Alkuperäinen teksti (2004): Heli Kanto Kartat (lukuun ottamatta karttoja 3,4 ja 5): Marja Kokko Raportin päivittäminen (2010): Santeri Salminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkuperäinen teksti (2004): Heli Kanto Kartat (lukuun ottamatta karttoja 3,4 ja 5): Marja Kokko Raportin päivittäminen (2010): Santeri Salminen"

Transkriptio

1 FORSSAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2010 Linikkalanlammin uimaranta (Kuva: Santeri Salminen) Forssan kaupungin tekninen ja ympäristötoimi, ympäristönsuojeluyksikkö 2010 ja 2011 Alkuperäinen teksti (2004): Heli Kanto Kartat (lukuun ottamatta karttoja 3,4 ja 5): Marja Kokko Raportin päivittäminen (2010): Santeri Salminen

2 JOHDANTO GLOBAALITASON INDIKAATTORI EKOLOGINEN JALANJÄLKI PAIKALLISEN YMPÄRISTÖN TILAN JA ELÄMISEN LAADUN INDIKAATTORIT VESISTÖJEN VEDENLAATU VEDENKULUTUS PILAANTUNEET MAAT RADON ASUNNOISSA JA PORAKAIVOVEDESSÄ YHDYSKUNTAJÄTE TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖT KEVYT LIIKENNE LUONNON MONIMUOTOISUUDEN INDIKAATTORIT SUOJELUALUEET METSIEN IKÄRAKENNE PERINNEMAISEMAT SOSIOEKONOMISET JA KULTTUURISET INDIKAATTORIT VÄESTÖ KOULUTUS TYÖPAIKAT TYÖTTÖMYYS ASUNNOTTOMAT RIKOKSET KIRJASTOJEN KÄYTTÖ ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS YMPÄRISTÖVASTUUN INDIKAATTORI SERTIFIOIDUT YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT LÄHTEET... 28

3 JOHDANTO Kestävän kehityksen mukainen toiminta edellyttää ajankohtaista, luotettavaa ja käyttökelpoista tietoa ympäristön ja yhteiskunnan tilasta. Ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden arvioinnin ja seurannan välineinä käytetään erilaisia mittareita eli indikaattoreita. Indikaattori tiivistää suuria tietomääriä helpommin hallittavaan ja ymmärrettävään muotoon. Indikaattoreita tulkitsemalla saadaan tietoa kiinnostuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Samalla indikaattori yksinkertaistaa asioita, joten varmoja johtopäätöksiä yhden tai muutaman mittarin avulla ei kannata tehdä. Useita erilaisia indikaattoreita seuraamalla saadaan kuitenkin hyvä käsitys kehityksen suunnasta. Kestävän kehityksen indikaattoreita on Forssassa kehitelty kahdessa eri projektissa. Vuosina Forssa oli mukana Hämeenlinnan koordinoimassa Kestävän kehityksen mittarit hankkeessa. Mittareiden kehittämistä jatkettiin vuosina Lahden kaupungin vetämässä Ympäristötietoisuus-hankkeessa yhdessä Forssan kaupungin kestävän kehityksen työryhmän kanssa. Käsillä olevassa päivitetyssä versiossa indikaattoreiden valinnassa on erityisesti kiinnitetty huomioita tietojen saatavuuteen, mittareiden kiinnostavuuteen sekä niiden yhteyteen paikallisen ja maailmanlaajuisen tason kestävyyteen. Forssan kestävän kehityksen indikaattorit auttavat selvittämään, onko kunnan kehitys kestävällä pohjalla mittaamaan kestävän kehityksen tavoiteohjelmien toteutumista antamaan tietoa päätöksenteon pohjaksi selvittämään elinympäristössä tapahtuvia muutoksia seuraamaan ympäristön kuormitusta, jotta voidaan varautua mahdollisiin ympäristöongelmiin. Forssan kestävän kehityksen indikaattorit -raportissa mittarit on jaoteltu neljään osaan. Globaalitason indikaattori kuvaa niitä kaupungin ympäristövaikutuksia, joilla on yhteys maailmanlaajuisiin ympäristömuutoksiin. Paikallisen ympäristön tilan ja elämisen laadun indikaattorit kertovat Forssan kaupungin kehityksestä sekä luonnon- että rakennetun ympäristön osalta. Luonnon monimuotoisuuden indikaattoreilla seurataan luonnon monimuotoisuuden ja harvinaisten elinympäristöjen säilymistä Forssassa. Sosioekonomiset ja kulttuuriset indikaattorit kuvaavat kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin edellytyksiä ja niiden kehittymistä. Ympäristövastuun indikaattorin avulla saadaan tietoa kestävää kehitystä edistävien toimenpiteiden yleistymisestä Forssan kaupungissa. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat jatkuvan muutoksen alla, samoin myös niiden toteutumista seuraavat indikaattorit. Tämän raportin sisältämiä mittareita olisikin hyvä jatkossa miettiä ja kehittää edelleen kestävän kehityksen toimintaohjelman päivittämisen yhteydessä.

4 1 GLOBAALITASON INDIKAATTORI 1.1 EKOLOGINEN JALANJÄLKI Kaavio 1. Forssalaisen ekologisen jalanjäljen rakenne Ekologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka paljon maa ja vesialueita tarvitaan kulutuksemme tyydyttämiseen käytettyjen uusiutuvien luonnonresurssien tuottamiseen ja kulutukseen liittyneiden hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Kulutuksen rajat muuttuvat näkyviksi, kun resurssien kysyntää verrataan niiden tarjontaan. Biokapasiteetti kuvaa maapallomme rajallisten biologisesti tuottavien alueiden määrää, jotka pystyvät tuottamaan ihmisen tarvitsemiamme uusiutuvia luonnonresursseja ja sitomaan päästömme. Jalanjälkilaskenta liittää näin luonnonympäristön asettamat rajat ja kulutuksen toisiinsa. Ekologinen jalanjälki herättelee pohtimaan, millaisen kuormituksen kulutuksemme aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. Forssalaisen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 5,90 globaalihehtaaria. KuntaJälki mallilla laskettu ja vuoden 2007 tietoihin perustuva kokonaisjalanjälki oli yhteensä globaalihehtaaria. Jalanjälki oli neljä kertaa suurempi kuin Forssan kaupungin kokonaispinta- ala. Kaavion 1 forssalaisjalanjälki oli 4 prosenttia pienempi kuin suomalaisen 6,1 6 globaalihehtaarin ekologinen jalanjälki. Forssalaisen, kantahämäläisen ja suomalaisen ekologisten jalanjälkien rakennetta vertaillaan seuraavan sivun kaaviossa 2. Forssalaisjälki oli myös maakunnan jalanjälkikeskiarvoa pienempi ja alitti 1 0 prosentilla kantahämäläisen 6,55 globaalihehtaarin jalanjäljen. Vuoden 2010 kansainvälisen jalanjälkilaskelman mukaan ihmisen 2,7 globaalihehtaarin ekologinen jalanjälki on puolet suurempi kuin planeetallamme yhdelle ihmiselle tarjolla oleva 1,8 globaalihehtaarin biokapasiteetti. Jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon luonnon resursseja kuin forssalaisen, maapallon biologinen tuotantokyky ei riittäisi, vaan tarpeidemme tyydyttämiseen tarvittaisiin yhden maapallon sijasta 3,3 samanlaista planeettaa.

5 Ekologinen jalanjälki voi olla lyhyellä aikavälillä biokapasiteettia suurempi. Samalla se merkitsee, että käytämme olemassa olevia luonnonvaroja liikaa ja syömme tulevien sukupolvien eväitä. Uusiutuvien resurssien kulutus kiihtyy koko ajan, kun ympäri maapalloa tavoitellaan länsimaista elintasoa. Pidemmällä jänteellä ihmiskunnan on mahdotonta nostaa aineellista hyvinvointiaan forssalaiselle tasolle. Kaavio 2. Forssalaisen, kantahämäläisen ja suomalaisen ekologisten jalanjälkien rakenne. 2 PAIKALLISEN YMPÄRISTÖN TILAN JA ELÄMISEN LAADUN INDIKAATTORIT Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kartta 1. Forssan järvien ja jokien laatuluokitus. Lähde: Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ja Forssan kaupunki. 5

6 2.1 VESISTÖJEN VEDENLAATU Vesien rehevöityminen on suurimmaksi osaksi seurausta lisääntyneestä ravinnekuormituksesta. Ravinnekuormitus aiheuttaa muutoksia vesiluonnossa: vesi samenee, vesikasvillisuus lisääntyy ja planktonlevien sekä ranta-alueiden rihmalevien kasvu lisääntyy. Typpi ja fosfori ovat kasvien ja levien kasvulle tärkeitä ravinteita, joita rehevöityneessä vesistössä on liikaa. Vesistöjen yleinen käyttökelpoisuusluokitus kuvaa vesiemme keskimääräistä vedenlaatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön. Laatuluokka määräytyy vesistön luontaisen vedenlaadun ja ihmisen toiminnan vaikutuksien mukaan. Forssassa on vesialaa 5,3 km², joka on noin 2% kunnan koko pinta-alasta. Lukumääräisesti järviä on melko paljon, mutta suurin osa niistä on pieniä. Forssassa vesistöjen veden laatu vaihtelee välttävästä erinomaiseen. Asumisen aiheuttamat typpipäästöt vesistöön ovat Forssassa lisääntyneet vuosien 1990-luvun lopulta alkaen, sen sijaan teollisuudesta johtuvat typpipäästöjen määrät ovat vaihdelleet eri vuosina. Teollisuuden fosforipäästöt olivat Forssassa olleet selvässä laskussa. Forssan kaupungin uimarannalla Kaukjärvessä on ollut sinilevien massaesiintymiä. Uimaranta kuuluu valtakunnalliseen sinilevien seurantaan, jossa levien esiintymistä seurataan viikoittain. Havainnot ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukseen, joka tallentaa tiedot valtakunnalliseen levärekisteriin. Levien esiintymistä voi seurata internetin välityksellä Ympäristöministeriön sivuilta. Uimakauden 2010 mittauksissa sinilevää ei kuitenkaan ole havaittu Kaukjärven uimarannalla kesäkuuhun mennessä. Euroopan Unionissa tuli vuoden 2000 lopulla voimaan vesipuitedirektiivi, jonka kg/asukas ASUMISEN TYPPIPÄÄSTÖT VESISTÖIHIN Lähde: Hämeen ELY-keskus/VAHTI kg/asukas myötä luokittelujärjestelmän lähtökohdaksi tulee vesieliöstö ja sen elinympäristö. Direktiivin keskeinen tavoite on saavuttaa pintavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila 15 vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta. Kaavio 3. Asumisen aiheuttamat typpipäästöt vesistöihin asukasta kohden Forssassa vuonna ,025 0,02 0,015 0,01 0,005 TEOLLISUUDEN TYPPI- JA FOSFORIPÄÄSTÖT VESISTÖIHIN Lähde: Hämeen ELY-keskus/VAHTI Fosfori Typpi Kaavio 4. Teollisuuden aiheuttamat typpi- ja fosforipäästöt vesistöihin asukasta kohden Forssassa vuosina

