Alkuperäinen teksti (2004): Heli Kanto Kartat (lukuun ottamatta karttoja 3,4 ja 5): Marja Kokko Raportin päivittäminen (2010): Santeri Salminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alkuperäinen teksti (2004): Heli Kanto Kartat (lukuun ottamatta karttoja 3,4 ja 5): Marja Kokko Raportin päivittäminen (2010): Santeri Salminen"

Transkriptio

1 FORSSAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2010 Linikkalanlammin uimaranta (Kuva: Santeri Salminen) Forssan kaupungin tekninen ja ympäristötoimi, ympäristönsuojeluyksikkö 2010 ja 2011 Alkuperäinen teksti (2004): Heli Kanto Kartat (lukuun ottamatta karttoja 3,4 ja 5): Marja Kokko Raportin päivittäminen (2010): Santeri Salminen

2 JOHDANTO GLOBAALITASON INDIKAATTORI EKOLOGINEN JALANJÄLKI PAIKALLISEN YMPÄRISTÖN TILAN JA ELÄMISEN LAADUN INDIKAATTORIT VESISTÖJEN VEDENLAATU VEDENKULUTUS PILAANTUNEET MAAT RADON ASUNNOISSA JA PORAKAIVOVEDESSÄ YHDYSKUNTAJÄTE TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖT KEVYT LIIKENNE LUONNON MONIMUOTOISUUDEN INDIKAATTORIT SUOJELUALUEET METSIEN IKÄRAKENNE PERINNEMAISEMAT SOSIOEKONOMISET JA KULTTUURISET INDIKAATTORIT VÄESTÖ KOULUTUS TYÖPAIKAT TYÖTTÖMYYS ASUNNOTTOMAT RIKOKSET KIRJASTOJEN KÄYTTÖ ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS YMPÄRISTÖVASTUUN INDIKAATTORI SERTIFIOIDUT YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT LÄHTEET... 28

3 JOHDANTO Kestävän kehityksen mukainen toiminta edellyttää ajankohtaista, luotettavaa ja käyttökelpoista tietoa ympäristön ja yhteiskunnan tilasta. Ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden arvioinnin ja seurannan välineinä käytetään erilaisia mittareita eli indikaattoreita. Indikaattori tiivistää suuria tietomääriä helpommin hallittavaan ja ymmärrettävään muotoon. Indikaattoreita tulkitsemalla saadaan tietoa kiinnostuksen kohteena olevasta ilmiöstä. Samalla indikaattori yksinkertaistaa asioita, joten varmoja johtopäätöksiä yhden tai muutaman mittarin avulla ei kannata tehdä. Useita erilaisia indikaattoreita seuraamalla saadaan kuitenkin hyvä käsitys kehityksen suunnasta. Kestävän kehityksen indikaattoreita on Forssassa kehitelty kahdessa eri projektissa. Vuosina Forssa oli mukana Hämeenlinnan koordinoimassa Kestävän kehityksen mittarit hankkeessa. Mittareiden kehittämistä jatkettiin vuosina Lahden kaupungin vetämässä Ympäristötietoisuus-hankkeessa yhdessä Forssan kaupungin kestävän kehityksen työryhmän kanssa. Käsillä olevassa päivitetyssä versiossa indikaattoreiden valinnassa on erityisesti kiinnitetty huomioita tietojen saatavuuteen, mittareiden kiinnostavuuteen sekä niiden yhteyteen paikallisen ja maailmanlaajuisen tason kestävyyteen. Forssan kestävän kehityksen indikaattorit auttavat selvittämään, onko kunnan kehitys kestävällä pohjalla mittaamaan kestävän kehityksen tavoiteohjelmien toteutumista antamaan tietoa päätöksenteon pohjaksi selvittämään elinympäristössä tapahtuvia muutoksia seuraamaan ympäristön kuormitusta, jotta voidaan varautua mahdollisiin ympäristöongelmiin. Forssan kestävän kehityksen indikaattorit -raportissa mittarit on jaoteltu neljään osaan. Globaalitason indikaattori kuvaa niitä kaupungin ympäristövaikutuksia, joilla on yhteys maailmanlaajuisiin ympäristömuutoksiin. Paikallisen ympäristön tilan ja elämisen laadun indikaattorit kertovat Forssan kaupungin kehityksestä sekä luonnon- että rakennetun ympäristön osalta. Luonnon monimuotoisuuden indikaattoreilla seurataan luonnon monimuotoisuuden ja harvinaisten elinympäristöjen säilymistä Forssassa. Sosioekonomiset ja kulttuuriset indikaattorit kuvaavat kaupungin asukkaiden hyvinvoinnin edellytyksiä ja niiden kehittymistä. Ympäristövastuun indikaattorin avulla saadaan tietoa kestävää kehitystä edistävien toimenpiteiden yleistymisestä Forssan kaupungissa. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat jatkuvan muutoksen alla, samoin myös niiden toteutumista seuraavat indikaattorit. Tämän raportin sisältämiä mittareita olisikin hyvä jatkossa miettiä ja kehittää edelleen kestävän kehityksen toimintaohjelman päivittämisen yhteydessä.

4 1 GLOBAALITASON INDIKAATTORI 1.1 EKOLOGINEN JALANJÄLKI Kaavio 1. Forssalaisen ekologisen jalanjäljen rakenne Ekologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka paljon maa ja vesialueita tarvitaan kulutuksemme tyydyttämiseen käytettyjen uusiutuvien luonnonresurssien tuottamiseen ja kulutukseen liittyneiden hiilidioksidipäästöjen sitomiseen. Kulutuksen rajat muuttuvat näkyviksi, kun resurssien kysyntää verrataan niiden tarjontaan. Biokapasiteetti kuvaa maapallomme rajallisten biologisesti tuottavien alueiden määrää, jotka pystyvät tuottamaan ihmisen tarvitsemiamme uusiutuvia luonnonresursseja ja sitomaan päästömme. Jalanjälkilaskenta liittää näin luonnonympäristön asettamat rajat ja kulutuksen toisiinsa. Ekologinen jalanjälki herättelee pohtimaan, millaisen kuormituksen kulutuksemme aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. Forssalaisen ekologinen jalanjälki oli kooltaan 5,90 globaalihehtaaria. KuntaJälki mallilla laskettu ja vuoden 2007 tietoihin perustuva kokonaisjalanjälki oli yhteensä globaalihehtaaria. Jalanjälki oli neljä kertaa suurempi kuin Forssan kaupungin kokonaispinta- ala. Kaavion 1 forssalaisjalanjälki oli 4 prosenttia pienempi kuin suomalaisen 6,1 6 globaalihehtaarin ekologinen jalanjälki. Forssalaisen, kantahämäläisen ja suomalaisen ekologisten jalanjälkien rakennetta vertaillaan seuraavan sivun kaaviossa 2. Forssalaisjälki oli myös maakunnan jalanjälkikeskiarvoa pienempi ja alitti 1 0 prosentilla kantahämäläisen 6,55 globaalihehtaarin jalanjäljen. Vuoden 2010 kansainvälisen jalanjälkilaskelman mukaan ihmisen 2,7 globaalihehtaarin ekologinen jalanjälki on puolet suurempi kuin planeetallamme yhdelle ihmiselle tarjolla oleva 1,8 globaalihehtaarin biokapasiteetti. Jos kaikki kuluttaisivat yhtä paljon luonnon resursseja kuin forssalaisen, maapallon biologinen tuotantokyky ei riittäisi, vaan tarpeidemme tyydyttämiseen tarvittaisiin yhden maapallon sijasta 3,3 samanlaista planeettaa.

5 Ekologinen jalanjälki voi olla lyhyellä aikavälillä biokapasiteettia suurempi. Samalla se merkitsee, että käytämme olemassa olevia luonnonvaroja liikaa ja syömme tulevien sukupolvien eväitä. Uusiutuvien resurssien kulutus kiihtyy koko ajan, kun ympäri maapalloa tavoitellaan länsimaista elintasoa. Pidemmällä jänteellä ihmiskunnan on mahdotonta nostaa aineellista hyvinvointiaan forssalaiselle tasolle. Kaavio 2. Forssalaisen, kantahämäläisen ja suomalaisen ekologisten jalanjälkien rakenne. 2 PAIKALLISEN YMPÄRISTÖN TILAN JA ELÄMISEN LAADUN INDIKAATTORIT Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Kartta 1. Forssan järvien ja jokien laatuluokitus. Lähde: Kokemäenjoen vesiensuojeluyhdistys ja Forssan kaupunki. 5

6 2.1 VESISTÖJEN VEDENLAATU Vesien rehevöityminen on suurimmaksi osaksi seurausta lisääntyneestä ravinnekuormituksesta. Ravinnekuormitus aiheuttaa muutoksia vesiluonnossa: vesi samenee, vesikasvillisuus lisääntyy ja planktonlevien sekä ranta-alueiden rihmalevien kasvu lisääntyy. Typpi ja fosfori ovat kasvien ja levien kasvulle tärkeitä ravinteita, joita rehevöityneessä vesistössä on liikaa. Vesistöjen yleinen käyttökelpoisuusluokitus kuvaa vesiemme keskimääräistä vedenlaatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön. Laatuluokka määräytyy vesistön luontaisen vedenlaadun ja ihmisen toiminnan vaikutuksien mukaan. Forssassa on vesialaa 5,3 km², joka on noin 2% kunnan koko pinta-alasta. Lukumääräisesti järviä on melko paljon, mutta suurin osa niistä on pieniä. Forssassa vesistöjen veden laatu vaihtelee välttävästä erinomaiseen. Asumisen aiheuttamat typpipäästöt vesistöön ovat Forssassa lisääntyneet vuosien 1990-luvun lopulta alkaen, sen sijaan teollisuudesta johtuvat typpipäästöjen määrät ovat vaihdelleet eri vuosina. Teollisuuden fosforipäästöt olivat Forssassa olleet selvässä laskussa. Forssan kaupungin uimarannalla Kaukjärvessä on ollut sinilevien massaesiintymiä. Uimaranta kuuluu valtakunnalliseen sinilevien seurantaan, jossa levien esiintymistä seurataan viikoittain. Havainnot ilmoitetaan Hämeen ELY-keskukseen, joka tallentaa tiedot valtakunnalliseen levärekisteriin. Levien esiintymistä voi seurata internetin välityksellä Ympäristöministeriön sivuilta. Uimakauden 2010 mittauksissa sinilevää ei kuitenkaan ole havaittu Kaukjärven uimarannalla kesäkuuhun mennessä. Euroopan Unionissa tuli vuoden 2000 lopulla voimaan vesipuitedirektiivi, jonka kg/asukas ASUMISEN TYPPIPÄÄSTÖT VESISTÖIHIN Lähde: Hämeen ELY-keskus/VAHTI kg/asukas myötä luokittelujärjestelmän lähtökohdaksi tulee vesieliöstö ja sen elinympäristö. Direktiivin keskeinen tavoite on saavuttaa pintavesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila 15 vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta. Kaavio 3. Asumisen aiheuttamat typpipäästöt vesistöihin asukasta kohden Forssassa vuonna ,025 0,02 0,015 0,01 0,005 TEOLLISUUDEN TYPPI- JA FOSFORIPÄÄSTÖT VESISTÖIHIN Lähde: Hämeen ELY-keskus/VAHTI Fosfori Typpi Kaavio 4. Teollisuuden aiheuttamat typpi- ja fosforipäästöt vesistöihin asukasta kohden Forssassa vuosina

