RISKIANALYYSI YDINVOIMALAN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA Jussi K Vaurio, Dr Damage

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RISKIANALYYSI YDINVOIMALAN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA Jussi K Vaurio, Dr Damage 28.5.2012 1"

Transkriptio

1 RISKIANALYYSI YDINVOIMALAN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA Jussi K Vaurio, Dr Damage

2 Loviisan painevesireaktorit 2 yksikköä, VVER- 440 malli 213 (1970-luvun mallia) Käynnistyivät 1977, 1980 Teho a 510 MWe modernisoinnin jälkeen ( ) Omistaja: Fortum Power and Heat Oy (entinen Imatran Voima Osakeyhtiö) Laitos on sekoitus venäläistä ja länsimaista suunnittelua; komponentteja on monista maista. Turvajärjestelmät länsimaisten standardien ja Suomen vaatimusten mukaan

3 Fissio -synnyttää radioaktiivisia aineita, energiaa ja uusia neutroneja

4 Fissiosta: Fissiossa syntyy eri määrä uusia neutroneja, keskimäärin 2½, jotka voivat aiheuttaa uusia fissioita => ketjureaktio Osa neutroneista absorboituu, osa pääsee ympäröivään veteen tai teräspaineastiaan, keskimäärin k neutronia (kasvutekijä) aiheuttaa uuden fission k<1 alikriittinen (ketju sammuu), k=1 kriittinen, k>1 ylikriittinen stokastisena prosessina haarautumisprosessi (vrt. biologisen populaation sukupolvet- Galton-Watson prosessi; Kolmogorovin yhtälöt kuvaavat prosessia). Syntyy myös radioaktiivisia isotooppeja jotka säteilevät reaktorin sammuttamisen jälkeenkin

5 Fissiossa vapautuu liike-energiaa 200MeV, muuttuu lämmöksi => tehdään sähköä Tehoa säädetään k:lla, luonnolliset takaisinkytkennät lämpötilasta, höyrystä pienentävät k:ta, säätösauvoja liikuttamalla muutetaan k Samalla syntyy säteilyä, läpitunkevimmat gamma ja neutronit, pidätetään veteen, teräkseen ja betoniin Luonnonuraani on pääasiassa U-238; isotooppia U-235 vain 0,7% Koska U-235 halkeaa helpommin (kuitenkin vain hitailla neutroneilla), rikastetaan 3-5%:n. Neutronien hidasteena vesi (tai grafiitti tai raskas vesi). U-238 fissioituu nopeilla neutroneilla, saadaan pieni osa tehosta. U-238 voi myös kaapata neutronin => Pu-239 (=> hyötöreaktori, tuottaa polttoainetta enemmän kuin kuluttaa!)

6 Painevesilaitoksen (PWR) toimintaperiaate ja pääkiertokaavio U. Ehrnsten and P. Aaltonen. Basic professional training course on nuclear safety - Finland (YK3). Lecture: Nuclear reactor principles, November

7 Ydinvoimalat maailmalla 2010 Toiminnassa 443 Rakenteilla 67 Suunnitteilla 164 EU-maissa 143 USA:ssa 104 Ranskassa 58 Japanissa 55 Fukushiman vuonna 2011 Venäjä myi 21 uutta ydinvoimalaitosta!

8 SISÄLTÖ: TURVALLISUUSSUUNNITTELUA VAATIVAT OMINAISUUDET JÄRJESTELMÄT & SUUNNITTELUPERIAATTEET RISKIANALYYSI = TODENNÄKÖISYYSPOHJAINEN TURVALLISUUSANALYYSI, PSA Kattavuus, menetelmiä, tuloksia (Loviisa) MITEN RISKIANALYYSIÄ HYÖDYNNETÄÄN VERTAILUA MUIHIN RISKEIHIN ONNETTOMUUKSISTA (TMI-2, Tsernobyl, Fukushima) (INHIMILLISET VIRHEET ja IHMISLUOTETTAVUUS)

9 TURVALLISUUSSUUNNITTELUA VAATIVAT ERITYIPIIRTEET 1. KETJUREAKTIO Reaktiivisuus eli kasvutekijä k on oltava luotettavasti hallinnassa Useampia sammutuskeinoja, säätösauvat, booriliuos 2. SÄTEILY - Reaktorissa syntyy laitoksen käynnin aikana radioaktiivisia aineita (kuten Cs, I, Sr...) jotka säteilevät, myös pitkiä aikoja (vaikka ketjureaktio pysäytetään) - Aktiiviset aineet pidettävä suljetussa tilassa, monen esteen takana - Suojaus suoralta säteilyltä: vesi-, teräs-, betonikerroksia (n,γ) 3. JÄLKILÄMPÖ Radioaktiiviset aineet tuottavat lämpöä vaikka ketjureaktio pysäytetään Polttoainetta on jäähdytettävä jatkuvasti, myös laitoksen seisokkien aikana Myös käytettyä polttoainetta on jäähdytettävä altaissa

10 Aktiivisuuden leviämisesteet (Loviisa)

11 Turvatoiminnot Kriittisiä turvatoimintoja ovat: 1.Sammutus ja alikriittisyyden varmistaminen 2.Sydämen/polttoaineen jäähdytys 3.Primääripiirin jäähdytys 4.Primääripiirin massataseen hallinta 5.Primääripiirin paineen hallinta 6. Hätäjäähdytys 7.Suojarakennuksen tiiviinä pitäminen - Toteutetaan yleensä varalla olevilla järjestelmillä joita ei tarvita normaaliajossa mutta koestetaan määrävälein (vrt. palovaroitin!)

12 Suunnitteluperiaatteita turvajärjestelmille Suunnitellaan kestämään perusonnetto-muuksia: suuri putkikatko, verkkosähkön menetys jne. Yksittäisvikakriteeri: mikään yksi vika ei saa johtaa onnettomuuteen Moninkertaistus eli Redundanssi komponenttien tai järjestelmien kahdentaminen --- nelinkertaistaminen Erilaisuus eli Diversiteetti samaan toimintoon on käytettävissä toimintaperiaatteiltaan erilaisia järjestelmiä Fyysinen erottelu eri redundanssit on erotettu toisistaan sekä fyysisesti (esim. eri huoneisiin) että sähkönsyötöltään, jäähdytykseltään, ilmastoinnilta jne. koestusten ja huoltojen ajallinen erottelu

13 Hätälämmönsiirtoketju (Loviisa)

14 Primääripiirin turvajärjestelmät (Loviisa)

15 Todennäköisyyspohjainen turvallisuusanalyysi (PSA, probabilistic safety assessment) Mitä on riski ja riskianalyysi? Millaisia hyväksymisrajoja riskeille? Millaisiin kysymyksiin PSA vastaa? Millaisia tapahtumia ja luonnonilmiöitä se kattaa? Loviisan yvl:n PSA-ohjelma PSA:n vaiheet ja menetelmät Tuloksia Loviisan laitokselle Tulosten soveltaminen ja hyväksikäyttö Ydinvoiman vertailua muihin riskeihin

16 M i t ä o n r i s k i? Onnettomuusriskissä on kaksi puolta: A. Kuinka usein? Taajuus, todennäköisyys B. Kuinka vakavat seuraukset taloudelliset terveydelliset ympäristölliset

