RISKIANALYYSI YDINVOIMALAN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA Jussi K Vaurio, Dr Damage
|
|
- Teuvo Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 RISKIANALYYSI YDINVOIMALAN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA Jussi K Vaurio, Dr Damage
2 Loviisan painevesireaktorit 2 yksikköä, VVER- 440 malli 213 (1970-luvun mallia) Käynnistyivät 1977, 1980 Teho a 510 MWe modernisoinnin jälkeen ( ) Omistaja: Fortum Power and Heat Oy (entinen Imatran Voima Osakeyhtiö) Laitos on sekoitus venäläistä ja länsimaista suunnittelua; komponentteja on monista maista. Turvajärjestelmät länsimaisten standardien ja Suomen vaatimusten mukaan
3 Fissio -synnyttää radioaktiivisia aineita, energiaa ja uusia neutroneja
4 Fissiosta: Fissiossa syntyy eri määrä uusia neutroneja, keskimäärin 2½, jotka voivat aiheuttaa uusia fissioita => ketjureaktio Osa neutroneista absorboituu, osa pääsee ympäröivään veteen tai teräspaineastiaan, keskimäärin k neutronia (kasvutekijä) aiheuttaa uuden fission k<1 alikriittinen (ketju sammuu), k=1 kriittinen, k>1 ylikriittinen stokastisena prosessina haarautumisprosessi (vrt. biologisen populaation sukupolvet- Galton-Watson prosessi; Kolmogorovin yhtälöt kuvaavat prosessia). Syntyy myös radioaktiivisia isotooppeja jotka säteilevät reaktorin sammuttamisen jälkeenkin
5 Fissiossa vapautuu liike-energiaa 200MeV, muuttuu lämmöksi => tehdään sähköä Tehoa säädetään k:lla, luonnolliset takaisinkytkennät lämpötilasta, höyrystä pienentävät k:ta, säätösauvoja liikuttamalla muutetaan k Samalla syntyy säteilyä, läpitunkevimmat gamma ja neutronit, pidätetään veteen, teräkseen ja betoniin Luonnonuraani on pääasiassa U-238; isotooppia U-235 vain 0,7% Koska U-235 halkeaa helpommin (kuitenkin vain hitailla neutroneilla), rikastetaan 3-5%:n. Neutronien hidasteena vesi (tai grafiitti tai raskas vesi). U-238 fissioituu nopeilla neutroneilla, saadaan pieni osa tehosta. U-238 voi myös kaapata neutronin => Pu-239 (=> hyötöreaktori, tuottaa polttoainetta enemmän kuin kuluttaa!)
6 Painevesilaitoksen (PWR) toimintaperiaate ja pääkiertokaavio U. Ehrnsten and P. Aaltonen. Basic professional training course on nuclear safety - Finland (YK3). Lecture: Nuclear reactor principles, November
7 Ydinvoimalat maailmalla 2010 Toiminnassa 443 Rakenteilla 67 Suunnitteilla 164 EU-maissa 143 USA:ssa 104 Ranskassa 58 Japanissa 55 Fukushiman vuonna 2011 Venäjä myi 21 uutta ydinvoimalaitosta!
8 SISÄLTÖ: TURVALLISUUSSUUNNITTELUA VAATIVAT OMINAISUUDET JÄRJESTELMÄT & SUUNNITTELUPERIAATTEET RISKIANALYYSI = TODENNÄKÖISYYSPOHJAINEN TURVALLISUUSANALYYSI, PSA Kattavuus, menetelmiä, tuloksia (Loviisa) MITEN RISKIANALYYSIÄ HYÖDYNNETÄÄN VERTAILUA MUIHIN RISKEIHIN ONNETTOMUUKSISTA (TMI-2, Tsernobyl, Fukushima) (INHIMILLISET VIRHEET ja IHMISLUOTETTAVUUS)
9 TURVALLISUUSSUUNNITTELUA VAATIVAT ERITYIPIIRTEET 1. KETJUREAKTIO Reaktiivisuus eli kasvutekijä k on oltava luotettavasti hallinnassa Useampia sammutuskeinoja, säätösauvat, booriliuos 2. SÄTEILY - Reaktorissa syntyy laitoksen käynnin aikana radioaktiivisia aineita (kuten Cs, I, Sr...) jotka säteilevät, myös pitkiä aikoja (vaikka ketjureaktio pysäytetään) - Aktiiviset aineet pidettävä suljetussa tilassa, monen esteen takana - Suojaus suoralta säteilyltä: vesi-, teräs-, betonikerroksia (n,γ) 3. JÄLKILÄMPÖ Radioaktiiviset aineet tuottavat lämpöä vaikka ketjureaktio pysäytetään Polttoainetta on jäähdytettävä jatkuvasti, myös laitoksen seisokkien aikana Myös käytettyä polttoainetta on jäähdytettävä altaissa
10 Aktiivisuuden leviämisesteet (Loviisa)
11 Turvatoiminnot Kriittisiä turvatoimintoja ovat: 1.Sammutus ja alikriittisyyden varmistaminen 2.Sydämen/polttoaineen jäähdytys 3.Primääripiirin jäähdytys 4.Primääripiirin massataseen hallinta 5.Primääripiirin paineen hallinta 6. Hätäjäähdytys 7.Suojarakennuksen tiiviinä pitäminen - Toteutetaan yleensä varalla olevilla järjestelmillä joita ei tarvita normaaliajossa mutta koestetaan määrävälein (vrt. palovaroitin!)
12 Suunnitteluperiaatteita turvajärjestelmille Suunnitellaan kestämään perusonnetto-muuksia: suuri putkikatko, verkkosähkön menetys jne. Yksittäisvikakriteeri: mikään yksi vika ei saa johtaa onnettomuuteen Moninkertaistus eli Redundanssi komponenttien tai järjestelmien kahdentaminen --- nelinkertaistaminen Erilaisuus eli Diversiteetti samaan toimintoon on käytettävissä toimintaperiaatteiltaan erilaisia järjestelmiä Fyysinen erottelu eri redundanssit on erotettu toisistaan sekä fyysisesti (esim. eri huoneisiin) että sähkönsyötöltään, jäähdytykseltään, ilmastoinnilta jne. koestusten ja huoltojen ajallinen erottelu
13 Hätälämmönsiirtoketju (Loviisa)
14 Primääripiirin turvajärjestelmät (Loviisa)
15 Todennäköisyyspohjainen turvallisuusanalyysi (PSA, probabilistic safety assessment) Mitä on riski ja riskianalyysi? Millaisia hyväksymisrajoja riskeille? Millaisiin kysymyksiin PSA vastaa? Millaisia tapahtumia ja luonnonilmiöitä se kattaa? Loviisan yvl:n PSA-ohjelma PSA:n vaiheet ja menetelmät Tuloksia Loviisan laitokselle Tulosten soveltaminen ja hyväksikäyttö Ydinvoiman vertailua muihin riskeihin
16 M i t ä o n r i s k i? Onnettomuusriskissä on kaksi puolta: A. Kuinka usein? Taajuus, todennäköisyys B. Kuinka vakavat seuraukset taloudelliset terveydelliset ympäristölliset
17 TODENNÄKÖISYYSPOHJAINEN TURVALLISUUSANALYYSI (PSA= probabilistic safety assessment) Kartoittaa voimalaitoksen mahdolliset onnettomuusketjut: Sisäisistä laitevioista ja ulkoisista ilmiöistä aiheutuvat alkuhäiriöt -jotka vaativat jonkin turvajärjestelmän toimintaa Laitevikojen ja inhimillisten virheiden yhdistelmät joiden johdosta turvajärjestelmä ei toimi suunnitellusti Häiriön ja vikojen yhdistelmä johtaa reaktorin vaurioitumiseen, polttoaineen sulamiseen ( Tason 1 PSA ) - ja suojarakennuksen pettäessä radioaktiiviseen päästöön (Tason 2 PSA) Ympäristön ja asukkaiden vahinkojen huomiointi (Taso 3) Määrittää todennäköisyydet/v eri seurauksille perustuen laitevikojen ja virheiden todennäköisyyksiin
18 Riskien ylärajoja Aikaisin vaatimus < 1 kerran vuodessa (Taso1), oli mm. Loviisan itse asettama tavoite (n.1985-alkaen) Uusille laitoksille < 1 kertaa vuodessa (STUK) vanhoja edelleen parannetaan pyrkien samaan tavoitteeseen helppoako? Tason 2 (päästön) tavoite kertalukua pienempi Hyväksyttävyyden kriteerinä yleensä se, että riski (yhteensä laitoksista) tulee olla selvästi pienempi kuin muista yhteiskunnan hyväksymistä toiminnoista
19 Millaisiin kysymyksiin PSA vastaa? Mikä on vakavan onnettomuuden todennäköisyys? Ovatko laitoksen riskit hyväksyttävällä tasolla? Mitkä ovat laitoksen heikot kohdat, todennäköisimmät onnettomuusketjut (vikayhdistelmät)? PSA lisää henkilöstön tietoisuutta riskiä hallitsevista tekijöistä. Onko syytä parantaa ja jos niin mitä? (järjestelmiä, ohjeita, koulutusta) Miten kauan voidaan sallia jokin vika tai poikkeuksellinen tila (ajamatta laitosta alas)? Voidaanko jokin muista käytännön tarpeista ehdotettu pysyvä tai tilapäinen muutostyö hyväksyä? => Tunnistetaan todelliset parannustarpeet ja vältetään tarpeettomat tai haitalliset muutokset => Hallitaan riskitaso käyttö- ja kunnossapitotöissä. => Henkilöstön tietoisuus riskitekijöistä paranee
20 Loviisa 1 PSA - OHJELMA Taso 1 tehoajon sisäisille alkutapahtumille (1989) Maanjäristys (1992) Tulvat (1994, 1997) Sääilmiöt (1994, 1998) Taso 2 tehoajon sisäisille alkutapahtumille (1997) Paloriskit (1997) Vuosihuoltoseisokki, sisäiset at (1997) Taso 2 tehoajon tulville (1998) Seisokin reaktiivisuus (boorilaimennus,1999) Vuodot suojarakennuksen ulkopuolelle (VLOCA, 2000) Pienet vuodot, instrumenttitilojen T (XSLOCA, ) 20
21 Seisokin tulvat + päivitys (2002) Sovellutukset eli Suorakäyttö (1989-) Taso 1, Seisokkitilojen sääriskit (2003) Taso 1, Seisokin VLOCA, XSLOCA ja palot (2004) Taso 1, Palot ja palojen aih. boorilaimennus- ja paineastiariskit (2005) Taso 2, Tehoajolla sää- ja palo- PSA + päivitys (2005-6) Taso 2, Seisokin sisäiset ja ulkoiset alkutapahtumat (2006-7)
22 Nykytilanne 2012 Tason 1 Riskimalli on Lo1 osalta kattava sekä tehoajon että vuosihuoltoseisokkien osalta: Tasolla 1: sisäiset, säät, tulvat, palot, seismiset, Tasolla 2: sisäiset, säät, tulvat,
23 Ulkoisten ilmiöiden riskianalyysin sisältöä... Meriveden korkeustilastot, Meriveden ja ilman äärilämpötilat, Myrskyt, sateet, lumi, salamat Levät ja muu merikasvillisuus, simpukat Merikuljetukset lähellä (öljytankkerit!) Yhdistelmät myös huomioitiin, esim. Merenpinnan korkeus ja myrskyt, Myrskyt ja merikasvillisuus, Myrskyt joita seuraa pakkanen, Meriveden ja ilman korkeat lämpötilat
24 Vuotuisten merenpinnan korkeuksien maksimiarvojen todennäköisyys
25 PSA:n vaiheet Laaditaan laitoksen looginen malli, vika- ja tapahtumapuita käyttäen; sisältää tiedon siitä mitkä vika- ja virheyhdistelmät johtavat onnettomuuteen Mallista ratkaistaan kriittiset vika- ja virheyhdistelmät, tärkeysjärjestyksessä Onnettomuuksien todennäköisyydet (vuotta kohti) lasketaan käyttäen hyväksi Loogista mallia (vika- ja virheyhdistelmiä) Laitoksen omaa ja yleistä laitevikahistoriaa... N vikaa/ajassa T Inhimillisten virheiden todennäköisyyksiä Säätilastoja: myrskyt, ilman ja meriveden äärilämpötilat, sateet, tulvat, lumi, levät, suppo..., sekä näiden yhdistelmät Sisäiset tulvalähteet (putkirikot ja säiliövuodot) Palotilastoja, palokokeita, palon leviämismalleja Seismisyystilastoja
26 Luotettavuusluvut laitteille ja ihmistoiminnoille Tarvitaan todennäköisyydet sille että turvalaite on epäkunnossa silloin kun sitä tarvittaisiin: Laitteiden luotettavuuden (epäkäytettävyyden) määritys Vikataajuudet λ (periaatteessa N vikaa ajassa T, N/T) Koestusvälit T (varallaoleville turvalaitteille), q = ½λT Huoltovälit ja huoltojen kestot, q = τh/th Korjausajat τ, q = λτ Inhimillisten virheiden todennäköisyydet Koestuksissa, huolloissa ym. määräaikaisissa töissä Laitoksen käyttötoimissa (esim. tehonmuutoksissa) Häiriönaikaisissa toiminnoissa Diagnoosi Päätöksenteko Toimenpiteet
27 Rakennuksen, putken tai laitteen rikkoutumistodennäköisyys luonnonilmiöissä:
28 Yhteisviat Useampia kuin yksi laite rikkoutuu lähes samanaikaisesti (= ovat samanaikaisesti poissa pelistä, eli epäkäytettäviä) yhteisestä syystä Yhteisviat usein hallitsevat järjestelmän epäkäytettävyyttä ja riskiä vaikka niiden todennäköisyydet ovat pieniä Syitä esimerkiksi: Yhteiset ympäristöolosuhteet: kosteus, kuumuus, pöly, tärinä tms. Yhteinen suunnitteluheikkous tai asennusvirhe Vanheneminen samaa tahtia Huoto- tai käyttötoiminnassa toistunut virhe tai puute (väärä voiteluaine, vääränlainen tiiviste tms.) Tilastoa tapahtumista kerätään kansainvälisenä yhteistyönä monista maista (yli 20v) => Opitaan syyt ja keinoja poistaa syitä, vähentää riskiä
29 Inhimilliset virheet On väärin uskoa ettei niitä voi ennustaa eikä estää Niiden todennäköisyyksiä voidaan arvioida, niihin voidaan vaikuttaa ja niitä voidaan vähentää! Esim. autonavaimet, silitysrauta, hella, VENTTIILI, KYTKIN..., miten vaikutetaan virheitä estävästi: Lukitus tehdään mahdottomaksi Hälytysvalo valvomossa väärästä asennosta Eri aikaan ja/tai eri henkilö tekee töitä eri redundansseissa estää virheitä toistumasta Toinen henkilö tarkastaa riippumattomasti Kirjataan kaikki tehdyt toimenpiteet; valvomo tarkastaa ruksit Nokian vesi- ja viemäritapaus?
30 TAPAHTUMAPUU ALKUTAPAHTUMA TAAJUUS f VUOTO A REAKTORIN SAMMUTUS TURVAFUNKTIOT B LISÄVEDEN SYÖTTÖ C LÄMMÖN SIIRTO SEURAUS SÄHKÖ- KATKO C PRISE B BC A JÄRJESTELMIEN VIKAPUUT LAITEVIKAPARA METRIT INHIMILLISTEN VIRHEIDEN TODENNÄKÖISYYDET 30
31 JÄRJESTELMÄMALLI = VIKAPUU (BOOLEN ALGEBRAA)
32 LOOGINEN MALLI => VIKAYHDISTELMÄT TOP = A+F+(B+D)(C+E) = = A+F+BC+BE+DC+DE Järjestelmän epäkäytettävyys = todennäköisyys olla vikatilassa Vikatapahtumille TOP-lausekkeessa annetaan todennäköisyydet: P(TOP) = a+f+bc+be+dc+de -af-abc-abe-adc-ade-fbc-fbe-fdc
33 Järjestelmän looginen malli, VIKAPUU Järjestelmä voi olla vain vikatilassa tai kunnossa Jokainen laite eli komponentti on tietyssä vikatilassa tai ei ole Järjestelmän tila on funktio komponenttien tiloista => Kaksiarvoisten muuttujien algebra monessa mukana: Joukko-opissa alkio joko kuuluu joukkoon tai ei kuulu Logiikassa eli lausekalkyylissä lause on joko tosi tai epätosi Järjestelmä tai komponentti on vikatilassa tai toimiva => Boolen algebra, esitetään JA ja TAI porteilla: TAI -portti : A TAI B => A + B, = A tai B tai molemmat vikatilassa JA -portti : A JA B => A B, = A ja B vikatilassa
34
35 PSA:n matemaattisia menetelmiä Vikapuu: Boolen algebra = kaksiarvoisten algebraa Pitkiä TOP-lausekkeita sieventäen saadaan olennaiset vikayhdistelmät Todennäköisyysoppi P(A+B) = P(A) + P(B) P(A B) jne. Estimointiteoria ja menetelmät Vika- ja virhetodennäköisyyksien määrittämiseksi tilastollisista havainnoista, vikamääristä havaintoaikana Termohydrauliikka, osittaisdifferentiaaliyhtälöt: ratkaistaan veden ja höyryn virtaukset, lämpötilat, paineet putkissa ja suojarakennuksessa... Lujuusoppi, säteilysuojaus, lämpöjännitykset
36 Riskit Loviisan yvl Loviisa 1 Risk distribution (Not included: Fire at shutdown states) 4.50E E E E-04 WEATHER (at s hutdown) WEATHER (at power) FIRE (at power) SEISMIC CDF (1/a) 2.50E E E E E-05 FLOOD (at s hutdown) FLOOD (at power) INTERNAL (at s hutdown) INTERNAL (at power) 0.00E
37 Loviisa; Turvallisuusparannukset (PSA taso 1) 1990-alkaen => Riskiä pienennetty 1/50 osaan v 2010 mennessä 1,0 ShutdownW WEATHER FIRE 0,9 Seismic ShutdownFL FLOOD ShutdownInt 0,8 SVLOCA YB XSVLOCA 0,7 LIRV REACT VLOCA 0,6 PLOCA TLSW PLSW LOP 0,5 LOOP LSGTR SGCB 0,4 MSGTR SGTR XSLOCA 0,3 SLOCA MLOCA LLOCA RVB 0,2 UCLOCA LFW LDCP 0,1 LMFW LRLOCA ALOCA 0,0 TLFW RT ATWS
38 Riskien pienentäminen Vuosittain, tekemällä muutoksia järjestelmiin, menettelytapoihin ja huolto- ja hätätilanneohjeisiin Valitsemalla vaihtoehdoista riskivaikutusten ja kustannusten perusteella Useimmiten sekä riski että kokonaiskustannukset pienenevät, kun huomioidaan myös mahdollisten onnettomuuksien kustannukset
39 Kestävä kehitys: Riskit ja kustannukset alas Onnettomuustaajuus ennen muutosta F 0 Onnettomuuden kustannukset C A (10 9, esim.) Jäljellä oleva käyttöaika n (= 20) p = korkokanta (0,05) Onnettomuuskustannus nykyarvo y 0 = ac A F 0 a = diskonttaustekijä (12,5) Aiotun laitosmuutoksen i kustannus C i Muutoksen jälkeinen onnettomuustaajuus F i Tehokkuusehto: Valitaan pienin y i = C i + ac A F i < ac A F
40 Loviisan yvl riskiosuudet 2010 Loviisa 1 Risk distribution after year 2010 outage Core damage frequency 5,1E-5/a (Not included: Fires during shutdow n) PSA10M1 Shutdown weather 9 % Shutdown flood 1 % Shutdown seismic 0 % Fire at power 16 % Internal at power 10 % Weather at power Shutdown 6 % internal 45 % Seismic at power Flood at 7 % power % 40
41 Loviisan PSA Suurimmat yksittäiset sv-riskit tulevat seisokkitiloissa: DROP raskaiden kuormien pudotusriskit REACT boorilaimennusriskit OIL öljyonnettomuudet Suomenlahdella LEAK vuodot laitoksen kylmissä käyttötiloissa Ovat olennaisia myös päästöriskin kannalta Tason 2 PSA (Cs-137 päästö > 0.1%) ollaan täydentämässä paloriskien osalta sekä tehoajolle että seisokeille. SEAL2 1 % LIGHTB 1 % ALW39 1 % DRAIN 2 % PLOCA 2 % LDCP 2 % SEAL3 1 % SNW39 1 % LSGTR 1 % WIND45 2 % PTS 1 % UJFLOOD 3 % Loviisa 1 Risk distribution after year 2010 outage Core Damage Frequency 4,6E-5/a SLOCA 1 % THFLOOD 3 % RLFLOODC 1 (Not % included: Fires during shutdow n) TLSW 1 % LOP 3 % LIRV 5 % OIL 7 % TLHR 1 % Others 8 % VLOCA 1 % LEAK 7 % DROP 19 % REACT 8 % Fire 17 %
42 Laitosparannuksia sisäisille alkutapahtumille Kymmeniä muutostöitä; laitos- ja ohjemuutoksia: Säätö- ja instumenttihuoneiden jäähdytyksen tehostus Hätäjäähdytyksen lattiakaivoihin siivilät ja huuhtomisjärjestelmä Vuotojen ilmaisimien/hälytysten lisäys ja vuotojen eristäminen Höyrystinvuotojen (primääri=>sekundääri vuodot) ilmaisu ja eristäminen + ylimääräinen hätäjäähdytystankki Hätäjäähdytysjärjestelmään venttiilijärjestelmän parannus Uusitut ohjeet ja valvonta boorista laimentuneen veden syötön estämiseksi käynnistystilassa
43 Parannuksia tulvariskien varalta 1m pato turbiinihallin ja reaktorirakennuksen välille syöttövesiputkistojen hitsisaumojen suojauksia ja putkistouusintoja valvomon yläpuolella valvomon kattorakenteiden vahvistaminen viemäröintien tehostaminen, mm. pääkiertopumpputiloihin tulvaluukut syöttövesiputkien ja palovesiputkien reittien muutoksia painemittarien ja venttiiliohjausten siirtoja ylemmäksi Hätätukia ja suihkusuojia yhteensä n. 20 muutosta
44 Muutostöitä sää- ja meririskien pienentämiseksi Seisokinaikaisen merivesipadon korotus Automatisoitu virtaussäätö merilevien lisääntyessä jäähdytysvedessä Dieselrakennusten ilmanotto varmennettu lumipyryjen varalta Ohjeistettu jäähdytysveden otto poistopuolelta merilevän tai suppovaaran (alijäähtyneen meriveden äkkijäätymisen) uhatessa Salamasuojauksia parannettu Öljytorjunnan valmiuksia lisätty ja alasajon keskeyttäminen ohjeistettu öljyvaaratilanteessa jne
45 Laitosparannuksia paloriskien pienentämiseksi Lisätty varasyöttövesijärjestelmä (turbiinihallin palojen varalta) Paloseinää vahvistettu valvomon ja turbiinihallin välillä Korkeapaineisia hydrauliikkaöljyputkia suojattu Sähkökaapelien suojauksia lisätty ja kaapeleita siirretty Automaattisia sammutusjärjestelmiä lisätty mm. kaapelija muuntajatiloihin Palo-ovien kulunvalvontaa tehostettu ja osa pysyvästi suljettu Paljon muitakin parannuksia on tehty koskien huoltomenetelmiä, hätä-tilanneohjeita ja -toimintatapoja ja operaattorien simulaattorikoulutusta
46 Taso 2: Turvajärjestelmät polttoaineen sulamisen varalta Vakavien onnettomuuksien hallintaan suunniteltuja järjestelmiä ja ohjeita: suojarakennuksen ulkopuolinen jäähdytys primääripiirin paineen lasku paineastian ulkopuolinen jäähdytys vedyn hallinta luonnonkierto jäälauhduttimen kautta katalyyttiset polttimet ja sytyttimet
47 PSA:n käyttö, soveltaminen Riskien kartoitus ja hyväksyttävyyden määrittäminen Turvallisuutta parantavien muutosten tunnistaminen, vaihtoehtojen vertailu ja valinta (kustannus/riski) Pysyvien laitosmuutosten- ja ohjemuutosten hyväksyttävyys, epätehokkaiden muutosten välttäminen: päätöksenteon tuki Poikkeustilanteiden ja korjausten kestojen hyväksyttävyys Ohjeiston kehittäminen (käyttö-, kunnossapito-, hätätilanne-) Määräaikaiskoestusten ja -tarkastusten arviointi ja kehitys (turvallisuusjärjestelmien laitteet, putkistot, eristysventtiilit...) Koulutuksen sisällön suunnittelu (simulaattorikoulutus) Saadaan tärkeysmitat komponenteille: laitteiden turvallisuusluokitus ja kunnossapitoluokitus osoittaa mitä kannattaa muuttaa, jos tarpeen osoittaa miten kauan sallitaan jokin vika tai poikkeustila tai tilapäinen muutos Tapahtuneiden häiriöiden merkityksen arviointi Riskimittarien ja trendien seuranta (mm. ikääntyminen) PSA pidetään ajan tasalla! -Se ei ole hyllyyn pantava kertatyö
48 Yhteenveto PSA on tullut yhä merkittävämmäksi laitoksen turvallisuutta koskevassa päätöksenteossa Päätehtävänä laitoksen turvallisuuden parantaminen (vaihtoehdoista valinta taloudellisin perustein) ja hallinta kaikissa toiminnoissa Järjestelmät, menettelytavat, ohjeistot, koulutus muutoskohteina PSA on johdonmukainen kokonaismalli laitoksen turvallisuudesta Tekee eri suunnittelualueet vertailukelpoisiksi Asettaa turvallisuuteen vaikuttavat asiat tärkeysjärjestykseen
49 Mitä muuta ydinvoima merkitsee Jos ydinvoimalaitokset korvataan fossiilisia polttoaineita käyttävillä laitoksilla, hiilidioksidipäästöt sähkön tuotannossa kasvavat 50%. Jos Harrisburgin onnettomuuden 1979 jälkeen ei olisi keskeytetty USA:n ydinvoimalaitossuunnitelmia, USA:n hiilidioksidipäästöt olisivat laskussa ja olisivat nyt noin puolet nykyisistä päästöistä. Vertailu muihin ihmisen toimintojen aiheuttamiin riskeihin:
50
51 Kuolleisuus maailmassa (Tiede 3/2011) NOKI perinteisestä poltosta (WHO) LIIKENNE (Liikenneturva) Dieselpäästöt (WHO) PIENHIUKKASPÄÄSTÖT (UCLA, Science) HIILIVOIMAN PÄÄSTÖT (sis.) (IEA,EU) TSERNOBYLIN LASKEUMA n. 500 (STUK) SUOMESSA (2009): SYÖVÄT (Tilastokeskus) TUPAKOINTI akt. n ( ALKOHOLI 2065 (Tilastokeskus) Ulkoilman PÖLY 1800 (THL) ITSEMURHAT 1034 (Tilastokeskus) TUPAKOINTI pass. 300 (Y&T) RADON asunnoissa 280 (STUK) KOLARIT 280 (Liikennevirasto)
52 Onnettomuuksista TMI-2, USA, vuoto, sulaminen Tsernobyl, USSR, räjähdys, päästöt Fukushima, Japani, tsunami=> sähköt
53 TMI-2, USA, 1979 Yöllä klo 4, huoltotöistä syntyi pikasulku, OK, käynnistyi hätäsyöttövesijärjestelmä. OK Hätäsyöttövesiventtiileitä oli kiinni-asennossa vastoin ohjeita. Inhimillinen virhe. Asentotieto valvomossa puuttui tilapäisesti. Paineistimen varoventtiili juuttui auki; sen asennosta oli harhaanjohtava signaali kiinni. Suunnitteluvirhe. Automaattinen hätäjäähdytys käynnistyi OK; vedenpinta paineistimessa nousi => operaattorit päättelivät ohjeiden mukaan, että hätäjäähdytys on pysäytettävä. Se oli virhe: syynä epätäydellinen ohje seurauksena koulutuspuutteesta: Todellisuudessa höyrykupla kehittyi reaktorissa ja vesi väheni; nosti vettä paineistimessa mutta polttoaine ylikuumeni suli vähitellen lähes puolet. Viranomaisilla oli tutkimustieto siitä, että höyrykupla reaktorissa voi nostaa vesipintaa paineistimessa (eli antaa väärän tiedon). Tätä tietoa ei ollut välitetty laitokselle (koulutukseen ja ohjeisiin). Suojarakennus piti; ei olennaisia päästöjä ympäristöön
54 Muutoksia (myös Suomessa) Vedenpinnan mittauksia reaktorin sydämessä lisättiin Kaasunpoistomahdollisuus paineastian yläpäästä lisättiin TMI:ssä instrumentointimuutoksia, ohjeisto- ja koulutus-muutoksia; huomattavasti lisäpainotusta inhimillisten virhemahdollisuuksien tunnistamiseen ja eliminointiin. Korostettu huomio pieniin vuotoihin. Hätätilanneohjeisto oirepohjaiseksi laitoksen turvalliseen tilaan saattamiseksi (ei ensivaiheessa vian tunnistamiseen). Säännölliset hätätilanneharjoitukset, evakuointisuunnitelmat
55 Tsernobyl 1986 Yöaikaan tehtiin kokeita laitoksen käyttäytymisestä alhaisilla tehoilla. Aikataulupaine, suunnitelma-muutoksia viime tipassa, kokeessa tuli odottamaton tarve nostaa tehoa Kytkettiin pois päältä reaktorin automaattinen sammutusjärjestelmä Reaktorin positiivinen aukkokerroin mahdollista Säätösauvojen epäturvallinen rakenne (grafiittia) Reaktorityypin muutokset: Säätösauvojen rakenne muutettu (Polttoaineen rikastusastetta nostettu 2% => 2.4% säätösauvamuutosten takia) Säätösauvojen lukumäärää lisätty 30 => kpl lisää absorbaattorisauvoja lisätty estämään operointia matalilla tehotasoilla, joilla RBMK-reaktori on riskialttein SCRAM (nopean pikasulun) suoritusaika nopeutettu 18 => 12 sek. Tiukennettu ehtoja, ohjeita ja valvontaa turvajärjestelmien käytön ja huoltojen suorittamiseksi
56 Fukushima 2011, järistys Moment-Magnitude: MW = 9,0 Fukushiman suunnitteluarvo: MW = 8,2 MW Mittaa voimakkuutta järistyksen keskuksessa (epicenter); vaikutus heikkenee etäisyyden kasvaessa Aikaisempia järistyksiä: Quelle: Meidow, Köln, 2011, nach Jolivet, ISTO, Orleans:
57 Vaikutus laitoksen rakenteisiin määräytyy järistyksen aiheuttamasta maaperän kiihtyvyydestä (cm/s**2): Suunnitteluarvot Fukushimassa: cm/s**2 Mitatut/lasketut arvot 2011 järistyksessä : Maaperän värähtelyvoima ei ylittänyt olennaisesti laitoksen suunnitteluarvoja, mutta riitti kaatamaan valtakunnallisen sähköverkon Fukushiman ympäristössä
58 Tsunamisuunnittelu 14m korkeaan Tsunamiin ei ollut varauduttu, vain 5,7m korkeaan tulvaan/ aallonkorkeuteen Vasta 2006 oli tullut jonkinlainen vaatimus tsunamien huomioonottamisesta Vetyräjähdyksiin ei ollut varauduttu: suojarakennus ei ollut typellä inertoitu (kuten TVO) eikä ollut vetykatalysaattoreita eikä polttimia (kuten Loviisassa)
59 Fukushima... v. 869 on ollut vielä suurempi tsunami ei välitetty tai ymmärretty ottaa huomioon Taloudelliset menetykset Tsernobylin luokkaa Kuolemantapauksia tsunamista: ydinvoimalasta (säteilystä): 0 Säteilevä laskeuma Japanissa = Tsernobylin aiheuttama laskeuma Suomessa (Cs-137) Mediassa voimalaitos sai suurempaa huomiota kuin järistys ja katastrofaalinen tsunami Poliitikot monissa maissa reagoivat mediaan, eivät vahvistettuihin tietoihin
60 TMI-2 (1979) Syyt ja opetukset harhaanjohtavat signaalit; vajaa tiedon kulku laitokselle ja henkilökunnalle => ohjeisto- ja koulutuspuute huomio inhimillisiin virheisiin ja koulutukseen pienten vuotojen merkitys suojarakennuksen merkitys Tshernobyl (1986) laitoksen epäturvallinen suunnittelu (design) turvallisuuskulttuuri ja asenteet sopimattomat laitosmuutoksia, ohjeisto- ja valvontamuutoksia Fukushima (2011) suunnitteluperusteet ylittänyt tsunami puutteellinen varautuminen maakohtaiset opetukset, korostettu huomio ulkoisiin riskitekijöihin
Stressitestien vaikutukset Suomessa
Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia
LisätiedotOletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A
MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien
LisätiedotStressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa
Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset
LisätiedotSäteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011
1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2018 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 11.1.2018 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotRosatomin laitoksen turvallisuus
Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotFUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN
1 FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN Keijo Valtonen ATS Syysseminaari 3.11.2011 Keijo Valtonen Maanjäristys 11.3.2011 klo 14:46 Japanin aikaa Tyynellä merellä, n. 100
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, maanantai 16.1.2017 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita
LisätiedotYdinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö
Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2017 Prof. Filip Tuomisto Reaktorifysiikan perusteita, torstai 5.1.2017 Ydinenergiatekniikka lämmön- ja siten sähköntuotanto ydinreaktioiden avulla
Lisätiedotfissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö
YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu
LisätiedotLuento 4 Vikapuuanalyysit
Luento 4 Vikapuuanalyysit Ahti Salo Teknillinen korkeakoulu PL 1100, 02015 TKK 1 Vikapuuanalyysin vaiheet ❶ Ongelman ja reunaehtojen määrittely ❷ Vikapuun rakentaminen ❸ Minimikatkosjoukkojen tunnistaminen
LisätiedotYdinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA
SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit. Osio 5:
Teollisuusautomaation standardit Osio 5 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotAjasta riippuvien tekijöiden vaikutuksen arviointi todennäköisyyspohjaisessa riskianalyysissä
Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma Raul Kleinberg Ajasta riippuvien tekijöiden vaikutuksen arviointi todennäköisyyspohjaisessa riskianalyysissä
LisätiedotLuento 4 Vikapuuanalyysit
Luento 4 Vikapuuanalyysit Ahti Salo Teknillinen korkeakoulu PL 1100, 02015 TKK 1 Vikapuuanalyysin vaiheet Ongelman ja reunaehtojen määrittely Vikapuun rakentaminen Minimikatkosjoukkojen tunnistaminen Kvalitatiivinen
LisätiedotTurvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa
Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa HAIPRO verkostotapaaminen 24.11.2011 Kouvola-talo Kari Forsberg Suojeluinsinööri Loviisan voimalaitos 1 Loviisan voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Power-divisioona
LisätiedotYdinvoimaloiden stressites/t Suomessa
Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa ATS:n jäsen+laisuus Tieteiden talo, 23.1.2013 Tomi Routamo Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Kansalliset turvallisuusselvitykset EU stressites+t ja vertaisarvioinnit
LisätiedotLOVIISAN YDINVOIMALAITOKSEN KAAPELIREITTIEN TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN PALORISKITUTKIMUSTA VARTEN
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Simo Sihvola LOVIISAN YDINVOIMALAITOKSEN KAAPELIREITTIEN TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN PALORISKITUTKIMUSTA VARTEN
LisätiedotEurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit
30.12.2011 Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit Suomen kansallinen raportti Jukka Laaksonen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 30.12.2011 1 EU stressitestit 25.3. 2011 ministerineuvoston
LisätiedotUudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto
Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset
LisätiedotPentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.
Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto
LisätiedotRosatom laitostoimittajana
Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2013
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotVaaran ja riskin arviointi. Toimintojen allokointi ja SIL määritys. IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6. Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004
Vaaran ja riskin arviointi Toimintojen allokointi ja SIL määritys IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6 Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004 Riskiarvion tavoite Vahinkotapahtumat tunnistetaan Onnettomuuteen johtava
LisätiedotOLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET
OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET 25. YDINTURVALLISUUSSEMINAARI 21.11.2014 Risto Himanen EI FUKUSHIMA LÄHTÖISIÄ TURVALLISUUTTA PARANTAVIA PROJEKTEJA Dieselgeneraattoreiden uusinta
LisätiedotToimialan onnettomuudet 2014
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla
LisätiedotSTUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA
1 LUONNOS 2 (22.8.2007) STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA 1. Johdanto 2.6-1.0. Osana ydinturvallisuuteen liittyvää riskien hallintaa ydinlaitoksille laaditaan todennäköisyyspohjainen riskianalyysi
LisätiedotTodennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin käyttö viranomaistyön tukena
77 ^w STUK-YTO-TR 94 Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin käyttö viranomaistyön tukena Ari Julin MARRASKUU 1995 Strälsäkerhetscentralen Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety 7112. STUK-YTO-TR94
LisätiedotABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa
ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa
LisätiedotOhje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.
LisätiedotILMASTOINTI Texa Konfort 780R Bi-Gas
32 220 9865 Texa Konfort 780R Bi Gas on täysautomaattinen ilmastointijärjestelmän huoltolaite sekä R134a että R1234yf kaasuille. Laitteessa on kaksi erillistä järjestelmää samoissa kuorissa. Koko huoltotapahtuma
LisätiedotVirtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet
Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :
LisätiedotPHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016
PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Turvallisuus ja onnettomuudet, torstai 4.2.2016 Päivän aiheet Tokai-mura 1999 Forsmark 2006 Aloitetaan Fukushiman 2011
LisätiedotSelvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla
Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden
LisätiedotYdinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011
Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko
LisätiedotYdinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3
OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset
LisätiedotMat sovelletun matematiikan erikoistyö Sääalkutapahtumien arviointi korjausseisokin riskimallissa
Mat-2.108 sovelletun matematiikan erikoistyö Sääalkutapahtumien arviointi korjausseisokin riskimallissa Toivo Kivirinta 52663S Teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto 19. marraskuuta 2004 1 Johdanto
LisätiedotNOKIANVIRRAN ENERGIA OY
1 26.2.2019 FINAL NOKIANVIRRAN ENERGIA OY SELVITYS RINNAKKAISPOLTTOLAITOKSEN TOIMINNASTA 2018 Copyright Nokianvirran Energia Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida
LisätiedotYdinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015
Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle
LisätiedotFingrid Oyj. NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet
Fingrid Oyj NC ER:n tarkoittamien merkittävien osapuolien nimeäminen ja osapuolilta vaadittavat toimenpiteet Siltala Jari 1 (8) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Järjestelmän varautumissuunnitelman kannalta
LisätiedotPalo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi
Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Simo Hostikka Aalto-yliopisto Terhi Kling, Antti Paajanen, Anna Matala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Palotutkimuksen päivät 2015 Johdanto Palo-osastointi
LisätiedotJännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),
LisätiedotPalofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila
Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Esityksen näkökulma Palofysiikan ja yritysturvallisuuden yhteys on helppo nähdä toimitilojen, henkilöstön ja
LisätiedotTeknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN
TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN OPTIMAALINEN OLOSUHDE TULIPALOLLE Trukit ovat kovassa päivittäisessä käytössä Jatkuva käyttö - lavalta lavalle Vähän aikaa huollolle Ei aikaa seisokeille 3 TULIPALON
LisätiedotJatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto
Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto Teemu Auronen Muuntajan vikaantumiseen johtavia seikkoja Vikatilanteen estämiseksi, kehittyvien vikojen tunnistaminen on elinarvoisen tärkeää.
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotLuento 3 Riskien kvalitatiivinen arviointi PSA:n pääpiirteet Vikapuuanalyysi
Luento 3 Riskien kvalitatiivinen arviointi PSA:n pääpiirteet Vikapuuanalyysi Ahti Salo Systeemianalyysin laboratorio Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu PL 11100, 00076 Aalto ahti.salo@aalto.fi
LisätiedotJoensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote
Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.
LisätiedotTurvallisuudelle tärkeiden laitteiden koestusten merkitys vikojen havaitsemisessa (Valmis työ)
Turvallisuudelle tärkeiden laitteiden koestusten merkitys vikojen havaitsemisessa (Valmis työ) Raul Kleinberg 12.3.2012 Ohjaaja: Suunnittelupäällikkö Kalle Jänkälä Valvoja: Prof. Ahti Salo Työn saa tallentaa
LisätiedotFukushiman ydinvoimalaonnettomuus:
Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: onnettomuuden kulku ja sen opetukset Riku Mattila Kreditit esityksen kuva aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI
LisätiedotSäteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) /0010/2010. Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta ( ) 1 Soveltamisala
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (6) Ohje YVL A.6, Ydinvoimalaitoksen käyttötoiminta (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje on kokonaan uusi. Ohjeeseen on sisällytetty vaatimuksia ohjeista YVL 1.9 ja YVL
LisätiedotKunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi
Sivu 1(5) Kunnossapitopäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (KUP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää
LisätiedotAjankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen
Ajankohtaista Käyttötoimikunta 17.6.2013 Reima Päivinen Tärkeimmät ajankohtaiset tapahtumat Sähkömarkkinalain käsittely jatkuu eduskunnassa Fenno-Skan 1 siirtokapasiteettia rajoitettu 400 MW tasolle varotoimenpiteenä,
LisätiedotPERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio
PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA 8.12.2011 ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio Aho Marjut TVO ALANSA EDELLÄKÄVIJÄ Yli 30 vuotta luotettavaa suomalaista sähköntuotantoa, vuosituotanto
LisätiedotNeuvottelukunnan kokous Reima Päivinen. Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet
6.6.2018 Neuvottelukunnan kokous Reima Päivinen Kantaverkon käyttötoiminnan haasteet Häiriökeskeytykset liittymispisteissä 1,20 9 1,00 8 7 0,80 6 kpl 0,60 0,40 5 4 3 min 0,20 2 1 0,00 2008 2009 2010 2011
LisätiedotYdinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012
Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 2 Ydinenergiatutkimus Suomessa Osana TEM:n Kansallisen ydinenergia-alan osaamistyöryhmän työtä
LisätiedotSUOMEN SEURAAVIEN YDINVOIMALAITOSEHDOKKAIDEN TYYPPIVERTAILU TYPE COMPARISON OF FUTURE NUCLEAR POWER PLANT CANDIDATES IN FINLAND
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari SUOMEN SEURAAVIEN YDINVOIMALAITOSEHDOKKAIDEN TYYPPIVERTAILU
LisätiedotFY 2: Energiantuotanto. Tapio Hansson
FY 2: Energiantuotanto Tapio Hansson Voimalaitokset Suurin osa energiantuotannosta perustuu hyvin yksinkertaiseen periaatteeseen: Pyöritä generaattoria, joka muuttaa liike-energiaa sähköksi. Pyörittäminen
LisätiedotTuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg
IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että
LisätiedotTODENNÄKÖISYYSPOHJAISET TURVALLISUUSANALYYSIT (PSA) YDINVOIMALAITOSTEN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA
TODENNÄKÖISYYSPOHJAISET TURVALLISUUSANALYYSIT (PSA) YDINVOIMALAITOSTEN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA 1 YLEISTÄ 3 2 PSA YDINVOIMALAITOSTEN SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN AIKANA 3 2.1 Todennäköisyyspohjaiset
LisätiedotOhje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( )
Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (7) Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL B.6 esitetään ydinvoimalaitoksen suojarakennuksen suunnittelulle ja tiiviyden
LisätiedotEnergiansäästö viljankuivauksessa
Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve
LisätiedotYdinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT
Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -
LisätiedotYdinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus
Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiatekniikan osasto Ydinvoimalaitoksen varalla olevien
LisätiedotIndustrial Fire Protection Handbook
Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig
LisätiedotTšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä
LisätiedotHierova poreallas Bamberg
1500 x 1000 x 570 mm Hierova poreallas Bamberg Hyvä asiakas, Kiitos, että valitsit tuotteemme. Turvallisuutesi vuoksi pyydämme Sinua perehtymään näihin ohjeisiin ennen ammeen asennusta ja käyttöä. Varoitus
LisätiedotYritysturvallisuuden perusteet
Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 4.Luento Riskienhallinta osana turvallisuutta
LisätiedotMITEN ASUNTOJEN PALOKUOLEMIA VOIDAAN TEHOKKAASTI VÄLTTÄÄ? Johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. 4.8.
MITEN ASUNTOJEN PALOKUOLEMIA VOIDAAN TEHOKKAASTI VÄLTTÄÄ? Johtaja Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Tilannekatsaus/tulipalot 31.7.2011 Rakennuspaloja keskimäärin 17,5/vrk Asuinrakennuspaloja
LisätiedotLehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136
Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan
LisätiedotVOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä
VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi
LisätiedotVoimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä
Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa
LisätiedotYdinvoima kaukolämmön tuotannossa
Ydinvoima kaukolämmön tuotannossa Ville Tulkki Erikoistutkija ville.tulkki@vtt.fi VTT beyond the obvious 1 Sisältö Kaukolämpöä ydinvoimalla Nykyiset ja tulevat projektit Pienreaktorit ja niiden käyttökohteet
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit. Osio 6:
Teollisuusautomaation standardit Osio 6 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotHYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN SUORITUSKYKY PUMPUN SUORITUSKYVYN HEIKKENEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT
HYDRAULIIKAN PERUSTEET JA PUMPUN SUORITUSKYKY PUMPUN SUORITUSKYVYN HEIKKENEMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Hyötysuhteen heikkenemiseen vaikuttavat tekijät Pumpun hyötysuhde voi heiketä näistä syistä: Kavitaatio
LisätiedotYDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA
YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 PRA:n laatiminen ja käyttö 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 PRA ydinvoimalaitoksen suunnittelu-
LisätiedotVermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote
Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa
LisätiedotLuento 3 Riskien kvalitatiivinen arviointi PSA:n pääpiirteet Vikapuuanalyysi
Luento 3 Riskien kvalitatiivinen arviointi PSA:n pääpiirteet Vikapuuanalyysi Ahti Salo Teknillinen korkeakoulu PL 1100, 02015 TKK 1 Esimerkki Farmerin käyristä (1/2) Lähtökohtia Laitostyyppi hajoaa todennäköisyydellä
LisätiedotSkenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080
Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön
LisätiedotTurvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa
Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Moduuli 2: Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa PI-kaavio poikkeamatarkastelun
LisätiedotENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013
ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotFortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys
Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva
Lisätiedot1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3
OHJE YVL A.7, Luonnos 4 / 21.12.2010 Ydinvoimalaitoksen riskien hallinta 1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 3 PRA:n laatiminen ja käyttö 3 3.1 Yleiset vaatimukset 3 3.2 PRA ydinvoimalaitoksen
LisätiedotKansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010
Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Eija Karita Puska (-ohjelman johtaja) www.vtt.fi/safir2010 eija-karita.puska@vtt.fi Taustaa 2 Kansallinen julkinen ydinturvallisuuden tutkimus on organisoitu
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotVastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet
Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa
LisätiedotHyvinvointia ydinsähköllä
Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme
LisätiedotLuento 5 Vikapuuanalyysit
Luento 5 Vikapuuanalyysit Jan-Erik Holmberg Systeemianalyysin laboratorio Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu PL 11100, 00076 Aalto jan-erik.holmberg@riskpilot.fi 1 Influenssarokotus (1/3) Rokotuskampanja
LisätiedotTARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi
TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne
LisätiedotMax. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1
Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu
LisätiedotAPUWATTI KÄYTTÖOHJEKIRJA KAUKORA OY
APUWATTI KÄYTTÖOHJEKIRJA KAUKORA OY 25.2.2019 Kaukora Oy 2019 APUWATTI Käyttöohjekirja 2 Sisällysluettelo 1 Tärkeää... 4 Turvallisuustiedot... 4 2 TOIMINTAKUVAUS... 4 3 ASENNUS... 4 4 SÄHKÖASENNUS... 5
LisätiedotSAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus
SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta
LisätiedotKäyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta
Käyttötoimikunta Sähköjärjestelmän matalan inertian hallinta Miksi voimajärjestelmän inertialla on merkitystä? taajuus häiriö, esim. tuotantolaitoksen irtoaminen sähköverkosta tavanomainen inertia pieni
LisätiedotTurvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta
Lisätiedot