Säteily on useimmille ihmisille epämääräinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säteily on useimmille ihmisille epämääräinen"

Transkriptio

1 Katsaus Säteilyriskit ja niiden torjuminen Tapio Rytömaa Altistuminen ionisoivalle säteilylle ja myös eräille muille säteilylajeille aiheuttaa terveydellisiä haittoja. Riski ei yksilötasolla yleensä ole suuri, mutta yhteiskunnan kannalta se on silti merkittävä, koska kaikki ihmiset altistuvat säteilylle koko elämänsä ajan. Säteilyn aiheuttamia sattumanvaraisia haittavaikutuksia, kuten syöpää, ei voida millään toimenpiteellä kokonaan estää, mutta riskien suuruutta on mahdollista rajoittaa. Vastatoimenpiteiden järkevyys edellyttää kuitenkin oikeaa tietoa siitä, mitä säteily todellisuudessa on ja mikä on terveyshaittojen syntymisriskin todennäköisyys uusimman tiedon valossa. Säteily on useimmille ihmisille epämääräinen fysikaalinen ilmiö, johon yleisesti liitetään jonkinlainen vaara. Tiedon puute ja vaarallisuusnäkökohta synnyttävät helposti mielikuvia ja jopa käsitteitä, joita ei ole olemassa fysikaalisessa tai biologisessa todellisuudessa. Yksi esimerkki on käsite radioaktiivinen säteily, jonka useimmat ihmiset varmasti kokevat vaaralliseksi, vaikka radioaktiivista säteilyä ei ole olemassa eikä sitä karkaa ympäristöön ydinvoimalasta eikä mistään muualtakaan. On olemassa radioaktiivisia aineita, mutta mikään säteily ei ole radioaktiivista. Myös vaara on käsitteenä useimmille ihmisille epämääräinen asia. Sitä se on myös todellisuudessa, koska käsite vaara viittaa vain kvalitatiivisesti jonkin haitallisen tapahtuman todennäköisyyteen. Todennäköisyys puolestaan on, ainakin matemaattisena suureena, asia, jonka käyttöön ihmiset eivät ole jokapäiväisessä elämässään tottuneet. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, mikä säteily on vaarallista ja miten vaara syntyy. Lisäksi pyrin osoittamaan, mitä haitallisia tapahtumia erilaiset säteilyt aiheuttavat, mikä on tapahtumien todennäköisyys, ja miten todennäköisyyksiä voidaan pienentää. Arvovaltainen ja yksityiskohtainen esitys ionisoivan säteilyn vaikutuksista on löydettävissä YK:n tieteellisen komitean kahdesta tuoreesta raportista (UNSCEAR 2000 ja 2001). Ionisoimattoman säteilyn osalta selkeä yleiskatsaus löytyy mm. tuoreelta ympäristöterveyttä käsittelevältä CD-romilta (Juutilainen 2002). Mitä on säteily? Valtaosa kaikesta säteilystä on aistimaailmamme ulkopuolella, ja siksi sitä on vaikea hahmottaa sekä laadullisesti että määrällisesti. Säteily voidaan jakaa sähkömagneettisiin aaltoihin ja hiukkassäteilyyn sekä toisaalta ionisoimattomaan ja ionisoivaan säteilyyn (kuva 1). Sähkömagneettisessa aallossa etenee valon nopeudella sähkö- ja magneettikenttä, eikä aalto siis ole väliaineen aaltoliikettä (kuten esim. veden aalto tai ääniaalto). Sähkömagneettisen säteilyn luonteenomaiset fysikaaliset piirteet ovat aallonpituus ja värähtelytaajuus, ja niiden tulo on valon nopeus. Sähkömagneettinen säteily on siis aineetonta aaltoliikettä, mutta toisaalta aalto on myös energiapaketti (energiakvantti eli fotoni, jonka lepomassa on nolla). Energiapaketin suu- Duodecim 2003;119:

2 Talo Jalkapallo Silmä Solu Bakteeri Virus Proteiini DNA Atomi Heliumatomin ydin (α-säde) Aallonpituus (m) Aallonpituuden koko Radiotaajuinen säteliy Mikroaallot Infrapuna UV-säteily RTG-säteily Radioaktiivisten aineiden gamma (γ) Säteilyn nimi Kosminen gammasäteily Näkyvä valo Valolamppu Sähkömagneettiset aallot (fotonit) Matkapuhelin Voimajohto Tutka Ihmiset Sähkö- ja magneettikenttä Aurinko Rtg-laite Radioaktiivisen atomin hajoaminen Säteilyn lähde Aallon värähtelytaajuus (Hz) 1, ,2 x ,2 x ,2 x ,2 x 10 7 Fotonin tai hiukkasen energia (ev) Ionisoimaton säteily Ionisoiva säteily Hiukkaset Sekundaari elektronit Beetasäteet (β;elektroni) Termiset neutronit Uraanin ja plutoniumin fissio Nopeat neutronit Alfa-säteet (α) Kuva 1. Säteily jaetaan sähkömagneettisiksi aalloiksi (fotoneiksi) ja hiukkasiksi sekä toisaalta ionisoimattomaksi ja ionisoivaksi säteilyksi. 114 T. Rytömaa

3 ruus on suoraan verrannollinen säteilyn värähtelytaajuuteen, ja kun paketin suuruus ylittää tietyn raja-arvon, säteily muuttuu ionisoimattomasta ionisoivaksi (kuva 1). Ionisoimattomassa säteilyssä energiakvantti ei riko osuman saanutta atomia tai molekyyliä, mutta ionisoiva säde rikkoo sen. Sähkömagneettinen säteily jaetaan yleisimmin ryhmiin aallonpituuden mukaan, ja näiden säteilylajien nimet ovat tuttuja jokapäiväisestä elämästä (kuva 1). Biologiselta kannalta säteilyn jako ryhmiin on kuitenkin mielekkäämpää fotonin energian perusteella (ionisoimaton ja ionisoiva säteily) kuin säteilyn fysikaalisten sovellusten perusteella. Huomaa, että sähkömagneettisista aalloista eroava hiukkassäteily on (lähes) aina ionisoivaa. Säteilyn vaikutusmekanismit Ionisoimattoman säteilyn vaikutus elolliseen eliöön perustuu selkeimmin säteilyenergian absorptioon, jonka seurauksena kohteen lämpötila nousee. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että fotonit, joiden energia on alle 12 ev (kuva 1), tönivät elimistön molekyylejä mutta eivät riko niitä. Jos tönimisiä kuitenkin tapahtuu hyvin paljon, biologiset vaikutukset voivat olla vakavia, kun kohteen lämpötila nousee kriittiseksi. Heikoilla energiakvanteilla epäillään kuitenkin olevan joskus myös sellaisia biologisia vaikutuksia, jotka eivät perustu kohteen lämpötilan nousuun. Näiden vaikutusten mekanismi on epäselvä, mutta yksi mahdollisuus on joidenkin kriittisten proteiinimolekyylien kolmiulotteisen rakenteen muuttuminen. Tällä tavalla voidaan ehkä selittää esimerkiksi siirtogeenisten sukkulamatojen lämpövaikutuksesta riippumaton stressivaste mikroaaltoihin (de Pomerai ym. 2000). Mekanismi, jolla ionisoiva säteily vaikuttaa soluun, on DNA-molekyylin vaurioituminen. Tärkein kriittinen vaurio on DNA:n molempien Mekanismi, jolla ionisoiva säteily vaikuttaa soluun, on DNA-molekyylin vaurioituminen. juosteiden katkos, joka korjattunakin johtaa käytännössä aina katkoskohdassa tapahtuvaan mutaatioon (Teng ym. 1996). Yleisimmin DNAvaurio syntyy siten, että ionisoiva säde sinkoaa elektronin ulos vesimolekyylistä (vesi on tavallisin osumakohde, koska se on elimistön yleisin aine), jolloin vesimolekyylistä syntyvät vapaat radikaalit voivat vaurioittaa lähellä olevaa DNA-molekyyliä kemiallisesti, tai sitten ulos sinkoutuvalla elektronilla on riittävästi vauhtia (energiaa) uuden osumakohdan ionisoimiseen. Valtaosa primaariosumissa syntyneistä sekundaarielektroneista saa niin pienen energian, että ne eivät enää pysty aiheuttamaan uutta ionisaatiota. Boudaiffa ym. (2000) ovat kuitenkin osoittaneet, että tällaisetkin sekundaarielektronit voivat aiheuttaa DNA:ssa monimutkaisen vaurion, joka johtaa molempien juosteiden katkokseen. Yksi oleellinen asia ionisoivan säteilyn vaikutuksissa on se, että DNA:n molempien juosteiden katkos tarvitsee syntyäkseen vain yhden osuman (kahta osumaa samaan kohteeseen ei käytännössä voi tapahtua realistisilla annostasoilla), ja näin ollen edes teoriassa ei voi olla olemassa kynnysarvoannosta, jonka alapuolella vauriota ei voi syntyä. Kysymys on ensisijaisesti siitä, onko syntynyt DNA-vaurio tapahtunut kohdassa, joka on merkityksellinen solun myöhemmän käyttäytymisen kannalta. Huomattakoon, että ollakseen haitallinen vauriokohdan ei tarvitse olla missään kriittisessä geenissä, vaan myös muualla esimerkiksi minisatelliiteissa (DNA-sekvenssin lyhyitä toistojaksoja) (Dubrova ja Plumb 2002) tapahtuvat muutokset saattavat johtaa solun patologiseen käyttäytymiseen. Toinen oleellinen asia ionisoivan säteilyn vaikutuksissa on se, että sattumanvaraisen haitan (syövän tai periytyvän geneettisen vaurion) syntymiseen tarvitaan muutos vain yhdessä solussa; muutos klooniutuu soluproliferaation kautta. Huomattakoon myös, että syövän monivaiheteoriassa säteily voi ilmeisesti aiheuttaa min- Säteilyriskit ja niiden torjuminen 115