7 VEDENKULUTUS FORSSASSA m Kotitalous Teollisuus Forssan kaupunki Lähde: Forssan vesihuoltoliikelaitos Kaavio 5. Vedenkulutus Forssassa käyttäjäryhmittäin vuosina VEDENKULUTUS Vesilaitoksen jakama vesimäärä kertoo vedenkulutuksen kehityksestä alueella. Suomessa talousveden valmistukseen käytetään pinta- tai pohjavettä. Forssan vesihuoltolaitos hankkii veden Vieremänharjun pohjavesiesiintymästä. Ennen kuin vesi päätyy kuluttajan käyttöön, se on usein puhdistettava. Puhdistusta tarvitaan myös veden käytön jälkeen. Vaikka Suomessa on korkealuokkaista vettä runsaasti saatavissa, aiheuttaa sen käytöstä johtuva vesijohtoveden ja jäteveden käsittely tärkeän ympäristöongelman. Puhdistus-prosessiin kuluu kemikaaleja ja energiaa, minkä lisäksi siitä syntyy lietettä sekä päästöjä ilmaan. Vesistöön laskettava vesi sisältää aina jonkin verran haitallisia aineita, joita tehokkainkaan puhdistusprosessi ei pysty poistamaan. Vedenkulutuksen huippuvuodet sijoittuivat Suomessa 1970-luvulle, jonka jälkeen veden käyttö on vähentynyt. Syynä on sekä kodinkoneiden että teollisuuden säästeliäämpi vedenkulutus. Kokonaisvedenkulutus on Forssassa laskenut vuodesta 1995 vuoteen Kuluttajaryhmittäin tarkasteltuna erityisesti teollisuuden ja kotitalouksien vedenkulutus on laskenut. Forssan kaupungin vedenkulutuksessa ovat mukana kaupungin omistamat kiinteistöt kuten virastot ja koulut, kotitalouksista mukana taas ovat kerros- ja rivitalot, omakotitalot ja paritalot. 7

8 Kartta 2. Matti- tietojärjestelmässä kesäkuussa 2010 olevat pilaantuneet ja mahdollisesti pilaantuneet kohteet Forssassa. Lähde: Hämeen ELY-keskus. 2.3 PILAANTUNEET MAAT Maaperän pilaantumisesta on kyse silloin, kun maassa on ihmisen toiminnan jäljiltä terveydelle tai ympäristölle vahingollisia aineita. Maaperää pilaavat haitalliset tai myrkylliset aineet ja kemikaalit, jotka joutuvat ympäristöön liian suurina määrinä tai pitoisuuksina. Haitallisia aineita on voinut joutua maaperään teollisesta toiminnasta, kaatopaikoilta, jätteiden käsittelystä, kemikaalien ja öljyjen varastoinnista ja kuljetuksista, kaivosten jätealueilta ja - altaista sekä esimerkiksi ampumaradoilta, satama-alueilta, lentokentiltä ja ratapihoilta. Pilaantuneet maa-alueet vaarantavat ihmisen terveyttä sekä uhkaavat maaperän ja pinta- ja pohjaveden käyttökelpoisuutta. Alueen eliöstöön voi rikastua haitallisia aineita, jotka voivat olla myrkyllisiä eliöille, aiheuttaa käyttäytymisen muutoksia tai häiriöitä lisääntymisessä. Tästä johtuen riskejä ja kunnostustarvetta on kartoitettu koko maassa ja tietoja tarkennetaan edelleen. Vuosina tehtiin Suomessa laaja mahdollisesti saastuneiden maa-alueiden kartoitus (SAMASE-projekti). Forssasta löydettiin noin 50 kohdetta, joista tutkimuksin todettuja saastuneita maa-alueita on vain muutama. Suurin osa Forssan kohteista luokitellaan mahdollisesti pilaantuneiksi maa-alueiksi alueilla sijaitsevien toimintojen vuoksi. Viime vuosien merkittävin pilaantuneen maan kunnostusprojekti Forssassa oli Nummen entisen kaatopaikan puhdistustyö, joka valmistui syksyllä Kuntien ympäristö- ja terveysviranomaiset valvovat maaperän pilaantumista koskevien lakien ja lupapäätösten noudattamista alueellaan. Kiireellisissä pilaantumistapauksissa, esimerkiksi onnettomuuksissa, kuntien paloja pelastusviranomaiset vastaavat pilaantuneen alueen puhdistamisesta. Lisäksi kuntien ja maakuntien liittojen kaavoittajien päätökset vaikuttavat pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustarpeeseen. 8