17 TODENNÄKÖISYYSPOHJAINEN TURVALLISUUSANALYYSI (PSA= probabilistic safety assessment) Kartoittaa voimalaitoksen mahdolliset onnettomuusketjut: Sisäisistä laitevioista ja ulkoisista ilmiöistä aiheutuvat alkuhäiriöt -jotka vaativat jonkin turvajärjestelmän toimintaa Laitevikojen ja inhimillisten virheiden yhdistelmät joiden johdosta turvajärjestelmä ei toimi suunnitellusti Häiriön ja vikojen yhdistelmä johtaa reaktorin vaurioitumiseen, polttoaineen sulamiseen ( Tason 1 PSA ) - ja suojarakennuksen pettäessä radioaktiiviseen päästöön (Tason 2 PSA) Ympäristön ja asukkaiden vahinkojen huomiointi (Taso 3) Määrittää todennäköisyydet/v eri seurauksille perustuen laitevikojen ja virheiden todennäköisyyksiin

18 Riskien ylärajoja Aikaisin vaatimus < 1 kerran vuodessa (Taso1), oli mm. Loviisan itse asettama tavoite (n.1985-alkaen) Uusille laitoksille < 1 kertaa vuodessa (STUK) vanhoja edelleen parannetaan pyrkien samaan tavoitteeseen helppoako? Tason 2 (päästön) tavoite kertalukua pienempi Hyväksyttävyyden kriteerinä yleensä se, että riski (yhteensä laitoksista) tulee olla selvästi pienempi kuin muista yhteiskunnan hyväksymistä toiminnoista

19 Millaisiin kysymyksiin PSA vastaa? Mikä on vakavan onnettomuuden todennäköisyys? Ovatko laitoksen riskit hyväksyttävällä tasolla? Mitkä ovat laitoksen heikot kohdat, todennäköisimmät onnettomuusketjut (vikayhdistelmät)? PSA lisää henkilöstön tietoisuutta riskiä hallitsevista tekijöistä. Onko syytä parantaa ja jos niin mitä? (järjestelmiä, ohjeita, koulutusta) Miten kauan voidaan sallia jokin vika tai poikkeuksellinen tila (ajamatta laitosta alas)? Voidaanko jokin muista käytännön tarpeista ehdotettu pysyvä tai tilapäinen muutostyö hyväksyä? => Tunnistetaan todelliset parannustarpeet ja vältetään tarpeettomat tai haitalliset muutokset => Hallitaan riskitaso käyttö- ja kunnossapitotöissä. => Henkilöstön tietoisuus riskitekijöistä paranee

20 Loviisa 1 PSA - OHJELMA Taso 1 tehoajon sisäisille alkutapahtumille (1989) Maanjäristys (1992) Tulvat (1994, 1997) Sääilmiöt (1994, 1998) Taso 2 tehoajon sisäisille alkutapahtumille (1997) Paloriskit (1997) Vuosihuoltoseisokki, sisäiset at (1997) Taso 2 tehoajon tulville (1998) Seisokin reaktiivisuus (boorilaimennus,1999) Vuodot suojarakennuksen ulkopuolelle (VLOCA, 2000) Pienet vuodot, instrumenttitilojen T (XSLOCA, ) 20

21 Seisokin tulvat + päivitys (2002) Sovellutukset eli Suorakäyttö (1989-) Taso 1, Seisokkitilojen sääriskit (2003) Taso 1, Seisokin VLOCA, XSLOCA ja palot (2004) Taso 1, Palot ja palojen aih. boorilaimennus- ja paineastiariskit (2005) Taso 2, Tehoajolla sää- ja palo- PSA + päivitys (2005-6) Taso 2, Seisokin sisäiset ja ulkoiset alkutapahtumat (2006-7)

22 Nykytilanne 2012 Tason 1 Riskimalli on Lo1 osalta kattava sekä tehoajon että vuosihuoltoseisokkien osalta: Tasolla 1: sisäiset, säät, tulvat, palot, seismiset, Tasolla 2: sisäiset, säät, tulvat,

23 Ulkoisten ilmiöiden riskianalyysin sisältöä... Meriveden korkeustilastot, Meriveden ja ilman äärilämpötilat, Myrskyt, sateet, lumi, salamat Levät ja muu merikasvillisuus, simpukat Merikuljetukset lähellä (öljytankkerit!) Yhdistelmät myös huomioitiin, esim. Merenpinnan korkeus ja myrskyt, Myrskyt ja merikasvillisuus, Myrskyt joita seuraa pakkanen, Meriveden ja ilman korkeat lämpötilat

24 Vuotuisten merenpinnan korkeuksien maksimiarvojen todennäköisyys

25 PSA:n vaiheet Laaditaan laitoksen looginen malli, vika- ja tapahtumapuita käyttäen; sisältää tiedon siitä mitkä vika- ja virheyhdistelmät johtavat onnettomuuteen Mallista ratkaistaan kriittiset vika- ja virheyhdistelmät, tärkeysjärjestyksessä Onnettomuuksien todennäköisyydet (vuotta kohti) lasketaan käyttäen hyväksi Loogista mallia (vika- ja virheyhdistelmiä) Laitoksen omaa ja yleistä laitevikahistoriaa... N vikaa/ajassa T Inhimillisten virheiden todennäköisyyksiä Säätilastoja: myrskyt, ilman ja meriveden äärilämpötilat, sateet, tulvat, lumi, levät, suppo..., sekä näiden yhdistelmät Sisäiset tulvalähteet (putkirikot ja säiliövuodot) Palotilastoja, palokokeita, palon leviämismalleja Seismisyystilastoja

26 Luotettavuusluvut laitteille ja ihmistoiminnoille Tarvitaan todennäköisyydet sille että turvalaite on epäkunnossa silloin kun sitä tarvittaisiin: Laitteiden luotettavuuden (epäkäytettävyyden) määritys Vikataajuudet λ (periaatteessa N vikaa ajassa T, N/T) Koestusvälit T (varallaoleville turvalaitteille), q = ½λT Huoltovälit ja huoltojen kestot, q = τh/th Korjausajat τ, q = λτ Inhimillisten virheiden todennäköisyydet Koestuksissa, huolloissa ym. määräaikaisissa töissä Laitoksen käyttötoimissa (esim. tehonmuutoksissa) Häiriönaikaisissa toiminnoissa Diagnoosi Päätöksenteko Toimenpiteet

27 Rakennuksen, putken tai laitteen rikkoutumistodennäköisyys luonnonilmiöissä:

28 Yhteisviat Useampia kuin yksi laite rikkoutuu lähes samanaikaisesti (= ovat samanaikaisesti poissa pelistä, eli epäkäytettäviä) yhteisestä syystä Yhteisviat usein hallitsevat järjestelmän epäkäytettävyyttä ja riskiä vaikka niiden todennäköisyydet ovat pieniä Syitä esimerkiksi: Yhteiset ympäristöolosuhteet: kosteus, kuumuus, pöly, tärinä tms. Yhteinen suunnitteluheikkous tai asennusvirhe Vanheneminen samaa tahtia Huoto- tai käyttötoiminnassa toistunut virhe tai puute (väärä voiteluaine, vääränlainen tiiviste tms.) Tilastoa tapahtumista kerätään kansainvälisenä yhteistyönä monista maista (yli 20v) => Opitaan syyt ja keinoja poistaa syitä, vähentää riskiä

29 Inhimilliset virheet On väärin uskoa ettei niitä voi ennustaa eikä estää Niiden todennäköisyyksiä voidaan arvioida, niihin voidaan vaikuttaa ja niitä voidaan vähentää! Esim. autonavaimet, silitysrauta, hella, VENTTIILI, KYTKIN..., miten vaikutetaan virheitä estävästi: Lukitus tehdään mahdottomaksi Hälytysvalo valvomossa väärästä asennosta Eri aikaan ja/tai eri henkilö tekee töitä eri redundansseissa estää virheitä toistumasta Toinen henkilö tarkastaa riippumattomasti Kirjataan kaikki tehdyt toimenpiteet; valvomo tarkastaa ruksit Nokian vesi- ja viemäritapaus?

30 TAPAHTUMAPUU ALKUTAPAHTUMA TAAJUUS f VUOTO A REAKTORIN SAMMUTUS TURVAFUNKTIOT B LISÄVEDEN SYÖTTÖ C LÄMMÖN SIIRTO SEURAUS SÄHKÖ- KATKO C PRISE B BC A JÄRJESTELMIEN VIKAPUUT LAITEVIKAPARA METRIT INHIMILLISTEN VIRHEIDEN TODENNÄKÖISYYDET 30

31 JÄRJESTELMÄMALLI = VIKAPUU (BOOLEN ALGEBRAA)

32 LOOGINEN MALLI => VIKAYHDISTELMÄT TOP = A+F+(B+D)(C+E) = = A+F+BC+BE+DC+DE Järjestelmän epäkäytettävyys = todennäköisyys olla vikatilassa Vikatapahtumille TOP-lausekkeessa annetaan todennäköisyydet: P(TOP) = a+f+bc+be+dc+de -af-abc-abe-adc-ade-fbc-fbe-fdc

33 Järjestelmän looginen malli, VIKAPUU Järjestelmä voi olla vain vikatilassa tai kunnossa Jokainen laite eli komponentti on tietyssä vikatilassa tai ei ole Järjestelmän tila on funktio komponenttien tiloista => Kaksiarvoisten muuttujien algebra monessa mukana: Joukko-opissa alkio joko kuuluu joukkoon tai ei kuulu Logiikassa eli lausekalkyylissä lause on joko tosi tai epätosi Järjestelmä tai komponentti on vikatilassa tai toimiva => Boolen algebra, esitetään JA ja TAI porteilla: TAI -portti : A TAI B => A + B, = A tai B tai molemmat vikatilassa JA -portti : A JA B => A B, = A ja B vikatilassa

34

35 PSA:n matemaattisia menetelmiä Vikapuu: Boolen algebra = kaksiarvoisten algebraa Pitkiä TOP-lausekkeita sieventäen saadaan olennaiset vikayhdistelmät Todennäköisyysoppi P(A+B) = P(A) + P(B) P(A B) jne. Estimointiteoria ja menetelmät Vika- ja virhetodennäköisyyksien määrittämiseksi tilastollisista havainnoista, vikamääristä havaintoaikana Termohydrauliikka, osittaisdifferentiaaliyhtälöt: ratkaistaan veden ja höyryn virtaukset, lämpötilat, paineet putkissa ja suojarakennuksessa... Lujuusoppi, säteilysuojaus, lämpöjännitykset

36 Riskit Loviisan yvl Loviisa 1 Risk distribution (Not included: Fire at shutdown states) 4.50E E E E-04 WEATHER (at s hutdown) WEATHER (at power) FIRE (at power) SEISMIC CDF (1/a) 2.50E E E E E-05 FLOOD (at s hutdown) FLOOD (at power) INTERNAL (at s hutdown) INTERNAL (at power) 0.00E

37 Loviisa; Turvallisuusparannukset (PSA taso 1) 1990-alkaen => Riskiä pienennetty 1/50 osaan v 2010 mennessä 1,0 ShutdownW WEATHER FIRE 0,9 Seismic ShutdownFL FLOOD ShutdownInt 0,8 SVLOCA YB XSVLOCA 0,7 LIRV REACT VLOCA 0,6 PLOCA TLSW PLSW LOP 0,5 LOOP LSGTR SGCB 0,4 MSGTR SGTR XSLOCA 0,3 SLOCA MLOCA LLOCA RVB 0,2 UCLOCA LFW LDCP 0,1 LMFW LRLOCA ALOCA 0,0 TLFW RT ATWS

38 Riskien pienentäminen Vuosittain, tekemällä muutoksia järjestelmiin, menettelytapoihin ja huolto- ja hätätilanneohjeisiin Valitsemalla vaihtoehdoista riskivaikutusten ja kustannusten perusteella Useimmiten sekä riski että kokonaiskustannukset pienenevät, kun huomioidaan myös mahdollisten onnettomuuksien kustannukset

39 Kestävä kehitys: Riskit ja kustannukset alas Onnettomuustaajuus ennen muutosta F 0 Onnettomuuden kustannukset C A (10 9, esim.) Jäljellä oleva käyttöaika n (= 20) p = korkokanta (0,05) Onnettomuuskustannus nykyarvo y 0 = ac A F 0 a = diskonttaustekijä (12,5) Aiotun laitosmuutoksen i kustannus C i Muutoksen jälkeinen onnettomuustaajuus F i Tehokkuusehto: Valitaan pienin y i = C i + ac A F i < ac A F

40 Loviisan yvl riskiosuudet 2010 Loviisa 1 Risk distribution after year 2010 outage Core damage frequency 5,1E-5/a (Not included: Fires during shutdow n) PSA10M1 Shutdown weather 9 % Shutdown flood 1 % Shutdown seismic 0 % Fire at power 16 % Internal at power 10 % Weather at power Shutdown 6 % internal 45 % Seismic at power Flood at 7 % power % 40

41 Loviisan PSA Suurimmat yksittäiset sv-riskit tulevat seisokkitiloissa: DROP raskaiden kuormien pudotusriskit REACT boorilaimennusriskit OIL öljyonnettomuudet Suomenlahdella LEAK vuodot laitoksen kylmissä käyttötiloissa Ovat olennaisia myös päästöriskin kannalta Tason 2 PSA (Cs-137 päästö > 0.1%) ollaan täydentämässä paloriskien osalta sekä tehoajolle että seisokeille. SEAL2 1 % LIGHTB 1 % ALW39 1 % DRAIN 2 % PLOCA 2 % LDCP 2 % SEAL3 1 % SNW39 1 % LSGTR 1 % WIND45 2 % PTS 1 % UJFLOOD 3 % Loviisa 1 Risk distribution after year 2010 outage Core Damage Frequency 4,6E-5/a SLOCA 1 % THFLOOD 3 % RLFLOODC 1 (Not % included: Fires during shutdow n) TLSW 1 % LOP 3 % LIRV 5 % OIL 7 % TLHR 1 % Others 8 % VLOCA 1 % LEAK 7 % DROP 19 % REACT 8 % Fire 17 %

42 Laitosparannuksia sisäisille alkutapahtumille Kymmeniä muutostöitä; laitos- ja ohjemuutoksia: Säätö- ja instumenttihuoneiden jäähdytyksen tehostus Hätäjäähdytyksen lattiakaivoihin siivilät ja huuhtomisjärjestelmä Vuotojen ilmaisimien/hälytysten lisäys ja vuotojen eristäminen Höyrystinvuotojen (primääri=>sekundääri vuodot) ilmaisu ja eristäminen + ylimääräinen hätäjäähdytystankki Hätäjäähdytysjärjestelmään venttiilijärjestelmän parannus Uusitut ohjeet ja valvonta boorista laimentuneen veden syötön estämiseksi käynnistystilassa

43 Parannuksia tulvariskien varalta 1m pato turbiinihallin ja reaktorirakennuksen välille syöttövesiputkistojen hitsisaumojen suojauksia ja putkistouusintoja valvomon yläpuolella valvomon kattorakenteiden vahvistaminen viemäröintien tehostaminen, mm. pääkiertopumpputiloihin tulvaluukut syöttövesiputkien ja palovesiputkien reittien muutoksia painemittarien ja venttiiliohjausten siirtoja ylemmäksi Hätätukia ja suihkusuojia yhteensä n. 20 muutosta

44 Muutostöitä sää- ja meririskien pienentämiseksi Seisokinaikaisen merivesipadon korotus Automatisoitu virtaussäätö merilevien lisääntyessä jäähdytysvedessä Dieselrakennusten ilmanotto varmennettu lumipyryjen varalta Ohjeistettu jäähdytysveden otto poistopuolelta merilevän tai suppovaaran (alijäähtyneen meriveden äkkijäätymisen) uhatessa Salamasuojauksia parannettu Öljytorjunnan valmiuksia lisätty ja alasajon keskeyttäminen ohjeistettu öljyvaaratilanteessa jne

45 Laitosparannuksia paloriskien pienentämiseksi Lisätty varasyöttövesijärjestelmä (turbiinihallin palojen varalta) Paloseinää vahvistettu valvomon ja turbiinihallin välillä Korkeapaineisia hydrauliikkaöljyputkia suojattu Sähkökaapelien suojauksia lisätty ja kaapeleita siirretty Automaattisia sammutusjärjestelmiä lisätty mm. kaapelija muuntajatiloihin Palo-ovien kulunvalvontaa tehostettu ja osa pysyvästi suljettu Paljon muitakin parannuksia on tehty koskien huoltomenetelmiä, hätä-tilanneohjeita ja -toimintatapoja ja operaattorien simulaattorikoulutusta

46 Taso 2: Turvajärjestelmät polttoaineen sulamisen varalta Vakavien onnettomuuksien hallintaan suunniteltuja järjestelmiä ja ohjeita: suojarakennuksen ulkopuolinen jäähdytys primääripiirin paineen lasku paineastian ulkopuolinen jäähdytys vedyn hallinta luonnonkierto jäälauhduttimen kautta katalyyttiset polttimet ja sytyttimet

47 PSA:n käyttö, soveltaminen Riskien kartoitus ja hyväksyttävyyden määrittäminen Turvallisuutta parantavien muutosten tunnistaminen, vaihtoehtojen vertailu ja valinta (kustannus/riski) Pysyvien laitosmuutosten- ja ohjemuutosten hyväksyttävyys, epätehokkaiden muutosten välttäminen: päätöksenteon tuki Poikkeustilanteiden ja korjausten kestojen hyväksyttävyys Ohjeiston kehittäminen (käyttö-, kunnossapito-, hätätilanne-) Määräaikaiskoestusten ja -tarkastusten arviointi ja kehitys (turvallisuusjärjestelmien laitteet, putkistot, eristysventtiilit...) Koulutuksen sisällön suunnittelu (simulaattorikoulutus) Saadaan tärkeysmitat komponenteille: laitteiden turvallisuusluokitus ja kunnossapitoluokitus osoittaa mitä kannattaa muuttaa, jos tarpeen osoittaa miten kauan sallitaan jokin vika tai poikkeustila tai tilapäinen muutos Tapahtuneiden häiriöiden merkityksen arviointi Riskimittarien ja trendien seuranta (mm. ikääntyminen) PSA pidetään ajan tasalla! -Se ei ole hyllyyn pantava kertatyö

48 Yhteenveto PSA on tullut yhä merkittävämmäksi laitoksen turvallisuutta koskevassa päätöksenteossa Päätehtävänä laitoksen turvallisuuden parantaminen (vaihtoehdoista valinta taloudellisin perustein) ja hallinta kaikissa toiminnoissa Järjestelmät, menettelytavat, ohjeistot, koulutus muutoskohteina PSA on johdonmukainen kokonaismalli laitoksen turvallisuudesta Tekee eri suunnittelualueet vertailukelpoisiksi Asettaa turvallisuuteen vaikuttavat asiat tärkeysjärjestykseen

49 Mitä muuta ydinvoima merkitsee Jos ydinvoimalaitokset korvataan fossiilisia polttoaineita käyttävillä laitoksilla, hiilidioksidipäästöt sähkön tuotannossa kasvavat 50%. Jos Harrisburgin onnettomuuden 1979 jälkeen ei olisi keskeytetty USA:n ydinvoimalaitossuunnitelmia, USA:n hiilidioksidipäästöt olisivat laskussa ja olisivat nyt noin puolet nykyisistä päästöistä. Vertailu muihin ihmisen toimintojen aiheuttamiin riskeihin:

50

51 Kuolleisuus maailmassa (Tiede 3/2011) NOKI perinteisestä poltosta (WHO) LIIKENNE (Liikenneturva) Dieselpäästöt (WHO) PIENHIUKKASPÄÄSTÖT (UCLA, Science) HIILIVOIMAN PÄÄSTÖT (sis.) (IEA,EU) TSERNOBYLIN LASKEUMA n. 500 (STUK) SUOMESSA (2009): SYÖVÄT (Tilastokeskus) TUPAKOINTI akt. n (www.tupakkaverkko.fi) ALKOHOLI 2065 (Tilastokeskus) Ulkoilman PÖLY 1800 (THL) ITSEMURHAT 1034 (Tilastokeskus) TUPAKOINTI pass. 300 (Y&T) RADON asunnoissa 280 (STUK) KOLARIT 280 (Liikennevirasto)

52 Onnettomuuksista TMI-2, USA, vuoto, sulaminen Tsernobyl, USSR, räjähdys, päästöt Fukushima, Japani, tsunami=> sähköt

53 TMI-2, USA, 1979 Yöllä klo 4, huoltotöistä syntyi pikasulku, OK, käynnistyi hätäsyöttövesijärjestelmä. OK Hätäsyöttövesiventtiileitä oli kiinni-asennossa vastoin ohjeita. Inhimillinen virhe. Asentotieto valvomossa puuttui tilapäisesti. Paineistimen varoventtiili juuttui auki; sen asennosta oli harhaanjohtava signaali kiinni. Suunnitteluvirhe. Automaattinen hätäjäähdytys käynnistyi OK; vedenpinta paineistimessa nousi => operaattorit päättelivät ohjeiden mukaan, että hätäjäähdytys on pysäytettävä. Se oli virhe: syynä epätäydellinen ohje seurauksena koulutuspuutteesta: Todellisuudessa höyrykupla kehittyi reaktorissa ja vesi väheni; nosti vettä paineistimessa mutta polttoaine ylikuumeni suli vähitellen lähes puolet. Viranomaisilla oli tutkimustieto siitä, että höyrykupla reaktorissa voi nostaa vesipintaa paineistimessa (eli antaa väärän tiedon). Tätä tietoa ei ollut välitetty laitokselle (koulutukseen ja ohjeisiin). Suojarakennus piti; ei olennaisia päästöjä ympäristöön

54 Muutoksia (myös Suomessa) Vedenpinnan mittauksia reaktorin sydämessä lisättiin Kaasunpoistomahdollisuus paineastian yläpäästä lisättiin TMI:ssä instrumentointimuutoksia, ohjeisto- ja koulutus-muutoksia; huomattavasti lisäpainotusta inhimillisten virhemahdollisuuksien tunnistamiseen ja eliminointiin. Korostettu huomio pieniin vuotoihin. Hätätilanneohjeisto oirepohjaiseksi laitoksen turvalliseen tilaan saattamiseksi (ei ensivaiheessa vian tunnistamiseen). Säännölliset hätätilanneharjoitukset, evakuointisuunnitelmat

55 Tsernobyl 1986 Yöaikaan tehtiin kokeita laitoksen käyttäytymisestä alhaisilla tehoilla. Aikataulupaine, suunnitelma-muutoksia viime tipassa, kokeessa tuli odottamaton tarve nostaa tehoa Kytkettiin pois päältä reaktorin automaattinen sammutusjärjestelmä Reaktorin positiivinen aukkokerroin mahdollista Säätösauvojen epäturvallinen rakenne (grafiittia) Reaktorityypin muutokset: Säätösauvojen rakenne muutettu (Polttoaineen rikastusastetta nostettu 2% => 2.4% säätösauvamuutosten takia) Säätösauvojen lukumäärää lisätty 30 => kpl lisää absorbaattorisauvoja lisätty estämään operointia matalilla tehotasoilla, joilla RBMK-reaktori on riskialttein SCRAM (nopean pikasulun) suoritusaika nopeutettu 18 => 12 sek. Tiukennettu ehtoja, ohjeita ja valvontaa turvajärjestelmien käytön ja huoltojen suorittamiseksi

56 Fukushima 2011, järistys Moment-Magnitude: MW = 9,0 Fukushiman suunnitteluarvo: MW = 8,2 MW Mittaa voimakkuutta järistyksen keskuksessa (epicenter); vaikutus heikkenee etäisyyden kasvaessa Aikaisempia järistyksiä: Quelle: Meidow, Köln, 2011, nach Jolivet, ISTO, Orleans:

57 Vaikutus laitoksen rakenteisiin määräytyy järistyksen aiheuttamasta maaperän kiihtyvyydestä (cm/s**2): Suunnitteluarvot Fukushimassa: cm/s**2 Mitatut/lasketut arvot 2011 järistyksessä : Maaperän värähtelyvoima ei ylittänyt olennaisesti laitoksen suunnitteluarvoja, mutta riitti kaatamaan valtakunnallisen sähköverkon Fukushiman ympäristössä

58 Tsunamisuunnittelu 14m korkeaan Tsunamiin ei ollut varauduttu, vain 5,7m korkeaan tulvaan/ aallonkorkeuteen Vasta 2006 oli tullut jonkinlainen vaatimus tsunamien huomioonottamisesta Vetyräjähdyksiin ei ollut varauduttu: suojarakennus ei ollut typellä inertoitu (kuten TVO) eikä ollut vetykatalysaattoreita eikä polttimia (kuten Loviisassa)

59 Fukushima... v. 869 on ollut vielä suurempi tsunami ei välitetty tai ymmärretty ottaa huomioon Taloudelliset menetykset Tsernobylin luokkaa Kuolemantapauksia tsunamista: ydinvoimalasta (säteilystä): 0 Säteilevä laskeuma Japanissa = Tsernobylin aiheuttama laskeuma Suomessa (Cs-137) Mediassa voimalaitos sai suurempaa huomiota kuin järistys ja katastrofaalinen tsunami Poliitikot monissa maissa reagoivat mediaan, eivät vahvistettuihin tietoihin

60 TMI-2 (1979) Syyt ja opetukset harhaanjohtavat signaalit; vajaa tiedon kulku laitokselle ja henkilökunnalle => ohjeisto- ja koulutuspuute huomio inhimillisiin virheisiin ja koulutukseen pienten vuotojen merkitys suojarakennuksen merkitys Tshernobyl (1986) laitoksen epäturvallinen suunnittelu (design) turvallisuuskulttuuri ja asenteet sopimattomat laitosmuutoksia, ohjeisto- ja valvontamuutoksia Fukushima (2011) suunnitteluperusteet ylittänyt tsunami puutteellinen varautuminen maakohtaiset opetukset, korostettu huomio ulkoisiin riskitekijöihin

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A

Oletetun onnettomuuden laajennus, ryhmä A MUISTIO 1 (4) 06.04.2009 YDINVOIMALAITOKSEN OLETETTUJEN ONNETTOMUUKSIEN LAAJENNUS Ydinvoimalaitoksen turvallisuutta koskevan valtioneuvoston asetuksen (733/2008) 14 kolmannen momentin mukaan onnettomuuksien

Lisätiedot

Rosatomin laitoksen turvallisuus

Rosatomin laitoksen turvallisuus Rosatomin laitoksen turvallisuus Miten varaudutaan vikoihin ja häiriöihin sekä sisäisiin ja ulkoisiin uhkiin Turvallisuusanalyysipäällikkö Janne Liuko 27.11.2013 Turvallisuuden varmistamisen tasot Seurausten

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Voimalaitostyypit, torstai 14.1.2016 Päivän aiheet Ydinvoimalaitosten perusteita Suomen ydinvoimalaitostyypit Mitä muita

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö

fissio (fuusio) Q turbiinin mekaaninen energia generaattori sähkö YDINVOIMA YDINVOIMALAITOS = suurikokoinen vedenkeitin, lämpövoimakone, joka synnyttämällä vesihöyryllä pyöritetään turbiinia ja turbiinin pyörimisenergia muutetaan generaattorissa sähköksi (sähkömagneettinen

Lisätiedot

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa. 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu Turvallisuus prosessien suunnittelussa ja käyttöönotossa Moduuli 2 Turvallisuus prosessilaitoksen suunnittelussa 1. Luennon aiheesta yleistä 2. Putkisto- ja instrumentointikaavio 3. Poikkeamatarkastelu

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2013

Toimialan onnettomuudet 2013 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2013 Osa 6 Painelaitteet Painelaitteet Tukes edistää painelaitteiden turvallisuutta valvomalla painelaitesäädösten noudattamista tiedottamalla

Lisätiedot

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA

Ydinvoimalaitosten turvallisuus SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ydinvoimalaitosten turvallisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ydinvoimalaitosten turvallisuus Ydinenergian käyttö

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit

Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit 30.12.2011 Eurooppalaiset ydinvoimalaitosten stressitestit Suomen kansallinen raportti Jukka Laaksonen RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY 30.12.2011 1 EU stressitestit 25.3. 2011 ministerineuvoston

Lisätiedot

LOVIISAN YDINVOIMALAITOKSEN KAAPELIREITTIEN TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN PALORISKITUTKIMUSTA VARTEN

LOVIISAN YDINVOIMALAITOKSEN KAAPELIREITTIEN TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN PALORISKITUTKIMUSTA VARTEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma Simo Sihvola LOVIISAN YDINVOIMALAITOKSEN KAAPELIREITTIEN TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN PALORISKITUTKIMUSTA VARTEN

Lisätiedot

Teknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN

Teknosafe TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN TÄYDELLINEN SAMMUTUSJÄRJESTELMÄ TRUKKEIHIN OPTIMAALINEN OLOSUHDE TULIPALOLLE Trukit ovat kovassa päivittäisessä käytössä Jatkuva käyttö - lavalta lavalle Vähän aikaa huollolle Ei aikaa seisokeille 3 TULIPALON

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3

Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset. 1 Yleistä 3. 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 OHJE 1.11.1999 YVL 6.2 Ydinpolttoaineen suunnittelurajat ja yleiset suunnitteluvaatimukset 1 Yleistä 3 2 Yleiset suunnitteluvaatimukset 3 3 Normaaleita käyttötilanteita koskevat suunnitteluvaatimukset

Lisätiedot

Industrial Fire Protection Handbook

Industrial Fire Protection Handbook Industrial Fire Protection Handbook Second Edition R. Craig Schroll T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari 2. esitys Antti Nilsson 23.11.2005 Industrial Fire Protection Handbook kirjoittanut R. Craig

Lisätiedot

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote

Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote Vermon lämpökeskuksen turvallisuustiedote VERMON VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Vermon lämpökeskuksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä. Tiedotteessa

Lisätiedot

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Ajankohtaista Käyttötoimikunta 17.6.2013 Reima Päivinen Tärkeimmät ajankohtaiset tapahtumat Sähkömarkkinalain käsittely jatkuu eduskunnassa Fenno-Skan 1 siirtokapasiteettia rajoitettu 400 MW tasolle varotoimenpiteenä,

Lisätiedot

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä

Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä Ohje 1 (6) Voimalaitoksen erottaminen sähköverkosta ja eroonkytkennän viestiyhteys voimajohtoliitynnässä 1 Voimalaitoksen / generaattorin erottaminen sähköverkosta Muuntaja, jonka kautta liittyy tuotantoa

Lisätiedot

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla

Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Selvitys varautumisesta ulkoisiin tapahtumiin suomalaisilla ydinvoimalaitoksilla Säteilyturvakeskus 2011 Säteilyturvakeskus Selvitysraportti Sisällys 1 TEMin selvityspyyntö... 1 2 Fukushiman ydinvoimalaitosonnettomuuden

Lisätiedot

STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA

STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA 1 LUONNOS 2 (22.8.2007) STUK-YVL 2.6 YDINLAITOSTEN RISKIEN HALLINTA 1. Johdanto 2.6-1.0. Osana ydinturvallisuuteen liittyvää riskien hallintaa ydinlaitoksille laaditaan todennäköisyyspohjainen riskianalyysi

Lisätiedot

Hierova poreallas Bamberg

Hierova poreallas Bamberg 1500 x 1000 x 570 mm Hierova poreallas Bamberg Hyvä asiakas, Kiitos, että valitsit tuotteemme. Turvallisuutesi vuoksi pyydämme Sinua perehtymään näihin ohjeisiin ennen ammeen asennusta ja käyttöä. Varoitus

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016. MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Pääsäätöpiirit Luonnonkierto- ja pakkokiertokattilan säädöt eivät juurikaan poikkea toistaan prosessin samankaltaisuuden vuoksi. Pääsäätöpiireihin kuuluvaksi

Lisätiedot

Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi

Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Palo-osastoinnin luotettavuuden laskennallinen arviointi Simo Hostikka Aalto-yliopisto Terhi Kling, Antti Paajanen, Anna Matala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Palotutkimuksen päivät 2015 Johdanto Palo-osastointi

Lisätiedot

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena Matti Orrainen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Onnettomuuksien ehkäisy 2012 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos ja UPL 9.2.2012 Onnettomuuksien ehkäisy Katto-

Lisätiedot

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016

PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 PHYS-C6360 Johdatus ydinenergiatekniikkaan (5op), kevät 2016 Prof. Filip Tuomisto Turvallisuus ja onnettomuudet, torstai 4.2.2016 Päivän aiheet Tokai-mura 1999 Forsmark 2006 Aloitetaan Fukushiman 2011

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Yritysturvallisuuden perusteet

Yritysturvallisuuden perusteet Yritysturvallisuuden perusteet Teemupekka Virtanen Helsinki University of Technology Telecommunication Software and Multimedia Laboratory teemupekka.virtanen@hut.fi 4.Luento Riskienhallinta osana turvallisuutta

Lisätiedot

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136

Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laatudokumentoinnin kehittäminen, sähködokumentaatio-mapin sisältö. 3D-mallinnus ja sen käyttö Lehtori, DI Yrjö Muilu, Centria AMK Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa S20136 Laadunhallintaan

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Suojelupäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (SUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin suunnitelmat

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio

PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio PERINTEISEN JA YDINVOIMALAITOSAUTOMAATIO EROJA 8.12.2011 ASAF teemapäivä 3 - ydinvoimalaitosautomaatio Aho Marjut TVO ALANSA EDELLÄKÄVIJÄ Yli 30 vuotta luotettavaa suomalaista sähköntuotantoa, vuosituotanto

Lisätiedot

KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ?

KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ? KUINKA PALJON NOSTURILLASI ON ELINKAARTA JÄLJELLÄ? . NOSTUREITA JA NIIDEN KOMPONENTTEJA EI OLE SUUNNITELTU KESTÄMÄÄN IKUISESTI. Teräsrakenteet ja koneistot kokevat väsyttävää kuormitusta jokaisen työjakson

Lisätiedot

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote

Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote Meri-Porin voimalaitoksen turvallisuustiedote MERI-PORIN VOIMALAITOKSEN TURVALLISUUSTIEDOTE Tässä turvallisuustiedotteessa kuvataan Meri-Porin voimalaitoksen toimintaa ja toiminnasta aiheutuvia vaaratekijöitä.

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014. Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2014 Osa 5 a Vaaralliset kemikaalit Tukesin valvontakohteet, muut kohteet Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille

KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Kuva ei välttämättä vastaa toimitettavaa laitetta. KÄYTTÖOHJE WME CH-200 Puoliautomaattinen kaasukeskus lääkkeellisille kaasuille Alkuperäinen ohje: Gloor, Operating Instructions BM0112E 2nd edition (06/2010)

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy

EMC MITTAUKSET. Ari Honkala SGS Fimko Oy EMC MITTAUKSET Ari Honkala SGS Fimko Oy 5.3.2009 SGS Fimko Oy SGS Fimko kuuluu maailman johtavaan testaus-, sertifiointi-, verifiointi- ja tarkastusyritys SGS:ään, jossa työskentelee maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,

Lisätiedot

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA 25 Asko Vuorinen Ekoenergo Oy Espoo Syyskuu 212 1 Sisällysluettelo 1. KULUTUSENNUSTEET... 3 2. KAASUVOIMALAVAIHTOEHTO... 4 Helsinki

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

Käyttöpäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi

Käyttöpäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Sivu 1(7) Käyttöpäällikön tekemä ensimmäisen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu ensimmäisen vaiheen auditointiin (KÄP 1), joka on hyvä tehdä aina yrityksen turvallisuusjohtamisjärjestelmää

Lisätiedot

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet

Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Dafo Brand AB 2009. All rights reserved. Palot ajoneuvoissa Syyt / Riskit / Haasteet Palonsammuttamisessa aika on merkittävä tekijä Nopea reagointi, vähemmän vahinkoa Ympäristönsuojelu, ympäristöarvot

Lisätiedot

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus

SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus SAFIR2010 loppuseminaari lehdistötilaisuus 10.3.2011 Marja-Leena Järvinen STUKin toiminta-ajatus Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu

Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Ydinvoimalaitoksen suunnittelu Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Hankkeen tausta Laitosvaihtoehdot Rakentamislupahakemuksen valmistelu 2 Laitospaikan valinta Fennovoima teki 5.10.2011

Lisätiedot

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( )

Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus ( ) Säteilyturvakeskus Perustelumuistio 1 (7) Ohje YVL B.6, Ydinvoimalaitoksen suojarakennus (15.11.2013) 1 Soveltamisala Ohjeessa YVL B.6 esitetään ydinvoimalaitoksen suojarakennuksen suunnittelulle ja tiiviyden

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät

Riskin arviointi. Peruskäsitteet- ja periaatteet. Standardissa IEC esitetyt menetelmät Ylitarkastaja Matti Sundquist Uudenmaan työsuojelupiiri Riskin arviointi Peruskäsitteet- ja periaatteet Standardissa IEC 61508-5 esitetyt menetelmät matti.sundquist@stm.vn.fi 2.9.2004 1 Toiminnallinen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Suojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi

Suojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Suojelupäällikön tekemä neljännen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu neljännen vaiheen auditointiin (SUP 4), joka tehdään n. 1 viikko 1 pv ennen seisokkia. Suunnitelmat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista

Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Sosiaali- ja terveydenhuolto osana häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista Väestönsuojelun neuvottelupäivä 2013 Neuvotteleva virkamies Merja Rapeli 30.4.2013 Varautumisen lähtökohdat Lähtökohtana

Lisätiedot

TODENNÄKÖISYYSPOHJAISET TURVALLISUUSANALYYSIT (PSA) YDINVOIMALAITOSTEN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA

TODENNÄKÖISYYSPOHJAISET TURVALLISUUSANALYYSIT (PSA) YDINVOIMALAITOSTEN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA TODENNÄKÖISYYSPOHJAISET TURVALLISUUSANALYYSIT (PSA) YDINVOIMALAITOSTEN TURVALLISUUDEN HALLINNASSA 1 YLEISTÄ 3 2 PSA YDINVOIMALAITOSTEN SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN AIKANA 3 2.1 Todennäköisyyspohjaiset

Lisätiedot

Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi

Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Sivu 1(6) Kunnossapitopäällikön tekemä kolmannen vaiheen auditointi Tässä esitetyt kysymykset on tarkoitettu kolmannen vaiheen auditointiin (KUP 3), joka tehdään viimeistään 1 kk ennen seisokkia. Seisokin

Lisätiedot

Paineenhallinta huoneistopaloissa - tutkimushanke. Simo Hostikka Paloseminaari HILTON Kalastajatorppa, Helsinki

Paineenhallinta huoneistopaloissa - tutkimushanke. Simo Hostikka Paloseminaari HILTON Kalastajatorppa, Helsinki Paineenhallinta huoneistopaloissa - tutkimushanke Simo Hostikka Paloseminaari 18 HILTON Kalastajatorppa, Helsinki Tausta Ylipaine poistumisen vaarantajana? Voiko ylipaine estää asunnon sisäoven avaamisen?

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS

STUK-YVL (8) LUONNOS 2 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS STUK-YVL 3.1 1 (8) LUONNOS 2 22.08.2008 STUK-YVL 3.1 YDINLAITOSTEN JÄRJESTELMIEN, RAKENTEIDEN JA LAITTEIDEN LUO- KITUS 1 Johdanto 1.1 Ydinenergialain 7 b mukaan Ydinlaitoksen turvallisuus on varmistettava

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus HÖYRYTEKNIIKKA 1. Vettä (0 C) höyrystetään 2 bar paineessa 120 C kylläiseksi höyryksi. Laske

Lisätiedot

Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua

Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua Finas-päivä 26.1.2017 Akkreditointi ja tulevaisuus Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua Tutkimusjohtaja Riskinarviointi osana toiminnan suunnittelua 1. Riskinarviointi prosessina 2. Riskienarvioinnin

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi...

SISÄLTÖ. 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... RHK Ohje riskienhallinnasta 2 SISÄLTÖ 1 RISKIENHALLINTA... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Riskienhallinta... 3 1.3 Riskienhallinnan tehtävät ja vastuut... 4 1.4 Riskienarviointi... 5 RH Ohje riskienhallinnasta

Lisätiedot

CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10

CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon. Seppo Sallankivi FH 10 CRM-Miehistöyhteistyö Crew Resource Management Laadukkaaseen ensihoitoon Seppo Sallankivi FH 10 23.05.2016 Crm Otettiin käyttöön NASA:n työpajassa 1979 NASA 1981: Inhimilliseen virheeseen myoẗa vaikuttivat

Lisätiedot

Toiminnallinen turvallisuus

Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):

Lisätiedot

Ydinjätteet ja niiden valvonta

Ydinjätteet ja niiden valvonta Ydinjätteet ja niiden valvonta Jussi Heinonen 1 Säteilyturvakeskus - STUK Toiminta-ajatus: Ihmisten, yhteiskunnan, ympäristön ja tulevien sukupolvien suojelu säteilyn haitallisilta vaikutuksilta 2 STUKin

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA

VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA 5 VARAUTUMINEN HÄIRIÖIHIN JA ONNETTOMUUKSIIN YDINVOIMALAITOKSILLA Lauri Pöllänen, Suvi Ristonmaa, Jorma Sandberg, Olli Vilkamo SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Turvallisuussuunnittelun lähtökohdat... 170 5.2 Turvallisuusanalyysit...

Lisätiedot

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI

CCO kit. Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI kit Compact Change Over - 6-tievaihtoventtiili toimilaitteineen LYHYESTI Mahdollistaa lämmityksen ja jäähdytyksen tuotteille, joissa on vain yksi patteripiiri Tarkka virtaussäätö Jäähdytys/lämmitys 4-putkijärjestelmiin

Lisätiedot

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT

Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT Fukushima reaktorifyysikon näkökulmasta Jaakko Leppänen / VTT ATS Jäsentilaisuus 26.4.2011 2 Sisältö 1) Yllätysmatka Japaniin Suomen suurlähetystön asiantuntijavieraaksi: Tilanne Fukushimassa ennen lähtöä

Lisätiedot

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI

KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI KYLÄTURVALLISUUDEN INFOILTA PIELAVESI 1.10.2012 Paloriskit, omatoiminen varautuminen ja valvontasuunnitelmat Paavo Tiitta riskienhallintapäällikkö Pohjois-Savon pelastuslaitos paavo.tiitta@kuopio.fi 044

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

Mikä riskianalyysimenetelmä mihinkin tapaukseen

Mikä riskianalyysimenetelmä mihinkin tapaukseen Mikä riskianalyysimenetelmä mihinkin tapaukseen PSK Kevätseminaari 2012 TEKNISTEN RISKIEN HALLINTA TEOLLISUUDESSA Jan-Erik Holmberg Johtava tutkija, VTT Professori, KTH Royal Institute of Technology Sisältö

Lisätiedot

turvallisuus Onnettomuustutkinnan näkökulmasta Matti Katajala Safety Advisor Oy

turvallisuus Onnettomuustutkinnan näkökulmasta Matti Katajala Safety Advisor Oy Liikenteenohjausjärjestelmän turvallisuus Onnettomuustutkinnan näkökulmasta Matti Katajala www.safetyadvisor.fi fi matti.katajala@safetyadvisor.fi +358 44 5301230 Liikenteenohjaus ja onnettomuustutkinta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta

Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2013 717/2013 Valtioneuvoston asetus ydinvoimalaitoksen turvallisuudesta Annettu Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 2013 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön

Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Ilmastonmuutoksen vaikutus rakennettuun ympäristöön Taina Koivistoinen ja Katariina Oinas 10.4.2008 Ilmansuojelun perusteet 2008 tiivistelmä Finadapt raportista nro 9 Ilmastonmuutos ja rakennettu ympäristö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä

VOIMALAITOSTEKNIIKKA MAMK YAMK Tuomo Pimiä VOIMALAITOSTEKNIIKKA 2016 MAMK YAMK Tuomo Pimiä Voimalaitoksen säätötehtävät Voimalaitoksen säätötehtävät voidaan jakaa kolmeen toiminnalliseen : Stabilointitaso: paikalliset toimilaiteet ja säätimet Koordinointitaso:

Lisätiedot

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö

Asumisterveysasetuksen soveltamisohje. Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö Asumisterveysasetuksen soveltamisohje Anne Hyvärinen, Johtava tutkija, yksikön päällikkö Asuinympäristö ja terveys yksikkö 8.2.2016 Soterko tutkimusseminaari 5.2.2016 1 Elin- ja työympäristön altisteisiin

Lisätiedot

Tulvariskien hallintasuunnitelmat

Tulvariskien hallintasuunnitelmat Tulvariskien hallintasuunnitelmat Helsingin ja Espoon rannikkoalue Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Helsinki 26.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi

Lisätiedot

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti)

Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) Esimerkki Metson ESD-ventiilidiagnostiikasta (osaiskutesti) ASAF teemasarja - IEC61508 8.11.2010, Juha Yli-Petäys Esityksen sisältö Turvaventtiili ja sen rooli ohjattavassa prosessissa Suoritettavat määräaikaistestit

Lisätiedot

RIL Rakennesuunnittelun julkaisut - tilannekatsaus

RIL Rakennesuunnittelun julkaisut - tilannekatsaus RIL Rakennesuunnittelun julkaisut - tilannekatsaus Eurokoodiseminaari 2016 Gunnar Åström RIL gunnar.astrom@ril.fi 10.12.2015/GÅ 1 Eurokoodien suunnitteluohjeet RIL 201 207 (EC1 EC7) Tehtävä: Esittää eurokoodien

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli

Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli Tornio Works käynnissäpidon toimintamalli 31.5.2012 KTAMK; Käynnissäpitoseminaari www.outokumpu.com Sisällys 1. Kunnossapito PSK-standardin mukaan 2. Käynnissäpidon organisoituminen Tornio Worksissa 3.

Lisätiedot

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3

1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 OHJE YVL A.7, Luonnos 4 / 21.12.2010 Ydinvoimalaitoksen riskien hallinta 1 Jo h d a n t o 3 2 Sove l t a m i s a l a 3 3 PRA:n laatiminen ja käyttö 3 3.1 Yleiset vaatimukset 3 3.2 PRA ydinvoimalaitoksen

Lisätiedot

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala

Talotekniikan toiminnanvarmistus. Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Talotekniikan toiminnanvarmistus Säätö ja toiminnanvarmistus ohjekortti alustus Tomi Jäävirta Mikko Niskala Tarkoitus Osa Kuivaketju10 projektia Sisältöä talotekniikan toiminnanvarmistus ohjekorttiin.

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus

Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus ROSATOM STATE ATOMIC ENERGY CORPORATION ROSATOM Hanhikivi-1 voimalaitoksen turvallisuus Jukka Laaksonen Rusatom Energy International e-mail Jukka.Laaksonen@rosatom.fi 25. elokuuta 2016 Ydinturvallisuus

Lisätiedot

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS

SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS SÄHKÖNTUOTANNON KÄYTTÖSOPIMUS Sopijaosapuolet Köyliön-Säkylän Sähkö Oy (KSS) verkonhaltijana (Tuottaja) sähköntuottajana 1. SOPIMUKSEN TARKOITUS 2. SÄHKÖVERKKOON LIITTÄMINEN 2.1. Yleistä Tämän käyttösopimuksen

Lisätiedot

Small craft - Electric Propulsion Systems

Small craft - Electric Propulsion Systems Small craft - Electric Propulsion Systems ISO/TC 188 / SC N 1055 ABYC TE-30 ELECTRIC PROPULSION SYSTEMS American Boat and Yacht Council (ABYC) Scope Tarkoitettu AC ja DC venesähköjärjestelmille, joissa

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Ydinpolttoaineen käytön valvonta

Ydinpolttoaineen käytön valvonta SÄTEILYTURVAKESKUS 5.11.1990 Ydinpolttoaineen käytön valvonta 1 Yleistä 3 2 Polttoaineen käytön valvontaohjelma 3 2.1 Polttoaineen köyttöolosuhteet 3 2.2 Köytetyn polttoaineen tarkastaminen ja tutkiminen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI

YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI OHJE YVL B.4, Luonnos 5 / 11.11.2013 YDINPOLTTOAINE JA REAKTORI 1 Johdanto 3 2 Soveltamisala 3 3 Reaktorille ja reaktiivisuuden hallintajärjestelmille asetettavat vaatimukset 4 3.1 Reaktorin ja ydinpolttoaineen

Lisätiedot

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,

Lisätiedot

Wine4U. Lisää elinikää viinillesi KÄYTTÖOHJE

Wine4U. Lisää elinikää viinillesi KÄYTTÖOHJE Wine4U Lisää elinikää viinillesi KÄYTTÖOHJE ESITTELY Onneksi olkoon Wine4U -viininannostelulaitteen hankinnasta. Wine4U on ammattikäyttöön suunniteltu laite, jonka tarkoituksena on pidentään viinin nautinta-aikaa

Lisätiedot

Suurhäiriö on aina mahdollinen kuinka siihen voidaan varautua? Käyttövarmuuspäivä 26.11.2009 Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, Fingrid Oyj

Suurhäiriö on aina mahdollinen kuinka siihen voidaan varautua? Käyttövarmuuspäivä 26.11.2009 Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, Fingrid Oyj Suurhäiriö on aina mahdollinen kuinka siihen voidaan varautua? Käyttövarmuuspäivä 26.11.2009 Suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen, Fingrid Oyj 2 Suurhäiriöön varautuminen Häiriöt maailmalla Häiriöt Suomessa

Lisätiedot

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS

VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS VESIKATON JA YLÄPOHJAN KUNTOTUTKIMUS Seuraavassa käsitellään vesikaton ja yläpohjan kuntotutkimusta. Kuntotutkimuksessa tarkastellaan vesikatteen ja sen alusrakenteen lisäksi mahdollista tuuletustilaa

Lisätiedot

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä

Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen kokemukset Eero Nippala lehtori ja rakennetun ympäristön tutkimusalueen vetäjä Tampereen ammattikorkeakoulu, Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2016

Lisätiedot

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto

Turvallisuustiedote. Neste Oyj, Nokian varasto Turvallisuustiedote Neste Oyj, Nokian varasto LAKIPERUSTA & TEHDYT SELVITYKSET Pelastuslaitoksen ja laajamittaista kemikaalien käsittelyä ja varastointia harjoittavien toimijoiden tulee pelastuslain mukaan

Lisätiedot