4 kä tahansa vaiheen, ja siksi säteily ei ole syövän synnyssä itsenäinen, muista tekijöistä riippumaton mekanismi. Esimerkiksi keuhkosyövän etiologiassa tupakointi lisää radonin haitallisuutta ja toisin päin. Yhteisvaikutus ei kuitenkaan ole multiplikatiivinen. Ionisoivan säteilyn (erityisesti alfahiukkasten) vaikutusmekanismiin liittyy myös erityispiirteitä, joista yksi on ns.»bystander»-efekti (Mothersill ym. 2001, Zhou ym. 2001). Tässä ilmiössä solut, joihin ei ole osunut yhtään sädettä, vaurioituvat samalla tavalla kuin osuman saaneet solut. Vaurion naapurisoluissa aiheuttavat useimmiten happiradikaalit mutta eivät aina (gap junction-mediated transfer). Säteilyn yksiköt Taulukko. Ionisoivan säteilyn biologinen»mittakaava». Annos Annoksen lähde ja merkitys 10 Gy 1 Nopeasti saatuna ihmisen varmasti tappava koko kehon annos; sellaista ei voi saada muuta kuin hyvin vakavassa onnettomuudessa tai ydinsodassa 1 Gy 1 Suunnilleen sellainen kynnysarvo, jonka ylittävä annos aiheuttaa äkillisen säteilysairauden oireita (vakava onnettomuus, ydinsota, sädehoito) 4 msv Keskimääräinen yhden vuoden aikana saatu säteilyannos Suomessa (luonnon taustasäteily ja ihmisen toiminnoista johtuva säteily); arviolta lähes puolet tästä annoksesta aiheutuu asuntojen radonista 0,1 msv 2 Efektiivinen annos thoraxröntgenkuvauksessa 1 Äkillisesti saadusta koko kehon annoksesta ei yleensä ole mielekästä käyttää säteilysuojelullisiin tarkoituksiin kehitettyä efektiivisen annoksen yksikköä sievert (gammasäteilyn osalta grayn ja sievertin lukuarvot ovat tosin samat). 2 Huomaa, että äkillisen säteilysairauden kynnysarvoannoksen saamiseksi (1 Gy eli msv) potilaalle pitäisi tehdä thoraxkuvausta yhden päivän aikana). Säteilyn yksiköt ovat vaikeasti hahmotettava alue, koska yksiköt ovat erilaisia sähkömagneettisen spektrin eri aallonpituusalueilla. Ionisoimattoman säteilyn yksiköillä ei sellaisenaan ole mitään biologisten vaikutusten kannalta mielekästä yhteyttä toisiinsa tai fotonin energiaan. Koska mahdollisten kuumenemisesta riippumattomien biologisten vaikutusten mekanismit ovat epäselviä, fysikaaliset yksiköt, joilla kriittiseksi arveltua säteilyä (esim. äärimmäisen pienen värähtelytaajuuden omaavia magneettikenttiä tai matkapuhelimien mikroaaltokenttiä) tulisi mitata, ovat hieman mielivaltaisia. Toisella tavalla ilmaistuna tämä tarkoittaa sitä, että näiden säteilylajien osalta käsite annos on huonosti määritelty. Esimerkiksi magneettivuon tiheys (tesla, T = Vs/m 2 ) tai radiotaajuisen säteilyn ja mikroaaltojen spesifinen absorptionopeus (SAR, yksikkö W/kg) eivät välttämättä kuvasta oikein kuumenemisesta riippumattomia mahdollisia biologisia vaikutuksia. Ionisoivan säteilyn fysikaaliset yksiköt ovat biologiselta kannalta ajatellen ehkä hieman selkeämpiä. Fysikaalinen säteilyannos on aina gray (Gy), ja se ilmoittaa kudokseen fotoneista tai hiukkassäteilystä absorboituneen säteilyenergian (1 Gy = 1 J/kg). Ionisoivan säteilyn erityisluonne paljastuu jo tästä yksiköstä sillä tavalla, että 1 Gy on biologisen kohteen kannalta hyvin suuri annos (taulukko), mutta absorboituneen energian määränä (70 joulea 70 kg painavaan ihmiseen) lähes mitätön: lämmöksi muuttuneena se nostaisi kehon lämpötilaa noin 0,0002 o C. Gray ei kuitenkaan heijasta ionisoivan säteilyn biologisia vaikutuksia oikealla tavalla, jos halutaan verrata eri säteilylajeja toisiinsa. Esimerkiksi solun tappamiseen tarvittava alfasäteilyn annos on gray-yksiköissä ilmaistuna vain murto-osa saman vaikutuksen omaavasta gammasäteilyn annoksesta. Tästä syystä on muodostettu keinotekoinen yksikkö sievert (Sv, ekvivalenttiannos), joka saadaan fysikaalisesta annoksesta kertomalla se kullekin säteilylajille sovitulla laatukertoimella. Ekvivalenttiannos muunnetaan edelleen efektiiviseksi annokseksi (yksikkönä säilyy sievert), joka on eri elinten ekvivalenttiannosten painotettu summa. Säteilysuojelussa annos tarkoittaa yleensä efektiivistä annosta, ja on hyvä pitää mielessä, että sopimuksiin perustuvien laatu- ja painotuskertoimien takia sievertin arvoa voidaan hallinnollisilla päätöksillä muuttaa. Kansainvälisen säteilysuojelukomission (ICRP) suositukset eri säteilylajien laatukertoimiksi ja eri elinten painotuskertoimiksi on ainakin periaatteessa otettu käyttöön kaikissa maissa. Kun arvioidaan säteilyn aiheuttamia terveyshaittoja, voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, onko esi- 116 T. Rytömaa

