KALVOLAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALVOLAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT"

Transkriptio

1 KALVOLAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT Ympäristöosaston monisteita HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOSASTO Marja Kokko ja Susanna Kiijärvi

2 Lähdeviite Kokko M. & Kiijärvi S Kalvolan kestävän kehityksen indikaattorit. Ympäristöosaston monisteita 59. Hämeenlinnan seudun kansaterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. ISBN ISSN Kaaviot ja kartat: Piirroskuvat: Marja Kokko Elina Kanerva

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ASUINKUNTAANSA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT TALOUSVEDEN LAATU ARSEENIN RISKIALUEET RADON PORAKAIVOVESISSÄ JÄRVIEN VEDEN LAATU RANNAT JA LOMA-ASUNNOT RANTOJEN SULKEUTUNEISUUS UIMAVEDEN LAATU METSIEN IKÄLUOKAT HENKEEN JA TERVEYTEEN KOHDISTUVAT RIKOKSET OMAISUUSRIKOKSET TOIMEENTULOTUKI KIRJASTOJEN LAINAT TYÖTTÖMYYS PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS VÄESTÖ VAALIT JA OSALLISTUMINEN KOULUTUSTASO ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUKSET YHTEENVETO SINILEVÄ YHDYSKUNTAJÄTE PILAANTUNEET MAA-ALUEET YMPÄRISTÖMELU TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖT LIIKENNEONNETTOMUUDET SUOJELUALUEET PERINNEMAISEMAT... 32

4 1. JOHDANTO Kestävä kehitys on yleisesti hyväksytty paikallishallinnon toimintaa ohjaava tavoite. Se on jatkuva prosessi, jonka päämääränä on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Kestävä kehitys on laajempi käsite kuin ympäristönsuojelu. Se sisältää myös taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ympäristönäkökulman lisäksi. Kestävään kehitykseen liittyvät päätökset tehdään pääasiassa kunnissa. Paikallishallinnolla on keskeinen asema kestävän kehityksen edistäjänä mm. maankäytön suunnittelun, liikennesuunnittelun ja palveluiden järjestämisen kautta. Tämän vuoksi tarvitaan myös kuntakohtaista kestävän kehityksen seurantaa. Paikallishallinnon kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen seuraamiseen tarvitaan erilaisia välineitä. Kestävän kehityksen indikaattorit eli mittarit ovat yksi osa seurantajärjestelmää. Seurannassa käytetään useita erilaisia mittareita, koska ei ole olemassa yhtä ainoaa kestävän kehityksen indikaattoria, joka sisältäisi ympäristön, talouden ja sosiaalisen kestävyyden monimutkaiset vuorovaikutussuhteet. Mihin Kalvolan kestävän kehityksen indikaattoreita tarvitaan? mittaamaan kestävän kehityksen tavoiteohjelman toteutumista selvittämään, onko kunnan kehitys kestävällä pohjalla antamaan tarvittavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi selvittämään elinympäristön tilassa tapahtuvia muutoksia ennustamaan tulevia ympäristöongelmia ja auttamaan niihin varautumisessa Kalvolan kestävän kehityksen indikaattoriehdotuksia tarkasteltaessa on syytä muistaa, että kestävän kehityksen toteutumiseen vaikuttavat monet eri tekijät yhdessä: ihmisten tavoitteet, luonnonvarojen hyödyntämistavat, alueelliset erityispiirteet ja ekologiset reunaehdot. Jotta näiden eri tekijöiden monimutkaiset vuorovaikutussuhteet pystyttäisiin ottamaan huomioon, on tärkeää, että sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia kestävän kehityksen mittareita tarkastellaan yhdessä. Kuntien erityispiirteet kuten luonto, sijainti, elinkeinorakenne ja väestö edellyttävät omia, paikallisista lähtökohdista kehitettyjä indikaattoreita. Siksi eurooppalaiset, valtakunnalliset tai alueelliset indikaattorijärjestelmät eivät yksistään riitä kuntatason kestävän kehityksen seurantaan. 2 Kuva 1. Kataja (Elina Kanerva)

5 2. KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto on ollut yksi edelläkävijöistä paikallistason kestävän kehityksen seurannan kehittämisessä Suomessa. Kestävän kehityksen indikaattoreiden kehittäminen aloitettiin vuonna 1998 ja tammikuussa 1999 julkaistiin ympäristöosaston internet-sivuilla 20 ensimmäistä kestävän kehityksen mittariehdotusta. Kaikki indikaattoriehdotukset ovat syntyneet yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Asukkailta, viranomaisilta ja luottamushenkilöiltä saadun palautteen ja erilaisten kyselyiden perusteella mittareita on uusittu ja päivitetty säännöllisesti. Vuosina Kalvola osallistui ympäristöosaston koordinoimaan ja Hämeen ympäristökeskuksen rahoittamaan EUprojektiin Kestävän kehityksen mittarit. Projektissa oli mukana kahdeksan Kanta-Hämeen kuntaa (Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola, Renko, Janakkala, Forssa ja Riihimäki). Projektissa valmistui kestävää kehitystä kuvaavaa indikaattoria jokaiseen projektikuntaan. Indikaattorit valittiin pitkälti siten, että ne mahdollistavat vertailun muiden kuntien ja kaupunkien välillä. Muita tärkeitä mittareiden valintakriteereitä olivat niiden luotettavuus, käyttökelpoisuus (myös paikallisessa päätöksenteossa) ja päivitettävyys. Vuodesta 2003 lähtien ympäristöosasto on jatkanut kestävän kehityksen indikaattoreiden päivitystä EU-projektissa Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus. Tähän raporttiin on koottu ympäristöosaston keräämää elinympäristöä koskevaa tietoa, joka esitetään havainnollisina karttoina ja kaavioina. Raportissa kuvataan ympäristön tilaa, ympäristön terveyttä, luonnon monimuotoisuutta sekä sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä indikaattoreiden avulla. Raportin indikaattorit toimivat lähtökohtana Kalvolan kestävän kehityksen seurannalle. Niitä tullaan jatkossa päivittämään (muuttamaan, poistamaan ja lisäämään) elinympäristössä tapahtuvat muutokset huomioon ottaen. Indikaattoreiden kehittämistyön taustalla on ollut ajatus siitä, että niitä käytettäisiin hyväksi päätöksenteossa ja suunnitelmien laadinnassa. Indikaattoreiden avulla voidaan lisätä tietoisuutta ympäristö-, sosiaali- ja talousasioiden välisistä yhteyksistä ja siten osaltaan vahvistaa päätöksentekokykyä. Tämän poliittisen prosessin rinnalla on yhtä tärkeää tarjota asukkaille tietoa kunnan kestävästä kehityksestä. Tieto on kaiken osallistumisen perusedellytys. Kalvolalaiset tarvitsevat tietoa, jotta he voivat vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kuntaa jatkossa kehitetään. Indikaattorit toivottavasti lisäävät asukkaiden kiinnostusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa oman elinympäristönsä asioihin. Jo perustuslain tasolla on säädetty, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille, ja julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus hyvään elinympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Paikallistason elinympäristön seurannasta on säädetty ympäristönsuojelulaissa, jonka mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava ympäristön tilan seurannasta ja julkistettava seurantatiedot sekä tiedotettava niistä. Kalvolan osalta näitä lakisääteisiä ympäristöviranomaisen tehtäviä hoitaa Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, joka seuraa Kalvolan ympäristön tilaa ja tiedottaa siitä. Kestävän kehityksen indikaattorit ovat yksi osa tätä seurantajärjestelmää. 3

6 3. ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ASUINKUNTAANSA ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS KALVOLASSA 2004 Kevyenliikenteen oloihin Luonto-ja retkeilyreittien laatuun ja määrään Turvallisuus ja yleinen järjestys Mahdollisuus osallistua paikallistason suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin Julkinen liikenne Koulutusmahdollisuudet ja koulujen määrä Kulttuuri-,virkistys-ja vapaa-ajan palveluiden määrä ja laatu Sosiaali-ja terveyspalveluiden määrä ja laatu Rakennetun ympäristön laatu Luonnonympäristön laatu Työmahdollisuudet Asumistaso ja asunnon saatavuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa Kuva 2. Asukkaiden tyytyväisyys Kalvolassa 2004 Lähde: Ympäristökysely 2004, HML seudun ktt ky ympäristöosasto 4

7 ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS KALVOLASSA 1995 Turvallisuus Julkinen liikenne Koulut Kulttuuri ja vapaaaika Sosiaali- ja terveys Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö Asuminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa Lähde: Efektia (1995): Palvelujen laatu Hämeenlinnan seudulla 1995 Kuva 3. Asukkaiden tyytyväisyys Kalvolassa 1995 ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS KALVOLASSA 2001 Turvallisuus Julkinen liikenne Koulut Kulttuuri ja vapaa-aika Sosiaali- ja terveys Rakennet t u ympärist ö Luonnonympärist ö Asuminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa Lähde: Efektia (2001): Palvelujen laatu Hämeenlinnan seudulla 2001 Kuva 4. Asukkaiden tyytyväisyys Kalvolassa Asukkaiden tyytyväisyys asuinkuntaansa on yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen indikaattoreista. Kuntalaisille tulisi luoda mahdollisuus asua mm. seuraavat kriteerit täyttävissä olosuhteissa: turvallinen asuinympäristö, hyvä työpaikka, laadukas rakennettu- ja luonnonympäristö sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukastyytyväisyydestä saadaan tietoa erilaisten kyselytutkimusten avulla. Kalvolassa on tehty vuosina 1995 ja 2001 kyselytutkimus palveluiden laadusta. Vuonna 2004 ympäristöosasto toteutti ympäristökyselyn, jolla selvitettiin sekä asukastyytyväisyyttä kunnan eri toimintoihin että ympäristöasenteita. Näiden kyselyiden perusteella voidaan todeta, että kalvolaiset pitävät kuntaansa turvallisena ja luonnonläheisenä asuinpaikkana. Uusimman asukaskyselyn (2004) mukaan kuntalaiset olivat tyytyväisimpiä luonnonympäristön laatuun. Kaikkein tyytymättömimpiä kalvolaiset olivat julkiseen liikenteeseen ja työmahdollisuuksiin. Kehitys Asukkaiden tyytyväisyydessä paikallisyhteisöön ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 1995 vuoteen Vuoden 2004 kysely poikkesi hieman aiemmista kyselyistä, mikä vaikeuttaa vertailua aiempiin vuosiin. Efektia (1995). Palvelujen laatu Hämeenlinnan seudulla Efektia (2001). Palvelujen laatu Hämeenlinnan seudulla Tutkimuksia Nurminen M. (2004). Hämeenlinnan seudun ympäristökysely Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ympäristöosaston julkaisuja 31.

8 4. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT t/a KALVOLAN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT 1990, 2000 JA 2001 Maa- ja karjatalous Muu liikenne Tieliikenne Kiinteistöjen lämmitys ja muut aluelähteet Muu teollisuus : SYKE -Hertta-tietokanta. Rasilainen, T. ja Ruohonen, S. 2000: Hiilidioksidipäästöt projektikunnissa 1990 ja Ympäristöosaston monisteita 35. Kuva 5. Kalvolan hiilidioksidipäästöt Kasvihuonekaasupäästöjen määrä mittaa ihmistoiminnan aiheuttamaa kasvihuoneilmiön voimistumista ja ilmastonmuutosta. Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu, koska sitä on ilmakehässä huomattavasti enemmän kuin muita kasvihuonekaasuja. Hiilidioksidin osuus ilmastonmuutoksesta arvioidaan olevan noin 60 %. Hiilidioksidipäästöt voidaan jakaa luonnollisiin ja ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Luonnon hiilenkierto käyttää jatkuvasti samaa hiiltä, joten hiilen kierto on tasapainossa lukuun ottamatta ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Suurin osa ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä syntyy poltettaessa fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa ja liikenteessä. Muita merkittäviä päästölähteitä ovat mm. teolliset prosessit. Kehitys Ihmisen toiminta on lisännyt kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ilmiö, jota pyritään torjumaan mm. Kioton pöytäkirjan avulla. Kalvolan hiilidioksidipäästöt ovat olleet vuodesta 1990 lähtien noin tonnia/vuosi. Suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja Kalvolassa on tieliikenne (43 %). Teollisuuden osuus hiilidioksidipäästöistä on 33 %. Tieliikenteen päästöjen määrään pystyy jokainen vaikuttamaan valitsemalla ympäristöystävällisen kulkumuodon. Tavoite Suomen tavoitteeksi on Kioton pöytäkirjassa asetettu kasvihuonekaasupäästöjen palauttaminen enintään vuoden 1990 tasolle. Velvoite on täytettävä vuosiin mennessä. Vuonna 2005 alkava EU:n sisäinen päästökauppa rajoittuu ensi vaiheessa hiilidioksidipäästöihin. Hiilidioksidipäästökaupan tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöt EU-alueella Kioton sopimuksen vaatimalle tasolle. Sen piiriin kuuluvat keskikokoiset ja suuret energian tuotantolaitokset sekä huomattava osa energiavaltaisesta prosessiteollisuudesta. Tietopaketti ilmastonmuutoksesta Kuntaliitto, Kuntien ilmastonsuojelukampanja 6;1033;36689;36692 Rasilainen, T. ja Ruohonen, S Hiilidioksidipäästöt projektikunnissa 1990 ja 1998 (Forssa, Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Renko ja Riihimäki). Ympäristöosaston monisteita 35. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 6

9 5. TALOUSVEDEN LAATU 20 VERKOSTOVEDEN LAATU KALVOLASSA Kalvolan vedenkäsittelylaitos on korjattu syyskuussa 2003, jolloin laitokselle on asennettu UV-desinfiointilaitteisto. näytteiden määrä kpl laatusuositusten ja vaatimusten raja-arvot ylittävät verkostovesinäytteet puhtaat verkostovesinäytteet Lähde: Hämeenlinnan seudun ktt ky ympäristöosasto Kuva 6. Verkostoveden laatu Kalvolassa Talousvedellä tarkoitetaan juomavettä sekä elintarvikkeiden tuotannossa, valmistuksessa, jalostuksessa, säilyttämisessä tai kaupanteossa käytettävää vettä. Talousveden valmistukseen käytetään pinta- ja pohjavettä. Pohjaveden laatu on yleensä pintavettä parempaa ja sen osuutta pyritään jatkuvasti nostamaan. Kehitys Vuosittain otettavien talousvesinäytteiden määrä Kalvolassa on vaihdellut näytteen välillä. Lähes kaikki Kalvolan verkostovesinäytteet täyttävät talousveden laatuvaatimukset. Kuvassa 6. näkyvät verkostoveden laatua heikentäneet ylitykset ovat johtuneet pääosin talousveden laatusuositusten ylityksistä. Vuonna 2003 ylitykset johtuivat raudan, mangaanin ja bakteerien kokonaislukumäärän laatusuositusten ylityksistä. Tavoite Vedellä on suuri kansanterveydellinen merkitys, joten tavoitteena on turvata laadultaan moitteetonta talousvettä juotavaksi, ruoanlaittoon, peseytymiseen, teollisuusprosesseihin ja palvelutuotantoon. Puhdas vesi ylläpitää väestön ja yksilön terveyttä. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Suomen ympäristökeskus, Talous- ja juomavesi Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut talousvedelle kemiallisia ja mikrobiologisia laatuvaatimuksia sekä muita tavoitearvoja, joita kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo säännöllisesti. Kalvolassa käyttövettä valmistaa ja jakaa Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Kalvolan vesi on jälleenimeytettyä pohjavettä eli raakavesikaivosta vesi pumpataan Kankaistenharjuun sadetukseen ja harjun juurella olevasta kaivosta vedenkäsittelylaitokselle. 7

10 6. ARSEENIN RISKIALUEET Arseeni (As) on luonnostaan maaperässä oleva alkuaine. Arseenia on kaikkialla luonnossa pieniä määriä, joten sitä liikkuu myös hydrologisen kierron eri vaiheissa ilmassa, maaperässä, kasveissa sekä pohja- ja pintavedessä. Arseeni tunnetaan paremmin nimellä arsenikki, jota on käytetty myrkkynä. Arseeni tulee porakaivovesiin pääosin maa- ja kallioperästä. Arseeni on yksi pahimmista yksittäisten kaivojen veden laadun ongelmista. Arseenia saa olla juomavedessä enintään 0,01mg/l. Pitkäaikaisen altistumisen seurauksena arseenin tiedetään aiheuttavan syöpäsairauksia ja ääreisverenkierron sairauksia. Arseenipitoista vettä ei tulisi käyttää juomavetenä. Muihin taloustarkoituksiin vettä voi käyttää, mutta joissakin kunnissa on kehotettu välttämään arseenipitoisen veden käyttämistä löylyvetenä. Kehitys Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ja Geologian tutkimuskeskus tekivät vuonna 1996 kuntayhtymän alueen kaivovesien laatututkimuksen. Keväällä ja kesällä 1996 näytteitä otettiin 108 porakaivosta ja 19 maakaivosta. Arseenin rajaarvo ylittyi 17 % näytteistä. Korkeat arseenipitoisuudet keskittyivät kuntayhtymän keskiosiin, Hattulaan ja Kalvolaan sekä Hämeenlinnan kaupungin pohjoisosaan. Korkein mitattu arseenipitoisuus ylitti raja-arvon lähes 200-kertaisesti. Porakaivon syvyydestä ei voi päätellä arseenipitoisuutta. Maakaivojen arseenipitoisuudet osoittautuivat pieniksi huolimatta näytteenoton keskittämisestä runsaasti arseenia sisältäville moreenialueille. Porakaivoanalyysien sekä kallio- ja maaperätietojen perusteella kuntayhtymän keskiosaan rajattiin arseenin riskialueet. Kuva 7. Arseenin riskialueet Vuoden 2000 lopussa Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto toteutti porakaivovesitutkimuksen, jonka avulla kartoitettiin yksityisten porakaivojen veden laatua kuntayhtymän (Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola ja Renko) alueella. Yksi tutkituista terveydellisten laatuvaatimusten 8

11 parametreista oli arseenin pitoisuus vedessä. Kuntayhtymän alueen tutkituista 72 näytteestä 12 eli 17 % ylitti arseenin osalta annetun laatuvaatimuksen 0,01 mg/l. Arseenin raja-arvon ylittävien näytteiden suhteellinen osuus oli sama kuin vuonna 1996 tehdyssä tutkimuksessa. Verrattaessa tuloksia aiempiin tuloksiin, huomattiin että korkeat arseenipitoisuudet löytyivät suurimmaksi osaksi niiltä alueilta, jotka jo aikaisemmin oli luokiteltu riskialueiksi. Tavoite Tavoitteena on puhdas juomavesi. Kaivovesissä tulisi pyrkiä noudattamaan haitalliselle arseenille juomavedessä annettua enimmäisraja-arvoa 0,01 mg/l. Vesi tulisi puhdistaa tai siirtyä käyttämään puhdasta vettä mikäli raja-arvo ylittyy. Geologian tutkimuskeskus (2002). Tutkimusraportti 155. Tuhat kaivoa Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna Idman (1996) Kaivovesitutkimus Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän alueella Geologian tutkimuskeskus. 9

12 7. RADON PORAKAIVOVESISSÄ Alueilla, joilla maaperässä on uraania, on pohjavedessä myös radonia (Rn), joka on Säteilyturvakeskuksen mukaan yleisin veden korkean radioaktiivisuuden aiheuttaja Suomessa. Radon on hajuton, väritön ja mauton radioaktiivinen kaasu, joka on terveysriski sekä hengitettynä että joutuessaan veden mukana juotuna elimistöön. Vedestä radonia vapautuu erityisesti astioiden- ja pyykinpesun yhteydessä, suihkussa ja muuten vettä lämmitettäessä avoimessa astiassa. Vedessä oleva radon haihtuu helposti huoneilmaan vettä lämmitettäessä. Juomaveden radonille altistutaan siten sekä hengitysteitse että juodussa vedessä. Juomaveden radonin aiheuttama säteilyriski on Suomessa huomattavasti pienempi kuin huoneilman radonin aiheuttama riski. Porakaivon käyttäjillä se on kuitenkin samaa luokkaa huoneilman riskin kanssa. Erot yksittäisten asuntojen ja kaivojen välillä ovat suuria. Rengas- ja lähdekaivoissa sekä vesilaitosvesissä radonpitoisuudet ovat yleensä pieniä. Kuva 8. Porakaivovesien radonpitoisuuksien keskiarvot ja porakaivovesitutkimustulokset (lähde: Säteilyturvakeskus STUK-A 171, Hämeenlinnan seudun ktt ky ympäristöosasto) tutkimuskaivoja kpl PORAKAIVOVESIEN RADONPITOISUUS KALVOLASSA Veden radonpitoisuus >1000 Bq/l Veden radonpitoisuus 300<1000 Bq/l Veden radonpitoisuus 100<300 Bq/l Veden radonpitoisuus 0<100 0 Bq/l Kuntayhtymän STUK:n tutkimus tutkimus Lähde: Hämeenlinnan seudun kkt ky ympäristöosasto ja STUK-A171 Kuva 9. Porakaivovesien radonpitoisuus 10

13 Kehitys Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto teki vuonna 2000 tutkimuksen porakaivovesistä. Kalvolassa tutkittiin 12 porakaivoa, jotka kaikki alittivat Säteilyturvakeskuksen yksityisille kaivoille antaman radonpitoisuuden suosituksen 1000 Bq/l. Näytteiden tuloksia verrattiin Säteilyturvakeskuksen vuosina tekemiin tutkimuksiin porakaivovesien radonpitoisuuksista. Säteilyturvakeskuksen tutkimuksissa Kalvolassa tutkittiin 9 porakaivoa, joista kaikki alittivat Säteilyturvakeskuksen yksityisille kaivoille antaman radonpitoisuuden suosituksen 1000 Bq/l. Tavoite Säteilyturvakeskus on antanut säteilylakiin 592/91 perustuen STohjeen vuonna Sen mukaan Säteilyturvakeskus suosittelee yksityisille kaivoille radonpitoisuuden pienentämistä, mikäli veden radonpitoisuus ylittää 1000 Bq/l. Niissä tapauksissa, joissa veden radonpitoisuus on suuri tai siinä on haitallisia määriä muita radioaktiivisia aineita, Säteilyturvakeskus suosittaa harkitsemaan liittymistä kunnan vesijohtoverkkoon tai kylän yhteiseen veden hankintaan, siirtymistä rengaskaivoon tai veden puhdistamista haitallisista aineista. PORAKAIVOVESIEN RADONPITOISUUS SUOMESSA 20 % 7 % 3 % 40 % 30 % Lähde: Säteilyturvakeskus, Säteily- ja ydinturvallisuuskatsauksia, Juomaveden radioaktiivisuus alle >100 Bq/l Bq/l Bq/l Bq/l yli 3000 Bq/l Kuva 10. Porakaivovesien radonpitoisuus Suomessa Mäkeläinen I, Huikuri P, Salonen L, Markkanen M, Arvela H (2001). Talousveden radioaktiivisuus perusteita laatuvaatimuksille. STUK-A Suomen ympäristökeskus, Radon porakaivovedessä Säteilyturvakeskus, Talousveden radon ja muut radioaktiiviset aineet ousvesi/fi_fi/esiintyminen/ Säteilyturvakeskus, Juomaveden radioaktiivisuus, Säteily- ja ydinturvallisuuskatsauksia. Voutilainen A, Mäkeläinen I, Huikuri P, Salonen L (2000). Porakaivoveden radonkartasto STUK- A

14 8. JÄRVIEN VEDEN LAATU Vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus kuvaa pintavesien keskimääräistä vedenlaatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön. Laatuluokka määräytyy vesistön luontaisen vedenlaadun ja ihmisen toiminnan vaikutuksien mukaan. Vesistöt luokitellaan viiteen luokkaan: Kuva 11. Vesistöjen yleinen käyttökelpoisuusluokitus Kalvolassa (lähde: Hämeenlinnan seudun ktt ky ympäristöosasto ja Hämeen ympäristökeskus) 12 Erinomainen: Vesialue on luonnontilainen. Vesistö on yleensä karu, kirkas tai lievästi humuspitoinen. Veden käyttöä rajoittavia leväesiintymiä ei todeta. Vesistö soveltuu erittäin hyvin kaikkiin käyttömuotoihin. Hyvä: Vesialue on lähes luonnontilainen, mutta lievästi rehevöitynyt tai selvästi humuspitoinen. Paikallisesti rajoittuneita leväesiintymiä voi esiintyä satunnaisesti. Vesistö soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin. Tyydyttävä: Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan lievästi rehevöittämä tai vedenlaatu on muuten muuttunut. Tähän luokkaan kuuluvat myös luonnostaan huomattavan rehevät tai erittäin humuspitoiset vedet. Levähaittoja voi esiintyä toistuvasti. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä voivat olla hieman luonnontilaisista arvoista kohonneet. Vesistö soveltuu yleensä tyydyttävästi useimpiin käyttömuotoihin. Välttävä: Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan voimakkaasti rehevöittämä tai vedenlaatu on muuten muuttunut. Levähaitat ovat yleisiä ja saattavat rajoittaa veden käyttöä pitkiä ajanjaksoja. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä voivat olla selvästi luonnontilaisia arvoja korkeampia. Litorina-savimaiden vesistöissä ph-arvot voivat olla hetkellisesti hyvin alhaisia ja happamuudesta johtuvia kalakuolemia saattaa ajoittain esiintyä. Vesistö soveltuu yleensä vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset. Huono: Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan pilaama. Levähaitat ovat erittäin yleisiä ja runsaita

15 estäen vesistön käytön usein pitkäksikin aikaa. Rehevyydestä johtuen myös happitilanne voi olla heikko. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, sedimentissä tai eliöstössä voivat olla tasolla, josta aiheutuu selvä riski vesistön käytölle tai vesiluonnolle. Litorina-savimaiden vesistöissä ph-arvot voivat olla hyvin alhaisia pitkiä ajanjaksoja, jolloin happamuudesta johtuvia kalakuolemia esiintyy toistuvasti. Vesistön käyttöä rajoittaa pysyvästi tai ajoittain jokin edellä mainituista tekijöistä. Ympäristöosaston julkaisuja 29. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPAprojekti. Kalvolan järvien veden laatu vaihtelee välttävästä erinomaiseen. Järvikohtainen luokitus on esitetty kuvassa 11. Vedenlaadultaan erinomaisia ovat Kotkajärvi ja Renkajärvi. Hyvälaatuisia järviä ovat Ahvenuslammi, Iso-Ohtislammi ja Kanajärvi. Veden laadultaan tyydyttävään luokkaan kuuluvia järviä ovat Ahlajärvi, Harvianjoki, Kallijärvi, Lapiolammi, Leinamonjärvi, Lintumaanjärvi, Murhalammi, Uurtaanjärvi, Vanajanselkä ja Äimäjärven Rastinselkä. Veden laadultaan välttäväksi luokitellaan Iso-Salanti, Muulinjärvi, Ojajärvi, Keihäsjärvi, Tyvijärvi ja Äimäjärven pohjoisosa. Tavoite Tavoitteena on säilyttää järvien veden laatu mahdollisimman hyvänä. Tavoitteeseen päästään vähentämällä vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Erilaisia kuormitusmuotoja ovat pistekuormitus, hajakuormitus, laskeuma ja luonnonhuuhtouma. Koska pistekuormitus on nykyisin saatu pääosin kuriin, haasteena on hajakuormituksen vähentäminen. Hämeenlinnan seudun ktt ky ympäristöosasto, Vesistöjen tila Hämeenlinnan seudulla Suomen ympäristökeskus, Yleisluokituksen kriteerit Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen (JÄRKIhanke), suullinen tiedonanto projektipäällikkö Heli Jutilalta Jutila H. & Harju H. (2004). Kalvolan luonto-opas. 13

16 9. RANNAT JA LOMA-ASUNNOT kpl KESÄMÖKKIEN MÄÄRÄ KALVOLASSA Edellä lueteltujen negatiivisten vaikutusten lisäksi mökkeilyllä on myös useita positiivisia vaikutuksia: mökkiläiset lisäävät kunnan palvelujen käyttöastetta, mökkeilyllä voidaan edesauttaa maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta, mökeillä käytetään paljon uusiutuvaa puuenergiaa ja mökkeily lisää maaseudun elävänä säilymistä. Tärkeintä on kuitenkin se, että loma-asunto on suomalaisille merkittävä virkistäytymisen ja rentoutumisen paikka Lähde: Tilastokeskus Kuva 12. Kesämökkien määrä Kalvolassa Ranta on monimuotoinen elinympäristö, jossa maa- ja vesiluonto kohtaavat ja elävät vuorovaikutuksessa. Rantarakentamisella vaikutetaan suhteellisen pysyvästi rannan käyttöön, kuten jokamiehen oikeuksien mukaiseen virkistyskäyttöön. Kaavoituksen avulla pyritään ohjaamaan rantojen käytön suunnittelua. Loma-asumisella on lukuisia ympäristövaikutuksia: kahdessa paikassa asuminen lisää luonnonvarojen kulutusta, mökkiliikenne aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, mökkien jätevedet lisäävät vesistöjen ravinnekuormitusta, rantaviivan kaavoittaminen vie tilaa kasveilta ja eläimiltä, mökkirakentaminen vähentää rantojen yleistä virkistyskäyttöä ja sähkön kulutus on kasvaa mökkien talvikäytön myötä. Kuva 13. Kalvolan loma-asuntojen sijainti 14

17 Kehitys Suomi on aikaisemmin ollut ainoa Euroopan maa, jossa rannoille rakentamista ei rajoitettu suojavyöhykkeillä tai tiukoilla kaavamääräyksillä. On esitetty arvioita, että noin 80 % Suomen rantarakentamisesta on toteutunut ilman varsinaista maankäytönsuunnittelua. Viime vuosina ranta-alueiden maankäytön suunnittelua on tehostettu. Vuonna 1997 voimaan tuli rantojen kaavavelvoite ja vuonna 2000 voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslain 72 pykälässä on ranta-alueita koskevat erityiset säännökset. Säännösten mukaan ranta-alueelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Kalvolassa oli vuonna 2003 Tilastokeskuksen mukaan 1014 lomaasuntoa. Vuodesta 1980 lähtien loma-asuntojen määrä on tasaisesti kasvanut. Kalvolassa reilu puolet loma-asunnoista sijaitsee korkeintaan 100 m etäisyydellä rantaviivasta. Tavoite Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu ranta-alueiden lomaasutusta koskevia kaavoja varten erityiset sisältövaatimukset, joissa otetaan huomioon mm. luonnonsuojelu, virkistystarpeet, maisemaarvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen. Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa rantarakentamiseen kaavoituksen ja rakennusvalvonnan keinoilla, joilla ympäristöarvot voidaan kytkeä yhä paremmin mukaan suunnitteluun ja rakentamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki /132. Sisäasiainministeriö (2003). Saaristo-ohjelma C2256CA7002E46E6/$file/saaristo_ohjelma_2003_2006.pdf Stranden, L. (2003). Joka niemeen notkoon saarelmaan. Ympäristö ja terveys 2/2003. Väestörekisterikeskus, Rakennus- ja huoneistorekisteri. 15

18 10. RANTOJEN SULKEUTUNEISUUS KALVOLAN RANTOJEN SULKEUTUNEISUUSASTE Renkajärvi Kotkajärvi Vanajavesi Äimäjärvi Kanajärvi Iso-Salanti Ke ihäsjärvi Lintumaan Tyvijärvi Leinamonj Ahlajärvi Uurtaanjär Ojajärvi Muulinjärvi Kokkijärvi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vapaata rantaa Sulkeutunutta rantaa : HML seudun ktt ky ympäristöosasto, Väestörekisterikeskus (rhr- Kuva 14. Kalvolan rantojen sulkeutuneisuusaste Rantojen luonnontilaa muuttavat vakituinen asutus, teollisuus ja vapaa-ajan asutus. Rantarakentamisen yhteydessä puhutaan usein myös rannan sulkeutuneisuudesta. Rannan sulkeutuneisuudella tarkoitetaan sitä, että rakennettu rantavyöhyke vaikeuttaa rantaalueiden hyödyntämistä muihin maankäyttömuotoihin ja samalla rajoittaa rantojen jokamiehenoikeuteen perustuvaa virkistyskäyttöä. Kalvolan rantojen sulkeutuneisuusaste on 48 % eli lähes puolet rannoista on rakennusten lähivaikutuspiirissä. Vapaita järvenrantoja voidaan siis arvioida olevan 52 %. On kuitenkin huomattava, että Kalvolassa vapaan rannan käyttömahdollisuuksia vähen tävät olemassa olevien rakennusten lisäksi tiet ja monet luonnontekijät. Kuva 15. Kalvolan rantojen sulkeutuneisuus Kalvolan rantojen sulkeutuneisuus arvioitiin siten, että Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteristä paikannettiin rakennusten sijainti koordinaattitiedoin. Tämän jälkeen yksittäisen rakennuksen lähivaikutusalue määriteltiin ympyräksi, jonka säde on 100 metriä. Se osa rantaviivasta, joka sisältyy edellä määriteltyyn rakennuksen lähivaikutusalueeseen, katsotaan sulkeutuneeksi. Lähivaikutusalueiden ulkopuolisista rannoista käytetään nimitystä vapaat rannat. 16

19 Kalvolan järvenrantojen sulkeutuneisuusanalyysissä otettiin huomioon kaikki vuoden 2002 rakennus- ja huoneistorekisterissä olevat rakennukset, joiden koordinaattitiedot olivat saatavissa. Tiedot puuttuivat noin 10 % rakennus- ja huoneistorekisterissä olevista rakennuksista. Näitä rakennuksia ei voitu ottaa sulkeutuneisuusanalyysissä huomioon. Tämän vuoksi rantojen todellinen sulkeutuneisuusaste voi olla tässä esitettyä hieman suurempi. Tavoite Rantarakentamisessa kuten muussakin rakentamisessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia. Lain ensimmäisen luvun ensimmäisessä pykälässä todetaan, että lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Rantarakentamisessa tavoitteena on, että ennen rakentamista ranta-alueen käyttö suunnitellaan joko yleis- tai asemakaavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki /132. Rantojen suojelu ja rantojen maankäytön ohjaus sluettelo.htm Wakkanet Oy, Kestävä rakentaminen Väestörekisterikeskus, Rakennus- ja huoneistorekisteri. 17

20 11. UIMAVEDEN LAATU 10 8 UIMAVESIEN LAATU URHEILUKENTÄN RANNALLA KALVOLASSA huonoja tai välttäviä hyviä näytteitä kpl Lähde: Hämeenlinnan seudun ktt ky ympäristöosasto 10 8 Kuva 16. Uimavesien laatu Urheilukentän rannalla UIMAVESIEN LAATU LEPAANRANNAN ULKOILUMAJALLA KALVOLASSA huonoja tai välttäviä hyviä näytteitä kpl Kuva 18. Kalvolan yleiset uimarannat Lähde: Hämeenlinnan seudun ktt ky ympäristöosasto Kuva 17. Uimavesien laatu 2003 Kalvolassa tarkkaillaan säännöllisesti kahden uimarannan veden laatua, yleistä kuntoa ja varustetasoa neljä kertaa kesässä. 18

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

Radonin vaikutus asumiseen

Radonin vaikutus asumiseen Radonin vaikutus asumiseen Pohjois-Espoon Asukasfoorumi 28.10.2010 Tuomas Valmari, Säteilyturvakeskus Radon on radioaktiivinen kaasu, joka hengitettynä aiheuttaa keuhkosyöpää syntyy jatkuvasti kaikessa

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012

Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta. Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Ampumarata ympäristöturvallisuuden näkökulmasta Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Turvallinen ampumarata -seminaari 2.3.2012 Esityksen sisältö Rajautuu haitallisten aineiden aiheuttamiin riskeihin Ympäristöhaitan

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat

Yleisötilaisuuden ympäristöasiat. Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuuden ympäristöasiat Ilmoitukset ja luvat Yleisötilaisuudesta mahdollisesti vaadittavia ilmoituksia ja lupia Meluilmoitus Ympäristönsuojelulaki 527/2014 Jätehuoltosuunnitelma Jätelaki 646/2011

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1.

Uimavesidirektiivin. Suomessa. Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö. Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, 14.1. Uimavesidirektiivin toimeenpano Suomessa Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Jätevedet ja hygienia -iltaseminaari, Direktiivi i uimaveden laadun hallinnasta (2006/6/EY) Direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö

Kaavoitus ja pohjavedet. Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö Kaavoitus ja pohjavedet Hydrogeologi Timo Kinnunen Uudenmaan ELY-keskus Luonnon- ja vesiensuojelun yksikkö 7.10.2015 Kaavoitus ja pohjavedet, sisältö: Maankäytön suunnittelujärjestelmä Suomessa Esimerkkejä

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen

Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintana luonnonvarojen säästäminen Liiketoimintaa ympäristöstä -asiakastilaisuus 10.12.2013 Yliaktuaari Tilastokeskus Ympäristöliiketoiminta osana ympäristötilinpitoa Ympäristötilinpito mittaa

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008. Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen meluntorjunta: nykytila, tavoitteet ja toimet - Tilaisuus Kirkkonummella 29.9.2008 Risto Saari Liikenne- ja viestintäministeriö Melualueilla (päiväajan yli 55 db, LAeq7-22 > 55 db) asuvien lukumäärät

Lisätiedot

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella

Liikenneturvallisuustyö. Kirkkonummella Liikenneturvallisuustyö Kirkkonummella Kalvosarjan sisältö 1. Liikenneturvallisuustilanne Liikenneonnettomuudet Koettu liikenneturvallisuus Koetut t liikenneturvallisuuspuutteet lli tt t 2. Liikenneturvallisuustyö

Lisätiedot

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013

Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Aloitusseminaari 29.5.2013 Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelma Aloitusseminaari 29.5.2013 Asialista 1. Porin seudun liikenneturvallisuussuunnitelman sisältö 2. Liikenneturvallisuustyön haasteet ja tavoitteet 3. Kävelyn

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Onko kestävän kehityksen indikaattoreista iloa? Janne Rinne Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kansalliset kestävän kehityksen indikaattorit Ensimmäiset keke-indikaattorit 2000 Kokoelmaa päivitetty ja uudistettu

Lisätiedot

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi ja luokitus 2.3 Laadun

Lisätiedot

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET

TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET TUULIVOIMALOIDEN MELUVAIKUTUKSET Tuulivoima Kotkassa 28.11.2013 Jani Kankare Puh. 040 574 0028 Jani.Kankare@promethor.fi Promethor Oy Vuonna 1995 perustettu asiantuntijayritys, jonka yhtenä toimialueena

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Kaavan 8159 meluselvitys

Kaavan 8159 meluselvitys Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Mittaus- ja Geotekniikkayksikkö Kaavan 8159 meluselvitys Hanke: 4010025 Pvm: 29.5.2008 Laatinut: Petri Jokinen SUUNNITTELUPALVELUT MITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAYKSIKKÖ

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

MIKKELI 20.9.2012 RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS SISÄLTÖ Yrityksemme Mikä on riski? Riskeihin pohjautuva kunnostus Kunnostuksen kustannuksista Kiinteät ohjearvot vs riskiperusteinen kunnostus RAMBOLL FINLAND

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU

Hakija Turun Moottorikerho ry, Itäinen Pitkäkatu 21, 20700 TURKU VAASAN HALLINTO-OIKEUS Valitus ympäristöluvasta/ Turun Moottorikerho ry:n enduromoottoripyörien maastoharjoittelurata/liedon Rakennus- ja ympäristölautakunta 101/25.6.2008 (Ympäristönsuojelulain 35 :n

Lisätiedot

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu

Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä. Lakimies Marko Nurmikolu Mitä urakoitsijan tulisi tietää ympäristölainsäädännöstä Lakimies Marko Nurmikolu Selvilläolovelvollisuus YSL 6 : Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014. Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS 2014 Yleisötilaisuus Fellmannia 12.5.2015 Maakuntakaava Valtuustokausi 2009-2012 Valtuustokausi 2013-2016 Valtuustokausi 2017-2020 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Lisätiedot

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo

Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo Melumallinnus Kauramäki / Etelä-Keljo JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAAVOITUS 2012 (9.3.2012) 1 TYÖN TARKOITUS Tässä melumallinnuksessa on tarkasteltu Ysitien(Vt 9) tieliikenteen aiheuttamaa melutasoa Etelä-Keljon

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI

KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 23.6.2014 KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI KORTTELIN 374 MELUSELVITYS, RAUMA RAUMAN KAUPUNKI Päivämäärä 23.6.2014 Laatija

Lisätiedot

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS

Vastaanottaja Lapuan kaupunki. Asiakirjatyyppi Raportti. Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Vastaanottaja Lapuan kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 3.4.2013 LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS LAPUAN KAUPUNKI POUTUNLEHDON ASEMAKAAVAN MELUSELVITYS Päivämäärä 03/04/2013

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Båssastranden asemakaava

Båssastranden asemakaava Båssastranden asemakaava Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelualue osoitettu yhtenäisellä punaisella viivalla. Lähivaikutusalue osoitettu sinisellä katkoviivalla.

Lisätiedot

Kaavan 8231 meluselvitys

Kaavan 8231 meluselvitys Kaavan 8231 meluselvitys Hanke: Pvm: 11.7.2008 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavan muutosta Pohtolan kaupunginosassa, korttelissa 2582. Tätä tarkoitusta varten Mittaus-

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

Talousveteen liittyvät terveysriskit

Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveteen liittyvät terveysriskit Talousveden aiheuttamista sairastumisista valtaosa on ulosteperäisten virusten tai bakteerien aiheuttamia. Taudinaiheuttajat Norovirukset ovat pieniä (25-80 nm), pyöreitä

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma

HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 Kirkonseudun asemakaava-alue Korttelien 65, 66 ja 68 asemakaavoitus Osallistumis- ja arvioimissuunnitelma HÄMEENKYRÖN KUNTA 1 HÄMEENKYRÖN KUNTA KORTTELIEN 65, 66 JA 68 ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireilletulo: 30.3.2009 versio: 15.8.2011 HÄMEENKYRÖN KUNTA 2 Suunnittelualueen

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Lisätiedot

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.

Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus. Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9. Maaperän pilaantuminen Suomessa toimialakatsaus lainsäädäntökatsaus Erikoissuunnittelija Outi Pyy Suomen ympäristökeskus 20.9.2012 Pilaantuneiden maiden kunnostus Suomessa Pilaantuneeksi epäiltyjä, todettuja

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013

Janakkalan kunta Turenki 5.9.2013 1 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Valtuusto on 10.6.2013 60 hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman.

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom

Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e /

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä

Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä Rakennusosien ja materiaalien uudelleenkäytön sääntelyyn liittyviä kysymyksiä ReUSE seminar Ulla-Maija Mroueh VTT Technical Research Centre of Finland Rakennusosien uudelleenkäytön sääntely Miten jäte-

Lisätiedot

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala

Uimavesiprofiili. Kurikanvainion uimaranta. Pirkkala Uimavesiprofiili Kurikanvainion uimaranta Pirkkala 17.12.2012 päivitetty 15.06.2015 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot: 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot:

Lisätiedot

Hangon Krogarsin meluselvitys

Hangon Krogarsin meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LANTMÄTARE AB ÖHMAN Hangon Krogarsin meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (5) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1 2 Ympäristömelun

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Seitap Oy SODANKYLÄ 1 SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava Korttelit 1 ja 2 Kaavaluonnoksen selostus MRA 30 vaiheessa SEITAP OY 2015 Seitap Oy SODANKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 PERUS- JA

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot