KALVOLAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KALVOLAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT"

Transkriptio

1 KALVOLAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT Ympäristöosaston monisteita HÄMEENLINNAN SEUDUN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄN YMPÄRISTÖOSASTO Marja Kokko ja Susanna Kiijärvi

2 Lähdeviite Kokko M. & Kiijärvi S Kalvolan kestävän kehityksen indikaattorit. Ympäristöosaston monisteita 59. Hämeenlinnan seudun kansaterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. ISBN ISSN Kaaviot ja kartat: Piirroskuvat: Marja Kokko Elina Kanerva

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ASUINKUNTAANSA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT TALOUSVEDEN LAATU ARSEENIN RISKIALUEET RADON PORAKAIVOVESISSÄ JÄRVIEN VEDEN LAATU RANNAT JA LOMA-ASUNNOT RANTOJEN SULKEUTUNEISUUS UIMAVEDEN LAATU METSIEN IKÄLUOKAT HENKEEN JA TERVEYTEEN KOHDISTUVAT RIKOKSET OMAISUUSRIKOKSET TOIMEENTULOTUKI KIRJASTOJEN LAINAT TYÖTTÖMYYS PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS VÄESTÖ VAALIT JA OSALLISTUMINEN KOULUTUSTASO ENERGIANSÄÄSTÖSOPIMUKSET YHTEENVETO SINILEVÄ YHDYSKUNTAJÄTE PILAANTUNEET MAA-ALUEET YMPÄRISTÖMELU TIELIIKENTEEN PÄÄSTÖT LIIKENNEONNETTOMUUDET SUOJELUALUEET PERINNEMAISEMAT... 32

4 1. JOHDANTO Kestävä kehitys on yleisesti hyväksytty paikallishallinnon toimintaa ohjaava tavoite. Se on jatkuva prosessi, jonka päämääränä on turvata hyvät elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville. Kestävä kehitys on laajempi käsite kuin ympäristönsuojelu. Se sisältää myös taloudellisen ja sosiaalisen ulottuvuuden ympäristönäkökulman lisäksi. Kestävään kehitykseen liittyvät päätökset tehdään pääasiassa kunnissa. Paikallishallinnolla on keskeinen asema kestävän kehityksen edistäjänä mm. maankäytön suunnittelun, liikennesuunnittelun ja palveluiden järjestämisen kautta. Tämän vuoksi tarvitaan myös kuntakohtaista kestävän kehityksen seurantaa. Paikallishallinnon kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen seuraamiseen tarvitaan erilaisia välineitä. Kestävän kehityksen indikaattorit eli mittarit ovat yksi osa seurantajärjestelmää. Seurannassa käytetään useita erilaisia mittareita, koska ei ole olemassa yhtä ainoaa kestävän kehityksen indikaattoria, joka sisältäisi ympäristön, talouden ja sosiaalisen kestävyyden monimutkaiset vuorovaikutussuhteet. Mihin Kalvolan kestävän kehityksen indikaattoreita tarvitaan? mittaamaan kestävän kehityksen tavoiteohjelman toteutumista selvittämään, onko kunnan kehitys kestävällä pohjalla antamaan tarvittavaa tietoa päätöksenteon pohjaksi selvittämään elinympäristön tilassa tapahtuvia muutoksia ennustamaan tulevia ympäristöongelmia ja auttamaan niihin varautumisessa Kalvolan kestävän kehityksen indikaattoriehdotuksia tarkasteltaessa on syytä muistaa, että kestävän kehityksen toteutumiseen vaikuttavat monet eri tekijät yhdessä: ihmisten tavoitteet, luonnonvarojen hyödyntämistavat, alueelliset erityispiirteet ja ekologiset reunaehdot. Jotta näiden eri tekijöiden monimutkaiset vuorovaikutussuhteet pystyttäisiin ottamaan huomioon, on tärkeää, että sosiaalisia, taloudellisia ja ekologisia kestävän kehityksen mittareita tarkastellaan yhdessä. Kuntien erityispiirteet kuten luonto, sijainti, elinkeinorakenne ja väestö edellyttävät omia, paikallisista lähtökohdista kehitettyjä indikaattoreita. Siksi eurooppalaiset, valtakunnalliset tai alueelliset indikaattorijärjestelmät eivät yksistään riitä kuntatason kestävän kehityksen seurantaan. 2 Kuva 1. Kataja (Elina Kanerva)

5 2. KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto on ollut yksi edelläkävijöistä paikallistason kestävän kehityksen seurannan kehittämisessä Suomessa. Kestävän kehityksen indikaattoreiden kehittäminen aloitettiin vuonna 1998 ja tammikuussa 1999 julkaistiin ympäristöosaston internet-sivuilla 20 ensimmäistä kestävän kehityksen mittariehdotusta. Kaikki indikaattoriehdotukset ovat syntyneet yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Asukkailta, viranomaisilta ja luottamushenkilöiltä saadun palautteen ja erilaisten kyselyiden perusteella mittareita on uusittu ja päivitetty säännöllisesti. Vuosina Kalvola osallistui ympäristöosaston koordinoimaan ja Hämeen ympäristökeskuksen rahoittamaan EUprojektiin Kestävän kehityksen mittarit. Projektissa oli mukana kahdeksan Kanta-Hämeen kuntaa (Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola, Renko, Janakkala, Forssa ja Riihimäki). Projektissa valmistui kestävää kehitystä kuvaavaa indikaattoria jokaiseen projektikuntaan. Indikaattorit valittiin pitkälti siten, että ne mahdollistavat vertailun muiden kuntien ja kaupunkien välillä. Muita tärkeitä mittareiden valintakriteereitä olivat niiden luotettavuus, käyttökelpoisuus (myös paikallisessa päätöksenteossa) ja päivitettävyys. Vuodesta 2003 lähtien ympäristöosasto on jatkanut kestävän kehityksen indikaattoreiden päivitystä EU-projektissa Hämeenlinnan seudun hyvä tulevaisuus. Tähän raporttiin on koottu ympäristöosaston keräämää elinympäristöä koskevaa tietoa, joka esitetään havainnollisina karttoina ja kaavioina. Raportissa kuvataan ympäristön tilaa, ympäristön terveyttä, luonnon monimuotoisuutta sekä sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä indikaattoreiden avulla. Raportin indikaattorit toimivat lähtökohtana Kalvolan kestävän kehityksen seurannalle. Niitä tullaan jatkossa päivittämään (muuttamaan, poistamaan ja lisäämään) elinympäristössä tapahtuvat muutokset huomioon ottaen. Indikaattoreiden kehittämistyön taustalla on ollut ajatus siitä, että niitä käytettäisiin hyväksi päätöksenteossa ja suunnitelmien laadinnassa. Indikaattoreiden avulla voidaan lisätä tietoisuutta ympäristö-, sosiaali- ja talousasioiden välisistä yhteyksistä ja siten osaltaan vahvistaa päätöksentekokykyä. Tämän poliittisen prosessin rinnalla on yhtä tärkeää tarjota asukkaille tietoa kunnan kestävästä kehityksestä. Tieto on kaiken osallistumisen perusedellytys. Kalvolalaiset tarvitsevat tietoa, jotta he voivat vaikuttaa siihen, mihin suuntaan kuntaa jatkossa kehitetään. Indikaattorit toivottavasti lisäävät asukkaiden kiinnostusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa oman elinympäristönsä asioihin. Jo perustuslain tasolla on säädetty, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille, ja julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus hyvään elinympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Paikallistason elinympäristön seurannasta on säädetty ympäristönsuojelulaissa, jonka mukaan kunnan on alueellaan huolehdittava ympäristön tilan seurannasta ja julkistettava seurantatiedot sekä tiedotettava niistä. Kalvolan osalta näitä lakisääteisiä ympäristöviranomaisen tehtäviä hoitaa Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, joka seuraa Kalvolan ympäristön tilaa ja tiedottaa siitä. Kestävän kehityksen indikaattorit ovat yksi osa tätä seurantajärjestelmää. 3

6 3. ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS ASUINKUNTAANSA ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS KALVOLASSA 2004 Kevyenliikenteen oloihin Luonto-ja retkeilyreittien laatuun ja määrään Turvallisuus ja yleinen järjestys Mahdollisuus osallistua paikallistason suunnittelu- ja päätöksentekoprosesseihin Julkinen liikenne Koulutusmahdollisuudet ja koulujen määrä Kulttuuri-,virkistys-ja vapaa-ajan palveluiden määrä ja laatu Sosiaali-ja terveyspalveluiden määrä ja laatu Rakennetun ympäristön laatu Luonnonympäristön laatu Työmahdollisuudet Asumistaso ja asunnon saatavuus 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa Kuva 2. Asukkaiden tyytyväisyys Kalvolassa 2004 Lähde: Ympäristökysely 2004, HML seudun ktt ky ympäristöosasto 4

7 ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS KALVOLASSA 1995 Turvallisuus Julkinen liikenne Koulut Kulttuuri ja vapaaaika Sosiaali- ja terveys Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö Asuminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa Lähde: Efektia (1995): Palvelujen laatu Hämeenlinnan seudulla 1995 Kuva 3. Asukkaiden tyytyväisyys Kalvolassa 1995 ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYS KALVOLASSA 2001 Turvallisuus Julkinen liikenne Koulut Kulttuuri ja vapaa-aika Sosiaali- ja terveys Rakennet t u ympärist ö Luonnonympärist ö Asuminen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % erittäin tyytyväinen melko tyytyväinen melko tyytymätön erittäin tyytymätön en osaa sanoa Lähde: Efektia (2001): Palvelujen laatu Hämeenlinnan seudulla 2001 Kuva 4. Asukkaiden tyytyväisyys Kalvolassa Asukkaiden tyytyväisyys asuinkuntaansa on yksi tärkeimmistä kestävän kehityksen indikaattoreista. Kuntalaisille tulisi luoda mahdollisuus asua mm. seuraavat kriteerit täyttävissä olosuhteissa: turvallinen asuinympäristö, hyvä työpaikka, laadukas rakennettu- ja luonnonympäristö sekä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa paikalliseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Asukastyytyväisyydestä saadaan tietoa erilaisten kyselytutkimusten avulla. Kalvolassa on tehty vuosina 1995 ja 2001 kyselytutkimus palveluiden laadusta. Vuonna 2004 ympäristöosasto toteutti ympäristökyselyn, jolla selvitettiin sekä asukastyytyväisyyttä kunnan eri toimintoihin että ympäristöasenteita. Näiden kyselyiden perusteella voidaan todeta, että kalvolaiset pitävät kuntaansa turvallisena ja luonnonläheisenä asuinpaikkana. Uusimman asukaskyselyn (2004) mukaan kuntalaiset olivat tyytyväisimpiä luonnonympäristön laatuun. Kaikkein tyytymättömimpiä kalvolaiset olivat julkiseen liikenteeseen ja työmahdollisuuksiin. Kehitys Asukkaiden tyytyväisyydessä paikallisyhteisöön ei ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia vuodesta 1995 vuoteen Vuoden 2004 kysely poikkesi hieman aiemmista kyselyistä, mikä vaikeuttaa vertailua aiempiin vuosiin. Efektia (1995). Palvelujen laatu Hämeenlinnan seudulla Efektia (2001). Palvelujen laatu Hämeenlinnan seudulla Tutkimuksia Nurminen M. (2004). Hämeenlinnan seudun ympäristökysely Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ympäristöosaston julkaisuja 31.

8 4. HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT t/a KALVOLAN HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT 1990, 2000 JA 2001 Maa- ja karjatalous Muu liikenne Tieliikenne Kiinteistöjen lämmitys ja muut aluelähteet Muu teollisuus : SYKE -Hertta-tietokanta. Rasilainen, T. ja Ruohonen, S. 2000: Hiilidioksidipäästöt projektikunnissa 1990 ja Ympäristöosaston monisteita 35. Kuva 5. Kalvolan hiilidioksidipäästöt Kasvihuonekaasupäästöjen määrä mittaa ihmistoiminnan aiheuttamaa kasvihuoneilmiön voimistumista ja ilmastonmuutosta. Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu, koska sitä on ilmakehässä huomattavasti enemmän kuin muita kasvihuonekaasuja. Hiilidioksidin osuus ilmastonmuutoksesta arvioidaan olevan noin 60 %. Hiilidioksidipäästöt voidaan jakaa luonnollisiin ja ihmisen aiheuttamiin päästöihin. Luonnon hiilenkierto käyttää jatkuvasti samaa hiiltä, joten hiilen kierto on tasapainossa lukuun ottamatta ihmisen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Suurin osa ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä syntyy poltettaessa fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa ja liikenteessä. Muita merkittäviä päästölähteitä ovat mm. teolliset prosessit. Kehitys Ihmisen toiminta on lisännyt kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ilmiö, jota pyritään torjumaan mm. Kioton pöytäkirjan avulla. Kalvolan hiilidioksidipäästöt ovat olleet vuodesta 1990 lähtien noin tonnia/vuosi. Suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja Kalvolassa on tieliikenne (43 %). Teollisuuden osuus hiilidioksidipäästöistä on 33 %. Tieliikenteen päästöjen määrään pystyy jokainen vaikuttamaan valitsemalla ympäristöystävällisen kulkumuodon. Tavoite Suomen tavoitteeksi on Kioton pöytäkirjassa asetettu kasvihuonekaasupäästöjen palauttaminen enintään vuoden 1990 tasolle. Velvoite on täytettävä vuosiin mennessä. Vuonna 2005 alkava EU:n sisäinen päästökauppa rajoittuu ensi vaiheessa hiilidioksidipäästöihin. Hiilidioksidipäästökaupan tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipäästöt EU-alueella Kioton sopimuksen vaatimalle tasolle. Sen piiriin kuuluvat keskikokoiset ja suuret energian tuotantolaitokset sekä huomattava osa energiavaltaisesta prosessiteollisuudesta. Tietopaketti ilmastonmuutoksesta Kuntaliitto, Kuntien ilmastonsuojelukampanja 6;1033;36689;36692 Rasilainen, T. ja Ruohonen, S Hiilidioksidipäästöt projektikunnissa 1990 ja 1998 (Forssa, Hattula, Hauho, Hämeenlinna, Janakkala, Kalvola, Renko ja Riihimäki). Ympäristöosaston monisteita 35. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto. 6

9 5. TALOUSVEDEN LAATU 20 VERKOSTOVEDEN LAATU KALVOLASSA Kalvolan vedenkäsittelylaitos on korjattu syyskuussa 2003, jolloin laitokselle on asennettu UV-desinfiointilaitteisto. näytteiden määrä kpl laatusuositusten ja vaatimusten raja-arvot ylittävät verkostovesinäytteet puhtaat verkostovesinäytteet Lähde: Hämeenlinnan seudun ktt ky ympäristöosasto Kuva 6. Verkostoveden laatu Kalvolassa Talousvedellä tarkoitetaan juomavettä sekä elintarvikkeiden tuotannossa, valmistuksessa, jalostuksessa, säilyttämisessä tai kaupanteossa käytettävää vettä. Talousveden valmistukseen käytetään pinta- ja pohjavettä. Pohjaveden laatu on yleensä pintavettä parempaa ja sen osuutta pyritään jatkuvasti nostamaan. Kehitys Vuosittain otettavien talousvesinäytteiden määrä Kalvolassa on vaihdellut näytteen välillä. Lähes kaikki Kalvolan verkostovesinäytteet täyttävät talousveden laatuvaatimukset. Kuvassa 6. näkyvät verkostoveden laatua heikentäneet ylitykset ovat johtuneet pääosin talousveden laatusuositusten ylityksistä. Vuonna 2003 ylitykset johtuivat raudan, mangaanin ja bakteerien kokonaislukumäärän laatusuositusten ylityksistä. Tavoite Vedellä on suuri kansanterveydellinen merkitys, joten tavoitteena on turvata laadultaan moitteetonta talousvettä juotavaksi, ruoanlaittoon, peseytymiseen, teollisuusprosesseihin ja palvelutuotantoon. Puhdas vesi ylläpitää väestön ja yksilön terveyttä. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Suomen ympäristökeskus, Talous- ja juomavesi Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut talousvedelle kemiallisia ja mikrobiologisia laatuvaatimuksia sekä muita tavoitearvoja, joita kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo säännöllisesti. Kalvolassa käyttövettä valmistaa ja jakaa Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Kalvolan vesi on jälleenimeytettyä pohjavettä eli raakavesikaivosta vesi pumpataan Kankaistenharjuun sadetukseen ja harjun juurella olevasta kaivosta vedenkäsittelylaitokselle. 7

10 6. ARSEENIN RISKIALUEET Arseeni (As) on luonnostaan maaperässä oleva alkuaine. Arseenia on kaikkialla luonnossa pieniä määriä, joten sitä liikkuu myös hydrologisen kierron eri vaiheissa ilmassa, maaperässä, kasveissa sekä pohja- ja pintavedessä. Arseeni tunnetaan paremmin nimellä arsenikki, jota on käytetty myrkkynä. Arseeni tulee porakaivovesiin pääosin maa- ja kallioperästä. Arseeni on yksi pahimmista yksittäisten kaivojen veden laadun ongelmista. Arseenia saa olla juomavedessä enintään 0,01mg/l. Pitkäaikaisen altistumisen seurauksena arseenin tiedetään aiheuttavan syöpäsairauksia ja ääreisverenkierron sairauksia. Arseenipitoista vettä ei tulisi käyttää juomavetenä. Muihin taloustarkoituksiin vettä voi käyttää, mutta joissakin kunnissa on kehotettu välttämään arseenipitoisen veden käyttämistä löylyvetenä. Kehitys Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ja Geologian tutkimuskeskus tekivät vuonna 1996 kuntayhtymän alueen kaivovesien laatututkimuksen. Keväällä ja kesällä 1996 näytteitä otettiin 108 porakaivosta ja 19 maakaivosta. Arseenin rajaarvo ylittyi 17 % näytteistä. Korkeat arseenipitoisuudet keskittyivät kuntayhtymän keskiosiin, Hattulaan ja Kalvolaan sekä Hämeenlinnan kaupungin pohjoisosaan. Korkein mitattu arseenipitoisuus ylitti raja-arvon lähes 200-kertaisesti. Porakaivon syvyydestä ei voi päätellä arseenipitoisuutta. Maakaivojen arseenipitoisuudet osoittautuivat pieniksi huolimatta näytteenoton keskittämisestä runsaasti arseenia sisältäville moreenialueille. Porakaivoanalyysien sekä kallio- ja maaperätietojen perusteella kuntayhtymän keskiosaan rajattiin arseenin riskialueet. Kuva 7. Arseenin riskialueet Vuoden 2000 lopussa Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto toteutti porakaivovesitutkimuksen, jonka avulla kartoitettiin yksityisten porakaivojen veden laatua kuntayhtymän (Hämeenlinna, Hattula, Hauho, Kalvola ja Renko) alueella. Yksi tutkituista terveydellisten laatuvaatimusten 8

11 parametreista oli arseenin pitoisuus vedessä. Kuntayhtymän alueen tutkituista 72 näytteestä 12 eli 17 % ylitti arseenin osalta annetun laatuvaatimuksen 0,01 mg/l. Arseenin raja-arvon ylittävien näytteiden suhteellinen osuus oli sama kuin vuonna 1996 tehdyssä tutkimuksessa. Verrattaessa tuloksia aiempiin tuloksiin, huomattiin että korkeat arseenipitoisuudet löytyivät suurimmaksi osaksi niiltä alueilta, jotka jo aikaisemmin oli luokiteltu riskialueiksi. Tavoite Tavoitteena on puhdas juomavesi. Kaivovesissä tulisi pyrkiä noudattamaan haitalliselle arseenille juomavedessä annettua enimmäisraja-arvoa 0,01 mg/l. Vesi tulisi puhdistaa tai siirtyä käyttämään puhdasta vettä mikäli raja-arvo ylittyy. Geologian tutkimuskeskus (2002). Tutkimusraportti 155. Tuhat kaivoa Suomen kaivovesien fysikaalis-kemiallinen laatu vuonna Idman (1996) Kaivovesitutkimus Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän alueella Geologian tutkimuskeskus. 9

12 7. RADON PORAKAIVOVESISSÄ Alueilla, joilla maaperässä on uraania, on pohjavedessä myös radonia (Rn), joka on Säteilyturvakeskuksen mukaan yleisin veden korkean radioaktiivisuuden aiheuttaja Suomessa. Radon on hajuton, väritön ja mauton radioaktiivinen kaasu, joka on terveysriski sekä hengitettynä että joutuessaan veden mukana juotuna elimistöön. Vedestä radonia vapautuu erityisesti astioiden- ja pyykinpesun yhteydessä, suihkussa ja muuten vettä lämmitettäessä avoimessa astiassa. Vedessä oleva radon haihtuu helposti huoneilmaan vettä lämmitettäessä. Juomaveden radonille altistutaan siten sekä hengitysteitse että juodussa vedessä. Juomaveden radonin aiheuttama säteilyriski on Suomessa huomattavasti pienempi kuin huoneilman radonin aiheuttama riski. Porakaivon käyttäjillä se on kuitenkin samaa luokkaa huoneilman riskin kanssa. Erot yksittäisten asuntojen ja kaivojen välillä ovat suuria. Rengas- ja lähdekaivoissa sekä vesilaitosvesissä radonpitoisuudet ovat yleensä pieniä. Kuva 8. Porakaivovesien radonpitoisuuksien keskiarvot ja porakaivovesitutkimustulokset (lähde: Säteilyturvakeskus STUK-A 171, Hämeenlinnan seudun ktt ky ympäristöosasto) tutkimuskaivoja kpl PORAKAIVOVESIEN RADONPITOISUUS KALVOLASSA Veden radonpitoisuus >1000 Bq/l Veden radonpitoisuus 300<1000 Bq/l Veden radonpitoisuus 100<300 Bq/l Veden radonpitoisuus 0<100 0 Bq/l Kuntayhtymän STUK:n tutkimus tutkimus Lähde: Hämeenlinnan seudun kkt ky ympäristöosasto ja STUK-A171 Kuva 9. Porakaivovesien radonpitoisuus 10

13 Kehitys Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto teki vuonna 2000 tutkimuksen porakaivovesistä. Kalvolassa tutkittiin 12 porakaivoa, jotka kaikki alittivat Säteilyturvakeskuksen yksityisille kaivoille antaman radonpitoisuuden suosituksen 1000 Bq/l. Näytteiden tuloksia verrattiin Säteilyturvakeskuksen vuosina tekemiin tutkimuksiin porakaivovesien radonpitoisuuksista. Säteilyturvakeskuksen tutkimuksissa Kalvolassa tutkittiin 9 porakaivoa, joista kaikki alittivat Säteilyturvakeskuksen yksityisille kaivoille antaman radonpitoisuuden suosituksen 1000 Bq/l. Tavoite Säteilyturvakeskus on antanut säteilylakiin 592/91 perustuen STohjeen vuonna Sen mukaan Säteilyturvakeskus suosittelee yksityisille kaivoille radonpitoisuuden pienentämistä, mikäli veden radonpitoisuus ylittää 1000 Bq/l. Niissä tapauksissa, joissa veden radonpitoisuus on suuri tai siinä on haitallisia määriä muita radioaktiivisia aineita, Säteilyturvakeskus suosittaa harkitsemaan liittymistä kunnan vesijohtoverkkoon tai kylän yhteiseen veden hankintaan, siirtymistä rengaskaivoon tai veden puhdistamista haitallisista aineista. PORAKAIVOVESIEN RADONPITOISUUS SUOMESSA 20 % 7 % 3 % 40 % 30 % Lähde: Säteilyturvakeskus, Säteily- ja ydinturvallisuuskatsauksia, Juomaveden radioaktiivisuus alle >100 Bq/l Bq/l Bq/l Bq/l yli 3000 Bq/l Kuva 10. Porakaivovesien radonpitoisuus Suomessa Mäkeläinen I, Huikuri P, Salonen L, Markkanen M, Arvela H (2001). Talousveden radioaktiivisuus perusteita laatuvaatimuksille. STUK-A Suomen ympäristökeskus, Radon porakaivovedessä Säteilyturvakeskus, Talousveden radon ja muut radioaktiiviset aineet ousvesi/fi_fi/esiintyminen/ Säteilyturvakeskus, Juomaveden radioaktiivisuus, Säteily- ja ydinturvallisuuskatsauksia. Voutilainen A, Mäkeläinen I, Huikuri P, Salonen L (2000). Porakaivoveden radonkartasto STUK- A

14 8. JÄRVIEN VEDEN LAATU Vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus kuvaa pintavesien keskimääräistä vedenlaatua sekä soveltuvuutta vedenhankintaan, kalavesiksi ja virkistyskäyttöön. Laatuluokka määräytyy vesistön luontaisen vedenlaadun ja ihmisen toiminnan vaikutuksien mukaan. Vesistöt luokitellaan viiteen luokkaan: Kuva 11. Vesistöjen yleinen käyttökelpoisuusluokitus Kalvolassa (lähde: Hämeenlinnan seudun ktt ky ympäristöosasto ja Hämeen ympäristökeskus) 12 Erinomainen: Vesialue on luonnontilainen. Vesistö on yleensä karu, kirkas tai lievästi humuspitoinen. Veden käyttöä rajoittavia leväesiintymiä ei todeta. Vesistö soveltuu erittäin hyvin kaikkiin käyttömuotoihin. Hyvä: Vesialue on lähes luonnontilainen, mutta lievästi rehevöitynyt tai selvästi humuspitoinen. Paikallisesti rajoittuneita leväesiintymiä voi esiintyä satunnaisesti. Vesistö soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin. Tyydyttävä: Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan lievästi rehevöittämä tai vedenlaatu on muuten muuttunut. Tähän luokkaan kuuluvat myös luonnostaan huomattavan rehevät tai erittäin humuspitoiset vedet. Levähaittoja voi esiintyä toistuvasti. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä voivat olla hieman luonnontilaisista arvoista kohonneet. Vesistö soveltuu yleensä tyydyttävästi useimpiin käyttömuotoihin. Välttävä: Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan voimakkaasti rehevöittämä tai vedenlaatu on muuten muuttunut. Levähaitat ovat yleisiä ja saattavat rajoittaa veden käyttöä pitkiä ajanjaksoja. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, pohja-aineksessa tai eliöstössä voivat olla selvästi luonnontilaisia arvoja korkeampia. Litorina-savimaiden vesistöissä ph-arvot voivat olla hetkellisesti hyvin alhaisia ja happamuudesta johtuvia kalakuolemia saattaa ajoittain esiintyä. Vesistö soveltuu yleensä vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset. Huono: Vesialue on jätevesien, hajakuormituksen tai muun toiminnan pilaama. Levähaitat ovat erittäin yleisiä ja runsaita

15 estäen vesistön käytön usein pitkäksikin aikaa. Rehevyydestä johtuen myös happitilanne voi olla heikko. Haitallisten aineiden pitoisuudet vedessä, sedimentissä tai eliöstössä voivat olla tasolla, josta aiheutuu selvä riski vesistön käytölle tai vesiluonnolle. Litorina-savimaiden vesistöissä ph-arvot voivat olla hyvin alhaisia pitkiä ajanjaksoja, jolloin happamuudesta johtuvia kalakuolemia esiintyy toistuvasti. Vesistön käyttöä rajoittaa pysyvästi tai ajoittain jokin edellä mainituista tekijöistä. Ympäristöosaston julkaisuja 29. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPAprojekti. Kalvolan järvien veden laatu vaihtelee välttävästä erinomaiseen. Järvikohtainen luokitus on esitetty kuvassa 11. Vedenlaadultaan erinomaisia ovat Kotkajärvi ja Renkajärvi. Hyvälaatuisia järviä ovat Ahvenuslammi, Iso-Ohtislammi ja Kanajärvi. Veden laadultaan tyydyttävään luokkaan kuuluvia järviä ovat Ahlajärvi, Harvianjoki, Kallijärvi, Lapiolammi, Leinamonjärvi, Lintumaanjärvi, Murhalammi, Uurtaanjärvi, Vanajanselkä ja Äimäjärven Rastinselkä. Veden laadultaan välttäväksi luokitellaan Iso-Salanti, Muulinjärvi, Ojajärvi, Keihäsjärvi, Tyvijärvi ja Äimäjärven pohjoisosa. Tavoite Tavoitteena on säilyttää järvien veden laatu mahdollisimman hyvänä. Tavoitteeseen päästään vähentämällä vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta. Erilaisia kuormitusmuotoja ovat pistekuormitus, hajakuormitus, laskeuma ja luonnonhuuhtouma. Koska pistekuormitus on nykyisin saatu pääosin kuriin, haasteena on hajakuormituksen vähentäminen. Hämeenlinnan seudun ktt ky ympäristöosasto, Vesistöjen tila Hämeenlinnan seudulla Suomen ympäristökeskus, Yleisluokituksen kriteerit Kanta-Hämeen järvet kestävään kehitykseen (JÄRKIhanke), suullinen tiedonanto projektipäällikkö Heli Jutilalta Jutila H. & Harju H. (2004). Kalvolan luonto-opas. 13

16 9. RANNAT JA LOMA-ASUNNOT kpl KESÄMÖKKIEN MÄÄRÄ KALVOLASSA Edellä lueteltujen negatiivisten vaikutusten lisäksi mökkeilyllä on myös useita positiivisia vaikutuksia: mökkiläiset lisäävät kunnan palvelujen käyttöastetta, mökkeilyllä voidaan edesauttaa maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta, mökeillä käytetään paljon uusiutuvaa puuenergiaa ja mökkeily lisää maaseudun elävänä säilymistä. Tärkeintä on kuitenkin se, että loma-asunto on suomalaisille merkittävä virkistäytymisen ja rentoutumisen paikka Lähde: Tilastokeskus Kuva 12. Kesämökkien määrä Kalvolassa Ranta on monimuotoinen elinympäristö, jossa maa- ja vesiluonto kohtaavat ja elävät vuorovaikutuksessa. Rantarakentamisella vaikutetaan suhteellisen pysyvästi rannan käyttöön, kuten jokamiehen oikeuksien mukaiseen virkistyskäyttöön. Kaavoituksen avulla pyritään ohjaamaan rantojen käytön suunnittelua. Loma-asumisella on lukuisia ympäristövaikutuksia: kahdessa paikassa asuminen lisää luonnonvarojen kulutusta, mökkiliikenne aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä, mökkien jätevedet lisäävät vesistöjen ravinnekuormitusta, rantaviivan kaavoittaminen vie tilaa kasveilta ja eläimiltä, mökkirakentaminen vähentää rantojen yleistä virkistyskäyttöä ja sähkön kulutus on kasvaa mökkien talvikäytön myötä. Kuva 13. Kalvolan loma-asuntojen sijainti 14

17 Kehitys Suomi on aikaisemmin ollut ainoa Euroopan maa, jossa rannoille rakentamista ei rajoitettu suojavyöhykkeillä tai tiukoilla kaavamääräyksillä. On esitetty arvioita, että noin 80 % Suomen rantarakentamisesta on toteutunut ilman varsinaista maankäytönsuunnittelua. Viime vuosina ranta-alueiden maankäytön suunnittelua on tehostettu. Vuonna 1997 voimaan tuli rantojen kaavavelvoite ja vuonna 2000 voimaan tulleessa maankäyttö- ja rakennuslain 72 pykälässä on ranta-alueita koskevat erityiset säännökset. Säännösten mukaan ranta-alueelle ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Kalvolassa oli vuonna 2003 Tilastokeskuksen mukaan 1014 lomaasuntoa. Vuodesta 1980 lähtien loma-asuntojen määrä on tasaisesti kasvanut. Kalvolassa reilu puolet loma-asunnoista sijaitsee korkeintaan 100 m etäisyydellä rantaviivasta. Tavoite Maankäyttö- ja rakennuslaissa on annettu ranta-alueiden lomaasutusta koskevia kaavoja varten erityiset sisältövaatimukset, joissa otetaan huomioon mm. luonnonsuojelu, virkistystarpeet, maisemaarvot, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen. Kunnilla on mahdollisuus vaikuttaa rantarakentamiseen kaavoituksen ja rakennusvalvonnan keinoilla, joilla ympäristöarvot voidaan kytkeä yhä paremmin mukaan suunnitteluun ja rakentamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslaki /132. Sisäasiainministeriö (2003). Saaristo-ohjelma C2256CA7002E46E6/$file/saaristo_ohjelma_2003_2006.pdf Stranden, L. (2003). Joka niemeen notkoon saarelmaan. Ympäristö ja terveys 2/2003. Väestörekisterikeskus, Rakennus- ja huoneistorekisteri. 15

18 10. RANTOJEN SULKEUTUNEISUUS KALVOLAN RANTOJEN SULKEUTUNEISUUSASTE Renkajärvi Kotkajärvi Vanajavesi Äimäjärvi Kanajärvi Iso-Salanti Ke ihäsjärvi Lintumaan Tyvijärvi Leinamonj Ahlajärvi Uurtaanjär Ojajärvi Muulinjärvi Kokkijärvi 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vapaata rantaa Sulkeutunutta rantaa : HML seudun ktt ky ympäristöosasto, Väestörekisterikeskus (rhr- Kuva 14. Kalvolan rantojen sulkeutuneisuusaste Rantojen luonnontilaa muuttavat vakituinen asutus, teollisuus ja vapaa-ajan asutus. Rantarakentamisen yhteydessä puhutaan usein myös rannan sulkeutuneisuudesta. Rannan sulkeutuneisuudella tarkoitetaan sitä, että rakennettu rantavyöhyke vaikeuttaa rantaalueiden hyödyntämistä muihin maankäyttömuotoihin ja samalla rajoittaa rantojen jokamiehenoikeuteen perustuvaa virkistyskäyttöä. Kalvolan rantojen sulkeutuneisuusaste on 48 % eli lähes puolet rannoista on rakennusten lähivaikutuspiirissä. Vapaita järvenrantoja voidaan siis arvioida olevan 52 %. On kuitenkin huomattava, että Kalvolassa vapaan rannan käyttömahdollisuuksia vähen tävät olemassa olevien rakennusten lisäksi tiet ja monet luonnontekijät. Kuva 15. Kalvolan rantojen sulkeutuneisuus Kalvolan rantojen sulkeutuneisuus arvioitiin siten, että Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteristä paikannettiin rakennusten sijainti koordinaattitiedoin. Tämän jälkeen yksittäisen rakennuksen lähivaikutusalue määriteltiin ympyräksi, jonka säde on 100 metriä. Se osa rantaviivasta, joka sisältyy edellä määriteltyyn rakennuksen lähivaikutusalueeseen, katsotaan sulkeutuneeksi. Lähivaikutusalueiden ulkopuolisista rannoista käytetään nimitystä vapaat rannat. 16

19 Kalvolan järvenrantojen sulkeutuneisuusanalyysissä otettiin huomioon kaikki vuoden 2002 rakennus- ja huoneistorekisterissä olevat rakennukset, joiden koordinaattitiedot olivat saatavissa. Tiedot puuttuivat noin 10 % rakennus- ja huoneistorekisterissä olevista rakennuksista. Näitä rakennuksia ei voitu ottaa sulkeutuneisuusanalyysissä huomioon. Tämän vuoksi rantojen todellinen sulkeutuneisuusaste voi olla tässä esitettyä hieman suurempi. Tavoite Rantarakentamisessa kuten muussakin rakentamisessa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslakia. Lain ensimmäisen luvun ensimmäisessä pykälässä todetaan, että lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Rantarakentamisessa tavoitteena on, että ennen rakentamista ranta-alueen käyttö suunnitellaan joko yleis- tai asemakaavalla. Maankäyttö- ja rakennuslaki /132. Rantojen suojelu ja rantojen maankäytön ohjaus sluettelo.htm Wakkanet Oy, Kestävä rakentaminen Väestörekisterikeskus, Rakennus- ja huoneistorekisteri. 17

20 11. UIMAVEDEN LAATU 10 8 UIMAVESIEN LAATU URHEILUKENTÄN RANNALLA KALVOLASSA huonoja tai välttäviä hyviä näytteitä kpl Lähde: Hämeenlinnan seudun ktt ky ympäristöosasto 10 8 Kuva 16. Uimavesien laatu Urheilukentän rannalla UIMAVESIEN LAATU LEPAANRANNAN ULKOILUMAJALLA KALVOLASSA huonoja tai välttäviä hyviä näytteitä kpl Kuva 18. Kalvolan yleiset uimarannat Lähde: Hämeenlinnan seudun ktt ky ympäristöosasto Kuva 17. Uimavesien laatu 2003 Kalvolassa tarkkaillaan säännöllisesti kahden uimarannan veden laatua, yleistä kuntoa ja varustetasoa neljä kertaa kesässä. 18

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus

MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus MATTI-tietojärjestelmä ja PIMA-kunnostukset tilastokatsaus Mutku ry 21.3.2013 Outi Pyy, Suomen ympäristökeskus Käsiteltävät aiheet Maaperän tilan tietojärjestelmä Tietojärjestelmän kohteet Alueiden kunnostaminen

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila

Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille. Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Kaupunginarkkitehti Ilmari Mattila 13.4.2016 Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivallan siirto kunnille Poikkeamistoimivallan siirtoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta

Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta Selvitys valtioneuvoston periaatepäätöksen ja valtakunnallisen toimintaohjelman toteutumisesta meluntorjunnasta Ari Saarinen Lentomelun seudullinen seurantaryhmä 13.12.2012 Meluntorjunnan toimintaohjelma

Lisätiedot

Hiidenmäen meluselvitys

Hiidenmäen meluselvitys Hiidenmäen meluselvitys Hanke: Pvm: 15.6.2009 Laatinut: Petri Jokinen Tausta Tampereen kaupunki tekee asemakaavaa (8111 ja 8255) Ruskon kaupunginosassa. Tätä tarkoitusta varten on valmistanut melumallin

Lisätiedot

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

osana liikennejärjestelmää

osana liikennejärjestelmää Tieliikenne osana liikennejärjestelmää Osastonjohtaja Sami Mynttinen Aina voi tapahtua 2 Liikennejärjestelmä ja tieliikenne Määritelmä Liikennejärjestelmä koostuu liikenteen infrastruktuurista, sitä käyttävästä

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön

MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA. Opas ja sen soveltaminen käytäntöön MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Opas ja sen soveltaminen käytäntöön 7.12.2013 Taustaksi Uudenmaan ELY-keskus on laatinut oppaan MELUN- JA TÄRINÄNTORJUNTA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA Perustuu

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi ja luokitus 2.3 Laadun

Lisätiedot

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua

Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Ympäristömegatrendit osaksi yritysten arvoketjua Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Ympäristöosaaminen arvoketjussa 20.9.2011 Teknologiateollisuus, Helsinki Kuva: Lauri Rotko/Plugi Megatrendit - lähtökohdat

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015

ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Maaperän tilan tietojärjestelmä ja. Teija Haavisto / Suomen ympäristökeskus

Maaperän tilan tietojärjestelmä ja. Teija Haavisto / Suomen ympäristökeskus Maaperän tilan tietojärjestelmä ja maaperän pilaantuminen Teija Haavisto / Suomen ympäristökeskus Kohteiden kartoittaminen Tietoja kartoitettu 1980-luvun lopusta lähtien Saastuneiden maa-alueiden selvitys-

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot

Tietoja arvioinnin laatijoista 2.1 Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 eli koko hanke toteutetaan Soklissa. Rakenteiden vaihtoehdot.

Tietoja arvioinnin laatijoista 2.1 Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 eli koko hanke toteutetaan Soklissa. Rakenteiden vaihtoehdot. 23 LIITTEET Liite 1 Tietoja arvioinnin laatijoista 2.1 Hankevaihtoehdot VE1 ja VE2 eli koko hanke toteutetaan Soklissa. Rakenteiden vaihtoehdot. 2.2 Hankevaihtoehto VE3 eli malmin rikastus Venäjällä. Malmin

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 20.4.2016 UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja 1.3

Lisätiedot

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus Turvallinen ja terveellinen ympäristö? WHO terveyden määritys utopia

Lisätiedot

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op

Ryhmä 5. Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Ryhmä 5 Ihminen ja Ympäristö Tms. 5 op Perustiedot Ajankohta: kevätlukukausi, muiden moduulien jälkeen Korvaa: YMPP123 YMPP105 (biologia, avoin yliopisto) Koordinoi: YMP Keskeisin oppiaines.ideointia.

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö

Asumisterveysasetus Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysasetus 2015 26.3.2015 Vesa Pekkola Ylitarkastaja Sosiaali- ja terveysministeriö Asumisterveysohje muutetaan perustuslain mukaisesti asetukseksi 32 1 momentti; Asuntoja, yleisiä alueita ja

Lisätiedot

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu

Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Keski-Suomen liikenneturvallisuusstrategian valmistelu Aluepäällikkö Leena Piippa, Liikenneturva 1 Strategia Liikenneturvallisuusstrategia on asiakirja, jossa on määritelty: Visio maakunnan liikenneturvallisuudesta

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO

RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.1.2016 Viite 1510024178 RAUMAN KAUPUNKI SUOMEN TÄRPÄTTI OY, TISLAAMOHANKE, RAUMA MELUARVIO RAUMAN KAUPUNKI MELUARVIO Päivämäärä 15.1.2016

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle

Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaratojen ympäristölupaohjeistus OSA C Lupaviranomaiselle Ampumaradat ja viranomaisohjauksen tulevaisuuden näkymät Messukeskus,11. maaliskuuta 2011 Outi Pyy/Suomen ympäristökeskus OSA C LUPAVIRANOMAISELLE

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen onnistuu

Täydennysrakentaminen onnistuu Täydennysrakentaminen onnistuu Ohjaavan viranomaisen näkemyksiä täsmäiskuihin Alueidenkäyttöpäällikkö Brita Dahlqvist-Solin/Uudenmaan ELY-keskus Näkemykset perustuvat ELY:n rooliin ELY-keskusten tehtävä

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA UIMAVESIPROFIILI Kuvaus uimaveden ominaisuuksista sekä sen laatuun haitallisesti vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkityksestä. HAKALANRANTA Hakalanranta 21 337200 RITVALA UIMAVESIPROFIILI HAKALANRANTA

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen

Kommenttipuheenvuoro. Anni Mikkonen Kommenttipuheenvuoro Anni Mikkonen 30.9.2014 Tuulivoimatilanne Suomessa suhteessa tavoitteisiin Tilanne 31.12.2013 448 MW Tuotanto 777 GWh/a (2013) Suomen energia- ja ilmastostrategia 2020 tavoite: 6 TWh

Lisätiedot

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset

Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Pohjavesialueita koskevan lainsäädännön uudistukset Kaavoituksen ajankohtaispäivä 14.6.2016 Ylitarkastaja Maria Mäkinen Varsinais-Suomen ELY-keskus 13.6.2016 Kartoituksen vaihe Tärkeät pohjavesialueet

Lisätiedot

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa

Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Sisäympäristön laadun arviointi energiaparannuskohteissa Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy, FM Mari Turunen ja Maria Pekkonen, FT Liuliu Du DI Virpi Leivo ja Anu Aaltonen, TkT Mihkel Kiviste Prof. Dainius

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008

Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä. Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 Yhteiskunnallinen ohjaus kohti kestävää liikennettä Risto Saari Auto- ja kuljetusalan tulevaisuusseminaari, Laurea 9.10.2008 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 1991

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376

FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) Hangon kaupunki Kantakaupungin yleiskaava 104-C9376 FCG Planeko Oy OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 ( 7 ) HANGON KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63, 64 ) 1 PERUSTIEDOT KAAVAN NIMI: KANTAKAUPUNGIN YLEISKAAVA KAAVA-ALUE: Kaava-alue

Lisätiedot

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio

Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Yhdyskuntajätevesien suositussopimuksen liitemuistio Suositussopimuksen luonteesta Suositussopimuksen allekirjoittajilla ympäristöministeriöllä, Suomen Kuntaliitto ry:llä ja Suomen Vesilaitosyhdistys ry:llä

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta.

Etelä-Savon seutukaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.12.2001, koskee koko suunnittelualuetta. SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN RANTAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Oikeusvaikutteinen osayleiskaava on tarkoitus laatia Sulkavan kunnan Partalansaaren ranta-alueille.

Lisätiedot

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi 5.2.2016 1 Suomessa on korkeita radonpitoisuuksia sisäilmassa Maa- ja kallioperän uraanista syntyy jatkuvasti radonkaasua Graniitit Läpäisevät harjut

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Parainen 9.5.2012 9.5.2012/ Lähtökohta (VL 2:6): Yleisen oikeuden mukaisen ruoppauksen toteuttamiseen ei tarvitse

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY

SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY SEURANTA KUNTIEN LIIKENNETURVALLISUUSSUUNNITELMISSA KESTÄVÄN KUNTA- JA KAUPUNKILIIKENTEEN PÄIVÄT 16.-17.9.2015 JUHA HELTIMO, STRAFICA OY Kuntien liikenneturvallisuustyö Lain edellyttämää asukkaiden hyvinvoinnin

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Kainuun tuulivoimamaakuntakaava Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset Ehdotus MH 25.8.2015 Maakuntakaavaehdotus MH 25.8.2015 2 Julkaisija: Kauppakatu 1 87100 KAJAANI Puh. (08) 615 541 Faksi (08) 6155 4260

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo

Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo 8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI LOKKISAARI Valtimo Uimavesiprofiili Lokkisaaren uimaranta Valtimo Kuva: TimoKarreinen UIMAVESIPROFIILI Lokkisaaren uimaranta Valtimo 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan

Lisätiedot

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe) Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava

Lisätiedot

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma H A N G O N K A U P U N K I Stormhälla Stora ja Lilla Tallholmen saarten ja ranta- alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.1.2013 / 6.3.2013 / 27.3.2013/ 31.1.2014/

Lisätiedot

TIETOISKU 8/2002 Espoo

TIETOISKU 8/2002 Espoo 1 TIETOISKU 8/22 Espoo 1.1.22 Kestävä kehitys Espoossa 22 Kestävän kehityksen kulmakivinä pidetään ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA

UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA 1/10 UIMAVESIPROFIILIN LAATIMINEN: REIJOLA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Jokikatu 8, faksi (013) 267 4474 Sivu 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Taustaa... 3 2 Uimavesiprofiilin sisältö... 4 2.1 Maantieteellinen sijainti...

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

8.5.2015. UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES

8.5.2015. UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES 8.5.2015 UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes. UIMAVESIPROFIILI HYVÄRILÄN UIMARANTA NURMES UIMAVESIPROFIILI Hyvärilän uimaranta Nurmes 2 SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen Liito-oravat kaupunkioloissa seminaari Espoossa 11.11.2014 12.11.2014 Esityksen sisältö Liito-oravaa koskevat

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä

Tampereen raitiotien vaikutukset. Liikenteen verkolliset päästötarkastelut. Yleistä Matti Keränen Trafix Oy 27.6.2016 Tampereen raitiotien vaikutukset Liikenteen verkolliset päästötarkastelut Yleistä Työ tehtiin raitiotien päästövaikutusten selvittämiseksi koko kaupungin alueella. Työn

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen Kaavoitusjärjestelmä Kaavat maaseudun maankäytön ohjaajana Itäsuomalainen kylä suunnittelualustana Janne Nulpponen Maakuntasuunnittelija Etelä-Savon maakuntaliitto Maankäytönsuunnittelujärjestelmä

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa alueittain

Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa alueittain Kaivovesien analyysitulosten yhteenvetoa ittain Porvoon terveydensuojelu on analysoinut tiedossaan olevien kaivovesinäytteiden analyysituloksia yksityiskaivoista, ja koonnut niistä yhteenvetoa ittain.

Lisätiedot

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ

TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ tammikuussa 2016 TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ Tiivistelmä Hengitysilman tavallisin laatuluokitus vuorokausi-indeksin mukaan oli tammikuussa muilla mittausasemilla tyydyttävä, paitsi ssa ja

Lisätiedot

Liikenteen ympäristövaikutuksia

Liikenteen ympäristövaikutuksia Liikenteen ympäristövaikutuksia pakokaasupäästöt (CO, HC, NO x, N 2 O, hiukkaset, SO x, CO 2 ) terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti, ilmasto pöly terveys ja hyvinvointi, biodiversiteetti melu, tärinä

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA

TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus 05.04.2006/J Honkanen 1 TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUDET MELUASIOISSA Jukka Honkanen työsuojelupäällikkö HUS/Palvelukeskus

Lisätiedot

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta :

Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta : Itämeren kestävän kehityksen tutkimustarpeet Elina Rautalahti ympäristöministeriö Mitä kestävä kehitys? Suomalainen tulkinta Suomen kestävän kehityksen toimikunta 15.12.1994: Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti,

Lisätiedot