Säteily on useimmille ihmisille epämääräinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säteily on useimmille ihmisille epämääräinen"

Transkriptio

1 Katsaus Säteilyriskit ja niiden torjuminen Tapio Rytömaa Altistuminen ionisoivalle säteilylle ja myös eräille muille säteilylajeille aiheuttaa terveydellisiä haittoja. Riski ei yksilötasolla yleensä ole suuri, mutta yhteiskunnan kannalta se on silti merkittävä, koska kaikki ihmiset altistuvat säteilylle koko elämänsä ajan. Säteilyn aiheuttamia sattumanvaraisia haittavaikutuksia, kuten syöpää, ei voida millään toimenpiteellä kokonaan estää, mutta riskien suuruutta on mahdollista rajoittaa. Vastatoimenpiteiden järkevyys edellyttää kuitenkin oikeaa tietoa siitä, mitä säteily todellisuudessa on ja mikä on terveyshaittojen syntymisriskin todennäköisyys uusimman tiedon valossa. Säteily on useimmille ihmisille epämääräinen fysikaalinen ilmiö, johon yleisesti liitetään jonkinlainen vaara. Tiedon puute ja vaarallisuusnäkökohta synnyttävät helposti mielikuvia ja jopa käsitteitä, joita ei ole olemassa fysikaalisessa tai biologisessa todellisuudessa. Yksi esimerkki on käsite radioaktiivinen säteily, jonka useimmat ihmiset varmasti kokevat vaaralliseksi, vaikka radioaktiivista säteilyä ei ole olemassa eikä sitä karkaa ympäristöön ydinvoimalasta eikä mistään muualtakaan. On olemassa radioaktiivisia aineita, mutta mikään säteily ei ole radioaktiivista. Myös vaara on käsitteenä useimmille ihmisille epämääräinen asia. Sitä se on myös todellisuudessa, koska käsite vaara viittaa vain kvalitatiivisesti jonkin haitallisen tapahtuman todennäköisyyteen. Todennäköisyys puolestaan on, ainakin matemaattisena suureena, asia, jonka käyttöön ihmiset eivät ole jokapäiväisessä elämässään tottuneet. Tämän artikkelin tarkoituksena on selvittää, mikä säteily on vaarallista ja miten vaara syntyy. Lisäksi pyrin osoittamaan, mitä haitallisia tapahtumia erilaiset säteilyt aiheuttavat, mikä on tapahtumien todennäköisyys, ja miten todennäköisyyksiä voidaan pienentää. Arvovaltainen ja yksityiskohtainen esitys ionisoivan säteilyn vaikutuksista on löydettävissä YK:n tieteellisen komitean kahdesta tuoreesta raportista (UNSCEAR 2000 ja 2001). Ionisoimattoman säteilyn osalta selkeä yleiskatsaus löytyy mm. tuoreelta ympäristöterveyttä käsittelevältä CD-romilta (Juutilainen 2002). Mitä on säteily? Valtaosa kaikesta säteilystä on aistimaailmamme ulkopuolella, ja siksi sitä on vaikea hahmottaa sekä laadullisesti että määrällisesti. Säteily voidaan jakaa sähkömagneettisiin aaltoihin ja hiukkassäteilyyn sekä toisaalta ionisoimattomaan ja ionisoivaan säteilyyn (kuva 1). Sähkömagneettisessa aallossa etenee valon nopeudella sähkö- ja magneettikenttä, eikä aalto siis ole väliaineen aaltoliikettä (kuten esim. veden aalto tai ääniaalto). Sähkömagneettisen säteilyn luonteenomaiset fysikaaliset piirteet ovat aallonpituus ja värähtelytaajuus, ja niiden tulo on valon nopeus. Sähkömagneettinen säteily on siis aineetonta aaltoliikettä, mutta toisaalta aalto on myös energiapaketti (energiakvantti eli fotoni, jonka lepomassa on nolla). Energiapaketin suu- Duodecim 2003;119:

2 Talo Jalkapallo Silmä Solu Bakteeri Virus Proteiini DNA Atomi Heliumatomin ydin (α-säde) Aallonpituus (m) Aallonpituuden koko Radiotaajuinen säteliy Mikroaallot Infrapuna UV-säteily RTG-säteily Radioaktiivisten aineiden gamma (γ) Säteilyn nimi Kosminen gammasäteily Näkyvä valo Valolamppu Sähkömagneettiset aallot (fotonit) Matkapuhelin Voimajohto Tutka Ihmiset Sähkö- ja magneettikenttä Aurinko Rtg-laite Radioaktiivisen atomin hajoaminen Säteilyn lähde Aallon värähtelytaajuus (Hz) 1, ,2 x ,2 x ,2 x ,2 x 10 7 Fotonin tai hiukkasen energia (ev) Ionisoimaton säteily Ionisoiva säteily Hiukkaset Sekundaari elektronit Beetasäteet (β;elektroni) Termiset neutronit Uraanin ja plutoniumin fissio Nopeat neutronit Alfa-säteet (α) Kuva 1. Säteily jaetaan sähkömagneettisiksi aalloiksi (fotoneiksi) ja hiukkasiksi sekä toisaalta ionisoimattomaksi ja ionisoivaksi säteilyksi. 114 T. Rytömaa

3 ruus on suoraan verrannollinen säteilyn värähtelytaajuuteen, ja kun paketin suuruus ylittää tietyn raja-arvon, säteily muuttuu ionisoimattomasta ionisoivaksi (kuva 1). Ionisoimattomassa säteilyssä energiakvantti ei riko osuman saanutta atomia tai molekyyliä, mutta ionisoiva säde rikkoo sen. Sähkömagneettinen säteily jaetaan yleisimmin ryhmiin aallonpituuden mukaan, ja näiden säteilylajien nimet ovat tuttuja jokapäiväisestä elämästä (kuva 1). Biologiselta kannalta säteilyn jako ryhmiin on kuitenkin mielekkäämpää fotonin energian perusteella (ionisoimaton ja ionisoiva säteily) kuin säteilyn fysikaalisten sovellusten perusteella. Huomaa, että sähkömagneettisista aalloista eroava hiukkassäteily on (lähes) aina ionisoivaa. Säteilyn vaikutusmekanismit Ionisoimattoman säteilyn vaikutus elolliseen eliöön perustuu selkeimmin säteilyenergian absorptioon, jonka seurauksena kohteen lämpötila nousee. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että fotonit, joiden energia on alle 12 ev (kuva 1), tönivät elimistön molekyylejä mutta eivät riko niitä. Jos tönimisiä kuitenkin tapahtuu hyvin paljon, biologiset vaikutukset voivat olla vakavia, kun kohteen lämpötila nousee kriittiseksi. Heikoilla energiakvanteilla epäillään kuitenkin olevan joskus myös sellaisia biologisia vaikutuksia, jotka eivät perustu kohteen lämpötilan nousuun. Näiden vaikutusten mekanismi on epäselvä, mutta yksi mahdollisuus on joidenkin kriittisten proteiinimolekyylien kolmiulotteisen rakenteen muuttuminen. Tällä tavalla voidaan ehkä selittää esimerkiksi siirtogeenisten sukkulamatojen lämpövaikutuksesta riippumaton stressivaste mikroaaltoihin (de Pomerai ym. 2000). Mekanismi, jolla ionisoiva säteily vaikuttaa soluun, on DNA-molekyylin vaurioituminen. Tärkein kriittinen vaurio on DNA:n molempien Mekanismi, jolla ionisoiva säteily vaikuttaa soluun, on DNA-molekyylin vaurioituminen. juosteiden katkos, joka korjattunakin johtaa käytännössä aina katkoskohdassa tapahtuvaan mutaatioon (Teng ym. 1996). Yleisimmin DNAvaurio syntyy siten, että ionisoiva säde sinkoaa elektronin ulos vesimolekyylistä (vesi on tavallisin osumakohde, koska se on elimistön yleisin aine), jolloin vesimolekyylistä syntyvät vapaat radikaalit voivat vaurioittaa lähellä olevaa DNA-molekyyliä kemiallisesti, tai sitten ulos sinkoutuvalla elektronilla on riittävästi vauhtia (energiaa) uuden osumakohdan ionisoimiseen. Valtaosa primaariosumissa syntyneistä sekundaarielektroneista saa niin pienen energian, että ne eivät enää pysty aiheuttamaan uutta ionisaatiota. Boudaiffa ym. (2000) ovat kuitenkin osoittaneet, että tällaisetkin sekundaarielektronit voivat aiheuttaa DNA:ssa monimutkaisen vaurion, joka johtaa molempien juosteiden katkokseen. Yksi oleellinen asia ionisoivan säteilyn vaikutuksissa on se, että DNA:n molempien juosteiden katkos tarvitsee syntyäkseen vain yhden osuman (kahta osumaa samaan kohteeseen ei käytännössä voi tapahtua realistisilla annostasoilla), ja näin ollen edes teoriassa ei voi olla olemassa kynnysarvoannosta, jonka alapuolella vauriota ei voi syntyä. Kysymys on ensisijaisesti siitä, onko syntynyt DNA-vaurio tapahtunut kohdassa, joka on merkityksellinen solun myöhemmän käyttäytymisen kannalta. Huomattakoon, että ollakseen haitallinen vauriokohdan ei tarvitse olla missään kriittisessä geenissä, vaan myös muualla esimerkiksi minisatelliiteissa (DNA-sekvenssin lyhyitä toistojaksoja) (Dubrova ja Plumb 2002) tapahtuvat muutokset saattavat johtaa solun patologiseen käyttäytymiseen. Toinen oleellinen asia ionisoivan säteilyn vaikutuksissa on se, että sattumanvaraisen haitan (syövän tai periytyvän geneettisen vaurion) syntymiseen tarvitaan muutos vain yhdessä solussa; muutos klooniutuu soluproliferaation kautta. Huomattakoon myös, että syövän monivaiheteoriassa säteily voi ilmeisesti aiheuttaa min- Säteilyriskit ja niiden torjuminen 115