7 VEDENKULUTUS FORSSASSA m Kotitalous Teollisuus Forssan kaupunki Lähde: Forssan vesihuoltoliikelaitos Kaavio 5. Vedenkulutus Forssassa käyttäjäryhmittäin vuosina VEDENKULUTUS Vesilaitoksen jakama vesimäärä kertoo vedenkulutuksen kehityksestä alueella. Suomessa talousveden valmistukseen käytetään pinta- tai pohjavettä. Forssan vesihuoltolaitos hankkii veden Vieremänharjun pohjavesiesiintymästä. Ennen kuin vesi päätyy kuluttajan käyttöön, se on usein puhdistettava. Puhdistusta tarvitaan myös veden käytön jälkeen. Vaikka Suomessa on korkealuokkaista vettä runsaasti saatavissa, aiheuttaa sen käytöstä johtuva vesijohtoveden ja jäteveden käsittely tärkeän ympäristöongelman. Puhdistus-prosessiin kuluu kemikaaleja ja energiaa, minkä lisäksi siitä syntyy lietettä sekä päästöjä ilmaan. Vesistöön laskettava vesi sisältää aina jonkin verran haitallisia aineita, joita tehokkainkaan puhdistusprosessi ei pysty poistamaan. Vedenkulutuksen huippuvuodet sijoittuivat Suomessa 1970-luvulle, jonka jälkeen veden käyttö on vähentynyt. Syynä on sekä kodinkoneiden että teollisuuden säästeliäämpi vedenkulutus. Kokonaisvedenkulutus on Forssassa laskenut vuodesta 1995 vuoteen Kuluttajaryhmittäin tarkasteltuna erityisesti teollisuuden ja kotitalouksien vedenkulutus on laskenut. Forssan kaupungin vedenkulutuksessa ovat mukana kaupungin omistamat kiinteistöt kuten virastot ja koulut, kotitalouksista mukana taas ovat kerros- ja rivitalot, omakotitalot ja paritalot. 7

8 Kartta 2. Matti- tietojärjestelmässä kesäkuussa 2010 olevat pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet kohteet Forssassa. Lähde: Hämeen ELY-keskus. 2.3 PILAANTUNEET MAAT Maaperän pilaantumisesta on kyse silloin, kun maassa on ihmisen toiminnan jäljiltä terveydelle tai ympäristölle vahingollisia aineita. Maaperää pilaavat haitalliset tai myrkylliset aineet ja kemikaalit, jotka joutuvat ympäristöön liian suurina määrinä tai pitoisuuksina. Haitallisia aineita on voinut joutua maaperään teollisesta toiminnasta, kaatopaikoilta, jätteiden käsittelystä, kemikaalien ja öljyjen varastoinnista ja kuljetuksista, kaivosten jätealueilta ja - altaista sekä esimerkiksi ampumaradoilta, satama-alueilta, lentokentiltä ja ratapihoilta. Pilaantuneet maa-alueet vaarantavat ihmisen terveyttä sekä uhkaavat maaperän ja pinta- ja pohjaveden käyttökelpoisuutta. Alueen eliöstöön voi rikastua haitallisia aineita, jotka voivat olla myrkyllisiä eliöille, aiheuttaa käyttäytymisen muutoksia tai häiriöitä lisääntymisessä. Tästä johtuen riskejä ja kunnostustarvetta on kartoitettu koko maassa ja tietoja tarkennetaan edelleen. Vuosina tehtiin Suomessa laaja mahdollisesti saastuneiden maa-alueiden kartoitus (SAMASE-projekti). Forssasta löydettiin noin 50 kohdetta, joista tutkimuksin todettuja saastuneita maa-alueita on vain muutama. Suurin osa Forssan kohteista luokitellaan mahdollisesti pilaantuneiksi maa-alueiksi alueilla sijaitsevien toimintojen vuoksi. Viime vuosien merkittävin pilaantuneen maan kunnostusprojekti Forssassa oli Nummen entisen kaatopaikan puhdistustyö, joka valmistui syksyllä Kuntien ympäristö- ja terveysviranomaiset valvovat maaperän pilaantumista koskevien lakien ja lupapäätösten noudattamista alueellaan. Kiireellisissä pilaantumistapauksissa, esimerkiksi onnettomuuksissa, kuntien paloja pelastusviranomaiset vastaavat pilaantuneen alueen puhdistamisesta. Lisäksi kuntien ja maakuntien liittojen kaavoittajien päätökset vaikuttavat pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustarpeeseen. 8

