin riskialueilla toimimisen aiheuttamat haitat. Alueen kaivovesien määrä ja laatu pyritään kartoittamaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyötahoja ovat ympäristönsuojeluviranomaiset, terveystarkastajat, ympäristökeskus, vesilaitoksen hoitajat. Talous- ja kaivonveden laatuun liittyvissä kysymyksissä voi ottaa yhteyttä terveystarkastajaan. 5. ELINTARVIKKEET Elintarvikkeiden turvallisuutta vaarantavat riskit voivat olla kemiallisia, fysikaalisia tai mikrobiologisia. Kemiallisia riskejä voivat olla esimerkiksi väärien lisäaineiden käyttö tai niiden annosteluvirheet, tuotteiden vieraat aineet kuten torjunta-ainejäämät, suuret raskasmetallipitoisuudet ja pesu- ja desinfiointiaineiden jäämät. Elintarvikkeiden kemiallisiksi riskeiksi katsotaan myös lääkejäämät eläimistä saatavissa elintarvikkeissa. Fysikaalisia riskejä ovat elintarvikkeissa esiintyvät vieraat esineet kuten tuhoeläimet ja valmistuslaitteista irronneet osat. Ihmisten terveydelle haitallisia mikrobiologisia riskejä ovat erilaiset pieneliöt kuten bakteerit, hiivat, homeet ja virukset. (8, s. 28) 5.1 Lainsäädäntö Elintarvikevalvonnan tehtävänä on seurata ja edistää elintarvikkeiden turvallisuutta ja terveellisyyttä kunnan alueella. Suomessa elintarvikkeita ja niiden valvontaa säätelee terveydensuojelulaki (763/94) ja asetus (1280/94), elintarvikelaki (361/95) ja laki eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta eli hygienialaki (1195/96). Elintarvikelain perusteella on annettu useita asetuksia, joista tärkeimpiä ovat asetus elintarvikkeiden pakkausmerkinnöistä (794/91), pakasteasetus (165/94), asetus elintarvikelisäaineista (521/92) sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätökset torjunta-aineiden, biologisten epäpuhtauksien ja muiden vierasaineiden määristä elintarvikkeissa (132/96, 133/96, 134/96, 135/96, 818/96). Terveydensuojelulaki antaa säädökset olosuhteille, joissa elintarvikkeita valmistetaan, varastoidaan, kuljetetaan, jaetaan, pakataan, säilytetään, tarjoillaan, kaupan pidetään tai muutoin käsitellään. Terveydensuojelulaissa on lisäksi säädös toiminnanharjoittajan omavalvonnasta. Toiminnanharjoittajan on tunnettava elintarvikkeiden käsittelyyn liittyvät hygieeniset vaarat yrityksessään ja laadittava suunnitelma toiminnastaan ja toteutettava sitä terveyshaittoja aiheuttavien epäkohtien estämiseksi ja poistamiseksi (TsL 36 ). Omavalvonnan valvonnasta vastaa kunnan terveydensuojeluviranomainen (TsL 33 ).

14 14 Elintarvikelain tarkoituksena on elintarvikkeiden terveydellisen laadun turvaaminen sekä kuluttajan suojaaminen sopimattomien elintarvikkeiden aiheuttamilta terveyshaitoilta ja elintarvikkeiden aiheuttamilta taloudellisilta tappioilta. Hygienialaissa (1195/96) säädetään puolestaan niin eläinperäisten elintarvikkeiden käsittelyolosuhteista kuin itse tuotteistakin. Hygienialain alaisia laitoksia ovat mm. teurastamot, meijerit ja munapakkaamot. 5.2 Elintarvikevalvonta Järvenpäässä Järvenpäässä oli 244 terveydensuojelulain mukaista elintarvikevalvonnan kohdetta vuonna 2001, hygienialain mukaisia kohteita oli yksi. Alkutuotantoa alueella ei harjoiteta. Elintarvikevalvontaa Järvenpäässä suorittaa kaksi terveystarkastajaa ja eläinlääkäri. Terveydensuojelulain mukaisia tarkastuksia pyritään suorittamaan säännöllisesti kuhunkin valvottavaan kohteeseen. Elintarvikevirasto on antanut erilaisille kohteille valvonta suositukset, joita pyritään noudattamaan mahdollisuuksien mukaan. Vuonna 2000 kartoitettiin omavalvontasuunnitelmien toimivuutta Järvenpäässä. Kartoituksessa arvioitiin 128 paikallista elintarvikehuoneistoa. Hokkasen mukaan suurin ongelma on saada toiminnanharjoittajat toteuttamaan laadittuja suunnitelmia. Omavalvontasuunnitelmia löytyi kiitettävästi valmistuskeittiöistä, pizzerioista ja vähittäismyymälöistä. Jakelukeittiöissä, ravintoloissa ja kahviloissa työ on vielä kesken. Kartoituksen seurauksena viranomaiset aloittivat tehostetun opastuksen suunnitelmien saamiseksi jokaiseen kahvilaan ja ravintolaan. (9, s ) Suuret yleisötilaisuudet Suuri yleisötilaisuus on tilaisuus, jossa myydään elintarvikkeita ja johon odotetaan osallistuvan yli 500 henkilöä. Usein suuret yleisötilaisuudet järjestetään ulkotiloissa, mutta yleisötilaisuuksiin sovellettavia määräyksiä sovelletaan myös tilaisuuksiin, jotka järjestetään esimerkiksi urheilu- tai kongressikeskuksien sisätiloissa. (10, s. 9) Myyntiä ulkotiloissa säätelevät samat lait ja asetukset kuin kiinteästi tapahtuvaa myyntitoimintaakin. Pääsääntönä on, että yleinen turvallisuus on taattava ja kuluttajalle ei saa aiheutua tapahtumasta taloudellista tappiota taikka terveydellistä vaaraa. Ulkomyyntiä sääteleviä määräyksiä ovat terveydensuojelulaki (763/94) ja asetus (1280/94), elintarvikelaki (361/95) sekä sosiaali- ja terveysministeriön päätös elintarvikkeiden myynnistä ulkotilassa ja suuressa yleisötilaisuudessa (540/02/95). STM:n päätös koskee myyntiolosuhteita, henkilökuntaa, käytettävää talousvettä, jätehuoltoa sekä elintarvikkeiden säilytystä ja käsittelyä. Ulkomyynnistä ja suurista yleisötilaisuuksista on tehtävä ilmoitus myyntipaikkakunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Laitteet ja muu myynnissä käytetty varustus hyväksytetään kunnassa, jossa laitteet otetaan käyttöön. Yleisötilaisuuden pitoalueella on varattava riittävästi wc:tä yleisön käyttöön. Tilaisuuden järjestäjän on huolehdittava wc:n kunnosta ja siisteydestä koko tilaisuuden ajan. Ulkomyynnin ja suuren yleisötilaisuuden valvonnan hoitaa kunnan terveydensuojeluviranomainen yhdessä poliisin ja paloviranomaisten kanssa. Ulkomyyntitapahtumat Järvenpäässä Järvenpäässä järjestetään vuosittain kuusi suurta ulkomyyntitapahtumaa, joista suurimpia ovat Puisto- Rock ja Puistoblues. Vuosittain järjestettävien tapahtumien lisäksi joka 4. vuosi on Järvenpään messut sekä viikoittain tapahtuva torimyynti. Apuna suurten yleisötilaisuuksien valvonnassa on torivalvojat. Jokaisesta yleisötilaisuudesta vaaditaan tapahtuman järjestäjältä ennakkoilmoitus myyntipaikkojen lukumäärästä, myyjistä sekä myytävistä tuotteista. Tapahtumien aikana terveystarkastajat kiertävät paikan päällä, ottavat näytteitä tarvittaessa ja antavat määräyksiä mahdollisten epäkohtien poistamiseksi. 5.3 Ruokamyrkytyksiin varautuminen Järvenpäässä toimii ruokamyrkytystyöryhmä, johon kuuluu: apulaisylilääkäri, terveydenhoitaja Raija Linjamäki, kaupungineläinlääkäri Pentti Tonttila sekä terveystarkastaja Raakel Aaltonen. Työryhmä

15 15 kokoontuu tarvittaessa ruokamyrkytysepäilyn ilmetessä ja ryhtyy toimenpiteisiin epidemian pysäyttämiseksi ja rajaamiseksi. Vuonna 2001 Järvenpäässä ei esiintynyt yhtään raportoitavaa ruokamyrkytystapausta. Yksittäisiä ilmoituksia tuli jokunen. Viimeisin ruokamyrkytysepäily on ilmoitettu Elintarvikevirastoon vuonna Epäilys osoittautui kuitenkin vääräksi. Tavoitteet ja toimenpiteet Omavalvontasuunnitelmien saaminen kaikkiin alueen elintarvikehuoneistoihin sekä niiden toimivuuden seurannan tehostaminen. Valvonnan tehostamisen kannalta katsottaisiin lisätyövoiman tuovan mahdollisuuksia entistä parempaan elintarvikevalvontaan. Henkilöstömäärää lisäämällä mahdollistettaisiin töiden jakaminen osa-alueisiin ja siten työntekijöillä olisi aikaa perehtyä paremmin valvottavaan kohteeseen. Myös elintarvikeviraston valvontasuosituksien saavuttamiseksi lisätyövoima olisi välttämätöntä. Järvenpään tartuntatautityöryhmä on antanut määräyksen, jonka mukaan ruoista tulee ottaa näytteet pakastimeen suurempia ruokaeriä valmistettaessa mahdollisten ruokamyrkytystapausten selvittämisen helpottamiseksi. Ruokien lisäksi näytteitä tulee ottaa myös salaateista. 6 ASUMISTERVEYS Sisäilma muodostuu rakennukseen sisäilmasta ( kemiallisista ja mikrobiologisista epäpuhtauksista kuten tupakansavu, hiilimonoksidi, ammoniakki ja sienet ) ja siihen vaikuttavista ympäristön fysikaalisista tekijöistä kuten ilmanvirtaus, lämpötila, kosteus, valaistus ja ääni. Tutkimusten mukaan suomalaiset viettävät noin 90 % ajastaan sisätiloissa. Niinpä sisäilma on yksi tärkeimmistä ihmisen terveyteen vaikuttavista tekijöistä ja asumisterveys onkin noussut yhdeksi terveysvalvonnan suurimmaksi osa-alueeksi. (11, s. 15) Sisäilman laatuun vaikuttavat käytettyjen rakennusmateriaalien kaasumaiset ja hiukkasmaiset päästöt, rakennusten kosteusvauriot ja niiden aiheuttama rakenteiden mikrobikasvu sekä home- ja laho-ongelmat, huonosti suunniteltu taikka hoidettu ilmanvaihtolaitos, ihminen ja ihmisen toiminta kuten tupakointi sekä maaperän radon. Huonon sisäilman aiheuttamista vaurioituneista rakennuksista, sairauksien hoidosta, työstä poissaoloista ja työtehon laskusta aiheutuu kustannuksia Suomessa useita miljardeja markkoja vuodessa. (11, s ) 6.1 Lainsäädäntö Sisäilmaan koskevia säädöksiä ja määräyksiä on kirjattu useisiin eri lakeihin. Keskeisimmät lait ovat terveydensuojelulaki (763/1994), maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) sekä työturvallisuuslaki (299/1958). Näiden lisäksi sisäilman laatua säätelee tupakkalaki (693/76, muutokset 765/94 ja 487/1999), laki työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta työsuojeluasioissa (131/1973) sekä kuluttajansuojelulaki (38/1978) ja rakentamismääräyskokoelma, joka sisältää määräyksiä ja ohjeita mm. rakennussuunnitelmista, rakennustuotteista, rakennusten lujuudesta, paloturvallisuudesta sekä rakennusten käyttö- ja huoltoturvallisuudesta. Rakennuslain ja asetuksen asettamat vaatimukset ovat rakentamisen minimivaatimuksia. Laki sisältää rakentamista koskevia määräyksiä ja ohjeita rakennusten sisäilmasta ja ilmanvaihdosta. Rakennus, joka täyttää rakennuslain ja asetuksen vaatimukset on yleensä myös terveydensuojelulain terveydelliset vaatimukset täyttävä. Terveydensuojelulain 26 :n mukaan asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, melun, ilmanvaihdon, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa asunnossa tai sisätilassa oleskelevalle. Eläimiä ja mikrobeja ei saa olla siinä määrin asunnossa tai muussa oleskelutilassa, että niistä aiheutuu terveyshaittaa. Jos asunnossa tai muussa sisätilassa esiintyy terveyshaittaa voi terveydensuojeluviranomainen terveydensuojelulain 27 :n mukaan velvoittaa sen,

16 16 jonka menettely tai toimenpide on syynä tällaiseen epäkohtaan, ryhtymään toimenpiteisiin terveyshaitan poistamiseksi tai rajoittamiseksi. Tupakointia sisätiloissa ja julkisilla paikoilla säätelee tupakkalaki (693/76) ja asetus (225/77). Vuonna 1995 uudistetun tupakkalain tavoitteena on ollut vähentää passiivista tupakointia, sekä kieltää tupakkatuotteiden myynti alle 18 vuotiaille. Lisäksi laki rajoittaa tupakointia useissa julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa. Lain mukaan myös työpaikoilla tupakointi tulee järjestää niin, ettei savu leviä savuttomiksi määriteltyihin tiloihin. Lakisääteisten ohjearvojen lisäksi sisäilmalle on annettu sisäilmastoluokitus Luokitus on tarkoitettu käytettäväksi rakennus- ja taloteknisen suunnittelun ja urakoinnin sekä rakennustarviketeollisuuden apuna. Sisäilmastoluokitus ei kumoa viranomaissäännöksiä ja niistä julkaistuja tulkintoja. Luokituksessa määritellyt tavoitearvot kuvaavat ihmisen terveyden ja viihtyvyyden kannalta turvallisia viranomaisvaatimuksia korkealaatuisempia sisäilmasto-olosuhteita. Sisäilmastoluokitus on parhaillaan tarkastuksen alla ja uuden luokituksen odotetaan tulevaan voimaan vielä vuoden 2002 aikana.(12, s. 5-7) 6.2 Sisäilman epäpuhtaudet Sisäilman epäpuhtaudet voivat olla fysikaalisia, kemiallisia, biologisia ja tuntemattomia epäpuhtauksia. Merkittävimpiä kemiallisia epäpuhtauksia ovat haihtuvat orgaaniset yhdisteet ( formaldehydi, muut aldehydit, styreeni, ammoniakki, tupakansavu ) sekä epäorgaanisista hiilimonoksidi, typpidioksidi, otsoni ja rikkiyhdisteet, huonepöly sekä terveydelle haitalliset kuidut ( asbesti, mineraalivilla ). Edellä mainituilla epäpuhtauksilla on sekä rakennus että ihmisperäisiä lähteitä. Fysikaalisia tekijöitä ovat lämpötila, ilmanvaihto, vetoisuus, kosteus, kuidut, pöly ja ionit ja biologisia mikrobit ( virukset, bakteerit, homesienet, muut ), punkit, eläinten ja ihmisten ihon hilse, siitepöly ja muut. (11, s ; 13, s. 49) Kemialliset epäpuhtaudet Haihtuvat orgaaniset yhdisteet ( VOC ) Kemiallisten, sisäilmassa esiintyvien aineiden kokonaismäärä kuvataan usein haihtuvien orgaanisten aineiden pitoisuuksien määrällä (VOC l. Volatile organic compounds ), ja mittaustulos ilmoitetaan termillä TVOC ( kaikki haihtuvat orgaaniset aineet ) /Asumisterveysopas, s. 94/. Mikrobien aineenvaihdunnan tuotteena syntyvät haihtuvat orgaaniset yhdisteet ovat yksi syy sisäilmaongelmiin, haju- ja terveyshaittoihin sekä sairas rakennus oireisiin. Tutkimuksissa VOC- yhdisteiden on todettu aiheuttavan ihmisille silmien ja limakalvojen ärsytystä, hajutuntemusta ja päänsärkyä.(11, s ). Sisäilman VOC- yhdisteet ovat peräisin rakennus- ja sisustusmateriaaleista, kalusteista, ulkoilmasta ( erityisesti liikenteen pakokaasuista ) sekä ihmisestä ja ihmisen toiminnasta kuten puhdistusaineiden käytöstä ja askartelutöistä. Lisäksi sisäilman VOC-pitoisuuteen vaikuttaa rakennuksen ikä, huoneiston ilmanvaihtuvuus sekä huoneilman lämpötila ja kosteus. VOC- yhdisteitä ovat mm. home- ja sädesienien tuottamat 2-metyyli-isoborneoli ja geosmiini, 3-metyylifuraani, 1-okteeni-3-oli, 3-metyyli-1-butanoli, dimetyylidisulfidi ja 3-metoksianisoli. (11, s ) Useissa Euroopan maissa ja Pohjois-Amerikassa tehdyissä tutkimuksissa on todettu asuinhuoneistojen pitoisuustasojen olevan keskimäärin korkeampia kuin muiden huoneistojen. Pitoisuudet vaihtelevat asunnoissa välillä µg / m 3, toimistoissa µg / m 3, kouluissa ja päiväkodeissa µg / m 3 ja ulkoilmassa µg / m 3. Yleensä ei-teollisesta sisäilmaympäristöstä voidaan analysoida erilaista orgaanista yhdistettä, jotka esiintyvät yhdisteiden kokonaismääränä. Tavanomaisena VOCpitoisuutena asuinhuoneistossa voidaan pitää pitoisuutta µg / m 3. Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemissä tutkimuksissa asuinhuoneistoissa esiintyvien VOC- yhdisteiden on todettu olevan peräisin lähinnä rakennus- ja puumateriaaleista, hajusteista ja puhdistusaineista. (11, s. 35) Rakennusmateriaalien epäpuhtauspäästöt koostuvat liuotinainejäämistä, raaka-ainejäämistä, valmistusprosessien reaktio- ja hajoamistuotteista ja lisäaineista. Materiaalien päästöt ovat suurimmillaan rakennuksen valmistumisen jälkeen. Materiaaleille on luokiteltu ns. päästökertoimet, joiden avulla eri materiaalien päästöjä voidaan vertailla ja valita paras materiaali kuhunkin kohteeseen. (11, s )