5 merkiksi kilpirauhasen painotuskerroin 0,03»oikea» kansanterveydellisesti ajatellen. Painotuskerroin on valittu pieneksi, koska kilpirauhassyöpä ei yleensä ole tappava tauti. Tällöin on kuitenkin syytä huomata, että esimerkiksi Tsernobylin ydinvoimalaturvan jälkeen lasten (alle 15 v) kilpirauhassyöpä on lisääntynyt lähialueilla erittäin paljon, joillakin alueilla jopa 100-kertaiseksi odotusarvoon verrattuna. Tämä riski olisi tosin voitu lähes nollata joditablettien oikea-aikaisella nauttimisella. Radioaktiivisuuteen liittyvä yksikkö on becquerel (Bq), joka kertoo montako radioaktiivista atomia hajoaa sekunnissa. Tämä yksikkö ei siis kerro, minkälainen säde hajoavasta atomiytimestä lentää ulos, eikä sitä, mikä on säteen energia tai sen etenemissuunta. Becquerelia ei voi millään yksinkertaisella tavalla muuttaa säteilyannokseksi; tämä pätee kaikkiin radioaktiivisiin aineisiin ja niiden kemiallisiin yhdisteisiin. Muunnos annokseksi perustuu joskus hyvin monimutkaisiin mallintamisiin ja olettamuksiin. Esimerkiksi hengitysilman radonpitoisuuden (Bq/m 3 ) muuntaminen efektiiviseksi annokseksi (sievert) vaatii melkoista asiantuntemusta, ja silti voidaan kriittisesti kysyä, onko muunnos järkevä. Yleisesti kyllä esitetään, että Suomessa asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus (123 Bq/m 3 ) aiheuttaa efektiivisen annoksen 2 msv vuodessa eli asuntojen radonpitoisuus olisi suunnilleen yhtä haitallista kuin kosminen säteily, altistuminen luonnon ja ihmisen tuottamien radioaktiivisten aineiden aiheuttamalle säteilylle ja säteilyn lääketieteellinen käyttö yhteensä. Sievertmuunnoksena tilanne on tämä, mutta kansanterveydellisen merkityksen kannalta asiaan voidaan suhtautua varauksin (radonpitoisuuden sievertmuunnos todennäköisesti yliarvioi riskin). Ionisoivan säteilyannoksen biologisen»mittakaavan» hahmottamiseksi olen koonnut joitakin esimerkkejä taulukkoon. Säteilysairauden syynä on massiivinen solutuho, ja sen seurauksena syntyvä kriittisen elimen toiminnan vakava heikentyminen tai loppuminen. Äkillinen säteilysairaus Kuten taulukosta ilmenee, äkillisen säteilysairauden saaminen on mahdollista vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Säteilysairauden oireita aiheuttavan suuren annoksen saaminen on normaalioloissa mahdollista myös sädehoidossa, mutta silloin solutuho on (yleensä) hyvin paikallista. Säteilysairauden aiheuttavan annoksen alaraja on korkea, ja esimerkiksi pahin mahdollinen kuviteltavissa oleva onnettomuus Leningradin ydinvoimalaitoksessa (Sosnovyi Bor) ei voisi millään alueella Suomessa aiheuttaa äkillistä säteilysairautta (Mustonen ym. 1995). Säteilysairauden syynä on massiivinen solutuho, ja sen seurauksena syntyvä kriittisen elimen toiminnan vakava heikentyminen tai loppuminen. Tärkein vaurioituva elin tai kudos on 6 Gy:n annostasolle asti luuydin; 10 Gy:n tasolla suoliston limakalvo tuhoutuu jo ennen kuin luuydinvaurion seuraukset tulevat kliinisesti näkyviin. Erityistapauksissa kuolemaan johtava äkillinen säteilyvaurio voi kohdistua myös ihoon. Esimerkiksi Tsernobylin ydinturmassa kuolleilla ihmisillä palovammaa muistuttava ihovaurio (ja suun ja hengitysteiden limakalvovaurio) oli jopa tärkein kuolinsyy lähes jokaisella potilaalla. Iho- ja limakalvovaurion aiheutti ensisijaisesti beeta-aktiivinen ydinpolttoainepöly (»kuumat hiukkaset»; ks. Rytömaa ym. 1986), joka johti massiiviseen pinnalliseen solutuhoon. Säteilyn aiheuttama»palovamma» on pahempi vaurio kuin kuumuudesta johtuva aito palovamma mm. siksi, että iholla ja limakalvoilla olevat beetasäteilijät (ydinpolttoaineen radioaktiiviset fissiotuotteet) aiheuttavat melko syvälle ulottuvan verisuonivaurion. Systemaattisempi kuvaus asiasta löytyy mm. Rytömaan ym. (1996) artikkelista. Säteilyriskit ja niiden torjuminen 117

6 Säteilyn aiheuttama syöpä Stokastiset eli sattumanvaraiset haitat ovat ionisoivaan säteilyyn normaalioloissa liittyvä merkittävin riski. Näistä riskeistä tärkein on syöpä. Jos tarkastelussa lähdetään Hirosiman ja Nagasakin atomipommituksissa eloon jääneiden syöpäsairastuvuus- ja kuolleisuusluvuista (Pierce ym. 1996, Pierce ja Preston 2000) ja oikeastaan kaikista säteilyepidemiologian tuottamista riskinarvioista, voidaan todeta, että ilman radonaltistusta 2 5 % kaikista syöpätapauksista johtuu ionisoivasta säteilystä (Boice 1997). Suomen osalta tämä tarkoittaisi :ta Yksittäisen ihmisen kannalta säteilyperäisen syövän vaara on aina pieni ja riskin edelleen pienentäminen jollakin vastatoimenpiteellä on yksilötasolla yleensä hyödytöntä. syöpätapausta vuodessa ja jos luotetaan radonaltistuksen muunnokseen efektiiviseksi annokseksi saman verran keuhkosyöpiä. Itse en kuitenkaan luota sievertmuunnokseen vaan arvioin radonin aiheuttamat keuhkosyöpätapaukset riskistä, joka saadaan suoraan radonpitoisuuksista. Kaivostyöläisillä tehdyistä tutkimuksista ja asuntojen radonaltistuksen merkitystä selvittäneiden tutkimusten meta-analyyseistä (Lubin ym. 1997, Lubin ja Boice 1997) voidaan päätellä, että suhteellinen riski radonpitoisuudesta 150 Bq/m 3 on 1,14 (Boice 1997). Tämän perusteella asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus Suomessa (123 Bq/ m 3 ) olisi syynä %:iin keuhkosyöpätapauksista, eli riski olisi noin puolet sievertmuunnosten kautta arvioidusta. Suomen vuosittaisista syöpätapauksista yhteensä noin tuhat johtuisi siis ionisoivasta säteilystä. Tätä määrää ei voida millään tavalla suoraan todeta eikä säteilystä sairastuneita yksilöitä seuloa esiin. On syytä painottaa, että epävarmuudesta huolimatta riski on säteilybiologisen perustietämyksen valossa joka tapauksessa jokin todellinen luku, joka ei ole nolla. Säteily voi periaatteessa aiheuttaa syövän missä tahansa elimessä, ja riski on usein suhteessa kyseisen elimen»spontaanifrekvenssiin». Epidemiologisten havaintojen perusteella ikä ja sukupuoli vaikuttavat jonkin verran absoluuttisen ja relatiivisen riskin suuruuteen; naisilla ja lapsilla (altistumishetkellä nuorilla) riski on suurempi kuin miehillä. Yksittäisen ihmisen kannalta säteilyperäisen syövän vaara on aina pieni ja riskin edelleen pienentäminen jollakin vastatoimenpiteellä on yksilötasolla yleensä hyödytöntä. Vastatoimenpide voi helposti olla jopa haitallinen, esimerkiksi silloin, kun ihminen vaikkapa lopettaisi kalan syömisen siksi, että siinä on ydinasekokeista ja Tsernobylin turmasta peräisin olevaa radioaktiivista cesiumia (ks. myös Tuomisto 2002). Säteilyannos pienenisi tällä toimenpiteellä alle 0,1 msv vuodessa, eli todennäköisyys välttää säteilyn aiheuttama syöpä, joka jo muutenkin on noin 95 %, ei juuri parantuisi. Ainoa alue, jolla yksilöriskin pienentämistä voidaan pitää motivoituna, on asunnon suuren radonpitoisuuden pienentäminen. Yksilöriskistä poiketen kansanterveydellisesti on kuitenkin mielekästä pyrkiä vähentämään säteilyn aiheuttamia syöpätapauksia suurissa joukoissa. Hyöty on yhteiskunnalle merkittävä, kunhan säteilyannosten rajoittamisen kustannukset säilyvät järkevinä, vaikka hyödyn saajia ei voida millään tavalla osoittaa. Tämäntyyppisten todennäköisyyksien ymmärtäminen on usein vaikeaa, ja siksi esitän seuraavan esimerkin. Jos yksi ihminen saa 10 msv:n säteilyannoksen ja ihmistä 1 msv:n annoksen, niin odotusarvo on, että yksi :sta altistuneesta tulee saamaan säteilyn aiheuttaman syövän. Sairastuja ei kuitenkaan hyvin todennäköisesti ole se ihminen, joka sai annoksen 10 msv vaan sattumanvaraisesti joku 1 msv:n saaneista. Kyynisesti voidaan siis todeta, että 10 msv:n annoksen saanut henkilö ei millään tavalla hyötyisi siitä, että hän jollakin toimenpiteellä pienentäisi annostaan tekijällä 10. Perussyy tähän on tietysti se, että henkilö ei hyvin 118 T. Rytömaa

7 todennäköisesti sairastuisi säteilyn aiheuttamaan syöpään muutenkaan. Periytyvät haitat muihin näennäisesti ristiriitaisiin havaintoihin, kuten Downin syndrooman lisääntymiseen pitkäaikaisen mutta ei akuutin säteilyaltistumisen jälkeen (Rytömaa 1996). Epidemiologisten tutkimusten valossa säteilyn ei ole koskaan voitu osoittaa aiheuttavan ihmiselle periytyviä haittoja. Haittojen syntymistodennäköisyys on pieni, ja normaalit epidemiologiset menetelmät eivät ole riittävän herkkiä havaitsemaan haittoja suurissakaan aineistoissa. Kuitenkin kokeelliset tutkimukset kasveilla ja eläimillä osoittavat kiistattomasti, että säteily aiheuttaa periytyviä geneettisiä haittoja, eikä ole minkäänlaista syytä kuvitella, että ihminen olisi tässä suhteessa poikkeus. Riskin osalta arvioidaan nykyään, että mutaatioiden määrä kaksinkertaistuu, kun sukusolujen saama säteilyannos on 1 Gy. Toisella tavalla suhteutettuna absoluuttisen geneettisen riskin arvioidaan olevan noin kymmenesosa säteilyn aiheuttamasta syöpäriskistä. Säteilyn aiheuttamien geneettisten muutosten toteaminen on mahdollista myös ihmisellä, kun tutkitaan genomin minisatelliitteja, vaikkakaan niissä tapahtuvia mutaatioita ei voida vielä selkeästi yhdistää mihinkään terveyshaittaan. Minisatelliittimutaatioiden määrä on merkitsevästi lisääntynyt pienten pitkäaikaisten säteilyannosten seurauksena mm. Tsernobylin onnettomuuden jälkeen Valko-Venäjällä (Dubrova ym. 1996) ja Semipalatinskin ydinkoealueella Venäjällä (Dubrova ym. 2002). Sen sijaan suurikaan akuutti säteilyannos ei näytä lisänneen mutaatioiden määrää Hirosiman ja Nagasakin asukkailla (Kodaira ym. 1995). Näennäinen ristiriita akuutin ja pitkäaikaisen säteilyaltistumisen välillä johtunee siitä, että minisatelliittimutaatiot syntyvät spermatogeneesin meioosissa, ja tällöin vain kroonisen altistumisen yhteydessä hedelmöittyminen tapahtuu meioosissa säteilyannoksen saaneilla siittiöillä (Rytömaa 1997). Samankaltainen selitys saattaa päteä myös joihinkin Sikiövaurio Säteilyn aiheuttamista sikiönkehityksen vaurioista merkittävin on keskushermoston kehityksen häiriintyminen. Säteily voi sikiönkehityksen kriittisissä vaiheissa aiheuttaa monenlaisia vaurioita, joista merkittävin on keskushermoston kehityksen häiriintyminen. Vaara on suurimmillaan hedelmöityksen jälkeisinä viikkoina 8 15, ja haitta ilmenee lapsen henkisen kehityksen jälkeenjääneisyytenä. Yleisen käsityksen mukaan sikiövaurioiden syntymiselle on kuitenkin olemassa kynnysarvoannos, joka voi olla niinkin suuri kuin 100 msv. Näin ollen esimerkiksi raskauden keskeyttäminen sikiön kehityshäiriöiden pelon vuoksi ei ole järkevää, vaikka äidille olisi tehty jokin röntgentutkimus raskauden aikana (sikiön saama annos on aina hyvin paljon pienempi kuin 100 msv). Toisaalta on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että säteily voi sikiössä aiheuttaa myös sellaisen solumuutoksen, joka johtaa syöpään. Epidemiologisesti on jopa todettu, että hyvinkin pieni säteilyannos (noin 1 msv) Tsernobylin ydinturman jälkeen lisäsi merkitsevästi leukemian saamisen todennäköisyyttä (Petridou ym. 1996). Ultraviolettisäteily Auringon UV-säteily on ihosyövän erityisesti basaliooman tärkein aiheuttaja. Pitkäaaltoisin UVA-säteily sisältää valtaosan siitä auringon UV-energiasta, joka saavuttaa maan pinnan. Lyhytaaltoisemman UVB-säteilyn ( nm) uskotaan silti olevan lähes kaikkien biologisten haittavaikutusten aiheuttaja; kaikkein lyhytaaltoisin UVC absorboituu ilmakehän yläosan otsonikerrokseen eikä saavuta maan pintaa lainkaan. UVA on tärkeä tekijä ihon ruskettumisessa (solariumeissa säteily on UVA:ta), mutta sillä Säteilyriskit ja niiden torjuminen 119

8 on luultavasti merkitystä myös ihosyövän synnyssä yhteisvaikutuksena UVB:n kanssa. Muusta ionisoimattomasta säteilystä poiketen UV-säteily vaurioittaa DNA-molekyyliä mm. synnyttämällä pyrimidiinidimeerejä. Mutaatio syntyy sitten DNA-vaurion virhekorjauksesta, ja tähän mutaatioon liittyy usein sellainen erikoinen piirre, että se on UVB-altistumisen spesifinen»sormenjälki». Melanooma on myös usein auringonvalon aiheuttama, ja sen ilmaantuvuus (mutta ei sen aiheuttama kuolleisuus) on suurentunut viime vuosikymmeninä moninkertaiseksi. Muutosten taustalla on ilmeisesti lomamatkailu etelään ja ihon toistuva palaminen. Tätä tukee se, että melanooman ilmaantuvuus on lisääntynyt muilla ihoalueilla kuin kasvoissa. Melanooman riskiä voi luonnollisesti pienentää järkevällä auringonotolla, jolla vältetään ihon toistuva palaminen. Magneettikentät ja mikroaaltokentät Voimajohtojen aiheuttamien sähkö- ja magneettikenttien on epäilty aiheuttavan vaaraa voimajohtojen lähellä asuville ihmisille. Useiden epidemiologisten tutkimusten yhteisanalyysit (Ahlbom ym. 2000, Greenland ym. 2000) ovatkin osoittaneet, että jatkuva altistuminen kenttävoimakkuuksille yli 0,2 0,4 µt on yhteydessä lasten leukemian ilmaantuvuuteen. Yhteys on tilastollisesti merkitsevä, mutta magneettikenttien mahdollinen vaikutusmekanismi on tuntematon. Suomen suurimpien voimajohtojen (400 kv) läheisyydessä yli 0,2 µt:n magneettikenttä voi ulottua enintään 150 metrin etäisyydelle. Vaikka magneettikenttien etiologinen merkitys sairastuvuudessa leukemiaan olisi todellinen, riski on joka tapauksessa hyvin pieni, eikä magneettikenttien aiheuttamia syöpätapauksia voi Suomessa olla kuin enintään muutama vuodessa (vrt. ionisoivan säteilyn aiheuttamiin noin tuhanteen tapaukseen vuodessa). Matkapuhelinten aiheuttamiin mikroaaltokenttiin on myös yhdistetty jonkinlainen vaara, joka ei perustu lämpövaikutuksiin (fantomimittausten perusteella nykypuhelinten lämpövaikutus on hyvin vähäinen). Missään julkaistussa epidemiologisessa tutkimuksessa ei ole tähän mennessä todettu yhteyttä matkapuhelinten käytön ja pään alueen kasvainten välillä (suuria jatkotutkimuksia on edelleen käynnissä). Matkapuhelimiin liittyvä ainoa terveyshaitta, joka on osoitettu epidemiologisin tutkimuksin, on liikenneonnettomuusriskin suureneminen puhelun aikana. Säteilyvaarojen torjuminen Säteilysuojelussa pyritään estämään ja rajoittamaan säteilystä aiheutuvia terveydellisiä ja muita haittavaikutuksia. Yleisistä periaatteista ehkä tärkein on ALARA (as low as reasonably achievable) eli säteilyaltistuksen pitäminen niin vähäisenä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Ilmaus»käytännöllisin toimenpitein» sisältää ajatuksen, että vastatoimissa otetaan huomioon yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät. Suurissa ihmisjoukoissa pienikin riski toteutuu useita kertoja»negatiivisina lottovoittoina», ja vastaavasti riskin edelleen pienentäminen johtaa hyötyyn, jossa hyödyn saaneiden ihmisten lukumäärä voidaan laskea jopa melko tarkasti. Hyödyn saaneita yksilöitä ei kuitenkaan voida millään tavalla seuloa esiin. Yksilötasolla riskin (säteilyannoksen) rajoittaminen on mielekästä silloin, kun säteilyaltistus uhkaa johtaa suhteellisen suureen annokseen. Säteilyaltistuksen enimmäisarvot erilaisia tilanteita ja ihmisryhmiä varten on annettu lainsäädännössä (Säteilyasetus 1512/1991). On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että annettujen annosrajojen huomattavakaan ylittäminen ei yksilötasolla hyvin todennäköisesti johda terveyshaittaan eikä annosrajojen alittaminen takaa, että mitään haittaa ei voi syntyä. Toimenpiteet, joilla säteilyaltistusta pyritään rajoittamaan, ovat hyvin erilaisia eri tilanteissa, ja ne sisältävät lainsäädännön ja säteilyturvakeskuksen (STUK) antamia ohjeita ja määräyksiä vaikkapa röntgenlaitteiden laitevaatimuksista, joditablettien nauttimisesta, asuntojen radonkorjauksesta tai ydinjätteiden loppusijoituksesta. Itse toteutetut lisävastatoimenpiteet, kuten aiheellisesta röntgentutkimuksesta kieltäytyminen tai radioaktiiviseksi tiedetyn kalan syömisen lopettaminen, ovat lähes poikkeuksetta haitallisia tai ainakin hyödyttömiä. 120

9 Kirjallisuutta Ahlbom A, Day N, Feychting M, ym. A pooled analysis of magnetic fields and childhood leukaemia. Br J Cancer 2000:83: Boudaiffa B, Cloutier P, Hunting D, Huels MA, Sanche L. Resonant formation of DNA strand breaks by low-energy (3 to 20 ev) electrons. Science 2000:287: Boice Jr JD. Radiation epidemiology in risk assessment. Raportissa: STUK- A138. Past and future trends of radiation research. Säteilyturvakeskus, 1997, s De Pomerai D, Daniells C, David H, ym. Non-thermal heat-shock response to microwaves. Nature 2000:405: Dubrova YE, Bersimbaev RI, Djansugurova LB, ym. Nuclear weapons tests and human germline mutation rate. Science 2002:295:1037. Dubrova YE, Nesterov VN, Krouchinsky NG, ym. Human minisatellite mutation rate after the Chernobyl accident. Nature 1996:380: Dubrova YE, Plumb MA. Ionizing radiation and mutation induction at minisatellite loci. The story of the two generations. Mutat Res 2002: 499: Greenland S, Sheppard AR, Kaure WT, ym. A pooled analysis of magnetic fields, wire codes, and childhood leukemia. Epidemiology 2000: 83: Juutilainen J. Pro Healthy Life multimedia ympäristöterveydestä. CDrom. Turun yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus, Kodaira M, Satoh C, Hiyama K, Toyama K. Lack of effects of atomic bomb survivors on genetic instability of tandem-repetitive elements in human germ cells. Am J Hum Genet 1995:57: Lubin JH, Boice Jr JD. Lung cancer risk from residential radon: metaanalysis of eight epidemiologic studies. J Natl Cancer Inst 1997: 89: Lubin JH, Tomasek L, Edling C, ym. Estimating lung cancer mortality from residential radon using data from low exposure of miners. Radiat Res 1997:147: Mothersill C, Rea D, Wright EG, ym. Individual variation in the production of a bystander signal following irradiation of primary cultures of normal human urothelium. Carcinogenesis 2001: 22: Mustonen R, Aaltonen H, Laaksonen J, ym. Ydinuhkat ja varautuminen. STUK-A123, Säteilyturvakeskus, Petridou E, Trichopoulos D, Dessypriv N, ym. Infant leukaemia to radiation from Chernobyl. Nature 1996:382: Pierce DA, Preston DL. Radiation-related cancer risks at low doses among atomic bomb survivors. Radiat Res 2000:154: Pierce DA, Shimizu Y, Preston DL, Vaeth M, Habuchi K. Studies of the mortality of A-bomb survivors. Radiat Res 1996:146:1 27. Rytömaa T. Chernobyl after 10 years. Ann Med 1996:28:83 7. Rytömaa T. Future treds in radiobiology. Raportissa STUK-A138, Past and future trends in radiation research. Säteilyturvakeskus 1997, s Rytömaa T, Koskenvuo K, Ikkala E, Salmi HA. Säteilyvaaratilanteet. Kirjassa: Koskenvuo K, toim. Sotilasterveydenhuolto. Pääesikunnan terveydenhuolto-osasto 1996, s Rytömaa T, Servomaa K, Toivonen H. Tsernobylin ydinturmassa syntyneet kuumat hiukkaset: mahdollinen vaara terveydelle Suomessa. Duodecim 1986:102: Säteilyasetus 1512/1991 (muokattu /1143). Teng S-C, Kim B, Gabriel A. Retrotransposon reverse-transcriptasemediated repair of chromosome breaks. Nature 1996:383: Tuomisto J. Riskinarvioinnissa on kaksi puolta. ALARA 2002:11:15. UNSCEAR. Sources and effects of ionizing radiation. United Nations Scientific Committee of the Effects of Atomic Radiation. United Nations, New York, UNSCEAR. Hereditary effects of radiation. United Nations Scientific Committee of the Effects of Atomic Radiation. United Nations, New York, Zhou H, Suzuki M, Randers-Pehrson G, ym. Radiation risk to low fluences of α-particles may be greater than we thought. Proc Natl Acad Sci USA 2001:98: TAPIO RYTÖMAA, LKT, emeritusprofessori Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitos Kuopio 121

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio

Säteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen

Lisätiedot

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa

Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Työturvallisuus fysiikan laboratoriossa Haarto & Karhunen Tulipalo- ja rajähdysvaara Tulta saa käyttää vain jos sitä tarvitaan Lämpöä kehittäviä laitteita ei saa peittää Helposti haihtuvia nesteitä käsitellään

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

Säteilylle altistuminen voidaan jaotella ammatilliseen,

Säteilylle altistuminen voidaan jaotella ammatilliseen, Ympäristö Ympäristöperäisen ionisoivan säteilyn terveysvaikutukset Anssi Auvinen Suomalaiset saavat keskimäärin 4 msv ionisoivaa säteilyä vuodessa, ja tästä annoksesta noin 80 % saadaan ympäristöperäisestä

Lisätiedot

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority

SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA. Ihmisen radioaktiivisuus. Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority SÄTEILY- JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ihmisen radioaktiivisuus Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority Ihmisen radioaktiivisuus Jokaisessa ihmisessä on radioaktiivisia

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus

Radioaktiivisen säteilyn vaikutus TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkömagnetiikan laitos SMG-4050 Energian varastointi ja uudet energialähteet Ryhmä 9: Radioaktiivisen säteilyn vaikutus Sirke Lahtinen Tuukka Ahonen Petri Hannuksela Timo

Lisätiedot

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS

ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS ANNOSKAKKU - SUOMALAISTEN KESKIMÄÄRÄINEN EFEKTIIVINEN ANNOS Maarit Muikku Suomen atomiteknillisen seuran vuosikokous 14.2.2008 RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Suomalaisten keskimääräinen säteilyannos

Lisätiedot

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55 RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 55.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina (ytimen

Lisätiedot

Säteilyn historia ja tulevaisuus

Säteilyn historia ja tulevaisuus Säteilyn historia ja tulevaisuus 1. Mistä Maassa oleva uraani on peräisin? 2. Kuka havaitsi röntgensäteilyn ensimmäisenä ja millä nimellä hän sitä kutsui? 3. Miten alfa- ja beetasäteily löydettiin? Copyright

Lisätiedot

Säteilyn biologiset vaikutukset

Säteilyn biologiset vaikutukset Säteilyn biologiset vaikutukset Sisältö: Luento 1- Säteilylle altistuminen - Säteilyn biologisten vaikutusten fysikaalista ja biokemiallista perustaa Luento 2- Säteilyn biologiset vaikutukset - Solujen

Lisätiedot

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?

Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin? Radonriskien torjunta -miten päästä tehokkaisiin tuloksiin?, STUK 1 Suurin yksittäinen säteilyaltistumisen lähde, mutta radon ei ole tuttu: 31 % ei osaa arvioida radonista aiheutuvaa terveysriskiä (Ung-Lanki

Lisätiedot

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA

SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA OHJE ST 12.4 / 1.11.2013 SÄTEILYTURVALLISUUS LENTOTOIMINNASSA 1 Yleistä 3 2 Lentotoiminnan harjoittaja selvittää säteilyaltistuksen määrän 3 3 Lentohenkilöstön säteilyaltistusta rajoitetaan ja seurataan

Lisätiedot

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA 11 ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 11.1 ICRP:n rooli säteilysuojelussa... 152 11.2 Riskiarvio ja haitta-arvio... 154 11.3 Säteilysuojelun keskeiset

Lisätiedot

Hyvä tietää säteilystä

Hyvä tietää säteilystä Hyvä tietää säteilystä Sisällysluettelo Säteily on energiaa ja hiukkasia... 3 Ionisoiva säteily... 5 Hiukkassäteily... 5 Sähkömagneettinen säteily... 6 Ionisoimaton säteily... 6 Säteilyn käsitteet, yksiköt

Lisätiedot

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta

Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ympäristöterveydenhuollon valtakunnalliset koulutuspäivät Yyterin kylpylähotelli 5.5.2015 Voimalinjat terveydensuojelulain näkökulmasta Ylitarkastaja Lauri Puranen Säteilyturvakeskus lauri.puranen@stuk.fi

Lisätiedot

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY

Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Säteilevät naiset -seminaari 15.9.2004, Säätytalo Yleistä säteilyn käytöstä lääketieteessä Mitä ja miten valvotaan Ionisoivan säteilyn käytön keskeisiä asioita Tutkimusten on oltava oikeutettuja Tutkimukset

Lisätiedot

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky

Jussi Aarnio sairaalafyysikko. Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky z Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä Savon sairaanhoitopiiri ky Kerma, K [J/kg, Gy] Kinetic Energy Released per unit MAss Kermalla

Lisätiedot

TSHERNOBYLIN ONNETTOMUUDEN AIKAAN KIOVASSA OLLEIDEN SUOMALAISTEN SÄTEILYALTISTUMINEN JA SYÖPÄILMAANTUVUUS

TSHERNOBYLIN ONNETTOMUUDEN AIKAAN KIOVASSA OLLEIDEN SUOMALAISTEN SÄTEILYALTISTUMINEN JA SYÖPÄILMAANTUVUUS / LOKAKUU 2002 TSHERNOBYLIN ONNETTOMUUDEN AIKAAN KIOVASSA OLLEIDEN SUOMALAISTEN SÄTEILYALTISTUMINEN JA SYÖPÄILMAANTUVUUS Anna Lahkola STUK SÄTEILYTURVAKESKUS STRÅLSÄKERHETSCENTRALEN RADIATION AND NUCLEAR

Lisätiedot

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily

Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Sisäilma, juomavesi ja ionisoiva säteily Ajankohtaista laboratoriorintamalla 10.10.2012 Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. TÄRKEIMMÄT SISÄILMAN JA JUOMAVEDEN SÄTEILYANNOKSEN AIHEUTTAJAT 3. SISÄILMAN RADON

Lisätiedot

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa

Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Tervekudosten huomiointi rinnan sädehoidossa Onkologiapäivät 30.8.2013 Sairaalafyysikko Sami Suilamo Tyks, Syöpäklinikka Esityksen sisältöä Tervekudoshaittojen todennäköisyyksiä Tervekudosten annostoleransseja

Lisätiedot

Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive

Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Ionisoivan säteilyn normit ja niiden soveltaminen Perusnormidirektiivi, eli BSS-direktiivi, eli Basic Safety Standards Directive Mika Markkanen Säteilysuojelusuositusten historiaa Vuonna 1895, Wilhelm

Lisätiedot

SÄTEILY JA SOLU. Riitta Mustonen ja Aki Salo

SÄTEILY JA SOLU. Riitta Mustonen ja Aki Salo 2 SÄTEILY JA SOLU Riitta Mustonen ja Aki Salo SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Solun toiminta on tarkoin säädeltyä... 28 2.2 Säteilyn fysikaaliset vuorovaikutukset solussa... 28 2.3 Ionisoiva säteily vaurioittaa DNA:ta...

Lisätiedot

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto

Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä. FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Ionisoiva Säteily Koe-eläintöissä FinLAS Seminaari 3.12.2012 Mari Raki, FT Lääketutkimuksen keskus Helsingin yliopisto Sisältö Mitä ionisoiva säteily on Säteilyn käytön valvonta Työturvallisuus säteilytyössä

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

Tshernobylin terveysvaikutukset ja tähänastinen tieto Fukushimasta

Tshernobylin terveysvaikutukset ja tähänastinen tieto Fukushimasta Tshernobyl ja Fukushima ATS 26.4.2011 Säätytalo Tshernobylin terveysvaikutukset ja tähänastinen tieto Fukushimasta Wendla Paile Tshernobylin onnettomuuden suorat (deterministiset) vaikutukset: 134 vahvistettua

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 Yleistä 3 2 Annosrajat säädetään erikseen työntekijöille ja väestölle 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Työntekijöiden, opiskelijoiden

Lisätiedot

SÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile

SÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile 9 SÄTEILY JA RASKAUS Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Raskauden alkuviikot... 132 9.2 Organogeneesi... 134 9.3 Sikiökausi... 134 9.4 Sikiön syöpäriski... 137 9.5 Varotoimet raskauden aikana... 138 Raskaudenaikainen

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm)

LIITE I. Epäkoherentti optinen säteily. λ (H eff on merkityksellinen vain välillä 180 400 nm) (L B on merkityksellinen vain välillä 300 700 nm) N:o 146 707 LIITE I Epäkoherentti optinen säteily Biofysikaalisesti merkittävät optisen säteilyn altistumisarvot voidaan määrittää alla esitettyjen kaavojen avulla. Tietyn kaavan käyttö riippuu kulloisestakin

Lisätiedot

STUKin tutkimustoiminta

STUKin tutkimustoiminta STUKin tutkimustoiminta, professori, STUK syöpälääkäri TYKS TENK/TUKIJA seminaari 20.3.2012 1 STUKin tutkimus ja kehitystoiminta tukee koko keskuksen missiota: Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Ihmisen, yhteiskunnan,

Lisätiedot

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen

Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa. Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Pienet annokset seminooman sädehoidossa ja seurannassa Sädehoitopäivät 17.4.2015 Turku Antti Vanhanen Seminooman adjuvantti sädehoito: muutokset kohdealueessa ja sädeannoksessa Muinoin: Para-aortaali-

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. SI-järjestelmä. Antti Haarto 21.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet SI-järjestelmä Antti Haarto 21.05.2012 Fysiikka ja muut luonnontieteet Ihminen on aina pyrkinyt selittämään havaitsemansa ilmiöt Kreikkalaiset filosofit pyrkivät selvittämään ilmiöt

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min).

Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). TYÖ 66. SÄTEILYLÄHTEIDEN VERTAILU Tehtävä Välineet Tehtävänä on vertailla eri säteilylähteiden säteilyvoimakkuutta (pulssia/min). Radioaktiiviset säteilylähteet: mineraalinäytteet (330719), Strontium-90

Lisätiedot

YMPÄRISTÖN LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS SUOMESSA professori Jukka Lehto Radiokemian laboratorio Helsingin yliopisto SISÄLTÖ Säteilyn lähteet Radioaktiivisuuden lähteet Suomessa Säteilyn terveysvaikutukset

Lisätiedot

SÄTEILY JA SYÖVÄN SYNTY

SÄTEILY JA SYÖVÄN SYNTY 5 SÄTEILY JA SYÖVÄN SYNTY Riitta Mustonen, Sisko Salomaa, Anne Kiuru SISÄLLYSLUETTELO 5.1 Solun muuttuminen syöpäsoluksi... 66 5.2 Yksilöllinen sädeherkkyys... 69 5.3 Perimän epävakaisuus ja naapurisoluvaikutus...