4 kä tahansa vaiheen, ja siksi säteily ei ole syövän synnyssä itsenäinen, muista tekijöistä riippumaton mekanismi. Esimerkiksi keuhkosyövän etiologiassa tupakointi lisää radonin haitallisuutta ja toisin päin. Yhteisvaikutus ei kuitenkaan ole multiplikatiivinen. Ionisoivan säteilyn (erityisesti alfahiukkasten) vaikutusmekanismiin liittyy myös erityispiirteitä, joista yksi on ns.»bystander»-efekti (Mothersill ym. 2001, Zhou ym. 2001). Tässä ilmiössä solut, joihin ei ole osunut yhtään sädettä, vaurioituvat samalla tavalla kuin osuman saaneet solut. Vaurion naapurisoluissa aiheuttavat useimmiten happiradikaalit mutta eivät aina (gap junction-mediated transfer). Säteilyn yksiköt Taulukko. Ionisoivan säteilyn biologinen»mittakaava». Annos Annoksen lähde ja merkitys 10 Gy 1 Nopeasti saatuna ihmisen varmasti tappava koko kehon annos; sellaista ei voi saada muuta kuin hyvin vakavassa onnettomuudessa tai ydinsodassa 1 Gy 1 Suunnilleen sellainen kynnysarvo, jonka ylittävä annos aiheuttaa äkillisen säteilysairauden oireita (vakava onnettomuus, ydinsota, sädehoito) 4 msv Keskimääräinen yhden vuoden aikana saatu säteilyannos Suomessa (luonnon taustasäteily ja ihmisen toiminnoista johtuva säteily); arviolta lähes puolet tästä annoksesta aiheutuu asuntojen radonista 0,1 msv 2 Efektiivinen annos thoraxröntgenkuvauksessa 1 Äkillisesti saadusta koko kehon annoksesta ei yleensä ole mielekästä käyttää säteilysuojelullisiin tarkoituksiin kehitettyä efektiivisen annoksen yksikköä sievert (gammasäteilyn osalta grayn ja sievertin lukuarvot ovat tosin samat). 2 Huomaa, että äkillisen säteilysairauden kynnysarvoannoksen saamiseksi (1 Gy eli msv) potilaalle pitäisi tehdä thoraxkuvausta yhden päivän aikana). Säteilyn yksiköt ovat vaikeasti hahmotettava alue, koska yksiköt ovat erilaisia sähkömagneettisen spektrin eri aallonpituusalueilla. Ionisoimattoman säteilyn yksiköillä ei sellaisenaan ole mitään biologisten vaikutusten kannalta mielekästä yhteyttä toisiinsa tai fotonin energiaan. Koska mahdollisten kuumenemisesta riippumattomien biologisten vaikutusten mekanismit ovat epäselviä, fysikaaliset yksiköt, joilla kriittiseksi arveltua säteilyä (esim. äärimmäisen pienen värähtelytaajuuden omaavia magneettikenttiä tai matkapuhelimien mikroaaltokenttiä) tulisi mitata, ovat hieman mielivaltaisia. Toisella tavalla ilmaistuna tämä tarkoittaa sitä, että näiden säteilylajien osalta käsite annos on huonosti määritelty. Esimerkiksi magneettivuon tiheys (tesla, T = Vs/m 2 ) tai radiotaajuisen säteilyn ja mikroaaltojen spesifinen absorptionopeus (SAR, yksikkö W/kg) eivät välttämättä kuvasta oikein kuumenemisesta riippumattomia mahdollisia biologisia vaikutuksia. Ionisoivan säteilyn fysikaaliset yksiköt ovat biologiselta kannalta ajatellen ehkä hieman selkeämpiä. Fysikaalinen säteilyannos on aina gray (Gy), ja se ilmoittaa kudokseen fotoneista tai hiukkassäteilystä absorboituneen säteilyenergian (1 Gy = 1 J/kg). Ionisoivan säteilyn erityisluonne paljastuu jo tästä yksiköstä sillä tavalla, että 1 Gy on biologisen kohteen kannalta hyvin suuri annos (taulukko), mutta absorboituneen energian määränä (70 joulea 70 kg painavaan ihmiseen) lähes mitätön: lämmöksi muuttuneena se nostaisi kehon lämpötilaa noin 0,0002 o C. Gray ei kuitenkaan heijasta ionisoivan säteilyn biologisia vaikutuksia oikealla tavalla, jos halutaan verrata eri säteilylajeja toisiinsa. Esimerkiksi solun tappamiseen tarvittava alfasäteilyn annos on gray-yksiköissä ilmaistuna vain murto-osa saman vaikutuksen omaavasta gammasäteilyn annoksesta. Tästä syystä on muodostettu keinotekoinen yksikkö sievert (Sv, ekvivalenttiannos), joka saadaan fysikaalisesta annoksesta kertomalla se kullekin säteilylajille sovitulla laatukertoimella. Ekvivalenttiannos muunnetaan edelleen efektiiviseksi annokseksi (yksikkönä säilyy sievert), joka on eri elinten ekvivalenttiannosten painotettu summa. Säteilysuojelussa annos tarkoittaa yleensä efektiivistä annosta, ja on hyvä pitää mielessä, että sopimuksiin perustuvien laatu- ja painotuskertoimien takia sievertin arvoa voidaan hallinnollisilla päätöksillä muuttaa. Kansainvälisen säteilysuojelukomission (ICRP) suositukset eri säteilylajien laatukertoimiksi ja eri elinten painotuskertoimiksi on ainakin periaatteessa otettu käyttöön kaikissa maissa. Kun arvioidaan säteilyn aiheuttamia terveyshaittoja, voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, onko esi- 116 T. Rytömaa

