Korkealentoisia unelmialiite:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Korkealentoisia unelmialiite:"

Transkriptio

1 S Ä H K Ö Y H T I Ö S I A S I A K A S L E H T I Kahdeksan kilometriä luontoa ja kulttuuria Korkealentoisia unelmialiite: Uudet verkkopalvelu-, sähköntoimitus- ja sähkönmyyntiehdot Teema: ydinvoima Esse Elektro-Kraftin, Herrforsin, Pietarsaaren Energialaitoksen, Kruunupyyn Sähkölaitoksen, Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen ja Vetelin Sähkölaitoksen asiakkaille.

2 Kolme kysymystä Sisältö Uusi energiapolitiikkamme Mitä mieltä olet ydinvoimasta? Tuuli Kanerva n Pirjo Pekkarinen- Kanerva aloitti keväällä 2009 työt Helsingin Rakennusvalvontavirastossa energiaarkkitehtina. Hän on vuonna 1985 TKK:sta valmistunut arkkitehti, joka on toiminut suunnittelutehtävissä arkkitehtitoimistoissa luvuilla. Suomen Arkkitehtiliitossa hän työskenteli 15 vuoden ajan ekologiseen rakentamiseen ja arkkitehtuurikilpailuihin liittyvissä asiantuntijatehtävissä. 1. Toimit energia-arkkitehtina rakennusvalvonnassa. Mitä se tarkoittaa? Helsingin kaupunki osallistuu aktiivisesti ilmastonmuutostalkoisiin ja on sitoutunut edistämään myös rakentamisen energiatehokkuutta. Näihin tavoitteisiin liittyen Rakennusvalvontavirastoon perustettiin uusi energiaasioihin keskittyvän henkilön virka. Tehtävänäni on koota energiatietoa ja välittää sitä virkamiehille, viraston asiakkaille ja muille kuntalaisille. 2. Mitkä ovat tärkeimmät energianeuvosi suomalaiselle omakotitalon omistajalle? Taloa suunniteltaessa tai ostaessa on tärkeää kiinnittää huomiota tontin sijaintiin, rakennuksen energiatehokkuuteen ja lämmitystapaan. Uudessa pientalossa paras energiatehokkuusluokka A on melko helppo saavuttaa nykytekniikalla se vaatii lisäksi hyvää ja ammattitaitoista suunnittelua. Rakennusten lämmitysenergian kulutus on Suomessa kääntynyt 2000-luvulla laskuun, mutta sähkönkulutus on lisääntynyt huolestuttavasti. Omaa kulutusta on siis aihetta tarkkailla. Terveellisenä sisälämpötilana pidetään noin astetta. Muita asumisen arkeen liittyviä neuvoja ovat lämpimän veden säästäminen sekä laitteiden ja talotekniikan tarpeenmukainen käyttö. 3. Mitä elämänlaatu sinulle merkitsee? Elämisen laatuun liittyvät aineellisten perusasioiden lisäksi läheiset ihmiset ja mahdollisuus olla oma itsensä. Lapset ovat tuoneet luontevasti mukanaan ajatuksen elinympäristömme ja ihmiskunnan tulevaisuudesta. Omaa ympäristöä muokatessa ja rakentaessa tulisi osata ajatella ainakin 100 vuotta eteenpäin emme rakenna vain itsellemme, vaan myös tuleville sukupolville. Energiatehokas talo 10 Vaellusretkellä kotikulmilla 12 Siirtyykö kirja tulevaisuudessa lukulaitteelle? 18 Kallioperän piiloissa salaisuuksia 20 Ydinvoima: hyödyt ja riskit ja mitä Simossa ja Pyhäjoella sanotaan? 24 Suomen suurin tuulivoimapuisto 37 Metsä voi paremmin kuin koskaan 38 Isabella Sundqvist TAIVAAN SINESSÄ. Moottoroitu varjoliito vie linnun lailla taivaan sineen, mutta varjo pään päällä ja moottori selässä. Sivu 4. Katternö Vastaava julkaisija Stefan Storholm, Isokatu 8, Pietarsaari, puh. (06) , faksi (06) , Osoitteenmuutokset Siv Granqvist, puh. (06) , Tuotanto Botnia Information, Isokatu 15, Pietarsaari, puh. (06) , Projektipäällikkö Petra Nylund Toimittajat Svenolof Karlsson/ Storkamp Media, Petra Nylund, Johan Svenlin, Sonja Smedlund Käännös Paula Bertell, Susanne Strömberg Layout Glenn Nylund, Annika Lillkvist, Janne Nylund Kansikuva Isabella Sundqvist Paino Forsberg 2010 Hallitus on saanut uuden energiapakettinsa valmiiksi. Tuulivoiman teho nousee MW:iin, mikä merkitsee nykytasoon 10-kertaista kasvua. Se aiotaan saada aikaan syöttötariffilla, joka takaa tuottajalle 12 vuoden ajan kaksinkertaisen (!) markkinahinnan nykyiseen verrattuna. Biopolttoaineiden käyttöä lisätään rajusti myöntämällä verotukea energiapuun korjuuseen, haketukseen ja polttoon. Investointitukea annetaan pienimuotoiseen sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, lämpöpumppuihin ym. Näiden lisäksi energiaverot nousevat. Fossiilisilla polttoaineilla tapahtuvan lämmöntuotannon verotus noussee %, maakaasulla ehkä enemmänkin. Myös turpeelle suunnitellaan ylimääräistä veroa, vaikka se tuo huomattavia verotuloja jo nyt tuontipolttoaineisiin verrattuna. Yksityiskuluttajien sähköveroon ehdotetaan 93 %:n korotusta ja teollisuudelle peräti 167 %. Kestävä kehitys on ollut ja on edelleen Katternön energiainvestointien tavoitteena. Hyödynsimme jo varhain paikallisia vesivoimavaroja. Kun Alholmens Kraft alkoi yli 10 vuotta sitten käyttää risutukkeja ja kantoja, meille hymähdeltiin. Nyt lisäämme harvennuspuun hyötykäyttöä. Olemme myös valmiit kantamaan osuutemme, 30 MW, kansallisesta tuulivoimatavoitteesta. Siitä 5 MW on tuotannossa ja 6MW rakenteilla. 20 MW odottaa investointipäätöstä uuden syöttötariffin tultua voimaan. Hallituksemme kiinnostus uuden tekniikan kehittämiseen on myönteistä. Voimakas tuulivoimapanostus silti mietityttää kokenutta insinööriä. Moni asia on alalla vielä prototyyppivaiheessa. Mitä tapahtuu, jos tuulivoimalat eivät kestä 20 vuotta? Millaiset ovat reaktiot, kun maalaukselliset tuulimyllyt osoittautuvat 200-metrisiksi jättiläisiksi, joiden siivet listivät rauhoitettuja lintuja? Mitä tulee metsiimme, ne ovat kuten tämä lehti kertoo erittäin hyvässä kunnossa ja kestävät laajempia hakkuita. Energiapuun käytön tukeminen vaikuttaa siten loogiselta. Mutta mikä vaikutus massateollisuuteen on sillä, jos metsänomistaja saa energiapuusta paremman hinnan kuin massapuusta? Tottahan on, että koko Eurooppa jo nyt huutaa polttopuiden perään. Erilaiset ismit ovat ajallemme tyypillisiä. Haemme yksinkertaisia vastauksia monimutkaisiin asioihin. Rachel Carsonin kirja Äänetön kevät (1962) myötävaikutti DDT:n kieltämiseen. Nyt päätös on kyseenalaistettu. Sanotaan, että DDT:n viisas käyttö olisi voinut säästää tropiikissa miljoonien ihmisten hengen luvulla Rooman Klubi väitti öljyn loppuvan vuodessa. Silloin sähköautoihin investoineet ovat saaneet katua katkerasti. Sen jälkeen meille on esitetty metsien kuolemaa, otsoniaukkoa, globaalia lämpenemistä ja monia muita uhkakuvia. Edellisessä pääkirjoituksessa kommentoitiin manifestia The Hartwell Paper: A new direction for climate policy after the crash of 2009, jossa kansainvälinen asiantuntijaryhmä, mm. prof. Atte Korhola, kuulutti energiapolitiikalle uutta alkua. Viestin ydinsisältö oli, että ihmisten perustarpeet, erityisesti energiantarve, on ratkaistava myös niiden 1,5 miljardin ihmisen osalta, joilta sähkö vielä puuttuu. Se muodostaa pohjan, jos maailman kasvava väestö aikoo rakentaa laadukkaita yhteiskuntia. Jotta tämä Hartwell-ryhmän mukaan onnistuisi, energiakustannukset on saatava mahdollisimman alhaisiksi. Ehkä Suomi ei ole energiaverojen nostopolitiikallaan sittenkään löytänyt lopullista ratkaisua? stefan storholm Toimitusjohtaja, Katternö Oy n Eija Martin: Ei kiitos ydinvoimalle. Minä yksinkertaisesti pelkään sitä, vaikka se ehkä on aiempaa turvallisempaa. En ole perehtynyt kovin tarkoin, mutta pidän jotain vihreää vaihtoehtoa parempana, ehkä tuulivoimaa? n Magnus Liljestrand: Energiatarpeemme täytyy turvata ja siksi tuuli voima tai vastaava ei riitä. Olen kuitenkin kahden vaiheilla. Miten hyvä asia ydinvoima on pitkän päälle esimerkiksi onnettomuus riskiä ajatellen?" n Mikael Söderman: Se on ok, kunhan sitä valvotaan kunnolla. Se ei saastuta ja niin kauan kuin tuomme maahan ydinvoimalla tuotettua sähköä, omaan tuotantoon panostamisen on oikein. Mutta muitakin vaihtoehtoisia energialähteitä tarvitaan. n Marika Backlund-Bro: Ydinvoimalla on liian monta haittaa enkä pidä Suomen ydinvoimapäätöksistä. Varmasti on muita ratkaisuja, joita ei nyt kehitetä, koska niiden sijaan panostetaan lyhytnäköisesti ydinvoimaan. 2 katternö katternö 3

3 Kuin linnut vapaina Monet unelmoivat lentämisestä, mutta monelle se usein jääkin pelkäksi unelmaksi. Mutta Sten Snellman ei päässyt eroon ajatuksesta. Hän ja Tony-poikansa suorittivat pikakurssin, hankkivat varjon ja antoivat selässä olevan moottorin avittaa heidät kohti sinisiä yläilmoja. 4 katternö katternö 5

4 Pärinää näköalapaikalta Ensin he näyttävät taivaalla kahdelta jättimäiseltä linnulta. Ja lähestyessään, alkaa kuulua heikkoa surinaa. Pietarsaaressa, Luodossa ja Pedersöressä ovat taivaalle katsoessaan monet hämmästelleet, kun Lepplaxista kotoisin olevat isä ja poika ovat liidelleet omilla paramoottoreilla varustetuilla menopeleillään. Lentäessämme tulee nähtyä monia iloisia ihmisiä, hymyilee Sten Snellman. Hän on toteuttanut pitkään eläneen unelmansa ja hankkinut luvan ja varustuksen voidakseen tarkkailla lähiympäristöä lintuperspektiivistä. Jo 15 vuotta sitten näin elokuvan paramoottorilla lentämisestä, ja silloin päätin että sellaisen joskus hankin. Unelma eli ja muutaman vuoden päästä Sten näytti internetistä pojalleen pätkän ja sanoi, että tuosta olisi tuleva heidän uusi harrastuksensa. Ei ikinä, ajattelin. Emme tunteneet ketään, joka harrasti sitä. Se näytti vielä kaiken lisäksi ihan hullun hommalta, muistelee Tony. Jonkin ajan kuluttua hän oli jo tottunut ajatukseen. Kesäkuussa 2008, he osallistuivat Piteåssa, viiden ruotsalaisen kanssa, aloittelijoiden paramoottorikurssille. Siellä vietimme aluksi monta päivää opetellen varjon tasapainossa pitoa. Varjon pitää tuntea olevan oikein, ilman että joutuu katsomaan taakseen, selvittää Sten. Kun kurssinvetäjä kertoi kaikesta mahdollisesta mitä voi sattua, tuntui homma olevan hengenvaarallista, muistelee Tony. Kysyin Tonylta, halusiko hän todellakin vielä jatkaa, eikä hän ollut muuttanut mieltään, lisää Sten. Laskeutumista harjoiteltiin laskettelumäessä. Ensilennon aika tuli kurssin lähestyessä loppuaan. Satuin seisomaan lähinnä kurssinvetäjää, joka ehdotti että lentäisin ensimmäisenä, joten valjaat oli vain vedettävä päälle, kertoo Tony. Sten seisoi maanpinnalla purren kynsiään. Olin kyllä erittäin nöyränä, kun Tony lensi ensimmäisen lentonsa. Ensimmäinen lento kesti minuuttia. Sen jälkeen isä ja poika olivat täysin myytyjä. Ihmeellistä Ihan tautista Vuonna 2008 he olivat saaneet pakollisen lupakirjan ja varustuksen. Tuon jälkeen monet lennot ovat saaneet alkunsa kotikentältä Lepplaxista. Lähtö tapahtuu siten, että lentäjä asettuu tuulensuuntaan ja vetää kädensijoista kiristyvät köydet tiukoiksi. Muutaman askeleen juostuaan, vääntää hän moottoriin täydet kaasut ja antaa lennokin nostattaa itsensä tuulen avulla ilmaan. Lähtö on hankalinta. Ilmassa vain ohjataan ja pidetään välimatkaa. Nyttemmin olemme myös oppineet laskeutumaan parin metrin tarkkuudella, sanoo Sten. Tuuliolosuhteet ovat kaikista suurin ulkoisin tekijä. Tony ja Sten pysyttelevät maassa, kun tulee yli viisi metriä sekunnissa. He ovat asettaneet itselleen oman kylmyysrajan 5 asteeseen, koska lentäminen palellellen ei ole KUNNIOITTAA VAAROJA. Tonylla on kahdesti moottori pysähtynyt ilmassa ja hän on pudonnut 40 metriä ilmakuopassa, mutta ei pidä moottoroitua varjoliitoa riskilajina. Aina on pidettävä sen verran korkeutta, että moottorin pysähtyessä voi liitää varjon avulla hyvään laskeutumispaikkaan, Tony toteaa. kivaa. Välillä sääolosuhteet pakottavat heidät pitämään taukoja heidän seisoessaan malttamattomina maata polkien. Vieroitusoireet ovat valtavat, kun ei ole päässyt vähään aikaan lentämään. Ainoastaan kerran olen joutunut laskostamaan varjoni, jolloin en päässyt yläilmoihin. Se tapahtui kesällä, hienona tuulettomana päivänä. Yritin neljään kertaan juosta vauhtiin, mutta ilmankantavuus oli niin heikko, että annoin periksi, kertoo Sten. He lentävät suurimmaksi osaksi yhdessä ja heillä on mikin ja kaiuttimien avulla kypärien sisäinen radioyhteys. Vauhtia on noin kilometriä tunnissa ja lentoaikaan menee tunti. Tähänastisin pisin lento on kaksi tuntia. Tunnissa pääsee pitkälle linnuntietä. Joskus otamme välilaskulla kahvit, jos lähistöltä löytyy sopiva pelto. He ovat kuitenkin joutuneet tilanteisiin, joissa on tarvittu improvisoituja hätälaskuja, kaikista vallitsevista turvallisuustoimenpiteistä huolimatta. Näytöslennolla Kruunupyyssä lensin 30 metriä ylös, jonka jälkeen hankalat tuulet pakottivat minut laskeutumaan lähellä olevalle pellolle, kertoo Sten. Eräällä toisella lennollaan Tony tippui 60 metrin korkeudesta ilmakuoppaan. En ikinä unohda isän ilmettä, hänen seisoessaan alhaalla katsomassa. Ensiksi vajosin nopeasti 40 metriin, sen jälkeen 10 metriin, jossa löytyi tasapaino. Tämän jälkeen pystyin nousemaan uudestaan. Lennämme metrin korkeudessa. Sielläkin esiintyy hiukan ilmakuoppia, mutta varjo pysähtyy riittävän korkealle ennen kuin kosketamme maata., sanoo Sten kylmänviileästi. Kyseiset koetut tapahtumat eivät pelota heitä tulevaisuudessa lennoilta. Niin kauan kuin kunnioitus ilmaa ja tuulta kohtaan säilyy, ja varustus on kunnossa, en koe tätä minään riskialttiina urheiluna, sanoo Tony. Ja varustuksesta puheen ollen. Noin 7000 eurolla saa koko paketin: varjon, valjaat, moottorin, kypärän, radion, kengät ja muut tarvikkeet. Meillä on vasta-alkajille soveltuvat varjot, ja nyt alkaa tuntua siltä, että haluaisimme nopeammat, sanoo Sten. Jos vasta-alkajana aloittaa liian vaikealla varjolla, riskinä on, ettei pääse nousemaan ja lentäminen voi lopahtaa siihen, lisää Tony. Kiinnostus paramoottoreihin lisääntyy sekä kansainvälisesti että paikallisesti. Kohta Sten ja Tony saavat seuraa muutamista paikallisista uusista lentäjistä. He ovat myös perustaneet yhdistyksen nimeltään Pohjanmaan paramoottorikerho, jossa on jäseniä aina eteläiseltä Pirttikylältä pohjoisempaan Lepplaxiin asti. Lisäksi Sten ja Tony ovat perustaneet yrityksen, joka on erikoistunut ilmasta käsin otettuihin valokuviin. Se toimii tilauksesta. Olen kuullut monelta suunnalta, että ilmasta käsin otetuista kesämökkikuvista olisi kysyntää. Myyntikohteisiin tulisi uutta ulottuvuutta, jos myös ilmasta otettu kuva kuuluisi kiinteistövälittäjän kuvajoukkoon, sanoo Sten. He eivät ole metelöineet tähän asti yrityksensä markkinoimisessa liikaa, koska siinä voi piillä riski: harrastuksesta voi tulla työ. Nyt, kun kovan työpäivän jälkeen vetää varjon ylleen, kaikki nollautuu voi täysin rentoutua, sanoo Sten. Haluamme mielellämme kuvata, mutta kuitenkin pitää lentämisen harrastuksena, nyökkää Tony Snellman. johan svenlin HALUAA LENTÄÄ NOPE- AMMIN. Kahden vuoden ja monen lentotunnin jälkeen Sten on valmis vaihtamaan vasta-alkajan liitimensä nopeampaan malliin. TURVALLISELLA KORKEU- DELLA. Sten ja Tony Snellman lentävät metrin korkeu della eivätkä siksi tarvitse erikseen lento lupia pakollisen lisenssin lisäksi. EI AUTOSTRADA. Alussa vähän jännitti, kun lentäessä keikkui ja heilui ilmassa. Nyt olen oppinut nauttimaan lentämisestä, vaikka kulku ei aina ole niin tasaista miltä se näyttää, Tony Snellman sanoo. Isabella Sundqvist 6 katternö katternö 7