Lisätiedot

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi

Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista. Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi Sädehoidosta, annosten laskennasta ja merkkiaineista Outi Sipilä sairaalafyysikko, TkT Outi.Sipila@hus.fi 15.9.2004 Sisältö Terapia Diagnostiikka ionisoiva sädehoito röntgenkuvaus säteily tietokonetomografia

Lisätiedot

Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy

Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy Sairaalafyysikko Minna Husso, KYS Kuvantamiskeskus Säteilyannoksen fysiikkaa Säteily on yksi energian ilmenemismuoto. Tämän energialuonteensa perusteella säteilyllä

Lisätiedot

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 OHJE 15.6.2001 VAL 1.1 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 2.1 Peruskäsitteitä 5 2.2 Suureita ja yksiköitä 5 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä

Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Altistuminen UV-säteilylle ulkotöissä Maila Hietanen Tutkimusprofessori Työympäristön kehittäminen-osaamiskeskus Uudet teknologiat ja riskit-tiimi UV-säteilyn aallonpituusalueet UV-C UV-B UV-A 100-280

Lisätiedot

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio 1 Riskien hallinta riskinarvioijan näkökulmasta! Sisältö: REACH-kemikaalit/muut kemialliset aineet

Lisätiedot

Ionisoimaton säteily ja ihminen

Ionisoimaton säteily ja ihminen Ionisoimaton säteily ja ihminen SÄTEILY JA YDINTURVALLISUUSKATSAUKSIA Ionisoimaton säteily on sähkömagneettisia kenttiä ja aaltoliikettä. Sähkömagneettisia kenttiä hyödynnetään esimerkiksi mikroaaltouuneissa,

Lisätiedot

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm)

Z = VARAUSLUKU eli JÄRJESTYSLUKU (= protoniluku) N = NEUTRONILUKU A = NUKLEONILUKU; A = N + Z (= neutr. lkm + prot. lkm) SÄTEILY YTIMET JA RADIOAKTIIVISUUS ATOMI -atomin halkaisija 10-10 m -ytimen halkaisija 10-14 m ATOMIN OSAT: 1) YDIN - protoneja (p) ja neutroneja (n) 2) ELEKTRONIVERHO - elektroneja (e - ) - protonit ja

Lisätiedot

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT

AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT OHJE ST 6.2 / 3.10.2014 AVOLÄHTEIDEN KÄYTÖSTÄ SYNTYVÄT RADIOAKTIIVISET JÄTTEET JA PÄÄSTÖT 1 Yleistä 3 2 Radioaktiivisten jätteiden käsittelystä on oltava suunnitelma 3 3 Säteilyturvakeskus asettaa raja-arvot

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja syöpä

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja syöpä Katsaus Anssi Auvinen, Päivi Kurttio ja Eero Pukkala Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus ja syöpä Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudessa pääsi ilmakehään suuria määriä radioaktiivisia aineita, jotka aiheuttivat

Lisätiedot

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET

SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET 8 SÄTEILYN GENEETTISET VAIKUTUKSET Sisko Salomaa SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Ihmisen perinnölliset sairaudet... 122 8.2 Perinnöllisten sairauksien taustailmaantuvuus... 125 8.3 Perinnöllisen riskin arviointi...

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3

SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. URAANIN LOUHINTA 2 3. SÄTEILYTURVAN PERIAATTEITA 2 4. RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 3 RADIOAKTIIVISTEN AINEIDEN HAJOAMINEN 3 ALFA- JA BEETASÄTEILY 3 GAMMASÄTEILY 4 RADIOAKTIIVISET

Lisätiedot

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva

Lisätiedot

SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU

SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU OHJE ST 7.5 / 4.5.2007 SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU 1 YLEISTÄ 3 2 MÄÄRITELMIÄ 3 3 TERVEYSTARKKAILUN TARKOITUS 3 4 TOIMINNAN HARJOITTAJAN VELVOLLISUUDET 3 4.1 Työntekijän suojeleminen

Lisätiedot

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKIT

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKIT OHJE ST 1.3 / 9.12.2013 SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKIT 1 Yleistä 3 2 Säteilylähteet on merkittävä 3 3 Ionisoivan säteilyn varoitusmerkit 3 4 Ionisoimattoman säteilyn varoitusmerkit 4 4.1 Magneettikentät

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ

RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ 1 RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ Roy Pöllänen SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Ympäristön radioaktiiviset aineet... 12 1.2 Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen... 15 1.3 Radioaktiivisten aineiden

Lisätiedot

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä

Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Katja Aktan-Collan Alkoholi ja syöpä Alkoholi ja syöpä Maarit Rautio Matti Rautalahti Alkoholin kulutus 10 l/vuodessa Suomessa ja Tanskassa 9 l/vuodessa Ruotsissa 6,5 l/vuodessa Norjassa Alkoholi on Suomessa

Lisätiedot

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat

SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat SM-direktiivin perusteet ja altistumisrajat Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla Tommi Alanko Työterveyslaitos Työympäristön kehittäminen Uudet teknologiat ja riskit 11.10.2006 SM-direktiivi Euroopan

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa Sivu 1/10 SÄTEILYTURVAKESKUS VAL 1.1 15.6.2001 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 2.1 Peruskäsitteitä 2.2 Suureita ja yksiköitä 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

2 tutkittu alue n. 3 km

2 tutkittu alue n. 3 km Outokumpu Oy Malminetsintä Radiometrinen haravointi Korsnäs Heikki Wennervirta 10.1 e-14e201962 Työn tarkoitus Työstä sovittiin käyntini yhteydessa Korsnäsin kaivoksella 17.10,-19,10.1961 liitteenä olevan

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Syöpäriski säteilyhaittana

Syöpäriski säteilyhaittana 'f: 'VWV^O. STUK-A106 MARRASKUU 1992 Syöpäriski säteilyhaittana A. Scrvomaa, T. Komppa, K. Servomaa iie&fes^v;, "'* Vi* r '*'\j ''-,** aa^l^^ -, ST UK SÄTEILYTURVAKESKUS Strölsäkerhetscentralen Finnish

Lisätiedot

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle

Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Säteilyn aiheuttamat riskit vedenlaadulle Turvallista ja laadukasta talousvettä! seminaari 27.11.2012 Kaisa Vaaramaa Esitelmän sisältö 1. JOHDANTO 2. LUONNOLLINEN RADIOAKTIIVISUUS 3. KEINOTEKOINEN RADIOAKTIIVISUUS

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT

SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Riskiviestinnän työpaja, SOTERKO 28.5.2013 SÄHKÖMAGNEETTISET KENTÄT Kari Jokela, tutk. prof. Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus 27.5. 2013/KJo SISÄLTÖ Mitä sähköherkkyys on?. Sähkömagneettisten

Lisätiedot

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi

Aurinko. Tähtitieteen peruskurssi Aurinko K E S K E I S E T K Ä S I T T E E T : A T M O S F Ä Ä R I, F O T O S F Ä Ä R I, K R O M O S F Ä Ä R I J A K O R O N A G R A N U L A A T I O J A A U R I N G O N P I L K U T P R O T U B E R A N S

Lisätiedot

6lWHLO\VXRMHOX. 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD

6lWHLO\VXRMHOX. 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD 6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW PLHQMD YDVWDV\QW\QHLGHQODVWHQ VXRMHOHPLVHNVLYDQKHPSLHQ DOWLVWXHVVDVlWHLO\OOH OllNHWLHWHHOOLVHVVl WDUNRLWXNVHVVD (XURRSDQNRPLVVLR Euroopan komissio 6lWHLO\VXRMHOX 2KMHLWDV\QW\PlWW

Lisätiedot

ACTINICA LOTION ESTÄÄ TIETTYJÄ IHOSYÖPÄTYYPPEJÄ

ACTINICA LOTION ESTÄÄ TIETTYJÄ IHOSYÖPÄTYYPPEJÄ ACTINICA LOTION ESTÄÄ TIETTYJÄ IHOSYÖPÄTYYPPEJÄ Actinica Lotion suojaa ihoa UV-säteilyltä ja estää tiettyjä ihosyöpätyyppejä. 2 Mitä ihosyöpä on? Ihosyöpä on yleisin syöpä. Ihosyöpää on useita erityyppisiä,

Lisätiedot

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006

MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 MAA-57.1010 (4 OP) JOHDANTO VALOKUVAUKSEEN,FOTOGRAM- METRIAAN JA KAUKOKARTOITUKSEEN Kevät 2006 I. Mitä kuvasta voi nähdä? II. Henrik Haggrén Kuvan ottaminen/synty, mitä kuvista nähdään ja miksi Anita Laiho-Heikkinen:

Lisätiedot

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus

Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Radonkorjausmenetelmien tehokkuus Kyselytutkimus Olli Holmgren, Tuomas Valmari, Päivi Kurttio Säteilyturvakeskus 11.3.2015, Helsinki Esitelmän sisältö Yleistä radonista Esiintyminen, mittaukset, lähteet,

Lisätiedot

A sivu 1 (4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

A sivu 1 (4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE A sivu 1 (4) TEKSTIOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit tehdä

Lisätiedot

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen

Lääketieteellinen kuvantaminen. Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen Lääketieteellinen kuvantaminen Biofysiikan kurssi Liikuntabiologian laitos Jussi Peltonen 1 Muista ainakin nämä Kuinka energia viedään kuvauskohteeseen? Aiheuttaako menetelmä kudostuhoa? Kuvataanko anatomiaa

Lisätiedot

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito

Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Säteilyn käyttö terveydenhuollossa: sädehoito Eloonjäämiskäyrät Sädeherkkyys: sädehoidon 4 R:ää Sädehoidon fraktiointi Annosnopeudesta Säteilysuojelusta ja laskuesim. 1 Periaate: Sädehoidossa syöpäkudokseen

Lisätiedot

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset

Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Tiedotustilaisuus 11.2. 2011 Radon Pirkanmaalla, uudisrakentamisen radontorjunta ja radonkorjaukset Hannu Arvela 1 Radon on radioaktiivinen kaasu syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Aumala O., Kalliomäki K. 1985. Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s.

Aumala O., Kalliomäki K. 1985. Mittaustekniikka I: Mittaustekniikan perusteet. Otakustantamo, 112 s. Kirjallisuusviitteet Adato Energia Oy. 2001. Sähkö ja Kaukolämpö 2001. 64 s. Ahlbom A., Feychting M., Koskenvuo M., Olsen J.H., Pukkala E., Schulgen G., Verkasalo P. 1993. Electromagnetic fields and childhood

Lisätiedot

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa?

Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? ChemBio Helsingin Messukeskus 27.-29.05.2009 Miten geenitestin tulos muuttaa syövän hoitoa? Kristiina Aittomäki, dos. ylilääkäri HYKS Perinnöllisyyslääketieteen yksikkö Genomin tutkiminen FISH Sekvensointi

Lisätiedot

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT 1 YLEISTÄ 3 2 MERKINTÖJEN PERIAATTEET 3 3 IONISOIVA SÄTEILY 3 3.1 Säteilylähteet ja niiden käyttötilat 3 3.2 Kuljetukset 4 4 IONISOIMATON SÄTEILY 4 4.1 Magneettikentät

Lisätiedot

ATS-INFO Huhtikuu 2002

ATS-INFO Huhtikuu 2002 ATS-INFO Huhtikuu 2002 Suomen Atomiteknillinen Seura Atomtekniska Sällskapet i Finland TSHERNOBYLIN ONNETTOMUUS Onnettomuuden syyt Huhtikuun 26. päivänä 1986 sattunut Tshernobylin nelosreaktorin onnettomuus

Lisätiedot

Säteilysuojelun perussuositukset 2007

Säteilysuojelun perussuositukset 2007 / HELMIKUU 2009 A Säteilysuojelun perussuositukset 2007 Suomenkielinen lyhennelmä julkaisusta ICRP-103 R. Mustonen, K-L. Sjöblom, R. Bly, R. Havukainen, T.K. Ikäheimonen, A. Kosunen, M. Markkanen, W. Paile

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan

Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät. Terveysvaikutuksista keskustellaan Voimajohtojen sähkö- ja magneettikentät Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä

KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö. Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN LOPPUSIJOITUS Seminaarityö Nils-Johan Näkkäläjärvi Juha Pippola Harri Uusi-Rajasalo Tomi Vänskä II SISÄLLYS 1. Johdanto...1 2. Ydinvoima ja ydinjäte...2 2.1 Ydinenergian kaupallinen

Lisätiedot

VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan

VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT. Terveysvaikutuksista keskustellaan VOIMAJOHTOJEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTÄT Terveysvaikutuksista keskustellaan Sähköjärjestelmä aiheuttaa ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Mahdollisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon. Tutkimustiedon

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu positiivisesti varautuneista protoneista ja neutraaleista neutroneista. Samalla alkuaineella on aina

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY

RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY RADIOAKTIIVISUUS JA SÄTEILY 1 Johdanto 1.1 Radioaktiivinen hajoaminen ja säteily Atomin ydin koostuu sähkövaraukseltaan positiivisista protoneista ja neutraaleista neutroneista hyvin tiheästi pakkautuneina

Lisätiedot

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA

DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen tiedekunta Energiatekniikan koulutusohjelma BH10A0200 Energiatekniikan kandidaatintyö ja seminaari DOSIMETRIA YDINVOIMALAITOKSISSA DOSIMETRY IN NUCLEAR POWER

Lisätiedot

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka

RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Mika Tuukkanen T571SA RADON Rakennushygienian mittaustekniikka Ympäristöteknologia Kesäkuu 2013 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 MENETELMÄT... 1 2.1 Radonin mittaaminen... 2 2.2 Kohde... 2 2.3 Alpha Guard...

Lisätiedot

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset

Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Talousvesien radioaktiivisten aineiden mittaukset Ajankohtaista laboratoriorintamalla Evira 1.10.2015 Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. STM:n asetus talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

Lisätiedot

Melusaaste. suurimpia ympäristömelun aiheuttajia mm. liikenne, rakentaminen, teollisuus, erilaiset vapaaajantoiminnot

Melusaaste. suurimpia ympäristömelun aiheuttajia mm. liikenne, rakentaminen, teollisuus, erilaiset vapaaajantoiminnot Ympäristön terveys Melusaaste melu on häiritseväksi koettua tai terveydelle haitallista ääntä äänenvoimakkuus ilmaistaan logaritmisen suureen avulla, jonka mittayksikkönä on desibeli (db) 120 db melu rikkoo

Lisätiedot

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,

Lisätiedot

SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU

SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU OHJE ST 7.5 / 13.6.2014 SÄTEILYTYÖTÄ TEKEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TERVEYSTARKKAILU 1 Yleistä 3 2 Terveystarkkailun tarkoitus 3 3 Toiminnan harjoittajan velvollisuudet 3 3.1 Työntekijän terveyttä on tarkkailtava

Lisätiedot

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan.

Kurssin opettaja Timo Suvanto päivystää joka tiistai klo 17 18 koululla. Muina aikoina sopimuksen mukaan. Fysiikka 1 Etäkurssi Tervetuloa Vantaan aikuislukion fysiikan ainoalle etäkurssille. Kurssikirjana on WSOY:n Lukion fysiikka sarjan Vuorovaikutus, mutta mikä tahansa lukion fysiikan ensimmäisen kurssin

Lisätiedot

782630S Pintakemia I, 3 op

782630S Pintakemia I, 3 op 782630S Pintakemia I, 3 op Ulla Lassi Puh. 0400-294090 Sposti: ulla.lassi@oulu.fi Tavattavissa: KE335 (ma ja ke ennen luentoja; Kokkolassa huone 444 ti, to ja pe) Prof. Ulla Lassi Opintojakson toteutus

Lisätiedot

SÄTEILYEPIDEMIOLOGIA

SÄTEILYEPIDEMIOLOGIA 7 SÄTEILYEPIDEMIOLOGIA Anssi Auvinen SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Säteily ja syöpä... 94 7.2 Säteily ja muut sairaudet kuin syöpä... 114 7.3 Yhteenveto... 114 Säteilyepidemiologia tutkii säteilyn terveysvaikutuksia

Lisätiedot

SUUREET JA YKSIKÖT. Olli J. Marttila

SUUREET JA YKSIKÖT. Olli J. Marttila 2 SUUREE JA YKSIKÖ Olli J. Marttila SISÄLLYSLUEELO 2.1 Johdanto... 66 2.2 Säteilykenttää luonnehtivia suureita... 66 2.3 Dosimetriasuureita... 68 2.4 Annosekvivalentti ja siitä johdettuja suureita... 76

Lisätiedot

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI 622. Kun katsot tähtiä, niin niiden valo ei ole tasaista, vaan tähdet vilkkuvat. Miksi? Jos astronautti katsoo tähtiä Kuun pinnalla seisten, niin vilkkuvatko tähdet tällöinkin?

Lisätiedot

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa

säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa OHJE ST 12.1 / 2.2.2011 säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa 1 Yl e i s t ä 3 2 Radon työpaikoilla ja julkisissa tiloissa 3 2.1 Radonpitoisuutta rajoitetaan toimenpidearvoilla

Lisätiedot