9 Kartta 3. Pientaloasuntojen radonpitoisuuksien keskiarvot Forssassa kesällä Lähde: STUK 2.4 RADON ASUNNOISSA JA PORAKAIVOVEDESSÄ Suomalaisten tärkein säteilyrasittaja on luonnossa esiintyvä radon. Se on jalokaasu, jota syntyy maaperässä olevan uraanin hajotessa. Koska radon on jalokaasu, se ei osallistu kemiallisiin reaktioihin maassa, vaan lähtee nousemaan maaperän huokosia pitkin ylöspäin. Näin se voi päätyä esimerkiksi asuntojen pohjakerroksiin. Sisäilman radonpitoisuudet ovat Suomessa maailman korkeimpia. Suomalainen rakennustapa on erityisen tiivis, jolloin radon ei pääse poistumaan rakennuksista. Eniten radonia on Etelä-Suomen graniittialueilla. Myös porakaivoveden radonpitoisuudet ovat maassamme keskivertoa korkeampia, mutta sen aiheuttama säteilyriski on huomattavasti pienempi kuin huoneilman radonin aiheuttama riski. Porakaivoveden radon aiheuttaa säteilyaltistusta juomaveden kautta tai haihtuessaan hengitysilman kautta. Rakennusten radonpitoisuutta pyritään vähentämään alipaineistuksen ja maata vasten olevien rakenteiden tiivistämisen avulla. Asuintiloihin jo päässeen radonin poistumista voidaan edistää tehokkaalla ilmanvaihdolla. Porakaivovedestä radon voidaan poistaa ilmastuksella tai aktiivihiilisuodatuksella. 9

10 YHDYSKUNTAJÄTTEEN MÄÄRÄ ASUKASTA KOHDEN FORSSASSA 460,0 450,0 440,0 430,0 Kg/asukas 420,0 410,0 400,0 390,0 380,0 370, Lähde: Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Kaavio 6. Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohden Forssassa vuosina YHDYSKUNTAJÄTE Suomessa syntyy vuosittain noin miljoonaa tonnia jätettä. Sekä tuotannosta että kulutuksesta tulevien jätteiden määrä on kasvanut ja jätteiden koostumus on muuttunut yhä moninaisemmaksi. Valtaosa jätteistä muodostuu tuotteiden valmistuksessa eli alkutuotannossa ja teollisuudessa Jätteet voivat aiheuttaa haittaa ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden kuljetus lisää liikenteen pakokaasupäästöjä ja melua, ja jätteiden käsittelyn yhteydessä saattaa päästä haitallisia aineita leviämään lähiympäristöön. Haitallisimpia ovat kaatopaikkojen vaikutukset pinta- ja pohjavesiin sekä maaperän pilaantuminen kaatopaikkatoiminnan vaikutuksesta. Forssan alueen jätehuollosta vastaa Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy, joka on 16 kunnan omistama jätehuoltoyhtiö. Kaikki yhtiön jätteenkäsittelytoiminnot sijaitsevat Forssan Kiimassuon Envitech-alueella, jossa toimii Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n lisäksi useita muita ympäristöalan yrityksiä. Vastaanotetun yhdyskuntajätteen määrä asukasta kohden on vaihdellut Forssassa vuodesta 2002 vuoteen 2009 hieman yli 400:sta 450 kiloon. Samanaikaisesti yhdyskuntajätteen hyötykäyttöaste on kasvanut Forssassa vuoden 2006 muutamasta prosentista vuoden %: iin. Suomi on sitoutunut noudattamaan EU:n jätepoliittisia perusperiaatteita ja EU:n jätestrategiaa, jossa esitetään eri toimintojen tärkeysjärjestys eli jätehierarkia: I jätteiden synnyn ehkäisy II jätteiden hyödyntäminen III paras mahdollinen loppukäsittely ja parannettu seuranta. Yhdyskuntajätteen hyödyntämistavoitteet on kirjattu valtakunnalliseen ja alueellisiin jätesuunnitelmiin. 10

11 TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖT FORSSASSA t/vuosi CO HC Nox Hiukkaset Lähde: VTT, LIISA-laskentajärjestelmä TIELIIKENTEEN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT JA POLTTONESTEEN KULUTUS FORSSASSA Kaaviot 7 ja 8. Tieliikenteen päästöt ja polttonesteen kulutus Forssassa vuosina t/vuosi Hiilidioksidi Polttoneste Lähde: VTT, LIISA-laskentajärjestelmä TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖT Tieliikenteen määrä asukasta kohti sekä keskimääräinen ajosuorite henkilöautoa kohti ovat Suomessa korkeampia kuin EU-maissa keskimäärin. Tieliikenne on kasvanut tasaisesti lukuun ottamatta 90- luvun lamavuosia. Samalla ovat kasvaneet tieliikenteen aiheuttamat ongelmat ympäristölle ja ihmisten terveydelle. Liikenteen päästöt vaikuttavat terveyteen, ympäristön happamoitumiseen ja kasvihuoneilmiön voimistumiseen. Liikenne synnyttää lisäksi melua, kuluttaa luonnonvaroja ja vaatii laajoja maa-alueita. Liikenteen osuus Suomen hiilidioksidipäästöistä on noin 20 prosenttia, rikkipäästöistä 3 prosenttia, typenoksidipäästöistä (NOX) 53 prosenttia ja hiilivetypäästöistä (CH) 49 prosenttia. Lisäksi liikenne on tärkein häkäpäästöjen (CO) lähde kaupunkialueilla ja sen pakokaasujen mukana tulevat hiukkaset sisältävät terveydelle haitallisia yhdisteitä. Tieliikenne aiheuttaa hajakuormitusta, minkä vuoksi liikenteen päästömääriä on vaikea mitata. Päästöarviot kertovat kuitenkin hyvin ongelman kehityksestä ja mittakaavasta. 11

12 Forssassa tieliikenteen päästöjen kehitys on ollut samanlaista kuin koko maassa keskimäärin. Monet pakokaasupäästöt ovat vähentyneet 1990-luvun loppupuolen päästömääriin verrattuna, mutta polttoaineen kulutuksen edelleen kasvaessa hiilidioksidi-päästöjä ei ole saatu pienenemään. Henkilöautojen määrä on Forssassa lisääntynyt 90-luvun puolivälin jälkeen ja on selvästi korkeampi kuin Suomessa keskimäärin. Aalborgin asiakirjan mukaan kestävän kaupungin ehdottomana edellytyksenä on vähentää pakkoa liikkumiseen ja lopettaa moottoriajoneuvojen tarpeettoman käytön tukeminen. Autojen määrä ja keskimääräinen ajosuorite eivät saisi merkittävästi kasvaa, jotta pienikulutuksisten ja tekniikaltaan puhtaampien autojen lisääntyessä päästöjen ja erityisesti hiilidioksidipäästöjen määrä pitkällä aikavälillä laskisi. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittisen ohjelman tavoitteena on aikaansaada merkittäviä päästövähennyksiä kaikessa elinkeinoelämässä, hallinnossa ja kansalaisten arjessa liikenne- ja viestintäpolitiikkaa kehittämällä. Liikenteen päästöjä aiotaan leikata biopolttoaineiden käytön lisäksi 2,8 miljoonalla tonnilla vuoden 2020 arvioituun päästötasoon verrattuna. HENKILÖAUTOJA 1000 ASUKASTA KOHDEN Lähde: Autorekisterikeskus autoja kpl Manner-Suomi Forssa Kaavio 9. Forssan ja Manner-Suomen henkilöautojen määrä 1000 asukasta kohden. KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT FORSSASSA km Tiehallinnon ylläpitämät kevyen liikenteen väylät Forssan kunnan ylläpitämät kevyen liikenteen väylät Lähteet: Forssan kaupunki ja Hämeen liitto Kaavio 10. Kevyen liikenteen väylien pituus Forssassa vuosina

13 2.7 KEVYT LIIKENNE Turvallinen liikkuminen ilman pelkoa on oleellinen osa kuntalaisten hyvinvointia. Kävely ja pyöräily ovat terveellisiä, saasteettomia, hiljaisia ja taloudellisia kulkumuotoja, joita tulisi voida hyödyntää turvallisesti. Forssassa oli vuonna 2009 kevyenliikenteen väyliä noin 60 kilometriä, joista suurin osa on Forssan kunnan ylläpitämiä. Liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä suhteessa liikennemääriin on pysynyt pienenä huolimatta liikennemäärien jatkuvasta kasvusta. Forssassa kevyen liikenteen onnettomuuksien määrän kehitys on ollut vaihtelevaa. Kaaviossa 11 esitetyissä luvuissa on mukana vain poliisille ilmoitetut kevyen liikenteen onnettomuudet. Suuri osa tapahtuvista onnettomuuksista jää tilastojen ulkopuolelle. Liikenne- ja viestintäministeriön tulevaisuuden visiossa Kohti älykästä ja kestävää liikennettä 2025 ohjaavaksi periaatteeksi on määritelty tieliikennejärjestelmän suunnitteleminen siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. Forssan kaupungin kaupunkistrategiassa viihtyisä ja turvallinen asuinympäristö hyvine liikenneyhteyksineen on huomioitu myös kaupungin taholta. FORSSASSA TAPAHTUNEET LIIKENNEONNETTOMUUDET Onnettomuuksia Kuolemaan johtaneet Loukkaantuneet Yhteensä Josta kevyt liikenne Lähde: Hämeen liitto Kaavio 11. Liikenneonnettomuudet Forssassa kuolleiden ja loukkaantuneiden mukaan vuosina

14 3 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN INDIKAATTORIT KOIJÄRVEN SUOJELUTILANNE VUONNA 2010 PROSENTTEINA 2 Suojeltu Ei suojeltu 98 Lähde: Hämeen ELY-keskus Kaavio 12. Natura-verkostoon kuuluvan Koijärven suojelutilanne vuonna Kartta 4. Forssan luonnonsuojelualueet Lähde: Forssan kaupunki 3.1 SUOJELUALUEET Luonnonsuojelualueita muodostetaan turvaamaan luonnon monimuotoisuutta. Suojelemalla alueita ja eri luontotyyppejä suojellaan myös lajeja ja ekosysteemejä. Suojelun perusteena voi olla lisäksi maisemalliset tekijät ja kulttuuriarvot. Suomessa on ollut 1960-luvulta saakka tavoitteena muodostaa monipuolinen suojelualueiden verkosto, jota on rakennettu vähitellen eri suojeluohjelmien avulla. Erilaisia suojelualueita ovat kansallis- ja luonnonpuistot, soiden- ja lehtojensuojelualueet, koskiensuojelualueet sekä muut valtion tai yksityismaiden luonnonsuojelualueet. EU:n Natura verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Forssassa Koijärvi on Natura 2000 verkostoon ja valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan kuuluva kohde. Sen 242 hehtaarin pinta-alasta on suojeltu 98 %, ja suurin osa suojellusta alueesta kuuluu valtiolle. Koijärvi on kansainvälisesti arvokas lintuvesi ja kosteikko, joka on syntynyt 1910-luvulla toteutetun lähes metrin suuruisen pinnanlaskun seurauksena. Koijärven pääasiassa korte-, sara- ja ruoholuhtia niitettiin karjalle 1950-luvun puoliväliin saakka. Alueella tavataan vaateliaita kosteikkolintulajeja, joista eräiden tiheydet ovat huippuluokkaa. Poikkeuksellisen laaja luhta-alue on kasvillisuudeltaan melko edustava. 14

15 METSÄMAAN IKÄLUOKKIEN SUHTEELLINEN OSUUS Osuus metsäalasta % Forssa Kanta-Häme 0 Puuton yli 140 Lähde: Metla VMI9 ja VMI10 Kaavio 13. Metsämaan ikäluokkien suhteelliset osuudet Forssassa ja Kanta-Hämeen alueella vuosina ja toteutettujen valtakunnan metsien inventoinnin mukaan. 3.2 METSIEN IKÄRAKENNE Metsien eliölajiston monimuotoisuuden säilyminen edellyttää metsien mahdollisimman monipuolista ikärakennetta. Jos ikäjakauma yksipuolistuu merkittävästi ja poikkeaa tavoitteellisesta normaalimetsäjakaumasta, voidaan todeta metsien monipuolisuuden ja luonnonarvojen heikentyneen. Metsissä tulisikin olla kaikkia ikäluokkia, jotta metsien monimuotoisuus ja kestävä puuntuotanto olisi turvattu. Koko Suomen metsävarat kasvavat nykyään nopeammin kuin niitä hyödynnetään, joten tätä menoa maamme metsien keskimääräinen ikä kasvaa. Hyvin vanhojen metsien määrän on kuitenkin ennustettu pienenevän, etenkin jos vanhan metsän kriteerinä pidetään sitä, että metsällä on pitkä luonnontilainen historia takanaan ja se ei ole ollut välillä yhden puulajin metsä. Kanta-Hämeen alueella metsien ikärakenne on melko tasainen välillä 1 80 vuotta. Suomen metsäsertifiointikriteerien mukaan yli 80-vuotiaita metsiä tulisi olla vähintään 15 %, joten tämä tavoite toteutuu sekä koko Kanta- Hämeen alueella, että Forssan metsien ikärakenteen suhteen. 15

16 Kartta 5. Forssan perinnemaisemat kesällä 2002 tehdyn kartoituksen mukaan. 3.3 PERINNEMAISEMAT Perinnemaisemat eli perinnebiotoopit ovat perinteisen maatalouden seurauksena syntyneitä ympäristöjä, kuten niittyjä, ketoja, hakamaita, metsälaitumia, lehdesniittyjä ja kaskimetsiä. Vanha maatalous synnytti perinnemaisemat viikatteen, karjan ja tulen avulla. Näille paikoille kulkeutui oma kasvi- ja eläinlajistonsa, joka sopeutui elämään perinteisen maatalouden luomilla ja ylläpitämillä laidunja niittyalueilla. Perinnebiotoopit ovat sekä kasvi- että eläinlajistoltaan monimuotoisimpia luontotyyppejämme. Perinnebiotooppien määrän romahtaminen alle prosenttiin sadassa vuodessa ja perinteisen hoitokäytännön muuttuminen ovat syitä satojen lajien uhanalaistumiseen ja aiemmin runsaslukuistenkin lajien voimakkaaseen taantumiseen. Perinnemaisemien säilyttäminen vaatii vuosittain toistuvia hoitotoimia, jotka tulee suunnitella kullekin kohteelle sen oman historian ja luonteen pohjalta. Hoitosuunnitelmassa tavoitteena on kunkin alueen biologisten, maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja/tai elvyttäminen. Perinnemaisemat jaetaan valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin. Forssassa sijaitsee yksi valtakunnallisesti arvokas perinnemaisemakohde, Salmistonmäki. Lisäksi kaupungista löytyy neljä paikallisesti arvokasta kohdetta (Niittymäen vasikkalaidun, Joensuun niitty, Pahurin metsälaidun ja Vuolteenkosken haka). Kanta-Hämeen perinnemaisemien nykytila kartoitettiin kesällä Seurannan tarkoituksena oli selvittää vuosina kartoitettujen perinnemaisemakohteiden säilyminen, kohteiden hoitotilanne sekä maisema- ja kasvistoarvojen mahdollinen muutos. Seurannasta saatujen tulosten mukaan Kanta- Hämeen perinnemaisemien tila on huonontunut; lähes puolella kohteista perinnemaisema arvo on laskenut tai sitä ei ole enää lainkaan. Suurin syy alueiden huonontumiseen on laidunnuksen päättyminen ja hoidon puute. Forssassa perinnemaisemat ovat kuitenkin säilyttäneet arvonsa melko hyvin, sillä yli 80 % kohteista oli vuonna 2002 samankaltaisia kuin vuosina Ainoastaan aikaisemmassa kartoituksessa paikallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi luokiteltu Iso-Pietilän haan yleisilme ja maisema ovat muuttuneet metsityksen seurauksena, joten kohteella ei ole enää erityistä arvoa paikallisesti merkittävän perinnemaisemana. 16

17 4 SOSIOEKONOMISET JA KULTTUURISET INDIKAATTORIT Kaavio 14. Forssan väkiluvun kehitys vuosina VÄESTÖ. Väestön kasvu on kestävän kehityksen tavoitteiden kannalta maailmanlaajuinen ongelma. Se vaikuttaa epäsuorasti ympäristömuutoksiin yhdessä muiden tekijöiden, kuten luonnonvarojen vähenemisen kanssa. Suomessa huolenaiheena on kuitenkin väestön kasvun sijaan alhainen syntyvyys sekä väestön keskittyminen suuriin kasvukeskuksiin. Pienten kaupunkien ja kylien väki vähenee ja palvelut heikkenevät nuorten muuttaessa suuriin kaupunkeihin paremman koulutuksen ja työn perässä. Syntyneiden määrän supistuminen, muuttotappio, väestön ikääntyminen ja työttömyys heikentävät kunnan elatussuhdetta. Forssan väkiluku kääntyi 1990-luvulla jyrkkään laskuun kokonaisnettomuuton kääntyessä miinukselle ja kuolleisuuden ylittäessä syntyneiden määrän. Viime vuosina väkiluvun pieneneminen on tasoittunut ja vuonna 2009 Forssan väkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan luvulla Forssan väestöstä yli 65-vuotiaiden osuus on lisääntynyt ja alle 65-vuotiaiden vähentynyt. Kaavio 15. Forssan väestön ikärakenne vuosina

18 Kaavio 16. Koulutustasoindeksi Forssassa ja koko Suomessa vuosina Kaavio 17. Perusasteen jälkeisiä tutkintoja suorittanut väestö Forssassa vuosina KOULUTUS Väestön koulutusrakenne kuvaa koulutustason kehitystä. Kestävän kehityksen kannalta inhimillisen pääoman kasvattaminen koulutuksen avulla on keskeistä. Nykyään yli 95 prosenttia 1990-luvun jälkipuoliskolla peruskoulunsa päättäneistä jatkaa lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa, jonka jälkeen vielä puolet ikäluokasta jatkaa korkeampiin opintoihin. Pelkän peruskoulun käyneiden nuorten katsotaan kuuluvan yhteiskunnasta syrjäytyvien riskiryhmään. Koulutusindeksi kertoo perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräisen pituuden henkeä kohti. Esimerkiksi luku 255 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,55 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Laskennallisena perusjoukkona käytetään 15 vuotta täyttänyttä väestöä. Perusaste kattaa vain kansa-, keski- tai peruskoulun käyneen aikuisväestön. Keskiasteeseen sisältyvät ylioppilastutkinnon tai ammatillisen koulun suorittaneet. Korkea-aste kattaa yliopistollisen tai ammattikorkeakoulun tasoisen koulutuksen saaneet. Koko väestön koulutustaso jatkaa Forssassa ja koko Suomessa nousuaan. Esimerkiksi Forssan koulutustasoindeksi on ollut 1990-luvun lopusta asti kasvussa. Samoin pelkän perusasteen käyneiden osuus Forssan asukkaista vähenee ja etenkin keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus lisääntyy. Forssan koulutustaso on kuitenkin edelleen alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Forssassa peruskoulun ja lukion jälkeistä koulutusta antavat Forssan ammatti-instituutti, Forssan aikuiskoulutuskeskus sekä Hämeen ammattikorkeakoulu. Forssan kaupunkistrategiassa vuodelle 2010 painotetaan kaupungin asemaa monipuolisena koulutuskeskuksena. Yhtenä kriittisenä menestystekijänä on laadukkaan koulutusketjun jatkuminen peruskoulusta ammattikorkeakouluun. Tavoitetasoksi on strategiassa asetettu Forssan väestön koulutustason nostaminen Suomen keskiarvon tasalle. 18

19 Kaavio 18. Forssan työlliset toimialoihin jaoteltuna vuosina TYÖPAIKAT Työ on yksi tärkeimmistä hyvinvoinnin ja elämänhallinnan edellytyksistä. Työn kautta saadaan toimeentulo ja sisältöä elämään sekä luodaan sosiaalisia suhteita. Kestävässä yhteiskunnassa kaikilla työkykyisillä on tyydyttävä työ, joka edesauttaa elämän jatkuvuuden ja turvallisuuden tunteen muodostumista. Työpaikkojen määrä ja elinkeinorakenne sekä työpaikkaomavaraisuus kuvaavat kaupungin elinvoimaisuutta ja monipuolisuutta. Veronalaiset tulot (kaavio 20) kuvaa keskimääräistä tulotasoa kaupungissa. % Työpaikkojen määrä on Forssassa lisääntynyt 1990-luvun aikana. Eniten työpaikkoja on tullut lisää teollisuuden alalle. Maa- ja metsätaloudesta työpaikat ovat sen sijaan jatkuvasti vähentyneet. Työvoimatoimistoon ilmoitettuja avoimia työpaikkoja oli vuoden 2010 toukokuun aikana 338 kpl, joista vakinaisia työpaikkoja oli avoinna TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS FORSSASSA Lähde: Hämeen liitto Kaavio 19. Forssan työpaikkaomavaraisuus vuosina

20 Forssassa on työpaikkoja enemmän kuin forssalaista työvoimaa. Forssan työpaikkaomavaraisuus on ollut hienoisessa kasvussa vuodesta 2001 vuoteen 2005, jolloin kasvu lakkasi. Forssan niin kuin koko Suomen tulonsaajien tulot ovat kasvaneet vuosittain. Forssalaisten tulot ovat pysyneet Kanta-Hämeen maakunnan ja koko Suomen keskiarvotulojen alapuolella. Kaavio 20. Tulonsaajien keskimääräiset veronalaiset tulot Forssassa ja koko Suomessa TYÖTTÖMYYSPROSENTTI % Forssa Humppila Jokioinen Tammela Ypäjä Lähde: Forssan työ- ja elinkeinotoimisto Kaavio 21. Työttömyysprosentti vuosikeskiarvona Forssassa, Humppilassa, Jokioisilla, Tammelassa ja Ypäjällä vuosina

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Kestävän Kehityksen Indikaattorit 2016

Kestävän Kehityksen Indikaattorit 2016 Kestävän Kehityksen Indikaattorit 216 Forssan kaupungin tekninen ja ympäristötoimi, ympäristönsuojeluyksikkö 216 Sisällys Johdanto 5 1.Globaalin tason indikaattori: Hiilidioksidipäästöt 6 2. Paikallisen

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa 24.7.2012 klo 9.00 Kesäkaudelle ominainen työttömyyden kasvu näkyi kesäkuussa Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso Espoo 11.4.2013 Nina Nygren, Tampereen yliopisto Luontodirektiivin tavoitteet Tavoite: edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä suojelemalla

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.

Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen lausunto Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta 4.12.2008 Yleistä arviointiselostus on laaja sekä esitystavaltaan hyvä

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella 3.6.2013 panu.kunttu@wwf.fi Metsäasiantuntija Airi Matila Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen WWF WWF Suomi Puustoisten

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

TIETOISKU 8/2002 Espoo

TIETOISKU 8/2002 Espoo 1 TIETOISKU 8/22 Espoo 1.1.22 Kestävä kehitys Espoossa 22 Kestävän kehityksen kulmakivinä pidetään ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 12.10.2012 Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011 Lahden seudun rakennusvalvonnan mukaan Lahteen rakennettiin vuoden 2011 aikana uutta kerrosalaa yhteensä

Lisätiedot

NUORTEN TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄN KASVU JATKUI HÄMEESSÄ JA KOKO MAASSA

NUORTEN TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄN KASVU JATKUI HÄMEESSÄ JA KOKO MAASSA NUORTEN TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄN KASVU JATKUI HÄMEESSÄ JA KOKO MAASSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli maaliskuun lopussa 18 876 työtöntä työnhakijaa, mikä on 811 vähemmän

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010

Asuntomarkkina- ja väestötietoja 2010 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola 4 996 67 Pekka Pelvas 4 67 831 Selvitys 7/211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 23.6.211 Asuntomarkkina- ja väestötietoja 21 Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen

Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Tampereen kaupunkiseudun ilmastoriskityöpaja Tervetuloa, Päivi Nurminen Seudullinen ilmastostrategia hyväksytty kunnissa 2010 seutu Suomen kärkitasoa päästöjen vähentämisessä vähennys vuosina 1990 2030

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen

Metsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2016 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2013 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2012 Aihealueet vuoden 2009 alueluokituksilla Aluetalous Aihealueet vuoden 2008-2012 alueluokituksilla Asuminen Koulutus Kulttuuri ja vapaa-aika

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus:

Julkaistavissa klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: Julkaistavissa 24.11.2009 klo 09:00 TILANNEKATSAUS (ennakkotiedot) Lokakuu 2009 Tilannekatsaus: www.te-keskus.fi/hame TYÖTTÖMYYS KASVOI EDELLEEN LOKAKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen TE-keskuksen

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

Itämeri pähkinänkuoressa

Itämeri pähkinänkuoressa Itämeri pähkinänkuoressa www.itamerihaaste.net www.ostersjoutmaningen.net www.balticseachallenge.net 12.2.2012 1 Itämeri on ainutlaatuinen, koska sen on: Suhteellisen nuori meri. Jääkauden jälkeen alkanut

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia

Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Miten mitata alkutuotannon ympäristövaikutuksia Kati Berninger 29.11. 2010 Millainen on hyvä indikaattori Indikaattori = muuttuja joka kuvaa asiaa, jota ei voida suoraan mitata Hyvä indikaattori kuvaa

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan.

aiheuttaa planeetallemme ja miten elämäntapaamme voisi muuttaa kestävämpään suuntaan. E kologisesti kestävä toiminta huomioi luonnon kestokyvyn ja turvaa sen monimuotoisuuden. Ekologinen jalanjälki on maankäyttöön perustuva ekologisen kestävyyden mittari. Se kuvaa globaalihehtaareina, kuinka

Lisätiedot

Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto

Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto Faktaa ja tavoitteita Päijät-Hämeestä Päijät-Hämeen liitto Hämeen vaalipiiri Hämeen vaalipiiri on yksi eduskuntavaalien 15 vaalipiiristä. Siitä valitaan eduskuntaan 14 kansanedustajaa kaikkiaan 200 kansanedustajasta

Lisätiedot

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi Kyösti Hallikainen 25.3.2014 2 Uudenkaupungin makean veden allas, perustietoa - rakennettu

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä

Lisätiedot