5 Muutostöitä tukirahalla Lämmintä, kylmää, kuumaa, normaalia Pakkasvahti pitää kosteuden poissa KASVOT PUHELINÄÄNEN TAKANA. Oletko joskus soittanut Elektro-Kraftiin? Saammeko esitellä Tarja Hällin, jonka kanssa olet luultavasti silloin puhunut? V I R T A S E T Tarja viihtyy kotoisassa toimistossa n Jos soitat Esse Elektro-Kraftin toimistoon, todennäköisesti puhelimeen vastaa Tarja Häll. Hän ja kollega Johanna Stubb hoitavat useimmat asiakkaiden esittämät kyselyt. Vastaan taloushallinnosta, mikä käytännössä tarkoittaa esimerkiksi kirjanpitoa, maksuliikennettä ja palkkoja. Mutta toimistomme on pieni, joten hoidan osaltani aika paljon myös asiakaspalvelua, hän sanoo. Esse Elektro-Kraftin toimistossa on neljä työntekijää ja asentajia on seitsemän. Pienimuotoisuudessa on oma viehätyksensä. Olo tuntuu kotoisalta ja asiat on helppo pitää järjestyksessä, Tarja Häll sanoo. Asiakkaita on noin 3 500, Ähtävältä ja Kortesjärveltä, ja he soittavat mitä erilaisimmissa asioissa. Puhelin soi tiuhaan, jos tulee yllättävä sähkökatkos. Ihmiset ovat niin riippuvaisia sähkönsaannista. Viime kesän raju ukkosmyrsky toi monta Karolina Isaksson puhelua ja muistan yhden aivan erityisesti: Eräs mies soitti ja kyseli, koska sähköt saataisiin taas kuntoon, jotta hän viimein saisi aamukahvinsa. Siihen en osannut sanoa tarkkaa aikaa, mutta koska toimistollemme sähköt oli jo saatu, pyysin hänet tänne meille kahville. Tuliko mies vai ei, se jääköön historian pimentoon. Tarja Häll on varttunut Pietarsaaressa, mutta muutti Pedersören Lappforsiin vuonna Vapaa-aika kuluu enimmälti kunnallispolitiikan parissa, koska yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat. Mutta hän on ehtinyt harrastaa myös jalkapalloa ja muuta liikuntaa ja viimeksi hän kokeili naisjääkiekkoa. Matkat ovat toinen suuri kiinnostuksen kohde ja piakkoin hän lähteekin vähän kauemmas, salaiseen paikkaan: Täytän tasavuosia. Mutta matkakohde jääköön yllätykseksi lapsille. n IEnsi vuonna on mahdollista saada tukirahaa, jos siirtyy asuntonsa lämmityksessä uusiutuvan energian käyttöön. Hallitus ehdottaa vuoden 2011 talousarvioesityksessään 30 miljoonan euron myöntämistä niille, jotka siirtyvät vanhasta, sähkö- tai öljypohjaisesta lämmitysjärjestelmästään esimerkiksi lämpöpumpun käyttöön tai pellettilämmitykseen. Tukimahdollisuus ei koske kaukolämpöasuntoja eikä uudisrakennuksia. Ympäristöministeriössä arvioidaan, että tukisumma per asunto voi olla keskimäärin 3000 euroa. Kun muutostöistä tehdään kotitalousvähennys, energiatukea voi saada vain materiaalikustannuksiin. ARA, Asumisen rahoitus- ja kehityskeskus, antaa tuesta lisätietoja. ANTAA AVUSTUSTA. Puupelletti on yksi energiamuodoista, joiden käyttöä valtio haluaa tukea asuntojen lämmityksessä. Uusia ehtoja liitteenä n Löydät tämän lehden liitteenä sähköalan uudet verkkopalveluehdot (VPE2010), sähköntoimitusehdot (STE2010) ja sähkönmyyntiehdot (SME2010). Esse Elektro-Kraft Ab, Herrfors Oy Ab, Herrfors Nät-Verkko Oy Ab, Pietarsaaren Energialaitos, Kruunupyyn Sähkölaitos, Uudenkaarlepyyn Voimalaitos ja Vetelin Sähkölaitos noudattavat niitä lähtien. n Tämän vuoden touko elokuussa lämpötiloissa oli Suomen osalta suuria vaihteluita. Toukokuu oli lämmin, kesäkuu kylmä, heinäkuu erittäin lämmin, elokuu vähän tavallista lämpimämpi etelässä, vähän tavallista kylmempi pohjoisessa. Heinäkuu menee historiankirjoihin, sillä Suomessa mitattiin silloin virallinen lämpöennätys siitä, kun mittaukset alkoivat 1800-luvun lopulla, eli 37,2 astetta Liperissä Joensuun lähellä. Myös täällä länsirannikolla lämpötila nousi yli 30 asteeseen harvinaisen monena päivänä. Kruunupyyn lentoasemalla mitattiin toukokuussa Suomen korkein lämpötila eli 29,6 astetta. Etelä-Savon Puumalassa mitattiin peräti 14 kesäpäivänä maan korkein lämpötila. Todettakoon, että mittausasema sijaitsee Helsingin Sanomien artikkelin mukaan täysin tuulensuojassa tiheässä ja korkeassa metsikössä, ja artikkeli arveli sen nostavan mittausarvoa 1 1,5 astetta. Monet väittivät, että Länsi-Venäjän pitkäaikainen lämpöaalto olisi ollut todiste globaalista lämpenemisestä. Meteorologinen selitys oli kuitenkin, että kyseessä oli voimakas korkeapaine, joka itsepintaisesti pysytteli samalla alueella. Mediassa nostettiin laajalti esiin väite, että kesäkuu 2010 olisi maailmanlaajuisesti tarkasteluna kaikkien aikojen lämpimin kuukausi. Lähde eli NOAA sanoi kuitenkin, että kyseessä oli lämpimin kesäkuu maapallon maa-alueilla (sen sijaan merialueet, jotka muodostavat 71 % maapallon kokonaispinta-alasta, olivat huomattavasti kylmempiä). Pohjoisnapa-alueen jääpeitteen laajuus oli syyskuussa kolmanneksi pienin sitten satelliittimittausten alun vuonna Pallojen värit osoittavat kuukauden lämpötilapoikkeaman vuosien keskiarvosta. Lämpötilatiedot ovat peräisin NASA:lta, pallokuvat on laatinut fyysisen maantieteen professori Ole Humlum. Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu n Kosteuden saa pysymään poissa kesämökiltä muutenkin kuin vain pitämällä siellä peruslämpöä vuoden ympäri. On helpompi ja edullisempikin tapa: pakkasvahti, joka on periaatteessa pieni, termostaatilla varustettu sähkövastus. Pakkasvahdin sopiva koko on 5 10 wattia asumispinta-alan neliömetriä kohti. Se riittää pitämään sisälämmön muutamaa astetta ulkolämpötilaa korkeampana. Enempää ei Tampereen teknillisen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan tarvita, jotta kosteus ja home pysyvät loitolla kevään ja syksyn kosteana aikana. Pakkasvahti ei siis pidä sisälämpötilaa plussan puolella, mitä ei myöskään tarvita. Kun lämpötila laskee miinukselle, hometta ei muodostu. Mutta pakkasvahti ei ENERGIA VIISAS tietenkään sovi, jos johdoissa on vettä talven aikana, sillä silloin mökin lämpötila täytyy olla plussalla. Mökin koosta ja pattereiden lämpötilasäädöistä riippuen pakkasvahti voi säästää satoja euroja vähentyneenä sähkönkulutuksena vuositasolla. EI HOMEELLE. Pakkasvahdin avulla voi pitää mökin sisälämpötilan 3 5 astetta ulkolämpötilaa korkeampana. Sen enempää ei tarvita, jotta mökki säilyy kuivana. 8 katternö katternö 9

6 PROJEKTI: Rakenna energiaviisaasti Energiatehokas talo tavalliseen käyttöön NUORTA ENERGIAA. Optiman talonrakennuslinja rakentaa useimpien lompakolle sopivaa energiatehokasta taloa. Kuvassa Andreas Sjöblom, Jacob Nybacka ja Joni Ahlvik rakentavat perustusta. Nyt se on alkanut nousta, Optiman ammattiopiston ja Katternön yhteinen hanke talo josta tulee energiatehokas mutta ei kuitenkaan liian kallis tai monimutkainen. Käynnistimme yhdessä Optiman kanssa hankkeen löytääksemme omakotitaloon sellaisia järkeviä energiataloudellisia ratkaisuja, Hyvänä perussääntönä on ensin rakentaa tiivis ja energiatehokas runko, ja sen jälkeen panostaa energiaa säästäviin teknisiin ratkaisuihin. 10 katternö jotka eivät olisi liian vaikeita tavallisen perheen toteuttaa, sanoo Katternön toimitusjohtaja Stefan Storholm. Talo on yksikerroksinen, asumispinta-ala 146 m 2, ja erillisessä rakennuksessa on varasto, lämmönvaihtimen tila ja autokatos. Talo rakennetaan Pietarsaaren Oinaansaareen Lehmikujalle, ja Optiman talonrakennuslinjan vuosiluokat 2 ja 3 aloittivat perustustyöt elokuussa. Energia-asiat ovat meille tärkeitä kaikessa rakentamisessa, mutta hanke on mielenkiintoinen, koska uudet ideat ja ajatukset ovat aina tervetulleita sanoo talonrakennuksesta Optimalla vastaava Johan Nyman. Kaikille uudisrakennuksille pitää vuodesta 2008 alkaen määritellä energiatehokkuusluku. Energiatehokkaimmat talot sijoittuvat luokkaan A. Vertailuna voidaan mainita, että rakennusnormien mukaan vuonna 2008 rakennettu talo kuuluu tavallisimmin luokkaan D. Energiatehokkuusluokkia on A:sta G:hen. Hyvänä perussääntönä on ensin rakentaa tiivis ja energiatehokas runko, ja sen jälkeen panostaa energiaa säästäviin teknisiin ratkaisuihin. Riittävä eristys ja mahdollisimman vähän läpivientejä talonrunkoon, siinä on hyvä lähtökohta, sanoo Optiman LVI-vastaava Börje Fagerholm. Ilmansuunnat ja lämpörosvot. Energiasuunnittelu alkaa jo talon sijoittamisesta tontille. Suuret ikkunat sijoitetaan etelä- ja länsiseinille, jotta ne keräisivät mahdollisimman paljon lämpöä. Pohjoiseen ja itään tulee vähemmän ikkunoita. Haittana on tietenkin, että kesällä lämpöä tulvii sisään ehkä liikaakin, mutta sitä voi torjua auringonsäteilyä suodattavilla ikkunoilla, kaihtimilla tai markiiseilla. Ilmansuuntia voi hyödyntää toisellakin tavalla ottamalla raitisilma eri suunnilta vuodenajan mukaan kesällä varjon puolelta ja muulloin auringonpuolelta. Mitä enemmän ulko-ovia, sitä suuremmat lämpöhäviöt. Siksi taloon tulee vain kaksi ulko-ovea. Apukeittiöön ei tule erillistä käyntiä ulkoa, sillä sijoitin sen pääsisäänkäynnin viereen, talon suunnittelusta vastannut Olle Domars kertoo. Talo rakennetaan kaukolämpöalueelle, mikä poistaa päiväjärjestyksestä suuren energiaratkaisun: mikä lämmitysjärjestelmä taloon valittaisiin? Jos kaukolämpöä on tarjolla, se valitaan. Se on energiatehokasta, koska kyseinen lämpö syntyy tässä tapauksessa teollisuuden sivutuotteena. Kaukolämpö on helppokäyttöistä ja se on hinnaltaan kilpailukykyistä. Siitä huolimatta talon oma lämpö kannattaa ottaa talteen mahdollisimman hyvin. Mitä vähemmän lämpöä vuotaa ulos, sitä vähemmän sitä pitää tuoda sisään. Sijoitamme tekniset tilat eli ilmastoinnin, sähkökeskuksen ja keskuspölynimurin keskelle taloa hukkalämmön talteenottamiseksi. Märkätilat sijaitsevat myös keskitetysti, jolloin putkienvedon lämmönhävikit saadaan mahdollisimman vähäisiksi, Börje Fagerholm sanoo. Jos autotalli on lämmin, se on paras rakentaa kiinni talonrunkoon ulkoseinien lukumäärän vähentämiseksi. Optima-talon tapauksessa ulkovarasto (jossa on lämmönvaihdin) on lämmin, mutta sitä ei voitu sijoittaa asuintalon yhteyteen, koska energialaitoksen täytyy päästä käsiksi lämmönvaihtimeen milloin tahansa. Talon lounaisnurkkaan tulee lasitettu terassi, joka toimii lämpöpuskurina ja jota voidaan käyttää lämpimänä verantana keväällä ja syksyllä. Olohuone, keittiö ja ruokailutila ovat yhtenäistä avointa tilaa, jonka keskellä on lämpöä varaava kaakeliuuni. Se luo viihtyisyyttä mutta tuo myös lämpöä, joka kiertää avoimessa tilassa. Ei askeettisuudelle. Energiatehokkaan talon ei tietenkään tarvitse merkitä askeettisuutta. Olle Domars suunnitteli taloon mahdollisuuden arkipäivän hemmotteluun saunan yhteydessä on tila porekylpyyn tai kylpyammelle. Pesutilassa on nykypäivänä tavalliset kaksi suihkua. Tässä kannattaa muistaa, että esimerkiksi maalämpö ei pysty lämmittämään kahden suihkun yhtä aikaa kuluttamaa vesimäärää. Silloin kuluu sen sijaan sähköä. Vain kaukolämpö selviää tällaisesta lämminvesimäärästä, Börje Fagerholm sanoo. Talon alle on sijoitettu kylmäkellari, jonka luukku on vaatehuoneessa. Se ei aiheuta lämpöhäviöitä. Kellariin johtavat kaksi venttiiliaukkoa voi sulkea, kun tulee kylmä ja myös kun on oikein lämmintä, jotta lämpö pysyy poissa, Domars sanoo. petra nylund Tilaa perheelle skjutdörrar inglasad terrass 6,7 skjutdörrar Rum 12,2 Matsal 15,2 Kök 12,5 Vuotovaroitus Yläpohja 12% Sovrum 11,8 Sovrum 12 Sovrum 17,3 Teknikrum 3,6 Klädrum 3,4 Vardagsrum 24,5 Hall 7 högt tak högt tak Ilmastointi 36% WC 2,3 Ikkunat 17% Alapohja 17% Lämpöä vuotaa kaikkialta talonrungosta, mutta eniten ikkunoista suhteessa pinta-alaan. Suurin yksittäinen hävikinaiheuttaja on ilmastointi. Siinä kannattaa panostaa hyvään lämmöntalteenottoon, se maksaa itsensä takaisin. Rakentaminen jatkuu WC 1,3 entrétak Bastu 2,7 Tvättrum 7,2 Klädvård 6,8 Energiansäästön nimissä talossa on vain kaksi ulko-ovea, mutta samasta syystä siinä on lasitettu veranta, joka saa viileinä vuodenaikoina lähes koko lämpönsä auringosta. Mikael Nybacka Olle Domars Seinät 18% Janne Nylund TULEVISSA NUMEROISSA seuraamme Katternön talon teknisiä ratkaisuja, esimerkiksi ilmastoinnin ja lämpimän veden lämmöntalteenottoa. Oikeanlainen tuuletus on energiatehokkaan talon peruspilari. Optima-taloon tulee laite, joka ottaa talteen jopa 80 % ulosmenevän ilman lämmöstä. Nykyiset rakennusnormit vaativat 45 %:n talteenottoa. katternö 11

7 8 km luontoa ja kulttuuria Vaellusreitin tarkoituksena on ensi sijassa tarjota helposti saavutettava ja turvallinen luontoelämys, mutta aika usein saa kaupanpäälliseksi myös kulttuurihistoriaa. Näin myös Kortjärven vaellusreitillä. 12 katternö katternö 13

8 Metsässä ja maastossa vaeltaminen on aivan erilaista kuin pyörätiellä kävely. Isabella Sundqvist Karttaan on merkitty 10 nähtävyyttä. Kirkkovenesatama, sotilastorppa, mylly Tavallisesti tarvitaan reilu annos vilkasta mielikuvitusta muinaismuistojen loistokkuuden tajuamiseksi, koska niistä on usein vain sirpaleet jäljellä. Onneksi Bernhard Lassas lähtee oppaaksi. Hän on asunut Kortjärvellä lähes koko ikänsä ja kulkee vaellusreitin monta kertaa viikossa. Vaellusreitti perustuu useisiin vanhoihin polkuihin, jotka yhdistimme ja merkitsimme, jotta saisimme sopivanpituisen reitin, Bernhard sanoo. Kortjärven vaellusreitti vihittiin käyttöön 10 vuotta sitten, ja se kuuluu vapaaehtoisvoimin perustettuihin ja ylläpidettyihin reitteihin. Kunta vastaa tietyistä kustannuksista, esimerkiksi kylteistä, mutta muilta osin reittiä hoitaa kyläyhdistys. Maasto on vaihtelevasti metsää, suota ja vanhaa kulttuurimaisemaa, jota ympäröivät vesistöt Rekijärvi, Kortjärvi ja Kruunupyynjoki. Karttaan on merkitty myös kanahaukan pesä, mutta alueen lajirikkaus on kyllä sitä runsaampi. Meillä on hyvin runsas linnusto täällä Teerijärvellä. Pari vuotta sitten lintubongarit vaelsivat läheltä ja kaukaan katsomaan pesivää haarahaukkaparia. Suomessa on vain puolisen tusinaa pesivää paria, kertoo luontoyrittäjä Mattias Kanckos, joka on myös lähtenyt syysvaelluksellemme. Hän tuntee seudun vaellusreitit hyvin ja on osallistunut Pedersören kaikkien kuuden luontopolun ja vaellusreitin merkitsemiseen. Tämä polku jää loppukeväästä sulamisvesien alle, Bernhard sanoo, kun kierrämme Kortjärven rantalinjaa myötäpäivään kohti Meddasnabban taukopaikkaa. Siellä on penkkejä, katos ja grillipaikka, joten pysähdymme ja pidämme kahvipaussin. Hyttyskausi on jo ajat sitten ohi tältä vuodelta. Tikka naputtaa ruokaa ylhäällä puussa ja lehtokurppa nousee polun viereltä lentoon, mutta muuten eläinkunnan kohtaaminen on syksyllä aika harvinaista. Lintuja, sammakoita ja käärmeitä voi tavata, mutta ketuista, mäyristä tai hirvistä näkyy vain jälkiä. Useimmat nisäkkäistä ovat aktiivisia yöaikaan. Karhuja ei tarvitse pelätä, kunhan puhuu kävellessään. Karhun lähelle pääsee vain, jos liikkuu tuulta vasten nopeasti ja hiljaa, Mattias sanoo. KOTIKULMILLAKIN TARJOTTAVAA. Joskus ei näe metsää puilta. Muutamien kymmenien kilometrien säteellä on useita erinomaisia vaellusreittejä, joissa pääsee kokemaan luontoa omaan tahtiin eikä eksy. VAPAATA MUTTA SIVISTYNYTTÄ. Luontoelämyksiä ei tarvitse lähteä hakemaan Niagaran putouksilta. Kortjärven maisemissa voi sekä vaeltaa että meloa vanhassa kulttuurimaisemassa. Täällä on saukkoja, mutta ne ovat arkoja ja niillä on omat vaellusreittinsä, Bernhard sanoo. Metsäympäristö muuttuu ja vaellusreitti vaatii huoltoa. Kaikki polulla kulkevat auttavat askeleillaan säilyttämään reitin kulkukelpoisena. Nopeasti kasvavia pensaita ja ruohoja on hankala pitää kurissa ja poissa luontopoluilta. Karuja reittejä on helpompi pitää kunnossa. Bernhard Lassas on samaa mieltä: Talkoohengen säilyttäminen huoltotöitä varten on vaikeampaa projektin valmistuttua. Monet haluavat osallistua, kun rakennetaan jotain uutta, mutta vaellusreitin kunnossapitokin vaatii työtä. Tulemme metsästä suolle. Siellä on kymmenisen pitkää mäntyä kumossa, juurineen kaikkineen, loppukesän Asta-myrskyn jäljiltä. Vaellusreitin seuraaminen voi vaikeutua kaatuneiden puiden vuoksi, jos merkit ovat joutuneet puiden mukana maahan. Aktiivinen metsänhoito voi myös muuttaa reittiä niin paljon, että merkintöjä on vaikea seurata. Siksi on tärkeää pitää kartta mukana, jolloin voi arvioida etäisyyksiä ja löytää perille, Mattias muistuttaa. Keskellä suota on Bara-Gobbis grävä, yksi PAIKALLINEN OPAS. Kartta on vähän turha kapistus, kun oppaana on Bernhard Lassas. Hän tuntee kotiseutunsa ja kulkee vaellusreitin monta kertaa viikossa tarkistaakseen, että kaikki on kunnossa. polun varren 10 kulttuurihistoriallisesta paikasta. Bara-Gobbi löydettiin tästä lähteestä, kun hän yritti hukuttautua. Hän oli alasti ja siksi häntä kutsuttiin Bara-Gobbiksi (bar = alaston), Bernhard kertoo 1800-luvun traagista tarinaa. Jatkamme ja ohitamme mm. puolisen tusinaa XXL-kokoista muurahaiskekoa, ylitämme liukkaan sillan Kruunupyynjoen yli ja saavumme uudelle grillimökille, joka on rakennettu palvelemaan Teerijärven kanoottireitin melojia. Tämä on vaikea melontapaikka. Useimmat kantavat kanootin Lassen myllyn kohdan ohi, Bernhard kertoo. Repun hihnat painavat olkapäitä ja korkeuserot tuntuvat jaloissa saavuttuamme takaisin alkuun. Metsässä ja maastossa vaeltaminen on aivan erilaista kuin pyörätiellä kävely. Etenemisvauhti on arviolta 3 km/h. Maastossa 16 km:n vaellus on kokopäivän matka, Mattias Kanckos sanoo. Niille, jotka haluavat juosta, on kuntopolkuja, Bernhard Lassas toteaa. johan svenlin 14 katternö katternö 15

9 Lataa akkusi luonnossa Elämysteollisuus kasvaa ja kokemukset sen kuin kiihtyvät, mutta toimistotyöntekijöiden pitäisi pikemminkin rauhoittua vapaa-aikanaan ja löytää taukoa arkeen. Päiväretki vaellusreitillä saa irrottautumaan kaikesta muusta paitsi matkapuhelimesta. Alueellamme on satoja kilometrejä metsäpolkuja, ja jotkut niistä on merkitty vaellusreiteiksi ja luontopoluiksi. Monet polut ovat ahkerassa käytössä; etupäässä lähialueen ihmiset mutta myös yhä useammat ulkomaalaiset ovat löytäneet pohjalaisen maaston. Meidän on kehitettävä kokonaisuutta houkutellaksemme tänne turisteja. Vaellusreitit, joista on perusteelliset kartat, tuntuvat turvallisilta ja helposti saavutettavilta. Ne houkuttelevat kaupunkilaisia, jotka kuitenkin ovat jollain lailla tottuneet luontoon", sanoo 7 Sillan Saariston matkailupäällikkö Gunvor Häggman. Alueella asuvien on helppo yhdistellä useita vaellusreittejä maun ja kunnon mukaan, mutta voidaksemme houkutella tänne vaeltajia muualta tarvitsemme vielä enemmän ja pidempiä reittejä sekä yöpymismajoja. Monissa alueen kunnissa on todella hienoja vaellusreittejä, mutta ne eivät ole panostaneet markkinointiin. Keski-Euroopassa on suuri, luontoelämyksistä kiinnostunut kohderyhmä, joilla on myönteinen Suomi-kuva, Isabella Sundqvist GOOGLAA SIENIÄ. Monien mielestä luonto vaellusten tarkoitus on juuri päästä irrottautumaan matkapuhelimista ja tietotulvasta. Toisaalta jokainen voi itse päättää, miten käsittelee niin oman matkapuhelimensa kuin metsän infotaulujen tarjoamaa tietoa. mutta matkailijavirtojen ohjaaminen Euroopasta tännepäin on haaste. Varsinkin kun suuntaus kulkee pois charter-bussien ryhmämatkoista kohti henkilöautoilla matkustavia pienryhmiä. Monet kunnat tarjoavat reittikarttoja, joita voi tulostaa internetistä. Myös Luodon kunnan kotisivuilla on pdf-karttoja, mutta siellä on otettu askel pidemmälle. Syyskuusta lähtien Holmin vaellusreitin testiversion on voinut ladata GPS-muodossa matkapuhelimeen. Pyrimme siirtämään kaikki kartat ja informaation täysin GPS-pohjaisiksi, joten käyttäjät voivat seurata metsävaelluksensa etenemistä matkapuhelimillaan, sanoo Luodon kunnan vapaa-aikasihteeri Arne Böhling. Yli 200 matkapuhelinmallia pystyy käsittelemään karttaohjelmaa ja jos puhelimen akku on ladattu täyteen, metsään ei juuri voi eksyä. Matkapuhelimeen voi myös toimittaa laajemmin ja tarkemmin tietoa luonnosta ja kulttuurihistoriasta, Arne Böhling uskoo. Vaellusreittien infotaulut tapaavat vanhentua nopeasti, ja sää ja tuulet riepottelevat niitä. Niiden säännöllinen uusiminen on työlästä ja kallista. johan svenlin Janne Nylund Mattias Kanckosin vinkit: Mitä kannattaa muistaa ennen metsään lähtöä Vaellusreitit ja luontopolut Vaellusreitin ja luontopolun ero? Luontopolku on yleensä lyhyempi, muutaman kilometrin, ja sen varrella on infotauluja ympäristön kasveista ja eläimistä. Vaellusreitit ovat pidempiä, yleensä 7 20 km, ja kulkevat usein erityyppisissä maastoissa. Saako sytyttää nuotion? Merkityille paikoille saa sytyttää pienen nuotion ruoanlaittoa mutta ei lämmittelyä varten. Älä revi tuohta puista, ota mukaasi välineet millä sytyttää nuotio, esimerkiksi kaupasta ostettavia sytytyspaloja. Joillain vaellusreiteillä on polttopuita, joita saa käyttää. Muista sammuttaa nuotio kunnolla. Kun on metsäpalovaroitus, tulenteko on kiellettyä myös grillipaikoilla. Silloin saa luonnossa käyttää vain kaasu- tai spriikeittimiä. Miten kannattaa pukeutua? Kunnolliset vaelluskengät tai mukavat kumisaappaat. Kannattaa panostaa myös oikeisiin vaellussukkiin, jos kerran kenkiin sijoittaa noin 150 euroa. Gore-Tex-housut ja -takki pitävät sateen ja märkyyden loitolla. Muut varusteet? Vesipullo, hyttyskarkote kesällä ja kartta, jos olet reitillä ensimmäistä kertaa. Matkapuhelin äänettömällä. Alueen Top-5-luontopolut, ei arvojärjestyksessä, Mattias Kanckosin mukaan: Kortjärvi, Teerijärvi Bergö, Pedersöre Öja, Kokkola Perhonjoki, Kokkola Holm, Luoto Bosund Eugmo Öuran Holm Pietarsaari Långsjön (Torsviken) Köpmanholmen Fagernäs Pietarsaari Oravainen Luoto Pedersöre Bergö Fagerbacka Tornberget Arbetsplatsberget Seitsemän järveä Ilveskivi Kokkola Kruunupyy Kruunupyyn luontopolku/tössbacken Fiskarholmenin suoluontopolku Tervapolku Trullevi Santahaka Harriniemi Rummelö Harriniemi Laajalahti Perhonjoki Päiväjärvi Sokoja Oivu Tankar Öja Seljeksen luontopolku Höbäck Saarjärven luontopolku Kaitjärvi Saarjärven luontopolku Kortjärven luontopolku Furun luontopolku Veteli Sulkaharjun luontopolku Sievi Maansydänjärvi Kukunpolku Kimo 16 katternö katternö 17

10 Kirjallisuudessa latausta E-kirjan lukulaite on tullut oletko valmis uuteen sanaan, paperikirjaan? E-kirjojen lukulaite on syksyn aikana noussut vakavissaan maihin Suomessa. Tähän saakka se ei ole ollut mikään tavallinen näky perinteisissä julkisissa lukupaikoissa kuten kahviloissa tai junissa, mutta opiskelijapiireissä kurssikirjallisuutta kyllä ladataan sähköisessä muodossa. Lukulaite ja e-kirjat voivat tasata kysyntäpiikkejä, kun monet haluavat tietyn kurssikirjan samaan aikaan. Normaalin laina-ajan jälkeen kirja poistuu automaattisesti lukulaitteelta, sanoo Pietarsaaren kaupunginkirjaston johtaja Leif Storbjörk, joka on tuonut lukulaitteet ja e-kirjat lainaajien ulottuville. ipodin tullessa viisi kuusi vuotta sitten Georg Lulich KIRJOITETAAN NIIN KUIN SANOTAAN. On hankalaa kuvata kirjosiepon parittelukutsua kirjaimin. Linkki äänitiedostoon helpottaisi kirjailijan työtä, Lars Sund myöntää. (Wikipedia yrittää kuvata ääntelyä näin: Kirjosiepon laulu on pirteä, helposti opittava säe Chirp chirp, chirpy-chirpy-cheepcheep. Varoitusääni on jatkuva pit-pit-pit. Oikein kiihtyessään se naksuttelee kiihkeästi. ) musiikinharrastajat saivat levykokoelmansa supistettua taskukokoon. Kukaan ei enää kuljettele levyjä, kun sähköiset musiikkitiedostot yltävät samaan äänenlaatuun ja niitä on helpompi käyttää. Tapahtuuko kotikirjastolle samoin nyt, kun kymmeniä tiiliskiviromaaneja voi kuljettaa taskussa? Kustantamoissa musiikkialaa pidetään kauhuesimerkkinä, jossa levynmyynti romahti ja kiertueet nousivat sen sijaan pääasialliseksi tulonlähteeksi. Epävarmuus tekijänoikeuksien suojaamismahdollisuuksista tulevaisuudessa pelottaa kustantamoja (ja kirjailijoita?) sanoo Kjell Westö, joka on palkittu kaunokirjailija ja käyttää kirjoissaan usein viittauksia popmusiikkiin. Itse hän ei halua julistaa kirjaa kuolleeksi. Kirja on esineenä äänilevyä vanhempi, ja se on vuosisatojen saatossa saanut hyvin intiimin aseman ihmisten elämässä. Rentoudumme riippumatossa ja käperrymme sohvalle hyvän kirjan seurassa. En osaa kuvitella, että lukulaite saisi saman aseman. Hän on kokeillut lukulaitetta pari kertaa mutta ei ole haltioitunut siitä. Varmasti se kuluu nuoren sukupolven käsissä, mutta monet paperisivujen konkreettiseen kosketukseen tottuneet lukevat myös tulevaisuudessa mieluummin kirjaa kuin lukulaitetta. Hän saa tukea Lars Sundilta, toiselta palkitulta kirjailijalta, jonka tuorein kirja oli esseekokoelma linnuista ja lintuharrastuksesta. Kirja säilyy pitkään, koska se on nerokas pakkaus ja käyttökelpoinen ilman ulkoisia apuvälineitä. Sitä käytetään rinnan uusien sähköisten laitteiden kanssa, Lars Sund sanoo. Hän muistuttaa, kuinka teattereiden ennustettiin kuolevan elokuvien tullessa ja elokuvan kuolevan television tullessa. Ne elävät edelleen ja kehittyvät rinta rinnan. Perinteinen romaanimuoto, jota myös minä käytän, on 1800-luvun keksintö. Silloin Charles Dickens ja venäläiset realistit kirjoittivat tarinoitaan jatkokertomusten muodossa eri lehtiin, ja siksi romaanit on yhä edelleen VAROKAA PIRAATTI- KIRJALLISUUTTA. Kustantamoissa pelätään, että musiikkialan kohtalo iskee myös kirjaalalle. Irmeli Jung KIRJA KESTÄÄ. Lukulaitteen kanssa ei voi käpertyä sohvalle yhtä mukavasti kuin hyvän kirjan seurassa, Kjell Westö sanoo. jaettu lukuihin. Saamme ehkä uuden kirjallisuuslajin, joka hyödyntää kaikkia teknisiä interaktiivisuuden, linkkien ja liikkuvan kuvan mahdollisuuksia, Sund miettii. Sähköisen esitystavan tarjoamat mahdollisuudet äänen ja liikkuvan kuvan yhdistämiseksi kirjallisuuteen silti houkuttelevat vähän häntäkin. On hankalaa kuvata kirjosiepon parittelukutsua kirjaimin. Linkki äänitiedostoon helpottaisi joissain tilanteissa kirjailijan työtä, Sund mainitsee esimerkiksi. Musiikkia rakastavana kirjailijana tuntuisi houkuttelevalta liittää kirjan taustalle ääninauha, mutta vaarana on tarinan hukkaaminen elektroniikkaan, Westö sanoo. Muilta osin he eivät usko sähköisen esitystavan vaikuttavan taiteelliseen sisältöön mitenkään laajalti. Kirjallisuuden väitettiin muuttuvan kirjailijoiden siirtyessä kirjoituskoneista tietokoneisiin vuotta sitten. Romaani ei ole sanottavammin muuttunut, ja rokki kuulostaa aivan samalta itunesissa kuin cd:lläkin, Kjell Westö toteaa. johan svenlin 18 katternö katternö 19

11 KALLIOPERÄSTÄ TODISTEITA. Juha Sirén sahaa kivilohkaretta kerätäkseen vakuuttavia todisteita litiumpitoisuudesta kaivoksen rahoittajille. HUIPPUTEKNOLOGIAA SYVÄLLÄ. Suomessa on ns. hi-tech-metalleille suotuisa kallioperä. Ullavan litiumesiintymä on vasta alkua, uskovat GTK:n Olavi Kontoniemi ja Keliber Oy:n litium-ekspertti Olle Sirén. Pohjanmaa hi-tech-metallien Klondyke? Öljyä tai jalokiviä ei meidän seudultamme taida löytyä, mutta hyvät mahdollisuudet on löytää energiatekniikan seuraavia hittituotteita eli hi-tech-metalleja. Ullavan litiumkaivos on noussut uutisotsikoihin, ainakin Pohjoismaissa. Koko litiumprovinssia ei ole vielä kartoitettu, mutta litiumia näyttäisi löytyvän laajalta alueelta Teerijärven, Ullavan ja Halsuan välillä, keskuspaikkana Kaustinen. Aloitamme louhinnan Läntän esiintymästä, mutta lähistöllä on tusinan verran paikkoja, joiden kallioperässä näyttäisi olevan vastaavia litiumpitoisuuksia, Keliberin toimitusjohtaja Olle Sirén sanoo. Hän on tutkinut esiintymää yli 10 vuoden ajan ja myynyt yhtiönsä osake-enemmistön norjalaiselle Nordic Mining ASA:lle. Ensimmäiset viitteet litiumista löydettiin jo vuonna 1959, mutta silloin markkinoilla ei ollut samaa imua. Nykyisin viihde-elektroniikassa on litiumia lähes joka laitteessa, mutta sähköauton läpimurrosta odotetaan todellista markkinoiden räjäyttäjää. Suurimmat tunnetut litiumvarannot ovat Etelä-Amerikassa, ja kolmasosa maailman litiumviennistä on peräisin eräästä suolajärvestä Chilestä. Siksi kansainvälisesti toivotaan, ettei litiumkauppa aiheuttaisi epävakautta ja konflikteja tai ettei sitä ohjattaisi OPEC:n kaltaisesta järjestöstä. Tunnetut litiumvarat ovat arvioitua tarvetta pienemmät. Kaustisella valmistamamme litiumkarbonaatti menee akkutuotantoon; tarve on siellä suunnaton, Olle Sirén sanoo. VIHREÄÄ KULTAA. Uusi energia ratkaisu piilee kivessä. Monissa nyky päivän paristoissa on litium karbonaattia, koska se varastoi sähköä hyvin. Arkimetalleja. Myös muita hi-tech-metalleja tarvitaan monissa nykyajan tuotteissa, mm. energiansäästölampuissa, tietokonenäytöissä, lasereissa ja aurinkokennoissa. Kiina vastaa harvinaisissa maametalleissa noin 95 % maailmanmarkkinoiden tarjonnasta, mutta se rajoittaa niiden maastavientiä. EU toivoo lujasti, että sen oman alueen hi-tech-metallilöydökset turvaavat Euroopan teknologiateollisuuden tarpeet. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) selvityksen mukaan Suomi voi nousta monien muidenkin houkuttelevien hi-tech-metallien (esimerkiksi koboltti, indium, gallium, germanium, niobi, tantaali, titaani) samoin kuin harvinaisten maametallien ja platinametallien suurtuottajaksi. Kälviällä on lupaavia ilmeniittiesiintymiä, joissa se tärkein metalli on titaani. Lyijynlouhinta päättyi Korsnäsissä vuonna 1972, mutta malmi sisälsi lyijyn lisäksi myös harvinaisia maametalleja. Nyt kanadalainen kaivosyhtiö Tasman Metals tutkii alueita Korsnäsissä ja Maalahdessa. Suomessa toimii tätä nykyä yli 40 ulkomaista malminetsintä- ja kaivosyhtiötä. Sekä perinteisten teollisuusmetallien, kuten nikkelin, sinkin ja kuparin, että ennen kaikkea hi-tech-metallien kysyntä on jälleen laman jälkeen kasvussa, toteaa Olavi Kontoniemi GTK:sta. Perusmetallien louhinta on virinnyt uudelleen Nivalan Hituran kaivoksessa, josta kuljetetaan joka viikko vajaat 1000 tonnia nikkelirikastetta Kokkolan kautta Kiinaan. Oravaisfjärden-lahden pohjassa on myös mielenkiintoinen nikkeliesiintymä, jonka oikeudet omistaa Talvivaaran kaivosyhtiö. Vaatii enemmän kuin onnea. Öljyä tai kultaa löydettäessä merkit rikkauksista voivat olla hyvinkin selviä. Miten voi tietää, onko kompastunut hi-tech-metalliesiintymään? Meillä on kallion päällä 3 4 metriä paksu moreenipeite, joka voi antaa osviittaa siitä, mitä lähialueen kallioperässä on. Malmiviitteitä on helpompi löytää maan pinnalla olevista kivistä, jotka mannerjää on murtanut irti kalliosta, Olavi Kontoniemi sanoo. Mutta siihen vaaditaan toki harjaantunutta silmää ja etsijän mieltä. Tässä pätee sama kuin lintuharrastajalla, joka heti tunnistaa tietyn linnun sen laulusta. Olen etsinyt mineraaleja 30 vuoden ajan ja osaan tulkita johtolankoja, Olle Sirén sanoo ja näyttää kivilohkaretta, jossa kulkee vihertävänhohtavia säleitä spodumeenimineraalia, josta litiumi aiotaan erottaa. Sitten pitää kairata ja kairata varmistuakseen, että on löytänyt etsimänsä. johan svenlin 20 katternö katternö 21

12 Paleletko kun olet märkä? Toimittaja: Sonja Smedlund Kuvitus: Annika Lillkvist Kehon energia n Oletko ajatellut, että myös kehosi tarvitsee toimiakseen energiaa aivan samoin kuin auto tarvitsee polttoainetta? Kun autoon on tankattu bensiiniä, ehkä ajetaan kotiin laittamaan ruokaa. Sitten sinä tankkaat vatsaasi lihapullia, perunoita, salaattia ja voinokareen perunan päällä. Mutta mitä vatsaasi päätyneelle ruoalle tapahtuu? No, kehosi ottaa siitä talteen hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja. Keho pystyy muuttamaan ne lämmöksi ja liikkeeksi. Syötyämme veri kuljettaa riittävästi energiaa lihaksiimme, jotta jaksamme pyöräillä edestakaisin kaverin luo. Tai ehkä hypätä pituutta tai juosta 100 metriä, kuten pietarsaarelaisen Bonäsin koulun 5 B luokka. Miltä muuten tuntuu jaloissa, kun on juossut kaksi ratakierrosta? Johanna Forsman Johanna Forsman Niin kuin spagettia! Heikommalta! Lämpöisemmältä! huutavat muutamat viitosluokkaiset yhteen ääneen samalla venytellessään lihaksiaan. Hmm niin juuri, lämpöisemmältä. Kun viitosluokkalaiset juoksevat radalla ja hyppäävät pituutta, lihaksissa oleva energia muuttuu liike-energiaksi ja lämpöenergiaksi. Siksi urheillessa tulee kauttaaltaan niin lämmin. Monet Bonäsin koulun viitosluokkalaisista pelaavat jalkapalloa tai tanssivat vapaa-ajallaan. Ja harjoitusten jälkeen on aina nälkä. Energia on lopussa ja vatsa huutaa ruokaa. Mitä viitosluokkalaiset syövät harkkojen jälkeen? Puuroa, Alex Ramsay sanoo. Jugurttikin on hyvää, Alexandra Rhenfeldt sanoo. Viitosten lempiruoat kallistuvat etelämaiseen suuntaan: Pizza ja tacot, useimmat sanovat. Faffan spagetti ja jauhelihakastike ovat parasta, Alexandra sanoo. Lihakset ovat kehon moottoreita n Voimme liikuttaa kehoamme, kun eri lihakset supistuvat. Lihakset supistuvat, kun niiden pikkupienet säikeet tarttuvat toisiinsa. Harjoitellessa lihakset kasvavat, koska niihin muodostuu yhä enemmän lihassäikeitä. Kehossa on yhteensä yli 600 lihasta. Sydänkin on lihas ja toimii kehon pumppuna. Sydän vahvistuu mitä enemmän sitä treenaa. Mitä vahvempi sydän, sitä enemmän verta ja energiaa se jaksaa pumpata kehoosi. Märkyys varastaa energiaa n Paleletko kun olet märkä? Se johtuu siitä, että kun ihosi on kostea, siitä haihtuu vettä vesihöyryä. Haihtumiseen tarvitaan energiaa ja se otetaan kehostasi. Siksi sinusta tuntuu kylmältä. Kun palelee ja värisee kylmästä, ihokarvojen karvatupen pieni lihas supistuu. Kun iho supistuu, se vetäytyy taaksepäin, ihokarvat nousevat pystyy ja iho muuttuu nyppyläiseksi. Kananlihalle! Palelemiseen kuluu paljon energiaa. Siksi alkaa väsyttää, jos palelee pitkän aikaa. Keho kertoo, että täytyy käydä levolle energian säästämiseksi. Energiajuoma Banaani- ja mustikkasmoothieen tarvitset: 1/2 banaania 1 dl pakastettuja mustikoita 1 dl maustamatonta jugurttia 1 dl appelsiinimehua Aloita kuorimalla ja pilkkomalla banaani. Lisää banaaninpalat muihin aineisiin, sekoita tehosekoittimella ja kaada korkeaan lasiin. Hyvää! HOPLAA! Axel Denielilla on kehossaan 600 lihasta. Mitä enemmän hän niitä käyttää, sitä vahvemmiksi ne tulevat. TANKKI TÄYTEEN, KIITOS. Sebastian Larsson ja hänen kaverinsa tarvitsevat uutta energiaa juostuaan kilpaa. Banaani riittää moneen kierrokseen urheilukentällä. Karkki piristää, mutta sen energia ei riitä kovin pitkälle. Tankki tyhjänä n Jos saamme liian vähän energiaa, alamme palella, sillä silloin keho rajoittaa lämmöntuotantoa. Jos olemme unohtaneet syödä tai juoda, päätä voi alkaa särkeä. Ilman energiaa sisältävää ruokaa kehosi ei eläisi pidempään kuin noin viikon. Jotta jaksaisit laskea, lukea ja oppia koulussa, on tärkeää, että aivot saavat uutta energiaa muutaman tunnin välein. Voileipä tai hedelmä on välipalana parempi kuin karkit ja limsa. Karkista ja limsasta saa nopeasti uutta energiaa, mutta se ei kestä kovin pitkään. Banaaneista saa potkua n Banaani on energiapitoisin hedelmä. Siksi on hyvä popsia yksi tai useampi banaani, jos haluaa nopeasti täyttää energiavarastot. Mutta miten pitkälle yhdellä banaanilla jaksaa juosta? Ja miten pitkälle energia riittää, jos pyöräillessä syö banaanin? Energiamäärällä mitattuna banaani sisältää noin 101 kilokaloria (kcal). Jos juokset kohtuullista vauhtia, banaanin energia riittää 1,5 kilometrin matkalle. Pyöräillessä se riittää pitempään. Banaanista saa energian vähän yli 4 kilometrin matkalle. Muista juoda riittävästi pyöräretken jälkeen! 22 katternö katternö 23

13 Suhtautuminen ydinvoimaan muuttui Ei tänne! Se oli Simossa ja Pyhäjoella monen asukkaan ensireaktio, kun Fenno voima tiedotti uuden ydinvoimalan rakentamis suunnitelmistaan. Kolmen vuoden avoimen keskustelun ja suoran informaation jälkeen useimmat ovat nyt luopuneet kauhukuvistaan ja näkevät niiden sijaan oman kunnan kasvumahdollisuudet. Jos saamme tänne ydinvoimalan, se nostaisi koko kunnan osaamistasoa monta pykälää kaikilla sektoreilla. Se merkitsisi elinkeinoelämälle suurta piristysruisketta, sanoo yrittäjä ja yritysjohtaja Ingmar Westerlund, joka on asunut 30 vuotta Pyhäjoella. 24 katternö katternö 25

14 Aluksi keskustelua ohjasivat tunnepohjaiset argumentit, jotka perustuivat aiempiin ydinvoimakatastrofeihin kuten Tšernobyliin. Meidän on katsottava eteenpäin. Palvelujen tuottaminen käy kunnille yhä kalliimmaksi ja kun fossiilinen sähköntuotanto ajetaan alas, teollisuus siirtyy etelään, Matti Pahkala sanoo. Ammatti- ja vapaa-ajankalastajat olivat huolissaan, miten niemellä sijaitseva ydinvoimala vaikuttaisi Karsikkoniemen kalasatamaan ja lohenkalastukseen Simon edustalla. Kalasatama jää paikalleen eikä lohenkalastukseen kohdistu kielteisiä vaikutuksia, Simon kunnanjohtaja ja vapaa-ajankalastaja Esko Tavia sekä Fennovoiman Simon toimiston aluekoordinaattori Minna Palosaari sanovat. Suomi saa uuden ydinvoimapaikka kunnan, kun Fennovoima vuoden 2011 alkupuoliskolla tekee päätöksen Pyhäjoen ja Simon kesken. Molemmissa kunnissa ydin voimala nähdään suurena mahdollisuutena ja energiaruiskeena oman seudun kasvulle. Pyhäjokiset ja simolaiset saivat kolme vuotta sitten kuulla kuntansa kuuluvan niiden paikkakuntien joukkoon, joita Fennovoima oli kartoittanut suunnittelemaansa ydinvoimalaa varten. Siitä lähtien ydinvoima on ollut tärkeä puheenaihe niin Pyhäjoella kuin Simossakin. Ruotsinpyhtää putosi viime vuoden lopulla ehdokaskuntien joukosta ja jäljelle jäi vain kaksi Simon Karsikkoniemi ja Pyhäjoen Hanhikivi. Monien ensireaktio oli, etteivät he halua tänne ydinvoimalaa. Aluksi keskustelua ohjasivat tunnepohjaiset argumentit, jotka perustuivat aiempiin ydinvoimakatastrofeihin kuten Tšernobyliin, kertoo Pyhäjoen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Matti Pahkala (kesk.). Fennovoima avasi helmikuussa 2008 Pyhäjoelle tiedotustoimiston, joka on avoinna kaksi päivää viikossa. Samanlainen toimisto on Simossa. Toimistoissa on karttoja ja tiedotusaineistoa ydinvoimasta, säteilystä ja muista, suunniteltuun laitokseen liittyvistä asioista. Hyllyllä on herneitä sisältäviä lasiruukkuja, jotka kuvaavat Säteilyturvakeskus STUK:n tekemää vertailua eri lähteistä peräisin olevista säteilyannoksista. Meille tulee paljon vierailijoita aina paikallislehden kirjoitettua jotain ydinvoimalasta. Useimmat miettivät nykyään aikataulua, muutamat tutkivat karttaa ja tarkastavat, ovatko heidän marjamaansa alueella, kertoo Fennovoiman Pyhäjoen toimiston aluekoordinaattori Heli Haikola. Vähä vähältä keskustelun äänensävyt ja argumentit ovat muuttuneet, ja kun valtuusto sitten äänesti asiasta, äänet jakautuivat 16 5 kyllä-äänten hyväksi. Fennovoima on alusta alkaen kertonut avoimesti ja esimerkillisesti suunnitelmistaan ja keskustellut asukkaiden kanssa ydinvoiman käsittelystä ja riskitekijöistä. Asukkaat ovat kolmen vuoden aikana omaksuneet faktat ja luottavat Fennovoimaan ydinvoimaoperaattorina, Matti Pahkala sanoo. Hanhikivenniemen aluetta on tähän saakka käytetty lähinnä metsätalouteen, mutta niemellä on kulkenut myös metsästäjiä ja lintuharrastajia. Luontoarvojen tuhoutuminen esitetään tavallisimmin argumenttina laitosta vastaan. Toki on helppo ymmärtää niiden turhautuminen, jotka ovat juuri saaneet kesämökkinsä valmiiksi ja joutuvat jättämään ne. Alue muuttuu, mutta munakasta ei voi valmistaa rikkomatta muutamaa munaa, Pahkala toteaa. Hän korostaa, ettei kunnan talouden pelastamiseen ole epätoivoista tarvetta. Selviämme hyvin kilpailussa muiden, alle asukkaan kuntien kanssa. Koulut on hiljattain remontoitu, urheilukenttä on huippukunnossa ja terveydenhuoltopalvelut toimivat hyvin, mutta kuntien on yhä vaikeampi huolehtia kaikkien mahdollisten palveluiden toteuttamisesta. Meidän täytyy katsoa vuotta eteenpäin. Kunta on painattanut esitteen, jonka iskulauseena on: Suomen paras ydinvoimalan sijoituspaikka. Emme halua korostaa itseämme kilpailijan kustannuksella, mutta toki meillä on tarjota suotuisa maantieteellinen sijainti, jossa mm. merivirrat tuovat meille Perämeren kylmintä jäähdytysvettä. Siirrymme 180 km pohjoiseen rannikkoa pitkin ja saavumme Simoon, jossa Pyhäjoen tavoin on alle asukasta ja monin verroin suurempi teollisuuskaupunki naapurina. Pyhäjoella ydinvoimala auttaisi kuntaa säilymään itsenäisenä Raahesta, kun taas Simo haluaa mielellään välttää kuntaliitoksen isoveli Kemin kanssa, vaikka suhteet ovatkin hyvät. Myös Kemissä äänensävyt ovat myönteisiä Simon ydinvoimalalle. Monet simolaiset työskentelevät Kemin teollisuuslaitoksissa ja Karsikkoniemi sijaitsee Kemin rajalla, Simon kunnanjohtaja Esko Tavia sanoo. Simossa valtuuston äänet lankesivat vastaavalla enemmistöllä kuin Pyhäjoella eli 14 ydinvoiman puolesta ja 7 vastaan. Keskustelu on täällä ollut hyvin asiallista. Eduskunnan päätettyä ydinvoiman jatkorakentamisesta heinäkuussa voimalaa aluksi vastustaneet kuntapoliitikot ovat tajunneet, ettei ydinvoiman estämisessä ole mitään mieltä. Sen sijaan siitä on tullut kunnassa maankäyttökysymys. 26 katternö katternö 27

15 Talouden lisäpotku olisi pienessä kunnassa tuntuva. Kaikkia seurauksia elinkeino- ja talouselämälle ei voi edes ennakoida. Se merkitsisi 3,5 5 miljoonaa euroa pelkästään kiinteistöveroina kunnalle. Se vastaa lähes puolta kunnan kaikista tämänhetkisistä verotuloista. Lisäksi seudun yritykset voisivat luottaa voimakkaaseen nousuun. Elinkeinoelämä on valmistautunut hyvin ja etsinyt kumppaneita voidakseen osallistua rakentamiseen. Meillä on mm. Lapin Teollisuusrakennus, joka kuuluu Olkiluoto 3 ydinvoimalan suurimpiin suomalaisiin rakentajiin, Esko Tavia kertoo. Fennovoiman tiedotustoimistolla Maksniemessä, Simon ja Kemin rajalla, on rauhallista. Nyt kävijöitä ei ole montaa, mutta joka kerta kun jokin uusi päätös on julkaistu, meillä on täällä talo täynnä, sanoo Fennovoiman Simon toimiston aluekoordinaattori Minna Palosaari. Samoin kuin Pyhäjoella paikalliset yrittäjät ovat vierailleet tiedotustoimistolla ahkerasti selvittääkseen, mitä mahdollisuuksia oman liiketoiminnan kehittämiseen olisi. Alussa puhuttiin eniten säteilystä ja onnettomuusriskeistä. Lähinnä naiset olivat huolissaan, joten järjestimme naisteniltoja, joissa kaikki saivat esittää kysymyksensä todellisille asiantuntijoille joutumatta itse itsensä ylentäneiden asiantuntijoiden pilkkaamiksi tai yliajamiksi. Nykyään sitten kysytään päätösten ja mahdollisen rakentamisen aikatauluista, Minna Palosaari kertoo. Rakentamisen on suunniteltu alkavan vuonna 2012, kun Fennovoima on valinnut ydinvoimalan sijoituskunnan ja reaktoritoimittajan ranskalaisen Arevan tai japanilaisen Toshiban. Vain yksi paikkakunta voidaan valita miten selviätte mahdollisesta takaiskusta? Jos niin käy, kaikki muuttuu, mutta muuten jatkamme kuten aiemmin. Olemme alusta saakka pyrkineet tekemään Fennovoiman asettumisen tänne helpoksi ja keskitymme ainoastaan hoitamaan omat asiamme mahdollisimman hyvin, Esko Tavia toteaa. Toki se olisi suuri pettymys, mutta emme kuitenkaan enää ole samassa tilanteessa kuin kolme vuotta sitten aloittaessamme. Kokoamme paraikaa kaikki tehdyt selvitykset ja tutkimukset ja laadimme niiden pohjalta Pyhäjoelle pitkän aikavälin matkasuunnitelman, Matti Pahkala sanoo. johan svenlin Fennovoima päättää keväällä 2011, kumpi paikka - kunta Pyhäjoki vai Simo saa ydin voimalan. Joka tapauksessa Suomi saa uuden ydinvoimala paikkakunnan. Fennovoima Katternö Ydinvoima Oy Ab omistaa noin 7 % Fennovoimasta. Fennovoima on perustettu vuonna 2007, ja sillä on 64 osakasta. Fennovoima haki tammikuussa 2009 valtio neuvostolta periaatepäätöstä ydin voimalan rakentamiseksi. Eduskunta myönsi Fennovoimalle periaatepäätöksen heinä kuussa Fennovoima valitsee ensi vuonna ydinvoimalan sijoituskunnan ja reaktoritoimittajan vuonna Ydinvoimalan sähköntuotannon suunnitellaan käynnistyvän vuonna Laitos on käytössä vähintään 60 vuotta. (Lähde: Fennovoima) Tässä muutamien simo laisten ja pyhä jokisten mieli piteitä Fenno voiman ydin voimalan mahdolli sesta rakenta misesta heidän kotiseudulleen: Jaana Nikupeteri, Simo Minulla ei ole varmaa mielipidettä asiasta. Jos jokin onnettomuus tapahtuu, se leviää kuitenkin monta sataa kilometriä voimalan ympärille. Jos voimala tulee, toivon kuitenkin, että paikalliset yritykset saavat rakentaa sitä, jotta rahat jäävät tänne. Teija Simoska, Simo Maailmalla on suuntauksena, ettei ydinvoimaloita enää rakenneta. Miksi Suomi sitten tekee niin? Ja mitä jätteille pitäisi tehdä? Monet asiat mietityttävät, mutta vuorotyötä tekevänä pienten lasten äitinä ei ole aikaa käydä tiedotusilloissa. Ari Hiltula, Simo Matkailualan yrittäjänä mietin ensin ydinvoiman vaikutuksia omaan toimintaani, mutta täältä Wanhasta Pappilasta näkyy jo nyt kaksi suurta tehdasta ja satama. Ydinvoimala toisi mukanaan uusia matkustajavirtoja, ja tarvitsemme jotain, joka katkaisisi Pohjois-Suomen kaikenlaisten lakkautusten ja kasvavan työttömyyden suunnan. Oiva Viirret, Pyhäjoki Laitoksen tulo tänne olisi kunnallemme ainutlaatuinen tilaisuus. Tarvitsemme lisäpotkua talouteen ja näin suurta investointia ei siirretä Kiinaan. Yhteiskunnassamme on paljon isompia terveysuhkia kuin säteily. Esimerkkinä voin kertoa, että seitsemän tupakoivaa veteraaniystävääni on kuollut keuhkosyöpään. Terhi Takaeilola, Pyhäjoki Ensin vastustin ydinvoimalaa Pyhäjoelle. Luulin, että meidän pitäisi syödä pillereitä ja uskoin, että laitos rumentaisi luontoa.nyt toivon, että se rakennettaisiin tänne, jotta saisimme enemmän yrityksiä ja voisimme säilyttää kunnan korkean palvelutason. Maija Kelakoski, Pyhäjoki Olen enemmän vastaan kuin puolesta. Ydinvoimala tarjoaisi hyviä kasvumahdollisuuksia, mutta se myös pilaa luontoa. Ja ydinpolttoaineen loppusäilytys huolestuttaa. Tästä puhuttiin paljon, kun kävin lukiota, mutta viime aikoina se ei enää ole ollut yhtä iso puheenaihe. Satu Niemi, Pyhäjoki Asiassa on sekä hyviä että huonoja puolia. Minulla ei ole lukkoon lyötyä mielipidettä enkä ole käynyt tiedotustoimistossa. Lapsuuden kauhukuvat Tšernobylistä ovat vielä mielessä, mutta samanlainen onnettomuus on tuskin nykyään mahdollinen. Täytyy ajatella tulevaisuutta. 28 katternö katternö 29

16 Säteilyä on kaikkialla Joka tietää, ei pelkää. Ja tietoa on tärkeää syventää kaiken aikaa. Säteily on luonnollista. Sitä on kaikkialla ympärillämme ja meissä itsessämmekin. Joskus se on hyödyllistä, joskus haitallista. Vaarallisin säteily, jolta on tärkeintä suojautua, on lähtöisin kallio perän radonista. Miksi niin monet pelkäävät ydinvoimaa? Yli ihmistä on Suomessa työskennellyt ydinvoimaloissa. En ole koskaan tavannut yhtään, joka olisi tosissaan pelännyt säteilyä, sanoo Säteilyturvakeskuksen (STUK:n) Olli Vilkamo, joka vastaa Suomen ydinvoimaloiden säteilysuojelun valvonnasta. Kyse on tiedosta, aivan ratkaisevasti. Näillä ihmisellä on omaa kokemusta ydinvoimaloista, he ovat nähneet niiden toiminnan. He ovat läpäisseet lukemattomat turvatarkastukset. He tietävät, etteivät ydinvoimalat vuoda. Pelko liittyy varmaan siihen, ettei säteilyä voi nähdä tai aistia, Olli Vilkama sanoo. Se koetaan näkymättömänä uhkana, jota vastaan ei voi suojautua. Mutta säteilyä on kaikkialla ympärillämme, ja sitä on aina ollut. Se on luonnollista. Maankamara säteilee allamme, betoni- ja tiiliseinät ympärillämme. Avaruudesta tulee säteilyä. Syömme, juomme ja hengitämme radioaktiivisia aineita. Myös oma kehomme tuottaa säteilyä, koska se sisältää radioaktiivista kaliumia (K-40) ja hiiltä (C-14). Noin 10 % saamastamme säteilystä tulee omasta kehostamme. Säteilyä ei siis voi välttää. Itse asiassa juuri ydinvoimalat ovat turvallisimpia paikkoja. Niissä voi ainakin luottaa, että herkät mittarit heti ilmoittavat kohonneista säteilyarvoista. Säteilevä ihminen Sivun 32 kuva esittää Suomen tärkeimmät säteilylähteet. Matti Meikäläisen säteilyannoksesta 54 % on peräisin kallioperän radonista, 31 % avaruudesta, luonnosta tai omasta kehosta. Terveydenhuollon säteily eli 14,5 % tulee pääasiassa röntgentutkimuksista ja radioisotooppitutkimuksista. Mikael Nybacka Muu säteily, joka on peräisin ilmakehässä 1960-luvulla tehdyistä ydinasekokeista ja Tšernobylin cesium-laskeumasta, on vain runsaat 0,5 %. Suomalaisista ydinvoimaloista peräisin oleva säteily on hädin tuskin mitattavissa; se on alle 0,002 %. Tilastollisesti Suomessa kuolee vuosittain ihmistä säteilyyn liittyvistä syistä. Noin 300 kuolee radonin ja runsaat 100 UVsäteilyn aiheuttaman syövän vuoksi kuolemaa johtuu muiden säteilylähteiden aiheuttamasta syövästä. Luvut ovat peräisin Säteilyturvakeskuksen, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2009 julkaisemasta tutkimuksesta. Kuka lopultakin sairastuu, lienee suurelta osin sattuman sanelemaa. Tupakanpolton ja radonin välillä todettiin kuitenkin erittäin vahva yhteys. Radon aiheuttaa 14 % kaikista keuhkosyövistä, mutta tästä keuhkosyöpäryhmästä 85 % oli tupakoivia. Koko pelottaa Ydinvoimaloiden suunnaton koko ja niissä piilevät valtavat voimat tuntuvat myös synnyttävän pelkoa. Mutta koolla ei ole mitään tekemistä turvallisuuden kanssa. Eihän esimerkiksi pieni auto ole välttämättä turvallisempi kuin suuri. Turvallisuus on monen tekijän summa, Olli Vilkamo sanoo. Kokoa voidaan päinvastoin pitää turvallisuutta puoltavana argumenttina. Jos toiminnassa tarvitaan erityisiä turvajärjestelyjä, ehkä toiminta on hyvä keskittää muutamaan isoon laitokseen? Silloin myös turvallisuustyö voidaan keskittää niihin. Tietoa on tärkeää syventää kaiken aikaa. Maailmalla on nykyisin käytössä yli 4 40 ydinvoimalaa. Tšernobylin (v. 1986) onnettomuuden jälkeen vain yksi tapahtuma on luokiteltu onnettomuudeksi Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n luomalla 7-portaisella INES-asteikolla. Ympäristölle vaarattomat tapahtumat luokitellaan asteikolla 1 3, ympäristölle vaaraa aiheuttavat asteikolla 4 7. Tämä INES4:ksi luokiteltu onnettomuus tapahtui uraanin rikastamisen yhteydessä tutkimushankkeessa Tokaimurassa Japanissa vuonna Kolme työntekijää ylitti U-235-isotoopin kriittisen massan tietämättömyyttään ja turvamääräysten vastaisesti. Ydinreaktio jatkui pienessä mittakaavassa 20 tuntia ja työntekijät saivat niin paljon säteilyä, että kaksi heistä kuoli myöhemmin. Kukaan muu ei altistunut sallitut raja-arvot ylittävälle säteilylle. Helposti unohdetaan, että turvallisuusvaatimuksia on huomattavasti kiristetty sekä ydinvoimaloissa että koko yhteiskunnassa sen jälkeen kun ydinvoima otettiin Suomessa käyttöön vuosina , Olli Vilkamo sanoo. Vuonna 1980 Jimmy Carter oli vielä USA:n presidentti, Leonid Brežnev Neuvostoliiton kommunistipuolueen pääsihteeri, Urho Kekkonen hallitsi Suomea. Pennin kolikot olivat käypää valuuttaa. Tulevaisuuden NMT-matkapuhelintekniikka oli vasta kokeiluasteella. Myös ympäristönsuojelu oli suurelta osin lapsenkengissä. Turvavyöt oli juuri julistettu pakollisiksi auton etuistuimilla mutta ei takaistuimilla. Autojen pakokaasut tuprahtelivat ilmaan aika lailla suoraan. Jätteistä hankkiuduttiin eroon lastaamalla ne kaatopaikalle. Suomessa ei ollut ympäristöministeriä, ei ympäristöviranomaisia eikä juurikaan ympäristöaktivisteja. Ensimmäiset sellaiset herättivät huomiota vuonna 1980 rakentaessaan patoja Koijärvellä. Nykyään ympäristölainsäädäntö on laajaa ja turvallisuusajattelu vallitseva normi. Jos ennen oltiin huolettomia ja ehkä sinisilmäisiä, enää sitä tuskin ollaan. Tiedottamista, tiedottamista Säteilyturvakeskus (STUK) perustettiin vuonna 1958 sairaanhoidon säteilylaitteiden valvontaviranomaiseksi. Toimialaa on laajennettu askel askeleelta. Tätä nykyä STUK kuvaa itseään täyden palvelun asiantuntijatalona säteily- ja ydinturvallisuusasioissa ; työntekijöitä on noin 360. STUK seuraa taukoamatta Suomen säteilytilannetta tiheän mittausasemaverkoston avulla. Ydinvoimaloihin pidetään yhteyttä päivittäin. Niiden vuositarkastuksissa vaihdetaan ydinpolttoaine ja tehdään huoltotyöt, ja työtä seuraa paikan päällä suuri joukko STUK:n tarkastajia ja muita asiantuntijoita. Säteilyturvakeskuksen Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloissa tekemät mittaukset osoittavat, että niiden päästöt ovat alle prosentin sallituista raja-arvoista. 30 katternö katternö 31

