1 LUKIO-OPISKELUN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ JA ASIOITA... 2

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKIO-OPISKELUN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ JA ASIOITA SUORITUSOHJEITA LUKION OPPIMÄÄRÄ JA TUNTIJAKO OPINTO-OHJELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA OPINTO-OHJELMAN TARKISTAMINEN JA MUUTTAMINEN KURSSIN SUORITTAMINEN MUUALLA SUORITETUT OPINNOT OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA POISSAOLOT, LOMAT, MYÖHÄSTYMISET OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN JA KOULUSTA EROAMINEN OPISKELUN ARVIOINTI KURSSIN ARVIOINTI OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS YLIOPPILASTUTKINTO TUTKINNON RAKENNE: PAKOLLISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKEET TUTKINNON SUORITTAMINEN: KERRALLA TAI HAJAUTETUSTI OSALLISTUMISOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINEN YLIOPPILASKOKEIDEN UUSIMINEN JA TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN YLIOPPILASTUTKINNON SÄHKÖISTÄMINEN OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN OHJAUKSEN TYÖNJAKO OPISKELIJAHUOLTO OPISKELUN ERITYINEN TUKI OPINTOSOSIAALISET ASIAT KOULUN TOIMINTATAPOJA JA KÄYTÄNTEITÄ OPISKELIJAN VAIKUTUS- JA OSALLISTUMISMAHDOLLISUUKSIA HYVÄN KÄYTÖKSEN OHJEET JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ KURSSISELOSTEET ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI RUOTSIN KIELI RU ENGLANNIN KIELI EN SAKSAN KIELI SA RANSKAN KIELI RA VENÄJÄN KIELI VE ESPANJAN KIELI EA MATEMATIIKKA FYSIIKKA FY... 56

2 KEMIA KE BIOLOGIA BI MAANTIEDE GE USKONTO, EVANKELISLUTERILAINEN UE USKONTO, ORTODOKSINEN UO ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ET FILOSOFIA FI PSYKOLOGIA PS HISTORIA HI YHTEISKUNTAOPPI YH MUSIIKKI MU KUVATAIDE KU ILMAISUTAITO ILM TIETOTEKNIIKKA ATK LIIKUNTA LI TERVEYSTIETO TE LAJIVALMENTEINEN LIIKUNTA LIX (O) KESKI-POHJANMAAN URHEILUAKATEMIAN URHEILUVALMENNUS JLP, JKK, LEN, SLB, URH (O) OPINTO-OHJAUS OP YRITTÄJYYSKASVATUS ESIMERKKI KURSSIEN SUORITTAMISESTA

3 Tämän opinto-oppaan omistaa: Ohjausryhmäni: Ryhmänohjaajani: Puh. OTA TÄMÄ OPINTO-OPAS MUKAASI TULLESSASI SYKSYLLÄ KOULUUN. Voit pitää sitä päivittäin mukanasi. Täydennä opasta opintojesi aikana. SÄILYTÄ OPAS KOKO LUKIO-OPINTOJESI AJAN!! Jokainen Kyl:n opiskelija saa yhden opinto-oppaan ilmaiseksi, seuraavat maksavat 5 euroa / kappale. Aurea mediocritas - Kultainen keskitie -

4 KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKION YHTEYSTIEDOT Lukion rehtori Raimo Lammi puh Apulaisrehtori Kirsi Viiliäinen puh Opinto-ohjaaja Marja Ranta-Nilkku puh Kanslia Opettajien huone Kouluterveydenhoitaja Koulukuraattori Koulupastori Erityisopettaja Opettajien sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi(at)edu.kokkola.fi Rehtorin sähköpostiosoite: raimo.lammi(at)kokkola.fi Koulusihteerin sähköpostiosoite: anita.kauppinen(at)kokkola.fi Opettajille voi lähettää viestejä myös Wilmassa. Koulun osoite: Koulun kotisivut: Torikatu 41 A, Kokkola Vaihteiden numerot: Kokkolan kaupunki , terveyskeskus KYL:n Opinto-oppaaseen tulevista muutoksista tiedotetaan tulevien lukuvuosien Lukuvuosioppaissa. Kesken lukuvuotta tulevista muutoksista tiedotetaan koulussa ryhmänohjaustunneilla, Wilmassa ja / tai koulun kotisivuilla internetissä. Uusin opinto-opas löytyy aina koulun kotisivuilta sähköisessä muodossa.

5 TERVETULOA KOKKOLAN YHTEISLYSEON LUKIOON Tervetuloa aloittamaan lukio-opintoja Keski-Pohjanmaan vanhimmassa suomenkielisessä oppikoulussa. Syksyllä alkaa koulumme 118. lukuvuosi. Kokkolan yhteislyseon lukion toiminta-ajatus: nut Kokkolan yhteislyseon lukio on yleissivistävä, luokaton lukio, joka on erikoistunut matemaattis-luonnontieteelliseen osaamiseen ja lajivalmenteiseen liikuntaan. Koulussa opiskelija saa laaja-alaisen sivistyksen ja kasvaa ymmärtämään omia juuriaan ja keskipohjalaista kulttuuria. Opiskelijaa tuetaan ottamaan vastuuta itsestään ja arvostamaan lähimmäisiään, asuinympäristöään ja luontoa. Opiskelijaa kannustetaan osallistumaan koulun kansainvälisyyskasvatukseen. Opiskelija saa valmiudet korkeakoulututkintoon johtaviin ja muihin lukiopohjaisiin opintoihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Koulumme panostaa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden osaamiseen. Lukiomme tarjoaa liikuntapainotteisena mahdollisuuden monipuoliseen liikunnan harrastamiseen. Opiskelijoillamme on myös mahdollisuus yhdistää lukio-opintoihin ammatillisia opintoja ammatilliseen perustutkintoon saakka. Opintoja voi valita myös muista lukioista ja oppilaitoksista. Lukio-opiskelusi onnistumisen perustekijät voi kiteyttää seuraavasti: Valitse viisaasti ja harkiten, sitoudu valintoihisi ja hoida asiasi vastuullisesti. Ole aktiivinen ja oma-aloitteinen; hanki tietoa ja apua tarvitsemistasi asioista. Sinnikäs ja määrätietoinen työskentely koko lukioajan vie lopulta asettamiisi tavoitteisiin. Muista huolehtia opiskelukunnostasi; fyysisestä kunnosta huolehtiminen, riittävä ja monipuolinen ravinto sekä riittävä lepo ja virkistävä vapaa-aika harrastuksineen ja ystävineen antavat voimia ponnistella kohti tavoitteita. Ongelmia ja kysymyksiä tulee jokaiselle joskus vastaan, eikä niitä aina voi selvittää yksin. Opiskelun etukäteissuunnittelu ja keskustelut opettajan, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan, apulaisrehtorin tai rehtorin kanssa auttavat Sinua lukiossa eteenpäin. Toivotamme Sinulle antoisaa opiskelua perinteikkäässä Kokkolan yhteislyseon lukiossa! 1

6 1 LUKIO-OPISKELUN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ JA ASIOITA Luokattomuus Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen. Lukion voi suorittaa 2-4 vuodessa. Rehtori voi erityistapauksessa myöntää opiskeluajan pidentämisen viiteen vuoteen. Luokattomassa lukiossa jokainen tekee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman koko lukioaikaa varten. Ohjelmaa ja aikataulua on mahdollista tarkistaa opiskelun kuluessa. Luokattomassa lukiossa ei voi jäädä luokalle. Hylätyt kurssiarvosanat (= 4) voivat estää lukion päättötodistuksen ja ylioppilastutkintotodistuksen saamisen (katso kohta Oppiaineen oppimäärän arviointi ). Oppimistulosten ja opintojen sujuvan etenemisen takia kannattaa suorittaa kurssit hyväksytysti. Luokattomuus merkitsee myös sitä, että opettaja voi kursseittain vaihtua. Opiskelet monissa erilaisissa ryhmissä eli jollakin kurssilla voi olla abiturientteja, toista vuottaan lukiossa opiskelevia ja juuri lukionsa aloittaneita. Edelleen ryhmästä voi löytyä joku oppilas, jonka ensisijainen oppilaitos on muu kuin Kokkolan yhteislyseon lukio. Kurssi Lukio-opiskelu etenee suorittamalla kursseja. Oppiaineiden oppimäärät on jaettu itsenäisiksi kursseiksi, joiden pituus on keskimäärin 38 tuntia. Oppitunnin pituus koulussamme on 56,25 minuuttia (1,25 * 45 min.) Lähes kaikkien aineiden kurssit opiskellaan keskitetysti, eli ainetta on jakson aikana 4 oppituntia viikossa. Koulumme toimii yhteistyössä Kiviniityn lukion kanssa. Molemmilla lukioilla on yhteinen kurssitarjotin, josta opiskelija voi valita vapaasti kursseja. Opiskelijavaihtoa Kiviniityn lukioon helpottavat myös koulujemme yhteiset välituntiajat ja koeviikkojärjestelyt. Lukion kursseja on kolmenlaisia: Pakolliset kurssit ovat kaikille yhteisiä. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Ne ovat erittäin tärkeitä ylioppilastutkinnon kannalta, koska ylioppilastutkinnon tehtävät tulevat pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien pohjalta. Syventävillä kursseilla on merkitystä myös hakeuduttaessa jatkokoulutukseen. Koulukohtaiset kurssit, jotka ovat luonteeltaan syventäviä tai soveltavia. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja taikka saman tai muun koulutuksen järjestäjän tarjoamia ammatillisia opintoja tai lukion tehtävään soveltuvia muita opintoja. Ne vaihtelevat suuresti kouluittain. Valitse kiinnostuksesi mukaan. Kurssien sisällöistä on lyhyet kuvaukset toisaalla tässä opinto-oppaassa. 2

7 Jakso Lukuvuosi on jaettu 5 jaksoon. Yksi jakso kestää 7-8 viikkoa. Tietyn jakson aikana opiskellaan siihen jaksoon valittuja aineita päivittäin ja suoritetaan kokonainen kurssi. Poikkeuksena ovat liikunta, mikä opiskellaan puolen kurssin mittaisina kokonaisuuksina ja opinto-ohjauksen pakollinen kurssi, minkä opiskelu on jaettu kaikille lukiovuosille. Välillä oppiaineiden osalta on ns. taukojaksoja. Lukujärjestyksesi vaihtuu aina jakson vaihtuessa, joten vuoden aikana sinulla on viisi erilaista lukujärjestystä. Säilytä lukujärjestyksesi koko lukioajan esim. lukuvuosioppaassasi, saatat tarvita niitä myöhemmin. Koeviikko Jokainen jakso päättyy koeviikkoon. Kursseista pidetään yleensä kolmen tunnin kokeet. Kokeet palautetaan erillisinä kokeiden selitys- ja palautustunteina koeviikon päättyessä ja seuraavalla ryhmänohjaustunnilla. Sinun tulee osallistua kokeiden palautukseen. Koko lukuvuoden koepäivät näet vuosittain jaettavasta lukuvuosioppaasta, Wilmassa kurssitarjottimestasi ja työjärjestyksestäsi. Ryhmänohjaus Luokattomassa lukiossa opiskeluryhmät vaihtuvat tunneittain. Tiedonkulun varmistamiseksi ja koulun toiminnan järjestämiseksi opiskelijat on jaettu ohjausryhmiin (1A, 1B..). Ohjausryhmä pysyy samana koko lukioajan ja se kokoontuu yleensä kerran viikossa ryhmänohjaajan johdolla. Ryhmänohjaustunti on jokaiselle opiskelijalle pakollinen. Keski-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosverkosto lisää mahdollisuuksia Toisen asteen oppilaitosverkoston yhteistyö Keski-Pohjanmaalla tarjoaa Sinulle monia mahdollisuuksia yksilöllisen opiskelupolun rakentamiseksi. Voit valita opintoohjelmaasi toisista oppilaitoksista yksittäisiä kursseja lukujärjestyksesi sallimissa puitteissa. Opintojaksosta riippuen opiskelu tapahtuu joko verkon kautta etäopetuksena, verkko-oppimisalustalla tai lähiopetukseen osallistumalla. Ammatillisten oppilaitosten ja Keski-Pohjanmaan alueen muiden kuin Kokkolan lukioiden tarjontaan voit tällä hetkellä tutustua ja ilmoittautua kursseille KYL:n kotisivuilla olevan linkin tai Wilmassa olevan linkin ja ohjeiden mukaisesti. Em. kursseille ilmoittautuessa tulee sinulla olla lupa ilmoittautumiseen KYL:n opinto-ohjaajalta tai rehtorilta. Kurssitarjonta päivittyy lukuvuoden aikana, joten seuraa tarjontaa alkusyksyn jälkeenkin! Kokkolan muiden lukioiden yksittäisille kursseille voit ilmoittautua suoraan Wilmassa ko. lukion kurssitarjottimeen valintasi tekemällä. Lukiodiplomi Lukion taito- ja taideaineissa on mahdollista suorittaa Opetushallituksen ohjeiden mukaan lukiodiplomeja esim. kuvataiteessa, musiikissa ja liikunnassa. Lukiodiplomeilla voi osoittaa harrastuneisuutensa ko. aineeseen ja mahdollisesti saada pisteitä jatkoopintoihin haettaessa. Lisätietoja lukiodiplomien suorittamisesta saat aineenopettajalta tai opetushallituksen www-sivuilta: 3

8 Kurssitarjotin Koko lukuvuoden kurssitarjottimeen on koottu yhteen taulukkoon kaikki oppiaineiden kurssit, mitä lukiossamme tarjotaan ko. lukuvuonna. Oppiaineet merkitään lyhenteinä, mitkä löydät kurssiselosteista. Esimerkiksi SAB21 lyhenne tarkoittaa SA=saksa, B2=perusopetuksen vuosiluokalla 8 alkanut valinnainen kieli ja 1= kurssin numero. Kyseessä on siis jatkavan saksan ensimmäinen kurssi. Wilmassa kurssit näkyvät tyyliin HI4.2. Esimerkki tarkoittaa kyseessä olevan historian kurssi numero neljä. Pisteen jälkeen oleva numero 2 ilmaisee monesko järjestettävä historian neloskurssin ryhmä on kuluvana lukuvuonna. Jälkimmäisestä ryhmän numerosta sinun ei tarvitse välittää. Jokaisessa jaksossa on 8 palkkia. Palkit ovat kurssitarjottimessa ja Wilmassa vaakariveinä. Kussakin palkissa - esimerkiksi P1 - tarjottavien kurssien oppitunnit ovat samaan kellon aikaan, joten voit valita jokaisesta palkista yhden kurssin (poikkeuksena puolen kurssin mittaisina tarjottavat aineet, esim. liikunta ja abikurssit sekä opintoohjauksen kurssin osat). Voit siis yhdessä jaksossa opiskella enintään 8 kurssia. Koko lukuvuoden kurssitarjottimesta näet parhaiten missä jaksoissa on tarjolla lukuvuoden aikana tietyn oppiaineen kursseja. Katso ensin kurssitarjottimen yläreunasta haluamasi oppiaine. Oppiaineen alapuolella näet jaksoittain tarkastelemasi oppiaineen koko lukuvuoden aikana järjestettävät kurssit. Tämä helpottaa valintojesi tekemistä ja erityisesti kurssiesi mahdollista muuttamista. Opettele käyttämään koko lukuvuoden kurssitarjotinta!! Ajantasalla olevan kurssitarjottimen löydät aina KYL:n kotisivuilta. Kiertotuntikaavio Kiertotuntikaavio on sinulle avain kunkin jakson lukujärjestyksen tekemiseen. Kiertotuntikaavioon on kirjoitettu kurssitarjottimen palkkien 1-8 numerot siinä järjestyksessä, kun ne opiskellaan eri viikonpäivinä. Wilma Koulussamme on käytössä Wilma-ohjelma, joka on internetpohjainen liittymä koulumme hallintojärjestelmään. Wilmaan pääset esimerkiksi koulun kotisivuilla olevan linkin kautta. Saat henkilökohtaisen tunnuksen, jonka avulla saat opiskeluusi liittyviä tietoja Wilmasta: näet esimerkiksi lukuvuoden valintasi, jaksojen lukujärjestyksesi, koepäivät, kurssiesi arvosanat ja poissaolosi ja saat erilaisia opiskeluun liittyviä tiedotteita. Voit myös muuttaa kurssivalintojasi Wilmassa koulussa annettavien ohjeiden mukaisesti. Käy päivittäin Wilmassa, koska sinne voi tulla tärkeitä ajankohtaisia tiedotuksia. Huoltajallasi on omat tunnukset Wilmaan ja näin hän voi nähdä lukujärjestyksesi, seurata opintomenestystäsi, poissaolojasi, selvittää poissaolojasi ja olla yhteydessä opettajiisi Wilman kautta. Ilmoitat kirjallisella lomakkeella koululle lukion toisen opiskeluvuoden aikana jatketaanko huoltajiesi käyttöoikeutta Wilmassa 18 vuotta täytettyäsi. Moodle Osa opiskelusta tapahtuu verkkoympäristössä, Moodle -oppimisalustaa käyttäen. Lukion alussa saat opastuksen verkko-opiskeluun. Moodleen pääset esimerkiksi koulun kotisivuilla olevan linkin kautta. 4

9 2 SUORITUSOHJEITA 2.1 LUKION OPPIMÄÄRÄ JA TUNTIJAKO Valtakunnallinen lukion tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset Syventävinä opintoina kurssit tarjottavien kurssien vähimmäismäärä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet: A-kieli 6 2 B-kieli 5 2 Muut kielet - 16 Matematiikka lyhyt oppimäärä 6 2 pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet Biologia 2 3 Maantiede 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Uskonto tai elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taide- ja taitoaineet 5 Liikunta 2 3 Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit Valtakunnalliset syventävät kurssit vähintään 10 Koulukohtaiset / muut kurssit Kursseja yhteensä vähintään 75 Musiikista ja kuvataiteesta on suoritettava yhteensä vähintään kolme kurssia. Lukion oppimäärä muodostuu pakollisista, valtakunnallisista syventävistä ja koulukohtaisista / muista kursseista, joita täytyy suorittaa vähintään 75 kurssia valtakunnallisen lukion tuntijaon määräämällä tavalla. 5

10 2.2 OPINTO-OHJELMAN LAATIMINEN JA TOTEUTUMISEN SEURANTA Opinto-ohjelmasi suunnittelun olet aloittanut perusopetuksen 9. luokalla tekemällä lukion ainevalintakorttiin lukio-opintojasi koskevia valintoja. Näiden valintojesi pohjalta sinulle laaditaan ensimmäisen lukiovuotesi lukujärjestys. Lukioon tullessasi laadit opinto-ohjaajan opastuksella henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman koko lukioajalle. Tällöin suunnittelet, mitä kursseja aiot suorittaa koko lukioaikanasi. Opiskelusuunnitelmasi avulla voit myös seurata suunnitelmasi toteutumista. Lukion ensimmäisen ja toisen opiskeluvuoden keväällä valitset sitovasti seuraavan lukuvuoden kurssit opinto-ohjelmaasi. Merkitse valintasi itsellesi ylös saamaasi kurssiluetteloon ja säilytä kurssiluettelo valintojesi toteutumisen tarkistamista varten. Keväällä tehtyjen opiskelijoiden valintojen pohjalta laaditaan koko koulun kurssitarjotin ja jokaisen opiskelijan henkilökohtaiset lukujärjestykset. Harkitse huolellisesti valintasi! Lukio kolmessa vuodessa: Suunnittele opinto-ohjelmasi niin, että 75 kurssia täyttyy 3. opiskeluvuoden 3. jakson loppuun mennessä (esim. 1. vuosi: 30, 2. vuosi: 30 ja 3. vuosi: 15 kurssia). Lukuvuodessa jaksoja on viisi, joten kurssimäärä on keskimäärin 6 kurssia jaksossa koko lukioajan. Tällöin voit 4. jakson aikana ns. tenttikaudella valmistautua rauhassa yo-kirjoituksiin, osallistua erillisiin kuulusteluihin eli tentteihin ja yo-kirjoituksiin. Viimeisen lukiovuoden viimeinen jakso kannattaa varata jatko-opintojen valintakokeisiin valmistautumiseen. Lukio neljässä vuodessa: Suorita kaikki kurssit 4. opiskeluvuoden 3. jakson loppuun mennessä (esim.1-3. vuodet: 20 ja 4. vuosi:15 kurssia). Lukioajan 4-5 kurssia / jakso. Ohjeita: Tarkista ensimmäisenä, että olet valinnut ne kurssit, jotka ovat tarjolla vain kerran (tai kaksi) lukuvuoden aikana (esim. ranska, venäjä, saksa, jotkut syventävät kurssit). Huomioi, miten eri aineiden kurssit suositellaan opiskeltavaksi lukioaikana eli montako kurssia esim. fysiikkaa tai saksaa kannattaa lukea eri vuosina, että opiskelu etenee sujuvasti (ks. Esimerkki kurssien suorittamisesta opintooppaan lopusta ja eri oppiaineiden kurssiselosteet. Kysy aineenopettajalta!) Pyri jakamaan opiskelusi tasaisesti; liian pitkät tauot esim. kielten opiskelussa eivät ole hyväksi oppimisen kannalta valitse taito- ja taideaineita keventämään opiskeluohjelmaasi. Valitse mahdollisimman aikaisin ne kurssit, jotka arvelet joutuvasi uusimaan. Tarkista, että kurssimääräsi on opiskeluaikatauluusi ja voimiisi nähden sopiva. Muista, että sinulla tulee olla vähintään neljä kurssia jaksossa (yo-tutkinto neljässä vuodessa) ja vapaajaksoja ei voi olla ellet ole etukäteen toisin sopinut rehtorin kanssa. Vapaajaksoon tarvitaan alle 18-vuotiaalta myös huoltajan suostumus. Sekä lukio- että toisen asteen ammatillisia opintoja suorittavat opiskelijat suorittavat yleensä ylioppilastutkinnon ja lukion oppimäärän valmiiksi 3. vuoden keväällä ja jatkavat sen jälkeen ammatillisia opintojaan keskimäärin yhden lukuvuoden ajan. 6

11 Seuraa tarkasti lukion opinto-ohjelmasi toteutumista ja kurssien kertymistä koko lukion ajan. Näet suorituksesi reaaliajassa Wilmasta ja joka jakson jälkeen ryhmänohjaustunnilla annettavasta jaksotodistuksesta. Tiedät koko ajan mikä arvosana sinulle on tulossa mistäkin oppiaineesta ja voit laskea mikä on lukio-opintojesi keskiarvo. Lukion kaikkien kurssien arvosanoilla ja päättötodistuksen keskiarvolla on tällä hetkellä suuri merkitys ammattikorkeakouluopintoihin ja ammatillisen toisen asteen perustutkintoihin haettaessa! Samoin esim. Ruotsin korkeakouluihin haettaessa. Opiskele ahkerasti omien kykyjesi mukaan ja korota tarvittaessa yksittäisiä kurssiarvosanoja. Lukion jälkeen lukion päättötodistuksen arvosanojen korottaminen on haasteellisempaa ja edellyttää kyseisen aineen koko oppimäärän suorittamista, mikä tapahtuu yleensä aikuislukiossa. Kursseilla oppimasi luo pohjan ylioppilaskirjoituksissa menestymiselle ja ylioppilastutkinnon arvosanoilla on merkitystä korkeakouluihin haettaessa. Jos näyttää siltä, että opintosi eivät etene suunnitellusti, ota viivyttelemättä yhteys ryhmänohjaajaasi tai opinto-ohjaajaan. Voit vaikuttaa lukioaikana opintojesi etenemiseen ja opintomenestykseesi eniten tekemällä läksysi, annetut tehtävät ja lukemalla kirjan kappaleet säännöllisesti. Ota vastuu opinnoistasi lukion alusta alkaen - onhan kyse Sinun tulevaisuudestasi! 2.3 OPINTO-OHJELMAN TARKISTAMINEN JA MUUTTAMINEN Tarkista heti syksyllä koulun alkaessa tai saatuasi seuraavan lukuvuoden lukujärjestyksen edellisenä keväänä tekemiesi seuraavan lukuvuoden valintojesi toteutuminen. Luokattomassa lukiossa kaikki valintasi eivät välttämättä toteudu, koska kurssille edellytetään tietty vähimmäismäärä opiskelijoita. Erityisesti toisen ja kolmannen opiskeluvuoden syksyllä tarkista heti alussa: Ovatko kurssivalintasi järkeviä jatko-opintojesi ja ylioppilaskirjoitussuunnitelmasi näkökulmasta? Muista, että toisen lukiovuoden kurssivalintasi ratkaisevat sen mitä aineita sinulla on halutessasi mahdollisuus / järkevää kirjoittaa esimerkiksi kolmannen vuoden syksyllä ylioppilaskirjoituksissa. Huomioi erityisesti reaalikoe! Onko kokonaiskurssimääräsi riittävä ja tuleeko 75 kurssia täyteen määräajassa? Tulevatko kaikki pakolliset kurssit suoritettua määräajassa? Tuleeko valtakunnallisia syventäviä kursseja lukioaikana vähintään kymmenen? Onko päättöarvosanaongelmia oppiaineissa? (puuttuvia kursseja, liikaa nelosia) Mahdolliset lukuvuoden opinto-ohjelmaasi tulevat muutokset on helpoin ja tärkeä tehdä heti alkusyksyllä, ettet unohda pois tärkeitä valitsemiasi kursseja, joita järjestetään ehkä vain kerran koko lukuvuoden aikana! Perustellusta syystä voit tehdä opinto-ohjelmaasi muutoksia. Jos haluat jättää jonkun valitsemasi oppiaineen, esim. ylimääräisen vieraan kielen kokonaan pois opiskeluohjelmastasi tai vaihtaa aineen tason esim. pitkästä matematiikasta lyhyeen, asiasta on sovittava aineenopettajan ja opinto-ohjaajan, apulaisrehtorin tai rehtorin kanssa. Alaikäisen opiskelijan on keskusteltava muutoksesta ennen päätöstä myös huoltajansa kanssa. 7

12 Oppiaineen tasoa vaihdettaessa - esim. MAA -> MAB tai kielet - on aina neuvoteltava aineenopettajan kanssa siitä, mitä kursseja aikaisemmat suoritukset korvaavat. Sisällöltään toisiaan vastaavat kurssit lasketaan vain kerran kokonaiskurssimäärään. Mahdolliset kurssimuutokset lukion ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kohdalla tehdään lukuvuoden alkaessa opinto-ohjaajan tai ryhmänohjaajan kautta. Myöhemmin rehtorin annettua luvan, opiskelijat voivat tehdä myös itse muutoksia Wilmassa. Muutosten koskiessa pieniä opiskeluryhmiä, on keskusteltava rehtorin kanssa. Pieneltä kurssilta pois jääminen saattaa kaataa koko ryhmän eli kurssi ei toteudukaan. Jos muutat lukion suoritusaikaasi 3 vuodesta 2, 2.5, 3.5 tai 4 vuoteen, palauta opintoohjaajalle Ilmoitus lukion suoritusajan muuttamisesta lomake (alle 18 -vuotiaalla oltava huoltajan allekirjoitus). Lomakkeen saat koulun kotisivuilta / opinto-ohjaajalta / kansliasta. Opiskeluajan muuttuessa opintosuunnitelmasi ja ylioppilaskirjoitussuunnitelmasi on päivitettävä, mikä edellyttää opinto-ohjaajan kanssa keskustelua. Varaa aika opinto-ohjaajalle. 2.4 KURSSIN SUORITTAMINEN Kurssin suorittaminen 1. Osallistu opetukseen, tee annetut tehtävät ja lue läksyt säännöllisesti. Selvitä mahdolliset poissaolosi. 2. Tee koe koeviikolla. 3. Osallistu kokeen palautukseen. 4. Osallistu tarvittaessa seuraavaan uusinta- ja / tai korotuskuulusteluun. Suoritusjärjestys Kurssit suoritetaan yleensä numerojärjestyksessä. Kurssiselosteissa on tarkempia suorittamisjärjestykseen liittyviä ohjeita. Opinto-oppaan lopussa on esimerkki kurssien suorittamisesta kolmen vuoden opiskeluajalla. Jos haluat muuttaa suositeltua kurssien suoritusjärjestystä painavasta syystä esimerkiksi yo-kirjoitussuunnitelmiesi takia, neuvottele asiasta etukäteen aineenopettajan kanssa. Opiskelijoiden valinta kurssille Etusija kurssille on niillä opiskelijoilla, jotka ovat ilmoittautuneet annettujen ohjeiden mukaan ajoissa! Luvaton poisjääminen kurssilta, johon olet ilmoittautunut, on ehdottomasti kielletty. Samoin luvaton meneminen kurssille, johon et ole ilmoittautunut, on ehdottomasti kielletty. Väärin toimimalla voit viedä paikan joltain kurssilta opiskelutoveriltasi tai itseltäsi tai aiheuttaa koko kurssin peruuntumisen. 8

13 Hylätyn kurssin uusiminen - uusintakokeet Mikäli opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan (4) tai kurssi on jätetty arvostelematta hyväksytystä syystä, on opiskelijalla mahdollisuus: Suorittaa kurssi uusintakokeessa yhden kerran. Osallistua kurssin opetukseen uudelleen (ei lisää kurssisuoritusten määrää). Uusintakoe järjestetään 2 viikkoa jokaisen jakson päättymisen jälkeen. Uusintakokeessa saat osallistua korkeintaan kahden hylätyn kurssin kokeeseen. Uusintakokeeseen osallistutaan ensimmäisenä uusintakoepäivänä kurssin päättymisen jälkeen. Myöhemmästä uusintakokeeseen osallistumisesta tulee sopia erikseen aineenopettajan kanssa. Hyväksytyn kurssin uusiminen - korotuskokeet Hyväksytyn kurssin voi uusia: Osallistumalla kerran korotuskokeeseen, jossa opiskelija voi uusia sellaisia jo hyväksyttyjä kursseja, joiden opetukseen hän on osallistunut edellisen korotuskokeen jälkeen. Halutessasi yrittää korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa, sinulla on lupa yhden kerran korottaa saamaasi kurssiarvosanaa. Tämä tehdään ensisijaisesti ensimmäisessä korotuskokeessa kurssin suorittamisen jälkeen, mutta viimeistään toisessa. Osallistumalla kurssin opetukseen uudelleen (ei lisää kurssien lukumäärää). Mikäli sovit opettajan kanssa muusta korotusmahdollisuudesta, et ole oikeutettu osallistumaan seuraavaan korotuskokeeseen. Korotuskokeita järjestetään jaksojen 1,3 ja 5 jälkeen, viidennen jakson jälkeen. Opiskelijan osallistuessa korotuskokeeseen viidennen jakson jälkeen asiasta on sovittava ensin aineenopettajan kanssa. Huomaa, että uusintakoe ja korotuskoe ovat samana iltana. Samana iltana voit tehdä korkeintaan kaksi koetta. Parempi arvosana jää voimaan. Uusinta(ja korotus)kokeeseen on ilmoittauduttava sähköisesti Wilmassa määräaikaan mennessä. Kokeet järjestetään maanantai-iltaisin. Tällöin ilmoittautumisaika päättyy edellisenä keskiviikkona kello 16. Poikkeuksista tiedotetaan. Ilmoittautuminen on sitova. Jos jäät ilman hyväksyttävää syytä pois uusinta- tai korotuskokeesta, menetät yrityskertasi. Muista! Koeviikon koe on kurssin ensisijainen koe, johon on osallistuttava! Itsenäinen kurssin suorittaminen Opiskelija voi suorittaa kurssin tai osan kurssista myös itsenäisesti. Itsenäiseen opiskeluun kuuluu suorituksen suunnittelu aineenopettajan kanssa, aikataulun määrittely, 9

14 seuranta ja ohjaus sekä tentti tai vastaava sovittuna ajankohtana. Itsenäinen kurssin suorittaminen on opiskelumuotona vaativampi kuin normaalisuoritus. Opiskelija voi suorittaa kurssin itsenäisesti a. Jos kurssia ei ole tarjolla kurssitarjottimessa. b. Jos kurssi on päällekkäin jonkun muun opiskelijan valitseman kurssin kanssa. c. Muusta painavasta syystä (esimerkiksi nopeutettu opiskelutahti). Muita ohjeita: - Opiskelija ei voi järjestellä itselleen vapaatunteja, vapaapäiviä tai jaksoja suorittamalla kursseja itsenäisesti. - Itsenäinen kurssi ei ole kesken jääneen kurssin paikkaustapa. - Itsenäisen kurssin suorittaminen ei ole tarkoitettu kurssimäärän paikkaamiseen lukion päättövaiheessa. - Keväällä valmistuvien pitää hakea lupa itsenäisen kurssin suorittamiseen viimeistään Itsenäisesti opiskellusta kurssista vain hyväksytty arvosana lasketaan lukioopintoihin vaadittaviin 75 kurssiin. Lupa kurssin itsenäiseen suorittamiseen on anottava ennen suorituksen aloittamista. Ainekohtaisesti selvitetään kunkin kurssin soveltuminen itsenäisesti suoritettavaksi. Päätöksen itsenäisen kurssin suorittamiseen antaa kyseisen aineen aineenopettaja. Lomakkeita saa kanslian eteisestä tai koulun kotisivuilta. Rehtorin erillistä vahvistavaa päätöstä ei tarvita. Epäselvissä tapauksissa rehtori päättää luvasta kuultuaan ensin aineenopettajaa ja opiskelijaa. 2.5 MUUALLA SUORITETUT OPINNOT OSAAMISEN TUNNUSTAMINEN Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. (Lukiolaki 23 ) Mikäli haluat liittää opintoihisi muualla lukioaikana suorittamiasi opintoja, toimita kopio todistuksesta kansliaan. Todistuksesta tulee näkyä koulutuksen järjestäjä, sisältö, tuntimäärä sekä suoritusaika. Rehtori vastaa muualla suoritettujen kurssien hyväksymisestä. Tyypillisiä muualla suoritettuja lukio-opintoihin hyväksyttyjä kursseja ovat olleet esimerkiksi muiden toisen asteen oppilaitosten opinnot, kesälukion ja -yliopiston kurssit, 10

15 kielikurssit ulkomailla, ensiapukurssi (I+II), autokoulu, Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen opinnot. Muualla suoritettujen opintojen arviointi tulee suoritusoppilaitoksen arvioinnin mukaan. Arvosana muutetaan tarvittaessa vastaamaan lukion arvosana-asteikkoa seuraavasti: asteikolla hylätty, 1-5: hylätty=4, 1=5, 2=6, 3=7, 4=8 ja 5=9, YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA Keski-Pohjanmaan toisen asteen oppilaitosverkostossa mukana olevien ammatillisten oppilaitosten ja Keski-Pohjanmaan alueen muiden kuin Kokkolan lukioiden tarjontaan voit tällä hetkellä tutustua ja myös ilmoittautua kursseille KYL:n kotisivuilla olevan linkin tai Wilmassa olevan linkin ja ohjeiden mukaisesti. Myös omassa koulussasi tiedotetaan tarjonnasta lukuvuoden aikana. Seuraa tarjonnan kehittymistä vuoden aikana. Yhteistyössä mukana olevan oppilaitoksen opiskelijana voit valita opintoihisi Yksittäiskursseja ja -opintoja muista oppilaitoksista tukemaan omia työ- tai jatko-opintosuunnitelmia. Nämä voivat olla esimerkiksi verkko-opintoina tai lähiopetuksena suoritettavia taide-, kieli- ammatti- tai harrasteopintoja tai ns. Väylä opintoja ammattikorkeakouluun. Laajempia ammattialan kokonaisuuksia (esim. 6-8 kurssia) kokonaisen vaihtojakson aikana toisesta oppilaitoksesta, esimerkiksi kolme jaksoa lukioaikanasi. Yhdistelmätutkintoon asti tähtäävät opiskelevat useimmiten ammattilukiossa ja suorittavat ylioppilastutkinnon ja/tai lukion oppimäärän sekä ammatillisen perustutkinnon neljässä vuodessa. Urheiluvalmennusta Keski-Pohjanmaan Urheiluakatemiassa; jalkapallo, jääkiekko, lentopallo, salibandy sekä muut joukkue- ja yksilölajit. Näin voit lukioaikanasi kehittää itseäsi monipuolisesti, tutustua eri ammattialoihin ja selkeyttää jatkosuunnitelmiasi. Muiden oppilaitosten tarjoamiin opintoihin on ilmoittauduttava etukäteen Wilmassa olevien ohjeiden mukaisesti. Opiskelijoiden valintojen toteutumista muista oppilaitoksista saattavat rajoittaa taloudelliset tai muut syyt. Jos olet kiinnostunut opiskelemaan Keski-Pohjanmaan alueen toisen asteen oppilaitosverkoston ammatillisten oppilaitosten tarjoamia kursseja tai muiden Keski- Pohjanmaan alueen kuin Kokkolan lukioiden kursseja tai haluaisit mennä kokonaiselle vaihtojaksolle johonkin toiseen oppilaitokseen, ota yhteys mieluiten heti syksyllä opinto-ohjaajaan. Vaihtojaksot ja ohjelmat sovitaan opiskelija- ja oppilaitoskohtaisesti hyvissä ajoin ennen sen jakson alkamista, missä haluamasi kurssi(t) järjestetään ja tämä edellyttää usein myös opiskelijan lukujärjestyksen muuttamista jopa useammassa jaksossa. Yksittäisille Kokkolan muiden lukioiden kursseille voit ilmoittautua Wilmassa. Yhteistyötä tehdään myös korkea-asteen oppilaitosten kanssa mahdollisuuksien mukaan. 11

16 2.7 POISSAOLOT, LOMAT, MYÖHÄSTYMISET Lukiolain 25 mukaan opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Jos tarvitset koulusta vapaata ja tiedät sen etukäteen, ano lomaa. Ennen loman anomista mieti tarkkaan kokonaistilanteesi, opintojesi eteneminen ja mahdollisen poissaolon vaikutus opiskeluusi. Ulkomaanmatkat tulee pyrkiä sijoittamaan ensisijaisesti koulun loma-aikoihin. Oppitunneille osallistuminen on pakollista. Jos aiheettomia poissaoloja on neljä, opiskelija poistetaan kurssilta. Edellyttää henkilökohtaista suullista tai kirjallista huomautusta ja kehityskeskustelua ao. opiskelijan kanssa. Toistuvista ja pitempään jatkuneista aiheettomista poissaoloista opiskelija voidaan erottaa koulusta. Erottamista edeltää rehtorin kirjallinen varoitus. Opiskelijan erottamisesta päättää lukiokoulutuksen yhteinen johtokunta. Ryhmänohjaajasi voi myöntää luvan poissaoloon perustellusta syystä enintään kolmeksi päiväksi. Luvan tätä pidempään poissaoloon voi antaa rehtori. Esitä kirjallinen poissaoloanomus etukäteen. Lomakkeen saat kansliasta tai koulun kotisivuilta internetistä. Opettajat merkitsevät poissaolosi Wilmaan. Kirjautuessasi Wilmaan näet poissaolosi. Poissaolosi syyn selvität aineenopettajalle ja ryhmänohjaajallesi välittömästi poissaolosi jälkeen tai viimeistään seuraavalla ryhmänohjaustunnilla. Huoltaja voi seurata saamillaan käyttäjätunnuksilla alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaoloja Wilmasta ja opiskelijan luvalla myös yli 18-vuotiaan opiskelijan. Jos poissaolosi (esimerkiksi sairaus) kestää pitempään kuin kolme päivää, ilmoita poissaolosi pitkittymisestä jo poissaoloaikanasi ryhmänohjaajallesi mieluiten Wilman tai sähköpostin välityksellä. Pyydettäessä sinun on esitettävä terveydenhoitajan tai lääkärin todistus poissaolostasi. Selvitä itsellesi poissaoloaikanasi käsitellyt asiat ja tee annetut tehtävät. Näin opintosi edistyvät suunnitelmasi mukaisesti. Saavu oppitunneille ajoissa. Myöhästely häiritsee työskentelyä. Jos aiheettomia myöhästymisiä on neljä, opiskelija poistetaan kurssilta. Edellyttää henkilökohtaista suullista tai kirjallista huomautusta ja kehityskeskustelua ao. opiskelijan kanssa. 2.8 OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN JA KOULUSTA EROAMINEN Lukio-opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään lukuvuodeksi lukiopaikkaa menettämättä. Alle 18-vuotiaalta edellytetään huoltajan suostumus. Jos eroat koulusta paikkakunnalta muuton tai muun syyn takia, keskustele asiasta rehtorin kanssa. On hyvä keskustella myös ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan kanssa ja selvittää jo ennen eroamista jatkosuunnitelmasi. Eroaminen tapahtuu aina kirjallisesti. Erotessasi saat erotodistuksen, johon on kirjattu suorituksesi. Lukiokoulutuksen keskeyttäneen opiskelijan yhteystiedot luovutetaan Etsivälle nuorisotyölle. 12

17 Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta (Nuorisolaki /72 7b ). Etsivä nuorisotyö ja siihen liittyvä tietojen luovuttaminen edellyttää lähtökohtaisesti nuoren nimenomaista suostumusta. Salassapitosäännösten estämättä nuoren yhteystiedot tulee kuitenkin luovuttaa, jos kyseessä on nuori, joka alle 25 vuotiaana keskeyttää ammatillisen tai lukiokoulutuksen. (Nuorisolaki /72 7c ) 3 OPISKELUN ARVIOINTI Opiskelijan arvioinnin tehtävä on ohjata ja kannustaa opiskelijaa opintojen suorittamisessa sekä kehittää opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin tavoitteidensa ja työskentelytapojensa suhteen. Arviointi antaa opiskelustasi tietoa myös opettajille, huoltajille, jatko-oppilaitoksille ja työelämälle. 3.1 KURSSIN ARVIOINTI Kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnissa huomioidaan mahdolliset kirjalliset kokeet, jatkuva näyttö, opiskelijan tuotokset. Opiskelijan oma itsearviointi voi olla myös osa arviointia. Jokainen kurssi arvostellaan itsenäisesti. Kunkin kurssin arviointiperusteet selvitetään kurssin alussa. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Osa kursseista arvioidaan asteikolla S eli suoritettu / H eli hylätty. Mikäli opiskelijalla on runsaiden poissaolojen tai tekemättömien tehtävien takia niin vähän näyttöä, että opettajalla ei ole tarpeeksi perusteita kurssin arvosteluun, voidaan kurssi jättää arvostelematta. Opettajan yleensä huomauttaa opiskelijaa etukäteen kurssin arvostelematta jättämisestä. Selvittämättömät poissaolot estävät arvosanan saamisen. Jaksoarvostelu Saat jokaisen jakson jälkeen jaksoarvostelun, jossa näkyy siihen mennessä suorittamiesi lukiokurssien arvosanat ja lukumäärä. Jaksoarvostelun saat ryhmänohjaajaltasi ryhmänohjaustunnilla. Jos jaksoarvostelustasi puuttuu jonkun kurssin arvosana, ota yhteys ao. opettajaan. 13

18 Keskeneräinen kurssi (M) Mikäli kurssista on jäänyt jokin osio, esim. tehtävä tai kirjallinen koe suorittamatta, merkitään kurssiarvosanaksi M. Opiskelijan on seuraavan jakson loppuun mennessä suoritettava puuttuvat osiot. Esimerkiksi jos opiskelija saa 3. jaksolla käymästään kurssista arvosanan M, hänen on täydennettävä suorituksensa 4. jakson loppuun mennessä. 5. jaksolla saatu M on suoritettava viimeistään syksyn ensimmäisessä uusintakuulustelussa. Muussa tapauksessa M poistetaan ja kurssi merkitään keskeytetyksi eikä jo tehtyjä osasuorituksia voi hyväksilukea, vaan kurssi on aloitettava alusta. Vilppi ja vilpin yritys sekä plagiointi Kaikenlainen vilppi ja vilpin yritys koetilanteessa ja plagiointi kirjallisissa koulutöissä on kielletty. Vilpillä koetilanteessa tarkoitetaan lunttaamista toiselta opiskelijalta tai oppikirjasta / muistiinpanoista katsomista ilman, että asiasta on opettajan kanssa ennen koetta sovittu. Plagiointi tarkoittaa toisen tuottaman tekstin tai sen katkelmien esittämistä omanaan. Plagiointia on myös toisen tekstin, kuvan tai kaavion käyttäminen oman tekstin osana ilmoittamatta lähdettä. Vilpistä tai vilpin yrityksestä seuraa koko kurssin hylkääminen, keskustelu aineenopettajan ja rehtorin kanssa opintojen etenemisestä sekä kirjallinen varoitus. 3.2 OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI Lukion opinnot jaetaan kolmeen osaan: pakollisiin, valtakunnallisiin syventäviin ja koulukohtaisiin kursseihin. Kunkin oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä koulukohtaisista kursseista. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvona. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja joista voi olla hylättyjä kurssipakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja, arvosanoja enintään 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineisiin läheisesti liittyviä koulukohtaisia kurssisuorituksia voidaan pitää arvosanaan korottavasti vaikuttavana lisänäyttönä. 14

19 Oppiaineen arvioinnin suorittaa opettaja tai aineenopettajat yhdessä. Arvioinnista päättävien harkinnan perusteella on mahdollista korottaa oppiaineen arvosanaa. Opiskelijan on mahdollista yrittää korottaa oppiaineen päättöarvosanaa ennen päättötodistuksen antamista yhden kerran erillisessä kuulustelussa eli tentissä, mihin voi kuulua myös kirjallisia tehtäviä. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus on yleensä opintoohjelmasi mukainen. Erillisiä kuulusteluja järjestetään keväällä ennen ylioppilaskirjoituksia ja yo-kirjoitusten jälkeen noin saakka. Syksyllä tenttejä järjestetään tarvittaessa. Tentteihin ilmoittaudutaan etukäteen kirjallisesti. Tarkemmat ohjeet annetaan koulusta. Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakolliset oppiaineet sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa hän on suorittanut vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelija on suorittanut niitä vain kaksi kurssia. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut opinnot arvioidaan opetussuunnitelman määräämällä tavalla. Esim. tietotekniikka: mikäli opiskelija suorittaa minkä tahansa numeroarvosteltavista kursseista (2, 3, 5, 6, 7, 8), niin tietotekniikka arvostellaan päättötodistukseen numeroarvosteluna. Muussa tapauksessa päättötodistukseen tulee suoritusmerkintä. Ilmaisutaidosta, palloiluvalmennuksesta ja lajivalmenteisesta liikunnasta annetaan suoritusmerkintä. Lukion päättövaiheessa opiskelijalta kysytään kirjallisesti haluaako hän päättötodistukseen numeroarvostelun vai suoritusmerkinnän niistä oppiaineista, mistä hänellä on oikeus valita. 3.3 LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUS Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut eri oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 täyttyy. Koulukohtaisista ja itsenäisesti suoritetuista kursseista voidaan lukea lukion oppimäärään vain hyväksytysti suoritetut kurssit. Jälkikäteen kurssia tai kursseja ei voi poistaa. 4 YLIOPPILASTUTKINTO Lukio-opiskelusi ja opinto-ohjelman laatimisen tueksi sinun on hyvä tietää perusasiat ylioppilastutkinnosta jo opintojesi alussa. Jos äidinkielesi on muu kuin suomi tai sinulla on erityinen tutkinnon suorittamiseen liittyvä haittaava tekijä esim. lukihäiriö, ota yhteys rehtoriin jo lukion alkuvaiheessa ylioppilastutkintoosi liittyviä järjestelyjä varten. 15

20 4.1 TUTKINNON RAKENNE: PAKOLLISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKEET Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta: Pakollisena kaikille äidinkielen koe (tai suomi toisena kielenä koe, jos äidinkielesi ei ole suomi tai ruotsi) Lisäksi opiskelija valitsee kolme muuta pakollista koetta seuraavista toisen kotimaisen kielen koe (A-taso eli pitkä tai B-taso eli keskipitkä) yksi vieraan kielen koe (A-taso eli pitkä tai C-taso eli lyhyt) matematiikan koe (pitkä tai lyhyt) yksi reaaliaineiden koe Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa kokeissa osallistuu. Näistä em. pakollisista kokeista sinun tulee valita vähintään yksi vaativampi koe, A- kieli tai pitkä matematiikka. Lisäksi voit osallistua ylimääräisiin kokeisiin; vieraat kielet, matematiikka, reaaliaineet. Reaaliaineiden kokeet Yhdellä tutkintokerralla sinulla on mahdollisuus suorittaa enintään kaksi reaaliaineiden koetta, jotka sijoittuvat tutkintoaikatauluun niin, että niiden välillä on viikko. Samana koepäivänä voit kirjoittaa yhden seuraavista aineista: Kysymysten määrä/ vastausten enimmäismäärä Samana koepäivänä voit kirjoittaa yhden seuraavista aineista: Kysymysten määrä/ vastausten enimmäismäärä Psykologia 10/6 Uskonto, ev.lut. 10/6 Filosofia 10/6 Uskonto, ortodoksinen 10/6 Historia 10/6 Elämänkatsomustieto 10/6 Fysiikka 13/8 Yhteiskuntaoppi 10/6 Biologia 12/8 Kemia 12/8 Maantiede 10/6 Terveystieto 10/6 Reaaliaineiden kokeessa edellytetään, että olet suorittanut vähintään kirjoitettavan oppiaineen pakolliset kurssit. Reaaliaineiden kokeessa voit osallistua yhteen tai useaan reaaliaineiden kokeeseen, tutkintoa hajauttamalla jopa kuuden reaaliaineen kokeeseen. Jos haluat kirjoittaa useampia reaaliaineita, sinun kannattaa miettiä jo ensimmäisenä lukiovuotena mitä nämä aineet ovat ja ovatko valitsemiesi reaaliaineiden yo-kirjoitukset samana päivänä. Näin osaat suunnitella opinto-ohjelmasi tavoitteisiisi nähden viisaasti. 16

21 4.2 TUTKINNON SUORITTAMINEN: KERRALLA TAI HAJAUTETUSTI Ylioppilaskirjoitukset järjestetään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Ylioppilastutkinnon suorittaminen on mahdollista hajauttaa kolmelle peräkkäiselle tutkintokerralle. Harkitse tarkoin, milloin ilmoittaudut ensimmäisen kerran ylioppilastutkinnon johonkin kokeeseen. Ilmoittautumisesi merkitsee koko ylioppilastutkintosi aloittamista ja siitä alkaa kulua se kolmen peräkkäisen tutkintokerran määräaika, jonka kuluessa sinun on suoritettava ylioppilastutkintosi neljä pakollista koetta. Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun olet suorittanut hyväksytysti pakolliset kokeet. Yhden pakollisen hylätyn kokeen kohdalla voi tapahtua kompensaatio, jolloin voit päästä ylioppilaaksi hylätystä arvosanasta huolimatta. Ylimääräisestä kokeesta saatu hylätty arvosana ei estä ylioppilaaksi pääsemistä. Jos ajattelet, että yksi pakollisista kokeistasi saattaisi tulla hylätyksi, harkitse jonkun ylimääräisen aineen kirjoittamista kompensaatiomahdollisuuden takia. Huomaa, että ylimääräiseen kokeeseen tulee ilmoittautua viimeistään silloin, kun ilmoittaudut viimeiseen pakolliseen kokeeseesi! Jos olet ehtinyt saada pakollisesta kokeesta hylätyn arvosanan ja olet jo ilmoittautunut kaikkiin pakollisiin kokeisiin, voit ilmoittautua suorittamaan ylimääräisiä kokeita vasta sen jälkeen, kun tutkintosi on hyväksytysti suoritettu. Muista, että syksyn ylioppilaskirjoitukset ovat 1. jakson lopulla, jolloin samanaikaisesti opiskelet monia muita lukion kursseja. Erillistä valmistautumisaikaa kirjoituksiin syksyllä ei ole. Jos haluat kirjoittaa jo 3.vuoden syksyn yo-kirjoituksissa, yksi tai kaksi ainetta on useimmiten sopiva määrä edellyttäen, että olet opiskellut riittävän määrän kursseja ennen yo-kirjoituksien alkua. Yo-kirjoitusten tehtävät laaditaan oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimäärien pohjalta. Kannattaa hyödyntää myös tarjolla olevat oppiaineiden koulukohtaiset kertauskurssit. Kevään ylioppilaskirjoitukset ovat 4. jakson aikana. Sitä ennen on noin kuukauden kertausaika kirjoituksiin. Keväälle kannattaa jättää enemmän kirjoitettavia aineita. Kokelas voi yhdellä tutkintokerralla osallistua vain yhteen pitkään oppimäärään perustuvaan vieraan kielen kokeeseen (esim. A-englanti tai A-saksa). Lyhyeen oppimäärään perustuvia kielikokeita hän voi suorittaa enintään kaksi yhden tutkintokerran aikana (esim. C-saksa, C-ranska, C-venäjä). Hajauta eri tutkintokerroille, jos kirjoitat useampia em. kieliä. 4.3 OSALLISTUMISOIKEUS JA ILMOITTAUTUMINEN Jos hajautat ylioppilastutkintosi ja aloitat tutkintosi suorittamisen jo 3. vuoden syksyllä, sinulla on oikeus osallistua syksyn ylioppilaskirjoitusten kokeisiin, kun olet suorittanut ko. koeaineessa pakolliset kurssit ilmoittautumisajan loppuun mennessä (noin 5.6.). Kevään ylioppilastutkintoon osallistuvien on suoritettava koeaineiden pakolliset kurssit ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan 3. jakson loppuun mennessä (ilmoittautuminen kevään ylioppilaskirjoituksiin päättyy noin ) Reaaliaineiden kokeessa edellytetään, että olet suorittanut vähintään kirjoitettavan oppiaineen pakolliset kurssit. 17

22 Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan rehtorille kirjallisesti. Ilmoittautuminen on sitova. Syksyn ylioppilaskirjoitusten ilmoittautumisaika päättyy noin 5.6. ja kevään ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisaika päättyy noin Rehtori pyytää sinun ilmoittautumisesi hieman em. määräaikoja aikaisemmin osallistumisoikeutesi tarkistamista varten. Ylioppilastutkintolautakunta perii ilmoittautuneilta perusmaksun 14 euroa + 28 euroa / koe (summat otettu Ylioppilastutkintolautakunnan www-sivuilta ). 4.4 YLIOPPILASKOKEIDEN UUSIMINEN JA TUTKINNON TÄYDENTÄMINEN Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran ilman aikarajaa. Hyväksytyn kokeen tasoa ei saa vaihtaa kesken tutkinnon. Hylätyn kokeen saa uusia kahdesti. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa hylkäystä seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Huom! Hylättyä pakollista koetta uusiessasi voit halutessasi osallistua saman aineen eri oppimäärän kokeeseen (esim. MAA hylätty, uusinnassa MAB). Ehtona on, että yo-tutkintosi pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi pitkän oppimäärän koe. Ylioppilastutkintoa voi täydentää myöhemmin tutkinnon suorittamisen jälkeen uusilla kokeilla ilman aikarajaa. Tutkintoa voi täydentää myös saman oppiaineen eritasoisella kokeella. Yo-tutkinnon suorittamisen jälkeisistä uusinnoista ja tutkintoa täydentävistä kokeista annetaan erillinen todistus. Ylioppilastutkintolautakunnan www-sivuilta ( löytyy tarkempia tietoja. Koulussa rehtori vastaa ylioppilastutkintoon liittyvistä asioista. Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on lukion päättötodistuksen saaminen. Jos aiot valmistua ylioppilaaksi keväällä, suorita vaadittavat 75 lukion kurssia 3. jakson loppuun mennessä. Takaraja kurssisuorituksille on kuitenkin Huomioi, että kevään kirjoitukset ovat 4. jakson aikana. Jos aiot valmistua ylioppilaaksi syksyllä, suorita 75 kurssia mielellään edellisenä keväänä (yo-kirjoitukset 1. jakson lopulla). Takaraja kurssisuorituksille on 2. jakson lopussa. 18

23 4.5 YLIOPPILASTUTKINNON SÄHKÖISTÄMINEN Ylioppilastutkintoa kehitetään ja uudistetaan. Yksi osa tätä prosessia on ylioppilastutkinnon sähköistäminen asteittain syksystä 2016 alkaen niin, että koko ylioppilastutkinto suoritettaisiin sähköisesti keväästä 2019 alkaen. Alla olevasta kuvasta näet sähköistämisen aikataulun. Erinomainen tietolähde sähköistämisprojektista on sivusto (alla oleva kuva on muokattu digabi.fi -sivustolla olevasta kuvasta). Lukio-opintojen aikana sinulle tiedotetaan ylioppilastutkinnosta ja myös valmistaudut sähköiseen ylioppilastutkintoon. 5 OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 5.1 OHJAUKSEN TYÖNJAKO Ohjaustoiminta muodostaa lukion toiminnassa kokonaisuuden, jonka tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen eri vaiheissa sekä kehittää hänen valmiuksiaan tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Lukion opinto-ohjausta järjestetään kurssimuotoisena, henkilökohtaisena ja pienryhmäohjauksena. Ohjauksen tehtävänä on edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä syrjäytymistä. Lukion ohjaustoimintaan tulee kaikkien koulun opettaja- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvien osallistua. 19

24 Opinto-ohjaaja ohjauksen koordinaattorina toimiminen yhteistyössä rehtorin ja apulaisrehtorin kanssa opiskelijoiden koko lukio-opintojen suunnittelun ohjaus yksilöllisten opinto-ohjelmien laatimisessa ohjaaminen ainevalintojen tarkastus ja muuttaminen uranvalintaan ja jatkokoulutukseen liittyvissä asioissa ohjaaminen lukioon tulijoiden ohjaaminen tiedottaminen esim. toisen ja korkeamman asteen yhteisopinnoista yhteyshenkilönä toiminen koulun, muiden oppilaitosten, elinkeinoelämän ym. yhteistyötahojen kanssa. opinto-ohjauksen kurssien pitäminen opinto-ohjaajan työ painottuu henkilökohtaiseen ohjaukseen Ryhmänohjaaja Toimii opiskelijoiden lähiohjaajana. Perehdyttää lukioon ja koulun toimintakulttuuriin, edistää ryhmäytymistä ja myönteisen ilmapiirin syntymistä ryhmään. Ohjaa omatoimiseen ja vastuulliseen asioiden hoitamiseen ja ryhmässä toimimiseen. Tiedottaa ryhmälle tärkeistä asioista. Pitää ryhmänohjaustunnit. Opastaa opintoihin ja ylioppilaskirjoituksiin liittyvissä asioissa yhdessä rehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Opastaa opiskelijoita oman lukuvuosittaisen työjärjestyksen tekemisessä. Seuraa jaksoittain opiskelijoidensa oman opiskelusuunnitelman toteutumista, kurssikertymää, opintomenestystä ja poissaoloja. Seuraa oppiaineen päättöarvosanan ehtojen täyttymistä (hylätyt / hyväksytyt kurssit, kts. Luku 3.2.) Antaa jaksoarvostelun, kurssitarjottimen ym. tärkeät tiedotukset. Pitää yhteyttä huoltajiin tarvittaessa. Ottaa yhteyttä huoltajaan silloin, kun opiskelija on ollut pois koulusta kolme päivää eikä opiskelijalta / huoltajalta ole tullut yhteydenottoa kouluun. Ryhmänohjaaja toimii ennaltaehkäisevässä roolissa. Tavoitteena on puuttua ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opintomenestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin ja opiskeluvaikeuksiin. Ryhmänohjaajan velvollisuutena on tiedottaa havainnoistaan opiskeluhuoltohenkilöstölle. Ryhmänohjaaja vastaa yhteydenpidosta oman ryhmänsä opiskelijoiden huoltajiin. Aineenopettaja Jokainen opettaja antaa ohjausta oman aineensa opiskeluun liittyvissä asioissa. Esimerkiksi aineen opiskelutaidot, kurssien suoritusjärjestys, aineen kurssitarjonta lukiossa, kurssien itsenäinen suorittaminen ja opiskeluvaikeudet. Aineenopettaja kertoo oman aineensa merkityksestä jatko-opiskelun kannalta 20

25 Aineenopettaja toimii ennaltaehkäisevässä roolissa. Tavoitteena on puuttua ajoissa opiskelijoiden lisääntyneisiin poissaoloihin, käyttäytymisessä tai opinto menestyksessä tapahtuneisiin muutoksiin sekä opiskeluvaikeuksiin. Aineenopettaja tiedottaa havainnoistaan ryhmänohjaajalle ja/tai opiskelijahuoltohenkilöstölle. Rehtori ja apulaisrehtori Rehtorin ja apulaisrehtorin tehtäviin kuuluu itsenäisesti suoritettavien kurssien hyväksyminen, ylioppilaskirjoitusten informaatiotilaisuuksien järjestäminen ja ilmoittautumisten vastaanottaminen, vakavien opiskeluun liittyvien ongelmien hoitaminen sekä opintojen keskeyttäminen määräajaksi ja koulusta eroaminen sekä työjärjestykseen ja koeviikkoon liittyvät asiat. Terveydenhoitaja Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden hyvinvointia, tukea opiskeluterveyttä ja tulevaa työkykyä: o Edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta. o Edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä. o Järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja opiskelijoille. Kuraattori Kuraattori auttaa omalta osaltaan opiskelijoita sosiaalisen elämän mahdollisissa vaikeuksissa ja tarvittaessa ohjaa heitä eteenpäin saamaan apua Koulusihteeri Tutorit Koulusihteeriltä saadaan opiskeluun liittyvät lomakkeet ja todistukset sekä niihin liittyvää ohjausta Opiskelija Tutustuttavat lukio-opiskelun aloittavia opiskelijoita kouluun ja koulun käytäntöihin. Ohjaavat ja opastavat nuorempia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä asioissa. Voivat toimia opiskelijatovereille tukihenkilöinä ja toispaikkakuntalaisten nuorten tukiryhmänä. Järjestävät opiskelijoiden terveyttä ylläpitävää virkistystoimintaa mm. teemapäiviä. Ovat mukana perusopetuksen oppilaille järjestettävissä lukioesittelyissä. Laatii lukio-opintoja aloittaessaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman. 21

26 5.2 OPISKELIJAHUOLTO Opiskeluhuolto koskee esi- ja perusopetusta, lukiota ja ammatillista koulutusta. Opiskelijalla on oikeus saada maksutta sellainen opiskelijahuolto, jota opetukseen tai koulutukseen osallistuminen edellyttää. Opiskelijahuollon tavoitteena on tukea opiskelijaa oppimisessa sekä lieventää ja ehkäistä mahdollisimman varhain oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia ja opiskeluun liittyviä muita ongelmia. Opiskelijahuolto kuuluu kaikille koulussa työskenteleville ja henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelija hakemaan tarvitsemiaan opiskelijahuollon etuuksia ja palveluja. Opiskelijahuoltotyössä otetaan huomioon opiskelijan edun ensisijaisuus. Opiskelijahuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa. Koulutuksen järjestäjä asettaa opiskelijahuollon ohjausryhmän ja koulukohtaiset opiskelijahuoltoryhmät. Yksittäistä opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Jokaisella kolmella ryhmällä on omat tehtävät ja niiden perusteella määräytyvä kokoonpano. Kaikki opiskelijahuoltoryhmät ovat monialaisia, mikä tarkoittaa että ryhmässä on opetushenkilöstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja kuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mukaan kun käsiteltävä asia edellyttää. Opiskelijahuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Koulukohtainen opiskelijahuoltosuunnitelma laaditaan myöhemmin ja se on osa koulun lukuvuosisuunnitelmaa. Tarkemmin oppilas- ja opiskelijahuoltolaki -asiasta ja koulukohtaisista toimintatavoista tiedotetaan lukuvuoden aikana mm. Wilman kautta. Elokuun 2014 alussa voimaan tuleva oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) löytyy Finlexistä, 22

27 Terveydenhoito Terveydenhoitaja Jaana Lassila on koululla maanantaista perjantaihin. Terveydenhoitaja tapaa kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat lukuvuoden aikana. Kutsuntatarkastukset toteutetaan toisen lukuvuoden keväällä kaikille tuleville alokkaille. Vastaanotto ilman ajanvarausta on päivittäin kello 9-10 välisenä aikana. Puhelin: Voit lähettää terveydenhoitajalle myös Wilmassa postia. Lääkäripalvelut hoidetaan omassa terveyskeskuksessa. Kouluhammaslääkäri Jari Lankilan vastaanotolle terveyskeskuksen hammashoitolaan (puhelin ) opiskelijat varaavat itse ajan. Hammashuolto on maksutonta 18-vuotiaaksi asti, paitsi 15 vuotta täytettyään henkilöltä peritään sakkomaksu, jos hän jättää perumatta sovitun hammaslääkäriajan eikä tule vastaanotolle. Koulukuraattori Kokkolan yhteislyseon lukion kuraattorina toimii Eija Wikström. Kuraattori on koulun sosiaalityön ammattilainen, jonka tehtävänä on tukea opiskelijoita lukion aikaisessa elämäntilanteessa. Kuraattorin kanssa voi tulla keskustelemaan monenlaisista asioista. Kuraattorin toimintaperiaatteena on luottamuksellisuus. Kuraattorin pääasialliset työskentelytavat ovat keskustelu ja ratkaisujen etsiminen yhdessä opiskelijan kanssa. Kuraattori toimii yhteistyössä opettajien ja muiden viranomaisten kanssa. Myös lukiolaisten vanhemmat voivat olla yhteydessä kuraattoriin, jos ovat huolissaan omasta nuoresta tai perheen tilanteesta. Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi jos: - opiskelu tuntuu raskaalta - kotona on vaikeata - ihmissuhteissa on ongelmia - elämäntilanteessa tapahtuu muutoksia jotka askarruttavat mieltä - vapaa-aika huolestuttaa - itsenäistyminen askarruttaa Koulukuraattori on tavattavissa koululla lukuvuosioppaassa ja Wilmassa tiedotettavina aikoina tai sopimuksen mukaan. Voit käydä tai varata ajan puhelimitse Koulupastori Kokkolan Yhteislyseon lukion koulupastorina toimii nuorisotyönohjaaja Heli Järvi. Koulupastorin tehtäviin kuuluu mm.: - toimia linkkinä seurakunnan ja koulun välillä - päivystys keskiviikkoisin aamupäivällä - oppituntivierailut - luottamukselliset keskustelut opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa - erilaiset projektit, kuten joulu- ja kevätkirkkojen toteutus - valmius toimia koululla kriisitilanteessa ja surun kohdatessa 23

28 Mietityttää, pohdituttaa, askarruttaa tai ahdistaa. Mikä fiilis lienenkin, niin tervetuloa juttelemaan. Olen täällä kuuntelijana, keskustelijana ja kanssakulkijana, niin arjen iloissa kuin suruissakin. -Heli Nuorisotyönohjaaja Heli Järvi on tavattavissa viikoittain luokassa nro 123. Tarkat päivystysajat tiedotetaan syksyllä Wilmassa, lukuvuosioppaassa, koulun www-sivuilla ja info-tv:ssä. Päivystysajan ulkopuolella yhteydenotot puhelimitse numeroon tai sähköpostilla osoitteeseen 5.3 OPISKELUN ERITYINEN TUKI Erityistä tukea tarvitsevat sellaiset opiskelijat, jotka ovat tilapäisesti jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskelun edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat opiskelijat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Opiskelijalla voi olla erityisen tuen tarve myös mielenterveyteen, sosiaaliseen sopeutumattomuuteen tai elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien vuoksi. (Valtakunnallinen opetussuunnitelma) Opiskelijalle voidaan laatia suunnitelma, johon kirjataan, miten yksilölliset tukitoimenpiteet tehdään. Oppimistilanteet ja kokeet voidaan järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon opetussuunnitelman vaatimustasoa muuttamatta. Tukiopetus Tukiopetusta voidaan antaa mahdollisuuksien mukaan missä tahansa oppiaineessa joko opiskelijan tai opettajan aloitteesta. Tukiopetuksella pyritään auttamaan opiskelijaa oppimisvaikeuksissa, joita esimerkiksi pitkä poissaolo tai muu jälkeenjääneisyys aiheuttaa. Erityisopetus Lukion erityisopetus on kohdistunut pääasiassa lukion aloittavien opiskelijoiden lukivaikeuksien seulontatestaukseen Niilo Mäki Instituutin testillä. Ne opiskelijat, joilla on ongelmia joillakin testin osa-alueilla, saavat halutessaan mahdollisuuden yksilötestaukseen ja tulosten perusteella mahdollisesti lukilausunnon ylioppilastutkintolautakuntaa varten. Lukilausunnon perusteella opiskelijalle voidaan anoa pistehyvitystä tai erityisjärjestelyjä ylioppilastutkintoa varten. Lukilausunto voi olla peruste myös opiskelijan lukio-opintojen aikaisten tukitoimien järjestämiseen. Samalla lukilausunnolla voi mahdollisesti saada anomuksesta erityisjärjestelyjä (esim. lisäaika) lukion jälkeisten opintojen valintakokeisiin kunkin oppilaitoksen omien ohjeiden ja käytäntöjen mukaan. Erityisopettaja järjestää mahdollisuuksien mukaan luki-kurssin sitä tarvitseville. Lisätietoja erityisopetuksesta saa rehtorilta, opinto-ohjaajalta ja erityisopettajalta. Erityisopettajan yhteystiedot ilmoitetaan lukuvuoden alussa. 24

29 5.4 OPINTOSOSIAALISET ASIAT KYL Opiskelija hankkii ja kustantaa opiskeluvälineensä itse. Kurssin aikana tehtävät opintomatkat opiskelija maksaa pääsääntöisesti itse. Opintotuki Lukion opiskelijalla on mahdollisuus tietyin edellytyksin (taloudellisen tuen tarpeen ja opintojen edistymisen perusteella) saada avustuksena KELAn opintotukea: opintorahaa, asumislisää ja/tai opintolainan valtiontakauksen. Opintorahaan opiskelija on oikeutettu seuraavasta kuukaudesta lukien, jona hän täyttää 17 vuotta. Asumislisää voi tietyin edellytyksin saada jo alle 17-vuotias perheetön, vuokralla asuva opiskelija. Opintotuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukauden alusta lukien. Opintorahaa ei tarvitse maksaa takaisin. Lukio-opintoihin opintotuki myönnetään kolmeksi vuodeksi ja lisähakemuksesta neljänneksi vuodeksi, jos päätoimiset lukio-opinnot jatkuvat. Lukio-opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on vähintään 75 kurssia. Lisäksi edellytetään, että opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai niitä vastaaviin opintoihin (= 4 kurssia jaksossa) tai vähintään kahteen yo-tutkinnon kokeeseen. Kurssiin osallistumisella tarkoitetaan opetuksessa mukanaoloa ( Koululla on velvollisuus ilmoittaa KELA:lle, mikäli opiskelija on ollut pois koulusta yli kaksi viikkoa tai opinnot eivät edisty riittävästi. KELA voi lakkauttaa opintotuen maksamisen ja periä väärin perustein maksetun opintotuen takaisin. Tarkempia tietoja saa koulun kansliasta, Kelan Opintotuki vihkosesta tai - osoitteesta. Opintotukea voit hakea sähköisesti. Saat tarvittaessa opintotukihakemuksen myös kansliasta. Saat hakemukseen tarvittavan koulun merkinnän kansliasta. Aikuislukioon siirtyvä opiskelija ei ole oikeutettu opintotukeen. Koulumatkatuki Koulumatkatukea maksaa KELA. Jos koulumatkasi on yhteen suuntaan vähintään 10 km ja koulumatkojen kustannukset ylittävät 54 / kk, olet oikeutettu koulumatkatukeen. Kokkolan kaupunki maksaa omavastuuosuuden Kokkolan kaupungin lukioissa opiskeleville opiskelijoille. Hakemuksia ja lisätietoja saat kansliasta tai Kelasta. Tapaturmavakuutus Kokkolan kaupunki on vakuuttanut jokaisen lukiolaisen. Tapaturman sattuessa koulumatkalla, koulussa tai koulun järjestämässä tilaisuudessa tai koulun järjestämällä matkalla (opintomatka, leirikoulu) ota yhteys kansliaan. Opiskelijatodistus / Lukiolaiskortti Voit saada kansliasta tarvittaessa todistuksen opiskelusta koulussamme. Oppilaskunnan kautta voit halutessasi liittyä jäseneksi Suomen Lukiolaisten Liittoon (SLL) ja hankkia lukiolaiskortin. Jäsenyydestä ja eduista lisätietoja: 25

30 6 KOULUN TOIMINTATAPOJA JA KÄYTÄNTEITÄ 6.1 OPISKELIJAN VAIKUTUS- JA OSALLISTUMISMAHDOLLISUUKSIA Opiskelijakunta Koulussamme toimii opiskelijakunta, johon kuuluvat kaikki koulumme opiskelijat. Opiskelijat valitsevat vuosittain keskuudestaan opiskelijakunnan hallituksen, jonka tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja koulutyötä. Opiskelijakunnan hallitus järjestää koulukuvauksen, taksvärkkikeräyksen, retkipäivän ym. toimintaa ja ohjelmaa lukuvuoden aikana sekä ottaa kantaa opetuksen järjestämiseen liittyviin asioihin. Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtaja edustaa koulua Kokkolan lukiokoulutuksen yhteisessä johtokunnassa opiskelijaedustajana. Osallistu aktiivisesti opiskelijakunnan toimintaan heti alusta pitäen ja tuo äänesi kuuluviin koulumme kehittämiseen liittyvissä asioissa. Luottamusopiskelija Jokainen ohjausryhmä (1A, 1B...) valitsee vuosittain keskuudestaan luottamusopiskelijan ja varaluottamusopiskelijan. Luottamusopiskelija toimii yhteyshenkilönä ohjausryhmänsä opiskelijoiden ja rehtorin, ryhmänohjaajan sekä muiden opettajien välillä. Hän vie eteenpäin ohjausryhmänsä aloitteita, esityksiä, ongelmia ym. asioita. Hän huolehtii myös ryhmänsä mielipidekyselyistä ja äänestyksistä. Tutor-toiminta Tutor on opinnoissaan pidemmälle ehtinyt opiskelija, joka ohjaa ja opastaa nuorempia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä asioissa. Tutorilta voi kysyä neuvoa valintojen tekemisessä, oman koulun käytäntöjä, Kokkolan tarjoamista palveluista nuorille, opintososiaalisista asioista. Tutor on myös luotettava kuuntelija, jos haluat jakaa kokemuksiasi jonkun kanssa. Tutorit toimivat yhdessä muiden toisen asteen koulujen kanssa. Tutor-toimintaan voit tulla mukaan ottamalla yhteyttä oman ryhmäsi tutoriin tai tutorohjaajaan. Varsinainen tutor-koulutus (1 kurssi) järjestetään kevätlukukaudella. 6.2 HYVÄN KÄYTÖKSEN OHJEET JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Hyvän käytöksen ohjeet 1. Saavu oppitunnille ajoissa 2. Valmistaudu paikallasi tunnin alkuun ja ota opiskeluvälineet esille 3. Laita kännykkäsi äänettömänä laukkuun oppitunnin ajaksi 4. Älä käytä oppitunnilla ja ruokaillessa pipoa tai lakkia 5. Käytä asiallista kieltä ja käyttäydy kohteliaasti muita kohtaan Hyvällä käyttäytymisellä luot myönteistä ilmapiiriä! Ohjeiden toistuvasta laiminlyönnistä opettaja voi tarvittaessa poistaa opiskelijan luokasta. 26

31 Kokkolan lukiokoulutuksen järjestyssäännöt Kokkolan yhteislyseon lukio Lukion järjestyssääntöjen tarkoituksena on taata turvallisuus, viihtyisyys ja työrauha koulussa. Lukiolain 21 :n mukaan opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa sovellettavat järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. 1 Järjestyssäännön soveltamisalue Järjestyssäännöt ovat voimassa koulukiinteistön alueella sekä myös muualla kaikissa koulun järjestämissä tilaisuuksissa, tapahtumissa ja opintomatkoilla. Järjestyssäännöt koskevat sekä opiskelijoita että opettajia. 2 Työaikojen noudattaminen Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole myönnetty siitä vapaata. Lukujärjestyksen työaikoja tulee noudattaa. 3 Poissaolot Kaikki opiskelijan poissaolot opetuksesta kirjataan. Opiskelijan tulee anoa rehtorilta tai ryhmänohjaajalta lupaa poissaoloihin ennalta, mikäli mahdollista. Mikäli poissaoloihin ei ole ennalta anottu lupaa, tulee opiskelijan selvittää poissaolojensa syyt jälkikäteen. Alle 18-vuotiaan opiskelijan poissaoloanomuksiin ja selvityksiin pyydetään myös huoltajan vahvistus. Opettaja voi määrätä poissaolojen johdosta opiskelijalle tehtäviä. 4 Työrauha Koulussa jokaisella on oikeus työrauhaan ja turvalliseen opiskelu- ja työympäristöön. Toisia opiskelijoita tai henkilökuntaa ei saa kiusata eikä heidän opiskeluaan tai työntekoaan saa häiritä. 5 Siisteys ja turvallisuus Jokainen on velvollinen pitämään oman työympäristönsä siistinä ja turvallisena. Opetustiloissa jätteet lajitellaan ohjeiden mukaisesti ja toiminnassa toteutetaan kestävän kehityksen periaatteita. Vahingonvaarasta tai tapaturmasta on välittömästi ilmoitettava lähimmälle henkilökunnan jäsenelle. 6 Koulun omaisuuden käyttö Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Omaisuuden vahingoittamisesta tai katoamisesta voidaan vaatia vahingonkorvausta vahingonkorvauslain mukaan. Rikki olevasta laitteesta tulee ilmoittaa ensi tilassa opettajalle. 7 Tupakoiminen ja päihteet Tupakointi, tupakankaltaisten tuotteiden ja nuuskan käyttö, päihteiden ja huumeiden hallussapito, käyttäminen ja niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen koulussa ja sen alueella sekä kaikissa koulun järjestämissä tilaisuuksissa, opintomatkoilla ja tapahtumissa on kielletty. 8 Järjestyssääntöjen rikkominen Näiden järjestyssääntöjen rikkomisesta voi seuraamuksena opiskelijalle olla lukiolain mukaisia kurinpitorangaistuksia. (Lukiolain 26. pykälän mukaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa häiritsevä tai turvallisuutta vaarantava opiskelija opetustilasta. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, mikäli tällä epäillään olevan hallussa omaa tai toisten turvallisuutta vaarantavia esineitä. Rehtorilla ja opettajalla on oikeus ottaa haltuunsa nämä turvallisuutta vaarantavat esineet.) Järjestyssäännöt ovat voimassa alkaen. Kokkolassa suomenkielinen lukion johtokunta Opettajakunnan käsittely Opiskelijakunnan käsittely