5 merkiksi kilpirauhasen painotuskerroin 0,03»oikea» kansanterveydellisesti ajatellen. Painotuskerroin on valittu pieneksi, koska kilpirauhassyöpä ei yleensä ole tappava tauti. Tällöin on kuitenkin syytä huomata, että esimerkiksi Tsernobylin ydinvoimalaturvan jälkeen lasten (alle 15 v) kilpirauhassyöpä on lisääntynyt lähialueilla erittäin paljon, joillakin alueilla jopa 100-kertaiseksi odotusarvoon verrattuna. Tämä riski olisi tosin voitu lähes nollata joditablettien oikea-aikaisella nauttimisella. Radioaktiivisuuteen liittyvä yksikkö on becquerel (Bq), joka kertoo montako radioaktiivista atomia hajoaa sekunnissa. Tämä yksikkö ei siis kerro, minkälainen säde hajoavasta atomiytimestä lentää ulos, eikä sitä, mikä on säteen energia tai sen etenemissuunta. Becquerelia ei voi millään yksinkertaisella tavalla muuttaa säteilyannokseksi; tämä pätee kaikkiin radioaktiivisiin aineisiin ja niiden kemiallisiin yhdisteisiin. Muunnos annokseksi perustuu joskus hyvin monimutkaisiin mallintamisiin ja olettamuksiin. Esimerkiksi hengitysilman radonpitoisuuden (Bq/m 3 ) muuntaminen efektiiviseksi annokseksi (sievert) vaatii melkoista asiantuntemusta, ja silti voidaan kriittisesti kysyä, onko muunnos järkevä. Yleisesti kyllä esitetään, että Suomessa asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus (123 Bq/m 3 ) aiheuttaa efektiivisen annoksen 2 msv vuodessa eli asuntojen radonpitoisuus olisi suunnilleen yhtä haitallista kuin kosminen säteily, altistuminen luonnon ja ihmisen tuottamien radioaktiivisten aineiden aiheuttamalle säteilylle ja säteilyn lääketieteellinen käyttö yhteensä. Sievertmuunnoksena tilanne on tämä, mutta kansanterveydellisen merkityksen kannalta asiaan voidaan suhtautua varauksin (radonpitoisuuden sievertmuunnos todennäköisesti yliarvioi riskin). Ionisoivan säteilyannoksen biologisen»mittakaavan» hahmottamiseksi olen koonnut joitakin esimerkkejä taulukkoon. Säteilysairauden syynä on massiivinen solutuho, ja sen seurauksena syntyvä kriittisen elimen toiminnan vakava heikentyminen tai loppuminen. Äkillinen säteilysairaus Kuten taulukosta ilmenee, äkillisen säteilysairauden saaminen on mahdollista vain poikkeuksellisissa tilanteissa. Säteilysairauden oireita aiheuttavan suuren annoksen saaminen on normaalioloissa mahdollista myös sädehoidossa, mutta silloin solutuho on (yleensä) hyvin paikallista. Säteilysairauden aiheuttavan annoksen alaraja on korkea, ja esimerkiksi pahin mahdollinen kuviteltavissa oleva onnettomuus Leningradin ydinvoimalaitoksessa (Sosnovyi Bor) ei voisi millään alueella Suomessa aiheuttaa äkillistä säteilysairautta (Mustonen ym. 1995). Säteilysairauden syynä on massiivinen solutuho, ja sen seurauksena syntyvä kriittisen elimen toiminnan vakava heikentyminen tai loppuminen. Tärkein vaurioituva elin tai kudos on 6 Gy:n annostasolle asti luuydin; 10 Gy:n tasolla suoliston limakalvo tuhoutuu jo ennen kuin luuydinvaurion seuraukset tulevat kliinisesti näkyviin. Erityistapauksissa kuolemaan johtava äkillinen säteilyvaurio voi kohdistua myös ihoon. Esimerkiksi Tsernobylin ydinturmassa kuolleilla ihmisillä palovammaa muistuttava ihovaurio (ja suun ja hengitysteiden limakalvovaurio) oli jopa tärkein kuolinsyy lähes jokaisella potilaalla. Iho- ja limakalvovaurion aiheutti ensisijaisesti beeta-aktiivinen ydinpolttoainepöly (»kuumat hiukkaset»; ks. Rytömaa ym. 1986), joka johti massiiviseen pinnalliseen solutuhoon. Säteilyn aiheuttama»palovamma» on pahempi vaurio kuin kuumuudesta johtuva aito palovamma mm. siksi, että iholla ja limakalvoilla olevat beetasäteilijät (ydinpolttoaineen radioaktiiviset fissiotuotteet) aiheuttavat melko syvälle ulottuvan verisuonivaurion. Systemaattisempi kuvaus asiasta löytyy mm. Rytömaan ym. (1996) artikkelista. Säteilyriskit ja niiden torjuminen 117

6 Säteilyn aiheuttama syöpä Stokastiset eli sattumanvaraiset haitat ovat ionisoivaan säteilyyn normaalioloissa liittyvä merkittävin riski. Näistä riskeistä tärkein on syöpä. Jos tarkastelussa lähdetään Hirosiman ja Nagasakin atomipommituksissa eloon jääneiden syöpäsairastuvuus- ja kuolleisuusluvuista (Pierce ym. 1996, Pierce ja Preston 2000) ja oikeastaan kaikista säteilyepidemiologian tuottamista riskinarvioista, voidaan todeta, että ilman radonaltistusta 2 5 % kaikista syöpätapauksista johtuu ionisoivasta säteilystä (Boice 1997). Suomen osalta tämä tarkoittaisi :ta Yksittäisen ihmisen kannalta säteilyperäisen syövän vaara on aina pieni ja riskin edelleen pienentäminen jollakin vastatoimenpiteellä on yksilötasolla yleensä hyödytöntä. syöpätapausta vuodessa ja jos luotetaan radonaltistuksen muunnokseen efektiiviseksi annokseksi saman verran keuhkosyöpiä. Itse en kuitenkaan luota sievertmuunnokseen vaan arvioin radonin aiheuttamat keuhkosyöpätapaukset riskistä, joka saadaan suoraan radonpitoisuuksista. Kaivostyöläisillä tehdyistä tutkimuksista ja asuntojen radonaltistuksen merkitystä selvittäneiden tutkimusten meta-analyyseistä (Lubin ym. 1997, Lubin ja Boice 1997) voidaan päätellä, että suhteellinen riski radonpitoisuudesta 150 Bq/m 3 on 1,14 (Boice 1997). Tämän perusteella asuntojen keskimääräinen radonpitoisuus Suomessa (123 Bq/ m 3 ) olisi syynä %:iin keuhkosyöpätapauksista, eli riski olisi noin puolet sievertmuunnosten kautta arvioidusta. Suomen vuosittaisista syöpätapauksista yhteensä noin tuhat johtuisi siis ionisoivasta säteilystä. Tätä määrää ei voida millään tavalla suoraan todeta eikä säteilystä sairastuneita yksilöitä seuloa esiin. On syytä painottaa, että epävarmuudesta huolimatta riski on säteilybiologisen perustietämyksen valossa joka tapauksessa jokin todellinen luku, joka ei ole nolla. Säteily voi periaatteessa aiheuttaa syövän missä tahansa elimessä, ja riski on usein suhteessa kyseisen elimen»spontaanifrekvenssiin». Epidemiologisten havaintojen perusteella ikä ja sukupuoli vaikuttavat jonkin verran absoluuttisen ja relatiivisen riskin suuruuteen; naisilla ja lapsilla (altistumishetkellä nuorilla) riski on suurempi kuin miehillä. Yksittäisen ihmisen kannalta säteilyperäisen syövän vaara on aina pieni ja riskin edelleen pienentäminen jollakin vastatoimenpiteellä on yksilötasolla yleensä hyödytöntä. Vastatoimenpide voi helposti olla jopa haitallinen, esimerkiksi silloin, kun ihminen vaikkapa lopettaisi kalan syömisen siksi, että siinä on ydinasekokeista ja Tsernobylin turmasta peräisin olevaa radioaktiivista cesiumia (ks. myös Tuomisto 2002). Säteilyannos pienenisi tällä toimenpiteellä alle 0,1 msv vuodessa, eli todennäköisyys välttää säteilyn aiheuttama syöpä, joka jo muutenkin on noin 95 %, ei juuri parantuisi. Ainoa alue, jolla yksilöriskin pienentämistä voidaan pitää motivoituna, on asunnon suuren radonpitoisuuden pienentäminen. Yksilöriskistä poiketen kansanterveydellisesti on kuitenkin mielekästä pyrkiä vähentämään säteilyn aiheuttamia syöpätapauksia suurissa joukoissa. Hyöty on yhteiskunnalle merkittävä, kunhan säteilyannosten rajoittamisen kustannukset säilyvät järkevinä, vaikka hyödyn saajia ei voida millään tavalla osoittaa. Tämäntyyppisten todennäköisyyksien ymmärtäminen on usein vaikeaa, ja siksi esitän seuraavan esimerkin. Jos yksi ihminen saa 10 msv:n säteilyannoksen ja ihmistä 1 msv:n annoksen, niin odotusarvo on, että yksi :sta altistuneesta tulee saamaan säteilyn aiheuttaman syövän. Sairastuja ei kuitenkaan hyvin todennäköisesti ole se ihminen, joka sai annoksen 10 msv vaan sattumanvaraisesti joku 1 msv:n saaneista. Kyynisesti voidaan siis todeta, että 10 msv:n annoksen saanut henkilö ei millään tavalla hyötyisi siitä, että hän jollakin toimenpiteellä pienentäisi annostaan tekijällä 10. Perussyy tähän on tietysti se, että henkilö ei hyvin 118 T. Rytömaa