17 Vuosittain kerätään lukuisia näytteitä merestä, ilmasta ja maaperästä ydinvoimaloiden läheisyydestä; myös talousvedestä, elintarvikkeista, sadevedestä ja jopa maidosta lähialueilta. Yksittäisen ihmisen altistumisraja-arvo ydinvoimalan päästöille on 0,1 millisievertiä vuodessa, mikä on suomalaisen keskimäärin vuodessa saamasta säteilyannoksesta 1/40. Todellisuudessa säteilyannos on ollut alle prosentin raja-arvosta. Toisin sanoen: jos keskivertosuomalainen altistuu 3700 mikrosievertin säteilylle vuodessa, ydinvoimalan lähellä asuva suomalainen altistuu alle 3701 mikrosievertille vuodessa. Uhkakuvat kuitenkin elävät monien mielissä. Meiltä kysytään usein, voiko ydinvoimalan lähellä esimerkiksi kalastaa tai kasvattaa perunaa. Tietenkin voi, se on yhtä vaaratonta ja luonnollista kuin muuallakin, Olli Vilkamo sanoo. Tiedotus on keskeistä STUK:n työssä. Keskus vastaa satoihin kysymyksiin vuosittain ja järjestää kursseja ja tiedotustilaisuuksia tuhansille. Kiinnostus on selvästi suurempaa ydinvoimaloiden lähikunnissa. Esimerkiksi Eurajoen ja Rauman koululaisilla lienee verrattain hyvä tietotaso ydinvoima-asioissa. Monet koululaiset käyvät myös kesätöissä Olkiluodon ydinvoimalassa. Joka tietää, ei pelkää. Ei ainakaan turhaan, Olli Vilkamo sanoo. STUK:n kotisivuilla on tarjolla runsaasti tietoa säteilyturva-asioista. Uusia uhkakuvia Sabotaasi- ja terroriuhka ovat nousseet esiin vuoden 1980 jälkeen. Ne ovat myös ratkaisevasti muuttaneet ydinvoimaloihin pääsyä. Ennen oli avointen ovien politiikka, nyt täytyy miettiä turvallisuutta joka vaiheessa. Fyysinen suojaus on aivan eri tasoa kuin ennen. Jos alueella tunnistetaan jotain odottamatonta, siihen on valmius puuttua hyvin lyhyellä varoitusajalla, sanoo Ronnie Olander, joka on Säteilyturvakeskuksessa ydinvoimaloiden turvajärjestelyjen ylitarkastaja. Rakensimme ehkä ydinvoimalamme suotuisaan aikaan. Reaktorit tilattiin Neuvostoliitosta (Loviisa) ja Ruotsista (Olkiluoto), jotka olivat 1960-luvulla ydinvoimateknologian johtavia maita. Saimme hyvin testatut reaktorit, ja valmistajat kouluttivat henkilökuntaa vankalla otteella, Ronnie Olander sanoo. Samalla Suomi esitti venäläisille reaktoritoimittajille tiukempia turvallisuusvaatimuksia kuin mihin nämä olivat tottuneet. Tätä ajoi mm. STUK:n tuleva pääjohtaja Antti Vuorinen. Daniel Jåfs, monivuotinen toimitusjohtaja Säteilylähteet Suomessa: millisievertiä/vuosi/henkilö 0,36 0,33 0,50 0,45 0,03 0,02 Sisäilman radon 54 % Säteily maaperästä 12 % Säteily avaruudesta 9 % Luonnon radioaktiivisuus kehossa 10 % Röntgentutkimukset 13,5 % Lääketieteelliset isotooppitutkimukset 1 % Ydinasekokeet + Tšernobyl-laskeuma 0,5 % Janne Nylund 2,00 Suomalainen altistuu keskimäärin 3,7 millisievertin säteilylle vuodessa. Kuten näkyy, yli puolet eli 2,0 millisievertiä (54 % kokonaissäteilystä) tulee sisäilman radonista. Suomen ydinvoimaloiden säteily on niin vähäistä, ettei se näy kuvassa. Meiltä kysytään usein, voiko ydin voimalan lähellä esi - merkiksi kalastaa tai kasvattaa peru naa. Tietenkin voi, se on yhtä vaaraton ta ja luonnollista kuin muuallakin. Finnatomissa, joka koordinoi suomalaisten työtä ydinvoimaloita rakennettaessa, kertoo väitöskirjassaan (Åbo Akademi, 2009), miten Loviisan ydinvoimalan rakenteeseen tehtiin joukko turvallisuuteen tähtääviä parannuksia kehitystyössä mm. Wärtsilän ja Ahlströmin kanssa. Venäläisten mielestä se oli turhaa, mutta myöhemmin he ovat omaksuneet paljonkin suomalaisten turvallisuusajattelusta, Jåfsin mukaan. Ydinvoimaloiden suojaamisessa on ajateltava oikeastaan kaikkea, Ronnie Olander sanoo. Lainsäädäntö muodostaa tietenkin perustan Suomessa on nykyaikainen ja päivitetty ydinvoimalaki vuodelta Viranomaiset ja ydinvoimalat päivittävät jatkuvasti uhkakuviaan ja riskianalyysejään. Uusia ydinvoimaloita rakennettaessa turvallisuusnäkökohdat ovat mukana heti piirustuspöydältä lähtien. Inhimilliseen tekijään ei voi koskaan luottaa 100-prosenttisesti, Ronnie Olander sanoo. Ydinvoimalassa työskentelevien työtehtävät on jaoteltu turvallisuusluokkiin, ja heistä tehdään turvallisuusselvitykset. Paikallispoliisi tekee suppeat turvallisuusselvitykset ja Suojelupoliisi perusmuotoiset turvallisuusselvitykset, mm. Ronnie Olanderia koskevan. Laaja turvallisuusselvitys tehdään henkilöistä, joiden työtehtävät kuuluvat ensimmäiseen turvallisuusluokkaan. Yleisenä periaatteena on, että käytössä on oltava useita erilaisia, toisistaan riippumattomia turvajärjestelmiä. Kenelläkään ei saa olla pääsyä kaikkiin näihin järjestelmiin yhtä aikaa. Tärkeät toiminnot on virheiden ja sabotaasiriskin välttämiseksi aina tehtävä tiimityönä. Kaksinkertainen suojarakennus Loviisan ja Olkiluodon vanhojen ydinvoimaloiden turvallisuutta on asteittain päivitetty Tšernobylin onnettomuuden jälkeen, kuten toisessa artikkelissa kerrotaan. Vaikuttaako se turvallisuuteen, että Olkiluodon kolmannen ydinreaktorin ja samalla ensimmäisen ns. 3+ sukupolven reaktorin rakennustyöt ovat myöhässä? Ei, sekä tekniikka että turvallisuus noudattavat tiukimpia vaatimuksia ja uudenaikaisinta tekniikkaa. Reaktoriin tulee turva-allas eli betonibunkkeri, joka sieppaa mahdollisen sulaneen uraanisydämen ja täyttyy jäähdytysvedellä. Reaktori mitoitetaan kestämään raskaan ja täyteen tankatun lentokoneen törmäyksen. Laitoksesta tulee ehdottoman turvallinen, mutta koska se on ensimmäinen tämäntyyppinen rakenne ja sen suojaus on aiempaa vankempi, rakentaminen vie enemmän aikaa. Turvallisuusvaatimuksia ei voi missään vai- heessa ruveta peukaloimaan, Ronnie Olander sanoo. Mutta seuraavan samantyyppisen ydinvoimalan rakentaminen sujuu luultavasti paljon joustavammin. Miten turvallisia vanhat venäläiset ydinvoimalat ovat? Säteilyturvakeskus valvoo jatkuvasti ympäristöä varsinkin Sosnovyi Borin (80 km Pietarista lounaaseen) ja Poljarnyi Zorin (Kuolan niemimaalla) reaktoreita. Suomalais-venäläistä yhteistyötä on vuodesta 1992 lähtien toteutettu yhteistyöohjelmalla, jossa on mm. sitouduttu ilmoittamaan ydinvoimatapahtumasta enintään 15 minuutin kuluessa. svenolof karlsson Erittäin vakava onnettomuus Vakava onnettomuus Ympäristölle vaaraa aiheuttava onnettomuus Laitosonnettomuus Vakava turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma Merkittävä turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma Poikkeuksellinen turvallisuuteen vaikuttava tapahtuma Tätä ns. INES-asteikkoa käytetään tavanomaisesta poikkeavien ydinvoimatapahtumien luokitteluun. Asteikon tapahtumat 1-3 eivät vaikuta ympäristöön, kun taas tapahtumat 4-7 kuvaavat onnettomuuksia, joihin liittyy eritasoisia riskejä ja vahinkoja. Tšernobylin onnettomuuden jälkeen vakavin tapah tuma on luokiteltu INES4:ksi. Suomen ydin voima loissa on pari kertaa kirjattu INES2-tason tapahtumia, viimeksi vuonna Mitä säteily on? Käsitteissä on aika lailla sekaannusta puhuttaessa säteilystä. Säteilyä on kaikkialla, missä on ainetta tai energiaa. Joka paikassa säteilee jonkin verran, kuten Säteilyturvakeskuksen kotisivuilla sanotaan. Sähkömagneettinen säteily on ajassa ja tilassa etenevää aaltoliikettä. Kutsumme sähkömagneettista säteilyä eri aallonpituusalueilla eri nimillä: radioaalloiksi (hyvin pitkä aallonpituus), mikroaalloiksi, infrapunasäteilyksi, näkyväksi valoksi, ultraviolettisäteilyksi, röntgensäteilyksi ja gammasäteilyksi (hyvin lyhyt aallonpituus). Hiukkassäteily on joko atomien tai niiden hiukkasten suihkua. Kun niiden liike-energia on riittävän suuri, ne voivat törmätessään atomeihin esimerkiksi irrottaa elektroneja elektronikuorelta. Radioaktiivisuudeksi kutsutaan ilmiötä, jossa atomiytimet spontaanisti muuttuvat toisentyyppisiksi ytimiksi samalla luovuttaen ionisoivaa säteilyä. Ionisoivassa säteilyssä on riittävästi energiaa irrottaakseen elektroneja atomeista tai hajottaakseen molekyylejä. Atomit ja molekyylit muuttuvat tätä kautta ionisiksi (eli niiden sähkövaraus on normaalia suurempi tai pienempi). Nimenomaan ionisoiva säteily on ihmiselle vaarallista. Ionisoimaton säteily on säteilyä, joka ei pysty hajottamaan atomeja tai molekyylejä. Säteilyn käyttö sairaanhoidossa Vaikka säteily voi olla vaarallista, siitä on valvotuissa oloissa suurta hyötyä esimerkiksi sairaanhoidossa: Röntgensäteilyä käytetään havaitsemaan luuston vammoja, kasvaimia tai hampaiden reikiä. Tuomalla kehoon jodin radioaktiivista isotooppia voidaan tutkia, miten paljon kilpirauhaseen hakeutuu jodia. Vereen voidaan lisätä radioaktiivista ainetta ja sen avulla seurata verenkierron toimintaa ihmisen kehossa. Tärkeä käyttöalue on syöpäkasvaimien ja verisuoniepämuodostumien säteilyhoito. Mikä on vaarallista säteilyä? Gammasäteily on hyvin lyhytaaltoista ja suurienergistä sähkömagneettista aaltoliikettä, joka on peräisin atomin ytimestä ja avaruuden kosmisesta säteilystä. Röntgensäteily on pitkäaaltoisempi muoto, jota voidaan saada aikaan myös sähkön avulla keinotekoisesti röntgenlaitteissa. Gammasäteily on hyvin läpitunkevaa, mutta sitä voi vaimentaa useiden senttimetrien paksuisella lyijykerroksella, 10 cm paksuisella betonilla tai useiden metrien vesikerroksella. Alfasäteily on hiukkassäteilyä, jota syntyy kun kaksi protonia ja kaksi neutronia (heliumydin) samanaikaisesti irtoaa atomin ytimestä. Radon on merkittävä alfasäteilyn lähde. Alfasäteily pysähtyy helposti eikä pysty esimerkiksi tunkeutumaan ihmisen ihon läpi. Toisaalta alfasäteily voi olla erittäin vaarallista, jos se pääsee suoraan kosketukseen eläviin soluihin, esimerkiksi jos alfasäteilyä joutuu kehoon hengitysilman tai ruoan mukana. Beetasäteily on hiukkassäteilyä, jota syntyy kun atomiytimen neutroni muuttuu protoniksi ja elektroniksi. Protoni jää ytimeen, mutta elektroni poistuu siitä beetasäteilynä. Esimerkiksi cesiumin isotoopit lähettävät beetasäteilyä. Beetahiukkasten kantama on noin senttimetrin verran kudoksessa ja 10 metriä ilmassa. Paksut vaatteet tai ikkunalasi pysäyttävät beetasäteilyn, mutta beetahajoamisen yhteydessä muodostuvaan gammasäteilyyn tarvitaan tukevampaa suojaa. Neutronisäteily koostuu atomin ytimestä poistuneista neutroneista. Neutronilla ei ole sähkövarausta, jonka vuoksi se on erittäin läpitunkevaa. Se muuttuu hajotessaan elektroniksi, antineutriinoksi ja protoniksi; puoliintumisaika on runsaat 10 minuuttia. Neutronisäteilyä syntyy mm. ilmakehässä kosmisen säteilyn törmätessä ilmakehään mutta myös ydinreaktoreissa ytimen haljetessa. Säteilyn pysäyttää 5 metrin vesikerros tai 2 3 metrin betoni. Ultraviolettisäteily tai UV-valo on ionisoimatonta sähkömagneettista säteilyä. Ihmissilmä ei pysty erottamaan ultraviolettisäteilyä, mutta tietyt hyönteiset, linnut ja jotkin muut eläimet pystyvät. Rusketus on UV-säteilyn tunnetuin biologinen seuraus; se syntyy, kun iho muodostaa melaniinipigmenttiä säteilyn suojaksi. UV-säteily voi aiheuttaa muutoksia solujen DNA:han ja sitä kautta syöpää. Samalla UV-säteily on kuitenkin ihmiselle elintärkeää, sillä ihon kolesteroli muuttuu D3- vitamiiniksi altistuessaan UV-säteilylle. 32 katternö katternö 33

18 Igor Kostin / RIA Novosti / Topfoto / Lehtikuva Ydinvoiman hyödyt Sähköntarve kasvaa vielä pitkän aikaa tulevaisuudessa. Sekä Suomessa että muualla. Maailman väestömäärä eli 6,7 miljardia jatkaa kasvuaan. Väestömäärän odotetaan vakiintuvan 9 10 miljardiin. Neljäsosalla maailman ihmisistä ei vielä ole sähköä. Halpa ja luotettava sähkö on välttämätöntä köyhimpien elintason nostamiseksi. Maailman sähkönkulutus on nykyään noin TWh (terawattituntia). Kansainvälisen energiajärjestön (IEA:n) mukaan energiantuotantoa on lisättävä 3 % vuosittain, noin 600 TWh. Usein argumenttina esitetään myös, että maailman turvallisuustilanne on voimakkaasti riippuvainen halvan energian saatavuudesta. Uusi ydinvoima on kilpailukykyistä. Tuulivoima ja bioenergia ovat siihen verrattuina kalliita, riittämättömiä ja epäluotettavia. Ydinvoimalan tuotantokustannukset ovat suunnilleen euroa megawattitunnilta (MWh) kaikki kustannukset, myös loppusijoituskulut, mukaan luettuina. Se merkitsee huomattavasti alhaisempaa kustannustasoa kuin kaikissa muissa vaihtoehdoissa paitsi vesivoimassa. Bioenergia ja tuulivoima vaativat suuria avustuksia, jotka maksetaan verovaroista. Lisäksi biopolttoaineesta on krooninen pula. Ja koska tuulivoima toimii vain sopivalla tuulella (ajallisesti runsaat 20 %), on rakennettava vastaava määrä varavoimaa. Radioaktiivista säteilyä on käsiteltävä turvallisesti kaikissa vaiheissa. Ydinvoimaloissa käytettävää polttoainetta, uraania, ei esiinny Suomessa sellaisina pitoisuuksina, että sen louhinta olisi kannattavaa. Uraania louhitaan samoin menetelmin kuin muutakin malmia, mutta siihen liittyy radonin vuoksi terveysriski. Uraani on louhinnan jälkeen rikastettava siten, että sen isotooppi U-235:n osuus saadaan nousemaan luonnon 0,7 %:sta vähintään 3 %:iin, jotta sitä voitaisiin käyttää suomalaisissa reaktoreissa. Uraani toimii reaktorissa polttoaineena 3 5 vuotta, jolloin sen U-235-pitoisuus laskee jälleen alkuperäiseen, ja sen jälkeen polttoainesauvat vaihdetaan ja siirretään jäähdytysaltaaseen välivarastoon. Oltuaan vuoden siellä vanha polttoaine on menettänyt radioaktiivisuudestaan 99 % ja se siirretään toiseen vesialtaaseen vielä 40 vuodeksi. Koko prosessin ajan kaivoksesta loppusijoitukseen radioaktiivisia tuotteita on tietenkin kuljetettava ja käsiteltävä erittäin huolella. Lisäksi Nykyisiä ydinvoimaloita voidaan useissa tapauksissa tehostaa ja käyttöikää pidentää. Kaikki voimalat sekä ydinvoimalat, hiilivoimalat että muut vanhentuvat ennemmin tai myöhemmin, ja ne on korvattava uusilla. Toimivien laitosten käyttöiän pidentäminen on tietenkin kustannustehokas vaihtoehto. Toinen mahdollisuus on tehostaa nykyisten laitosten toimintaa. Reaktorin tehoa voidaan monissa ydinvoimaloissa nostaa kohtuullisin kustannuksin. Ydinvoiman haitat radioaktiivisten aineiden kanssa kosketuksiin joutuneita materiaaleja on käsiteltävä jätteenä. Käytetyssä polttoaineessa oleva plutonium ei vahingoita ihmistä, kunhan sitä ei joudu kehoon. Jos plutoniumia kuitenkin kertyy luuytimeen, se aiheuttaa äärimmäisen herkästi syöpää. Siksi on erittäin tärkeää, ettei plutoniumpölyä päädy hengitettäessä keuhkoihin. Ydinpolttoaineen loppusijoitus on järjestettävä. Kun käytetty polttoaine poistetaan reaktorista, se koostuu edelleen enimmäkseen uraanista (lähinnä isotoopista U-238). Sitä pidettiin pitkään pikemminkin arvokkaana energiavarana kuin ongelmana. Esimerkiksi FBR-reaktoreita testattiin jo varhain niissä käytetään polttoaineena uraania (U-238) ja ydinreaktiossa muodostunutta plutoniumia (Pu- 239). Käännekohdaksi tuli USA:n presidentti Jimmy Carterin päätös vuodelta 1979 siitä, ettei siviilikäytössä ollutta ydinpolttoainetta enää työstettäisi vaan se varastoitaisiin loppusijoitukseen. Ydinvoimaloiden turvallisuus on oleellisesti parantunut. Ydinvoiman turvallisuus on parantunut huomattavasti. Kahdessa voimalassa on reaktorisydän sulanut Harrisburgissa vuonna 1979 osittain kun reaktorin sisäkuori piti pintansa ja päästöt jäivät vähäisiksi, ja toinen Tšernobylissa vuonna 1986, jolloin seuraukset olivat tuhoisia. Onnettomuudet käänsivät mielipiteet ydinvoimaa vastaan, mutta johtivat myös laajoihin turvallisuusinvestointeihin. Maailmassa on nykyään käytössä noin 440 ydinvoimalaa, osaaminen ja kokemukset ovat kasvaneet merkittävästi ja turvallisuuskulttuuri on vallannut alaa. Ydinvoiman saatavuus on entistä parempi. Ydinvoimaloiden reaktorit on pysäytettävä polttoaineen vaihtoa ja huoltoa varten. YK:n ydinenergiajärjestö IAEA:n mukaan ydinvoiman saatavuus (= ydinvoimalan käyttötunnit vuodessa) on maailmassa keskimäärin noussut 71 %:sta (vuonna 1990) 83 %:iin (vuonna 2006). Suomalaiset ydinvoimalat ovat kautta vuosien olleet maailman huippuluokkaa. Enimmillään ne ovat olleet käytössä 97 % ajasta eli ne ovat olleet pysähdyksissä vain noin 10 päivää vuodessa. Suomi seurasi esimerkkiä. Eduskunta päätti vuonna 1994, ettei suomalaista ydinpolttoainetta/ydinjätettä saa viedä maasta (työstettäväksi ulkomailla) vaan se on sijoitettava loppuvarastoon kotimaassa. Se tarkoittaa jopa vuoden loppusijoitusta, jotta radioaktiivisuus kokonaan häviää. Se on suunnilleen sama aika kuin jääkausisykli. Kuten tunnettua, Suomi aikoo ensimmäisenä maailmassa rakentaa loppusijoitustilat kallioperään Olkiluodon läheisyyteen. Käytetyn ydinpolttoaineen energian hyödyntäminen on kuitenkin ajatuksena edelleen ajankohtainen, ja se on yksi päälinjoja tulevaisuuden ydinvoimatekniikan kehittämistyössä. Radioaktiivinen polttoaine tai jäte voi houkutella terroristeja, jotka pyrkivät valmistamaan ydinaseita. Siviilikäytöstä poistettu ydinjäte sisältää plutoniumia, josta voi valmistaa ydinaseita. Valmistus on kuitenkin teknisesti hyvin monimutkaista, ja siinä pitää mm. erottaa plutonium-239 Uraani ei lopu kesken. Tämän päivän kustannustasolla louhittavan uraanin esiintymät riittävät nykyisten reaktoreiden käyttöön noin 50 vuodeksi. Kaksinkertaiseen kustannustasoon louhittavat, jo tiedetyt esiintymät riittävät satoja vuosia. Uraanin hinta on suhteellisen alhainen kokonaiskustannuksiin verrattuna. Politiikassa haluataan voimakkaasti priorisoida hiilidioksidiniukkaa energiantuotantoa. Koko elinkaareltaan arvioituna (kaivoksesta hautaan, mukaan lukien ydinvoimalan rakentaminen, polttoaineen valmistus, jäte jne.) ydinvoima tuottaa suunnilleen yhtä vähän hiilidioksidia kilowattituntia kohti kuin vesi- tai tuulivoima. Tekniikan kehittyminen puoltaa ydinvoimaa. Ydinvoimaloista on kehitteillä uusia sukupolvia. Monet ratkaisuista perustuvat vanhempien tekniikkasukupolvien loppuunkäyttämän ydinpolttoaineen hyödyntämiseen. Tulevilta ydinvoimalasukupolvilta voi siis odottaa merkittävästi vähemmän jäteongelmia. Esimerkiksi Intia suunnittelee saavansa vuoteen 2020 mennessä käyntiin noin 50 ns. FBR-hyötöreaktoria, jotka käyttävät polttoaineena toriumia ja käytettyä ydinpolttoainetta. Tutkijoiden mukaan meillä on jopa lähitulevaisuudessa käytössä reaktoreita, jotka sulkevat itse itsensä, jollei ydinreaktio jatku riittävän aktiivisesti. Samalla niiden jäännöstuotteiden loppusijoitusaika lyhenee radikaalisti. svenolof karlsson niistä plutoniumtuotteista (esimerkiksi isotoopeista 240, 241 ja 242), joita ydinjäte myös sisältää. Maailman kaikki ydinvoimantuottajat ovat sitoutuneet laajaan ydinainevalvontaan vähentääkseen sitä vaaraa, että plutoniumia joutuisi tuntemattomiin käsiin. Valvonnassa tutkitaan mm. että kaikki ydinmateriaali on aina selvillä ja ilmoitetussa paikassa. IAEA panostaa merkittävästi tähän valvontaan 24 tuntia vuorokaudessa. Vanhojen ydinasevaltioiden (USA, Venäjä, Kiina, Iso-Britannia, Ranska) ydinaseitaan varten tuottama plutonium valmistetaan erityisissä reaktoreissa, jotka eivät sovellu energiantuotantoon. svenolof karlsson Tšernobylin ydinvoimalan 4-reaktorin onnettomuus huhtikuussa 1986 järkytti koko maailmaa ja sai monet maat keskeyttämään ydinvoiman laajentamisen. Tässä säteilyä mitataan helikopterista. Mitä me opimme Tšernobylistä? Pian puolenyön jälkeen 26. huhtikuuta 1986 Tšernobylin ydinvoimalan vastaavat tajusivat jonkin olevan pielessä. Reaktorin teho oli laskettu puoleen erästä koetta varten, mutta koetta jouduttiin lykkäämään puoli vuorokautta voimaverkon sähköpulan vuoksi. Kun koe lopulta käynnistettiin, reaktori ei käyttäytynyt odotetusti. Jatkotoimenpiteissä työntekijät rikkoivat reaktorin turvallisuusmääräyksiä vastaan. Tämän seurauksena ydinreaktio kiihtyi ja sai reaktorin jäähdytysveden höyrystymään, mikä edelleen nosti reaktion tehoa voimakkaasti sillä seurauksella, että höyryräjähdys rikkoi reaktorin. Räjähdys sytytti reaktorin grafiitin, ja radioaktiivista ainetta pääsi 10 päivän ajan ilmakehään, josta se levisi tuulten mukana. Onnettomuudessa yhdistyi osaamattomuus, välinpitämättömyys turvallisuusmääräyksiä kohtaan ja reaktorirakennuksen aivan liian heikko rakenne. Suomessa ensimmäiset havainnot kohonneesta radioaktiivisuudesta tehtiin seuraavana iltana puolustusvoimain mittausasemalla Kajaanissa. Aluksi epäiltiin mittausvirhettä, kunnes kahdelta muulta mittausasemalta tuli samantyyppiset raportit seuraavana päivänä, 28. huhtikuuta. Yhteydenpidossa Ruotsin kanssa saatiin tietää, että myös siellä oli mitattu kohonneita radioaktiivisuusarvoja. Analyysit paljastivat muutamassa tunnissa, ettei radioaktiivisuus ollut peräisin ydinräjäytyksestä eikä suomalaisesta tai ruotsalaisesta ydinvoimalasta. Klo Suomen aikaa Ruotsin media kertoi epäillystä vuodosta omassa Forsmarkin ydinvoimalassa. Suomessa Säteilyturvakeskus lähetti ensimmäisen tiedotteen Suomen Tietotoimistolle klo Tiedotteessa kerrottiin, että säteilytaso oli noussut Suomessa ja Ruotsissa. Sen myötä lähti käyntiin massiivinen mediaprosessi, varmaan maamme 34 katternö katternö 35

19 rauhan ajan suurin. Hälyraportit ja uhkakuvat jättivät syvän jäljen ihmisten muistiin ja vaikuttivat poliittisiin päätöksiin niin meillä kuin monissa muissakin maissa. Suurkatastrofi Tšernobylin reaktorionnettomuus oli tietenkin suuren luokan katastrofi. Onnettomuusyönä pelastustöihin osallistuneilla todettiin akuutteja terveysvaikutuksia 134 henkilöllä ja 28 heistä kuoli muutaman kuukauden kuluessa. Lasten kilpirauhassyövän lisääntyminen voidaan varmuudella liittää onnettomuuteen lapsen arvioidaan sairastuneen syöpään ja 15 heistä oli kuollut vuoteen 2002 mennessä. Alueella asuneiden tai raivaustöihin osallistuneiden yhteensä ihmisen syöpäriskin arvioidaan kasvaneen parilla prosentilla 50-vuoden aikajaksolla onnettomuuden jälkeen (Kansainvälisen säteilysuojelujärjestön riskimallin mukaan). Tämän lisäksi monet tutkimukset ovat osoittaneet mutta ei kuitenkaan selvästi onnettomuuteen liittyvän sairastavuuden tai kuolleisuuden kasvaneen. Kukaan ydinvoimalan ulkopuolinen ei saanut niin suurta säteilyannosta, että se olisi aiheuttanut akuuttia säteilyvammaa. Sen sijaan suurena terveysongelmana pidetään, YK-järjestöjen Wienissä vuonna 2005 järjestämässä suuressa Tšernobyl-konferenssissa, psykososiaalisia seurauksia, lähinnä liioiteltua terveysvaikutusten pelkoa säteilyaltistuksen seurauksena. Ympäristövaikutukset ovat sitä vastoin merkittäviä, ennen kaikkea koska cesiumia on luonnossa edelleen suuria pitoisuuksia laajoilla alueilla. Rahassa laskettuna onnettomuuden suorien tai epäsuorien kustannusten Venäjälle, Valko-Venäjälle ja Ukrainalle arvioidaan olleen 100 miljardin euron suuruusluokkaa tähän mennessä. Entä mittasuhteet? Kuten aina uhkakuvia ja katastrofeja kuvattaessa tässäkin on tarpeen kysyä: entä mittasuhteet? Mitä Tšernobylin onnettomuus merkitsi Suomelle? Säteilytaso Kokkolan Kajaanin linjan eteläpuolella oli muutaman päivän selvästi koholla. Enimmillään se oli 5 mikrosievertiä tunnissa vertailuna keskimääräinen taustasäteily on Suomessa 0,1 0,2 mikrosievertiä. Maksimiarvo oli samaa suuruusluokkaa kuin kosminen säteily 10 km korkeudessa lentävässä lentokoneessa. Toisin sanoen: Jos vietti 8 tunnin työpäivän ulkona juuri radioaktiivisen pilven kulkiessa paikan yli, sai pahimmassa tapauksessa yhtä suuren säteilyannoksen kuin Laskeuma-alueet 0 6 kbq/m kbq/m kbq/m kbq/m kbq/m 2 lentomatkalla USA:han (kosmisen säteilyn vuoksi). Tärkeämpää oli suureen osaan Etelä-Suomea sateen mukana huuhtoutunut radioaktiivinen cesium. Radioaktiivisuus siirtyi luonnon kiertokulussa vähitellen kasveihin ja eläimiin, esim. sieniin ja sisävesikaloihin. Suomalaisten Tšernobylin vuoksi saama radioaktiivisen cesiumin määrä oli korkeimmillaan vuonna 1987, noin 0,23 millisievertiä. Sen jälkeen se laski nopeasti. Vertailun vuoksi suomalaisten keskimääräinen säteilyannos kaikista säteilylähteistä on noin 3,7 millisievertiä vuodessa. Tšernobylin ylimääräinen säteilyannos oli yhtä suuri kuin suomalaisten muutaman viikon aikana saama luonnon säteilyannos. Vielä nykyäänkin Tšernobylin jälkiä voi mitata esimerkiksi luonnon radioaktiivisuuden lievänä kohoamisena tietyissä suomalaisissa ruokatarvikkeissa. Se on kuitenkin niin pieni, ettei sillä ole käytännön merkitystä. Median toiminta Mitä median toiminnasta voisi oppia? Säteilyturvakeskus Arvioidut cesium-137:n laskeumamäärät Tšernobylkatastrofin jälkeen, mittayksikkönä kilobecquerel neliömetriä kohti. Nämä ovat kuitenkin matalia arvoja. Tutkittaessa suurimman laskeuman alueella asuvia ja paljon luonnon elintarvikkeita käyttäviä todettiin, että he olivat saaneet 0,1 millisievertin vuosittaisen keskiannoksen cesiumia. Se vastaa 1/40 vuosittaisesta keskimääräisestä säteilyannoksesta Suomessa. Jos tarkastelee tosiasiallisia riskejä ja vahinkoja, media antoi äärettömän liioitellun kuvan. Uhkakuvia maalailtiin tavalla, joka herätti ihmisissä aivan kohtuutonta pelkoa. Toinen selkeä piirre oli, ettei media halunnut antaa alan asiantuntijoille tilaa. Yleisradio esimerkiksi kieltäytyi kertomasta Säteilyturvakeskuksen tiedotteita sanatarkasti. Sen sijaan tiedotteista tehtiin tulkintoja sillä seurauksella, että kuvasta tuli vääristynyt ja liioiteltu. Media väitti jopa, tutkivan journalistiikan osaamattomuuden vuoksi, että asiasta vastaavat viranomaiset olisivat salanneet tärkeitä tietoja. Todisteena media esitti, että Ruotsin viranomaiset olivat antaneet hälytyksen ennen Suomea, vaikka Ruotsi sijaitsee kauempana Tšernobylistä. Mutta nyt tiedämme, että radioaktiivinen pilvi saapui itse asiassa ensin Ruotsiin, kuuden aikoihin aamulla 27. huhtikuuta, ja sen jälkeen pilvi kääntyi Suomea kohti. Kun Yleisradio jälkikäteen selvitti omaa toimintaansa, johtopäätökseksi tuli, että Säteilyturvakeskuksen informaatio oli ollut paras. Seuraukset Suomessa Tuliko Tšernobylin katastrofista seurauksia Suomen ydinvoimaloille? Kyllä, mitä suurimmassa määrin. Suomen ydinvoimaloiden rakenne on paljon varmempi kuin Tšernobylin eikä vastaavaa onnettomuutta voi niissä tapahtua. Mutta kokemusten pohjalta reaktiotehon säätelyjärjestelmiin tehtiin kuitenkin joukko muutoksia. Turvajärjestelmät tarkastettiin perinpohjin, ja niitä parannettiin asteittain viiden vuoden jaksolla. Alalle kehittyi uusi käsite, turvallisuuskulttuuri, ja siitä tuli perusta jatkuvalle turvajärjestelmien kehitystyölle. Tšernobylin onnettomuuden hyödyksi voidaan katsoa, että se antoi todellista kokemusta reaktorionnettomuudesta. Onnettomuus oli monille ihmisille tragedia, mutta se antoi jälkipolville tärkeitä opetuksia ja on aivan selvästi vaikuttanut ydinvoimaloiden turvallisuusajattelun tiukentumiseen. svenolof karlsson Alaviite: Tšernobylin onnettomuudesta on kirjoitettu valtavasti, ja sen vaikutuksista on tehty lukuisia tieteellisiä tutkimuksia. Keskeinen tiedonlähde on UNSCEAR, YK:n tieteellinen säteilykomitea, Tämä artikkeli perustuu myös Kai Hoffmanin teokseen Säteilyturvakeskuksen historia sekä Ruotsin Statens Strålskyddsinstitutin julkaisemaan Strålskyddsnyttlehden Tšernobylin erikoisnumeroon (1/2006). TYYTYVÄISET NAAPURIT. Tornion edustan uusi tuulivoimapuisto rakennetaan vakiintuneelle teollisuusalueelle lähelle infrastruktuuria, sähkönsiirtoa ja kuljetuksia. Tornit, turbiinit ja siivet saapuvat lokakuussa, ja voimalat tuottavat sähköä jo joulukuussa. Uutta tuulivoimaa Tornioon Röyttän teollisuusalueella Tornion edustalla seisoo kahdeksan betoni tornia, jotka muodostavat Suomen suurimman tuulivoimalan perustan. Ne alkavat joulukuussa tuottaa sähköä, joka vastaa suomalaisen perheen kulutusta. TUULISTA RAKENTAMISTA. Jokainen betonitorni on 7-kerroksisen talon korkuinen ja sisältää 600 m 3 betonia. Kun terästorni ja turbiini on nostettu paikalleen, tuulimyllyjen korkeus on 110 metriä. Rajakiiri Rajakiiri Oy on tuulivoimatuotantoon keskittyvä yritys, jonka omistajia ovat EPV Energia Oy, Outokumpy Oyj, Rautaruukki Oyj ja Oy Katternö Kraft Ab. Röyttän tuulivoimapuiston kokonaisinvestointi on noin 50 miljoonaa euroa. Seuraava suuri projekti on tuulivoimapuiston rakentaminen Rautaruukki Oyj:n yhteyteen Raaheen. Rajakiirin tuulivoimayhtiö nostaa Suomen tuulivoimatuotantoa 20 % uusien tuulimyllyjen alkaessa pyöriä joulukuussa. 3,6 MW:n turbiinit tulevat Siemensiltä, ja ne ovat suurimmat Suomessa asennetut. Kaapeleiden veto, maanrakennustyöt sekä 20 metriä korkeiden ja halkaisijaltaan 6-metristen betonitornien valu on työllistänyt noin 70 henkilöä viime vuoden joulukuusta. Terästornit saapuvat viereiseen satamaan rahtilaivalla Tanskasta lokakuussa. Kaikki on sujunut aikataulun mukaan, mutta tällaisessa projektissa täytyy jättää vähän pelivaraa vaikeille sää- ja tuulioloille, työmaapäällikkö Jari Heikkilä sanoo. Röyttässä todellakin tuulee. Paikka sopii täydellisesti voimalalle tuuliolojensa puolesta, mutta ne vaativat paljon myös rakenteilta. Rakennamme niin, että laitos kestää ainakin 100 vuotta. Kaikki kaapelit on upotettu aalloilta suojaan. Betonitornit antavat hyvän perustan 100-metrisille tuulimyllyille. Jokaiseen myllyyn nostetaan tavaraa 7 kertaa terästorni kolmena osana, turbiini ja lopuksi kolme siipeä. Nostamme kaksi tornia viikossa sään niin salliessa. Turbiinit on koeajettu tehtaalla, ja ne alkavat tuottaa sähköä heti kytkennän jälkeen, Jari Heikkilä sanoo. Sähkövirta johdetaan Outokummun tehtaalle, ja sen arvioidaan vastaavan noin omakotitalon sähkönkulutusta. johan svenlin 36 katternö katternö 37

20 Mikael Nybacka Suomen vihreä kulta Metsä on Suomen kultaa, ennen sanottiin. Jos hoitaisimme metsää hyvin, maamme voisi metsäteollisuuden avulla nousta köyhyydestä. Nyt Suomi on tehnyt sen ja meillä on silti enemmän metsää kuin koskaan. Mutta miten paljon Suomen metsänomistajaa tietävät metsänhoidosta? Miten metsälle tulevaisuudessa käy? 38 katternö Metsänhoitajat Greger Erikslund ja Sune Haga arvioivat metsää. Miten korkeita puut ovat? Miten tiheässä ne kasvavat? Mikä on maalaji? Onko puissa vaurioita? Miten ne jatkavat kasvuaan? Milloin puut ovat hakkuukypsiä? katternö 39

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla

Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Mökkisähköistyksen toteutus tuulivoimalla Tämä esitys pyrkii vastaamaan kysymykseen kuinka mökkisähköistyksen voi toteuttaa käyttäen tuulivoimaa. 1. Sähköistys tuulivoimalla Sähköistys toteutetaan tuulivoimalan

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto

Ilmailu ja nuoret. Suomen Ilmailuliitto Ilmailu ja nuoret Suomen Ilmailuliitto Purjelento Purjelento on monien mielestä puhtainta ja aidointa lentämistä. Elämys on kun kone pysyy ilmassa omien taitojen avulla nostavissa ilmavirtauksissa, aurinkoenergiaa

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005

Energia, Vesivoima ja Kalatalous. Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Energia, Vesivoima ja Kalatalous Ralf Bertula Katternö Group 15.11.2005 Kuka Ralf Bertula? s. Vexalassa 1946, asuu nyt Pietarsaaressa insinööri 1971, Vaasan Teknillinen Oppilaitos Käyttöpäällikkö Katternö/Herrfors/Perhonjoki

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

kansi Enerventin perusilmeellä

kansi Enerventin perusilmeellä Enervent Superior ja Premium Ilmanvaihtolaitteet ilmalämpöpumpulla kansi Enerventin perusilmeellä Fresh, hot & cool Enervent Superior- ja Premium -sarjat Ilmanvaihto lämmitys jäähdytys Ensto Enerventin

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

Matalaenergiarakentaminen

Matalaenergiarakentaminen Matalaenergiarakentaminen Jyri Nieminen 1 Sisältö Mitä on saavutettu: esimerkkejä Energian kokonaiskulutuksen minimointi teknologian keinoin Energiatehokkuus ja arkkitehtuuri Omatoimirakentaja Teollinen

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta

Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Energiapitoista tietoa kodinkoneiden valinnasta, sijoittamisesta, käytöstä ja hoidosta Kalvosarja on tuotettu Motivan ja Työtehoseuran yhteistyönä, osana Euroopan Komission SAVE-ohjelman tukemaa hanketta.

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista

Kokemukset tuulivoimaloista Kokemukset tuulivoimaloista Haastattelututkimus Iin Olhavassa Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 15.9.2015 verkossa Tämä esitys on vapaasti nähtävissä

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella

Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella 1 Kokemukset tuulivoimaloista Porin Peittoon alueella Maija Suokas, Johanna Varjo, Valtteri Hongisto Työterveyslaitos, Turku Tulosten julkistaminen 12.5.2015 Tämä esitys on vapaasti nähtävissä sivulla:

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset.

- Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on vaaleammat hiukset. MAI FRICK KOMPARAATIO ELI VERTAILU 1. Komparatiivi -mpi -mpa, -mma monikko: -mpi, -mmi - Kumpi on vanhempi, Joni vai Ville? - Joni on vanhempi kuin Ville. - Kummalla on vaaleammat hiukset? - Villellä on

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit.

5. Laske lopuksi pisteet yhteen ja katso, minkä palkintoesineen keräämilläsi kultahipuilla tienasit. KULTAKISA Tervetuloa pelaamaan Heurekan Maan alle -näyttelyyn! Kultakisassa sinun tehtävänäsi on etsiä näyttelystä kultahippusia eli geologiaa, kaivostoimintaa ja maanalaisia tiloja koskevia tiedonmurusia.

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT JAKSO 1 ❷ 3 4 5 PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT 28 Oletko ikinä pysähtynyt tutkimaan tarkemmin pihanurmikon kasveja? Mikä eläin tuijottaa sinua takaisin kahdeksalla silmällä? Osaatko pukeutua sään mukaisesti?

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: alakoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: jokamiehen

Lisätiedot

Korttien avulla voi esimerkiksi

Korttien avulla voi esimerkiksi Mallia luonnosta Korttien avulla voi esimerkiksi Kasveille ja eläimille on kehittynyt monenlaisia keinoja toimia energiatehokkaasti ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Näistä ihmisellä on paljon opittavaa.

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä.

Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten kukin omalla toiminnallaan voisi vaikuttaa energiankulutukseen arkielämässä. Mari Kyngäs OuLUMA, sivu 1 ENERGIANSÄÄSTÖVISA Avainsanat: energia, energiansäästö, energiankulutus Luokkataso: 5.-7. luokat Tavoitteet: Tietokilpailun tavoitteena on aktivoida oppilaat miettimään, miten

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy

Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Jokaisella teolla on väliä IKEA Oy Parempi arkipäivä monille ihmisille Kestävä kehitys IKEAssa Sisältyy kaikkiin toimintoihimme Kestävän kehityksen toimintasuunnitelma FY15 kokonaisvaltainen lähestymistapa

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Energiatehokas rakentaminen ja remontointi Kerava 12.10.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jukka Jaakkola Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

JUSTFOG 1453 KÄYTTÖOHJE

JUSTFOG 1453 KÄYTTÖOHJE JUSTFOG 1453 KÄYTTÖOHJE 1/8 KÄYTÖN ALOITUS Täyttö Kierrä tankin yläosa irti vastapäivään pitämällä toisella kädellä kiinni tankista ja tarttumalla toisella kädellä päädyn uritettuun osaan. Varo, ettei

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Eerolan tila, Palopuro SYKSY

Eerolan tila, Palopuro SYKSY 1. Kesän kasvukausi Kesän kasvukausi on takana ja tähkät ovat tuleentuneet eli viljat ovat korjuukypsiä. Kesän aikana maanviljelijä on joutunut ruiskuttamaan viljan tuholaiseläinten ja homeiden yms. aiheuttamien

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Aamunavaus alakoululaisille

Aamunavaus alakoululaisille Aamunavaus alakoululaisille Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka antavat sille mahdollisuuden

Lisätiedot

www.arcanova.ee, www.arcanova.no OMAKOTITALOT, SAUNAT, HUVILAT Norjalaisen puurakennuksen laatu Virossa

www.arcanova.ee, www.arcanova.no OMAKOTITALOT, SAUNAT, HUVILAT Norjalaisen puurakennuksen laatu Virossa OMAKOTITALOT, SAUNAT, HUVILAT Norjalaisen puurakennuksen laatu Virossa 2 ARCA NOVA ELEMENT OY on... Arca Nova Gruppen konserniin kuuluva talotehdas, joka sijaitsee Juurun maalaiskunnassa, Raplasta 12 km

Lisätiedot

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka)

Kenguru 2015 Cadet (8. ja 9. luokka) sivu 1 / 9 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta saat miinuspisteitä

Lisätiedot

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät

Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus

KI-78-09-820-FI-C. Auringon salaisuus KI-78-09-820-FI-C Auringon salaisuus Auringon salaisuus Julkaisutoimisto ISBN 978-92-79-12506-5 OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei vastaa seuraavien tietojen

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

ULKOPUOLiset AURi NKOs UOJAt

ULKOPUOLiset AURi NKOs UOJAt ULKOPUOLiset AURi NKOs UOJAt Auringolta suojautuminen on tärkeä osa asumista sekä nykyaikaista rakentamista. Ulkotiloissa viilentävällä varjolla on tärkeä rooli paitsi viihtyisyyden myös terveytesi kannalta.

Lisätiedot

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ

Ikkunat energiaviisaassa PUU-KÄPYLÄ Ikkunat energiaviisaassa ii korjaamisessa PUU-KÄPYLÄ Pirjo Pekkarinen-Kanerva, arkkitehti SAFA Helsingin rakennusvalvontavirasto 2011 Kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia EU-tavoite vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen

1) Maan muodon selvittäminen. 2) Leveys- ja pituuspiirit. 3) Mittaaminen 1) Maan muodon selvittäminen Nykyään on helppo sanoa, että maa on pallon muotoinen olet todennäköisesti itsekin nähnyt kuvia maasta avaruudesta kuvattuna. Mutta onko maapallomme täydellinen pallo? Tutki

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011

Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Uusien rakennusten energiamääräykset 2012 Valtioneuvoston tiedotustila 30.3.2011 Miksi uudistus? Ilmastotavoitteet Rakennuskannan pitkäaikaiset vaikutukset Taloudellisuus ja kustannustehokkuus Osa jatkumoa

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011. Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokas rakentaminen ja remontointi PORNAINEN 21.09.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Tapio Tarpio Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air Termico/Air Kameleontti -tuloilmaikkuna on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus.

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot