RISKIANALYYSI YDINVOIMALAN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA Jussi K Vaurio, Dr Damage

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RISKIANALYYSI YDINVOIMALAN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA Jussi K Vaurio, Dr Damage 28.5.2012 1"

Transkriptio

1 RISKIANALYYSI YDINVOIMALAN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA Jussi K Vaurio, Dr Damage

2 Loviisan painevesireaktorit 2 yksikköä, VVER- 440 malli 213 (1970-luvun mallia) Käynnistyivät 1977, 1980 Teho a 510 MWe modernisoinnin jälkeen ( ) Omistaja: Fortum Power and Heat Oy (entinen Imatran Voima Osakeyhtiö) Laitos on sekoitus venäläistä ja länsimaista suunnittelua; komponentteja on monista maista. Turvajärjestelmät länsimaisten standardien ja Suomen vaatimusten mukaan

3 Fissio -synnyttää radioaktiivisia aineita, energiaa ja uusia neutroneja

4 Fissiosta: Fissiossa syntyy eri määrä uusia neutroneja, keskimäärin 2½, jotka voivat aiheuttaa uusia fissioita => ketjureaktio Osa neutroneista absorboituu, osa pääsee ympäröivään veteen tai teräspaineastiaan, keskimäärin k neutronia (kasvutekijä) aiheuttaa uuden fission k<1 alikriittinen (ketju sammuu), k=1 kriittinen, k>1 ylikriittinen stokastisena prosessina haarautumisprosessi (vrt. biologisen populaation sukupolvet- Galton-Watson prosessi; Kolmogorovin yhtälöt kuvaavat prosessia). Syntyy myös radioaktiivisia isotooppeja jotka säteilevät reaktorin sammuttamisen jälkeenkin

5 Fissiossa vapautuu liike-energiaa 200MeV, muuttuu lämmöksi => tehdään sähköä Tehoa säädetään k:lla, luonnolliset takaisinkytkennät lämpötilasta, höyrystä pienentävät k:ta, säätösauvoja liikuttamalla muutetaan k Samalla syntyy säteilyä, läpitunkevimmat gamma ja neutronit, pidätetään veteen, teräkseen ja betoniin Luonnonuraani on pääasiassa U-238; isotooppia U-235 vain 0,7% Koska U-235 halkeaa helpommin (kuitenkin vain hitailla neutroneilla), rikastetaan 3-5%:n. Neutronien hidasteena vesi (tai grafiitti tai raskas vesi). U-238 fissioituu nopeilla neutroneilla, saadaan pieni osa tehosta. U-238 voi myös kaapata neutronin => Pu-239 (=> hyötöreaktori, tuottaa polttoainetta enemmän kuin kuluttaa!)

6 Painevesilaitoksen (PWR) toimintaperiaate ja pääkiertokaavio U. Ehrnsten and P. Aaltonen. Basic professional training course on nuclear safety - Finland (YK3). Lecture: Nuclear reactor principles, November

7 Ydinvoimalat maailmalla 2010 Toiminnassa 443 Rakenteilla 67 Suunnitteilla 164 EU-maissa 143 USA:ssa 104 Ranskassa 58 Japanissa 55 Fukushiman vuonna 2011 Venäjä myi 21 uutta ydinvoimalaitosta!

8 SISÄLTÖ: TURVALLISUUSSUUNNITTELUA VAATIVAT OMINAISUUDET JÄRJESTELMÄT & SUUNNITTELUPERIAATTEET RISKIANALYYSI = TODENNÄKÖISYYSPOHJAINEN TURVALLISUUSANALYYSI, PSA Kattavuus, menetelmiä, tuloksia (Loviisa) MITEN RISKIANALYYSIÄ HYÖDYNNETÄÄN VERTAILUA MUIHIN RISKEIHIN ONNETTOMUUKSISTA (TMI-2, Tsernobyl, Fukushima) (INHIMILLISET VIRHEET ja IHMISLUOTETTAVUUS)

9 TURVALLISUUSSUUNNITTELUA VAATIVAT ERITYIPIIRTEET 1. KETJUREAKTIO Reaktiivisuus eli kasvutekijä k on oltava luotettavasti hallinnassa Useampia sammutuskeinoja, säätösauvat, booriliuos 2. SÄTEILY - Reaktorissa syntyy laitoksen käynnin aikana radioaktiivisia aineita (kuten Cs, I, Sr...) jotka säteilevät, myös pitkiä aikoja (vaikka ketjureaktio pysäytetään) - Aktiiviset aineet pidettävä suljetussa tilassa, monen esteen takana - Suojaus suoralta säteilyltä: vesi-, teräs-, betonikerroksia (n,γ) 3. JÄLKILÄMPÖ Radioaktiiviset aineet tuottavat lämpöä vaikka ketjureaktio pysäytetään Polttoainetta on jäähdytettävä jatkuvasti, myös laitoksen seisokkien aikana Myös käytettyä polttoainetta on jäähdytettävä altaissa

10 Aktiivisuuden leviämisesteet (Loviisa)

11 Turvatoiminnot Kriittisiä turvatoimintoja ovat: 1.Sammutus ja alikriittisyyden varmistaminen 2.Sydämen/polttoaineen jäähdytys 3.Primääripiirin jäähdytys 4.Primääripiirin massataseen hallinta 5.Primääripiirin paineen hallinta 6. Hätäjäähdytys 7.Suojarakennuksen tiiviinä pitäminen - Toteutetaan yleensä varalla olevilla järjestelmillä joita ei tarvita normaaliajossa mutta koestetaan määrävälein (vrt. palovaroitin!)

12 Suunnitteluperiaatteita turvajärjestelmille Suunnitellaan kestämään perusonnetto-muuksia: suuri putkikatko, verkkosähkön menetys jne. Yksittäisvikakriteeri: mikään yksi vika ei saa johtaa onnettomuuteen Moninkertaistus eli Redundanssi komponenttien tai järjestelmien kahdentaminen --- nelinkertaistaminen Erilaisuus eli Diversiteetti samaan toimintoon on käytettävissä toimintaperiaatteiltaan erilaisia järjestelmiä Fyysinen erottelu eri redundanssit on erotettu toisistaan sekä fyysisesti (esim. eri huoneisiin) että sähkönsyötöltään, jäähdytykseltään, ilmastoinnilta jne. koestusten ja huoltojen ajallinen erottelu

13 Hätälämmönsiirtoketju (Loviisa)

14 Primääripiirin turvajärjestelmät (Loviisa)

15 Todennäköisyyspohjainen turvallisuusanalyysi (PSA, probabilistic safety assessment) Mitä on riski ja riskianalyysi? Millaisia hyväksymisrajoja riskeille? Millaisiin kysymyksiin PSA vastaa? Millaisia tapahtumia ja luonnonilmiöitä se kattaa? Loviisan yvl:n PSA-ohjelma PSA:n vaiheet ja menetelmät Tuloksia Loviisan laitokselle Tulosten soveltaminen ja hyväksikäyttö Ydinvoiman vertailua muihin riskeihin

16 M i t ä o n r i s k i? Onnettomuusriskissä on kaksi puolta: A. Kuinka usein? Taajuus, todennäköisyys B. Kuinka vakavat seuraukset taloudelliset terveydelliset ympäristölliset

17 TODENNÄKÖISYYSPOHJAINEN TURVALLISUUSANALYYSI (PSA= probabilistic safety assessment) Kartoittaa voimalaitoksen mahdolliset onnettomuusketjut: Sisäisistä laitevioista ja ulkoisista ilmiöistä aiheutuvat alkuhäiriöt -jotka vaativat jonkin turvajärjestelmän toimintaa Laitevikojen ja inhimillisten virheiden yhdistelmät joiden johdosta turvajärjestelmä ei toimi suunnitellusti Häiriön ja vikojen yhdistelmä johtaa reaktorin vaurioitumiseen, polttoaineen sulamiseen ( Tason 1 PSA ) - ja suojarakennuksen pettäessä radioaktiiviseen päästöön (Tason 2 PSA) Ympäristön ja asukkaiden vahinkojen huomiointi (Taso 3) Määrittää todennäköisyydet/v eri seurauksille perustuen laitevikojen ja virheiden todennäköisyyksiin

18 Riskien ylärajoja Aikaisin vaatimus < 1 kerran vuodessa (Taso1), oli mm. Loviisan itse asettama tavoite (n.1985-alkaen) Uusille laitoksille < 1 kertaa vuodessa (STUK) vanhoja edelleen parannetaan pyrkien samaan tavoitteeseen helppoako? Tason 2 (päästön) tavoite kertalukua pienempi Hyväksyttävyyden kriteerinä yleensä se, että riski (yhteensä laitoksista) tulee olla selvästi pienempi kuin muista yhteiskunnan hyväksymistä toiminnoista

19 Millaisiin kysymyksiin PSA vastaa? Mikä on vakavan onnettomuuden todennäköisyys? Ovatko laitoksen riskit hyväksyttävällä tasolla? Mitkä ovat laitoksen heikot kohdat, todennäköisimmät onnettomuusketjut (vikayhdistelmät)? PSA lisää henkilöstön tietoisuutta riskiä hallitsevista tekijöistä. Onko syytä parantaa ja jos niin mitä? (järjestelmiä, ohjeita, koulutusta) Miten kauan voidaan sallia jokin vika tai poikkeuksellinen tila (ajamatta laitosta alas)? Voidaanko jokin muista käytännön tarpeista ehdotettu pysyvä tai tilapäinen muutostyö hyväksyä? => Tunnistetaan todelliset parannustarpeet ja vältetään tarpeettomat tai haitalliset muutokset => Hallitaan riskitaso käyttö- ja kunnossapitotöissä. => Henkilöstön tietoisuus riskitekijöistä paranee

20 Loviisa 1 PSA - OHJELMA Taso 1 tehoajon sisäisille alkutapahtumille (1989) Maanjäristys (1992) Tulvat (1994, 1997) Sääilmiöt (1994, 1998) Taso 2 tehoajon sisäisille alkutapahtumille (1997) Paloriskit (1997) Vuosihuoltoseisokki, sisäiset at (1997) Taso 2 tehoajon tulville (1998) Seisokin reaktiivisuus (boorilaimennus,1999) Vuodot suojarakennuksen ulkopuolelle (VLOCA, 2000) Pienet vuodot, instrumenttitilojen T (XSLOCA, ) 20

21 Seisokin tulvat + päivitys (2002) Sovellutukset eli Suorakäyttö (1989-) Taso 1, Seisokkitilojen sääriskit (2003) Taso 1, Seisokin VLOCA, XSLOCA ja palot (2004) Taso 1, Palot ja palojen aih. boorilaimennus- ja paineastiariskit (2005) Taso 2, Tehoajolla sää- ja palo- PSA + päivitys (2005-6) Taso 2, Seisokin sisäiset ja ulkoiset alkutapahtumat (2006-7)

22 Nykytilanne 2012 Tason 1 Riskimalli on Lo1 osalta kattava sekä tehoajon että vuosihuoltoseisokkien osalta: Tasolla 1: sisäiset, säät, tulvat, palot, seismiset, Tasolla 2: sisäiset, säät, tulvat,

23 Ulkoisten ilmiöiden riskianalyysin sisältöä... Meriveden korkeustilastot, Meriveden ja ilman äärilämpötilat, Myrskyt, sateet, lumi, salamat Levät ja muu merikasvillisuus, simpukat Merikuljetukset lähellä (öljytankkerit!) Yhdistelmät myös huomioitiin, esim. Merenpinnan korkeus ja myrskyt, Myrskyt ja merikasvillisuus, Myrskyt joita seuraa pakkanen, Meriveden ja ilman korkeat lämpötilat

24 Vuotuisten merenpinnan korkeuksien maksimiarvojen todennäköisyys

25 PSA:n vaiheet Laaditaan laitoksen looginen malli, vika- ja tapahtumapuita käyttäen; sisältää tiedon siitä mitkä vika- ja virheyhdistelmät johtavat onnettomuuteen Mallista ratkaistaan kriittiset vika- ja virheyhdistelmät, tärkeysjärjestyksessä Onnettomuuksien todennäköisyydet (vuotta kohti) lasketaan käyttäen hyväksi Loogista mallia (vika- ja virheyhdistelmiä) Laitoksen omaa ja yleistä laitevikahistoriaa... N vikaa/ajassa T Inhimillisten virheiden todennäköisyyksiä Säätilastoja: myrskyt, ilman ja meriveden äärilämpötilat, sateet, tulvat, lumi, levät, suppo..., sekä näiden yhdistelmät Sisäiset tulvalähteet (putkirikot ja säiliövuodot) Palotilastoja, palokokeita, palon leviämismalleja Seismisyystilastoja

26 Luotettavuusluvut laitteille ja ihmistoiminnoille Tarvitaan todennäköisyydet sille että turvalaite on epäkunnossa silloin kun sitä tarvittaisiin: Laitteiden luotettavuuden (epäkäytettävyyden) määritys Vikataajuudet λ (periaatteessa N vikaa ajassa T, N/T) Koestusvälit T (varallaoleville turvalaitteille), q = ½λT Huoltovälit ja huoltojen kestot, q = τh/th Korjausajat τ, q = λτ Inhimillisten virheiden todennäköisyydet Koestuksissa, huolloissa ym. määräaikaisissa töissä Laitoksen käyttötoimissa (esim. tehonmuutoksissa) Häiriönaikaisissa toiminnoissa Diagnoosi Päätöksenteko Toimenpiteet

27 Rakennuksen, putken tai laitteen rikkoutumistodennäköisyys luonnonilmiöissä:

28 Yhteisviat Useampia kuin yksi laite rikkoutuu lähes samanaikaisesti (= ovat samanaikaisesti poissa pelistä, eli epäkäytettäviä) yhteisestä syystä Yhteisviat usein hallitsevat järjestelmän epäkäytettävyyttä ja riskiä vaikka niiden todennäköisyydet ovat pieniä Syitä esimerkiksi: Yhteiset ympäristöolosuhteet: kosteus, kuumuus, pöly, tärinä tms. Yhteinen suunnitteluheikkous tai asennusvirhe Vanheneminen samaa tahtia Huoto- tai käyttötoiminnassa toistunut virhe tai puute (väärä voiteluaine, vääränlainen tiiviste tms.) Tilastoa tapahtumista kerätään kansainvälisenä yhteistyönä monista maista (yli 20v) => Opitaan syyt ja keinoja poistaa syitä, vähentää riskiä

29 Inhimilliset virheet On väärin uskoa ettei niitä voi ennustaa eikä estää Niiden todennäköisyyksiä voidaan arvioida, niihin voidaan vaikuttaa ja niitä voidaan vähentää! Esim. autonavaimet, silitysrauta, hella, VENTTIILI, KYTKIN..., miten vaikutetaan virheitä estävästi: Lukitus tehdään mahdottomaksi Hälytysvalo valvomossa väärästä asennosta Eri aikaan ja/tai eri henkilö tekee töitä eri redundansseissa estää virheitä toistumasta Toinen henkilö tarkastaa riippumattomasti Kirjataan kaikki tehdyt toimenpiteet; valvomo tarkastaa ruksit Nokian vesi- ja viemäritapaus?

30 TAPAHTUMAPUU ALKUTAPAHTUMA TAAJUUS f VUOTO A REAKTORIN SAMMUTUS TURVAFUNKTIOT B LISÄVEDEN SYÖTTÖ C LÄMMÖN SIIRTO SEURAUS SÄHKÖ- KATKO C PRISE B BC A JÄRJESTELMIEN VIKAPUUT LAITEVIKAPARA METRIT INHIMILLISTEN VIRHEIDEN TODENNÄKÖISYYDET 30

31 JÄRJESTELMÄMALLI = VIKAPUU (BOOLEN ALGEBRAA)

32 LOOGINEN MALLI => VIKAYHDISTELMÄT TOP = A+F+(B+D)(C+E) = = A+F+BC+BE+DC+DE Järjestelmän epäkäytettävyys = todennäköisyys olla vikatilassa Vikatapahtumille TOP-lausekkeessa annetaan todennäköisyydet: P(TOP) = a+f+bc+be+dc+de -af-abc-abe-adc-ade-fbc-fbe-fdc

33 Järjestelmän looginen malli, VIKAPUU Järjestelmä voi olla vain vikatilassa tai kunnossa Jokainen laite eli komponentti on tietyssä vikatilassa tai ei ole Järjestelmän tila on funktio komponenttien tiloista => Kaksiarvoisten muuttujien algebra monessa mukana: Joukko-opissa alkio joko kuuluu joukkoon tai ei kuulu Logiikassa eli lausekalkyylissä lause on joko tosi tai epätosi Järjestelmä tai komponentti on vikatilassa tai toimiva => Boolen algebra, esitetään JA ja TAI porteilla: TAI -portti : A TAI B => A + B, = A tai B tai molemmat vikatilassa JA -portti : A JA B => A B, = A ja B vikatilassa

34

35 PSA:n matemaattisia menetelmiä Vikapuu: Boolen algebra = kaksiarvoisten algebraa Pitkiä TOP-lausekkeita sieventäen saadaan olennaiset vikayhdistelmät Todennäköisyysoppi P(A+B) = P(A) + P(B) P(A B) jne. Estimointiteoria ja menetelmät Vika- ja virhetodennäköisyyksien määrittämiseksi tilastollisista havainnoista, vikamääristä havaintoaikana Termohydrauliikka, osittaisdifferentiaaliyhtälöt: ratkaistaan veden ja höyryn virtaukset, lämpötilat, paineet putkissa ja suojarakennuksessa... Lujuusoppi, säteilysuojaus, lämpöjännitykset

36 Riskit Loviisan yvl Loviisa 1 Risk distribution (Not included: Fire at shutdown states) 4.50E E E E-04 WEATHER (at s hutdown) WEATHER (at power) FIRE (at power) SEISMIC CDF (1/a) 2.50E E E E E-05 FLOOD (at s hutdown) FLOOD (at power) INTERNAL (at s hutdown) INTERNAL (at power) 0.00E

37 Loviisa; Turvallisuusparannukset (PSA taso 1) 1990-alkaen => Riskiä pienennetty 1/50 osaan v 2010 mennessä 1,0 ShutdownW WEATHER FIRE 0,9 Seismic ShutdownFL FLOOD ShutdownInt 0,8 SVLOCA YB XSVLOCA 0,7 LIRV REACT VLOCA 0,6 PLOCA TLSW PLSW LOP 0,5 LOOP LSGTR SGCB 0,4 MSGTR SGTR XSLOCA 0,3 SLOCA MLOCA LLOCA RVB 0,2 UCLOCA LFW LDCP 0,1 LMFW LRLOCA ALOCA 0,0 TLFW RT ATWS

38 Riskien pienentäminen Vuosittain, tekemällä muutoksia järjestelmiin, menettelytapoihin ja huolto- ja hätätilanneohjeisiin Valitsemalla vaihtoehdoista riskivaikutusten ja kustannusten perusteella Useimmiten sekä riski että kokonaiskustannukset pienenevät, kun huomioidaan myös mahdollisten onnettomuuksien kustannukset

39 Kestävä kehitys: Riskit ja kustannukset alas Onnettomuustaajuus ennen muutosta F 0 Onnettomuuden kustannukset C A (10 9, esim.) Jäljellä oleva käyttöaika n (= 20) p = korkokanta (0,05) Onnettomuuskustannus nykyarvo y 0 = ac A F 0 a = diskonttaustekijä (12,5) Aiotun laitosmuutoksen i kustannus C i Muutoksen jälkeinen onnettomuustaajuus F i Tehokkuusehto: Valitaan pienin y i = C i + ac A F i < ac A F

40 Loviisan yvl riskiosuudet 2010 Loviisa 1 Risk distribution after year 2010 outage Core damage frequency 5,1E-5/a (Not included: Fires during shutdow n) PSA10M1 Shutdown weather 9 % Shutdown flood 1 % Shutdown seismic 0 % Fire at power 16 % Internal at power 10 % Weather at power Shutdown 6 % internal 45 % Seismic at power Flood at 7 % power % 40

41 Loviisan PSA Suurimmat yksittäiset sv-riskit tulevat seisokkitiloissa: DROP raskaiden kuormien pudotusriskit REACT boorilaimennusriskit OIL öljyonnettomuudet Suomenlahdella LEAK vuodot laitoksen kylmissä käyttötiloissa Ovat olennaisia myös päästöriskin kannalta Tason 2 PSA (Cs-137 päästö > 0.1%) ollaan täydentämässä paloriskien osalta sekä tehoajolle että seisokeille. SEAL2 1 % LIGHTB 1 % ALW39 1 % DRAIN 2 % PLOCA 2 % LDCP 2 % SEAL3 1 % SNW39 1 % LSGTR 1 % WIND45 2 % PTS 1 % UJFLOOD 3 % Loviisa 1 Risk distribution after year 2010 outage Core Damage Frequency 4,6E-5/a SLOCA 1 % THFLOOD 3 % RLFLOODC 1 (Not % included: Fires during shutdow n) TLSW 1 % LOP 3 % LIRV 5 % OIL 7 % TLHR 1 % Others 8 % VLOCA 1 % LEAK 7 % DROP 19 % REACT 8 % Fire 17 %

42 Laitosparannuksia sisäisille alkutapahtumille Kymmeniä muutostöitä; laitos- ja ohjemuutoksia: Säätö- ja instumenttihuoneiden jäähdytyksen tehostus Hätäjäähdytyksen lattiakaivoihin siivilät ja huuhtomisjärjestelmä Vuotojen ilmaisimien/hälytysten lisäys ja vuotojen eristäminen Höyrystinvuotojen (primääri=>sekundääri vuodot) ilmaisu ja eristäminen + ylimääräinen hätäjäähdytystankki Hätäjäähdytysjärjestelmään venttiilijärjestelmän parannus Uusitut ohjeet ja valvonta boorista laimentuneen veden syötön estämiseksi käynnistystilassa

43 Parannuksia tulvariskien varalta 1m pato turbiinihallin ja reaktorirakennuksen välille syöttövesiputkistojen hitsisaumojen suojauksia ja putkistouusintoja valvomon yläpuolella valvomon kattorakenteiden vahvistaminen viemäröintien tehostaminen, mm. pääkiertopumpputiloihin tulvaluukut syöttövesiputkien ja palovesiputkien reittien muutoksia painemittarien ja venttiiliohjausten siirtoja ylemmäksi Hätätukia ja suihkusuojia yhteensä n. 20 muutosta

44 Muutostöitä sää- ja meririskien pienentämiseksi Seisokinaikaisen merivesipadon korotus Automatisoitu virtaussäätö merilevien lisääntyessä jäähdytysvedessä Dieselrakennusten ilmanotto varmennettu lumipyryjen varalta Ohjeistettu jäähdytysveden otto poistopuolelta merilevän tai suppovaaran (alijäähtyneen meriveden äkkijäätymisen) uhatessa Salamasuojauksia parannettu Öljytorjunnan valmiuksia lisätty ja alasajon keskeyttäminen ohjeistettu öljyvaaratilanteessa jne

45 Laitosparannuksia paloriskien pienentämiseksi Lisätty varasyöttövesijärjestelmä (turbiinihallin palojen varalta) Paloseinää vahvistettu valvomon ja turbiinihallin välillä Korkeapaineisia hydrauliikkaöljyputkia suojattu Sähkökaapelien suojauksia lisätty ja kaapeleita siirretty Automaattisia sammutusjärjestelmiä lisätty mm. kaapelija muuntajatiloihin Palo-ovien kulunvalvontaa tehostettu ja osa pysyvästi suljettu Paljon muitakin parannuksia on tehty koskien huoltomenetelmiä, hätä-tilanneohjeita ja -toimintatapoja ja operaattorien simulaattorikoulutusta

46 Taso 2: Turvajärjestelmät polttoaineen sulamisen varalta Vakavien onnettomuuksien hallintaan suunniteltuja järjestelmiä ja ohjeita: suojarakennuksen ulkopuolinen jäähdytys primääripiirin paineen lasku paineastian ulkopuolinen jäähdytys vedyn hallinta luonnonkierto jäälauhduttimen kautta katalyyttiset polttimet ja sytyttimet

47 PSA:n käyttö, soveltaminen Riskien kartoitus ja hyväksyttävyyden määrittäminen Turvallisuutta parantavien muutosten tunnistaminen, vaihtoehtojen vertailu ja valinta (kustannus/riski) Pysyvien laitosmuutosten- ja ohjemuutosten hyväksyttävyys, epätehokkaiden muutosten välttäminen: päätöksenteon tuki Poikkeustilanteiden ja korjausten kestojen hyväksyttävyys Ohjeiston kehittäminen (käyttö-, kunnossapito-, hätätilanne-) Määräaikaiskoestusten ja -tarkastusten arviointi ja kehitys (turvallisuusjärjestelmien laitteet, putkistot, eristysventtiilit...) Koulutuksen sisällön suunnittelu (simulaattorikoulutus) Saadaan tärkeysmitat komponenteille: laitteiden turvallisuusluokitus ja kunnossapitoluokitus osoittaa mitä kannattaa muuttaa, jos tarpeen osoittaa miten kauan sallitaan jokin vika tai poikkeustila tai tilapäinen muutos Tapahtuneiden häiriöiden merkityksen arviointi Riskimittarien ja trendien seuranta (mm. ikääntyminen) PSA pidetään ajan tasalla! -Se ei ole hyllyyn pantava kertatyö

48 Yhteenveto PSA on tullut yhä merkittävämmäksi laitoksen turvallisuutta koskevassa päätöksenteossa Päätehtävänä laitoksen turvallisuuden parantaminen (vaihtoehdoista valinta taloudellisin perustein) ja hallinta kaikissa toiminnoissa Järjestelmät, menettelytavat, ohjeistot, koulutus muutoskohteina PSA on johdonmukainen kokonaismalli laitoksen turvallisuudesta Tekee eri suunnittelualueet vertailukelpoisiksi Asettaa turvallisuuteen vaikuttavat asiat tärkeysjärjestykseen

49 Mitä muuta ydinvoima merkitsee Jos ydinvoimalaitokset korvataan fossiilisia polttoaineita käyttävillä laitoksilla, hiilidioksidipäästöt sähkön tuotannossa kasvavat 50%. Jos Harrisburgin onnettomuuden 1979 jälkeen ei olisi keskeytetty USA:n ydinvoimalaitossuunnitelmia, USA:n hiilidioksidipäästöt olisivat laskussa ja olisivat nyt noin puolet nykyisistä päästöistä. Vertailu muihin ihmisen toimintojen aiheuttamiin riskeihin:

50

51 Kuolleisuus maailmassa (Tiede 3/2011) NOKI perinteisestä poltosta (WHO) LIIKENNE (Liikenneturva) Dieselpäästöt (WHO) PIENHIUKKASPÄÄSTÖT (UCLA, Science) HIILIVOIMAN PÄÄSTÖT (sis.) (IEA,EU) TSERNOBYLIN LASKEUMA n. 500 (STUK) SUOMESSA (2009): SYÖVÄT (Tilastokeskus) TUPAKOINTI akt. n (www.tupakkaverkko.fi) ALKOHOLI 2065 (Tilastokeskus) Ulkoilman PÖLY 1800 (THL) ITSEMURHAT 1034 (Tilastokeskus) TUPAKOINTI pass. 300 (Y&T) RADON asunnoissa 280 (STUK) KOLARIT 280 (Liikennevirasto)

52 Onnettomuuksista TMI-2, USA, vuoto, sulaminen Tsernobyl, USSR, räjähdys, päästöt Fukushima, Japani, tsunami=> sähköt

53 TMI-2, USA, 1979 Yöllä klo 4, huoltotöistä syntyi pikasulku, OK, käynnistyi hätäsyöttövesijärjestelmä. OK Hätäsyöttövesiventtiileitä oli kiinni-asennossa vastoin ohjeita. Inhimillinen virhe. Asentotieto valvomossa puuttui tilapäisesti. Paineistimen varoventtiili juuttui auki; sen asennosta oli harhaanjohtava signaali kiinni. Suunnitteluvirhe. Automaattinen hätäjäähdytys käynnistyi OK; vedenpinta paineistimessa nousi => operaattorit päättelivät ohjeiden mukaan, että hätäjäähdytys on pysäytettävä. Se oli virhe: syynä epätäydellinen ohje seurauksena koulutuspuutteesta: Todellisuudessa höyrykupla kehittyi reaktorissa ja vesi väheni; nosti vettä paineistimessa mutta polttoaine ylikuumeni suli vähitellen lähes puolet. Viranomaisilla oli tutkimustieto siitä, että höyrykupla reaktorissa voi nostaa vesipintaa paineistimessa (eli antaa väärän tiedon). Tätä tietoa ei ollut välitetty laitokselle (koulutukseen ja ohjeisiin). Suojarakennus piti; ei olennaisia päästöjä ympäristöön

54 Muutoksia (myös Suomessa) Vedenpinnan mittauksia reaktorin sydämessä lisättiin Kaasunpoistomahdollisuus paineastian yläpäästä lisättiin TMI:ssä instrumentointimuutoksia, ohjeisto- ja koulutus-muutoksia; huomattavasti lisäpainotusta inhimillisten virhemahdollisuuksien tunnistamiseen ja eliminointiin. Korostettu huomio pieniin vuotoihin. Hätätilanneohjeisto oirepohjaiseksi laitoksen turvalliseen tilaan saattamiseksi (ei ensivaiheessa vian tunnistamiseen). Säännölliset hätätilanneharjoitukset, evakuointisuunnitelmat

55 Tsernobyl 1986 Yöaikaan tehtiin kokeita laitoksen käyttäytymisestä alhaisilla tehoilla. Aikataulupaine, suunnitelma-muutoksia viime tipassa, kokeessa tuli odottamaton tarve nostaa tehoa Kytkettiin pois päältä reaktorin automaattinen sammutusjärjestelmä Reaktorin positiivinen aukkokerroin mahdollista Säätösauvojen epäturvallinen rakenne (grafiittia) Reaktorityypin muutokset: Säätösauvojen rakenne muutettu (Polttoaineen rikastusastetta nostettu 2% => 2.4% säätösauvamuutosten takia) Säätösauvojen lukumäärää lisätty 30 => kpl lisää absorbaattorisauvoja lisätty estämään operointia matalilla tehotasoilla, joilla RBMK-reaktori on riskialttein SCRAM (nopean pikasulun) suoritusaika nopeutettu 18 => 12 sek. Tiukennettu ehtoja, ohjeita ja valvontaa turvajärjestelmien käytön ja huoltojen suorittamiseksi

56 Fukushima 2011, järistys Moment-Magnitude: MW = 9,0 Fukushiman suunnitteluarvo: MW = 8,2 MW Mittaa voimakkuutta järistyksen keskuksessa (epicenter); vaikutus heikkenee etäisyyden kasvaessa Aikaisempia järistyksiä: Quelle: Meidow, Köln, 2011, nach Jolivet, ISTO, Orleans:

57 Vaikutus laitoksen rakenteisiin määräytyy järistyksen aiheuttamasta maaperän kiihtyvyydestä (cm/s**2): Suunnitteluarvot Fukushimassa: cm/s**2 Mitatut/lasketut arvot 2011 järistyksessä : Maaperän värähtelyvoima ei ylittänyt olennaisesti laitoksen suunnitteluarvoja, mutta riitti kaatamaan valtakunnallisen sähköverkon Fukushiman ympäristössä

58 Tsunamisuunnittelu 14m korkeaan Tsunamiin ei ollut varauduttu, vain 5,7m korkeaan tulvaan/ aallonkorkeuteen Vasta 2006 oli tullut jonkinlainen vaatimus tsunamien huomioonottamisesta Vetyräjähdyksiin ei ollut varauduttu: suojarakennus ei ollut typellä inertoitu (kuten TVO) eikä ollut vetykatalysaattoreita eikä polttimia (kuten Loviisassa)

59 Fukushima... v. 869 on ollut vielä suurempi tsunami ei välitetty tai ymmärretty ottaa huomioon Taloudelliset menetykset Tsernobylin luokkaa Kuolemantapauksia tsunamista: ydinvoimalasta (säteilystä): 0 Säteilevä laskeuma Japanissa = Tsernobylin aiheuttama laskeuma Suomessa (Cs-137) Mediassa voimalaitos sai suurempaa huomiota kuin järistys ja katastrofaalinen tsunami Poliitikot monissa maissa reagoivat mediaan, eivät vahvistettuihin tietoihin

60 TMI-2 (1979) Syyt ja opetukset harhaanjohtavat signaalit; vajaa tiedon kulku laitokselle ja henkilökunnalle => ohjeisto- ja koulutuspuute huomio inhimillisiin virheisiin ja koulutukseen pienten vuotojen merkitys suojarakennuksen merkitys Tshernobyl (1986) laitoksen epäturvallinen suunnittelu (design) turvallisuuskulttuuri ja asenteet sopimattomat laitosmuutoksia, ohjeisto- ja valvontamuutoksia Fukushima (2011) suunnitteluperusteet ylittänyt tsunami puutteellinen varautuminen maakohtaiset opetukset, korostettu huomio ulkoisiin riskitekijöihin

Stressitestien vaikutukset Suomessa

Stressitestien vaikutukset Suomessa Stressitestien vaikutukset Suomessa Keskustelutilaisuus stressitesteistä STUKissa 16.5.2012 Keijo Valtonen Sisältö Toimiiko nykyinen turvallisuusajattelu onnettomuuden opetuksien perusteella? Mitä vaikutuksia

Lisätiedot

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011

Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 1 Säteilevät Naiset- seminaari Sähköä ilmassa Sähkömarkkinat ja älykkäät sähköverkot 17.3.2011 Marja-Leena Järvinen Säteilyturvakeskus Esityksen sisältö 2 STUKin tehtävät ulkomailla sattuneen ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa

Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Stressitestit Tärkeimmät havainnot Suomessa ja Euroopassa Keskustelutilaisuus stressitesteistä 16.5.2012 Tomi Routamo Mitä kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä onnettomuuden johdosta on tehty? Kansalliset

Lisätiedot

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN

FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN 1 FUKUSHIMAN JA JAPANIN TAPAHTUMIEN VAIKUTUS YDINTURVALLISUUSSÄÄDÖKSIIN Keijo Valtonen ATS Syysseminaari 3.11.2011 Keijo Valtonen Maanjäristys 11.3.2011 klo 14:46 Japanin aikaa Tyynellä merellä, n. 100

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

Luento 4 Vikapuuanalyysit

Luento 4 Vikapuuanalyysit Luento 4 Vikapuuanalyysit Ahti Salo Teknillinen korkeakoulu PL 1100, 02015 TKK 1 Vikapuuanalyysin vaiheet ❶ Ongelman ja reunaehtojen määrittely ❷ Vikapuun rakentaminen ❸ Minimikatkosjoukkojen tunnistaminen

Lisätiedot

Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa

Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa ATS:n jäsen+laisuus Tieteiden talo, 23.1.2013 Tomi Routamo Ydinvoimaloiden stressites/t Suomessa Kansalliset turvallisuusselvitykset EU stressites+t ja vertaisarvioinnit

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 5:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 5: Teollisuusautomaation standardit Osio 5 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Ajasta riippuvien tekijöiden vaikutuksen arviointi todennäköisyyspohjaisessa riskianalyysissä

Ajasta riippuvien tekijöiden vaikutuksen arviointi todennäköisyyspohjaisessa riskianalyysissä Aalto-yliopisto Perustieteiden korkeakoulu Teknillisen fysiikan ja matematiikan koulutusohjelma Raul Kleinberg Ajasta riippuvien tekijöiden vaikutuksen arviointi todennäköisyyspohjaisessa riskianalyysissä

Lisätiedot

Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa

Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa Turvallisuuden rakentaminen ydinvoimalassa HAIPRO verkostotapaaminen 24.11.2011 Kouvola-talo Kari Forsberg Suojeluinsinööri Loviisan voimalaitos 1 Loviisan voimalaitos Fortum Power and Heat Oy, Power-divisioona

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

LOVIISAN YDINVOIMALAITOKSEN KAAPELIREITTIEN TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN PALORISKITUTKIMUSTA VARTEN

LOVIISAN YDINVOIMALAITOKSEN KAAPELIREITTIEN TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN PALORISKITUTKIMUSTA VARTEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Simo Sihvola LOVIISAN YDINVOIMALAITOKSEN KAAPELIREITTIEN TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN PALORISKITUTKIMUSTA VARTEN

Lisätiedot

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET

OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET OLKILUOTO 1 JA 2 YDINVOIMALAITOSYKSIKÖIDEN PARANNUSHANKKEET 25. YDINTURVALLISUUSSEMINAARI 21.11.2014 Risto Himanen EI FUKUSHIMA LÄHTÖISIÄ TURVALLISUUTTA PARANTAVIA PROJEKTEJA Dieselgeneraattoreiden uusinta

Lisätiedot

Rosatom laitostoimittajana

Rosatom laitostoimittajana Rosatom laitostoimittajana Teemailta 27.9.2013 Prof. Juhani Hyvärinen Ydintekniikkajohtaja Fennovoima neuvottelee laitostoimituksesta Rosatomin kanssa Fennovoima ja venäläinen Rosatom allekirjoittivat

Lisätiedot

Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin käyttö viranomaistyön tukena

Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin käyttö viranomaistyön tukena 77 ^w STUK-YTO-TR 94 Todennäköisyyspohjaisen turvallisuusanalyysin käyttö viranomaistyön tukena Ari Julin MARRASKUU 1995 Strälsäkerhetscentralen Finnish Centre for Radiation and Nuclear Safety 7112. STUK-YTO-TR94

Lisätiedot

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013)

Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (5) Ohje YVL D.3, Ydinpolttoaineen käsittely ja varastointi (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohje YVL D.3 koskee ydinlaitoksissa ja ydinvoimalaitoksissa tapahtuvaa a.

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

ILMASTOINTI Texa Konfort 780R Bi-Gas

ILMASTOINTI Texa Konfort 780R Bi-Gas 32 220 9865 Texa Konfort 780R Bi Gas on täysautomaattinen ilmastointijärjestelmän huoltolaite sekä R134a että R1234yf kaasuille. Laitteessa on kaksi erillistä järjestelmää samoissa kuorissa. Koko huoltotapahtuma

Lisätiedot

Vaaran ja riskin arviointi. Toimintojen allokointi ja SIL määritys. IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6. Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004

Vaaran ja riskin arviointi. Toimintojen allokointi ja SIL määritys. IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6. Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004 Vaaran ja riskin arviointi Toimintojen allokointi ja SIL määritys IEC 61508 osa 1 kohta 7.4 ja 7.6 Tapio Nordbo Enprima Oy 9/2004 Riskiarvion tavoite Vahinkotapahtumat tunnistetaan Onnettomuuteen johtava

Lisätiedot

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011

Ydinvoimala. Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoimala Reaktorit Fukushima 2011 Ydinvoima sähkön tuotannossa Maa Yhdysvallat Ranska Japani Venäjä Saksa Kanada Kiina Ruotsi Espanja Iso-Britannia Suomi Brasilia Unkari Intia Etelä-Afrikka Meksiko

Lisätiedot

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :

Lisätiedot

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto

Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto Uudet YVL-ohjeet, niiden sisältö ja käyttöönotto ATS:n vuosikokous 27.2.2014 Keijo Valtonen YVL-ohjeiden uudistuksen päätavoitteet Uusi rakenne koko ohjeistolle ja yksittäisille ohjeille Selkeät ja yksikäsitteiset

Lisätiedot

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa ABB Drives and Controls, 26.05.2015 Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa Sisältö 1. Koneenrakentajan haasteita koneiden turvallistamisessa 2.

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015

Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus. Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemus Pyhäjoen teemailta 4.5.2015 Suomen viranomaiset ja rakentamislupahakemusprosessi Rakentamislupahakemus valtioneuvostolle Rakentamislupa-aineisto Säteilyturvakeskukselle

Lisätiedot

Luento 3 Riskien kvalitatiivinen arviointi PSA:n pääpiirteet Vikapuuanalyysi

Luento 3 Riskien kvalitatiivinen arviointi PSA:n pääpiirteet Vikapuuanalyysi Luento 3 Riskien kvalitatiivinen arviointi PSA:n pääpiirteet Vikapuuanalyysi Ahti Salo Systeemianalyysin laboratorio Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu PL 11100, 00076 Aalto ahti.salo@aalto.fi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote

Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote Joensuun voimalaitoksen turvallisuustiedote JOENSUUN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Joensuun voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus:

Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus: onnettomuuden kulku ja sen opetukset Riku Mattila Kreditit esityksen kuva aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila

Palofysiikka. T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Palofysiikka T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari -toinen näytös 2.11.2005 Kalle Anttila Esityksen näkökulma Palofysiikan ja yritysturvallisuuden yhteys on helppo nähdä toimitilojen, henkilöstön ja

Lisätiedot

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA

YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA YDINVOIMALAITOKSEN TODENNÄKÖISYYSPERUSTEINEN RISKIANALYYSI JA RISKIEN HALLINTA 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 PRA:n laatiminen ja käyttö 4 3.1 Yleiset vaatimukset 4 3.2 PRA ydinvoimalaitoksen suunnittelu-

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Energiansäästö viljankuivauksessa

Energiansäästö viljankuivauksessa Energiansäästö viljankuivauksessa Antti-Teollisuus Oy Jukka Ahokas 30.11.2011 Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Maataloustieteiden laitos Agroteknologia Öljyä l/ha tai viljaa kg/ha Kuivaamistarve

Lisätiedot

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys

Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun pyrolyysilaitoksella 27.3.2014 sattunut räjähdys Koekäyttövaiheessa ollut pyrolyysilaitos on rakennettu voimalaitoksen yhteyteen 2 3 Prosessi 1. Raaka-aineena toimiva

Lisätiedot

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet

Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Vastuullisuusmallin tausta ja tavoitteet Sanna Ström 3.4.2014 Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuusjohtaminen liikennejärjestelmässä Turvallisuusjohtamisjärjestelmä Järjestelmällinen tapa

Lisätiedot

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla

Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012

Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla. Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 Ydinturvallisuuden kehittäminen tutkimuksen avulla Eija Karita Puska VTT Säteilevät Naiset seminaari 23.3.2012 2 Ydinenergiatutkimus Suomessa Osana TEM:n Kansallisen ydinenergia-alan osaamistyöryhmän työtä

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa Moduuli 2: Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa PI-kaavio poikkeamatarkastelun

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen

Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Ydinturvallisuustyö Fukushman Dai-ichin onnettomuuden jälkeen Pääjohtaja, Professori 1 Ydinturvallisuustyö Fukushiman jälkeen: tilanne tänään Yleismaailmallisesti ydinturvallisuus on parempi tänään kuin

Lisätiedot

Luento 3 Riskien kvalitatiivinen arviointi PSA:n pääpiirteet Vikapuuanalyysi

Luento 3 Riskien kvalitatiivinen arviointi PSA:n pääpiirteet Vikapuuanalyysi Luento 3 Riskien kvalitatiivinen arviointi PSA:n pääpiirteet Vikapuuanalyysi Ahti Salo Teknillinen korkeakoulu PL 1100, 02015 TKK 1 Esimerkki Farmerin käyristä (1/2) Lähtökohtia Laitostyyppi hajoaa todennäköisyydellä

Lisätiedot

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010 Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Eija Karita Puska (-ohjelman johtaja) www.vtt.fi/safir2010 eija-karita.puska@vtt.fi Taustaa 2 Kansallinen julkinen ydinturvallisuuden tutkimus on organisoitu

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus

Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus Ydinvoimalaitoksen varalla olevien turvallisuusjärjestelmien määräaikaistestauksien riittävyys ja kattavuus Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiatekniikan osasto Ydinvoimalaitoksen varalla olevien

Lisätiedot

Hierova poreallas Bamberg

Hierova poreallas Bamberg 1500 x 1000 x 570 mm Hierova poreallas Bamberg Hyvä asiakas, Kiitos, että valitsit tuotteemme. Turvallisuutesi vuoksi pyydämme Sinua perehtymään näihin ohjeisiin ennen ammeen asennusta ja käyttöä. Varoitus

Lisätiedot

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin.

Huom. Kansainvälisten ADR/RID-määräysten mukaan toimivaltaisen viranomaisen on poistettava tämä kansilehti ennen raportin lähettämistä eteenpäin. 1 (5) ONNETTOMUUSILMOITUS / VAARALLISTEN AINEIDEN KULJETUS Vaarallisten aineiden kuljetuksessa vaaraa aiheuttaneesta tapahtumasta liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen vaarallisten aineiden kuljetuksesta

Lisätiedot

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015

VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettelyn kehittäminen jatkohanke VAETS yhdyshenkilöpäivä 11.3.2015 Markku Rantama Rantama Consulting Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien

Lisätiedot

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia

Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Typpeä renkaisiin Pitää paineen vakaana ja vähentää kustannuksia Rengaspaineet pysyvät kun käytät typpeä Ilma ympärillämme koostuu pääosin hapesta ja typestä. Erottamalla nämä kaasumaiset alkuaineet toisistaan

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 4.Luento Riskienhallinta osana turvallisuutta

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Todentaminen - tausta

Todentaminen - tausta ÅF-Enprima Oy Liikevaihto 38,3 milj. v. 2005 260 energia-alan asiantuntijaa Laatujärjestelmä sertifioitu, ISO9001:2000 Omistajana ruotsalainen ÅF- Process AB Käynnissä olevia toimeksiantoja 20 maassa 1

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit. Osio 6:

Teollisuusautomaation standardit. Osio 6: Teollisuusautomaation standardit Osio 6 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1

Max. nostokorkeus Teho (kw) LVR3-7-220V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 220 V G1. LVR3-7-380V 3 32 5 44 0,55 10 50Hz ~ 380 V G1 Kuvaus Virhehälytyksenestopumppu, jolla korvataan pienten vuotojen aiheuttama vedenhukka automaattisen sprinkleripumpun turhan käynnistymisen estämiseksi. Tekniset tiedot Tyyppi: Monivaiheinen keskipakopumppu

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080 Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön

Lisätiedot

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA 5 VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA Lauri Pöllänen, Suvi Ristonmaa, Jorma Sandberg, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Turvallisuussuunnittelun lähtökohdat... 170 5.2 Turvallisuusanalyysit...

Lisätiedot

Energiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2

Energiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2 Energiatehokas paineilmajärjestelmä Osa 2/2 Paineilmajärjestelmän energiatehokas käyttö Koulutusmateriaali Olemassa olevan paineilmajärjestelmän energiatehokas käyttö Paineilmajärjestelmän energiatehokas

Lisätiedot

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013

ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 ENERGIA ILTA IISOY / Scandic Station 23.5.2013 Energia?! Kiinteistön käyttäjät sekä tekniset laitteistot käyttävät ja kuluttavat energiaa Jokin laite säätää ja ohjaa tätä kulutusta. Ohjauslaitteet keskitetty

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (SUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin suunnitelmat

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Dafo Brand AB 2009. All rights reserved. Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Palonsammuttamisessa aika on merkittävä tekijä Nopea reagointi, vähemmän vahinkoa Ympäristönsuojelu, ympäristöarvot

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V)

VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) VLT 6000 HVAC vakiopaineen säädössä ja paine-erosäädössä. (MBS 3000, 0-10V) 1 VLT 6000 HVAC Sovellusesimerkki 1 - Vakiopaineen säätö vedenjakelujärjestelmässä Vesilaitoksen vedenkysyntä vaihtelee runsaasti

Lisätiedot

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi

TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN. 10_12_2009_Timo Salmi TARKASTUSMENETTELYLLÄ SAVUNPOISTO HALLINTAAN Savunhallintaprojekti 12/2008 03/2010 Status 1. Savunhallintalaitteistojen määrittely ja kartoitus valmis 2. Savunhallintalaitteiden tarkastustoiminnan nykytilanne

Lisätiedot

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw

Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne

Lisätiedot

Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? 7.9.2009. Arto Helovuo

Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? 7.9.2009. Arto Helovuo Inhimilliset tekijät ja turvallisuus mitä voimme oppia ilmailusta? 7.9.2009 Arto Helovuo Mitä turvallisuus on käytännössä? Potilasturvallisuus = terveydenhuolto-organisaatioiden ja terveydenhuollon ammattilaisten

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU

YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUOKITTELU 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Luokitusta koskevat vaatimukset 3 3.1 Turvallisuusluokituksen periaatteet 3 3.2 Turvallisuustoimintoihin

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA

YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA 2 YDINVOIMALAITOS- TEKNIIKAN PERUSTEITA Tapani Eurasto, Juhani Hyvärinen 1, Marja-Leena Järvinen, Jorma Sandberg, Kirsti-Liisa Sjöblom SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Reaktorin ydinfysikaaliset perusteet... 26 2.2

Lisätiedot

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa

Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Ydinvoima puhdasta ja turvallista energiaa TFiF:s kväll om kärnenergi, Karin Rantamäki, specialforskare, VTT Sähkön hankinta ja -tuotanto energialähteittäin 2014 Hankinta

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos

Transistori. Vesi sisään. Jäähdytyslevy. Vesi ulos Nesteiden lämmönjohtavuus on yleensä huomattavasti suurempi kuin kaasuilla, joten myös niiden lämmönsiirtokertoimet sekä lämmönsiirtotehokkuus ovat kaasujen vastaavia arvoja suurempia Pakotettu konvektio:

Lisätiedot

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Tehtaanjohtajan tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (TEJ 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen

Turvallisuus ja onnettomuudet. Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen Turvallisuus ja onnettomuudet Tfy-56.4243-10.4.2013 Jaakko Leppänen 2 Sisältö Vakavien reaktorionnettomuuksien ilmiöitä: Jälkilämpö ja polttoaineen ylikuumeneminen Vedyntuotto Sydänsulan vuorovaikutukset

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA

RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Thomas Lehtomäki RADIOAKTIIVISEN PÄÄSTÖN ENNUSTAMINEN VALMIUSTILANTEESSA Tarkastaja: Ohjaaja: Professori, TkT

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi?

Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Mitä Fukushiman ydinvoimalassa tapahtui ja miksi? Riku Mattila Kreditit esityksen kuva-aineistosta: AREVA / Dr. Matthias Braun Gesellschaft für Reaktorsicherheit Global Image NEI Esityksen rakenne: 1.

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Kuva ei välttämättä vastaa toimitettavaa laitetta. KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Alkuperäinen ohje: Gloor, Operating Instructions BM0112E 2nd edition (06/2010)

Lisätiedot

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi

Varavoiman asiantuntija. Marko Nurmi Varavoiman asiantuntija Marko Nurmi kw-set Oy (www.kwset.fi) Sähköverkon varmistaminen Sähköverkon varmistaminen Varmistamistavat UPS Kuorma ei havaitse sähkökatkoa Varmistusaika riippuvainen akkujen mitoituksesta

Lisätiedot

Rosatom luotettava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa 29. Tammikuuta 2014

Rosatom luotettava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa 29. Tammikuuta 2014 Closed Joint Stock Company Rosatom Overseas Rosatom luotettava kumppani kansainväliseen yhteistyöhön Pyhäjoki, Pohjois-Pohjanmaa 9. Tammikuuta 014 Mikä on ROSATOM? Venäjän valtiollinen ydinenergiayhtiö

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

ASENNUS-, HUOLTO- JA KÄYTTÖOHJEET ARCTIC BUFFET LINE DROP IN KEITTOLÄMMITIN

ASENNUS-, HUOLTO- JA KÄYTTÖOHJEET ARCTIC BUFFET LINE DROP IN KEITTOLÄMMITIN ASENNUS-, HUOLTO- JA KÄYTTÖOHJEET ARCTIC BUFFET LINE DROP IN KEITTOLÄMMITIN MALLIT: BLDISH SISÄLLYSLUETTELO Vastaanotto 3 Asennus ja käyttöönotto 3 Käyttö 4 Puhdistus 4 Huolto 4 Jos laite ei toimi 4 Takuuehdot

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

HAIR DRYER TRAVEL. Move HD 2509

HAIR DRYER TRAVEL. Move HD 2509 HAIR DRYER TRAVEL Move HD 2509 DA HU FI CS NO SV IT PT NL SL LT EL BG RU E F B D C A 3 DANSK 05-08 SUOMI 09-12 NORSK 13-16 SVENSKA 17-20 ITALIANO 21-24 PORTUGUÊS 25-28 NEDERLANDS 29-32 MAGYAR 33-36 ČESKY

Lisätiedot