17 17 Huoneilman kosteus ja lämpötila voivat lisätä materiaalien VOC- päästöjä lisäämällä yhdisteiden haihtumista ja aiheuttamalla kemiallisia reaktioita. Kosteudelle herkkiä materiaaleja ovat lastulevy ja muut ureaformaldehydia sisältävät tuotteet, valkuaisaineita sisältävät tasoiteaineet, mineraalivillat, PVCmateriaali, linoleum, polyesterihartsipohjaiset tuotteet ja vesiohenteiset liimat. VOC- pitoisuuksia sisäilmassa voivat lisätä myös virheelliset materiaalit sekä epäpuhtauksia itseensä imeneet toissijaiset lähteet kuten kokolattiamatot, verhot, tekstiilit ja pehmeät kalusteet. Rakennuksen ulkopuolisista tekijöistä liikennepäästöt vaikuttavat eniten huoneilman VOC- pitoisuuksiin. Ilmanvaihdon toimivuus vaikuttaa myös merkittävästi sisäilman epäpuhtauksiin. (11, s ) Huoneilman VOC- yhdisteille ei ole annettu enimmäispitoisuusarvoa. VOC- yhdisteiden kokonaispitoisuuden perusteella sisäilma luokitellaan kuitenkin kolmeen luokkaan. Luokka 1 edustaa niin sanottua terveydelliseltä kannalta turvallista sisäilmatasoa, johon muun muassa rakennussuunnittelulla pyritään. /Terveellinen sisäilma, s. 39/ STM:ssä on parhaillaan tekeillä sisäilman epäpuhtauspitoisuuksille uusi sisäilmaohje, jonka arvioidaan valmistuvan vuoden 2002 aikana. Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tutkiminen huoneilmasta saattaa olla tarpeen, mikäli sisätiloissa esiintyy hajuhaittaa, jota ei ole pystytty muuten selvittämään tai jos ulkopuolelta epäillään leviävän sisätilaan hajuhaittaa aiheuttavia kaasuja. (14, s. 95) Formaldehydi ja muut aldehydit Formaldehydi ( HCHO ) on vesiliukoinen, pistävän hajuinen kaasu, jota esiintyy pieninä pitoisuuksina myös ulkoilmassa. Suurin osa sisäilman formaldehydistä on peräisin liima-aineena käytetystä ureaformaldehydihartsista. Formaldehydin muita lähteitä ovat mm. happokovetteiset lakat, maalit, pinnoitteet, itsesiliävät tekstiilit, kokolattiamatot ja kosmeettiset aineet. (13, s. 112) Huoneilman formaldehydipitoisuudelle on annettu enimmäispitoisuusarvo 150 µg / m 3. Formaldehydin mittaaminen sisätiloissa on tarpeen, jos sisäilmassa on havaittavissa formaldehydin hajua, jos huonetilassa on käytetty runsaasti lastulevyä taikka huoneistossa on esiintynyt vesivaurioita. Mitä lämpimämpi ja kosteampi huoneilma on, sitä enemmän formaldehydiä vapautuu. Formaldehydin pitoisuutta sisäilmassa voidaan alentaa pinnoittamalla päästöjä aiheuttava materiaali tiiviin kalvon muodostavalla pinnoitteella. (13, s ) Suomessa on annettu formaldehydin enimmäispitoisuusarvoja myös tekstiileille ja esitetty standardivaatimukset lastulevyjen formaldehydipitoisuuksille. Formaldehydin lisäksi sisäilmassa esiintyy myös muita aldehydejä kuten asetaldehydi, heksanaali, heptanaali, oktanaali ja furankarboksialdehydi. Aldehydit ovat peräisin lähinnä lastulevystä, tapeteista, keinokuiduista, hajusteista ja kosmetiikasta. Niitä arvellaan syntyvän myös hiilivetyjen ja ilman otsonin reaktiotuotteina. Useimmat aldehydit ärsyttävät silmiä ja limakalvoja ja monet ovat pistävän hajuisia. Formaldehydeja lukuun ottamatta aldehydeille ei ole olemassa enimmäispitoisuustasoa eikä sisäilman luokitustasoa. (11, s ) Ihmisten herkkyys formaldehydin vaikutuksille vaihtelee suuresti, lapsien on kuitenkin todettu pääsääntöisesti olevan aikuisia herkempiä formaldehydin vaikutuksille. Pitoisuuksien kasvaessa on todettu silmien ja nielun ärsytystä sekä kurkkukipua. Lisäksi formaldehydin epäillään aiheuttavan yleisoireita kuten päänsärkyä ja väsymystä. Korkeiden työperäisten pitoisuuksien tiedetään aiheuttaneen astmaa ja muita alahengitystieoireita. Hyvin korkeita formaldehydipitoisuuksia epäillään syöpävaarallisiksi, syöpäriskiä aiheuttavia pitoisuuksia ei ole todettu asuntojen sisäilmassa. (13, s. 111) Ammoniakki Ammoniakki on väritön, pahanhajuinen kaasu, jolle ei ole annettu enimmäisohjearvoa Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeessa. Ammoniakin lähteitä sisäilmassa ovat kostuneet seinä-, lattia- ja kattotasoitteet, ihmisen ja eläinten eritteet, tupakointi, ammoniakkia sisältävät puhdistusaineet, maalit sekä viemärikaasut. Kohonneet ammoniakkipitoisuudet aiheuttavat hajuhaittoja sekä silmien ja hengitysteiden ärsytystä. (13, s ) Hiilidioksidi ja hiilimonoksidi ( häkä ) Sisäilman tärkein hiilidioksidin lähde on ihminen. Ihmisen aineenvaihdunnan seurauksena vapautuu ilmaan hiilidioksidia. Hiilidioksidipitoisuus sisätiloissa nousee, kun ilmanvaihto on puutteellinen tiloissa

18 18 oleskelevien henkilöiden lukumäärään nähden. Hiilidioksidi tekee ilmasta tunkkaisen ja voi aiheuttaa ihmisille väsymystä, päänsärkyä ja työtehon alenemista. Hiilidioksidipitoisuutta voidaan laskea tehostamalla tuuletusta ja ilmanvaihtoa. (11, s ) Hiilimonoksidi on hajuton ja väritön myrkky, joka sitoutuu veren hemoglobiiniin ja estää hapen kulkeutumisen elimiin. Häkä on peräisin hiiltä sisältävien aineiden epätäydellisestä palamisesta. Yleisin hään lähde sisäilmassa on tupakointi. Sisäilman häkäpitoisuutta nostaa myös tulisijojen käyttö sekä polttomoottoreiden pakokaasut ( liikenne ). Sosiaali- ja terveysministeriön on antanut sisäilman häkäpitoisuudelle enimmäisohjearvoksi 8 mg/m 3. (13, s ) Ihmisille hiilimonoksidi aiheuttaa työkyvyn heikentymistä, päänsärkyä, huimausta, sekavuutta, sydämentykytystä, pahoinvointia ja vatsakipuja. Pitoisuuden noustessa hiilimonoksidi aiheuttaa tajunnanmenetyksen, kouristuksia, sydämen toiminnan ja hengityksen lamaantumista ja lopulta kuoleman. Häkämyrkytyksiin kuolee Suomessa vuosittain noin 100 henkilöä. (13, s ) Asbesti ja mineraalivillakuidut Asbestit ovat kemiallisesti erilaisia kuitumaisia silikaattimateriaaleja. Vuosina asbestia käytettiin runsaasti lämmöneristemassoissa, seinä- ja kattolevyissä, vesi- ja viemäriputkissa, ilmanvaihtokanavissa, lattiamateriaaleissa, tasoitteissa ja laattojen kiinnityslaasteissa sen hyvän lämmöneristyskyvyn ja palamattomuuden johdosta. Asbestin käytöstä luovuttiin, kun sen todettiin aiheuttavan ihmisille keuhkosyöpää. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan sisäilman asbestipitoisuuden tulee olla alle 0,01 kuitua/cm 3. Asbestikuitujen esiintyminen pinnoille laskeutuvassa pölyssä ei ole hyväksyttävää. Asbesti lisää ihmisten keuhko-, keuhkopussi- ja vatsakalvon syövän riskiä. Vuosittain ilmoitetaan noin 100 asbestin aiheuttamaa syöpää. Lisäksi asbestikuidut aiheuttavat keuhkoja arpeuttavan ja hengitystoimintaa heikentävän sidekudoksen lisääntymistä hengitysteissä. (13, s ) Mineraalivillakuituja käytetään lämmön, palon ja äänen eristyksessä rakennuksissa sekä LVI- ja prosessilaitteissa ja niitä pääsee sisäilmaan sekä eristevilloja tuotettaessa että käytettäessä. Merkittävin mineraalivillakuitujen aiheuttama terveyshaitta on ihon ärsytys. Kuidut voivat ärsyttää myös silmiä ja aiheuttaa oireita hengitysteissä. (11, s ) Tupakansavu ja huonepöly Tupakansavu on ihmisen terveyden kannalta haitallisin sisäilman epäpuhtaus. Tupakansavu pahentaa mm. astmaatikkojen oireita ja aiheuttaa haju- ja viihtyisyyshaittaa. Tärkeimpiä tupakansavun sisältämiä terveyshaittaa aiheuttavia aineita ja yhdisteitä ovat häkä, formaldehydi ja erilaiset hiilivedyt sekä raskasmetallit. Tupakoinnin on arvioitu aiheuttavan Suomessa vuosittain noin keuhkosyöpäkuolemaa sekä 700 sydän- ja verisuonisairauksista johtuvaa kuolemaa. Lisäksi passiivisen tupakoinnin arvioidaan aiheuttavan vuosittain oireiden pahenemista astmalapselle ja hengitystieinfektioita alle 1,5-vuotiaalle lapselle. Lukujen perusteella passiivista tupakointia voidaankin pitää erittäin merkittävänä kansanterveydellisenä ongelmana. Passiivinen tupakointi eli pakko tupakointi tarkoittaa sitä, että henkilö altistuu tahtomattaan tupakansavulle. Passiivinen tupakointi aiheuttaa samoja terveyshaittoja kuin aktiivinen tupakointikin.(1, s ) Huonepöly koostuu ilmassa leijuvista ja pinnoille laskeutuvista epäorgaanisista ja orgaanisista hiukkasista ja kuiduista. Pölyn lähteitä ovat ulkoilma, ihminen, kotieläimet, vaatteet ja muut tekstiilit, rakennus- ja sisustusmateriaalit, elintarvikkeet sekä rakennuksen mikrobitoiminta. Huonepöly voi olla leijuvaa tai pinnoille laskeutuvaa pölyä. Pöly voi aiheuttaa ihmiselle mm. hengitysoireita, päänsärkyä, kurkkukipua ja silmien ärsytystä. (11, s ) Fysikaaliset tekijät Kemiallisten epäpuhtauksien lisäksi sisäilman laatuun vaikuttavat fysikaaliset tekijät kuten lämpöolot, kosteus, säteily-, valaistus- ja ääniolosuhteet. Fysikaaliset tekijät vaikuttavat siihen, miten epäpuhtaudet

19 19 ilmenevät sisäilmassa ja miten ihminen kokee sisäilman. Fysikaaliset tekijät voivat myös yksin olla syynä rakennuksessa esiintyvään oireiluun. (11, s. 113) Lämpötila ja suhteellinen kosteus Ihmisen kokemaan lämpöaistimukseen vaikuttavat ilman virtausnopeus, kosteus, ympäröivien pintojen lämpötila ja ihmisen toiminnan laatu. STM on antanut ohjearvot huoneilman lämpötilalle, operatiivisille lämpötilalle, seinän ja lattian lämpötilalle, ilman virtausnopeudelle ja pistemäiselle lämpötilalle. Optimaalisin huoneilman lämpötila useimmille ihmisille on o C. Huoneilman poikkeamisen optimilämpötiloista on todettu johtavan työtehon laskuun ja myötävaikuttavan sairas rakennus-oireyhtymän syntyyn. Lämmityskaudella suositeltavin ilman suhteellinen kosteus on %. Liian kostea huoneilma lisää mm. homesienien elinmahdollisuuksia ja liian kuiva huoneilma lisää ärsytysoireiden esiintymistä pienissäkin epäpuhtauksien pitoisuuksissa.(11, s ) Kosteus- ja homevauriot Tutkimusten mukaan Suomessa on kosteusvauriokorjauksen tai tarkastamisen tarpeessa olevaa pientaloasuntoa. Yleisimpiä syitä rakennusten kosteusvaurioihin ja niistä aiheutuviin home- ja lahoongelmiin ovat kosteat rakennusmateriaalit, putkisto- ja vesivuodot sekä rakennusten virheellinen tai vajavainen kosteustekninen toiminta. Kosteusvaurioiden yleisyydestä muissa kuin pientaloissa on vielä melko vähän tietoa. Havaintojen mukaan kosteus-, home- ja laho-ongelmia esiintyy kuitenkin yleisesti myös kerrostaloissa, työpaikoilla, päiväkodeissa ja kouluissa. (11, s ) Rakennusmateriaaleissa oleva kosteus voi kiihdyttää materiaaleissa olevien mikrobien kasvua ja rakenteisiin voi muodostua ihmisen terveydelle tai rakennukselle haitallisia mikrobikasvustoja. Terveyshaittoja voivat aiheuttaa mikrobien itiöt, itiöiden sisältämät mykotoksiinit ( homemyrkyt ), mikrobien aineenvaihdunnan tuotteena haihtuvat orgaaniset yhdisteet ja endotoksiinit ( gram-negatiivisten bakteereiden soluseinän osat ). Mikrobikasvustojen aiheuttamat terveyshaitat jaetaan neljään ryhmään: ärsytysoireisiin, yleisoireisiin, toistuviin infektioihin ja allergioihin. (11, s ) Ilmanvaihto Ilmanvaihdon tehtävänä on hyvän sisäilman ylläpitäminen poistamalla rakennuksesta syntyvät epäpuhtaudet sekä tuomalla ulkoilmaa korvausilmaksi. Rakennuksen ilmanvaihto voidaan toteuttaa joko painovoimaisesti tai koneellisesti. Ilmanvaihto järjestetään yleensä niin, että puhdasilma tuodaan oleskelutiloihin ( makuu- ja olohuoneet ) ja ilma poistetaan ns. likaisista tiloista ( keittiö, WC, pesu- ja kylpyhuone, vaatehuone ). (11, s. 119) Riittämätön ilmanvaihto aiheuttaa terveydelle haitallisten epäpuhtauksien kerääntymisen sisäilmaan. Muita ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia on mm. liian vähäisen korvausilman tulo rakennukseen. Mikäli korvausilmaa ei saada rakennukseen riittävästi ilmanvaihdon avulla, osa siitä voi tulla rakenteista olevien vuotokohtien kautta tai porraskäytävästä, jolloin toisista huoneistoista voi levitä asuntoon esim. tupakansavua ja ruoanhajua. Ilmanvaihtojärjestelmä voi myös välittää ääntä ulkoa tai muista huonetiloista. (11, s ) Säteily ja radon Merkittävin säteilyaltistaja maapallolla on luonnosta peräisin oleva säteily. Radioaktiiviset aineet voivat kulkeutua ihmisen kehoon ravinnon, juoman ja hengityksen välityksellä. Suurimman säteilyannoksen ihmiset saavat huoneilman radonista. Muita säteilylähteitä ovat avaruudesta, ilmakehässä tehdyistä ydinkokeista ja Tshernobylin onnettomuudesta peräisin oleva säteily. Kuvassa 12 on esitetty suomalaisten keskimääräiset säteilyannokset eri säteilylähteistä. (15)

20 20 14 % 1 %1 % 8 % 8 % 14 % 54 % Sisäilman radon 2,0 msv Ulkoilman säteily maaperästä 0,5 msv Kosminen säteily avaruudesta 0,3 msv Luonnon radioaktiivisuus kehossa 0,5 msv Röntgendiagnostiikka 0,5 msv Radioisotoopit diagnostiikassa 0,04 msv Tshernobyl laskeuma 0,04 msv KUVA 12. Suomalaisten keskimääräiset säteilyannokset eri säteilylähteistä (16, s. 69) Noin puolet suomalaisten saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Radon on uraanin hajoamistuotteena syntyvä hajuton, mauton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jota ei pysty aistimaan. Radonin on todettu aiheuttavan vuosittain Suomen kahdestatuhannesta keuhkosyöpätapauksesta. Tärkein radonin lähde on rakennuksen alla ja ympärillä oleva maa-aines. Radonia vapautuu sisäilmaan jonkin verran myös rakennusmateriaaleista kuten betonista ja tiilestä sekä vedenkäytön kuten suihkun sekä pyykin- ja astioiden pesun yhteydessä. Erityisesti porakaivoveden raadonpitoisuus voi nostaa sisäilman radonpitoisuutta. Huoneilman radonpitoisuuteen vaikuttavat tekijät on esitetty kuvassa 13. (11, s ; 15)

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy

SISÄILMA. 04.10.2011 Rakennusfoorumi. Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy SISÄILMA 04.10.2011 Rakennusfoorumi Eila Hämäläinen rakennusterveysasiantuntija Tutkimuspäällikkö, Suomen Sisäilmakeskus Oy Sisäilman merkitys Sisäilman huono laatu on arvioitu yhdeksi maamme suurimmista

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA

TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA 1 TERVEYDENSUOJELULAIN MUKAINEN OLOSUHDEVALVONTA KESKI-UUDELLAMAALLA Teemu Roine terveystarkastaja insinööri (amk) / RTA Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärvi ja Tuusula

Lisätiedot

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa

Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Milloin on syytä epäillä sisäilmaongelmaa Tiedossa olevat puutteet rakenteissa, pinnoilla tai LVI-tekniikassa Aistinvaraisesti havaittavat merkit Käyttäjien poikkeava oireilu Tiedossa olevat puutteet Sisäilmaston

Lisätiedot

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi

Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi Terveydensuojelulainsäädän nön muutokset ja asuntojen terveyshaittojen arviointi Sisäilmapaja 5 Nurmes 12.11.2013 Ylitarkastaja Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö 1 Yleisperiaate rakennuksen

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa

Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa Laadukas, ammattitaitoisesti ja säännöllisesti toteutettu siivous vaikuttaa turvalliseen, terveelliseen työympäristöön ja rakenteiden kunnossa pysymiseen kiinteistössä. Siivouksen laatuvaatimuksia ja tarpeita

Lisätiedot

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI

SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI Haapajärven kaupungin sisäilmaryhmä SISÄILMARYHMÄN TOIMINTAMALLI SISÄILMARYHMÄN TOIMINTA ON KESKITTYNYT KUNNAN OMISTAMIEN JULKISTEN TILOJEN TERVEYSHAITTOJEN SELVITTÄMISEEN Julkisella tilalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen

Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen Olen, työskentelen ympäristöterveydenhuollon ylitarkastajana Itä- Suomen aluehallintovirastossa. Virkatehtäviini kuuluvat mm. asumisterveysasiat osana lainsäädännössä aluehallintovirastolle annettuja terveydensuojelulain

Lisätiedot

Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi

Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi Terveydensuojelulain mukainen suunnitelmallinen riskinarviointi Sisäilmapaja 2 24.11.2010 Jyväskylän kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelut Ympäristöterveysosasto 13.12.2010 Terveystarkastaja Seija Pulkkinen

Lisätiedot

HAKEMUS. Ulkopuolisen asiantuntijan asiantuntemuksen ja pätevyyden selvittäminen ja käytettävien tutkimusmenetelmien luotettavuuden osoittaminen

HAKEMUS. Ulkopuolisen asiantuntijan asiantuntemuksen ja pätevyyden selvittäminen ja käytettävien tutkimusmenetelmien luotettavuuden osoittaminen HAKEMUS Hakemus_TsL49_ulkasiant/r3/20.11.2012 Sivu 1 (8) Ympäristökeskus terveydensuojelulain (763/1994) 49 :n mukaiseksi hyväksytyksi ulkopuoliseksi asiantuntijaksi Kotkassa Kotkan ympäristökeskus Kotkantie

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset. Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemat uudet säännökset Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten

Lisätiedot

Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo?

Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo? Asumisterveyteen liittyvät laboratoriotutkimukset mitä testausseloste kertoo? Ylitarkastaja Pertti Metiäinen Valvira 15.10.2010 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveystutkimukset Akateemiset tutkimukset perustutkimukset

Lisätiedot

Terveystarkastajan rooli sisäilmaongelmissa. Antti Kreko, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos

Terveystarkastajan rooli sisäilmaongelmissa. Antti Kreko, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos Terveystarkastajan rooli sisäilmaongelmissa Antti Kreko, Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos Oulun seudun ympäristötoimen nykyinen toiminta-alue 60 km 35 km 25 km Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

Miten parannan sisäilman laatua?

Miten parannan sisäilman laatua? Miten parannan sisäilman laatua? Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 17/05/2014 Mitä on hyvä sisäilma? Sisäilma on hyvää, jos suurin osa rakennuksen käyttäjistä on tyytyväisiä sisäilman laatuun

Lisätiedot

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen

Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen Uusi Asumisterveysasetusluonnos Pertti Metiäinen 29.4.2014 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveysohje asetukseksi Soveltamisalue asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan Asetus on

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen

Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen Asumisterveysasetuksen (545/2015) soveltamisohje Pertti Metiäinen 19.10.2015 Pertti Metiäinen 1 Asumisterveysohje asumisterveysasetukseksi STM:n asetus (545/2015) asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN

SISÄILMATUTKIMUS 23.3.2015 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN 1 (8) Tilaaja: Limingan kunta Simo Pöllänen Kauppakatu 4 91900 Liminka LIMINGAN PALOASEMAN SISÄILMATUTKIMUS 2 (8) TIIVISTELMÄ Limingan paloasema sijaitsee Limingassa, osoitteessa Kramsuntie 3, 91900 Liminka.

Lisätiedot

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy

Hyvä, paha sisäilma. Merja Järvelä Thermopolis Oy Hyvä, paha sisäilma Merja Järvelä Thermopolis Oy Käsitteitä Sisäilma Rakenteiden rajaamalla alueella oleva ilma Sisäilmasto Sisäilman epäpuhtaudet Ilmastointijärjestelmä ja lämpöolosuhteet Sisäympäristö

Lisätiedot

Uusi Asumisterveysasetus

Uusi Asumisterveysasetus KOKO TOTUUS Uusi toimitusjohtaja, RI 1 Historiaa (763/94) Sisäilmaohje, STM 2/97, 1997 Asumisterveysohje (STM) Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003: Valtuutussäännös: (763/94) 32 Voimassa 1.5.2003

Lisätiedot

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005

PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 1 PIETARSAAREN SEUDUN RADONTUTKIMUS 2004-2005 Kooste: Leif Karlström, radontalkoot yhteyshenkilö. 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Mitä radon on 3. Kuinka radon kulkeutuu huoneiston sisäilmaan 4. Huoneistojen

Lisätiedot

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016

Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 Sisäilma-asioiden hoitaminen Tampereen kaupungin palvelurakennuksissa OPAS TILOJEN KÄYTTÄJÄLLE 2016 1 Sisäilma on hyvää, jos käyttäjät ovat siihen tyytyväisiä tai siinä ei ole epäpuhtauksia, jotka voivat

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

PARVEKETUPAKOINTI. Oulu 14.6.2007

PARVEKETUPAKOINTI. Oulu 14.6.2007 PARVEKETUPAKOINTI Oulu 14.6.2007 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto on kiinteistönomistajien edunvalvoja ja alan asiantuntijaorganisaatio.

Lisätiedot

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat

Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat Vanhan kiinteistön ilmanvaihdon ongelmakohdat Ilmanvaihdon tavoite asunnoissa Ilmanvaihdon toiminta vanhoissa asuinkerrostaloissa Ongelmat TARMOn ilmanvaihtoilta taloyhtiölle 28.10.2013 Päälähde: Käytännön

Lisätiedot

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat

Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Ilmanvaihtojärjestelmien kunto terveysnäkökohdat Kari Reijula professori, teemajohtaja IV-järjestelmät ja terveys Riittävä ilmanvaihto, tunkkaisuus vs. veto, kosteuden kertyminen Kanavien, järjestelmien,

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto Jatkodelegointi 28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Terveydensuojelulaki 763/1994 6 5 mom. Laivatarkastukset

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Terveydensuojeluviranomaisen katsaus Keskuskoulun tilanteeseen 12.5.2015

Terveydensuojeluviranomaisen katsaus Keskuskoulun tilanteeseen 12.5.2015 Terveydensuojeluviranomaisen katsaus Keskuskoulun tilanteeseen 12.5.2015 Kimmo Ilonen ympäristöterveyssuunnittelija, FM Risto Karnaattu terveystarkastaja, RTA Tyypillisiä sisäilmaongelmia aiheuttavia tekijöitä

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

Asumisterveysasetus ja terveydensuojelulain muutos. AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus ja terveydensuojelulain muutos. AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus ja terveydensuojelulain muutos AJANKOHTAISTA LABORATORIORINTAMALLA Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Muutoksia terveydensuojelulakiin, asumisterveyttä koskeviin

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma Riippumaton asiantuntija Terveydellisen merkityksen arvioija Työntekijöiden tutkiminen Työntekijöiden seuranta tth erikoislääkäri Seija Ojanen 1 Yhteys työterveyshuoltoon

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen

Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Talousveden saastuminen ja erityistilanteissa toimiminen Ylitarkastaja Jaana Kilponen, MMT Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira jaana.kilponen@valvira.fi 27.9.2013 1 Tilannejohtaminen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/3 10.12.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) Ympäristölautakunta Ytp/3 10.12.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (5) 3 Asunto Oy Kotkankatu 1 kuuleminen määräyksestä poistaa asuntoon Tivolitie 4 B 17 terveyshaitta HEL 2013-013664 T 11 02 02 02 Päätösehdotus Taloyhtiö Taustaa

Lisätiedot

Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto 16.9.2015 12. Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7

Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto 16.9.2015 12. Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7 Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA 1. TERVEYDENSUOJELULAKI (763/1994 muutoksineen)

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija

Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012. Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmes Sisäilmaongelmat & mikrobit 13.9.2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Rakennuksiin liittyvät sisäympäristöongelmat ovat yleisiä,

Lisätiedot

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia

Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen sisäilmatutkimukset ennen korjauspäätöstä - Kysymyksiä ja vastauksia Kiinteistöjen ja Rakentamisen Tietopäivä 2015 2.9.2015 Wallenius Kaisa HS 11.11.13 HS 30.1.15 2 3 Mitä tarkoittaa hyvä

Lisätiedot

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun

Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Rakennuksen painesuhteiden ja rakenneliittymien tiiveyden merkitys sisäilman laatuun Sisäilma-asiantuntija Saija Korpi WWW.AINS.FI Syvennytään ensin hiukan mikrobiologiaan Lähtökohta: Tavanomaisia mikrobimääriä

Lisätiedot

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset. Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen ja talousveden radioaktiivisuuden valvonnan muutokset Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvesiasetuksen (461/2000) muutos Ministerille allekirjoitettavaksi toukokuun

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE

RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE 2012 RAPORTTI KIRKONKYLÄN ALA-ASTE Raportissa esitetään tehdyn sisäympäristökyselyn yhteenveto, tehdyt mittaukset ja jatkotoimenpiteet. Vesilahden kunta 7.2.2012 1. JOHDANTO Hyvän sisäilman yksinkertainen

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen

Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen Vapaasti tuulettuvan radonputkiston vaikutus sisäilman radonpitoisuuteen kenttätutkimuksia Olli Holmgren ja Hannu Arvela Säteilyturvakeskus i i 13.3.2013, 3 Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Asumisterveysasetus voimassa - nyt soveltamaan. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus voimassa - nyt soveltamaan. Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus voimassa - nyt soveltamaan Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö .. Asumisterveysohje asetukseksi Taustalla perustuslaki Valvira laatii parhaillaan asetukselle

Lisätiedot

Elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuusja tupakkalaki Miten nämä on huomioitava tapahtumien järjestämisessä?

Elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuusja tupakkalaki Miten nämä on huomioitava tapahtumien järjestämisessä? TURVALLINEN YLEISÖTAPAHTUMA KALAJOELLA Elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuusja tupakkalaki Miten nämä on huomioitava tapahtumien järjestämisessä? 29.4.2015. Kalajoen kaupungin ympäristöterveydenhuolto

Lisätiedot

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell

Rakennusten sisäilmaongelmat. Ulla Lignell Rakennusten sisäilmaongelmat Ulla Lignell Kysymykset Millä perusteella ja kuinka usein sisäilmakartoituksia/sisäilmaselvityksiä Vantaan omistamissa kiinteistössä tehdään?- onko esimerkiksi tehty kartoitussuunnitelma

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI

OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE ELINTARVIKKEITA ULKOTILOISSA (SÄÄNNÖLLISESTI) MYYVILLE OMAVALVON- TASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Omavalvonta on yrityksen omaa toimintaa, jolla se pyrkii säilyttämään käsittelemiensä

Lisätiedot

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu

Tuomas Koivumäki Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu Rakennusinsinööri Insinööritoimisto 2K Oy Joensuu Hajut, oireet ja muut aistinvaraiset havainnot lähtökohtana sisäilmaongelmien selvittämisessä ja ennaltaehkäisemisessä Sisäilmapaja5 12.-13.11.2014 Nurmes

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat vuosille 2015-2019

Valtakunnalliset valvontaohjelmat vuosille 2015-2019 Valtakunnalliset valvontaohjelmat vuosille 2015-2019 Ryhmäpäällikkö Kaisa Mäntynen Ylitarkastaja Reetta Honkanen Ylitarkastaja Heli Laasonen 1 Ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Homekoulu haisee Eero Palomäki vanhempi asiantuntija, arkkitehti SAFA Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin vaikeita ratkaista? Sisäilmasto-ongelmat ovat monimuotoisia ja yksinomaan

Lisätiedot

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS)

TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) TEOLLISUUSRAKENNUSTEN TOIMISTOTILOJEN ILMAN LAATU (INDOOR AIR QUALITY IN OFFICES ADJACENT TO INDUSTRIAL HALLS) Liisa KUJANPÄÄ 1, Sirpa RAUTIALA 1, Helmi KOKOTTI 2, and Marjut REIMAN 1,* 1 Finnish Institute

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA n seudun hyvinvointi ky. 1 (1) n seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan seuraavien lakien ja asetusten nojalla

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (5) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/ (5) Ympäristökeskus Ympäristöterveysosasto Ympäristöterveyspäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 20/2015 1 (5) 47 Iltapäiväkerhotoiminnan aloittaminen Lauttasaaren musiikkiopiston tiloissa sekä Lauttasaaren ala-asteen väliaikaisen lisätilan käyttöönottaminen koulutoimintaan

Lisätiedot

Yleiseen käyttöön tarkoitettu sauna, uimahalli, kylpylä, kuntosali tai vastaava huoneisto

Yleiseen käyttöön tarkoitettu sauna, uimahalli, kylpylä, kuntosali tai vastaava huoneisto TUNTURI - LAPIN Ilmoitus (TsL13 ) 1 (5) Yleiseen käyttöön tarkoitettu sauna, uimahalli, kylpylä, kuntosali tai vastaava huoneisto 1. Ilmoituksen aihe 2. Toiminnanharjoittajan yhteystiedot Perustaminen

Lisätiedot

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013

Tekn.ltk 26.11.2013 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 2013 Tekn.ltk.11.13 ASIA NRO 9 Asiakastyytyväisyyskysely syksy 13 Kysely toteutettiin lähinnä nettikyselynä, paperiversio oli jaettu kunnan viraston toimipisteisiin. Vastauksia tuli netin kautta 9 kpl ja kaksi

Lisätiedot

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki

YLEISET KOKOUKSET. - Kokoontumislaki YLEISÖTILAISUUDET JA YLEISET KOKOUKSET - Kokoontumislaki KOKOONTUMISLAKI Lain tarkoituksena perustuslaissa säädetyn kokoontumisvapauden turvaaminen Lakia sovelletaan sekä yleisötilaisuuksiin että yleisiin

Lisätiedot

LISÄTUTKIMUKSET 30.12.2013-21.1.2014 SUUTARILAN YLÄASTE JA LUKIO VASKINIITYNKUJA 2, HELSINKI

LISÄTUTKIMUKSET 30.12.2013-21.1.2014 SUUTARILAN YLÄASTE JA LUKIO VASKINIITYNKUJA 2, HELSINKI LISÄTUTKIMUKSET 30.12.2013-21.1.2014 SUUTARILAN YLÄASTE JA LUKIO VASKINIITYNKUJA 2, HELSINKI SISÄLLYS: Sivu 1 / 13 1. Yleistiedot tutkimuksesta... 2 2. Tiivistelmä tutkimuksesta... 2 3. Tutkimuksessa käytetyt

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA Työsuojeluvalvonnan ohjeita 3 / 2010 KOSTEUS- JA HOMEVAURIOIDEN VALVONTA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sisällys Ohjeen tarkoitus... 5 Säädösperusta... 5 Kosteus- ja homevaurioiden määrittely ja tunnusmerkit...

Lisätiedot

Terveydensuojelulain uudistus ja asumisterveysasetus mitä uutta kosteus- ja homeongelmien selättämiseen

Terveydensuojelulain uudistus ja asumisterveysasetus mitä uutta kosteus- ja homeongelmien selättämiseen Terveydensuojelulain uudistus ja asumisterveysasetus mitä uutta kosteus- ja homeongelmien selättämiseen Hometalkoot työmaakokous, Oulu 31.10-1.11.2013 Vesa Pekkola, STM Eduskunnan tarkastusvaliokunnan

Lisätiedot

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Sisäkuivakäymälän edellytykset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Iltasanomat Bill Gates keksii vessan uudestaan Microsoft-miljardööri aikoo luoda aivan uudenlaisen vessan.

Lisätiedot

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS

SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS Sivu 1 / 6 SISÄILMATUTKIMUSRAPORTTI SEURANTAMITTAUS MATTILAN PÄIVÄKOTI Hirsitie 2, 04340 Tuusula 1.4.2012 TILAAJA: Pertti Elg, Rakennusmestari, Tuusulan kunta TUTKIJA: Jari Järveläinen, Jakitec Ky Sivu

Lisätiedot

Terassi- ja ravintolamelu

Terassi- ja ravintolamelu Terassi- ja ravintolamelu Mikkeli Forum XXI 24.9.2015 Vesa Pekkola Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Terassi- ja ravintolamelu, mitä se on? Meluhaitta sisältää musiikkimelua, puhetta,

Lisätiedot

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012

Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset 2011-2012 Minna Laurinen, Rakennusterveysasiantuntija Marika Raatikainen, Sisäilma-asiantuntija Kirkkokadun koulu Nurmeksen kaupunki Sisäilmatutkimukset

Lisätiedot

Talousvesi otetaan vesijohtoverkostosta Jokin muu vedenhankinta, mikä: Milloin tutkittu: Vesipisteiden lukumäärä alueella: Naiset.

Talousvesi otetaan vesijohtoverkostosta Jokin muu vedenhankinta, mikä: Milloin tutkittu: Vesipisteiden lukumäärä alueella: Naiset. JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Ympäristöterveydenhuolto ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTILAISUUDESTA Elintarvikelaki (23/2006), Kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011), Terveydensuojelulaki (763/1994), Tupakkalaki (693/1976)

Lisätiedot

Irmeli Röning-Jokinen

Irmeli Röning-Jokinen Oma logo Irmeli Röning-Jokinen Ympäristöterveydenhuoltoyksikön päällikkö vs. Oulun seudun ympäristötoimi Tausta: FM, Kuopion korkeakoulu (nyk. yliopisto) 1981 - Pro Gradu: Asuinhuoneiston ilman home- ja

Lisätiedot

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA Keurusselän ympäristölautakunta 9.12.2015 1 Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (5) TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveysosasto TsL 13. Ilmoitus 1 (5)

RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (5) TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveysosasto TsL 13. Ilmoitus 1 (5) Ilmoitus 1 (5) RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (5) Yleiseen käyttöön tarkoitettu sauna, uimahalli, kylpylä, kuntosali tai vastaava huoneisto 1. Ilmoituksen aihe 2. Toiminnanharjoittajan yhteystiedot Perustaminen tai

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Asuntokaupan kuntotarkastajan AKK ajankohtaispäivä

Asuntokaupan kuntotarkastajan AKK ajankohtaispäivä Asuntokaupan kuntotarkastajan AKK ajankohtaispäivä 14.-15.6.2012, HELSINKI Torstai 14.6.2012 Sisäilmaongelmat ja niiden hallinta 08.45-09.00 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 09.00-09.20 Tilaisuuden avaus

Lisätiedot

Ohje 14/2011 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta 10.6.

Ohje 14/2011 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta 10.6. Ohje 14/2011 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta 10.6.2009/405 Suurten yleisötilaisuuksien hygieeniset järjestelyt ja

Lisätiedot

Perustaminen tai käyttöönotto Toiminnan olennainen muutos. Toiminnanharjoittaja / yhteyshenkilö. Huoneiston omistaja

Perustaminen tai käyttöönotto Toiminnan olennainen muutos. Toiminnanharjoittaja / yhteyshenkilö. Huoneiston omistaja TUNTURI LAPIN Ilmoitus (TsL 13 ) 1(5) Julkinen huvi-, kokoontumis- tai majoitushuoneisto 1 Ilmoituksen aihe 2 Toiminnanharjoittajan yhteystiedot Perustaminen tai käyttöönotto Toiminnan olennainen muutos

Lisätiedot

Hyvä (esteetön) sisäilma

Hyvä (esteetön) sisäilma Hyvä (esteetön) sisäilma Tuula Syrjänen DI, rakennusterveysasiantuntija 18/3/2015 Mitä on sisäilma? Sisäilma on sisätiloissa hengitettävä ilma, jossa ilman perusosien lisäksi eri lähteistä peräisin olevia

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA Terveydensuojelujaosto 43 16.06.2015 MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA TERVSJST 16.06.2015 43 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTAPAHTUMASTA Elintarvikelaki, Kuluttajaturvallisuuslaki, Terveydensuojelulaki

ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTAPAHTUMASTA Elintarvikelaki, Kuluttajaturvallisuuslaki, Terveydensuojelulaki ILMOITUS SUURESTA YLEISÖTAPAHTUMASTA Elintarvikelaki, Kuluttajaturvallisuuslaki, Terveydensuojelulaki Dnro ja saapumispäivämäärä (viranomainen täyttää) Ilmoituksen tekeminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa

Lisätiedot

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto

Ympäristöterveyden tulevat haasteet. Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden tulevat haasteet Juha Pekkanen, prof Helsingin yliopisto Ympäristöterveyden historiaa Pistelähteet Suuret nälkävuodet Vesi- ja viemärilaitokset Ympäristön suojelu Hygienian nousu Lääke,

Lisätiedot

Koulu, oppilaitos, päivä-, lasten-, vanhainkoti tai vastaava huoneisto

Koulu, oppilaitos, päivä-, lasten-, vanhainkoti tai vastaava huoneisto TUNTURI LAPIN Ilmoitus (TsL13 ) 1 (5) Koulu, oppilaitos, päivä-, lasten-, vanhainkoti tai vastaava huoneisto 1. Ilmoituksen aihe 2. Toiminnanharjoittajan yhteystiedot Perustaminen tai käyttöönotto Toiminnan

Lisätiedot

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN

KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN KONEELLISEN POISTOILMANVAIHDON MITOITTAMINEN JA ILMAVIRTOJEN MITTAAMINEN Koneellinen poistoilmanvaihto mitoitetaan poistoilmavirtojen avulla. Poistoilmavirrat mitoitetaan niin, että: poistopisteiden, kuten

Lisätiedot

OHJE Dnro 3565/41/02 TALOUSVEDEN JA JÄÄN OMAVALVONTA HYGIENIALAIN MUKAISESSA LAITOKSESSA (TALOUSVESIOHJE)

OHJE Dnro 3565/41/02 TALOUSVEDEN JA JÄÄN OMAVALVONTA HYGIENIALAIN MUKAISESSA LAITOKSESSA (TALOUSVESIOHJE) Liitettäväksi eläinlääkintölainsäädäntöön OHJE Dnro 3565/41/02 Päivämäärä 31.12.2002 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.3.2003 toistaiseksi Kumoaa EELAn suositus liha- ja kala-alan laitoksissa käytettävän

Lisätiedot

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013

KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013. Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 KIRKKOKADUN KOULU Sisäilmastokyselyt 2013 Rakennusterveysasiantuntija Minna Laurinen 29.4.2013 Sisäilmatalo Kärki Oy www.sisailmatalo.fi Sisäilmastokyselyt 2013 2012 Henkilökunnan kysely 14.2-8.3.2013

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö

Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö Hyvinvointia työstä Hyvä sisäilmasto ja -ympäristö Jari Latvala, ylilääkäri Sisäilmapalvelut, Työterveyslaitos 1 Aiheeseen liittyviä keskeisiä termejä ja määritelmiä Sisäilma: Rakenteiden rajaamalla alueella

Lisätiedot

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa

SISÄILMAMITTAUKSET. Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa SISÄILMAMITTAUKSET Koivukoti 1I Kuriiritie 24 01510 Vantaa Raportin päiväys 31.10.2012 Vetotie 3 A FI-01610 Vantaa p. 0207 495 500 www.raksystems-anticimex.fi Y-tunnus: 0905045-0 SISÄILMAMITTAUKSET 2 KURIIRITIE

Lisätiedot

RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (6) TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveysosasto TsL 13. Ilmoitus 1 (6)

RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (6) TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveysosasto TsL 13. Ilmoitus 1 (6) Ilmoitus 1 (6) RIIHIMÄEN SEUDUN 1 (6) Koulu, oppilaitos, päivä-, lasten-, vanhainkoti tai vastaava huoneisto 1. Ilmoituksen aihe 2. Toiminnanharjoittajan yhteystiedot Perustaminen tai käyttöönotto Toiminnan

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006)

Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006) Helsingin kaupungin terveydensuojelujärjestys Ympäristölautakunnan hyväksymä tammikuun 10 p:nä 1995. (Ympäristölautakunta hyväksynyt muutokset 18.4.2006) 1 Ympäristölautakunta kumonnut 1.1.2005 2 Lintujen

Lisätiedot

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI

28.9.2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI Lausunto 1 (5) 28.9.2015 Sosiaali- ja terveysministeriö kirjaamo@stm.fi Lausuntopyyntö 11.08.2015 STM046:00/2015 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ TUPAKKALAIN UUDISTAMISEKSI kiittää mahdollisuudesta saada

Lisätiedot

Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa

Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa HB Sisäilmatutkimus Oy 2.3.2012 1 Hämeentie 105 A 00550 Helsinki p. 09-394 852 f. 09-3948 5721 Tutkimusraportti Tutkimusraportti, Kulomäen koulu, Vantaa Johdanto Tutkimuksen kohteena on Kulomäen koulun

Lisätiedot

Liite 2. Suunnitelmallinen valvonta ja näytteet 2015-2019

Liite 2. Suunnitelmallinen valvonta ja näytteet 2015-2019 Liite 2. Suunnitelmallinen valvonta ja näytteet 2015-2019 Elintarvikelain valvonta Näytteen lau Valvontakohde tammi-, huhti-, helmi-, touko-, heinä-, elo-, Aihe Näytteen tutkimus ovv vov maaliskuu kesäkuu

Lisätiedot