7 todennäköisesti sairastuisi säteilyn aiheuttamaan syöpään muutenkaan. Periytyvät haitat muihin näennäisesti ristiriitaisiin havaintoihin, kuten Downin syndrooman lisääntymiseen pitkäaikaisen mutta ei akuutin säteilyaltistumisen jälkeen (Rytömaa 1996). Epidemiologisten tutkimusten valossa säteilyn ei ole koskaan voitu osoittaa aiheuttavan ihmiselle periytyviä haittoja. Haittojen syntymistodennäköisyys on pieni, ja normaalit epidemiologiset menetelmät eivät ole riittävän herkkiä havaitsemaan haittoja suurissakaan aineistoissa. Kuitenkin kokeelliset tutkimukset kasveilla ja eläimillä osoittavat kiistattomasti, että säteily aiheuttaa periytyviä geneettisiä haittoja, eikä ole minkäänlaista syytä kuvitella, että ihminen olisi tässä suhteessa poikkeus. Riskin osalta arvioidaan nykyään, että mutaatioiden määrä kaksinkertaistuu, kun sukusolujen saama säteilyannos on 1 Gy. Toisella tavalla suhteutettuna absoluuttisen geneettisen riskin arvioidaan olevan noin kymmenesosa säteilyn aiheuttamasta syöpäriskistä. Säteilyn aiheuttamien geneettisten muutosten toteaminen on mahdollista myös ihmisellä, kun tutkitaan genomin minisatelliitteja, vaikkakaan niissä tapahtuvia mutaatioita ei voida vielä selkeästi yhdistää mihinkään terveyshaittaan. Minisatelliittimutaatioiden määrä on merkitsevästi lisääntynyt pienten pitkäaikaisten säteilyannosten seurauksena mm. Tsernobylin onnettomuuden jälkeen Valko-Venäjällä (Dubrova ym. 1996) ja Semipalatinskin ydinkoealueella Venäjällä (Dubrova ym. 2002). Sen sijaan suurikaan akuutti säteilyannos ei näytä lisänneen mutaatioiden määrää Hirosiman ja Nagasakin asukkailla (Kodaira ym. 1995). Näennäinen ristiriita akuutin ja pitkäaikaisen säteilyaltistumisen välillä johtunee siitä, että minisatelliittimutaatiot syntyvät spermatogeneesin meioosissa, ja tällöin vain kroonisen altistumisen yhteydessä hedelmöittyminen tapahtuu meioosissa säteilyannoksen saaneilla siittiöillä (Rytömaa 1997). Samankaltainen selitys saattaa päteä myös joihinkin Sikiövaurio Säteilyn aiheuttamista sikiönkehityksen vaurioista merkittävin on keskushermoston kehityksen häiriintyminen. Säteily voi sikiönkehityksen kriittisissä vaiheissa aiheuttaa monenlaisia vaurioita, joista merkittävin on keskushermoston kehityksen häiriintyminen. Vaara on suurimmillaan hedelmöityksen jälkeisinä viikkoina 8 15, ja haitta ilmenee lapsen henkisen kehityksen jälkeenjääneisyytenä. Yleisen käsityksen mukaan sikiövaurioiden syntymiselle on kuitenkin olemassa kynnysarvoannos, joka voi olla niinkin suuri kuin 100 msv. Näin ollen esimerkiksi raskauden keskeyttäminen sikiön kehityshäiriöiden pelon vuoksi ei ole järkevää, vaikka äidille olisi tehty jokin röntgentutkimus raskauden aikana (sikiön saama annos on aina hyvin paljon pienempi kuin 100 msv). Toisaalta on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että säteily voi sikiössä aiheuttaa myös sellaisen solumuutoksen, joka johtaa syöpään. Epidemiologisesti on jopa todettu, että hyvinkin pieni säteilyannos (noin 1 msv) Tsernobylin ydinturman jälkeen lisäsi merkitsevästi leukemian saamisen todennäköisyyttä (Petridou ym. 1996). Ultraviolettisäteily Auringon UV-säteily on ihosyövän erityisesti basaliooman tärkein aiheuttaja. Pitkäaaltoisin UVA-säteily sisältää valtaosan siitä auringon UV-energiasta, joka saavuttaa maan pinnan. Lyhytaaltoisemman UVB-säteilyn ( nm) uskotaan silti olevan lähes kaikkien biologisten haittavaikutusten aiheuttaja; kaikkein lyhytaaltoisin UVC absorboituu ilmakehän yläosan otsonikerrokseen eikä saavuta maan pintaa lainkaan. UVA on tärkeä tekijä ihon ruskettumisessa (solariumeissa säteily on UVA:ta), mutta sillä Säteilyriskit ja niiden torjuminen 119

8 on luultavasti merkitystä myös ihosyövän synnyssä yhteisvaikutuksena UVB:n kanssa. Muusta ionisoimattomasta säteilystä poiketen UV-säteily vaurioittaa DNA-molekyyliä mm. synnyttämällä pyrimidiinidimeerejä. Mutaatio syntyy sitten DNA-vaurion virhekorjauksesta, ja tähän mutaatioon liittyy usein sellainen erikoinen piirre, että se on UVB-altistumisen spesifinen»sormenjälki». Melanooma on myös usein auringonvalon aiheuttama, ja sen ilmaantuvuus (mutta ei sen aiheuttama kuolleisuus) on suurentunut viime vuosikymmeninä moninkertaiseksi. Muutosten taustalla on ilmeisesti lomamatkailu etelään ja ihon toistuva palaminen. Tätä tukee se, että melanooman ilmaantuvuus on lisääntynyt muilla ihoalueilla kuin kasvoissa. Melanooman riskiä voi luonnollisesti pienentää järkevällä auringonotolla, jolla vältetään ihon toistuva palaminen. Magneettikentät ja mikroaaltokentät Voimajohtojen aiheuttamien sähkö- ja magneettikenttien on epäilty aiheuttavan vaaraa voimajohtojen lähellä asuville ihmisille. Useiden epidemiologisten tutkimusten yhteisanalyysit (Ahlbom ym. 2000, Greenland ym. 2000) ovatkin osoittaneet, että jatkuva altistuminen kenttävoimakkuuksille yli 0,2 0,4 µt on yhteydessä lasten leukemian ilmaantuvuuteen. Yhteys on tilastollisesti merkitsevä, mutta magneettikenttien mahdollinen vaikutusmekanismi on tuntematon. Suomen suurimpien voimajohtojen (400 kv) läheisyydessä yli 0,2 µt:n magneettikenttä voi ulottua enintään 150 metrin etäisyydelle. Vaikka magneettikenttien etiologinen merkitys sairastuvuudessa leukemiaan olisi todellinen, riski on joka tapauksessa hyvin pieni, eikä magneettikenttien aiheuttamia syöpätapauksia voi Suomessa olla kuin enintään muutama vuodessa (vrt. ionisoivan säteilyn aiheuttamiin noin tuhanteen tapaukseen vuodessa). Matkapuhelinten aiheuttamiin mikroaaltokenttiin on myös yhdistetty jonkinlainen vaara, joka ei perustu lämpövaikutuksiin (fantomimittausten perusteella nykypuhelinten lämpövaikutus on hyvin vähäinen). Missään julkaistussa epidemiologisessa tutkimuksessa ei ole tähän mennessä todettu yhteyttä matkapuhelinten käytön ja pään alueen kasvainten välillä (suuria jatkotutkimuksia on edelleen käynnissä). Matkapuhelimiin liittyvä ainoa terveyshaitta, joka on osoitettu epidemiologisin tutkimuksin, on liikenneonnettomuusriskin suureneminen puhelun aikana. Säteilyvaarojen torjuminen Säteilysuojelussa pyritään estämään ja rajoittamaan säteilystä aiheutuvia terveydellisiä ja muita haittavaikutuksia. Yleisistä periaatteista ehkä tärkein on ALARA (as low as reasonably achievable) eli säteilyaltistuksen pitäminen niin vähäisenä kuin käytännöllisin toimenpitein on mahdollista. Ilmaus»käytännöllisin toimenpitein» sisältää ajatuksen, että vastatoimissa otetaan huomioon yhteiskunnalliset ja taloudelliset tekijät. Suurissa ihmisjoukoissa pienikin riski toteutuu useita kertoja»negatiivisina lottovoittoina», ja vastaavasti riskin edelleen pienentäminen johtaa hyötyyn, jossa hyödyn saaneiden ihmisten lukumäärä voidaan laskea jopa melko tarkasti. Hyödyn saaneita yksilöitä ei kuitenkaan voida millään tavalla seuloa esiin. Yksilötasolla riskin (säteilyannoksen) rajoittaminen on mielekästä silloin, kun säteilyaltistus uhkaa johtaa suhteellisen suureen annokseen. Säteilyaltistuksen enimmäisarvot erilaisia tilanteita ja ihmisryhmiä varten on annettu lainsäädännössä (Säteilyasetus 1512/1991). On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että annettujen annosrajojen huomattavakaan ylittäminen ei yksilötasolla hyvin todennäköisesti johda terveyshaittaan eikä annosrajojen alittaminen takaa, että mitään haittaa ei voi syntyä. Toimenpiteet, joilla säteilyaltistusta pyritään rajoittamaan, ovat hyvin erilaisia eri tilanteissa, ja ne sisältävät lainsäädännön ja säteilyturvakeskuksen (STUK) antamia ohjeita ja määräyksiä vaikkapa röntgenlaitteiden laitevaatimuksista, joditablettien nauttimisesta, asuntojen radonkorjauksesta tai ydinjätteiden loppusijoituksesta. Itse toteutetut lisävastatoimenpiteet, kuten aiheellisesta röntgentutkimuksesta kieltäytyminen tai radioaktiiviseksi tiedetyn kalan syömisen lopettaminen, ovat lähes poikkeuksetta haitallisia tai ainakin hyödyttömiä. 120

9 Kirjallisuutta Ahlbom A, Day N, Feychting M, ym. A pooled analysis of magnetic fields and childhood leukaemia. Br J Cancer 2000:83: Boudaiffa B, Cloutier P, Hunting D, Huels MA, Sanche L. Resonant formation of DNA strand breaks by low-energy (3 to 20 ev) electrons. Science 2000:287: Boice Jr JD. Radiation epidemiology in risk assessment. Raportissa: STUK- A138. Past and future trends of radiation research. Säteilyturvakeskus, 1997, s De Pomerai D, Daniells C, David H, ym. Non-thermal heat-shock response to microwaves. Nature 2000:405: Dubrova YE, Bersimbaev RI, Djansugurova LB, ym. Nuclear weapons tests and human germline mutation rate. Science 2002:295:1037. Dubrova YE, Nesterov VN, Krouchinsky NG, ym. Human minisatellite mutation rate after the Chernobyl accident. Nature 1996:380: Dubrova YE, Plumb MA. Ionizing radiation and mutation induction at minisatellite loci. The story of the two generations. Mutat Res 2002: 499: Greenland S, Sheppard AR, Kaure WT, ym. A pooled analysis of magnetic fields, wire codes, and childhood leukemia. Epidemiology 2000: 83: Juutilainen J. Pro Healthy Life multimedia ympäristöterveydestä. CDrom. Turun yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus, Kodaira M, Satoh C, Hiyama K, Toyama K. Lack of effects of atomic bomb survivors on genetic instability of tandem-repetitive elements in human germ cells. Am J Hum Genet 1995:57: Lubin JH, Boice Jr JD. Lung cancer risk from residential radon: metaanalysis of eight epidemiologic studies. J Natl Cancer Inst 1997: 89: Lubin JH, Tomasek L, Edling C, ym. Estimating lung cancer mortality from residential radon using data from low exposure of miners. Radiat Res 1997:147: Mothersill C, Rea D, Wright EG, ym. Individual variation in the production of a bystander signal following irradiation of primary cultures of normal human urothelium. Carcinogenesis 2001: 22: Mustonen R, Aaltonen H, Laaksonen J, ym. Ydinuhkat ja varautuminen. STUK-A123, Säteilyturvakeskus, Petridou E, Trichopoulos D, Dessypriv N, ym. Infant leukaemia to radiation from Chernobyl. Nature 1996:382: Pierce DA, Preston DL. Radiation-related cancer risks at low doses among atomic bomb survivors. Radiat Res 2000:154: Pierce DA, Shimizu Y, Preston DL, Vaeth M, Habuchi K. Studies of the mortality of A-bomb survivors. Radiat Res 1996:146:1 27. Rytömaa T. Chernobyl after 10 years. Ann Med 1996:28:83 7. Rytömaa T. Future treds in radiobiology. Raportissa STUK-A138, Past and future trends in radiation research. Säteilyturvakeskus 1997, s Rytömaa T, Koskenvuo K, Ikkala E, Salmi HA. Säteilyvaaratilanteet. Kirjassa: Koskenvuo K, toim. Sotilasterveydenhuolto. Pääesikunnan terveydenhuolto-osasto 1996, s Rytömaa T, Servomaa K, Toivonen H. Tsernobylin ydinturmassa syntyneet kuumat hiukkaset: mahdollinen vaara terveydelle Suomessa. Duodecim 1986:102: Säteilyasetus 1512/1991 (muokattu /1143). Teng S-C, Kim B, Gabriel A. Retrotransposon reverse-transcriptasemediated repair of chromosome breaks. Nature 1996:383: Tuomisto J. Riskinarvioinnissa on kaksi puolta. ALARA 2002:11:15. UNSCEAR. Sources and effects of ionizing radiation. United Nations Scientific Committee of the Effects of Atomic Radiation. United Nations, New York, UNSCEAR. Hereditary effects of radiation. United Nations Scientific Committee of the Effects of Atomic Radiation. United Nations, New York, Zhou H, Suzuki M, Randers-Pehrson G, ym. Radiation risk to low fluences of α-particles may be greater than we thought. Proc Natl Acad Sci USA 2001:98: TAPIO RYTÖMAA, LKT, emeritusprofessori Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitos Kuopio 121

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa.

Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Valintakoe 2016/FYSIIKKA Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Oheisista kaavoista ja lukuarvoista saattaa olla apua laskutehtäviin vastatessa. Boltzmannin vakio 1.3805 x 10-23 J/K Yleinen kaasuvakio 8.315 JK/mol

Lisätiedot

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön

SÄTEILYTURVAKESKUS. Säteily kuuluu ympäristöön Säteily kuuluu ympäristöön Mitä säteily on? Säteilyä on kahdenlaista Ionisoivaa ja ionisoimatonta. Säteily voi toisaalta olla joko sähkömagneettista aaltoliikettä tai hiukkassäteilyä. Kuva: STUK Säteily

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK

SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK Laivapäivät 19-20.5.2014 SÄTEILYN RISKIT Wendla Paile STUK DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena e - 2 Suorat (deterministiset) vaikutukset, kudosvauriot - säteilysairaus, palovamma, sikiövaurio. Verisuonivauriot

Lisätiedot

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki).

Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). TYÖ 68. GAMMASÄTEILYN VAIMENEMINEN ILMASSA Tehtävä Välineet Tehtävänä on tutkia gammasäteilyn vaimenemista ilmassa ja esittää graafisesti siihen liittyvä lainalaisuus (etäisyyslaki). Radioaktiivinen mineraalinäyte

Lisätiedot

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset Tommi Toivonen Laboratorionjohtaja Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Sisältö Säteilyturvakeskuksen tehtävät Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lisätiedot

Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö

Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö Gynaecologi Practici 5.12.2012 Säteilyn terveysvaikutukset Joditablettien oikea käyttö Wendla Paile Säteilyturvakeskus α e - DNA-molekyyli säteilyvaurion kohteena 2 Ionisoivan säteilyn vaikutukset Suorat

Lisätiedot

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA

ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA 11 ICRP:N NÄKEMYS SÄTEILYN RISKEISTÄ JA SUOJELUPERIAATTEISTA Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 11.1 ICRP:n rooli säteilysuojelussa... 152 11.2 Riskiarvio ja haitta-arvio... 154 11.3 Säteilysuojelun keskeiset

Lisätiedot

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus

Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Radon ja sisäilma Työpaikan radonmittaus Pasi Arvela, FM TAMK, Lehtori, Fysiikka Radon Radioaktiivinen hajuton ja väritön jalokaasu Rn-222 puoliintumisaika on 3,8 vrk Syntyy radioaktiivisten hajoamisten

Lisätiedot

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty.

Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. Fysiikan laboratorio Työohje 1 / 5 Radioaktiivisen säteilyn läpitunkevuus. Gammasäteilty. 1. Työn tavoite Työn tavoitteena on tutustua ionisoivaan sähkömagneettiseen säteilyyn ja tutkia sen absorboitumista

Lisätiedot

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS

RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS OHJE ST 12.2 / 17.12.2010 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUS 1 YLEISTÄ 3 2 RAKENNUSMATERIAALIEN JA TUHKAN RADIOAKTIIVISUUTTA RAJOITETAAN TOIMENPIDEARVOILLA 3 3 TOIMENPIDEARVON YLITTYMISTÄ

Lisätiedot

Soklin radiologinen perustila

Soklin radiologinen perustila Soklin radiologinen perustila Tämä powerpoint esitys on kooste Dina Solatien, Raimo Mustosen ja Ari Pekka Leppäsen Savukoskella 12.1.2010 pitämistä esityksistä. Muutamissa kohdissa 12.1. esitettyjä tutkimustuloksia

Lisätiedot

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1

FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko , klo 10-11, LS1 FL, sairaalafyysikko, Eero Hippeläinen Keskiviikko 19.12.2012, klo 10-11, LS1 Isotooppilääketiede Radioaktiivisuus Radioaktiivisuuden yksiköt Radiolääkkeet Isotooppien ja radiolääkkeiden valmistus 99m

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarja Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Tarja K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA Säteilyturvallisuus ja laatu röntgendiagnostiikassa 19.-21.5.2014 Riina Alén STUK - Säteilyturvakeskus RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö

Lisätiedot

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN

Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN Mitä energia on? Risto Orava Helsingin yliopisto Fysiikan tutkimuslaitos CERN 17. helmikuuta 2011 ENERGIA JA HYVINVOINTI TANNER-LUENTO 2011 1 Mistä energiaa saadaan? Perusenergia sähkö heikko paino vahva

Lisätiedot

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa

Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa ENERGIA-TERVEYS-TURVALLISUUS LSV 18.11.2006 Ydinvoiman käytön terveysvaikutukset normaalioloissa ja poikkeustilanteissa Wendla Paile RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY Ydinvoiman käytön vaikutukset

Lisätiedot

SÄTEILY JA SOLU. Riitta Mustonen ja Aki Salo

SÄTEILY JA SOLU. Riitta Mustonen ja Aki Salo 2 SÄTEILY JA SOLU Riitta Mustonen ja Aki Salo SISÄLLYSLUETTELO 2.1 Solun toiminta on tarkoin säädeltyä... 28 2.2 Säteilyn fysikaaliset vuorovaikutukset solussa... 28 2.3 Ionisoiva säteily vaurioittaa DNA:ta...

Lisätiedot

Säteilysuojelun historiaa

Säteilysuojelun historiaa Säteilysuojelun historiaa Eero Oksanen Säteilyturvakeskus Teollisuuden säteilyturvallisuuspäivät Jyväskylä 9.-10.4.2014 Säteilyn keksiminen - Alkuaikojen pioneereja Wilhelm Röntgen Röntgensäteiden (X-säteiden)

Lisätiedot

SÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile

SÄTEILY JA RASKAUS. Wendla Paile 9 SÄTEILY JA RASKAUS Wendla Paile SISÄLLYSLUETTELO 9.1 Raskauden alkuviikot... 132 9.2 Organogeneesi... 134 9.3 Sikiökausi... 134 9.4 Sikiön syöpäriski... 137 9.5 Varotoimet raskauden aikana... 138 Raskaudenaikainen

Lisätiedot

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai

Osallistumislomakkeen viimeinen palautuspäivä on maanantai Jakso : Materiaalihiukkasten aaltoluonne. Teoriaa näihin tehtäviin löytyy Beiserin kirjasta kappaleesta 3 ja hyvin myös peruskurssitasoisista kirjoista. Seuraavat videot demonstroivat vaihe- ja ryhmänopeutta:

Lisätiedot

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen

Opiskelijoiden nimet, s-postit ja palautus pvm. Kemikaalin tai aineen nimi. CAS N:o. Kemikaalin ja aineen olomuoto Valitse: Kiinteä / nestemäinen Harjoitus 2: Vastauspohja. Valitun kemikaalin tiedonhaut ja alustava riskinarviointi. Ohje 09.03.2016. Laat. Petri Peltonen. Harjoitus tehdään k2016 kurssilla parityönä. Opiskelijoiden nimet, s-postit

Lisätiedot

Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Sisko Salomaa, Roy Pöllänen, Anne Weltner, Tarja K. Ikäheimonen, Olavi Pukkila, Wendla Paile, Jorma Sandberg, Heidi Nyberg, Olli J. Marttila, Jarmo

Lisätiedot

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky

Säteilyn suureet ja yksiköt. Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky Säteilyn suureet ja yksiköt Jussi Aarnio sairaalafyysikko Lääketieteellisen fysiikan tulosyksikkö Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ky n ESD Y CTDI CTDI FDA nctdi100, x FDD FSD 1 S 7S 7S D 2 Q BSF Sd 1 M

Lisätiedot

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta

Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman säteilyn valvonta LC-577 Sähömagneettisten enttien ja optisen säteilyn biologiset vaiutuset ja mittauset Sysy 16 PINTAAJUIST SÄHKÖ- JA MAGNTTIKNTÄT Lauri Puranen Säteilyturvaesus Ionisoimattoman säteilyn valvonta SÄTILYTURVAKSKUS

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy

Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy Mikä on säteilyannos ja miten se syntyy Sairaalafyysikko Minna Husso, KYS Kuvantamiskeskus Säteilyannoksen fysiikkaa Säteily on yksi energian ilmenemismuoto. Tämän energialuonteensa perusteella säteilyllä

Lisätiedot

Fysiikka 8. Aine ja säteily

Fysiikka 8. Aine ja säteily Fysiikka 8 Aine ja säteily Sähkömagneettinen säteily James Clerk Maxwell esitti v. 1864 sähkövarauksen ja sähkövirran sekä sähkö- ja magneettikentän välisiä riippuvuuksia kuvaavan teorian. Maxwellin teorian

Lisätiedot

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5

Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa. 1 Yleistä 5. 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 OHJE 15.6.2001 VAL 1.1 Säteilysuojelun toimenpiteet säteilyvaaratilanteessa 1 Yleistä 5 2 Käsitteitä ja määrittelyjä 5 2.1 Peruskäsitteitä 5 2.2 Suureita ja yksiköitä 5 2.3 Keskeisiä suojelutoimenpiteitä

Lisätiedot

25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY

25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TURUN AMMATTIKORKEAKOULU TYÖOHJE 1/9 25A40B 4h. RADIOAKTIIVINEN SÄTEILY TYÖN TAVOITE Työn tavoitteena on tutustua radioaktiiviseen säteilyyn ja mahdollisuuksiin suojautua siltä. RADIOAKTIIVISEN SÄTEILYN

Lisätiedot

= ωε ε ε o =8,853 pf/m

= ωε ε ε o =8,853 pf/m KUDOKSEN POLARISOITUMINEN SÄHKÖKENTÄSSÄ E ε,, jε r, jε, r i =,, ε r, i r, i E Efektiivinen johtavuus σ eff ( ω = = ωε ε ε o =8,853 pf/m,, r 2πf ) o Tyypillisiä arvoja radiotaajuukislla Kompleksinen permittiivisyys

Lisätiedot

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa

Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Säteily ja terveys 12/2016 Säteilytyö työntekijän terveystarkkailu ydinvoimalassa Janne Anttila Vastaava työterveyslääkäri Fortum Oyj Työterveyshuolto / Loviisan voimalaitos E-mail. janne.s.anttila@fortum.com

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ

RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ 1 RADIOAKTIIVISET AINEET, SÄTEILY JA YMPÄRISTÖ Roy Pöllänen SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Ympäristön radioaktiiviset aineet... 12 1.2 Radioaktiivisten aineiden kulkeutuminen... 15 1.3 Radioaktiivisten aineiden

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016

Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 STUK OPASTAA / KESÄKUU 2016 Säteilylähteiden käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa Säteilyturvakeskus Strålsäkerhetscentralen Radiation and Nuclear Safety Authority ISSN 1799-9472 ISBN 978-952-309-323-2

Lisätiedot

Oikeutusoppaan esittelyä

Oikeutusoppaan esittelyä Oikeutusoppaan esittelyä Säteilyturvallisuus ja laatu isotooppilääketieteessä Tarkastaja, STUK 11.2.2015 Oikeutus säteilylle altistavissa tutkimuksissa opas hoitaville lääkäreille (STUK opastaa / maaliskuu

Lisätiedot

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA

KVANTTITEORIA MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA KVANTTITEORIA 1 MODERNI FYSIIKKA KVANTTITEORIAN SYNTY AALTO HIUKKAS-DUALISMI EPÄTARKKUUSPERIAATE TUNNELOITUMINEN ELEKTRONIRAKENNE UUSI MAAILMANKUVA Fysiikka KVANTTITEORIA Metso Tampere 13.11.2005 MODERNI

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria

Lisätiedot

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa

Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Pientaajuisten kenttien lähteitä teollisuudessa Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla -seminaari, Pori 11.10.2006 Sami Kännälä, STUK RADIATION AND NUCLEAR SAFETY AUTHORITY TYÖNANTAJAN VELVOITTEET EU:N

Lisätiedot

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa

HAIHDUNTA. Haihdunnan määrällä on suuri merkitys biologisten prosessien lisäksi mm. vesistöjen kunnostustöissä sekä turvetuotannossa HAIHDUNTA Haihtuminen on tapahtuma, missä nestemäinen tai kiinteä vesi muuttuu kaasumaiseen olotilaan vesihöyryksi. Haihtumisen määrä ilmaistaan suureen haihdunta (mm/aika) avulla Haihtumista voi luonnossa

Lisätiedot

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta 15.11.2012 2011/0254(NLE) LAUSUNTOLUONNOS työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ

LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ LIITE 11A: VALOSÄHKÖINEN ILMIÖ Valosähköisellä ilmiöllä ymmärretään tässä oppikirjamaisesti sitä, että kun virtapiirissä ja tyhjiölampussa olevan anodi-katodi yhdistelmän katodia säteilytetään fotoneilla,

Lisätiedot

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1 Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA

TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA TYÖNTEKIJÖIDEN SÄTEILYALTISTUKSEN SEURANTA VIRANOMAISMÄÄRÄYKSET Säteily ja terveys -kurssi TTL 9.12.2016 STUK - Säteilyturvakeskus Lainsäädäntö EU-lainsäädäntö BSS-direktiivi 1, jossa huomioidaan ICRP:n

Lisätiedot

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0

PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan

Lisätiedot

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa Marjo Yliperttula 1,3 ja Arto Urtti 1,2 1 Farmaseuttisten biotieteiden osasto, Lääketutkimuksen keskus, Farmasian tiedekunta, Helsingin Yliopisto, Helsinki;

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä

Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä Radioaktiivisten aineiden valvonta talousvedessä 3.11.2016 Ympäristöterveyspäivät, 2.-3.11.2016, Tampere Esitelmän sisältö 1. Johdanto 2. Luonnollinen radioaktiivisuus juomavedessä 3. Talousvedestä aiheutuva

Lisätiedot

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli

Luento 8. Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli. Sähkönjohtavuus Druden malli Luento 8 Lämpökapasiteettimallit Dulong-Petit -laki Einsteinin hilalämpömalli Debyen ääniaaltomalli Sähkönjohtavuus Druden malli Klassiset C V -mallit Termodynamiikka kun Ei ennustetta arvosta! Klassinen

Lisätiedot

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen ekologinen riskinarviointi metsäekosysteemissä Kuopion yliopisto, Ympäristötieteen laitos Päivi Roivainen KYT-seminaari 26.9.2008 KY, Ympäristötieteen laitos

Lisätiedot

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 Yleistä 3 2 Toiminnan harjoittaja on vastuussa annostarkkailutietojen oikeellisuudesta 3 3 Annosrekisteriin on ilmoitettava tietoja työntekijästä, työnantajasta

Lisätiedot

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET

SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET SÄTEILYALTISTUKSEN ENIMMÄIS- ARVOJEN SOVELTAMINEN JA SÄTEILY- ANNOKSEN LASKEMISPERUSTEET 1 YLEISTÄ 3 2 ANNOSRAJAT 3 2.1 Yleistä 3 2.2 Annosrajat työntekijöille, opiskelijoille ja väestölle 3 2.3 Muut enimmäisarvot

Lisätiedot

Mitä säteily on? Ajankohtaista säteilyn riskeistä ja teknologiasta. Suomalaisen säteilyannos. Atomi, molekyyli ja ionisaatio

Mitä säteily on? Ajankohtaista säteilyn riskeistä ja teknologiasta. Suomalaisen säteilyannos. Atomi, molekyyli ja ionisaatio Mitä säteily on? Ionisoiva säteily voi olla sähkömagneettista säteilyä (esim. röntgensäteily) tai hiukkassäteilyä Toni Ihalainen 28.9.2013 Ajankohtaista säteilyn riskeistä ja teknologiasta Atomi, molekyyli

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.

Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3. Pentti Malaska--seminaari Teknologia ihmisen maailmassa 2040 Ydinvoima teknologiana --riskit ja tulevaisuus Pentin päivänä 21.3.2015 Professori Markku Wilenius Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun yliopisto

Lisätiedot

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote

(EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote (EY) N:o 1907/2006- ISO 11014-1 mukainen käyttöturvallisuustiedote Sivu 1 / 5 omnifit FD1042 SDB-nro : 172974 V002.0 Viimeistelty, pvm.: 30.05.2008 Painatuspäivä: 03.06.2009 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA

Lisätiedot

Tämä asetus koskee ionisoivan säteilyn käyttöä ja muuta ionisoivalle säteilylle altistavaa säteilytoimintaa.

Tämä asetus koskee ionisoivan säteilyn käyttöä ja muuta ionisoivalle säteilylle altistavaa säteilytoimintaa. 1 / 11 7.4.2011 11:54 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1991» 20.12.1991/1512 Seurattu SDK 271/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Sosiaali- ja terveysministerin

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN

ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN ANNOSREKISTERI JA TIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 Yl e i s t ä 3 2 Toiminnan harjoittajan velvollisuudet 3 3 Annosrekisteriin ilmoitettavat tiedot 3 4 Suureet, yksiköt ja kirjauskynnykset 4 5 Tietojen luovuttaminen

Lisätiedot

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN

SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN OHJE ST 7.3 / 23.9.2007 SISÄISESTÄ SÄTEILYSTÄ AIHEUTUVAN ANNOKSEN LASKEMINEN 1 YLEISTÄ 3 2 EFEKTIIVISEN ANNOKSEN KERTYMÄN LASKEMINEN 3 3 ANNOSMUUNTOKERTOIMET 3 4 JALOKAASUJEN AIHEUTTAMA ALTISTUS 5 4.1

Lisätiedot

Säteilyluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailu

Säteilyluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailu Säteilyluokkaan A kuuluvien työntekijöiden terveystarkkailu Säteily ja terveys 2016 8.12.-9.12.2016 Säädöksiä: materiaali päivitetään myöhemmin säädösten muututtua Lakiesitys: HE 172/2016 https://www.eduskunta.fi/fi/vaski/kasittelytiedotvaltiopaivaasia/sivut/h

Lisätiedot

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014

Päiväys: Edellinen päiväys: 22.5.2014 X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS (*) koskee vain kemikaali-ilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste

Lisätiedot

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta

Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Radiologisten tutkimusten ja toimenpiteiden lukumäärien keskitetty kerääminen nykymalli ja toiveet tulevasta Terveydenhuollon röntgentoiminnan asiantuntijoiden neuvottelupäivät 13.-14.4.2015, Siikaranta,

Lisätiedot

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne

Lisätiedot

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista

Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista 17 December 2015 EMA/PRAC/835776/2015 Pharmacovigilance Risk Assessment Committee (PRAC) Muutoksia valmistetietojen sanamuotoon otteita PRAC:n signaaleja koskevista suosituksista Hyväksytty PRAC:n 30.

Lisätiedot

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI

MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI sivu 1/5 MIKSI ERI AINEET NÄYTTÄVÄT TIETYN VÄRISILTÄ? ELINTARVIKEVÄRIEN NÄKYVÄN AALLONPITUUDEN SPEKTRI Kohderyhmä: Kesto: Tavoitteet: Toteutus: Peruskoulu / lukio 15 min. Työn tavoitteena on havainnollistaa

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

YK: vuosituhattavoitteet

YK: vuosituhattavoitteet YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut

Lisätiedot

SÄTEILYEPIDEMIOLOGIA

SÄTEILYEPIDEMIOLOGIA 7 SÄTEILYEPIDEMIOLOGIA Anssi Auvinen SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Säteily ja syöpä... 94 7.2 Säteily ja muut sairaudet kuin syöpä... 114 7.3 Yhteenveto... 114 Säteilyepidemiologia tutkii säteilyn terveysvaikutuksia

Lisätiedot

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos

Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos Mistä tiedämme ihmisen muuttavan ilmastoa? Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston fysiikan laitos 19.4.2010 Huono lähestymistapa Poikkeama v. 1961-1990 keskiarvosta +0.5 0-0.5 1850 1900 1950 2000 +14.5 +14.0

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi?

Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Maxwell ja hänen yhtälönsä mitä seurasi? Oleteaan tyhjiö: ei virtoja ei varauksia Muutos magneettikentässä saisi aikaan sähkökentän. Muutos vuorostaan sähkökentässä saisi aikaan magneettikentän....ja niinhän

Lisätiedot

Väliraportin liitetiedostot

Väliraportin liitetiedostot 1 (21) Talvivaaran ympäristön Sisältö LIITE 1. Radiologisia suureita ja yksiköitä sekä yleistä tietoa luonnon radioaktiivisuudesta... 2 LIITE 2. Analysoidut näytteet 2010... 5 LIITE 3. Gammaspektrometristen

Lisätiedot

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen

MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen MONISTE 2 Kirjoittanut Elina Katainen TILASTOLLISTEN MUUTTUJIEN TYYPIT 1 Mitta-asteikot Tilastolliset muuttujat voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: kategorisiin ja numeerisiin muuttujiin. Tämän lisäksi

Lisätiedot

LIITE 1 VAKAVISTA HAITTAVAIKUTUKSISTA ILMOITTAMINEN A OSA. Nopea ilmoittaminen epäillyistä vakavista haittavaikutuksista

LIITE 1 VAKAVISTA HAITTAVAIKUTUKSISTA ILMOITTAMINEN A OSA. Nopea ilmoittaminen epäillyistä vakavista haittavaikutuksista 5076 N:o 1302 LIITE 1 VAKAVISTA HAITTAVAIKUTUKSISTA ILMOITTAMINEN A OSA Nopea ilmoittaminen epäillyistä vakavista haittavaikutuksista Ilmoituksen päivämäärä (vuosi/kk/päivä) Altistuneen henkilön status

Lisätiedot

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.

Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto.5.13 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä

Lisätiedot

Ultravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila

Ultravioletti- ja lasersäteily. Toimittanut Riikka Pastila Ultravioletti- ja lasersäteily Toimittanut Riikka Pastila Säteily- ja ydinturvallisuus -kirjasarjan toimituskunta: Riikka Pastila, Kari Jokela, Sisko Salomaa, T. K. Ikäheimonen, Roy Pöllänen, Anne Weltner,

Lisätiedot

Suhteellisuusteorian vajavuudesta

Suhteellisuusteorian vajavuudesta Suhteellisuusteorian vajavuudesta Isa-Av ain Totuuden talosta House of Truth http://www.houseoftruth.education Sisältö 1 Newtonin lait 2 2 Supermassiiviset mustat aukot 2 3 Suhteellisuusteorian perusta

Lisätiedot

3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta'

3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' 3 Yhteenveto sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta (294/2002) 'ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta' Tähän lukuun on poimittu pientaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET

SMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT

Lisätiedot

SISÄINEN SÄTEILY. Matti Suomela, Tua Rahola, Maarit Muikku

SISÄINEN SÄTEILY. Matti Suomela, Tua Rahola, Maarit Muikku 7 SISÄINEN SÄTEILY Matti Suomela, Tua Rahola, Maarit Muikku SISÄLLYSLUETTELO 7.1 Kehon radioaktiivisten aineiden käyttäytymismallit... 246 7.2 Annoslaskujen perusyhtälöt... 250 7.3 Radionuklidien biokinetiikan

Lisätiedot

Radioaktiivinen hajoaminen

Radioaktiivinen hajoaminen radahaj2.nb 1 Radioaktiivinen hajoaminen Radioaktiivinen hajoaminen on ilmiö, jossa aktivoitunut, epästabiili atomiydin vapauttaa energiaansa a-, b- tai g-säteilyn kautta. Hiukkassäteilyn eli a- ja b-säteilyn

Lisätiedot

KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste

KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 1.1 Tuotetunniste X KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE KEMIKAALI-ILMOITUS Päiväys: 30.11.2012 Edellinen päiväys: (*) koskee vain kemikaali-ilmoitusta (**) täytetään joko 3.1 tai 3.2 KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN

Lisätiedot

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa

Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa Aikaerotteinen spektroskopia valokemian tutkimuksessa TkT Marja Niemi Tampereen teknillinen yliopisto Kemian ja biotekniikan laitos 23.4.2012 Suomalainen Tiedeakatemia, Nuorten klubi DI 2002, TTKK Materiaalitekniikan

Lisätiedot

Kaksi auditointia takana

Kaksi auditointia takana Kaksi auditointia takana muuttuiko mikään? Lauri Karhumäki, oyl HUSLAB Kliininen fysiologia ja isotoopilääketiede 19.01.2010 Oma kokemus Oma kokemus Jorvin isotoopiyksikön kl. auditointi vuonna 2003 HUSLABin

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Aikamatkustus. Emma Beckingham ja Enni Pakarinen

Aikamatkustus. Emma Beckingham ja Enni Pakarinen Aikamatkustus Emma Beckingham ja Enni Pakarinen Aikamatkustuksen teoria Aikamatkustus on useita vuosisatoja kiinnostanut ihmiskuntaa. Nykyihminen useimmiten pitää aikamatkustusta vain kuvitteellisena konseptina,

Lisätiedot