9 Kartta 3. Pientaloasuntojen radonpitoisuuksien keskiarvot Forssassa kesällä Lähde: STUK 2.4 RADON ASUNNOISSA JA PORAKAIVOVEDESSÄ Suomalaisten tärkein säteilyrasittaja on luonnossa esiintyvä radon. Se on jalokaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin hajotessa. Koska radon on jalokaasu, se ei osallistu kemiallisiin reaktioihin maassa, vaan lähtee nousemaan maaperän huokosia pitkin ylöspäin. Näin se voi päätyä esimerkiksi asuntojen pohjakerroksiin. Sisäilman radonpitoisuudet ovat Suomessa maailman korkeimpia. Suomalainen rakennustapa on erityisen tiivis, jolloin radon ei pääse poistumaan rakennuksista. Eniten radonia on Etelä-Suomen graniittialueilla. Myös porakaivoveden radonpitoisuudet ovat maassamme keskivertoa korkeampia, mutta sen aiheuttama säteilyriski on huomattavasti pienempi kuin huoneilman radonin aiheuttama riski. Porakaivoveden radon aiheuttaa säteilyaltistusta juomaveden kautta tai haihtuessaan hengitysilman kautta. Rakennusten radonpitoisuutta pyritään vähentämään alipaineistuksen ja maata vasten olevien rakenteiden tiivistämisen avulla. Asuintiloihin jo päässeen radonin poistumista voidaan edistää tehokkaalla ilmanvaihdolla. Porakaivovedestä radon voidaan poistaa ilmastuksella tai aktiivihiilisuodatuksella. 9

10 YHDYSKUNTAJÄTTEEN MÄÄRÄ ASUKASTA KOHDEN FORSSASSA 460,0 450,0 440,0 430,0 Kg/asukas 420,0 410,0 400,0 390,0 380,0 370, Lähde: Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kaavio 6. Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohden Forssassa vuosina YHDYSKUNTAJÄTE Suomessa syntyy vuosittain noin miljoonaa tonnia jätettä. Sekä tuotannosta että kulutuksesta tulevien jätteiden määrä on kasvanut ja jätteiden koostumus on muuttunut yhä moninaisemmaksi. Valtaosa jätteistä muodostuu tuotteiden valmistuksessa eli alkutuotannossa ja teollisuudessa Jätteet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden kuljetus lisää liikenteen pakokaasupäästöjä ja melua, ja jätteiden käsittelyn yhteydessä saattaa päästä haitallisia aineita leviämään lähiympäristöön. Haitallisimpia ovat kaatopaikkojen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperän pilaantuminen kaatopaikkatoiminnan vaikutuksesta. Forssan alueen jätehuollosta vastaa Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy, joka on 16 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. Kaikki yhtiön jätteenkäsittelytoiminnot sijaitsevat Forssan Kiimassuon Envitech-alueella, jossa toimii Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n lisäksi useita muita ympäristöalan yrityksiä. Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohden on vaihdellut Forssassa vuodesta 2002 vuoteen 2009 hieman yli 400:sta 450 kiloon. Samanaikaisesti yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on kasvanut Forssassa vuoden 2006 muutamasta prosentista vuoden %: iin. Suomi on sitoutunut noudattamaan EU:n jätepoliittisia perusperiaatteita ja EU:n jätestrategiaa, jossa esitetään eri toimintojen tärkeysjärjestys eli jätehierarkia: I jätteiden synnyn ehkäisy II jätteiden hyödyntäminen III paras mahdollinen loppukäsittely ja parannettu seuranta. Yhdyskuntajätteen hyödyntämistavoitteet on kirjattu valtakunnalliseen ja alueellisiin jätesuunnitelmiin. 10

11 TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖT FORSSASSA t/vuosi CO HC Nox Hiukkaset Lähde: VTT, LIISA-laskentajärjestelmä TIELIIKENTEEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT JA POLTTONESTEEN KULUTUS FORSSASSA Kaaviot 7 ja 8. Tieliikenteen päästöt ja polttonesteen kulutus Forssassa vuosina t/vuosi Hiilidioksidi Polttoneste Lähde: VTT, LIISA-laskentajärjestelmä TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖT Tieliikenteen määrä asukasta kohti sekä keskimääräinen ajosuorite henkilöautoa kohti ovat Suomessa korkeampia kuin EU-maissa keskimäärin. Tieliikenne on kasvanut tasaisesti lukuun ottamatta 90- luvun lamavuosia. Samalla ovat kasvaneet tieliikenteen aiheuttamat ongelmat ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Liikenteen päästöt vaikuttavat terveyteen, ympäristön happamoitumiseen ja kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Liikenne synnyttää lisäksi melua, kuluttaa luonnonvaroja ja vaatii laajoja maa-alueita. Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin 20 prosenttia, rikkipäästöistä 3 prosenttia, typenoksidipäästöistä (NOX) 53 prosenttia ja hiilivetypäästöistä (CH) 49 prosenttia. Lisäksi liikenne on tärkein häkäpäästöjen (CO) lähde kaupunkialueilla ja sen pakokaasujen mukana tulevat hiukkaset sisältävät terveydelle haitallisia yhdisteitä. Tieliikenne aiheuttaa hajakuormitusta, minkä vuoksi liikenteen päästömääriä on vaikea mitata. Päästöarviot kertovat kuitenkin hyvin ongelman kehityksestä ja mittakaavasta. 11

12 Forssassa tieliikenteen päästöjen kehitys on ollut samanlaista kuin koko maassa keskimäärin. Monet pakokaasupäästöt ovat vähentyneet 1990-luvun loppupuolen päästömääriin verrattuna, mutta polttoaineen kulutuksen edelleen kasvaessa hiilidioksidi-päästöjä ei ole saatu pienenemään. Henkilöautojen määrä on Forssassa lisääntynyt 90-luvun puolivälin jälkeen ja on selvästi korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Aalborgin asiakirjan mukaan kestävän kaupungin ehdottomana edellytyksenä on vähentää pakkoa liikkumiseen ja lopettaa moottoriajoneuvojen tarpeettoman käytön tukeminen. Autojen määrä ja keskimääräinen ajosuorite eivät saisi merkittävästi kasvaa, jotta pienikulutuksisten ja tekniikaltaan puhtaampien autojen lisääntyessä päästöjen ja erityisesti hiilidioksidipäästöjen määrä pitkällä aikavälillä laskisi. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteena on aikaansaada merkittäviä päästövähennyksiä kaikessa elinkeinoelämässä, hallinnossa ja kansalaisten arjessa liikenne- ja viestintäpolitiikkaa kehittämällä. Liikenteen päästöjä aiotaan leikata biopolttoaineiden käytön lisäksi 2,8 miljoonalla tonnilla vuoden 2020 arvioituun päästötasoon verrattuna. HENKILÖAUTOJA 1000 ASUKASTA KOHDEN Lähde: Autorekisterikeskus autoja kpl Manner-Suomi Forssa Kaavio 9. Forssan ja Manner-Suomen henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohden. KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT FORSSASSA km Tiehallinnon ylläpitämät kevyen liikenteen väylät Forssan kunnan ylläpitämät kevyen liikenteen väylät Lähteet: Forssan kaupunki ja Hämeen liitto Kaavio 10. Kevyen liikenteen väylien pituus Forssassa vuosina

13 2.7 KEVYT LIIKENNE Turvallinen liikkuminen ilman pelkoa on oleellinen osa kuntalaisten hyvinvointia. Kävely ja pyöräily ovat terveellisiä, saasteettomia, hiljaisia ja taloudellisia kulkumuotoja, joita tulisi voida hyödyntää turvallisesti. Forssassa oli vuonna 2009 kevyenliikenteen väyliä noin 60 kilometriä, joista suurin osa on Forssan kunnan ylläpitämiä. Liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä suhteessa liikennemääriin on pysynyt pienenä huolimatta liikennemäärien jatkuvasta kasvusta. Forssassa kevyen liikenteen onnettomuuksien määrän kehitys on ollut vaihtelevaa. Kaaviossa 11 esitetyissä luvuissa on mukana vain poliisille ilmoitetut kevyen liikenteen onnettomuudet. Suuri osa tapahtuvista onnettomuuksista jää tilastojen ulkopuolelle. Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuden visiossa Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025 ohjaavaksi periaatteeksi on määritelty tieliikennejärjestelmän suunnitteleminen siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Forssan kaupungin kaupunkistrategiassa viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö hyvine liikenneyhteyksineen on huomioitu myös kaupungin taholta. FORSSASSA TAPAHTUNEET LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuuksia Kuolemaan johtaneet Loukkaantuneet Yhteensä Josta kevyt liikenne Lähde: Hämeen liitto Kaavio 11. Liikenneonnettomuudet Forssassa kuolleiden ja loukkaantuneiden mukaan vuosina

14 3 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN INDIKAATTORIT KOIJÄRVEN SUOJELUTILANNE VUONNA 2010 PROSENTTEINA 2 Suojeltu Ei suojeltu 98 Lähde: Hämeen ELY-keskus Kaavio 12. Natura-verkostoon kuuluvan Koijärven suojelutilanne vuonna Kartta 4. Forssan luonnonsuojelualueet Lähde: Forssan kaupunki 3.1 SUOJELUALUEET Luonnonsuojelualueita muodostetaan turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Suojelemalla alueita ja eri luontotyyppejä suojellaan myös lajeja ja ekosysteemejä. Suojelun perusteena voi olla lisäksi maisemalliset tekijät ja kulttuuriarvot. Suomessa on ollut 1960-luvulta saakka tavoitteena muodostaa monipuolinen suojelualueiden verkosto, jota on rakennettu vähitellen eri suojeluohjelmien avulla. Erilaisia suojelualueita ovat kansallis- ja luonnonpuistot, soiden- ja lehtojensuojelualueet, koskiensuojelualueet sekä muut valtion tai yksityismaiden luonnonsuojelualueet. EU:n Natura verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Forssassa Koijärvi on Natura 2000 verkostoon ja valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva kohde. Sen 242 hehtaarin pinta-alasta on suojeltu 98 %, ja suurin osa suojellusta alueesta kuuluu valtiolle. Koijärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi ja kosteikko, joka on syntynyt 1910-luvulla toteutetun lähes metrin suuruisen pinnanlaskun seurauksena. Koijärven pääasiassa korte-, sara- ja ruoholuhtia niitettiin karjalle 1950-luvun puoliväliin saakka. Alueella tavataan vaateliaita kosteikkolintulajeja, joista eräiden tiheydet ovat huippuluokkaa. Poikkeuksellisen laaja luhta-alue on kasvillisuudeltaan melko edustava. 14

15 METSÄMAAN IKÄLUOKKIEN SUHTEELLINEN OSUUS Osuus metsäalasta % Forssa Kanta-Häme 0 Puuton yli 140 Lähde: Metla VMI9 ja VMI10 Kaavio 13. Metsämaan ikäluokkien suhteelliset osuudet Forssassa ja Kanta-Hämeen alueella vuosina ja toteutettujen valtakunnan metsien inventoinnin mukaan. 3.2 METSIEN IKÄRAKENNE Metsien eliölajiston monimuotoisuuden säilyminen edellyttää metsien mahdollisimman monipuolista ikärakennetta. Jos ikäjakauma yksipuolistuu merkittävästi ja poikkeaa tavoitteellisesta normaalimetsäjakaumasta, voidaan todeta metsien monipuolisuuden ja luonnonarvojen heikentyneen. Metsissä tulisikin olla kaikkia ikäluokkia, jotta metsien monimuotoisuus ja kestävä puuntuotanto olisi turvattu. Koko Suomen metsävarat kasvavat nykyään nopeammin kuin niitä hyödynnetään, joten tätä menoa maamme metsien keskimääräinen ikä kasvaa. Hyvin vanhojen metsien määrän on kuitenkin ennustettu pienenevän, etenkin jos vanhan metsän kriteerinä pidetään sitä, että metsällä on pitkä luonnontilainen historia takanaan ja se ei ole ollut välillä yhden puulajin metsä. Kanta-Hämeen alueella metsien ikärakenne on melko tasainen välillä 1 80 vuotta. Suomen metsäsertifiointikriteerien mukaan yli 80-vuotiaita metsiä tulisi olla vähintään 15 %, joten tämä tavoite toteutuu sekä koko Kanta- Hämeen alueella, että Forssan metsien ikärakenteen suhteen. 15

16 Kartta 5. Forssan perinnemaisemat kesällä 2002 tehdyn kartoituksen mukaan. 3.3 PERINNEMAISEMAT Perinnemaisemat eli perinnebiotoopit ovat perinteisen maatalouden seurauksena syntyneitä ympäristöjä, kuten niittyjä, ketoja, hakamaita, metsälaitumia, lehdesniittyjä ja kaskimetsiä. Vanha maatalous synnytti perinnemaisemat viikatteen, karjan ja tulen avulla. Näille paikoille kulkeutui oma kasvi- ja eläinlajistonsa, joka sopeutui elämään perinteisen maatalouden luomilla ja ylläpitämillä laidunja niittyalueilla. Perinnebiotoopit ovat sekä kasvi- että eläinlajistoltaan monimuotoisimpia luontotyyppejämme. Perinnebiotooppien määrän romahtaminen alle prosenttiin sadassa vuodessa ja perinteisen hoitokäytännön muuttuminen ovat syitä satojen lajien uhanalaistumiseen ja aiemmin runsaslukuistenkin lajien voimakkaaseen taantumiseen. Perinnemaisemien säilyttäminen vaatii vuosittain toistuvia hoitotoimia, jotka tulee suunnitella kullekin kohteelle sen oman historian ja luonteen pohjalta. Hoitosuunnitelmassa tavoitteena on kunkin alueen biologisten, maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja/tai elvyttäminen. Perinnemaisemat jaetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Forssassa sijaitsee yksi valtakunnallisesti arvokas perinnemaisemakohde, Salmistonmäki. Lisäksi kaupungista löytyy neljä paikallisesti arvokasta kohdetta (Niittymäen vasikkalaidun, Joensuun niitty, Pahurin metsälaidun ja Vuolteenkosken haka). Kanta-Hämeen perinnemaisemien nykytila kartoitettiin kesällä Seurannan tarkoituksena oli selvittää vuosina kartoitettujen perinnemaisemakohteiden säilyminen, kohteiden hoitotilanne sekä maisema- ja kasvistoarvojen mahdollinen muutos. Seurannasta saatujen tulosten mukaan Kanta- Hämeen perinnemaisemien tila on huonontunut; lähes puolella kohteista perinnemaisema arvo on laskenut tai sitä ei ole enää lainkaan. Suurin syy alueiden huonontumiseen on laidunnuksen päättyminen ja hoidon puute. Forssassa perinnemaisemat ovat kuitenkin säilyttäneet arvonsa melko hyvin, sillä yli 80 % kohteista oli vuonna 2002 samankaltaisia kuin vuosina Ainoastaan aikaisemmassa kartoituksessa paikallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi luokiteltu Iso-Pietilän haan yleisilme ja maisema ovat muuttuneet metsityksen seurauksena, joten kohteella ei ole enää erityistä arvoa paikallisesti merkittävän perinnemaisemana. 16

17 4 SOSIOEKONOMISET JA KULTTUURISET INDIKAATTORIT Kaavio 14. Forssan väkiluvun kehitys vuosina VÄESTÖ. Väestön kasvu on kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta maailmanlaajuinen ongelma. Se vaikuttaa epäsuorasti ympäristömuutoksiin yhdessä muiden tekijöiden, kuten luonnonvarojen vähenemisen kanssa. Suomessa huolenaiheena on kuitenkin väestön kasvun sijaan alhainen syntyvyys sekä väestön keskittyminen suuriin kasvukeskuksiin. Pienten kaupunkien ja kylien väki vähenee ja palvelut heikkenevät nuorten muuttaessa suuriin kaupunkeihin paremman koulutuksen ja työn perässä. Syntyneiden määrän supistuminen, muuttotappio, väestön ikääntyminen ja työttömyys heikentävät kunnan elatussuhdetta. Forssan väkiluku kääntyi 1990-luvulla jyrkkään laskuun kokonaisnettomuuton kääntyessä miinukselle ja kuolleisuuden ylittäessä syntyneiden määrän. Viime vuosina väkiluvun pieneneminen on tasoittunut ja vuonna 2009 Forssan väkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan luvulla Forssan väestöstä yli 65-vuotiaiden osuus on lisääntynyt ja alle 65-vuotiaiden vähentynyt. Kaavio 15. Forssan väestön ikärakenne vuosina

18 Kaavio 16. Koulutustasoindeksi Forssassa ja koko Suomessa vuosina Kaavio 17. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö Forssassa vuosina KOULUTUS Väestön koulutusrakenne kuvaa koulutustason kehitystä. Kestävän kehityksen kannalta inhimillisen pääoman kasvattaminen koulutuksen avulla on keskeistä. Nykyään yli 95 prosenttia 1990-luvun jälkipuoliskolla peruskoulunsa päättäneistä jatkaa lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa, jonka jälkeen vielä puolet ikäluokasta jatkaa korkeampiin opintoihin. Pelkän peruskoulun käyneiden nuorten katsotaan kuuluvan yhteiskunnasta syrjäytyvien riskiryhmään. Koulutusindeksi kertoo perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Esimerkiksi luku 255 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,55 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Laskennallisena perusjoukkona käytetään 15 vuotta täyttänyttä väestöä. Perusaste kattaa vain kansa-, keski- tai peruskoulun käyneen aikuisväestön. Keskiasteeseen sisältyvät ylioppilastutkinnon tai ammatillisen koulun suorittaneet. Korkea-aste kattaa yliopistollisen tai ammattikorkeakoulun tasoisen koulutuksen saaneet. Koko väestön koulutustaso jatkaa Forssassa ja koko Suomessa nousuaan. Esimerkiksi Forssan koulutustasoindeksi on ollut 1990-luvun lopusta asti kasvussa. Samoin pelkän perusasteen käyneiden osuus Forssan asukkaista vähenee ja etenkin keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus lisääntyy. Forssan koulutustaso on kuitenkin edelleen alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Forssassa peruskoulun ja lukion jälkeistä koulutusta antavat Forssan ammatti-instituutti, Forssan aikuiskoulutuskeskus sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Forssan kaupunkistrategiassa vuodelle 2010 painotetaan kaupungin asemaa monipuolisena koulutuskeskuksena. Yhtenä kriittisenä menestystekijänä on laadukkaan koulutusketjun jatkuminen peruskoulusta ammattikorkeakouluun. Tavoitetasoksi on strategiassa asetettu Forssan väestön koulutustason nostaminen Suomen keskiarvon tasalle. 18

19 Kaavio 18. Forssan työlliset toimialoihin jaoteltuna vuosina TYÖPAIKAT Työ on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edellytyksistä. Työn kautta saadaan toimeentulo ja sisältöä elämään sekä luodaan sosiaalisia suhteita. Kestävässä yhteiskunnassa kaikilla työkykyisillä on tyydyttävä työ, joka edesauttaa elämän jatkuvuuden ja turvallisuuden tunteen muodostumista. Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne sekä työpaikkaomavaraisuus kuvaavat kaupungin elinvoimaisuutta ja monipuolisuutta. Veronalaiset tulot (kaavio 20) kuvaa keskimääräistä tulotasoa kaupungissa. % Työpaikkojen määrä on Forssassa lisääntynyt 1990-luvun aikana. Eniten työpaikkoja on tullut lisää teollisuuden alalle. Maa- ja metsätaloudesta työpaikat ovat sen sijaan jatkuvasti vähentyneet. Työvoimatoimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli vuoden 2010 toukokuun aikana 338 kpl, joista vakinaisia työpaikkoja oli avoinna TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS FORSSASSA Lähde: Hämeen liitto Kaavio 19. Forssan työpaikkaomavaraisuus vuosina

20 Forssassa on työpaikkoja enemmän kuin forssalaista työvoimaa. Forssan työpaikkaomavaraisuus on ollut hienoisessa kasvussa vuodesta 2001 vuoteen 2005, jolloin kasvu lakkasi. Forssan niin kuin koko Suomen tulonsaajien tulot ovat kasvaneet vuosittain. Forssalaisten tulot ovat pysyneet Kanta-Hämeen maakunnan ja koko Suomen keskiarvotulojen alapuolella. Kaavio 20. Tulonsaajien keskimääräiset veronalaiset tulot Forssassa ja koko Suomessa TYÖTTÖMYYSPROSENTTI % Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Forssan työ- ja elinkeinotoimisto Kaavio 21. Työttömyysprosentti vuosikeskiarvona Forssassa, Humppilassa, Jokioisilla, Tammelassa ja Ypäjällä vuosina

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN HÄMEEN TYÖTTÖMYYS ALENEE EDELLEEN MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli lokakuun lopussa 17 174 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 073 vähemmän (-10,8

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN

NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN NUORTEN TYÖTTÖMYYS ALENEE HÄMEESSÄ MAAN KESKIARVOA NOPEAMMIN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17 115 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 086 vähemmän (-10,9

Lisätiedot

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011

KUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011 TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi

Lisätiedot

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010 Hämeen ELY-keskus tiedottaa TOUKOKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.6.2010 klo 9.00 Hämeen työttömyyden kehitys vuoden 2005 tasolla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue)

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2014 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus joulukuu 2013 Julkaisuvapaa 21.1.2014 kello 9.00 Teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti ja tämä näkyy joulukuun

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN

KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa 18 781 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus

Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Maantiekuljetukset, logistiikka ja ympäristöhallinta -seminaari 17.5.2006 Helsingin messukeskus Suomen liikenteen energiansäästöpolitiikan viitekehykset ovat: hallituksen energia- ja ilmastoselonteko,

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA

TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA TYÖTTÖMYYS KÄÄNTYI LASKUUN TAMMIKUUSSA Julkaistavissa 23.02.2010 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Tammikuu 2010 Tilannekatsaus: www.ely-keskus.fi/hame Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää

Forssan seudun. ympäristöteemavuosi. Julkistustilaisuus 22.1.2010. Johanna Tanhuanpää Forssan seudun ympäristöteemavuosi Julkistustilaisuus 22.1.2010 Johanna Tanhuanpää Mitä opittavaa muualta? Case Ympäristön hyväksi tehty työ on systemaattista ja pitkäjänteistä Sitoutuminen vahvaa läpi

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut

JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut JÄTETÄÄNKÖ VÄHEMMÄLLE? Kulutus ja jätteen synnyn ehkäisy sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Sisältö Kestävä kuluttaminen ja kohtuus Jätteen synnyn ehkäisy Tuotteen elinkaari Ekotehokkuus Ekologinen

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus elokuu 2015 Julkaisuvapaa 22.9.2015 kello 9.00 Hämeessä elokuussa työttömänä työnhakijana yli 24 000 henkilöä Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

FORSSAN YMPÄRISTÖN TILAN KATSAUS 2004 Forssan kaupungin ympäristölautakunta

FORSSAN YMPÄRISTÖN TILAN KATSAUS 2004 Forssan kaupungin ympäristölautakunta FORSSAN YMPÄRISTÖN TILAN KATSAUS 2004 Forssan kaupungin ympäristölautakunta SISÄLLYS JOHDANTO 3 VESI Forssalaiset juovat hyvää pohjavettä 6 Vesistöjen tila vaihteleva 7 Forssan suurimmat järvet ja joet

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

kuormituksen kulutuksemme aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään

kuormituksen kulutuksemme aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011

LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA. Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 LUMO-KOHTEET JA PERINNEBIOTOOPIT MUSTIALASSA: KUVATEOS JA HOITOPÄIVÄKIRJA Reetta Muurinen Loppuseminaari 25.3.2011 2 LUMO-kohteet ja perinnebiotoopit Mustialassa: kuvateos ja hoitopäiväkirja Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS 21.11.2013 Lapin pääkaupunki ja Joulupukin virallinen kotikaupunki 21.11.2013 Matkailufaktoja

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti

Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Työttömyyden lasku Hämeessä jatkuu kuukausivaihtelun mukaisesti Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 19 687 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 912 vähemmän

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:

TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde: TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa

HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa HÄÄVI Härkää sarvista Laidunnus luonnon ja maiseman hoidossa Ympäristökuiskaaja-koulutus 3.2.2011, Jyväskylä Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen ELY-keskus 01.02.2011 1 Esityksen sisältöä Mistä maatalousalueiden

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa

Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma

Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Pohjavedet Närpiön ja Jurvan alueella & pohjavesien toimenpideohjelma Närpiönjoki-kokous 23.10.2014 Mari Leminen Suunnittelija Vesihuoltoryhmä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Pohjavesialueet Pohjavesimuodostuma

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso 1 Kosteikon perustaminen ja hoito Edistetään vesiensuojelua ja luonnon monimuotoisuutta huoltamalla perustettua kosteikkoa Alueelle, jossa peltoa on yli

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on

kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

7 Kanta-Häme. 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 7 Kanta-Häme 7.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 7.1. KANTA-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

KALVOLAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT

KALVOLAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT KALVOLAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT Ympäristöosaston monisteita 59 2004 HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOSASTO Marja Kokko ja Susanna Kiijärvi Lähdeviite Kokko M. & Kiijärvi

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 Kunnat ja muutos Kuntien tulee uudistaa toimintatapoja kestävämpään suuntaan huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma Kuntien elinvoima

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008

REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 Työ- ja elinkeinoministeriö SET/TUTE 26.11.2008 Mika Tuomaala REKRYTOINTIONGELMAT SEKÄ TYÖVOIMAN KYSYNTÄ JA TARJONTA TYÖVOIMATOIMISTOISSA Tilanne syyskuussa 2008 1. Avointen työpaikkojen sekä rekrytointiongelmien

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot